vanhustyö-lehti 1 2013
DESCRIPTION
Eloisa ikä -avustusohjelma järjesti opintomatkan Tanskaan. Matkan aikana vierailtiin useissa vanhustyön kannalta kiinnostavissa paikoissa ja tutustuttiin tanskalaiseen senioritoimintaan ja vapaaehtoistyöhön.TRANSCRIPT
32
Mukana matkalla tutustumas-sa vanhustenhuoltoon ja eri-tyisesti ikäihmisten hyvin-
voinnin edistämiseen ja vapaaehtois-toimintaan oli monipuolinen osallistu-jajoukko järjestö- ja kuntasektorilta ja RAY:n avustusosastolta. Tanska valikoi-tui matkakohteeksi muun muassa siksi, että tanskalaisten ikäihmisten tiedetään olevan varsin aktiivisia, oma-aloittei-sia ja toiminnallisia. Juuri tämäntyyppi-sen, myönteisen hyvän arjen toiminnal-lisuuden toivotaan leviävän Suomeen ja lisääntyvän Suomessa Eloisa ikä -ohjel-man myötä. Ns. ”Tanskan mallin” ydin-arvoja ovat ikäihmisten itsemääräämis-oikeus ja omiin valintoihin ja osallisuu-teen pohjautuva hyvinvointi.
Tanskaan suuntautuvalta opinto-matkalta haettiin ja etsittiin ikäihmis-ten hyvän arjen edistämiseen uusia ide-oita ja näkemyksiä, uudenlaista otetta ja asennetta.
Tiivis vierailuohjelma
Tanskan Kuntaliitossa ja Kööpenhami-nan yliopistossa matkalaiset perehdytet-tiin Tanskan vanhustenhuollon nykyti-laan ja haasteisiin sekä uusimpiin tutki-mushankkeisiin. Muita vierailukohteita olivat asumispalvelukeskus Baunepar-ken ja aktiviteettikeskus Grønnegade-centret Hillerødin kunnassa.
Grønnegadecentret otti vieraili-
Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio järjesti yhdessä Suo-men Kuntaliiton kanssa opintomatkan Tanskaan marraskuussa 2012.
Teksti: Tiina HaillaKuva: Crista Porvali
Tanskasta tuliaisena ”hyggeä” Eloisa ikä -ohjelmaan
jat sydämellisesti vastaan, he kun oli-vat keskuksen ensimmäiset suomalais-vieraat. Keskuksen johtaja Bente Most kertoi, että keskusta ylläpitää aktiivis-ten vapaaehtoisten suuri joukko. Tämä joukko taisteli keskuksen olemassa-olosta kunnan byrokratiaa vastaan: lo-pettamisuhan alla ollut keskus sai jat-kaa toimintaansa vapaaehtoisten ikäih-misten noustua barrikaadeille suojele-maan omaa keskustaan. Tällä hetkellä keskuksen toiminnassa on mukana yli sata vapaaehtoista ikäihmistä. Aktivi-teettikeskuksessa on tarjolla monenlais-ta toimintaa kuten esimerkiksi tanssia, zumbaa, kuntoilua, tuolijumppaa, kor-tinpeluuta, biljardia, musiikkia, bingoa, petankkia, atk-opastusta, luentoja, ilta-ohjelmaa, muotinäytöksiä, konsertte-ja, retkiä, työpajoja jne. Kaikki ryhmät ovat kuitenkin vapaaehtoisten vetämiä.
Matkaohjelma piti sisällään myös luentoja tanskalaisesta järjestömaail-masta. Ældremobiliseringen -järjes-tön edustaja Gitte Olsen sekä Dans-ke Ældrerådin pääsihteeri Marianne Lundsgaard valottivat omissa puheen-vuoroissaan osallistujille tanskalaisten vanhusjärjestöjen sekä vanhusneuvos-tojen toimintaa ja mahdollisuuksia.
Tanskalaisten hygge on tarttuvaa
Tärkeänä mausteena kaikessa toimin-nassa on mukana tanskalaista hyggeä –
hyvää sosiaalista yhdessäoloa, elämyk-siä ja tunnelmaa.
Voisi sanoa, että jos suomalaisuu-teen kuuluu sisu niin tanskalaisuuteen kuuluu olennaisena osana hygge. Hygge on yhtä kuin kodikkuus ja viihtyisyys, tosin ne eivät yksin riitä kuvaamaan ter-miä. Tiettyyn kieleen ja kulttuuriin liit-tyviä sanoja käännettäessä niistä tuntuu katoavan jotakin olennaista. Hyggeen kuuluvat mm. pienistä iloista nauttimi-nen, tunnelmallinen valaistus kynttilöi-neen, hyvä ruoka ja kotoisat leivonnai-set hyvässä seurassa. Hyggeen kuuluu myös unohtaa murheet. Hygge kuuluu olennaisena osana myös Asumispalve-lukeskus Bauneparkenin toimintaan. Keskuksen johtaja Anni Anker kertoi, että esimerkiksi Bauneparkenin ruokai-lutilanteet ovat tähtihetkiä asukkaille, niiden aikana keskustellaan yhdessä jo-kapäiväisistä asioista ja istutaan pitkään ja kiireettömästi yhdessä. Erilaiset kan-salliset juhlat, kuten vaikkapa kunin-kaallisten syntymäpäivät tai kruunajai-set kokoavat talon väen yhteen juhli-maan ja nauttimaan yhdessäolosta ja hyvästä tunnelmasta.
Hygge on tarttuvaa! Kun Tanskan matkaraportin kirjoittamiseen osallis-tuneet kuvaavat näkemäänsä ja kuule-maansa, välittyy tekstistä myös se in-nostuneisuuden ja tekemisen meinin-ki, hygge, joka värittää tanskalaista van-hustyötä. Sikäläiset työntekijät ovat in-
33 Vanhustyö 1 • 2013
Eloisa ikä -ohjelma
Eloisa ikä on Raha-automaattiyh-distyksen avustusohjelma (2012–2017) ikäihmisten hyvän arjen puo-lesta, jota toteutetaan yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Ohjelman lähtökohtina ovat ikäih-misten omat voimavarat, vahvuu-det, elämänkokemus ja näkemys omasta arjesta. Eloisa ikä -ohjel-massa on jo 14 erilaista järjestöis-sä toteuttavaa hanketta, jotka kaik-ki tukevat ikäihmisten toimijuutta.
nostuneita työstään ja ikäihmiset ovat aktiivisesti mukana toiminnassa tai it-se pyörittämässä toimintaa. Kieltäviä tai rajoittavia sääntöjä ja ohjeita on käytös-sä selvästi vähemmän kuin Suomessa. Matkaraportin voit lukea Eloisa ikä -oh-jelman internetsivulta www.eloisaikä.fi.
Mikä Tanskan matkalla herätti ajatuksia?
Raha-automaattiyhdistyksestä kehittä-mispäällikkö Elina Varjonen:
Tanskalaisessa yhteiskunnassa on tehty isoja muutoksia. Esimerkiksi kun-tien määrä on vähentynyt lähes kol-manneksella, vuoden 2007 uudistukses-sa 250 kunnasta tehtiin 98 kuntaa. Tä-mä uudistus tuli esille lähes kaikissa vie-railukohteissa. Kuntaliitokset liittyvät säästötoimenpiteisiin: on pyritty karsi-maan kuluja ja tekemään tehokkaampia yksiköitä. Uudistuksella ja säästötoimil-la on ollut myös vaikutuksensa jokai-sen tanskalaisen elämään. Sosiaali- ja terveyssektorilla on painostusta selke-ästi lisätty ennaltaehkäisevään toimin-taan; korjaavan työn ja hoitotyön kus-tannuksella. Monessa asiassa pyritään välttämään raskaita hoito- ja sairaala-jaksoja. Suuntaus on yhä enemmän avo-muotoiseen toimintaan, koteihin tuota-viin palveluihin ja myös siihen, että ih-miset ottaisivat entistä enemmän vas-tuuta omasta terveydestään ja hyvin-voinnistaan.
Suomessa palveluiden karsimista ei uskalleta sanoa ääneen, vaikka monen kunnan talous on hyvinkin tiukoilla. Toki, esimerkiksi käynnissä oleva Kas-te-ohjelma on uudistamisprosessi, jon-ka avulla vaikkapa ikäihmisten palvelui-ta voitaisiin suunnitella uudelta pohjal-ta. Nyt olisi erinomainen tilaisuus pa-nostaa todenteolla ennaltaehkäisevään työhön. Ja ottaa itse ikäihmiset mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa.
Suomen Kuntaliitosta erityisasian-tuntija Hannele Häkkinen:
Ikäihmiset ovat Tanskassa myöntei-sellä tavalla näkyvä ja kuuluva väestön-
osa. Vanhusneuvostot ovat olleet laki-sääteisiä jo pitkään ja niiden antamil-la suosituksilla on todella merkitystä. Jokaisessa kunnassa on vanhusneuvos-to, johon valitaan jäsenet tavallisista yli 60-vuotiaista kansalaisista.
Tanskasta on hyggen lisäksi tuotu tuliaisena Suomeen hyvinvointia edis-tävät kotikäynnit. Oleellista on huoma-ta, miten asioita käsitellään myönteisen kautta; edistetään hyvinvointia sen si-jaan että parannettaisiin pahoinvointia.
Soveltuvin osin mallia voisi ottaa ikäihmisten palvelutarpeen arvioin-nista. Kuntakohtaisesti terveys- ja sosi-aalialan ammattilaisista koostuva ryh-mä arvioi yhtäläisin kriteerein palvelut, joita tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille kunnan asukkaille, syrjäkyliä myöten. Kotihoito on Tanskassa ollut asiakkaalle täysin maksutonta, verovaroista kustan-nettua. Vasta nyt 2010-luvulla keskus-tellaan siitä, minkä tasoisia tukipalvelu-ja on sopiva tarjota ikäihmisille yhteis-kunnan varoilla.
Tutustu ohjelmaan ja matkara-porttiin: www.eloisaikä.fi.
Grønnegacentretin johtaja Bente Most (vasemmalla) sekä keskuksen vapaaehtoistoimijat Bendt ja Kristen.