vasen laita

Oulun Vasemmistoseuran vaalilehti 2012

Vapaan Merikosken kuohuja ihailemassa. Kuva: Arto Havana

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys kotimaassa 17. –23.10. Varsinainen vaalipäivä 28.10. Kuva: Maija Aalto

”Vasemmistoliiton kannattaja olin jo ennen kuin äänes-tämään pääsin.”

Virpi Puumalainen, kunnallisvaaliehdokas

”Minulla on yli 2000 säästövinkkiä.”Sampsa Aro, kunnallisvaaliehdokas

”Älkää äänestäkö minua!”Jouni Kesti, kunnallisvaaliehdokas, sit.

”Yritteliäs yhdessä toimiminen voi saada aikaan paljonenemmän kuin pelkkä kylmä käteinen.”

Alisa Pyykkönen, kunnallisvaaliehdokas

”Pitäkää kiinni haaveistanne, muutkin kuin kalastajat.”Eero Suvilehto, kirjailija, ei ehdokkaana

2

Oulun kaupunginvaltuustossa on nykyisin oikeistoenemmistö:Kokoomus 17, Keskusta 14, Vasemmistoliitto 11, Vihreät 10, SDP 10,Perussuomalaiset 3, Kristillisdemokraatit 1 ja Ekososialistit 1 valtuu-tettu, yhteensä 67 valtuutettua.

Suurissa asioissa SDP:n, vihreiden ja perussuomalaisten ryhmienhajanaisuus on turvannut kokoomuksen ja keskustan enemmistön.Asiakohtaisesti on muodostunut omia puolueita, kuten kallioparkki-puolue.

Kansalaistoiminnalla tuloksiaKansalaistoiminnan ansiosta Kuivasjärven ja Sanginsuun koulut sekä

Herukan viipalekoulu säilyivät ja erikoisluokkatoiminta jatkuu.Oululaisten suuren enemmistön vahva mielipide on auttanut saa-

vuttamaan neuvotellen tärkeitä tuloksia, kuten Oulun Energianyhtiöittämisen estäminen ja vuokra- asuntoyhtiö Sivakan toiminnanjatkuminen laajana.

Kallioparkkipuolue haaskaamassa Fennovoimaan

Kallioparkista päätettiin Kokoomuksen, keskustan ja SDP:n valtuus-toryhmien toimesta parin vihreän ja yhden kristillisen tuella.

Sama poppoo on taas innostunut haaskaamaan kaupungin rahaa, nytFennovoiman ydinvoimalaan, jonka piti pärjätä loistavasti omillaan.

Yksityistäminen vastaan oma toimintaKaupunginhallitus yksityisti 25 vuoden sopimuksella Kastellin moni-

toimikeskuksen kunnossapidon ja muut kiinteistön käyttäjäpalvelut:siivous, ateria- ja vahtimestaripalvelut.

Yksityistämistä ja yhtiöittämistä ajoivat kokoomus ja keskusta usei-den vihreiden ja perussuomalaisten tuella. Vasemmisto toimi yhdessäkaupungin oman toiminnan puolesta.

Tulevalle valtuustolle on tehty esitys terveysasemapiirin kilpailutta-misesta. Se merkitsee keskustan terveysaseman yksityistämistä ja lak-kauttamista.

Kilpailuttaminen pitää torjua. Siihen on vaalituloksella suuri vaiku-tus.

Yleinen etu vastaan yksityinen etuValtuustolla on kaavoitusvalta, jotta kaupunkia voidaan suunnitella

asukkaiden ehdoilla yleistä etua toteuttaen.Päättäjät hyväksyvät aivan liian helposti rakennusyhtiöiden, kauppa-

liikkeiden ja kiinteistönomistajien voitontavoitteluun ja suunnittelijoi-den harhakuviin perustuvia esityksiä. Kaavoituksella luodaan suuriavoittoja tonttien ja kiinteistöjen omistajille.

Karkeita esimerkkejä yksityisen edun ajamisesta ovat torille kaavoi-tettu hotelli, matkakeskus, kallioparkki, keskustatonttien lisäraken-nusoikeudet ja Hietasaareen suunniteltu huvipuisto.

Joukkoliikenteen ja pyöräilyn puolestaOulu on Suomen johtava pyöräilykaupunki ja pyöräilyoloja pitää

edelleen parantaa.Oulussa on laadittu tuoreita suunnitelmia joukkoliikenteen kehittä-

miseksi. Vain toteutus puuttuu. On korkea aika ryhtyä lisäämäänOulun bussien vuorotiheyttä ja nopeita vuoroja. Edullisilla lipuilla jaerityisalennuksilla, kuten eläkeläisalennuksilla, houkutellaan uusiajoukkoliikenteen käyttäjiä.

Nokian kriisi ei oikeuta palvelujen leikkauksia

Nokian ikävät irtisanomiset ovat vain osatotuus. Nokian aiemmastanoin 4500 henkilön vahvuudesta suurin osa on siirtynyt NSN:iin,Renesasiin ja muihin yrityksiin, ja Nokiaankin on jäänyt 600–700 hen-kilöä.

Yhteisöveroa Nokia ei enää maksa, mutta uudet yritykset korvaavatosan menetyksestä. Eikä Nokiaakaan kannata kuopata ennen aikojaan.

Nokian verukkeella ei pidä lähteä leikkaamaan palveluista ja Oululi-sän kaltaisista eduista, jotka ovat kansalaisille tässä tilanteessa entistätärkeämpiä. Kaupungin johdon suurista palkankorotuksista voi sensijaan hyvin luopua.

Oulun Vasemmistoseuran yleiskokous 20.9.2012

vasen laita

Isot asiat paljastavatpoliittiset erot

pääkirjoitus

Alkuvuonna Oulussa oli keskimää-rin 9000 työtöntä, joista 1870 nuoriaalle 25-vuotiaita. Muissa uudenOulun kunnissa on työttömiä ollutnoin 2000, heistä 270 nuoria.

Nuorten työttömyys kasvaaensimmäisenä, kun talous taantuu.Oulun nuorten työttömien määräkääntyi kasvuun vuonna 2009 eikäole sen jälkeen alentunut. Ouluunmuuttaa työttömiä nuoria naapuri-kunnista ja koko Pohjois-Suomesta,mikä vielä vaikeuttaa tilannetta.Oulussa on paljon opiskelijoita, jot-ka valmistuttuaan jäävät etsimääntyötä.

Huolestuttavaa on, että Oulussa onvaikeasti työllistyviä alle 25- vuotiai-ta ja 29–25-vuotiaita molempia noin700 henkilöä. Vaikeasti työllistyvät

ovat olleet vuoden yhtäjaksoisestityöttöminä tai 16 kuukauden aikanavuoden työttöminä ja toimenpiteidensekä työttömyyden kierteessä.

Pätkätöiden ja työttömyyden vuo-rottelu heikentää toimeentuloa jaaiheuttaa nuorille paineita.

Uuden Oulun ykkösongelma:

Työttömyys

Opetuslautakunta esitti äänestyksenjälkeen lasten kotihoidon tuen eliOululisän poistamista. Sitä on mak-settu alle 18 kuukauden ikäisen lap-sen kotihoidosta 110 euroa kuukau-dessa.

Vasemmistoliiton

Erkki Urpilai-nen esitti Oululisän säilyttämistä,mutta hävisi äänestyksen lautakun-nassa. Asia ratkaistaan uuden valtuus-ton talousarviokokouksessa.

Virkamiehet perustelivat Oululisänpoistoa sillä, ettei se ole vaikuttanutvanhempien haluun tuoda lastaan päi-vähoitoon. Kuntaliiton tuoreessakyselyssä on päädytty vastakkaisiinjohtopäätöksiin. Suurin osa kunnistailmoitti, että kuntalisällä on ollut seu-raavia vaikutuksia:

• alle 3-vuotiaita on kunnallisessahoidossa vähemmän

• vuorohoidon kysyntä lievästi laske-nut

• joidenkin lasten tarpeisiin on riittä-nyt kuntalisän lisäksi kerhot

• töihin lähtemistä on siirretty

• hillinnyt kunnallisen päivähoidonkysynnän kasvua

• käytetty apuna, jos pulaa päivähoi-topaikoista

Lapsiperheet eivät hyväksy heiken-nystä toimeentuloonsa. Vasta parivuotta sitten Oululisää alennettiin 143eurosta ja aikaa lyhennettiin.

Myös Oulun yliopiston ylioppilas-kunta ja ammattikorkeakoulun opis-kelijakunta katsovat, että lisän poista-

minen kävisi erityisesti pienituloistenlapsiperheiden kukkarolle. Näistämonet ovat opiskelijaperheitä, silläkymmenkunta prosenttia oulu-laisopiskelijoista on perheellisiä, jaheistä puolella on alle 2-vuotias lapsi.

Oululisä on mahdollistanut joustavanopiskelun ja lasten kotihoidon yhdis-tämisen.

Oululisän poistaminen ei tuo sääs-töjä vaan lisää päivähoitopaikkojentarvetta.

Oululisän poistolle ei perusteita

Rotuaarin pallo kiinnostaa aina uusia sukupolvia. Kuva: Arto Havana

Tule hyvään seuraan: Oulun Vasemmistoseuraan

Oulun Vasemmistoseura on Paavo Arhinmäenjohtaman Vasemmistoliiton iso oululainen puolue-osasto.

Vasemmistoseura on jäsentensä yhdysside ja vai-kutuskanava Oulun kunnalliselämässä sekä kantaa-ottava aloitteentekijä politiikassa muutenkin.

Vasemmistolle on tarvetta. Lähes kaksi tuhattauutta jäsentä on liittynyt Vasemmistoliittoonkevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Liity sinä-kin!Oulun Vasemmistoseuran kotisivut:vasemmistoseura.vas.fi

• Pörssissä seurakunta, joka tunnustaauskonsa valuutassa.

• Taloustiede on runousopin haara. Ja erityisen vaarallinen runollisillekansakunnille.

Oululaisen Eero Suvilehdon aforismejä mietekirjastaTuhkakuvia (Vihreä Kettu 2012).

3vasen laitaasiantuntijapuheenvuoroja:

Kallioparkin rakennustyömaahan uppoaa oululaisten verorahoja. Kuva: Arto Havana

’Uuden’ talouden konsultit ja vir-kamiesmyötäilijät levittävät eläke-pommin ja huoltosuhdekriisin kauhu-kuvaa. Näin haetaan hyväksyntää pal-veluiden yksityistämiselle ja maksu-jen korotuksille, ja yhä suurempi hoi-vataakka sälytetään ikäihmisille jaomaisille.

Hyvinvointivaltio takasi kunta-laisille yhdenvertaiset palvelut, ja jul-kinen sektori merkitsi pitkää joskinkapeata leipää naisvaltaisille hoiva-

aloille. Verotuotto palautui yhteis-kunnalle ja palvelut olivat omassakontrollissa.

Todellinen mummopörssipommiräjähtää, jos yhä suurempi joukkopienituloisia, koko elämänsä muitahoivanneita vanhuksia jää monikan-sallisten hoivafirmojen armoille. Nii-den voitontavoittelu tuhoaa inhimilli-set palvelut ja heikentää työolot.

Vasemmistoliitto vastustaa veron-kiertoa harjoittavia yksityisiä hoiva-

firmoja ja palveluseteliviidakkoa.On väärin torjua henkilökuntami-

toitukset henkilökuntapulaan vedo-ten.

Ratkaisut löytyvät vasemmistonesityksistä: vanhusvaltuutetun virois-ta, ihmisoikeuksiin perustuvista arvo-valinnoista ja ikääntyvien arvostuk-sesta myös taloutta ylläpitävänävireänä voimavarana ja omaishoitaji-na. He jos jotkut ansaitsevat ihmisar-voiset palvelut, joista ei tule tinkiä

missään nimessä.Pahin tulevai-

suuden uhkaonkin yksityistä-mishinku ja rikkaita hyödyttäväoikeistopolitiikka, jossa ostovoimamäärää saako kunnollista hoivaa.

On korkea aika säätää mummodi-rektiivi lehmien ulkoiluttamisdirektii-vin rinnalle ja luopua ideologiasta,että vain ’tuottavia’ olioita kohdel-laan hyvin.

Kaarina KailoKiiminkiuuden Oulun ikääntyneiden vaikuttajaryhmän pj

Vanhuspörssi ja palvelusetelit uhkana– mutta käännetään suunta!

Oulussa pystytään tekemäännopeitakin päätöksiä ja vieläkesäloma-aikaan.

Oulun Serviisin 600 van-hukselle toimitettava ruokamuuttui heinäkuun 13. päiväkylmäksi, kolmena päivänätoimitettavaksi, entisen kuu-den arkipäivän lämpimän ate-rian tilalle.

Nyt ruoat valmistetaannopeasti ja toimitetaan kylmi-nä vanhuksille ja muille siihen

oikeutetuille.Ateriaan ei kuulu lisukkeet.

Lämpimään ateriaan on kuulu-nut vaihteleva alkuruoka,salaatti, pari palaa leipää levit-teen kanssa ja jälkiruoka.

Lämmin ruoka on maksanuttukipalveluhintaan 5,30 euroa.Kylmä ruoka maksaa 4,95ilman lisukkeita.

Mitenkähän huonokuntoisetvanhukset lämmittävät ruoan?Monella ei ole mikroa, eivätkä

he osaa sitä käyttää. Entäskaupassa käynti hakemassaleipää, maitoa ja muita lisuk-keita? Eräs vanhustuttavani eiole käynyt neljään vuoteenkaupassa. Kaukaiset sukulai-set toimittavat hänen kauppa-asioitaan.

Vanhustuttavani kertovat,että kotiavustajat voivat viipyäheidän luonaan vain pari ker-taa 15 minuuttia päivässä.Sanovat, että käydään vain

toteamassa, onko hengissä.Saatujen tietojen mukaan

konsultit ovat olleet asialla jauudella systeemillä säästetäänkaupungille miljoonia. Muttakenen kustannuksella? Testa-taanko nyt 600 vanhuksellatulevan Uuden Oulun ruoka-huoltoa? Näinkö kohdellaanheikompia?

Aura Alasalmieläkeläinen

Näinkö Oulu vastaa uuteen vanhuspalvelulakiin?

Kuva: Maija Aalto

Kaupunginvaltuutetut esittivät kaksi kertaa kan-sanäänestystä Kallioparkin toteuttamisesta15000 oululaisen adressiin pohjautuen. Valtuus-to esti kansanäänestyksen äänin 43-24. Vasem-mistoliitto on kannattanut kansanäänestyksiäyksimielisesti.

Kunnallinen kansanäänestysmenettely vaatiimuuttamista, jotta kansanäänestys todella olisiasukkaiden vaikuttamiskeino ja lisäisi demokra-tiaa. Suurin puute on kansanäänestysaloitteenehdollinen luonne. Se antaa valtuustolle päätös-vallan äänestyksen toimeenpanossa ja mahdol-listaa selkeän kuntalaismielipiteen syrjäyttämi-sen.

Kansanäänestys pitää voida järjestää yleistenvaalien yhteydessä.

Suurten kuntien muodostuminen uhkaakaventaa demokratiaa. Kuntalaisten vaikutus-mahdollisuuksien lisäämiseksi tulee säätää mah-dollisuus sitovaan kansanäänestykseen rajatuis-sa tapauksissa.

Esimerkiksi kaavoitukseen ja asumiseen liit-tyvät asiat ovat olleet äänestyksen kohteina Sak-sassa. Kuntaliitokset Suomessa voivat hyvinolla sellainen asia. Äänestyksen voimaantulonehtona on, että äänestysaktiivisuuden pitää ollayli 50 % ja enemmistön tulee kannattaa äänes-tysehdotusta.

Valtuusto esti kansan-äänestyksen Kallioparkista

Aurinko säteilee SuomessaOulun korkeudella neliömetrinvaakapinnalle noin 900 kilo-wattituntia vuodessa. Omakoti-talon sähkösaunan kiuas kulut-taa noin 6 kilowattituntia. Jotenperiaatteessa tällä määrälläenergiaa saunoisi 150 tuntia.

Tulevaisuudessa kaikki edutja haitat, mm. energiatuotan-non jälkihoito huomioidenaurinkoenergia on varmastihyvinkin edullinen vaihtoehto.

Hyvä suomalainen esimerk-ki on Porin uimahalli, jonkakuluttamasta sähköstä 3 % ja 5% lämmöstä tuotetaan aurin-koenergialla.

Mielenkiintoinen on myösHelsingin Eko-Viikki, senlämmitysenergian ja vedenkulutus on noin 20 % pienempikuin muissa samaan aikaanrakennetuissa taloissa. Alueel-la sijaitsee Suomen ensimmäi-nen aurinkosähköä hyödyntäväasuinkerrostalo. Siinä aurinko-paneelit toimivat parvekekai-teina. Lisäksi alue on suunni-teltu muutenkin ekologisesti:asukkailla on hyvin tilaa esi-merkiksi palstaviljelyyn.

Tällaiset rakennukset jaasuinalueet ovat kaupungeilleyhä suurempia imagotekijöitä,kun houkutellaan uusia yrityk-siä ja asukkaita.

Aurinkopaneelien on tutki-muksissa todettu myös viilen-tävän kattoja niiden alla.

Lisäksi ne toimivat eristeenäpitäen lämpöä rakennuksensisällä. Aurinkoenergianvarastointiin odotetaan entistätehokkaampia akkuratkaisujasähköautojen yleistyessä.

Oulun kaupunki voi tulevai-

suudessa olla ilmastoasioidenmallikaupunki ja näyttää asuk-kailleen rohkaisevaa esimerk-kiä omilla investoinneillaan jatoimenpiteillään uusiutuvienenergiamuotojen hyödyntämi-sessä.

Sampsa Aro:

Uusiutuvaa energiaa Ouluun

Tuulta ja aurinkoa riittää. Kuva: Arto Havana

Sydäntä lähellä

4 vasen laita

Maapallon väestö ylitti tänä vuonna7 miljardin rajan. Samaan aikaan vil-jelysmaata tuhoutuu ja lannoitefosforion hupenemassa.

Kaupungit, tiet ja uudet pellot val-taavat alkuperäiset ekosysteemit jatuhoavat yhä useamman eliölajin elin-ympäristön. Suomen lajiston suku-puutto kiihtyy, kun itärajan takainentaigareservi, josta tullut täydennystä,on suureksi osaksi menetetty. Useim-pien merien kalakantoja pyydetäänliikaa.

Maapallon energiasta edelleen yli80 prosenttia tuotetaan fossiilisillapolttoaineilla, joista vapautuva hiili-dioksidi kiihdyttää kasvihuoneilmiö-tä.

Tuotanto on siirtynyt yhä enemmänmaihin, joissa työntekijöiden asemaja ympäristönsuojelu ovat huonollatolalla. Kilpa hupenevista luonnonva-roista sisältää uuden maailmansodansiemenen.

Pääomaliikkeiden ”vapautuminen”ja veroparatiisitalous ovat tehneetmaailmantaloudesta arvaamattoman,ja finanssikriisit ja eurokriisi vieväthuomion ja taloudelliset voimavarat,jotka tarvittaisiin reaalimaailmanongelmien ratkaisemiseen ja kestäväntuotannon rakentamiseen.

* * *Järkevä ja vastuullinen politiikka

vaatii pohjakseen vakavan yrityksenymmärtää maailman tilaa. Pään pane-minen pensaaseen perussuomalai-seen tapaan ei tuo kuin hetken helpo-tusta.

Tarvitaan suuria käänteitä kutenpääomaliikkeiden maailmanlaajaasäätelyä, voimakasta aurinkoenergian

kehittämistä, energian säästöä, väes-tönkasvun hillintää jne. jne.

Muutoksia ei kuitenkaan saadaaikaan yhdellä mahtikäskyllä, vaantarvitaan aktiivisuutta paikallistasoltamaailmanlaajuiseen yhteistoimintaan.

Vain luonnonvaroja, energiaa jaekosysteemejä säästävät ratkaisutovat nykyisessä maailmantilanteessa

hyväksyttäviä. Öljyn reaalihinta nou-see eikä paluuta entiseen ole.

* * *Oulussa on tehtävä suunnanmuutos

ja alettava tosissaan suosia kevyttä jajoukkoliikennettä henkilöautoilun

kustannuksella. Kallioparkki ja teit-ten levennykset ovat menneen maail-man rahanreikiä.

Keskusliikkeiden ja autoilunehdoilla tapahtuvalle hypermarketi-soitumiselle on pantava piste. Oulunyhdyskuntarakenne on Suomenhajaantunein ja autoistunein. Lähi-henkilöjunat Limingasta Ouluun ja

Iihin sekä Muhoksen suunnaltaOuluun on saatava liikkeelle.

* * *Kilpailu uusista kansallispuistoista

on kova, mutta Oulu voi omalla pää-töksellään suojella Sanginjoen Ulko-metsän ja saada sille kansallispuistonaseman myöhemmin.

Hietasaari on jo nyt tehokkaassa käy-tössä, mutta samalla yksi Oulun ehdot-tomia biologisen monimuotoisuudenkeskuksia. Säilytettäköön se sellaisena.Myös kaupungin muiden metsien japuistojen hoidon periaatteeksi pitääottaa luonnon monimuotoisuuden vaa-liminen. Nyt niitä hoidetaan liikaatalousmetsien käsittelyopein.

* * *Oulun kaukolämmön ja sähkön

yhteistuotantoon perustuva energia-huolto on tehokasta ja sikäli ympäris-töystävällistä, mutta perustuu hupene-viin turvevaroihin ja aiheuttaa valta-vat hiilidioksidipäästöt.

Oulun kaupungin on korvattava tur-vetta uusiutuvilla energianlähteillä.Esimerkiksi eteläpuolen viljelylakeu-della odottaa käyttäjäänsä 150 000tonnia olkea vuodessa.

Jätevesien ravinteet on saatavakiertämään. Oikea käyttö puhdista-molietteelle on rakeistaminen lannoit-teeksi eikä poltto. Listaa voi jatkaa.

Juha Markkola

Kirjoittaja on biologi, joka on toiminutympäristöliikkeessä 1960-luvun lopulta lähtien jakunnallispolitiikassa vuodesta 1985, ensin vihreissä,sitten omana ekososialistien valtuustoryhmänään.Näissä kunnallisvaaleissa hän tukeeVasemmistoliiton punavihreitä ehdokkaita

Globaaleihin ympäristöongelmiin löytyy paikallisia ratkaisuja

Oululaiset tarvitsevat kansallispuiston. Kuva: Arto Havana

Oulun sivistys- ja kulttuuriproses-seissa, jossa opetustoimi on selvästisuurin osa-alue, pitäisi ensi vuonnasäästää lähes kaksi miljoonaa euroa.Virkamiehet ovat pelotelleet, ettäseuraavana vuonna tulee vielä rajum-pia leikkauksia.

Opetustoimen säästöt ovat todella

vaikeita. Suurin osa toiminnasta onlakisääteistä, josta ei voi karsia. Edel-lisen laman aikana jo karsittiin kaikkityhjä pois.

On kolme osa-aluetta, joissa sääs-töjä voi ajatella. Ensiksi hallinto. Kai-kista puheista huolimatta opetustoi-men hallintoa on jo supistettu rajusti.

Viraston henkilöstöä on vähennetty jayhtenäiskouluja muodostettu, mikäsupistaan koulukohtaista hallintohen-kilöstöä. Toki vieläkin voidaankyseenalaistaa eräiden johtoportaanvirkojen mielekkyys.

Toinen on tilakustannukset eli kou-lurakennukset. Joistakin kouluista on

jo luovuttu. Tämä on kuitenkin hidastie. Lisäksi lähikouluperiaate vaaran-tuu.

Kolmanneksi voidaan säästää itseopetuksesta, suurentaa opetusryhmiä,vähentää opettajia ja karsia valinnai-suutta. Tämä vihoviimeinen keinolaskisi opetuksen tasoa ja kostautuisihuonommin menestyvien oppilaidensyrjäytymisriskin kasvuna.

Mikään opetuspuolen säästökeinoei siis vaikuta järkevältä. Siksi resurs-sien kohdentamista on mietittäväuudestaan. Oulu tekee mittavia inves-tointeja samaan aikaan kun vaaditaanpalvelujen leikkauksia. Kymmenenvuoden päästä voi olla myöhäistäkatua niitä virheitä, joita tehtiin lap-silta ja nuorilta säästettäessä.

Perusopetuksesta ei voi enää leikata

Erkki Urpilainen:

Kotikaupunkimme Oulu kiikkuu kriisikun-nan partaalla.

Työllisyyden pitäisi olla meidän kulttuu-rissamme tärkeimpiä hyvinvoinnin mittarei-ta. Ihminen tuntee olevansa täysivaltainenkuntalainen silloin, kun hänellä on työpaik-ka. Valitettavasti Oulussa kaikilla työikäisil-lä ei ole työtä.

Tasavaltamme päämieskin on pannutitsensä peliin syrjäytymisen ehkäisemiseksi.On helppo mennä puhumaan oppilaitoksiinnuorille syrjäytymisestä. Mutta mistä löytyy

keinot aktivoida ihmiset, jotka ovat todellasyrjäytyneet? Onko kenelläkään tosi halujaaktivoida työkykyiset ihmiset hakeutumaankoulutukseen ja työnhakijaksi?

Uuden Oulun tulisi aktivoitua luomaanuusia työpaikkoja. Onko järkevää palauttaatyöllisyysvaroja?

Tuottaako yliopisto sellaisia ihmisiä, jotkavoisivat luoda uusia yrityksiä? Löytyykömuista oppilaitoksista valmistuvista ihmisis-tä yrittäjähenkeä?

Oulussa on tungokseen asti oppilaitoksia,

joissa valmistuu ihmisiä eri ammatteihin.Olen toiminut yli kolmekymmentä vuottaOulun Aikuiskoulutus Oy:n hallituksessa.Voin kokemuksesta kertoa, että kilpailu onkova näillä markkinoilla.

Työllisyyden parantaminen helpottaisimm. kunnallisia terveyspalveluita, koskatyössäkäyvät kuuluvat työterveyshuollon pii-riin. Varmaan verotulotkin olisivat tervetul-leita Uudelle Oululle. Mielestäni työikäiselleja työkykyiselle ihmiselle paras lääke on työja turvallinen työpaikka.

Hyvinvointia työllisyydestä

Veikko Niiranen:

Sydäntä lähellä

5vasen laita

Olen huolissani monistakin ihmisten arki-päivään liittyvistä asioista.

Yksi pelottavista näkymistä on yhä vainsuurentuvat yksiköt terveydenhuollossa japalveluiden ajankäytön tiukentuminen.

Avotalolla ensimmäisen kerran käydes-säni kohtasin ilmoittautuessani ihmisenkasvojeni edessä, hän neuvoi minua löytä-mään oikean paikan.

Seuraavalla kerralla katsoin ihmeissänilaitetta, jota minun olisi pitänyt osatakäyttää ja löytää perille. Voin myöntää,että kai seisoin suu auki laitteen edessä.Minne ystävällinen vastaanottajani olijoutunut?En ole tekniikan ihmenaisia, ja onneksijoku huomasi sen ja auttoi minua toimi-maan. Entä vanhus tuon ihmelaitteenedessä?

Kasvoista kasvoihin kaipaisin palvelua.Säästöä ihmisellä. Tätäkö tämä on?

Toivon, että uudessa Oulussa palvelutpysyvät lähellä ihmistä. Ei suuria yksiköi-tä eikä robotteja palvelemaan.

Lastensuojelusta on puhuttu paljon.Oulun kaupungin sosiaalitoimi toi ilmilehtien palstoilla oman heikkoutensa. Lii-an vähän työntekijöitä ja vielä epäpäteviä.Tätäkö tämä on?

Siis tärkeääkin tärkeämmäksi nouseeennaltaehkäisevä työ. Aikaa sille ja ran-kemmat ratkaisut lasten ja nuorten koh-dalla vähenevät. Siispä pohtimaan ennal-taehkäisyä.

On hyvin ikävää sosiaali- ja terveyden-huollon avopalveluiden tiukentunutminuuttilinja. Sama ongelma lienee kokomaassa, johtuen vanhusten määrän lisään-tymisestä. Pelkään, ettei tämä ole vieläedes huipentuma.

Kun on kyse vanhuksesta tai vammai-sestakin, on tärkeää huomata, että työnte-

kijä joka käy häneen luonaan voi olla seainutlaatuinen läheinen ihminen, jonkahän tapaa viikottain. Hän on muutakinkuin kotisairaanhoitaja tai kotipalveluntyöntekijä. Hän on Ihminen, jonka kanssavuorovaikutus on mukavaa. Tuohon vuo-rovaikutukseen ei vain työntekijällä olekauaa aikaa, koska mielessä on jo seuraa-va käyntipaikka, niitä voi olla moniakinpäivän mittaan.

Olisi varmasti mukavaa, jos työntekijä,joka käy, olisi sama henkilö. Turvallista.Tuttua. Kuinka usein vanhus, joka ei itse-näisesti kykene ulkoilemaan, saa apuaulkoiluun? Niin. Tätäkö tämä on?

Vasemmiston ehdokkaana minä ainakintoivoisin työtä kunnallispolitiikassa jatku-vasti ja ponnekkaasti ihmisläheisten pal-veluiden työstämiseksi. Sinne toivoisin,että olisimme menossa.

Tätäkö tämä on, tähänkö olemme tulleet,mihin olemme menossa?

Arja Kostet:

Virpi Honkanen:

Hyvinvointipalveluita – ei yksityistämällä1990-luvun lama muutti Suomen suunnan.Hyvinvointivaltion sosiaalista tasa-arvoaja taloudellisen kasvun merkitystä koros-tavasta ajattelutavasta siirryttiin tehokkuu-den ja kilpailukyvyn korostamiseen.Tavoitteena ei ollut enää edellisten vuosi-kymmenten tapaan lisätä kansalaistensosiaalisia oikeuksia tai taloudellista tasa-arvoa, vaan mukauttaa politiikkaa uusiinolosuhteisiin.

Ennen kaikkea hyvinvointipalvelujär-jestelmää ryhdyttiin purkamaan markki-noiden luomiseksi yksityisille yrityksille.

Ruotsissa hyvinvointipalveluiden kil-pailuttaminen aloitettiin suurin toivein 20vuotta sitten. Näyttöä yksityistämisen tuo-mista parannuksista ei silti ole. Yksityistenyritysten osuus tosin on kasvanut nopeasti,mutta muutosta ei ole kattavasti tutkittuennen Hartmanin kohua herättänyttäraporttia. Siinä todetaan, että yksityistämi-nen ei ole parantanut palvelujen laatua taisäästänyt kustannuksia.

Vastaavaan päädyttiin tanskalaisten ay-järjestöjen tilaamassa selvityksessä: todis-teita hinta- tai laatueduista ei ole, eikä siisminkäänlaisia perusteita kuntien kilpailu-tusvaatimuksille.

Suomessa tuoreimpien tutkimustenmukaan yksityistäminen tuottaa tehotto-mia, kalliimpia ja laadultaan huonompia

palveluita.Åbo Akademin tutkimuksessa myös

ostopalvelun edullisuus kyseenalaistettiin.Kunnat eivät ole pystyneet hankkimaanostopalveluita järkevästi, ostopalveluku-viot ovat monimutkaiset, ja kun palveluitayksityistetään ja kilpailutetaan, heikenne-tään usein myös niiden laatua.

Yksityistäminen palvelee vainkyltymätöntä rahanhimoa

Hyvinvointiyritykset ovat takoneetomistajilleen suurempia voittoja kuin pörs-

siyritykset keskimäärin, toisaalta yrityksetvoivat lisätä voittoja vain kustannuksistasäästämällä. Tähän liittyy riski, että voitto-ja kasvatetaan laadun kustannuksella.

Esimerkiksi Ruotsissa vanhustenhoito-palveluita tuottava Carema kasvatti voitto-jaan laiminlyömällä vanhusten hoitoa,kehittämällä säästökohteita ja palkkaamal-la huomattavasti vähemmän henkilökuntaakuin paperilla oli sovittu.

Haluammeko todella uuteen Ouluuntehottomia ja kalliita palveluita, jotka lai-minlyövät varsinkin vähävaraisia asiakkai-ta?

Alla Räisänen:

Uuden Oulun kulttuuritoimen haasteetOulussa ja ympäristökunnissa on moni-puolinen kulttuurielämä. Uuden Oulunetuna onkin palveluita tuottavien kulttuu-riorganisaatioiden erilaisuus ja monimuo-toisuus. Alueella toimii Oulun kaupungin-teatterin kaltaisia liikelaitoksia, kunnanomia taidelaitoksia kuten aluetaidemuseo,taiteen aluekeskuksia sekä lukemattomiaisompia ja pienempiä talkoovoimaanperustuvia yhdistyksiä ja yhteisöjä.

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuusedistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimin-taa. Valtio tukee taide- ja kulttuurilaitok-sia, kuntien yleistä kulttuuritoimintaa, kir-jastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekänuorisotyötä ja liikuntaa.

Uudessa Oulussa on huolehdittava siitä,että kunnan kulttuuritoimelle myönnetyt

valtionavustukset korvamerkitään kult-tuurille, eikä niillä rahoiteta muuta toi-mintaa.

Uusi Oulu asettaa haasteita erityisestikulttuuritoimelle. Uudessa Oulussa ei oleenää erillistä kulttuurilautakuntaa, vaanvuoden 2013 alusta kulttuuritoimenasioista päätetään sivistys- ja kulttuurilau-takunnassa, johon kuuluu opetus-, nuori-so-, päivähoito-, liikunta- ja kulttuuritoi-mi.

Superlautakunnassa on sekä hyviä ettähuonoja puolia. Vaarana on, että superlau-takunnassa kulttuurin asiat marginali-soituvat eikä lautakunnassa ole kulttuuri-toimen asiantuntijoita.

Kulttuurisen näkökulman tulisi ollamukana kaikessa kunnan päätöksenteossa

lävistävänä periaatteena eikä erillisenä”kulttuuri- tai taidesaarekkeena”. Sivis-tys- ja kulttuurilautakunnalla on mahdolli-suus omassa päätöksenteossaan tätätoteuttaa.

Kulttuuri ja taide ovat olennainen osaihmisen elämää. Taide tutkitusti edistäämyös hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäi-see syrjäytymistä.

Vasemmistolaisen kulttuuripolitiikanarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja humanis-mi. Kulttuuri on ihmisen inhimillinenperusoikeus. On tärkeää, että uudessaOulussa on monimuotoinen kulttuuri- jataide-elämä. Kaikilla oululaisilla tuleeasuinpaikasta ja varallisuudesta riippu-matta olla oikeus kulttuuripalveluihin jakulttuurin omaehtoiseen harrastamiseen.

Muutamilla isoilla rakennus-liikkeillä on määräävä asemamaamme kuntien suurhank-keissa. Näille rakennusliikkeil-le kelpaavat vain tarpeeksi isotja tuottoisat kohteet.

Viimeisin villitys koulura-kentamisessa ovat elinkaari-mallit, joilla kunnat ruokkivatsuuria rakennusliikkeitä pitkä-aikaisin sopimuksin. Niissärakentaja tuottaa käyttäjäpal-velut: mm. siivous, ateria-, javahtimestaripalvelut.

Elinkaarimallia on perusteltuedullisilla kustannuksilla. Tosi-asiat puhuvat toista kieltä:Espoossa Kuninkaantien lukiorakennettiin elinkaarimallilla, janyt Espoon lukioista juuriKuninkaantien lukion kiinteistö-kustannukset ovat korkeimmat.

Myös Ouluun on levinnytsamainen elinkaarivillitys.Mittavan ja kalliin Kalliopar-kin lisäksi Lemminkäinen Oyjon saanut itselleen Kastellinmonitoimitalon toteuttamisenelinkaarimallilla. Hankkeestarakennusinvestoinnin osuus onnoin 43 miljoonaa euroa. Kiin-teistö rakennetaan kaupunginomistukseen. Mutta vastaavas-

ti kaupunki sitoutuu maksa-maan elinkaarimallin mukaistapalvelumaksua yrityksellevuoteen 2033 asti. Erilaisiapalvelumaksuja 20 vuodessaon arvioitu kertyvän 60 miljoo-naa euroa. Todellista loppuhin-taa ei tiedä kukaan – kaari kunon kovin pitkä.

Lisäksi elinkaarisopimuk-seen sisältyvä palvelusopimusulkoistaa Oulun Serviisin työ-paikat ulkopuoliselle alihank-kijalle. Näin ennen 1600–1700euroa kuussa ansainneet naisetputoavat heikomman työsopi-muksen piiriin ja palkka putoaanoin 10 prosenttia.

Uuden koulun rakentamisentulee lähteä sen käyttäjien –oppilaiden, opettajien ja muunhenkilökunnan – tarpeista eikäsuuren rakennusliikkeen voi-tontavoittelusta. Siten tulevaKorvensuoran koulu on raken-nettava omana työnä. Kaupun-gin työvoimaa ulkoistavistapalvelusopimuksista on kiel-täydyttävä. Myös kouluverkonkattavuudesta on huolehdittavaja laadukasta opetusta antavanPateniemen lukion tulee jatkaatoimintaansa.

Koulurakentamisenpalveltava käyttäjiä

Mauno Murtoniemi:

Oulun kaupungissa ihmisetvoivat henkisesti pahoin. Tälleväitteelle voi kaivaa tueksiuseita tilastoja, se on siis fakta.

Henkinen pahoinvointi vai-kuttaa olevan koko ajan kas-vussa, mutta samaan aikaankaikista mielenterveyspalve-luista leikataan terävällä veit-sellä.

Yhtälö on pelottava ja surul-linen, ollaanko ongelmanedessä antautumassa lopulli-sesti? Mielenterveysongelmatheijastuvat koko yhteisöön jaaiheuttavat monia seurannais-ongelmia, inhimillisiä trage-dioita unohtamatta.

Syitä ihmisten mielenter-veyden huolestuttavaan tilaanon useita, ja listasta tulisi liianpitkä tähän kirjattavaksi. Jutunjuoni on kuitenkin siinä, ettäsyy on niin yhteiskunnanrakenteessa, koko kulttuurissa,poliittisissa ratkaisuissa, mie-lenterveysjärjestelmässä kuinyksilöiden arvoissa ja asenteis-sa. Kaivataan suurta remonttia.

Tulevaisuudessa pitääpanostaa sekä hoitoon ja kun-toutukseen että ennaltaehkäi-sevään työhön. Ehdotanensimmäiseksi ratkaisuksi työ-ryhmän perustamista uuteenOuluun. Sen tehtävänä olisikehittää mielenterveysjärjes-telmää ja ennen kaikkea löytääkonkreettisia keinoja ongel-mien ennaltaehkäisyyn. Työ-ryhmä perustuisi todelliseenasiantuntijuuteen, joten

kokoonpanossa pitäisi ollamyös kokemusasiantuntijuut-ta: mielenterveyskuntoutujiaja kuntotutujien omaisia.

Lisäksi tarvitaan muita välit-tömiä toimenpiteitä. Mielen-terveyspuolella pitäisi ollasubjektiivinen oikeus jonkin-laiseen apuun vaikeilla ja kriit-tisillä hetkillä. Päivystävämatalan kynnyksen keskuste-luapu ennaltaehkäisisi tilan-teen pahenemista tai parhaassatapauksessa ratkaisisi kokotilanteen. Keskusteluapu voi-taisiin toteuttaa kaupunginomana palveluna tai paremminse voisi toimia järjestöyhteis-työn kautta.

Mielenterveyspalvelut tarvit-sevat myös juostavuutta sekäparempaa eri toimijoidenyhteistyötä. Ihmisillä pitäisiolla selkeä tieto siitä, mistäapua saa, eikä sitä tarvitsisihakea kissojen ja koirien kans-sa ja olla pompoteltavana pai-kasta toiseen. Tarjolla pitäisiolla monipuolisia palveluja jaratkaisuja, joissa kuunnellaanoikeasti avun tarvitsijan ääntäja kunnioitetaan hänen valinto-jaan.

On päivänselvää, etteiongelmia ratkaista hetkessä jasormia napsauttamalla. Yhtäpäivänselvää on, että jos einäihin asioihin tartuta teoilla,tarmolla ja täydellä sydämellä,niin seuraavan vaalikaudenjälkeen olemme uponneetsyvälle suonsilmään.

Uusi mieleltäänterveempi Oulu

Jani Laitinen:

Sydäntä lähellä

Höyhtyänterveys-asema. Kuva: Arto Havana

6 vasen laita

pääluottamusmies

Alanko-OjalaKarita

parkettimies,eläkeläinen

AlataloSeppo

toiminnanjohtaja,FM

AlavuotunkiJaakko

FM,taksinkuljettaja

AroSampsa

siivooja

BarkMarja Leena

opiskelija

BjörkbackaJonas

toiminnanjohtaja

BulldraMonika

aikuiskouluttaja,eläkeläinen

AnttilaJuhani

VTT, opettaja

HonkanenVirpi

testaaja

PenttiläMarko

myymäläpäällikkö

TuohimaaSirkka

opiskelija,journalisti

TervonenTuukka (sit.)

henkilöstökouluttaja,eläkeläinen

TammelaTaisto

heloittaja

TaivalojaJorma

toimistotyöntekijä

SyväysTarja

kirvesmies

SipolaMauno

lähihoitajaopiskelija

SiljanderMervi

eristäjä

SiekkinenRisto

opiskelija

VainioKaisa (sit.)

opiskelija

PyykkönenAlisa

FM

PuumalainenVirpi

kivimies,lehdenjakaja

PuumalainenTapio

opiskelija

PohjolaPia-Inka

puuseppä

PerätaloJouko

kunnallisneuvos

PellinenIrma

diplomi-insinööri

KultanenVeli-Pekka

asentaja

KovaniemiEsa

toimitusjohtaja

KovalainenSirpa

terveydenhoitaja

Koivuniemi-Iliev Lea

FM, sairaanhoitaja-opiskelija

KohonenOlli

kuljetuspäällikkö,eläkeläinen

KettunenVeikko

toimittaja,opiskelija

KaikkoTero

näyttelijä

KahraJaana (sit.)

pääluottamusmies

JuntunenTomi (sit.)

IT-insinööri

AuerJuho

opettaja

Diaz CastroJuan Miguel

ympäristötekniikaninsinööri AMK

KultanenSari

tietoliikenneasentaja,eläkeläinen

KuhaKalevi

HuotariPanu

HuotariHeidi (sit.)

toiminnanjohtaja,sosionomiopiskelija

HuotariAnne

näyttämömestari

HuittinenVesa

eläkeläinen

KostetArja

nuoriso-ohjaaja,yrittäjä

HimankaSaija

kloraattimies,eläkeläinen

HärkönenPertti

muurari

SavilaaksoJarmo

opiskelija

SarkkinenHanna

rehtori, eläkeläinen

ValkamaLauri

FT, yliopiston lehtori

UrpilainenErkki

kirvesmies

UkkolaTeuvo

eläkeläinen

TörmänenAarno

jalkapalloilija,yrittäjä

MeriläinenJuho (sit.)

FM,lukion opettaja

MurtoniemiMauno

eläkeläinen

NiiranenVeikko

KTL,projektipäällikkö

ViitanenMikko

osastosihteeri

VuotiSinikka

myyjä

VähäkuopusMari

energia-alan työntekijä

VäisänenJarkko

toimistosihteeri,eläkeläinen

KoskelaLiisa

torninosturin-kuljettaja

TurpeinenEero

215

125 126 127 128 129 130 131 132 133 134

145 146 147 148 149 150 151 152 153 154

165 166 167 168 169 170 171 172 173 174

185 186 187 188 189 190 191 192 193 194

205 206 207 208 209 210 211 212 213 214

216 217 218 219 220 221 222 223 224

teatteri-ilmaisun ohjaaja,osuuskuntayrittäjä

kulttuuriosuuskunnanpuheenjohtaja, opiskelija

7vasen laita

vaihteenkorjaaja

HautamäkiTimo “Mölli”

KTM,systeemisuunnittelija

KutilainenPertti (sit.)

lastentarhanopettaja

SalaSannamari

ohjaaja

RonkainenJani (sit.)

työsuojeluvaltuutettu

SantaniemiLauri

sairaanhoitaja

SarastamoJuha

tutkija

RistikariTiina

perushoitaja

RautioAnneli

herastuomariperheterapeutti,

RauhalaMatti

rehtori,erityisopettaja

RaudaskoskiMikko

lastentarhanopettaja

KuusistoMinna

testaaja,eläkeläinen

KäyhköPirjo

FM

LaitinenJani (sit.)

kokki

LaunonenEini (sit.)

yrittäjä

LiimatainenMika (sit.)

aluetoimitsija

LopakkaSeppo

opiskelija

KumpulainenTuula (sit.)

taiteilija

KestiJouni (sit.)

työsuojeluvaltuutettu

KarjalainenSeppo (sit.)

sosionomi AMK,opiskelija

KanniainenJari-Pekka

lasten ja nuortenerityisohjaaja

KanniainenHeikki (sit.)

medianomi

HaagaHilkka

työsuhdeasiainhoitaja,eläkeläinen

EeliKalevi

kunnossapito-asentaja

Eilola-JokivirtaMarkku

FM,auktorisoitu kääntäjä

KemppainenPasi

kotiavustajaYli-Ii

KaveriSelma

aluepäällikkö

GrekeläPaula

psykiatriansairaanhoitaja

KallinenMaila

päätoimittaja,taiteellinen johtaja

HeinonenPaavo J.

varastotyöntekijä

HekkalaRauno

näyttelijä

KangasHannu (sit.)

kansanedustaja

KalliorinneRisto

paperinvalmistaja

HaapalaJuha

sähköasentaja

HanhelaJorma

palveluesimies

HanhelaLahja

FT,tietokirjailija

KailoKaarina

vahtimestari,muusikko

LeppänenVoitto (sit.)

puutarhuri,floristi

RoininenAnu (sit.)

FT,toiminnanjohtaja

RäisänenAlla

kiinteistönhoitaja,eläkeläinen

LarinenErkki (sit.)

135 136 137 138 139 140 141 142 143 144

155 156 157 158 159 160 161 162 163 164

175 176 177 178 179 180 181 182 183 184

195 196 197 198 199 200 201 202 203 204

8 vasen laita

1. Kuka olet

2. Missäluottamustehtävissä jajärjestöissä toimit

3. Mitkä asiat on Oulussahyvin

4. Mikä kaipaa kiireellistäparantamista

5. Miten vasemmistonpolitiikan pitäisi poiketamuiden politiikastauudessa Oulussa

Vasen laita esittelee ehdokkaita

Vasemmalta Arja Kostet, Virpi Honkanen, Mari Vähäkuopus, Virpi Puumalainen jaAlisa Pyykkönen.

Arja Kostet 169

Virpi Honkanen 146

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ent.sosiaalityöntekijä, asunut nykyiselläni Oulussa nelisenvuotta ja viihdyn.

Oulussa ei minulla ole luottamustehtäviä, muttaedellisessä kotikunnassani Oulaisissa olinkaupunginvaltuustossa ja sosiaalilautakunnassa.

Oulu on vilkas opiskelukaupunki, jossa on hyväkulttuuritarjonta. Kevyenliikenteen väylät kattavat hyvinkaupunkia. Säilytetään kauniit puistoalueet ja pidetään niistähyvää huolta. Merellisyys vaatii myös huolenpitoa.

Järkeä päätöksentekoon! Kallioparkki-päätökset syövätköyhän ja syrjäytyneen leipää. Keskustaan tarvitaan

enemmänkin kävelykatuja ja joukkoliikenteeseentoimivuutta.

Sosiaali-ja terveydenhuoltoon on taattavamahdollisimman nopea pääsy tarvittaessa. Kunnallisetsosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut on taattava lähelle.Pidetään huolta kulttuuritarjonnasta ja senmonipuolisuudesta.

Uskon Vasemmistoliiton saman järkevän poliittisenajattelutavan, joka huomioi ihmisen, toimivan myös uudessaOulussa.

http://www.facebook.com/ArjaKostetKunnallisvaaliehdokasOulu2012

Mari Vähäkuopus223Olen avojalakanen oululainen.

Tällä hetkellä tietysti tärkein ”luottamustehtävä” on ollateini- ikäisen tenavan äiti. Toimin myös tarkastuslautakunnanvarajäsenenä tarvittaessa.

Kansa napisee, mutta verrattuna muutamaan muuhunisoon kaupunkiin, perusterveydenhuolto toimii Oulussaloppujen lopuksi aika hyvin. Yleisesti ottaen Oulussaviranomaisten tavoitettavuus on hyvä.

Joukkoliikenne kaipaa kiireellistä parantamista.Politiikka, myös kunnallispolitiikka, on eriytynyt kauas

tavallisesta ihmisestä. Puheissa ja julkilausumissa pyöritelläänsivistyssanoja ja vaikeita käsitteitä, ikään kuin kaikkienyhteistä hyvinvointia koskevia päätöksiä kykenisivättekemään vain harvat ja valitut.

Kunnallispolitiikka kuuluu kaikille. Vasemmisto voi tarjotavirkistävän poikkeuksen ja ilmaista asiat selkeästi, toisin kuinmuut.

Virpi Puumalainen193Kotiuduin Ouluun seitsemän vuotta sitten – synnyttyäniensin Lahdessa ja viivähdettyäni kymmenen vuottaJyväskylässä. Koulutukseltani olen filosofian maisteripääaineena tilastotiede.

Nuorempana olin jäsenenä Unicefissa ja Amnestyssä.Ihmisoikeudet ja tasa-arvo ovat elämässäni arvoja, joitatahdon edustaa.

Vasemmiston kannattaja olin jo ennen kuin äänestämäänpääsin, mutta kunnallisvaaliehdokkaana olen nyt ensi kertaa.

Oulussa on mielestäni hyvää vuokra-asuntojenkohtuullinen hintataso, jos vertaa muihin yhtä suuriinkaupunkeihin.

Pikaisesti korjattaviin ja ensisijaisiin asioihin kuuluuterveydenhuolto. Säästöt eivät saa johtaa siihen, ettävanhuksia jätetään tahallaan hoitamatta ja toimitetaanpäivystyksestä tutkimatta kotiin missä kunnossa hyvänsä.Näitä tarinoita on jo liikaa.

Oululaisen vasemmistopolitiikan pitää olla sellaista, ettäheikoimmilla olevilta ei viedä tuhkiakin pesästä säästöjennimissä.

Alisa Pyykkönen194Olen 21-vuotias taide- ja taitopainotteinenluokanopettajaopiskelija.

Keskityn nyt opiskeluihini, mutta olen toiminut useitavuosia aktiivisesti Vasemmistonuorten riveissä paikallisellaja valtakunnallisella tasolla.

Oulussa positiivista on monipuolinen ihmisiä ja yhteisöjäaktivoiva alakulttuurien kirjo, hyvät pyöräily-yhteydet sekämahtavat viheralueet, joiden kaikkien tukemiseen jaylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota.

Kasvavan kaupungin tulisi panostaajoukkoliikenneyhteyksien parantamiseen, ehkäiseväänmielenterveystyöhön sekä riittävien kunnallistenterveyspalveluiden takaamiseen koko alueella. Julkisiaperuspalveluja pitäisi parantaa jatkuvan yritysajattelunsijaan.

Vasemmiston tulisi pyrkiä osoittamaan, että yritteliäsyhdessä toimiminen voi saada aikaan paljon enemmän kuinpelkkä kylmä käteinen.

Alakylästä! Olen tutkija (TY, koulutussosiologia), aiemminkansantalouden opettaja OAMK:ssa, taiteilija, kirjailija,yrittäjä, valtiotieteen tohtori, KM, lastenohjaaja, artesaaniWetterhoffilta, opettajaksi opiskelija Amokissa, Soteenseuraavana opettamaan aikova Vasemmiston kulttuuri- jataidepoliittisen työryhmän vpj, Pohjois-PohjanmaanVasemmistonaisten puhenainen, Korkeakoulututkimuksenja Westermarck-seuran jäsen.

Kauppatori ja sen ympärys on upea, paraskaupunkilaisten olohuone Suomessa kesällä. Kulttuuriaarvostetaan Valveessa.

Innostusta yksityistämiseen en ymmärrä, muuallapyritään siirtymään takaisin julkisiin palveluihin, kunkohdattiin yksityistämisen kalleus ja surkeus.

Palveluita tulee järjestää kaikille, riippumattavarallisuudesta ja sosiaalisesta taustasta.Nuorisotyöttömyys on todellinen häpeätahra, neljännesnuorisosta työttöminä? Julkinen liikenne ja terveyspalvelutontuvat pahasti. Kulttuurin tekijöille mahdollisuuksia jaedullisia näyttelytiloja! http://kuntavaaliehdokas.fi/virpihonkanen

Takana seisomassa vasemmalta Lea Koivuniemi-Iliev, Alla Räisänen, HannuKangas, Matti Rauhala, Jarkko Väisänen ja Kaisa Vainio, edessä istumassavasemmalta Erkki Urpilainen, Paavo J. Heinonen ja Jani Laitinen.

Lea Koivuniemi-Iliev167

Olen kahden opiskelevan nuoren äiti ja työskentelen äitiys- jalastenneuvolan terveydenhoitajana Oulussa.

Kunnallisena luottamustehtävänä hoidan Oulun Konttorinjohtokunnan puheenjohtajuutta sekä kaupunginvaltuustonvarajäsenyyttä. Olen terveydenhoitajien luottamusmies ja P-P th-yhdistyksen sekä KTN:n hallituksessa. Toimin Telemark Teaminhallituksen jäsenenä.

Kauniit viheralueet keskustassa ja Hupisaarilla sekä laajapyörätieverkosto ovat hienoa Oulussa.

Terveydenhoito pitää saada toimivaksi, sen tilaaja-tuottajajärjestelmä on purettava ja hallinto kevyemmäksi.Vapautuvat resurssit on siirrettävä asiakastyöhön neuvola-,vanhustenhoito- ja sairauspalveluihin. Terveydenhoitokaikenikäisille on toteutettava kunnan omana palveluna.

Palveluiden kilpailuttamisessa pitää olla muitakin kriteerejäkuin halvin hinta - sehän johtaa uuteen huutolaisuuteen.

Kouluihin ja päivähoitoon on saatava kohtuulliset ryhmäkoot.Joukkoliikenne pitää saada kattavaksi myös laajentuvassa Oulussareuna-alueet mukaan lukien. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyalkaa jo alle kouluiässä. Työhyvinvointiin työpaikoilla tuleekiinnittää enemmän huomiota.

Hannu Kangas 158Olen työtön freelancer näyttelijä Oulusta.

Olen Näyttelijäliiton jäsen ja toiminutluottamusmiehenä (useissa eri teattereissa),työsuojeluvaltuutettuna (Oulun kaupunginkulttuuritoimi), työyhteisövaltuutettuna(Oulun kaupunginteatteri), useissa teattereissanäyttelijäyhdistysten puheenjohtajana,näyttelijäliiton valtuustossa useita kausia,näyttelijäliiton hallituksen varajäsen useitakausia, näyttelijäliiton valtuuston kokouksissapuheenjohtajana useita kertoja.

Tämä kaikki vuosien 1978-2010 välisenäaikana.

http://kuntavaaliehdokas.fi/hannukangas

Kaisa Vainio 219Olen oululainen humanististen tieteiden opiskelija ja kulttuurialansekatyöläinen.

Minulla on laaja järjestötausta ylioppilaskunnan edustajistossa jaympäristöjaostossa sekä vasemmistolaisissa nuoriso- jaopiskelijajärjestöissä. Nykyään aherran kulttuuri- ja nuorisopuolella,aktiivisimmin OIEI ry:ssä ja Suomi- Venäjä-Seurassa. Olen myösluottamustehtävässä yliopiston etiikka- työryhmässä.

Oulu on monipuolinen ja turvallinen ympäristö olla, asua ja harrastaa.Kuitenkin ihmisten vaikutusmahdollisuuksia oman elämänpiirinsä asioihinpitää parantaa esimerkiksi lähidemokratian keinoin.

Oululaiset kaipaavat enemmän vapaata tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaaitseään. Oulun ja lähikuntien yhdistyminen tuo paljon haasteita alueellisentasa-arvon toteutumiseen peruspalveluissa ja terveydenhuollossa. Niidentakaaminen kaikille oululaisille on kaikkein tärkeimpiä asioita.

Uudessa Oulussa on kuunneltava ihmistä, ei yritysmaailman jatehostamisen ääntä. http://kuntavaaliehdokas.fi/kaisavainio/

Erkki Urpilainen 218

Alla Räisänen 201Olen FT, opiskellut Oulun yliopistossa aatehistoriaa,kirjallisuutta, sosiologiaa ja muita humanistis-yhteiskunnallisiaaineita. Vuodesta 1999 lähtien olen työskennellytkulttuuriorganisaatio Pohjoisen valokuvakeskuksentoiminnanjohtajana. Olen myös kulttuuriseuraMerikoskikerhon sihteeri ja kulttuurilehti Kaltion hallituksenpuheenjohtaja.

Olen erityisen kiinnostunut valtakunnallisesta jaalueellisesta kulttuuripolitiikasta ja kuulun Vasemmistoliitonkulttuuripoliittiseen työryhmään.

Oululainen kulttuurielämä on viime vuosina vahvistunut,monipuolistunut ja kansainvälistynyt. Uudessa Oulussa onturvattava kaikille tasavertainen mahdollisuus nauttiataiteesta ja kulttuurista sekä luotava mahdollisuudetmonipuolisiin taideharrastuksiin, jotka ovat kaikkienasukkaiden saavutettavissa. Erityisesti on panostettava lastenja nuorten taidekasvatukseen ja kulttuuripalveluihin.

Kulttuuria ei saa alistaa palvelemaan pelkästään matkailuaja liike-elämää. Uudessa Oulussa on huolehdittava siitä, ettäeri alueiden asukkailla on mahdollisuus nauttia ilmaisistakulttuuripalveluista ympäri vuoden, ei ainostaan maksullisistatapahtumista. http://kuntavaaliehdokas.fi/allaraisanen/

Jarkko Väisänen 224Olen 55-vuotias ja työläisperheestä lähtöisin: isä oli töissä konelatojana,äiti siivoojana, sisaruksia meitä on neljä. Nyt asun omakotimökissäKarjasillalla vaimoni kanssa.

Olen töissä voimalaitoksella, Laanilan Voima Oy:ssa, jonka henkilöstöhoitaa mm. uuden uutukaista Laanilan Ekovoimalaitosta, eli arkisimminjätevoimalaa, turvallisesti, tehokkaasti, ympäristöä kunnioittaen.

Olen ammattiosaston taloudenhoitaja, asukasyhdistyksen varapj,lautamiehenä Oulun käräjäoikeudessa. Olen ollut usean kauden ajantyösuojeluvaltuutettuna.

Oulu on sopivan kokoinen. Veroprosenttikin on ok. Energian hinta onkohtuullinen. Pyörätieverkosto on hyvä, samoin uimahallit kuntosaleineen.

Nuorisotyöttömyys on vaarallisen korkea, työpaikkoja kaivataan.Vanhusten hoitoon olisi saatava lisää auttavia ammattilaisia, niin laitoksiinkuin kotihoitoonkin.

Vasemmistopolitiikan pitää ajaa pikkupalkalla kituuttavien arjenelämänlaadun parantamista. Kunnallisia palveluita ei tarvi yksityistää!

Paavo J. Heinonen 143

Jani Laitinen 179Olen 38-vuotias umpioululainen jalkapalloileva filosofi, jolla onmonipuolista työkokemusta erilaisista ammateista. Harrastuksiin kuuluuerilaiset kirjalliset tuotokset.

Olen toiminut aiemmin Oulun Taiteiden yön hallituksessa, keskustansuuralueen yhteistyöryhmässä ja työpaikan luottamusvaltuutettuna.Toimin vapaaehtoisena mielenterveysyhdistyksessä.

Oulussa on hyvin aktiiviset ja osaavat kolmannen sektorin toimijatsosiaalialalla, jotka paikkaavat julkisen puolen puutteita jatoimimattomuutta. Laaja ja monipuolinen kulttuurikenttä tapahtumineenja luova hulluus ansaitsee kiitosta.

Kiireellistä parannusta kaipaa koko sosiaali- ja terveyspuoli. Tilaaja-tuottajamalli tulee purkaa. Työntekijöille pitää antaa mahdollisuus työn japalveluiden kehittämiseen, kokemusasiantuntijuutta ja -tietoa pitäähyödyntää, yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tiivistää.

Kaupungin perusta on terveet ja henkisesti hyvinvoivat ihmiset sekäsosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Vasemmiston pitää toteuttaa ihmisläheistä, välittävää,oikeudenmukaista ja kaikkia kaupunkilaisia palvelevaa politiikkaa.Ihmisten tulee saada enemmän vaikuttaa omaan arkielämäänsä jalähiympäristönsä kehittämiseen. Vapautta ja vastuuta lisää.Virkamiesmäisyydestä ja viranomaishallinnosta pitää päästä eroon.http://www. facebook.com/pages/Terve-Oulu- yhteinen-pää määrä/36879680986106

9vasen laita

Matti Rauhala196Olen 61 -vuotias, naimissa, asunut Oulussaviimeiset 40 vuotta. Olen työskennellytpsykiatrisen hoitotyön eri ammateissa ja olluteläkkeelle viime keväästä. Nyt työskentelenmuutamia tunteja viikossa psykoterapeuttina,Kelan lasten perhekuntoutuksenkehittämishankkeessa (LAKU-hanke).

Olen ollut pitkään sosiaali- jaterveyslautakunnan varajäsenenä ja viimeisetkaksi vuotta varsinaisena jäsenenä. Olen sosiaali-ja terveysjaoston varapuheenjohtaja. Jaostotutkii kansalaisten valitukset viranhaltijoidenpäätöksistä.

Minusta Oulussa on monet asiat hyvin, Oulusijaitsee kauniilla paikalla joen ja merenliittymäkohdassa. Kunnalliset palvelt ovatmonipuolisia ja toimivia. Päätöksiä pystytääntekemään neuvotellen.

Kaavoituksessa tulee huomioida, että tulevillasukupolvillakin on vielä väljyyttä ja esteettisyyttäkaupunkikuvassa.

Minua huolestuttaa eniten perheiden tilanne,lisääntyneet lasten ja nuorten kiireellisethuostaanotot sekä laitossijoitukset.Nuorisotyöttömyys sekä syrjäytyminen vaatiipikaista korjausta.

Vasemmistoliiton pitää olla jatkuvassavuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa, kunlautakuntien jäsenten määrä vähenee uudenOulun alueella yli 300:sta alle 70 henkilöön.

S. 1978, Master of Arts (University of Sussex, Critical Theory),Päätoimittaja, aikakauslehti Kaltio, Taiteellinen johtaja, Oulun taiteiden yöry hallituksen puheenjohtaja, Pohjoinen valokuvakeskus ry; johtokunnan vpj,Merikoskikerho ry; hallituksen jäsen, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtienliitto Kultti ry, Oulun Elokuvakeskus ry, Nukketeatteriyhdistys Akseli Klonkry, Oulun kulttuuritapahtumayhdistys ry, Huutomerkki ry, Iikkuvat ry.

Miksi vasemmistoliitto? Oulunkin valtuustossa vasemmistoliitto onpuolustanut julkisia palveluita kaikkein systemaattisimmin. Vasemmistohaluaa pitää terveydenhuollon, koulutuksen sekä nuoriso- jakulttuuripalvelut ihmisten lähellä ja ohjata kuntalaisten varat kuntalaistenhyvinvointiin, ei osakeyhtiöiden veroparatiisipankkitileille.

Oulun suurin haaste on nuorisotyöttömyys ja yhä useampien, yhänuorempien työkyvyttömyys. Meillä on vielä tehtävää arvojen ja asenteidenmuuttamiseksi niin, että nuoria, työttömiä, taiteilijoita, väliinputoajia,opiskelijoita, vammaisia, alkoholisteja, sossun asiakkaita ja muita”erityisryhmiä” kohdellaan yhtä arvokkaina ihmisinä kuin kahden auton jakahden lapsen toimihenkilöperheitä. Raha ei saa olla ainoa arvon mittari.

Oulussa on valtava halu ja taito tehdä asioita yhteisrintamassa, etenkinkulttuurin saralla. Se on kotikaupungissani parasta.http://www.paavoheinonen.fi/index.php/paavo-on

Olen 56-vuotias yliopistonlehtori. Opetan Oulun yliopistossa aate- jaoppihistoriaa ja tulevaisuudentutkimusta.

Olen ollut Oulun kaupungin eri lautakunnissa jäsenenä tai varajäsenenäyli 30 vuoden ajan, viimeiset kaksi vaalikautta opetuslautakunnassa. Olenperehtynyt erityisesti koulukysymyksiin. Myös vammaisten nuorten asiatovat minulle läheisiä.

Oulussa on perusopetus ja toisen asteen opetus järjestetty pääosinhyvin. Kuitenkin heikkenevä kuntatalous luo paineita tehdä säästöjä myöställä alueella. On pidettävä huoli siitä, että opetuksen laatua ja oppilaidenhyvinvointia ei heikennetä.

Mikäli on pakko säästää, niin se tulee tehdä hallinnosta ja investoinneista,ei opetuksesta. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, että peruskoulunpäättäville nuorille, myös vammaisille nuorille, taataan jatkokoulutuspaikkajoko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa.Liian moni nuori jää nykyisin ilman koulutuspaikkaa ja on vaarassa syrjäytyä.http://kuntavaaliehdokas.fi/erkkiurpilainen/

10

Vasemmalta Pasi Kemppainen, Minna Kuusisto, Virpi Honkanen, Veikko Niiranen, Sampsa Aro, Jouni Kesti, Mikko Viitanen, Mauno Murtoniemi, Tero Kaikko ja Jonas Björkbacka.

PasiKemppainen163

Olen auktorisoitu kääntäjä ja tulkkivanhan Oulun Välivainiolta, jossa asunvaimoni ja tyttäreni kanssa.

Luottamustehtäviä olen saanuthoitaakseni mm. Oulunkaupunginvaltuuston jatarkastuslautakunnan jäsenenä.

Pyöräilen mielelläni Oulun hyviäpyöräteitä töihin, kokouksiin,potkupalloa pelaamaan tai ihan huvikseni,mutta onnikalla tulee ajeltua varsinharvoin, kun se onneton kyyti eiuseinkaan osu kohdalle tässäkaupungissa.

Muuten olen sitä mieltä, että tilaaja-tuottajamalli pitäisi räjäyttää taivaantuuliin, jotta verovaramme voitaisiinkäyttää kuntalaisten tarvitsemiinpalveluihin eikä kaksinkertaisen hallinnonpyörittämiseen.

Veikko Niiranen187Olen ammatiltani käyttömies, eläkkeelläRautaruukilta.

Tämänhetkinen luottamustehtäväni on OuluAikuiskoulutuskeskus Oy:n hallituksenpuheenjohtaja. Olen toiminut OAKK:nhallinnossa n. 30 vuotta. Asukasjärjestöissäolen myös toiminut kolmisenkymmentä vuotta.Ay-liikkeen tehtäviä hoidin työssä ollessani mm.metalliammattiosaton puheenjohtajana japääluottamusmiehenä.

Oulussa hyvää on toimiva kevyen liikenteenverkosto, oma energiatuotanto ja kattavaasukastupaverkosto – kunpa asukkaat osaisivatsitä käyttää.

Työllisyys kaipaa kiireellistä parantamista.Uusia työpaikkoja tarvitaan. Hyvä työllisyys tuohyvinvointia koko väestölle.

Pitää laatia vasemmistonparannusvaatimusten pohjaksi pitävä tulo-jamenoarvio. Pelkästään vaatimusten esittäminenvaaliteemoina ei luo uskottavuutta äänestäjienkeskuudessa.

Mikko Viitanen 221Olen 59-vuotias kauppatieteiden lisensiaatti, avoliitossa, kolmen tyttärenisä, ja Kalle Kettusen vaari. Asun Puolivälinkankaalla. Olen työskennellytratahommissa VR:llä yli kolme vuotta, Oulun yliopistossa opettajana jatutkijana yli 20 vuoden ajan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksessa 12vuotta.

Harrastan jalkapallon seuraamista ja junioritoiminnan tukemista.Olen ollut kaupunginvaltuutettuna 28 vuotta ja mm.

kirjastolautakunnan ja liikelaitosten lautakunnan puheenjohtaja. OulunEnergian ja Turveruukin luottamustehtävissä olen ollut pitkään.

Oulun Sivakan runsaalla vuokra-asuntotarjonnalla on pidetty vuokratkohtuullisina suuriin kaupunkeihin verrattuna. Lämmön, veden jajäteveden hinta sekä jätemaksut ovat maan alhaisimpia omien hyvienliikelaitosten, kuten Oulun Energian, ansiosta. Liikelaitostenyhtiöittämistä tulee vastustaa.

Kallioparkki oli iso virhe. Sen rahoitus on pois palveluista.Omaishoidon tukea ja hoitajien vapaapäiviä tulee lisätä. Nykyisetterveyskeskukset tulee säilyttää.

Vasemmistoliitto kannattaa isoissa asioissa kansanäänestystä. Se antaakuntalaisille vaikutusmahdollisuuksia, jotka suur-Oulussa uhkaavatkaventua.

http://kuntavaaliehdokas.fi/mikkoviitanen/

Mauno Murtoniemi 186

MinnaKuusisto 177Olen 43-vuotias lastentarhanopettaja,avioliitossa, kaksi lasta.

Toimin 2. varavaltuutettuna ja olenOulun Työterveys liikelaitoksenjohtokunnan pj. ja kulttuurilautakunnanjäsen. Keskusta-Heinäpään suuralueenyhteistyöryhmässä toiminasukastupatoimikunnassa ja lapsi-januorisotoimikunnassa, lisäksi näyttelenOulun Työväen Näyttämöllä.

Oulussa on aktiivinen kulttuurielämä,etenkin vapaalla sektorilla. Musiikkia,kuvataiteita, tanssia ja teatteria on esillä niinpaljon kuin ehtii käydä kokemassa.Kulttuuritapahtumia on onnistuneesti saatusaman sateenvarjon alle ja tieto niistä alkaakulkea. Se on virkistävää ja on hyvä, ettäkulttuuriin on satsattu. Kulttuuriavustustenmäärä on ylittänyt miljoonan euron rajan.

Nuorisotyöttömyys ja kaupungin omantoiminnan ulkoistamisbuumi ovatsuurimmat ongelmat.

Vasemmiston tulee puolustaa kaupunginpalveluiden pysymistä omana toimintana,sillä se on laadukasta ja edullista ja setyöllistää. Vasemmiston on vaalittavakulttuurin elinvoimaisuutta takaamallariittävät avustukset ja yhteistyökuviotjatkossakin. Vasemmiston on puolustettavavähemmistöjen etuja ja tasa-arvoasukupuolten välillä.

Olen 55-vuotias historian, filosofian ja elämänkatsomustiedon lukion opettaja.Ylioppilaaksi kirjoitin Lassinkallion iltalinjalta. Olen asunut Toppilassa, Välivainiolla,Raksilassa, keskustassa ja nyt perheeni kanssa Nuottasaaressa.

Harrastan linturetkiä, lukemista, rumpujen soittoa ja kalastamista. Pyörä on tärkeinkulkuvälineeni, ajokorttikin on jäänyt hankkimatta.

Olen kaupunginvaltuutettu ja Oulun Tilakeskuksen johtokunnan ja Kastellinmonitoimitalon rakennustoimikunnan jäsen.

Oulussa on hyvät ja kattavat pyörätiet. Hietasaari ja Oulunjoen suisto ovat ihmistenvirkistyskäytössä.

Suunnitelmat suurkeittiöistä ja kylmiin aterioihin siirtymisestä on hylättävä. Lastenkotihoidontuki (Oulu-lisä) tulee säilyttää. Pateniemessä tarvitaan lukio ja Korvensuoralleon rakennettava oma koulu. Opetusryhmien ja koulujen tulee olla kohtuukokoisia.Kouluissa tulee olla riittävästi sekä koululääkäreitä ja terveydenhoitajia että siistijöitä jakeittiöhenkilökuntaa.

Sanginjoelle on perustettava kansallispuisto. Kalliista ja ympäristölle haitallisestapohjavesihankkeesta on luovuttava. Asuntotonttien vuokrien tulee olla kohtuullisia japerustua pinta-alaan eikä rakennusoikeuteen.

Kaupungin tulee puuttua rasismiin, syrjintään ja koulukiusaamiseen valistuksella sekäkouluttamalla luottamushenkilöitä ja työtekijöitä. http://kuntavaaliehdokas.fi/maunomurtoniemi/

Jouni Kesti 164Olen taiteilija, Suomen säveltäjät ry:n ja Suomen taiteilijaseuran jäsen.

Oulussa on hyvät pyörätiet, mutta nekin alkavat käydä ahtaiksi.Lukuisat asiat Oulussa ovat jo vuosikaudet kaivanneet parannusta.

Kulttuuritoimen priorisoimat asiat eivät palvele kaupunkilaisten etua.Samoin infrastruktuurin hankkeet toteutetaan väärässä järjestyksessä.Liiallinen sammuvien suuryritysten ja ontuvien toimialojen tukeminen syöjulkista varallisuutta (esim. Nokia). Tuet tulisi jakaa tasapuolisestiterveitten ja työllistävien pienyritysten piiriin.

Miten vasemmiston politiikan pitäisi poiketa muiden politiikasta uudessaOulussa? Vastaus on, että samoin kuin vanhassakin Oulussa. Tosinvasemmiston poliittisia karaktäärejä tulisi terävöittää, koska kuntienyhdistyminen aiheuttaa alkuvaiheessa poliittista peliä ja yritystä harhauttaapalkansaaja-veronmaksajia ym. tavallista väkeä.

Uudessa Oulussa tulee ottaa selvää, mistä kuntauudistuksessa on viimekädessä kyse ja kenellä se yritetään maksattaa. http://jounikesti.blogspot.fi

Tero Kaikko 154

Jonas Björkbacka 132Olen 19-vuotias opiskelija ja kansalaisaktiivi Heinäpäästä. Valkolakin sain päähänikesäkuun alussa ja olen vasta aloittanut aate- ja oppihistorian opintoni Oulunyliopistolla.

Työkseni olen viime syyskuusta lähtien toiminut Pohjois-PohjanmaanVasemmistonuorten osa-aikaisena piirisihteerinä. Tällä hetkellä vaikutan myösVasemmistonuorten valtakunnallisessa hallituksessa.

Vasemmistoliittoon liityin vuoden 2009 lopulla ja olen nyt ensimmäistä kertaa ehdollakuntavaaleissa.

Oulussa on moni asia hyvin: kohtuuhintaiset vuokra-asunnot, hyvät pyörätiet sekävirkistysmahdollisuudet luonnossa esimerkiksi Hietasaaressa.

Toisaalta moni asia on huonosti: joukkoliikenne on lähes surkuhupaisalla tasolla januorten mielenterveyspalvelut kaipaavat pikaista parantamista.

Uudessa Oulussa Vasemmiston on oltava se liike, joka ei mukaudu turhienkompromissien harmauteen vaan on selkeän punavihreä toimija.

Sampsa Aro129Olen 36-vuotias fil.maisteri pääaineenamaantiede, toiselta ammatiltanitaksinkuljettaja.

Harrastan energiansäästöä. Minulla on mm.täysin aurinkoenergialla toimiva grilli. Lisäksipidän yllä

www.saasto.fi -webbisivustoa.Sivustolla on yli 200 vinkkiä polttoaineensäästämiseksi autoilussa ja 2000 muutasäästövinkkiä.

Olen Oulun Sähkönmyynti Oy:nhallituksen varajäsen ja käräjäoikeudenlautamies. Lisäksi Oulun seurakuntienkirkkovaltuuston ja Karjasillanseurakuntaneuvoston varajäsen.

Oulussa on maan paras pyörätieverkosto.Hupisaaret ja uuden Oulun alueella virtaavatjoet ovat hienoja virkistysalueita.

Erästä reumatautia sairastavana tiedän, ettäterveydenhuolto kaipaa kiireellistäparantamista. Terveyskeskukseen jahammashoitoon pääsy kestää liian kauan.Terveysasemien laboratorioita ei saalakkauttaa. Vanhusten, vammaisten ja julkisenliikenteen varassa olevien ihmistensairauksien hoitoa ei saa tehdä liian aikaavieväksi ja kalliiksi.

Haluan parantaa vammaisten javähäosaisten asemaa ja liikkumisenesteettömyyttä, josta hyötyvät muutkinkaupunkilaiset.

Vasemmistoliiton tulee tuoda selkeästiesiin yhteisvastuullisuus ja toimia vähäosaistenja unohdettujen puolesta sekä kestävänkehityksen puolesta.

Olen 27-vuotias vapaa toimittaja ja opiskelen kirjallisuutta Oulun yliopistossa. AsunToppilansaaressa, idyllisen Hietasaaren, oululaisten vehreän olohuoneen naapurissa.

Toimin Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuorten puheenjohtajana. Taustaa minullaon myös opiskelijaliikkeessä Oulun Punavihreiden opiskelijoiden puheenjohtajana sekävaltakunnallisessa vasemmistolaisessa opiskelijatoiminnassa useamman vuoden ajan.Olen ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa.

Oulun parhaita puolia ovat virkeä omaehtoinen kulttuurielämä, luonnon läheisyys jakohtuullisen hyvä kaavoituspolitiikka. Näistä on pidettävä kiinni.

Joukkoliikenne on kaupungin iso kipukohta: bussiliikenne tulee kunnallistaa ja joolemassa olevia raiteita ottaa lähijunakäyttöön pinta-alaltaan laajassa uudessa Oulussa.Myös lähidemokratiaa on vahvistettava – kaupunginosavaltuustot kokeiluun.

Oulussa tarvitaan vahvaa Vasemmistoa, rohkeiden avausten tekijää jakaupunkilaisten tasa-arvon edistäjää, jolla on vankka kosketus kuntalaisiin.

vasen laita

11vasen laita

Perheväkivallasta, -surmista ja nuortensyrjäytymisestä puhutaan paljon. Miksilapset, nuoret ja perheet voivat huonosti?

Julkisuudessa on syytetty lastensuojelu-viranomaisia riittämättömistä toimista lap-seen kohdistuvan perheväkivallan hoitami-sessa.

Seuraan työni puolesta myös lastensuo-jelun tilannetta Oulussa. Olen huomannut,että lastensuojelun ja neuvolan yhteisissätapaamisissa lastensuojelun työntekijätovat usein joutuneet perumaan tapaami-semme kiireellisten asioiden vuoksi ja sil-loinkin kun he ehtivät, paikalla on useinuudet kasvot. Pitkäjänteisyys kärsii työnte-kijävaihdoksista. Uusi työntekijä aloittaaaina alusta. Töitä lastensuojelussa tehdäänkovan ja kasvavan paineen alla.

Kun pitkittyy niinmutkistuu

Sosiaali- ja terveystoimen peruspalve-luissa pyritään säästämään ja resurssit

pidetään riittämättöminä. Kun kuntalaiseteivät saa riittävästi apua peruspalveluista,tilanteet lapsilla ja perheillä mutkistuvat, jasilloin myös auttaminen pitkittyy ja ennenkaikkea kallistuu. Isompi lasku tulee sittenerikoissairaanhoidosta ja/tai lastensuoje-lun huostaanotoista.

Menot karkaavat käsistä. Tänä vuonnavajaassa vuodessa lastensuojeluun käytetytmenot ovat olleet 6 miljoonan luokkaaOulussa. Pari vuotta sitten koko Suomessakäytettiin lastensuojeluun n. 60 miljoonaeuroa vuodessa. Oulun osuus näistämenoista on asukasmäärään nähden valta-van iso.

Lastensuojelu on korjaavaa toimintaa, jajotta sen kustannukset saataisiin tulevai-suudessa hallintaan, on ennaltaehkäisyynpanostettava alkuun enemmän. Tällä tar-koitan panostamista neuvolatoimintaan,lapsiperheiden kotipalveluun, päivähoi-toon ja opetustoimeen.

Lastensuojeluun on luotava riittävästiresursseja, jotta työntekijät voivat hoitaa

perheitä nopeammin ja matalammalla kyn-nyksellä, jolloin ongelmat eivät ole vieläniin suuria. Näin saatavilla hyvillä tulok-silla on mahdollista välttää korjaavien pal-veluiden kustannusten jatkuva kohoami-nen.

Ennaltaehkäisyyn tarvitaan oma yksikkö

Neuvoloissa on viime vuosina kehitettyuudistuksia esim. perhevalmennukseen jalapsen laajaan 4-vuotistarkastukseen.Hyväksi havaitut käytännöt ovat kuitenkinjoutuneet uusien säästöjen kohteeksi. Täl-lainen jojottaminen pitää saada loppu-maan.

Oulu tarvitsee ennaltaehkäisevään työ-hön oman yksikön, jonne pitää rekrytoidatodella ennaltaehkäisystä kiinnostuneita,kaukokatseisia esimiehiä.

Lea Koivuniemi-Iliev, terveydenhoitaja:

Lapsen paras

Nuorten kiireelliset huostaa-notot sekä laitossijoituksetovat lisääntyneet räjähdysmäi-sesti.

Lastensuojelun, perheneu-volan, sosiaalitoimen ja kou-lun on yhdistettävä toimiaan,että perheille voitaisiin tarjotatukea mahdollisimman var-hain.

Perheiden avun saantia hel-pottamaan on Oulussa perus-tettu uusi työryhmä, mikä voiantaa tukea perheelle ”matalankynnyksen periaatteella”ilman lastensuojeluasiakkuut-ta. Tukea koulussa oppilailleon pystytty lisäämään ”psyyk-kareitten” avulla.

Yhteistyöllä tukeaperheille

Matti Rauhala:

Oulussa on eniten kunnallisia liike-laitoksia Suomessa. Liikelaitoksettulouttivat viime vuonna kaupungintalouteen 33,4 miljoonaa euroa, josta21 miljoonaa Oulun Energia.

Oulun Energian yhtiöittäminen ononnistuttu estämään mm. oululaisten

valtaenemmistön tuella.Liikelaitoksen etuna on, että Oulu

säästyy vuosittain noin 10 miljoonaneuron yhteisöverolta tulonsiirtonavaltiolle. Liikelaitoksessa kaupungin-valtuusto ja luottamushenkilöt teke-vät päätökset.

Osakeyhtiön päätökset tehdäänsalaisina. Osakeyhtiöiden johtajienjärjettömän suuret optiopalkkiot eivätonnistu liikelaitoksessa. Osakeyhtiöi-den ns. asiantuntijahallituksista ontullut ’hyvä veli’ -verkoston keskinäi-nen palkitsemiskerho.

Eduskunta valmistelee EU:n kilpai-lulakiin vedoten kuntien liikelaitostenyhtiöittämispakkoa. Sitä pitää vastus-taa. Liikelaitosta on vaikeampi yksi-tyistää. Oulu ja Helsinki ovat suurim-mat häviäjät.

Oikeisto ja keskusta ovat toteutta-

neet yhtiöittämisiä monissa kaupun-geissa periaatteellisista syistä. Laki eisiihen pakota eikä lakiesitys koskemonopolitoimintaa, kuten vesihuol-toa eikä sisäisiä tukipalveluja.

Omien liikelaitosten puolestaMikko Viitanen, Oulun Energian johtokunnan jäsen:

Kuntavaalit lähestyvät, maailma onsekaisin ja uusi uljas Oulu vielä enempisekaisin. Hajoita ja hallitse, sanoisi Roo-man keisari, jos eläisi. Tuskinpa hänkäänhaluaisi elää näin hiutaleiksi hakatussamaailmassa.

Mutta eipä hätää! Kyse on vain ikuises-ta taistelusta luottamusmiesten ja virka-miesten välillä. Lepsuimmat poliitikotasettuvat virkamiesten taakse ja virka-miehet käyttävät toki tilaisuutta hyväk-seen. Jos kyselet syytä moiseen vastuun-pakoiluun, saat vastaukseksi ”SUHDAN-NEBAROMETRISEN TASAPAINO-KORJAUSLIIKKEEN, VALLITSEVANTALOUSTILANTEEN OIKAISEMISENJA INFLATOORISEN VAIKUTUKSENHEIKENTÄMISEN”.

Tämä lauseke toimii kuin taikasana, kun

perustellaan leikkauksia koulu- taisosiaalitoimesta kovemmille toimialoille.

Kaupunkilaisiahan ne ovat keinottelijat-kin. Mutta pitääkö muiden kaupunkilais-ten olla siunaamassa tätä keinottelua?Olen joskus ehdottanut, että luodaan näil-le keinottelijoille oma leikkiraha, ettei hei-dän tarvitse keinotella toisten ruokarahoil-la.

Ei keinottelu kylläkään siihen lopu.Pääomapiirit tappelevat nimittäin verissäpäin keskenään, kaikesta kakunjakoonliittyvistä hankkeista. Arvaa kuka tämän-kin maksaa. Hävinnyt osapuoli tulee itkuavääntäen kaupungin kassalle sanoen:”SUHDANNEBAROMETRISENTASAPAINOKORJAUSLIIKKEEN...”

Ne valtuutetut, jotka omistavat tämänhävinneen osapuolen osakkeita äänestävät

tietysti SUHDANNEBAROMETRISENTASAPAINOKEIKAN puolesta. Pitäisi-kö näillekin keksiä oma raha ja hiekkalaa-tikko (valtuusto), etteivät taas olisi toistenkukkarolla sähläämässä?

Mutta ei tässä auta heittää huulta. Pitä-nee lähteä kähinään mukaan, kun puheeteivät auta. Asioille pitää saada riittävästikannatusta. Tämän tietää myös vastapuoli.Pelaamme samalla nurmella. Jälkipelikäydään nurmen alla ja sitä yleensä käyvätäänestämättä jättäneet.

Älkää äänestäkö minua!Jouni Kesti, ehdokas, sit:

mielipiteitä:

Tunnetun pyöräilijän, Jouni Kestin näkemys

kotikaupungistaan.

Verovarojen haaskausta jaKankkulan kaivoon heittämis-tä harrastava Oulun kallio-parkki-koalitio voisi seuraa-vaksi sijoittaa kaupungin mil-jooniaa) Fennovoiman ydinvoimalanosakkeisiinb) Eurobondeihinc) Islannin ilmapuolustukseen

Nimim.Kansan kärttyisä käsi

VinkkejäKallioparkki-koalitiolle

Liikennevirasto maksoi kehä-radan suuaukon lisätyöt, kunLemminkäinen kieltäytyi mak-samasta virhettään.

Kunnat hakevat Lemminkäi-seltä parinsadan miljoonankorvausta takavuosien asfaltti-kartellista.

Lemminkäinen urakoi kal-lioparkkia ja Kastellin suur-koulua. Kuinka Oulun käy?

Vaka vanha

Lemminkäinenvie, vikiseeköOulu?

• Julkaisija: Oulun Vasemmistoseura• Päätoimittaja: Mikko Viitanen• Taitto: Jari Holappa • Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino 2012

vasen laita 2012

Asiantuntijapalvelu KemppainenKäännös-, tulkkaus- ja konsultointipalvelua. Viralliset käännökset turkki-suomi.

Käännökset ja tulkkaukset suomi-turkki-englanti.

Pasi KemppainenFM, virallinen kääntäjä Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton jäsen

Talvitie 12, 90530, Oulu Sähköposti: pasi.kemp@gmail.com, GSM 050 501 5017

Jokainenäänestäjä

voivaikuttaaplaneet-tamme

kohtaloon.

Sydäntä lähellä

12 vasen laita

Vasemmistoliiton Oulun ehdokkaistanuorin, 19-vuotias

Jonas Björkbackahaluaa rotia joukkoliikenteen hävyttömänheikkoon tilaan. Hän panostaisi myösnuorten mielenterveystyöhön. Molemmatovat kuumia perunoita Oulun nuorten kes-kuudessa.

Oulussa bussilippu maksaa 3,20 euroa,joten asiointireissu Kelaan vie matkakor-tittomalta 6,40.

–Oulun pitää panostaa joukkoliikentee-seen niin että kertalipun hinta saadaan las-kettua kahteen euroon. Ja Citybussit kul-kemaan myös Itä-Tuiran kautta, Björk-backa sanoo.

Hän kartoittaisi myös raitiovaunuliiken-teen mahdollisuudet Oulun seudulla. Esi-merkiksi Tampereella on vastaavaa selvi-telty.

Nuorten mielenterveyspalvelujen heik-kouksista on Oulussa kovasti puhuttu,mutta tekoja ei juurikaan ole näkynyt.

–Nuorisovaltuusto ONE nosti asianesille ja sai vastakaikua päättäjiltä, puhei-den tasolla. Harjoitettu politiikka taas onvienyt päinvastaiseen suuntaan. Esimer-kiksi suosittu matalan kynnyksen palveluNuorten neuvola lakkautettiin kuluvallavaltuustokaudella.

Ongelma ei Björkbackan mukaan rat-

kea lämpimillä sanoilla eikä yleisellä kau-histelulla.

–Nuorten mielenterveyspalveluihin tar-vitaan lisää resursseja ja rahaa. Koulupsy-kologille voi olla kuukausien jonot, se ontäysin kohtuuton aika apua tarvitsevallenuorelle. Jonotusaika on lyhennettäväkorkeintaan kahteen viikkoon. Verotulojapitää käyttää tähän eikä kaupunginjohta-jien palkankorotuksiin.

Palvelut oikeille raiteille!

Uuden Oulun asukkaille tulee turvatayhdenvertaiset palvelut. Muuten kuntalii-tokselta putoavat perustelut pois.

Palvelut eivät ole vain jonkin ihmis- taiikäryhmän asia vaan kaikkien asia jaoikeus. Omasta perheestäni tiedän erisukupolvien tarpeet ja myös pelot, jotkaliittyvät varsinkin uuden Oulun sosiaali- ja

terveyspalveluihin.Palvelujen saatavuus ja taso vaikuttavat

laajasti asukkaiden fyysiseen ja henkiseenhyvinvointiin. Jos halutaan Ouluun uusiaasukkaita tai halutaan pitää kiinninykyisistä asukkaista on palveluilla suurimerkitys. Siksi uudessa Oulussa on huo-lehdittava siitä, että asukkaille on tarjota

kunnolliset koulutus-, terveydenhoito-,sosiaali-, nuoriso-, päivähoito- ja kulttuu-ripalvelut. Yhdenvertaisesti.

Kaikenikäiset tarvitsevat palveluja

Kaisa Vainio:

Jonas Björkbacka:

Äänestä ydinvoima historiaan,aktiivi Jonas Björkbacka.

Kuva: Hanna Holappa

Humanisti Oulun yliopistosta, Kaisa Vainio. Kuva:Arto Havana

Ydinvoima on menneisyyden vaihtoehto. Kuva:Arto Havana

Sydäntä lähellä

Ouluun tulisi saada lisäämatalan kynnyksen tapahtu-mia ja eri- ikäisten yhteistyötä,sanoo Keskustan-Heinäpäänasukastoimintaan kuutisenvuotta aktiivisesti osallistunutMinna Kuusisto.

Kuusisto on avoimen päivä-kodin lastentarhanopettaja.Hän kertoo perheiden toivovantilaisuuksia tutustua muihinoululaisiin. Toivetta on toteu-tettu asukastuvan kanssa jasukupolvien kohtaamiseenkannustaen.

Hienoja kokemuksia onkinsaatu: Pauli-pappa vieraileesäännöllisesti päiväkodilla,lapsiperheet retkeilevät van-husten kanssa esimerkiksi Tur-kansaaressa ja leipovat yhdes-sä pipareita. Avoimen päivä-

kodin lapset ovat monenavuonna käyneet laulamassavanhusten palvelutalolla.

–Yhteisöllisyyttä voi raken-taa ihan ilmaiseksikin, muttaaktiivisuutta se kysyy, Kuusis-to sanoo.

Asukastuvan lapsi- ja nuori-sotoimikunta järjestää vuosit-tain kaksi suurta, ilmaista las-tentapahtumaa, joihin sisältyymyös idea omaan ympäristööntutustumisesta ja alueen hal-tuunotosta.

Talvitapahtumassa Holli-haan puistossa voi rakentaavaikka igluja. Syksyisin ennenkoulujen alkua on tapahtumalasten liikennepuistossa, jonnetänä syksynä tuli toista tuhattaihmistä.

Sukupolvienkohtaamisia,yhteisöllisyyttä

Minna Kuusisto:

Lastentarhanopettaja ja kuntavaaliehdokas Minna Kuusistokannustaa oululaisia asukastoimintaan. Kuva:Arto Havana

Pienituloiset ja köyhät, nuo-ret ja työttömät jäävät kohtuut-tomasti sivuun kuntapolitiikas-sa ja heidän puolestaan päättä-vät päättäjät, joilla on aivanerilaiset resurssit käytössään.

–Tämä pitäisi korjata, sanoomyyjä, kuntavaaliehdokasMari Vähäkuopus.

Hän muistuttaa, että Oulu ontäynnä pienituloisia. Työttö-myyspelkoa on runsaasti myösei-nokialaisilla, esimerkiksipalvelualoilla. Keskokin onilmoittanut jättimäisistä yt-neuvotteluista.

Vähäkuopus vaatii kaupun-gin asiakirjoihin selkokieli-syyttä. Nyt ne pursuavat vie-raannuttavaa ja käsittämätöntäbyrokratiakieltä.

–Politiikka ei ole avaruus-tutkimusta. Valtuustoon tarvi-taan arkijärkeä.

Selkokieltäheprean tilalle

Mari Vähäkuopus:

–Päättäjiksi pitäisi saada myöstyöttömiä, esittää Mari Vähä-kuopus. Kuva: Maija Aalto

TILAA tutustumishintaan 10

€/2 kuukautta.• puh. (08) 537 1722 • tilaukset@kansantahto.fi • www.kansantahto.fi