v i k k u 6 / 20 0 7

Ta m p e r e e n k a u p u n g i n h e n k i l ö s t ö l e h t i

Markkupyöräileetyömatkat

2

v i k k u

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen

kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ

www.tampere.fi/tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy

lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 26.10. mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen.

KANNEN KUVA Ville Saha. Markku Koskinen Supasta on työmatkapyöräilijä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle.

PÄÄKIRJOITUS • LOKAKUU 2007

Työhuoneeni oven vieressä on jo kymmenen vuotta vanha nimipäiväkortti, jonka olen kiin-

nittänyt seinään kortin tekstin takia: ”Rikkautta on taito ihmetellä”. Sanoissa vanha hokema ”ei se ole tyhmä joka kysyy” on kirjoitettu vähän toi-seen muotoon. Mielestäni laittamattomasti sanottu, miettii sitten kumpaa versiota hyvänsä.

Tänä vuonna Suomen kuntakeskustelua on hallinnut kunta- ja palvelurakenneuudistus. Paras-hankkeena tunnetutulla uudistuksella halutaan tur-vata hyvät palvelut suomalaisille myös tulevaisuu-dessa. Tähän pyritään muun muassa vahvistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä tehostamalla pal-velujen tuotantotapoja.

Tampereella kuntaliitoskeskustelu ei ole ollut ajankohtaista lähinnä naapurikuntiemme suuruu-den vuoksi. Tampereen kaupunkiseudulla merkit-tävin hyöty Paras-hankkeesta saadaan siitä, että sen avulla voidaan konkretisoida ja aikatauluttaa

seutuyhteistyötä. Seutuyhteistyön kärkiesimerkki on Tampereen ja Pirkkalan kaavailema yhteistyö, jossa Tampere järjestää vuoden 2010 alusta alkaen terveydenhuollon palvelut Pirkkalaan niin sa-notulla isäntäkuntamallilla. Muutoksen myötä Pirkkalan perusterveydenhuollon henkilöstö siirtyy Tampereen palvelukseen.

Muutoin Paras-hanke on Tampereella pääosin nojautunut jo aiemmin tehtyihin linjauksiin. Itse olenkin ihmetellyt sitä, että onko Paras isojen kaupunkien Paras ollenkaan vai löytyykö Paras omasta aktiivisesta toiminnastamme.

Tampereella on tulkittu niin, että toimintamallimme uudistus vastaa jo pitkälti niihin vaatei-siin, joita Paras on kunnille asettanut. Jos Parasta pidetään kuntakentän suurimpana uudistuksena vuosisataan, voidaan Tampereen toimintamallin uudistusta pitää suurimpana yksittäistä kuntaa koskevana uudistuksena. Erilaisissa tapaamisissa mallimme herättää uteliaisuutta ja jopa ihme-tyksen sekaista kunnioitusta.

Mallissamme eletään nyt normaalia muutosprosessin vaihetta: mallin käytännön vahvuu-det ja heikkoudet ovat nousseet pintaan. Keskustelumme kiertyy helposti mallin heikkouksiin. Monelta suunnalta kuuluu jupinaa siitä, että se tai tämä ei toimi, ja kyllä ennen oli paremmin. Jupinan pitäisi kuitenkin löytää kanavansa mallin kehittämiseen; sillä tavoin pystymme yhdessä puuttumaan epäkohtiin.

Niin, ehkäpä vanha viisaus ”ei se ole tyhmä joka kysyy” pitäisi jalostaa nimipäiväkorttini hen-keen sopivasti muotoon: Rikkautta on taito ihmetellä ja rakentaa ihmettelystä.

Reija Linnamaavs. strategiapäällikkö

Rakennetaan ihmettelystä

AR

I JÄ

RV

EL

Ä

SISÄLTÖ

2 Pääkirjoitus

3 Esimiespäivä Vapriikissa

4 SAP-toiminnanohjausjärjestelmä

etenee vähitellen

6 Tiesitkö Paras-hankkeesta?

7 Kunta-alan palkkoihin tulossa

korotuksia

8 Kaupunginhallitus vieraili Unkarissa

9 Raili Majala kokeili ope-TET:iä

10 Supalaiset liikkuvat ahkerasti

13 Looraan saa tehdä omia sivuja

13 Kurun metsäoppilaitos 70-vuotias

14 Pirkanmaan tulkkikeskus jatkaa

Pohjolankadulla

15 Jarmon Kilpi siirtyi Tampereen Vedelle

16 Tuumasta toimeen -hanke tukee

lapsiperheitä

17 Halo tiedottaa

17 Työmatkalipun käyttö laajeni

18 Uusia johtajia ja nimityksiä

18 Matkailutoimi muuttui

GoTampereeksi

19 Kiitoksia ja ilmoituksia

20 Tampereen raatihuoneesta

ilmestynyt uusi kirja

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

3

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

Koen tarvitsevani henkilöstöjohtamiseen työkaluja ja niitä toivon saavani tule-

vassa esimieskoulutuksessa, kertoo Anne Mäkinen, Hallilan päiväkodin tuore johtaja. Hän ja yli 250 muuta kaupungin palkkalis-toilla olevaa esimiestä osallistui esimiespäi-vään syyskuussa Museokeskus Vapriikissa.

– Pidän päiväkodinjohtajien aluetiimijär-jestelmää erittäin toimivana foorumina, jossa saan säännöllisesti vertaistukea esimiestai-toihini, kertoo Mäkinen esimiehenä olemisen alkumetreistään.

Esimiespäivä oli lähtölaukaus Tampe-reen kaupungin hallintopalvelukeskuksen järjestämälle esimieskoulutukselle, joka käynnistyi syyskuussa ja jatkuu ensi kevää-seen saakka. Tarkoitus on kehittää kaupun-gin palveluksessa olevien esimiesten taitoja ja tietoja monilla esimiestyön osa-alueilla. Lisäksi tämän vuoden loppuun mennessä pi-täisi olla hahmotettuna Tampereen kaupun-gin oma esimiestyön malli, mitä Tampereen kaupunki edellyttää esimieskunnaltaan.

– Esimiestyö vaikuttaa ratkaisevasti työ-yhteisön onnistumiseen ja menestykseen. Tiedämme, että esimiestyölle voi asettaa paljon tavoitteita: kaupunki hakee esimies-tä, joka on avoin, vuorovaikutustaitoinen, rohkea ja aloitteellinen. Työ on haasteellista, mutta palkitsevaa. Mutta huomatkaa, kaik-kia näitä tarvittavia taitoja on mahdollista oppia ja opetella, pohjusti henkilöstön ke-

Esimiehet pohtivat työnsä haasteita Vapriikissa

Esimiehille kerrottiin Vapriikissa esimiestyön mallista, joka kehitetään esimiesten ja työn-tekijöiden mielipiteiden tuella.

TEKSTI Raija LindellKUVAT Ari Järvelä

Tuija Roininen (vas.) Leila Lilja ja Anne Mäkinen kävivät Esimies-päivän aikana kuuntelemassa Helka Piristä. – Hänellä oli tosi hyviä näkökulmia kiireiseen työ-päivään.

hittämispäällikkö Niina Pietikäinen Esi-miespäivänä.

– On oleellista, että esimies tietää, millai-sessa toimintaympäristössä hän toimii ja mitä uusi toimintamalli tarkoittaa esimiestyössä.

Lisäksi on huomioitava useita eri osatekijöitä, jotka vaikuttavat kasvavassa määrin toimin-taympäristöömme kuten henkilöstön ikään-tyminen, kilpailu osaavasta henkilöstöstä ja uuden teknologian tuomat haasteet työlle ja sen tekemiselle.

Tampereen kaupungin arvot ja toiminta-periaatteet on avattu kaupunkistrategiassa, mutta mitä ne tarkoittavat esimiestyössä ja tavassa johtaa tätä kaupunkia, näihin seik-koihin Pietikäinen haluaa koota esimieskou-lutukseen osallistuvilta esimiehiltä ja työnte-kijöiltä hyviä vinkkejä.

– Esimiestyön malli tehdään yhdessä. Kaipaan teiltä kaikilta apua mallin kehittä-misessä. Työntekijät voivat osallistua intran välityksellä mallin kehittämiseen, sillä intraan tulee vastausmahdollisuus kysymykseen ”Mi-

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

v i k k u

4

ten ominaisuuksia arvostan esimiehessä?”, Pietikäinen kertoi.

Itseä uskallettava armahtaa– Työmme on niin vahvasti palvelutyötä, jos-sa ei voi kangistua kaavoihin, vaan palautetta sekä koulutusta omassa työssä tarvitaan jat-kuvasti, painottavat päiväkodinjohtajat Tuija Roininen ja Leila Lilja. He katselevat asioita 30 vuoden työkokemuksen perspektiivistä ja arvostavat sitä, että kaupunki on järjestänyt hyvin täydennyskoulutusta, ainakin päiväko-tien työntekijöille.

Roininen ja Lilja kuuntelivat tarkasti Hel-ka Piristä, joka puhui Vapriikissa esimiestyös-tä nykyisissä muutoksissa ja tulevaisuuden haasteista.

– Hänellä oli tosi hyviä pointteja. Piri-nen korosti itsensä armahtamista, kaikkea ei tarvitse tietää ja taitaa eikä kaikessa voi olla mukana. Tärkeintä on löytää omaan työhön oleellisimmat lähestymiskulmat uudistusten ja muutosten keskellä. Työelämässä vauhti on nykyään niin kovaa, että myös omaan jaksami-seen on kiinnitettävä huomiota, Lilja ja Roini-nen poimivat Pirisen puheesta eväikseen.

Vs. Toimistoesimies Petri Mattila Ehkäi-sevän päihdetyön toimistosta ja vs. vastaava ohjaaja Mika Harinen Nopean puuttumisen perhetyöstä seurasivat kiinnostuneena esimies-päivän antia. He odottavat alkavalta koulu-tukselta asiantuntevaa ja motivoivaa sisältöä. Kummallakin on takanaan vasta muutama kuukausi esimiestyötä.

Mattila ja Harinen toivovat, että koulu-tuksesta saisi hyötyä työpäiviin, joissa vuoro-

puhelu ja vuorovaikutus moneen suuntaan ko-rostuu. Harinen pitää haastavana asemaansa, jossa hänen on toimittavana linkkinä ja vies-tinviejänä kentällä työtätekevien ja ylempien esimiesten välillä.

– Vinkit niin koulutukseen osallistuvilta muilta esimiehiltä kuin itse kouluttajilta ovat tervetulleita, Mattila ja Harinen sanovat.

Esimiehetvastasivat kyselyynKaupungin esimieskoulutus muodostuu yhdek-sästä teemasta. Tämän vuoden puolella pureu-dutaan muun muassa seuraaviin aiheisiin: Am-mattina esimies, Rekrytointi ja palvelussuhteen alkaminen, Kannustava palkitseminen, Toimin-nan suunnittelu ja talous sekä Kehityskeskus-telut. Koulutusjaksot ovat kestoltaan yleensä puolen työpäivän mittaisia, ja ne jatkuvat koko ensi kevään eri teemoilla. Ilmoittautuminen eri jaksoille on meneillään.

Koulutuksen suunnittelun tukena on käy-tetty syyskuussa toteutettua esimiestyön ky-selyä. Lähes 600 kaupungin esimiestä vastasi kyselyyn, jossa he arvioivat sekä itseään esi-miehenä että omaa esimiestään. Kyselyn teki Life Works Consulting Oy, jonka tutkijat Tarja Pietiläinen ja Essi Forsström olivat Vapriikis-sa kertomassa tutkimustuloksia esimiehille.

Kyselyn perusteella kaupungin esimiehet ovat helposti lähestyttäviä ja antavat tilaa itsenäiseen työskentelyyn. Työpaikoilla myös kannustetaan yhdessä tekemiseen ja oma esi-mies pystyy viemään hyvin eteenpäin yksikön kehitysehdotuksia. Kyselyn mukaan esimiehet kokevat tärkeäksi panostaa nykyistä enem-män alaisten ajankäytön ohjaamiseen niin, että tavoitteet saavutetaan. Kaupungin strate-giaa ja suunnitelmia arvioitiin hyödynnettävän esimiestyössä heikosti. Keskeisiksi kehittämis-kohteiksi nousivatkin tilaaja–tuottaja-mallin opettaminen alaisille sekä uuden talousajat-telun sisäistäminen. Vastanneet kokivat myös, että omat esimiehet eivät neuvottele riittävästi palvelussuhde-etuuksista ja palkitsemisperus-teista ylemmän tason kanssa, eikä heillä ole aikaa luoda tehokasta työilmapiiriä.

Tutkimustuloksiin voi tutustua tarkemmin intrassa, jossa on Ajankohtaisissa linkki sivuille www.sis.tampere.fi/henkilosto/koulutus

SAP:n käyttöönotosta on kulunut aikaa reilu puolitoistavuotta. SAP:n käytön oppiminen on hankejohtaja Jussi Laitisen mukaan vienyt enemmän työtä, kuin alun perin osattiin odottaa.– Prosesseja ja toimintoja on yhdenmukaistettu koko ajan käyttöönoton yhteydessä, mutta toisaalta SAP on lisännyt myös tehtävien määrää muun muassa ylläpidossa, hän laskee.

TEKSTI Aino SiippainenKUVAT Ari Järvelä

Hyötyjen saatavuus on suunniteltu pit-källä tähtäimellä ja ne ilmenevät vai-

heittain. – Nyt näyttäisi siltä, että hyödyt toteu-

tuvat ennemmin kun eivät toteutuisi. Tosin sen, miten oikeasti käy, näkee vasta noin viiden vuoden päästä, Laitinen sanoo.

Aikoinaan SAP:iin siirryttiin pääosin tilaaja–tuottaja-mallin takia.

– Vanha järjestelmä koostui useista eri järjestelmistä ja oli vaikeasti muutettavissa toimintamallin uudistusta vastaavaksi. Uu-distuksessa yhteensä noin 20 järjestelmää korvattiin yhdellä, Laitinen kuvailee.

SAP-toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäinen vaihe käynnistettiin vuoden 2006 alussa, jolloin käyttöön tulivat ta-loudenohjauksen prosessit, hankinta- ja materiaalihallinnanprosessit sekä hen-kilöstön perustietojen hallinta. Samassa yhteydessä uudistettiin ostoslaskujen kier-rätysjärjestelmä.

Viime kevät valmistauduttiin tänä syksynä käyttöön tulevaan toiseen vai-heeseen. Se tuo mukanaan muun muassa itsepalvelutoiminnot. Näitä ovat talousra-portointi sekä erilaiset henkilöstön itsepal-velutoiminnot kuten sisäisten työpaikkojen

Sapissa Petri Mattila aikoo

osallistua esimies-koulutukseen ja toivoo-kin, että koulutuksen anti olisi sisällöltään hedelmällistä.

Mika Harinen odottaa saavansa esimies-koulutuksessa vinkkejä työarkeensa niin opettajilta kuin myös muilta esimiehiltä.

5

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

tilanne vakiintunuthaku, kurssi-ilmoittautumiset ja osaamiskar-toitusten tekeminen.

Vapautus paperirumbasta Henkilöstösuunnittelija Pasi Laine vakuut-taa, että eteenpäin mennessä hyödyt lukuis-ten järjestelmien vaihtamisesta yhteen tule-

vat varmasti esille. Laineella SAP toimii työ-kaluna muun muassa raportoinnissa ja hen-kilöstörekisterinä.

Henkilöstöhallinnon puolella SAP:n käyttöönoton ensimmäinen vaihe koski pää-asiassa henkilöstön tietojen tallentamista järjestelmään eli SAP:sta rakennettiin kau-pungin henkilöstörekisteri.

Jukka Suojanen tuli kehittämään SAP:ia

Henkilöstösuunnitte-lija Pasi Laineen mielestä tärkeintä on tällä hetkellä kehittää SAP:n helppokäyttöisyyttä.

Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson ja laskentasuunnitte-lija Sanna Liljaranta talous- ja strategiaryhmästä ovat teke-misissä SAP:n kanssa päivittäin.

– Pienistä murheista huolimatta tämä vaihe saatiin lopulta rullamaan ja uskon, että siitä myös saadaan toimiva kokonaisuus.

Seuraavassa vaiheessa henkilörekisteri kasvaa monipuolisemmaksi. Järjestelmään tallennetaan muun muassa henkilöstön osaamista ja koulutuksia.

– Sieltä tulee jatkossa näkymään muun

TEKSTI Raija Lindell

Konsernihallinnon tietohal-lintoyksikössä kehityspääl-

likkönä syyskuussa aloittanut diplomi-insinööri Jukka Suoja-nen ottaa vähitellen SAP–ERP-asiat haltuunsa Jussi Laitiselta, joka siirtyy uusiin tehtäviin vuo-den vaihteessa. SAP on tuttu Suojaselle entisestä työpaikasta UPM:n Valkeakosken tehtaalta, jossa hän ehti olla töissä seitse-män vuotta.

– SAP on tuttu järjestelmä-nä, mutta luonnollisesti nyt olen perehtynyt siihen, mitä järjestel-mä kaupunkikonsernissa pitää sisällään. Paletti on aika haasta-va ja osin hankalakin.

– SAP on hyvä järjestelmä, se toimii. Mutta kun se on uusi, se vaatii käyttöönottovaiheessa

ja ensimmäisinä vuosina käyttä-jiltään kärsivällisyyttä. Onhan se alussa varmasti kökkö ja kankea, myönnän sen.

Suojanen arvioi, että parin vuoden sisällä SAP:n lastentaudit saadaan vähitellen pois.

– Rutiinit ja toisto tuovat varmuutta.

Suojasen päätehtäviin kuu-luu SAP-projektin eteenpäin vieminen ja edelleen kehittämi-nen. Hänen mielestään siinä on oleellista olla kuulolla, kysellä ja kuulostella eri tahoilla, mitä järjestelmästä halutaan ja mihin suuntaan sitä esimerkiksi konser-nin johto haluaa viedä.

– Alussa niin puhdas kalen-teri on alkanut vähitellen täyttyä kokouksilla ja tapaamisilla, Suo-janen naurahtaa.

Tampereen Logistiikan kehitysinsinööri Tarja Matomäki arvelee, että kun SAP:n perustoiminnot muodostuvat rutiiniksi, käyttäjät alkavat kaivata lisäkoulutus-ta ja vaatia järjestelmän kehittämistä eteenpäin.

Kehityspäällikkö Jukka Suoja-nen tietohallinnosta keskittyySAP:iin.

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

6

v i k k u

Monissa Suomen kunnissa kunta- ja palveluraken-neuudistus (Paras) on herättänyt kiivaan keskus-

telun kuntaliitosten tarpeesta. Tampereen seudun kunnat pysyvät itsenäisinä. Hankkeen myötä seudullinen ajattelu on voimistunut. Alueen kunnat ovat päättäneet kehittää yhteistyössä koko seudun palveluja, asumista, liikennettä ja maankäyttöä. Yhteistyön tavoitteena on seuturakenne, jossa kuntalainen ei huomaa kuntien välisiä rajoja.

Paras-hankkeen tavoitteena on muun muassa:

parantaa tuottavuutta hillitä kuntien menojen kasvua kehittää kuntien järjestämien palveluiden ohjausta varmistaa kansalaisten saataville hyvälaatuiset

palvelut koko maassa

Paras lisää yhteistyötä

Paras-hanke Lakisääteinen kunta- ja

palvelurakenneuudistus Edellyttää kuntaliitoksia

tai yhteistoiminta- alueita

Vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja

Tampereen seudun kuntayhtymä

Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja Orivesi

Yhteistyösuunnitelman hankkeita:

Elinkeinostrategia ja seudullinen elinkeino- yhtiö

Perusterveydenhuollon, päivähoidon ja perus- opetuksen palvelu- verkkoselvitys

Lukioyhteistyöhanke

Seudullinen asunto- ohjelma ja maakäyttö- suunnitelma

Seudullinen liikenne- järjestelmä-suunnitelma

Alueellisen työterveys- huollon hanke

Selvitys toimitilahallin- nosta ja -palveluista

Seudullisten eläinlääkäri- palvelujen organisointi

Seudullinen tietohallin- to -hanke

Pirsos Kehitysvammaisten

erityishuoltopiiri Järjestää laitoshoitoa

ja avohuollon tuki- toimenpiteitä

26 kuntaa, 50 toiminta- yksikköä eri puolilla Pirkanmaata

800 työntekijää

muassa työntekijän kielitaito tai on-ko hän käynyt esimerkiksi ensiapu-koulutuksen, Laine kertoo.

Toisessa vaiheessa otetaan käyttöön myös rekrytointijärjes-telmä.

– Tämä vapauttaa meidät pa-perirumbasta ja tiedot työnhaki-joista saadaan entistä nopeammin esimiehille.

Loppuvuoden aikana on SAP:lta tulossa paljon uutta, jota on Laineen mukaan väännetty hartau-della kasaan.

– Nyt olisi tärkeää saada käyt-täjiltä ilmoituksia tarpeista ja on-gelmista, jotta saisimme kehitettyä SAP:sta entistä toimivamman niin se olisi mahdollisimman hyödyllinen kaikille käyttäjilleen.

Oppi perille kantapään kauttaJohdon raportointi on osa talous- ja strategiaosaston laskentapäällikön Kristiina Michelssonin toimenku-vaa. Hänelle taloudenseurannassa SAP on päivittäinen työväline.

Syksyllä käyttöön tuleva joh-donraportointi helpottaa taloudesta vastaavien esimiesten työtä oman yksikkönsä talouden seuraamisessa ja analysoinnissa. Lisäksi työ koko konsernin talouden taloustilanteen arvioimisessa helpottuu. Raportoin-ti SAP:sta yksinkertaistuu siten, että samalta raportilta löytyvät muun muassa vertailutiedot eri kausilta sekä ennuste. Myös läpinäkyvyys parantuu, kun tiedot ovat helpom-min saatavissa ja hallittavissa.

– SAP on väline, jolla on mah-dollista tuottaa monipuolista tietoa, joten meidän on jatkossa pyrittävä yhä paremmin hyödyntämään täl-laista integroitua järjestelmää.

Haasteena Michelsson näkee valtavan oppimisen määrän, mitä uusi järjestelmä on edellyttänyt.

– Aikaa ja työtä tämä on vaa-tinut ja toisinaan opitaan vasta kantapään kautta. Laajassa järjes-telmässä on osattava valita oikeat asiat ja pystyttävä käyttämään niitä hyväksi.

Uudella tavalla ajatteluaSAP kuuluu päivittäin myös Tampe-reen Logistiikan kehitysinsinöörin Tarja Matomäen työkuvaan. Hän on ollut kaupungin palveluksessa viime syksystä lähtien, jolloin SAP oli ollut käytössä jo jonkin aikaa.

– Kun aloitin työt, muutostilan-ne oli vähän rauhoittunut, ja pahin vaihe ylitetty. Nyt perustoiminnot alkavat olla tuttuja, varsinkin niille, jotka työskentelevät SAP:in kanssa päivittäin.

Matomäki arvelee, että kun pe-rustoiminnot muodostuvat rutiiniksi, käyttäjät alkavat kaivata lisäkoulu-tusta ja vaatia järjestelmän kehittä-mistä eteenpäin.

– Ensi vuoden tavoite on jär-jestää koulutusta, jossa järjestel-mää käydään läpi syvällisemmin. Koulutustarpeista esitettyjä toiveita otetaankin vastaan jatkuvasti ja li-sätoiveet ovat tervetulleita.

Kokonaisuudessaan Matomäki on ollut erittäin tyytyväinen järjes-telmään.

– Kun on vain yksi järjestelmä, jota kaikki käyttävät, yksinkertais-tuu moni asia. Ihmisten siirtyminen työtehtävästä toiseen helpottuu. Myös virheiden määrä esimerkiksi kirjanpidossa pienenee, kun tieto-ja ei tarvitse siirtää järjestelmästä toiseen.

Suurin vaikeus Matomäen mu-kaan koko muutoksessa on ollut jokaisen henkilökohtaisen toimin-tatavan muuttaminen vanhasta jär-jestelmästä uuteen.

– Jokainen toiminnanohjaus-järjestelmä toimii tietyn logiikan mukaan, joten ensin on opittava ajattelemaan uudella tavalla uuden ohjelman kanssa. Lisäksi on huo-mioitava, että uuttakin ohjelmaa kehitetään ja muutetaan käyttöön-oton jälkeenkin aina kulloisiakin muuttuneita tarpeita vastaavaksi, Matomäki painottaa.

Tiesitkö

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

7

Kunta-alan uusien virka- ja työehtosopimusten mukaan palkkoja korotetaan 1.10.2007 alkaen yleiskorotuksella. Laskentateknisistä syistä korotus maksetaan viimeistään joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Yleiskorotusta tai henkilökohtaisen lisän korotusta ei makseta 1.10. Tehyn jäsenenä olleen palkkaan.

TEKSTI Raija Lindell

Valtakunnallisesti uuden sopimuksen pii-rissä on lähes 90 prosenttia kuntien hen-

kilöstöstä eli yhteensä noin 370 000 palkan-saajaa.

Sopimus koskee kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) sekä opetusalan sopimusta, lääkärisopimusta, teknisten sopi-musta ja tuntipalkkaisten sopimusta. Lisäksi sopimukseen sisältyy pöytäkirjat samapalkkai-suuden edistämisestä ja palkkakilpailukyvyn ylläpitämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä sekä kunnallisen alan työelämän kehittämis-asioita koskevista neuvotteluista.

TNJ:n jäsenjärjestöistä lähi- ja perushoi-tajia edustava SuPer hyväksyi työnantajan tarjouksen syyskuun lopulla olleessa kokouk-

Kunta-alalle uudet työehtosopimukset

sessaan, mutta sairaanhoitajia edustava Tehy hylkäsi sen.

Mitä korotetaan?Kuukausipalkkaisilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan kunnallisen yleisen virka- ja työeh-tosopimuksen, opetusalan sopimuksen, lääkä-risopimuksen ja teknisten sopimuksen piirissä 3,4 prosentilla, jos se on 30.9.2007 vähintään 1588,24 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 1588,24 euroa, sitä korotetaan 54 eu-rolla kuukaudessa.

Myös palkkahinnoittelujen alarajoja on korotettu yleiskorotuksella. KVTES vähimmäis-palkka (3 §) on 1.10.2007 lukien 1 267,59 euroa.

Kuukausipalkkaisilla henkilökohtaista li-sää korotetaan 3,4 prosentilla.

Omassa kodissaan työskentelevän per-hepäivähoitajan tehtäväkohtaista palkkaa ja henkilökohtaista lisää korotetaan 1.10.2007 lukien 3,8 prosentilla.

Teknisen sopimuksen piirissä henkilökoh-taista lisää ja erillislisää korotetaan kumpaa-kin sillä prosenttimäärällä, jolla tehtäväkoh-taista palkkaa on korotettu.

Lääkäreillä myös omalääkärin väestöosaa korotetaan 3,4 prosentin yleiskorotuksella ja yliopistosairaaloiden sivuviranhaltijoiden palkkioita ja henkilökohtaista lisää 3,4 pro-sentilla.

Luottamusmiehille jatyösuojeluvaltuutetuilleuudet korvauksetMyös luottamusmieskorvaukset nousevat 1.10.2007. Uudet korvaukset riippuvat edus-

tettavien lukumäärästä. Korvauksen suuruus on 53 euroa kuukaudessa, mikäli edustetta-via on 5–79 henkilöä, 67 euroa, kun edustet-tavia on 80–159, 80 euroa, kun edustettavia on 160 – 249, 105 euroa, kun edustettavia on 250 – 339 ja 138 euroa, kun edustettavia on vähintään 340.

Varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 1.10.2007 lukien työsuojeluval-tuutetun korvausta 53 euroa kuukaudessa. Korvaus on osa varsinaista palkkaa ja uusi sopimusmääräys. Tuntipalkka-alueella työsuo-jeluvaltuutetun korvaus 1.10.2007 lukien on 0,32 euroa per tunti.

Tuntipalkkaisella henkilöstöllä palkkoja korotetaan 1.10.2007 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 32 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 3,4 prosenttia.

Sopimuksiin sisältyy lisäksi joulukuussa 2007 maksettava 270 euron suuruinen ker-taerä, ns. jouluraha, joka on samansuuruinen kaikille kunnan työntekijöille.

Sopimusten selostustilaisuus pide-tään lokakuun lopulla, asiasta ilmoite-taan intran ajankohtaisissa tiedotteissa sekä KOH-TI-TU-LI -jakeluna.

Seuratkaa myös KT:n verkkosivuja, jossa on tietoa uusista virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2007–2009.www.kuntatyonantajat.fi

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

v i k k u

8

poliittisesta tilanteesta ja omasta työstään. Vilen aikoo tehdä kerran viikossa maa-kuntamatkan ja kiertää kaikki Unkarin 56 kuntaa.

Finpro välittääyritysnäkökulmaaSuurlähetystössä tamperelaiset saivat kuul-la myös Finpron toiminnasta Unkarissa. Ta-louselämän ja investoijien näkökulmasta kertoi Sami Humala. Finpro on suomalais-ten yritysten perustama rekisteröity yhdis-tys, jonka jäseniä ovat yritysten lisäksi Elin-keinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittä-jät. Finpro edesauttaa suomalaisten yritys-ten kansainvälistymistä. Esimerkiksi Nokia Oyj:llä on Unkarin Komaromissa tehdas.

Miskolc on ollut Tampereen ystävyys-kaupunki vuodesta 1963. Unkarin kol-menneksi suurimmassa kaupungissa on asukkaita noin 185 000. Miskolcissa on suuria rauta- ja terästehtaita sekä kone- ja moottoriajoneuvoteollisuutta.

Tiiviin vierailun viimeisenä iltana kau-punginhallitus ja virkamiehet pääsivät To-navalle jokiristeilylle. Nelipäiväinen matka tuli maksamaan noin 25000 euroa.

Kaupunginhallitus vieraili Unkarissa

Finnagora on ikkuna SuomeenKaupunginhallituksen matka jatkui Miskol-cista Egerin viinialueen kautta Budapes-tiin, jossa tamperelaiset vierailivat Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden keskukses-sa, Finnagorassa. Keskus tekee tunnetuk-si suomalaista kultturielämää. Keskuksen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Helavuori esitteli talon toimintaa ja korosti erityisesti verkostojen luomisen tärkeyttä. Helavuoren mukaan Unkarissa elävä myönteinen suh-tautuminen suomalaisiin on suuri apu he-delmällisten verkostojen synnyttämisessä.

Pormestari Timo P. Nieminen tapasi Budapestin pormestari Gábor Demszkyn kahden kesken, kun muut matkalaiset oli-vat tutustumassa Suomen suurlähetystöön. Niemisen mukaan keskustelut pormestari Demszkyn kanssa käsittelivät maiden välisiä kulttuuriyhteistyöhön liityviä mah-dollisuuksia.

Suurlähetystössä tuore suurlähetti-läs Jari Vilén kertoi vierailleen Unkarin

Tampereen kaupunginhallitus ja sen työskentelyyn osallistuvia virkamiehiä

teki syyskuun lopussa nelipäväisen matkan Unkariin. Tutustumiskohteena oli nimen-omaan Tampereen unkarilainen ystävyys-kaupunki Miskolc ja maan pääkaupunki Budapest.

Heti matkan ensimmäisenä päivän kaupunginhallitus tapasi Miskolcin varapor-mestarin Fedor Vilmosin. Hänen kanssaan kaupunginhallitus puhui uusista yhteistyö-muodoista ja Vilmos tutustutti vieraansa myös Miskolcin hallintoon. Vilmos muisteli viime vuonna tekemäänsä vierailua Tam-pereella, ja erityisesti hän ihasteli, entisen teollisuuskiinteistön, nykyisen Museokeskus Vapriikin tiloja.

Miskolc painii nyt samanlaisten ongel-mien kanssa kuin Tampere taannoin:tyhjiin teollisuuskiinteistöihin olisi saatava elämää ja niihin haetaan luovia käyttöratkaisuja. Ti-loja saneerataankin nyt nykyajan vaatimus-ten mukaisiksi. Tavoitteena on tuoda niissä esiin kaupungin rikas ja monipuolinen tai-de- ja kultuurielämä.

Miskolcin keskustan läpi virtaavan Sajo-jokea on käy-tetty hyväksi keskustan elä-vöittämisessä.

Finnagorassa kaupunginhallitus kuuli Suomen ja Unkarin yhteistyö-verkostoista.

Miskolcin kau-pungin 12 kilomet-rin mittaista pää-katua liikennöivät raitiovaunut.

Budapestin pormes-tari Gábor Demsky ja Tampereen pormestari Timo P. Nieminen keskustelivat lounas-tapaamisessaan kulttuuriyhteistyöstä.

KU

VA

T A

NN

A-M

AR

IA M

AU

NU

9

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

Lehtoreilla on tästä syksystä alkaen mahdol-lisuus 2–3 päivän mittaiseen ope-TET:iin,

jonka Tampereen kaupungin lukiotoimi tarjo-aa opettajilleen. Perinteisen jatkokoulutuksen sijaan aineenopettaja voi tutustua yritykseen, tutkimuslaitokseen, järjestöön, säätiöön tai vi-ranomaiseen, joka soveltaa toiminnassaan eri-tyisesti hänen oppiaineensa sisältöjä.

Sammon keskuslukion biologian ja maan-tieteen lehtori Raili Majala pääsi kokeilemaan ope-TET:iä viime huhtikuussa pilottina. Hänen tutustumisjaksonsa kohde oli Lääketieteelli-sen teknologian instituutti, IMT (Institute of Medical Technology), joka on tutkimuslaitos ja Tampereen yliopiston erillislaitos.

– Kuulin jo suunnitteluvaiheessa asiasta

Lehtoreille kehitettiin ope-TET

Opetustyöhön etsitään uusia tuulahduksia

lukiotoimen johtavalta rehtorilta Jorma Suo-niolta. Hän mainitsi siitä sivumennen, mutta ajattelin heti, aiheesta tarkemmin tietämättä, että tämä on juuri minua varten.

Neuvoteltuaan IMT:n professori Markku Kulomaan kanssa Majala kävi bioteknologi-an koulutusohjelman aamupalaverissa tutus-tumiskäynnillä.

– Tapasin henkilökuntaa, ja sovimme TET-jaksoni perusrungon. Vastaanotto oli lämpimän innostunut ja positiivinen, Majala kuvailee.

Yhteistyö poikikurssin lukiolaisilleTutustumisjakson aikana lehtori Raili Majala sai käsityksen IMT:n koulutusohjelman sisällös-

TEKSTI JA KUVA Aino Siippainen

Raili Majala kan-nustaa lehto-reita rohkeasti tarttumaan uu-teen TET-mah-dollisuuteen ja tutustumaan oman opetus-alan sisältöjä tukeviin tutki-muslaitoksiin, järjestöihin tai yrityksiin.

tä ja laitoksen tutkimustoiminnasta. Erityisesti hän arvostaa tutustumista IMT:n bioteknolo-gian koulutusohjelman parissa työskenteleviin henkilöihin ja heidän tehtäviinsä.

– Keskustelin myös laitoksen opiskelijoi-den kanssa, ja käsitykseni siitä, mitä he alasta kiinnostuneina edellyttäisivät lukion biologian opetukselta, täsmentyi.

– Lisäksi osallistuin ensimmäi-sen vuoden bioteknologian opis-kelijoiden geenitekniikka-aiheiselle kurssille, jossa tehtiin osin minulle tuttuja ja osin uusia laboratoriohar-joituksia. Kurssin vetäjä, tutkijaksi kouluttautuva Juha Määttä innostui myös IMT:n ja lukiolaisten yhteisen kurssin järjestämisestä.

Määtän innostuksen siivittä-mänä Majala suunnitteli lukiolai-sille Molekyylibiologian perusteista kurssin ensi toukokuuksi. Kurssille on ilmoittautunut 18 opiskelijaa. La-boratorioharjoituksia ohjaavat IMT:n tutkijakoulutettavat yhdessä lukion

biologian opettajan kanssa. Kurssi toteutetaan kouluajan ulkopuolella.

– Yhteistyön tarkoitus on innostaa lukion opiskelijoita alalle. Samoin yliopistoväen on hyvä olla siihen maailmaan yhteydessä, josta heidän opiskelijansa tulevat, Majala sanoo.

Hän kehuu projektiksi kasvaneen koke-muksen tuntuvan 25 opettajatyövuoden jäl-keen hienolta saavutukselta ja tärkeältä, koska se synnytti opiskelijoille jotain konkreettista.

– Tällä tavalla toimme kaukaiselta kuulos-tavaa yliopistomaailmaa koulun arkeen ja ava-simme väyliä sekä madalsimme kynnyksiä.

Oma aktiivisuus palkitseeMajala suosittelee vastaavanlaista kokemus-ta lämpimästi myös kollegoilleen oppiainees-ta riippumatta.

– Kokemus oli minulle tärkeä ja innosta-va tuulahdus yliopistomaailmaa lukiokevään keskellä. TET-jaksoni palveli omaa kouluttau-tumistani bioteknologian kannalta ja hyödytti lukiolaisia uuden kurssin muodossa.

– Suosittelen oma-aloitteista aktiivisuutta, sillä itseä kiinnostava tutustumiskohde palkit-see parhaiten. Tärkeintä on kuunnella itseään ja tuntea omat rajansa. Mukaan ei kannata lähteä pakosta vaan omasta innostuksesta. Itselleni kokemus istui juuri oikeaan aikaan ja paikkaan, Majala sanoo.

Hän pitää tutustumisjaksoaan hyvänä aloituksena lukion ja tutkimuslaitoksen opiske-lijayhteistyölle. Samoin se tukee erinomaisesti

10

v i k k uTa

mp

eree

n ka

upun

gin

hen

kilö

stöl

ehti

TEKSTI Matti Wacklin

KUVAT Ville Saha

Karttojen painopintoja valmistava Markku Koskisen pyörä seisoo

tanakasti Frenckellin sisäpihalla. Luo-tettavalla Tunturilla on tärkeä rooli sii-nä, että viisikymppinen Koskinen on yhä hyvässä fyysisessä kunnossa.

Kun muutin runsaat parikymmentä vuotta sitten Leinolaan, katselin vatsan seudulle kohonnutta outokumpua. Sil-loin päätin, että pyöräilen työmatkani. Päätös on pitänyt. Painokin putosi aika nopeasti kymmenkunta kiloa.

Neljä vuotta sitten kaupungin työntekijäksi yksityiseltä siirtynyt Kos-kinen rajasi aluksi hyötyliikunnan sulan maan projektiksi. Ajatus talvikeleillä ajamisesta tuntui vielä liian uskaliaalta. Noin 15 vuotta sitten hän siirtyi ympäri-vuotiseksi työmatkapyöräilijäksi.

– Nyt se on mennyt niin veriin, että kun joskus joudun matkaamaan töihin bussilla, olo tuntuu vähän ah-distuneelta.

Yhdensuuntainen matka Leino-lasta keskustaan ottaa kuivalla kelillä puoli tuntia ja talvisaikaan tunnin. Kos-kinen sanoo, että tärkeintä ovat hyvät välineet. Pyörän on oltava kestävä ja tanakka. Hän aloitti Helkaman Kulku-rilla. Nyt on käytössä järjestyksessään vasta toinen kulkuneuvo seitsemän-vaihteinen Tunturi Celeb.

Parina viime talvena pyörässä on ollut nastarenkaat. Ilman kypärää Kos-kinen ei lähde liikkeelle koskaan. Myös vaatteet on mietittävä tarkkaan kelejä vastaavaksi. Kerrospukeutuminen on kunniassa, kun pakkanen, tuuli ja viima yrittävät hätyytellä polkijaa. Kesäisin TKT:n ikämiehissä jalkapalloa pelaava Koskinen hankki äskettäin pyöränsä perään lukittavan kotelon, jolla tarvit-tavat tavarat saa helposti kuljetettua.

– Frenckelissä käyn suihkussa en-nen kuin työpäivä alkaa. Työvaatteet ovat täällä valmiina odottamassa.

Suunnittelupalveluissa liikunta monen työntekijän arkea

Koskinen taittaa työlukion kuntakohtaisen biologian opetussuunnitel-man tavoitteita, joissa pyritään nostamaan esiin korkeatasoista bioteknologian osaamista ja kou-lutusta Tampereella.

Täydennys-koulutukseen kaivataan vaihtelua

Opettajien TET on lähtenyt liikkeel-le tarpeesta hakea aineenopettaji-

en täydennyskoulutukselle vaihtoehtoja. Yleensä täydennyskoulutus on oman alan seminaarien seuraamista.

– Kun lehtorilla on TET-kokemusta, toi-vomme, että hän saisi sen kautta potkua kehittää omaa työtään. Esimerkiksi itse koen harvoin innostuvani oman alan kou-lutuksista, enemmän kiinnostaisi seurata toisen johtavassa asemassa olevan työtä ja oppia siitä, kertoo lukiotoimen johtava rehtori Jorma Suonio.

Idea opettajien TET-jaksoa kohtaan on lähtenyt itämään täydennyskoulu-tuksiin liittyvistä keskusteluista sekä tar-peesta tehdä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

– Yksittäisiä ja yleensä oma-aloitteisia TET-kokeiluja on ollut opettajilla ympäri Suomea. Nyt toteutetaan järjestelmä, jo-ka kattaa koko lukiotoimen Tampereella. Ammattiopistoissa vastaavaa toimintaa on opettajilla ollut jo kauan, mutta yleissi-vistävän opetuksen puolella ilmiö on uusi, Suonio kertoo.

Hän kertoo, että mahdollisuus tutus-tua työelämään on otettu lehtorikunnassa kiinnostuneena vastaan. Keväällä luotiin konsepti ja verkostoa elinkeinoelämän puoleen, syksyllä tiedon levitessä opettajat pääsevät kokeilemaan mahdollisuutta.

– Ratkaisu on myös kohtuullisen edul-linen verrattuna täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin osallistumiseen. Käytän-nön toteuttaminen ei siis vaadi lisäbud-jetointia.

Lisätietoja opettajien TET-koulutuk-sesta saa lukiotoimen johtavalta rehtorilta Jorma Suoniolta.

Markku Koskiselle työmatka-pyöräily on niin itsestään-selvyys, ettei kelillä ole juuri väliä.

11

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

t

matkat pyörällä kesät ja talvet

Monenlaista hyötyäKoskinen sanoo, että työmatkaliikunta on tul-lut jo niin rutiiniksi, etteivät kelinvaihdokset kyseenalaista pyöräilyä. Vain silloin, kun aurat eivät ole ennättäneet lumimyrskyn jäljiltä puh-distustöihin, pyörä vaihtuu bussiin.

– Tämä on monella tapaa hyvä vaihtoeh-to. Pysyn kunnossa ja rahaakin säästyy, vaikkei säästämisellä mitään painoa lähtötilanteessa ollutkaan. Kai pyöräily on myös aika ekolo-gista.

Hänelle on oma auto, mutta työmatkojen kulkeminen sillä ei tule edes mieleen, eikä kyse ole vain Frenckellin seudun parkkipaik-kapulmista.

Koskinen arvelee, että aamuinen työmatka parantaa myös vireystilaa ja työssä jaksamista. Suuntaansa lähes kymmenen kilometrin pyö-räily nostattaa mukavasti hien pintaa ja hengi-tyselimetkin pääsevät välillä ahkeroimaan.

– Monet työkaverit ovat kyllä matkan var-rella ihmetelleet. Sitä kuvaa hyvin tätä juttua varten tehty etsintäkuulutus: haetaan hullua työmatkapyöräilijää.

SykesiskotjumppaavatMarkku Koskinen ei ole ainoa supalainen, joka pohdiskelee työmatkojensa vaihtoehtoja. Yh-dyskuntatuotantoon kuuluva noin 180 työnte-kijän yksikkö sijoittui 20. syyskuuta järjestetys-sä työmatkahaastekilpailussa toiseksi. Siihen osallistui kaupungin 39 yksikköä. Supa kilpaili sarjassa, jossa laskettiin autotta tiettynä päi-vänä työhön tulleiden työntekijöiden määrä. Peräti 96 supalaista valitsi henkilöauton sijaan toisen kulkuneuvon.

Yksikkö on aktiivinen työhyvinvoinnin ke-hittäjä. Monimuotoinen liikuntaharrastus on tässä tärkeässä roolissa. Työntekijöillä on pal-jon yhteisiä liikuntaharrastuksia. Niistä vanhin on jumpparyhmä, joka aloitti jo vuonna 1982 Squash Centerin tiloissa. Sykesiskot lempini-men saanutta porukkaa on houkuteltu mukaan vuosien saatossa monenlaisin iskulausein: ”Paikalleen ei saa jämähtää”, ”Sinulle nainen tehokas jytäjumppa”, ” Nyt jumppaamaan”, ”Keho kuntoon ja mieli virkeäksi”, ”Kaiken A ja O on jumppa” ja ”Kesäkilot kuriin”.

Nyt paikkana on Liikuntakeskus Fressi, jos-sa kokoonnutaan kerran viikossa torstaisin.

– Jumppa tekee työpäivän päälle mukavan rennon olon. Se sijoittuu työn ja vapaa-ajan vä-limaailmaan. Väsymys kaikkoaa ja staattisessa työssä rasittuvat hartiat saavat liikettä, kertovat kaavoitusavustaja Marjo Virtanen ja kaavoit-taja-arkkitehti Tiina Leppänen.

Molemmat korostavat myös harrastuksen yhteisöllistä merkitystä. Tapaaminen työkuvioi-den ulkopuolella tuo syvyyttä ihmissuhteisiin. Joukkuehenki kasvaa.

– Mukana on jumppaajia noin 40 kau-pungin eri yksiköstä. Supalaisia on tällä het-kellä viisi, kertoo Virtanen, joka on jumpan yhteyshenkilö.

Ryhmä saa kaupungin liikunta- ja virkistys-jaostolta 1200 euroa toimintatukea vuodessa. Sillä hinta saadaan pidettyä kohtuullisena. Se on halvempi kuin ilman kaupungin tukea.

Fressin jumppa on tarkoitettu yksinomaan kaupungin väelle. Vetäjä Margit Kanerva tar-joilee monenlaisia moderneja jumppamuotoja.

Hervannan jäähallin puku-suojassa on kello 6.55 hiljaisia miehiä, mutta kohta alkaa tapah-tua. Turkka Sihvo-nen (vas. ylh.) ja Kari Hietala (alh.) varustautumassa pelikentälle.

Fressin sali on torstaina ilta-päivällä täynnä kaupunkilaista naisenergiaa, joka luo yhteisölli-syyttä. Paula Suoniemi (vas.) ja Marjo Virtanen jumpassa.

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

12

v i k k u

Ne vaihtuvat viiden viikon välein. Mukana ovat toistaiseksi olleet step-muokkaus, body-pump, pace, fitball, rasvanpoltto, pallomuok-kaus ja body-ballance.

– Tarkoitus on kehittää koordinaatio-kykyä, tasapainoa ja lihaskuntoa, kertoo Marjo Virtanen.

Monille Sykesiskojen jumppaajille kau-pungin vuoro on vain yksi viikon monista liikuntahetkistä.

– Säännöllisellä liikkumisella on myös työsuojelullista merkitystä. Muutamissa yk-sityisissä yrityksissä se näkyy korotettuna palkkana. Ei hullumpi ajatus ollenkaan, sa-noo Tiina Leppänen.

Varhaisherännyt äijaporukkaHervannan jäähallissa syvällä maan sisällä

kokoontuu keskiviikkoaamuisin ennen kel-lo 7:ää äijäporukka, joka valmistautuu kau-kalopalloharjoituksiin. Tällä kertaa mukana on myös Kari Hietala ja Turkka Sihvonen. Yleensä kymmenen miehen varhaisherän-neissä on pari muutakin Supan työntekijää.

– Kun on vetänyt luistimet jalkaan, sitä jotenkin herää. Euforinen olo kantaa myös pitkälle työpäivään. Tämä rakentaa sekä henkistä että fyysistä kuntoa, kertoo katu-suunnittelun esimies Kari Hietala.

Alkujaan Tielaitoksen vuorona käynnis-tynyt varhainen jääleikki kokoaa elokuusta maaliskuuhun keskimäärin kymmenen eri-ikäistä miestä. Listoilla on miehiä kaksinker-tainen määrä, mutta rankka aika verottaa välillä väkeä.

Hietala ja Sihvonen ovat mukana myös kaupungin sählyporukassa, joka kokoontuu

Metroauto areenalla. Molemmat uskovat, että hyvä fyysinen kunto auttaa myös työssä jaksamisessa.

– Sen olen huomannut, että liikkuminen työkavereitten kanssa vaikuttaa työpaikan henkeen. Kun oppii tuntemaan toisen myös siviilissä, se tekee kommunikaation entistä helpommaksi. Niin on myös esimies alainen -suhteessa, arvelee suunnitteluinsinöörinä työskentelevä, A-junioreihin asti KooVeessa kiekkoa pelannut Turkka Sihvonen.

Hän on käynyt Hervannan vuorolla nyt kolme vuotta.

Aamuharjoituksiin on ennättänyt tällä kertaa vain kuusi kaukalopalloilijaa, joista kaksi on Supasta. Se ei haittaa mitään. Peli on kohta käynnissä ja miehet hiessä.

Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Veik-ko Vänskä tekee työmatkansa hen-

kilöautolla. Ratkaisu on pakon sanelama, sillä koti on Vesilahdella, josta julkisilla kulkuneuvoilla on hankala päästä töihin. Puutarhatöitä myös kuntoliikunta mie-lessään tekevä Vänskä arvostaa työnte-kijöitä, jotka jaksavat pitää kunnostaan huolta.

– Yritän innostaa liikkumiseen kai-kella tavalla. Se on työnantajankin etu. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen vai-kuttaa olennaisesti työhyvinvointiin.

Suunnittelupalveluissa on järjestetty jo vuosia tyky-tilaisuuksia, jonka yksi aihe on ollut yhteinen liikkuminen. Joukko on kokoontunut niin Varalassa kuin UKK-instituutissakin. Nyt kun väkimäärä on kasvanut, on siirrytty käytännön syistä entistä enemmän pienryhmiin. Yhteisen liikunnan osuus on vähentynyt, koska kaikki eivät pidä siitä.

Vänskä tietää, että hänen joukkon-sa harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Kaupungin työntekijöiden yhteiskäytössä oleva Frenckellin kuntosalikin on osoit-tautunut suosituksi.

– Yhteiset liikuntaporukat vaikutta-

vat myönteisesti me-henkeen, joka on hyvin tärkeää. Monet lajit auttavat myös niskahartiaseudun remppojen ehkäisys-sä. Nämä rempat ovat meidän työnteki-jöillemme tyypillisiä.

Suunnittelupalveluissa on panostettu muutenkin me-henkeen. Keväällä valmis-tui oma logo ja nyt on hankittu t-paita.

Vänskä arvelee, että tulevaisuudessa työkunnosta huolehtiminen on entistä suurempi haaste.

– Arvelen, että kaupunginkin kan-nattaisi miettiä järjestelmää, jolla voi-daan tukea yksittäisiä liikkujia heidän harrastuksissaan. Se on vähän kuin pa-nisi rahaa kaupungin pankkiin. Työnte-kijöiden pitäisi jaksaa yhä vanhemmaksi työelämässä.

Nykyinen järjestelmä on sellainen, että liikuntaryhmät voivat hakea tukea kaupungin liikunta- ja virkistysjaostolta. Yksittäiselle toimijalle sitä ei jaeta. Väns-kä olisi itse valmis harkitsemaan järjestel-mää, jossa aktiivinen liikkuminen vaikut-taa myönteisesti jopa palkkaan.

– Pormestarin seuraava projekti siis-teyskampanjan jälkeen voisi olla kunto-kampanja.

Vänskä ehdottaa kaupungille kuntokampanjaa

Veikko Vänskän oma kuntoi-lu on lähinnä hyötyliikuntaa kotikulmilla Vesilahdella. Frenckellin kun-tosalikin hou-kuttaa.

13

Yksiköt voivat tehdä Looraan omat sivut Loora eli ensi vuonna käyttöönotettava kaupungin uusi intranet tarjoaa yksiköille mahdollisuuden oman toiminnan esittelyyn. Loorassa yksiköiden omat sivut voivat vaihdella niin sisällöltään kuin laajuudeltaan yksiköiden tarpeiden ja resurssien mukaan.

Suppeimmillaan sivut voivat esitellä esimer-kiksi vain yksikön toiminnan, henkilöstön

ja vastuualueet. Mutta toki sivuilla voi myös jakaa työssä tarvittavia ohjeita ja lomakkeita tai tiedottaa yksikön henkilöstölle ajankohtai-sista asioista.

Sivujen sisältöjä voivat tehdä niin yksittäi-set yksiköt, toimialat, palvelukeskukset kuin

liikelaitoksetkin. Kukin yksikkö vastaa siitä, että sivujen tiedot pidetään ajan tasalla myös jatkossa.

Haluatteko omiatyötiloja Looraan?Yksiköiden sivut ovat kaikkien Looran käyttä-jien luettavissa. Ne palvelevat siis sekä yksi-kön omaa henkilöstöä että koko organisaa-tiota. Looraan on myös mahdollista perustaa työtiloja, joihin pääsee vain rajattu ryhmä. Nä-mä työtilat soveltuvat esimerkiksi ryhmätyös-kentelyyn.

Parhaillaan kartoitetaan yksiköitä, jotka ovat halukkaita omien sivujen tuottamiseen.

– Yksiköiden esimiehiä pyydetään nimeä-mään omasta yksiköstään Loora-toimittaja sekä mahdollisuuksien mukaan hänelle vara-henkilö. Osa yksiköistä on jo ilmoittanut kiin-nostuksestaan omien sivujen tuottamiseen se-kä nimennyt vastuuhenkilöt, projektipäällikkö Päivi Kuusisto kertoo.

Looraa kehitetään käyttöönoton jälkeen-kin, joten Loora-toimittajien verkostoon on mahdollista tulla mukaan myös myöhemmäs-sä vaiheessa.

Sivujen toimittaminen ja tietojen päivit-täminen Looraan ei edellytä erityisiä teknisiä taitoja eikä html-koodin osaamista. Lisäksi Loora-toimittajille järjestetään talven aikana koulutusta Looran käyttöä varten.

Omat intrasivut haluavista yksiköistä sekä Loora-toimittajista keräävät tietoja: sivistyspalvelut: Anna-Mari Martikainen puh. 69296, 050 571 2874sosiaali- ja terveyspalvelut: Anne Kauhanen puh. (565) 75266 yhdyskuntatuotanto ja tilaajaryhmä: Vili Rajala puh. 49044, 040 774 7310 konsernihallinto, palvelukeskukset, liikelaitokset ja muut yksiköt:Marika Haapala puh. 31098, 040 801 6098

Lisätietoja: www.sis.tampere.fi/loora

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

Kurun metsäoppilaitos 70-vuotiasTEKSTI Henna Puisto

Kurun metsäoppilaitos juhli 70-vuotista tai-valtaan elokuun puolivälissä. Kurun met-

säoppilaitoksessa, joka nykyään kuuluu Tam-pereen ammattiopistoon, aloitti ensimmäinen metsäteknikkokurssi lokakuussa 1937. Vuosi-en mittaan Kurussa on koulutettu teknikoiden

lisäksi niin metsätalousinsinöörejä, metsäalan opettajia ja metsureita. Oppilasmäärä on kas-vanut alun 45:stä nykyiseen 300:an. Tänä päi-vänä Kurun metsäoppilaitos kouluttaa metsä-koneenkuljettajia, puutavara-autonkuljettajia ja eräoppaita.

Metsäalan kehittyminen ja koneellistumi-

nen havainnollistui juhlia varten järjestetyssä metsähistorianäyttelyssä. Näyttelyyn oli tuotu mm. ensimmäisiä hakkuukoneita edustava Pika 50 sekä uusinta metsäkoneteknologi-aa edustava John Deeren 1270-hakkuukone. Metsähistoria käytiin läpi olennaisilta osin, paikalla esiteltiin myös moottorisahoja sekä hevosmetsurin työtä.

70-vuotisjuhlaa vietettiin oppilaitoksen pihapiirissä ja paikalla oli yli 250 vierasta. Mukana oli paljon metsäoppilaitoksen entisiä opiskelijoita sekä henkilökuntaa ja yhteistyö-kumppaneita.

Juhlapuhujina olivat oppilaitokselta val-mistuneet metsätalousinsinööri Pentti Sel-jamo ja metsäkoneenkuljettaja Mikko Miik-kulainen.

Aarre Väisänen kertoili juhla-väelle metsäalan kehityksestä.

Puheenvuorossa

Tulkkauksia tehdään arkisin Tampereella 50 tuntia

Tampereen kaupungin arabian tulkit Chalhoub Chalhoub ja Abudulkarim Hassan sekä persian tulkki Marja-Terttu Shajarian tutkivat seuraavan päivän ohjelmaa.

Hyvä muistaa

Tulkki kannattaa tilata aina, jos et tiedä varmuudella, onko asiakkaan suomen kielen taito riittävä.

Tilaa tulkki hyvissä ajoin. Varmista, että tulkki on ammattitulkki.

Älä käytä asiakkaan lähisukulaisia tai ystäviä tulkkeina.

Pidä kiinni aikataulusta. Tulkki on paikalla vain varatun ajan.

Kohdista puheesi asiakkaallesi (älä tulkille) ja katso asiakasta kohti.

Muista, että tulkkaus tapahtuu minä- muodossa.

Puhu mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi, vältä ammattislangia ja jaksota puhettasi sopivasti.

Tulkki tulkkaa kaiken, puhu siis vain se, mitä haluat tulkattavan.

Tulkki ei ole tulkattavien avustaja tai asiamies, mutta saattaa selvittää sanoman ymmärtämisen kannalta oleellisia kulttuuritaustoja.

Yhteystiedot: Pirkanmaan tulkkikeskus Pohjolankatu 25 b, 33500 Tampere Puh. (03) 565 77314 (tulkkivälitys) (03) 565 77220 (käännösvälitys)

Lisätietoja: Kunnallisten tulkkikeskusten laatu- käsikirja, Tietoa maahanmuuttajille asioimistulkkauksesta (12 kielellä), Tulkin välityksellä: Tietoa viranomaisille asioimistulkkauksesta (suomeksi ja ruotsiksi), www.mol.fi

Maassamme tehdään useita satoja asioimistulkkauksia joka arkipäivä

tilanteissa, joissa eri alojen työntekijöiltä ja heidän maahanmuuttaja-asiakkailtaan puuttuu yhteinen kieli. Jo yksistään Tam-pereella tulkkauksia tehdään yli 50 tuntia päivittäin.

Asioimistulkit työskentelevät mm. työ-voimatoimistoissa, kouluissa, päiväkodeis-sa, poliisilla ja oikeuslaitoksissa. Suurin tulkkauspalveluiden käyttäjä on sosiaali- ja erityisesti terveysala. Lähes puolet tulkka-uksista tapahtuukin sairaaloissa, terveys-keskuksissa ja mielenterveystoimistoissa – siis paikoissa, joissa on ensiarvoisen tär-keää, että kaikki osapuolet voivat ilmaista itseään luontevasti omalla kielellään ja ymmärtävät täysin, mitä toinen puhuu. Tulkkauksen ammattilainen pitää huolen siitä, että maahanmuuttaja-asiakkaiden kielellinen tasa-arvo palveluiden käyttäji-nä toteutuu.

Tampereen kaupungin asioimistulkka-us- ja käännöspalveluita tarjoava toimisto on nimeltään Pirkanmaan tulkkikeskus. Pohjolankadulla sijaitseva toimisto tarjoaa maahanmuuttajapalveluita yhdessä ulko-maalaistoimiston ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen kanssa.

Vaikka kaupungin ylläpitämän vas-taanottokeskuksen toiminta loppuukin tämän vuoden aikana, Pirkanmaan tulkki-keskus jatkaa kielipalveluiden välittämistä

entiseen tapaan. Kahden tulkkivälittäjän, toimistohenkilökunnan sekä kahdentoista kokopäiväisen tulkin lisäksi keskuksella on käytössään lähes sadan freelancetulkin am-

v i k k u

Tulkkauspalvelut jatkuvat vaikka vastaanottokeskus lakkautetaan

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

14

KU

VA

T A

RI

JÄR

VE

LÄ

Janne Salo Pirkanmaan tulkkikeskuksen johtaja

15

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

TEKSTI Lasse Loponen ja Aulis Yli-SirniöKUVA Leena Saloranta

Toinen Tampere Golf pelattiin elokuun puolivä-lissä erinomaisissa olosuhteissa Golf Pirkka-

lan kentällä. Kilpailujärjestelyistä ja palkinnoista vastasi kilpailutoimikunnan ohella edellisen vuo-den voittajajoukkue TIO.

Ennakkoon ilmoittautuneita pelaajia oli kaik-kiaan 69 kaupungin eri organisaatioista. Pelaajista muodostui omaa organisaatiota tai tahoa edusta-neet 16 joukkuetta. Ilahduttavasti tämän vuoden kisassa oli mukana jo 18 naispelaajaa.

Kaikki kisamuodot voitettiin huippusuorituk-silla ja tulokset olivat erittäin tasaisia. Joukkue-kilpailun Jarmon Kilvestä voitti Tampereen Vesi (102 pistettä). Joukkueessa pelasivat Petri Pulli, Pekka Seppä ja Tommi-Tapani Kivimäki. Toi-seksi sijoittunut Team ePoli Hatanpään sairaalasta hävisi ainoastaan yhdellä pisteellä.

Henkilökohtaisen pistebogey-kisan voitti Ar-to Ranta 40 pisteellä, Tiina Rautanen oli toinen samalla tuloksella.

Myös scratch-kisa oli huipputasainen. Voitta-jaksi selviytyi Pekka Seppä tuloksella 85 ja Risto Kuokkanen oli samalla tuloksella toinen.

Tampere Golfin komean voittopokaalin ku-martanut Arto Ranta vertasi voittajan puheen-vuorossaan kisaa ja sen antia onnistuneeseen seminaariin.

Ex-kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen kiitti puheenvuorossaan kilpailutoimikuntaa onnis-tuneesta tapahtumasta ja lupasi osallistua ki-saan jatkossakin. Ensi vuoden kilpailupaikka ja ilmoittautumisohjeet selviävät toukokuun 2008 Vilkusta.

Tulokset ja kuvia kilpailutunnelmista intrassa osoitteessa: http://wwwteto.tac.fi/golf/

Tampere Golf joukkuekilpailun voittaja oli Tampereen Vesi eli Pekka Seppä (vas.), Petri Pulli ja Tommi-Tapani Kivimäki.

Jarmon Kilpi Tampereen Vedelle

mattitaitoinen joukko, jonka turvin palve-luita tarjotaan kymmenillä kielillä.

Suomessa 8 alueellistatulkkikeskustaSuomessa asioimistulkkauksen tarve kas-voi 1990-luvun alussa, jolloin pakolais-ryhmiä tuli entistä enemmän maahamme. Tuolloin kehitettiin alueellisten tulkkikes-kuksen järjestelmä, jonka tarkoituksena oli tukea kuntien pakolaisten vastaanottoa.

Suomessa on tällä hetkellä kahdek-san alueellista kunnallista tulkkikeskusta. Niiden perustehtävänä on tarjota laaduk-kaita ja ammatillisia tulkkaus- ja kään-nöspalveluita viranomaisille, jotka tekevät työtä maahanmuuttajien kanssa. Tarpeen mukaan ne järjestävät myös koulutusta työyhteisöille mm. siitä, kuinka tulkin kans-sa toimitaan.

Alueellisissa tulkkikeskuksissa työs-kentelee tätä nykyä yli sata kokopäiväistä asioimistulkkia sekä useita satoja freelan-cetulkkeja ja -kääntäjiä. Vuonna 2006 Suo-messa tarjottiin tulkkauksia yli 80 kielellä, joista yleisimmät olivat arabia, venäjä, per-sia, somali ja kurdi, ja harvinaisimpia olivat mm. aramea, malaji, tagalog, oromo.

Milloin tulkki tulisi tilata?Velvollisuudesta huolehtia tulkitsemises-ta ja kääntämisestä säädetään eri laissa ja säännöksissä. (Mm. laki potilaan ase-masta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä yhdenvertaisuuslaki)

Tulkkikeskuksen johtaja Janne Salo muistuttaa, että tulkki kannattaa tilata aina paikalle, jos on epävarma asiak-kaan suomen kielen taidosta.

Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää työministeriön ohjetta (O/3/2005) kunnille siitä, kuinka maahanmuuttajien kielipalve-lut tulee toteuttaa. Ohjeen mukaan tulk-ki- tai käännöspalveluja ”järjestetään, jos maahanmuuttaja tai turvapaikanhakija ei osaa suomea tai ruotsia ja jos viranomai-sessa ei osata maahanmuuttajan tai turva-paikanhakijan käyttämää kieltä”.

Kielipalveluja tulee käyttää erityisesti silloin, kun kyse on maahanmuuttajan, oli maahantulon peruste mikä tahansa, oi-keuksista, eduista ja velvollisuuksista.

Tulkin tilaa aina viranomainen, ei maa-hanmuuttaja itse. Vaikka asiakas ei katsoi-sikaan tulkkausta tarpeelliseksi, on viran-omaisella oikeus ja monesti velvollisuus tilata tulkki oman työnsä helpottamiseksi ja oikeusturvansa varmistamiseksi. Perintei-sen paikan päällä tapahtuvan tulkkauksen sijaan voidaan käyttää myös etätulkkausta, joka tapahtuu yleisimmin kaiutinpuhelimen avulla.

Kuka on pätevä tulkiksi?Asioimistulkin on hallittava tulkkausteknii-kat ja työkielet, tunnettava laajasti erikois-alojen sanastoa sekä noudatettava ammat-tinsa eettisiä ja juridisia perusteita. Hänen tulisi olla ammattitulkki, joka tekee työtään niin, että puhe välittyy oikeanlaisena vivah-teita myöten ja asiat tulevat ymmärretyiksi. Tulkit pitävät ohjenuoranaan Asioimistul-kin ammattisäännöstöä, jossa määritellään mm. tulkin jääviys tietyissä tilanteissa, puo-lueettomuus ja vaitiolovelvollisuus.

Tulkin ammattinimikettä ei toistaiseksi ole Suomessa suojattu. Periaatteessa siis kuka tahansa voi kutsua itseään ”tulkiksi” riippumatta siitä, onko hän tulkkaustaitoi-nen tai edes tietoinen asioimistulkin am-mattieettisistä toimintatavoista.

Viranomaisella on kuitenkin tulkkia tai kääntäjää tilatessaan vastuu laadukkaiden ja ammatillisten palveluiden hankkimisesta. Maahanmuuttaja-asiakkaan ystävää, suku-laista tai lasta ei saa käyttää tulkkina.

Tulkin pätevyyden takeita ovat mm. koulutus, työkokemus alalta sekä asioimis-tulkin ammattitutkinto, jonka on voinut suorittaa 1990-luvun loppupuolelta lähti-en ainakin tärkeimmissä tulkkauskielissä. Koulutusmahdollisuudet ammattiin ovat viime vuosina huomattavasti parantuneet, esimerkiksi Pirkanmaalla Tampereen ai-kuiskoulutuskeskus järjestää vuosittain näyttötutkintoja ja valmistavaa koulutusta monimuotoisesti.

16

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

Tuumasta toimeen -hanke etenee

Tukea lapsen elämän nivelvaiheisiinTEKSTI Aino SiippainenKUVA Ari Järvelä

Tuumasta toimeen -hanke kehittää varhais-ta puuttumista, jolla voidaan auttaa ja tu-

kea lapsiperheitä erilaisissa elämänvaiheissa. Tarkoitus on tukea lasta hänen elämänsä ni-velvaiheissa eli kodista päiväkotiin, päiväko-dista kouluun ja alakoulusta yläkouluun, ker-too varhaisen puuttumisen koordinaattori Tui-ja Nevala.

– Emme tee tätä yksin, vaan yhteistyös-sä koulukuraattoreiden ja kiertävien eri-tyislastentarhanopettajien kanssa korostaa varhaisen puuttumisen koordinaattori Niina Virranniemi.

Hankkeen pyrkimys on juurruttaa varhai-sen puuttumisen toimintatavat kouluihin ja päiväkoteihin, jotta ne jäisivät elämään myös sen päätyttyä.

Tampereen kaupungin sosiaalityö, päi-vähoito ja perusopetus käynnistivät vuoden 2006 keväällä Tuumasta toimeen, lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön -hankkeen. Hanke aloitettiin Hatanpään, Her-vannan ja Kaukajärven sosiaaliasemien alueil-la pilottina maaliskuussa 2006 ja se päättyy ensi vuonna lokakuussa.

– Suurin haasteemme tällä hetkellä on saada juurrutettua toiminnan idea kouluihin ja päiväkoteihin. Pohdimme kuumeisesti, mitkä hankkeen kokeilusta on jatkamisen ar-voisia ja mitä kannattaa lähteä kehittämään. Haemme toimijoita, jotka huolehtisivat työn jatkumisesta. Keräämme kokemuksia ja aja-tuksia, joiden pohjalta tulevaisuutta lähdetään rakentamaan.

Työkaluja ja tietotaitoalevitetään koko kaupunkiinLasten kasvua tukevassa varhaisen puuttumi-sen yhteistyöhankkeessa on kartoitettu varhai-sen puuttumisen menetelmien toimivuutta se-kä lapsiperheiden tarpeita vertaistukeen.

– Tavoitteena on, että koko kaupunki saisi hankkeen myötä työkalut varhaiseen puuttu-miseen ja toiminta leviäsi myös pilottialueiden ulkopuolelle, kertovat Nevala ja Virranniemi.

– Uskomme että vaikka hanke on rajattu vain tietylle alueille, kulkeutuu tietotaito mu-kana olleiden kautta myös uusille ihmisille, Nevala sanoo.

Hankkeen kokeilut varhaiseen puuttumi-seen toimivat nyt kaikissa pilottialueiden kou-luissa ja päiväkodeissa. Eri alueilla korostuvat eri toimintamuodot.

– Esimerkiksi Hervannassa painopisteenä ovat maahanmuuttajalapset.

Varhaista puuttumista tuetaan keskus-telemalla lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa.

– Varhainen puuttuminen on jo sitä, kun ensimmäisen kerran ollaan yhteydessä lapsen ja perheen kanssa, Nevala täsmentää.

Puuttumisen kautta lisätään perheiden hyvinvointia ja ehkäistään ongelmien kasaan-tumista ja tarvetta käyttää erityispalveluita.

Nevalan mukaan perheet tarvitsevat jär-jestettyä yhdessäoloa ja vertaisryhmiä. Ker-hojen avulla saatetaan yhteen samanikäisten lasten vanhempia, joilla on samankaltaista keskustelun tarvetta esimerkiksi kasvatus-käytännöistä.

– Ihmiset liikkuvat nykyisin paljon, eikä kaikille perheille muodostu tuttavapiiriä, jossa lapset olisivat saman ikäisiä. Hankkeen kulu-essa perheet voivat löytää tukirenkaan omas-ta arjesta, ettei kaikessa tarvitsisi turvautua viranomaisten apuun.

Koulut ja päiväkoditmukanaKoulujen ja päiväkotien henkilökunnan kou-luttaminen varhaiseen puuttumiseen on tär-keä osa hanketta. Koulutuksiin ovat saaneet osallistua myös hankkeen pilottialueiden ul-kopuoliset työntekijät.

Koulutuksissa käydään läpi, mistä varhai-sessa puuttumisessa on kyse ja kuinka huoli lapsesta otetaan puheeksi. Lisäksi pohditaan yhdessä, mitkä ovat sellaisia oman toimipis-teen hyväksi kokemia puuttumistapoja, joista voisi olla hyötyä myös muille.

– Koulutuksessa henkilökunta saa työka-luja päivittäiseen työhön ja saa myös kirjallista tietoa omaan työhönsä, Nevala sanoo.

Toinen puoli hankkeen toiminnasta kes-kittyy perheisiin. Perheitä on lähestytty van-hempainiltojen kautta, esimerkiksi Kukka-pellon päiväkodissa kokeiltiin viimekeväänä vanhempainesikoulua.

Lisätietoja:opetus.sis.tampere.fi. Myös Tampereen kau-pungin internetsivuille on tulossa omat sivut mm. vanhempia varten.

v i k k u

Kirsi Koponen (vas.), Tuija Nevala, Sari Luttinen ja Niina Virranniemi tekevät töitä Tuumasta toi-meen -hankkeessa, jossa kehitetään lapsen kasvun tukemiseen mm. varhaisen puuttumisen ta-poja.

17

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

Työntekijän on itse huolehdittava en-simmäisen vuosisidonnaisen palkanli-

sän hakemisesta. Kuntien yleisen sopimuk-sen (KVTES), teknisten sopimuksen (TS) ja tuntipalkkaisten sopimuksen (TTES) piiriin kuuluvien ei tarvitse hakea ensimmäistä lisää, mikäli heillä ei ole muuta kuin Tam-pereen kaupungin palvelua.

Muusikoiden ja lääkärien lisät mää-räytyvät myös KVTES:n määräysten mu-kaisesti. Opettajien sopimuksen (OVTES) piiriin kuuluvien on sopimuksen määräyk-sen mukaan aina haettava ensimmäinen lisänsä. Yrittäjänä toimiminen ei oikeuta vuosisidonnaisiin lisiin.

Lomakkeet intrastaLomakkeet löytyvät intranetistä kohdasta Henkilöstöasiat, ohjeet ja lomakkeet.

Hakemuksessa pitää mainita henkilön viralliset nimet. Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistetut jäljennökset työtodis-tuksista. Tampereen kaupungin palvelusta, joka on saatavana henkilötietojärjestel-mästä (v. 1992 jälkeiset palveluajat), ei tarvitse esittää työtodistusta. Työsopimus-kopioita tai eläkerekisteriotteita ei tarvitse liittää, ei myöskään toisten kuntien teke-miä lisäpäätöksiä.

Työsuhdematkalipun käyttö laajeni. Nyt Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella

asuvat työntekijät voivat ladata työsuhdelipun Matkahuollon kortille. Työsuhdematkalipun pii-riin kuuluvat uudet asuinkunnat ovat: Juupa-joki, Orivesi, Pälkäne, Ruovesi, Keuruu, Mänt-tä, Vilppula, Virrat, Valkeakoski, Akaa, Vesilahti, Kylmäkoski, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijär-vi, Kihniö, Kuru, Mouhijärvi, Parkano, Vamma-la ja Äetsä.

Tampereen kaupunginseudun ulkopuolel-la asuvat voivat valita työsuhdematkalipuksi

asuinpaikkansa mukaan Tampereen itäisen tai läntisen seutulipun tai Etelä-Pirkanmaan seutulipun. Kaikki seutuliput ovat voimassa 30 vuorokautta ja niiden hinta riippuu alueesta.

Työsuhdematkalipun Matkahuollon kor-tille lataamista varten tarvitaan valtakirja, joka kertoo oikeudesta lippuun. Valtakirjan saa palvelupiste Frenckellistä. Itse lippu pitää ladata valtakirjan esittämällä Matkahuollon Keskustorin palvelupisteessä, osoitteessa Alek-sis Kiven katu 24. Matkahuollon matkakortti maksaa 6,50 euroa.

Työsuhdelippu on bussiliikenteen mat-kalippu, josta työnantaja maksaa osan. Tam-pereen kaupunki otti työsuhdematkalipun käyttöön huhtikuussa 2006. Työntekijä on oi-keutettu työsuhdelippuun sen jälkeen, kun pal-velussuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kolme kuukautta ja työntekijän työaika on vähintään puolet alalla vallitsevasta täydestä työajasta.

Lisätietoa työsuhdematkalipusta: www.sis.tampere.fi/ajankohtaista/tyosuhde-matkalippu

Hallintopalvelukeskus Halo tiedottaa

Vuosisidonnaisten palkanlisien hakeminen

Vieraskielisistä todistuksista (esimer-kiksi viron- ja venäjänkieliset) työntekijän on esitettävä viralliset suomenkieliset käännökset.

Muut kuin ensimmäiset lisät lähtevät maksuun ilman hakemusta, mikäli tiedot henkilötietojärjestelmässä ovat oikein.

Hakulomake liitteineen palautetaan hallintopalvelukeskukseen sisäisessä postissa osoitteella: Palveluaikalaskenta / HALO.

Työsuhdematkalippu laajeni Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelle

Esimiehille neuvontaapalvelussuhdeasioiden hoitoon

KompastuskiviäNäin vältät kompastuskivet, kun:

työtodistuskopiot on todistettu oikeiksi,

käytät aina virallista nimeä ja työtodistus on päivätty työsuhteen

viimeiseen päivään. Muuten otamme ko. työsuhteen huomioon vain todistuksen antamispäivään saakka.Lisätietoja: palveluaikalaskenta@tampere.fi esimiestenneuvonta@tampere.fipalvelunumero: 65803

Hallintopalvelukeskuksen esi-miestenneuvonnasta voi tie-

dustella virka- ja työehtosopimuk-siin sekä kaupungin käytäntöihin liittyviä asioita. Kysymyksiä voi teh-dä joko sähköpostilla tai puhelimel-la. Puhelinpäivystys on kaikkina työ-

päivinä koko virka-ajan.Tiimiin kuuluu viisi asiantunti-

jaa ja lakimies.

Yhteystiedot: puh. 565 65803, esimiestenneuvonta@tampere.fi

18

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

v i k k u

Diplomi-insinööri, pankinjoh-taja Arto Vuojolainen on

Tampereen kaupungin tuore rahoi-tusjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa Tampereen kaupungin kon-sernipankkia ja vastata kaupunki-konsernin rahoitus- ja sijoitustoi-minnasta sekä takauskannasta. Rahoitusjohtajan paikka tuli avoi-meksi, kun Jaakko Kurikka lähti pois kaupungin palveluksesta.

Vuojolainen, 43, tuli Nordea Pankki Suomi Oyj:n Tampereen yri-tyspalveluyksikön asiakasvastuulli-sen pankinjohtajan tehtävästä.

Rahoitusjohtajan virkaa haki viisi henkilöä ja kahdeksan hen-kilöä ilmoitti suostumuksensa olla käytettävissä virkaa täytettäessä.

Hatanpään kantasairaalan tuore johtaja on diplomi-insinööri Juha Räsänen. Hän oli aiemmin

Konsernipankkiin, sairaalaanja kulttuurin saralle uusia johtajia

GE Finlandin Suomen aluejoh-taja.

Vs. johtava lääkäri Hatan-päällä on edelleen Juha Tiainen. Erikoissairaanhoidon johtajana toiminut vastaava ylilääkäri Jyrki Vainio on jäänyt eläkkeelle.

Räsäsen lisäksi sairaalan joh-tajan virkaa haki 16 henkilöä.

Filosofian maisteri Taina Myllyharju, 39, valittiin Tampe-reen taidemuseon uudeksi johta-jaksi. Hän aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. Taina Mylly-

harju tulee Tampereen taidemuse-on johtajaksi Oulun taidemuseon johtajan tehtävästä.

Tampereen taidemuseon joh-tajan virkaa haki kahdeksan hen-kilöä. Virka tuli avoimeksi, kun johtaja Janne Gallen-Kallela-

Tampereen matkailuneuvon-nasta ja -markkinoinnista

vastaamaan perustettu GoTampe-re Oy aloitti toimintansa syyskuun alussa. Yhtiö korvaa kaupungin matkailutoimen ja matkailutoi-miston, joiden toiminta on päät-tynyt. Matkailutoimiston henkilö-

GoTampere Oy toimii Tampe-reen kaupungin matkailutoi-miston entisissä tiloissa Mat-kailutalossa. Osoitteessa Verka-tehtaankatu 2 palvelevat muun muassa Kirsti-Liisa Lintula (vas.), Kari Saikkonen, Tuija Helminen, Jarmo Polvi, Maaret Timofejeff, Johanna Sahlgren, Reija Arajärvi ja Pirjo Puukka.

tekee Tamperetta tutuksikunta jatkoi vanhoina työntekijöi-nä uudessa yhtiössä.

GoTampere tuottaa Tampe-reen kaupungin tilaaman matkai-luun liittyvän neuvonnan ja tiedo-tuksen sekä matkailumarkkinoin-nin palvelut. Tampereen kaupunki omistaa toistaiseksi sata prosent-

tia yhtiön osakekannasta.Matkailupalvelujen myyntiä

ja välitystä hoitaa entiseen tapaan Travelplan Oy, joka toimii GoTam-pereen markkinointinimen alla ja edelleen Matkailutalossa.

Konsultoi myösmaakuntaaYhtiöittämisen tavoitteena on säi-lyttää Tampereen asema Suomen matkailun kärkikaupunkina. Li-säksi GoTampere pyrkii entises-tään tehostamaan paitsi kaupun-

Arto Vuojolainen Juha Räsänen Taina Myllyharju

gin myös koko maakunnan mat-kailun markkinointia.

– Yhtiömme tarjoaa markki-nointi- ja konsulttipalveluja Pir-kanmaan kaikille kunnille sekä myös yksittäisille matkailuyrityk-sille. Tavoitteemme on luoda pir-kanmaalaisille matkailutuotteille yhä laajempi näkyvyys, suurempi tunnettuus ja sitä kautta parempi markkinapaikka, kertoo toimitus-johtaja Kari Saikkonen.

Hänen mukaansa päämää-ränä on luoda koko maakunnan kattava matkailun alueorganisaa-tio, joka tarjoaa matkailuelinkei-nolle vahvan, yhtenäisen markki-nointikanavan. Lisäksi asiakkaille halutaan tarjota helppo, yhden luukun periaatteella toimiva pal-velupiste, jossa toimivat niin mat-kailuneuvonta kuin tuotemyynti. Lisätietoja: www.gotampere.fi tai kari.saikkonen@tampere.fi

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

19

Kiitos kuluneista vuosis-ta ja muistamisesta siirty-essäni eläkkeelle.Hannele SalonenHatanpään puistosairaala

Kiitos teille kaikille ystäville, jotka niin runsas-lukuisesti muistitte minua jäädessäni eläkkeelle Hervannan neuvolasta.”Elämä on seikkailu ja jokainen päivä on uusi mahdollisuus.”Marja-Liisa Terho

Kiitokset

Sirén siirtyi uusiin tehtäviin Hel-sinkiin.

Tuotantojohtaja Toimi Jaati-nen on nimittänyt filosofian toh-tori Jaakko Masosen kulttuuri-toimenjohtajan virkaan 1.9.2007 lukien. Jaakko Masonen on työs-kennellyt tehtävässä jo 2.5.2006 lähtien, kun kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsi hänet kult-tuuritoimenjohtajan määräaikai-seen virkaan.

Tampere Filharmonian seu-raavaksi ylikapellimestariksi on

nimitetty Hannu Lintu, 39. Uusi ylikapellimestari aloittaa kolmi-vuotisessa tehtävässään elokuus-sa 2009, kun nykyisen kapellimes-tarin John Storgårdsin sopimus päättyy.

Suomalaiskapellimestareiden eturiviin kuuluva Hannu Lintu on vieraillut Tampere Filharmonian kapellimestarina ja on myös levyt-tänyt orkesterin kanssa. Lintu oli orkesterin ykkösehdokas seuraa-vaksi ylikapellimestariksi.

Lämpimät kiitokseni huomionosoituksista, jotka sain jäädessäni eläkkeelle.Olavi Pursiainen

Riitta Kipalasta kiittää!

Koulutukset kestävät vuoden. Opintojen laajuus on 30 op ja ne toteutetaan Tampereella ellei toisin mainita. Koulutusten hinta on 168 euroa lukuvuodelta.

• Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla• Kehittyvä vanhustyö• Perioperatiivinen hoitotyö II – syventävät opinnot• Psykofyysinen fysioterapia• Päihdetyön erikoistumisopinnot• Työhyvinvoinnin erikoistumisopinnot• Työterveyshuollon erikoistumisopinnot• Konserttiäänentoisto ja kiertuemanagerointi, Virrat

Hakuaika koulutuksiin on 1.10.–31.10.2007 päättyen kello 16.00. Sähköinen haku www.piramk.fi/aeohaku

Lisätietoja koulutuksista www.piramk.fi/erikoistumisopinnot tai p. (03) 245 2202, erikoistumisopinnot@piramk.fi Katso myös www.piramk.fi/lisakoulutus

Tammikuussa 2008 alkavat ammatilliset erikoistumisopinnot

ww

w.p

iram

k.fi

��������

��������

�������������� ������������������������� � �� �������� �� ���������� ��! �"� �

��������������������� �� ����������������������� ����� ����� ������������ ���� �������� � �����������������������������������

����� �������������� ��� �� �������������������������������������������� ����������������� ����������� ����������������� ��� ������������� �������� ������������� ���������������

����� � ���������� ���������� �������������������

������������� ��������������������� ��������

� !"#$%�$%&'&&(")(%#**$&' ��*�"+"#$&' ��"�$"&,)- �&' ��"�

������������

��� ����������������������������������

Jaakko Masonen Hannu Lintu

v i k k u

Tam

per

een

kaup

ung

in h

enki

löst

öleh

ti

20

Tampereen raatihuoneesta on ilmestynyt uusi kirja. Tampereen Raatihuone, Por-

mestareiden talo -teos julkaistiin Tampereen päivänä Raatihuoneella. Teoksen on kirjoitta-nut tietokirjailija, filosofian maisteri Ari Jär-velä. Hän on monelle tuttu mm. kaupungin viestintäyksiköstä.

– Minulle tämän talon menneisyys on kaikessa rikkaudessaan ainutlaatuisin, mitä minkään talon kohdalta tiedän. Tavoitteeni oli tehdä kirja, jonka luettuaan kukaan ei voi kulkea pysähtymättä tämän tarinoita pursua-van talon ohi.

– Kirjasin tarinat niin, että niistä syntyy suuri kertomus, merkittävän talon tarina.

– Halusin tehdä kaupungille ja tampere-laisille tutusta kohteesta helposti luettavan ja innostavan tietokirjan, kertoi Järvelä kirjan julkistamistilaisuudessa.

Pormestareiden talo– Kirjan alaotsikko ”Pormestareiden talo” ei ole eikä yritäkään olla kaiken kattava. Halu-

sin korostaa pormestareiden merkitystä talon menneisyydessä siksikin, kun tuo aika sym-bolisesti, joskin osittain myös konkreettisesti alkoi uudelleen, 103 vuoden jälkeen, Järve-lä sanoo.

Kun Tampereen kaupunki siirtyi vuoden 2007 alussa uuteen pormestarivetoiseen hal-lintomalliin, Raatihuoneen historiaan syntyi uusia linkkejä ja menneisyys alkoi elää. Vii-meksi pormestari johti koko kaupungin hal-lintoa vuonna 1904. Sen jälkeenkin talossa tekivät edelleen työtään kunnallispormestari ja oikeuspormestari omilla hallinnonaloillaan, kunnallispormestari 1960-luvulle ja oikeuspor-mestari 1970-luvun lopulle saakka.

– Raatihuone on siis ollut todellinen por-mestareiden talo. Vaikka pormestarin työhuo-ne ei enää ole rakennuksessa, nykyisin edus-tuskäytössä oleva Raatihuone on tärkeässä roolissa ja varsin ahkerassa käytössä.

Tampereen raatihuone on Järvelän mieles-tä kuin kivinen kirja, jolla on poikkeuksellisen paljon kerrottavaa:

– Miten talossa on eletty arkea ja juhlaa, miten siitä tuli kansallisesti merkittävien histo-riallisten tapahtumien, vuoden 1905 suurlakon ja vuoden 1918 sisällissodan näyttämö ja mitä siellä silloin tapahtui.

Kirja kertoo myös, miten Raatihuone selvi-si aikanaan purkamisuhan alta ja mitä kaikkea vuoden 2003–2004 restauroinnissa tehtiin. Lisäksi kirja valottaa, millaista on talon arki edustustilana ja juhlahuoneistona.

Raatihuoneesta kertovassa teoksessa on yli 200 valokuvaa, joista osa on harvemmin nähtyjä, osa tuttuja.

– Yksi helmi mahtuu mukaan. Sitä ei tie-tääkseni ennen tätä ole julkaistu vielä mis-sään, vaikka se on otettu 102 vuotta sitten. Se on Hugo Simbergin Palanderin talon atel-jeestaan ottama valokuva suurlakon päiviltä, Järvelä kertoo.

Kirjan visuaalisesta asusta vastasi graafi-nen suunnittelija Nalle Ritvola.

Raatihuone-kirja on myytävänä Tampere-Seuran toimistossa 39 euron hintaan.

Merkittävän talon suuri kertomus

Ari Järvelä (neljäs vas.) historiateoksen toteuttamisessa mukana olleen tiiminsä keskellä: Nalle Ritvola (1. vas.), Emil Bobyrev, Jorma Rajamäki, Leena Willberg, Iris Toivola, Olli Helen, Virginia Mattila ja Markku Hyrkkänen.

– Tampereen raatihuoneen historian pajatsoa ei ole lähimainkaan tyhjennetty, sanoi tietokirjailija Ari Järvelä Raati-huoneesta kertovan teoksen julkistamis-tilaisuudessa.

TEKSTI JA KUVAT Raija Lindell

Tampereen raatihuoneesta kirja