vammaisuuden mallit ja ihmisen osa − mihin vammaispolitiikka perustuu?

CP-liitto 50 vuotta Pääjuhla

28.3.2015, Helsinki

Asko Suikkanen, emeritusprofessori, Lapin yliopisto

Vammaisuuden mallit ja ihmisen osa

− Mihin vammaispolitiikka perustuu?

Vammaisuuden yksilö- ja yhteiskuntamalli (Oliver 1996)

Yksilömalli

Yhteiskuntamalli

“henkilökohtaisen tragedian” teoria

“yhteiskunnallisen alistamisen” teoria

henkilökohtainen ongelma

sosiaalinen ongelma

yksilölliset toimenpiteet

sosiaalinen toiminta

medikalisaatio

itseapu

professionaalinen valta

yksilöllinen ja kollektiivinen vastuu

asiantuntijuus

kokemus

yksilöllinen identiteetti

kollektiivinen identiteetti

ennakkoluulot

diskriminaatio

asenteet

käyttäytyminen

hoito

oikeudet

kontrolli

valinta

arviointi

vahvistaminen

spesifin politiikan toimeenpano

politiikan yleinen sisältö

yksilön sopeutuminen

yhteiskunnallinen muutos

Gustavsson 2004: Vammaisuuden tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia

Yksilöä korostavat

näkökulmat

Yhteiskuntaa

korostavat näkökulmat

Vuorovaikutusta


Yksilöllisen

essentialismin viitekehys:

vammaisuuden kliininen,

lääketieteellinen malli

(geneettiset, biologiset,

neurologiset, kognitiiviset

tekijät)

Konstekstuaalinen

essentialismi:

vammaisuuden

sosiaalinen malli

(vammaisia alistavat

yhteiskunnalliset

rakenteet ja käytännöt)

Konstruktivistinen

viitekehys, relativis-

interaktionistinen

viitekehys, kriittinen

realismi, systeemiteoria

Lähde: Lindh 2013, 59

Smart 2009: Vammaisuuden mallit


näkökulmat

Yhteiskuntaa


Vuorovaikutusta


Biomedikaalinen

vammaisuuden malli:

yksilön biologisten

oireiden ja sairauksien

lääketieteellinen

diagnosointi ja kuntoutus

Sosiopoliittinen

vammaisuuden malli:

vammaiset

vähemmistöryhmänä,

kansalaisoikeudet,

yhdenvertaisuus,

marginalisaatio

Funktionaalinen

vammaisuuden malli:

vammaisen toiminnalliset

mahdollisuudet ja

tilannesidonnainen,

kontekstuaalinen

toimintakyky


Shakespeare 2006: Vammaisuuden mallit


näkökulmat

Yhteiskuntaa


Vuorovaikutusta


Fyysinen vamma

(impairment):

lääketieteellisen mallin

kritiikki

Sosiaalisesti tuotettu

vammaisuus (disability):

Oliverin vammaisuuden

sosiaalisen mallin kritiikki

Vammaisuus

vuorovaikutuksena:

relativis-interaktionistinen

näkökulma, pluralismi,

kriittinen realismi


Sen & Nussbaum 1993: Toimintavalmiuksien teoria


näkökulmat

Yhteiskuntaa


Vuorovaikutusta


Sisäiset

toimintavalmiudet ja

kyvyt

Toimintavalmiuksien

ulkoiset

(yhteiskunnalliset,

institutionaaliset,

taloudelliset) ehdot ja

resurssit

Inhimilliset

toimintavalmiudet:

yksilöiden

mahdollisuudet toteuttaa

toimintavalmiuksiaan ja

valinnanvapautta


Tutkimus: Uuden alussa vai umpikujassa? Vammaiset

matkalla yhdenvertaiseen kansalaisuuteen Linnakangas, Ritva & Suikkanen, Asko & Savtschenko, Victor & Virta, Lauri

• Stakes Raportteja 15/2006

• Lapin yliopiston, Stakesin ja Kelan yhteistutkimus

• Aineistona Tilastokeskuksen rekisteriaineistot

• Verohallituksen ylläpitämästä asiakastietokannasta poimittiin

50 %:n otos henkilöistä, joiden invaliditeettiprosentti oli

30–100 vuonna 1998

• Otosasetelma purkamalla tutkimusjoukon koko noin 220 000

työikäistä suomalaista

• Seurantatutkimus vuosina 1995–2002

• Tarkastelu kohdistui 25–64-vuotiaisiin

Tutkimus: Uuden alussa vai umpikujassa?

Kolme päätulosta

• Usein sairaus tai vammautuminen johtaa

työkyvyttömyyseläkeprosessin käynnistymiseen ja

työmarkkinoiden ulkopuolelle joutumiseen. Invalidivähennystä

saaneista henkilöistä vain pieni osa kuului työvoimaan. Suurin

osa oli työkyvyttömyyseläkkeellä.

• 1990-luvun puolivälissä alkanut taloudellinen nousukausi ei

tavoittanut riittävästi vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Vaikka

heidän työllisyytensä ja toimeentulonsa kohentuivat, heidän

suhteellinen asemansa muuhun väestöön verrattuna heikentyi

tutkimusvuosina.

• Invalidivähennystä saaneista ei voida puhua yhtenä ryhmänä.

Merkittävä erotteleva tekijä oli se, kuinka paljon sairaus tai

vamma heikensi henkilön toimintakykyä.

Invalidivähennystä saaneiden (25−64-vuotiaiden) sekä samanikäisen

väestön pääasiallisen toiminnan rakenne vuonna 2002 Lähde: Väestön osalta, Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto 2002

Lähde: Linnakangas ym. 2006, 32

1995 1998 2002

10

20

30

40

50

60

70

80

90

%

Työllisyysas te, Inv 30-100%

Työllisyysas te, väes tö

Työvoimaosuus , Inv 30-100%

Työvoimaosuus , väes tö

Invalidivähennystä saaneiden (25−64-vuotiaiden) sekä samanikäisen väestön

työvoimaosuus ja työllisyysaste vuosina 1995, 1998 ja 2002 Lähde: Väestön osalta, Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto 1995, 1998 ja 2002


Työvoimaosuus ja työllisyysaste vuonna 2002

25−64-v. Inv

30−99%*

Inv 100%

ei tk-eläke*

Inv 100%

tk-eläke*

Vammaiset*

yhteensä

Väestö

ilman

vammaisia**

Väestö

Työikäiset 40 360 20 064 161 048 221 472 2 608 858 2 830 330

Työvoima

Työvoima-

osuus %

33 692

83,5

4 322

21,5

5 674

3,5

43 688

19,7

2 230 438

85,5

2 274 126

80,3

Työlliset

Työllisyys-

aste %

29 022

71,9

3 458

17,2

5 226

3,2

37 706

17,0

1 971 776

75,6

2 009 482

71,0

* henkilömäärät on kerrottu kahdella, koska kysymyksessä on 50%:n otos

** henkilömäärät saatu vähentämällä koko väestön määrästä vammaisten määrä

Lähde: Väestön osalta Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto 2002.


Työttömyysaste vuonna 2002.

25−64-v. Inv

30−99%*

Inv 100%

ei tk-eläke*

Vammaiset*

yhteensä

Väestö

ilman

vammaisia**

Väestö

Työvoima 33 692 4 322 43 688 2 230 438 2 274 126

Työttömät

Työttömyysaste %

4 670

13,9

864

20,0

5 982

13,7

258 662

11,6

264 644

11,6


** henkilömäärät saatu vähentämällä koko väestön määrästä vammaisten määrä

Lähde: Väestön osalta Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto 2002.


Siirtyminen työvoiman ulkopuolelle ja työvoimaan

Vuonna 1995 18−58-vuotiaat

1996 1997 1998 1999

Työvoimaan kuuluvat invalidivähennystä

saaneet henkilöt*

52 016 henkilöä

Työvoima

2 252 920 henkilöä

Työvoiman ulkopuolella olevien osuus (%)

12,7

6,2

17,5

8,2

21,2

9,5

25,2

11,3

Työvoiman ulkopuolella olevat

invalidivähennystä saaneet henkilöt*

151 164 henkilöä

Työvoiman ulkopuolella olevat

579 180 henkilöä

Työvoimaan kuuluvien osuus (%)

2,4

28,6

2,9

37,6

3,9

44,8

4,1

48,8


Lähde: Väestön osalta Tilastokeskuksesta hankittu rekisteriaineisto


Siirtyminen työttömyydestä työllisyyteen ja eläkkeelle

18−55-vuotiaat työttömät vuonna 1995 1996 1998 2000 2002

Invalidivähennystä saaneet työttömät*

8 469 henkilöä

Työttömät (väestössä)

399 380 henkilöä

Työllistyneiden osuus (%)

20,2

27,8

29,7

42,0

32,7

48,9

30,9

-

Invalidivähennystä saaneet työttömät*

8 469 henkilöä

Työttömät (väestössä)

399 380 henkilöä

Eläkkeelle siirtyneiden osuus (%)

8,1

0,4

15,7

2,0

24,6

5,5

35,1

-


Lähde: Väestön osalta Tilastokeskuksesta hankittu rekisteriaineisto


Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden (25−64-vuotiaiden) ja samanikäisen

väestön koulutusrakenne vuonna 2002 Lähde: Väestön osalta Tilastokeskus, taulukko: Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen

ja iän mukaan maakunnittain 31.12.2002 Lähde: Linnakangas ym. 2006, 53

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tulonsaajien sekä kaikkien tulonsaajien*

keskimääräiset valtionveronalaiset tulot vuonna 2002

25−64-v. Vammaiset Väestö

Inv

30−99%

100%

ei tk-eläke

100%

tk-eläke

Kaikki

yhteensä

Eläkeläiset** Kaikki yhteensä

Valtionveronalaiset

tulot €

24 026

18 339

12 504

15 124

13 462

24 374

* tulonsaajakriteeri: henkilöllä on valtionveronalaisia tuloja tai veronalaista varallisuutta

** eläkkeellä olon kriteeri: henkilön tuloista vähintään 90% on eläketuloja tai henkilö on vähintään 64 vuotta;

ikäkriteeri on eläkeläisten osalta muusta tarkastelusta poikkeava

Lähde: Väestön osalta StatFin tilastotietokanta, Tilastokeskus; eläkeläisten osalta verotilasto vuodelta 2002 (taulukko 01, s. 37).


Linkkejä, joissa pohdittu vammaisten työllistymistä,

hyvinvointia, vammaispolitiikkaa ja vammaistutkimusta

http://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-09-23_005.html?s=0

https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-

terveyserot/eriarvoisuus/vahemmistot/vammaisuus/tyollistyminen

http://tesso.fi/artikkeli/professori-simo-vehmas-vammaistutkimus-kehitt-

yhteiskuntaa

http://www.vammaistutkimus.fi/tiedostot/Juhlaesitelma41213.pdf

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/vammais

politiikan-tavoitteet-muuttuivat-yksiloiden-sopeuttamisesta-osallistumisen-

edist%C3%A4miseen-sodanjalkeisessa-Suomessa.aspx






https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/vahemmistot/vammaisuus/tyollistyminen





http://tesso.fi/artikkeli/professori-simo-vehmas-vammaistutkimus-kehitt-yhteiskuntaa











http://www.vammaistutkimus.fi/tiedostot/Juhlaesitelma41213.pdf

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/vaitostiedotteet/Sivut/vammaispolitiikan-tavoitteet-muuttuivat-yksiloiden-sopeuttamisesta-osallistumisen-edist%C3%A4miseen-sodanjalkeisessa-Suomessa.aspx


















vammaisuuden mallit ja ihmisen osa − mihin vammaispolitiikka perustuu?

Government & Nonprofit