VANTAAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI | 3 | 2018Vautsi

YHTEISTYÖ TUO TEHOA TEKEMISEEN S. 12

8 Uusi intra yhdistää ihmiset ja asiat18 Esimies ja työterveys ovat työntekijän tuki28 Silkin tehdasmiljöö muuntuu monipuolisiksi toimitiloiksi

UUSI VANTAA NOSTAA  PALVELUT KESKIÖÖNS. 4–5

32

6 Varhaiskasvatuksessa arvot tuodaan osaksi arkea

3 | 2018

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Asematie 7, 01300 VantaaSähköposti viestinta@vantaa.fiPäätoimittaja Päivi RainioToimituspäällikkö Anna-Leena PyykönenTaitto Sanna HenrikssonKannessa Tsempataan yhdessä -hankkeessa kannustetaan maahanmuuttajia kotoutumisessa ja työllistymisessä.Kannen kuva Annika SjöblomPainopaikka Savion Kirjapaino Oy

Vautsi Toimitusneuvosto: Inka AkkanenAnna GrothMarko HeinonenMeri HämäläinenAnne KettunenSanna KettunenAnna-Leena PyykönenPäivi RainioPauliina Talonpoika

Vantaan kaupungin henkilöstölehti

Vautsi ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

UUSILLA VÄLINEILLÄ KOHTI AVOINTA TYÖKULTTUURIA

V antaa ottaa seuraavan digiloikan tammikuussa. Nyt on tullut aika heit-tää hyvästit pitkään palvelleelle Avaimelle ja uudistaa viestinnällinen intra vahvistamaan digitaalista työskentelyä. Uusi viestinnällinen intra julkaistaan tulevan vuoden tammikuussa. Uudessa intrassa tarjotaan

henkilöstön keskeisimmät palvelut.Vantaan intrasta rakentuu päivittäinen työkalu, joka yhdistää ihmiset

ja asiat. Intra helpottaa tiedon löytymistä, sillä intran haku tuo asiat esiin käyttäjäystävällisesti koko pilvitoimistoympäristöstä. Intra kokoaa palveluita myös perinteisemmin valikkorakenteeseen sekä tarjoaa oikopolkuja keskeisiin toimistojärjestelmiin.

Vantaan intra on moderni kanava, joka antaa mahdollisuuden todelliseen digitaaliseen työhön. Moderni työ on yhteisöllistä, kannustavaa ja intuitiivista. Työtä tehdään verkostoissa yhdessä hallinnolliset rajat ylittäen. Pilvessä tarjoutuvilla työkaluilla verkostoituminen mahdollistuu entistä luontevammin. Yhteinen työ löytää paikkansa tiimin työskentelytiloista verkossa.

Vantaa on sitoutunut strategiassaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä toiminnassaan että päätöksenteossaan. Avoin toimintatapa työskentelyssä edistää henkilöstön tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Avoimuus tarkoittaa koko toimintakulttuurimme läpinäkyvyyttä. Avoimuus madaltaa kynnystä kysyä, pyytää apua ja auttaa kaveria yhteisessä työssä.

Jokainen voi parantaa työyhteisön toimintaa ottamalla rohkeasti haltuun yhteiset digitaaliset työvälineet. Tuotamme yhdessä sisältöä intraympäristöön samalla kun työskentelemme ja viestimme töistämme. Onnistumiskokemukset ja keskinäinen kannustus auttavat jaksamaan.

Työvälineiden uudistuminen vaatii aina hiukan rohkeutta hypätä uudenlaiseen toimintaan. Muutoksen aikana jokaisella on vastuu ottaa askelia muutoksen suuntaan. Yhdessä me tavoittelemme modernia avointa työkulttuuria. Uuden intran työvälineet vahvistavat osaltaan Vantaan kaupungin työyhteisön avoimuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kirsti Lehtola, verkkotiedottaja

JOKAINEN VOI PARANTAA TYÖYHTEISÖN TOIMINTAA OTTAMALLA ROHKEASTI HALTUUN YHTEISET DIGITAALISET TYÖVÄLINEET. ”

SISÄLTÖ3 Uusilla välineillä kohti avointa työkulttuuria4 Uusi Vantaa: Kevyt rakenne perustuu palveluihin 6 Arvot mukaan arkeen7 Tuo toiveesi ja tarpeesi hankintojen valmisteluun8 Uusi intra yhdistää ihmiset ja asiat 10 Agentit auttavat pilvitoimiston pulmissa10 Tule vaikuttamaan teatteritarjontaamme11 7 + 1 LinkedIn-vinkkiä12 Tsempataan yhdessä – kaikki hyötyvät!13 Yrityspostinumero helpottaa arkeamme13 Palautekanava vähentää välikäsiä14 Monimuotoinen työllistäminen luo polkuja työmarkkinoille 16 Tilauksessa uusia osaajia?17 Mitä kuuluu Apotille?18 Esimies ja työterveys tukevat työntekijää19 Toimintamalleja ja tukea työhyvinvoinnin johtamiseen 20 Vertaistukea kuormittaviin tilanteisiin 21 Meiltä löytyy myönteistä ympäristöasennetta22 Varian nopean toiminnan joukot23 Varia panostaa yhdessä tekemiseen23 Seuren sijaisopettajat saapuivat Vantaalle24 Jaettu tavoite sujuvoittaa yhteistyötä25 Tekstiviestipalvelu varoittaa liukkaista keleistä25 Kalustekierrätys on selvää säästöä26 Charlotta lockar till läsning 27 Meillä kaikilla on oikeus hyvään työpaikkaan28 Valmiina muuttoon! 30 Monipuolisuutta työhön kahden toimialan tehtävistä

17 Mitä kuuluu Apotille?

24 Ohjaamossa nuoria neuvovat useat eri alojen ammattilaiset

54

KEVYT RAKENNE PERUSTUU PALVELUIHIN Vantaan kaupungin tulevan organisaatiorakenteen ytimessä ovat palvelut ja kestävä kaupunki.

U usi Vantaa -organisaatiouudis-tusta valmisteleva luottamus-henkilötoimikunta hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen

toimialarakenteesta. Myös kaupungin-hallitus hyväksyi esityksen jatkovalmis-telun pohjaksi.

Uusi toimialarakenne pohjautuu vuo-desta 2020 alkaen kolmeen toimialaan: kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö sekä kaupunkikulttuuri. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi jatkaa nykyisellään, kun-nes valtakunnallisen maakunta- ja sote-uudistuksen tilanne selkiytyy.

Toimialat muodostuvat vantaalaisille suunnatuista palvelukokonaisuuksista. Kaupunginjohtajan alaisuuteen tulee organisaation sisäisiä palveluja sekä konsernijohtamisen kokonaisuus, joka on nyt työnimellä kaupunkistrategia ja johto. Muutkin nimet ovat vielä työnimiä ja tarkentuvat, kun palvelualueista ja -yk-siköistä myöhemmin päätetään.

alueiden määrää sillä tavoitteella, että niitä yhdistetään. Tukipalveluissa on tehty selvitys niiden keskittämismahdol-lisuuksista joko toimiala- tai kaupunkita-solla. Poliittiseen päätöksentekoon läh-tee esitys, jossa keskittämistä jatketaan.

Organisaatiokuvaan on piirretty myös matriisimaisesti johdettavia koko-naisuuksia, jotka vaihtuvat valtuustokau-sittain. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvoin-ti- ja elinvoimaohjelmat, kansainvälisyys ja hiilineutraalius.

Toimialojen jakautuminen palvelualueiksi kaupungin- hallituksen käsittelyssä

JOULUKUU2018

TAMMIKUU2019

Luottamuselinrakenteen käsittely toimikunnassa

MAALISKUU2019

Hallintosääntö valtuustolle

hyväksyttäväksi

KASVATUS JA KOULUTUS

KAUPUNKI-KULTTUURI

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

KAUPUNKI-YMPÄRISTÖ

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Elinvoiman edistäminen

Osallisuus

Kansainvälisyys

Hiilineutraalius

Sisäilma-asiat

KAUPUNKI-STRATEGIA JA

JOHTO

– Organisaatiorakenteessa koroste-taan palvelulähtöisyyttä, toteaa kau-punginjohtaja Ritva Viljanen.

– Siksi Uuden Vantaan toimialat muo-dostuvat palvelualueista ja -yksiköistä. Opettelemme pois vanhoista tulos-al-kuisista organisaationimistä. Tämä on jatkoa Vantaan brändiin liittyvälle pu-hetavalle: emme korosta organisaatio-ta vaan teemme itsestämme helpommin lähestyttävän puhumalla suoraan palve-lutehtävästämme. Toteutamme matalaa organisaatiorakennetta, jota ennakkoky-selyissä toivottiin.

Selkeät johtamisen kokonaisuudet Uusi Vantaa -projektin tavoitteena on kaupunki, jossa strategia näkyy yhä paremmin johtamisessa ja toiminnas-sa ja johtamisen rakenteet ovat kevyet. Konsernipalvelujen nykyiset tulosalueet sulautuvat pääasiassa kaupunkistrate-gia ja johto -kokonaisuuteen. Asukaspal-veluiden toimialan tehtävät jakautuvat kaupunkistrategian ja johdon sekä kau-punkikulttuurin kokonaisuuksiin.

Kaikilla toimialoilla tarkastellaan ny-kyisten tulosalueiden eli tulevien palvelu-

UUSI VANTAA 2020 -TEHTÄVÄKOKONAISUUDET

Kaupunkistrategia ja johto: Kaupunkistrategia, kaupunkitutkimus, kaupunki-kehittämisen yleisohjaus, talous, rahoitus, hankinnat, konserniohjaus, konser-nivalvonta, yleishallinto, henkilöstö, kuntademokratia, vastuullisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, kotimaiset ja kansainväliset yhteiskunta- ja yrityssuhteet, elinkeinopalvelut, työllistäminen, viestintä, markkinointi, matkailu, tietohallin-to, kaupunkiturvallisuus, sisäinen tarkastus.

Kasvatus ja koulutus: Varhaiskasvatus, perusopetus, lukiot, ammatillinen opetus, ruotsinkieliset palvelut (varhaiskasvatus, opetus ja ruotsinkielisten palvelujen kaupunkitasoinen koordinaatio).

Kaupunkiympäristö: Kestävä kaupunkikehitys, kaupunkisuunnittelu, raken-nus- ja ympäristöluvat, rakennus- ja ympäristölupien valvonta, toimitilat, kun-tatekniikka, kiinteistöt, asuminen, maanhallinta ja ostot / luovutus, liikenne-suunnittelu, liikenneverkot.

Kaupunkikulttuuri: Kulttuuri, tapahtumien tuki, kirjasto, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut, aikuisopisto, kuvataidekoulu, musiikkiopisto, museot, Kulttuu-ritalo Martinus, asukasosallisuus, monikanavaiset asiointipalvelut, asukasti-lat, avustukset, monikulttuurisuus, kotouttaminen, tilojen vuokraus asukas-, tapahtuma- ja harrastekäyttöön.

Sosiaali- ja terveystoimi: Vanhuspalvelut, vammaispalvelut, perhepalvelut, terveyspalvelut, suun terveydenhuolto.

– Muutokset edellyttävät toimintaa johtavilta innostusta, rohkeutta ja ennen kaikkea halua viedä muutokset toimin-taan, kuvaa Ritva Viljanen uuden orga-nisaation johtamista.

Tavoitteena urbaani, kestävä Vantaa Kaupunginjohtajan tehtävänä on johtaa kaupunkia siten, että se on sosiaalisesti, demokraattisesti, ekologisesti ja talou-dellisesti kestävä.

– Haluan Vantaan huokuvan urbaa-nia kulttuuria, arvostavan yritteliäisyyttä ja tekevän vahvoja eettisiä ja vastuulli-sia päätöksiä sekä pitävän hyvää huolta asukkaidensa palveluista ja henkilöstös-tään, kertoo Ritva Viljanen tavoitteis-taan. – Rento ilmapiiri meillä jo on.

Vantaan haasteina ovat maahan-muuttajien kotoutus, nuorten työllisyys sekä muut segregaatio-ilmiöt. Näihin vastataan myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla, mutta myös palveluraken-teilla.

– Haemme toimenpiteitä myös Van-taan vetovoiman ja pitovoiman vahvis-tamiseksi uudella elinvoimaohjelmalla, kuvaa Ritva Viljanen.

Kansainvälisyys näkyy katukuvassa ja toiminnassa.

– Haluaisin englannin työkieleksi suo-men ja ruotsin rinnalle, sanoo Ritva Vil-janen. – Haemme toiminnallemme mallia muista eurooppalaisista kaupungeista, mutta olemme vantaalaisittain ketteriä ja muutoskykyisiä.

TEKSTI Päivi Rainio KUVAT Sakari Manninen, Sanna Henriksson

Valtuustokausittain vaihtuvat teemat kaupunkistrategiasta näkyvät kaikkien Uuden Vantaan palvelualueiden toiminnassa.

Kohti Uutta Vantaata

76

ARVOT MUKAAN ARKEENVantaan arvot avoimuus, rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä sanoja ja ohjaavat koko organisaation toimintaa. Mutta kuinka ne saadaan näkyviksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen päivittäisessä työssä?

TUO TOIVEESI JA TARPEESI HANKINTOJEN VALMISTELUUNHankintojen valmistelua kehitetään nyt uudenlaisella toimintamallilla, joka perustuu avoimeen vuoropuheluun ja erilaisten näkökulmien hyödyntämiseen.

O letko aina halunnut päästä kertomaan toiveesi käyttöösi hankittavasta tuotteesta tai palvelusta jo ennen ostopäätöstä? Iloisia uutisia: asiantun-temuksesi halutaan valjastaa entistä parempaan

käyttöön! Vantaalla kokeillaan parhaillaan uudenlaista toimin-tatapaa hankintojen kehittämiseksi.

Ajatuksena on, että jokainen – tilaaja, toimittaja ja palvelun tai tuotteen käyttäjä – tuo oman asiantuntemuksensa hankin-nan valmisteluun. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuot-teen käyttäjä kertoo tarpeistaan, ja potentiaaliset toimittajat puolestaan avaavat erilaisia mahdollisuuksia ja markkinoiden tilannetta. Näin saadaan prosessiin avoimuutta ja sujuvuutta sekä samalla laadukkaampia palveluita ja tuotteita käyttäjille. Mahdolliset sudenkuopatkin huomataan entistä aikaisemmas-sa vaiheessa.

– Meillä on perinteisesti tehty hankintoja melko siilomaises-ti, jolloin kokonaisnäkökulma ja toimialojen välinen yhteistyö on usein jäänyt vähäiseksi. Tämä halutaan nyt muuttaa, kertoo hankintajohtaja Tiina Ekholm.

V antaan varhaiskasvatuksessa on syksyllä käynnistetty ar-vovisioprosessi, jonka avulla arvot viedään jokaiselle tulos-

alueen työntekijälle organisaation kaikil-la tasoilla. Arvot ulotetaan työhön niin, että työntekijöiden lisäksi myös varhais-kasvatuksen asiakkaat – lapset ja heidän vanhempansa – saavat Vantaan arvot mukaansa arjen käytännöissä.

– Kun arvoja työstetään yhdessä, ne muuttuvat jaetuiksi. Ne myös täsmenty-vät, kuvailee varhaiskasvatuksen kehittä-mispäällikkö Katjamaria Halme.

– Tavoitteena on, että arvotyösken-telyn myötä työn merkityksellisyys li-sääntyy. Saadaan lisää työn imua ja tätä kautta työhyvinvointia. Yhteinen arvoperusta luo pohjan laadukkaan var-haiskasvatuksen toteuttamiselle, Halme tiivistää.

Osallistamisella arvot haltuunArvoja käsitellään varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä syyskauden aikana. Oleellisena osana niiden käytäntöön vie-misessä on työntekijöiden sekä varhais-kasvatuksen asiakkaiden osallistaminen.

– Arvokeskusteluja on käyty vanhem-painiltojen yhteydessä. Olemme esimer-kiksi kysyneet huoltajilta, miten toimien kodin ja päiväkodin välisen yhteistyön koetaan olevan avointa, kertoo Peltovuo-

ren päiväkodin johtaja Irma Lindberg.– Keskusteluissa on noussut esille

konkreettisia asioita, kuten suora ja re-hellinen viestintä hankalistakin aiheista, lasten asioiden edistäminen yhdessä sa-maan suuntaan sekä arkipäivän kuulu-misten jakaminen.

– Lapsiryhmissä kyselimme sanojen merkityksiä ja saimme konkreettisia luon-nehdintoja esimerkiksi rohkeudelle. Lap-set kuvailivat, että ”rohkeus on sitä, että ensin ei uskalla, mutta sitten uskaltaa-kin”. Vastuullisuus taas oli heidän mie-lestään sitä, että ”ottaa kaverin leikkiin”.

Posterista pohja, dialogista sisältöArvoja käsitellään päiväkotien johtoryh-missä loppusyksyllä ja laajennetussa johtoryhmässä tammikuussa 2019. Ensi vuoden alkupuolella prosessi viimeistel-lään yhteistyössä varhaiskasvatuksen johdon ja opetuslautakunnan kanssa. Työskentelylle on perustettu oma Sha-repoint-työtila, johon tallennetaan kes-kustelujen pohjalta tehdyt omat arvo-posterit.

– Posteri on näkyvä osa prosessia, mutta suurin työ tehdään käydyssä dialogissa, Katjamaria Halme kiteyttää.

– Kasvatustyössä on tärkeää pysäh-tyä välillä arvojen äärelle, Irma Lindberg kertoo. – Tässä työskentelytavassa jokai-

nen lähtee liikkeelle henkilökohtaisesta näkökulmasta ja kaikille jää tilaa miettiä asiaa.

– Prosessi on tosi hyvin suunniteltu. Etenkin keskustelut vanhempien kanssa ovat tärkeitä. Ne antavat varmistuksen sille, että toimimme oikeansuuntaisesti, Lindberg tiivistää.

TEKSTI Sanna Kettunen KUVA Pekka Turtiainen

Arvojen merkityksiä kysyttäessä Peltovuoren päiväkodin lasten mukaan yhteisöllisyys on sitä, että “ollaan yhdessä ja annetaan hali”. Avoimuus taas on heidän mielestään sitä, että “jos sattuu, autetaan kaveri ylös”.

TIESITKÖ, että myös hankinnoilla toteutetaan kaupungin strategiaa? Ympäristöasioiden huomioiminen ja hankinnoilla työllistäminen – muun muassa tämä on vastuullisuutta, jota strategiassamme painotetaan!

– Järkeviä hankintoja ei voi tehdä ilman vuoropuhelua ja monipuolisen asiantuntemuksen hyödyntämistä, jatkaa han-kintakeskuksen vastuullisuuskonsultti Salla Koivusalo.

Keskustelukulttuuria rakentamassaUutta toimintamallia päästään heti kokeilemaan käytännös-sä. Vantaa suunnittelee yhdistävänsä päiväkotien, koulujen, toimistojen ja julkitilojen irtokalusteiden ja sisustussuunnit-telun hankinnan yhdeksi kokonaisuudeksi. Nyt kartoitetaan potentiaalisia ratkaisumalleja tällaisen ison kokonaisuuden toteuttamiseksi.

– Valmisteluvaiheessa haluamme kuulla, millaisia tarpeita tuotteiden käyttäjillä, esimerkiksi opettajilla, on kalusteiden suhteen. Vuoropuhelu on hyvä tilaisuus vaikuttaa omien työ-välineiden valintaan ja työympäristön viihtyisyyteen, Ekholm muistuttaa.

Erilaisia toiveita, tarpeita ja mahdollisuuksia pyritään nos-tamaan esiin muun muassa pilottivaiheessa olevissa Vantaa ostaa -tilaisuuksissa, joissa käydään tilaajan, toimittajan ja käyttäjien yhteiskeskustelussa läpi valmistelussa olevan han-kinnan keskeisiä kysymyksiä.

Käynnissä on kokonaan uudenlaisen keskustelukulttuurin rakentaminen, ja tässä rakennusurakassa kaivataan jokaista.

– Tulkaa mukaan työryhmiin, käyttäkää rohkeasti omaa asiantuntemustanne ja kertokaa toiveistanne, kun toimialal-lenne ollaan hankkimassa jotain uutta, innostavat Ekholm ja Koivusalo.

TEKSTI Meri Hämäläinen KUVA Sakari Manninen

Yhteistyö, keskustelu ja asiantuntijuuden monipuolinen hyödyntäminen – näillä eväillä pyritään hankkimaan entistä parempia tuotteita ja palveluita kaikkien työntekijöiden käyttöön.

98

UUSI INTRA YHDISTÄÄ IHMISET JA ASIAT Vantaan intrasta rakentuu digitaalisen työn etuovi, joka yhdistää ihmiset ja asiat. Intran suunnittelun keskiössä on käyttäjä. Intra on tehty juuri sinua varten.

I ntra tarjoaa työarkeen liittyvät palvelut selkeästi valikoissa ja sen haku auttaa oikeiden asioiden äärelle. Vantaan intra on moderni työympäristö, joka antaa mahdollisuuden todelliseen digitaaliseen työhön. Ota intra omaksesi.

Intra vie nopeasti ajankohtaisen tiedon äärelle. Vantaan ajankohtaiset uutiset ja kuulumiset tarjoutuvat etusivulla. Tärkeät linkit keskeisiin palveluihin ja kiinnostava sisältö ovat käytettävissäsi helposti.

Haun avulla ihmiset ja asiat löytyvät vaivatta. Tee omasta profiilistasi kiinnostava, niin myös sinut löydetään hakusanojen perusteella. Lisää pilvitoimistoprofiilisi oma kuvasi ja päivitä tiedot projekteista ja asiantuntemuksestasi.

Liikkuvassa työssä intra löytyy puhelimestaLataamalla intrasovelluksen älypuhelimeesi pääset intraan mistä ja milloin vaan. Luet puhelimesta tai tabletista Vantaan intran uusimmat uutiset ja kommentoit ai-heita kätevästi.

Tiesithän, että myös muut Office 365 -työkalut ovat aina käytettävissä mobiilisti. Lataa sovellukset puhelimesi sovelluskaupasta ja pysy tiimisi tehtävistä ajan tasalla missä ikinä liikutkin.

Tee intrasta paras ystäväAnna intran auttaa sinua päivittäin. Arvosta itseäsi ja pidä yllä ammattitaitoa.

Kokeile rohkeasti uusia työkaluja ja mieti, miten sinä ja työkaverisi voitte hyödyn-tää välineiden mahdollisuuksia työssänne. Anna intralle mahdollisuus palvella sinua tehokkaasti ja pelastaa päiväsi.

Vantaan uusi intra julkaistaan tammikuussaViestinnällisen intran toteutusprojekti alkoi lokakuussa. Työintraa on menestyksellä viety eteenpäin jo alkuvuodesta lähtien. Pilviympäristön työvälineitä kuten Teamsia ja Sharepoint-sivustoja dokumenttikirjastoineen hyödynnetään arjessa monissa töissä.

Vantaan viestinnällinen intra julkaistaan tammikuun lopulla ja pian julkaisun jälkeen se avautuu työkoneen selaimessa oletussivuna.

Vantaan uusi viestinnällinen intra toteutetaan Valo Intranet -ratkaisulla. Vantaan intran toimittaja on Sininen Meteoriitti Oy.

Nykyinen intranet Avain sulkeutuu noin kuuden kuukauden siirtymäajan jälkeen.

TEKSTI Kirsti Lehtola KUVA Sanna Henriksson

ENEMMÄN IHMISIÄ, TARINOITA JA ILMIÖITÄHei lukija – niin, juuri sinä! Luetko Vautsia tutustuaksesi paremmin uu-teen työpaikkaasi vai oletko konka-ri virittämässä Vantaa-tietouttaan entistäkin paremmaksi? Kaipasitko kenties taustoitusta meneillään ole-viin asioihin vai halusitko kuulla, mil-laiset työkaverit rinnallasi Vantaata tekevät?

OFFICE 365

Office365

Kirjaudu osoitteessa portal.office.com Vantaan sähköpos-tiosoitteella.

Delve

Päivitä profiilitietosi, kerro tehtävistäsi ja asiantuntemuk-sestasi.

HaeEtsi ihmisiä hakutoiminnolla.

Teams

Liity projektisi tiimiin tai luo tii-mi, joka kokoaa ihmiset, asiat, keskustelut ja tiedostot. Lataa Teams-sovellus koneellesi.

SharePoint

Tutustu sivustoihin ja muokkaa yhteisiä tiedostoja.

WordKirjoita tekstejä.

Excel

Tee taulukot.

PowerPointLuo esitykset.

OneDriveTallenna tiedostot.

OneNoteTee muistiinpanot.

PlannerSuunnittele tehtäviä.

OutlookLue ja lähetä sähköposteja

Yammer

Osallistu yleisiin keskustelu-ryhmiin.

Lataa Office 365 -sovellukset puhelimeesi.Tarvittaessa pyydä tukea pilviagenteilta: pilvitoimisto@vantaa.fi.

Vautsi tiedottaa uudesta, tarkastelee organisaatiossamme tapahtuvia asioita ja nostaa esiin ihmisiä ja tarinoita. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvässä lehdessä tila saattaa kuitenkin toisinaan olla kor-tilla.

Uusi viestinnällinen intra antaa lisää mahdollisuuksia nostaa esiin kollegoi-den ja tiimien esittelyjä, ura-, onnistu-mis- ja oppimistarinoita sekä erilaisia ilmiöitä. Meidän porukassamme on kiin-nostavia osaajia, ammatteja ja projek-teja!

Uudessa intrassa ajankohtaiset ai-heet tuodaan esiin etusivulla. Esimerkiksi erilaiset kampanjat ja teemat, henkilö-kunnan maksuttomat uintiviikot ja muut henkilöstöedut sekä vaikka Kunta 10 -ky-selytutkimus löytyvät juuri silloin, kun tarvitset niistä tietoa.

Jutut ajankohtaisista aiheista ja Van-taalla työskentelemisestä ovat keskeinen osa uutta intraamme. Vautsi-henkilöstö-lehti ilmestyy edelleen tuttuun tapaan kolme kertaa vuodessa. Uuden intran julkaisemisen jälkeen kuitenkin löydät

henkilöjutut ja artikkelit yleensä ensin intrasta.

Kaikkea kiinnostavaa sisältöä ei voi-da jälkikäteen mahduttaa painettuun lehteen ja osa intrassa julkaistusta sisäl-löstä ennättää vanhentua ennen seuraa-van Vautsin julkaisua. Vaikka varsinaiset työtehtäväsi eivät sujuisi tietokoneen tai mobiililaitteen äärellä, kannattaa sään-nöllinen intrassa piipahtaminen siis ot-taa osaksi arkirutiineja.

TEKSTI Anna-Leena Pyykönen

1110

AGENTIT AUTTAVAT PILVITOIMISTON PULMISSA

TULE VAIKUTTAMAAN TEATTERITARJONTAAMME

MIR

KA K

LEEM

OLA

Tukea some-asioissa saat myös

osoitteesta some@vantaa.fi.

7 + 1 LINKEDIN-VINKKIÄ

LinkedIn on hyvä kanava sekä työelämän verkostoitumiseen että oman asiantuntemuksen esiin tuomiseen. Seuraamalla muita asiantuntijoita voi myös kehittää omaa osaamistaan.

M itä LinkedIn-käyttäjän on hyvä tietää? Kokosimme yhteen tärkeimmät LinkedIn-vinkit.

1. Pidä profiilisi ajan tasalla. Päivitä työkokemuksesi, koulutuksesi sekä profiili- ja taustakuvat.

2. Kirjoita itsestäsi tiivis esittely ja liitä siihen yhteystietosi. Käytä esitte-lyssä osaamiseesi liittyviä avainsanoja.

3. Verkostoidu kollegojesi kanssa, mutta myös esimerkiksi kouluttajien tai vaikkapa kiinnostavien muualla somessa seuraamiesi asiantuntijoiden kanssa. Lisää kontaktipyyntöihisi jokin henkilökohtainen viesti.

4. Tykkää ja jaa työkavereidesi päivityksiä – mitä enemmän päivityksiin reagoidaan, sitä paremmin ne näkyvät LinkedInin feedissä.

5. Seuraa LinkedInissä omaa työnantajaasi! Jaa myös oman organisaa-tiosi työpaikkailmoituksia – kirjoita niihin aina saatteeksi myös jotakin omaa. Samalla välität myös Vantaan työntekijälähettilyyden sanomaa.

6. Seuraa kiinnostavia keskusteluja. Hashtagit eli aihetunnisteet on otettu nyt käyttöön myös LinkedInissä. Hashtageja kannattaa lisätä myös omiin päivityksiin sekä työpaikkailmoituksiin.

7. Tuo rohkeasti esille omaa osaamistasi kirjoittamalla LinkedIn-blogia. Blogin kirjoittaminen LinkedInissä on vaivatonta. Sinun ei tarvitse pe-rustaa erillistä blogipohjaa, vaan pidemmän artikkelin kirjoittaminen tapahtuu samasta kohdasta kuin statuspäivityksen tekeminenkin.

+ Kannattaa tutustua LinkedIn-asiantuntija ja kouluttaja Tom Laineen kokoamaan oppaaseen, jonka saat ladattua ver-kosta: linkedinopas.fi.

TEKSTI Sanna Kettunen KUVA Alina Tirkkonen

Oletko kiinnostunut teatterista? Oletko aina vinkkaamassa työ-

porukalle hyviä esityksiä? Haluatko vaikuttaa siihen, millaisia esityksiä henkilökunnalle tarjotaan? Jos vas-taus on kyllä, olet etsimämme henkilö!

Haemme raatia kaupungin hen-kilökuntahintaisten teatteriesitysten valintaan. Toivoisimme, että viidestä henkilöstä koostuva raati kokoustaa Skype-palavereilla pari kertaa vuo-

dessa ja pitää yhteyttä kiinnostavien esi-tyksien osalta pitkin vuotta. Ilmoita ha-lukkuutesi osallistumiseen osoitteeseen teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi.

Seuraathan jo Hyvinvointiuutisia?Tulevista teatteriesityksistä ilmoitetaan Hyvinvointiuutisissa. Seuraa Hyvinvointi-uutiset-ryhmää pilvitoimiston Yammeris-sa tai tilaa Hyvinvointiuutiset-uutiskirje

työsähköpostiisi osoitteesta hyvinvoin-tiuutiset@vantaa.fi.

Teatteriliput varataan osoitteesta teatterilippujen.tilaus@vantaa.fi. Kirjoita otsikkokenttään esityksen nimi, ja teksti-kenttään nimesi, toimipisteesi, puhelin-numerosi ja lippujen määrä. Voit vara-ta liput joko itsellesi ja avecille tai koko työporukalle. Varaus on sitova. Liput lu-nastetaan Tikkurilan Vantaa-infosta esi-tysten yhteydessä ilmoitettuina lunas-tusaikoina. Tilausohjeet löytyvät myös intrasta.

Muista myös elokuvaetuVielä ennätät hankkia henkilökuntahin-taisia elokuvalippuja Bio Grandiin ja Kino Myyriin. Edellisiä voit ostaa kaikista Vantaa-infoista, jälkimmäisiä ainoastaan Myyrmäen Vantaa-infosta.

Liput myydään kahden kappaleen paketeissa yhteishintaan 12 euroa. Ota kaupunkikorttisi mukaan lippuostoksille.

Kevään 2019 teatterikattauksessa muun muassa Kinky Boots Helsingin kaupunginteatterissa 24.1. klo 19, liput 65 €/kpl.

P ilvitoimistossa vuodenvaihteen jäl-keen valmistuvaa intraa odotetaan

jo innokkaasti. Pilviakatemian rehtori Juha Kontuvirta uskoo intran tuovan selkeyttä työskentelyyn.

–Hyvä hakutoiminto tulee helpotta-maan intran käyttöä. Uuden intran ra-kentaminen ei suju ilman työtä, mutta onnistuu kun kaikki osallistumme.

Pilviagentit auttavat mielellään uu-den intran kanssa tuskaillessa, mutta Kontuvirran mukaan useimmat kysy-mykset koskevat edelleen pilvipalveluita.

– Eniten käymme asiakkaiden kanssa läpi Pilvitoimiston perusteita. Varsinkin tiimityöskentelyn mahdollisuudet kiin-nostavat työntekijöitä ja Teamsia halu-taan käyttää yhä enemmän.

Aikoinaan Pilvitoimisto perustettiin kehittämään vantaalaisia työtapoja, jalkauttamaan toimistojärjestelmiä ja auttamaan vantaalaisia pitkäaikais-työttömiä. Pilviagenttina toimiva Kalle Kumpulainen kertoo, että agenttitiimis-sä tunnelma on korkealla.

– Uusia agentteja koulutetaan puolen vuoden välein niin, että jokainen pääsee myös itse kouluttamaan muita.

Juha Kontuvirran mukaan pilviagen-tin toimeen sisältyy oppimista, johtamis-ta ja myös esiintymistä.

– Pilviakatemian jälkeen mahdolli-suudet työllistymiseen ovat hyvät, hän toteaa.

Pilvitoimistoon voi ottaa yhteyttä kaikissa Office365-ohjelmiin liittyvissä kysymyksissä ja pyytää täsmäkoulutus-ta joko itselleen tai tiimilleen. Kontuvirta muistuttaa, että nopeimmin agentteihin saa yhteyden Skypen kautta.

Alueisännöitsijä Thomas Härmälä piipahti Pilvitoimistossa ja pohti Kalle Kumpulaisen kanssa, miten kaupungin vapaita tiloja saisi paremmin esille.

Kesällä Pilvitoimisto sijoittui Suomidigin Suunnannäyttäjät-kisassa kolmanneksi. Kilpailun yhteydessä Pilvitoimistosta tehtiin video, jonka löydät Streamista haulla suunnannäyttäjät.

Stream

– Päivystämme Skypessä arkisin klo 9–15 ja autamme mielellämme myös etäyhteyden kautta.

TEKSTI JA KUVA Annika Sjöblom

1312

TSEMPATAAN YHDESSÄ – KAIKKI HYÖTYVÄT!Kaupunki ja neljä vantaalaista järjestöä tsemppaavat maahanmuuttajia kotoutumisessa ja työllistymisessä. Samalla työntekijöiden osaaminen vahvistuu ja näkökulma laajenee.

E uroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Tsempataan yhdessä -hankkeessa pilotoidaan Vantaan, maahan-muuttajajärjestöjen, Uudenmaan TE-toimiston ja Kii-pulasäätiön kumppanuusmallia, jolla tähdätään pit-

kään Suomessa asuneiden maahanmuuttajien työllistymiseen ja kotoutumiseen. Samalla on tarkoitus selkiyttää kaupungin ja järjestöjen rooleja asiakastyössä.

– Yhteistyötä todella kaivataan, sillä maahanmuuttajien joukossa on paljon henkilöitä, jotka kaipaavat ohjausta eri-laisten palveluiden piiriin, kertoo Itä-Vantaan Somalikulttuu-riyhdistyksen Hussein Absuge, joka toimii maahanmuuttajien tsempparina Koivukylässä.

Ideana yhteistyössä on, että järjestöt tuovat hankkeeseen asiakaskuntansa, tietoa maahanmuuttajien keskeisistä tarpeis-ta sekä kulttuurista erityisosaamista, kaupunki puolestaan laa-jan palveluiden kirjon ja linkin muihin viranomaisiin.

– Kaupungin puolelta asiakastyöhön tuodaan tietoa paitsi työllistymisestä myös ihan arkielämään vaikuttavista asioista. Voimme esimerkiksi kertoa asumisesta, erilaisista tuista tai har-rastusmahdollisuuksista. Tämä kaikki helpottaa kotoutumista, kertoo hankkeen projektipäällikkö Suvi Lindén.

Uusia näkökulmia jokaiselleTyytyväiset asiakkaat ovat tietysti Tsempataan yhdessä -hank-keen paras tulos. Samalla kun kehitetään palveluita, laajenne-taan koko ajan myös henkilöstön osaamista. Tiimi on moniam-matillinen, jolloin oppimista tapahtuu puolin ja toisin.

– Kaupungin puolelta hankkeeseen osallistuvat laajenta-vat ymmärrystään muun muassa eri kulttuureista ja toimin-tatavoista. Kun näkee konkreettisesti asiakkaiden ongelmia, on helpompi kehittää toimintaa. Kyse on siis ajatusmaailman avartamisesta, Lindén kertoo.

Järjestössä puolestaan opitaan lisää kaupungin palveluista ja toimintatavoista. Samalla kaupunki voidaan oppia näke-mään kankean ja byrokraattisen organisaation sijaan asia-kaslähtöisenä ja lähestyttävänä toimijana.

Maahanmuuttajien palveluiden kehittäminen kaupungin ja järjestöjen kumppanuudella jatkuu, hyvällä yhteistyöllä kun saadaan aikaan laadukkaita palveluita.

– Tämä yhteistyö on tsempannut jo todella monia eteen-päin. Parasta on, kun asiakas astuu ulos ovesta tyytyväisenä saamaansa tsemppiin, Absuge summaa.

TEKSTI Meri Hämäläinen KUVA Annika Sjöblom

Tsempataan yhdessä -tiimi kehittää maahanmuuttajien palvelua. Moniammatillisessa porukassa on monenlaista osaamista.

YRITYSPOSTINUMERO HELPOTTAA ARKEAMMEKaupungin postia kannetaan toimipisteille nyt yrityspostinumeroiden perusteella. Muutoksen myötä Vantti toimittaa perille asti myös pienet paketit ja kuitattavat kirjeet.

M arraskuun alussa kaupunki siirtyi yrityspostinu-meron käyttöön. Vantaan ostoyksikössä työsken-televän Jaana Musikka-Ellosen mukaan muutos on askel sujuvampaan arkeen.

– PL-osoitteellinen ulkoposti tulee nyt yhteen paikkaan, jos-ta Vantti jakaa sen yhtä aikaa saapuvan sisäpostin kanssa.

Pienet paketit tilataan PL-osoitteeseen. Vantti toimittaa ne perille asti, eikä niille tarvitse erikseen tilata kuljetusta tai käydä noutamassa. SRM:n kautta tilattavat tuotteet kuten ko-piopaperit tilataan edelleen katuosoitteeseen, sillä toimittajat maksavat postimaksun. Myös sanomalehdet tilataan katuo-soitteeseen.

PALAUTEKANAVA VÄHENTÄÄ VÄLIKÄSIÄ

A lkusyksystä käyttöön otettu Granlund Manager -palaute-kanava nopeuttaa palautteen

antoa ja lopettaa kokonaan paperisten lomakkeiden käytön. Intranetistä löy-tyvän palautekanavan kautta tehdään palautteet, reklamaatiot ja ilmoitukset palvelutarpeen muutoksesta sekä kerta-luontoiset lisätilaukset. Granlund Mana-geria hyödynnetään ateria- ja puhtaus-palveluiden, aula- ja turvapalveluiden sekä posti- ja kuljetuspalveluiden pa-lautteisiin ja reklamaatioihin.

Yrityspostinumeron myötä katuosoitteet on korvattu PL-numerolla, mutta loppuosa 01030 Vantaa on kaikille yhteinen. Vaikka yrityspostinumero on otettu käyttöön, toimitetaan va-hingossa katuosoitteeseen lähetetyt postit kuitenkin Postin ja-kamina ulkopostilaatikkoon tai oviluukkuun.

Muutoksia pakettikortteihin– Postipalvelut muuttuvat nyt laajalti, sillä tammikuussa luo-vumme paperisten pakettikorttien käytöstä, kertoo Jaana Mu-sikka-Ellonen.

– Muutosten taustalla ovat Postin omat organisaatiomuu-tokset. Vuodenvaihteen jälkeen paperiset pakettikortit sekä kirjattu- ja saantitodistussetit poistuvat käytöstä. Tällöin pa-kettikortit tulostetaan Postin Smartship-järjestelmän avulla.

Suurimpaan osaan työntekijöistä muutos ei vaikuta, sillä yksittäisten osoitekorttien tulostaminen keskitetään Vantille. Ainoastaan paljon paketteja sekä saantitodistuksia postittavat yksiköt saavat omat tunnukset. Niitä voi pyytää osoitteesta posti.kuljetuspalvelut@vantaa.fi.

TEKSTI Annika Sjöblom KUVA Sakari Manninen

Ostopäällikkö Sirpa Viinikari-Kau-rian mukaan siirtyminen palautejärjes-telmän käyttöön on sujunut mukavasti.

– Jonkin verran olemme vielä saa-neet paperisia palautelomakkeita, mut-ta yhä suurempi osa palautteista tulee Granlund Managerin kautta. Palauttei-den antajat ovat kuvailleet tilannetta tar-kasti kuvauskentässä, mikä on nopeutta-nut palautteeseen reagoimista.

Granlund Manageria käytettäessä on tärkeää valita toimipiste ja palvelu-alue, josta palautetta halutaan antaa. Palautteeseen on myös mahdollista liit-tää kuva, mikäli se selkeyttää palvelutar-peen kuvausta.

– Palautetta antaessa on tärkeä huo-mioida myös se, ettei käyttäjäpalveluita koskevia palautteita tai pyyntöjä jätetä

saman linkin kautta, josta tehdään huol-topyyntöjä tai vikailmoituksia.

Viinikari-Kaurian mukaan palauteka-navan hyödyt näkyvät jo nyt.

– Granlund Managerin käyttö vä-hentää välikäsiä, sillä palautekanavan kautta tulleet palautteet ohjautuvat suoraan oikeille ihmisille. Näin palaut-teisiin voidaan reagoida entistä ripeäm-min. Palautekanava myös helpottaa raportointia, sillä näemme helposti esi-merkiksi eri kohteista tulleiden palaut-teiden määrän.

TEKSTI Annika Sjöblom

1514

MONIMUOTOINEN TYÖLLISTÄMINEN LUO POLKUJA TYÖMARKKINOILLE Kaupungin toimialat voivat merkittävästi tukea vantaalaisten työttömien paluuta työelämään ottamalla heitä työyhteisöihinsä määräaikaisiin tehtäviin. Näin mahdollistetaan työnhakijoiden työelämätaitojen ja osaamisen kehittyminen, ja vastavuoroisesti työyhteisö saa heiltä arvokasta apua.

Anne Kytömaalla on takanaan pitkä ura ja monipuolinen työkokemus muun muassa viestintätehtävistä. Työllistysjakso kaupunginkansliassa tuo lisäpotkua työnhakuun.

ETSIMME JATKUVASTI UUSIA TYÖTEHTÄVIÄ ASIAKKAILLEMMEOta rohkeasti yhteyttä, tarjoa työmahdollisuuk-sia tai kysy lisää: monimuotoinen.tyollistaminen@vantaa.fi.

Monimuotoinen työllistäminen Avaimessa: Konserni- ja asukaspalvelut > Työllisyyspalvelut

Monimuotoinen työllistäminen uudessa intrassa: Henkilöstöasiat > Rekrytointi

P äiväkodin johtaja Maritta Opas kertoo, että Metsä-linnun ja Korson päiväkodissa työllistettyjä on käy-tännössä aina joko kuntouttavassa työtoiminnassa tai harjoittelijoina. Osa jatkaa sen jälkeen määräai-

kaisissa työsuhteissa.– Kokemuksemme ovat pelkästään positiivisia. Koemme,

että meillä on riittävästi kykyä antaa ohjausta työllistetyille ja vastaavasti me saamme lisäkäsiä, lisäsylejä ja lisää vuoro-vaikutussuhteita lapsille.

Marittan mukaan työllistettyjen rekrytointi vaatii jonkun verran työtä.

– Mutta haluan nähdä sen vaivan, kun tiedän, mikä apu tästä on sekä meille että näille ihmisille itselleen. Ja työllisyys-palveluista saa onneksi apua prosessin eri vaiheissa. Jos tämä tuntuu hankalalta, niin sanoisin, että silloin kannattaa kyllä käännellä omia asennenappuloitaan uuteen asentoon.

Metsälinnun päiväkodissa kuuden kuukauden kuntoutta-van työtoiminnan jälkeen nyt oppisopimuksella lähihoitajak-

si opiskeleva Elahe Mirahmadi on viihtynyt uudella urallaan lasten parissa.

– Valmistuin kotimaassani Irakissa kirjanpitäjäksi, mutta Suomeen tultuani kerroin TE-toimistossa, että oikeasti minua kiinnostaa työ ihmisten eikä numeroiden parissa. He ehdottivat päiväkotia ja tämä tuntui heti omalta alalta, Elahe hymyilee.

Kokemus hyödyllisyydestä kantaa pitkäänVenäjän kielen diplomikielenkääntäjäksi valmistunut Anne Ky-tömaa on työskennellyt viime keväästä asti kaupunginkansli-assa velvoitetyöllistettynä toimistosihteerinä. Työ on ensisijai-sesti kevään vaalien valmistelutyötä sekä kaupunginkanslian hallintoasiantuntijoiden auttamista erilaisissa rutiinitehtävissä.

– On ollut mahtavaa olla töissä parin vuoden työttömyyden jälkeen. Erityisesti olen nauttinut siitä, että mukavan, rennon ja uskomattoman kannustavan työyhteisön tuella olen saanut aidosti hyödyntää omaa osaamistani. Olen myös päässyt itse suunnittelemaan työni ja työpäivieni sisältöä, mikä ehdotto-

masti antaa lisäpotkua tekemiseen. Koen olevani hyödyllinen ja työni on merkityksellistä – se palkitsee ja kantaa pitkään.

Annesta on mukava auttaa kiireisiä työkavereita ja samalla päästä itse katsomaan kaupunkikoneiston toimintaa laajem-maltikin. Anne myös uskoo, että työllisyysjakso auttaa häntä eteenpäin työelämässä.

– Olemalla itse aktiivinen ja keräämällä monipuolista näyt-töä ja laaja-alaista kokemusta pääsee aina eteenpäin.

Annen esimies, hallintopalvelupäällikkö Marja Panula-Markelin kehuu Annea ja muita kansliassa olleita työllistetty-jä loistaviksi tyypeiksi. Myös hän iloitsee rekrytointiprosessin vaivattomuudesta.

– Nykyisin prosessi on todella helppo. Minä kerroin, minkä-laista ihmistä kaipaamme ja työllisyyspalvelut hoiti seulonnan ja kaiken paperishow’n. Minulle jäi vain työsopimuksen viemi-nen Hijatiin, Marja hehkuttaa.

TEKSTI JA KUVAT Anna Groth

Päiväkodin johtaja Maritta Opas ja Elahe Mirahmadi ovat sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta on win-win-ratkaisu sekä alanvaihtoa pohtivalle työnhakijalle että työnantajalle.

Työkokeilu• Tarjoaa mahdollisuuden selvittää

ammatinvalinta- ja uravaihtoeh-toja tai mahdollisuuksia palata työmarkkinoille.

• Kesto 1–6 kk, enintään 5 päivänä viikossa, 4–8 tuntia päivässä.

• Asiakas ei ole työsuhteessa työn-antajaan. Työkokeilija saa työttö-myysturvan ja kulukorvauksen.

• Työkokeilun järjestäjä vastaa ohja-uksesta ja valvonnasta.

Kuntouttava työtoiminta• Tarjoaa mahdollisuuden työelämä-

osallisuuteen ja polun työmarkki-noille tai opiskelemaan.

• Kesto 3–24 kk jaksoissa, 1–4 päivä-nä viikossa, 4–8 tuntia päivässä.

• Työtoiminnan asiakas ei ole työ- tai virkasuhteessa työtoiminnan järjestäjään. Asiakas saa työtoi-

minnan aikana työttömyysturvan, kulukorvauksen ja matkakustan-nukset. Vantaan kaupunki järjes-tää tapaturmavakuutuksen ja perusterveydenhuollon.

• Työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä.

Palkkatuella työllistäminen(velvoitetyöllistäminen, oppisopimukset, työtoiminnan ja työkokeilun jatkopolut)

• Kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota kuuden kuu-kauden työllistämisjakso työttö-mille, joiden ansiosidonnainen työttömyysturva päättyy heidän täytettyään 57 vuotta ja joista TE-toimisto on tehnyt ns. työllistä-misilmoituksen.

• Kaupunki voi myös harkinnan-varaisesti tarjota kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen

jatkopolkuja palkkatuella. Tällöin henkilön kanssa sovitaan mää-räaikainen, 36 viikon työsuhde. Työllistetyn palkka maksetaan TE-toimiston palkkatukivaroista sekä Vantaan kaupungin keskitetyistä työllistämisvaroista, joita käyte-tään erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseen.

• Kaupungin toimiala/yksikkö voi myös työllistää työttömän työn-hakijan omin varoin hyödyntäen TE-toimiston myöntämän palkka-tuen ja maksamalla itse ylijäävät palkkakustannukset.

• Palkkatuen määrän ja keston päättää TE-toimisto. Palkkatuen tavoitteena on edistää työttö-män työnhakijan työllistymistä ja parantaa työmarkkinoille pääsyn edellytyksiä. Palkkatukiyhteistyö TE-toimiston kanssa on keskitetty koko kaupungin osalta työllisyys-palveluille.

TYÖKOKEILU, KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA JA PALKKATUKI VANTAAN KAUPUNGILLA

1716

MITÄ KUULUU APOTILLE?Apotti-hanke on puhuttanut Vantaalla jo pitkään. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön Vantaalla 10.11., mutta kaupunki päätyi lykkäämään Apotin käyttöönottoa.

–P äätimme siirtää käyt-töönottoa, koska halu-simme varmistaa, että tietosuoja-asiat ovat

kunnossa ja että järjestelmän tekninen toimivuus on hyvä. Sitä kautta voimme varmistaa asiakas- ja potilasturvalli-suuden. Tämän vuoksi Vantaa suorit-taa omassa tuotantoympäristössään hyväksymistestauksen. Olemme aloit-taneet käyttöönoton uudelleen suun-nittelun. Varsinainen käyttöönoton ajankohta selviää testauksen tulosten perusteella, kertoo Apotista vastaava Vantaan kaupungin hankepäällikkö Timo Pitkänen.

Apotin suurimpia hyötyjä ovat tieto-jen ajantasaisuus ja tietojen saumaton liikkuminen eri palvelujen välillä sosiaa-lihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Toimintaa voidaan kehittää talteen saatua dataa hyödyntämällä. Apotti tulee helpottamaan potilaan asiointia ja häntä hoitavan henkilökunnan työsken-telyä, koska potilaasta kerättävä tieto kirjataan rakenteisesti samalla tavalla ja tieto kulkee potilaan mukana.

Apotti on yhteinen voimanponnistusApottia on valmisteltu Vantaalla pitkään ja useat ammattilaisemme ovat osallis-tuneet Apotin rakentamiseen. Apotin etu onkin, että sote-ammattilaiset ovat olleet mukana it-hankkeessa rakentamassa ja kehittämässä järjestelmää itselleen.

Kuluva syksy on ollut sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle poikkeuk-sellisen vaativa. Henkilöstö on joutunut kestämään lomakieltoa, jotta Apottiin tarkoitettuja koulutuksia on voitu viedä eteenpäin ja samalla turvata kuntalais-ten palvelujen saatavuus sijaisjärjeste-lyillä.

Koulutus on ollut melkoinen urakka, sillä kuuden viikon aikana koulutettiin 2 800 työntekijää. Koulutusten aikana on myös koulutettu 300 tukihenkilöä, joilla on tärkeä rooli henkilökunnan auttamisessa, kun Apotti otetaan käyt-töön.

Lisäaika parantaa valmiuksia käyttöönottoon

Timo Pitkänen uskoo, että lopussa kiitos seisoo ja Apotti tulee helpottamaan hen-kilökunnan työskentelyä pitkässä juok-sussa.

– Lisäajan myötä henkilöstön tieto-taitoa pyritään lisäämään ja ylläpitä-mään, jotta he ovat entistä valmiimpia ottamaan järjestelmän käyttöön, kun sen aika koittaa. Apotti tarjoaa myös harjoit-teluympäristön, jossa henkilöstö pääsee harjoittelemaan järjestelmän käyttöä, Timo Pitkänen painottaa.

Apotti-hankkeen vetäminen on ollut Pitkäselle todellinen tulikoe.

– Olen ollut vetämässä useita it-hankkeita aiemmin, mutta tämä on ko-koluokassaan ja vaativuudessaan aivan omaa luokkaansa. Tässä on ollut muka-na useita toimijoita, kuten HUS ja monet kunnat, mikä on pitänyt ottaa huomioon alusta alkaen. Tavoitteena on luoda yh-tenäinen alueellinen järjestelmä Uudel-lemaalle.

TEKSTI Anne Kettunen KUVA Harri Kesälä

TILAUKSESSA UUSIA OSAAJIA?Vantaan kaupungin rekrytointien takana työskentelee ammattitaitoinen tiimi täynnä positiivista yhteishenkeä. Rekrytiimi on aloittanut nykyisessä kokoonpanossaan viime helmikuussa, kun rekrytoinnin tukipalveluja yhdistettiin.

Mitkä ovat tämän vuoden tärkeimmät tavoitteenne? – Syyskuussa aloitimme rekrytointimarkkinointiyhteistyön Oi-kotien kanssa. Suurin muutos on kuitenkin tulossa, kun vanha rekrytointijärjestelmä Retti vaihtuu uuteen. Uusi Laura-järjes-telmä on moderni ja nettipohjainen. Sen avulla saadaan ha-kijoille kevyempi ja mobiilisti käytettävä työkalu. Käyttäjien kannalta pyritään tekemään siitä mahdollisimman toimiva. Loka–marraskuussa on meneillään tiivis testaus- ja muokkaus-vaihe. Käyttäjät koulutetaan loppuvuoden aikana. Ykkösasia ja tiimimme iso ponnistus on nyt varmistaa, että Laura ja sen kaikki ominaisuudet saadaan onnistuneesti käyttöön.

Mikä tiimissänne on parasta?– Tiimissämme on hieno ja sitoutunut tekemisen meininki ja meillä on tosi erilaista, toisiamme täydentävää osaamista.

Miten vaalitte tiimihenkeä? – Arjen mukavilla kohtaamisilla, toistemme työn arvostuksella ja mahdollisimman hyvällä tiedonkululla, Heli Lappi-Rantanen kuvailee.

– Lisäksi tsemppaamme toisiamme positiivisuuteen. Tänä aamuna me päätettiin Annin kanssa, että tästä tulee hyvä päi-vä! Ja tuli siitä, Riitta Hytönen täydentää.

TEKSTI JA KUVA Sanna Kettunen

Keitä tiimiinne kuuluu?– Tiimiämme vetää rekrytointiasiantuntija Heli Lappi-Ranta-nen ja lisäksi siihen kuuluvat henkilöstöpalvelusihteerit Tar-ja Vaalasmaa, Seija Turunen, Riitta Hytönen ja henkilös-töasiantuntija Mikko Käyhty. Syksyn ajan tiimiä täydentää harjoittelija Anni Vihavainen.

Mitä tiiminne tekee?– Tuemme esimiehiä rekrytoinneissa. Opastamme rekrytointi-järjestelmään liittyvissä asioissa, julkaisemme kaikki Vantaan työpaikkailmoitukset ja hoidamme työnhakijoiden viestintää. Tiimin tehtäväkenttään kuuluu myös ennakoiva rekrytointi ja oppilaitosyhteistyö.

– Olemme mukana kaikissa esimieshaastatteluissa ja mah-dollisimman monissa asiantuntijahaastatteluissa sekä tuemme muutenkin näissä rekrytointiprosesseissa. Järjestämme esimer-kiksi ryhmähaastatteluja, suunnittelemme hakuihin liittyviä ennakkotehtäviä sekä autamme hakemusten käsittelyssä. Yk-sittäisten rekrytointien lisäksi olemme mukana miettimässä kei-noja myös laajempiin rekrytointihaasteisiin. Tällä hetkellä esi-merkiksi lastentarhanopettajat ovat tällainen ammattiryhmä.

Millainen vastuunjako tiimissänne on?– Pääpiirteissään sellainen, että henkilöstöpalvelusihteerit hoi-tavat esimiesten perustukea ja asiantuntijat konsultoivampaa tukea.

1918

veltuvuutta vaan työnkuvan räätälöinti perustuu ammattilaisen näkemykseen. Kaikki ratkaisut tehdään aina hyvinvointi edellä, Lappalainen painottaa.

Tietoisuus hyvinvoinnista lisääntynytLappalainen on työskennellyt Vantaalla työterveyslääkärinä vuodesta 2005. Hän on nähnyt tänä aikana konkreettisesti, kuinka tietoisuus työhyvinvoinnista on lisääntynyt, toimintatavat kehittyneet ja esimiesten osaaminen vahvistunut. Vaikutukset ovat hänen mielestään mer-kittäviä.

– Työn räätälöinti on ollut helpom-paa, työhön paluu nopeutunut, työssä suoriutuminen parantunut… Aika mer-kittäviä juttuja monesta näkökulmasta!

Työntekijän näkemyksiä ja asennoi-tumista työkykyneuvotteluihin ei ole vie-lä juurikaan tutkittu tarkemmin, ja siinä olisikin Lappalaista seuraavaksi kiinnos-tava aihe.

– Omat kokemukseni ovat jo osoitta-neet, että myös työntekijät pitävät esi-miesten ja työterveyden välistä yhteis-työtä tärkeänä ja kokevat hyötyvänsä työkykyneuvotteluista. Monet ovat on-nellisia, kun ovat päässeet palaamaan pitkältä sairaslomalta takaisin mielek-kään työn ääreen.

TEKSTI Meri Hämäläinen KUVA Ville Hörkkö

TOIMINTAMALLEJA JA TUKEA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEEN Työhyvinvointi on tärkeä teema ja siihen panostetaan Vantaalla useilla eri tavoilla, esimerkiksi aiheesta tehtävällä tutkimustyöllä.

T yöhyvinvointikonsultti Heli Leander on ylemmän am-mattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään tutkinut

esimiesten työhyvinvointi- ja työky-kyjohtamisen nykytilaa.

– Oman työni keskiö on esimies-ten kanssa tehtävässä työssä. Mie-timme, millaista tukea esimiehet tarvitsevat ja mihin huomio kehit-tämistyössä kannattaa kiinnittää. Lisäksi kimmokkeena tutkimukselle oli lähestyvä soteuudistus, jolla on merkittävä vaikutus esimerkiksi työ-terveyshuollon palveluihin, Leander kertoo.

Aktiivisen välittämisen malli tunnetaan hyvinLeanderin tutkimuksessa syven-nyttiin kolmeen työhyvinvointijoh-tamisen osa-alueeseen, jotka ovat työhyvinvointijohtamisen toiminta-tapojen osaaminen ja -tuntemus, tiedolla johtaminen sekä työter-veyshuoltoyhteistyö.

Kyselyyn vastasi yli kaksisataa Vantaan kaupungin esimiestä. Tutki-muksen perusteella voidaan sanoa, että esimiehet tuntevat organisaati-ossa käytössä olevat toimintamal-lit pääsääntöisesti hyvin. Parhaiten tunnettiin tulos- ja kehityskeskuste-lu sekä aktiivisen välittämisen toi-mintamalli. Ne ovat myös eniten käytössä olevat toimintatavat.

Toimintamalleista tärkeimpänä pidettiin työterveyshuollon palveluita ja työ-terveysyhteistyötä. Tärkeänä pidettiin myös aktiivisen välittämisen toimintata-paa sekä tulos- ja kehityskeskusteluja.

Perehdytys ja viestintä avainasemassaTutkimus toi esiin myös esimiesten toivomia kehittämisen kohteita.

– Tulosten perusteella terveysjohtamisessa tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota esimiesten riittävään perehdytykseen aiheesta, Leander summaa.

– Terveysjohtamiseen liittyvää viestintää ja materiaaleja tulisi kehittää siten, että ne ovat esimiehillä helposti saatavilla. Myös työterveysyhteistyötä tulisi esimiesten näkökulmasta kehittää, Leander jatkaa.

– Tutkimuksesta saatuja tietoja tullaan hyödyntämään ensi vuonna työter-veyshuollon prosesseja ja yhteistyötä kehitettäessä, esimiesten perehdytystä uudistaessa sekä uuden intran suunnittelussa, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen toteaa.

TEKSTI JA KUVA Sanna Kettunen

V antaalla on käytössä monia keinoja, joilla voidaan tukea työssä jaksamista ja vähen-tää pitkäksi venyviä saira-

uspoissaoloja. Tuunatun työn mallia voidaan soveltaa, kun työkyky muuttuu tilapäisesti. Joskus terveydentilassa tai työkyvyssä voi kuitenkin tapahtua muu-toksia, jotka vaativat pidempiaikaista työnkuvan räätälöintiä. Tällaisissa ti-lanteissa korostuvat esimiehen rooli sekä yhteistyö työterveyshuollon kanssa.

– Esimerkiksi työntekijän pitkäaikai-nen sairaus saattaa vaikeuttaa oman vakituisen tehtävän hoitamista. Silloin voidaan työntekijän, esimiehen ja työ-terveyden yhteisessä työkykyneuvotte-lussa miettiä, kuinka työn voisi jatkossa järjestää mahdollisimman mielekkäästi ja työntekijän erityistarpeet huomioiden, kertoo työterveyslääkäri Liisa Lappalai-nen.

Tutkitusti toimivaa yhteistyötäLappalainen on perehtynyt viime vuosi-na tarkemminkin työkykyneuvotteluiden hyötyihin ja esimiehen rooliin osatyöky-kyisen tukemisessa. Hänen vuonna 2015 tekemänsä kyselytutkimus kahden kun-nan ja neljän keskisuuren yrityksen esi-miehille on antanut paljon tietoa muun muassa toimintatavoista osatyökyvyttö-myyden yllättäessä, työkykyneuvotte-luiden hyödyistä sekä esimiesten asen-teista ja odotuksista työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön.

– Keskeisiä johtopäätöksiäni olivat, että selkeä työkyvyn hallinnan ohjeistus, esimiesten koulutus ja yhteistyö työter-veyden kanssa auttavat esimiestä hänen roolissaan osatyökykyisen työntekijän tukijana, Lappalainen tiivistää.

Työkykyneuvottelut ovat keskeisessä roolissa, kun halutaan selvittää kattavas-ti terveellistä ja turvallista työntekoa tu-kevia vaihtoehtoja.

– Esimies saa työterveydestä tukea rooliinsa ja objektiivisen näkökulman – näin ei tarvitse arvailla vaihtoehtojen so-

ESIMIES JA TYÖTERVEYS TUKEVAT TYÖNTEKIJÄÄJoskus työtehtäviä on tarpeen tarkastella työssä jaksamisen ja pärjäämisen takaamiseksi. Esimiehellä on tärkeä rooli työntekijän tukemisessa, kun työkyvyssä tapahtuu muutoksia.

Lappalaisen tutkimus on saanut myös kansainvälistä huomiota. Tu-loksista on julkaistu viime keväänä artikkeli Disability Rehabilitation -lehdessä. Artikkeli on luettavissa myös verkkojulkaisussa.

”ESIMIEHET TUNTEVAT KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOIMINTAMALLIT PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN. PARHAITEN TUNNETTIIN TULOS- JA KEHITYSKESKUSTELU SEKÄ AKTIIVISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI.”

2120

VERTAISTUKEA KUORMITTAVIIN TILANTEISIIN

V antaalla ollaan laajentamassa henkisen ensiavun toimin-tamallia. Toimintamallin tavoitteena on auttaa keskus-telun avulla kuormittavan, äkillisen tilanteen kokenutta

käsittelemään tapahtunutta. Toimintamalli on ollut kokeilussa viime keväästä alkaen var-

haiskasvatuksessa. Syksyn aikana mallia aletaan testata myös perusopetuksen sekä kirjasto- ja nuorisopalvelujen tulosalueilla.

– Työssä koetun hankalan tilanteen jälkeen luontevimmin apua saa kouluttautuneelta, omalta kollegalta. Parhaimmillaan jo lyhyt keskustelu työn lomassa auttaa eteenpäin. Henkisen en-siavun toimintamalli antaa kevyen, nopean vertaistuen, summaa työhyvinvointikonsultti Kaisa Paajanen.

– Systemaattisesti käytettynä malli edistää hyvinvointia sekä työpaikan turvallisuus- ja keskustelukulttuurin kehittämistä, Paa-janen kertoo.

Henkisen ensiavun joukkueHenkisen ensiavun toimintamalliin sisältyy tukihenkilöiden eli työpaikan helppien koulutus.

Niittyvillan avoimen päiväkodin työntekijä Eija Juvosen esi-mies rohkaisi Juvosta osallistumaan koulutukseen. Hänen koke-muksensa ovat olleet positiiviset.

– Työssäni on paljon ihmisten kuuntelemista. Olen lukenut psykologiaa ja myös aiemmassa työssäni oli käytössä vastaava malli. Koulutus oli mielenkiintoinen, ja se antaa statuksen olla osa henkisen ensiavun joukkuetta, Juvonen kertoo.

Hän toteaa myös, että helpin kanssa käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia.

Helppien koulutus koostuu kahdesta puolen päivän lähiope-tuksesta, välitehtävistä sekä omasta pohdinnasta. Lisäksi kou-lutuksen käyneet helpit osallistuvat verkostotapaamisiin noin kerran vuodessa.

Koulutukseen osallistumisen edellytyksiä ovat oman esimie-hen suositus ja oma kiinnostus. Osallistujat sitoutuvat käyttä-mään toimintatapaa omassa toimintayksikössään.

TEKSTI Sanna Kettunen KUVA Joel Haapamäki

MEILTÄ LÖYTYY MYÖNTEISTÄ YMPÄRISTÖASENNETTASuomen suurimmat kaupungit selvittivät jälleen henkilöstönsä ympäristöasenteita. Vantaalla yli puolet vastaajista koki, että ympäristöasiat ovat viime vuosina olleet aiempaa enemmän esillä omassa työyhteisössä.

V antaa, Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Jyväskylä selvittivät maalis–huhtikuussa 2018 kol-mannen kerran henkilöstönsä ympäristöasenteita verkkokyselyllä. Vantaalla kyselyyn vastasi 1 464

henkilöä, mikä on noin 14 prosenttia kaupungin henkilöstöstä.Vantaalaiset vastaajat vaikuttivat olevan laajasti huolis-

saan ympäristöasioista. Ympäristöongelmista eniten huolta herättivät vesistöjen laatu ja ilmastonmuutos. Hieman vähem-män huolta aiheutti melu, joskin melustakin oli huolissaan kol-me neljästä. Samansuuntaisia vastauksia saatiin myös muissa kaupungeissa.

Talouskasvua ei haluta ympäristön kustannuksellaYli 90 prosenttia oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä, että ympäristö tulisi asettaa talouskasvun edelle, vaikka talouskasvu hieman kärsisi. Vastaajat olivat kuitenkin pääsääntöisesti sitä mieltä, että ympäristönsuojelu ja talous-kasvu eivät sulje toisiaan pois.

Vastaajat olivat omaksuneet hyvin jätteiden lajittelun ja sähkönsäästön työpaikalla. Jätteiden lajittelu ja sähkönkulutus olivat paperin- ja vedenkulutuksen ohella asioita, joihin koettiin pystyttävän vaikuttamaan omalla toiminnalla. Työmatkaliik-kumisessa olisi ympäristönäkökulmasta yhä parannettavaa, sillä yli 40 prosenttia kulki työmatkansa yleensä henkilöautolla.

Ekotukihenkilöitä oli Vantaalla suhteellisesti enitenVantaan tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2030 tiesi va-jaa kolmannes vastaajista. Tavoite asetettiin tosin vasta vuo-den 2017 lopussa, joten kyselyn tekohetkellä tavoite oli ollut voimassa vasta muutaman kuukauden.

Yli puolet koki, että ympäristöasiat ovat olleet viime vuosi-na aiempaa enemmän esillä omassa työyhteisössä. Vantaalla oli kyselyyn osallistuneista kaupungeista henkilöstömäärään suhteutettuna eniten ekotukihenkilöitä eli työyhteisönsä ym-päristömyönteisiä toimintatapoja tukevia henkilöstön jäseniä. Noin 40 prosenttia vastaajista koki, että ekotukitoiminnalla on ollut vaikutusta omiin työtapoihin.

Ympäristöasennekysely on toteutettu aiemmin vuosina 2007 ja 2011, mutta koska kysymyksiä on sittemmin jonkin ver-ran muutettu, kyselyn tulokset eivät ole suoraan verrattavissa aiempien kyselyjen tuloksiin.

TEKSTI Laura Virtanen KUVA Tiina Ryynänen

2322

VARIAN NOPEAN TOIMINNAN JOUKOT

Tärkeintä on pohtia ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa, korostavat erityisnuorisotyöntekijät Martti Salmi ja Joni Tuominen.

Tuoreet erityisnuorisotyöntekijät tu-levat kaupungin nuorisopalveluista, ja tekevät tiivistä yhteistyötä alueellisen ja etsivän nuorisotyön kanssa.

– Sitä kautta tulee arvokasta tietoa, sillä mekin olemme liikkuneet vuosia ka-duilla. Apu voi myös löytyä muualta kuin oppilaitoksesta. Vantaalla on esimerkiksi paljon hyviä nuorten tukipalveluja, Tuo-minen muistuttaa.

Mallit luodaan kokeilemallaVariassa on tehty jo vuosia töitä sen eteen, etteivät nuoret keskeyttäisi opin-tojaan. Keskeyttämisten taustalla on mo-nia syitä.

– Peruskoulun jälkeen oma vastuu kasvaa, ja se voi olla joillekin vaikeaa. Motivaatio-ongelmia voi aiheuttaa myös se, ettei ole sellaisella linjalla, joka oli yk-köstoive, Salmi toteaa.

Yleensä nuoret suhtautuvat erityis-nuorisotyöntekijöihin hyvin, eivätkä kaik-ki yhteydenotot koske ongelmia.

– Voimme tehdä heidän kanssaan vaikkapa tukihakemuksia tai auttaa asunnon etsinnässä, Tuominen kertoo.

Erityisnuorisotyöntekijät järjestävät myös harrastekerhoja ja muuta vapaa-ajan toimintaa. Tapahtumia suunnitel-laan nuorten kanssa. Tuomisen ja Sal-men mukaan uudet mallit muotoutuvat käytännössä kokeilemalla.

– Kokeilemme nyt kurssia, jossa nuor-ten kanssa pohditaan työelämän vuoro-vaikutustaitoja. Jos se osoittautuu hyö-dylliseksi, sitä varmaankin jatketaan.

TEKSTI JA KUVA Antti Pulkkinen

VARIA PANOSTAA YHDESSÄ TEKEMISEEN

SEUREN SIJAISOPETTAJAT SAAPUIVAT VANTAALLESeuren sijaisopettajapalvelu käynnistyi Vantaalla lokakuun alussa. Kyseessä on ensi kevääseen asti kestävä kokeilu, jonka aikana Seure Henkilöstöpalvelut kehittää palvelua yhteistyössä mukaan lähteneiden koulujen kanssa. Tällä hetkellä sijaisopet-tajapalvelukokeilussa on mukana viisi koulua Tikkurilasta: Hiek-kaharjun, Jokiniemen, Kuusikon, Peltolan ja Viertolan koulut.

Palvelun tarkoituksena on helpottaa koulujen arkea vä-hentämällä sijaisuuksien hoitoon liittyvää tekemistä ja sijais-ten etsimiseen kuluvaa aikaa. Seure rekrytoi sijaisia koulujen tarpeisiin sekä tarkistaa kaikkien sijaisten todistukset ja sopi-vuuden sijaisuuksiin. Työnantajana ja palkanmaksajana toimii kaupunki.

Sijaisopettajapalvelussa työvuorojen ilmoittaminen ja nii-den varaaminen hoituvat Seuren omalla Keikkanetti-järjestel-mällä. Koulujen omat tutut sijaiset voivat edelleen tehdä kokei-lukouluissa sijaisuuksia.

TEKSTI Mervi Siikala KUVA Sakari Manninen

Ammattiopisto Varian uusi organisaatio on päässyt vauhtiin. Organisaatiouudistusta vauhditti useampikin syy. Niistä vähäi-sin ei ollut valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen reformi, joka on maan suurin koulutusuudistus vuosikymmeniin.

– Nyt pystymme vastaamaan ammatillisen koulutuksen uusiin haasteisiin. Lisäksi taustalla on Variassa viimeisen kym-menen vuoden aikana tapahtunut opiskelijamäärän kasvu, valaisee rehtori Pekka Tauriainen.

Koko toiminnan näkökulma ja monet toimintatavat muut-tuvat. Uutta ovat muun muassa työskentely tiimeinä ja val-mentava johtaminen.

– Siirrymme yksin puurtamisesta enemmän yhdessä teke-miseen. Muutos tuo asiakaslähtöisempää palvelua niin opis-kelijoille kuin työelämällekin, Tauriainen kiteyttää.

Henkilöstöltä saatu palaute on ollut pääosin myönteistä, vaikka muutokset voivat aina myös mietityttää. On paljon nii-täkin asioita, jotka eivät muutu.

– Koulutuksen perustehtävä on edelleen sama, eli opiskeli-joiden kehittäminen niin ammatillisessa mielessä kuin ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninäkin, Tauriainen korostaa.

Uusi organisaatio aloitti elokuun 2018 alussa. Muutosta valmisteltiin lähes vuosi.

– Toimintakulttuurin muutos kestää useamman vuoden, jo-ten uudistus ei ole vielä valmis, rehtori muistuttaa.

TEKSTI JA KUVA Antti PulkkinenVariassa työskennellään ja hoidetaan asioita yhä tiiviimmin porukalla.

Erityisnuorisotyöntekijöiden vahvuuksia ovat nopea reagointi ja toimivat välit opiskelijoihin. Ammattiopisto Varian uusi toimintamalli tiivistää yhteistyötä alueellisen ja etsivän nuorisotyön kanssa.

T änä syksynä ammattiopisto Va-riassa on aloittanut kolme uut-ta erityisnuorisotyöntekijää. He liikkuvat siellä, missä nuoretkin:

oppitunneilla, työsaleissa ja käytävillä. Ravintola- ja catering-alan opiskelijat tuntevat jo Joni Tuomisen.

– Kun opiskelija työskentelee keittiös-sä, minä menen viereen ja kysyn, mitä kuuluu.

Uudella toimintamallilla pyritään tunnistamaan entistä paremmin nuor-ten haasteet opinnoissa ja elämänhal-linnassa.

– Opettajat auttavat nuoria par-haansa mukaan, mutta opetustyö vie paljon aikaa. Me voimme keskittyä nuorten tukemiseen ja pystymme rea-goimaan nopeasti. Yksi tärkeä tehtäväm-me on auttaa nuoria löytämään opiske-luhuollon palvelut, kertoo Martti Salmi.

Ongelmia ei etsitä tarkoituksella.– Erityisnuorisotyöntekijä on luotet-

tu aikuinen. Haluamme tuntea nuoret ja tietää, mitä heille kuuluu. Minulla on kova henkilökohtainen tavoite, haluan muistaa jokaisen nuoren nimen, Tuomi-nen kertoo.

Kaduilta tulee arvokasta tietoaRatkaisut pyritään löytämään ensin kes-kustelemalla.

– Jos jollakulla on paljon poissaoloja koulusta, pohdimme nuoren kanssa, joh-tuuko se vaikkapa liiasta valvomisesta. Tämä on parempi ratkaisu kuin se, että hakisimme nuoren kotoaan kouluun, Sal-mi muistuttaa.

Keskusteluissa ongelmiin löytyy yleensä syy.

– Pystymme puhumaan nuorille jär-keä ja auttamaankin heitä, mutta lopul-ta vastuu on heillä itsellään, Tuominen korostaa.

2524

JAETTU TAVOITE SUJUVOITTAA YHTEISTYÖTÄ Tänä talvena liukkaat

tiet eivät yllätä työmatkalaisia!

Lähetä tekstiviesti jalankulku vantaa

numeroon 16167

KALUSTEKIERRÄTYS ON SELVÄÄ SÄÄSTÖÄKun työpisteesi kaipaa uutta pöytää tai hyllyä, älä lähde merta edemmäs kalus-tekauppaan. Vantaan kaupungin hyvä-kuntoisia toimistokalusteita voi toimittaa tai hakea käyttöönsä veloituksetta kalus-tevarastosta Koivukylästä. Kun kalusteet kierrätetään kaupungin sisällä, syntyy vuodessa satojatuhansia euroa kaluste-hankintasäästöjä.

Kalusteille voi tilata kuljetuksen, jon-ka minimiveloitus on 50 €. Lisäksi kahden tunnin jälkeen veloitetaan 15 € jokaiselta alkavalta lisätunnilta.

Paikan päällä ei ole vakituises-ti henkilökuntaa, joten toimituksista on sovittava etukäteen. Tyhjennäthän kierrätykseen toimittamasi laatikostot huolellisesti. Huonokuntoisten toimisto-

kalusteiden paikka on Sortti-asemalla. Varastossa olevia kalusteita voi katsella Yammerin Vantaan kaupunki kierrättää -ryhmän seinältä tai kysyä suoraan va-rastolta.

Vantaan kaupungin kalustekierrätysAvoinna ma–to klo 8–15 ja pe klo 8–12Hosantie 2, VantaaJani Paavilainen, p. 040 668 5612Timo Mäenpää, p. 050 314 5589

TEKSTI JA KUVA Anna Groth

Kalustevarastossa tilanne elää jatkuvasti, mutta pöytiä ja kaappeja on aina saatavilla, kertoo työvalmentaja Timo Mäenpää.

Vantaan kaupunki on ottanut käyttöön Ilmatieteen laitoksen tuottaman, jalankulku-väylien liukkaudesta varoittavan tekstiviestipalvelun.

Palvelu lähettää varoitusviestin, kun jalankulkuväylien Vantaalla arvioidaan muut-tuvan liukkaiksi. Varoitukset pohjautuvat säästä tehtyihin havaintotietoihin ja sää-ennusteisiin. Varoitusviesti sisältää varoituksen sekä suomen- että ruotsinkielisenä.

Maksuttoman palvelun voi tilata vain omaan puhelinliittymäänsä, sillä kaupungin liittymissä on monien työnantajaliittymien tapaan palvelunumeronesto.

Palvelun voi tilata lähettämällä tekstiviestin jalankulku vantaa numeroon 16167. Jos tilausviestin lähettää tässä muodossa, varoitusviestit saa puhelimeensa aina heti, kun varoitus liukkaudesta on annettu.

Viestejä voi kuitenkin halutessaan vastaanottaa myös vain tiettyinä vuorokau-denaikoina. Jos haluaa vastaanottaa viestejä esimerkiksi kello 9–22, tulee tekstiviesti lähettää muodossa jalankulku vantaa 9 22. Tällöin palvelu lähettää esimerkiksi kello 5.30 annetun varoituksen vasta kello 9.

Tekstiviestipalvelun voi lopettaa lähettämällä viestin jalankulku sulje numeroon 16167.

TEKSTI Jyrki Vättö KUVA Sakari Manninen

TEKSTIVIESTIPALVELU VAROITTAA LIUKKAISTA KELEISTÄ

Ohjaamossa nuoria neuvoo usean eri alan ammattilainen. Monialainen yhteistyö vaatii toimiakseen riittävää kommunikaatiota, hyvää asennetta sekä luottoa toisen ammattitaitoon.

–K un nuori tulee Ohjaa-moon, hän saa nope-asti apua ja neuvoa voi kysyä keneltä tahansa

aikuiselta. Meille on tärkeää, että nuo-ren asia edistyy, kun hän päättää ha-kea apua, luonnehtii koordinaattori Katri Laitinen Tikkurilan monitoimitila Liidos-sa toimivaa nuorten ja nuorten aikuisten neuvontapiste Ohjaamoa.

Ohjaamossa nuori saa maksuton-ta apua ja tukea monenlaisiin asioihin aina opiskelusta ja työllistymisestä asu-miseen ja kaikkeen näiden väliltä. Tarjon-nan taustalla on monialainen yhteistyö joka takaa sen, että nuorelle voidaan tarjota kokonaisvaltaista apua elämän haasteisiin. Jo reilun vuoden ajan toi-mintaan ovat Vantaalla osallistuneet niin nuorisopalvelut, työllisyyspalvelut kuin aikuissosiaalityökin.

– Ennen yhteistyöhön ryhtymistä Ohjaamon tulevaisuutta pohdittiin työ-pajoissa, joissa käsiteltiin yhteisiä ta-voitteita ja käytiin muiden kanssa läpi omia työtapoja ja kohderyhmiä, kertoo

ensikontakti esimerkiksi koulun kautta on tärkeä. Myös terveydenhuolto on usein isossa roolissa, kun halutaan auttaa nuoria.

Parhaimmillaan monialaisuus hyödyt-tää sekä nuoria että työntekijöitä. Günt-her näkee, että monialaisuus on hyvä tapa tavoitella yhteistä päämäärää.

– Yleisesti ottaen koen, että monia-lainen yhteistyö on kunnan sisällä toimi-vaa. Tahto tehdä hyvää kuntalaisille on meille yhteistä.

TEKSTI Annika Sjöblom KUVA Sakari Manninen

nuorisopalveluiden työpajatoiminnan päällikkö Katja Günther.

Aikuissosiaalityön johtavan sosiaa-lityöntekijä Sanna Vaaltolan mukaan työpajojen aikana käytiin myös läpi työntekijöiden mahdollisia huolia yh-teistyön suhteen ja pohdittiin niihin rat-kaisuja.

Yhteistyö vaatii resurssejaToimiva yhteistyö vaatii runsaasti työtä ja aikaa, ja Katja Günther näkee juuri tämän sen merkittävimpänä haasteena.

– Meillä kaikilla on oma perustyö samaan aikaan tehtävänä. Riittävä vies-tintä on äärimmäisen tärkeää.

Vaikka monialaisuutta voidaan ajatel-la resurssisyöppönä, se on kuitenkin arvo-kasta työntekijöille, Katri Laitinen toteaa.

– Meillä on sama tavoite ja pyrimme yhdessä auttamaan nuoria. Monialai-suus toteutuu esimerkiksi parityösken-telyssä luontevasti, kun työkaverilta on helppo kysyä neuvoa.

Jatkuva kehittäminen on tärkeääOhjaamon asiakkaina on eri tilanteis-sa olevia nuoria. Monet asiakkaat ovat Laitisen mukaan yhä haastavammassa tilanteessa ja tarvitsevat aiempaa enem-män apua. Siksi ammattilaiset pohtivat jatkuvasti toiminnan kehittämistä.

– Ohjaamon palvelut voi nähdä en-naltaehkäisevänä toimintana. Aikainen

MEILLÄ ON SAMA TAVOITE JA PYRIMME YHDESSÄ AUTTAMAAN NUORIA. MONIALAISUUS TOTEUTUU ESIMERKIKSI PARITYÖSKENTELYSSÄ LUONTEVASTI." – KATRI LAITINEN, KOORDINAATTORI

2726

TUNNELMIA VANTIN TIIMIPALAVEREISTA:MEILLÄ KAIKILLA ON OIKEUS HYVÄÄN TYÖPAIKKAAN

A mmattitaito on varsin laaja käsite. Se, että osaamme perustehtävämme ei enää riitä. Nykyisin lähes jokaisen vanttilaisen työhön liittyy rutkasti tek-niikkaa ja järjestelmiä, jotka on hallittava. Lisäksi työpaikalla tulisi toimia yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tiimin jäsenten ja esimiehen kanssa,

olla aktiivisia ja kiinnostuneita toimintatapojen kehittämisestä ja antaa palautetta – ja vieläpä innostaa ja kannustaa työkavereita ja olla hyvä työntekijä.

Olen alkusyksyn aikana tavannut tiimipalavereissa noin 300 vanttilaista. Teema-na on ollut ”Meillä kaikilla on oikeus hyvään työpaikkaan”. Työnantajan on luotava tälle edellytykset, mutta itse kullakin on myös oma vastuu asian suhteen. Jokainen meistä vaikuttaa käytöksellään työpaikkansa hyvinvointiin.

Tiimeissä olemme keskustelleet työyhteisötaidoista, joiden merkitys kasvaa jatku-vasti. Jokaisella meistä on esimies, jonka ammattitaito vaikuttaa toimiimme. Esimies-tä osaamme kyllä arvioida, joskus melko rohkeastikin, mutta harvemmin tulemme ajatelleeksi omaa rooliamme johdettavana. Osaanko olla hyvä alainen? Millaisia taitoja se vaatii? Toiminko työyhteisön hyväksi vai sitä vastaan? Millainen on hyvä työyhteisö? Olenko hyvä työkaveri?

Näitä kysymyksiä on pohdittu tiimipalaverien ensimmäisellä kierroksella. Kes-kustelu on ollut paikoittain jopa vilkasta, ja ennen kaikkea se on ollut positiivista. Tunnustan, että olen itsekin hieman yllättynyt siitä palautteesta, jota olen saanut tiimien jäseniltä. ”Osui ja upposi”, ”Hyvä, että näistä asioista puhutaan yhdessä”, ”Eka kerta, kun minulta kysytään kehittämisasioista” ja ”Olipas hyvä tiimipalaveri” ovat spontaaneja mielipiteitä tiimiläisiltä. Nyt on jo koossa hyviä asioita jatkokäsit-telyä varten.

Olemme vasta alussa, ensimmäinen kierroksemme on puolessa välissä. Jatko näyttää, osaammeko yhdessä ratkoa ongelmia, tehdä yhteistyötä, kehittää omia työtapojamme ja antaa palautetta. Ne taidot ratkaisevat sen, kuinka hyvin me yri-tyksenä menestymme. Ja sen, miten asiakkaamme meidät kokevat ja kuinka hyvä työpaikka Vantti työntekijöille on.

Alku näyttää lupaavalta ja jatkamme keskustelua tiimeissä koko syksyn ajan. Pa-lavereihin osallistuu noin 600 vanttilaista, osa pari ja osa neljä kertaa. Keskitymme toiminnan kannalta merkityksellisten asioiden yhteiseen kehittämiseen, palautteen antamiseen, keskinäisen arvostuksen lisäämiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Uskon että Vantti 2.0 -tavoitteiden mukaisilla tekemisillä on merkitystä meille kaikille.

Juha Penttinen, valmentaja, Vantti

CHARLOTTA LOCKAR TILL LÄSNING

Charlotta Panzera har svårt att komma på en favoritbok – det finns ju så många. En favorit är den händelserika Mördarens apa av Jakob Wegelius. Boken är välskriven, snabbläst och passar för alla åldrar.

I fall man tittar in i Sandkulla biblio-tek en torsdag vid tolvslaget möts man med stor sannolikhet av ett gäng med barn som kommit för att

återlämna och låna böcker. Så är det även idag då fjärdeklassisterna i Dick-ursby skola tillsammans med sin lärare besöker det stämningsfulla biblioteket. Bakom disken sitter Vandas nya special-biblioteksfunktionär Charlotta Panzera, som raskt tar emot böcker och lånar ut nya, samtidigt som hon pratar med bar-nen om böckerna de precis läst.

– I den här åldern är de ännu intres-serade, sen måste man hitta på något för att locka dem till att läsa.

Och det är precis det som Panzeras jobb består av. Sedan augusti i år har hon jobbat i Vanda och har under hös-tens gång bland annat haft flera bok-prat för elever i olika åldrar. Förutom det består Panzeras jobb av att hjälpa barn hitta böcker de intresserar sig för och tanken är dessutom att hon skall leda verkstäder för både ordkonst och rim-jam. Fysiskt arbetar hon både i Sand-kulla bibliotek men även i Dickursby och dessutom på bokbussen.

Förutom att inspirera till läsning vill Panzera uppmuntra personalen att våga använda sin svenska.

– Vi ordnade en kurs i svenska för personalen och hoppas på att kunna göra det även på våren.

Viktigt med exempelCharlotta Panzera har inte alltid jobbat på bibliotek, utan hittat till branschen via några omvägar. Speciellt ordkonsten har varit viktig för henne redan tidigare och den kommer hon även jobba med i Vanda. Kanske det är därför som hon nu trivs så bra. Ändå känner hon en oro för böckernas framtid.

– Jag vill tro på den riktiga boken, men känner mig tveksam då det digitala beroendet tycks bli allt större. I Vanda arbetar vi ändå mycket för läsningen och både lärare och barnträdgårslärare vill jobba för det. Det är också viktigt att nå ut till föräldrarna och hemmen.

Då Panzera i sitt jobb möter barnen presenterar hon flera olika sorts böcker för att hitta något för alla.

– Jag brukar säga att man kan prova på en bok. Ifall man inte gillar en bok så är det bara att lägga undan den och ta fram en annan. Det häfti-gaste i mitt jobb är då eleverna upp-täcker böckernas värld. Ibland har en elev sprungit in här alldeles andfådd och ivrigt frågat om vi har följande bok i en viss serie. Sånt känns fint och får mig att bli ännu mer inspirerad till arbetet.

TEXT OCH BILD Annika Sjöblom

Vandas nya specialbiblioteksfunktionär Charlotta Panzera brinner för att inspirera barn och unga till läsning och hjälper gärna Vandabor att hitta intressanta böcker.

Kuinka sinun työpaikallasi käsitellään tiimitaitoja? Tunnetaanko yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja työkavereiden tehtävät?

Ammatillisuus ja palautteen anto luovat hyvän pohjan myös onnistuneelle tiimityölle. Ja kun hommat hoituvat, onnistumisista kannattaa jakaa kiitosta!

DET HÄFTIGASTE I MITT JOBB ÄR DÅ ELEVERNA UPPTÄCKER BÖCKERNAS VÄRLD. IBLAND HAR EN ELEV SPRUNGIT IN HÄR ALLDELES ANDFÅDD OCH IVRIGT FRÅGAT OM VI HAR FÖLJANDE BOK I EN VISS SERIE. SÅNT KÄNNS FINT OCH FÅR MIG ATT BLI ÄNNU MER INSPIRERAD TILL ARBETET."

27

2928

Sivistystoimen hallinnon henkilöstö opettelee aiempaa yhteisöllisempiä ja itseohjautuvampia työtapoja sekä digityövälineiden tehokasta hyödyntämistä. Työkulttuurin muutosta tukevat uudet tilat Tikkurilan Silkin kiinteistössä, jonne muutetaan tammikuussa.

T alous- ja hallintopalvelut sekä lii-kuntapalveluiden, nuorisopalve-luiden, kulttuurin, ruotsinkielisen tulosalueen, perusopetuksen ja

varhaiskasvatuksen hallinnollinen hen-kilöstö muuttavat peruskorjattuun moni-tilatoimistoon tammikuussa 2019. Tikku-rilan Silkin kiinteistössä on tilat noin 200 työntekijälle.

Uusien tilojen käyttöönotto on osa kaupungin toimitilahanketta. Tavoittee-na ovat nykyaikaiset ja muuntautuvat, ekologiset ja tilankäytöltään tehokkaat työskentelytilat.

Toimitilojen suunnittelua on tehty tä-män vuoden ajan monivaiheisesti muut-tavaa henkilöstöä osallistaen. Muutta-jat ovat osallistuneet selvitysvaiheessa muun muassa nykyisten työvälineiden ja säilytystilojen kartoitukseen. Hen-kilöstö on listannut tarpeita yhteisistä työpaikan pelisäännöistä, ja muuttajilla

Projekti- ja ohjausryhmä on käynyt tutustumassa myös muihin monitilatoimistojen toteutuksiin. Tutustumiskäynneillä on kuultu muiden kokemuksia monitiloissa työskentelystä. CGI:n tiloissa vierailusta projektiryhmälle mieleen jäi esimerkiksi se, että vetäytymis- ja ryhmätyötiloja kannattaa olla tarpeeksi.

VALMIINA MUUTTOON!

Projekti- ja ohjausryhmän jäseniä on käynyt tutustumiskäynneillä Silkin kiinteistön työmaalla. Työmaakäynnit ovat konkretisoineet henkilöstölle sitä, millaiset tilat ovat ja millaisia reunaehtoja eri ideoiden toteuttamiseen liittyy.

Sivistystoimen uudet tilat sijaitsevat Silkin länsisiiven päädyssä. Havainnekuva.

Yllä näkymiä Silkin ikkunoista.

saatiorajojen, paikasta riippumattomas-ti, itsenäisesti suunnitellen ja vastuuta kantaen. Silkin toimistoon valmistuu ti-loja erilaisiin ja muuttuviin työskentely-tarpeisiin: säännölliseen ja keskittymis-tä vaativaan työhön, vuorovaikutusta ja kokoontumista edellyttäviin tilanteisiin tai vaikkapa toimistolla hetkeksi pysäh-tymiseksi.

Myös sisustusratkaisuissa ja työväli-neiden valinnoissa on huomioitu erilaiset tavat tehdä työtä. On sermejä ja lasisei-niä rauhoittamaan ääniä ja keskittymis-tä, ja esimerkiksi työtiloihin sijoitettuja suuria näyttöjä asioiden yhteiseen esit-tämiseen ja käsittelyyn.

Muutoksessa työtä tuottaa myös nykyisestä luopuminen. Arkistoinnin työ-tapoja muutetaan, paperityötä siirtyy sähköiseksi. Henkilökohtainen työtila pie-nenee tai oma työhuone muuttuu yhtei-seksi työpöydäksi. Yksiköiden kokous- ja tiedonkulkukäytäntöihin voidaan luoda isommalle yhteisölle yhteisiä toiminta-tapoja. Eri yksiköiden ehkä osittain toi-sistaan poikkeavat kokous-, lounas- tai vaikkapa vuorovaikutus- ja viestintäkäy-tänteet muotoutuvat aiempaa isomman joukon yhteisiksi.

Tammikuun muuton jälkeen näh-dään, miten ennakkoon suunnitellut toi-mintatavat lähtevät käytännössä elä-mään!

TEKSTI Inka Akkanen KUVAT Heidi Hölttä, Renor Oy

"ERÄÄN HENKILÖSTÖN TYÖPAJAN AIHEENA OLI TYÖN UUDELLEENMUOTOILU. SIINÄ KÄYTIIN LÄPI, MITEN USEAN ERI YKSIKÖN MUUTTO YHTEISIIN TILOIHIN TUO MUKANAAN ERILAISTA JOHTAMISTA, ERILAISIA VUOROVAIKUTUSTAPOJA SEKÄ MONINAISIA TYÖTEHTÄVIÄ JA TYÖSKENTELYTAPOJA. "

on ollut mahdollisuus antaa panoksen-sa esimerkiksi tilaratkaisujen suunnitte-luun ja kaluste- ja työvälinevalintojen kommentointiin.

Henkilöstölle on järjestetty työpajo-ja työtilojen, ryhmätyötilojen ja kokoon-tumistilojen tarpeiden kartoittamiseksi. Ryhmätyö- ja neuvottelutiloille on järjes-tetty yhteinen nimikilpailu.

Erään henkilöstön työpajan aiheena oli työn uudelleenmuotoilu. Siinä käytiin läpi, miten usean eri yksikön muutto yh-teisiin tiloihin tuo mukanaan erilaista johtamista, erilaisia vuorovaikutustapo-ja sekä moninaisia työtehtäviä ja työs-kentelytapoja.

Tilojen myötä myös työskentelykulttuuri uudistuuMuuttoon ja muutokseen valmistautu-mista on tehty monella tasolla, jotta jo-kaisella yksilönä ja kaikilla muuttajilla työyhteisönä olisi aikaa valmistautua uu-denlaiseen työskentelykulttuuriin. Esiin nousseita kysymyksiä on pyritty käsit-telemään ja ratkomaan mahdollisimman laajasti koko suunnittelun ajan.

Projektiryhmä on ollut muu-ton valmistelun työryhmä, jossa on edustaja jokaiselta muutta-valta tulosalueelta. Projektiryh-mä on myös toiminut asioiden suunnittelun nivelkohtana tu-losalueiden suuntaan. Ryhmän jäsenet ovat keränneet tietoa asioista, joihin on tarvittua tietoa ja näkemyksiä tiloihin muuttajilta.

Projektin ohjausryhmä on huolehtinut eri osa-alueiden suunnittelun etenemisestä, ja sitä on johtanut apulaiskau-punginjohtaja Elina Lehto-

Häggroth.

Silkki palvelee monentyyppistä työntekoaTilojen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että ne tukevat toimintakulttuu-rin muutosta. Teemme työtä aiempaa enemmän virtuaalitiimeissä yli organi-

3130

Anna vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Osallistu lehdentekoon ja ehdota aihetta tai kirjoita itse. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai kajon viestintään: viestinta@vantaa.fi.

Vautsi

MONIPUOLISUUTTA TYÖHÖN KAHDEN TOIMIALAN TEHTÄVISTÄSini-Sofia Hänninen tekee korkeakouluharjoittelunsa osittain kaupunginjohtajan toimialalla ja osittain asukaspalveluiden toimialalla. Työpanoksen jakaminen sujuu mallikkaasti, kun tehtävistä on sovittu etukäteen.

KIITOS KAIKILLE KUNTA 10 -TYÖHYVINVOINTITUTKIMUKSEEN VASTANNEILLE!

Vastauksellasi vaikutit Vantaan kaupungin työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tutkimustulokset valmistuvat joulukuussa.

Arvomme vastaajien kesken leffalippuja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Hyvän vastausprosentin saavuttaneiden työyhteisöjen kesken arvomme myös Vantaan aikuisopiston kursseja!

MEISTÄ JO KOLME NELJÄSTÄ KÄYTTÄÄ MOBIILIPALKKAA

Muistathan sinäkin ladata Palkat mukana -sovelluksen! Aktivoiminen on helppoa, ja ohjeet lataamiseen löydät Avaimesta: Kaupunginjohtajan toimiala > Henkilöstökeskus > Henkilöstöpalvelut > Palvelumme > Palkanlaskenta > Palkkalaskelma.

M oni opiskelija pääsee tutustumaan työelämään Vantaan kaupungilla tehtävän korkeakouluhar-joittelun kautta. Yksi heistä on Sini-Sofia Hänni-nen, joka on syyskuun alusta saakka työsken-

nellyt kaupungintalolla. Hänninen on työstänyt liikuntaan keskittyvää hyvinvointikatsausta sekä tehnyt tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää työtä. Hieman muista harjoitte-luista eroavan Hännisen harjoittelujaksosta tekee se seikka, että hän työskentelee samanaikaisesti kahdelle eri toimialalle.

– Sopimus tehtiin asukaspalveluiden toimialalle, mutta teen myös töitä kaupunginjohtajan toimialalla tietopalvelu-yksikössä. Työ on ollut mielekästä ja olen päässyt tekemään monipuolisia töitä.

Hänninen ei näe työtään hankalana tasapainoiluna kahden toimialan välillä vaan toimivana kokonaisuutena. Ensimmäise-nä kuukautena fokuksena oli hyvinvointikatsauksen tekeminen ja sen valmistuttua Hänninen siirtyi tasa-arvotyön pariin.

– Katsauksen parissa työskennellessäni olen päässyt hyö-dyntämään tilastollista tietoa. Työ on haastavaa, mutta sa-malla palkitsevaa ja tilastojen avulla voi ymmärtää maailmaa hieman paremmin.

Selkeästi sovittuVantaan kaupungilla harjoittelijan työpanoksen jakamista eri toimialojen kesken ei aiemmin ole hyödynnetty, kertoo asukas-

Sini-Sofia Hänninen osallistui harjoittelunsa aikana Tasa-arvopäiville, jossa Meija Tuominen ja Henrik Lönnqvist esittelivät tilastotietoja naisista ja miehistä Vantaalla.

JOKO SINÄKIN OSALLISTUT ILMASTOTREENEIHIN?

Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ja Helsingin pormestari ovat mukana kampanjassa, joka innostaa pääkaupunkiseudun asukkaita tekemään ilmastoystävällisiä valintoja omassa arjessaan.

Katso mitä Ritva Viljanen aikoo treenata Ilmastotreeneissä: https://bit.ly/2yBRxeq.

Tule mukaan osoitteessa ilmastotreeni.fi.

palveluiden suunnittelija Meija Tuominen, joka yhdessä tut-kimuspäällikkö Henrik Lönnqvistin kanssa päätyi hakemaan syksylle harjoittelijaa.

– Organisaatiossa rajat ylittävää työtä tehdään yhä enem-män, ja siksi harjoittelijan palkkaaminen kahdelle toimialalle toimii. Tämä on myös mielekästä opiskelijalle, joka pääsee tu-tustumaan useaan yksikköön.

Hännisen lähiesimiehenä toimivan Lönnqvistin mukaan yhteistyö on sujunut hyvin alusta asti. Myöskään sopimuksen tekeminen ei aiheuttanut suurempia haasteita.

– Korkeakouluharjoittelijan työpanoksen voi hyvin jakaa, mikäli keskinäisesti on sovittu työnjaosta selkeästi. Harjoitteli-jan tulee myös itse olla sopeutuvainen ja itseohjautuva.

Myös Tuominen painottaa suunnittelun tärkeyttä ja muis-tuttaa, että työnantajan tulee huomioida sekä organisaation että harjoittelijan tarpeet.

– Organisaatiolla tulee olla selkeä tarve jo ennen kuin har-joittelija palkataan. Kun harjoittelijasta pidetään hyvää huolta, siitä hyötyvät kaikki.

TEKSTI Annika Sjöblom KUVA Sini-Sofia Hänninen

Vautsin ilmestymisaikataulu vuonna 20191/2019 25.3.2/2019 22.7. (jaetaan suljettuna oleviin toimipisteisiin elokuussa)3/2019 11.11.

ORGANISAATIOSSA RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖTÄ TEHDÄÄN YHÄ ENEMMÄN, JA SIKSI HARJOITTELIJAN PALKKAAMINEN KAHDELLE TOIMIALALLE TOIMII. TÄMÄ ON MYÖS MIELEKÄSTÄ OPISKELIJALLE, JOKA PÄÄSEE TUTUSTUMAAN USEAAN YKSIKKÖÖN." –MEIJA TUOMINEN, ASUKASPALVELUIDEN SUUNNITTELIJA

Uppoudu kartanon tunnelmaan

Instagramissa @kartanoelamaa

KARTANO KUTSUU TYHYILEMÄÄN

Seutulan maaseudulla sijaitseva Katrinebergin kartano on nyt varattavissamme maksuttomasti tyhy- ja kokouskäyttöön. Tunnelmallinen kartano soveltuu noin 15 hengen ryhmille. Katriinankuja 5vantaa.fi/katrineberg

KUVA JORMA SAINIO

KUVA

AN

NA 

ESKO

LA

KUVA SAKARI MANNINEN KUVA SAKARI MANNINEN