1VILKKU 5 | 2013

Henkilöstön lomautuksista luovuttiin

HHHHHHHHHHHHHHHH kkkkkkkkkiiiiiiiiiiiiiiiillllllllllööööööööö

3

Sulkakynäilijä arvioi e-kirjoja

11

Abdulkarim ja Hero –

Tulkki-keskuksen kokit

TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 5 | 2013

8

NÄIN SEN NÄIN

SISÄLTÖ

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti • 49. vuosikerta • JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö • TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere • VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi • TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi • VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi /vilkku • TAITTO Marja Muhonen • PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 • SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 2.10.2013 mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. • KANNEN KUVA Ari Järvelä. Abdulkarim Hassan ja Hero Dizayee valmistavat herkkuja tulkkikeskuksen Top chef -lounaalle.• OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. • PAINOSMÄÄRÄ 15 000 kpl. • JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi

2 VILKKU 5 | 2013

Tiina ja Jutta neuvovat esimiehiä

8Tukea perheidenvuorovaikutukseen

10

12Ruokailu kokoaa tulkki-keskuksen väen yhteen

KU

VA

T: A

RI

JÄR

VE

LÄ

Asukkaista palvelujen kehittämispäälliköitä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi juuri uuden kaupunkistrategian. Sen nimi on Yhteinen

Tampere – näköalojen kaupunki. Kuten nimikin jo kertoo, tavoitteena on rakentaa kau-

punkia, joka perustuu yhdessä tekemiseen, palvelujen asukaslähtöiseen kehittämiseen

ja kuntalaisten aktiiviseen osallistumiseen.

Myös Tampereen toimintamallia arvioidaan tulevan talven aikana. Mallin suunnit-

telun aloittamisesta on jo kymmenen vuotta ja sinä aikana moni asia on muuttunut. Yksi

merkittävimmistä toimintamalliin vaikuttavista muutoksista on kuntalaisten suhde palve-

lutuotantoon. Kun kuntalaiset nähtiin aikaisemmin pääosin passiivisina palvelujen käyt-

täjinä, on tämä rooli muuttumassa. Kansainvälisetkin paikallishallinnon kehityssuun nat

korostavat nyt asukkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen.

Kun kuntalaiset otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen ja palvelutuotantoon,

voidaan puhua palvelujen yhteistuotannosta. Parhaimmillaan tämä haastaa koko pal-

velujen tuottamiseen liittyvän toimintatavan ja saa

näin aikaan käyttäjälähtöisiä innovaatioita, joiden

ansiosta julkisia palveluja voidaan tuottaa koko-

naan uusilla tavoilla.

Aidon asiakaslähtöisyyden rakentaminen ei kui-

tenkaan ole helppoa. Asiantuntijoiden on luovutet-

tava omaa asiantuntijavaltaansa palvelun käyttäjälle

ja luotettava siihen, että asiakas itse tietää par-

haiten sen, mitä tarvitsee. Virkamiehestä ja kun-

talaisesta tulee kehittämiskumppaneita.

Tampere on ollut edelläkävijä kuntademokra-

tian kehittämisessä Valmoineen ja Alvareineen. Nyt

on kuitenkin otettava seuraava loikka. Tarvitaan uusia, asukkaista lähteviä palvelujen

kehittämisen malleja. Avauksia on jo tehty. Esimerkiksi kaupunginkirjasto etsii par-

haillaan joukkoa nuoria raatiin ideoimaan kirjastolle uusia palveluja, kokoelmaa ja ti-

loja. Oma Tesoma -hankkeessa kehitetään ja innovoidaan uusia matalan kynnyksen

palveluita yhdessä tesomalaisten kanssa vastaamaan paremmin kaupunginosan asuk-

kaiden tarpeisiin.

Näitä lisää! Yhdessä kehittäen.

Kari HakariTilaajajohtaja

Asiantuntijoiden

on luotettava siihen,

että asiakas itse

tietää parhaiten,

mitä tarvitsee.”

kkk

Kaa

Tamm

pu

ja

tel

meee

luttt

täj

ko

vo

vell

nä

an

na

tennn

tavvv

ja

ha

tal

tiaa

on

ke

ha

loj

pa

kaii

KaaaTilaa

AR

I JÄ

RV

ELÄ

3VILKKU 5 | 2013

TAPETILLA

Henkilöstöjohtaja Niina

Pietikäinen kiittää hen-

kilöstöä joustavuudesta ja

onnistuneista tehostamistoimen-

piteistä. Työtehtävien ja toimin-

nan uudelleenjärjestelyillä sekä

vapaaehtoisilla palkattomilla va-

pailla pystyttiin välttämään hen-

kilöstön lomauttaminen.

– Vapaaehtoiset palkattomat

vapaapäivät ovat työsuhteen kum-

mankin osapuolen kannalta pa-

rempi keino kuin työnantajan yk-

sipuolisesti toteuttama lomautus,

Pietikäinen sanoo.

Keväällä aloitetut tehostamis-

toimet ovat hidastaneet menojen

kasvua. Säästöjä on Tampereella

haettu kaikista toimintamenois-

ta, investoinneista ja erityisesti

henkilöstömenoista.

– Suunta on oikea, mistä kiitos

henkilöstölle. Tulosennusteen pe-

rusteella kaupungin talous on kui-

tenkin edelleen vakavasti epätasa-

painossa ja talouden tasapainot-

tamistoimia on jatkettava, toteaa

konsernijohtaja Juha Yli-Rajala.

Henkilöstön kuluista2,6 miljoonan säästötHenkilöstöä kannustetaan edel-

leen pitämään palkattomia vapai-

ta, mikäli se on yksikön toimin-

nan kannalta mahdollista. Kau-

pungin palvelutuotannossa on

useita eri yksiköitä, joissa toi-

mintaa ei voida keskeyttää. Kus-

tannussäästöjä on mahdollista

saada aikaan työaikajärjestelyil-

lä ja toimintatapojen muutoksilla.

Taloudellisiin syihin perus-

tuvia palkattomia vapaita arvioi-

daan pidettävän tänä vuonna yh-

teensä noin 20 000 päivää, eli palk-

ka- ja sivukuluista kertyy noin 2,6

miljoonan euron säästöt.

Lisäksi maalis–heinäkuussa

on hoidettu yksikön sisäisin työ-

järjestelyin 52 vakinaisen eläkkeel-

le jääneen, irtisanoutuneen tai

kaupungin sisällä toisiin tehtä-

viin siirtyneen tehtävät eikä hei-

dän tilalleen palkata ketään. Työ-

järjestelyistä saadaan noin 1,4 mil-

joonan euron säästöt tänä vuonna.

Uusista lomautus-neuvotteluista ei tietoaKeväällä asetettiin tavoitteeksi, et-

tä toiminnan tehostamisella saa-

vutettaisiin noin 23 miljoonan eu-

ron alijäämä. Tavoitteeseen ei kui-

tenkaan päästä, ja sen vuoksi te-

hostamistoimia tarvitaan loppu-

vuodelle. Yksiköiden täytyy nou-

dattaa erityistä säästäväisyyttä

kaikin mahdollisin tavoin.

– Tilinpäätösennusteen ja

yleisen talouskehityksen näky-

mien valossa on aivan selvää, et-

tä talouden tasapainottamistoi-

mia tehostetaan vuoden 2014

talousarvion valmistelussa. Muu-

toin talouden epätasapaino syve-

nee entisestään, mikä vaarantaa

kaupungin palvelujen häiriöttö-

män toiminnan, kertoo Juha Yli-

Rajala.

Niina Pietikäisen mukaan vie-

lä ei voi ottaa kantaa siihen, neu-

votellaanko ensi vuonna lomau-

tuksista.

– Tilannetta tarkastellaan ensi

vuoden talousarvion valmistelun

yhteydessä. Talousarvioehdotuk-

sen mahdollisia henkilöstövaiku-

tuksia käsitellään pääluottamus-

miesjaostossa kaupunkitasoises-

sa yhteistoimintamenettelyssä. •

Kaupungin henkilöstöä ei lomauteta

Tampereen kaupungin henkilö-

kunnan lomautuksista luovuttiin tänä vuonna,

vaikka kuluvan vuoden tulos jäänee 26 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin johtoryhmä ja kaupungin-

hallitus päättivät asiasta elokuussa.

TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä

Vuoden 2014 talousarvion valmisteluaikataulu:

• Lauta- ja johtokuntien esitykset 30.9. mennessä

• Pormestarin talousarvioehdotus 28.10.

• Kaupunginvaltuuston talousarviokokous 18.11.

Auton asentaja Reijo Mäke län

mukaan uutiset siitä, että kau-

punki ei lomauta loppuvuonna

työntekijöitään, otettiin hyvillä

mielin vastaan Jokipohjantien

varikolla. Tampereen Infran kor-

jaamopalveluissa palkattomia

vapaapäiviä ei ole tänä vuonna

myönnetty, sillä väkeä on jo nyt

rajallisesti ja töitä riittää.

4

Sisäilman laadun parantami-

nen työpaikalla ei välttämät-

tä vaadi laajoja remontteja

tai monimutkaisia mittauksia. Jo-

kainen työntekijä voi vaikuttaa si-

säilmaan melko yksinkertaisilla

keinoilla.

Siivous vie mennessään pö-

lyjä ja epäpuhtauksia, jos siivoo-

ja pääsee tekemään työnsä tehok-

kaasti.

– Tasot vapaiksi, tiivistää sii-

voustuotantopäällikkö Marita

Kos kinen.

Hyllyjen ylätasoille, ikkuna-

laudoille ja pöydänkulmille ka-

saantuu helposti tavaraa, joka ke-

rää pölyä ja estää siivoamisen. Lat-

tioiden puhdistamista vaikeutta-

vat esimerkiksi erilaiset, usein

runsaslukuiset johdot.

– Seuraavaan toimistotarvike-

tilaukseen kannattaa lisätä riittä-

vä määrä johdonpidikkeitä. Nii-

den avulla johdot saa nostettua

irti lattiasta, Koskinen vinkkaa.

Jos tavaramäärä on karkaa-

massa käsistä, Koskinen suosit-

telee romutalkoita tilanteen nol-

laamiseksi.

Malttia sisustamiseenJoillain työpaikoilla on paikallaan

luoda kodinomaisuutta tuomalla

sinne verhoja, kalusteita ja kasve-

ja. Se kannattaa tehdä harkiten.

– Mukava sohva voi aiheuttaa

oireita, jos se on ollut aiemmin

kosteissa oloissa, esimerkiksi mö-

killä, ja mahdollisesti vielä koiri-

en tai kissojen käytössä, kertoo

sisäilmaongelmiin perehtynyt

vastaava isännöitsijä Jenni Pitkä-

nen Tilakeskuksesta.

Huonekasvit voivat olla aller-

gisoivia jo itsessään, ja niiden hoi-

taminen vaatii tarkkuutta.

– Innokkaan kastelijan jäljil-

tä ruukussa on hyvinkin äkkiä ho-

mehtunut multakerros tai omi-

tuinen haju, Pitkänen kertoo.

Ilma kiertoonLiian vähäiseltä tuntuvan ilmas-

toinnin toimintaa voi testata lait-

tamalla esimerkiksi palan talous-

< Sisäilman parantamiseksi

voi tehdä itse monta asiaa,

mutta aina omat konstit eivät

riitä. Päivähoidon asiakaspalve-

lussa toivotaan lisää lämpöä ja

vähemmän vetoa. Kuvassa Marjo

Pakarinen, Mikko Kanerva, Mervi

Rainio-Lehtinen ja Reija Huovila.

Varhaiskasvatuksen

palveluohjaus on teh-

täviensä kannalta par-

haalla mahdollisella paikal-

la, keskusvirastotalon ensim-

mäisessä kerroksessa. Päivä-

hoidon asiakaspalvelun asi-

akkaiden on helppo pistäy-

tyä työntekijöiden juttusilla

vaunujen ja rattaiden kanssa.

Asiakaspalvelutiimien

kahvitauolla puhe kääntyy

kuitenkin helposti tilojen

huonoihin puoliin. On läm-

min elokuun loppupuolen

päivä, mutta väki tulee huo-

neistaan vahvasti pitkähihai-

siin pukeutuneena. Työtilois-

sa on kylmä, ja pahinta on ve-

to, joka jumittaa niskat ja vii-

lentää jalat.

Tilannetta pahentaa kes-

kusvirastotalon remontti. Se

tuo sisäilmaan ajoittain me-

lua ja pölyä.

Ensi keväänä helpottaaTilakeskuksen kiinteistön-

pitopäällikkö Pertti Koivis-

to lupaa kohennusta vilpoi-

siin oloihin keväällä, kun

perusparannustyö saadaan

valmiiksi. Tällöin päästään

säätämään ilmastointi koh-

dilleen.

– Taloa on remontoitu pa-

la kerrallaan, ja käytössä on

ollut rinnakkain uutta ja van-

haa ilmastointijärjestelmää.

Säädettävyys on silloin väis-

tämättä ongelma, Koivisto to-

teaa.

Asiakaspalvelun suuret

kadunpuoleiset ikkunat on

tarkoitus vaihtaa ensi kesä-

nä. Sen jälkeen päivän töistä

pitäisi jo selvitä ilman ylimää-

räisiä villasukkia ja -takkeja.•

Parempaa sisäilmaa työpaikoille

TEKSTIT Päivi Stenroos KUVA Ari Järvelä

paperia ilmanvaihtoventtiiliä vas-

ten. Jos ilma liikkuu, se saa pape-

riinkin eloa. Myös säätömahdol-

lisuudet on hyvä ottaa haltuun.

– Mikäli seinällä on sen nä-

köisiä nappuloita, että niillä voi

vaikuttaa ilmastointiin, kannat-

taa kysyä huoltomieheltä niiden

käyttöohjeet, Pitkänen sanoo.

Kalusteiden sijoittelulla voi

myös parantaa työolojaan. Työ-

tuolin paikka ei ole heti ikkunan

vieressä, ja patterit lämmittävät

kunnolla vain, jos eivät ole pöy-

tien tai hyllyjen peitossa. Pieni

pöytätuuletin voi virkistää kesäl-

lä, ja ikkunankin saa tarvittaessa

avata, jos se helpottaa oloa.

Kaikki sisäilmaan liittyvät on-

gelmat kannattaa ilmoittaa esi-

miehelle, joka taas laittaa tiedot

eteenpäin Loorassa olevan vikail-

moituslomakkeen avulla. •

Vilu tulee kesälläkin

5VILKKU 5 | 2013

Tampereen kaupunki on saanut

uuden päihdeohjelman, jossa korostetaan ongelma-tilanteiden ratkaisemista ja

päihteiden käyttäjän auttamista. On tärkeää puuttua ongelmaan

mahdollisimman varhain, minkä vuoksi työtoverit

eivät saa peitellä tilannetta.

Lähimmät työtoverit huo-

maavat päihteiden on-

gelmakäytön useimmi-

ten ensimmäisenä. Heidän

täytyy keskustella havaitse-

mastaan ongelmasta esimie-

hen kanssa. Tilannetta ei saa

peitellä esimerkiksi tekemällä

ongelmaisen työntekijän teh-

täviä tämän puolesta.

Esimiehen pitää puuttua

päihdeongelmaan välittömäs-

ti asiasta tiedon saatuaan. Esi-

mies voi kääntyä ongelmati-

lanteissa työterveyshoitajan,

oman esimiehensä tai työsuo-

jelupäällikön puoleen.

– Hallintopalvelukeskus

Halon esimiesneuvonta an-

taa lisäksi tarkempia ohjei-

ta esimiehille käytännön on-

gelmatilanteiden hoitamiseen,

kertoo henkilöstöjohtaja Nii-

na Pietikäinen.

Päihdeohjelma mahdollis-

taa huumausainetestauksen,

joka otetaan käyttöön vuo-

den 2014 alussa. Tätä ennen

päihdeohjelman tehtäväluet-

telot käsitellään yhteistyö-

ryhmissä tehtävänimikkeit-

täin. Useimmat näistä tehtä-

vistä liittyvät turvallisuuteen,

alaikäisten kanssa työskente-

lyyn tai yksin työskentelyyn.

Päihdeohjelman liitteenä

on luettelo tehtävistä, joissa

työskenteleviltä henkilöiltä

voidaan edellyttää huumaus-

ainetestiä koskevan todistuk-

sen esittämistä. Luettelo löy-

tyy Loorasta Päihdeohjelman

sivulta.

KaupungillanollatoleranssiTampereen kaupungilla on

nollatoleranssi, mikä tarkoit-

taa sitä, ettei päihtyneenä ole-

mista sallita työpaikoilla ja et-

tä päihdeongelmiin puututaan

välittömästi. Päihteiden käy-

töstä johtuvia poissaoloja tai

muuta haittaa työvelvoittei-

den hoitamiselle ei myöskään

hyväksytä.

Päihteillä tarkoitetaan al-

koholia, huumeita ja muita

päihdyttäviä aineita.

Päihdeongelmat vaikutta-

vat työhön ja työn tuottavuu-

teen lisääntyneinä poissaoloi-

na, työkykyongelmina ja työ-

turvallisuuteen liittyvinä ris-

keinä. Ongelmat kuormitta-

vat koko työyhteisöä ja hoita-

mattomina johtavat yleensä

hankaliin työyhteisö- ja ilma-

piiriongelmiin.

Kaupunginhallituksen hen-

kilöstöjaosto hyväksyi päih de-

ohjelman konsernimääräyksek-

si kokouksessaan kesäkuus-

sa. •

Työkaveri ei saa peitellä

TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä

Työterveys ja hyvin-

vointi > Päihdeohjelma

Henkilöstölakimies

Mirva Sampakoski 040 800 4582

Tampereen kaupunki aloit-

taa syksyllä ekotukitoimin-

nan. Samalla kaupungin

yksiköissä toiminut kestävän ke-

hityksen vastaavien verkosto uu-

distuu ja tilalle nimetään ekotu-

kihenkilöt.

– Päivitämme ja tehostamme

toimintamallia. Vanha malli ei

ole esimerkiksi pysynyt organi-

saatiomuutosten perässä, joten

joissakin yksiköissä ei ole ketään

ympäristöasioista vastaavaa, kes-

tävän kehityksen suunnittelija

Sanna Huikuri kertoo. 

Ekotukihenkilöt nimetään yk-

siköissä syyskuun loppuun men-

nessä, jonka jälkeen alkavat kou-

lutukset. Ensin luvassa on ylei-

sempää tietoa esimerkiksi kau-

pungin ympäristöpolitiikasta ja

sitoumuksista. Sen jälkeen jär-

jestetään toimialoille räätälöity-

jä koulutuksia, joissa käydään läpi

toimialoille keskeisiä keinoja

ympäristökuormituksen vähen tä-

miseksi ja toimintatapojen muut-

tamiseksi.

– Käsittelemme esimerkiksi

jätehuollon järjestelyjä, jätteen

ennaltaehkäisyä sekä lajittelua ja

kierrätystä. Keskitymme myös

tärkeään energiansäästöön.

Ekotukihenkilöt opastavat ja

motivoivat työtovereita ympäris-

tötyöhön oman työnsä ohella.

Ekotukitoimintaa koordinoi

Kestävä yhdyskunta -yksikkö.

Ekotukitoiminta on osa kaupun-

gin ympäristöpolitiikan 2020 to-

teutusta, josta annetaan toimi-

aloille konsernimääräys. •

Ekotukihenkilöt nimetään syyskuun loppuun mennessä

päihdeongelmaa

6 VILKKU 5 | 2013

TAPETILLA

Yhteinen Tampere – näkö-

alojen kaupunki -stra-

tegia on valmistunut ja

hyväksytty kaupunginvaltuus-

tossa. Se on kuvaus painotuk-

sista ja tavoitteista, joita kau-

punginvaltuusto pitää tärkeim-

pinä. Strategia sisältää keskei-

set viestit Tampereen kehittä-

miseksi ja on perusta kaupun-

gin johtamiselle.

Strategia on kaupungin joh-

tamisjärjestelmän ylin asiakir-

ja, jossa määritellään vuoteen

2025 ulottuva visio ja sitä täsmen-

tävät painotukset ja tavoit teet.

Strategiaa tarkennetaan neljäs-

sä toimintasuunnitelmassa, jot-

ka tarkastelevat hyvinvointia,

kaupunkirakennetta ja ympä-

ristöä, elinvoimaa sekä organi-

saation toimintakykyä. Toimin-

tasuunnitelmia on valmisteltu

rinnakkain strategian kanssa,

ja ne hyväksytään kaupungin-

hallituksessa lokakuussa.

Strategiajohtaja Reija Linna-

maa, mikä on strategian otsi-

kon viesti?

Uusi strategia kiinnittää

huomiota yhdessä tekemiseen

ja näkemykselliseen toimintaan

sekä uudistumiseen. Otsikon

sana pari yhteinen Tampere pi-

tää sisällään vahvan viestin sii-

tä, että kaupungin kehittämi-

nen on yhteistyötä ja yhteinen

asiamme.

Mitä yhdessä tekeminen tar-

koittaa kaupungin henkilöstön

näkökulmasta?

Strategia kannustaa henki-

löstöä oman työnsä ja palvelu-

jen kehittämiseen sekä yhteis-

työhön asiakkaiden ja sidosryh-

mien kanssa. Se haastaa myös

esimiehiä: heidän pitäisi luo-

da uusia toimintamalleja hen-

kilöstön osaamisen hyödyntä-

miseen ja miettiä kannusteita

yhdessä tekemiseen.

Mitä tarkoittaa näköalojen kau-

punki?

Näköalojen kaupunki viit-

taa kauniiseen, viihtyisään ja

mahdollistavaan kaupunkiym-

päristöön. Kaupungilla ja kau-

punkilaisilla on katse tulevai-

suuteen ja hyvään huomiseen.

Tamperelaisilla on näköaloja

turvalliseen arkeen ja kannus-

tavia mahdollisuuksia omaeh-

toiseen toimintaan, ja kaupun-

gin henkilöstöllä on näköaloja

oman osaamisen ja työn kehit-

tämiseen. Myös täällä toimivil-

le yrityksille Tampere on näkö-

alojen kaupunki innovatiivi-

suudessa, kasvussa ja kansain-

välistymisessä.

Miten strategia vaikuttaa kau-

pungin työntekijöiden työhön?

Strategia antaa suunnan

kaupungin toiminnalle. Koko

kaupungin kehittämistä katso-

vana asiakirjana se ei kuiten-

kaan voi olla yksityiskohtainen.

Siksi jokaisessa yksikössä oli-

si mietittävä, mitä strategia

meillä tarkoittaa, mitkä asiat

ovat meille erityisen tärkeitä ja

miten meillä toteutetaan esi-

merkiksi strategiassa esitetty-

jä koko kaupunkia koskevia toi-

mintatapoja: toimimme yhdes-

sä, vastuullisesti sekä avoimes-

ti ja rohkeasti. Esimerkiksi vas-

tuullisuuteen liittyy olennai-

sesti vastuun kantaminen kau-

pungin taloudesta ja tehokkaas-

ta resurssien käytöstä.

Miten kaupungin heikentynyt

taloustilanne näkyy strate giassa?

Haasteellinen taloustilan-

ne on leimannut strategian val-

mistelua. Strategiassa kiinni-

tetään erityistä huomioita ve-

ropohjan vahvistamiseen pa-

nostamalla yritysten toiminta-

edellytyksiin. Toimintameno-

jen hillinnässä painottuu lai-

tosvaltaisuuden vähentäminen

ja erityispalvelujen tarpeen pie-

nentäminen peruspalveluja

vahvistamalla. Myös tuottavuu-

den parantaminen ja kaupungin

kaikkien toimintojen ja palve-

luiden arvioiminen kriittisesti

ovat esillä strategiassa. Ensi vuo-

den talousarviota valmistellaan

uuden strategian pohjalta.

Mistä henkilöstö saa lisätietoa

kaupunkistrategiasta?

Kaupungin verkkosivuilla

on kerrottu kattavasti strategi-

an laadinnasta. Syksyn aikana

työyhteisöpalavereissa henki-

löstö pääsee keskustelemaan

strategian vaikutuksista omaan

työhönsä. Myös intranetissä

Loorassa on tietoa kaupun-

kistrategiasta. •

Strategiaa toteutetaan yhdessäTEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä

Kehittäminen > Yhteinen Tampere

– näköalojen kaupunki -kaupun-

kistrategia tai www.tampere.fi /hal-

lintojatalous/kaupunkistrategia

Strategiajohtaja Reija LInnamaan

mukaan uusi strategia kannus-

taa henkilöstöä oman työnsä

kehittämiseen.

Infopankin verkko-sivut uudistuivat

Infopankki on verkkosivusto,

joka on tarkoitettu Suomeen

muuttoa suunnitteleville tai

tänne jo muuttaneille henkilöil-

le. Infopankissa on 15:llä eri kie-

lellä tietoa elämisestä ja asumises-

ta Suomessa sekä suomalaisesta

yhteiskunnasta ja sen palveluista.

Verkkosivusto sisältää sekä

valtakunnalliset sivut että paikal-

listietosivut. Infopankin valtakun-

nallisilla sivuilla on runsaasti tie-

toa esimerkiksi suomalaisesta so-

siaaliturvasta, koulutuksesta, työ-

ja opiskelumahdollisuuksista se-

kä terveyspalveluista.

Paikallistietosivuilta löytyy

tarkempaa tietoa kunkin kaupun-

gin omista palveluista, esimerkik-

si mistä Tampereella voi hakea

vuokra-asuntoa tai päivähoito-

paikkaa lapselle tai mistä saa tie-

toa Tampereen seudun työ- ja

opis kelumahdollisuuksista tai

mil laisia vapaa-ajanviettomahdol-

lisuuksia täällä on.

Infopankin uudet verkkosivut

julkaistaan ensi viikolla. Kieliver-

siot ovat identtisiä ja käyttäjä voi

siirtyä yhdellä klikkauksella sa-

man sivun eri kieliversioihin. Tä-

mä auttaa erityisesti monikielis-

tä neuvontaa tekeviä. Sivustoa

käyttävät työssään myös viran-

omaiset ja maahanmuuttajatyö-

tä tekevät tahot.

Tampereella muun muassa

Maahanmuuttajaneuvonta käyt-

tää Infopankin tietoja neuvonta-

työssään.

Infopankkia ylläpitää Helsin-

gin kaupunki. Yhteistyökumppa-

neita ovat Kela, sisäasiainminis-

teriö, työ- ja elinkeinoministeriö,

opetus- ja kulttuuriministeriö,

valtiovarainministeriö sekä 13 jä-

senkaupunkia, joista yksi on Tam-

pere. •

infopankki.fi

VILKKU 5 | 2013

YKSI MEISTÄ

Kädenpuristus on jämäkkä,

ääni rauhallinen ja mata-

la. Puheen nuotista kuu-

lee, että nyt edessä on perustam-

perelainen.

– Olen asunut Tampereella

lähes koko elämäni. Tein kah-

den vuoden syrjähypyn Kan-

gasalle, mutta ei kai sitä laske-

ta, kertoo Linnainmaan terve-

ysaseman virastomestari Timo

Mäkinen.

Linnainmaan terveysase-

malla työskentelevä Mäkinen

työskenteli metallialalla ennen

kaupungin hommia. Rasva ja öl-

jy vaihtuivat järjestelyyn ja or-

ganisointiin.

– Entisessä elämässä vään-

sin rautalankaa 23 vuotta ja kai

osittain jatkan sitä vieläkin, Mä-

kinen naurahtaa.

Timo Mäkinen työskenteli

kaupungilla ennen nykyistäkin

pestiään tehdessään sijaisuuk-

sia ympäri kaupunkia.

– Linnainmaalle päädyin,

kun minua kyseltiin kolmeksi

päiväksi sairauslomansijaisek-

si vuonna 2011. Tein sen jälkeen

muuta sijaispätkää, ja sitten

kaupunki tarjosi hienon mah-

dollisuuden hankkia virasto-

mestarin tutkinto oppisopimuk-

sena.

Työ vie ympäri taloaSatunnainen ohikulkija voisi

luulla, että virastomestari is-

tuu kahdeksan tuntia tiskinsä

takana ja lähtee kotiin.

Näin ei kuitenkaan ole, sil-

lä talossa riittää muitakin töitä

tehtäväksi kuin tiskillä päivys-

täminen. Virastomestarin toi-

menkuvaan kuuluvat muun mu-

assa kulunvalvonta ja logistiik-

ka. Mäkinen huolehtii siis sii-

tä, että posti- ja tavarakuljetuk-

set kulkevat, ja että työntekijöil-

lä on oikeat avaimet ja timecon-

napit. Lisäksi hän vastaa osal-

taan turvallisuudesta ja koko

talon yleisestä siisteydestä.

Myös muu henkilökunta ja

asiakkaat pitävät miehen liik-

keessä.

– Kaiken pyrin tekemään,

mitä vain voin. Tämän kokoi-

sessa rakennuksessa tehtävää

< Timo Mäkisen työpäivät ovat

harvemmin samanlaisia, sillä

koskaan ei voi tietää millaisia

asiakkaita ja kysymyksiä

virastomestarin tiskille tulee.

Linnainmaan terveysaseman

MacGyver

TEKSTI JA KUVA Juha Pakkanen

riittää. Kyllä tässä hommassa

pitää olla tietynlainen MacGy-

ver, koska kaikenalaista voi tul-

la eteen. Mitään sähkötöitä en

tietenkään voi alkaa tehdä en-

kä mitään sellaista pitkäkestois-

ta projektia, mikä pitäisi mei-

käläisen monta tuntia poissa

tiskiltä. Työstäni noin puolet

on asiakaspalvelua.

Avuliaisuus arvossaanVälillä tulee vastaan ihmisiä,

jotka purkavat huonoa oloaan

ensimmäiseen vastaantulijaan.

Usein se on virastomestari tis-

kinsä takana. Timo Mäkinen

muis tuttaa, että pitää ymmär-

tää myös asiakkaan näkökulma.

– Työ vaatii hyviä hermoja

ja pitkää pinnaa. Kuitenkin asi-

akkaat ymmärtävät lähes aina,

etten minä voi asialle mitään.

Yleensä tiskille tulevat ovat tyy-

tyväisiä, kun heitä edes yrittää

auttaa, eli pyrin neuvomaan ja

etsimään heille tietoa parhaa-

ni mukaan.

Asiakaspalvelun vaihtuvi-

en tilanteiden lisäksi työn pa-

rasta antia ovat mukavat työka-

verit ja viihtyisä työympäristö.

Myös se miellyttää, että työ-

päivän aikataulun voi usein jär-

jestää itse.

– Päivän aikatauluista osa

on tietenkin kiinteitä, kuten

postinlähdöt, mutta muuten

voin päättää päivän rytmin it-

se. Harvemmin työpäivät ovat

samanlaisia. Siitä pitää huolen

pelkästään se, ettei koskaan tie-

dä, millaisia asiakkaita ja kysy-

myksiä virastomestarin tiskil-

le tulee. •

8 VILKKU 5 | 2013

Tämä ei ole tavallisin näky työpaikan taukohuoneen ruokapöydällä. Pyöreälle pöydälle on koottu kattaus ruokaa, joka jättää monen ravintolan lounasbuff etin toiseksi. Tulkki Abdulkarim Hassan kauhoo lautasille tekemäänsä linssikeittoa, ja kollega Jila Barfi asettelee tarjolle riisiä ja kastiketta, joka tunnetaan Iranissa nimellä Istanbul.

Tulkkiharjoittelija Kheder

Hassanzadeh on tuonut

pöytään kuba-palleroita,

joiden ulkokuori on riisistä ja si-

sältä löytyy jauhelihaa ja maus-

teita. Lisäksi tarjolla on pastei-

joita muistuttavia somalialaisia

sambusoja tonnikala- jauheliha-

täytteellä. Ruokajuomana on it-

se tehtyä viinimarjamehua. Jälki-

ruoaksi on vielä makeaa baklavaa

ja suomalaista puolukkakakkua.

Aivan jokapäiväisestä lounas-

tuokiosta ei kuitenkaan ole kyse.

– Perjantain ”Top chef” -het-

ket olivat kahden tulkin idea, ja

viime syksystä lähtien näitä on

järjestetty aina silloin tällöin, Pir-

kanmaan tulkkikeskuksen johtaja

Seija Laalo-Ristilä kertoo.

Elokuisen perjantain ruoka-

hetki oli viimeinen Pohjolanka-

dulla, sillä pian edessä on muutto

Sarvikselle. Tavoitteena on jatkaa

perinnettä myös uudessa osoit-

teessa.

Ruoka yhdistääJokainen osallistuja valmistaa

ruoan kotona. Periaatteena on,

että jos syö, niin laittaa myös

ruokaa. Ruokapöydässä on mais-

tel tu muun muassa so ma lia-

laisen , venäläisen, iranilai sen ja

kurdi keittiön herkkuja. Painei ta

ruoan laittamisesta ei oteta, kos-

ka kok kailuja ei arvioida tai pis-

teytetä.

– Tämä on mukavaa yhdessä-

oloa. Emme me ruoan takia stres-

saa, syödään saman pöydän ää-

ressä ja nautitaan, tulkki Hero Di-

zayee hymyilee.

Ruoka myös yhdistää ihmisiä

taustoihin katsomatta.

– Yleensä haetaan niitä erot-

tavia tekijöitä, mutta kyllä ihmi-

set ovat enemmänkin samanlaisia

joka puolella maailmaa. Käytäm-

me samoja raaka-aineita, mutta

teemme niistä erilaisia ruokia,

Laalo-Ristilä miettii.

Samaa mieltä on Abdulka-

rim Hassan.

– Ei ole erikseen mitään kur-

dileipää. Taikina on samanlainen,

suola on samaa, miten se on kur-

dileipä? Kunhan vain käsitellään

samoja aineita vähän eri lailla.

Tiivis työyhteisöSeija Laalo-Ristilän mukaan per-

jantain ruokahetkien parasta an-

tia on myös se, että ruokailu koko-

aa osan tulkeista hetkeksi yhteen.

– Tulkit tekevät työtä ympä-

Tulkkien pöydässä kieli on yhteinen

TEKSTIT Juha Pakkanen

KUVAT Ari Järvelä

VILKKUVAT

Baklavaa syödään varsinkin

Lähi-idässä sekä Balkanilla.

Filo-taikinan sisällä on muun

muassa sokeria, seesamin-

siementä ja kardemummaa.

Somalialaiset sambusat muistuttavat pasteijoita.

Istanbul-ruoka sisältää

riisiä ja kastiketta

iranilaisittain.

Näyttää perunalta vaan ei ole.

Kuba-palleroiden kuori on riisiä

ja sisältä löytyy jauhelihaa. Kuba

on suosittu ruokalaji erityisesti

Iranissa ja Irakissa.

9VILKKU 5 | 2013

• Pirkanmaan tulkkikeskus, kuuluu

Aikuisten sosiaalipalvelut

-tuotantoyksikköön.

• Perustettu 1994.

• Tarjoaa asioimistulkkaus- ja

käännöspalveluita viranomaisille,

jotka työskentelevät maahan-

muuttajien kanssa.

• Kielipalveluja tarjotaan ensisijai-

sesti kaupungin ja lähikuntien

viranomaisille.

• Viranomaiset tilaavat tulkin

tulkkikeskuksesta asioidessaan

kiintiöpakolaisten, turvapaikan-

hakijoiden, oleskeluluvan

saaneiden turvapaikanhakijoiden,

paluumuuttajien ja muiden

maahanmuuttajien kanssa.

• Pirkanmaan tulkkikeskuksen

kielivalikoimaan kuuluu kym-

meniä eri kieliä, joista kysytyimpiä

ovat arabia, dari, somali, kurdi,

persia ja venäjä.

• Tulkkikeskus vastaa myös maa-

hanmuuttajaneuvonnasta.

Neuvonnasta saa opastusta

esimerkiksi asumiseen, työhön,

koulutukseen ja terveyteen

liittyvissä kysymyksissä.

Noin sata tulkkausta päivässä

Pirkanmaan tulkkikeskuk-

sen tulkit kääntävät kiel-

tä melkoisen määrän.

Vuosittain tulkkauksia ker-

tyy noin 25 000 tuntia, eli noin

sata tulkkausta päivässä.

Tulkkien työpäivään kuu-

luu kolmesta viiteen tulkkaus-

ta, ja perustulkkaukset kestävät

tunnista puoleentoista tuntiin.

He toimivat lähinnä Tampereel-

la, mutta työt voivat viedä myös

naapurikuntiin tai kauemmak-

sikin. Viime vuonna tulkkauk-

sia tarjottiin 53:lla eri kielellä.

Kuukausipalkkaisia tulkke-

ja on keskuksen listoilla kym-

menen. Lisäksi freelancertulk-

keja ja -kääntäjiä on noin 110.

Eniten tulkkikeskuksen pal-

veluja käyttää kaupungin ul ko-

maalaistoimisto, joka toi mi

naa purissa Pohjolan kadulla ja

muut taa myös Sarvikselle lä-

hel le tulkkikeskusta. Tulkki-

kes kus tarjoaa myös käännös-

pal veluita, ja vuonna 2012

käännöksiä tehtiin yhteensä 36

kielellä. Erilaisia dokumentte-

ja, kuten oikeusasiakirjoja, syn-

tymätodistuksia ja viranomais-

päätöksiä käännettiin yli 2 500

sivua.

Tulkkivälitys vaatii ajan-hallintaa ja hermojaYli sadan tulkin ja kääntäjän

organisoiminen vaatii paljon

myös toimistohenkilökunnal-

ta. Kolme tulkkivälittäjää ottaa

vastaan puheluita ja järjestää

tulkkaukset logistisesti järke-

väksi aikatauluksi.

– Kun näitä aikatauluja lai-

tetaan kuntoon, pitää olla monta

lankaa kädessä. Ettei ole vaik-

ka ensin Annalassa tulkkaus-

ta, seuraavaa Tesomalla ja sen

jälkeen Kaukajärvellä, Pirkan-

maan tulkkikeskuksen johta-

ja Seija Laalo-Ristilä kertoo.

Tulkit saavat viikon työ-

listat perjantaisin, joten töitä

pystyy usein suunnittelemaan

hieman ennakkoon. Tilanteet

kuitenkin elävät, ja tulkkiväli-

tys kysyy ajanhallinnan lisäk-

si hermoja.

– Jossain synnytys käyn-

nistyy yllättäen ja tulkkia tar-

vitaan tai sitten tulee peruu-

tuksia. Joskus tulkki soittaa aa-

mulla ja kertoo sairastuneensa

samana päivänä, jolloin hänel-

lä pitäisi olla viisi tulkkausta.

Silloin pyrimme järjestämään

toisen tulkin, sillä ei-oota em-

me tarjoa.

Asioimistulkin työssä tulee

vastaan käytännössä koko elä-

män kirjo. Keskivertopäivää ei

ole, eteen tulevat ihmiset ja ti-

lanteet vaihtuvat.

– Tulkkauksia on esimer-

kiksi sosiaalitoimistoissa, lää-

käriasemilla, sairaaloissa, mie-

lenterveysasioissa, kouluissa,

päiväkodeissa ja oikeudessa,

tulkki Jila Barfi listaa.

Lisäksi tulkkien täytyy si-

säistää tietoa monelta eri alalta.

– Pitäisi tietää kaikki. Sai-

raudet, lait, poliisit, sosiaalia-

la, erikoissanat ja käytännöt,

Abdulkarim Hassan kertoo.

Työ on vaativaa, kun kyse

on usein ihmisten oikeustur-

vasta ja terveydessä. Myös tulk-

kaustilanteiden vaihtelu voi päi-

vän aikana olla hyvinkin suuri.

– Voi olla, että ensin tulk-

kaat Taysista perheelle, jonka

lapsi on sairastunut vakavas-

ti. Seuraava tulkkauskeikka voi

viedä vaikka mukaan synnytyk-

seen, Laalo-Ristilä miettii. •

ri kaupunkia. Aamukahvin ai-

kaan osa väestä on paikalla, mut-

ta muuten emme päivän aikana

juuri toisiamme tapaa.

Yleensä tulkeilla on kiire,

mutta ruoasta nauttimisen ajak-

si ehtii pysähtymään.

– Osa on syömässä, osa on

tulkkaamassa. Sitten muutama

lähtee ja muutama tulee, niin tä-

mä menee, Abdulkarim Hassan

sanoo.

Tulkkikeskuksen työporukka

on tiivis. Laalo-Ristilän mieles-

tä se näkyy ilmapiirissä ja kuu-

luu työpaikalla.

– Välillä istumme iltaakin

keskenämme. Vietämme var-

masti aikaa yhdessä enemmän

kuin keskiverto työyhteisö.

Laalo-Ristilä muistuttaakin,

että Tyky-toimintaa ei tarvitse ai-

na tehdä hienoissa olosuhteis-

sa ja isolla rahalla.

– Ihmisistä tämä lähtee ja on

siitä kiinni, halutaanko panos-

taa yhteisöllisyyteen. •

Lounaspöydän ääressä myötäpäivään: toimistosihteeri-käännöskoordinaattori Mervi Pitkänen, tulkkivälittäjä

Janitan Heiman, tulkki Abdulkarim Hassan, tulkki Hero Dizayee, tulkinvälittäjä Irma Karpova, tulkkiharjoittelija

Kheder Hassanzadeh ja tulkki Jila Barfi .

10 VILKKU 5 | 2013

Esimiehiltä tulee kysymyk-

siä laidasta laitaan. Yhtey-

denotot koskevat esimer-

kiksi työaikaa, vuosilomia, saira-

uslomia, vanhempainetuuksia ja

opintovapaita. Käytännössä vas-

taamme kaikkiin palvelussuhtei-

siin liittyviin kysymyksiin, henki-

löstöasiantuntija Tiina Suolam-

mi kertoo.

Mikäli palvelusta etsitään neu-

voa kysymykseen, joka ei kuulu

palvelusuhdeneuvontaan, kysy-

mys lähetetään eteenpäin. Samal-

la kysyjä saa jatko-ohjeita siihen,

mistä vastaukset löytyvät.

Suolammin kollega Jutta

Heik kilä muistuttaa, ettei tyhmiä

kysymyksiä ole ja että aina kan-

nattaa kysyä.

– Monesti meihin ottavat yh-

teyttä esimiehet, jotka etsivät tu-

kea omille ajatuksilleen.

Alaiset etsivätoikotietäEsimiesten palvelusuhdeneuvon-

nan asiakkaita ovat esimiehet ja

ne sihteerit, jotka hoitavat palve-

lusuhdeasioita. Yhteyttä ottavat

myös työntekijät, jotka ovat olleet

pidempään poissa töistä.

– Usein meihin ottavat yhteyt-

tä äitiys- tai opintovapailla olevat .

Pitemmän vapaan jälkeen kyn-

nys soittaa ja viestitellä esimie-

hen kanssa voi olla korkea ja mie-

luummin kysytään meiltä, Tiina

Suolammi toteaa.

Kiertotietä esimiehen ohi ei

kuitenkaan ole.

– Emme voi lähteä selvittä-

mään asioita esimiehen tietä-

mättä, Jutta Heikkilä lisää.

Suolammi ja Heikkilä kuulu-

vat esimiesten palvelusuhdeneu-

vonnan viisihenkiseen tiimiin.

Yhteydenottoja tulee toista-

kymmentä päivässä. Kysymyksiin

saa yleensä vastauksen jo samana

päivänä, mutta välillä ongelman

selvittelyssä menee kauemmin.

– Joskus vastausta selvitellään

ja silloin helposti kestää hetki en-

nen kuin vastaus saadaan asiak-

kaalle saakka, Heikkilä toteaa.

Suurin osa kysymyksistä saa-

puu esimiesten palvelusuhdeneu-

vontaan puhelimitse tai sähköpos-

tilla. Toukokuussa aukesi uusi

väylä. Palveluun voi jättää kysy-

myksiä myös Requeste-asiakas-

palveluliittymän välityksellä. Tun-

nukset voi tilata Looran kautta.

– Tämä uusi palvelu on en-

nemminkin korvike sähköpos-

tille. Esimies voi jättää kysymyk-

sen, ja kysytyt kysymykset säily-

vät järjestelmässä eivätkä sekoi-

tu muihin sähköposteihin, Heik-

kilä selvittää.

Vaikka palvelu tallentaa jäte-

tyt kysymykset, ei esimies kuiten-

kaan näe kuin itse jättämänsä tie-

dustelut. Samalla esimies voi seu-

rata kysymyksen käsittelyä ja sen

etenemistä.

– Kirjaamme sivuille myös

usein kysyttyjä kysymyksiä. Ne

ovat pääasiassa käytännön oh-

jeita, jotka liittyvät kaupungin

konsernimääräyksiin ja ohjeisiin.

Yhtäläisiä käytäntöjäja selkeyttäHenkilöstöasiantuntijat hakevat

vastauksia kysymyksiin tulkitse-

malla työehtosopimuksia, kau-

pungin konsernimääräyksiä ja

ohjeita. Tämän lisäksi saattaa olla

tarpeen tulkita työlainsäädäntöä .

Esimerkiksi opettajien tai lääkäri-

en työehtosopimukset eroavat

muista työehtosopimuksista pal-

jon.

Henkilöstöneuvojat tekevät

yhteistyötä henkilöstöyksikön

ja lakimiehen kanssa. Lakimies

on apuna varsinkin kurinpidol-

lisissa asioissa. Varoitusten, irti-

sanomisten ja työsuhteen purka-

miseen liittyvissä asioissa tarvi-

taan usein lakimiehen näkemys.

Yksi esimiesten palvelusuhde-

neuvonnan kulmakivistä on yh-

Esimiehet saavat neuvoja Halosta

TEKSTI Juha Pakkanen

KUVA Ari Järvelä

Kun työpaikalla pitää selvittää omaan työ-suhteeseen liittyviä asioita, ensimmäinen askel on tietenkin kysyä asiasta esimieheltä. Mutta mistä esimiehet löytävät vastauk-set kysymyk siin, jos heidän omat tietonsa eivät riitä? Ongelmatilanteissa kaupungin noin 900 esi-miestä saavat vastauksia hallintopalvelukeskus Halon esimiesten palvelu-suhdeneuvonnasta.

Jutta Heikkilän ja Tiina Suolammin

mukaan yksi esimiesten palvelusuhde-

neuvonnan kulmakivistä on yhtäläisten

käytäntöjen takaaminen kaikille

kaupungilla työskenteleville.

11VILKKU 5 | 2013

E-kirjat eli digitaalises-

sa muodossa olevat säh-

köiset kirjat ovat pitkään

tehneet tuloaan lukevan kansan-

osan arkeen.

Aivan vielä ei e-kansalaisen

ulottuvilla ole täysin e-oikeuk-

sin varustettuja kirjallisuuden

hankintakanavia, jotka onnis-

tuisivat tyydyttämään hänen

kaikkein villeimmätkin kirjal-

liset mielitekonsa, mutta e-kir-

jakaupoista ja -kirjastoista säh-

köisesti saatavilla olevan aineis-

ton määrä lisääntyy kaiken ai-

kaa, eikä optimistisimpien arvi-

oiden mukaan kestä kauankaan

ennen kuin e-kirjallisuuden tar-

jonta nimekemääräisesti tarkas-

teltuna kamppailee tasaväkises-

ti perinteisen painetun kirjalli-

suuden kanssa.

Tampereen kaupunginkir-

jastokin on ottanut ensimmäi-

set tunnustelevat askeleensa

e-kirjamaailmassa. Vielä ei sen

virtuaalisten kirjahyllyjen mitta

päätä huimaa. Teoksia on noin

350. Hiljaa hyvä tulee ja tyvestä

kuuhun noustaan, bittiavaruu-

dessakin.

Teknologiahuumassa on va-

litettavan helppoa unohtaa, et-

tä e-kirjakin on ensisijaisesti

kirja. Väline on toki viesti, niin

kuin viestintäteoreetikot mielel-

lään tähdentävät, mutta kirjalli-

suudella on yhä ja edelleen sen

vastaanottoon käytetyistä apu-

välineistä riippumaton sisällöl-

linen puolensa. Kirja kuin kir-

ja, e- tai ei-e-, se on vieläkin lu-

ettava, tulkittava, ymmärrettävä

ja prosessoitava omissa epätäy-

dellisissä inhimillisissä mielis-

sämme. Edistyneinkään lukulai-

te ei tee sitä puolestamme, niin

kuin se ei myöskään siivoa, val-

mista aterioitamme tai pidä jäl-

kikasvuamme poissa pahanteos-

ta sillä aikaa, kun viihdytämme

– tai vaihtoehtoisesti sivistäm-

me – itsemme hengiltä.

Tulevaisuudessa, kun todel-

lisuutemme ovat monin verroin

virtuaalisempia kuin nyt osaam-

me kuvitellakaan, voimme epäi-

lemättä ladata dataa suoraan ta-

juntaamme ilman tarpeettomia

väliintulevia tekijöitä, mutta se-

kään ei muuta tätä perusasetel-

maa miksikään – meidän roo-

limme "lukijoina" tiedonväli-

tysketjussa ei muutu, ei aina-

kaan niin kauan kuin voimme

vielä kutsua itseämme ihmisik-

si. Sitten, kun koneemme ja lait-

teemme alkavat ymmärtää puo-

lestamme, tilanne on toinen:

meistä on tullut koneen jatkei-

ta, pelkkiä robotteja, ja se tuskin

on ainakaan meidän etujemme

mukaista.

Lukeminen ja lukemisen

mahdollistava kaiken aikaa mo-

nitahoisemmaksi ja vaikeammin

määriteltäväksi muuttuva luku-

taito on meidän vankkumatto-

min toivomme maailman – ja

oman itsemme – epäinhimillis-

tymistä vastaan. Suhdettamme

teknologiaan ei enää voi kuva-

ta vanhahtavin isäntä–renki-

kielikuvin; nykytilanne muis-

tuttaa enemmän ulkoavaruu-

den muukalaisten asettumista

keskuuteemme, ja on mitä suu-

rimmassa määrin monipuoli-

sesta medialukutaidostamme

kiinni, onnistummeko saavut-

tamaan tasapainoisen rauhan-

omaisen rinnakkaiselon.

Me tarvitsemme kirjoja, mis-

sä tahansa fyysisessä tai virtu-

aalisessa muodossa ne tulevat-

kin, sinnikkäitä lukkareita tako-

maan lukemisen alkeita koviin

kalloihimme ja kirjastojen tapai-

sia laitoksia, jotka tarjoavat kai-

kille mahdollisimman vaivatto-

man pääsyn ihmiskunnan hen-

gentuotteiden äärelle.

Lukeminen on vapautta. •

Jari Missonen

Pääkirjasto Metson

kirjastonhoitaja

METSON SULKAKYNÄSTÄ

Lukevan e-kansalaisen

mietteitä

Myös muuta neuvontaa

Esimiesten palvelusuhde-

neuvonnan tiimi vastaa

esimiesten opastuksen

lisäksi myös monesta muusta.

Vastuualueeseen kuuluu esi-

merkiksi palveluaikalaskenta

eli palvelusvuosiin sisältyvi-

en lisien ja huomioimisvapai-

den selvitteleminen.

Lisäksi henkilöstöasian-

tuntijat hoitavat eläke- ja uu-

delleensijoituspalveluja. Elä-

kepalveluihin kuuluu esimer-

kiksi eläkeneuvontaa sekä van-

huus- että työkyvyttömyyselä-

keasioissa. Uudelleensijoitus-

palvelu taas palvelee työnte-

kijöitä, jotka menettävät työ-

kykynsä nykyiseen tehtävään-

sä. Uudelleensijoituksen avul-

la kaupungilta pyritään löy-

tämään terveydelle sopivam-

pi työ.

Esimiesten palvelusuh-

deneuvonta järjestää tarpeen

mukaan esimerkiksi sairaus-

lomakäytäntöihin tai työaika-

muotoihin liittyviä koulutuk-

sia. Henkilöstöasiantuntijoi-

ta voi pyytää mukaan myös

kuulemistilaisuuksiin, jotka

liittyvät varoituksen antami-

seen. Näissä tilanteissa hen-

kilöstöasiantuntijat toimivat

esimiehen tukena asiakirjojen

laadinnassa. •

täläisten käytäntöjen takaaminen

kaikille kaupungilla työskente-

leville työpisteestä tai työtehtä-

västä huolimatta. Samalla palve-

lu keskittää kysymykset yhteen

paikkaan.

– Aikoinaan työntekijät soit-

tivat omissa asioissaan henkilös-

töyksikköön. Nyt esimies ottaa yh-

teyttä esimiesten palvelusuhde-

neuvontaan ja tekee ratkaisun sen

tiedon pohjalta, jonka täältä saa,

Tiina Suolammi kertoo. •

AR

I JÄ

RV

ELÄ Esimiehet > Esimiesten

palvelusuhdeneuvonta

esimiestenneuvonta@tampere.fi

12 VILKKU 5 | 2013

Hervanta täyttää tänä syk-

synä 40 vuotta. Juhlavuo-

si ja rakkaus kotiseutuun

saivat Sirpa Koivun kirjoittamaan

kirjan. Alkukesästä julkaistu Ty-

tärkaupungin valot on hänen esi-

koisteoksensa. Kirjaan on koottu

hervantalaisia yhdistyksiä, henki-

löitä ja toimintaa 40 vuoden ajalta.

Tytärkaupungin valot ei ole histo-

riikki, vaan Koivu kuvaa teostaan

ennemminkin pieneksi kulttuu-

rihakemistoksi.

– Kirjan tekeminen oli moni-

vuotinen haave. Halusin tallentaa

tietoja mahdollisimman monis-

ta ihmisistä ja tapahtumista yk-

siin kansiin, ettei se tieto katoa.

Teosta voi kutsua ainutlaatuisek-

si hervantalaiseksi kulttuurihake-

mistoksi.

Kirjoittaja on saanut teokses-

taan myönteistä palautetta.

– Lähinnä ihmetellään, miten

kirjassa kerrottuja asioita voidaan

tietää. Lehdistä ja netistä löytää yl-

lättävän paljon kaikenlaista.

Koivun mukaan kirjassa on

varmasti puutteita, ja hän on tie-

toinen ainakin yhden virheen

olemas sa olosta.

– Kirjoitan ohitustien kalliol-

la kahteen kertaan olleista Holly-

wood-tyylisistä Herwood-kylteis-

tä. Ensimmäinen kerran kyltti oli

teekkarien jäynä, ja myöhemmin

se laitettiin sinne tilauksesta.

Mai nitsen kirjassa, että syksyn

40-vuotisjuhlien kunniaksi kyltti

laitetaan taas paikalleen. Kyltti on-

kin nyt Hervannan valtaväylän ja

Hepolamminkadun risteyksessä.

Hervannan äärellälähes alusta astiSirpa Koivu on nähnyt kaupun-

ginosan synnyn ja kasvun nykyi-

seen mittaansa, sillä hän muutti

Hervantaan vuonna 1974.

– Marraskuussa tulee täyteen

39 vuotta. Kun muutimme, paik-

ka oli aikamoinen rapakko. Mut-

ta Hervanta on minulle kotiseutu.

Sieltä ovat vuosien aikana löyty-

neet ystävät ja harrastukset. Työt-

kin ovat liittyneet Hervantaan jo

monta vuotta.

Koivu työskentelee vuorovai-

kutussuunnittelijana kaupungin

kuntademokratiayksikössä. Vas-

tuualueena on Kaakkois-Tampere,

johon Hervantakin kuuluu. Kau-

pungin palkkalistoilla Koivu on

ollut vuodesta 2000 lähtien . Työ-

historiaan mahtuu paljon muu-

takin.

– Aikaisemmin olen ollut kan-

sanedustajan avustajana, parin

EU-hankkeen projektipäällikkö-

nä, kulttuuriohjaaja-tittelillä kult-

tuuripalveluissa, tutkijana, opet-

tajana ja toimittajana.

Vuorovaikutussuunnittelijan

työnkuva sisältää muun muassa

alueellisen osallistumisen järjes-

tämistä, kokouksia, tiedon han-

kintaa, muistioiden kirjoittamis-

ta, suoraan osallistumiseen liit-

tyvää suunnittelua sekä kirjoitta-

mista ja tiedottamista.

Ei pelkkäbetonilähiöOma suosikkipaikka Hervannas-

sa on kaupunginosaa ympäröivät

metsät, joissa Sirpa Koivu mar-

jastaa ja sienestää. Tärkeä paik-

ka on myös Hervannan kirjasto.

Kulttuurilla on iso rooli Koivun

elämässä, ja hän on ollut perus-

tamassa Hervantaan kahta kuo-

roa sekä kirjoittanut yhden näy-

telmän. Hervantaan matkaajalle

Koivu antaa matkavinkiksi suun-

nata kauppakeskus Duoon.

– Siellä risteävät opiskelijoi-

den ja kaikenlaisten hervantalais-

ten tiet.

Lisäksi Koivu suosittelee tu-

tustumista kauniiseen kirjastoon

ja lähialueen metsiin.

– Jos nousee katselemaan

maisemaa vesitornista,

huomaa että Hervan-

ta on vihreä eikä

harmaa. Se ei ole

pelkkä betonilä-

hiö. •

Varhaista tukea tarvitsevi-

en perheiden määrä kas-

vaa. Lapsen kasvattaminen

sekä parisuhteen, perhe-elämän,

vapaa-ajan ja työelämän yhteen-

sovittaminen ei aina ole helppoa.

Tampere on muuttovoittoi-

nen kaupunki, jonne muutetaan

usein parisuhteen, opiskeluiden

ja työn perässä. Samalla luonnol-

liset verkostot jäävät kotipaikka-

kunnalle ja vauvanhoitoapu on vä-

häistä, jolloin elinpiiri saattaa olla

hyvin suppea ja ongelmat kasau-

tuvat. On myös ihmisiä, joille so-

siaalinen sopeutumattomuus on

periytynyt omilta vanhemmilta.

Vanhemman tai vanhempien

jaksaminen on yhteydessä vauvan

ja vanhemman väliseen vuorovai-

kutukseen. Tämä ilmenee teke-

mästäni teemakyselystä.

Väsymyksen takia vuorovaiku-

tus vauvan kanssa kärsii, mikä li-

sää vauvan tarpeiden tyydyttämi-

sen kaipuuta. Suurimmalla osalla

vanhemmista on keinoja jaksami-

sen ylläpitämiseen, mutta niiden

vanhempien osuus kasvaa, joilta

nämä keinot puuttuvat.

Ennaltaehkäisevä työote ja

varhainen puuttuminen nouse-

vat arvokkaaseen asemaan näi-

den perheiden kanssa.

Teemakyselyn perusteella

työn tekijä kokee varhaisen puuttu-

misen aiheelliseksi, kun on syytä

huolestua vauvan ja vanhemman

välisen vuorovaikutuksen ongel-

mista, vanhemman tai vanhem-

pien jaksamisesta sekä luonnol-

listen sosiaalisten verkostojen

puutteesta.

Kaikki kaipaavatlisää aikaaTeemakyselyssä nousee esille ajan-

puute. Vanhemmat toivovat aikaa

työssä ja perheen kanssa jaksami-

seen. Ammattilaiset kaipaavat li-

sää aikaa vauvaperheiden kohtaa-

miseen ja luonnollisuutta verkos-

totyöhön. He toivovat inhimilli-

syyttä ja aikaa aitoon läsnäoloon

asiantuntemuksen rinnalle, joka

YKSI MEISTÄTEKSTI Juha Pakkanen

KUVA Ari Järvelä

Sirpa Koivu kirjoitti Hervannalle kulttuurihakemiston. Kult-tuuri on vahvasti läsnä Koivun elämässä, ja hän on ollut perus-tamassa Hervantaan kahta kuoroa ja kirjoittanut yhden näytelmän.

Kirja Hervannasta syntyi rakkaudesta kotiseutuun

Lastentarhan-

opettaja Päivi Ojanen

on selvittänyt huolia, joita

vauvaperheiden vanhemmuus

tamperelaisissa toimijoissa

herättää. Ojanen työsken-

telee Lielahden päiväkodissa,

jossa viihtyy myös

Julius Kinnunen.

Lastentarhan-

opettaja Päivi Ojanen

on selvittänyt huolia, joita

vauvaperheiden vanhemmuus

tamperelaisissa toimijoissa

herättää. Ojanen työsken-

telee Lielahden päiväkodissa,

jossa viihtyy myös

Julius Kinnunen.

13VILKKU 5 | 2013

puolestaan lisää luottamuksen ko-

kemusta.

Elämän temmon hidastami-

nen ja kasvurauhan salliminen il-

man liiallisia virikkeitä koetaan

tarpeelliseksi. Tutkimustulosten

varjolla voikin kysyä: miksemme

hidastaisi, myös palveluissa.

Vauvaperheryhmäpilottiin

osallistunut ammattilainen halu-

si lisätä vauvaperheen omia voi-

mavaroja näin: ”Mittareiden rin-

nalle lempeää tietoa, huumorilla

höystettyä yksilöllisyyden ja yk-

silöllisen kehityksen arvostamis-

ta. Riittävästi henkilökuntaa, jotta

kiire ei pilaa ihmisen näkemistä

ja kuulemista. Ajatusta ja puhet-

ta siitä, että elämä myös kantaa –

päivä kerrallaan. Vähemmän pu-

hetta touhukkaista virikkeistä.”

Kolme suurinta huolta liitty-

vät toisiinsa. Juuri näihin huoliin

Meidän vauva -verkostolle luotu

käytäntö pyrkii varhaisella puut-

tumisella vaikuttamaan. Se sisäl-

tää yhdeksän askelta kohti vauva-

perheiden hyvinvointia. Nämä as-

keleet ovat: huolen puheeksi ot-

taminen välittömästi huolen he-

rättyä, hyvinvointineuvolatiimin

hyödyntäminen, verkostoitumi-

nen, vertaistuki, konkreettisen

avun tarjoaminen kotiin, vanhem-

muuden ja parisuhteen tukemi-

nen, palveluohjaus sekä palveluis-

ta tiedottaminen.

Perheen rinnalla kulkee yksi

ja sama työntekijä. Askeleet alka-

vat huolen puheeksi ottamisesta

välittömästi huolen herättyä sil-

loin, kun Meidän vauva -verkoston

toimijalla huoli perheestä herää.

Hyvinvointineuvolantiimi tukenaVauvaperheen tukena voidaan

hyödyntää jo olemassa olevaa alu-

eellista hyvinvointineuvolatiimiä,

johon kutsutaan tarvittavat vau-

vaperheen hyvinvointia vahvista-

vat ammattilaiset.

Matkan varrella tuetaan van-

hemmuutta ja parisuhdetta, tarjo-

taan tarvittaessa kotiin konkreet-

tista apua sekä luodaan mahdolli-

Ammattilaiset kantavat huolta vauvaperheistä

PUHEENVUOROSSAASIANTUNTIJANA Päivi Ojanen,

opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulu

AR

I JÄ

RV

ELÄ

suuksia osallistua vertaistukiryh-

miin. Pyritään vahvistamaan myös

sosiaalisen verkoston läsnäoloa.

Lisäksi hyödynnetään palveluoh-

jauksen keinoja ja lisätään tietoa

perheiden palveluista. Olennaista

varhaisessa tukemisessa on vas-

tuista ja jatkosuunnitelmista vä-

littömästi sopiminen, minkä an-

siosta varmistetaan vauvaperheen

tuen- ja avunsaanti alusta loppuun

saakka.

Vauvaperheryhmäpilotissa

vauvoja oli rivissä lattialla kym-

menkunta. Vanhemmat olivat yl-

peitä omistaan ja jakoivat koke-

muksiaan vauva-ajasta: aina ei ole

helppoa, vaikka vauva ihana on-

kin. Ammattilaiset luotsasivat ti-

lannetta lämpimästi, mutta tarkat

huolitutkat viritettyinä.

Sekä vanhemmat että ammat-

tilaiset pitivät ryhmätapaamisia

tarpeellisina. Tapaamisessa ker-

rottiin erilaisista perheiden palve-

luista ja jaettiin iloja sekä murhei-

ta. Tärkeintä olivat kuitenkin pie-

net leikit, jotka vahvistivat vauvan

ja vanhemman välistä vuorovai-

kutusta, pienten ilmeiden ja tar-

peiden peilaamista sekä niihin

vastaamista. •

Vanhemmuuden tukena

Lastentarhanopettaja Päivi Ojanen pureutui opinnäy-

tetyössään niihin huoliin, joita vauvaperheiden van-

hemmuus tamperelaisissa toimijoissa herättää. Opin-

näyte sai nimekseen Vanhemmuuden varhaisen tukemisen

mallinnus – Meidän vauva -verkoston askeleet kohti vauva-

perheiden hyvinvointia. Ojanen teki työnsä Tampereen am-

mattikorkeakoulun sosiaalialan ylempää ammattikorkea-

koulututkintoa varten.

Työn pohjana oli kaupungin Palveluohjaus ja vanhem-

muuden tukeminen -hanke, joka oli neuvola- ja terveyden-

huoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palveluiden se-

kä päivähoidon ja esiopetuksen yhteishanke vuonna 2012.

Hankkeen taustalla olivat lisääntyneet pienten lasten

huostaanotot sekä pienten lasten ja odottavien vanhempi-

en erotapaukset. Hankkeessa kehiteltiin synnytyksen jäl-

keinen perhevalmennus-pilottimalli Vauvaperheryhmä,

joka jatkuu hankkeen jälkeen Meidän vauva -toimintana.

Se on tarkoitettu kaikille tamperelaisille

perheille.

Opinnäytetyön tulokset pe-

rustuvat pilottiin osallistu-

neille toimijoille tehtyyn

teemakyselyyn.

14 VILKKU 5 | 2013

Ympäristönsuojeluyksikkö

on jo neljänä kesänä niit-

tänyt ja raivannut kummi-

niittyään Näätäsuota. Siellä ele-

lee erittäin uhanalainen tumma-

verkkoperhonen, joka sattuu vie-

lä olemaan yksi Tampereen tun-

nuslajeista. Näätäsuon niitty si-

jaitsee lähellä Tarastenjärven kaa-

topaikkaa.

Elokuussa talkoopäiväksi osui

kesän sateisin päivä, joten talkoo-

porukan oli muutettava suunni-

telmia, sillä niittäminen sateella

ei ollut kovin järkevää. Silti po-

rukka kävi katsomassa Näätäsuon

tilanteen. Ympäristösuunnittelija

Lasse Kososen mukaan niitty on

hyötynyt raivaamisesta ja niitos-

ta, koska tummaverkkoperhosen

ravintokasville virmajuurelle on

saatu kasvutilaa.

– Tänä kesänä näin täällä kaksi

perhosta, mutta taisin olla liian ai-

kaisin liikkeellä. Viime kesänä ha-

vaitsin kymmenen perhosta. Tam-

pereella on ollut kaikkiaan yli 80

paikkaa, jossa tummaverkkoper-

hosta on tavattu, Kosonen kertoo.

Talkoot auttavat luontoa ja luovat yhteishenkeä

Haluaisitteko yksikköönne lisäkädet avusta-

viin työtehtäviin? Typan (työllisyydenhoidon

palveluyksikkö) valmennuspalvelut tarjoavat

monista eri aloista kiinnostuneita asiakkaitaan

kuntouttavan työtoiminnan jaksolle kaupun-

gin yksiköihin.

Asiakkailla on oma työhönvalmentaja, joka

auttaa työn ja tekijän yhdistämisessä sekä työ-

toiminnan sujumisessa. Yksiköstä tulisi löy-

tyä tehtäviä 2–5 päivänä viikossa, 4–6 tuntia

päivässä, 3–6 kk ajan. Toiminta on yksiköil-

le maksutonta. Työpaikkaohjaaja saa 10 eu-

ron henkilökohtaisen palkkion jokaiselta oh-

jauspäivältä.

Osallistu talkoisiin kaupungin työllisyys-

tilanteen parantamisessa ja tarjoa paikkaa!

Tervetuloa kuulemaan lisää ke 25.9. klo

14.30 kahveille Typaan, Hammareninkatu 8 B,

4. krs, neuvotteluhuone Omena. Ilmoittautu-

minen sari.j.soini@tampere.fi 20.9. mennessä.

Lisätietoja:

Typan palveluyksikön johtaja

Mika Itänen 040 566 1245 (60243)

vastaava työhönvalmentaja

Sari Soini 040 806 3542 (39004)

sosiaalityöntekijä, lähiesimies

Katja Kuorikoski 040 800 7233 (33213)

KiitosE läkevapaalle jäätyäni

parhaimmat kiitokse-

ni hyvästä yhteistyös-

tä kaikille työtovereil-

le vuosien varrella!

Ritva Salisma

Kiitokset kivoista juh-

lista ja muistamisista

jäädessäni eläkkeelle!

Pirjo Pursiainen

TYKYTYSTÄ

TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen

Wanted: Työtoimintapaikkoja kaupungin yksiköistä

Perhosen toukalle ei Suomessa

maita muu kuin virmajuuri, mutta

muualla toukka voi syödä muita-

kin kasveja. Tummaverkkoperho-

set lentelevät kesä–heinäkuussa.

Niiden toukat talvehtivat virma-

juurien juurien tuntumassa. Ke-

väällä toukat kömpivät kasville ja

aterioituaan koteloituvat.

Kissankäpälällelisää kasvutilaaYmpäristötarkastaja Eeva Pun-

julla oli varasuunnitelma nii-

ton tilalle. Talkoolaiset suunta-

sivat noin kymmenen kilomet-

rin päähän Paalijärventielle Teis-

kon Holmaan, jonne perustetaan

luonnonsuojelualue tänä vuonna.

Tilan entisessä pihapiirissä

raivattiin kaatunut puu kissan-

käpäläesiintymän tieltä. Lisäk-

si talkoolaiset raivasivat pieniä

kuusia ja keräsivät roskia. Saa-

liksi pienemmän roskan lisäksi

saatiin pari kengän ronttosta ja

toimistotuoli.

Kedolla kasvaa runsaasti aho-

mansikoita, joita riitti vieläkin

popsittavaksi. Talkoolaisia vie-

hätti alueen kaunis maisema:

niittymäinen piha, peltoaukio ja

komeat puut.

Eeva Punju on valmistellut

Holman luonnonsuojelualueen

perustamista.

– Alueen luonto on monimuo-

toista ja käsittää erilaisia biotoop-

peja. Holmassa on vanhaa kangas-

metsää, rantaluhtaa, puroja ja soi-

ta. Täällä elelee myös liito-orava,

Eeva Punju toteaa.

– Talkoilimme tilan entises-

sä pihapiirissä, jossa kasvaa eri-

laisia ketokasveja, kuten harvi-

naistunutta kissankäpälää. Tal-

koot ovat mielestäni sangen rei-

pasta ja hyödyllistä vaihtelua, kun

luontoa saa suojella omilla käsil-

lään toimistotyön vastapainoksi.

Töistä suoriuduttuaan talkoo-

väki saunoi kaupungin omista-

malla Kortejärven tilalla Teis-

kossa. Muutama vuosi sitten re-

montoitu paikka sijaitsee Kintu-

lammen alueella Kortejärven ran-

nalla. •

Lasse Kosonen, Mirkka Antta-

lainen ja Milla Hilli-Lukkarinen

raivasivat mäntyä Teiskossa.

Mirkka Anttalaisen mukaan

talkoot parantavat jo ennestään-

kin hyvää yhteishenkeä. Fyysinen

työ on Milla Hilli-Lukkarisen

mielestä ihanaa.

Tummaverkkoperhonen,

yksi Tampereen tunnuslajeista.

LASS

E K

OSO

NEN

TAR

JA N

IKU

PAA

VO

-OK

SAN

EN

15VILKKU 5 | 2013

ILMOITUS

Hatanpään puistosairaalan

psykogeriatrian poliklini-

kan henkilöstö raivasi ai-

katauluistaan tilaa työhyvinvoin-

tiryhmää varten. Raskasta työtä te-

kevät ryhmäläiset nollasivat aja-

tuksensa taidetta tehden niin te-

hokkaasti, että alkoivat jo puhua

pääkopan viikkosiivouksesta.

– Vaati työtä, että saimme va-

paan ajan järjestymään, minkä ta-

kia monien ennakkoasenne ryh-

mää kohtaan ei ollut hyvä. Poti-

VILKKUVAT TEKSTI Tuuli Oinonen

KUVAT Ari Järvelä

– Piirtää tai maalata ei tarvit-

se osata. Kahdeksanhenkinen ryh-

mämme kokoontui viikon välein

puolentoista tunnin ajaksi kah-

deksan kertaa. Kaikki ryhmäläiset

tunsivat toisensa entuudestaan,

Pirkko Syysjoki sanoo.

Ensimmäisillä kerroilla koh-

taamistaideryhmässä tehtiin töi-

tä yksin, sitten pareina ja lopuksi

ryhmänä. Joskus tehtävä aloitet-

tiin yksin ja tietyssä kohdassa jat-

kettiinkin työkaverin maalauksen

parissa. Työvälineinä olivat oksat,

siveltimet, kivet, sormet ja sulat,

joilla taituroitiin paperille tarkko-

jen ohjeiden mukaan.

– Yhtäkään viivaa emme ve-

täisseet miettimättä. Myös kan-

kaanpalasen tai napin paikkaa

harkitsimme tarkoin, muistelee

Sari Hurmansalo.

– Yllätyksenä tuli, että kaikki-

en työt ovat aivan erilaisia, vaik-

ka ohjeet olivat tarkkoja ja jokai-

selle samanlaisia. Konkreettinen

käsillä tekeminen auttoi irtautu-

maan arjesta, hän lisää.

Arvostelun sijaan arvostustaKokoontumisen päätti arvostus-

osuus, joka sai viedä kolmannek-

sen ja jopa puolet tapaamisajasta.

Jokainen sanoi vuorollaan muiden

töistä jotakin arvostavaa. Arvos-

telua ei kuultu.

– Oli helpompi antaa palautet-

ta heille, joiden kanssa teen enem-

män töitä. Toisaalta taas oikein

odotin sitä, mitä toiset sanovat

minun työstäni, kertoo sairaan-

hoitaja Kirsi Stranius.

Kohtaamistaide on tehokas

tapa luoda yhteishenkeä ja lisä-

tä palautteen antamista työyhtei-

sön arjessa.

– Työtovereihin tutustuu ihan

uudella tavalla, toteaa Pirkko Syys-

joki.

– Tapaamiset tiivistivät työ-

yhteisöä ja yhteisöllisyys vain li-

sääntyi kokoontumisten edetessä,

Sari Hurmansalo kehuu.

Kohtaamistaideryhmän tapaa-

miskerrat huipentuivat yhteiseen

taidenäyttelyyn. •

Pääkoppa

siivottiin

työhyvinvointi-

ryhmässä

laiden vastaanotto- ja koti-

käyntiaikoja kannatti kui-

tenkin järjestellä, kertoo sai-

raanhoitaja Sari Hurmansa-

lo tyytyväisenä.

Ryhmää ohjasi poliklini kan

oma fysioterapeutti ja kuntou-

tusohjaaja Pirkko Syysjoki am-

mattikorkeakoulun kohtaamis-

taideopintojensa harjoitusryh-

mänä yhdessä opiskelukaverin-

sa kanssa.

Työhyvinvointiryhmä saanee

hyvien kokemusten ansiosta jat-

koryhmän, ja menetelmää aiotaan

käyttää myös potilaiden kanssa.

Kivillä, oksilla jasulilla maalattiinKohtaamistaide on moniaistista,

kehollista ja voimavarakeskeistä

taidetyöskentelyä, jolla on tietty

tavoite.

< Työhyvinvointiryhmää ohjannut

Pirkko Syysjoki sai porukan

taiteilemaan yhteistyössä

monikerroksisen maalauksen.

Jokainen ryhmäläinen

teki savesta kannellisen ja

kannettoman voimakupin.

Kannelliseen suljettiin huonot

asiat ja hyvät asiat talletettiin

avonaiseen astiaan.