VANTAAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI | 2 | 2016

KAUPUNGINJOHTAJA KANNUSTAA OPPIMAAN UUTTA JA KEHITTYMÄÄN

VautsiILMOITTAUDU SYKSYN LIIKUNTA-KURSSEILLE

8 Kohti parempia esimiestaitoja17 Mun elämä -haku käynnissä 30 Artsin taidekokoelmat henkilöstönkin ilona34 Vastaa Vautsin lukijakyselyyn

32

HYVÄÄ JOHTAJUUTTA ETSIMÄSSÄ

V irallinen johtajuus tarkoittaa organisaatiossa asemapaikkaa, johtajana olemista, johtajan ja esimiehen roolissa toimimista. Johtajuus on vastuun ottamista ja rohkeutta päätöksentekoon. Organisaation antaman tehtä-vän lisäksi johtajuudessa on kysymys myös halusta ja kyvystä johtaa.

Perinteisen ajattelun mukaan johtajat jaetaan tehtäväkeskeisiin tai ihmiskeskeisiin, johtajuus on kuitenkin tätä monitasoisempaa. Johtaminen edellyttää jatkuvaa asi-oiden ja ihmisten yhteen nivomista arjen johtamistilanteissa.

Muutostilanteissa korostuu vuorovaikutuksellinen ja tulevaisuuteen uskova johta-minen. Ilman aitoa vuorovaikutusta ja suuntaa ei ole aitoa johtajuutta. Johtajan tehtävänä on toimia pioneerina ja tarkastella maailmaa mahdollisuuksien näkökul-masta. Usko organisaation menestykselliseen ja hyvään tulevaisuuteen sitouttaa, voimaannuttaa ja ohjaa ihmisten kykyjen käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvä johtajuus edellyttää suunnan kirkkautta ja liikkeen aikaansaamista kohti hy-vää yhteistä tulevaisuutta.

Kukaan johtaja ei voi onnistua yksin. Johtamiseen tarvitaan työhönsä motivoitunei-ta ja osaavia työntekijöitä. Johtajuus ei ole yksilösuoritus, vaan se on koko ryhmän toimintaa kohti asetettuja tavoitteita. Tilanteenmukainen vetovastuu ja rooli voi vaih-della ryhmän sisällä tehtävästä ja asiasisällöstä riippuen. Parhaimmillaan tilantei-den mukaan jaettu johtajuus näkyy arjessa kaikkien toiminnassa positiivisuutena, valmentavana työotteena ja tulevaisuuteen suuntautuneisuutena. Yhteinen jaettu johtajuus on reilua meininkiä työyhteisössä!

Voidakseen johtaa muita on kyettävä johtamaan itseään. Itsensä johtaminen koskee kaikkia työyhteisön jäseniä asemasta riippumatta. Itsensä johtaminen tarkoittaa oman toimintansa, tunteidensa, työn tekemisen, sen priorisoinnin ja itsensä kehit-tämisen taitoja. Itsensä johtaminen on huolehtimista perustehtävästään, omasta hyvinvoinnistaan, stressin ja ajankäytön hal-linnastaan, ja kyvystään kohdata muutoksia. Hyvä itsensä johtaja luottaa itseensä ja ky-kyihinsä ja tuntee vahvuutensa ja vajavaisuu-tensa. Hyvä johtajuus on vastuunottoa omasta toiminnastaan, se on aikuisuutta ja lapsellisen käytöksen syrjään jättämistä. Aikuisuus näyt-täytyy muuttuvissa tilanteissa, suhteessa omaan työhön, työtovereihin ja itseensä. Ai-kuisuus on muiden kunnioittamista, arvosta-mista ja ihmisyyttä.

Hyvä johtajuus on suunnan kirkkautta, reilua meininkiä ja aikuisuutta sekä jatkuvaa kasvua, reflektointia ja uuden oppimista.

Hilma Aminoffkehittämispäällikkö, henkilöstökeskus

2 | 2016

SISÄLTÖ

3 Hyvää johtajuutta etsimässä4 Valmentava johtaminen saa työt sujumaan6 Johtamista, välittämistä ja delegointia7 Coachaus tuo esiin työntekijöiden asiantuntijuuden8 Kohti parempia esimiestaitoja9 Kaupungintalo selvittää hiilijalanjälkensä9 Osallistu Kunta10-kyselyyn10 Mikä ihmeen digiloikka?12 Työ sai lisäpontta tunnustuksesta13 Kartano kukoistaa kansalaistoiminnan keskuksena14 Työterveys liikelaitoksella johdetaan läheltä15 Kyselimme kaupungilla16 Riskienhallinnan uusi aika17 Mun elämä vauhdittaa Vantaan henkilöstöä18 Tämän kirjan olen lukenut johtamisesta19 Monen etuuskäsittelijän työ muuttuu19 Tie muutoksesta mahdollisuuteen20 Hankintojen kautta hyvinvointia21 Usein kysyttyä pilvitoimistosta22 Osaatko osallistaa?23 Vantaan Vakoojat palveluksessanne23 Tuotekehittäjät paketoivat palveluita24 Henkilöstöliikunta syksyllä 201629 När Ringbanan inte räcker till30 Artsin taidekokoelmat henkilöstönkin ilona31 Hetkiä taiteen ja hiljentymisen äärellä32 Kulttuuria34 Työn ääreen oikea joukko osaajia34 Vastaa Vautsin lukijakyselyyn35 ICT-Ratkaisu’16 – muutosmatkalla rohkeasti kokeillen36 Järjestä tempaus Vantaa-infossa

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti viestinta@vantaa.fiPäätoimittaja Päivi RainioToimituspäällikkö Tuula HeikkinenTaitto Anitta MäkinenKannen kuva Eeva VierrosKannen kuvassa Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Painopaikka Savion Kirjapaino Oy

Q&A

Vautsi Toimitusneuvosto Anna GrothMilla HamariTuula HeikkinenMarko HeinonenHannele Karlin Suvituuli MikosPäivi RainioEeva VierrosVappu Vienamo

Vantaan kaupungin henkilöstölehti

Vautsi ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

10 Guruopettajat luotsaavat digiloikkaa

21 Usein kysyttyä pilvitoimistosta

32 Teatterilippuja henkilöstöhintaan

KUVA

SAK

ARI M

ANN

INEN

ITSENSÄ VOITTAMINEN ON VOITOISTA ENSIMMÄINEN JA PARAS.”FILOSOFI PLATON (427–347 EKR.)

54

VALMENTAVA JOHTAMINEN SAA TYÖT SUJUMAANTikkurilan terveysaseman osastonhoitaja Päivi Lindqvistin ovi on aina auki, kun hän on työhuoneessaan.

T ikkurilan terveysasema palvelee neljäsosaa Vantaan väestöstä. Terveysasemalla hoitajien vas-taanotolla piipahtaa kuukausit-

tain 5 000 potilasta, ja terveysaseman puhelin puolestaan soi noin 10 000 ker-taa kuussa. Vilkkaalla asemalla työnte-kijöiden on hallittava alituinen kiireen tunne, potilaiden odotukset ja työn yk-sinäisyys. Hyvä johtaminen auttaa hal-litsemaan omaa työtä.

Osastonhoitaja Päivi Lindqvistin alaisuudessa työskentelee 46 henkilöä: muun muassa sairaan-, terveyden- ja lähihoitajia sekä toimistosihteereitä. Vaikka henkilökunta on suuri, Lindqvist tuntee työntekijänsä.

– Olen ollut nykyisessä työssäni nyt kymmenen vuotta. Olen rekrytoinut suu-ren osan työntekijöistä, ja pystyn otta-maan töitä organisoidessani huomioon yksilöllisiäkin asioita, Lindqvist kertoo.

Oikeudenmukaisuus ja kuulluksi tuleminen luovat työhyvinvointiaPäivi Lindqvist näkee, että parhaiten esi-mies voi tukea alaisiaan kohtelemalla kaikkia oikeudenmukaisesti ja tasapuo-lisesti. On tärkeää, että kaikilla on mah-dollisuus kertoa omia näkemyksiään ja töihin tullessa ihmiset tuntevat itsensä tervetulleiksi.

– Kuunteleminen, ammatillinen tuke-minen, työvuorojärjestelyt, palaute sekä työsuorituksesta että potilailta ja jousta-minen puolin ja toisin ovat vahvuuksiam-me, Lindqvist summaa.

– Olemme avoin työyhteisö: puhum-me myös ongelmallisista asioista ennen kuin tilanne ehtii kriisiytyä. Meillä on äärettömän hyvä työilmapiiri ja hyvä maine myös työyhteisön ulkopuolella, Lindqvist kehuu.

Asiantuntijoiden tietoa kannattaa hyödyntääPäivi Lindqvist näkee, että terveyden-huollon ammattilaiset kaipaavat valmen-tavaa esimiestä.

– Asiantuntijat tarvitsevat ennen kaikkea tukemista: sitä, että esimies on kiinnostunut heidän työstään ja työhön liittyvien prosessien paran-tamisesta. Usein heillä itsellään on jo tieto siitä, miten työ kannattaisi tehdä toisin, ja heidän asiantun-temustaan voidaan hyödyntää tiimeissä sekä yli terveysasemara-jojen.

Lindqvist kertoo käyvänsä päi-vittäin kahvihuoneessa aistimassa työilmapiiriä ja kuulemassa, mikä henkilökuntaa milloinkin puhutut-taa. Samalla hän hoitaa osan joh-tamiseen liittyvistä tehtävistä.

Asioita käsitellään myös eri am-mattiryhmien välisissä sekä koko henki-lökunnan käsittävissä kokouksissa. Kun asioista puhutaan, tieto liikkuu ja van-hoja toimintatapoja voidaan yksinker-taistaa.

Omat vastuualueet antavat työlle mielekkyyttäHyvä perehdytys ja selkeät työtehtävät ovat Päivi Lindqvistin mukaan avainase-massa siinä, että työnteko osastolla hoi-tuu mahdollisimman sujuvasti.

– Työntekijöiden on myös mahdollis-ta muokata omaa työtään innostavam-maksi yhteisten tavoitteiden puitteissa. Perustyö voi olla rutinoitunutta, mutta jokaisella on oma vastuualue, joka an-taa työlle mielekkyyttä.

Tiedotus ja hyvä työn jäsentäminen ovat myös tärkeitä. Lindqvistin alaiset saavat viikoittain organisointia helpot-tavan tiimilistan, joka selventää seuraa-van viikon hoitajatilannetta ja hoitajien erityistehtäviä. Lisäksi työntekijät saavat

PERUSTYÖ VOI OLLA RUTINOITUNUTTA, MUTTA JOKAISELLA ON OMA VASTUUALUE, JOKA ANTAA TYÖLLE MIELEKKYYTTÄ.”

Päivi Lindqvist näkee laadukkaan perehdytyksen tärkeänä tekijänä töiden sujumiselle. Tikkurilan terveysasemalla perehdytysaika on yleensä kaksi viikkoa.

aamupostin, joka tiedottaa tulevan päi-vän olennaisimmista asioista ja mahdol-lisista muutoksista.

Johtamisella voidaan helpottaa uupumustaJoskus kiire tai väsymys saattaa vaiva-ta niin, että asia vaikuttaa myös työssä jaksamiseen. Silloin kannattaa kääntyä esimiehen puoleen, sillä asioille on usein mahdollista tehdä jotain. Päivi Lindqvist kertoo, että Tikkurilan terveysasemalla esimies voi esimerkiksi myöntää työlo-maa tai pyrkiä helpottamaan työtaak-kaa työlistoja suunnitellessaan.

– Tarvittaessa voi tehdä esimerkiksi 80-prosenttista työviikkoa tai työn sisällä voidaan sopia ajanjaksoja, jolloin henkilö tekee pelkästään puhelintyötä, Lindqvist selittää.

Välke-keskustelut auttavat selvittä-mään poissaolojen taustasyitä. Päivi

Lindqvist pitää myös tuke-keskusteluita merkityksellisinä. – Tunnin aikana ennä-tämme keskustella oleellisimmat asiat, ja niihin voi tarpeen vaatiessa palata vuo-den varrella.

Myös huumori auttaa ihmisiä jaksa-maan. – Raskaina aikoina huumoria vil-jellään entistä enemmän. Huumorilla on myös työnohjauksellinen puoli. Kun han-kalaa tilannetta käy läpi kollegan kanssa, saa vertaistukea ja tilanne purkautuu.

Haasteisiin pitää vastata rohkeastiTikkurilan alue kasvaa koko ajan rajusti. Tikkurilan terveysasemalla kasvu näkyy jatkuvasti lisääntyvinä asiakasmääri-nä, mikä asettaa johtamiselle haasteita. – Joudumme miettimään, miten väki riit-tää ja miten työntekijät kohdennetaan oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan, Päivi Lindqvist toteaa.

Oma haasteensa on myös rekrytoin-ti. Suhteellisen lyhyiden haastattelujen aikana täytyisi jo saada kuva siitä, kuka solahtaisi osaksi täydennettävää tiimiä ja toisi siihen juuri tarvittavaa osaamis-ta.

– Esimiehellä pitää olla rohkeutta tehdä sisäisiäkin siirtoja, jos jokin tiimi ei toimi. Muutokset kehittävät toimivam-paa ja tuottavampaa työntekoa, Päivi Lindqvist toteaa.

Hän näkee, että myös täydennys-koulutuksesta huolehtiminen on esimies-työssä tärkeää. Työntekijöitä voi kannus-taa osallistumaan sopiviin koulutuksiin. Tikkurilan terveysasemalla järjestetään myös omia koulutustilaisuuksia, jotta työntekijät pääsevät uuden tiedon ää-relle.

u Teksti Anna-Leena PyykönenKuvat Sami Lievonen

Vaikka Tikkurilan terveysasemalla riittää kiirettä, työilmapiiri on hyvä ja avoin.

76

JOHTAMISTA, VÄLITTÄMISTÄ JA DELEGOINTIA

J ohtaja on aina itse esimerkki-nä muille. Sitä mieltä on myös Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Tärkein ylimmän

johtajan tehtävä on nähdä yhteiset int-ressit ja huolehtia siitä, että johtamisen rakenteet ovat kunnossa. Sen jälkeen pitää satsata pehmeälle puolelle eli ar-vojohtamiseen: luovuuteen, rohkeuteen, suvaitsevaisuuteen ja yhteisöllisyyteen – jotta voisimme kukoistaa.

Kun on ykkösruudussa johtajana, korostuu esikuvana oleminen erityises-ti. On tärkeää huolehtia siitä, ettei puhu yhtä ja tee toista, sillä siinä menee us-kottavuus välittömästi.

– Esimerkkinä olemiseen kuuluu, että olet peilin edessä käynyt keskustelun sii-tä, kuka olet ja hyväksyt itsesi. Et yritä olla jotain muuta kuin olet, sillä jos yri-tät, epäonnistut varmasti. Tämän asian olen oppinut kantapään kautta. Pitää tunnistaa omat hyvät ja huonot puo-lensa, sen jälkeen on helpompi johtaa, kertoo Kari Nenonen.

Kaupunginjohtajallemme on tärke-ää kannustaa ihmisiä oppimaan uutta ja kehittymään. Kaikkien esimiesten tu-lee jaksaa innostaa omia alaisiaan ja työtovereitaan. Tähän pitää kiinnittää enemmän huomioita ja johtamisessa pitää antaa tilaa myös tunteille ja vä-littämiselle.

Vantaan varhaiskasvatuk- sessa hyödynnetään valmentavaa johtamista ja coachausta.

E simies ei aina tiedä parhaiten mi-ten työt pitää hoitaa: valmenta-va johtaja auttaa alaisiaan saa-vuttamaan tuloksia siten, että

työntekijä itse löytää ratkaisun. Val-mentava johtaminen on vastavuoroista, ja coachaavassa mallissa toista kuun-nellaan ensin aidosti. Sen jälkeen esite-tään avoimia kysymyksiä, jotka johtavat asiaa eteenpäin.

COACHAUS TUO ESIIN TYÖNTEKIJÖIDEN ASIANTUNTIJUUDEN

– Avointen kysymysten avulla työn-tekijä huomaa osaavansa, näkee asian uudelta kantilta ja löytää helpommin rat-kaisuja, mikä vahvistaa itseluottamusta

ja sitoutumista. On kaikkien etu, että ih-misistä tulee vahvempia ja moniamma-tillisempia, kertoo varhaiskasvatuspääl-likkö Lena Karlsson.

Coaching sopii hyvin päiväkotien vuorovaikutteiseen toimintaan. Varhais-kasvatus on moninainen kokonaisuus, jossa sujuva vuorovaikutus sekä työn-tekijöiden että vanhempien kanssa on keskeinen osa työtä.

Kaikki päiväkodit hyödyntävät coachaustaVantaan päiväkotien johtajat, varhais-kasvatuspäälliköt ja tulosaluejohtaja ovat käyneet coaching-valmennuksen, ja coaching on jalkautunut jokaiseen päi-väkotiin. Lena Karlssonin mukaan johto-ryhmissä käytetään paljon valmentavaa vuoropuhelua muun muassa tavoitteiden konkretisoimiseksi.

Coaching-menetelmien avulla ihmi-sillä oleva tieto ei jää vain mutu-tuntu-maksi.

– Tulos-ja kehityskeskusteluihin so-pivat hyvin esimerkiksi grow-mallin ky-symykset. Avointen ja eteenpäin vievien kysymysten avulla pureudutaan asiaan: mitä haluat saavuttaa, mikä on lähtöti-lanne, miten haluttu asia saavutetaan ja milloin tiedät, että olet onnistunut? Kysy-mysten avulla saadaan aikaan ratkaisu-malleja, Lena Karlsson kertoo.

Coaching avartaa näkemystä asioistaValmentavan johtamisen tuloksia ei mi-tata samoin kuin suorituksen johtamista, mutta kokemuksia ja onnistumisiakin voi mitata. Esimiehiltä vaaditaan kuitenkin pelisilmää sen näkemiseen, kannattaa-ko ihmisten kohtaamisissa coachata vai antaa suoria ohjeita.

Karlsson antaa esimerkin varhaiskas-vatuksessa käytetystä coaching-mene-telmästä: Laajennetussa johtoryhmässä pohdittiin, miten kukin esimies ymmärsi lapsen osallisuuden tai lastentarhan-opettajan pedagogisen roolin. Termejä käytiin läpi niin sanotulla ketjukeskuste-lumenetelmällä, jossa vieruskaverin nä-kemystä piti kuunnella ja kommentoida, ennen kun itse kertoi kuinka näki asian. Näin jokaisen esimiehen ymmärrys asi-asta laajeni entisestään.

u Teksti ja kuva Eeva Vierros

Delegoinnin tärkeys – Who’s got the MonkeyJohtaa voi niin, että johtaja pitää kaik-ki langat itsellään tai niin, että huomaa kyvykkyydet ja delegoi, rohkaisee ja innostaa ihmisiä käyttämään niitä ky-kyjä, joita kullakin on. Näin johdolla on käytössään useampien ihmisten tieto ja taito.

– Haluan jakaa valtaa pois itseltä-ni eli delegoida, koska haluan, että or-ganisaatio onnistuu. Oma-aloitteisuus on aina ollut minulle tärkeää. Se, että ihmiset saavat tehdä itsenäisesti on luottamuksen osoitus. Virheitäkin saa tehdä, muttei samaa virhettä kahta kertaa, sanoo Kari hymyillen.

Kari sai lahjaksi kuuluisan Harward Business Review’ssa julkaistun artikke-lin Who´s got the Monkey?, kun hänet valittiin vuonna 1999 Oulun kaupun-ginjohtajaksi. Siitä lähtien artikkeli on seurannut Kari Nenosta ja hän on pitä-nyt sen opit mielessä. Artikkeli on maa-ilman luetuimpia ja kertoo siitä, miten johtamisesta voi tulla liian raskasta.

Artikkelin oivallus on siinä, kuinka saada työntekijä kehittämään omaa ongelmanratkaisukykyään. Työntekijät tarjoavat helposti ongelmansa ylem-mäs johdolle, jos eivät saa sitä itse rat-kaistua. Artikkelissa ongelmaan viita-taan sanalla monkey eli apina. Johtaja voi päätyä tilanteeseen, jossa kaikki apinat painavatkin hänen selkäänsä.

– Jos törmää useampaan alaiseen päivän aikana ja jokaiselta ottaa api-nan kannettavakseen, niin viikon lopul-la selkä taittuu niiden painosta.

Sen sijaan, että johtaja ottaa on-gelman ratkaistavakseen, hänen kan-nattaa opettaa alaisilleen ongelman-ratkaisukykyä, tarjota neuvoja, malleja ja resursseja. Se kuluttaa enemmän ai-kaa, mutta säästää sitä pidemmässä juoksussa.

– Kun tulin Vantaalle, törmäsin tä-hän problematiikkaan usein. Korostan kuitenkin sitä, että johtaja tai esimies ei saa jättää työntekijää yksin ongel-man kanssa. Sillä jutun viisaus on sii-nä, että johtaja antaa avaimet ongel-man ratkaisemiseen.

u Teksti ja kuva Eeva Vierros

– Meidän työhömme coaching sopii hyvin, sanoo varhaiskasvatuspäällikkö Lena Karlsson.

MITÄ HALUAT SAAVUTTAA, MIKÄ ON LÄHTÖTILANNE, MITEN HALUTTU ASIA SAAVUTETAAN JA MILLOIN TIEDÄT, ETTÄ OLET ONNISTUNUT? ”

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen kannustaa esimiehiä innostamaan alaisiaan.

8

KOHTI PAREMPIA ESIMIESTAITOJAJohtamista kehitetään Vantaalla järjestelmällisesti. Erilaiset työkalut auttavat arvioimaan esimiestaitoja ja johtamista sekä näyttävät vahvuudet ja kehittämisen paikat.

J ohtamisen merkitys työhyvin-vointiin on tutkitusti todella suuri. – Jos oman esimiehensä huomaa olevan kiinnostunut

kehittämisestä, se lupaa yleensä yksikön toiminnalle hyvää, kehittämiskonsultti Katarina Ahlfors-Hiismäki toteaa.

Kun esimiehellä on selkeä käsitys teh-tävistään ja siitä, miten yksikköä tulisi johtaa, kaikkien työnteko sujuu parem-min. Vantaalla johtamisen kehittäminen perustuu aina arviointiin, jota tehdään monella tavalla. Yksilö- ja yhteisötasoi-sen arvioinnin lisäksi mitataan organi-saation johtamisosaamista.

Arvioinnin takana on ajatus siitä, että haetaan myönteisiä muutoksia. Tutkitta-vat asiat paljastavat myös, mitä asioita organisaatiossa pidetään tärkeinä, ja mitattavat asiat ohjaavat usein toimin-taa. Kyselyt ja itsearvioinnit ovat arvok-kaita välineitä työn kehittämisessä.

Tavalliselle työntekijälle tutuin joh-tamisen arvioinnin väline lienee kerran kahdessa vuodessa tehtävä Kunta10-tutkimus, jota Vantaalla käytetään hen-kilöstön työhyvinvointitutkimuksena. Kunta10:n perusteella työyhteisöissä nostetaan esiin pari kolme keskeisin-tä kehittämiskohdetta, joita lähdetään työstämään joko työyhteisön sisäisenä asiana tai ulkopuolisen tuen avulla. Kun-ta10-tutkimusta käytetään koko työyhtei-sön kehittämisen välineenä, mutta sillä arvioidaan myös johtamisen ja esimiestuen onnistuneisuutta.

Johtamisjärjestelmäarvioin-ti on työkalu, jonka avulla saa-daan tietoa tulosalueen yleisestä johtamisesta. Kunta10-tutkimus toteutetaan seuraavan kerran syksyllä 2016 ja johtamisjärjes-telmäarviointi keväällä 2017.

Itsearviointiin on saatu tarkka työkaluYlimmän johdon arvioinnissa tie-dustellaan esimieheltä, alaisilta

ja johtajalta itseltään sitä, miten hänen johtamisensa muille näyttäytyy.

Itsearviointimenetelmänä Vantaalla on käytössä disc wol -johtamisarviointi. Sillä kartoitetaan esimiesten ja johtaji-en vuorovaikutusosaamista johtamis- ja esimiestyössä.

– Disc wol on ollut käytössä kolmes-sa Esimiehenä Vantaalla -valmennuksen ryhmässä ja kahdessa Tajua työhön -val-mennuksen ryhmässä, valmentaja Heli Bergström kertoo.

– Halusimme työkalun esimiehenä kehittymiseen. Eniten disc wol -menetel-mästä hyötyy esimies itse. Huolellisesti ja totuudenmukaisesti täytetystä profii-lista näkee tarkasti sekä voimavaransa että kehittymiskohteensa. Raportti esit-tää muun muassa kolme asiaa, joissa esimies on erityisen hyvä ja kolme asi-

aa, joita hän voisi parantaa. Sen jälkeen esimies valitsee esimerkiksi tärkeimpänä pitämänsä kehittämiskohteen ja ryhtyy suunnitelmallisesti työskentelemään ke-hittymisensä eteen.

Ryhmäprofiilit auttavat kehittämään yhteistyötäDisc wol -menetelmää voivat hyödyntää myös johtoryhmät. Kun johtajien profiilit yhdistetään, nähdään helposti, millaisis-sa tilanteissa ryhmä on parhaimmillaan ja mitkä asiat puolestaan saattavat jää-dä huomioimatta.

– Ryhmäprofiileja voidaan hyödyn-tää myös coachingissa. Coach voi näh-dä profiilista esimerkiksi syitä sille, mik-si ryhmän on hankala tehdä päätöksiä, Heli Bergström selittää.

Esimiehet ovat antaneet disc wolista hyvää palautetta. Sen tarjoamaa tarkkaa analyysiä on pidetty hyö-dyllisenä ja avartavana.

– Moni on kommentoinut miet-tineensä, miksi toimii tietyissä ti-lanteissa tietyllä tavalla. Disc wol -raportin lukeminen on tuonut ahaa-elämyksiä, Bergström sa-noo.

Kun esimiehet oppivat tunte-maan itsensä johtajina, työnteki-jätkin hyötyvät. Esimies saattaa esimerkiksi oppia kuuntelemaan alaisiaan paremmin.

V antaan kaupungintalo, Laure-an Tikkurilan kampus ja kaup-pakeskus Dixi ovat lähteneet reippaasti mukaan kaupun-

gin ilmastotalkoisiin ja ryhtyneet seu-raamaan kiinteistönsä käytöstä aiheutu-via kasvihuonekaasupäästöjä. Päästöjä seurataan käytön hiilijalanjälki -mittarin avulla, joka kertoo rakennuksen lämmi-tyksen, sähkön- ja vedenkulutuksen sekä tietoa jätehuollon aiheuttamista kasvi-huonekaasupäästöistä.

Hiilijalanjälki lasketaan kaksi kertaa vuoden välein. Laskennalla halutaan selvittää kiinteistöjen hiilijalanjäljen ny-kytila. Kun tiedetään, mistä kiinteistöjen käytön hiilijalanjälki koostuu, on helpom-pi nähdä, mihin kannattaa tarttua pääs-

KAUPUNGINTALO SELVITTÄÄ HIILIJALANJÄLKENSÄtöjen pienentämiseksi.

Kaupungintalolle ja Laurealle teh-dään tulosten pohjalta skenaario, jossa tarkastellaan keinoja, joilla rakennuksis-ta voisi pitkällä aikavälillä tulla hiilineut-raaleita. Dixi on uusi ja energiatehokas kiinteistö, jonka osalta jatkotoimenpitei-tä pohditaan laskennan tulosten perus-teella.

Vantaan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 men-

nessä. Hiilijalanjälkiseuranta on osa kaupungin Ilmastokatu-hankkeen toi-mintaa. Tikkuraitti ja Asematie ovat ke-sään 2017 saakka Vantaan Ilmastokatu. Ilmastokadulla ideoidaan ja kokeillaan erilaisia tapoja leikata energiankulutus-ta ja kasvihuonekaasupäästöjä yhdessä alueen asukkaiden, yritysten ja kiinteis-töjen kanssa. Tavoitteena on, että kaikki mukaan lähteneet hyötyvät päästövä-hennyksistä.

Lisätietoja Ilmastokadusta: ilmastokatu.fi ja kiinteistön käytön hiilijalanjäljestä ja sen seurannasta: www.ilmastokatu.fi/kayton-hiilijalanjalki

Johtamisen portaat tarjoavat yhden kehityspolunVantaalla esimiehille on tarjolla runsaas-ti valmennuksia, joiden avulla he voivat kehittää johtamistaitojaan. Johtamis-tarjottimen valmennukset ovat avoimia kaikille esimiehille asemasta riippumat-ta. Muihin valmennuksiin osallistuminen saattaa edellyttää esimerkiksi vakituis-ta työpaikkaa Vantaalla, esimiesase-maa tai esimieskokemusta. Uutuutena valikoimaan on tulossa lähiesimiestyön

ammattitutkinto.Johtamisen portaat (kaavio vas.)

muodostavat yhdenlaisen polun esi-miehenä kehittymiselle. Heli Bergström kuitenkin painottaa, että kyseessä on vain malli. Esimiesten koulutustarpeet vaihtelevat aiemman koulutuksen ja työkokemuksen sekä nykyisen tehtävän mukaan. Johtamisen portaita ei myös-kään kannata tarkastella niin, että ylinnä oleviin valmennuksiin osallistuvat olisivat parempia johtajia kuin muut.

– Esimerkiksi ylin johto voi aivan hy-vin käydä Esimiehenä Vantaalla -val-mennuksen, sillä se on tarkoitettu uusien esimiesten lisäksi myös kokeneemmille esimiehille tai asiantuntijoista esimiehiksi siirtyneille, Heli Bergström toteaa.

Pidemmät valmennukset kestävät keskimäärin 9–12 kuukautta ja sisältävät noin kymmenen lähipäivää.

u Teksti Anna-Leena Pyykönen

JOHTAMISJÄRJESTELMÄ- ARVIOINTI ON TYÖKALU, JONKA AVULLA SAADAAN TIETOA TULOSALUEEN YLEISESTÄ JOHTAMISESTA.

Vantaan johtamisen portaat antavat esimiehille mahdollisuuden kehittää itseään pitkäjänteisesti. Kuvassa tilanne 1.1.2017 alkaen.

SYSTEMAATTINEN ESIMIESTEN JA JOHDON VALMENNUS VANTAAN KAUPUNGILLA

Ylimmän johdon valmennus / verkostopäivät

JET – johtamisen erikoisammattitutkinto

LEAT – lähiesimiehen ammattitutkinto

Strateginen johtamisvalmennus

Esimiehenä Vantaalla –valmennusohjelma

Johtamistarjottimen valmennukset esimiehille

OSALLISTU KUNTA10-KYSELYYN

• Seuraava kysely toteutetaan syyskuussa 2016.• Henkilöstö saa kyselylinkin työsähköpostiinsa.• Joka toinen vuosi toteutettava Kunta10-tutkimus

toimii Vantaalla henkilöstötutkimuksena.• Tavoitteena on selvittää työelämän vaikutusta

henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen sekä työelämän kehittymiseen.

• Tutkimuksesta saadaan seurantatietoa työhyvinvointiin vaikuttavista asioista, jonka pohjalta kehitetään henkilöstön työhyvinvointia.

• Vantaalla vuodesta 2000 lähtien toteutettu Kunta10-seurantatutkimus mahdollistaa myös pidempiaikaisen vertailun edellisiin tutkimuksiin.

• Kaupunkitasoisia tuloksia käytetään strategian tavoitteita ja työhyvinvoinnin painopistealueita määritettäessä.

• Tutkimuksessa saadaan tietoa toimiala-, tulosalue- ja työyksikkökohtaisesti.

• Tulokset ja kehittämiskohteet käsitellään tulosalueiden, toimialojen ja kaupungin johtoryhmissä sekä yksiköissä.

• Tuloksia hyödynnetään työyhteisössä käymällä ne läpi yhteisesti keskustellen ja sopimalla tarvittavista toimenpiteistä.

9

1110

TEKEMISEN KOKEMINEN HAUSKAKSI TUKEE OPPIMISTA.”

Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuussa ja tällä kertaa kyseessä on himppusen aiempaa isompi muutos. Opsit on perinteisesti uudistettu noin kymmenen vuoden välein, mutta nyt tapahtuvaa muutosta voi verrata vaikka Kehruu-Jennyn tai penisilliinin keksimiseen.

K anniston koulun opettaja Vappu Hakulinen virittelee Beebot-robotteja valmiiksi ekaluokkalaisten oppitunnille.

Robottien avulla opiskellaan matematiik-kaa ohjelmointia ja pelillisyyttä hyväksi käyttäen. Kun opettaja pyytää ryhmää etsimään pelilaudalta luvun 57 ja 59 vä-liltä, oppilaiden tulee ohjelmoida robotti kulkemaan pelilautaa oikeaan ruutuun – esimerkiksi kolme ruutua eteenpäin ja kaksi sivulle, josta oikea luku löytyy.

– Pelien hyödyntäminen opetukses-sa ei ole mitenkään uutta, sillä esimer-kiksi lautapelejä ja noppia on käytetty kouluissa kauan. Se on uudempaa, että monet pelit toimivat sähköllä ja monilla on kokemusta tietotekniikalla toimivista vimpaimista jo kouluun tullessaan, tote-aa Vappu.

MIKÄ IHMEEN DIGILOIKKA?Guruopettajana toi-

miva Harri Tuulos kertoo käyttäneensä tietotek-niikkaa työssään lähes 30 vuotta. Luotsaamas-taan guruoppilasryh-mästä monella on ollut ohjelmointikokemusta jo ennen kouluuntuloa. Harrin toiveena on, että koulujen käyttöön saa-taisiin rivakasti lisää uu-sia sovelluksia ja oppi-materiaaleja.

Vantaa edelläkävijänäVantaa on ollut esillä mediassa digiloikan edelläkävijänä. Ylen Koulukorjaamon lä-hetyksissä on ollut esillä Veromäen koulu ja Martinlaakson lukio. Helsingin Sano-mat on kertonut muun muassa Kannis-ton koulun toimintatavoista. Edelläkävi-jyyden on mahdollistanut innostunut ja innovatiivinen guruopettajien verkosto. Guruopettajien lisäksi joka koululla on guruoppilaita, jotka tukevat muita oppi-laita ja henkilökuntaa Guru-cafe-tiloissa.

Projektipäällikkö Kai Hyytinen ker-too, että siirtyminen uuden opetussuun-nitelman poluille edellyttää runsaasti koulutusta opetushenkilöstölle ja digi-loikkaa johtaville rehtoreille. Uutta oppi-mista tukemaan tarvitaan myös hyvä ja toimiva laitekanta.

Kanniston koulun rehtori Helena Jauho muistuttaa, että kaik-kien ei tarvitse osata kaikkea ja kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Hyvien käytäntöjen ja-kaminen sekä tiimityö tartuttavat innostumis-ta ja kehittävät osaa-mista. Helena iloitsee siitä, että heillä on ollut mahdollisuus saada käyttöönsä yksi kolmes-

ta Vantaalle hankitusta Active floor-oppi-mispelistä, jonka oppilaat ovat ristineet varvastabletiksi. Välineet, joissa oppilas osallistuu itse oppimisprosessiin, koe-taan mielekkäiksi. Myös tekemisen koke-minen hauskaksi tukee oppimista.

Ei Roomaakaan päivässä rakennettu– Uutta opetussuunnitelmaa on raken-nettu kolmisen vuotta. Kouluilla on teh-ty valtavasti suunnittelutyötä, ja kun opetussuunnitelma astuu voimaan elo-kuussa, meillä on hyvät valmiudet sen toteuttamiseen, toteaa vs. opetuspääl-likkö Kirsi Kolu.

Merkittävin muutos on oppimiskäsi-tyksessä ja siinä, että oppilas on oman oppimisprosessinsa haltija. Opettaja on ohjaaja ja opastaja. Myös opettajien vä-

linen yhteistyö lisääntyy. Opettajat ovat toimineet kyllä tiimeissä tähänkin asti, mutta opetukseen saakka se ei ole aina ulottunut.

Nykyinen järjestelmä on ollut käytös-sä koululaitoksen alusta lähtien ja ole-massa olevat rakennukset on rakennettu luokkamuotoista opetusta silmällä pitä-en. Oppimisympäristökäsitys on myös muutoksessa ja oppimistilat laajenevat

tutusta luokkahuoneesta ja pulpeteista ulos.

– Meillä on edessä valtaisa työ, mut-ta minulla on vahva usko siihen, että suunta on oikea, toteaa Kirsi.

Pienillä on luontainen kiinnostus oppimiseenTieto- ja viestintäteknologian taidot (tvt) ovat näkyvästi esillä myös uudessa esi-

opetuksen opetusuunnitelmassa.– Gurupedagogitoiminta on ver-

taisoppimisen malli, jossa tehtävään koulutetut lastentarhaopettajat opasta-vat esiopetuksen henkilöstöä tvt:n peda-gogisessa käytössä, kertoo verkkopeda-gogi Päivi Lepistö.

Heidi Härkönen toimii gurupedago-gina Kannuskujan päiväkodissa.

– Esiopetusvuoden aikana olemme tutustuneet erilaisiin asioihin ja harjoi-telleet monella tavalla erilaisissa op-pimisympäristöissä. Olemme käyneet muun muassa keilaamassa, oopperassa, kierrätyspisteellä roskia lajittelemassa ja geokätkeilemässä. Olemme tutustuneet numeroihin ja kirjaimiin piirtämällä niitä hiekkaan, muovailemalla ja maalaamal-la. Laskutehtäviä on harjoiteltu napeilla, rahoilla ja eskarilaisilla itsellään, kertoo Heidi.

Syksyllä voimaan tuleva esiopetus-suunnitelma velvoittaa esiopetusryhmät työskentelemään lasten toiveet ja mie-lenkiinnon kohteet sekä opetuksen yh-teiset tavoitteet huomioiden ja yhdistä-mään ne oppimiskokonaisuuksiksi, joissa asioita tarkastellaan monelta eri kantilta. Lapset ovat kiinnostuneita luonnostaan ja oppivat leikin kautta.

u Teksti ja kuvat Terhi Karhuniemi

Beebot-roboteilla opiskellaan ohjelmointia.

Lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita oppimaan uusia asioita.

Harri Tuulio luotsaa guruoppilaita.

Kanniston koulun arkkitehtuuri vangitsee katsojan.

Vappu Hakulisen mielestä pelillisyys lisää motivaatiota.

1312

Myyrmäen toimintakeskus voitti Hyvä työyhteisö -kilpailun kaksi vuotta sitten. Töitä tehdään edelleen luovuuden ja yhteisöllisyyden siivittäminä. Hyvästä fiiliksestä halutaan myös pitää kiinni.

T yö- ja päivätoimintaa kehitys-vammaisille vantaalaisille tar-joava Myyrmäen toimintakes-kus on työpaikka, jossa jokainen

työntekijä on arvokas osa kokonaisuutta. Työn haasteisiin, kuten kasvaviin asia-kasmääriin, vastataan innovatiivisuu-della ja yhteisillä tavoitteilla.

– Olemme kaikki samanarvoisia. Vaik-ka joku olisi poissa, asiat hoituvat silti. Olemme myös koko työyhteisö valmii-ta kokeilemaan uutta, toimintaohjaaja Anne Nurmikanta kuvailee.

Vuonna 2014 Myyrmäen toimintakes-kus palkittiin Hyvä työyhteisö -kilpailun

TYÖ SAI LISÄPONTTA TUNNUSTUKSESTA

Tarja Oikarinen ja Anne Nurmikanta korostavat avoimen keskustelun ja yhteistyön merkitystä hyvän ilmapiirin luomisessa.

ykkössijalla, jonka se jakoi Seutulan kou-lun kanssa.

– Olimme kunnianosoituksesta in-noissamme ja ylpeitä siitä, että myös muut arvostivat työtämme niin paljon, toimintayksikön esimies Tarja Oikari-nen sanoo.

Voitto toi opintomatkan ja lisäkoulutustaKiitosten lisäksi Myyrmäen toimintakes-kus palkittiin myös rahallisesti. Työyhtei-sö heitteli ilmaan erilaisia ajatuksia, ja lopulta palkintorahat päätettiin käyttää tutustumalla Tallinnassa paikalliseen toi-mintakeskukseen, Tugikeskus Juksiin.

– Lähdimme kahden päivän opinto-matkalle koko porukalla. Mukana olivat myös toimintakeskuksen kaksi pienyk-sikköä, Ruukkukujan toimintayksikkö ja Käenkukka, ja suunnittelimme yhdessä päivien sisällön. Matka oli hieno kokemus sekä ammatillisesti että työhyvinvoinnin kannalta, Tarja Oikarinen kertoo.

Opintomatkan lisäksi toimintakeskuk-seen tilattiin kinesiologiakoulutus. Kaiken kaikkiaan Hyvä työyhteisö -kisasta saa-tu kunnianosoitus on lähentänyt kolmen yksikön välistä yhteistyötä entisestään.

Hakeminen selvensi työn tavoitteitaMyyrmäen toimintakeskus ennätti vuosi-en varrella saada useammilta ihmisiltä vinkin Hyvä työyhteisö -kilpailuun osal-

listumisesta. Vuonna 2014 henkilökunta päätti tarttua tuumasta toimeen.

Hakulomakkeen kysymyksiä pohdit-tiin useassa palaverissa, ja samalla ha-kuprosessi selvensi ja vahvisti toiminnan tavoitteita. Kilpailun toisessa vaiheessa jatkoon päässeitä työyhteisöjä haasta-teltiin henkilökohtaisesti. Lopulta Myyr-mäen toimintakeskus sai kuulla saavan-sa kisan voiton nimiinsä.

Hyvää yhteishenkeä vaalitaan toi-mintakeskuksessa yhä huolella.

– Esimerkiksi jokainen palaveri aloite-taan työsuojelu- ja työhyvinvointiasioilla ja lopetetaan onnistumisiin, vaikka välis-sä voi olla tiukkaakin keskustelua, Tarja Oikarinen kertoo.

Hän painottaa, että työhyvinvointi on kiinni joka työntekijästä, esimiehestä ja koko organisaatiosta: kaikki osallistu-vat hyvän työyhteisön luomiseen.

u Teksti ja kuva Anna-Leena Pyykönen

Lisätietoa kilpailusta ja haku-lomakkeen löydät Avaimesta: Palvelut > Terveys ja hyvinvoin-ti > Työhyvinvoinnin johtaminen > Hyvä työyhteisö -kilpailu

KAIKKI OSALLISTUVAT HYVÄN TYÖYHTEISÖN LUOMISEEN.”

Aina ei tarvita suuria summia uuden toiminnan käynnistämiseen. Joskus palavalla innolla ja talkoohengellä pääsee hyvinkin pitkälle. Kunhan hanketta vetää selkeästi joku.

K untalaispalveluiden johtaja Iiris Lehtonen on ollut tämän kevään liekeissä. Kauan ky-tenyt ajatus Katrinebergin

200-vuotiaan kartanon uudesta kukois-tuksesta on vihdoin totta. Luonnon ja eläinten ystävänä Iiristä on harmitta-nut Vantaalta puuttuva kotieläinpiha. Kun Iiris syksyllä 2014 kävi kaupungin omistamalla, pitkään tyhjillään olleel-la Katrinebergin kartanolla, hän päätti siltä istumalta, että sinne on saatava elämää.

Sen jälkeen kaikki on tapahtunut vauhdilla, vaikka lupia on haettu ja esi-tyksiä tehty jos jonkinlaisia. Ensiksi Iiris usutti pääkaupunkiseudun 4H-yhdis-tystä hakemaan Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry:ltä rahoitusta kotieläin-pihan perustamiseen. Kaupunginmuseon rakennustutkijoiden käyttöönottoarvion jälkeen tehtiin investointiesitys sähkö- ja putkitöistä sekä pihan kunnostamisesta.

– Työllisyyspalvelut rakennuttaa eläinsuojan ja laitumet kuntouttavana työtoimintana. 4H:n hankerahalla Kat-rinebergiin saadaan yksi eläintenhoita-ja. Asukastilan toimintaa pyörittää nyt pehtoorin roolissa toimiva työharjoitte-lija, Iiris kertoo.

Katrinebergin kartano kutsuu henkilöstöä tyhy-päiviin ja muihin rientoihin.

KARTANO KUKOISTAA KANSALAISTOIMINNAN KESKUKSENA

Myös henkilöstön käytettävissäKaksien pihatalkoiden lisäksi kartano on myös kalustettu kokonaan talkoovoi-min. Katrinebergin kartano -Facebook-ryhmän kautta kartanoon on lahjoitettu kaikkea kahviastioista ja matoista kristal-likruunuihin ja kangaspuihin. Kartanon entisen omistajan perilliset palauttivat kartanoon jopa siellä muinoin olleen empiresohvan. Some on näyttänyt täs-sä voimansa.

– Tämä on selvästi tässä ajassa kun-talaisille sopiva toimintamuoto. Konsep-tia voi varmasti monistaa muidenkin tilo-jen ja toimintojen käyttöönotossa, mutta mitään ei synny itsestään, pelkillä tal-koilla. Tarvitaan kansalaistoimintaa, jota joku viranhaltijan johtaa ja edistää, Iiris painottaa ja mietti samalla miten paljon enemmän esimerkiksi kaupungin lukuisis-ta järjestötiloista saataisiin iloa, jos niitä

osoitettaisiin yhden nimikkojärjestön si-jaan avoimelle kansalaistoiminnalle.

Toistaiseksi rahaa on mennyt lähin-nä talkootarjoiluihin, oksasaksiin, ensi-apulaukkuun ynnä muuhun. Iiris kiittää hankkeen onnistumisesta – paitsi myö-tämielistä esimiestä Jaakko Niinistöä – myös tilakeskusta, jonka kanssa yh-teistyö on ollut saumatonta. Muutenkin kaikki tuntuvat kaikki olevan iloisia siitä, että tällainen tila on otettu käyttöön.

Katrinebergin kartano on korvaukset-ta kaupungin henkilöstön käytettävissä esimerkiksi kokouksiin ja tyhy-päiviin. Kartanolta löytyy 20 hengen kokoustila ja kaiken kaikkiaan kartanoon mahtuu 60 henkeä.Lisätietoja Seija Kiilunen, p. 040 750 1771, seija.kiilunen@vantaa.fi

u Teksti Anna GrothKuvat Anna Eskola

14

TYÖTERVEYS LIIKELAITOKSELLA JOHDETAAN LÄHELTÄSuorituksen ja lopputuloksen johtamisessa huolehditaan, että jokainen työntekijä ymmärtää oman työpanoksensa arvon ja tehtävänsä yrityksessä. Hän tiedostaa omat ja yhteiset tavoitteet ja tietää mihin yritys on menossa.

J ohtajan tehtävä on mahdollis-taa työntekijän pääseminen haluttuun lopputulokseen. Van-taan Työterveys liikelaitoksella

on yhtenäinen laatukäsikirja menettely-ohjeineen. Menettelyohje kuvaa halutun lopputuloksen ja reunaehdot tehtävän suorittamiseen. Työntekijä noudattaa selkeää ohjeistusta hyödyntäen persoo-nansa vahvuuksia. Näin itse työn suori-tuksessa voi olla variaatioita, jotka kaikki ovat yhtä hyviä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi.

– Sillä ei ole suurta merkitystä miten työ on suoritettu, koska lopputulos rat-kaisee. Menettelyohjeissa on kuvattu ne asiat, jotka on liikelaitoksessa standar-disoitu ja muu osa suoritusta lähtee per-soonan vahvuuksista. Meidän johtamis-kulttuurimme on erittäin ihmislähtöistä. Arvostamme toisiamme ja olemme tasa-arvoisia, kertoo Vantaan Työterveys liike-laitoksen työterveysjohtaja Anne-Marie Hovi.

Johtamisessa arvostetaan lähiesi-miestyötä ja sille varataan aikaa. Työn-tekijään luotetaan ja perusoletus on, että työntekijä on hyvä ammatissaan, vastuullinen ja kunnianhimoinen.

– Emme kuitenkaan ajattele, että kaikki olisivat töissä aina sata lasissa koko työuran ajan, sillä ihmisen elä-mässä on erilaisia vaiheita ja välillä myös haasteita. Mutta hyvä työyhteisö kestää haasteet ja jaksaa kantaa vuorol-laan jokaista.

Tulevaisuus tuo muutoksia työterveyshuoltoonJohtamisessa on muistettava katsoa tulevaisuuteen. Sote ja työterveyden digitalisoituminen tulevat muuttamaan

asioita valtavasti ja työterveyshuolto on viiden vuoden kuluttua aivan jotain muu-ta kuin nyt.

– Meidän on osattava tuottaa enem-män kuntoutuksen ja hyvinvointiin liitty-viä palveluita. Hyvinvoinnin mittaus- ja älylaitteet kerryttävät työterveyshuol-toon paljon asiakkaiden itse mittaamaa dataa. Meidän pitää osata johtaa tätä muutosta jo nyt.

u Teksti Eeva VierrosKuva Karoliina Paatos

Vantaan Työterveys liikelaitoksen työterveysjohtaja Anne-Marie Hovi

PERUSOLETUS ON, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ ON HYVÄ AMMATISSAAN, VASTUULLINEN JA KUNNIANHIMOINEN”

1 MITEN JOHTAMINEN

ON LISÄNNYT TYÖHYVINVOINTIA YKSIKÖSSÄSI?

2 MITKÄ ASIAT VANTAAN

KAUPUNGILLA LISÄÄVÄT TYÖHYVINVOINTIA?

Hanna Kuisma, palveluesimies, konsas

1Johtaminen on välittämistä, kuuntelemista ja läsnäoloa. Ar-

velen, että näillä toimilla olen li-sännyt työhyvinvointia, mutta sitä pitäisi kysyä alaisilta. Johtaminen on välillä myös vaikeiden päätösten tekemistä.

2Minua ilahduttaa se, että Van-taan kaupungilla on vapaus

tehdä. Myös yhteistyö kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa on helppoa ja sujuvaa.

Iiris Lehtonen, kuntalaispalveluiden johtaja, konsas

1Kun johtaja on innostunut, innos-tus tarttuu muihinkin. Johtaja on

myös esimerkki ja hänen ennustet-tavuutensa ja johdonmukaisuutensa lisää työhyvinvointia. Jos johtaja ei sano alaisilleen päivää, alaiset eivät sano päivää toisilleen.

2Vantaalla on erittäin kiva olla töissä. On lupa tehdä ja on

mahdollisuus testata ja toteuttaa ideoitaan. Kaupungissa on matalat raja-aidat. Viimeisimmän Kunta10-tutkimuksenkin mukaan Vantaa on maan parhaiten johdettu kaupunki.

Leea Halmén, suunnittelija, konsas

1Koko työnkuvan kirjoittaminen on vaikuttanut työhyvinvointiin.

Olen saanut ne välineet, joita olen tarvinnut, ja olen saanut itsekin vai-kuttaa toimenkuvaani. Meidän yksi-kössämme ei ole sanelukulttuuria.

2Kuntaorganisaatio ja vakituinen toimi takaavat, että tulevaisuus

on suurin piirtein taattu. Kunnalla työskennellessä lomaa saa ehkä eri tavalla kuin yksityisellä puolella, ja loman ajankohdan saa valita melko joustavasti. Kaupungilla on myös jumpparyhmien kaltaisia harras-tusmahdollisuuksia ja työterveys-huolto.

Eeva Lemettinen, psykologi, soster

1 Lähiesimiehen ja ylemmän joh-don tuki ovat tärkeitä asioita. Ne

luovat puitteet koko työskentelylle.

2 On tärkeää, että täällä kokee tekemänsä työn arvostetuksi.

Työnantaja tarjoaa myös työhyvin-vointia tukevia kulttuuri- ja liikun-tapalveluja. Lisäksi on hienoa, että meillä on mahdollista pitää yksikön kehittämispäivä.

Olli Korhonen, lakimies, sivi

1Hyvä johtaminen on erittäin tär-keää. Hyvin johdetussa organi-

saatiossa ihmiset yleensä viihtyvät.

2Mielenkiintoiset työtehtävät li-säävät työhyvinvointia. Vantaan

kaupunki on joustava ja matala or-ganisaatio sekä hyvä työnantaja.

u Teksti ja kuvat Anna-Leena Pyykönen

KYSELIMME KAUPUNGILLA

15

1716

R iskienhallintaa on tehty Van-taalla aina, mutta uusi kunta-laki velvoittaa panostamaan siihen entistä systemaattisem-

min. Viime vuonna työnsä aloittaneen riskienhallintapäällikön tehtävä on vas-tata konsernitasolla riskien raportoinnis-ta, vuosikellon ja muiden työvälineiden yhdenmukaistamisesta sekä toimialojen riskianalyysien sparraamisesta.

– Riskienhallinnassa on kyse niiden asioiden tunnistamisesta, jotka voivat estää meitä saavuttamasta asetettuja tavoitteita ja haitata arkisten toiminto-jen pyörittämistä. Riskienhallinta ei saa olla vaikea, irrallinen prosessi, vaan osa ihan perustoimintaa. Pari kertaa vuo-dessa pysähdytään miettimään mitä muutoksia toimintaympäristössä on tapahtunut, riskienhallinta- ja valmius-päällikkö Heikki Kangas sanoo.

Tietoliikenne, sähköverkko, väärin-käytökset, osaamisen keskittyminen yhä harvemmille, talous, maine, maail-mantilanne; kunnalla riittää riskejä joka saralla. Heikin mielestä Vantaalla riskit tunnistetaan varsin hyvin.

– Yleinen ongelma on kuitenkin se, että riskit nimetään hyvin yleisellä tasol-la ja siksi toimenpiteetkin määritellään

RISKIENHALLINNAN UUSI AIKA– Vantaakin on yhä riippuvaisempi

muista ja siksi yhä häiriöherkempi. On tärkeä muistaa, että vaikka palvelu ul-koistetaan, järjestämisvastuuta ei voi ulkoistaa. Riskienhallinta täytyy olla kiinteä osa palveluhankintoja, Heikki muistuttaa.

Heikki on muun muassa kadettiup-seeri, sotatieteiden maisteri ja pitkänlin-jan turvallisuuskouluttaja. Tänä keväänä hän alkoi hoitaa riskienhallinnan lisäksi myös valmiuspäällikön tehtäviä, vaikka tuplatyön lisäksi kiirettä pitää vapaa-ajallakin. Kotona Heikkiä odottavat eka-luokkalainen ja puolivuotias vauva sekä omakotitalon rakennustyömaa.

– Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja minullakin taitaa oman elämän riskien-hallinta olla vähän niin ja näin, Heikki kommentoi ruuhkavuosiaan.

u Teksti ja kuvat Anna Groth

Kaupungin riskienhallinnan periaatteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.3.2015. Ne ohjaavat konkreetti-sesti riskien arviointeja, riskienhallintaa sekä riskeistä ra-portointia. Tulosalueet laativat riskianalyysit, vastuutta-vat riskienhallintatoimenpiteet, ohjaavat ja raportoivat. Toimialatasoisesti kootut riskien raportoinnit ovat kaksi kertaa vuodessa. Riskienhallinnan ohjausryhmä kokoaa kaupunkitasoisen riskiarvion, vastaa riskienhallinnan to-teutumisen seurannasta sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista. Ryhmään kuuluvat kaikkien toimialojen talous- ja hallintojohtajat.

RISKIENHALLINNASSA ON KYSE NIIDEN ASIOIDEN TUNNISTAMISESTA, JOTKA VOIVAT ESTÄÄ MEITÄ SAAVUTTAMASTA ASETETTUJA TAVOITTEITA JA HAITATA ARKISTEN TOIMINTOJEN PYÖRITTÄMISTÄ.”

liian yleisesti. Toinen ongelma on se, että vaikka toimenpiteet ja niiden vastuutus ovat kunnossa, niihin varatut resurssit eivät välttämättä ole.

Maailma muuttuu ja riskit sen mukanaRiskit muuttuvat aikojen kuluessa. Nyky-ään kunnilla on muun muassa vähem-män omaa palvelutuotantoa. Se heiken-tää riskienhallintaa.

Kaupunki käynnisti tänä keväänä Mun elämä -hankkeen. Tavoitteena on edistää työntekijöiden terveyttä, työssä jaksamista ja liikkumista. Kevään haussa hankkeeseen valittiin 124 henkilöä. Syksyn haku on käynnissä elokuun loppuun asti.

MUN ELÄMÄ VAUHDITTAA VANTAAN HENKILÖSTÖÄ

M un elämä -hankekoordi-naattori, painonhallinta-ryhmän valmentaja Tanja Lujanen, miten johdat itse-

äsi ja hankkeeseen osallistujia?– Olen aina viettänyt säännöllistä

elämää ja monet rutiinini ovat automaat-tisia. Osaamistani kehitän seuraamalla tutkimustuloksia, mutta dieettitrende-jä en seuraa, sillä ruokavaliota ja pai-

nonhallintaa koskevat perusasiat eivät muutu. Mun elämä -hanketta koordinoin kartoittamalla kumppanit, tuuraajat, osallistujat ja aikataulut.

– Ajanhallinta on monen hankkee-seen osallistuvan kompastuskivi. Kuu-lostaa pahalta, kun joku kommentoi, että ei ole aikaa syödä lounasta. Siinä vaiheessa kun syöminen ja nukkuminen kärsivät, kehotan miettimään, miten voisi rukata aikataulunsa uusiksi. Joku sanoi, että vapaa-aikaa on tylsä aikatauluttaa ja ymmärrän sen, mutta jos sen avulla helpottaa elämää ja saa kiinni rytmistä, se on sen arvoista.

M un elämä -osallistuja (kun-tosalistartti), nuorisoasi-ainpäällikkö Taina Saa-renpää, miten innostuit

osallistumaan hankkeeseen ja mitä olet muuttanut päivärytmissäsi?

– Lähdin mukaan, sillä minulla on ta-kanani nivelvaivaa ja leikkauksia. Kun-tosaliliikunta on vaivoihin hyvää hoitoa. En ole aktiiviliikkuja ja kaipaan kunnos-sa pitävää liikuntaa. On hyvä, että olen päässyt aloittamaan kuntosaliharjoit-telun. Minun on kuitenkin ollut hanka-laa sovittaa omia aikataulujani yhteen hankkeen aikataulujen kanssa, sillä mi-nulla on paljon iltatöitä. Kuntosaliryh-miä olen kyllä voinut vaihdella aikatau-lun mukaan.

Millaiselta hanke on vaikuttanut osal-listujan silmin?

O sallistujat käyvät hankkeen aluksi ja lopuksi henkilökohtai-sessa hyvinvointivalmennuksessa. Sen jälkeen hyvinvointi-valmentaja ohjaa henkilöt heille sopivan liikunnan pariin, ja he osallistuvat joko kuntosalistarttiin, niska-selkästart-

tiin, painonhallintaryhmään tai mindfulness-ryhmään. Hankkeeseen sisältyvät myös verkkomateriaali ja -ohjaus, ohjattu sauvakävely, puistojumpat, tsemppitapahtumat ja vertaistuki.

u Teksti ja kuvat Eeva Vierros

– Hankkeen myötä liikkumisen tie-dostaa päivä päivältä paremmin ja esi-merkiksi käyttää portaita. Yhteiset lu-ennot olivat hyviä: niiden avulla pystyi pysähtymään ja rauhoittumaan asian äärelle. Yhteistä tekemistä olisi kiva olla enemmän. Verkostoitumista ei vielä ole tapahtunut, mutta se on toiveena. Osal-listuminen ja ryhmäpaine toimivat hyvi-nä motivaattoreina.

1918

TÄMÄN KIRJAN OLEN LUKENUT JOHTAMISESTA

Virpi Lehmusvaara, perusopetuksen aluepäällikkö, sivi

1 Tehtävässäni tulee luettua aika paljon johtamista käsit-televiä kirjoja. Kimmoke Pauli

Aalto-Setälän ja Mikael Saarisen Innostus-kirjan lukemiseen tuli kou-lutuksesta, jossa myös Aalto-Setälä oli puhumassa, ja sain kirjan lah-jaksi kollegaltani.

2 Uskon, että kaikkien joh-tajien tärkeä tehtävä on innostaa työhön. Esimiehen

tehtävä ei ole antaa vastauksia, vaan saada ihmiset ajattelemaan luovasti. Kirjassa puhutaan flow-tilasta, joka syntyy, kun työssä on riittävästi haasteita ja ihmisellä on kykyjä suorittaa tehtävänsä. Esimies on hyvä sparraaja innosta-maan ja miettimään, miten ihmisen kykyjä voidaan lisätä ja millaisia kehittymisen paikkoja työssä voi olla. Kirjassa annetaan vinkkejä myötämanipuloinnin harjoituksiin. Kirjassa on myös hauska osio siitä, miten työssä voi käyttää huumo-ria ja lista kuinka innostuksen voi tappaa. Sen avulla voi miettiä, että entä jos kuitenkin itse toimisi arjes-sa päinvastoin.

Päivi Rainio, viestintäjohtaja, kajo

1 Kaikki johtamista käsittelevät kirjat puhuttelevat minua. Ari Heiskasen Nollatoleranssi:

taltuta tuloksen tuhoojat -teos on hyvä kirja kenen tahansa luetta-vaksi. Se voi auttaa vuorovaikutus-tilanteissa.

2 Kirjassa nousi esiin, miten helposti kiireen vuoksi luu-lemme, oletamme ja tulkit-

semme asioita. Kun keskittyminen kärsii, tulee turhaa kohinaa, joka vaikuttaa työssä suoriutumiseen. Kirja antaa malleja, joiden mukaan voi peilata omaa käyttäytymistään erityyppisissä tilanteissa. Usein häiriötä voi aiheuttaa tahattomas-ti, ja oma häiritsevä käytös tuntuu ihmisestä perustellulta. Esimiehen on hyvä tunnistaa ihmisen käyttäy-tymisen syyt. Kirjan toisessa osas-sa annetaan käytännön vuorovai-kutustilanteiden ohjeita esimiehille. Asiantuntijatyössä ihmiset johtavat itse itseään asetettujen tavoittei-den perusteella. Esimiehen tehtävä on kuunnella ja reagoida selkeästi esitettyihin epäkohtiin, jotka estä-vät työssä suoriutumista.

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja, mato

1 Valitsin Jouko Lönnqvistin kirjan Johtajan ja johtamisen psykologiasta: kohti parem-

paa ihmisten johtamista. Olen aikoinani ostanut vuoden 1994 painoksen ollessani menossa Etio-piaan ensimmäisiin johtotehtäviini vetämään projektia.

2 Kirjassa esitellään johta-miselle selkeät rakenteet. Teos ei tartu minkäänlai-

siin ismeihin tai pinnalla oleviin ajatuksiin, vaan menee järjestel-mien taakse. Se linkittää psykolo-gian johtamisen rakenteeseen ja käsittelee muun muassa ihmisten vuorovaikutussuhteita. Kirjassa on listaus asioista, joita johtamisessa pitää aina määritellä. Johtaminen on onnistuttu pelkistämään niin, ettei se vain vello rajattomana. Käsittelyssä ovat muun muassa ihmisten johtaminen, potentiaalin löytäminen ja erilaisuuden hyö-dyntäminen. Kirjassa korostetaan myös johtajan itsensä johtamista. Itsensä tunteminen on tärkeää, jotta pystyy kaikissa tilanteissa toimimaan mahdollisimman oikeu-denmukaisesti ja rehellisesti.

1 MIKÄ JOHTAMISTA KÄSITTELEVÄ KIRJA SINUUN

ON KOLAHTANUT?2 MIKSI KYSEINEN KIRJA INNOSTI

JA MITÄ HALUAISIT SIITÄ MUILLE

KERTOA? Vuoden 2017 alusta kuntalaiset eivät enää hae perustoimeentulotukea kaupungin aikuissosiaalityön palveluista, vaan Kelalta. Muutos koskee noin 50 työntekijää. Harkinnanvarainen toimeentulotuki jää edelleen kuntien hoidettavaksi, joten osa jatkaa myös edelleen etuuskäsittelyn tehtävissä.

Kela palkkaa valtakunnallisesti työtekijöitä, mutta osan Ke-laan siirtyvästä työstä tekee jatkossa Kelan nykyinen hen-

kilökunta. Vantaalla päädyttiin siihen, että kaikille työtä vaille jääville etuuskä-sittelijöille tarjotaan toimistotyön tehtä-viä kaupungin omasta organisaatiosta. Harkinnanvaraisen etuuskäsittelyn teh-

PERUSTOIMEENTULOTUEN SIIRTO KUNNILTA KELALLE

MONEN ETUUSKÄSITTELIJÄN TYÖ MUUTTUU

täviä jää Vantaalla hoitamaan arviolta noin 20 henkilöä, osa etuuskäsittelijöitä ja osa toimistosihteereitä.

Kaupungin toimistotyön paikkoja on täytetty vuoden 2014 lopulta lähtien vain määräaikaisesti. Tarkoituksena on ollut, että vuoden 2017 vaihteen jälkeen etuuskäsittelijät siirtyvät näihin paikkoi-hin vakinaisiin tehtäviin, kertoo henkilös-töasiantuntija Hanna Nummelin-Niemi henkilöstökeskuksesta.

– Viime keväänä käynnistyi uudel-leensijoitusprosessi työpaikoilla ja sen jälkeen henkilökohtaisilla alkukartoi-tuksilla, jossa käytiin läpi kunkin henki-löstön koulutus ja osaaminen sekä kiin-nostusalueet. Avoimeksi tulevia paikkoja varten luotiin niin sanottu kiinnostuksen-osoitusmenettely. Hakemukset tehtiin rekrytointijärjestelmän kautta ja hakijat kutsuttiin haastatteluihin.

Toimeentulotukeen liittyvät muutok-set ovat valtakunnallisia, ja eri kunnis-sa on muutosta ja etuuskäsittelytyön merkittävää vähentymistä hoidettu eri tavoin.

– Vantaalla asia on hoidettu poikke-uksellisen henkilöstöystävällisesti, vaik-ka tietysti täytyy sanoa, että muutos ei ole helppo. Osa henkilöstöstämme on tehnyt tätä työtä pitkään ja oppinut työn kautta. Uudessa tilanteessa osaa-misen ja uusien työtehtävien yhteenso-vittaminen ei aina ole helppoa, kertoo sosiaalityön esimies Assi Sihvonen, joka myös vaihtaa työpaikkaa vuoden vaih-tuessa.

– Ihmiset ovat myös erilaisia. Toisille muutokset ovat helpompia, toisilla taas kestää kauemmin sopeutua uusiin tilan-teisiin, Assi Sihvonen jatkaa.

Vantaa on tehnyt poikkeuksellisen tii-vistä työtä Kelan kanssa jo pitkään, sillä Vantaan on pilotoinut ja ollut mukana kuntakokeilussa, jossa vantaalaisilla on ollut mahdollisuus hakea perustoimeen-tulotuki Kelan kautta jo vuodesta 2014. Nykyisin noin 10 prosenttia vantaalaisis-ta hakee toimeentulotukea Kalan Van-taan toimipisteiden kautta.

u Teksti Vappu Vienamo

E tuuskäsittelijä Tuija Korhonen, miltä meneil-lään oleva muutos, perustoimeentulotuen siirto kunnalta Kelalle on näyttänyt ja tuntu-nut työtekijän näkökulmasta?

– Aluksihan se järkytti ja mietitytti, ja vielähän sitä osa miettii miten vaihdos tulee käytännössä sujumaan. Toivottavasti asiakkaat saavat jatkossa-kin hyvää palvelua ja kaikki menee hyvin. Asiakkaita vartenhan me olemme tätä työtä tehneet. Tiedot-taminen asiasta on ollut ulkopuolelta kohtalaista, mutta sisäistä viestintää olisi ollut hyvä kehittää ja selkeyttää. Pitkään vallitsi epätietoisuus siitä mitä meille työntekijöille käy.

Kaupungilla käynnistyi vuoden vaihteessa prosessi, jossa etuuskäsittelijöille on haettu uusia työtehtäviä kaupungin sisältä? Miten olet omalta

kohdaltasi kokenut asian.– Koin sen positiivisena kokemuksena, kun asiat

saatiin etenemään alun epätietoisuuden jälkeen ja kaikki sujui todella jouhevasti. Huonoa on ollut tiedottaminen asioiden etenemisen suhteen ja siitä johtuvat huhupuheet. Olisimme myös toivoneet muutoskoulutusta myös määräaikaiselle henkilökun-nalle.

Jos sinulla on jo uusi työtehtävä tiedossa, kerrotko vähän siitä. Millä mielellä olet siirtymässä uudenlaisiin tehtäviin?

– Hain ja minut valittiin opintosihteeriksi haas-tattelun perusteella. Työ tulee olemaan täysin erilaista, monipuolista, haastavaan, mielenkiintoista ja sosiaalista. Olen siirtymässä uusiin työtehtäviin erittäin hyvillä mielin.

TIE MUUTOKSESTA MAHDOLLISUUTEEN

20

Työllistämisehto on uusi lisä palveluhankintakriteereihin. Sitä kautta saadaan hyvinvointia ja säästöä.

U usi hankintadirektiivi ja tulossa oleva hankintalaki painottavat entistä enemmän ympäristö-asioiden ja sosiaalisten aspek-

tien painoarvoa hankinnoissa. Samoin kaupungin uusittava hankintaohje tulee velvoittamaan sosiaalisten kriteerien huomioimisen palveluhankinnoissa.

– Ei tämä ole vaikea juttu, se vaatii vain pientä uudelleenorientoitumista. Alkusyksystä käynnistyvät THL:n koulu-tukset antavat välineitä ja käytännön-läheisiä vinkkejä kilpailutusten sosiaa-listen kriteerien muotoilemiseen, lupaa hankinta-asiantuntija Salla Koivusalo hankintakeskuksesta.

Sosiaalisten kriteerien käyttö on vielä melko heikosti tunnettu työkalu, vaikka laki julkisista hankinnoista on mahdollis-tanut sosiaalisten näkökulmien huomioi-misen vuodesta 2007 alkaen. Sosiaalisia näkökohtia ovat esimerkiksi syrjäytymi-sen estämiseksi käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet. Kriteerit voivat koskea nuorten tai työt-

HANKINTOJEN KAUTTA HYVINVOINTIAtömien oppisopimuskoulutusta tai pitkäaikaistyöttömien tai vammaisen työllistämistä.

Valitsemalla yhteiskuntavastuun-sa kantavia palveluntuottajia voimme luoda työtä ja hyvinvointia julkisten hankintojen kautta. Vantaan kaupunki käyttää yli 600 miljoonaa euroa eri-laisiin palveluhankintoihin vuodessa. Jos jokaista 200 000 euroa kohti kau-punki vaatii, että palveluntuottajan pitää työllistää yksi työtön, saadaan töitä yli 3 000 työnhakijalle. Kyse ei ole pikkuasiasta.

Tukea työllisyyspalveluista ja hankintakeskuksestaTarjoajien ei tarvitse täyttää tarjous-pyynnössä esitettyjä työllistämisehto-ja tarjouksen tekohetkellä, vaan riittää, että toimittaja sitoutuu täyttämään ehdot siinä tapauksessa, jos hän tulee valituksi. Tämä koskee hankintoja, jotka ylittävät kansalliset tai EU:n kynnysar-vot. Hankintalainsäädännön ulkopuo-lelle jäävissä hankinnoissa sosiaalisten näkökohtien huomioiminen voi olla edel-lä mainittua laajemmin käytettävissä. Hankintoja voidaan esimerkiksi ohjata tietyille toimittajille pyytämällä tarjouk-set vain näiltä.

Sosiaalisia kriteerejä on Vantaalla jo käytetty muun muassa palveluasumisen ja korjausrakentamisen kilpailutuksissa, ja Sallan mukaan hankintoja tekevät kaupungin työntekijät ovat ottaneet asi-an hyvin vastaan.

– Kyllä se ymmärretään, että työllis-täminen on suoraa säästöä yhteiskun-nalle. Useimmiten yritys saa kaupan päälle hyvin innostuneen työntekijän.

Hankintakeskuksen asiantuntijat ja Hankinnoista duunia -hankkeen koordi-naattori Elina Patana työllisyyspalve-luista ovat käytettävissä niin kriteerien muotoilussa kuin sitten sopivan työllis-tettävän löytämisessäkin.

u Teksti Anna Groth Mistä löydän pilvitoimiston ohjedokumentit ja opetusvideot?• Siirry Office-portaaliin (http://por-

tal.office.com) ja käynnistä vasem-man yläkulman valikosta Share- Point-sovellus ja etsi Pilvitoimisto- sivusto hakutoiminnolla.

• Klikkaa sivusto auki ja aseta se seurantaan (klikkaa SEURAA-sanaa selaimen oikeassa yläkulmassa).

• Ohjedokumentit löytyvät tiedostot-osiosta.

• Opetusvideot löytyvät Pilvitoimiston kanavalta Video-portaalista.

• Pääset sinne klikkaamalla Office- portaalin päävalikossa Video -kuvaketta.

Tärkeitä sähköposteja menee tarpeettomat-kansioon, mitä teen?Tarpeettomien sähköpostien erottelun saa pois päältä pilvitoimiston Sähköpos-ti-sovelluksen asetuksista:• Klikkaa ratas-kuvaketta oikeasta

yläkulmasta ja sen valikosta Omien sovellusten asetukset/Sähköposti.

USEIN KYSYTTYÄ PILVITOIMISTOSTA• Klikkaa vasemmasta valikosta

Tarpeettomat-linkkiä ja ota valinta pois Erottele tarpeettomat kohteet -kohdasta.

Siirtyykö OneDrive for Businessia synkronoitaessa koko H-asema pilveen kerralla?Käyttäjä itse valitsee sen sisällön, joka synkronoinnin mukana siirtyy pilveen. Valinta tehdään kopioimalla halutut kohteet (esim. kansiot sisältöineen) OneDrive for Business -kansioon.

Saako käyttää edelleen Outlookin työpöytäversiota?Kyllä voi käyttää, se toimii edelleen hy-vin omalla työasemalla. Online-version käyttöä kannattaa silti harjoitella, jotta se onnistuu tarvittaessa.

Tarvitsen koulutusta pilvitoimiston käyttöön. Miten toimin?Tarjolla on monia eri tapoja opiskella pilvitoimiston käyttöä. Käy tutustumas-sa Avaimesta löytyvään pilvitoimiston

koulutussivuun:• Palvelut > Koulutus ja kehittäminen >

Koko henkilöstön koulutus > Tietotek-niikkakoulutus > Pilvitoimistokoulu-tukset.

Mihin jaettavat asiakirjat on paras tallentaa, jotta ne ovat muiden nähtävissä jakajan työsuhteen päätyttyäkin?• Mikäli haluat, että tiedosto on aina

muiden saatavilla, tallennuspaikka-na on silloin SharePoint tai Office 365 -ryhmä.

• Käyttäjän henkilökohtaiset tiedos-tot ja lyhytaikaista jakoa vaativat tiedostot omaan OneDriveen. Sieltä data poistuu 30 päivän kuluessa kun käyttäjä lähtee kaupungin palveluk-sesta.

• SharePoint työtiloissa data säilyy, vaikka työtilan omistaja lähtisi kau-pungin palveluksesta.

TYÖTÄ JULKISILLA URAKKAHANKINNOILLA -KOULUTUS 31.8.

TYÖTÄ JULKISILLA PALVELUHANKINNOILLA -KOULUTUS 1.9.

Paikka: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Lisätietoa koulutuksista myöhemmin Avaimesta.

Sosiaalisia kriteerejä voi käyttää lähes kaikkien tarpeeksi suurten palveluhankintojen kilpailutuksissa.

KUVA

PER

TTI R

AAM

I

KUVA

SAM

I LIE

VON

EN

KUVA

SAK

ARI M

ANN

INEN

VALITSEMALLA YHTEISKUNTA-VASTUUNSA KANTAVIA PALVELUNTUOTTAJIA VOIMME LUODA TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA JULKISTEN HANKINTOJEN KAUTTA.” Q&A

KUVA

MAR

IA N

EVAL

A

21

22

Miten palveluja muotoillaan yhdessä? Miten järjestetään onnistunut asukastilaisuus? Miten eri ryhmien osallis-tuminen huomioidaan suun-nittelussa? Milloin asukkaiden mielipiteitä pitää kysyä?

K untalaispalvelut järjestää syk-systä alkaen osallisuuskoulu-tuksia kaupungin työntekijöille ja esimiehille. Peruskursseilla

saadaan yleiskuva osallistumisen lähtö-kohdista, uuden kuntalain vaatimuksista ja osallistumisen suunnittelusta. Kurssit löytyvät HR-työpöydältä.

Lisäksi järjestetään kohdennettuja koulutuksia esimerkiksi asukastyöpajo-jen järjestämisestä, erilaisista osallistu-mismenetelmistä, osallistumisen johta-misesta ja arvolatautuneiden asioiden

käsittelystä. Kohdennettuja kou-lutuksia järjestetään henkilöstön toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Osallisuuden ja asukasvuo-rovaikutuksen teemoja sisälly-tetään jatkossa myös uusien työntekijöiden infoihin, esimies-koulutuksiin ja luottamushenkilöi-den koulutuksiin. Pilvitoimistosta löytyy materiaalia itsenäistä opiskelua varten: osallisuusver-koston työtilaan tulee vähitellen kattava kirjasto menetelmäop-paita, linkkejä ja kirjavinkkejä. Kaupungin työntekijöiden lisäksi

myös kuntalaisille järjestetään opastusta ja tietoiskuja siitä, miten kaupungin toi-mintaan ja palveluiden suunnitteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

u Teksti Ella TanskanenKuva Pia Tasanko

OSAATKO OSALLISTAA?

DEMOKRATIATÄRPPEJÄ SYKSYYN• EUROOPAN NEUVOSTON PAIKALLISDEMOKRATIAN VIIKKO 17.–23.10.

Demokratiaviikkoa juhlistetaan mm. demokratiatorilla ja Vantaa-info-jen näyttelyissä.

• KESKUSTELEVA KAUPUNKI – DELIBERATIIVISEN DEMOKRATIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISPÄIVÄ 9.11. Päivän aikana kaupungintalolla on luvassa asiantuntijapuheenvuo-roja, työpajoja ja kiinnostavaa keskustelua osallistumisesta, demo-kratiasta ja viranhaltijoiden ja kuntalaisten muuttuvista rooleista.

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet Avaimesta.

O let saattanut kuulla Vantaan Vakoojista, mutta keitä he ovat? Ajatus Vantaan Vakoojat -ryhmän perustamisesta syntyi tarpeesta saada innok-kaita ja muutoksenhaluisia kuntalaisia mukaan

kehitystyöhön.Ilmoittautuessaan Vantaan Vakoojien toimintaan, henkilö

antaa tärkeimmät taustatietonsa sekä kiinnostuksen koh-teensa Vantaan palveluiden kehittämiseen. Näistä vapaaeh-

Avaimessa on joukko ohjeita, jotka eivät palvele tarkoitustaan. Mutta mistä ihmeestä irtoaisi aikaa niiden läpikäymiseen? Olisi myös ihan älyttömän kivaa jakaa omaa osaamista työkavereille, mutta miten? Kuulostaako tutulta?

Kuluneen puolentoista vuoden ai-kana kymmenkunta kuntalaispal-veluiden työntekijää on päässyt pureutumaan omasta työstä nou-

seviin kehittämiskohteisiin ohjatusti ja suun-nitelmallisesti. Kehittäminen nivottiin osaksi oppisopimuskoulutuksena suoritettavia tuo-tekehittäjän erikoisammattitutkintoja.

– Koulutuksen avulla saimme rajattua kehittämiskohteet tarkasti ja luotua toimivan aikataulun sille, miten asia nivottiin osaksi muuta työskentelyä, kertoo kuntalaispalve-luiden johtaja Iiris Lehtonen.

Suuri osa koulutukseen osallistuneista sai tutkinnon suoritettua keväällä 2016, muu-tamien koulutus päättyy alkusyksyllä.

TUOTEKEHITTÄJÄT PAKETOIVAT PALVELUITA

Jan Kuronen esittelee puhelinpalveluiden Avain-sivujen uudistamista kuntalaispalveluiden kehittämispäivillä.

Koulutuksesta saatiin eväitä arjen työhönOppisopimuskoulutuksessa olleet työn-tekijät ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä toistensa kanssa ja iloinen uusien ide-oiden virta on värittänyt koulutukseen osallistuneiden puheita pitkin matkaa. Koulutukseen sisältyvästä ohjauksesta ja muiden opiskelijoiden tarjoamasta tues-ta huolimatta – tai sen ansiosta – monet tuotekehittäjistä päätyivät muuttamaan projektiensa lähtökohtia matkan varrella.

– Kokemuksen innostamana suunnit-telin kaikille kehittäjille lautapelin. Siinä pelinappula juoksee Vantaan kartalla, välillä tielle osuu esteitä ja sitä joutuu ruutuun, jossa käsketään päivittämään kehittämissuunnitelmaa yhden heitto-vuoron ajan, nauraa Jan Kuronen, joka keskittyi koulutuksessa puhelinpalvelui-den Avain-sivujen kehittämiseen.

Tuotekehittäjät saivat koulutuksesta runsaasti eväitä myös arjessa tapahtu-vaan työhönsä.

– Oma suhtautumiseni ohjeistami-seen muuttui radikaalisti. Puhelinpal-veluiden sivuilta karsittiin pois paljon tekstejä ja ymmärsin, että aivan jokais-ta yksityiskohtaa ei tarvitse selittää käyt-täjille jokaisessa ohjeessa, Jan kuvailee.

Tutustu puhelinpalveluiden uudistuneisiin sivuihin Avaimessa: Palvelut > Yhteystiedot > Puhelin-palvelut.

u Teksti ja kuva Anna Eskola

toisista, osallistumisenhaluisista vantaalaisista muodostuu kuntalaisrekisteri, josta voidaan valita juuri sopivat henkilöt mukaan kehitystyöhön.

Vantaan Vakoojia voidaan kutsua mukaan ideoimaan ja kehittämään Vantaan palveluita mm. ryhmäkeskustelujen, ideointityöpajojen, haastatteluiden ja kyselyiden muodossa. Projektista riippuen kehittämistyöhön osallistuneille voidaan jakaa pieniä palkintoja.

Kun projektissasi on tarve saada kuntalaisten mielipide ja kokemus kuuluviin, ota yhteyttä Vantaan Vakoojiin. Vantaan Vakoojien yhdyshenkilönä toimii Maria Nevala tietohallinnon palvelukeskuksesta. Lisätietoja ja yhteydenotot: vantaan.vakoojat@vantaa.fi

DigiVantaa-blogista löytyvät Vantaan sähköiset asioin-tipalvelut -hankkeen viimeisimmät kuulumiset ja lisätietoja Vantaan Vakoojista: digivantaa.wordpress.com

VANTAAN VAKOOJAT PALVELUKSESSANNEKUVA MARIA NEVALA

TOIVEITA UUSISTA KOULUTUKSISTA VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN ALUEKOORDINAATTORIT@VANTAA.FI.

Legopalikat otettiin avuksi Myyrmäen alueen kaavarunkoon pureutuvassa asukastyöpajassa.

23

2524

H enkilöstölle on varattu liikun-tapalveluiden ryhmistä kiin-tiöpaikkoja, joihin osallistuvat saavat harrastustukea. Kurs-

seja on tarjolla eri puolilla Vantaata. Tar-jolla on myös muutama kuntosaliharjoit-telun starttikurssi.

Kiintiöpaikoille ilmoittautuneiden kurssimaksu on jumpissa 30 €/kausi ja kuntosalin starttikurssin hinta on 20 €. Sama henkilö voi ilmoittautua vain yh-delle tuetulle jumppa-kurssipaikalle.

ILMOITTAUTUMINEN SYYSKAUDELLE 2016Ilmoittautumiset henkilöstön ryhmiin tai kursseille ma 15.8.–ti 16.8. klo 9–11 ja 12–16 puhelimitse numeroon 09 8392 4601.

Kiintiöpaikoille voi ilmoittautua myös ohjauskaudella 5.9.–17.12., mikäli paikkoja on vielä vapaana. Tiedustelut p. 09 8392 9479 tai 09 8392 4601.

Kurssimaksu laskutetaan ja ilmoittautuminen on sitova.

ILMOITTAUTUMISEN PERUMINENTunneilta pois jääminen ei ole ilmoittau-tumisen peruutus. Varausta ei voi perua kurssiohjaajalle eikä uimahallien kassa-henkilöille.

Varauksen voi perua maksutta ennen toista kokoontumiskertaa: puhelimitse vir-

ka-aikana 09 8392 4601 tai 09 8392 9479 tai sähköpostilla: helja.punnala@vantaa.fi. Sen jälkeen kurssipaikasta laskutetaan 30 €. Kuntosaliharjoittelun starttikurssin voi perua maksutta viikkoa ennen kurssin alkamista.

KURSSIMAKSUN MAKSAMINENKurssimaksun lasku lähetetään postitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun osoitteeseen. Maksuaika on laskun päi-väyksestä 14 päivää + kolme pankkipäi-vää. Muistutuslaskusta laskutetaan lain-mukainen muistutusmaksu. Jos laskua ei makseta muistutuksenkaan jälkeen, lasku siirtyy perintään. Tällöin asiakkaan tulee maksaa muistutuslaskusta aiheutuneet kulut ja korot Intrumille. Kurssimaksuja tai osaa kurssimaksuista ei pääsääntöisesti palauteta. Poikkeuksena ovat pidempiai-kaiset sairauspoissaolot harkinnanvarai-sesti lääkärintodistusta vastaan.

KAIKILLE KUNTALAISILLE AVOIMET JUMPPA- JA VESILIIKUNTA-RYHMÄTOhjattua liikuntaa syksy 2016 – kevät 2017 -esite jaetaan Vantaan kotitalouksiin elo-kuussa 2016. Lisätietoa Vantaan kaupun-gin nettisivuilta vantaa.fi.

Vesiliikuntaryhmissä ei ole henkilö-kunnalle erikseen varattuna kiintiöpaikko-ja. Ilmoittautuminen kaikille kuntalaisille avoimiin vesiliikuntaryhmiin sähköisesti to 18.8. klo 15 – su 28.8., puhelimitse to 18.8. klo 15–18, 09 8392 4601.

Henkilökunnan kausimaksu vesilii-kuntaryhmissä on 20 €/kausi. Uimahal-

lin sisäänpääsymaksu ei sisälly hintaan. Kurssimaksu maksetaan uimahallin kas-salle. Kuvallinen henkilökortti tai uusin palkkakuitti käy todisteeksi siitä, että on Vantaan kaupungin henkilöstöä.

Kaikille kuntalaisille avoimiin ryhmä-liikuntoihin ilmoittautuminen sähköisesti ke 17.8. klo 9 – su 28.8., puhelimitse ke 17.8. klo 15–18, p. 09 8392 4601. Kurssimaksu 50 €/kausi/ryhmä.

KUNTOSALIHARJOITTELUN STARTTIKURSSITKolme kertaa kokoontuvassa starttiryh-mässä tutustutaan kuntosalin laitteisiin, opitaan oikeat suoritustekniikat ja saa-daan vinkkejä hyvään lihaskuntoharjoit-teluun. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta kun-tosaliharjoittelusta, ja joille sali on vieras paikka. Kurssilta saadaan lisäpotkua itse-näisen harjoittelun aloittamiseen.

3 x 75 min, enimmillään 5 hlöä/kurssi, kurssimaksu 20 €.Myyrmäen uimahallin kuntosali, Myyrmäenraitti 4• ke 7.9., ke 14.9. ja ke 21.9

klo 16.30–17.45Koivukylän vanhustenkeskuksen kuntosali, Karsikkokuja 13• to 8.9., to 15.9. ja to 22.9.

klo 16.30–17.45Hakunilan uimahallin kuntosali, Sotungintie 17• ti 13.9., ti 20.9. ja ti 27.9. klo 18–19.15

Kurssi Paikka Opettaja Päivä Aika Syyskausi 2016 Kerrat Hinta €

Pump Tikkurilan uimahalli Läntinen Valkoisenlähteentie 50

Anna Niinimäki ma 17–17.55 5.9.–12.12. (ei ma 5.12.)

14 30

Keho ja voima -jumppa Tikkurilan uimahalli Anna Niinimäki ma 18–18.55 5.9.–12.12.(ei ma 5.12.)

14 30

LIIKUNTAPALVELUIDEN RYHMÄT

HENKILÖSTÖLLE VARATUT PAIKAT LIIKUNTAPALVELUIDEN RYHMIIN SYKSYLLÄ 2016

ITÄ-VANTAA

Syvävenyttely Tikkurilan uimahalli Anna Niinimäki ma 19–19.55 5.9.–12.12. (ei ma 5.12.)

14 30

Kuntojumppa Koivukylän vanhustenkeskus Karsikkokuja 13

Eija Lehto ma 17.25–18.20 5.9.–12.12. (ei ma 5.12.)

14 30

Kehonhuolto Koivukylän vanhustenkeskus Eija Lehto ma 18.30–19.25 5.9.–12.12. (ei ma 5.12.)

14 30

Terve selkä (heken oma kiintiökurssi)

Tikkurilan uimahalli Jenni Johansson ti 16.10–16.55 6.9.–13.12. (ei ti 6.12.)

14 30

Zumba Tikkurilan uimahalli Heidi Myllynen ti 17–17.55 6.9.–13.12. (ei ti 6.12.)

14 30

Miesten liikunta Tikkurilan uimahalli Nina Mäkinen ti 19–19.55 6.9.–13.12. (ei ti 6.12.)

14 30

Kahvakuula Aikuisopisto, Opistotalo Lummetie 5

Mirja Hiirikoski ti 17.15–18.10 6.9.–13.12 (ei ti 6.12.)

14 30

Kuntonyrkkeily * omat säkkihanskat

Aikuisopisto, Opistotalo Nina Mäkinen ke 19–19.55 7.9.–14.12. 15 30

Kuntopotkunyrkkeily * omat säkkihanskat

Aikuisopisto, Opistotalo Nina Mäkinen ke 20–20.55 7.9.–14.12. 15 30

Kuntojumppa (heken oma kiintiökurssi)

Tikkurilan uimahalli Milla Kiiski/ Tuula Eskelinen

ke 16.30–17.25 7.9.–14.12. 15 30

Kahvakuula Tikkurilan uimahalli Milla Kiiski/ Tuula Eskelinen

ke 17.30–18.25 7.9.–14.12. 15 30

Zumba Tikkurilan uimahalli Petra Abu-Raed ke 18.30–19.25 7.9.–14.12. 15 30

Vatsa-selkä-pakara Rajakylän tenniskeskus Latukuja 4

Kreeta Halonen ke 17–17.55 7.9.–14.12. 15 30

Kehonhuolto Rajakylän tenniskeskus Kreeta Halonen ke 18–18.55 7.9.–14.12. 15 30

Niska-selkä-hartia Tikkurilan uimahalli Minna Kullström to 16.30–17.25 8.9.–15.12. 15 30

Pilates alkeet Tikkurilan uimahalli Minna Kullström to 17.30–18.25 8.9.–15.12. 15 30

Pilates Tikkurilan uimahalli Minna Kullström to 18.30–19.25 8.9.–15.12. 14 30

Kahvakuula Tikkurilan uimahalli Anna Niinimäki la 10.30–11.15 10.9.–17.12. (ei la 5.11.)

14 30

LÄNSI-VANTAA

Paikka Ryhmä Opettaja Päivä Aika Syyskausi 2016 Kesto Hinta €

Zumba Myyrmäen uimahalli Myyrmäenraitti 4

Sari Sarpaneva ma 17.15–18.10 5.9.–12.12. (ei ma 5.12.)

14 30

Niska-selkä-hartia Myyrmäen uimahalli Eszter Osmala ma 18.15–19.10 5.9.–12.12. (ei ma 5.12.)

14 30

Pump Myyrmäen uimahalli Eszter Osmala ma 19.15–20.10 5.9.–12.12. (ei ma 5.12.)

14 30

Kuntojumppa Myyrmäen uimahalli Eeva Kuusela ti 17–17.55 6.9.–13.12. (ei ti 6.12.)

14 30

Pilates alkeet Myyrmäen uimahalli ohjaaja avoin ti 18–18.55 6.9.–13.12. (ei ti 6.12.)

14 30

Pilates Myyrmäen uimahalli ohjaaja avoin ti 19–19.55 6.9.–13.12. (ei ti 6.12.)

14 30

Teemajumppa (teemat syksy; keppi, gymstick, keppi + kuminauha)

Myyrinki, Liesitori 1 (käynti Vaskivuorentien puolelta)

Satu Helppolainen ke 17–17.55 7.9.–14.12. 15 30

Kahvakuula Myyrinki Satu Helppolainen ke 18–18.55 7.9.–14.12. 15 30

Kiinteytys Myyrmäen uimahalli Eeva Kuusela ke 17–17.55 7.9.–14.12. 15 30

Circuit Myyrmäen uimahalli Eeva Kuusela ke 18–18.55 7.9.–14.12. 15 30

Keho ja voima -jumppa Myyrmäen uimahalli Sari Sarpaneva ke 19–19.55 7.9.–14.12. 15 30

Kahvakuula Myyrmäen uimahalli Inka Mannoja to 17–17.55 8.9.–15.12. 15 30

Keho ja mieli -jumppa Myyrmäen uimahalli Inka Mannoja to 18–18.55 8.9.–15.12. 15 30

Zumba Myyrmäen uimahalli Rita Safdi-Laitinen to 19–19.55 8.9.–15.12. 15 30

HENKILÖSTÖLIIKUNTA SYKSYLLÄ 2016

2726

T utustu kurssitarjontaan Opistotalo 10 vuotta -piha-tapahtumassa ti 9.8. klo 13–19 (Lummetie 5) Tarjolla liikuntaa

koko päivän ja näytteitä kursseista. Pihatapahtuman ohjelma: vantaa.fi/aikuisopisto ja ilmonet.fi. Aikuisopiston opinto-ohjelman voi noutaa Opistota-lolta, Myyringistä, kirjastosta, Vantaa-infosta, uimahallista, Suomalaisesta kirjakaupasta tai K-supermarketista.

AIKUISOPISTON RYHMÄTILMOITTAUTUMINEN SYYSKAUDELLE 2016Ilmoittautumalla kurssille sitou-dut maksamaan kurssimaksun. Tunneilta pois jääminen ei ole ilmoittautumisen peruutus. Il-moittautuminen torstaina 18.8. alkaen klo 13 puhelimitse numeroon 09 8392 4342.

Varsinaisen ilmoittautumispäivän jälkeen ilmoittautuminen jatkuu niin pitkään kun paikkoja riittää. Voit ilmoittautua arkipäivisin klo 12–14 opintosihteerille, p. 09 8392 6091 / Varpu Sjögren.

ILMOITTAUTUMISEEN TARVITTAVAT TIEDOT• kurssinumero (kuusinumeroinen

koodi)• kurssin nimi• ilmoittautujan nimi• henkilötunnus• lähiosoite• postinumero ja -toimipaikka• puhelinnumero (mielellään matka-

puhelin)• sähköpostiosoite

Huomaa: Kurssin alkamisesta ei tule eril-listä ilmoitusta. Ainoastaan peruutukset ilmoitetaan oppilaille. Kaudella voit il-moittautua vain yhdelle tuetulle kurssille!

ILMOITTAUTUMISEN PERUMINEN• Ilmoittautumisen voi perua ilmaiseksi

viimeistään 7 päivää ennen kurssin alkamista.

• Jos kurssin alkuun on alle 7 päivää, kurssimaksusta peritään puolet.

• Jos ilmoittautumista ei ole peruttu ennen kurssin alkamista, on kurssi-maksu maksettava kokonaisuudes-saan.

• Ilmoittautumisen voi perua ottamalla yhteyttä opintosihteeriin puhelimitse tai sähköpostilla.

• Tärkeää: ilmoittautumista ei voi perua kurssin opettajalle.

KURSSIN MAKSAMINENKurssimaksu on ilmoitettu kunkin kurs-sin kohdalla. Lasku kurssista lähetetään

postitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun osoitteeseen. Lasku saattaa tulla vasta kurssin alkamisen jälkeen, mutta se ei estä kurssille osallistumista.Laskun maksuaika on laskun päiväyk-sestä 14 päivää. Muistutuslaskusta las-kutetaan lainmukainen muistutusmaksu. Maksumuistutus tulee suorittaa eräpäi-vään mennessä, muutoin lasku siirtyy perintään. Maksettua kurssimaksua ei palauteta.

VAKUUTUKSETVantaan kaupunki ei vakuuta Aikuis-opiston opiskelijoita. Tämän vuoksi suo-sittelemme vapaa-ajan vakuutuksen tai muun riittävän vakuutusturvan hankki-mista. Aikuisopisto ei vastaa tiloihin jäte-tystä henkilökohtaisesta omaisuudesta.

Oikeudet ohjelman muutoksiin pidäte-tään. Pyrimme mahdollisimman vähäi-siin opinto-ohjelman muutoksiin.

YHTEYSTIEDOT• Toimisto

Opistotalo, Lummetie 5, 01300 Vantaa, p. 09 8392 4342, avoinna ma–to klo 9–16, pe klo 9–15.

• Liikunnan suunnitteluopettaja, tanssi, jooga ja liikunnalliset hyvin-vointiryhmät. p. 09 8392 3065 tai 050 312 1931.

• Opintosihteeri Varpu Sjögren, puhelinaika ma–pe klo 12–14, p. 09 8392 6091.

Kurssitunnus Kurssi Paikka Opettaja Päivä Aika Syyskausi 2016 Kerrat Hinta €

162032 Afrotanssi Opistotalo, Lummetie 5

Sointu Condé to 17–18 15.9.–1.12. 12 36

162035 Aikuisbaletin alkeet Myyrmäki Riina Salmi su 15.30–16.30 18.9.–27.11. 11 31

162046 Asahi Myyrinki, Liesitori 1, 3krs. (kulku Vaskivuo-rentien puolelta)

Tarja Lemström ti 19–20 13.9.–29.11. 12 36

162050 Asahi Opistotalo Mirja Hiirikoski ke 16.15–17.15 14.9.–30.11. 12 36

162036 Burleskin alkeet Opistotalo Anna Niinimäki su 14.15–15.15 11.9.–27.11. 12 36

162033 Finnhits & Dance Mix Monitoimikeskus Lumo, Urpiaisentie 14

Mirja Hiirikoski pe 18.30–19.30 16.9.–2.12. 11 31

162030 Flamencon alkeet Myyrinki Anni Hakala ti 17–18 13.9.–29.11. 12 36

162044 Hathajooga Opistotalo Terttu Mehtonen ma 16.35–18.05 12.9.–28.11. 12 54

162052 Hathajoogan kautta rajajoogaan

Leinelän päiväkoti, Metsäkeijunkuja 2

Eeva Koistinen ke 19.30–21 14.9.–30.11. 12 54

162037 Jooga Opistotalo Mirja Hiirikoski ma 10.20–11.50 12.9.–28.11. 12 54

162047 Jooga Myyrinki Yasamin Salonen ti 8.15–9.30 13.9.–29.11. 12 44

162051 Jooga Opistotalo Mirja Hiirikoski ke 17.20–18.50 14.9.–30.11. 12 54

162053 Joogaa stressin-hallintaan

Opistotalo Sirkku Huuska pe 18.30–20 16.9.–2.12. 10 40

162031 Kuntotanssi Opistotalo Sointu Condé to 16–17 15.9.–1.12. 12 36

162045 Meditaatioon johtava joogaharjoitus

Leinelän päiväkoti Eeva Koistinen ma 19.30–21 19.9.–5.12. 12 54

162043 Method Putkisto syvävenyttely ja syväjumppa

Myyrinki Raija Jukarainen-Mäkinen

ma 16.30–18 12.9.–28.11. 12 54

162049 Method Putkisto syvävenyttely ja syväjumppa

Opistotalo Raija Jukarainen-Mäkinen

ti 19.15–20.45 13.9.–29.11. 12 54

162028 Rivitanssi – Line Dance

Kimokujan päiväkoti, Kimokuja 5, Hakunila

Kirsi-Marja Vinberg

ma 19.30–21 12.9.–28.11. 12 54

162054 Selkä kuntoon joogalla

Monitoimikeskus Lumo

Mirja Hiirikoski pe 19.30–21 16.9.–2.12. 11 47

162048 Somatic Pilates Myyrinki Arja St.Croix ti 20–21 13.9.–29.11. 12 36

HENKILÖSTÖLLE VARATUT PAIKAT AIKUISOPISTON LIIKUNTARYHMIIN SYKSYLLÄ 2016

CircuitTunti sisältää alkuverryttelyn ja kuntopiirin, jossa sekä sykettä nostavia että lihaskunto-liikkeitä. Lisäksi loppuvenyttelyt.

KahvakuulaKoko vartalon lihaskuntoa ja liikkuvuutta pa-rantava erittäin tehokas liikuntamuoto. Tunti rakentuu lämmittelystä, kahvakuulaliikkeistä ja loppuvenyttelystä.

Keho ja mieli -jumppaKeho ja mieli on rauhallinen tunti, kehon ja mielen rentoutta edistävä tunti. Tunnilla on ai-neksia muun muassa pilateksesta ja joogasta. Tunnilla tehdään harjoitteita, jotka edistävät selän ja niska-hartiaseudun terveyttä.

Keho ja voima -jumppaKeho ja voima -jumpassa valtaosa liikkeistä tehdään kehonpainoharjoitteluna, jolloin vastuksena käytetään omaa kehon painoa. Tunnilla voidaan käyttää eri välineitä harjoit-teiden apuna.

KehonhuoltoTunti soveltuu kaikille iästä ja liikuntakoke-muksesta riippumatta. Tunnilla vahvistetaan kehon syviä lihaksia ja kehitetään keskivar-talon hallintaa sekä avataan liikeratoja ja venytetään kireitä lihaksia.

KiinteytysTehokas ja vauhdikas tunti, joka sisältää reip-paan alkulämmittelysarjan, lihaksia kiinteyt-tävää voimaharjoittelua ja loppuvenyttelyt. Tunti voi sisältää hyppyjä ja tunnilla voidaan käyttää painoja tai muita liikuntavälineitä tehostamaan harjoittelua.

LIIKUNTAPALVELUIDEN LIIKUNTARYHMIEN KUVAUKSET

KuntojumppaTunti koostuu helposta alkulämmittelyosuu-desta, lihaskuntoa vahvistavista liikkeistä ja loppuvenyttelystä. Tunnilla voidaan käyttää liikuntavälineitä tehostamaan harjoittelua. Tunti ei sisällä hyppyjä.

KuntonyrkkeilyKuntonyrkkeily on tehokasta harjoitusta koko keholle, varsinkin niska-hartiaseudun lihak-sille. Mukaan tarvitset säkkihanskat, joita voi ostaa urheilukaupoista ja netistä.

KuntopotkunyrkkeilyKuntopotkunyrkkeilytunnilla opit turvallisesti lyöntien lisäksi myös erilaiset potkut. Takuu-varma kunnonkohottaja! Mukaan tarvitset säkkihanskat.

Miesten liikuntaOma liikuntaryhmä miehille. Lihaskuntohar-joittelua ja lihashuoltoa.

Niska-selkä-hartiaHelppoa ryhtijumppaa, joka sopii kaikille. Tunti sisältää erityisesti niska-selkä-hartiaseu-dun avaavia ja vahvistavia liikkeitä. Tunneilla voidaan käyttää keppejä, kuminauhoja ja erilaisia painoja tehostamaan harjoitusta.

Pilates alkeetTunnilla tutustutaan omaan kehoon vahvis-tamalla keskikehoa, opettelemalla fysiologi-sesti oikeaoppisia liikeratoja ja syventämällä hengitystä. Tunti soveltuu kaikille iästä ja liikuntakokemuksesta riippumatta. Liikunta on hypytöntä.

PilatesTunti on suunnattu kaikille, joilla on aiempaa kokemusta pilateksesta. Tunnin tavoitteena on lisätä voimaa, kestävyyttä ja liikkuvuutta parantamalla kehon keskustan hallintaa. Liikunta on hypytöntä.

PumpPump on klassikkotunti sinulle, joka haluat kehittää lihaskuntoasi. Harjoitteet suoritetaan levy- tai voimatangolla, käsipainoilla ja muilla välineillä. Ei askelsarjoja.

SyvävenyttelyTunti koostuu lämmittelystä ja kehoa venyttä-vistä ja huoltavista liikkeistä. Soveltuu kaiken-ikäisille ja -kuntoisille. Tunnilla parannetaan lihastasapainoa venyttäen kiristyviä ja virhe-asentoja aiheuttavia lihaksia sekä vahvistaen kehon syviä tukilihaksia.

TeemajumppaTeemajumppa on selkeää perusjumppaa, jossa käytetään eri välineitä tehostamaan tunnin harjoitteita. Teemat vaihtuvat viiden viikon jaksoissa. Teemat syyskaudella: keppi, gymstick ja keppi+kuminauha.

Terve selkäTunti on matalan kynnyksen liikuntaa, jossa painopiste on erityisesti selkää ja kehon syviä lihaksia vahvistavissa liikkeissä sekä liikera-toja avaavissa harjoitteissa.Tunnilla voidaan käyttää keppejä, kuminauhoja ja erilaisia painoja tehostamaan harjoitusta.

Vatsa-selkä-pakaraTehokiinteytystä pakaroille, vatsalle ja vahvis-tavia liikkeitä selälle. Tunti koostuu helposta alkulämmittelystä, lihaskuntoliikkeistä ja venyttelystä.

ZumbaZumba on helppo ja hauska tapa kohentaa kuntoa ja karistaa ylimääräisiä kiloja. Help-pojen tanssiaskeleiden ja mukaansatempaa-van musiikin siivittämänä jokainen pääsee nauttimaan tehokkaasta tunnista ja iloisesta tunnelmasta heti ensimmäisellä kerralla.

2928

Kinesisk gatuhandel.

Semester är ett bra påfund som inte är någon självklarhet ute i världen. Avstånd ger alltid perspektiv på saker. Efter 15 somrar på stugan valde jag i år att fara lite längre bort.

L edningsgruppens möte ska just börja och folk pratar om sina som-marplaner. Det är flera som klagar på att deras tonåringar inte längre

vill fara nånstans med dem. Jag säger ingenting, men funderar tyst för mig själv att är det månne fel på mina kolleger eller på mina söner. De åker fortfarande gärna på semester med mig fast de redan är 19 och 16 år.

I juni for vi jorden runt på fyra veck-or, först med tåg via Moskva till Peking. Jag har drömt om en resa med transsi-biriska järnvägen i åratal. Alla längtar vi efter olika saker; för mig är drömmen en

NÄR RINGBANAN INTE RÄCKER TILLvecka med tonåringar i ett tåg utan dusch. Jag gillar tåg. Att flyga blir inte myck-et dyrare. Men bra mycket tråkigare.

Samma fast på ett annat sättAtt få sitta stilla länge är ett lyx man aldrig kan unna sig själv varken hemma eller på stugan. Tåget gungar hyp-notiskt, man kan ligga och läsa fast hela dagen, från fönstret syns först oändliga björkskogar, sedan sagolika berg, den enorma Bajkal sjöns sandstränder, Mon-goliets slätter, Gobiöknen, hästar, getter, kameler. Den här världen är hisnande vacker. Det här ser man inte från flyget.

Det var vemodigt att anlända till Pe-king och lämna tågkupén. Fast allt är nog mycket spännande också här. Imorgon flyger vi över Stilla havet och fortsätter på andra sidan vår långsamma roadtrip

med hyrbil och buss.När jag skriver det

här, sitter vi på en lokal buss på väg till Kina-muren. Igen kunde man komma lättare undan om man skulle hoppa på en guidad tour, men inte skulle det vara lika roligt. Folk stiger in och ut, unga och väldigt gamla kineser. En fafa försöker kommunicera på ryska med min son. Förort efter förort far

förbi. Precis som när man åker Ringba-nan.

Vanda är långt borta men livet är ändå ganska likadant överallt. Folk på väg till jobbet, skolan, skratt, kramar, gräl. Lejle, Sandkulla, Dickursby. Mioachen-zeng, Huairou, Mutianyu. Same, same but very different.

u Text och bilder Anna Groth

Vy från Kinesiska muren.

AIKUISOPISTON LIIKUNTAKURSSIEN KUVAUKSET

AfrotanssiAfrotanssi lisää niska-hartiaseudun ja lan-tion liikkuvuutta, koordinaatiokykyä sekä kehon hallintaa ja tasapainoa. Hypyt ja tömistelyt tekevät hyvää luustolle.

Aikuisbaletin alkeetTunneilla käydään läpi omaa kehoa kuun-nellen klassisen baletin alkeistason liike-materiaalia. Lisää kehotietouttasi, vartalon linjausta, koordinaatiota ja tasapainoa. Tunti sopii myös miehille!

AsahiAsahi-terveysliikunnan liikkeet ovat palaut-tavia, koko kehoa ja mieltä harjoittavia ja ne tehdään rauhallisesti hengityksen tahdissa. Liikesarjat on suunniteltu niin, että erilaisia lihas-, nivel-, niska-, hartia- ja selkävaivoja potevat henkilöt saavat lievitystä vaivoihin-sa.

Burleskin alkeetKurssilla opetellaan sensuellia naiseutta kuvaavaa kehonkieltä. Burleskista saa ryhtiä keskikehoon, iloa omista kurveista ja naurua suupieliin. Mukaan suojalapulliset tanssikor-kokengät, tanssilenkkarit tai sisätossut.

Finnhits & Dance MixKurssilla tanssitaan ja lauletaan kotimaisten hittimusiikin tahdittamana niin rokkia, dis-coa, lattareita kuin lavatanssibiisejä. Tanssi-miseen ei tarvita paria ja oma ääni riittää.

Flamencon alkeetAlkeiskurssilla tutustutaan käsien, jalkojen ja vartalon perustekniikkaan. Haemme flamen-con temperamenttia tanssiharjoitteiden ja erilaisten flamencorytmien tahdissa.

HathajoogaHathajoogan perustana ovat keskittyneesti hengityksen rytmissä suoritettavat fyysiset harjoitukset, rentoutuminen ja sisäisen hil-jaisuuden kokeminen.

Hathajoogan kautta rajajoogaanHathajooga on täsmällistä suuria lihasryh-miä ja ryhtiä tukevaa joogaharjoittelua. Ra-jajoogassa keskitytään tietoisuuteen omaa kehoa ja hengitystä kuunnellen ja pyritään harmoniaan ja läsnäoloon elämässä.Meditaatioon johtava joogaharjoitusKurssilla tehdään meditaatioon valmistele-via joogaharjoituksia. Harjoitukset auttavat löytämään hyvän istuma-asennon, jossa on miellyttävä tehdä ohjattu meditatiivinen matka.Lopuksi vastaanotetaan tietoinen, sisäinen hiljaisuuden tila.

JoogaHathajoogaan perustuvia harjoituksia, jois-sa lisänä vaikutteita muista joogasuuntauk-sista. Fyysiset harjoitukset tehdään omaa kehoa kuunnellen ja hengitystä seuraten. Tunneilla käytetään apuvälineitä, jotka auttavat linjaamaan eri jooga-asentoja ja tekevät niistä kaikille mahdollisia. Oma joo-gamatto mukaan.

Joogaa stressinhallintaanKehon ja mielen kokonaisvaltaiseen hyvin-vointiin keskittyvä tunti. Rauhoittumista arjen kiireistä, hengitysharjoituksia sekä rauhallisesti etenevää kehonhuoltoa. Oma joogamatto mukaan.

KuntotanssiHauskan ja tehokkaan tunnin aikana tanssi-taan helppoja, lyhyitä koreografioita, jotka koostuvat musiikkilajille ominaisista liikkeis-tä. Tanssityylejä vaihdellaan kappaleen mu-kaan salsasta balettiin, discoon ja afroon.

Method Putkisto syvävenyttely ja syväjumppaMethod Putkisto on syvävenytys- ja ke-honhallintatekniikka, joka parantaa kehon kokonaisvaltaista tasapainoa ja lisää kehon tuntemusta. Harjoitukset parantavat ryhtiä ja syvähengitys tehostaa aineenvaihduntaa ja rentouttaa. Oma jumppamatto mukaan.

Selkä kuntoon joogallaKeskitymme huoltamaan selkää kokonais-valtaisesti kehon ja mielen kautta. Medi-tatiiviset hengitys- ja läsnäoloharjoitukset rentouttavat ja virkistävät mieltä. Oma joogamatto ja kevyt peite mukaan.

Rivitanssi – Line DanceTanssimme helppoja tansseja monipuolisen musiikin tahtiin: kantria, lattareita, tangoa, valssia. Musiikki sanelee tanssityylin ja -ku-viot. Et tarvitse paria. Jalkaan sisäkengät.

Somatic PilatesPilates on erinomainen tapa parantaa kehon lihastasapainoa ja omaksua hyvin hallittu ryhti. Harjoitukset perustuvat syvien lihasten vahvistamiseen. Somatic Pilates -harjoittelussa painotetaan kykyämme tuntea ja korjata itseämme sekä ottaa voi-mavaramme käyttöön. Oma jumppamatto mukaan.

VantaaLiikettä

30

ARTSIN TAIDEKOKOELMAT MYÖS KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN ILONA

Vantaan taidemuseo Artsi sijaitsee Myrtsissä, mutta kaupungin taidekokoelmien ansiosta myös kaikkialla

kaupungissa. Artsi on erikoistunut graffitiin, katutaiteeseen ja performanssiin, mutta vuosien varrella vakiintuneet kotimaisen nykytaiteen eri muodot pysyvät matkassa

mukana tulevaisuudessakin.

Pentti Kaskipuro ja Marjatta Hanhijoki kokoelmateoksia esillä Artsin Sinä&Minä muotokuvassa -näyttelyssä.

VASTAUSTaidehankintamääräraha on 10 000 € per vuosi ja taideteoslahjoituksia ote-taan vastaan, mikäli ne osuvat kokoel-man linjaan. Lisäksi Vantaalla on pitkät ja tunnetusti hyvät perinteet julkisen taiteen hankkeissa, esim. uusilla asuin-alueilla ja ulkoveistosten suhteen. Tai-dekokoelman sisältö linjataan kokoel-maohjelmassa, jonka uudistettu versio oli vapaa-ajan lautakunnan käsittelys-sä kesäkuussa.

KYSYMYSJoku heitti koulun ruokalassa kastik-keen taideteoksen päälle/taideteos ka-tosi mystisesti/kollega nappasi taidete-oksen mukaansa työhuoneen seinältä eläkkeelle jäädessään/jotain muuta yhtä erikoista. Miten toimitaan?

VASTAUSOta välittömästi yhteyttä Pauliina Kähärään, niin tilaamme konservaat-torin/poliisin/viestinnän/muun tahon paikalle.

u Teksti Kati Huovinmaa ja Pauliina KähäräKuvat Sami Seppänen

VASTAUSOle yhteydessä viimeistään kaksi viikkoa ennen siirtotarvetta kokoelma-amanuenssi Pauliina Kähärään. Kaikki taideteosten sijaintitiedot on luetteloi-tu. Vastuusyistä ja taideteosten sijainti-luetteloinnin ajantasaisuuden takaami-seksi teoksia ei saa itse siirtää.

KYSYMYSHaluan työpaikalleni taidetta. Miten toimin?

VASTAUSEnsisijaisesti teoksia sijoitetaan julkis-ten tilojen auloihin ja käytäviin, jotta

ne saavuttavat mahdollisimman monet katseet. Työhuonetoiveet käsitellään tapauskohtaisesti ja jonoa saattaa olla tilanteesta riippuen. Ota siis yhteyttä Pauliinaan.

KYSYMYSKuka tuo ja ripustaa teokset seinille?

VASTAUSTaidemuseon museomestari Pasi Ruokonen tiimeineen.

KYSYMYSMiten kokoelmat karttuvat?

A rtsi vastaa kaikista taideko-koelman teoksista, joita on yhteensä 10 000. Merkittävä osa on sijoitettu vantaalaisiin

virastoihin ja laitoksiin, kaupunkilaisten ja työntekijöiden iloksi.

Museosta on kysytty vuosien varrella usein samoja kysymyksiä, ja siksi Vaut-siin päätettiin koota yleisimmät kysy-mykset vastauksineen.

KYSYMYSTyöpaikallani on kaupungin kokoel-maan kuuluva taideteos ja tänne on tulossa remontti/vaihdan työhuonetta/jään eläkkeelle tms. Miten toimitaan?

Artsin uusin kokoelmahankinta BOING, Liikennevaloissa, 2016.

HETKIÄ TAITEEN JA HILJENTYMISEN ÄÄRELLÄHILJAISUUDEN ILTAPÄIVÄ – VÄRILLÄ ON VÄLIÄGalleria K ja Olotila 6.10.2016 kello 16.15–17.45

Tutustumme yhdessä Galleria K:n taidekokoelmaan oppaan johdolla. Sen jälleen Olotilassa hiljentymistä värien tematiikan ympärillä. Lapsuudesta tuttu värittäminen on hyväksi havait-tu keino saavuttaa tarkkaavainen ja rauhoittunut olo. Ovatko elämän värit haalistuneet vai räiskyvän kirkkaat?

Pohdintojen ja hiljaisuuden äärelle johdattelee retriitinohjaaja ja pastori Tarja Korpela.

HILJAISUUDEN ILTAPÄIVÄ – VALON PISAROITAGalleria K ja Olotila 10.11.2016 kello 16.15–17.45

Valo muuttuu sitä arvokkaammaksi, mitä vähemmän sitä on. Kaamoksen keskellä aistimme tämän vahvasti. Valo on elämän, toivon ja lämmön symboli. Valo on myös ylhäältä laskeutuvan jumalallisen hyvän vertauskuva. Miten voisin olla jakamassa ympärilleni valon pisaroita? Etsimme yhdessä valon pisaroita Galleria K:n seiniltä, sekä vanhan musiikin sävelistä.

Mukana musiikkipedagogi Aino Peltomaa sekä retriitinohjaaja ja pastori Tarja Korpela.

Ilmoittautuminen hiljaisuuden iltapäiviin viimeistään viikkoa ennen: tarja.korpela@evl.fi, 050 388 8501.

HILJAISUUDEN RETRIITTIBergvikin kartano, Salo 25–27.11.2016

Hiljaisuuden retriitti on viikonlopun mittainen mahdolli-suus sitoutua hiljaisuuteen ryhmässä, levätä ja kuunnel-la omaa sisintä. Hiljaisuutta rytmittävät ruokailut sekä yhteiset hetket kappelissa. Retriittiläisellä on oma huone, hiljentymistä tukevaa lukemista ja ympärillään hoitava luonto. Ohjaajilta voi halutessaan varata ajan henkilö-kohtaiseen keskusteluun. Hiljaisuus luo yhteyttä, jossa jokainen voi olla omalla tavallaan. Ei tarvitse suorittaa, tehdä vaikutusta eikä ottaa kontaktia. Hyväksyvän tietoi-sen läsnäolon kautta saamme pysähtyä lepoon ja tähän hetkeen. Elämän yksinkertaisuus ja pyhyys saavat tilaa, levon ja työn rytmi voi palautua.

Retriitin ohjaajat ilmoitetaan myöhemmin.Retriitin hinta 130 euroa, sisältäen täysihoidon ja kulje-tuksen. Ilmoittautumiset: retriitit.vantaa@evl.fi.

Tilaisuudet järjestävät Vantaan seurakunnat, yhteisen seurakuntatyön palvelut ja Vantaan kaupunki, henkilöstön kehittämisyksikkö.

31

3332

SUMU 14.10. kello 19 Suuri näyttämöLiput 35 €Varaukset viimeistään 14.9. kello 10 ja lippujen lunastus 10.10.

JUST FILMING18.11. kello 19 WillensaunaLiput 30 €Varaukset viimeistään 10.10. kello 10 ja lippujen lunastus 31.10.

CANTH 2.12. kello 19 Suuri näyttämöLiput 35 €Varaukset viimeistään 10.10. kello 10 ja lippujen lunastus 31.10.

JUURIHOITO 14.12. kello 19 Pieni näyttämöLiput 30 €Varaukset viimeistään 10.10. kello 10 ja lippujen lunastus 31.10.

Henkilöstölle on tarjolla alennettuja pääsylippuja teatteri- ja oopperaesityksiin. Lippuja voi ostaa henkilöstö-hinnalla myös seuralaiselle.

KULTTUURIA

Kansallisteatteri (www.kansallisteatteri.fi)

ILOSIA AIKOJA, MIELENSÄPAHOITTAJA 6.10. kello 19 Pieni näyttämöLiput 30 €Varaukset viimeistään 2.9. kello 10 ja lippujen lunastus 19.9.

ILOSIA AIKOJA, MIELENSÄPAHOITTAJA 27.10. kello 19 Pieni näyttämöLiput 30 €Varaukset viimeistään 14.9. kello 10 ja lippujen lunastus 10.10.

KUVA

TUO

MO

MAN

NIN

EN

KUVA

TUO

MO

MAN

NIN

EN

KUVA

TIM

O T

ERÄV

ÄIN

EN

Ryhmäteatteri (www.ryhmateatteri.fi)

FARMI 10.11. kello 19Liput 25 €Varaukset viimeistään 15.8. kello 10 ja lippujen lunastus 19.9.

KUVA

ILKK

A SA

ASTA

MO

INEN

KUVA

MAR

TIN

LAZ

AREV

KUVA

TUO

MO

MAN

NIN

EN

Tikkurilan teatteri (www.tikkurilanteatteri.fi)

IHMISEN OSA 21.10. kello 19 Tikkurilan teatteri VernissaLiput 15 €Varaukset viimeistään 12.9. kello 10 ja lippujen lunastus 10.10.

Lipputiedustelut ja varaukset osoittees-ta teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi (YHT Teatterilippujen tilaus). Viestin aiheeksi esityksen nimi.

Varaukset ovat sitovia, ja liput on lunastettava esityksen kohdalla mai-nittuna ajankohtana Tikkurilan Vantaa-

infosta Hannele Karlinilta. Vantaa-info sijaitsee Dixin toisessa kerroksessa. Lip-puja lunastaessa ei tarvitse ottaa vuo-ronumeroa.

Työpaikoille voi edelleen valita teat-teriyhdyshenkilöitä, joille lähetetään esi-tyksistä tietoa jaettavaksi työpaikalla.

KUVA

LEE

NA

TIUR

I

LAVA-AMMUNTAA V 17.10. kello 19 Pengerkadun näyttämöLiput 20 €Varaukset viimeistään 14.9. kello 10 ja lippujen lunastus 10.10.

Helsingin kaupunginteatteri (www.hkt.fi)

KENRAALI JA CASANOVA 20.9. kello 19 Pengerkadun näyttämöLiput 30 €Varaukset viimeistään 19.8. kello 10 ja lippujen lunastus 19.9.

SHREK 9.3. kello 18.30 Linnanmäen PeacockLiput 50 € / lapset 25 €Varaukset viimeistään 26.8. kello 10 ja lippujen lunastus 19.9.

KUVA

YEH

IA E

WEI

S

KUVA

MIR

KA K

LEEM

OLA

KUVA

MIR

KA K

LEEM

OLA

KOMISARIO PALMUN EREHDYS 8.11. kello 19 Arena-näyttämöLiput 35 €Varaukset viimeistään 10.10. kello 10 ja lippujen lunastus 31.10.

KUVA

TAP

IO V

ANH

ATAL

O

EI MAKSETA, EI MAKSETA 16.11. kello 19 Teatteristudio PasilaLiput 30 €Varaukset viimeistään 10.10. kello 10 ja lippujen lunastus 31.10.

KUVA

HEN

RIK

SCH

ÜTT

LUMIKUNINGATAR (baletti) 23.11. kello 19Liput 2. parvi 50 € ja 3. parvi 45 €Varaukset viimeistään 23.9. kello 10 ja lippujen lunastus 10.10.

Suomen Kansallisooppera (www.ooppera.fi)

CIRCOPERA (sirkusta ja oopperaa)20.9. kello 19Liput 2. parvi 60 € ja 3. parvi 55 €Varaukset viimeistään 8.8. kello 10 ja lippujen lunastus 19.9.

KUVA

VIL

LE V

ARUM

O

LIISA IHMEMAASSA (baletti) 27.10. kello 19Liput 2. parvi 65 € ja 3. parvi 60 €Varaukset viimeistään 26.8. kello 10 ja lippujen lunastus 19.9.

KUVA

RO

BERT

PER

DZI

OLA

KUVA

SAK

ARI V

IIKA

THE FABULOUS BACKSTRÖM BROTHERS 2.11. kello 19Liput 30 €, AlminsaliVaraukset viimeistään 16.9. kello 10 ja lippujen lunastus 10.10.

KUVA

TOPI

AS T

OPP

INEN

Tarkemmat tiedot Avaimesta:Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri

KAIKKIA TEATTERI- JA OOPPERALIPPUJA VOI OSTAA HENKILÖSTÖ-HINNALLA MYÖS SEURALAISELLE”

KS. OOPPERAN LIPPUJEN LAPSIHINNAT AVAIMEN SIVULTA TAI TYÖPAIKOILLE LÄHETETYSTÄ EXEL-TAULUKOSTA.”

3534

Anna vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuonna 2016. Osallistu lehdentekoon ja ehdota aihetta tai kirjoita itse. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai kajon viestintään: viestinta@vantaa.fi

Vautsin ilmestymisaikataulu vuonna 20163/2016 ilmestyy 22.11.

Vautsi

ICT-Ratkaisu’16MUUTOSMATKALLA ROHKEASTI KOKEILLEN26.10.2016 / LUMO

Seminaarissa mukana mm.

Ville Tolvanen Päivän juontaja

Linda Liukas Suomen Digital Champion

Kimmo Rousku Vahti pääsihteeri, VM

Elina Hiltunen What’s Next Consulting

Martta Tervonen Luova laboratorioMessualueella mm. robotiikkaa, virtuaalimaailmaa ja Vantaan innovatiiviset toteutukset.

Seuraa seminaarin ilmoittelua Avaimesta!

ICT-RATKAISU’16 – MUUTOSMATKALLA ROHKEASTI KOKEILLEN

ICT-Ratkaisupäivä on tietohallinnon järjestämä ICT-tapahtuma Vantaan henkilöstölle. Tämän vuoden kantavina teemoina ovat muutos, rohkeasti kokeileminen, virtuaalimaailma ja robotiikka.

S eminaari on rakennettu kotimaisis-ta ja kansainvälisistä ajankohtaisista aiheista ja puhujina tänäkin vuonna on mielenkiintoisia tunnettuja nimiä.

Päivän juontajana toimii Ville Tolvanen, tunnettu digitalisaation puolestapuhuja. Päivän kevennys-puheenvuoron pitää Linda Liukas, joka on saanut tunnustusta myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Seminaarin ohessa toimii messualue, missä on esillä mielenkiintoisia näytteilleasettajia muun muassa Vantaan kaupunginkirjaston Taskukirjas-to-demo, lukioiden SecondLife, SmartLab design-laboratorio ja robotiikkaa. Tule rohkeasti kokeile-maan! Lisätietoja Avaimessa.

VASTAA VAUTSIN LUKIJAKYSELYYNHaluamme tietää, mitä mieltä olet henkilöstölehti Vautsista. Vastauksista saamme arvokasta tietoa, jonka avulla voimme kehittää lehteä entistä enemmän lukijoiden toiveiden mukaiseksi.

Lukijakyselyyn osallistuneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

Linkki lukijakyselyyn Avaimen etusivulla.

Kunnissa tehdään työtä ihmisiltä ihmisille. Tuhansien lähihoitajien, laitoshuoltajien ja lastenhoitajien aherrus tuntuu arjessamme päivittäin.

S e, miten arkemme sankarei-den työt on järjestetty, rat-kaisee, kuinka vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti palve-

lut tuotetaan. Työn ääressä – terveys-keskuksen vuodeosastolla tai päiväko-din lapsiryhmässä – tulee olla se joukko osaajia, joita kulloinkin tarvitaan. Ei enempää, ei vähempää.

Tässä kohtaa Seure haluaa auttaa. Ratkomme useissa projekteissa yhdes-sä asiakkaidemme kanssa, miten hen-kilöstön käyttö pitää suunnitella, että se parhaalla tavalla vastaa asiakkai-demme palvelutuotannon tarpeita. Miten loppuasiakas, lapsi päiväkodissa tai van-hus kotihoidossa, saa tarpeensa mukais-ta ja laadukasta palvelua? Tähtäimessä on tietenkin myös, että ammattilaisille tarjotaan juuri heidän osaamistaan vas-taavaa työtä.

Kaikki alkaa loppuasiakkaan tarpei-den tunnistamisesta. Siitä lähtee liikkeelle aukoton ketju, jossa suunnitellaan, mil-

laista osaamista ja kuinka monta käsi-paria paikalla on milloinkin oltava sekä kuinka työvuorot kokonaisuudessaan sijoitellaan. Pitkä prosessi vaatii paitsi monenlaista osaamista myös tietojär-jestelmien huolellista yhteensovittamista. Käsin tehtävää työtä on digitalisoitava ja robotiikka otettava avuksi, jotta pitkä tie voidaan kulkea loppuun. Kokeiluissa olemme alkutaipaleella, ja tarvittavat tietojärjestelmät rakennetaan niiden tuo-

TYÖN ÄÄREEN OIKEA JOUKKO OSAAJIA

malla viisaudella.Henkilöstösuunnittelun tehostues-

sa esimies voi keskittyä laadukkaan ja kilpailukykyisen palvelun tuottamiseen sekä läsnäoloon, kuuntelemiseen, kehit-tämiseen. Tuhansien arkemme ammatti-laisten työn tukemiseen.

u Anne Sivulatoimitusjohtaja, Seure Henkilöstöpalvelut Oy

KUVA

SAM

I LIE

VON

EN

JÄRJESTÄ TEMPAUS VANTAA-INFOSSAVantaa-infon Tikkurilan ja Myyrmäen pisteiden iloisen pirteät tilat ovat kau-pungin muiden toimijoiden käytettävissä maksutta. Tiloja voi käyttää myös Vantaa-infojen aukioloaikojen ulkopuolella.

Tikkurilan pisteessä on istumapaikat 40 ja Myyrmäen pisteessä 30 hengelle.

Varustelut:• isot kosketusnäytöt• asiakastietokoneet• mikrofonit ja äänentoistolaitteet• keittiö

Ota yhteyttä:vantaa-info@vantaa.fi09 8392 2133vantaa.fi/vantaainfo