Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi

liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ohjelma-asiakirja

3

Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen uusi

liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ohjelma-asiakirja

Taitto: Pirita TolvanenValokuvat: Antero Aaltonen (2. 9, 15, 21, 22, 31, 35, 43, 46) & Jari Härkönen (s.51)

Paino: Kirjapaino Uusimaa

Valon julkaisusarja nro 1/2015Valon ISSN:2341-5754

ISBN 978-952-297-027-5Ilo kasvaa liikkuen ohjelma-asiakirja

Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen verkosto

Yhteistyössä:

4 5

SisällysluetteloVarhaiskasvatus murroksessa

1. Rakennetaan yhdessäa. Verkoston ääni kuuluu kauas 2. Ohjelman lähtökohdata. Lapsen oikeudet ja osallisuus b. Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä c. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset d. Alle kouluikäisten lasten liian runsas paikoillaanolo

3. Askel kerrallaan kohti unelmaaa. Arviointi ja viestintä

4. Liikunnallisen toimintakulttuurin rakentaminen a. Valtakunnan taso Uudistuva varhaiskasvatuslaki Velvoitteita suositusten sijaan b. Kunnan taso Hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäminen strategisena valintana Laatua moniammatillisella yhteistyöllä Kolme case-esimerkkiä Johtopäätökset: onnistumisen edellytykset c. Varhaiskasvatusyksikön taso Kehittämistä pienin askelin Pedagoginen johtajuus Työyhteisön hyvinvointi ja aktiivinen arki Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Varhaiskasvattajan pedagoginen osaaminen Kasvattajien ammatillinen osaaminen d. Lapsi keskiössä Leikki ja liikkuminen tukee oppimista Uudistuva varhaiskasvatus antaa tilaa leikille ja liikkeelle

5. Sanoista tekoihin

Verkoston jäsenet vuosina 2012-2015Lähteet

Jukka Karvinen, asiantuntija, Liikkuva koulu –ohjelma, pjArja Sääkslahti, LitT , Dosentti, Jyväskylän Yliopisto

Anneli Pönkkö, LitT, Oulun YliopistoElina Fonsén, KT, yliopisto-opettaja, Tampereen Yliopisto

Tiina Kemppainen, Kasvatus- ja opetuspäällikkö, Forssan kaupunkiUlla Soukainen, KT, Palvelupäällikkö, Turun Kaupunki

Tanja Palosaari, päiväkodin johtaja, Hyvinkään KaupunkiNina Korhonen, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, Valo

Heli Ketola, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, Valo

Kirjoittajaryhmä perustettiin vuonna 2014 ja se kokoontui vuosien 2014-2015 aikana seitsemän kertaa. Ohjelma-asiakirjan kirjoittamisprosessin suunnitteluvaiheeseen osallistui myös Marja-Liisa Akselin vuonna 2013. Ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen tueksi ryhmä pyysi kokoelman asiantuntija-artikkeleita

verkoston jäseniltä. Artikkelit löytyvät asiakirjan lopusta, kohdasta lähteet.

Kirjoittajaryhmä6

814

1616192225

2830

3234

34 35

36 36 37 38

4041

41 41 43 43 47

48 50 50 51

52

5456

6 7V

ähäi

nen

F

yysi

sen

akti

ivis

uude

n m

äärä

Suu

ri

Varhaislapsuus Nuoruus Aikuisuus

Varhaislapsuudessa kehittyvät taidot ovat fyysisen aktiivisuuden

perusta.

Kolmen vuoden ikä on merkit-tävä ajankohta, jolloin yksilölle tyypillinen tapa toimia ja elää

alkaa löytää uomansa.

3

Fyysisesti aktiivisesta lapsesta

todennäköisesti kasvaa fyysisesti

aktiivinen aikuinen...

...samoin kuin fyysisesti passiivisesta lapsesta

kasvaa fyysisesti passiivinen

aikuinen.

Kuva 1. Varhaislapsuuden fyysisen aktiivisuuden merkitys koko elämäkaarella.

Lapsen liikkumista edistävät tai rajoittavat kaikki häntä ympäröivät ihmiset. Hyvinkin pienillä toimenpiteillä saadaan aikaan isoja muutoksia. Työtä ei ole tarkoitus tehdä otsa rypyssä tai uhkakuvien ympäröimänä. Tästä kertoo myös ohjelman nimi “Ilo kasvaa liikkuen”.

Olethan sinäkin valmis tulemaan mukaan myönteisen muutoksen tekijäksi?

Varhaiskasvatus murroksessa

”Ilo kasvaa liikkuen” -ohjelma-asiakirja piirtää kuvan nykyistä liikkuvammasta varhaiskasvatuksesta ja kertoo, miten tähän tavoitteeseen päästään. Asiakir-jan kohderyhmänä ovat päätöksentekijät, keskeiset toimijat, luottamusmiehet ja viranhaltijat niin valtakunnantasolla, kuntatasolla kuin varhaiskasvatuksen hallinnossa.

Asiakirja on koottu “Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin” -asiantuntijaverkoston monivuotisen työn ja runsaan tutkimustie-don pohjalta. Asiantuntijoista, kymmenistä päiväkodeista, sadoista varhaiskas-vattajista ja tuhansista lapsista koostuva joukko on ollut rakentamassa varhais-kasvatukseen uutta ”Ilo kasvaa liikkuen” -liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa.

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset (2005) linjaavat päivittäisen lii-kunnan vähimmäismääräksi kaksi tuntia. Tällä hetkellä liikkumisen määrä on aivan liian pieni. Reipasta fyysistä aktiivisuutta on päiväkotipäivän aikana alle puoli tuntia, ja lähes 2/3 ajasta istutaan tai seisotaan. Tästä syystä ohjelmamme tavoite on yksinkertainen: Jokaisella lapsella tulee olla päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon. Tavoitteena on myös saada liikkuminen mukaan kaikkiin strategisiin asiakirjoihin.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen liikkumisen kehit-tämiseen edellyttää rohkeaa johtajuutta ja yhdessä tekemistä. Liiasta turvalli-suushakuisuudesta tulee päästä eroon, jotta aikuiset eivät lasta suojellessaan vie häneltä kehittymisen ja oppimisen edellytyksiä. Muutoksia tarvitaan luonnolli-sesti myös kotona: valtaosa vanhemmista kuvittelee, että lapset liikkuvat riittä-västi päivän leikeissään, vaikka näin ei todellisuudessa ole.

Varhaiskasvatus on suurten muutosten edessä. Muutokseen sisältyy loistava mahdollisuus: kun toimintaa kehitetään oikeaan suuntaan,

varhaiskasvatuksella pystytään tukemaan entistä paremmin lapsen hyvinvointia ja oppimista. ”Ilo kasvaa liikkuen” -ohjelma-asiakirja kertoo,

miten tavoitteesta tehdään totta.

Kolmen vuoden iän jälkeen yksilöiden väliset erot kasvavat.

8 9

Rakennetaan yhdessä

Verkoston tekemän työn taustalla on akuutti tarve ja huoli. Tutkimukset todista-vat, että lapset eivät liiku riittävästi. Ne osoittavat myös, että liikkumattomuudella on kauaskantoisia, vakavia ja taloudellisestikin merkittäviä seurauksia.

Tulevan elämäntavan – liikkuvan tai liikkumattoman – polku piirtyy hämmäs-tyttävän varhain, jo kolmen vuoden iässä. Tästä syystä terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat lapset tulee löytää ja heidän arkea passivoiviin rutiineihinsa vaikuttaa mahdollisimman varhain.

Verkostotyötä parhaimmillaan

Verkostotyö on tutkitusti tehokkain tapa edistää suuria muutoksia silloin, kun ratkaisuja ei ole ostettavissa markkinoilta ja kun olemassa olevat hierarkki-set rakenteet ja toimintatavat eivät anna mahdollisuutta muutoksen eteenpäin viemiseen.

Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman rakentamisen ytimessä ovat olleet alusta läh-tien hedelmällisen verkostotyön edellytykset: tuttuus, luottamus ja sitoutuminen. Toimijoiden on tunnettava toisensa, jotta tarpeet ja osaaminen ovat yhdistettä-vissä. Ilman luottamusta tieto ei liiku, eikä ilman sitoutumista tehdä tai pidetä lupauksia yhteisten ratkaisujen löytämiseksi. Menestyksekäs uusien toiminta-mallien kehittäminen, levittäminen ja juurruttaminen eivät onnistu ilman ihmis-ten ja organisaatioiden välistä luottamusta eikä ilman luottamukseen pohjautu-vaa sitoutumista yhteistyöhön. Parhaimmillaan tuloksekas yhteistyö ruokkii yhä syvenevää yhteistyötä. Tästä hyötyvät luonnollisesti kaikki.

1.Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin -asiantuntijaverkosto perustettiin vuoden 2012 alussa. Sen tehtäväksi määriteltiin valtakunnallisen, yksinkertaisen ja helposti toteutettavan varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman rakentaminen.

10 11

Itse vaan ei yksin

Verkosto ja sen rakentama ohjelma auttavat varhaiskasvattajia kehittämään lasten liikuttamiseen liittyviä asioita itse, mutta ei yksin. Muutoksen tueksi on tuo-tettu verkoston jäsenten ja pilottien hyviä käytäntöjä sisältäviä työkirjoja: • Kuntatyökirja Ilo kasvaa liikkuen - ohjelman rakentamiseen 2015 • Johtajan työkirja Ilo kasvaa liikkuen - ohjelman mahdollistamiseen 2015• Varhaiskasvattajan työkirja Ilo kasvaa liikkuen - ohjelman toteuttamiseen 2015

Työkirjat toimivat parhaiten, kun niitä käytetään yhdessä Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten kanssa. Kirjoista löytyviä työvälineitä on tarkoitus muokata omaan käyttöön sopiviksi.

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaa on toteutettu kokeilukulttuurin hengessä, yhteis-työssä ja pienin askelin. Yksi esimerkki kokeilukulttuurista on Pienet askeleet! -työkalu (Snadit stepit), jonka avulla päiväkotien arjessa on saatu aikaan merkit-täviä muutoksia. Kokeileminen vaatii aina uudenlaisia toimintatapoja, yhteistyön vahvistamista sekä innostuksen lähdettä, yhteistä tavoitetta.

Tähän mennessä tehty työ on lisännyt jo tuhansien lasten liikkumista. Vuoden 2015 tammikuussa mukana on 15 kuntaa (myös kuusikkokunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) sekä noin 70 yksikkötason toimijaa.

Verkoston työ jatkuu

Vaikka ohjelma on julkistettu, verkoston toiminta jatkuu. Sen keskeisenä tehtävänä on nyt ”Ilo kasvaa liikkuen” -ohjelman kannatteleminen sekä alueellinen juur-ruttaminen. Tämä tapahtuu samalla ideologialla ja teorialla kuin verkoston perustaminen. Tavoitteena on, että eri puolille Suomea syntyy lähitulevaisuudessa erilaisia ”Ilo kasvaa liikkuen” -verkostoja, joissa osaamisen jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhteinen tavoite lisäävät sekä liikkumista että liikkumisen iloa var-haiskasvatuksessa.

1. Lapsella on joka päivä oikeus liikkumiseen ja liikunnan iloon.2. Varhaiskasvattajan tulee mahdollistaa riittävä fyysinen

aktiivisuus jokaiselle lapselle jokaisena päivänä.3. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos

liikuntamyönteiseksi tapahtuu sitovalla normiohjauksella.4. Pedagoginen osaaminen ja johtajuus on nostettava keskiöön.5. Liikkeelle on annettava tilaa.

Verkoston ydinteemat:

Hyvä verkostotyö perustuu myös vapaaehtoisuuteen. Sisäinen motivaatio luo-vuuteen ja verkostoitumiseen kumpuaa vapaudesta sekä mahdollisuudesta jakaa itselle merkityksellisiä asioita ja omaa osaamista. Lisäksi tarvitaan taitoja ja tah-toa keskinäisen oppimisen syventämiseen. Tämä kaikki on näkynyt konkreetti-sesti verkoston ohjelmatyössä.

Ensimmäinen pilotointikierros syksyllä 2013

Ohjelman ensimmäinen pilotointikierros toteutti verkostotyön teoriaa: kaikki tahot kutsuttiin rohkeasti mukaan, ja käytäntöön edettiin mahdollisimman nopeasti. Kierrokselle haki ja sille hyväksyttiin yksitoista kuntatasoista toimijaa, 53 päiväkotia sekä kahdeksan perhepäivähoidon ja leikkitoiminnan yksikköä. Kolmas ja viimeinen pilotointikierros toteutettiin syksyllä 2014. (Pilottien koke-muksia s. 38-40, 45 ja 47-48; tuotettu myös Raportti pienistä askelista, joka ladat-tavissa Valon nettisivuilla osoitteessa www.sport.fi/varhaiskasvatus.)

Kuva 2. Verkoston rakenne. Verkoston viisi teemaryhmää aloittivat työnsä syksyllä 2012. Ne ovat määritelleet niin ohjelmatyön kokonaisuutta, keskeisiä teemoja kuin pilotointien sisältöjä.

Kenttäpäiväkodit

Kunta- yhteistyö

Arviointi- suunnitelma

Orientaatio- tutkimushankeHgin yliopisto

Kommentointi- ryhmä, lapset ja

vanhemmat

Teemaryhmät

Varhaiskasvattaja (kasvattajayhteisö)

Lapsuus(vanhemmuus)

Yhteiskunnallinenvaikuttaminen Johtajuus

Osaaminen(koulutus)

Pää- suunnittelu-

ryhmäja Valo

12 13

Jotta muutos saadaan tehtyä, verkostoon kaivataan koko ajan lisää toimijoita, vaikuttajia ja päättäjiä

– toisin sanoen muutoksentekijöitä.

Tule mukaan ja kerro, mikä sinun pieni askeleesi on!

Signaaleja

Ilmiöitä

UlottuvuuksiaYhteiskunta

Kunta

Osaaminen

Johtaminen

Varhaiskasvatus

Vanhemmat

Lapsi

Kuva 3: Ohjelman ulottuvuudet

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset julkaistaan

• “Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin” -verkoston työ pohjautuu Nuoren Suomen 20 vuoden työhön ja verkostoihin.

• Verkosto perustetaan• Teemaryhmät aloittavat toimintansa

• Varhaiskasvattajan ja johtajan pilottityökirjat otetaan koekäyttöön• Kannanotto varhaiskasvatuslain valmisteluun. Kannanotosta

kumpuavat verkoston viisi ydinteemaa• Ensimmäinen pilotointikierros aloitetaan• Ohjelman asiakirjan kirjoittaminen aloitetaan

• Toinen pilotointikierros aloitetaan• Kannanotto työryhmän esitykseen varhaiskasvatuslaiksi• Kolmas pilotointikierros aloitetaan

• Ohjelman asiakirja sekä työkirjat varhaiskasvattajalle, johtajalle sekä kuntatoimijoille valmistuvat

• Kannanotto hallituksen esitykseen varhaiskasvatuslaiksi• Ohjelma julkaistaan 10.3.2015• Ohjelman juurrutustyö kuntiin aloitetaan ns. kuntakierroksella sekä

kannustamalla kuntia luomaan alueellisia verkostoja liikkumisen edistämiseksi varhaiskasvatuksessa.

• Pilottitahot siirtyvät ohjelmavaiheeseen

• Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta• Alueverkostot ovat muodostuneet• Ohjelmassa on mukana 1700 päiväkotia• Tutkimustieto lasten liikkumisesta on lisääntynyt ja se tukee

ohjelman juurtumista

• Verkosto toimii aktiivisesti • Ohjelmassa ovat mukana kaikki Suomen kunnat, 3000 päiväkotia

sekä perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen toimijat

2005

ennen vuotta 2012

2012

2013

2014

2015

2017

2020

Askel kerrallaan kohti suurta muutosta

14 15

Uudistuva esiopetus

1.1.2015 voimaan tulleen lain mukaisesti lapsen on osallistuttava ennen oppivel-vollisuuden alkamista vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on uudistettu vuoden 2014 aikana. Uusien perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2016. Liikkuminen ja liikunta sekä niiden yhteydet terveyttä ja hyvin-vointia arvostavalle liikunnalliselle elämäntavalle ovat vahvasti kirjattuina myös uusiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvin-vointia edistävään liikuntaan 2020 -toimeenpanosuunnitelma (1.12.2014)

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö laativat Muutosta liikkeellä! -toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä muiden terveyttä, hyvinvointia ja liikuntaa edistävien toimijoiden kanssa. Suunnitelman kärkitee-mat ovat:

1. Arjen istumisen vähentäminen 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin

edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta

Toimeenpanosuunnitelmassa painotetaan liikunnan aseman vahvistamista var-haiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Suunnitelmassa esitetään, että varhais-kasvatus- ja opetussuunnitelmissa tulee korostaa toiminnallisuutta ja liikunnal-lisuutta. Tavoitteena on ennen kaikkea toimintakulttuurien liikunnallistaminen. Suunnitelmassa Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman verkosto on nostettu keskeiseksi toimijaksi ja toiminnan koordinoijaksi (”TEHYLI-agen-tiksi”).

Uusi liikuntalaki

Uusi liikuntalaki hyväksyttiin eduskunnassa vuoden 2015 alussa. Liikuntalain keskeisenä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla sekä vähentää eriarvoisuutta liikunnassa. Lain mukaan kunnan keskei-nen tehtävä on aktivoida kuntalaiset liikkumaan ja edistämään hyvinvointiaan liikunnan avulla. Kunnan on luotava liikkumisen edellytyksiä mm. rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Lisäksi sen tulee kuulla kuntalaisia, myös lap-sia ja nuoria, liikunta-asioissa.

a. Verkoston ääni kuuluu kauas

Varhaiskasvatuslaki

Vuonna 1973 voimaan tullutta lakia lasten päivähoidosta ollaan parhaillaan uudistamassa uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015.

Valo ja varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkosto ottivat laajalla selvityksellä kantaa lain valmisteluvaiheeseen maaliskuussa 2013. Keväällä 2014 ne antoivat yhteisen lausunnon varhaiskasvatusta käsitelleen työryhmän raporttiin. (Liikku-misen puolesta otti kantaa myös moni muu taho, kuten opetus- ja kulttuuriminis-teriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto sekä Valtion liikuntaneuvosto.)

Eduskunnan käsittelyssä helmikuussa 2015 olevassa hallituksen esityksessä liikunta on huomioitu. Lapsen mahdollisuus liikkumiseen on kirjattu lain tavoittei-siin. Lisäksi liikunnasta vastaavat tahot on lisätty yhteistyötä koskevaan pykä-lään. Jo nämä kirjaukset vahvistavat liikkumisen asemaa varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatus on murrosvaiheessa, ja moni taho on herännyt liikkumattomuu-den ehkäisemiseen. Varhaiskasvatuslain lisäksi julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua varhaiskasvatuksen tavoitteista ja sisällöistä. Tahtotilana on saada varhaiskasvatus kiinteämmäksi osaksi koulutusjärjestelmää. Tätä ennakoi vuon-na 2014 tehty hallinnonalasiirto sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kult-tuuriministeriöön.

Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin -verkosto tekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten toimijoiden ja

päätöksentekijöiden kanssa. Sen kannanotot näkyvät kaikissa ajankohtaisissa, varhaiskasvatuksen kannalta merkittävissä asiakirjoissa.

16 17

Ohjelman lähtökohdat

Liikkuminen on yksi lapsen oikeuksista

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (Convention on the Rights of the Child) on lapsen oikeuksia sääntelevä kansainvälinen ihmisoikeussopimus, joka hyväk-syttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sopimus tuli laintasoisena voimaan Suomessa 20.7.1991, ja se velvoittaa kaikkia valtion ja kuntien viranomaisia sekä viranomaistehtäviä hoitavia yksityisiä tahoja.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa lapsen etu on asetettu ylimmäksi tavoitteek-si ja koko sopimuksen punaiseksi langaksi. Lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikessa lapsia koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa. Varhais-kasvatuksen yhteydessä keskeisiä asioita ovat lapsen oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan, lapsen osallistumisen oikeus, oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin sekä jokaisen lapsen oikeus yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

Lähes kaikissa sopimuksen sisällöllisissä oikeuksissa on myös liikuntaan liittyvä ulottuvuus. YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolensa siitä, että lap-set menettävät kosketustaan luontoon ja ulkoiluun, koska opetus tapahtuu paljolti sisätiloissa. Liiallinen turvallisuuden tavoittelu ei saisi estää lasta leikkimästä ja kokeilemasta omia fyysisiä rajojaan.

Lasten oikeudet ja osallisuus ovat varhaiskasvatuksen toiminnan selkäranka. Hyvinvoiva lapsi näkyy myös Varhaiskasvatussuunnitelman eli Vasun tavoitteis-sa. Hyvinvointi syntyy lapsen arvostamisesta ja kuuntelemisesta ja on edellytys kasvulle, oppimiselle ja kehitykselle.

2.

Lapsen oikeudet on otettava varhaiskasvatuksessa jatkuvasti huomioon. Lähes kaikissa oikeuksissa on myös liikunnallinen ulottuvuus.

a. Lapsen oikeudet ja osallisuus

18 19

Lapsen hyvinvointi edellyttää fyysistä aktiivisuutta. Liikkuva lapsi on onnellinen lapsi.

b. Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä

Hyvinvointi tarkoittaa terveyttä, materiaalista hyvinvointia sekä koettua elä-mänlaatua. Lapsen terveyttä edistetään samoilla asioilla niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa.

Yksilön kehitys on osin perimän eli geenien säätelemää. Lapsen normaali kasvu ja kehitys edellyttävät kuitenkin myös riittävää, terveellistä ravintoa, unta sekä huolenpitoa. Lapsen kasvua ja hyvinvointia tukevaan fyysiseen hoivaan ja huo-lenpitoon kuuluvat lisäksi turvallinen kasvuympäristö, riittävä hygienia sekä siihen liittyvä sairauksien ennaltaehkäiseminen.

Liikkuminen on välttämätöntä elimistölle

Fyysinen kasvu tarkoittaa pituuden ja painon lisääntymistä. Suomessa aliravit-semus on harvinainen häiriötila, mutta ylipainoisten lasten määrä on sen sijaan lisääntynyt. Ylipainon ja siihen liittyvien elintapasairauksien, kuten diabeteksen, lisääntymisen nähdään johtuvan liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta.

Lapsen lihakset tarvitsevat liikuntaa kasvaakseen ja voimistuakseen. Lasten tahdonalainen liikkuminen, tasapainon ylläpitäminen sekä maan vetovoiman vastustaminen ovat välttämättömiä edellytyksiä itsenäiselle liikkumiselle. Lui-den kasvu tarvitsee oikeanlaista ravintoa ja riittävän määrän painetta ja täräh-dyksiä luiden kasvualueille. Hypyt ja voimaa vaativat leikit ovat omiaan edistä-mään tällaista kasvua.

Hengitys- ja verenkiertoelimistön on toimittava, jotta lapsi jaksaa liikkua omin voimin väsymättä. Lasten luonnollinen tapa kehittää elimistöään on liikkua pie-

Leikkiminen ja liikkuminen oli lapsille mieluisinta. Lapset halusivat ylittää rajo-jaan ja oppia uusia taitoja, erityisesti kiipeilyä, juoksemista ja hyppimistä. Myös liikunnalliset pelit olivat lapsille tärkeitä. Pitkä paikallaan olo oli lasten mieles-tä ikävää, ja ikäviksi paikoiksi nimettiin oma sänky ja nukkumahuone. Lapset odottivat, että aikuiset mahdollistaisivat leikkimisen ja liikkumisen. Aineisto osoitti, että lapsilla on paljon annettavaa varhaiskasvatuksen arkisten käytän-töjen kehittämiseen.

Miten lapset näkevät oman arkensa varhaiskasvatuksessa?

Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen ytimeen

Nykyinen lapsikäsitys pohjautuu lasten osallisuuteen. Lapsi nähdään aktiivisena, omatoimisena, sosiaalisena, oppimishaluisena ja osaavana tiedon hankkijana, vuorovaikutuksen osapuolena ja oman maailmankuvansa rakentajana. Hänen kokemuksiaan ja mielipiteitään kunnioitetaan ja hänet otetaan mukaan kasva-tustoiminnan ja ympäristöjen suunnitteluun, rakentamiseen ja arviointiin.

Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Lapsella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi, huomioonotetuksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, sekä ainutlaatuisena ja arvokkaana yksilönä että ryhmän jäsenenä.

Lapsen oikeuksien ja osallisuuden toteutuminen on kasvattajan tehtävä. Osal-lisuus toteutuu, kun lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteu-tukseen. Näin lapset kokevat, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja että ne otetaan huomioon. Kyse onkin ennen kaikkea yhteisöllisyydestä ja yhteisön täysivaltaisesta jäsenyydestä.

Lapsen osallisuus ei vähennä aikuisen vastuuta. Aikuinen vastaa pedagogiikan laadusta. Hänen tehtävänään on järjestää innostava ja aktivoiva toiminta- ja oppimisympäristö, jossa lapsilla on mahdollisuus olla aloitteellisia ja valita käyt-töönsä esimerkiksi liikkumaan innostavia välineitä ja tiloja.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti varhaiskasvatuksessa olevilta lapsilta heidän näkemyksiään omasta arjestaan vuonna 2014.

20 21

Liikuntakasvatus tukee tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä

Sosioemotionaalinen pätevyys syntyy siitä, miten lapsi ottaa kontaktia toiseen, miten hän tekee yhteistyötä muiden kanssa sekä miten hän auttaa ja tuntee empatiaa toisia kohtaan. Yhdessä liikkuttaessa syntyy jatkuvasti tilanteita, jois-sa lapsi voi harjoitella näitä taitoja. Vastaavasti runsas fyysinen passiivisuus on yhteydessä alentuneeseen prososiaaliseen käyttäytymiseen. Liikuntaleikit ovat siis tärkeä areena myös sosiaalisten taitojen ja yhteistyön opettelulle.

Lapset, joilla on kehityksellisiä haasteita tai oppimisen pulmia, on usein ongel-mia myös sosiaalisen pätevyyden eri alueilla. Esimerkiksi motorisen oppimisen ongelmat näyttävät kytkeytyvän kiinteästi lapsen sosiaaliseen käyttäytymiseen. Pienillä lapsilla, joilla on motorisen oppimisen ongelmia, on ikäisiään enemmän ahdistus- ja masennusoireita.

Lasten sosiaalisten taitojen, vertaissuhteiden ja itsetunnon tukemisessa on kyse myös sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisestä. Syrjäytymisen käsite saattaa tuntua vieraalta pienten lasten yhteydessä, mutta tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen syrjäytyminen varhaislapsuudessa johtaa pitkittyessään muihin ongelmiin ja voi altistaa myöhemmin koko yhteiskunnasta syrjäytymiseen.

Liikunta edistää tukea tarvitsevien lasten osallisuutta ja toimintakykyä sekä fyy-sistä, sosiaalista ja emotionaalista hyvinvointia. Hyödyistä huolimatta erityistä tukea tarvitsevat lapset osallistuvat muita vähemmän liikuntaan ja urheiluun ja ovat tovereitaan huonokuntoisempia sekä ylipainoisempia.

Sosiaalinen pätevyys määritellään yksilön kyvyksi käyttää henkilökohtaisia ja ympäristön voimavaroja onnistuneesti. Se on hyväksynnän saavuttamista toveri-piirissä ja kykyä muodostaa ystävyyssuhteita. Sosiaalinen asema säätelee lapsen osallisuutta ryhmän toimintaan, mukaan pääsyä ja vuorovaikutusta. Myönteiset liikunnalliset kokemukset voivat edistää realistisen minäkuvan rakentamista – sen lisäksi, että ne tarjoavat mahdollisuuden myös suvaitsevaisuuden kehittämiseen.

ninä, lyhyinä pyrähdyksinä, kuten telmien ja hippaa leikkien. Liikunnallisten leikkien määrä on kuitenkin useissa päiväkodeissa liian vähäistä.

Lapsen hermosto kehittyy, kun se harjaantuu käsittelemään ja kuljettamaan tietoa. Tietoa saadaan eri aistien välityksellä niin kehon ulkopuolelta kuin sen sisältä. Liian turvallisuushakuinen elinympäristö vähentää lapsen mahdollisuuk-sia monipuolisille aistikokemuksille.

Motoriset taidot perustana

Motoriset perustaidot kehittyvät fyysisesti aktiivisten leikkien ja arkiliikkumisen kautta. Niitä ovat mm. käveleminen, juokseminen, hyppääminen ja heittäminen. Heikot perustaidot altistavat tapaturmille sekä johtavat itsenäisen liikkumisen eli fyysisen aktiivisuuden välttämiseen. Sen sijaan hyvät motoriset perustaidot ennustavat fyysisen aktiivisuuden määrää ja fyysisesti aktiivista elämäntapaa nuorena. Mitä paremmat nämä perustaidot ovat, sitä helpompi on oppia liikku-maan kaikenlaisissa ympäristöissä eri vuodenaikoina.

Liikunta auttaa oppimaan

Kognitiivisella kehityksellä tarkoitetaan tiedon muodostamiseen ja ajatteluun liit-tyvien toimintojen – kuten havaitsemisen, muistamisen ja kielen – kehittymistä. Kognitiivinen kehitys rakentuu lapsen uteliaisuuden, kokeilevan ja tutkivan lei-kin sekä ongelmanratkaisutilanteiden myötä. Fyysinen aktiivisuus harjaannuttaa lapsen havaintotoimintoja sekä edistää lapsen vireystilaa ja tarkkaavaisuutta.

Liikkumisen yhteydessä opitut sanat konkretisoituvat kehollisina kokemuksina. Se helpottaa asioiden muistamista. Ajattelu ja luova mielikuvitus ovat lapsen ky-kyä kuvitella mielessä. Luovuus on kokonaisvaltaisimmillaan toiminnallisissa leikeissä.

Nopeaan tahtiin lisääntyvä tutkimusnäyttö osoittaa, että fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen parantavat kognitiivisia toimintoja ja edistävät muun muassa lasten koulumenestystä.

Liikunta rakentaa itsetuntoa

Lapsen psyykkistä hyvinvointia edistävät hallinnan tunne, sosiaalinen tuki, sitoutuminen sekä mielekkyyden ja normaaliuden kokeminen. Erilaisissa liikun-tatilanteissa, kuten peleissä ja leikeissä, on mahdollisuus saada kokemuksia kai-kista näistä. Runsaan fyysisen passiivisuuden tiedetään olevan yhteydessä lap-sen alentuneeseen itsetuntoon. Liikunnan tarjoamia onnistumisen kokemuksia tarvitaan siis myönteisen minäkuvan rakennusaineiksi.

22 23

Esimerkkejä muutamien maiden liikuntasuosituksista.

Fyysinen aktiivisuus per päivä (vähintään)

Istumisen / paikal-laanolon välttäminen

Median käyttö

Australia

Iso-Britannia

Kanada

Yhdysvallat: Institute of Medicine

of the National Academics (IOM)

Yhdysvallat: The National Associa-tion for Sport and

Physical Education (NASPE)

Kolme tuntia

Kolme tuntia

Kolme tuntia

Lapsille tulee tarjota mahdollisuuksia olla

fyysisesti aktiivisia koko päivän ajan

Ohjatusti tai tuetusti 60 min. + mahdollisuus

fyysisesti aktiivisiin vapaisiin leikkeihin useiden tuntien ajan

Lasten ei tulisi olla 60 minuuttia pitempään

paikoillaan muulloin kuin nukkuessaan

Lapsen hereillä ollessa fyysisen passiivisuuden

määrä tulee minimoida ja pyrkiä välttämään

erityisesti ylipitkiä istumis-jaksoja tai turhaa lapsen liikkumisen rajoittamista

Paikoillaan käytettävän ajan määrä lapsen

hereilläoloaikana tulisi minimoida

Kasvattajien edellytetään suunnittelevan toimintoja,

jotka rajoittavat lasten istumiseen ja paikoillaan seisomiseen tarvittavaa

aikaa.

Enintään yksi tunti päivässä

2–4-vuotiaiden ruutu- aika tulisi minimoida. Alle 2-vuotiaille ruutuaikaa ei lainkaan. Videopelejä ei

suositella lainkaan.

Alle kouluikäisten fyysisestä aktiivisuudesta on saatu viime vuosina runsaasti lisätietoa. Sen perusteella tälle ikäryhmälle suositellaan monissa maissa kolmea tuntia fyysistä aktiivisuutta päivässä. Suosituksissa on otettu kantaa myös istu-misen ja paikallaan olon määrään.

Monipuolista liikettä erilaisissa ympäristöissä

Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset laadittiin Suomessa vuonna 2005. Suomalaisten suositusten mukaan alle kouluikäisten lasten pitäisi liikkua joka päivä reippaasti vähintään kaksi tuntia. Koska alle kolmevuotiaat lapset eivät juuri hengästy, heidän suositusten mukainen liikunnan määränsä täyttyy, kun liikkumisen mahdollisuuksia on päivän aikana riittävästi. Liikkua pitäisi käytän-nössä aina kun mahdollista.

Suomalaisten suositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Lisäksi istumista ja

paikallaan oloa pitäisi välttää. Tältä osin Suomen suositukset tulisi päivittää: meiltä puuttuvat vielä ohjeistukset istumisen määrästä.

c. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset

Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisi vuonna 2010 kansainväliset, 5–17-vuo-tiaille lapsille tarkoitetut fyysisen aktiivisuuden suositukset. Niiden mukaan lasten jokaiseen päivään tulisi kuulua vähintään 60 minuuttia kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi lihasten ja luuston vahvistamiseksi suositellaan raskasta fyysistä aktiivisuutta vähintään kolme kertaa viikossa.

24 25

Tutkimuskatsaus kertoo, että lapset liikkuvat liian vähän – ja että aikuiset eivät tätä aina huomaa.

d. Alle kouluikäisten lasten liian runsas paikoillaanolo

Lisää liikettä - vähemmän istumista Varhaiskasvatusikäisten lasten ajankäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvittä-neet tutkijat ovat jo pitkään olleet huolissaan alle kouluikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tapahtu-nut yhteiskunnan digitalisoituminen on heijastunut lasten ajankäyttöön. Lasten mediabarometrin mukaan median käyttö alkaa jo vauvaiässä, ja mediamielty-mykset alkavat muotoutua 3–4-vuotiaina. Pelien pelaaminen ja internetin käyttö alkaa 5–6-vuotiaana. Erään selvityksen mukaan keskimäärin 70 % kolmevuo-tiaista katsoi televisiota tai käytti tietokonetta tunnin päivässä.

Alle kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden määrää tutkittaessa päädytään hyvin erilaisiin tuloksiin riippuen siitä, millä menetelmällä liikkumista on arvioitu. Vanhempien arvioiden mukaan lähes 80 % lapsista liikkuu suositusten mukaisesti. Ajankäyttöpäiväkirjaa käytettäessä luku on enää 40 %. Kiihtyvyysantureilla mitattaessa yksikään kolmivuotias ei saavuta fyysisessä aktiivisuudessa kahden tunnin minimimäärää.

Aikuisten mielikuva siitä, että pienet lapset liikkuisivat riittävästi, ei siis pidä enää paikkaansa. Varhaiskasvattajien tuleekin tiedostaa, että meillä aikuisilla on tapana yliarvioida niin omaa kuin lasten fyysisen aktiivisuuden määrää.

Lapsen liikunnallisen elämäntavan ensiaskeleet jo 3-5 vuoden iässä Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yksilölle tyypillinen tapa toimia ja elää alkaa löytää uomansa 3–5 vuoden iässä.

Liikkuminen on lapselle

ominainen tapa toimia

SUUNNITTELUTavoitteellista

liikuntakasvatusta päivittäin

YHTEISTYÖYhteistyötävanhempien

kanssa

VÄLINEETLiikunta-

välineet lasten saatavilla

YMPÄRISTÖYmpäristöliikuntaan

houkuttelevaksi

LAATUMonipuolista liikuntaa eri

ympäristöissä

MÄÄRÄVähintään

kaksi tuntialiikuntaa

joka päivä

Lapselle tärkeää

Ympä- ristö

Kas- vattajantoiminta

Kuva 4. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005

Lasten tulisi saada harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisesti eri ympä-ristöissä. Varhaiskasvattajien on järjestettävä tavoitteellista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin. Viikoittain tulee järjestää vähintään yksi ohjattu liikuntatuokio sisällä ja yksi ulkona. Lasten omaehtoista liikuntaa on tuettava siten, että heille luodaan liikuntaan houkutteleva ympäristö. Varhaiskasvattajien tulee poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista erilai-sissa ympäristöissä.

Varhaiskasvattajien käytössä on oltava liikuntaan soveltuva perusvälineistö. Välineitä pitää olla riittävästi, ja niiden tulee olla lasten käytettävissä myös vapaiden leikkituokioiden aikana. Lasten huoltajille on kerrottava lapsen liikun-taan ja päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen liittyvistä asioista.

Suomalaiset suositukset ovat pätevät, mutta vuoden 2005 jälkeen on tullut run-saasti tutkimusnäyttöä esimerkiksi istumisen haitoista. Suosituksia tuleekin täydentää siten, että ne ottavat kantaa myös istumisen vähentämiseen sekä liikunnallisesti passiivisen median käyttöön ja ruutuajan rajoittamiseen.

26 27

Kuva 6. Lasten liikkumisen intensiteetti päiväkodissa klo 8–12. Reipasta liikunta-aikaa on 10 % eli 24 minuuttia. Tämä sisältää myös ulkoilun, jumpat, liikuntahetket ja retket. Keskimäärin 56 % ajasta

lasten liikkuminen on vain vähäistä, esim. istumista, kynän käyttöä ja syömistä. Lähde: Jyrki Reunamo, Helsingin Yliopisto, 2013, Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

34%Kohtuullinen(sisältää kävelyä,

koko vartalon liikkeitä)

56%Matala

(istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.)

10% Korkea(sisältää ainakin jonkin verran juoksua,

ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua jne.)

Kuva 5. Päivittäisen liikunnan vähimmäismäärä sekä kiihtyvyysmittarilla mitatun vähintään kohtuukuormitteisen fyysisen aktiivisuuden määrä suomalaisilla lapsilla.

Suomalaisilla varhaiskasvatusikäisillä lapsilla tehtyjen tutkimusten mukaan lasten yleisimpiä fyysisen aktiivisuuden toimintoja ovat ulkoleikit. Ulkoleikit ovat vauhdikkaampia ja fyysisesti kuormittavampia kuin sisäleikit, ja niissä käyte-tään myös monipuolisemmin erilaisia motorisia taitoja.

Vaikka suomalaislapset oppivat harrastamaan jo varhain, kaikki kolmevuotiaat eivät liiku riittävästi normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Lasten fyy-sisen aktiivisuuden kokonaismäärä lisääntyy kolmen ja kuuden ikävuoden välillä. Samalla yksilöiden väliset erot kuitenkin kasvavat. Lasten vanhetessa kasvavat myös sukupuolten väliset aktiivisuuserot. Kuusivuotiaista vähiten liikkuvat lap-set liikkuvat vain kolmasosan eniten liikkuvien määrästä.

Suomalaiset lapset viedään ohjattuun liikuntaan aikaisin. Neljännes kaikista kolmevuotiaista osallistuu harrastuksiin kerran viikossa, ja 2–3 kertaa viikossa harrastavien osuus on sekin 12 %. Sukupuolisen tasa-arvon näkökulmasta erit-täin huolestuttavaa on se, että poikia viedään liikuntapaikkoihin enemmän kuin tyttöjä. Tähän aikuisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta lapset saavat tasavertaiset mahdollisuudet osallistua liikuntaan.

Varhaiskasvattajalla merkittävä rooli liikkeen lisääjänäSuomessa huomattava osa lapsista on arkisin päivähoidossa kodin ulkopuolella. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä varhaiskasvatuksessa tapahtuu. Havainnointiin perustuvissa tutkimuksissa yli puolet aamupäivästä on fyysisesti passiivista toimintaa: 56 % ajasta vietetään istuen tai seisten. Reipasta, intensiteetiltään

58

6961 59

45

20

40

60

80

100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

**

*

(arvio)

(arvio)

**

****

* Soini ym. 2012** Tammelin ym. 2013 (in press)

(arvio)

Objektiivisesti mitattu kohtuullisesti rasittavan (MVPA) fyysisen aktiivisuuden määrä

Min

uutt

ia p

äivä

ssä

Ikä vuosina

Hajonta yläAktiivisuusHajonta ala

vähintään kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta päiväkotipäivän aikana on vain 10 %. Hieman yllättävää on, että päiväkodin ohjatustakin toimin-nasta jopa 76 % on intensiteetiltään erittäin kevyttä. Lasten vapaa leikki on ohjat-tuja leikkejä kuormittavampaa.

Aikuisen rohkaistava aktiivisuuteenKaikissa päiväkodin tilanteissa fyysisen aktiivisuuden intensiteetin on todettu olevan korkeampaa silloin, kuin aikuinen rohkaisee lasta aktiivisuuteen. Tästä huolimatta 90 % päiväkodissa tehdyistä havainnoinneista ei sisältänyt minkään-laista henkilökunnan kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi. Fyysisesti aktiivisiin leikkeihin tulisi rohkaista erityisesti tyttöjä. Kaikki lapset kaipaavat kannustusta talvikuukausina, jolloin aktiivisuus on kaikkein alhaisinta.

Koulunaloitus merkittävä vaiheKoulunkäynnin aloittaminen on tärkeä vaihe lapsen elämässä. Se näkyy myös fyysisen aktiivisuuden määrässä. Kokonaisaktiivisuus pysähtyy ja kääntyy vähi-tellen laskuun 7–8 vuoden iässä. Fyysisen aktiivisuuden määrää näyttäisi mää-rittävän koulupäivän rakenne: esimerkiksi ensimmäisen luokan oppilaat leikkivät ulkona ja harrastavat liikuntaa enemmän viikonloppuisin kuin arkisin.

Koska fyysiseen aktiivisuuteen liittyvien elämäntapojen urautumisen on voitu osoittaa alkavan jo kolmen vuoden iässä, varhaislapsuuteen ajoittuvat interven-tiot ovat parasta mahdollista ennaltaehkäisyä runsasta paikoillaanoloa sisältä-välle, liikkumattomalle elämäntavalle.

28 29

• Liikkuminen ja hyvinvointi on kirjattu yksikön varhaiskasvatus- suunnitelmaan sekä ryhmävasuihin

• Pedagogisen johtamisen yhtenä painopisteenä on lasten liikkuminen ja hyvinvointi

• Kasvatushenkilöstö on sitoutunut kehittämään liikkumaan innostavan toimintaympäristön sekä huolehtimaan lasten riittävästä päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ja monipuolisesta liikuntakasvatuksesta

• Kasvatushenkilöstö on sitoutunut keskustelemaan aktiivisesti vanhempien kanssa lasten fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lapsen hyvinvoinnille, kasvulle ja kehitykselle

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset toteutuvat jokaisessa yksikössä

• Kasvatushenkilöstö on sitoutunut lisäämään omaa kehittämis- osaamistaan

Yksikkö- taso

• Jokaisella lapsella on mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen ja liikunnan iloon päivittäin

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla, lapsi on fyysisesti aktiivinen vähintään kaksi tuntia joka päivä

• Lapsen osallisuus liikkumisen suunnittelussa ja toteuttamisessa otetaan huomioon

• Lapsi kasvaa, kehittyy ja oppii leikkien ja liikkuen• Liikkuminen on kirjattu lapsen vasuun

Lapsen taso

Askel kerrallaan kohti unelmaa3.Varhaiskasvatuksen lupaus:

Lapsella on oikeus leikkiin ja liikkumiseen joka päivä.

Ohjelman päämäärä: Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri toteutuu

jokaisessa varhaiskasvatuksen yksikössä.

• Pienten lasten liikkuminen ja hyvinvointi on kirjattuna keskeisiin lakeihin ja asetuksiin, hallitusohjelmaan sekä ministeriöiden strategioihin

• Varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat huolehtimaan päivittäisestä suositusten mukai-sesta fyysisestä aktiivisuudesta ja monipuolisesta liikuntakasvatuksesta

• Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus on korkeatasoista ja tasalaatuista eri puolilla Suomea

Valta- kunnan

taso

• Liikkuminen ja hyvinvointi on kirjattuna kunnan strategioihin sekä keskeisiin hyvinvointia ohjaaviin suunnitelmiin

• Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman toteuttaminen on kirjattuna paikallisiin opetussuunnitelmiin sekä varhaiskasvatussuunnitelmiin

• Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on fyysistä aktiivisuutta suosiva, ja arjen istumista on vähän

• Varhaiskasvattajilla on mahdollisuus saada täydennyskoulutusta lasten kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisesta liikunnan avulla

• Kunnan eri toimialojen ja palvelujen yhteistyö liikkumisen ja hyvin- voinnin edistämiseksi on laaja-alaista niin kunnan sisällä kuin yli kuntarajojen luoduissa yhteistyöverkostoissa

Kunnan taso

30 31

Valo kerää arviointitietoa valtakunnalli-sesti, ja osallistujien itsearviointia tullaan kehittämään ohjelman sähköisen alustan kehittämisen myötä.

Viestintää leveällä rintamalla

Verkoston toiminnasta ja ohjelman rakentumisesta on viestitty aktiivises-ti leveällä rintamalla – niin sähköisten kanavien, painotuotteiden, tapaamisten ja tapahtumien kuin lehtiartikkelien kaut-ta. Monikanavaista on ollut myös verkos-ton sisäinen tiedonvälitys.

Verkoston jäsenet ovat käyneet keskus-telua työseminaareissa ja muissa työryh-mien tapaamisissa, sähköpostitse sekä ryhmän extranetissa, joka on toiminut myös tiedon keräämis- ja jäsentämis-foorumina. Todellisten innovaatioiden syntyminen on edellyttänyt myös hiljai-sen tiedon liikkumista toimijoiden välillä. Tiedon aktiivinen siirtäminen on ollut – ja on edelleen – kaikkien verkoston toimijoi-den vastuulla.

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman viestinnän pääkohderyhmiä ovat verkoston jäsenet, varhaiskasvattajat ja päättäjät sekä media ja suuri yleisö.

Verkoston toimintaa ja ohjelman raken-tumista on voinut seurata Valon nettisi-vujen sekä uutiskirjeiden kautta; face-bookin hyödyntäminen on suunnitteilla. ”Millainen ohjelma on” -esite, pilottien ra-portit sekä ”Ilo kasvaa liikkuen” -ohjelma-asiakirja ovat saatavilla myös painettu-na. Verkostosta ja prosessin etenemisestä on käyty kertomassa alan tapahtumissa, kuten Educassa ja LTO-päivillä. Niistä on kirjoitettu myös alan lehdissä: Lastentar-hassa, Stalissa ja Opettaja-lehdessä.

a. Arviointi ja viestintä

Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman jokaista vaihetta on arvioitu erikseen. Sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä on hyödynnetty sähköisiä ja

painettuja kanavia sekä tapahtumia ja tilaisuuksia.

Jatkuva arviointi

Liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa on rakennettu systemaattisesti verkostojohta-misen teorian vaiheittaisella järjestelmällä. Jokaista vaihetta on arvioitu erikseen. Pilottivaiheessa mukana olleilta on kerätty säännöllisesti palautetta ja arviointeja. Ohjelmaa on suunniteltu ja rakennettu yhdessä verkoston kanssa, osallistujien palautetta kuunnellen. Sen rakentamisvaihe ja verkoston työ on dokumentoitu tarkasti.

Ohjelman arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostama kokonaisuus. Siihen osallistuvat varhaiskasvattajien lisäksi myös lapset ja huoltajat. Arvioinnin pohjaksi kerätään sekä määrällistä että laadullista aineistoa mm. seuraavia menetelmiä ja seurantatapoja käyttäen:

• Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri: yksiköiden tekemät alkukartoitukset (lähtötilanteen kartoitus) ja tämän jälkeen tehtävät vuosittaiset arvioinnit.

• Fyysisen aktiivisuuden määrä ja laatu: varhaiskasvattajien itsearviointi lasten liikkumisen määrästä ja laadusta sekä olosuhteista.

• Varhaiskasvatusyksiköiden kehittämistyö: vertaisarviointi (Pienet askeleet, kaksi päiväkotia).

• Kohdennetut palautekyselyt ohjelman sisältöalueista ja toimintamalleista asiantuntijatahoille ja käyttäjäryhmille.

• Ohjelmaan osallistuvien tahojen määrällinen ja laadullinen arviointi. • Alueellisten verkostojen toimivuus.• Vuosiraportit.• Tapahtumat ja seminaarit.• Verkoston toimivuus ja yhteistyötahot.

32 33

Kuva 7. Uudenlaisen toimintakulttuurin rakentaminen: prosessi, avaintoimijat ja edellytykset.

• Lasten liikkuminen on sisäänrakennettuna päivähoitopäivään

• Henkilökunta on osaavaa ja innostunutta

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset toteutuvat yksikössä

• Liikkuminen on suunnitelmal-lista ja tavoitteellista. Kirjaukset yksikön vasuihin ja ryhmän vasuihin

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset ovat käytössä yksikössä

• Liikkuminen toteutuu osana arkea

Ohjelman tukimateriaali• Hyvät käytännöt verkostosta

• Uusia toimintatapoja ja rakenteita• Oman työn arviointi• Hyviä käytäntöjä verkostosta

Ohjelman tukimateriaali• Varhaiskasvattajan työkirja• Johtajan työkirja

Perehdytysmateriaali• Perehdytyskoulutus työkirjan

käyttöönottoon

2.RASTI

3.RASTI

4.RASTI

TUTKIMUS-

MATKALLA VARHAIS-

KASVATUKSEN

VERKOSTO

Liikunnallisen toiminta- kulttuurin rakentaminen

4.Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman toteuttaminen lähtee liikkeelle

toimintatapojen ja rutiinien muuttamisesta. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikuntamyönteinen toimintakulttuuri. Toimintakulttuuria muokkaavat työn

perustana olevat arvot, asenteet, periaatteet ja kriteerit. Kyse on siis liikkumisesta ja hyvinvoinnista osana arjen pedagogiikkaa.

• Lähtötilanteen kartoitus ja arviointi

• Havainnointi• Työyhteisön sitoutuminen• Innostus

Ohjelman tukimateriaali• Ohjelma-asiakirja• Kuntatyökirja• Kampanjamateriaalit

Perehdytysmateriaali• Perehdytyskoulutus pienet

askeleet käyttöön

• Kehittämistyö yksikön omista tarpeista ja lähtötilanteesta

• Nopea liikkeelle lähtö ja kokeilut• Lapsen osallisuus ja liikkeen

lisääntyminen• Parisparraus

Tukimateriaali• Pienet askeleet –lomake

1.RASTI

LÄHTÖ

OIVALTAMINEN

LIIKETTÄ!

TOIMINTATAVAT

TOIMINTA- KULTTUURI

ASIAKASLUPAUS

LAATULUPAUS

34 35

Velvoitteita suositusten sijaan

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat vuodelta 2005. Nykyisten säädösten perusteella ne ovat suosituksia, eivät velvoittavia. Kunnissa on tehty omat tarkentavat suunnitelmat valtakunnallisen suunnitelman pohjalta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee luoda esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman kaltainen velvoittava asiakirja, jossa lasten liikkumiseen on kiinnitetty enemmän huomiota.

Asiakirjassa tulee olla vahvasti mukana oman kehon käytön, toiminnallisen oppimisen ja sitä kautta lasten liikuntamyönteisyyden ja liikkumisen lisääminen. Tämän jälkeen kaikkien varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen on turvattava, perusteiden mukaisesti, jokaisen lapsen oikeus liikkumiseen ja leikkimiseen. Näin lasten liikkuminen ei ole riippuvainen yksikkö- tai henkilötason motivaatiosta.

Nykyiset säädökset eivät estä liikkumisen lisäämistä varhais- kasvatuksessa mutta eivät myöskään velvoita siihen.

Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin muutos liikunta- myönteiseksi tapahtuu vain sitovalla normiohjauksella.

a. Valtakunnan taso

Uudistuva varhaiskasvatuslaki

Ohjelma-asiakirjan kirjoitushetkellä varhaiskasvatusta ohjaa laki lasten päivä-hoidosta vuodelta 1973. Sen uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ollut kirjat-tuna jo usean hallituksen tavoitteisiin. Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntö luo puitteet ja reunaehdot varhaiskasvatustoiminnalle. Säädösten tulee olla tavoitteellisia, ja niiden tulee jättää mahdollisuus toiminnan järkevään toteutta-miseen paikallistasolla.

Nykyinen lainsäädäntö antaa toiminnan toteuttamiselle kohtuullisen selkeät raamit. Säädöksissä määritellään esimerkiksi henkilöstöä ja lapsia koskevat suhdeluvut sekä kelpoisuusehdot varhaiskasvatuksen parissa toimiville. Koska varhaiskasvatus on palvelutoimintaa, säädösten sisällöt ovat tavoitteellisia, eivät yksityiskohtaisia. Näin kunnassa voidaan sovittaa mahdollisimman tehokkaasti yhteen lasten ja perheiden tarpeet sekä paikalliset olosuhteet.

Lasten liikkumisesta tai muustakaan toiminnan sisällöstä ei ole säädöksiä. Toiminnan sisältöä kuitenkin määritellään varhaiskasvatussuunnitelman perus-teissa.

”Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltais-ta hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kas-vattajien yhteisössä sekä kokee iloa ja toimimisen vapautta kiireettömässä ja tur-vallisessa ilmapiirissä. Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään, ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein.”- Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005)

36 37

Laatua moniammatillisella yhteistyöllä

Laadukas varhaiskasvatus edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Sitä tehdään moniammatillisesti, lasta ja perhettä palvelevan laajan verkoston kanssa sekä tarvittaessa myös seudullisesti.

Kuntatasolla korostuu toisaalta lähikuntien kanssa ja valtakunnallisesti tehtävä yhteistyö, toisaalta kunnan sisällä tapahtuva, jokaisen toimijan ydinosaamista hyödyntävä yhteistyö. Keskeisiä kumppaneita ovat opetus-, sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimi, yksityiset palveluntuottajat, seurakunnat ja järjestöt sekä oppilaitokset ja sosiaalialan osaamiskeskukset.

YLIN JOHTO• Tuki lähijohtajalle• Luo rakenteet ja resurssit (esim. liikuntakoordinaattori-

järjestelmä)• Apuna Kuntatyökirja

LÄHIJOHTO• Vastaa siitä, että vasu ym. ohjaavat asiakirjat (esim.

liikunnan suunnitelma) toteutuvat arjessa• Ylläpitää keskustelua yksikkötasolla --> yhteiset

toimintamallit• Apuna Johtajuuden työkirja

HENKILÖSTÖ• Ammattitaito• Osaamisen ja vahvuuksien hyödyntäminen (tiimisopimus)• Suunnittelu, havainnointi, dokumentointi (eril. lomakkeet)• Apuna Varhaiskasvattajan työkirja

YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA

Yht

eist

yöve

rkos

tot

Muut toimialatNaapurikunnatValtakunnan taso

Muut toimialatKollegiaalinen tuki

LähikouluNeuvolaVEOtLiikuntapalvelut

Tekninen osasto(kunnossapito)

Oppimisympäristö ja sen hyödyntäminen

Arv

ioin

tiA

rvio

inti

Lapsen vasu

Kuva 8. Esimerkki liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä kunnan tasolla. Toimintakulttuuri rakentuu monen tason yhteisvaikutuksesta. Lähde: Ulla Soukainen

Kunta luo puitteet toiminnalle ja tarjoaa edellytykset liikkumisen lisäämiselle. Muutos on hyvä käynnistää strategialähtöisesti, prosessin-

omaisesti ja monitasoisesti: ylimmästä johdosta henkilöstöön, yhteistyökumppaneihin ja vanhempiin saakka.

b. Kunnan taso

Hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäminen strategisena valintana

Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltais-ta hyvinvointia. Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman toteuttaminen osana kunta-, hyvin-vointi- ja varhaiskasvatuksen strategiaa voidaankin nähdä investointina tulevai-suuteen. Tämä vaatii kunnalta voimavaroja, tietoisia valintoja ja hallinnonalojen yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen johdolla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten liikkumis- ja hyvinvointiohjelman toteuttaminen käytännössä tapahtuu.

Kuntatasolla ylintä varhaiskasvatuksen johtoa edustaa virkamiesjohdon lisäksi pääsääntöisesti lautakunta, jonka päätösvaltaan varhaiskasvatuksen asiat kuu-luvat. Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma voi toteutua vain, jos se on sidoksissa kunnan strategiaan sekä muihin lasten ja perheiden hyvinvointia tukeviin asiakirjoihin. Myös erilaiset lakimuutokset edellyttävät strategioiden, ohjelmien ja opetussuun-nitelmien kuntatason päivitystä. Tällöin ohjelman voi linkittää jo olemassa oleviin tavoitteisiin.

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman toteuttamisen kannalta kunnissa on hyvä kiinnit-tää huomiota – varhaiskasvatuksen strategian kehittämisen lisäksi – seuraaviin asioihin: • henkilöstön osaamisen vahvistaminen• liikkumista edistävien rakenteiden luominen• liikkumisen kirjaaminen opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmiin sekä • yhteistyö eri tahojen kanssa.

Edellisten lisäksi tarvitaan ohjelman toteutumisen arviointia jokaisella toimija-tasolla. Arviointi on hyvä sisällyttää kunkin kunnan laadunhallintaprosessiin, ja sitä voidaan tehdä myös ohjelman toteutuksen kuluessa.

38 39

Case 2: Tampereen varhaiskasvatuksen liikunnallistaminenHyvinvointi, liikkuminen ja terveet elämäntavat on kirjattu Tampereen kaupunki-strategiaan. Tuotantoalueiden omat vuosisuunnitelmat tukevat kaupunkistrate-gian toteutumista. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen vuosisuunnitel-maan 2013 kirjattiin Luova, liikkuva lapsi -ohjelman toteuttaminen. Taustalla olivat muun muassa tieto lasten luonnollisen liikkumisen vähenemisestä sekä liikunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävät seikat.

Kuva 10. Tampereen varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen.

Snadit Stepit

Johta-minen

Liikunnan vuosi-

suunnitel-ma

Sapere Osaa-misen

vahvis- taminen

Asenne Verkos-toitumi-

nen

Liikunnallinen toimintakulttuuri

Tam

pere

en

kaup

unki

- st

rate

gia

Var

hais

kasv

a-tu

ksen

vuo

si

suun

nite

lma

HY

VIN

VO

IVA

L

AP

SI

Kolme case-esimerkkiä

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman kehittämistyössä on ollut mukana useita kunta- tasoisia toimijoita. Seuraavilla sivuilla kerrotaan, miten kolmessa eri kunnassa on ryhdytty liikunnallisen toimintakulttuurin edistämiseen.

Case 1: Turun varhaiskasvatuksen liikunnallistaminenTurussa varhaiskasvatus päätti nostaa liikunnan yhdeksi kehittämiskohteek-seen. Taustalla oli muun muassa johtajien antama palaute, jonka mukaan kun-nan kehittämistyö oli liian lyhytjänteistä eikä johtanut mihinkään. Kehittämistyö sidottiin tarkemmin strategiaan, ja se lähti liikkeelle nykytilan arvioinnista. Johtopäätös: onnistumisen tueksi tarvitaan ylemmän johdon tuki.

Kuva 9. Turun varhaiskasvatuksen liikunnan edistämisen prosessi.

Esimiehiltä noussut tarve kehittämisen

suunnitel-mallisuuden lisäämiseksi

Johtotiimi bench-

marking- matkalla

pääkaupun-kiseudulla

Liikkumisen ottaminen

painopiste-alueeksi

Varhais- kasvatus-suunnitel-

man päivitys

Valo ry:n pilotit ja

yhteistyö paikallisen ammatti-korkea-koulun kanssa

Lomake esi-miehen tueksi.

Jo olemassa olevien

liikunta-suunnitelmien hyödyntämi-

nen

Liikkumisen pitäminen varhais-

kasvatuksen strategioissa ja suunnitel-

missa

Orientaatiohankkeeseen osallistuminen

Osallistuminen valtakunnallisen liikkumis- ja hyvinvointiohjelman laadintaan

Luova, liikkuva lapsi -ohjelman päätavoitteeksi määriteltiin liikunnallisen toimintakulttuurin omaksuminen varhaiskasvatuksessa. Liikkumisen lisäksi painopisteeksi kirjattiin Sapere-ruokakasvatusmenetelmän toteuttaminen. Tähän päädyttiin, koska terveellisten ja monipuolisten ruokailutottumusten näh-tiin tukevan erinomaisesti lasten terveyttä ja hyvinvointia yhdessä riittävän ja monipuolisen liikunnan kanssa.

Luova, liikkuva lapsi -ohjelmalla on pyritty pysyvien toimintamallien ja käytän-töjen luomiseen. Liikkumista ja Sapere-menetelmää tukemaan ja ylläpitämään nimettiin myös liikunta- ja hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto, SALLI.

Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumisen käytäntöihin -verkos-tossa Tampereen varhaiskasvatus on ollut mukana pilottikuntana syksystä 2013. Pienten kehittämisaskelten myötä liikkumisen lisäämisessä on päästy liikkeelle nopeasti. Päiväkodit saivat Snadit stepit -haasteen, joka kannusti ottamaan yhden kehittämisaskeleen kohti liikunnallisempaa toimintakulttuuria. Tutkimus-matka uusiin liikkumisen käytäntöihin on alkanut, ja matka jatkuu – edelleen pienin askelin.

Case 3: Kajaanin varhaiskasvatuksen liikunnallistaminenKajaanin kaupungissa on tehty jo pitkään määrätietoista työtä liikuntakasva-tuksen eteen. Kun Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset ilmestyivät vuonna 2005, Kajaanissa rakennettiin yhteistyöverkoston (kaupunki, opettajankoulutus- yksikkö, Kainuun Liikunta ry) avulla kunnianhimoinen kehittämishanke.

Hankkeessa hyödynnettiin tulosalueella aiemmin hyväksi havaittua, koko-naisvaltaiseen kehittämiseen perustuvaa, konseptia. Tavoitteena oli liikunnan suositusten jalkauttaminen kaikkiin päiväkoteihin sekä perhepäivähoitoon. Apuna käytettiin moniäänistä ja työyhteisölähtöistä, koko henkilöstöä sitouttavaa kehit-tämisprosessia (kuva 11). Jokaisen yksikön ja perhepäivähoitoalueen tehtävänä oli työstää oma LiikuntaVasu-suunnitelma.

40 41

Koko prosessin ajan rinnalla kulkenut arviointi osoitti, että kasvattajien posi-tiivinen asenne ja osaaminen lisääntyivät merkittävästi. Kasvattajat kokivat hyötyneensä osallistavasta yhteistyöstä. Liikuntakasvatuksesta tuli suunni-telmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Kehittynyt liikkumisympäristö ja uudet toimintamallit tarjosivat lapsille enemmän ja monipuolisempia liikkumisen mahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) palkitsi LiikuntaVasu- projektin innovatiivisena hankkeena vuonna 2009.

Johtopäätökset: onnistumisen edellytykset

Kolmesta kuntaesimerkistä voidaan poimia seuraavat kehittämistyön onnistu-misen edellytykset:• Prosessimaisuuden kunnioittaminen. Etenemisen suunnittelu myös projektin

edetessä, opittu ja koettu huomioiden ja vuorovaikutusta kunnioittaen.• Yhteinen ymmärrys päämäärästä ja sitoutuminen sen toteuttamiseen.• Koko henkilöstön mukanaolo moniäänisesti, siten että myös varhais-

kasvatuksen yksityinen palvelutuotanto on otettu huomioon.• Ehdoton johdon ja esimiesten sitoutuminen ja resursointi kehittämistyön

tukirakenteisiin: mm. ohjausryhmä, mentorit ja liikuntavastaavat, mahdollisuus osallistua työaikana, osallistujien ja yksiköiden maksuttomat koulutusinterventiot.

• Yhteistyö paikallisten liikunta-osaajien kanssa (mm. koulutuslaitokset, liikuntaseurat).

• Perspektiiviä ja aikaa vaikuttavuudelle: dokumentointi, seuranta ja arviointi koko prosessin alusta loppuun, myös tulevina vuosina.

Kuva 11. Kajaanin varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen LiikuntaVasu-prosessin avulla

Strategialähtöinen tarpeen määrittely

Yhteistyöverkoston muodostaminen

Mallinnus ja dokumentointi

Johdon sitouttaminen ymmärryttäen

osallistaenTavoitteiden

tarkentaminenLajitutustumis-

interventiot

Tukien organisointi / mm. ohjausryhmä

Päiväkotien prosessin suunnittelu

Liikuntavastaavien verkoston koonti

Päiväkotien prosessi toteutukseen

Perhepäivähoidon prosessi toteutukseen

Perhepäivähoidon prosessin suunnittelu

LiikuntaVasu-seminaari 9.5.2007

Arviointi

Ohjelman tavoitteiden toteutuminen onnistuu, kun mahdollisimman moni varhaiskasvatuksen yksikkö käynnistää oman kehittämistyönsä.

c. Varhaiskasvatusyksikön taso

Kehittämistä pienen askelin

”Ilo kasvaa liikkuen” -ohjelman prosessi käynnistyy lähtötilanteen kartoittami-sella ja nykytilan arvioimisella. Liikkeelle lähdetään pienin askelin, täsmentämällä omat kehittämiskohteet. Yksiköissä keskustellaan yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista yhdessä oivaltaen. Uudet toimintatavat otetaan käyttöön nopeasti kokeilemalla, ja niitä myös arvioidaan yhdessä.

Ohjelman toteuttamisen avuksi on tuotettu perehdytyskoulutuksia. Näissä koulutuksissa avataan ohjelman ideologiaa, käydään läpi työkirjojen käyttöön-ottoa sekä työkirjojen ja Pienet askeleet (Snadit stepit) -työkalun hyödyntämistä toimintatapojen muuttamisessa.

Jokainen päiväkoti on moniammatillinen ympäristö. Eri toimijoiden näkemysten yhteensovittaminen ei voi olla yksittäisten tiimien tai ihmisten vastuulla. Yhteis-ten näkemysten muodostamiseen sekä kehittämistyöhön tarvitaankin vahvaa johtamista sekä välineitä ja rakenteita. Yksi ohjelman tavoitteista on oman kehit-tämisosaamisen lisääminen.

Pedagoginen johtajuus

Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman vieminen käytäntöön varhaiskasvatusyksi-kössä vaatii hyvää johtajuutta. Pedagogista johtajuutta voidaan pitää prosessin kantavana voimana. Kasvatusajattelun uudistamisessa tarvittava pedagoginen johtajuus rakentuu monitasoisesti arvojen, kontekstin, organisaatiokulttuurin, johtamisosaamisen ja substanssinhallinnan kehyksessä.

42 43

Arvokeskusteluissa esiin nousseet, työyhteisön tärkeinä pitämät pedagogiset ilmiöt kytketään päätöksentekoon. Tämä edellyttää johtajalta tekoja, joilla kirkas-tetaan tavoitteiden suunta koko organisaatiolle. Haasteellisuutta prosessiin tuo se, että arvojen ja käytännön toiminnan väliltä puuttuu toisinaan selkeä yhteys. Organisaatioiden kulttuuriset toiminta- ja ajattelutavat muotoutuvat ajan saatos-sa vahvoiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi. Uusi tutkimustieto ja ajan muuttuvat haasteet muuttavat varhaiskasvatusta ja sen tavoitteita, jolloin myös toiminta-tapoja pitää päivittää.

Nykyisin pedagoginen johtajuus nähdään jaettuna johtajuutena, jolloin siihen osallistuu koko henkilöstö. Vastuun kantaminen pedagogiikan laadusta asettuu kaikkien organisaation toimijoiden osalle. Vahvan organisaatiokulttuurin synty-minen edellyttää asioiden ja käsitteiden yhteistä jakamista. Pedagoginen johta-juus tarvitsee aikaa toteutettavaan toimintaan paneutumiselle, toiminnan arvioi-miselle sekä toimintaa ohjaavista arvoista keskustelemiselle.

Tukea lapsen kasvulle ja kehityksellePedagogisella johtajalla tulee olla inhimillistä, älyllistä ja sosiaalista pääomaa. Pääoma koostuu tiedosta, tietoisuudesta, taidosta ja kyvystä.

Pedagogisella johtajalla tulee olla riittävästi tietoa ajan kasvatushaasteista sekä uusista tutkimustuloksista. Näin yksikössä tapahtuvat arjen ratkaisut voivat tukea lapsen kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Tietoisuus rakentuu toiminnan ja sen laadun tuntemuksesta. Henkilöstöjohtaminen ja peda-gogiikan johtaminen ovat taitoja, joita voidaan lisätä koulutuksella. Neljäs pää-oman muoto, kyky, tarkoittaa tässä kykyä pedagogiseen perusteluun.

Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa on tuotettu työkirja pedagogisen johtamisen tu-eksi. Ohjelmassa pedagoginen johtaminen nähdään perustehtävän ja osaamisen johtamiseen liittyvinä tekoina. Perustehtävän johtaminen lähtee liikkumisen läh-tötason kartoittamisesta. Arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota liikkumista edesauttaviin ja sitä estäviin tekijöihin. Johtaja huolehtii myös siitä, että henkilös-töllä on yhteinen käsitys toimintaa ohjaavista asiakirjoista sekä siitä, miten niitä yksikössä toteutetaan.

Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijät kaipaavat johtajiltaan yhteistyötä, pedagogista tukea, kehittämistä ja resursseja. Liikkumisen näkökul-masta resurssit vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiset vaikuttamisen mah-dollisuudet johtajalla ja koko työyhteisöllä on toiminnan liikunnallistamiseen. Kun liikkumisen lisääminen on nostettu yhteisissä arvokeskusteluissa yhdeksi tärkeäksi kehityskohteeksi, sille pyritään kohdistamaan myös resursseja. Nämä resurssit tukevat samalla koko työyhteisön hyvinvoinnin kehittämistä ja ylläpitä-mistä.

Työyhteisön hyvinvointi ja aktiivinen arki

Työyhteisön hyvinvointi on monien tekijöiden summa. Sen rakentumisesta ja ylläpitämisestä ovat vastuussa kaikki yhteisön jäsenet: työntekijät, esimies ja johto. Työ-hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös lainsäädännöllisin keinoin.

Varhaiskasvattajan työn luonne edellyttää jatkuvaa tilanteiden huomiointia. Pitkät yhtäjaksoiset istumajaksot ovat lapsiryhmissä työskentelevien kasvattajien osalta vähäisiä. Monilla varhaiskasvatuksen esimiehillä tilanne on toinen: arjen työhön kuuluu paljon istumista. Lapsiryh-mässä toimivien kasvattajien hyvinvoinnista kannattaa huolehtia kiinnittämällä huomiota työergonomiaan. Esi-miehillä olennaista on työn riittävä tauottaminen ja istu-misen katkaiseminen päivittäisessä arjessa.

Arki muuttuu rutiini kerrallaan. Työyhteisön normit vai-kuttavat siihen, kannustaako toimintakulttuuri sekä aikuisen että lapsen liikkeen lisäämiseen. Työskentely lasten kanssa on mainio mahdollisuus toteuttaa aktiivista arkea, jossa aikuinen voi omalla esimerkillään saada lisää liikettä myös lapsiin. Lasten toimintaympäristön liikunnallistamisen yhteydessä on mahdollista huomioida varhaiskasvattajan oma liikkuminen arjen työssä. Kun lasten ja aikuisten liikunnan suositukset nivotaan yhteen, kummatkin hyötyvät.

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Sisätilat ja pihat ovat tärkeitä arjen ympäristöjä alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Siksi niiden pitäisi innostaa lasta monipuoliseen liikkumiseen. Päiväkoti-pihoille voi rakentaa pallopeli- ja kiipeilypaikkoja sekä autorengasratoja ja luistelualueita. Sisätiloissa fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja liikunnallisiin peleihin kannusta-vat mm. kiipeilyseinät ja -verkot, lattiamerkinnöillä teh-dyt ajoradat sekä sisäpelipaikat ja erilaiset pienvälineet.

Varhaiskasvatusikäiset lapset ovat fyysisesti aktiivisem-pia, kun leikkiä on paljon, erilaisia ympäristöjä hyödyn-netään monipuolisesti kaikkina vuodenaikoina ja telineet

44 45

ja välineet ovat aktiivisessa käytössä. Tavoitteena on, että lapsilla on runsaasti mahdollisuuksia vapaaseen leikkimiseen. Ulkona ja erilaisissa maastoissa leiki-tään joka päivä, ja liikuntaan houkuttelevia välineitä on saatavilla niin ulkona kuin sisällä. Mielenkiintoisen tutkimuslöydöksen mukaan metsässä leikkiminen – kaiken muun hyvän lisäksi – vähentää liikkumiseen liittyviä ikä- ja sukupuoli-eroja!

Oppimisympäristöt kasvua ja kehitystä tukeviksiLapset kehittyvät yksilöllistä vauhtia. Varhaiskasvattajien tulee tukea omalla toiminnallaan heidän monipuolista kasvua ja kehitystä. Oppimisympäristöt on rakennettava siten, että lapsi voi toiminnan kautta tutustua itseensä, omaan kehoonsa ja sen liikuttamiseen sekä tutkia ympäristöään – yksin ja yhdessä mui-den kanssa. Kokonaisvaltainen, toiminnallinen oppiminen tuottaa lapselle iloa ja mielihyvää.

Teknologia liikuttamisen apunaTietokonepelejä, puhelimia, tabletteja ym. laitteita pidetään yhtenä lapsia ja nuo-ria eniten passivoivana asiana. Samalla arkiliikunta jää monilla vähäiseksi. Teknologialla voi kuitenkin olla myös käänteinen vaikutus. Se voi innostaa lapsia liikkumaan, motivoida laitteiden kautta saatavalla tiedolla sekä auttaa eri-laisten taitojen oppimisessa. Parhaimmillaan teknologian avulla voidaan edistää ryhmän toimintaa ja oppimista. Tämä edellyttää lasten mediakulttuurin ja siihen liittyvien ulottuvuuksien aktiivista seuraamista.

Tutkimukset osoittavat, että varhais-kasvatusikäisten lasten fyysinen aktiivisuus on korkeampaa, kun

Leikkiä on paljon:• lapsilla on runsaasti mahdolli-

suuksia vapaaseen leikkimiseen • ulkoleikkejä on paljon• ulkona leikitään joka päivä • liikuntaan houkuttelevia

välineitä on saatavilla

Case 1: Päiväkoti Tahvontupa (Järvenpää)Järvenpään kaupungin omistamassa päiväkoti Tahvontuvassa on tehty pitkäjänteistä työtä liikunnallisen arjen ja toimintakulttuurin parissa. Tahvon-tuvan kulttuuriin kuuluu esimerkiksi ”avoimin ovin” toimiminen. Lapsilla on omat ryhmätilansa, mutta käytännössä koko päiväkoti ja kaikki kasvattajat ovat kaikkia lapsia varten. Tämä vaatii yhteisiä vastuunjakosopimuksia sekä yhteis-vastuuta lapsista, tiloista ja välineistä. Lasten toiminta- ja oppimisympäristö laajenee, ja tilat ja välineet tulevat tehokkaammin käyttöön.

Avoimet ovet vaikuttivat paljon liikunnallisen oppimisympäristön rakentamiseen. Päiväkodin tiloista poistettiin liikkumisen esteitä. Lisäksi mietittiin, miten kaikkia tiloja voitaisiin hyödyntää. Liikuntavälineet otettiin lasten aktiiviseen käyttöön, ja käytävien lattioihin teipattiin liikkumiseen houkuttelevia kuvioita. Katoista ja oviaukoista riippui kiipeämiseen, keinumiseen ja hyppäämiseen houkuttelevia välineitä.

Case 2: Päiväkoti Suvi (Helsinki)Päiväkoti Suven tutkimusmatka varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöi-hin alkoi alkuvuodesta 2014. Syksyn toimintaa arvioidessa todettiin, että päivä-kodin tilojen käyttöä on mietittävä uudelleen. Erityisesti 5–6-vuotiaiden ryhmä oli tehnyt monia arkisia, lasten liikkumista edistäviä oivalluksia. Nämä oivalluk-set haluttiin koko talon käytännöiksi. Päiväkodissa päätettiin ottaa kehittämis-askeleeksi lasten liikkumisen mahdollisuuksien lisääminen erityisesti pihalla, mutta myös sisällä jokaisen ryhmän lähtökohdat huomioiden.

1–3-vuotiaiden ja 3–5-vuotiaiden ryhmät suunnittelivat ja toteuttivat omia snadeja steppejään samankaltaisin ajatuksin: kun liikkumisvälineet tuodaan ryhmätilaan ja myös eteistilat otetaan aktiiviseen käyttöön, lasten liike lisääntyy. Jo pilotin alkuvaiheessa myös pihasäännöt kirjoitettiin uusiksi. Sääntöjen määrä väheni merkittävästi. Lisäksi päiväkodissa käytiin yhteistä keskustelua aikuisen roolista ulkoiluissa muun muassa turvallisuuden, yhteisvastuullisuuden ja liikku-maan innostamisen näkökulmasta.

Erilaisia ympäristöjä hyödynnetään monipuolisesti kaikkina vuodenaikoina:• metsämaasto• viheralueet• asfaltti• lähiliikuntapaikat

Telineet ja välineet otetaan aktiivisesti käyttöön:• ulkotelineet• pihamaalaukset• leikkivälineet (erityisesti pyörillä

liikutettavat, työnnettävät, vedettävät ja päällä istuttavat)

• liikuntavälineet

Lisää liikettä!

46 47

Varhaiskasvattajan pedagoginen osaaminen

Osaamisen kehittäminen on osa kuntien strategista henkilöstöjohtamista. Sitä on siis tehtävä suunnitellusti.

Aikuisen tulee huolehtia lapsen yksilöllisestä ja tasapuolisesta kohtelusta ja rohkaista tätä osallistumaan leikki- ja keskustelutilanteissa. Ystävällinen, tasa-puolinen ja oikeudenmukainen ohjaaminen vahvistaa lapsen käsitystä omista ja toisten oikeuksista ja velvollisuuksista.

Pedagoginen perusta lapsen psyykkiselle kehitykselle muodostuu • lapsen aloitteisiin vastaamisesta• kyvystä tulkita lasta oikein• joustavuudesta• käytettävissä ja saatavilla olemisesta sekä • helposta lähestyttävyydestä

Jotta lapsi tulee kuulluksi, ilmapiirin tulee olla sellainen, että lapsi kykenee kääntymään kasvattajan puoleen missä asiassa tahansa.

Avainsana huolellinen suunnitteluLiikkuminen on leikkimisen ohella lapselle ominainen tapa toimia ja oppia uusia asioita. Taitava varhaiskasvattaja varmistaa liikkumisen toteutumisen päivän aikana huolellisella suunnittelulla. Hyvässä suunnitelmassa huomioidaan osalli-suuden lisäksi lapsen ikä ja kehitystaso, lapsiryhmä, monipuolisuus sekä erilais-ten toiminta- ja oppimisympäristöjen mahdollisuudet. Myös yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää.

Päiväkodin johtaja vastaa siitä, että työyhteisön kaikkien jäsenten kasvatuskäy-tännöt toteuttavat lapsen oikeuksia. Lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisönsä elämään.

Lapsen mielipiteen selvittämiseen on lukuisia hyväksi koettuja tapoja, kuten sadutus, mielikuvakartat, tarrakarttamenetelmät, teemaneuvonpidot ja erilaiset luovat menetelmät. Kyse on kuitenkin koko toimintakulttuurista, joten yksittäiset kyselyt tai haastattelut eivät riitä. Lapsen osallisuutta voidaan edistää luomalla rakenteita, joiden kautta lasten ääni tulee esiin. Koska lapselle ominaisin toimin-tatapa on leikki, on esimerkiksi sen havainnointi ja dokumentointi hyvä väline. Jo pelkästään leikkien systemaattinen havainnointi tuo esille asioita, jotka saattai-sivat muuten jäädä suuressa ryhmässä huomiotta.

Case 3: Käpälämäen päiväkoti (Ilmajoki)Lähtötilanteessa päiväkodin sisäliikunta rajoittui lähinnä kerran viikossa oleviin jumppasalivuoroihin. Turhia kieltoja oli turvallisuuteen vedoten paljon. Ajatuksena oli miettiä, miten lapsille mahdollistettaisiin enemmän arkiliikuntaa niin sisäti-loissa kuin päiväkodin pihoilla. Koska useampi ryhmä ulkoilee samalla pihalla,

48 49

pihasääntöjä lähdettiin pohtimaan uudesta liikuntamyönteisestä näkökulmasta. Arvokeskustelu toteutettiin lukupiirityöskentelyn avulla. Valitut artikkelit toimi-vat keskustelun pohjana ja pedagogisen tietoisuuden herättäjinä.

Ennen koko talon yhteistä palaveria henkilökunta sai luettavakseen kaksi lyhyttä artikkelia. Palaverissa jokainen tiimi pohti ensin keskenään, mitä pihasääntöjä tarvitaan ja mistä voidaan luopua. Tiimityöskentely purettiin yhteisellä keskus-telulla ja uudet pihasäännöt saatiin luotua. Pyrkimyksenä oli, että sääntöjä oli-si mahdollisimman vähän ja että ne kaikki olisivat perusteltuja – ja siinä myös onnistuttiin.

Nyt Käpälämäen päiväkodissa saa (esimerkiksi) laskea pulkkamäkeä ja ottaa keinussa vauhtia seisten, kiivetä liukumäkeä ylöspäin, kiivetä veturiliukumäen katolle ja laskea liukumäkeä kaverin kanssa ”junana”. Ja tämä vasta onkin lasten mieleen!

Kasvattajien ammatillinen osaaminen

Ammatissa toimivat varhaiskasvattajat tarvitsevat säännöllisin väliajoin uutta tietoa lasten liikuttamisen tueksi. Osaamisen kehittäminen on osa kuntien strate-gista henkilöstöjohtamista, ja sitä on tehtävä suunnitellusti. Työn muuttuvat vaa-timukset ja uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa oppimista. Tätä voidaan tukea täydennyskoulutuksella sekä erilaisilla työssä oppimisen ja henkilöstön kehittä-misen menetelmillä, kuten työkierrolla, mentoroinnilla, tiimityöllä ja itseopiske-lulla.

Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan 1.1.2014. Sen avulla osaamista pyritään kehittämään palvelutoiminnan tarpeista lähtien. Kuntien tuli saattaa omat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmansa uuden lain tasalle vuo-den 2014 aikana. Lain tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä on mahdolli-suus osallistua vähintään kolmena päivänä vuodessa sellaiseen koulutukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, joka kehittää hänen osaamistaan ja helpottaa siten nykyisten työtehtävien hoitamista.

Selkeyttä pirstaleiseen koulutukseen ja tutkintojärjestelmäänSuomalaisessa koulutusjärjestelmässä on yhdeksän erilaista tutkintoa ja kou-lutusta, jotka kattavat lasten varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus-, opetus- ja johtamistehtävät. Lisäksi tarjolla on muita tutkintoja, jotka eivät suoranaisesti tähtää varhaiskasvatukseen mutta antavat mahdollisuuden alalla työskentele-miseen. Eri oppilaitosten opetussuunnitelmat, liikunnan määrä ja opetusmate-riaalit ovat hyvin vaihtelevia, ja ne saattavat poiketa toisistaan huomattavasti.

Yliopistokoulutuksissa varhaiskasvatuksen liikunnan osaamista voidaan lisätä siten, että pakolliset liikunnan opintokokonaisuudet ovat jokaisessa koulutus- yksikössä samansuuruiset ja käytettävät oppimateriaalit nykyistä yhteneväi-

Liikkuminen uudistuvissa opetussuunnitelmissaLiikkuminen tulee ottaa huomioon Varhaiskasvatuksen koulutusten opetussuunnitelmia uudistettaessa. Opetussuunnitelmien läpinäkyvyyttä ja viestivyyttä tulisi parantaa. Koulu-tuksen järjestäjien on tiivistettävä opetussuunnitelmayhteistyötään.

Osaamista edistää yhteiskunnallinen arvostus niin valtion kuin kunnan tasolla. Arvostus näkyy laadukkaina varhaiskasvatuksen suunnitelmina, riittävinä resursseina sekä opiske-lun ja työn tekemisen edellytyksinä. Säännöllisestä täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on olennaisen tärkeää. Myös verkostoitumista tarvitaan lisää.

Pedagoginen osaaminen ja johtajuus ovat keskiössä toimintakulttuurin liikunnallistami- sessa. Tässä valossa johtajuuskoulutuksen osioita tulisi sisällyttää kaikkien varhaiskasva-tuksen kentällä työskentelevien koulutussisältöihin. Kasvatusalan johtajuuskoulutus olisi hyvä saada osaksi kasvatusalan toimijoiden koulutusta, ja lisäkoulutuksen saavutettavuutta tulisi vahvistaa kentällä jo toimiville johtajille.

semmät. Uusimman tutkimustiedon ja hyvien käytänteiden levittämiseksi tarvi-taan lisäksi opettajien keskinäistä vuoropuhelua. Pitkällä aikavälillä osaamista lisää tehokkaimmin se, että varhaiskasvatuksen liikuntaa opettaa jokaisessa yliopistossa pätevä liikunnan lehtori.

Ammattikorkeakouluissa on osin samoja haasteita kuin yliopistoissa. Liikuntaa opettavien tulee kuitenkin pystyä suuntaamaan eri koulutussisältöihin vielä vah-vemmin tietoa, joka on olennaista juuri ko. linjoilla opiskelevien tulevissa amma-teissa.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa varhaiskasvatuksen liikunnan opinnot ovat hyvin erilaiset. Liikunta yhdistetään usein osaksi ammattiaineita, ja opiskeltavia sisältöjä lähestytään käytännönläheisesti. Myös toisella asteella liikunnan opettamiseen kaivataan pätevää henkilöstöä ja yhteneväisiä opetus-sisältöjä.

50 51

Pienet kolhut ja kaatumiset kuuluvat oppimiseen. Niiden kautta lapsi tutustuu kehonsa liikkumismahdollisuuksiin, ja monipuolisten kokemusten myötä hän op-pii vähitellen myös hallitsemaan kehoaan. Tämä tekee lapsen arjesta turvallisempaa.

Jotta lapsen leikki lähtisi lentoon, vaaditaan joutilasta aikaa sekä ympäristö, joka hou-kuttelee leikkimään ja liikkumaan – toisin sanoen virittää lapsen mielikuvia ja haas-taa hänet toimimaan. Tylsyys on inspiraa-tion lähde. Monet upeat, pitkäkestoiset lei-kit saavat alkunsa tappavasta tylsyydestä.

Uudistuva varhaiskasvatus antaa tilaa leikille ja liikkeelle

Vain paras on lapselle kyllin hyvää. Toimin-nan tavoitteet on siis asetettava korkealle. Meidän aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että lapsi saa kasvaa, kehittyä ja oppia leikkien ja liikkuen. Jokaisella lapsel-la on oikeus olla lapsi ja myös toimia ikäi-selleen ominaisilla tavoilla.

Hyvä varhaiskasvatus tarjoaa lapsel-le mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa yhteisön toiminnan suunnitteluun ja toteu-tukseen. Se tarjoaa jokaiselle lapselle myös päivittäisen mahdollisuuden monipuoli-seen liikkumiseen ja liikunnan iloon. Par-haimmillaan varhaiskasvatuksen liikun-nan suositukset toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla, jolloin jokainen lapsi on fyysisesti aktiivinen vähintään kaksi tuntia joka päi-vä. Tähän päästään, kun varhaiskasvatuk-sen toimintakulttuuri muutetaan liikunta-myönteiseksi.

Lapsuudessa omaksuttu aktiivinen elä-mäntapa kantaa läpi elämän. Sillä on kau-askantoiset vaikutukset myös yhteiskun-nan tasolla sekä kustannussäästöinä että terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymisenä.

Lapsella on oikeus leikkiin ja liikkumiseen joka päivä. Vain paras on hänelle kyllin hyvää.

d. Lapsi keskiössä

Leikki ja liikkuminen tukee oppimista

Pieni lapsi elää oman elämänsä tärkeintä aikaa. Lapsen hyvät kokemukset tässä ja nyt ovat arvokkaita ja kantavat kauas tulevaisuuteen. Hyvä lapsuus toteutuu, kun lapsi on aktiivinen, omatoiminen, sosiaalinen, oppimishaluinen ja utelias.

Lapsen täytyy kokea olevansa rakastamisen arvoinen. Arvokkuuden kokemus syntyy siitä, että aikuinen tyydyttää hänen perustarpeensa, vastaa hänen aloit-teisiinsa, sitoutuu vuorovaikutukseen sekä on läsnä ja saatavilla. Lapsi tuntee ja tietää olevansa tärkeä, kun hän saa enemmän kuin välttämättömän minimin aikaa, hoivaa ja rakkautta. Tässä asiassa ei tarvitse pelätä yliannostusta. Harva katuu jälkeenpäin, että tuli antaneeksi lapselleen liikaa aikaa.

Lapsen hyvä päivä sisältää leikkiä ja liikkumista. Ne antavat muodon mieliku-ville ja auttavat ilmaisemaan tunteita. Leikkiessä lapsi harjoittelee taitoja, joiden avulla hän selviää tulevista arkielämän haasteista ilman aikuisen tai erilaisten välineiden apua. Leikkiminen tuottaa syviä tunnekokemuksia – iloa ja surua, onnistumisia ja pettymyksiä, jännitystä ja rauhaa – ja on myös fyysisesti aktiivis-ta toimintaa.

Leikkimällä ja liikkumalla lapsi oppii uusia asioita. Sisäsyntyinen tarve liikku-miseen ohjaa lasta tekemään sellaisia asioita, joita hänen normaali kasvunsa ja kehityksensä edellyttävät. Keho saa tarvitsemaansa rasitusta lihasten, luiden ja jänteiden kasvulle ja kehittymiselle. Sydän nauttii vauhtileikittelystä: siitä, että välillä kokeillaan täysiä tehoja ja välillä huilataan. Kun lapsi saa tutustua omiin taitoihinsa, hän pystyy arvioimaan myös omien taitojensa rajat.

52 53

Arviointi-työkalut

Perehdytys-materiaalit

Työkirjat

Seminaarit

Ohjelma-asiakirja

Ohjelman nettisi-vusto

Pienet askeleet

Ideaopas

Pari-sparraus

ResurssitHenkilö-kunnan

osaaminen

Lapsenosallisuus

JohtaminenAutonomia

Omat tarpeet ja

lähtö-tilanne

Asenteet

Kunta-päättäjät

Valta-kunnallinenpäätöksen-

teko

Muutyhteistyö-

tahot

Varhais-kasvattajat

Vanhemmat

Johtaja

Lapsi

Oman työn kehittyminen

Työn ilo

Terveys ja hyvinvointi

Jatkuva oppiminen

Aktiivinen arki

Hengitys- ja verenkierto-

elimistö

Hyvinvoiva, aktiivinen ja onnellinen

lapsi

Fyysinen kasvu ja kehitys

Motoriset perustai-

dotOppiminen

Syrjäy-tymisen ehkäise-

minenHyvä

itsetunto

Sosiaali-set taidot

Tunne-taidot

Liikunta-ympäristöt

Liikunnanmäärä

Liikunnanlaatu

Suunnittelu

Yhteistyövanhempien

kanssa Liikunta-välineetlasten

saatavilla

Liikunta hyvin-voinnin

edistäjänä

Varhais-kasvatuksen

liikunnan suositukset

Lasten oikeudet

TutkimusVarhais-

kasvatus-laki

Alle kouluikäisten lasten liikku-mattomuus

Arjenistumisenvähentä-

minen Ratkaiseva kolmen

vuoden ikä

Oivallus

Liikkeelle! Toiminta-tavat

Toiminta-kulttuuri

Asiakas-lupaus

Laatu-tunnus

Jatkuvaarviointi ja

kehittäminen

Tukimateriaalit

Rakenteet Portinavaajat

Työyhteisö

Liikkuva lapsuus

Varhaiskasvatuksenliikunnan suositukset

Tausta

”Ilo kasvaa liikkuen” -ohjelma on suunniteltu ja kehitetty liikuntamyönteisen toimintakulttuurin kehittämiseksi varhaiskasvatukseen. Meidän on aika tart-tua liikkumattomuuden haasteeseen ja lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta. Tämä tapahtuu muuttamalla varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri liikuntamyöntei-seksi.

Lasten hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen edellyttävät varhaiskasvatukselta uusia arjen toimintatapoja. Työ kannattaa aloittaa heti, pienin askelin, sillä muutos ei tapah-du hetkessä.

Jotta unelmamme toteutuu, meidän on pyrittävä sitä kohti yhdessä. Yhteistyötä tarvitaan niin valtakunnan, kunnan kuin varhaiskasvatusyksiköiden tasoilla. Tule mukaan – rakennetaan yhdessä liikkuvampaa lapsuutta!

Tavoitteena hyvinvointia ja oppimista edistävä toimintakulttuuri.

Sanoista tekoihin5.

54 55

Verkoston jäsenet vuosina 2012-2015

Pääsuunnittelu- ja teemaryhmät

Lapsuus-teemaryhmä (Lapsuus ja Varhaiskasvattaja-teemaryhmät yhdistyivät v. 2013.)

Hanna Koivuranta, Helsingin kaupunki, pj Katri Arnivaara, Turun kaupunkiReeli Karimäki, Vantaan kaupunkiLiisa Karlsson, Helsingin yliopistoTerhi Koivumäki, Sydänliitto Nina Korhonen, ValoAnne Kuusisto, Sydänliitto Päivi Lindberg, THLEeva Monto, Helsingin kaupunkiKaisu Muuronen, Lastensuojelun keskusliittoPäivi Mäki, THLMarita Neitola, Turun Yliopisto, Rauman OKLMerja Pekonmaa, Helsingin kaupunkiKirsi Pollari, Lastensuojelun KeskusliittoLaura Repo, Helsingin yliopistoTarja Vaahtera, Järvenpään kaupunki

Varhaiskasvattaja-teemaryhmä

Päivi Virtanen, Kouvolan kaupunki, pj Tiina Hotinen, Vantaan kaupunkiMarjatta Kalliala, Helsingin YliopistoRiitta Karpinski, Hyvinkään kaupunkiJukka Karvinen, Liikkuva koulu -ohjelmaNina Korhonen, ValoPirjo Kosonen, Keravan kaupunkiKrista Lappalainen, Kirkkonummen kuntaKatariina Nousiainen, Raaseporin kaupunki

Helena Nurmi, Hämeenlinna Raija Raittila, Jyväskylän YliopistoNina Räike, Suomen Latu ryJohanna Silvius, Turun kaupunki Anu Taivainen, SaloKirsi Tarkka, Socca/VKK-Metro Terhi Tuominiemi-Lilja, Socca/VKK-Metro

Johtajuus-teemaryhmä

Leena Lahtinen, Vantaan kaupunki, pj Marja-Liisa Akselin, Hämeenlinnan kaupunkiKristiina Cleve, Opetusalan Ammattiliitto OAJElina Fonsén, Tampereen yliopistoVesa Joronen, Tuusulan kuntaJukka Karvinen, Liikkuva koulu -ohjelmaNina Korhonen, ValoMervi Kärkkäinen, Mäntsälän kuntaRitva Lavinto, Helsingin kaupunkiMaritta Opas, Vantaan kaupunkiTanja Palosaari, Hyvinkään kaupunkiMarja Saarinen, Mainio Vire OyUlla Soukainen, Turun kaupunkiMirja Toivonen, Mainio VireKalervo Valli, Turun kaupunki

Osaaminen-teemaryhmä

Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopisto, pj. Pauliina Albrecht, LiikuOuti Arvola, Turun AMKSanna Heino, Koulutuskeskus Tavastia, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaBirgitta Herranen, Stadin ammattiopistoMari Jaakkola, Veromäen kouluTarja Javanainen-Levonen, Satakunnan ammattikorkeakouluMarja Kannelsuo, Metropolia AMKNina Korhonen, ValoAnna-Liisa Kyhälä, Helsingin yliopistoKaisu Laasonen, Saimaan ammattikorkeakouluHeli Mäkinen, SeurakuntaopistoAnneli Pönkkö, Oulun YliopistoTiina Relander, Stadin ammattiopistoJyrki Reunamo, Helsingin yliopistoLeila Saros, Tampereen Yliopisto

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen –teemaryhmä

Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto, pj. Päivi Aalto-Nevalainen, Opetus- ja kulttuuriministeriöKirsi Alila, Opetus- ja kulttuuriministeriöRiikka Heloma, Helsingin kaupunkiTarja Kahiluoto, Opetus-ja kulttuuriministeriöJukka Karvinen, Liikkuva koulu-ohjelmaTiina Kemppainen, Forssan kaupunkiNina Korhonen, ValoAnu Kullberg, Kirkkonummen kuntaRiitta Luoto, UKK-instituutti / THLHarri Myllynen, LTOL ryMinna Paajanen, Valtion liikuntaneuvostoKirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelmaSeppo Sarras, HelsinkiArja Sääkslahti, Jyväskylän Yliopisto

Pääsuunnitteluryhmä

Nina Korhonen, Valo, pj.Päivi Aalto-Nevalainen, Opetus- ja kulttuuriministeriöMarja-Liisa Akselin, Hämeenlinnan kaupunkiPauliina Albrecht, Lounais-Suomen Liikunta ja UrheiluElina Fonsén, Tampereen YliopistoSanna Heino, Koulutuskeskus Tavastia Timo Järvensivu, Aalto-yliopistoJukka Karvinen, Liikkuva koulu -ohjelmaTiina Kemppainen, Forssan kaupunkiHeli Ketola, ValoHanna Koivuranta, Helsingin kaupunkiMikael Kokljuschkin, Vantaan kaupunkiAnu Kullberg, Kirkkonummen kaupunkiJarkko Lahtinen, Kuntaliitto Leena Lahtinen, Vantaan kaupunkiHarri Myllynen, Lastentarhanopettajaliitto LTOL ry, Saila Nevanen, Socca / VKK-MetroMinna Paajanen, Valtion liikuntaneuvostoTanja Palosaari, Hyvinkään kaupunkiElina Pulli, Espoon kaupunkiAnneli Pönkkö, Oulun yliopistoJyrki Reunamo, Helsingin yliopistoKirsi Räty, Liikkuva koulu -ohjelmaEila Seppälä-Vessari, Suomen Lastenhoitoalan LiittoJohanna Silvius, Turun kaupunkiUlla Soukainen, Turun kaupunkiArja Sääkslahti, Jyväskylän yliopisto Tarja Vaahtera, Järvenpään kaupunkiKalervo Valli, Turun kaupunkiKatja Viberg, Pääkaupunkiseudun KierrätyskeskusPäivi Virtanen, Kouvolan kaupunki

Lisäksi kunta- ja yksikkötason pilotit

56 57

• Davis, E., Pitchford, N., Limback, E. 2011. The interrelation between cognitive and motor develop-ment in typically developing children aged 4-11 years in underpinned by visual processing and fine manual control. British Journal of Psychology 102 (3), 569-578.

• Diamond, K. A. 2004. The development of social competence in children with disabilities. Teok-sessa P. K. Smith & C. H. Hart (toim.) Blackwell Handbook of Childhood Social Development. Oxford, UK: Blackwell Publishing, 571–587.

• esimerkiksi Everke, J. & Woll, A. 2007. Cognition and motor activity in childhood – correlation and causation. ICSSPE Bulletin 51, 33–37.

• esimerkiksi Haapala, E., Poikkeus, A.-M., Tompuri, T., Kukkonen-Harjula, K., Leppänen, P., Lin-di, V. & Lakka, T.A. 2013. Associations of Motor and cardiovascular performance with academic skills in children. Medicine & Science in Sport & Exercise Published ahead of print. DOI: 10.1249/MSS.0000000000000186

• File, N. 1993. The teacher as a quide of children’s competence with peers. Child & Youth Care Fo-rum 22, October 1993.

• Guralnick, M. J. 1990. Social competence and early intervention. Journal of Early Intervention 14, 3–14.

• Iivonen, S. Sääkslahti, A., Mehtälä, A., Villberg, J., Soini, A. & Poskiparta, M. Directly observed phy-sical activity and fundamental motor skills in four-year-old children in day care. European Early Childhood Education Research Journal, in press.

• Kantomaa, M. Purtsi, J., Taanila A. ym. 2011. Suspected motor problems and low preference for ac-tive play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. PLoS One 6 (1):e14554.

• Kautianen, S., Koivisto, A.M., Kouvusilta, L. ym. 2009. Sociodemographic factors and a secular trend of adolescent overweight in Finland. International Journal of Pediatric Obesity 4: 360-370.

• Kokkonen, M. & Klemola, U. 2013. Liikunta tunne- ja ihmissuhdetaitojen opettamisen välineenä. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen ja A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 204-235.

• Ladd, G. W., Kochenderfer, B. J. & Coleman, C. C. 1997. Classroom peer acceptance, friendship, and victimization: Distinct relational systems that contribute uniquely to children’s school adjustment? Child Development 68, 1181–119.

• Laine, K. & Neitola, M. (toim.) 2002. Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmässä. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Turku: Painosalama.

• Laine, K., Neitola, M., Auremaa, J. & Laakkonen, E. 2010. Longitudinal study on the co-occurrence of peer problems at daycare centre, in preschool and first grade of school. Scandinavian Journal of Educational Research 54, 471–485.

• Malina, R.M., Bouchard, C. & Bar-Or, O. 2004. Growth, maturation and physical activity. Cham-paign, IL.: Human Kinetics.

• Malina, R.M., Bouchard, C. & Bar-Or, O. 2004. Growth, maturation and physical activity. Cham-paign, IL.: Human Kinetics.

• Mertaniemi, M. & Miettinen, M. 1998. Suuntana hyvinvointi. Jyväskylä: LIKES.• Murphy, N.A. & Carbone, P.S. 2008. Promoting the participation of children with disabilities in

sports, recreation and physical activities. Pediatrics 2, 1057–1061.• Numminen, P. 1997. Kuperkeikka varhaiskasvatuksen liikunnan didaktiikkaan. Helsinki: Lasten

keskus.• Ogden, C., Carroll, M., Kit, B. & Flegal, K. 2012. Prevalence of obesity and trends in body mass in-

dex among US children and adolescents, 1999-2010. JAMA 307 (5), 483-490. • Ojanen, M. & Liukkonen, J. 2013. Liikunta ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa T. Jaakkola, J.

Liukkonen ja A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 236-258.• Piek, J. P., Bradbury, G. S., Elsley, S. C. & Tate, L. 2008. Motor coordination and social-emotional

Läht

eet Varhaiskasvatus murroksessa

• Laine, K. & Neitola, M. (toim.) 2002. Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmässä. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Turku: Painosalama.

• Laine, K., Neitola, M., Auremaa, J. & Laakkonen, E. 2010. Longitudinal study on the co-occurrence of peer problems at daycare centre, in preschool and first grade of school. Scandinavian Journal of Educational Research 54, 471–485.

• Malina, R.M., Bouchard, C. & Bar-Or, O. 2004. Growth, maturation and physical activity. Cham-paign, IL.: Human Kinetics.

• Uutinen sport.fi ”Kansallinen liikuntafoorumi: Liikkumattomuuden hinta Suomessa 1-2 miljardia euroa” 28.9.2014 www.sport.fi/uutiset/liikuntapolitiikka/kansallinen-liikuntafoorumi-liikkumat-tomuuden-hinta-suomessa-1-2-miljardia-euroa

1. Rakennetaan yhdessäPohjautuu seuraaviin artikkeleihin:• Verkostoitumisprosessin kuvaus (Nina Korhonen, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunnallista-

minen, Valo)• Verkostotyön teoriaa ja verkoston arviointia (Timo Järvensivu, Verkostotyön asiantuntija, KTT,

tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu)

2. Ohjelman lähtökohdat Lapsen oikeudet ja osallisuus• Committee on the Rights of the Child. General Comment No. 12 (2009). The right of the child to be

heard. CRC/C/GC/12; Committee on the Rights of the Child. General Comment No. 14 (2013) on the right of the child to have his or her best interests taken as a primary consideration. CRC/C/GC/14.

• Kataja, E. 2014. Yhteinen osallisuus varhaiskasvatuksen pedagogiikassa. Teoksessa J. Heikka, E. Fonsén, J. Elo & J. Leinonen (toim.) Osallisuuden pedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Tampere: Suomen Varhaiskasvatus ry, 56–79.

• Tiedote 4.2.2014 “OKM-kysely: Varhaiskasvatukseen ollaan tyytyväisiä - henkilöstön määrän riittävyys ja lapsiryhmien koko huolettavat” http://www.okm.fi/OPM/Tiedotteet/2014/02/varhais-kasvatus.html

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2007. Stakes, oppaita 56: 12 Pohjautuu seuraaviin artikkeleihin:• Uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma varhaiskasvatuksessa – lapsen oikeuksien näkökulma (Kai-

su Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto ja Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto)

• Kohti lasten osallisuutta (Reeli Karimäki, lastenkulttuurin päällikkö, Vantaan kaupunki) 29.4.2014• Liikuntakasvatus lapsen sosiaalista kompetenssia edistämässä (Marita Neitola, erityispedagogii-

kan yliopisto-opettaja, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö & Roosa-Mari Neitola, liikunta-palveluvastaava, Turun kaupunki)

Liikunta hyvinvoinnin edistäjänä• Asanti, R. & Sääkslahti, A. 2010.Liikuntaa monipuolisesti päiväkodissa. Teoksessa R. Korhonen,

M.-L. Rönkkö & J. Aerila (toim.) Pienet oppimassa. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rau-man yksikkö. Turku: Uniprint, 85-98.

• Ayres, A.J. 2008. Aistimusten aallokossa. Jyväskylä: PS-Kustannus.• Barnett, L., Van Beurden, E., Morgan,P., Brooks, L. & Beard, J. 2008. Does childhood motor skill

proficiency predict adolescent fitness? Medicine & Science in Sports & Exercise 40 (12), 2137-2144.

Lähteet

58 59

• National Association for Sport and Physical Education (NASPE) 2009. Active Start: a statement of physical activity guidelines for children from birth to age 5. American Alliance for Health, Phy-sical Education, Recreation, and Dance.

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2005• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2005: 17.• World Health Organization (WHO) 2010. Global recommendations on physical activity for health.

Geneva. Switzerland.Pohjautuu seuraavaan artikkeliin:• Lasten fyysistä aktiivisuutta, liikkumista ja liikuntaa koskevat suositukset (Arja Sääkslahti, LitT,

yliopistotutkija, Liikuntakasvatuksen laitos, JY)

Alle kouluikäisten liian runsas paikoillaanolo• Kotilainen, S. (toim.) 2010. Lasten mediabarometri 2010. 0-8-vuotiaiden lasten mediankäyttö

Suomessa. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2011.• Haapala, E.A., Lampinen, E.K., Sääkslahti, A., Lindi, V. & Lakka, T.A. 2013. Body composition and

motor skills in 6-to 8-year-old children - The PANIC study. International Symposium of Physical Activity and Health Promotion during Life Course, Jyväskylä , 21-23.1.2013.

• Heininen, K. & Myyry, H. 2008. 3-8-vuotiaiden liikunta-aktiivisuuden muutokset kahden vuoden aikana. Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma.

• Jämsén, A., Villberg, J., Mehtälä, A., Soini, A., Sääkslahti, A. & Poskiparta, M. 2013. 3-4-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuk-sen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Journal of Early Childhood Education Research 2 (1), 63-82.

• Laukkanen, A., Pesola, A., Sääkslahti, A. & Finni, T. 2013. The relationship between 4-8-years-old children’s and their parents’ physical activity. International Society for Behavioral Nutrition and Physical Activity (ISBNPA) 22. -25.5.2013, Ghent, Belgia.

• Malina, R.M., Bouchard, C. & Bar-Or, O. 2004. Growth, maturation and physical activity. Cham-paign, IL.: Human Kinetics.

• Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Kaikkonen, R., Koponen, P., Ovaskainen, M.-L., Sippola, R., Virta-nen, S., Laatikainen, T. & LATE-työryhmä (toim.) 2010. Lasten terveys. LATE -tutkimuksen perus-tulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2/2010. Mäki

• Nupponen, H., Halme, T., Parkkisenniemi, S., Pehkonen, M. & Tammelin, T. 2010. Laps Suomen tut-kimus: 3-12-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. Yhteenveto vuosien 2001-2003 menetelmistä ja tuloksista. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 239. LIKES.

• OECD family database. 2008. Last updated June 2011. Retrieved June 2, 2012 from http://www.oecd.org/els/social/family/ database.

• Paakkinen, A.-M. 2011. 3-vuotiaiden päiväkotilasten liikunta-aktiivisuus ja liikuntaan kannusta-minen. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Terveyskasvatuksen pro gradu –tutkielma.

• Soini, A., Kettunen, T., Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Villberg, J. & Poskiparta, M. 2011. Kolmevuotiaiden päiväkotilasten mitattu fyysinen aktiivisuus. Liikunta & Tiede 49 (1), 52-58.

• Sääkslahti, A. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. Jyväskylän yliopisto.

• Sääkslahti, A., Numminen, A., Raittila, P., Paakkunainen, U. & Välimäki, I. 2000. 6-vuotiaiden las-ten fyysinen aktiivisuus. Liikunta & Tiede 37 (6), 19-22.

• Sääkslahti, A., Soini, A., Mehtälä, A., Laukkanen, A. & Iivonen, S. 2013. Liikunnallisen lapsuuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä. Liikunta & Tiede 50 (2-3), 27-31.

Läht

eet behaviour in preschool-aged children. International Journal of Disability, Development and Educa-

tion 55, 143–151.• Rasberry, C., Lee, S., Robin, L., Laris, B., Russell, L., Coyle, K. & Nihiser, A. 2011. The association

between school-based physical activity, including physical education, and academic performance: A systematic review of the literature. Preventive Medicine 52, S10-S20.

• Reunamo, J. Hakala, L., saros, L., Lehto, S.,, Kyhälä, A.-L. & Valtonen, J. 2014. Children’s physical activity in day care and preschool. Yearly Years: An International Research Journal 34 (1), 32-48.

• Stodden, D.F., Goodway, J.D., Langendorfer, S.J., Roberton, M.A., Rudisill, M.E., Garcia, C. & Garcia, L.E. 2008. A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: An emergent relationship. Quest 60 (2), 290-306.

• Strong, W., Malina, R., Blimkie, C., ym. 2005. Evidence based physical activity for school-age youth. Journal of Pediatrics 146:732-737.

• Takala, K., Kokkonen, M. & Liukkonen, J. 2009. Päiväkotilasten sosioemotionaalisten taitojen ke-hittäminen liikuntatuokioiden avulla. Liikunta & Tiede 46 (1), 22–29.

• Takala, K., Oikarinen, A., Kokkonen, M. & Liukkonen, J. 2011. Sosioemotionaalisia taitoja kehittä-vän liikuntaintervention ilmapiiri päiväkodissa. Liikunta & Tiede 48 (6), 40-46.

• THL, Kaventaja – Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen. Viitattu 17.8.2014 http://www.thl.fi/fi_FI/web/kaventaja-fi/keinot/kasitteet

• Timmons, B., LeBlanc; A., Carson, V. ym. 2012. Systematic review of physical activity and health in early years (aged 0-4). Applied Physiology, Nutrition and metabolism 37, 773-792.

• Tremblay ym. 2011• Tremblay, M., LeBlanc, A., Kho, M., Saunders, T., Larouche, R., Colley, R., Goldfield, G. & Gorber, S.

2011. Systematic review of sedentary behaviour and health indicators in school-aged children and youth. International Journal of behavioral Nutrition and Physical Activity 8: 98.

• Tremblay, M., LeBlanc, A., Kho, M., Saunders, T., Larouche, R., Colley, R., Goldfield, G. & Gorber, S. 2011. Systematic review of sedentary behaviour and health indicators in school-aged children and youth. International Journal of behavioral Nutrition and Physical Activity 8: 98.

• Ward, D. 2010. Physical activity in young children: the role of child care. Medicine and Science in Sports and Exercise 42(3), 499-501.

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. 2005. Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2005: 17.Pohjautuu seuraaviin artikkeleihin:• Lasten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla (Arja Sääkslahti, LitT, yliopistotutkija, Liikun-

takasvatuksen laitos, JY)• Liikuntakasvatus lapsen sosiaalista kompetenssia edistämässä (Marita Neitola, erityispedagogii-

kan yliopisto-opettaja, Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö & Roosa-Mari Neitola, liikunta-palveluvastaava, Turun kaupunki)

Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset • Canadian Society for Exercise Physiology 2012. Canadian physical activity guidelines and Cana-

dian sedentary behavior guidelines. http://www.csep.ca • Department of Health and Ageing 2010. Physical activity recommendations for children 0-5-yea-

rs. www.health.gov.au/internet/main/publishing.nsf/content • Department of Health, Physical Activity, Health Improvement and Protection 2011. Start Active,

stay active: a report on physical activity for health from the four home countries’ Chief Medical Officers. https://www.gov.uk/government

• Institute of Medicine of the National Academies (IOM) 2011. Early childhood obesity prevention policies, goals, recommendations, and potential actions. www.iom.edu/reports/2011/Early-Child-hood-Obesity-Prevention-Policies/Recommendations.aspx

Lähteet

60 61

• Tammelin, T. 2009. Liikeanturilla kokonaiskuva liikkumisesta ja liikkumattomuudes-ta. Liikunta & Tiede 46 (2-3), 22-25.

• Tammelin, T., Laine, T. & Turpeinen, S. (toim.) 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. LIKES.

Pohjautuu seuraavaan artikkeliin:• Tutkimuskatsaus alle kouluikäisten lasten liikkumisesta kotona ja päiväkodissa (Arja

Sääkslahti, LitT, yliopistotutkija, Liikuntakasvatuksen laitos, JY) 4. Liikunnallisen toimintakulttuurin rakentaminen Valtakunnan taso Pohjautuu seuraavaan artikkeliin:• Varhaiskasvatus muutoksessa (Jarkko Lahtinen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto) Kunnan taso • Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö, op-

paita 2005Pohjautuu seuraaviin artikkeleihin:• Ohjelman käyttöönotto kunnissa – Turun esimerkki (Ulla Soukainen, palvelupäällik-

kö, Turun kaupunki)• Matkalle reppu pakattuna – LiikuntaVasu kajaanilaisittain (Tiina Kemppainen, KM,

Lto, Kasvatus ja opetuspäällikkö & Anneli Pönkkö, LitT)• Hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäminen varhaiskasvatuksessa kunnan strategiassa

(Sari Salomaa-Niemi, pedagogisen tuen koordinaattori, Tampereen kaupunki & Heli Ketola, asiantuntija, varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen, Valo)

Varhaiskasvatusyksikön taso Pedagoginen johtajuus• Fonsén, E. 2014. Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa. Acta Universitatis

Tamperensis 1914. Tampere: Tampere University Press.• Heikka, J. 2014. Distributed pedagogical Leadership in Early Childhood Education.

Tampere: Tampere University Press.• Sergiovanni, T. J. 1992. Moral leadership: getting to the heart of school improvement.

San Francisco: Jossey-Bass, cop.• Sergiovanni, T. J. 1998. Leadership as pedagogy, capital development and school ef-

fectiviness. International Journal of Leadership in Education , 1 (1), 37–46.• Soukainen, U. 2013. Superior’s Pedagogical Support in Distributed Organisation of

Early Childhood Education. Teoksessa E. Hujala, M. Waniganayake & J. Rodd (toim.) Researching Leadership in Early Childhood Education. Tampere: Tampere University Press. 127–144.

Pohjautuu seuraavaan artikkeliin:• Pedagoginen johtajuus (Elina Fonsén, yliopisto-opettaja, Tampereen Yliopisto & Ulla

Soukainen, palvelupäällikkö, Turun kaupunki)

Työyhteisön hyvinvointi ja aktiivinen arki• UKK-instituutti: Liikuntapiirakka 2009Pohjautuu seuraavaan artikkeliin:• Työyhteisön hyvinvointi ja aktiivinen arki (Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisö-

liikunta, Valo)

Läht

eet Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

• Artikkeli sport.fi-sivustolla 13.10.2014: “Liikuntatapojen urautuminen alkaa jo 3-vuo-tiaana!” http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/liikuntatapojen-urautuminen-alkaa-jo-3-vuotiaana

• Artikkeli sport.fi-sivustolla 13.11.2014: ”Lapsella on oikeus toimia lapsen lailla ”www.sport.fi/uutiset/uutinen/lapsella-on-oikeus-liikkua-eli-toimia-lapsen-lailla

• Ben-Arieh, A. & Ofir, A. 2002. Time for (more) time-use studies: studying the daily activities of children. Childhood 9 (2), 225–248.

• Cardon, G. M. & De Bourdeaudhuij, I. M. M. 2008. Are preschool children active enough? Objectively measured physical activity levels. Research Quarterly for Exerci-se and Sports, 79 (3), 326–332.

• Cardon, G., Labarque, V., Smits, D. & DeBourdeaudhuij, I. 2009. Promoting physical activity at the pre-school playground: The effects of providing markings and play equipment. Preventive Medicine, 48, 335–340.

• Case: Päiväkoti Suvi (Helsinki) www.sport.fi/varhaiskasvatus/liikkumis-ja-hyvin-vointiohjelma/hyvat-kaytannot-blogit

• Dyment, J., Bell, A. & Lucas, A. 2009. The relationship between school ground design and intensity of physical activity. Children’s Geographies 7 (3), 261–276.

• Fjørtoft, I. 2001. Landscape as playscape. Learning effects from playing in a natural environment on motor development in children. Norwegian University of Sport and Physical Education. Oslo. Väitöskirja.

• Fjørtoft, I., Kristoffersen, B & Sageie, J. 2009. Children in schoolyards: Tracking mo-vement patterns and physical activity in schoolyards using global positioning system and heart rate monitoring. Landscape and Urban Planning 93 (3-4), 210-217.

• Kyttä, M. 2003. Lapsiystävällinen elinympäristö. TTK, arkkitehtiosasto. Väitöskirja.• Pönkkö, A. & Sääkslahti, A. 2013. Liikuntapedagogiikka varhaiskasvatuksessa. Teok-

sessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväs-kylä: PS-kustannus, 462-481.

• Stratton, G. & Leonard, J. 2002. The effects of playground markings on the energy ex-penditure on 5–7-year-old school children. Pediatric Exercise Science 14 (2), 170–180.

• Sääkslahti, A. 2005. Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Studies in Sport, Physical Education and Health 104. Jyväskylän yliopisto.

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö, op-paita 2005: 17.

• Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005. Sosiaali- ja terveysministeriö, op-paita 2005: 28.

• www.lahiliikuntapaikat.fi Pohjautuu seuraaviin artikkeleihin:• Kohti liikuntamyönteistä toimintakulttuuria - Päiväkoti Tahvontupa (Tarja Vaahtera,

varhaiskasvatuksen aluepäälikkö, Järvenpää)• Päiväkodin oppimisympäristöt ja niiden merkitys lasten fyysisen aktiivisuuden edis-

tämisessä (Anna-Liisa Kyhälä, Liikunnan didaktiikan yliopisto-opettaja, Helsingin Yliopisto)

Varhaiskasvattajan pedagoginen osaaminen• Case: Käpälämäen päiväkoti (Ilmajoki) www.sport.fi/varhaiskasvatus/liikkumis-ja-

hyvinvointiohjelma/hyvat-kaytannot-blogit

62

4041 0763 Painotuote PEFC/02-31-175

• Tiedote 9/2009 (06.03.2009). Lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa pohdittiin ulkoasiainministeriön, lapsiasiavaltuutetun ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestä-mässä seminaarissa torstaina 5.3. Säätytalolla Helsingissä. Otsikolla - Lasten osalli-suus ei ole pelkkää mielipiteiden selvittämistä

Pohjautuu seuraaviin artikkeleihin:• Uusi liikkumis- ja hyvinvointiohjelma varhaiskasvatuksessa – lapsen oikeuksien

näkökulma (Kaisu Muuronen, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto ja Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto)

• Kohti lasten osallisuutta (Reeli Karimäki, lastenkulttuurin päällikkö, Vantaan kaupun-ki) 29.4.2014

Kasvattajien ammatillinen osaaminen• Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämis-

tarpeista. 2013. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013.• Varhaiskasvatusverkoston osaamisryhmän kokousten muistiot 2013.Pohjautuu seuraavaan artikkeliin:• Varhaiskasvatuksen liikuntaan liittyvä ammatillinen osaaminen (Arja Sääkslahti,

LitT, yliopistotutkija, Liikuntakasvatuksen laitos, JY)

Lapsi keskiössä• Artikkeli sport.fi-sivustolla 13.11.2014: ”Lapsella on oikeus toimia lapsen lailla ”http://

www.sport.fi/uutiset/uutinen/lapsella-on-oikeus-liikkua-eli-toimia-lapsen-lailla Pohjautuu seuraavaan artikkeliin:• Liikkuva lapsi leikkii (Seppo Sarras, kehittämiskonsultti)

www.sport.fi/varhaiskasvatus