visitkarelia magazine

1

Matkailu • Artikkelin nimi

Uusi matka • Uusi koti • Uusi työ • Uusi menestys • Uusi elämä • Pohjois-Karjala Magazine 2012 • FI

Nightwishin sävelissä on karjalainen sointi, sivut 24–25

Mökkilomalla arjen kiireet unohtuvat, sivut 8–9

Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki, sivut 64–65

Saimaannorppa palaa Pohjois-Karjalaan, sivut 68–69

Kolilla luodaan kestävää mallia matkailulle

Nanoteknologia tekee pienestä suurta

2

JulkaisutiedotJulkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma 2011–2013Valokuvat: KareliaExpert Matkailupalvelu Oy, The Voice, Getty Images, Shutterstock, Niko Nyrhinen, Lehtikuva Oy, Joensuun taidemuseo, Josek Oy, Keti Oy, Pikes Oy, Joensuun Kaupunginteatteri, Jouni Erola, Taitokortteli, Nightwish/Tuomas Holopainen, Aku Muukka, SLL/Mikko Käkelä, Markku Tano, Niilo Hirvonen, Tuomas Lius, Mainostoimisto Fabrik Oy, Joensuun kaupunki, Itä-Suomen Urheiluilmailukeskus/Paavo Koponen, Joensuun Laitesukeltajat/Tommi Nukarinen, Abloy Oy, Valio Oy, Rami Saarikorpi, PKSSK:n kuva-arkisto, Harri Mäenpää, Endomines Oy, Erko Raaman, Atonamining Oy, Suomen Kivikeskus Oy, Juha Purmonen, Ismo Pekkarinen, John Deere Forestry Oy, Juha Taskinen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.

Kansallismaisema Koli, Pohjois-Karjala

3

Mietin aluksi, että olisi hauska kirjoittaa lapsenomaisesti: ”Söin viime ke-sänä jäätelöä ja uin ainakin viisi kertaa. Niin ja kävin kalassa”. Miksikö? Noh, palataan siihen myöhemmin.

Voisin aluksi kertoa opiskeluistani, sillä en ole 26 vuoteen, Pohjois-Karja-lasta pois muutettuani, koulukirjoja avannut. Suoritin rimaa hipoen kuu-dessa vuodessa ala-asteen Kiteellä Ojamäessä ja yläaste meni jo osin tuu-rilla kolmessa vuodessa Kesälahdella. Loppujen lopuksi siis aikataulussa!

Seuraava opiskeluahjoni löytyi myös idästä, kun suuntasin ensimmäis-tä kertaa omien kattiloideni kanssa Outokumpuun. Voitte kuvitella miten paljon hymyilytti, kun tajusin, että jonkun kaupungin lyhenne on ”Oku”. Paikallisesta lehdestä luin ilmoituksen vuokrattavasta talosta, joka oli 10 km ”Okusta”. Olen toki hyvä tyyppi... Opin ammattini: radiotyön.

Ja sillä tiellä ollaan edelleenkin. Se on vienyt Rovaniemelle, Jyväskylään ja nyttemmin Helsinkiin The Voicelle. Sain eväät tälle matkalle konkreet-tisesti koulunpenkiltä Pohjois-Karjalasta. Muistan jonkun joskus sano-neen, että ei täältä voi päästä eteenpäin. Huttua.

Ison pääoman olen saanut myös kasvuympäristön kautta. On opetta-vaista, että on saanut elää niin, että kivenheittämän päässä on ollut järvi, metsää ja luontoa. Monet asiat, jotka ovat tuntuneet joskus itsestäänsel-vyyksiltä, ovat myöhemmin muodostuneet vahvuuksiksi.

Psst... Voin kertoa – ihan vain näin meidän kesken – että pohjoiskarjalai-sia pidetään rehteinä ihmisinä… Mitähän muuten savolaisista puhutaan?Miten vaan, mutta itse olen kokenut, että on se jonkunlaista luottamusta herättänyt, että on kotoisin maalta. Konkreettisesti huomasin tämän, kun hetken tein töitä puhelinmyyjänä. Paras mahdollinen myyntikortti oli mie/sie -murre! Silmänisku.

Suhteeni Pohjois-Karjalaan ei ole oikeastaan muuttunut siitä, kun ala- asteikäisenä kuvailin mennyttä kesälomaa. Paitsi, että nyt kalastaminen, uiminen ja jäätelön syöminen lähellä luontoa ovat asioita, jotka eivät ole jokapäiväinen mahdollisuus. Etäisyys kotikontuihin on saanut minut ymmärtämään sen hienouden.

Arnold Schwarzeneggeriä lainaten ”I’ll be back”. Vielä ei kuitenkaan ole aika.

Oku Luukkainen, The Voicen päivän OkuShow:n juontaja

Karjalaisesta kasvuympäristöstä on hyvä ponnistaa eteenpäin

4

VisitKarelia.fi • Magazine 2012

Asu ja elä 28

Pallo on... perheellä 30Huippu-urheilijan arki sujuu perheen rytmissä

Samassa paikassa sairaalan mäellä 52Terveydenhoidon palvelut valtakunnan kärkitasoa

Lentämisen riemua ja vauhdin hurmaa 42Verrattomat mahdollisuudet harrastaa

Yritä ja työskentele 44

Mahdollisuuksien maakunta menestykseen tähtäävälle liiketoiminnalle 46Vahvaa tukea yrityksen kaikkiin vaiheisiin

Penttilänrannan uudet tarinat 36Yrittäjä ansaitsee parasta asumisen laatua

Upeat reitistöt kutsuvat retkeilemään 18Voimavaroja ainutlaatuisesta luonnosta

5

Karjalaisesta kasvuympäristöstä on hyvä ponnistaa eteenpäin 3

Sisällysluettelo 4

Matkaile 6Koli Cultura luo kestävää matkailua malliksi muillekin 10

Koli kehittyy monipuolisesti 10

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa investoi Kolin rinteisiin 11

Maailmanmestari viihtyy kotiladuillaan 12

Ampumahiihdon Maailmancup 2012 Kontiolahdella 8.–12.2.2012 13

Hiljaa hyvä tulee 14

Hongikot houkuttamaan halaajia 15

Lohikäärmeen vuosi – Joensuun taidemuseon 50-vuotisjuhlanäyttely 16

Tapahtumia 2012 17

Karhu kameran tähtäimessä ja muita elämyksiä 20

Taitokortteli on ihan must! 21

Hyvää oloa Pääskynpesässä 22

Kaivosmuseo vie mainarin arkeen 23

Kihaus kutsuu Rääkkylään 23

Tähtien tekijä – Plamen Dimov 25

Oi mikä kulttuurin kehto! 26

Asu ja elä 28Tuomas Lius kirjoitti kotikylänsä jännityksen keskiöön 32

Uranousua vai leppoistamista? 33

Pohjois-Karjalan ensimmäinen passiivirakenteinen puukerrostalo Ylämyllylle 34

Joensuun Tiedepuisto vauhdittaa puurakentamista Suomessa 35

Kesälahdella asutaan aurinkoisella mielellä 38

Kaupunkiasumista Pielisen äärellä Lieksassa 38

Ylämyllyn varuskunnasta viihtyisäksi Jyrinkyläksi 39

Elämänlaatua Nurmeksen Vanhassa Kauppalassa 39

Sähköinen pulpetti toi lukiolaisille läppärit 40

Valokuituhanke voitti veden 40

Pohjois-Karjala – kylämyönteisyydestään palkittu 41

Virkeästi, veitikoiden parhaaksi 41

Yritä ja työskentele 44Turvallisuus tunnetaan pohjoiskarjalaisella nimellä 47

Arcusys kasvaa rajan molemmin puolin 48

Elinvoimaa pohjoiskarjalaisesta juustosta! 50

Porokylän leipomo ponnistaa pitkälle 51

On mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan 53

Iloista hoivaa hyvissä käsissä 54

Pohjois-Karjalan kaivoksilla on kulta-ajat 56

Tulikiven älyuuneissa puu palaa puhtaammin 57

Kylylahdella louhitaan kuparia 57

Tiia viihtyy maan uumenissa 58

Menesty 60Metsässä kasvaa maakunnan tulevaisuus 66

Lähilämpöä bioenergiasta 67

Luonnonkuitukomposiitissa on menestyksen sointi 67

Norppakin on palaamassa Pohjois-Karjalaan 68

Salavarakas – se voit olla Sinä 71

Pohjois-Karjala sultsinankuoressa 72

Tervetuloa tapaamaan meitä 74

Muut jutun aiheet

Matkaile 6

Ole hyvä – hyvä olo! 8Mökkiloma luonnon keskellä virkistää

Äksyt Ämmät liikuttaa luonnossa 22Karjalan maut vievät kielen mennessään

Nightwishin Tuomas Holopainen ja kesäyön unelmat 24Nightwishin nuotit nousevat karjalaisuudesta

Menesty 60

Mahdollisuuksien maakunta 46Räätälöityä sijoittumispalvelua yrityksille

Maailmanluokan makro-osaamista nanoteknologiassa 62Nanoteknologian kehitys luo uutta liiketoimintaa

Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki 65Metsäntutkimus näyttää suuntaa koko maailmalle

6

Serkusten luona Mikolle valkeni, että kaikki vuodenajat ovat erilaisia.Ison kaupungin kasvattina Mikko oli tottunut arjen harmauteen melkeinpä vuodenajasta riippumatta. Serkusten luona Pohjois-Karjalassa hän huomasi, että kaikilla vuodenajoilla onkin omat värinsä ja ominaispiirteensä. Kesäpäivän auringossa kimaltavat vesistöt kutsuvat uimaan ja syksyn ruskanhehkuiset maisemat houkuttelevat marjametsään muun perheen mukana. Talven valkeilla hangilla on kiva kisata serkusparven hiihtokuninkuudesta ja kevään tullen voi vaikka uittaa kaarnaveneitä iloisesti virtaavissa pikku puroissa. Vähänkö olisi hyvä olla aina täällä!


6

Mökkiloma luonnon keskellä virkistää, sivut 8–9Karjalan maut vievät kielen mennessään, sivu 22Nightwishin nuotit nousevat karjalaisuudesta, sivut 24–25

7

Matkaile

7

Uusi matka. Uusi elämä. Pohjois-Karjala.

8


Ole hyvä – hyvä olo!Mökillä oleminen on levollinen mielentila. Auringon kultaama jär-venselkä, mökki, sauna, laituri ja vene. Äänimaisemana lintujen lau-lu, tuulen suhina puissa ja lainei-den liplatus. Mökillä saat olla oma itsesi.

9

Matkaile

Kun vuokraat mökin Pohjois-Karjalasta, voit valita juuri sellai-sen mökin kuin haluat. Kaikkea on tarjolla huvilasta erämaa-kämppään. Seurankin voit vali-ta juuri mieleiseksesi, sillä kut-sumattomia tai puolikutsuttuja vieraita ei vuokramökille eksy.

Pohjois-Karjalan mökkimaise-missa vietetään ikimuistoisia lomapäiviä ympäri vuoden!

Mökkiloma on edullista loman-viettoa. Viikkovuokra sisältää kalustuksen lisäksi keitto- ja ruokailuastiat ja -välineet, vuodevaatteet, lähes kaikissa mökeissä saunan, polttopuut ja omarantaisissa mökeissä soutuveneen. Myös lakanat ja pyyhkeet voit vuokrata.

Lyhyin tie mökkilomalle: visitkarelia.fi/mokille • Varaa omasi heti!

10


Kolille nousee todella laaja ja monipuolinen kestävän kehityksen luonto- matkailu- ja kulttuurikeskus Koli Cultura. Pojasta polvi parempi, sanotaan. Tämän todistavat myös Suomen toivot, menestyneet lumilautailijaveljek-set Peetu ja Petja Piiroinen, jotka ovat mukana Koli Cultura -yhteistyössä.

- Kestävä kehitys on tärkeä asia ja tulevaisuuden juttu. Lähden innol-la mukaan Koli Cultura -hankkeeseen. Kestäville arvoille pohjaava han-ke sopii Kolille ja tulee varmasti olemaan esimerkkinä muille keskuksille Suomessa ja muualla maailmalla, Peetu Piiroinen kuvailee.

Veljekset ovat osakkaina ensimmäisessä Koli Culturan alueelle nousevas-sa Kumppanuuksien talossa. Vuoden 2012 aikana rakennettava talo toimii ekologisena ja esteettisenä malliratkaisuna koko tulevan luontomatkai-lu- ja kulttuurikeskuksen toteutukselle. Koli Cultura on myös kehittämis-ohjelma, joka luo kestävää luontomatkailumallia käytettäväksi Suomessa ja maailmalla, kun rakennetaan matkailupalvelua kestävien periaatteiden mukaisesti, luonnonsuojelualueiden yhteyteen.

Edistyksellistä ekologiaa ja estetiikkaa

Keskuksen arkkitehtuurisuunnitelma on kansainvälisesti menestynei-den puurakentamisen vahvojen osaajien käsialaa. JKMM Arkkitehdit yh-teistyössä kunniamaininnan saaneen arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikin kanssa voittivat vuonna 2009 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun ekologi-sesti edistyksellisellä ja esteettisesti korkeatasoisella suunnitelmallaan.

- Tavoitteena on puun ja metsän käytön laaja-alaistaminen. Suunnittelem-me neitseelliseen maisemaan maaston ominaispiirteet huomioiden kes-kuksen, jonka rakennukset kunnioittavat kansallismaisemaa. Rakennuk-set eivät ole muuri, vaan ne myötäilevät ulkoisestikin vaarojen muotoja. Pihoille ei tule nurmikkoa, vaan ennemminkin kukkaniittyjä ja hakamaita, jotka sopivat paikan luonteeseen, arkkitehti Juha Mäki-Jyllilä kertoo.

Puun ohella käytetään myös muita luonnollisia materiaaleja; nurmikatto-ja, sokkeleissa kiveä ja laajoihin ikkunapintoihin on suunniteltu aurinko-paneelit.

Koli Cultura luo kestävää matkailua malliksi muillekin

Kulttuuria ja koivikoita

Koli Culturan motto ”kestävän kehityksen karelianismi” tarkoittaa luon-tomatkailu- ja kulttuuritoimintaa perinteitä ja luontoa kunnioittaen. Työ aloitettiin jo 2010 perustamalla Koli Culturan Puupuisto. Vain alueen il-mastovyöhykkeen koivulajeja kasvavaan puistoon on istuttanut oman puunsa muiden muassa presidentti Tarja Halonen. Joensuulaista rock-festivaalia Ilosaarirockia luotsaava Popmuusikot ry perusti oman Poppi-puistikkonsa (Pop Forest) keväällä 2011.

Vuonna 2015 avattava Koli Cultura sijaitsee Kolin kansallispuiston ku-peessa, Purnulammen rannan laaksossa. Jo suunnitteluvaiheessa toimin-taa ohjaavat kestävät arvot: luonnon vaaliminen, kulttuuriperinnön kun-nioitus ja ihmisyyden arvostus. Noin 10 hehtaarin alueelle levittäytyvään keskukseen tulee tuhat vuodepaikkaa: hotelli- ja kulttuurikeskus, rivitalo-huoneistoja, pientaloja, elämyskeskus sekä viiden tähden leirintäalue. www.kolicultura.fi

Kolille avataan KOLI SPAKolin kansallispuistossa ja Kolin kylällä on tehty merkittävät panostukset

palvelujen ja rakenteiden kehittämiseen viime vuosina. Uusimpana alueen

palveluja monipuolistaa KOLI SPA, jonka noin 1700 neliön kaksikerrok-

sinen kylpylä avaa ovensa talvikautena 2012–2013. Kansallispuistoon on

tehty mittavia kunnostustöitä muun muassa Luontokeskus Ukon raken-

nuksiin, kansallispuiston taukopaikoille, poluille, laitumille, varaustupien

pihapiireihin sekä Koli Ryynäseen ja sataman Alamajalle.

Yksi suurimmista hankkeista oli historiallisesti merkittävän Mattilan ti-lan tasokas peruskorjaus vuokraus- ja majoituskäyttöön. Investointien yhteissumma on useita miljoonia euroja, ja kehitystoiminta on vasta käynnistysvaiheessa. www.koli.fi

11

Matkaile

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa investoi Kolin rinteisiin

Kolin rinteillä toimiva Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on investoinut vuoden 2011 aikana rinteiden kehittämiseen n. 600 000 €. Mittavimmat panostukset ovat Loma-Kolin alueella, jonne on rakennettu kokonaan uusi lumetusjärjestelmä. Tehokkaampi järjestelmä ja entistä laajempi lu-metuskapasiteetti nopeuttavat rinteiden käyttöönottoa ja tuovat kaiva-tun säästön energiankulutukseen. Loma-Koli Snowparkia on laajennettu melkein hehtaarilla, mikä mahdollistaa useiden uusien suorituspaikko-jen rakentamisen. Uusilla reileillä, rampeilla ja hyppyreillä haetaan Ko-lille myös täysin uutta kohderyhmää. Loma-Kolin rinteitä on lisäksi pro-filoitu syksyn aikana. Myös muuhun rinnetekniikkaan on panostettu. Muun muassa investoinnit hissien tekniikan nykyaikaistamiseen vaikut-tavat niin käyttövarmuuteen kuin käyttömukavuuteen. Loma-Kolin auki-oloajatkin paranevat talvikaudelle 2011-2012. Asiakkaiden toivomuksesta sydäntalvella aukioloaika on iltapainotteinen, jotta koululaisetkin ehtivät rinteeseen koulupäivän päätyttyä. Sokos Hotel Koli sijaitsee Kolin kan-sallispuistossa Ukko-Kolin rinteiden vieressä. Kolin rinteet on ainoa Suo-men rinnekeskus, jossa S-Asiakasomistajat saavat bonusta kaikista rintei-den palveluista: hissilipuista, välinevuokrauksesta, hiihtokoulusta sekä rinneravintoloiden palveluista. www.sokoshotels.fi

12


Maailmanmestari Kaisa Mäkäräisen tähtäin on kotikisoissa 2015.

13

Matkaile

Kaudella 2010/2011 ampumahiihdon maailmancupin ja MM-tittelin voit-tanut Kaisa Mäkäräinen on aloittanut vahvasti myös kauden 2011–2012. Ennen joulutaukoa Kaisa oli noussut cupin osakilpailuissa jo kolmesti palkintopallille ja on kolmantena cupin yhteispisteissä joulutauolla. Hel-mikuussa Kaisa Mäkäräinen saapuu taas hiihtämään suomalaisten fani-ensa eteen, kun maailmancup-kiertue saapuu Pohjois-Karjalan Kontio-lahdelle.

Joensuun Noljakassa asuvalle Kaisalle Kontiolahden ladut ovat hyvinkin tuttuja, sillä hän edustaa Kontiolahden Urheilijoita. Kotiladuilla kilpaile-minen on Kaisan mielestä sekä palkitsevaa että haastavaa.

- Kotiyleisön edessä on hieno hiihtää, sillä ladun varren kannustus siivit-tää hiihtovauhdin aina äärimmilleen. Toisaalta myös perhosia on vatsas-sa paljon enemmän, koska kotiladuilla menestyspaineet ovat suuremmat. Huippu-urheilijana haluaisin aina palkita minua kannustamaan tulleet ihmiset parhaalla mahdollisella suorituksella, Kaisa Mäkäräinen kertoo.

Tällä hetkellä ampumahiihto täyttää Kaisan elämän lähes kokonaan, ei-kä hän ehdi paljon kotimaisemissa oleskelemaan. Ampumahiihdon maa-ilmancupiin kuuluu yhdeksän kilpailuviikkoa, joissa on yhteensä 26 yksi-lölähtöä. Osana maailmancupia hiihdetään myös lajin MM-kisat Saksan Ruhpoldingissa.

Hiihtouran jälkeistä aikaa tammikuussa 29 vuotta täyttänyt Kaisa ei ole kovin paljon ehtinyt suunnitella, vaikka on kirjoilla kahdessakin korkea-koulussa.

- Vuodesta 2003 alkaen olen ollut ikuisuusopiskelija Itä-Suomen yliopis-tossa, Joensuun fysiikan laitoksella. Keväällä 2010 opintoviikkoja oli ker-tynyt noin 90. Syksyllä 2009 pääsin myös Pohjois-Karjalan ammattikor-keakoulun medianomilinjalle, josta aion valmistua joskus toimimaan urheilijoita pelastavana urheilutoimittajana. Yhtään kurssia ei ole vielä suoritettu, mutta kyllä niidenkin aika koittaa. Nyt hiihdetään kisa ja kau-si kerrallaan eteenpäin ja katsotaan mihin asti paukkuja riittää. Kontio-lahdessa hiihdetään ampumahiihdon MM-kisat vuonna 2015 ja olisihan se hienoa olla täydessä iskussa mukana omissa kotikisoissa.

Maailmanmestari viihtyy kotiladuillaan

Ampumahiihdon Maailmancup 2012 Kontiolahti 8.–12.2.2012Kontiolahden osakilpailu hiihdetään Kontiolahden Ampumahiihtostadi-onilla, joka sijaitsee vain 14 km:n päässä Joensuun keskustasta ja 25 km lentokentältä. Järjestelyistä vastaavalla Kontiolahden Urheilijoilla on yli 20 vuoden kokemus ampumahiihtokilpailuiden järjestelyistä. Kontiolah-della järjestettiin lajin MM-kilpailut vuonna 1999 ja vuonna 2015 MM-kil-pailut palaavat jälleen samoihin maisemiin.

Kolin kansallispuiston jylhistä vaaramaisemista Höytiäisen ja Pielisjoen aavoihin vesialueisiin vaihteleva Kontiolahti on murrosaluetta, jossa Järvi-Suomi muuttuu Vaara-Karjalaksi. Luonto on moni-ilmeistä ja pitää sisällään monia erikoisuuksia, kuten Kolvananuuron luonnonsuojelullisesti merkittävän rotkolaakson. Urheilun ystävälle on tarjolla upeiden vaellusmaastojen ohella kansainvälisen tason täyt-tävä ampumahiihtokeskus, joka on vakiinnuttanut paikkansa ampumahiihdon maailmancupin kilpailupaikkana. Kontiolahdella pääsee hiihtämään jo lokakuun alkupuolella, jolloin avataan 1,5 kilometriä pitkä jäähdytetty latu.

Asukasluku: 13 954 henkeä (30.11.2011)Kokonaispinta-ala: 1 030 km2

Kontiolahti

Kontiolahden osakilpailun liput ja lisätiedot: visitkarelia.fi

Vietä kisaviikonloppu mökillä • Katso sivut 8–9.

14


Hiljaa hyvä tulee

Jokaisella voi vilahtaa joskus mielessä, että olenkohan nyt elämässäni oi-keassa paikassa, siellä missä kuuluisi olla. Monesti tuntuu myös siltä, ettei ole mahdollisuutta pysähtyä kysymyksen äärelle. Nykymenossa kun asi-at tuppaavat liikkua sutjakkaasti kuin ruuhkabussit, eikä niiden kyydis-tä voi myöhästyä. Tai muuten vaan arki kohisee niin nupit kaakossa, ettei omia ajatuksiaan kunnolla kuule.

Onneksi elämä suo välillä suvantopaikkoja. Ja erityisen tärkeää on luoda niitä myös itse. Jos meno on kaiken aikaa kuin koskenlaskua, on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta tarkistaa suuntaansa. Kuitenkin meillä jokaisella on oikeus tavoitella tasapainoista elämää ja arkea, jopa onnea.

Onko sinulla aikaa kysyä, mitä sinä haluat elämääsi, aidosti ja oikeasti? Mahtuuko onni luoksesi? Onko ympärilläsi aikaa, tilaa ja hiljaisuutta on-nen tulla elämääsi? Entä onko suuntavaistosi tallella – tuntuuko, että olet menossa oikeaan suuntaan, sydämesi suuntaan? Parhaimman kompas-sin löydät hiljaisuudessa, oman sielun ja sydämen soinnissa.

Hiljaisuusohjausta Kontiolahden pappilassa

Kontiolahden kauniissa keltaisessa pappilassa sisäistä ääntään pääsee kuulemaan erilaisissa hiljaisuusohjauksissa ja aistimaan sen värejä ja kuvia maalauskursseilla. Hiljaisuusohjaaja, kuvataiteilija Kirsi Ryynänen vetää muun muassa Vedic Art -maalauskursseja pappilassa ja sen puutarhassa.

- Vedic Art on lähtökohtaisesti maalaamista omasta sisimmästä käsin, mistä kuviksi ilmentyvä nousee. Tekeminen itsessään johdattaa jokaisen kohti omaa luovuuden lähdettään, kertoo Kirsi Ryynänen.

Kurssien lisäksi pappilan rauhassa, luonnon helmassa, kaukana kiirees-tä voi tutustua Kirsi Ryynäsen maalausten jatkuvaan näyttelyyn PIITTA-Galleriassa. www.piitta.fi

Luonto herättää ihmetyksen

Viisaat sanovat: ”Myy pois ironiasi, osta tilalle ihmetys.” Luonto avaa meil-le runsaasti tilaa ihmetykselle. Ja myös viipyilylle, kuuntelulle, katselulle, odottelulle, hiljentymiselle.

- Tällaisilla ei-verbaalisilla kokemuksilla näyttäisi olevan iso merkitys ih-misen hyvinvoinnille. Kun ymmärrämme olevamme osa luontoa, olemme löytöretkellä elämän oivaltamiseen, kertoo Elontilan yrittäjä Ilkka Aula, ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen asiantuntija sekä kansain-välisen Maakasvatusinstituutin kouluttaja.

Kolin kansallispuistossa Mattilan tilalla Kaija Jolkkosen ja Ilkka Aulan pyörittämän Elontilan retket ja muu ohjelma vievät iloisiin ja syvällisiin-kin luontokokemuksiin. Retkiohjelmiin kuuluvat muun muassa Hiljenty-misen hetki ja auringonnoususta auringonlaskuun kestävä Muirin taival kansallispuistoliikkeen pioneerin John Muirin innoittamana. www.elontila.fi

Kolme askelta parempaan oloon

1. Voisitko antaa itsellesi kolme minuuttia kerran päivässä?

Hidasta hetkeksi. Tutkitusti jo 180 sekunnin rauhoittuminen selkeyttää ajatuksia ja kohentaa mielialaa. Helpoiten tämä sujuu hengittämällä sy-vään ja laskemalla hiljaa mielessään 180:een.

2. Lepää luonnossa

Jo lyhyt luontokokemus nopeuttaa stressistä elpymistä, sairauksista toi-pumista ja jopa lisää vastustuskykyä. Pelkkä luontokuvan katselukin alentaa verenpainetta ja jännittyneisyyttä. Voitko antaa itsellesi pienen puistokävelyn, katsella pilviä ja tuulessa huojuvia puita tai mennä ihan metsään? Puolisen tuntia muutaman kerran viikossa palauttaa merkittä-västi tasapainoa elimistöön.

3. Mistä Sinä voit kiittää?

Monien tutkimusten mukaan onnellisimpia ovat ihmiset, jotka osaavat olla kiitollisia olosuhteissa kuin olosuhteissa. Aivotutkijat sanovat positii-viseen näkökulmaan keskittymisen avartavan ja lisäävän ratkaisukeskei-syyttä sekä negatiivisuuden toimivan päinvastoin. Kerro itsellesi kerran päivässä tai aina tiukan paikan tullen, mistä kolmesta asiasta elämässäsi juuri nyt voit olla kiitollinen, ja jaksat taas.

15

Matkaile

Pohjois-Karjalassa riittää puita halattavaksi! Onneksi, sillä kansainvälisessä tie-demaailmassa luonnon moninaiset hyvinvointivaikutukset lääketieteellisine faktoineen ovat jo hyvin tiedossa. Ja lisää uusia tutkimustuloksia kiinnostavalta kentältä nousee kaiken aikaa. Luonto on nyt uudella tavalla suurennuslasin alla.

Japanilais-suomalaisessa tutkimusyhteistyössä innostuttiin ihailemaan metsämaisemiamme uusin kiikarein. Euroopan itäisimmässä kolkassa, Ilo-mantsissa selvitetään, voisivatko erityisesti japanilaiset kiinnostua metsiin liittyvästä hyvinvointiturismista. Ensimmäiset testiryhmät on jo lumottu ilo-mantsilaisilla metsillä ja järvenrantamaisemilla. Jatkotestauksessa japanilai-sille on luvassa metsäkävelyjen lisäksi esimerkiksi marjanpoimintaa ja puiden halaamista, kerrotaan Itä-Suomen yliopiston ja Karelia Expert -matkailupal-velun yhteisestä hankkeesta.

Hongikot houkuttamaan halaajia

Ilomantsi on Suomen ja EU:n manneralueen itäisin kunta. Kulttuuria sävyttää vahvasti itäinen kulttuuri ja uskonto, onhan Ilomantsi myös Suomen ortodoksi-sin kunta. Ilomantsin tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Parppeinvaaran Runoky-lä, Möhkön Ruukki sekä talvi- ja jatkosodan taistelualueet mm. Hattuvaarassa.


Ilomantsi

Voimaa elämään saat myös erämaan rauhasta • Katso sivut 18–19

16


Lohikäärmeen vuosi – Joensuun taidemuseon50-vuotisjuhlanäyttely21.6.–28.10.2012

Lohikäärmeen vuosi -juhlanäyttely on kuin pieni matka Kiinaan. Yksi Suo-men merkittävimmistä ja runsaimmista kiinalaisen taiteen, kulttuurin ja his-torian kokoelmista esittäytyy Joensuun taidemuseolla. Näyttely muodostaa rikkaan perustan kiinalaiseen taideperinteeseen ja kulttuuriin tutustumiselle.Lohikäärmeen vuosi -näyttely valaisee hyvin Kiinan taiteen ja kulttuurin mer- kityksiä. Näyttelyesineet kertovat taiteen ja kulttuurin eri aikakausista sekä Itä-Aasian yhteyksistä länsimaiseen kulttuuriin.

Kiinalaisesta taidemaailmasta julkaistaan näyttelyn yhteydessä suomen- ja englanninkielinen 150-sivuinen kuvateos. Taidehistoriallisesti tutkitun tiedon asiantuntijakirjoittajina toimivat professori Annika Waenerberg, taidehisto-rioitsija Jing Yang ja professori Juha Janhunen. Julkaisun graafisen ilmeen suunnittelee turkulainen Jari Karppanen, jolla on kokemusta vastaavien näyttelyiden graafisesta suunnittelusta Sara Hildénin taidemuseolle ja Wäinö Aaltosen museolle. Luvassa on myös mielenkiintoista oheisohjelmaa, työpajo-ja ja tutustumista kiinalaiseen kulttuurin, musiikkiin, tanssiin ja ruokaan.

Joensuun taidemuseon ainutlaatuinen Kiina-kokoelma

Valtakunnallisesti arvokkaimpiin kuuluva Kiina-kokonaisuus muodostuu Onni Okkosen (1886–1962) sekä Liisa ja Otto Kotovuoren kokoelmien yhteen-sä noin 150 kiinalaisesta esineestä, joista näyttelyyn valitaan noin sata.

Taidehistorioitsija Okkosen kokoelma on monipuolinen katsaus Kiinan taitee-seen painottuen maalauksiin ja veistoksiin. Okkonen täydensi kokoelmaan-sa Suomessa ja muualla Euroopassa, mutta valtaosan esineistöstä hän hank-ki Kiinaan tekemällään virallisella vierailulla vuonna 1956. Okkosen kokoelma polveilee monipuolisesti Kiinan taiteen pitkän historian mukaan Kiinan dy-

nastioista aina Yangshao-kulttuurista (5000–3000 eaa.) 1900-luvulle saakka. Joensuun taidemuseon Kiinan taideaarteisto laajentui huomattavasti Liisa ja Otto Kotovuoren lahjoitettua kokoelmansa vuosina 2010–2011. Lahjoitus pai-nottuu käyttö- ja koristekeramiikkaan sekä posliiniin. Se täydentää Okkosen kokoelman historiallista jatkumoa arvokkaalla tavalla muun muassa Han-kauden ja myöhemmän ajan arkielämän esineistöllä.

Näyttelyarkkitehtuurista vastaa helsinkiläinen arkkitehti Jouni Kaipia laajal-la aasialaisten kulttuurien tuntemuksellaan. Kaipia on aikaisemmin suunni-tellut renessanssin ajan taiteelle kappelinomaisen tilan Joensuun taidemu- seoon. Lohikäärmeen vuosi -näyttelyn rakenteita hyödynnetään myöhem-min kiinalaisen kokoelman pysyvässä esillepanossa.

Joensuussa juhlitaan – mukana myös valtakunnallisia huippuhetkiä

26.1.–3.6. Joensuun Kaupunginteatterin 100-vuotisjuhlanäyttely Työmaana teatteri, Pohjois-Karjalan museo, Joensuu 10.2. Rautatie-oopperan kantaesitys (muut esitykset 14.–16.2.) 23.–26.2. Musiikkitalvi Portugali-teemalla 19.–21.3. Valtakunnalliset puhallinpäivät 9.–11.5. Valtakunnalliset museopäivät 8.–10.6. Karjalan messut 1.–8.8. Kansainvälinen lasten ja nuorten kirjastotyön seminaari 4.–5.10. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi 26.–27.10. Valtakunnalliset Jazz-päivät• Joensuun seutukirjasto 150 vuotta • Joensuun taidemuseo 50 vuotta • Joensuun kaupunginteatteri 100 vuotta

17

Matkaile

18.–19.5. Nykysirkusfestivaali, Joensuu8.–10.6. Karjalan Messut, Joensuu16.6. Osuuskaupparock, Joensuu21.6.–1.7. Möhkön retkiviikko, Ilomantsi29.6.–1.7. Potsipäivät, Tohmajärvi30.6.–8.7. Kolin Retkiviikko, Koli6.–7.7. Kihaus Folk, Rääkkylä7.–8.7. Puhoksen Perinnepäivät, Kitee13.–15.7. Ilosaarirock, Joensuu23.–27.7. Kansainvälinen kudontasymposium, Joensuu24.7.–27.7. 22. Karelia-Soutu, Lieksa/Ilomantsi, Joensuu16.–18.8. Parafest, Joensuu20.–28.7. Lieksan Vaskiviikko, Lieksa9.–12.8. Joensuun 17. Gospel-festivaalit, Joensuu15.9. Vuonislahden 25. Muikkumarkkinat, Lieksa29.9. Koli 347, Koli6.10. Vaarojen Maraton, Koli16.–28.10. Valtakunnalliset Jazzpäivät, Joensuu

Tapahtumia 20124.–5.2. Nuorten SM-hiihdot, Kitee8.–12.2. Ampumahiihdon maailmancup, Kontiolahti11.–12.2. SM-Trophy Sprint -moottorikelkkakilpailu, Kitee18.–26.2. Ampumahiihdon nuorten MM-kilpailut, Kontiolahti23.–26.2. Joensuun Musiikkitalvi, Joensuu26.2. Pielisen jäähiihto, Lieksa26.2. Ruunaan Koskihiihto, Lieksa2.3. Nightwish Joensuu Areenalla, Joensuu3.3. SM-Rallisprint, Kitee3.–4.3. 19. Kolin maisemahiihto, Koli9.–10.3. Ahmanhiihto Kolilla10.3. Lumiralli, Kitee17.–18.3. Pogostan Hiihto, Ilomantsi5.-9.4. Karjalainen pääsiäinen, Ilomantsi 15.4. Kolin rinnekauden päättäjäiset, Koli18.–21.4. SciFest 2012, Joensuu5.5. Joensuu Maraton, Joensuu

13.–15.7. Ilosaarirock, Joensuu

20.–28.7. Lieksan Vaskiviikko, Lieksa

Katso kaikki vuoden tapahtumat • visitkarelia.fi/tapahtumat

Joensuun Kaupunginteatterissa kaudella 2012 mm. näytökset Liikaa viisas, Ihmemaa Oz sekä kuvan Poutiaisen näköinen mies.

18


Upeat reitistötkutsuvat retkeilemään

riston kokenut, Grönlannin keskijäätikön halki hiihtänyt, Santiago deCompostelan ja monet muut paikat kiertänyt Oura pitää Pohjois-Karjalan reitistökokonaisuutta lajissaan ainutlaatuisena.

Pohjois-Karjalan retkeilyn grand old man Eero Oura on oikea mies kerto-maan kotimaakuntansa monipuolisista retkeilymahdollisuuksista. Suo-men päästä päähän kävellyt, Saharan, Himalajan, Alpit ja Pyreneitten vuo-

- Kotimaakunnassakin on komeaa katsottavaa, sanoo Grönlannin keskijäätikön ääriolosuhteissa karaistunut Eero Oura.

19

Matkaile

Kiehtovia reittejä pitkiinkin vaelluksiin

Koko Pohjois-Karjalan kattavaan virkistysreittiverkostoon kuuluu yhteen-sä tuhansia kilometrejä vaellus-, melonta- ja pyöräilyreittejä. Reitistö yhdistää toisiinsa Kolin, Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistot sekä Ruunaan ret-keilyalueen.

- Laajan, yhtenäisen reitistön ansiosta Pohjois-Karjalassa voi viettää jopa viik-koja luonnossa vaeltaen, pitkältä reitiltä toiselle siirtyen. Omat suosikkireitti-ni ovat Susitaival ja Karhunpolku, joille kertyy pituutta yhteensä reilut 230 ki-lometriä, kertoo Mr. Pitkäreitiksi itsensä mieltävä Eero Oura.

- Vaativien reittien polut ovat hyviä, vaikka kulkevat pääosin talousmetsissä, ja varustusta niillä on sopivasti. Hiljaisuuden ja rauhan lisäksi poluilla kulki-jaa kiehtoo luonnon ja maiseman monipuolisuus vesistöineen, lehtoineen ja mäntykankaineen, Oura kuvailee.

Helppokulkuisia polkuja luonnossa virkistäytymiseen

Pitkien ja vaativien vaellusreittien lisäksi Pohjois-Karjalasta löytyy myös helppokulkuisia luontopolkuja ja reittejä päiväpatikointiin. Lääkärinä Oura korostaa luontoliikunnan terveysvaikutuksia ja puhuu myös lyhyiden reit-tien puolesta: niitä tarvitaan pistäytymiseen ja virkistäytymiseen.

Eero Ouran suosikkivirkistyskohde on Patvinsuo, jonka ikivanhoissa aar-niometsissä ja soilla on runsaasti lyhyitä polkuja lapsiperheille ja lintu-harrastajille. Patvinsuolla lintutornin ja Olkkosensuon välisellä reitillä on mahdollisuus nähdä ahman jälkiä ja karhun jätöksiä.

- Vaativamman reitin päiväpatikointiin tarjoaa Kolvananuuron luontopol-ku Enon ja Kontiolahden rajamailla. Pääosin ikivanhassa rotkolaaksossa kiertävä viiden kilometrin rengasreitti on kiinnostava kohde erityisesti kas-viharrastajille, kehuu Oura.

Luontoon helposti ja esteettömästi

Joensuussa kävijälle avautuvat retkeilyreitit melkein kaupungin keskustasta. Pielisjoen suulla sijaitsevaa Kuhasaloa kiertää helppokulkuinen luontopolku, jonka varrella on useita nuotiopaikkoja ja kaksi vuokrattavaa kotaa. Kuhasalo on kiinnostava retkikohde myös historiasta kiinnostuneille, sillä alueella on si-jainnut keskiaikainen ortodoksinen erämaaluostari ja sen kallioista on löydetty vanhoja kaiverruksia.

Osa Pohjois-Karjalan retkeilyreitistöistä on suunniteltu tarjoamaan es-teettömiä luontoelämyksiä. Esimerkiksi Elovaaran luontopolku Joensuun

Pyhäselässä tarjoaa luonnossa liikku-misen iloa jokaiselle. Hammaslah-den taajaman välittömässä lähei-syydessä sijaitsevan harjualueen luontopolkujen nuotiopaikois-ta toinen on rakennettu esteettö-mäksi. Monipuolisin esteettömi-en palvelujen kohde on kuitenkin Ruunaalla. Koskenlaskuun, majoittu-maan, lintutornille ja kalastamaan pää-see myös pyörätuolilla.

Reittejä maastopyöräilijöillekin

Pohjois-Karjalan maisemiin voi tutustua polkupyörän satulassa matkaten. Esimerkiksi Joensuun keskustasta lähtevä Jaaman kierros on vajaan 40 ki-lometrin mittainen rengasreitti, joka kiertää Höytiäisen kanavan kautta ta-kaisin kaupunkimaisemiin.

Mykistävän hienoja maisemia tarjoavat puolestaan Kolin kaksi rengasreit-tiä, jotka voi yhdistää yhdeksi pitemmäksi pyöräilyreitiksi. Pitkistä vaellus-reiteistä esimerkiksi Karhunpolku sopii myös taitaville ja kartanlukutaitoi-sille maastopyöräilijöille.

Eero Ouran vinkit aloittelijalle:

• Vaeltaminen ei käy kunnon päälle, mutta jalkoja kannattaa harjoitut- taa, jotta paikat ja nivelet kestävät.

• Kengät on ajettava sisään etukäteen: uusilla kengillä ei pidä lähteä liikkeelle.

• Repun kantamista täytyy kokeilla ja tavaravalikoimaa on syytä testa- ta. Vihje: kasaa kaikki mielestäsi tarpeelliset tavarat ja laita niistä puolet pois.

• Edellinen pätee ruokaankin: kuiva, mutta energiapitoinen ruoka on parasta.

• Jos ei luonnostaan ole utelias – uteliaisuutta pitää hankkia.

• Metsään mennään ajatuksella: voi kuinka kivaa! Sitten siitä tulee kivaa, johon sääsket ja hiki antavat lisämausteet.

www.luontoon.fi | www.vaellus.info

Metsä avaa mahdollisuuksia myös yrittämiseen • Katso sivu 66.

Parhaat reitit: visitkarelia.fi

20


Pohjois-Karjala on aktiivisen luonnonystävän unelmakohde, jossa voi ko-kea unohtumattomia elämyksiä ympäri vuoden.

Suomen viimeiset villinä virtaavat kuohut kutsuvat koskenlaskuun Ruu-naalle ja tarjoavat kalamiehille ainutlaatuiset apajat jalokalan pyyntiin. Moottoroituja safareita järjestetään vuodenajan mukaan niin kelkoilla kuin mönkijöillä. Aitoihin hevosvoimiin hurmaantuneet voivat tutustua maakunnan maisemiin myös leppoisasti liikkuvan islanninhevosen seläs-sä istuen.

Pohjoisten erämaiden suurpedoista kiinnostuneet pääsevät katsomaan ja kuvaamaan villieläimiä aivan lähituntumasta, tarkoitusta varten raken-netuista lämmitettävistä majoista. Lieksalaisen Erä-Eeron kuvauspaikoil-la tuttuja vieraita ovat muun muassa ahmat, karhut ja sudet sekä maa- ja merikotkat.

Pohjois-Karjalan parhaisiin elämyksiin asiakkaansa johdattavat maakun-nan ammattitaitoiset ohjelmapalveluyrittäjät, joiden yhteystiedot ja pal-velut löytyvät kätevimmin osoitteesta visitkarelia.fi.

Karhu kameran tähtäimessä ja muita elämyksiä

Tutustu pohjoiskarjalaisiin ohjelmapalveluihin: visitkarelia.fi

21

Matkaile

Joensuun keskustan sydämessä, miltei torinlaidalta voi astua yllättäen idylliseen ja iloiseen värien maailmaan. Taitokorttelin puutalomiljöö tuo tuulahduksen menneistä ajoista ja paljon raikasta nykykäsityön tekemi-sen intoa. Vanhat puutalot ja niiden pihapiiri pursuilevat ihania käsityö-läisputiikkeja, tasokkaita vaihtuvia näyttelyjä ja tunnelmallisia tapahtu-mia. Ja viehättävä kahvila toinen toistaan herkullisempia leivonnaisia, salaatteja ja virkistäviä juomia. Kokonaisuus henkii luomisen iloa ja kar-jalaista vieraanvaraisuutta.

Kaupunkilaisten rakastama puutalokortteli kertoo mielellään aidon tari-nan menneisyyden kauppiaista. Sen kuulee edelleen natisevissa lattiois-sa, kopisevalla mukulapihalla, kangaspuiden paukkeessa ja ihastuneissa huudahduksissa putiikeissa, näyttelyissä, tapahtumissa kesällä ja talvella. Taitokorttelissa vierailee vuosi vuodelta enemmän ja vuosittain jopa yli 200 000 kävijää. Taitokortteli on *Pohjois-Karjalan biosfäärialue -kumppani.www.taitokortteli.fi

International Weaving symposium kutsuu kesällä

Jo toista kertaa järjestettävät kansainväliset Kudontaviikot heinäkuun lo-pulla kutsuvat Taitokortteliin kansainvälisesti alan harrastajia, opiskeli-joita ja ammattilaisia. Symposiumin pääkielet ovat englanti ja suomi. Va-jaan viikon mittaisen symposiumin korkeatasoisen ohjelman esiintyjät ja ohjaajat tulevat ympäri maailmaa kuten Etelä-Afrikasta Heath Nash. Sisustamisen pääteemalla työpajoissa, asiantuntijaluennoilla, näyttelyis-sä ja vapaa-ajan ohjelmassa on paljon aktiivisen osallistumisen mahdolli-suuksia. Kudonnan työpajoissa pääsee kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja valmistamaan ihania sisustustuotteita kotiin vietäväksi. www.taitopohjoiskarjala.fi

Home Crafts Finland

Uusi lähikäsityömerkki Home Crafts Finland tarjoaa laadukkaan, kestä-vän ja kotimaisen vaihtoehdon sisustustuotteiden markkinoille. Kerta-käyttöisen massatuotannon rinnalle luodaan laadukkaita sisustustuot-teita aitona käsityönä. Pohjoiskarjalaisen maaseudun verkostoituneet käsityöläiset tuottavat yhteistyössä tasokasta mallistoa, jolla on ilo sisus-taa Suomessa ja ulkomailla. Maaseudun elinvoimaisuuden ja suomalai-sen käsityön edistäminen ovat yksi toiminnan keskeisimpiä tavoitteita. www.homecrafts.fi

Taitokortteli on ihan must!

*Pohjois-Karjalan biosfäärialue on osa maailmanlaajuista biosfäärialueiden verkostoa, joka perus-tuu UNESCO:n Man and the Biosphere -ohjelmaan.

22


Äksyt Ämmät liikuttaa luonnossa

Hiihtovaellukset Pohjois-Karjalan talvisiin korpimaisemiin ovat tuoneet erityises-ti ulkomaalaisia Äksyjen Ämmien luontoretkille. Ympäristöystävällisillä retkillä sivakointia harjoittelevat enimmäkseen kestävän kehityksen arvoja kunnioitta-vat saksalaiset. Välillä joukossa on myös hollantilaisia, espanjalaisia ja ranskalai-sia ympäristötietoisia retkeilijöitä, ja vähitellen enemmän myös suomalaisia.

Suomalainen ruoka ihastuttaa ulkomaalaisia vierailijoita aina uudestaan. Eri-tyisesti heitä ihmetyttää se, miten Äksyjen Ämmien Majatalo Pihlajapuun keittiössä ruoka valmistetaan suurelta osin aivan itse, suoraan lähialueen raa-ka-aineista. Marjaherkut, itse pyöräytetyt leivonnaiset ja erityisesti karjalaiset piirakat ihastuttavat kansainvälisiä vieraita monipuolisuudellaan. Lähijärvi-en puhtaat kalat ovat sekä suomalaisille että keskieurooppalaisille suurta ylel-lisyyttä. Äksyt Ämmät on *Pohjois-Karjalan biosfäärialue -kumppani. Äksyt Ämmät kuuluvat Karelia à la carte -ruokamatkailuverkostoon, joka tarjoilee herkkujaan ympäri maakuntaa. www.kareliaalacarte.fi | www.aksytammat.fi

Majatalo Pihlajapuun pihlajanmarjakakku

150 g voita2 dl sokeria2 munaa3,5 dl vehnäjauhoja2 tl leivinjauhetta1 tl inkivääriä2 tl vaniljasokeria2 dl pihlajanmarjasosetta

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatka-ten. Sekoita kuivat aineet keske-nään ja lisää taikinaan vuorotel-len pihlajanmarjasoseen kanssa. Kaada taikina hyvin voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa noin tunti.

Ilomantsissa sijaitsevassa Pääskynpesässä yhdistyvät korkealaatuiset kuntoutuspalvelut monipuolisiin vapaa-ajan ja kokousmatkailun mah-dollisuuksiin. Kauniit maisemat Ilomantsinjärven äärellä ja puhdas luon-to tarjoavat erinomaiset puitteet hyvään oloon ja rentoutumiseen.

- Pääskynpesän vetovoima perustuu luonnon lisäksi Ilomantsin rikkaa-seen kulttuuriin ja historiaan. Niiden kautta voimme tarjota kaikille asi-akkaillemme mahdollisuuden kokea jotain aivan erityistä, olipa kyse sit-ten toiminnasta tai rauhoittumisesta. Ortodoksisuus, runonlauluperinne ja sotiemme historia ovat jotain sellaista, mitä muualta ei löydy, kehaisee Pääskynpesän toimitusjohtaja Jaakko Hirvonen.

Kaksi vuosikymmentä sitten perustetun Pääskynpesän vahvuuksiin kuuluvat monipuoliset wellness-palvelut, joiden tason takaa vankka kuntoutusosaaminen. Osin yhteistyökumppanien kanssa toteutettava palvelutarjonta ulottuu kauneudenhoidosta hierontoihin ja aina ravitse-musterapiaan asti.

Pääskynpesä tarjoaa hyvää oloa ja iloa niin perheille kuin kokous- ja ryh-mämatkailijoille. Vuosi sitten uudistettu vesimaailma on saanut lasten varauksettoman suosion ja ryhmille on tarjolla valmiita, ohjelmallisia matkapaketteja. Matkailupalveluja kehitetään jatkuvasti yhdessä Ilo-mantsin kunnan ja alueen muiden palveluntarjoajien kanssa, minkä an-siosta matkailija löytää seudulta aina uutta koettavaa. Eli kuten toimitus-johtaja Jaakko Hirvonen toteaa: Kun kaiken luulee jo kokeneensa, niin kannattaa tulla Ilomantsiin! www.paaskynpesa.fi

Hyvää oloa Pääskynpesässä

23

Matkaile

Aikanaan Outokummun kuparikaivoksen avaaminen oli suurin yksittäi-nen toimenpide Suomen teollisessa historiassa. Ensimmäinen, 1910-lu-vulla käynnistynyt kaivos, Vanha Kaivos, on nykyisellään Outokummun tunnetuin matkailukohde. Museotunnelin viileät, kosteat, hämyiset olo-suhteet vievät hetkeksi mainarin arkeen ja työpäivään. Uudistettu Kai-vosmuseo johdattaa näyttelyissään vuoriteollisuuden historiaan ja geo-logian saloihin. Vanhan Kaivos tarjoaa mahdollisuuksia viettää juhlia, kokoustaa maanalaisessa ravintolassa tai järjestää tapahtumia ainutker-taisessa ympäristössä. www.outokummunkaupunki.fi | www.kaivosmuseo.net

Kaivosmuseo vie mainarin arkeen

Heinähupa-kylätapahtumasta yli 40 vuotta sitten alkunsa saanut Kihaus kasvoi yhdeksi merkittävimmistä kansanmusiikkitapahtumista Suomes-sa. Viime vuosina Kihaus on löytänyt paikkansa itäisen kansanmusiikki-perinteen esiintuojana. Vuoden 2012 teemana on kulttuurilähtöinen hy-vinvointi ja terveys: 6.–7.7. kuultavien teemakonserttien lisäksi luvassa on entistä enemmän ohjelmaa, johon yleisö voi osallistua. Lapsiperheet ovat löytäneet Kihauksen. Tänäkin vuonna lapsille tarjotaan tasokasta ohjel-maa: mm. television lastenohjelmista tutut Mimmit esiintyvät. Mimmit eli sisarkaksikko Pauliina Lerche ja Hannamari Luukkainen ovat kotoisin Rääkkylästä. www.kihaus.fi

Kihaus kutsuu Rääkkylään!

Kaivostoiminnastaan maailmankuulu Outokumpu sijaitsee Savon ja Karjalan ra-jamailla. Outokumpu on teollisuus-, koulutus- ja kulttuurikaupunki, josta löytyvät tasokkaat vapaa-ajanviettomahdollisuudet: urheilutalo ja uimahalli, hiihtoladut ja monitoimihalli sekä Keretin golfkenttä. Outokummun vilkas kulttuurielämä tarjoaa tapahtumia ja teatteria koko perheelle ympäri vuoden. Majoittua voi ho-tellissa, leirintäalueella, leirikeskuksessa tai mökkimajoituksessa.

Asukasluku: 7 389henkeä (30.11.2011)Kokonaispinta-ala: 584 km2

Vesistöjen ympäröimä Rääkkylä on vahva ja omaleimainen kulttuuripitäjä. Rääk-kylä haluaa tarjota asukkailleen palvelut mahdollisimman lähellä. Rääkkyläläiset ovat tyytyväisiä terveyspalveluihinsa, joista vastaa yksityinen alan yritys. Uusia rakentajia odottaa mm. Vuoniemen omakotialueen tontit, joissa on vesi- ja viemä-röinti valmiina.

Asukasluku: 2 540 henkeä (30.11.2011)Kokonaispinta-ala: 699 km2

Outokumpu Rääkkylä

24


Miljoonia albumeja myyneen bändin keulahahmo Tuomas Holopainen kertoo, miten unelmiin tartutaan. Pohjois-Karjalan poika on ensinnäkin osannut unelmoida sopivassa seurassa. Maailmanmaineeseen singahta-nut Nightwish-bändikin perustettiin kiteeläisten kavereiden kanssa, öi-sen nuotion äärellä kesällä 1996.

Uusin ja kenties huikein Holopaisen unelmista, Imaginaerum-elokuva, to-teutuu yhdessä ohjaaja Stobe Harjun ja ison tiimin kanssa. Neljän vuo-den urakan jälkeen suomalaisittain megabudjetin Nightwish-elokuva saa vihdoin keväällä ensi-iltansa.

Kiteellä kasvanutta unelmoijaa auttavat muutkin asiat. Kuten villi mieli-kuvitus, joka versoo lapsuusmaisemista. Ei liene aivan sattumaa, että Ho-lopaisen unelmaprojektissa päähenkilö palaa unissaan varhaisvuosiinsa.

- Lapsuusmuistot ovat miule edelleen valtava voimavara ja lohtu, Holo-painen nyökkää ja muistelee Pohjois-Karjalan kesäöiden taikaa sekä aamuyöllä veljen kanssa pelattuja tennismatseja. Sitä paitsi sana imaginaerum tarkoittaa mielikuvitukselaa.

Maailmantähti on yhä ”mie”

Pikku-Tuomas poimi Kiteen harrastuskirjosta lajeja kuin mustikoita mät-täältä. Unelmahommaansa Holopainen ponnisti Pohjois-Karjalan musiik-kiopistosta. Megabändin viisi ensimmäistä levyä syntyivät Kiteen nuori-sotoiminnan tiloissa.

Pohjois-Karjalasta on kajahtanut menestysartistien ääni tiuhaan – Katri Helenasta Alangon veljeksiin, Anna Puuhun ja moniin muihin. City-krii-tikkojen onkin turha hörähdellä pikkupaikkakuntien bändeille.

- Kyllä eteneminen on enemmän kiinni yksilöistä, ideoista ja päättäväi-syydestä kuin paikkakunnasta. Omakohtaisesti miula ei ole kuin positii-vista sanottavaa Kiteen antamista mahdollisuuksista. Mutta menestyk-sen kiilto silmissä unelmia ei kannata jahdata.

NightwishinTuomas Holopainenja kesäyön unelmat

25

Matkaile

- Pitää ensisijaisesti rakastaa musiikkia, soittamista ja yhdessä tekemis-tä, vaikka se kuulostaakin kornilta. Menestys vaatii myös oman maise-moinnin löytämisen ja hurjasti treeniä. Ja heittäytymistä, hulluutta, hy-vät kontaktit ja kieroa huumorintajua.

Seitsemän miljoonaa albumia myyneen Nightwishin keulahahmo on yhä Karjalan lapsi. Puheessa kuuluu ”mie” ja mielessä liplattaa Kiteen Pyhä-järvi – jonka äärellä Holopainen edelleen asuu. Vaikka levynteko- ja keik-kasesongin aikana vuodesta jopa 10 kuukautta vierähtää maailmalla, on jaksoja, jolloin Holopaisen poikaa näkee kylillä viikoittain.

Ja hyvä niin. Unelmoijan luovaan blokkiin tepsii kuulemma parhaiten hil-jaisuus ja karjalainen korpi.

Imaginaerum-maailmankiertue vie tänä vuonna Nighwishin ja Kiteen

oman pojan kauas. Kotiin Tuomas Holopainen palaa kuitenkin heti kun

voi.

- Mie olen onnellisesti juurtunut niihin maisemiin vesirajaa myöten, eikä

poismuutto ole vilahtanut mielessä.

Nightwish aloittaa Imaginaerum-maailmankiertueensa Joensuun Aree-

nalla 2. maaliskuuta. Samanniminen albumi julkaistiin syksyllä 2011 ja

keväällä 2012 vuorossa on musiikkifantasiaelokuvan ensi-ilta.

Kiteen kaupunki on Keski-Karjalan keskus, jonka palveluja käyttää myös ympäröivä seutu. Arki toi-mii sujuvasti ja harrastaa voi melkein mitä vaan. Kitee on perinteinen puu- ja metalliteollisuus-paikkakunta, jossa toimii useita kansainvälisiä teollisuusyrityksiä. Marimekko ja Karhun suksi-tehdas toimivat Kiteellä. Kiteellä asutaan maal-la, mutta kuitenkin kaupungissa. Uusia omaran-taisia asuintontteja on mm. Puhoksen kylässä. Maankuuluja kiteeläisiä ovat pontikka, pesäpal-loseura Kiteen Pallo ja Nightwish.


”Olen onnellisin musiikinopettaja Suomessa!”

- Käyn paljon ulkomailla ja vien aina suomalaista musiikkia eteenpäin. Kun puhun Nightwishista, tuon samalla esiin myös menestyksen muut tekijät: suomalaisen koulutusjärjestelmän ja eri tahojen arvokkaan yhteistyön ja olosuhteet, kuvailee musiikinopettaja Plamen Dimov. Ehkä jopa tähtien tekijä – voiko sanoa näin?

- No, olin aikoinaan ensimmäinen, joka näki tämän ihmeen. Minun vaisto-ni lisäksi menestykseen vaikutti myös Tuomaksen visio. Ajattelin, että nä-mä ovat erilaisia nuoria, jotka tarvitsevat tukea lahjakkuudelleen. Silti olen vain yksi merkittävistä henkilöistä heidän taustallaan, Dimov muistelee.

- Koen usein, että wau – nyt he tekevät musiikkia! Dimov sanookin tunte-vansa itsensä maailman onnellisimmaksi musiikinopettajaksi. Oppilaiden-sa kanssa hän saa kertoa tarinoita, inspiroida ja inspiroitua. Hän saa antaa tukensa lahjakkaille tulevaisuuden tähdille.

- Tärkeintä on antaa nuorille aikaa. Musiikki on myös loistava kommuni-kaatioväline ja tapa puhua. Pohjois-Karjalasta on tulossa lähivuosina upei-ta laulajia ja muusikkoja, jotka jo nyt tahkovat menestystä, Dimov iloitsee.

- Seuraan oppilaideni uraa ja olen mukana heidän elämässään. Tuomaksen- kin kanssa näemme ainakin joka joulu, täällä Kiteellä.

Tähtien tekijä – Plamen Dimov

Kitee

Kiinnostaako musiikkibusiness? • Tutustu Pohjois-Karjalan soitinklusteriin, sivu 67.

26


Pohjois-Karjalaa voi rinta rottingilla kuvata kulttuurimaakunnaksi. Eri-tyisesti musiikin saralla maakunta esittäytyy ja esittelee tähtiään, mut-ta Pohjois-Karjalan tummissa metsissä syntyvät myös kirjallisuuden jalot tarinat ja elokuvien komeat kohtaukset.

Pohjois-Karjalan kulttuuri on viime vuosina pystynyt sekä kehittämään kulttuurialan työllisyyttä ja toimintamalleja että luomaan alalle uusia yri-tyksiä. Moisen edistyksen ylläpitämiseksi Pohjois-Karjalassa pyritään jat-kossakin edistämään erityisesti luovien alojen liiketoimintaosaamista.

Aivan oma roolinsa Pohjois-Karjalan kulttuurinäytelmässä on mediakult-tuurilla. Kulttuurialan runsaat opiskelupaikat ja harrastusmahdollisuu-det ovat luoneet myös media-alalle uusia tekijöitä ja mukavaa pöhinää. Alan opiskelijoiden ja ammattilaisten ansiosta elinvoimaa ovat saaneet esimerkiksi pohjoiskarjalainen Elokuvakomissio, Kontiolahden SF-Filmi-kylä sekä muut alan yhdistykset ja konsortiot. Tapahtumista tunnetuim-pia ovat Lieksan Vaskiviikot, Ilosaarirock ja Rokumentti sekä useat eloku-vafestarit.

Kulttuuri on pitkälti myös identiteetti. Se, mikä aikaisemmin oli syrjäseu-tulaisten häpeää, tuntuu nykyään olevan nuorison ylpeyden aihe. Nyt Pohjois-Karjalaa pidetään upean luonnon ja luovan väestön asuinpaikka-na. Lukuisista, yksilöllisistäkin, kulttuuritapahtumista on syntynyt mai-netta ja mielikuvaa, joihin väestö samaistuu. Historiaan on jäänyt monia kulttuuritekoja ja -henkilöitä, joista Pohjois-Karjala voi olla ylpeä.

Oi, mikä kulttuurin kehto!

Koko pohjalan salaperäinen runous kuvastuu yli korkean Kolin vaa-ran lentävästä joutsenparvesta. Siellä erämaan korkeuksissa herkistyvät kaikki vaistot omituisesti. Näköalat ovat huikaisevan kantavia kaikille ta-hoille, korkeudet ja syvyydet tuntuvat jättiläismäisiltä. Kaikki soi ja lau-laa.

Kuvataiteilija Pekka Halosen 1914 kirjoittama kuvaus innoittajastaan Kolista.

Happoradio

27

Matkaile

Anna Puu ja Koli. Anna toimii Suomen luonnonsuojeluliiton metsäkummina.

Matkaile

Oletko lukenut?

Simo Hämäläinen, Markus Kajo, Seppo Lappalainen, Maiju Lassila, Leena Lehtolainen, Tuomas Lius, Jouko Puhakka, Matti Pulkkinen, Matti Rönkä, Marja-Lenna Tiainen, Esko-Pekka Tiitinen, Eeva Tikka, Heikki Turunen, Tuula-Liina Varis

Oletko käynyt?

Bomban talo ja karjalaiskylä, NurmesCarelicum, JoensuuEva Ryynäsen ateljee ja Paaterin kirkko, LieksaKiteen eläinpuisto, KiteeKolin kansallispuisto, LieksaLasistudio Korpinoita, NurmesMöhkön ruukki, IlomantsiPakkahuone, JoensuuParppeinvaaran runokylä, IlomantsiPatvinsuon kansallispuisto, LieksaPetkeljärven kansallispuisto, IlomantsiRuunaan retkeilyalue, LieksaSF-Filmikylä, KontiolahtiTaitokortteli, Joensuu

Oletko kuullut?

Anna Puu, Dusha Pitera, Eläkeläiset, Erkki Räsänen, Esa Pakarinen, Hap-poradio, Hassisen kone, Jaakko Teppo, Jenna Bågeberg, Kalle Päätalo, Katri Helena, Kemmuru, Kumikameli, Neljä Ruusua, Nightwish, Rat Cats, Stella, Sanna Kurki-Suonio Trio, Värttinä, 51 koodia

Oletko nähnyt?

Aavan meren tällä puolen, Helmiä ja sikoja, Karjalan kunnailla -tv-sarja, Kivenpyörittäjän kylä, Koirankynnen leikkaaja, Kulman pojat, Lieksa!, On-nen maa, Pitkä kuuma kesä, Pyhän kirjan varjo, Roskisprinssi, Tohtori Zi-vago, Unna ja Nuuk

Näkemistä ja kokemista kaiken ikäisille: visitkarelia.fi

Eräänä aamuna Niemisen perheelle avautuivat entistä iloisemmat näköalat.Niemisen perheelle muutto Pohjois-Karjalaan merkitsi muutakin kuin enemmän tilaa asumiseen. Asfaltin ja betonin sijasta kodin ikkunas-ta aukeaa nyt oma viihtyisä piha, jolla lasten on turvallista telmiä ja viherpeukaloilla tilaa toteuttaa patoutuneita puutarhaunelmiaan. Taitaapa tontin nurkalta siintää jopa sininen järvenselkä ja sen taka-na kohoava jylhä vaaramaisema. Voiko elämä tämän parempaa enää ollakaan, kysäisi Nieminenkin rouvaltaan, kun saunaillan jälkeen muurinpohjapannulla lettuja paistoi.


28

Huippu-urheilijan arki sujuu perheen rytmissä, sivut 30–31Terveydenhoidon palvelut valtakunnan kärkitasoa, sivut 52–53Verrattomat mahdollisuudet harrastaa, sivut 42–43

29

Asu ja elä

29

Uusi koti. Uusi elämä. Pohjois-Karjala.

30


Pesäpallokansan rakastama Sami ”Eko” Partanen (32) on onnellinen mies. Kotikonnuilleen Kiteen Palloon viime syksynä palannut pikkujät-ti toi mukanaan myös toisen ykkösnimen, Matti Latvalan. Samalla KiPa jatkoi muiden aiempien huippupelaajiensa sopimuksia useilla vuosilla.

Pallo on… perheellä

- Kaikki asiat on niin hyvin kuin vain voi olla! Ei tässä voi enää erikseen mitään highlighteja nostaa, Eko tuumaa. Ja mikäs on miehellä ollessa. Huipputiimi pelissä, ja kotona ihana perhe.

Sami Partasen perhe nauttii kiteeläisen arjen sujuvuudesta.

31

Asu ja elä

Työ–treeni–työeli tavallinen maanantai

Lasten rytmit…

Juuri remontoidussa, uutuuttaan hohtavassa kauniissa kodissa hääräilee harmoninen perhe. Vuoden 2011 alussa Partaset muuttivat omaan kotiin Kiteen Kytänniemen omakotitaloalueelle.

Viime talvena hankituin koti-isän kokenein ottein pesäpallotähti hoitelee jälkikasvuaan, samalla kun auttelee Elina-vaimoa (29) kodin sisustuspro-jekteissa. Nuorimmainen Emppu (5 kk) seurailee tarkkaan isoveljien El-mon (3) ja Eelin (2) touhuja.

- Nyt mennään Samin ehdoilla ja lapsiperheen aikatauluilla. Aika kello-tettuahan se urheilijan elämä aina on, kertoo kokemuksella huippupesä-palloa itsekin pelannut Elina-vaimo.

Onneksi pienen kaupungin välimatkat ovat lyhyet. Parina päivänä viikos-sa pojat käyvät läheisessä päiväkodissa. Ja aikanaan tarvittava koulukin on siinä ihan vieressä.

- Erityisesti liikuntapaikat ovat meille sydäntä lähellä. Kiteeltä löytyy lap-siperheelle tosi paljon kivoja juttuja, on Pajarinhovin Eläinpuisto ja Hut-sin iso urheilualue. Elmo käy jo luistelukoulussa, liikunnanopettaja am-matiltaan oleva Elina kertoo.

- Kaikki tarvittavat palvelut on hyvin saatavilla. Ja kun mummo ja ukki, koko muu suku ja monet tuttavat on lähellä, niin lastenhoitoapua on aina tarjolla. Kauppareissut vaan meinaavat venähtää, kun juttuseuraa on ai-na niin paljon, naureskelee Eko.

…Ja urheilijan arki

- Pojatkin kiljuvat, että iskän kenttä, kun ajetaan Rantakentän ohi, Elina nauraa. Sieltä rantamaisemissa olevalta pesiskentältä ja Hutsin kuntosalilta Sami ”Eko” Partanen löytyy parhaimmillaan parikin kertaa päivässä.

- Nyt talvella tehdään voimaa, nopeutta ja lajitaitoja, mutta painopiste on fyysisessä tekemisessä. Kevättä kohti mentäessä suhde kääntyy toisin-päin, kuvaa treeniohjelmaansa itse sankari.

Pesiskentälle Partanen hurauttaa ajopelistä riippuen muutamassa mi-nuutissa ja suunnilleen saman verran matka kestää myös Hutsin urheilu-alueelle. Hutsi tarjoaa monipuoliset treenimahdollisuudet; jäähallin juok-susuorineen sekä Vespelin uimahallin kunto- ja liikuntasaleineen. Arjen logistiikan sujuvuus korostuu tämän pelikenttien pikakiitäjän päivien pa-lapelissä myös siksi, että työ liikunnanopettajana Pohjois-Karjalan am-mattiopistolla lohkaisee ajasta osansa. www.kipa90.com

6.30 Herätys ja aamutoimetAamupalan jälkeen katsellaan poikien kanssa Pikku kakkosta ja muita lastenohjelmia, heräillään pikku hiljaa.

7.45 Töihin liikuntatunnille, hop! Kiteen ammattiopiston liikuntatunteja vetämään Hutsiin. Matkaa on vajaa kolme kilometriä ja se taittuu minuuteissa milloin pyörällä, milloin autolla.

9.30 Treenit: ylös, ulos ja lenkille Treenipaikka samassa paikassa eli Hutsissa; siirtymiseen pari minuuttia. Treenien jälkeen kotiin pääsee alle viidessä minuutissa.

11.30 Lounas kotona perheen kanssaKun pojat on laitettu unille, voi itsekin hengähtää hetken. Kotihommia riittää myös aina.

11.55 Liikuntatuntia pitämään, hophop! Hutsiin ja takaisin. Yhteensä aikaa kuluu mennen tullen parisen tuntia.

13.30 Päivän puuhia poikien kanssaIsä Partasen iltapäivävuoro alkaa: välipalaa pojille ja itselle. Kotipuuhailuja sillä välin, kun äiti lähtee vuorostaan harrastuksiinsa sählyyn, zumbaan, kuntosalille tai jääkiekkoon.

17.00 Lennosta vaihto & iltatreeneihin marsPerheenpään parin tunnin treenivuoro. Matkoihin ei kulu aikaa paljon mitään, mutta treeneihin sitäkin enemmän.

19.30 Kotiin; isi vähän myöhästyy poikien iltapalaltaMutta ennättää kuitenkin laittamaan pienoisiaan nukkumaan. Sähköpostista luetaan vielä treeniohjeita, tehdään työhommia tai tuijotetaan telkkaria.

23.00 Lopulta nuorimmainenkin nukahtaa, samoin vanhemmat

Löydä oma unelmapaikkasi: tonttiporssi.visitkarelia.fi

32


Pohjoiskarjalaisessa Käsämän kylässä elelee Annikansa ja Remo-koiransa kanssa yksi tämän hetken suosituimmista kotimaisista kirjailijoista. Jo-ensuussa syntynyt Tuomas Lius tunkeutui kahdella ensimmäisellä dek-karillaan suomalaisten jännityskirjailijoiden eturiviin ja syksyllä 2011 jul-kaistu Härkäjuoksu on myös myynti- ja arvostelumenestys.

Outo lintu kotimaisen dekkarikirjallisuuden saralla

Kirjailijaa itseään suosio hiukan hämmentää, koska hänen kirjansa eivät edusta tämän hetken suomalaista dekkarigenreä. Enemmänkin niissä se-koittuu kansainvälisten toimintatrillerien tiivistunnelmainen jännitys vanhojen Pekka Lippos -seikkailujen hurttiin huumoriin. Totutusta poi-keten tapahtumatkin etenevät enemmän itäisen Suomen erämaissa kuin kaupunkien sykkeessä.

- Kenties suosion salaisuus on siinä, että kirjoittaessani pyrin viihdyttä-mään ensisijaisesti itseäni. Jos siinä onnistun, niin varmaan jostain löy-tyy joku toinenkin samanlaisen kirjan parissa viihtyvä. Aika on varmaan myös ollut kypsä tämän tyyppisille tarinoille, joissa on vauhtia ja vaa-rallisia tilanteita, hervotonta huumoria ja viitteitä populaarikulttuuris-ta tuttuihin ilmiöihin. Joka tapauksessa olen suuresti kiitollinen kaikille lukijoilleni jokaisesta luetusta sivusta, Tuomas Lius kuittaa suuret lukija-määränsä.

Kirjojen poikkeukselliset sankarihahmot löytyivät läheltä

Kirjojen elokuvalliseksi kehutun otteen takaa löytyy yllättävä paljastus. Tarinoiden perusta on luotu jo lapsena 1980-luvulla, jolloin Tuomas Lius teki serkkutyttönsä Nooran kanssa omia kotivideoita television Taistelu-

Tuomas Lius kirjoitti kotikylänsä jännityksen keskiöön

pari-sarjan tyyliin. Tv-sarjaa mukaillen Noora oli parivaljakon terävämpi pää Tuomaksen esittäessä vetelehtimään taipuvaista renttua.

- Teini-iän tullen hahmot jäivät naftaliiniin, mutta ponkaisivat sieltä esiin heti ensimmäistä dekkaria suunnitellessani. Marko Pippurinen ja Julia Noussair ovat tietysti iän myötä jalostuneet, mutta kahden hyvin erilai-sen hahmon välinen dynamiikka oli niin kiehtova lähtökohta, etten voi-nut jättää sitä hyödyntämättä.

Oman itsensä ohella Tuomas Lius näkee Pippurisen hahmossa myös mo-nia perikarjalaisia luonteenpiirteitä. Samanlaisiin hahmoihin voi koska tahansa törmätä esimerkiksi Käsämän Teboilille kahville poiketessaan.

- Pohjoiskarjalaiseen tapaan Pippurinen ei nipota turhista pikkuasiois-ta, kuten ulkonäöstä, vaatetuksesta tai vaikkapa ruokavalion terveellisyy-destä. Jos hän huomaa, että jonkin asian voi jättää huomiseen, niin sen voi kyllä samantien jättää ensi viikkoonkin. Toisaalta Pippuriselta löytyy tarvittaessa moraalista selkärankaa ja perimmäiset arvot ovat kohdal-laan, vaikka yksityiskohdissa saatetaan hiukan joustaakin. Renttumaisen ulkokuoren alta paljastuu itse asiassa tiukka toiminnan mies, joka saa myös tuloksia aikaan, Tuomas Lius korostaa.

Kirjailijan ura alkoi lapsuuden sarjakuvista

Varsinaisen kirjailijan uran alkuun Tuomas Lius pääsi vuonna 2006, jol-loin häneltä julkaistiin kaksi teosta. Toinen oli suomalaisen salapoliisikir-jallisuuden klassikkoja jatkanut Kalle Kustaa Korkin paluu ja toinen sa-mannimistä elokuvaa taustoittanut sarjakuvakirja Jadesoturi - Shangfu.Sarjakuva olikin tulevan dekkaristin kirjallinen ensirakkaus. Ensimmäi-set itse piirretyt vihkoset syntyivät jo 4-vuotiaana ja pöytälaatikosta löy-tyy vieläkin jokunen lapsuusvuosina piirretty Tarzan-sarjakuva.

33

Asu ja elä

Tuomas Liuksella on parhaillaan työn alla uusi sarjakuvakirja. Kuvan ruudut tarjoavat ensimais-tiaisia suomalaisesta mytologiasta ammentavan teoksen sivuilta.

- Piirtää en silloin paljon osannut ja tekstipuolikin oli pääosin yksittäisiä aargh- ja uuh! -huudahduksia huutomerkeillä ryyditettynä. Kirjailijan ura on kuitenkin aina ollut unelmani ja nyt olen viimein päässyt sitä toteut-tamaan. Tai kenties tämä sittenkin on vain jatkoa lapsuuden leikeille. Kun 35-vuotiaan miehen ei ole enää sosiaalisesti hyväksyttävään leikkiä polii-sia ja rosvoa olen siirtänyt leikkini paperille, Tuomas Lius naurahtaa.

KOTI on turvapaikka. Kotiin palattuani tunnen elämänarvojen merkityk-sellisyyden. Ympärilläni kaikkein olennaisin, niukkuudesta löytyvä henki-nen yltäkylläisyys.

TYÖ merkitsee minulle paljon. Se tuo pöytään leivän ja synnyttääammatti-identiteetin. Luovan ajattelun perustana on mielekäs ja innostava työ, jonka arvoa ei tulisi vain rahassa mitata.

VAPAA-AIKA voi olla myös fyysistä työtä. Vastapainona ateljee-työskentelylleni harrastan työhevostoimintaa. Metsätöissä mieli lepää jasaan nauttia luonnonrauhasta.

RAHA on välttämätön paha. Se on hyvä renki kun sitä vastuullisestikäyttää, mutta isäntänä vie elämän raiteiltaan ja aiheuttaa ahneutta sekämielenrauhan menetyksen. Meidän kaikkien tulisi enemmän miettiä mihin rahamme käytämme.

Anssi Mikael Okkonen, 42, kuvataiteilija. Okkonen käsittelee taiteessaan karjalaista kulttuuria henkilöfiguureiden ja eri ajallis-ten tasojen kautta. Elämäntavassa näkyy kiinnostus vanhoihin esineisiin ja niiden hyö-dyntämiseen nykyajassa. Asuu Nurmeksen Kuokanvaarassa.

KOTI Järven rannalla sijaitseva kotini on minulle paras paikka maail-massa. Se tarkoittaa rentoutumista ja vastapainoa työlle. Koti on hengäh-dyspaikka.

TYÖ on suurin osa elämäni sisältöä. Joskus teen kotonakin töitä, sillä etä-työt onnistuvat täällä luonnon rauhassa hyvin. Työn kautta oppiminen on aina merkinnyt minulle paljon, ja parhaillaankin opettelen alani uusia asi-oita ja ilmiöitä. On hyvä olla kokoajan kartalla, missä tällä alalla mennään.

VAPAA-AIKA Taivas, kuu ja järvi. Se vapaa-aika, mitä liikenee, on rauhoittumista. Työnarkomanian rinnalla haluan tasapainottaa työn ja vapaa-ajan suhteen. Siihen auttaa etätyöskentelyn lisääminen ja ihan vaan kotona oleminen, olipa se työtä tai vapaa-aikaa. Toisaalta myös takkatuli, kirjat ja kotona tunnelmointi onnistuu!

RAHA ei ole mikään itseisarvo. Raha kuitenkin mahdollistaa oppimisen, esimerkiksi omalla kohdallani matkustamisen. Käyn vapaa-ajallani maail-malla katsomassa uusia matkailupaikkoja, hotelleja ja ravintoloita. Pystyn kokeilemaan uusia asioita, eli raha mahdollistaa minulle työn harrastami-sen matkaillessani.

Susanna Saastamoinen, 39, hotellinjohtaja, Sokos Hotel Koli.Saastamoinen on paluumuuttaja, joka asuu Lieksassa Pankajärven rannalla omakotitalossa. Tärkeimmät asiat hänelle elämässä ovat läheiset ja kotiseutu.

Uranousua vai leppoistamista?Pohjois-Karjalassa elät mielesi mukaan.

34


Pohjois-Karjalan ensimmäinen passiivirakenteinen puukerrostalo nousee Ylämyllylle

Taidolla tehty passiivirakenne pienentää merkittävästi asuinkuluja.

35

Asu ja elä

Asukas säästää, kun lämpö ei livistä

Joensuun kupeeseen Ylämyllylle kohoaa keväällä 2012 Pohjois-Karjalan ensimmäinen puurakenteinen passiivienergiakerrostalo. Talo-Team Oy:n rakennuttaman, teknisiltä ominaisuuksiltaan ainutlaatuisen puukerros-talon merkittävän energiatehokkuuden taustalla on maakunnassa luotu, uusi uraauurtava seinärakenne.

Patenttia hakeva VTT:n testaaman seinärakenteen kehittäjä on liperiläi-nen talotehdas Energiakodit Oy, joka valmistaa passiivitalon vaatimuk-set täyttäviä talopaketteja suurelementeistä. Innovatiivisessa seinäraken-teessa ei ole kylmäsiltoja ja ilmavuodot on saatu minimoitua tehokkaasti.

Passiivitalon lämmityskustannukset ovat kolme kertaa nykyisiä energia-määräyksiä pienemmät, joten ympäristöarvojen lisäksi asukas saa todel-lista taloudellista hyötyä.

- Seinärakenteen ansiosta kolmion lämmityskustannukset ovat vain noin 10 euroa kuukaudessa ja kaksion vastaavasti 7,5 euroa. Säästöä tulee siis merkittävästi normaalitaloon verrattuna, kertoo Energiakodit Oy:n toimi-tusjohtaja Taisto Martikainen.

Tulevaisuuden rakennustrendi

Passiivitaloissa energiasäästö ei perustu teknisiin laitteistoihin vaan lämpö-hävikin pienentämiseen eristämisen, rakenneratkaisujen sekä ilmanvaih-don lämmön talteenoton avulla. Ylämyllyn puupienkerrostalon toteuttajien mielestä ympäristöystävällinen puumateriaali yhdessä energiatehokkaiden rakenneratkaisujen kanssa näyttää suuntaa tulevaisuuteen.

Asumisen energiatehokkuus on jo, ja tulee olemaan entistä voimakkaam-min tapetilla esimerkiksi kiristyvien energiamääräysten vuoksi. Uuden rakennuskannan tulee olla koko EU:n alueella lähes nollaenergiaraken-nuksia vuoden 2020 lopussa. Siksi alan uusien, kekseliäiden ratkaisujen luominen on avainasemassa.

- Uskomme vahvasti puurakentamisen kasvuun ja passiivirakenteiden yleistymiseen lisääntyvänä rakennustrendinä varsinkin pienkerrostalo-tuotannossa. Tulevaisuudessa tekniikan edelleen kehittyessä passiivita-losta on mahdollista tehdä myös energiaomavarainen nollaenergiatalo, Martikainen sanoo. www.energiakodit.fi

Joensuun Tiedepuisto Oy on merkittävä puurakentamisen osaaja alueel-laan sekä valtakunnallisesti. Tiedepuisto toimii aktiivisesti alan erilaisil-la valtakunnallisilla foorumeilla vastatessaan Pohjois-Karjalan osaamis-keskuksen toiminnasta. Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksella on näkyvä rooli puurakentamisen vauhdittajana Suomessa. Tiedepuisto lujittaa vah-vassa nosteessa olevan puurakentamisen liiketoimintaedellytyksiä, osaa-mista ja teknologiakehitystä Suomessa.

Tiedepuisto on myös päätoteuttaja Pohjois-Karjalasta energiatehokkaan puurakentamisen edelläkävijä -hankkeessa, jonka tarkoituksena on ke-hittää maakuntaan kokonaisvaltainen puurakentamisen liike- ja innovaa-tiotoiminnan keskittymä. www.carelian.fi

Joensuun Tiedepuisto vauhdittaa puurakentamista Suomessa

Puutalo lämpiää puhtaimmin bioenergialla • Katso sivu 67.

Löydä oma unelmapaikkasi: tonttiporssi.visitkarelia.fi

36


Penttilänrannan uudet tarinat Voiko enää paremmin asua? Joen rannassa, melkein keskustassa, pienen met-sän laidalla. Virkistysreittien äärellä ja luonnonsuojelualueen lähistöllä. Ko-dissa, joka on rakennettu kauniisti ja kestävästi, luontoa kunnioittaen, uusim-

malla tekniikalla. Alueella, jonka tarina on tärkeä osa kaupunkinsa historiaa. Ja paraatiovi huomiseen. Tätä kaikkea tarjoaa arkkitehtuuriltaan korkea-luokkainen ja maisemaansa istuva Penttilänranta.

Uusi, uljas Penttilänranta kohoaa kivenheiton päähän Joensuun torilta.

37

Asu ja elä

Patruunan perintö kantaa kauasPenttilässä on aina huolehdittu omis-taan. Entiset sahalaiset nauttivat edel-leen patruunoidensa päätöksistä. Pajamäen kupeessa Aarnelan taloissa keitellään aina keskiviikkoisin päiväkah-vit yhteistuumin. Sahan perustajasuvun jäsen Aarne Cederberg rakennutti aikoi-naan talot ja sääti silloin kerhotilat aino-astaan alueen eläkeläisten käytettäviksi. Talojen muitakaan asuntoja ei saa myy-dä ja vuokrankin patruuna määräsi säi-lytettäväksi kohtuullisena.

Suomen suurin kalaIlta oli kaunis, niin kuin kesäillat yleensä, kun Kultamaan pariskunta lähti pienelle kaupunkiajelulle. Herra Kultamaalle joh-tui mieleen, että jospa tuosta Jokiaseman kulmilla vieheellä heittäisin… Ja melkein heti! Mikä vonkale, millainen kuha! Pai-noa 8,942 kg ja pituutta 90 cm oli sillä ke-taleella. Voittohan sillä tuli Suomen suu-rin kala -kilpailussa. Eipä olisi uskonut, keskellä kaupunkia, mietti vielä pitkään Jorma Kultamaa sen jälkeen.

Täyttä höyryä tilaa uudelle

Entisen Penttilän sahan alueella rakennustyöt etenevät vauhdilla. Valtavien maaperän kunnostustöiden valmistuminen on tehnyt tilaa uudelle rakenta-miselle. Luonto ja asukkaat kiittävät mittavista puhdistusoperaatioista ja uu-distuvasta ympäristöstä. Taas paukkuvat vasarat yli sata vuotta vanhalla sa-ha-alueella. On uusien tarinoiden aika. Historiallisesti merkittävälle alueelle rakentuu vertaansa vailla oleva uuden ajan ympäristöystävällinen kaupun-ginosa. Luvassa on edelläkävijäratkaisuja energiankulutuksen ja ympäristö-kuormituksen minimoimiseksi. Perusinfran rakentaminen käynnistyi katu- ja vesihuoltoverkostolla viime vuonna ja ensimmäiset tontinluovutukset on jo tehty. Asukkaat pääsevät uusiin koteihinsa jo tänä vuonna.

Unelma joen suussa

Uusvanha asuinalue yhdistyy piakkoin osaksi kaupunkikeskustaa. Tulevan parin vuoden aikana rakentuvaa uutta kevyen liikenteen siltaa pitkin pääsee joen yli muutamassa minuutissa. Kaavaillusta pienvenesatamasta taas on helppo ottaa kurssi Pyhäselän kala-apajille ihan lähivuosina. Koulut, päiväkodit, keskussairaala, rautatie- ja linja-autoasemat, lukuisat ravintolat ja monet marketit löytyvät parin kilometrin säteellä. Kivenheiton päässä ole-vista keskustan palveluista puhumattakaan. Luonto- ja ulkoilureitit lähtevät suoraan kotiovelta, ja useat uimarannat, avantouimareita unohtamatta loiski-vat pienen kävelyn tai pyörälenkin päässä.

Uusvanhaa yhteisöllisyyttä

Esimerkillisten energiaratkaisujen asuinalueella aikoinaan toiminut saha oli välillä jopa Pohjoismaiden suurin. Sahatyöläisen kaupunginosassa elettiin hy-vin yhteisöllisesti pitkälle yli sata vuotta. Tätä yhteisöllisyyden ilmapiiriä halu-taan tukea myös nykypäivänä muun muassa uudenlaisilla kaavaratkaisuilla.

Pajamäeltä avautuu Pyhäselkä

Penttilän Pajamäen rinteeseen nousee upeita uusia koteja. Komeiden hon-kien katveesta, puistoon rajoittuvilta tonteilta avautuvat loisteliaat näkymät joelle ja Pyhäselällä asti. Luvassa on keväistä muuttoaaltoa – ennakkomark-kinointiin tulee jatkuvasti uusia kohteita. Kysyntä on ollut paikka paikoin kovaa, joten nyt kannattaa olla nopea. Tarjolla on erikokoisia ja -hintaisia laadukkaita kerrostalokoteja energiaa ja kukkaroa säästävillä uusimmilla tek-nisillä ratkaisuilla.

Lisätiedot unelmiesi kodista: www.yit.fi | www.rakennushassinen.com | www.jl-rakentajat.fi

Joensuu on karjalainen rajakaupunki, jolla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa n. 30 km. Itäisen kulttuurin lisäksi kaupunkikuvaa sävyttävät Itä-Suomen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten opiskelijat sekä korkeatasoiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut. Kulttuuri juhlii Joensuussa vuonna 2012: Joen-suun Kaupunginteatteri täyttää 100 vuotta, Joensuun taidemuseo 50 vuotta ja Joensuun seutukirjasto 150 vuotta.


Joensuu

Penttilänrannassa elät tapahtumien keskipisteessä • Katso sivut 16–17.


38

Kesälahti tunnetaan erityisesti upeana kesäkuntana. Jo lisänimi Aurinko-kunta kertoo, että aurinko paistaa Kesälahdella hyvin usein. Laatokan lä-heisyys vaikuttaa ilmastoon suotuisasti.

Kesälahti hienoine hiekkarantoineen houkuttaakin matkailijoita ja kesä-asukkaita: kesämökkejä on toistatuhatta. Kesälahdella järjestetään Suo-men suurin soutu-uistelukisa Puruveden lohikuninkuudesta. Asukkaat haluavat kehittää kuntaansa itse, sitä varten perustettu Pro Kesälahti li-sää asukkaiden viihtyvyyttä sekä kohentaa omaa ympäristöä.

Kesälahdella asutaan aurinkoisella mielellä

Kaupunkiasumista Pielisen äärellä Lieksassa

Lieksanjoen jokirantaan, kauniin kaarisillan viereen ns. Kiramon rantaan kaavoitetaan 12 kpl omakoti- ja rivitalotontteja. Alue sijaitsee palvelujen äärellä – liikekeskustaan matkaa on noin 1,5 km ja lähimpään kouluun ja päiväkotiin vain noin 500 m. Myös ulkoilureitit ja venevalkama ovat heti vieressä. Korkeatasoisia omakotitaloja sekä senioreille suunnattuja rivita-lokoteja ollaan rakentamassa myös Timitran Linnanrantaan. Uudisraken-tamisen lisäksi itse linnarakennukseen saneerataan erikokoisia asuinhuo-neistoja. Tämän hienon kivirakennuksen ylimmästä kerroksesta aukeavat hulppeat näkymät ympäröivään luontoon ja Pielisen yli. Komeampaa asuinpaikkaa saa hakemalla hakea.

Lieksa on levittäytynyt Pielisen, Suomen 4. suurimman järven molemmin puolin. Itä-puolella sijaitsevat mm. kaupungin keskusta, Vuonislahden kylä monine matkailu-kohteineen sekä Ruunaan kosket itärajan tuntumassa. Pielisen länsipuolella Kolin matkailualue kansallismaisemineen ja laskettelurinteineen houkuttelee runsaasti matkailijoita.


Lieksa

Kesälahti on Pohjois-Karjalan eteläisin kunta. Se sijaitsee kirkkaiden suurjärvien, Puruveden ja Karjalan Pyhäjärven välissä. Kesälahden Aurinkokunta tunnetaan muikuista, mansikoista ja vahvasta metalliteollisuudesta.


Kesälahti

39

Asu ja elä

Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta tunnettu Paloaukea elää suurten muutosten aikaa. Paloaukea sijaitsee Liperin Ylämyllyl-lä vain varttitunnin päässä Joensuun torilta, Liperin kirkonkylästä taikka Viinijärven perinteikkäästä taajamasta. Ylämylly kasvaa voi-makkaasti osana Joensuun seutukuntaa. Kylän palveluihin kuuluvat koulu, päivähoito, liikuntahalli, hoitokoti ulkoliikuntapaikkoineen. Varuskunnan historia näkyy kylän julkisissa rakennuksissa, katujen nimissä ja erityisesti Paloaukean ajoneuvo- ja asemuseossa. Menes-tyvän yritystoiminnan juuret ovat osaltaan varuskunnan aikaisessa elämässä.

Ylämyllyn varuskunnasta viihtyisäksi Jyrinkyläksi

Elämänlaatua Nurmeksen Vanhassa Kauppalassa

Nurmeksen kauppala perustettiin Pielisen ja Nurmesjärven väliselle har-julle vuonna 1876. Historiallisesti arvokas puutaloalue, Puu-Nurmes, on vanhan kauppalan matkailunähtävyyksiä palosolineen ja koivuineen. Van-han Kauppalan nykyistä eloa kuvatataan sujuvaksi arjeksi. Työn, asumi-sen ja palvelut yhdistävä kompakti ja monipuolinen taajama on ihmisen kokoinen yhteisö. Vanhassa Kauppalassa sijaitsee myös 1900-luvun alussa toimintansa aloittanut rautatieasema-alue. Tältä upealta alueelta kaupun-ki on nyt myymässä veturitallin, rivitalon sekä väestönsuojan. Alue on viih-tyisä työn ja asumisen ympäristö, joka tarjoaa uusia virikkeitä ja käyttöä alueelle tehtyjen kehittämissuunnitelmien myötä.

Nurmes, Euroopan virallinen Joululaulukaupunki, sijaitsee Pielisen pohjoispääs-sä. Nurmes tunnetaan ”koivujen kaupunkina” asemakaavan ainutlaatuisten koi-vuistutusten vuoksi. Vanha Kauppala Puu-Nurmes -alueineen on historiallisesti arvokas ja suojeltu kohde. Bomban matkailualue ja sen naapurissa toimiva kan-sainvälinen Hyvärilän Matkailu- ja nuorisokeskus tarjoavat monipuolisia harras-tusmahdollisuuksia ja ohjelmapalveluja. Asukasluku: 8 375 henkeä (30.11.2011)Kokonaispinta-ala: 1 855 km2

Nurmes

Liperi on kolmen taajaman elinvoimainen, itsenäinen, imagoltaan positiivinen, seutukunnan yhteistyössä aktiivisesti mukana oleva kunta. Liperi edistää asuk-kaidensa hyvinvointia turvaamalla yhteisesti sovitut peruspalvelut. Kunnan veto-voimaisuus perustuu viihtyisään ympäristöön, vapaa-ajan asumiseen sekä jousta-vaan elinkeinopolitiikkaan.


Liperi

40


Kontiolahden lukiossa voi tavata erittäin motivoituneita ja jopa digitali-soituneita opiskelijoita. Pikkuhiljaa kaikille opiskelijoille annetaan vas-tauspaperin sijasta mahdollisuus naputella tietoja omaan läppäriin – ja sitä kautta myös luokkien älytauluille ja jopa sähköisiin verkkomateriaa-leihin.

Idean isänä on toiminut rehtori Ilpo Saarelainen ja tietokoneet rahoittaa Konverkko-teknologiahanke. Opiskelijat ovat itse saaneet valita sopivat koneet, ja parhaaksi valittiin Fujitsun 12 tuuman koneet – ne mahtuvat hyvin kulkemaan myös koulurepussa.

Tulevaisuudessa Kontiolahdella ollaankin hyvin mukana oppimistekno-logian kehityksessä.

- Opiskelijat pääsevät hyödyntämään sähköistä oppimisalustaa ja si-tä myötä itsenäiset työt ja sähköinen luokkahuone -ajattelukin kehittyy, rehtori Saarelainen uskoo. Teknologia-askeleesta on hyötyä oppimisen ar-keen muutenkin, sillä yhteistyö esimerkiksi Itä-Suomen oppilaitosten vä-lillä kiihtynee ja monipuolistuu digitalisoitumisen myötä.

Valokuitu voitti veden

Pohjois-Karjalassa on tehty erillinen kyläohjelma, jonka tavoitteena on mm. saada valokuitu koko maakuntaan. Kyläkehittäjien verkostossa uskotaan, et-tä vuonna 2020 jokainen maakunnan asukas nauttii valokuidun nopeudesta. Vaikka haaste on vaativa, tiedetään valokuidun olevan luotettava ja nopea tie-toliikenneratkaisu. Tämän uskotaan lisäävän osaltaan maallemuuttoa.

- Laajakaistaverkon rakentaminen on vielä sirpaleista. Mikäli valokuituverk-ko halutaan nopeasti koko maakuntaan, tarvitaan asian toteuttamiseksi va-lokuituosuuskuntia. Näin valtion tukikin mahdollistuisi. Rautavaaralla osuus-kunta on todettu hyväksi malliksi, kertoo kyläasiamies Tuomo Eronen.

Valokuituverkko palvelee kyläläisiä monella tapaa. Monissa taloissa selkeä tv-kuva toteutuu vasta 100 megan yhteyden myötä.

- Valokuitu mahdollistaa täyden setin. Turvallisuuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat helpommin käytettävissä. Oikeastaan myös koko me-diakenttä olisi tällöin asukkaiden käytössä, Eronen lisää.

- Kyselyt osoittavat, että perheiden ja yrittäjien elämä todellakin helpottuu tie-toliikenneratkaisujen myötä. Tätä työtä kannattaa jatkaa eteenpäin, Eronen toteaa. Ensituntumaa nopeista yhteyksistä on saatu esimerkiksi Lieksan Var-pasen kylässä, missä valokuitu vedettiin kylätalolle ennen juoksevaa vettä!

Sähköinen pulpetti toi lukiolaisille läppärit

41

Asu ja elä

Moni Suomen maakunnista voisi ottaa opikseen Pohjois-Karjalan kylistä. Ky-lien aktiivinen toiminta on osa maakunnan imagoa, monet kylistä on palkittu toiminnastaan. Viimeksi Suomen kylätoiminta ry ja Suomen kuntaliitto valit-sivat Ilomantsin vuoden kylämyönteisemmäksi kunnaksi. Palkinnon perus-teina oli paikallisyhteisölle annettu pitkäaikainen ja monipuolinen tuki sekä paikallisen hanketoiminnan ja palveluiden kehittäminen.

Kylien reipas toiminta on organisoitua ja taustalla puuhaa kyläkehittäjiä eri verkostoista. Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kyläasiamies Tuomo Eronen toteaa, että toimintatapa mahdollistaa eri ideoiden eteenpäin viemisen.

- Toimintatapa on hyvin kyläläheinen ja eri organisaatioista jalkaudutaan ky-liin. Toimiva verkosto on kaiken a&o. Eikä pöhinä kylissä olekaan mitä tahan-sa pöhinää. Tavoitteet ovat korkealla: lähivuosina kylille tuotetaan mm. yh-teistä tietojärjestelmäpalvelua ja kädentaito- ja ensiapukoulutusta. Tämä on tietynlainen elämäntapa. Etenkin vanhemman polven ihmiset ovat mukana monessa ja toivovat kylätaloille touhua ja elämää, Eronen toteaa.

Harvaanasutuille alueille on tuotettava palveluja, jotka menevät kyliin eikä päinvastoin. Kaiken kaikkiaan kylien aktiivisuus edistää alueiden elinvoimaa. Maakunnallisessa kyläohjelmassa on uusia ja reippaita avauksia kylätoimin-nan edistämiseksi. - Kyllä vaaroilta aina puhuria löytyy, Eronen naurahtaa.

Pohjois-Karjala – kylämyönteisyydestään palkittu

Virkeästi, veitikoiden parhaaksi

Sotkuman kylä ja Joensuun Marjala saivat uudet päiväkodit

Polvijärven Sotkuman kylällä ei voida sanoa laman lannistaneen. Virkeä, reilun 500 asukkaan kylä on saanut ansaitsemansa uuden kouluraken-nuksen ja sitä myötä yhteisen kokoontumis- ja tapahtumatilan kyläyhdis-tyksen ja muun harrastustoiminnan käyttöön. Siinä missä harvaanasu-tuilla seuduilla tänä päivänä lakkautetaan kouluja, luotetaan Sotkumassa tulevaisuuteen. Uudisrakennus tuo tukea kasvun mahdollisuuksille.

Kestävyys etunenässä on edetty myös Joensuun Marjalassa. Siellä päivä-kodin rakentamisessa on pyritty sellaisiin ratkaisuihin, ettei esimerkiksi sisäilmaongelmista pitäisi kärsiä enää koskaan.

Päiväkoti on mukana myös Liikunnan iloa päiväkoteihin -hankkeessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sekä Pohjois-Karjalan liikunta ry:n yhtei-seen hankkeeseen kuuluu 10 kuntaa, joiden 25 päiväkotiin on valmisteltu erillinen liikuntasuunnitelma. Hankkeen yksinkertaisena tavoitteena on lisätä lasten päivittäisen liikunnan määrää, mikä Marjalan päiväkodissa-kin on otettu innolla tavoitteeksi.

42


Lentämisen riemua ja vauhdin hurmaa

Pohjois-Karjalassa on erinomai-set mahdollisuudet nauttia va-paa-ajasta myös harvinaisempien harrastusten parissa. Kiteen kes-kustan läheisyydessä, 6-tien tuntu-massa sijaitseva Kiteen AIMO on monipuolinen harrastuskeskus, jo-ka tunnetaan yhtenä suomalaisen harrasteilmailun keskuspaikoista.

Kiteellä voi harrastaa pur-jelentoa sekä lentämistä ultrakevyillä ja moottori-koneilla. Myös varjoliitäjät ja lennokkiharrastajat ovat ottaneet kentän omakseen. Kiteen AIMO toimii myös autourheilun harrastajien tukikohtana, josta löyty-vät omat radat niin kartin-gin, rallicrossin kuin rallis-printin harrastajille. Myös moottoripyörille ja -kelkoil-le on omat ratansa.

43

Maakunnan vaihtelevapohjai-set järvet, vuolaina virtaavat joet ja kristallinkirkkaat lammet tar-joavat ihanteelliset mahdolli-suudet myös laitesukellukseen. Ruunaan Neitikoski puolestaan tunnetaan huimapäisesti kajak-kiensa kanssa temppuilevien ro-deomelojien ykköskohteena.

Extreme-lajeista innostuneet löytävät Pohjois-Karjalasta Suo-men parhaimpiin kuuluvat maastot. Koskimelontaa, maas-topyöräilyä tai vaikka kalliokii-peilyä voi harrastaa niin yksin kuin liittymällä alueella toimi-vien lajiseurojen jäseneksi. Yksi seikkailu-urheilijoiden vuosit-taisia kohokohtia on Vaarojen Maraton, jossa kisaajien kuntoa kokeillaan Kolin kansallispuis-ton haastavissa maisemissa.

Mitäpä jos muuttaisit harrastuksiesi lähelle • tonttiporssi.visitkarelia.fi

Asu ja elä

Hyvien ympäristö- tekijöiden ansiosta Elo-rannan Tarusta paljastui ehta yrittäjäluonne.

Tarulla oli jo pitkään ollut kipinä yrittäjyyteen, mutta vasta muutto Joensuuhun sai liekin täyteen roihuun. Innostavan ilmapiirin lisäksi uuden yrittäjän alkutaivalta siivitti ympäristön tuki, jonka varaan tulevaisuutta oli hyvä ryhtyä rakentamaan. Kehittämisyhtiössä pienikin yritys koettiin tärkeäksi ja alueen muut yrittäjät otti-vat uuden tulokkaan ilolla mukaan verkostoihinsa. Kaukokatseisena naisena Taru kartoitti etukäteen myös oman alansa työvoimatilanteen ja huomasi, ettei kasvu ainakaan osaajien puutteeseen tyssää.


44

Vahvaa tukea yrityksen kaikkiin vaiheisiin, sivu 46Yrittäjä ansaitsee parasta asumisen laatua, sivu 36Voimavaroja ainutlaatuisesta luonnosta, sivut 18-19

45

Yritä ja työskentele

45

Uusi työ. Uusi elämä. Pohjois-Karjala.

46


Mahdollisuuksien maakunta menestykseen tähtäävälle liiketoiminnalle

Pohjois-Karjala tarjoaa houkuttelevia etuja sijaintipaikkaa etsiville yrityk-sille ja kiinnostavia investointikohteita sijoittajille. Uuden yritystoimin-nan syntymistä ja toimivien yritysten kasvua tuetaan monin eri tavoin. Erinomaiset lähtökohdat yritystoiminnan käynnistämiselle ja kehittämi-selle tarjoaa osaavan ja sitoutuneen työvoiman sekä edullisten toimitilo-jen hyvä saatavuus. Lisäetuna Pohjois-Karjala tarjoaa sekä yrittäjälle että yrityksen henkilöstölle hyvää elämän laatua.

Uudet toimialat täydentävät tuttuja tukijalkoja

Yritysystävällisenä tunnetun maakunnan vahvimpia toimialoja ovat met-sä- ja luonnonvaraosaaminen, kaivosteollisuus sekä metallituoteteolli-suus. Uutta, menestyvää liiketoimintaa rakennetaan nanoteknologian ja bioenergian saralla. Viime mainitusta hyvän esimerkin tarjoaa Fortum Power and Heat Oy:n suunnitelma rakentaa Joensuuhun pyrolyysiöljy-laitos, joka tuottaa puusta öljyä energian ja lämmön tuotantoon.

Vahvassa kasvussa on myös yhteyskeskusala, joka työllistää Pohjois-Kar-jalassa tällä hetkellä jo yli tuhat henkilöä. Maakunnan merkittävimpiä uusia toimijoita alalla on tietoliikennekonserni DNA Oy, joka avasi uuden yhteyspalvelukeskuksen Joensuuhun syksyllä 2010. Contact centerin si-joituspäätöstä puolsivat ennen muuta henkilöstön ja toimitilojen hyvä saatavuus sekä virkeä maakunnan tarjoama markkinapotentiaali.

Räätälöityjä asiantuntijapalveluja investoijille

Pohjois-Karjalaan sijoittuvien yritysten tukena toimivat maakunnan alueelliset kehittämisyhtiöt Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Keti Oy ja Pielisen Karjalan Kehittämiskes-

kus Oy. Josekista yrittäjät ja investorit saavat monipuolisia asian- tuntijapalveluita, joiden ansiosta suunniteltu toiminta pääsee käyntiin nopeasti ja tehokkaasti.

- Laadimme potentiaalisille investoijille räätälöityjä sijoittumispaketteja, jotka sisältävät muun muassa tilaratkaisut, työvoiman, koulutustarpeet ja mahdolliset markkinaselvitykset. Kauttamme yritys saa yhden luukun periaatteella yhteyden kaikkiin sidosryhmiin, kuten ELY-keskukseen ja TE-toimistoon, joiden tuesta on hyötyä sijoituspäätöksen läpiviemiseksi. Tarvittaessa olemme uutta liiketoimintaa suunnittelevien tukena jo yri-tysten aloitusvaiheessa auttaen liikeidean testaamisessa, talouslaskelmis-sa sekä liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä. Pohjois-Karjalaan sijoittuvilla yrityksillä on myös mahdollisuus saada edullista tukirahoi-tusta investointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen, kertoo Josekin projektipäällikkö Antti Heikkinen.

Venäjän läheisyys avaa monia mahdollisuuksia

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia luo myös Venäjän läheisyys, joka nä-kyy sekä venäläisten matkailijoiden määrän kasvussa että itärajan ylittä-vien yrityskontaktien vahvistumisessa.

- Pohjois-Karjalassa on osaamista sekä valmiuksia palvella yrityksiä Ve-näjän liiketoiminnoissa. Seudulta löytyy runsaasti suomen kielen hallit-sevaa ja äidinkielenään venäjää puhuvaa väestöä. Alueelta on luotu toimi-vat yhteistyöverkostot monille yritysten kannalta potentiaaleille Venäjän alueille. Venäjän markkinoilla on tilaa ja mahdollisuuksia rakentaa loista-via menestystarinoita, Antti Heikkinen korostaa yhtä Pohjois-Karjalan sijainnin tuomista erityisvahvuuksista.

Kiinnostaako jo toimiva yritys: visitkarelia.fi/yritysporssi

47


Turvallisuus tunnetaan pohjois-karjalaisella nimellä

Uusiutuvassa Pohjois-Karjalassa toimii lukuisia huippuyrityksiä, joiden osaaminen luo menestystä ja hyvinvointia koko maakunnalle. Lukitus-turvallisuuden edelläkävijänä tunnettu Abloy Oy on malliesimerkki yri-tyksestä, joka on osaamisellaan ponnistanut maakunnasta alansa johta-vaksi globaaliksi toimijaksi. Tänä päivänä yritys vie turvallisuutta yli 70 maahan, joissa sen tuotteita käytetään erityisesti korkeaa turvatasoa vaa-tivissa kohteissa.

ABLOY-tuotteita valmistetaan Suomessa kahdella paikkakunnalla. Yhtiön pääpaikka on Joensuussa. Pohjoiskarjalaisesta innovaatiokyvystä kertoo Abloy Oy Joensuun tehtaan asema ASSA ABLOY -konsernin johtavana haittalevysylinterien, sähkömekaanisten lukkorunkojen, riippulukkojen ja ovensulkimien tuotekehittäjänä ja valmistajana.

Abloy Oy on osa ASSA ABLOY -konsernia. Abloy Oy työllistää Joensuussa noin 700 henkilöä. www.abloy.fi

Teollisuuden rinnalla kehittyvät myös hoivapalvelut • Katso sivut 54–55.

48


Joensuulainen Arcusys Oy on vuonna 2003 perustettu innovatiivinen IT-alan palveluyritys. Neljän nuoren IT-osaajan perustama yritys on kasva-nut nopeasti ja työllistää tänä vuonna jo yli 40 tietotekniikan ammatti-laista. Kesällä 2010 Arcusys laajensi toimintaansa myös itärajan toiselle puolelle Petroskoihin.

- Alkusysäys Arcusysin perustamiseen tuli tarpeesta työllistää itsem-me. Alkuvaiheessa toimimme lähinnä it-alihankkijana suuremmille tie-totaloille, mutta vuosien mittaan toimintamme jäsentyi ja päätimme keskittyä avoimeen lähdekoodiin perustuvien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. Parin viime vuoden huikea kasvumme on osoittanut stra-tegiamme oikeaksi, sillä erityisesti julkishallinnossa on tapahtunut voi-makas siirtymä avoimen lähdekoodin käyttöön, Arcusys Oy:n toimitus-johtaja Jussi Hurskainen kertoo.

Hurskaisen mukaan avoimen lähdekoodin käyttö muodostaa Arcusysil-le selkeän kilpailuedun myös tulevaisuudessa. Uskoa voimakkaan, mutta hallitun kasvun jatkumiseen vahvistaa se, että myös teollisuudessa ollaan kiinnostuneita uusista, kustannustehokkaista tietojärjestelmäratkaisuis-ta. Avoimeen lähdekoodiin perustuvilla ratkaisuilla vältetään lisenssi-maksut ja tehdään mahdolliseksi räätälöityjen ratkaisujen kehittäminen yritysten omien tarpeiden pohjalta.

Kiteeltä kotoisin oleva Jussi Hurskainen näkee Joensuun erinomaisena sijaintipaikkana it-alan yritykselle. Tietoyhteiskunnassa yhteydenpito asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin on helppoa maantieteellisestä sijain-nista riippumatta, minkä ansiosta yritykset voivat valita sijaintipaikkan-sa toimintansa todellisten tarpeiden mukaan.

- It-alan keskeisimpiä toimintaedellytyksiä on osaavan työvoiman saata-vuus. Joensuussa it-osaajien rekrytointimahdollisuudet ovat erinomai-set, koska yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuu jatkuvasti uusia osaajia työmarkkinoille. Joensuulla on yllättävän vahva vetovoima

Arcusys kasvaa rajan molemmin puolin

myös ruuhka-Suomen it-ammattilaisten keskuudessa, jotka ovat saaneet seudusta ja sen tarjoamasta elämänlaadusta viestiä tänne jo rekrytoiduil-ta ystäviltään. Vuoden 2012 aikana tulemme rekrytoimaan viisitoista uut-ta it-alan ammattilaista, joiden uskomme löytyvän helposti yrityksemme saavuttaman hyvän maineenkin ansiosta. Arcusys Oy on noussut Suo-men viidenkymmenen nopeimmin kasvavan teknologiayrityksen jouk-koon ja nimetty myös Kauppalehden Menestyjäyritykseksi 2011, Jussi Hurskainen kehaisee. Osittain rekrytointiin liittyy myös Arcusysin vuosi sitten käynnistynyt Venäjän valloitus. Petroskoihin perustetussa yhtiössä työskenteli alkuvai-heessa neljä siellä aiemmin Arcusysin alihankkijoina toiminutta henkilöä, mutta tällä hetkellä henkilökuntaa on jo noin kymmenen osaajan verran.

- Alunperin lähdimme etsimään Petroskoin suunnalta alihankkijoita, joi-den avulla voisimme vahvistaa hintakilpailukykyämme. Tällä hetkel-lä Petroskoin yhtiömme keskittyy kuitenkin pääosin tuotekehitykseen suunnitellen avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja sekä suoma-laisille että ulkomaisille asiakkaillemme.

Petroskoin kautta olemme myös aloittaneet aktiivisen myyntityön Ve-näjän markkinoille päästäksemme ja saavuttaneet jo ensimmäisiä tulok-siakin. Tässä oman yhtiön perustaminen itärajan tuolle puolen on ollut oikea ratkaisu, koska se tuo meille Venäjän puolellakin ikään kuin koti-kenttäedun.

Joensuulaisen yrityksen näkökulmasta Petroskoi on myös sijainniltaan erinomainen sillanpääasema Venäjän puolella. Kaupunkien väliä on tar-peen tullen helppo matkustaa Niiralan ruuhkattoman raja-aseman kaut-ta, Arcusys Oy:n toimitusjohtaja Jussi Hurskainen muistuttaa.www.arcusys.fi

49


Joensuun tax free -myynti ennätysvauhdissa

Verovapaa kauppa kasvaa Joensuussa lä-hes kaksi kertaa muuta Suomea nopeam-min. Kaupungissa tehtiin vuoden 2011 en-simmäisten yhdeksän kuukauden aikana tax free -ostoksia 6,9 miljoonalla eurolla. Kasvua edellisestä vuodesta kertyi peräti 80 %, minkä ansiosta Joensuu on noussut verovapaan kaupan määrässä Suomen nel-jänneksi vilkkaimmaksi kaupungiksi. Valta-osan ostoksista tekevät venäläiset matkai-lijat, joille Joensuu on helposti saavutettava ja vetovoimainen ostoskaupunki.

Niiralasta rajan yli ruuhkitta

Tohmajärvellä sijaitseva Niiralan kansain-välinen raja-asema tarjoaa sujuvan yhtey-den Venäjän ja Suomen välillä. Suomen kolmanneksi vilkkain rajanylityspaikka (1,3 miljoonaa rajanylitystä) on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden, sen kautta on Venäjälle sekä maantie- että rau-tatieyhteys. Maantieyhteys palvelee sekä matkailua että tavaraliikennettä. Rauta-teitse Niiralan kautta kulkee pääasiassa tavaraliikennettä.

Tohmajärvellä sijaitsee Pohjois-Karjalan vilkas portti Venäjälle: Niiralan kansainvälinen raja-aseman ylittää yli 1,3 miljoonaa kulkijaa vuosittain. Venäjän läheisyys näkyy myös arkipäivässä, sillä Tohmajärvellä asuu eniten venäläisiä maahanmuuttajia Suomessa suh-teutettuna asukaslukuun. Pitäjän rikasta kulttuurihis-toriaperinnettä hyödynnetään mm. heinäkuisilla Pot-sipäivillä. Komeista vaaramaisemista löytyy hienoja asuinpaikkoja uusillekin tohmajärveläisille.


Tohmajärvi

50


Elinvoimaa pohjoiskarjalaisesta juustosta!

Valion Joensuun tehtaalla ja juustolla on oma erityinen aseman-sa pohjoiskarjalaisessa elinkeinoelämässä. Noin 70 pro-senttia maatalouden tuloista tulee maidosta (Va-lion kautta), ja ”valiolaisia” maidontuottajia on alueella noin 650. Joensuun tehtaan vuosiliikevaihto on noin 150 miljoo-naa euroa.

Työntekijät ja valiolaisten mai-totilojen työlliset yhteen-laskettuna Valion työllis-tävyys on 2000 henkeä, noin kolme prosenttia maakunnan työssäkäy-vistä. Siitäkin huolimat-ta, että moni alueen maitotila on laittanut pillit pussiin, ovat mo-net maitotilat myös kasvattaneet tuotta-vuuttaan.

- Tämä on tulevaisuuden optimismia. Jokainen uusi maitolitra tiloilla luo myös hyvinvointia maakuntaam-me, Valion Joensuun tehtaan-johtaja Petri Tikander uskoo.

Optimistisuus vahvistaa myös Valion omaa visiota.

- Visionamme on kasvattaa omien merkkituotteidemme myyntiä kannattavasti. Tämä tarkoittaa turvallisia ja korkealaa-

tuisia, maistuvia juustoja. Toimintamme on teho-kasta ja toimitusvarmuutemme korkea, Ti-

kander vahvistaa.

Tuotteet eli juustot, jotka ruoka-pöytäämme nostetaan – ovat

tehtaan omia, vahvoja brän-dejä. Valio Salaneuvos®, Va-

lio Polar® ja Valio Viola®-tuorejuustot ovat

syntyneet pitkän kehi-tystyön tuloksena. Ku-luttajakäyttäytymistä on seurattava ja tutki-muksia tehtävä, jotta tuotekehitys ja muu-tokset takaisivat myös kannattavaa kasvua.

- Uudet innovatiiviset tuotteet ovat aina kan-

nattavampia. Seuraamme kulutuksen trendejä ja kehi-

tämme uutuuksia vahvoihin merkkituoteryhmiin sekä ”tuu-

naamme” nykyisiä tuotteita. Kehi-tämme myös tuotteita, joita kulutta-

jat eivät vielä osaa edes haluta..., vihjaa Tikander.

51


Porokylän Leipomo ponnistaa pitkällePohjoiskarjalaisen leipomon tuotteita myydään Rovaniemeltä aina pää-

kaupunkiseudun ja Turun leipätiskeille asti. Uusimpana valtauksena ovat

Keskon paistopisteet. Kolmannen polven leipomoyrittäjä Timo Väänänen

kertookin, ettei Porokylän Leipomolla ole tapana levätä laakereillaan.

Yritys leipoo uutta ajan hermolla – kuten vähähiilihydraattista Skarppi-

leipää, joka tuli valikoimiin syyskuussa 2011.

Tutut suosikit eli ruisleipä, karjalanpiirakat ja erilaiset kukot tuovat noin

85 prosenttia leipomon liikevaihdosta. Nurmeksen ja Lieksan leipomot

pyörivät lähes täydellä teholla, eikä tahti ole hidastumassa. Yrittäjä uskoo,

että Suomi syö leipää tulevaisuudessakin. Ja ennen kaikkea sellaista, joka

leivotaan laatu ja kuluttajien toiveet mielessä.

Porokylän Leipomo on myynniltään markkina-alueensa suurin yksityi-

nen leipomo. Liikevaihto oli viime vuonna 8,4 miljoonaa euroa ja on tänä

vuonna hienoisessa nousussa. Työntekijöitä yrityksessä on reilut 70.

Johtamistavan muutoksilla kehitetään toimintaa

Valion tuotantolaitoksissa on viime vuodet kehitetty vahvasti toimintata-poja ja johtamista.

- Joensuun tehtaalla olemme käytännössä muuttaneet viimeisen vuoden aikana koko suunnittelu- ja toimitussystematiikkamme. Pyrimme nope-ampaan ja tasaisempaan toimintatapaan, Tikander kertoo.

Laadun takaamiseksi johtamiskulttuuriakin on muutettu. Henkilöstön mielipiteiden kuuleminen ja tukeminen ovat johtaneet myös aloitteiden määrän kasvuun.

- Viime vuosina olemme olleet aloitteiden määrässä mitaten valtakun-nassa korkeimmilla sijoilla. Johtamisen avulla Valio pyrkii kasvattamaan myös henkilöstön sitoutumista. Tikander korostaakin, että johtajien on tultava joukkojensa keskuuteen – pois tietokoneiden piilosta.

- Se on visuaalista johtamista. Tietokonejohtamisesta on siirrytty tussiin ja fläppitauluun! Kun tuotantolinjan viereen kävelee, täytyy päivän toi-minta olla heti todennettavissa, Tikander kuvaa.

Tikanderin mukaan Joensuun tehtaan johtamistavan muutokset ovat ol-leet jopa rajuja, mutta erittäin toimivia. Pomottamisella ei pitkälle pötki-tä, vaikka kurinalainen systematiikka onkin tärkeää.

- Aidosti olennaisinta tänä päivänä on herättää henkilöstössä yhteinen tahtotila toiminnan kehittämiseen. Se on myös johtajuuden haaste. Ta-voitteena on, että henkilöstö haluaa kehittää toimintatapojamme vision toteuttamiseksi.

52


Samassa paikassa sairaalan mäellä

”Nopeasti sisään, nopeasti kotiin” voisi olla Pohjois-Karjalan keskussairaa-lan motto. Sehän kuulostaa ihan toiveiden sairaalakäynniltä. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri onkin monina vuosina ollut yksi parhaimmista toiveen toteuttajista maassamme. Keskussairaalamme on monilla mitta-reilla mitattuna yksi valtakuntamme ensiluokkaisimmista sairaaloista.

- Ajatuksemme parantaa sairaalapalvelujen sujuvuutta potilaan näkökul-masta on kirittänyt meitä, kertoo Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaa-lipalvelujen kuntayhtymän johtaja Pertti Palomäki.

Moderni malli

Sairaalanmäellä eli Tikkamäellä on tapahtunut paljon viime vuosina. Pa-lomäen johdolla on tehty laajaa uudistustyötä jo melkein vuosikymmen. Isot rakennusoperaatiot ovat seuranneet toistaan, ja lisää on luvassa.

- Sairaala ei voi tulla koskaan valmiiksi, kun tavoitteena on vastata mo-dernin hoitomallin kokonaisvaltaisen hoidon vaatimuksiin. Avohoidon lisääminen on yksi keskeisimpiä asioita. Toinen tärkeä asia on hoitopro-sessien sujuvuus eli hoidon keskittäminen samalle alueelle niin, että siir-tymiset nopeutuvat, kuvaa Palomäki.

Potilaan näkökulmasta tämä tuo paljon helpotusta, kun kaikki on ikään kuin saman katon alla. Palomäen sanoin potilaan ei tarvitse kuluttaa ai-kaa turhaan etsiskelyyn, ja hän on näin aina oikeassa paikassa.

Kokonaisvaltainen hoito

Modernin hoitomallin mukaisesti potilaita hoidetaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Sekä fyysisten että psyykkisten sairauksien puolella kaikki liittyy kaikkeen. Palomäki antaa esimerkin psykiatrisesta sairaan-hoidosta, mikä myös saa uudet tilat tänä vuonna. Keskussairaalan yhtey-teen Tikkamäelle rakennettavat tilat yhdistävät lasten, nuorten ja aikuis-ten psykiatrisen hoidon samaan paikkaan muun sairaanhoidon kanssa.

- Kaikki tietävät, että jos perheessä isä sairastaa, se vaikuttaa myös lap-siin. Tai jos lapsi sairastuu, se vaikuttaa vanhempiin. Kun kaikki toimin-

not ovat yhdessä, päästään hoitamaan ja tukemaan perhettä kokonais-valtaisesti, kertoo Palomäki.

Kokonaisvaltainen hoito on osa valtakunnallista mielenterveysohjelmaa, jonka tavoitteena on madaltaa psykiatriseen hoitoon hakeutumisen kyn-nystä.

Valtatiet rakennettu

Vaikka vasarat paukkuvat vielä monin paikoin sairaalan mäellä, Palomä-ki kertoo vuoteen 2020 saakka tehdyn investointiohjelman olevan loppu-puolella tänä vuonna käynnistyvien rakennusurakoiden jälkeen. Tulos-sa olevan psykiatrisen avohoitoon perustuvan yksikön lisäksi G2-nimisen laajennuksen myötä mäelle rakentuu myös uusi silmäkeskus. Se yhdis-tää yhteen toimipisteeseen kaiken silmäsairauksien hoidon leikkauksista kliinisiin tutkimuksiin. Lähivuosina rakennetaan myös lasten ja nuorten keskus, missä hoidetaan lasten ja nuorten tauteja ja neurologisia sairauk-sia. Muiden pohjoiskarjalaisten kuntien kanssa toimiva yhteinen päivys-tyskeskus saa paikkansa muiden uudisrakennusten keskellä. Lisäksi te-hohoitoyksikkö saa uudet tilat.

Nopea nykylääketiede

Sen lisäksi että Pohjois-Karjalassa on pitkät ja ansiokkaat perinteet sy-dän- ja verisuonisairauksien hoidosta, myös muiden hoitoprosessien ke-hittämisessä toimitaan modernisti. Lääketieteen kehitysaskeleet otetaan aktiivisesti käyttöön ja esimerkiksi tähystyskirurgiassa Pohjois-Karjalan keskussairaala on ollut edelläkävijä.

- Tähystyskirurgian kehittymisen ansioista toipuminen on paljon no-peampaa, koska leikkaushaavat ovat paljon pienempiä kuin aikaisemmin, valottaa Palomäki.

Myös äärimmäisessä hädässä tehohoidon puolella keskussairaalassa voi luottaa olevansa turvallisissa käsissä. Hoidon tuloksia seurataan Suomes-sa systemaattisesti, ja kansallisessa vertaisarvioinnissa Pohjois-Karjalan keskussairaalan tehohoidon tulokset on todettu erittäin hyviksi.

Löydä uusi kotisi Penttilänrannasta • Katso sivut 36–37.

53


Tämä on keskeinen tavoite Suomen ensimmäisessä työhyvinvointisopi-muksessa. Myö ja Työ -työhyvinvointisopimus allekirjoitettiin Pohjois-Kar-jalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä työnantajan ja työntekijöiden välillä viime vuoden loppupuolella. Hyväksyjinä toimivat kuntayhtymän korkein johto, hallitus ja eri työntekijäjärjestöjen edustajat.

Sopimus perustuu kuntayhtymän työhyvinvoinnin tasapainomalliin, jon-ka mukaan työhyvinvointia syntyy silloin, kun työn voimavaratekijät ja vaatimukset ovat tasapainossa työntekijän työ- ja toimintakykyyn näh-den. Päämääränä on hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka onnistuu perustehtävässään.

Uuden sopimuksen myötä saatiin nyt uudet pelisäännöt, joiden mukaan työhyvinvointia edistetään, kuinka ongelmiin puututaan ja ennaltaeh-käistään. Vastuuta on jaettu organisaatiossa tasapuolisesti eri puolille. Sopimuksen hengen mukaisesti painotetaan sitä, että työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen on jokaisen asia.

Sopimuksen toteutumista ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa arvioi-daan vuosittain henkilöstökertomuksessa. Joka toinen vuosi asiaan pe-rehdytään sisäisen työhyvinvointikyselyn avulla.

On mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan

Hoida itsesi meille töihin: www.pkssk.fi/tyopaikat

54


Iloista hoivaa hyvissä käsissä Iloiseen ilmapiiriin erikoistuneissa hoito- ja tukikodeissamme huomasim-me, että vanhat keinot ovat paremmat kuin pussillinen uusia – tai aina-kin uusvanhat. Haluamme elämänmakuisten kotiemme tarjoavan mah-dollisimman luonnollista hoivaa. Olemme palauttaneet päivänpuuhiin takaisin turpa-, tassu, puutarha-, ja välillä myös humppaterapiaa. Maal-la olemme aina tienneet, miten sielu lepää näissä maisemissa, vaikka tätä

Green Care -hoidoksikin kutsuttua toimintamuotoa pidetään vielä paikka paikoin uutena asiana. Laatu on ollut meille aina sydäntä lähellä. Me kes-kikarjalaiset hoitokodit olimme ensimmäisiä, jotka Suomessa saivat laa-tusertifikaatit yrityksilleen yritysryhmänä. Ja niin hyvää pataa olemme keskenämme, että klusteriksikin meitä voi kutsua. Tervetuloa kylään, ter-vetuloa kotiin!

Hyvän hoidon resepti syntyy luonnosta, ilosta ja yhdessäolosta.

55


Juuret ja siivet

Koivikon Tukikodilla nuorille kasvaa takaisin juuret ja siivet. Nuorten mie-lenterveys- ja päihdekuntoutuksessa sekä lastensuojelun nuorten tuke-misessa luonto ja maaseutuympäristö ovat tärkeissä rooleissa. Koivikon Tukikodit onkin valtakunnallisia edelläkävijöitä Green Care -hoitomene-telmissä. Juuriaan nuoret löytävät myös perinnetietouden ja Kalevalan avulla. Siivet vahvistuvat muun muassa viereisen Kiteen ammatillisen op-pilaitoksen opintolinjoilla. Ja muiden tulevaisuuden suunnitelmien avul-la, joissa moniammatillinen hoitotyöryhmä on tukena. Koivikon Tukiko-dit tarjoaa kuntouttavaa asumisvalmennusta ja toiminnallista kuntoutusta perhetyön keinoin yhteisöllisesti 17–35-vuotiaille. www.koivari.fi

Eletään arkea, eletään juhlaa

Yhteisessä pihapiirissä Ruppovaaran kylällä, viiden minuutin päässä Ki-teen keskustasta eletään arkea ja juhlaa sulassa sovussa kahdessa hoito-kodissa. Kanervikkola Kodissa asustelee 20 ikäihmistä ja vaikeavammaista sekä Hoitokoti Eerikassa 14 mielenterveyskuntoutujaa mukavasti maalla. Molemmissa karjalaisen iloisen ilmapiirin taloissa on Suomen ensimmäiset ryhmäsertifikaattina haetut laatusertifikaatit.

Vaikka Kanervikkolan asukkaat ikäihmisiä ja vaikeavammaisia ovatkin, niin paljon he myös tekevät itse. Omaa luonnollista liikkumista tuetaan kaikissa tilanteissa. Kun koko henkilökunta hallitsee tämän kinestetiikka-na tunnetun kuntouttavan hoitotyön muodon, systemaattisesti käytettynä se auttaa kehonhallinnan palautumisessa. Kanervikkola Koti on erikoistu-nut dementian, vaikeavammaisten ja vaikeiden neurologisten sairauksien hoitoon sekä saanut Valtiokonttorin hyväksynnän sotainvalidien pitkäai-kaishoitopaikkana. Hoitokoti Eerikassa terapeuttinen yhteisöhoito tuottaa hyviä hoitotuloksia. Hoidon vaikuttavuuden mittaamista ja mittaristoja ke-hitetään aktiivisesti. Hoitokoti Eerika on aikuisten mielenterveyskuntou-tujien tehostetun palveluasumisen yksikkö. www.hoitokotieerika.fi

Aktiivisten asukkaiden yllätyshuone

Samaan laatusertifikaattiryppääseen edellisten kanssa kuuluu myös Ke-sälahden Vanhustentukiyhdistyksen Elinkaaritalo. Siellä kehitysvammai-set ja ikäihmiset asuvat omatoimisesti 34 avarassa palveluasunnossaan. Pe-ruskorjatuissa huoneissa on omat keittiötkin, joissa on mukava kiehautella pannukahvit tai leipoa vieraiden kanssa. Erään huoneen tarjonta yllättää välillä hoitajatkin. Asukkaiden vapaasti käyttämässä tilassa vierailee mil-loin jalkahoitaja, milloin fysioterapeutti tai joku muu asukkaiden tilaama virkistys. Myös viikoittain kokoontuvat perhe- ja vauvamuskarit ovat koko talon ilona. www.elinkaaritalo.fi

Aktiivista kehitystyötä

Annalan hoitokotien tilat tuplaantuivat 33 asukaspaikkaan vuosi sitten uu-den talon valmistuttua. Laatutyössä ja sen kehittämisessä ollaan aktiivisia. Vanhasta maalaistalosta kunnostettu hoitokoti on laatusertifioitu ja uudel-la puolella asia on työn alla. Muutoinkin taloissa eletään kehityksen pilot-tijoukoissa. Maaseudun rauhasta ollaan suorassa videopuhelinyhteydes-sä terveyskeskukseen, mistä etälääkärin kierros tehdään aina torstaisin. Niin Kesälahden kylä kuin itärajakin sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä, joten Annalassa kielitaitoinen ja monikulttuurinen työyhteisö on tärkeä. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja lisäkoulutuksissa käydään säännöllisesti ja aktiivisesti. Annala tarjoaa ikäihmisten tehostettua palve-luasumista. www.hoitokotiannala.fi

Pikkupihan iso perhe

Tohmajärven kylän tuntumassa Pikkupihan kahdeksanpaikkaisessa ikäih-misten hoitokodissa eletään kuin suuressa perheessä konsanaan. Arki-askareet toimitellaan yhteistuumin ja iso osa ajasta vietetään suuressa tupakeittiössä. Asukkaat pääsevät halutessaan touhuamaan omakotita-loelämän puuhissa, joissa pitkällekin dementoituneet nauttivat vaikka kukkien hoidosta tai lumitöistä. Pihapiirin lasten lemmikkien yhteishuol-tajuussopimus velvoittaa välillä mummojakin hoitohommiin, vaikkapa kis-sa kainalossaan päiväunille. Kyläilijät vastaanotetaan aina koko talon voi-min; tuliaiset tarjoillaan tasapuolisesti ja kuulumiset vaihdellaan kaikkien kesken. [email protected]

56


Pohjois-Karjalan kaivoksilla on kulta-ajat

Suomalainen kaivosteollisuus käynnistyi Pohjois-Karjalassa noin sata vuotta sitten ja maakunta on tänäkin päivänä suomalaisen luonnonkivi-teollisuuden keskus. Pohjois-Karjalan kallioperästä on aikojen kuluessa louhittu niin kuparia, sinkkiä kuin kobolttia ja juuri nyt kaivostoiminnas-sa eletään vahvaa nousukautta. Metallien hinnannousun ansiosta mal-min louhinnan kannattavuus on noussut huikeasti ja käynnistänyt mit-tavia kaivoshankkeita eri puolilla maakuntaa.

Endomines Oy:n kaivostoiminta Pampalon maanalaisella kultakaivoksel-la käynnistyi louhintatöillä vuoden 2010 keväällä. Kaupallinen toiminta Ilomantsissa sijaitsevalla kaivoksella alkoi rikastamon valmistuttua vuo-den 2011 helmikuussa. Pampalon todennettu kultavaranto riittää jo nyt 6–8 vuoden tuotantoon. Karjalan kultalinjaksi nimetyllä vyöhykkeellä on kuitenkin myös monia muita lupaavia esiintymiä, joiden hyödyntämistä kaivosyhtiö tutkii aktiivisesti.

Luonnonkiviteollisuudessa Pohjois-Karjala tunnetaan parhaiten vuolu-kivestä. Maakunnan johtava vuolukiven jalostaja, Tulikivi Oyj tunnetaan teknologiajohtajana varaavien tulisijojen markkinoilla. Yrityksen kehit-tämän polttotekniikan ansiosta sen uunit täyttävät tiukimmatkin ym-päristövaatimukset ja ovat muutenkin kestävän kehityksen mukaisia. Menestystä on tuonut myös tulisijojen silmää miellyttävä ja aikaa kestä-vä design. Tulikiven tuotannosta noin puolet menee vientiin, etupäässä Keski-Eurooppaan. Suomen Kivikeskuksessa toimii pohjoismaiden ainoa luonnonkiven testaukseen erikoistunut laboratorio.

Kaivosteollisuuden kehitystä tukee omalla panoksellaan Outokummus-sa toimiva Geologisen Tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan yksikkö. Eurooppalaisittain ainutlaatuinen yksikkö pystyy tarjoamaan asiakkaalle kokonaisuuden analysoinnista ja laboratoriotutkimuksista koetehdastoi-mintaan asti. Vastaavanlaista tutkimuskokonaisuutta ei löydy Euroopas-ta, vaan kilpailijat ovat Kanadassa, Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Kiinnostaako kivi: www.kivikyla.fi

57


Tulikiven älyuuneissa puu palaa puhtaammin

Kylylahdella louhitaan kuparia

Outokummun lähes satavuotista kaivosperinnettä jatkaa Kylylahti Copper Oy, joka on käynnistämässä Suomen suurinta kuparikaivosta Polvijärvelle.

Rakennustyöt australialaisen Altona Miningin suomalaisen tytäryhtiön kaivoksella alkoivat syksyllä 2010 ja tuotanto käynnistyy vuoden 2012 al-kupuolella. Maanalaisen kaivoksen vuosituotannoksi on arvioitu 8000 tonnia kuparia, ja tällä hetkellä tunnetut malmivarat riittävät noin kymme-nen vuoden toimintaan. Kylylah-den kaivoksen rakentamisen lisäksi yhtiö nykyaikaistaa Luikonlahden rikastamon, jossa kaivoksesta louhitus-ta malmista rikastetaan ensi vaiheessa kuparia ja kultaa.

Tuotannon käynnistyttyä Ky-lylahti Copperin kaivostoimin-ta tarjoaa töitä sadalle kaivosmie-helle ja rikastamotyöntekijälle. www.altonamining.com

Maailman suurin lämpöä varaavien tulisi-jojen valmistaja, Tulikivi Oyj on yhtenä

alan edelläkävijöistä sitoutunut ke-hittämään puhtaampaa polttotek-niikkaa ja suunnittelemaan vähä-päästöisiä tulisijoja, joilla on korkea hyötysuhde. Pohjois-Karjalan Juu-

an ainutlaatuisia vuolukiviesiinty-miä hyödyntävän Tulikiven teknolo-

gia on hyväksytty ympäri maailmaa, ja yhtiön tuotteet läpäisevät maailman tiu-

kimmat päästönormit. Uuden Tulikivi Green -sarjan myötä yritys toi ensimmäisenä varaavien uunien markkinoille älykkään tulisijan, jonka ohjausjärjestelmä lisää uunin käyttömukavuut-ta ja palamisen tehokkuutta. Palamisprosessia ohjaavan jatkuvan säädön ansiosta puu palaa puhtaammin, mikä minimoi päästöt ja säästää poltto-puuta. Ainutlaatuinen Green-tuotesarja mahdollistaa myös uunilämmi-tyksen liittämisen tärkeäksi osaksi kodin muuta lämmitysjärjestelmää. Tulikivi Green W10 -lämmitysjärjestelmä siirtää merkittävän osan tulisi-jan tuottamasta lämmöstä kodin muuhun vesikeskuslämmitykseen leika-ten huomattavasti lämmityksen energiankulutusta.www.tulikivi.fi

Juuka tunnetaan vuolukivestä, josta valmistetaan laadukkaita uuneja. Vieraile Ki-vikylässä ja tutustu samalla vuolukiven historiaan vuolukivimuseossa. Juuan Nun-nanlahdessa sijaitsee myös Suomen Kivikeskus – tieteen, taiteen ja modernin ki-viteollisuuden kohtauspaikka, jollaista ei löydy muualta maailmasta. Juuka on tunnettu myös idyllisestä vanhasta keskustasta, modernista arkkitehtuurista sekä ihastuttavasta keramiikasta. Korkeat vaaranselänteet, järvinäkymät ja keskellä Pie-listä sijaitseva Paalasmaan saariryhmä muodostavat juukalaisen maiseman erityis-piirteen.


Juuka

Polvijärveltä löytyy useiden maatilamatkailukohteiden lisäksi monipuolinen perhelomakeskus Huhmari virkistyspalveluineen, vesimaailmoineen, kokousti-loineen, lomamökkeineen ja ravintoloineen. Huhmarissa on uusi kiehtova kal-lioravintola “Louhi”, jonka kaikki tilat (kokoustila, sauna ja ravintola) sijaitsevat jännittävästi kallion uumenissa.


Polvijärvi

58


Suomen Kivikeskuksen Geotietokeskuksessa Juuassa on esillä hienoja mineraalinäytteitä eri puolilta maailmaa.

59


Kaivosteollisuus elää Suomessa voimakkaan kasvun aikaa. Vuoden 2011 aikana avattiin kolme kaivosta ja lähivuosina on odotettavissa kymme-niä uusia kaivoshankkeita. Tälläkin hetkellä 40 yhtiötä etsii malmia eri puolilla Suomea. Ala työllistää nykyään noin 4 000 henkilöä ja lähivuosi-en aikana alan odotetaan työllistävän vajaat 6 000 alihankkijat mukaan lukien.

Kaivosala on edelleen varsin miesvaltainen. Pampalon kaivoksella maan alla työskentelee yksi ainoa nainen, Tiia Kuronen. Vuosikymmenen vaih-teessa Tiia kaipasi elämänmuutosta ja teki rohkean päätöksen heittäyty-misestä täysin uudelle alalle. Hän näki keväällä 2011 lehdestä ilmoituksen RekryKoulutuksesta, jonka kautta Endomines-yhtiö haki työntekijöik-seen koulutettavia Pampalon kultakaivokselle. Tiia haki ja pääsi touko-kuussa alkaneeseen koulutukseen, jonka järjestäjänä oli Pohjois-Karjalan aikuisopiston kivi- ja kaivostekniikan tiimi. Yhdeksän kuukautta kestävä koulutus on monimuotoista niin, että työ Pampalon kaivoksella ja opiske-lu aikuisopistolla vuorottelevat. Työssään Tiia on viihtynyt mainiosti. Kai-vosala kiinnostaa jatkossakin niin, että hän on suunnitellut suorittavansa vielä kaivosalan ammatillisen tutkinnon.

Pohjois-Karjalan aikuisopiston kivi- ja kaivostekniikka panostaa vahvasti kaivosalalle

- Kaivosalan koulutusta ei voida järjestää ilman toimivaa kaivosta. Koulutusympäristöä ei voi rakentaa oppilaitokseen tai lavastaa esim. läheiselle soramontulle tai kallioleikkaukselle. Oppimisympäristön on oltava oikeassa kaivoksessa, mutta kuitenkin turvallisessa paikassa. Pohjois-Karjalan aikuisopistossa panostamme kaivoksessa tapahtuvaan opiskeluun, mikä onnistuu yhteistyössä kaivosyritysten kanssa, valottaa aikuisopiston toimintaa tiimikoordinaattori Harri Mikkonen.

Aikuisopiston Kivi- ja kaivostekniikkatiimi tekee yhteistyötä erityisesti Endomines Oy:n ja Altona Mining Ltd:n kanssa. Endomines Oy:n kaivos Ilomantsin Pampalossa toimii tällä hetkellä koulutusympäristönä, jos-sa Pohjois-Karjalan aikuisopiston koneet, kuten tunnelinporauslaite, ovat toiminnassa todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että opiskelija saa koulutuksen aikana tuntuman kaikkiin kaivostyössä oleellisiin työkonei-siin.

Kaivosalan perustutkintoon ja ammattitutkintoon valmistavia koulutuk-sia järjestetään eri rahoitusmuodoilla. Uusia koulutuksia aloitetaan tar-peen mukaan. Yritysten henkilöstöä koulutetaan mm. työvoimakoulu-tuksen TäsmäKoulutuksella ja uusia työntekijöitä RekryKoulutuksella. Myös opiskelu oppisopimuksella on mahdollista.

Kaivoskoulutukseen sisältyy aina panostajakurssi. Lisäksi koulutuksessa annetaan perusteet tunnelinporaukseen, avo- tai tuotantolouhinnan po-raukseen, lujittamistyöhön sekä kaivoksen varustelu- ja rakennustöihin. Kaluston kunnossapito ja huolto kuuluvat oleellisesti kaivostyöntekijöi-den koulutussisältöön. Koulutuksessa huomioidaan myös tuotantoihin liittyvät kestävän kehityksen mukaiset ympäristönäkökohdat. Koulutus-ten sisällöt ja kestot suunnitellaan joustavasti yhdessä yritysten kanssa.

Pohjois-Karjalan aikuisopisto on monialainen koulutus- ja kehittämisor-ganisaatio, joka kuuluu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään. Lisä-tietoja www.pkky.fi

Tiia viihtyy maan uumenissa

Lue lisää työskentelyn tarinoita: visitkarelia.fi

Teollisuuden rinnalla kehittyvät myös hoivapalvelut • Katso sivut 54–55.

Huomenna insinööri Bergholmin idea ottaa suurloikan kohti kaupallisia sovelluksia.Patentti Bergholmilla oli jo ennestään, mutta nyt löytyivät oikeat kumppanit uuden teknologian edelleen kehittämiseen. Pohjois- karjalainen innovaatioympäristö yliopistoineen, tutkimuslaitoksineen ja tiedepuistoineen muodostaa mahtavan lisäresurssin uutta luoville ihmisille ja yrityksille. Yhteistyö maakunnan kansainvälisesti verkot-tuneiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa nopeuttaa Bergholmin keksinnönkin taivalta maailman markkinoille ja tasoittaa tietä rahoi-tusneuvotteluihin koti- ja ulkomaisten sijoittajien kanssa.


60

Räätälöityä sijoittumispalvelua yrityksille, sivu 46Nanoteknologian kehitys luo uutta liiketoimintaa, sivut 62-63Euroopan metsäpääkaupunki näyttää suuntaa koko maailmalle, sivut 64-65

61

Menesty

61

Uusi menestys. Uusi elämä. Pohjois-Karjala.

62


Maailmanluokan makro-osaamista nanoteknologiassa

Joensuulainen Nanocomp on uranuurtaja nanofotoniikan alalla.

63

Menesty

Millaista on kuulua oman alansa kansainväliseen kärkeen? Pohjois-Kar-jalan nanoteknologian huippuosaajat sen tietävät. Maailmanluokan mal-liin mennään muun muassa nanofotoniikassa, josta EU odottaa taloudel-lisesti merkittäviä innovaatioita ihan lähivuosina. Joensuun monialainen nanoteknologian osaamiskeskittymä on kansainvälisesti arvostettu.

Karjalan laulumailla kansallista nanoklusteria fotoniikan alalta kokoava kehityspäällikkö Juha Purmonen Joensuun Tiedepuistosta tekee tiivis-tä yhteistyötä sekä kansallisen että Euroopan fotoniikkaklusterin kanssa. Hänella on visio kirkkaana: vuonna 2013 Joensuu on yksi Euroopan johta-vista fotoniikan asiantuntijakeskuksista.

Kansainvälistä kärkiosaamista Purmosen visio ei ole kaukana toteutumisestaan. Maakunnasta löytyy jo nyt yli sadan henkilön kansainvälinen kärkiosaajien kaarti nanofotonii-kan alalta. Itä-Suomen yliopisto loistaa aivan omassa sarjassaan koulu-tuksessa ja kehityksessä muiden edelläkävijöiden Pohjois-Karjalan am-mattikorkeakoulun, Joensuun Tiedepuiston sekä alueen yritysten kanssa.

- Erityisesti nanofotoniikan kasvun tuplaantumiseen liittyvät odotukset kohdistavat mielenkiintoa meihin sekä Euroopassa että muualla, kuvaa Purmonen kehitystrendejä. Nanoteknologia on valittu yhdeksi Osaamis-keskusohjelma OSKE:n strategiseksi keskittymisalueeksi. Kehitystä johta-vat pohjoiskarjalaiset alan pioneerit.

Fotoniikassa ykkössija

Joensuun kampus Itä-Suomen yliopistolla on maailman mitassa nanofo-toniikan ykkösyliopistoja. Ainoana maassamme se tarjoaa optiikan alan maisteri- ja diffraktiivisen optiikan koulutusta. Puolet maamme optiikan tohtoreista tulee Joensuusta kuten myös iso osa alan julkaisuista. Kan-sainvälinen arvostus on ansaittu yli kahdenkymmenen vuoden modernin optiikan tutkimustuloksilla.

Suomen nanofotoniikan lippulaivayrityksenä loistaa yliopistolähtöises-ti syntynyt joensuulainen Nanocomp Oy Ltd. Palkittu, kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu asiantuntija keskittyy yli 15 vuoden kokemuksella nano- ja mikrofotoniikan uusiin sovelluksiin. Työn alla ovat sovellukset muun muassa kannettavaan elektroniikkaan, yleisvalaisuun ja säteen-muokkauskomponentteihin erilaisissa optisissa mittalaitteissa. Kansain-väliset kasvuodotukset ovat kovat yrityksessä, jonka tuotannosta menee suurin osa Aasiaan jo nyt.

Luonto mallina materiaalikemiassa

Poikkitieteellinen kemian laitos Itä-Suomen yliopistolla ottaa tutkimuk-sessaan mallia luonnosta. Nanoteknologiaa tutkitaan fysikaalisen kemi-an ja materiaalikemian laboratorioissa. Suurennuslasin alla ovat luonnon mikronano-kaksoisrakenteet, joita jäljittelemällä luodaan uudenlaisia toi-minnallisia pintoja. Luontoäidin konsepteista erikoistarkastelun alla ovat esimerkiksi hyönteisten siivet niiden puhdistuvuuden vuoksi, gekkolis-kon jalkojen tartuntataidot ja vesimittarin raajojen kostumisominaisuu-det.

Säihkyvä summa summarum – SIB-labs

Moderneja tutkimusaloja yhdistävän SIB-labsin laitteita käyttävät Jo-ensuun kampuksella biomateriaalien, materiaalitekniikan, fotoniikan ja spektriväritutkimuksen huippuasiantuntijat. SIB-labs yhdistää Itä-Suomen yliopiston joensuulaiset SMARCin (Special Materials Research Center) ja InFotonics Center Joensuun sekä Kuopion kampuksen Bio-Mater-keskuksen yhtenäiseksi ja monipuoliseksi fotoniikan ja materiaali-tutkimuksen palveluyksiköksi.

SIB-labsin poikkitieteellisen yksikön kautta tavoittaa 200 tutkijan huip-puosaamisen sekä nykyaikaiset mittaus- ja tutkimuslaitteistot. Monialai-nen ja jatkuvasti kehittyvä lähes 20 miljoonan euron laiteinfrastruktuuri koostuu yli 130 laajasta tutkimuslaitteesta sekä huomattavasta määrästä alan laboratorioiden pienlaitteita.

Mitä on fotoniikka?

Fotoniikka on valon tuottamista, säteilyä, siirtämistä, muuntamista, pro-sessointia, kytkemistä, vahvistamista, mittaamista ja havainnointia. Se kattaa kaikki valon tekniset sovellukset koko aallonpituuskaistalla (UV, näkyvä, infrapuna-alue). Nanofotoniikkaa hyödynnetään mm. optisessa tietoliikenteessä, diagnostiikassa ja lääketieteen kuvantamismenetelmis-sä. Esimerkiksi veressä olevien vasta-aineiden värjäys helpottaa niiden paikallistamista.

64


Metsäntutkimuksen laaja kenttä ulottuu ekologiasta materiaalitieteisiin ja teknologiaan.

65

Menesty

Joensuu on Euroopan metsäpääkaupunki

Metsävaroistaan rikas Pohjois-Karjala marssii kansainvälisen metsäntutkimuksen eturivissä.

Joensuussa tehdään monilla metsäntutkimuksen osa-alueilla maailman kärkitutkimusta ja toimitaan aktiivisesti yhteistyössä maailman parhai-den tutkijoiden kanssa.

Varsinaista tutkimustoimintaa Joensuussa tekevät Itä-Suomen yliopis-ton metsätieteiden osasto, Metsäntutkimuslaitos ja Euroopan Metsäins-tituutti. Kehittämistyössä ovat mukana myös Joensuun Tiedepuisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä maakunnan vahvat metsä-alan yritykset.

- Metsäntutkimuksen hankkeista suurin osa tehdään yritysten kanssa yhteistyössä ja hyöty on molemminpuolista. Yritykset saavat uusia näke-myksiä ja tietoa alan uusista kehityssuunnista. Tutkimusten tuloksia ne hyödyntävät toiminnassaan eri tavoin, ottamalla ne osittain käyttöön tai kehittämällä niitä edelleen itselleen sopiviksi. Eri hankkeiden kautta yri-tyksiin saadaan myös osaavaa henkilökuntaa ja kansainvälisiä yhteyk-siä, kertoo professori Timo Tokola Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.

Joensuussa toimivien organisaatioiden tutkimustoiminnan painopisteet vaihtelevat. Metsätieteiden osaston tutkimus kohdistuu metsiin, metsäta-louteen ja metsien merkitykseen yhteiskunnassa. Metsäntutkimuslaitok-sella on tehty esimerkiksi merkittävää työtä bioenergian hyödyntämis-tä edistävän metsäteknologian kehittämiseksi. Joensuun Tiedepuistolla puolestaan on keskeinen rooli muun muassa metsäbiomassan hankin-taan liittyvän osaamisen siirrossa ja teknologian kehittämisessä.

- Viime vuosina yliopistolla on tehty erittäin tuloksellista työtä muun muassa ilmastonmuutosten vaikutuksiin keskittyneessä huippututki-musyksikössä sekä laserkeilausteknologian hyödyntämiseen liittyväs-sä tutkimuksessa. Metsään liittyvää tutkimusta tehdään Itä-Suomen yliopistossa paljon myös metsätieteiden osaston ulkopuolella, kuten bio-logiassa ja yhteiskuntatieteissä, Timo Tokola kertoo oman organisaation-sa toiminnasta.

Erämatkailu on osa metsien monikäyttöisyyttä • Katso sivut 18–19.

Pohjois-Karjalan pohjoisimmassa kunnassa Valtimolla karjalainen kulttuuriperin-tö elää vahvasti tätä päivää. Karjalaisuus on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja esim. karjalan kielentaitajia löytyy edelleen paikkakunnalta. Valtimolla voi tutustua näin etelässä harvinaisiin poroihin, maistaa maan mainiota luomuruisleipää ja oppia myös valmistamaan tätä todellista suomalaista ”superruokaa”. Tai voit teh-dä aikamatkan historiallisesti arvokkaaseen Murtovaaran talomuseoon. Museo on ainutlaatuinen käyntikohde Suomessa. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Val-timo kouluttaa metsäkoneammattilaisia.


Valtimo

Metsäinstituutti vaikuttaa myös poliittiseen päätöksentekoon Joensuus-sa päämajaansa pitävä Euroopan metsäinstituutti EFI muodostaa maa-ilman johtavan metsäntutkimusverkoston. EFI:n jäsenistöön kuuluu 23 Euroopan valtiota sekä noin 130 muuta organisaatiojäsentä alan tutki-muksen, koulutuksen ja teollisuuden piiristä. Globaalisti toimiva insti-tuutti tutkii ja tuottaa informaatiota sekä käyttää tiedeyhteisön ääntä Euroopan ja koko maailman metsien tulevaisuudesta päätettäessä.

66


Pohjois-Karjala tunnetaan vahvan metsäosaamisen alueena, jossa met-sien eri käyttömuodot ovat keskenään tasapainossa. Maakunnassa si-jaitsevat Suomen mittavimmat metsävarat, mikä on luonut maakuntaan luonnolliset puitteet kansainvälisesti merkittävän metsäalan osaamiskes-kittymän syntymiselle ja kehittymiselle.

Laajan ja tehokkaasti verkottuneen keskittymän ansiosta Pohjois-Kar-jalan metsäalan toimijat ovat saavuttaneet johtavan aseman maailman metsä- ja metsäkoneteknologian markkinoilla. Monien metsäalan tuotan-tolaitosten lisäksi maakunnassa toimii useita maailmanmarkkinoilla tun-nettuja metsäteknologiayrityksiä kuten John Deere ja Kesla.

Entuudestaan vahvan verkoston kasvuedellytyksiä luovat kasvava ky-syntä uusiutuvista luonnonvaroista valmistetuille tuotteille sekä metsä-varojen tarjoamat mahdollisuudet uusien elinkeinojen kehittämiseen esi-merkiksi energiantuotannossa. Maakunnan sähköntuotannosta jo noin puolet tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla.

Yritysten toimintaa ja tuotekehitystä tukee vahvasti Itä-Suomen yliopis-to, jonka Joensuussa sijaitseva metsätieteiden osasto tarjoaa myös alan opiskelijoille monia vaihtoehtoja erikoistua metsiin ja metsätalouteen liit-tyviin kysymyksiin. Yliopiston panosta metsäalan liiketoimintojen kehit-tämiseen täydentävät Joensuussa sijaitseva Euroopan Metsäinstituutti sekä lähivuosina kaupunkiin keskustoimintonsa siirtävä Metsäntutki-muslaitos.

Pohjois-Karjalan runsaat metsävarat ovat vahvuus myös ilmastonäkökul-masta. Metsien puusto toimii hiilinieluna sitoen enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu puun käytöstä. Tämä luo hyvät edellytykset saavuttaa Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteet, joihin kuuluu kasvi-huonekaasujen päästöjen vähentäminen yli 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on luopua lämmöntuotannossa kokonaan öljystä ja hoitaa se lähes sataprosenttisesti uusiutuvilla energianlähteillä.

Metsässä kasvaa maakunnan tulevaisuus

67

Menesty

Perinteisten metsäalojen rinnalle Pohjois-Karjalassa on noussut bioener-giaan liittyvä tutkimus-, kehitys- ja liiketoiminta. Tähän liittyvistä toi-mialoista maakunnalle luontaisimpia elinkeinomahdollisuuksia tarjoaa lämpöyrittäjyys. Toimialan kehitystyössä vahva rooli on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululla ja Savonia-ammattikorkeakoululla, jotka yhdessä kehittävät bioenergiaan perustuvia hajautettuja energiaratkaisuja ja tar-joavat koulutusta alan yrittäjille ja uusille osaajille.

- Yhteistyön tavoitteena on lisätä alueellista lämmöntuotantoa, mikä tu-kee sekä aluetaloutta että paikallista yritystoimintaa. Hajautettu ener-giantuotanto tarjoaa lämpöyrittäjyyden lisäksi paljon muitakin uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä jo toimiville että uusille yrityksille. Varsinaisen lämmöntuotannon lisäksi toimijoita tarvitaan esimerkiksi raaka-aineen hankintaan, logistiikkaan ja laitevalmistukseen. Alan kas-vu luo näin uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja hyvinvointia koko maakun-taan, korostaa lehtori Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkea-koulusta.

Lähilämpöä bioenergiasta

Pohjoiskarjalainen luonnonkuitukomposiitti on valloittamassa globaa-leita soitinvalmistuksen markkinoita. Avainasemassa tässä on TONIC-hankkeen ympärille rakentunut soitinklusteri, johon kuuluvat joensuu-laiset Oy All-Plast Ab, Flaxwood Oy ja Kehitysyhtiö Elastopoli.

Pohjois-Karjala on luonnonkuitukomposiitin kärkimaakunta; vahvalla materiaali- ja komponenttiosaamisella on maakunnassa pitkät perinteet ja näytöt. Komposiitista valmistetut Flaxwood-kitarat soivat huippumuu-sikkojen käsissä kaikkialla maailmassa. Huhtikuussa 2011 Frankfurtin kansainvälisillä soitinmessuilla sai puolestaan ensiesittelynsä viulu, jon-ka otelauta on valmistettu luonnonkuitukomposiitista.

- Soitinrakentaminen on maailmanlaajuisesti noin 6,4 miljardin euron bisnes. Yksistään viuluja rakennetaan vuosittain noin 4 miljoonaa kappa-letta. Luvut ovat valtavia – jo yhden prosentin siivu kokonaisuudesta on huomattava bisnesmahdollisuus, jonka varaan voi rakentaa uutta, kasva-vaa yritystoiminta, kertoo Tonic-hankkeen vetäjä Heikki Koivurova.

Luonnonkuitu-komposiitissa on menestyksen sointi

68


Norppakin on palaamassa Pohjois-Karjalaan

Itä-Suomen yliopiston tutkimus tukee norppakannan vahvistumista.

69

Menesty

Saimaannorpan suojelu alkoi Suomessa jo 70-luvulla. Suojelun perustana on korkeatasoinen, riippumaton tutkimus, jota tehdään Itä-Suomen yliopistossa.

- Saimaannorpan tutkimus Itä-Suomen yliopistossa on maailmanlaajuises-tikin ainutlaatuista, siinä yhdistyvät vahva ekologinen kenttätutkimus ja geneettinen tutkimus, kertoo Joensuun kampukselta Itä-Suomen yliopis-ton norppaprojektia koordinoiva yliopistotutkija Mervi Kunnasranta.

- Saimaannorppakanta on nyt vihdoinkin vahvistumassa myös Pohjois-Karjalassa, mikä on erittäin myönteinen asia. Vuonna 2011 Pohjois-Karja-lan vesistöjen alueella syntyi kaksi poikasta, ensimmäistä kertaa pitkään, pitkään aikaan.

Saimaannorppia on tällä hetkellä kaikkiaan alle 300 yksilöä; poikasia syn-tyi vuonna 2011 yhteensä 52. Niistä kymmenen kuoli pesään ja ainakin kaksi – ikävä kyllä – kalastajien pyydyksiin.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Mia Valtonen selvittää työssään sitä, onko saimaannorppapopulaatio jakautunut pienempiin osakantoihin ja tapah-tuuko Saimaan eri alueiden välillä norppien muuttoliikettä eli geenivirtaa.

- Saimaannorppa on alun perin kotoisin merestä, mutta se on elellyt jo 10 000 vuotta eristyksissä järvialueellamme. Tänä aikana se on menettä-nyt 75 prosenttia geneettisestä monimuotoisuudestaan, kertoo Valtonen.

- Kannan odotetaan kasvavan 400 yksilöön ja leviävän uusille alueille. Tilanne ei ole vielä kuitenkaan toivoton, mutta kanta olisi saatava kas-vuun. Pyrimme selvittämään geenitutkimuksella kannan vahvistumista, yksilöiden liikkuvuutta ja pesimäalueiden laajuutta. Saimaannorpan peri-mä ei ole geneettisesti vielä liian kapea, mutta kanta on pieni. Tällöin su-kusiitoksen ja sen haitallisten vaikutusten riski kasvaa, sanoo Valtonen.

Saimaannorppatutkijan työ on kausiluontoista

Valtonen tutkii työssään norpan naaraslinjoja eli käytännössä kahdek-saa eri linjaa naaraiden perimässä. Valtonen on pystynyt tekemään geeni-tutkimustaan pitkällä aikajänteellä, sillä saimaannorpan kudoksia on tal-letettu Itä-Suomen yliopiston ylläpitämään kudospankkiin jo 70-luvulta asti. Niiden avulla pystytään selvittämään muun muassa, onko populaa-tiossa tapahtunut muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana.

- Uusimmassa tutkimuksessani on ollut mukana 215 eläintä. Jokaiselta norppayksilöltä pystytään määrittämään niin sanottu naaraslinja, jo-hon se kuuluu analysoimalla mitokondrioDNA:ta, sillä mitokondrio siir-tyy vain emolta poikaselle. Kudosnäytteestä pystytään selvittämään genotyyppi, yksilön oma viivakoodi. Istukka muodostuu sekä emon et-tä poikasen kudoksesta ja pyrimme selvittämään, saako siitä eristettyä

kummankin DNA:n puhtaana. Uusi menetelmä on ollut yllättävän haas-teellinen, sanoo Valtonen.

- Naaraat ovat pesimäpaikkauskollisia eläimiä. Etelä-Saimaalla on naaraslin-joja, joita ei ole havaittu muualla. Kun kanta on pieni, sattumalla on suuri vai-kutus siihen, mitkä naaraslinjat yleistyvät ja mitkä häviävät. Seuraavaksi on-kin tarkoitus tutkia, siirtyvätkö urokset alueelta toiselle, kertoo Valtonen.

Saimaannorppatutkijan työ on hyvin kausiluontoista. Talvella ollaan tut-kimusryhmän mukana kolaamassa apukinoksia norpille ja tarkkaillaan ti-lannetta riistakameroiden avulla. Keväällä inventoidaan pesiä ja kerätään kahlaten, snorklaten ja sukeltaen istukkanäytteitä järvenpohjasta sekä va-rustetaan norppia radiolähettimillä käyttäytymistutkimusta varten. Kesäl-lä ja syksyllä taas odotellaan sydän kylmänä huonoja uutisia ”omien” kuut-tien hukkumisista pyydyksiin ja tehdään kuumeisesti laboratoriotyötä.

- Tämän vuoden alussa alamme tutkia yliopistolla myös itämerennorpan käyttäytymisekologiaa Perämerellä, kertoo Kunnasranta.

Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi vuo-den 2010 alussa. Opiskelijoita, aikuisopiskelijat ja täydennyskoulutus mu-kaan lukien, on lähes 30000. Yliopisto työllistää noin 2800 henkeä ja sillä on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. www.uef.fi

70


Leena Rauvolavarainhoitajapuh. 050 550 9264

OP-Private -tiiminuusi ammattilainen

osuuspankista

Sijoita vaivattomuuteen javapaa-aikaanPohjois-Karjalan Osuuspankkien OP-Private säästää aikaasi ja antaa parhaat edellytykset onnistuneille sijoituksille. OP-Privaten ovat ottaneet käyttöönsä niin yksityishenkilöt, yritykset kuin yhteisötkin.

Se on erinomainen mahdollisuus kaikille sijoittajille riippumatta siitä, ovatko he osuuspankin asiakkaita vai eivät.

Tervetuloa asiakkaaksemme!

OP-Private Siltakatu 4, 80100 Joensuu | op.fi

Olli Herttuainen sijoitusjohtajapuh. 050 444 2295

Arto Auvinenvarainhoitajapuh. 0500 658 654(lomalla 30.6.2012 saakka)

Kirsi Toivanen varainhoitajapuh. 050 430 6461

Jani Vänskävarainhoitajapuh. 050 443 3541

Tuija Kettunen salkkuassistenttipuh. 010 256 4264

Maarit Hourulasijoituspäällikköpuh. 050 563 3563

OP-Private tarjoaa valmiin, vaivattoman ja kokonaisvaltaisen sijoitusratkaisun varojesi hoitamiseen.

Sijoituspäätökset tekee puolestasi aktiivinen ja asiantunteva sijoitustoimikunta, joka huolehtii siitä, että varasi on allokoitu markkinatilanteeseen nähden parhaalla mahdollisella tavalla.

Sijoita varallisuustuottoisasti

OP-Private palvelee

71

Menesty

Pieni yhteenlaskutoimitus voi tuoda iloisen yllätyksen. Oma asunto, au-to, mökki, maa- tai metsätilkku ja säästötilit voivat asiantuntijan kanssa yhteen ynnättynä paljastua melkoiseksikin vauraudeksi.

Elämän kuluessa monille suomalaisille kertyy lähes huomaamatta omai-suutta, mikä on varallisuutta siinä missä sijoitukset tai obligaatiotkin. Oletko sinäkin salavarakas?

Yksilöllistä ajansäästöä

Asiantuntijan pakeille kannattaa istahtaa, jos ei ole aikaa, halua tai osaa-mista omaisuudenhoitoon. Sijoitusmarkkinoiden nopeissa muutoksissa ja epävarmoissa olosuhteissa asiantuntija-apu tuo varmasti parhaimman tuloksen.

Kaikki Pohjois-Karjalan Osuuspankit tarjoavat OP-Private-palvelua, jo-ka on henkilökohtainen ja sopimuspohjainen varallisuudenhoitopalvelu. Sen kautta voi valita sijoittamiseensa sopivan vaihtoehdon korkotuotteis-ta osakkeisiin ja sijoitusrahastoista vakuutuksiin.

- Palvelumme on hyvin yksilöllistä ja räätälöityä, koska asiakkaat ja hei-dän tilanteensa ovat erilaisia. Se, miten varallisuus on karttunut ja mi-ten sitä halutaan kasvattaa, vaihtelee. Olemme saaneet paljon positiivis-ta palautetta siitä, miten olemme aidosti kiinnostuneita asiakkaistamme ja huomioimme esimerkiksi perhetilanteen vaikutuksen kokonaisuuteen. Varovaisuus ja tuotto-odotukset vaikuttavat myös paljon yksilöllisesti luotavaan sijoitusstrategiaan, kertoo OP-Private Pohjois-Karjalan sijoitus-johtaja Olli Herttuainen.

Kuinka voimme palvella?

OP-Private-omaisuudenhoitopalvelusta voi valita kahdesta vaihtoeh-dosta. Asiakas voi vapauttaa itsensä täysin sijoitustensa hoitamisesta tai käyttää henkilökohtaista sijoituskonsulttia. Täyden valtakirjan omaisuu-denhoito -sopimuksen mukaan oma varainhoitaja tekee yhteisesti laa-ditun strategian mukaiset sijoituspäätökset asiakkaan puolesta. Sijoi-

Salavarakas – se voit olla Sinä

tuskonsultoinnissa asiakas tekee itse lopulliset valinnat varainhoitajan aktiivisen konsultoinnin tukemana.

- Yhteistyö alkaa tapaamisella, missä kartoitetaan muun muassa omai-suuden määrä, riskinottohalukkuus ja elämäntilanne. Sijoittamiskoke-musta joillakin on jo vuosikymmeniä, toisilla taas ei yhtään. Myös tavoit-teet eli haluaako turvata, kasvattaa vai siirtää omaisuuttaan esimerkiksi seuraaville sukupolville vaikuttaa salkkusuositukseemme.

Oman varainhoitajan kanssa voi asioida vaivattomasti missä tahansa maakunnan OP-konttorissa. Hänen tukenaan ovat OP-Pohjola-ryhmän asiantuntijapalvelut ja työkaluinaan esimerkiksi Pohjola Tutkimuksen palkittu sijoitustutkimus sekä yhteistyökumppaneiden analyysit.

- Palvelumme on myös paljon muuta. Paneudumme esimerkiksi asuntoja kiinteistöomaisuuden hoitamiseen, perheen lainopillisiin tarpeisiin ja vaikkapa perinnön pitkän tähtäimen verosuunnitteluun. Lisäpalveluja-kin on lukuisia kuten esimerkiksi OP-Visa Platinum, kansainvälinen mo-nien erikoisetuuksien maksukortti.

Tasaista kasvua

OP-Private Pohjois-Karjalan palvelut on otettu hyvin vastaan.

- Palvelulle on olemassa selvä tarve. Asiakasmäärämme ovat kasvaneet vakaasti vuosittain, ja uskomme kasvuun myös tulevaisuudessa. Omai-suudenhoitoyksikköömme on rekrytoitu tasaiseen tahtiin uutta henki-löstöä: tuoretta osaamista ja pitkän linjan kokemusta sijoittamisesta.

Sijoitusasiakkaat ovat hyvin monenlaisia. Yrittäjät tai yrityksensä myy-neet ovat yksi ryhmä omaisuutta perineiden ohella. Omalla työlläänkin omaisuuttaan kerryttäneitä on paljon. Säätiöt ja yhdistykset kuuluvat va-kioasiakkaisiin.

- Menestyneitä ihmisiä, yhtä kaikki, ja hyvin erilaisia ja mielenkiintoisia. Menes-tyksen salaisuus näyttäisi olevan työnteko, tavalla tai toisella, vaikka onnen-kantamoisillakin on oma merkityksensä, Herttuainen paljastaa kokemuksella.

72


*Sultsina on riisipuurolla täytetty kääryle, “tortilla”. Niitä voit nauttia Pohjois-Karjalassa, kuten muitakin maakunnan pe-rinneruokia.

Pohjois-Karjala on Suomen itäisin maakun-ta, jonka keskuskaupunki on Joensuu. Maa-kunnan muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Näiden lisäksi Poh-jois-Karjalaan kuuluvat Ilomantsin, Juuan, Ke-sälahden, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Valtimon kunnat.

• Kuntia 14, joista kaupunkeja viisi

• Maakuntakeskus Joensuu

• Kärkitoimialat metsä- ja puu-, elintarvike-, muovi-, metalli- ja kiviteollisuus

• Pohjois-Karjalan kärkiyrityksiä ovat mm.: Abloy Oy, John Deere, Kesla Oyj, Stora Enso, Tulikivi Oyj, Nunnanlahden Uuni Oy, Suomen Kiitoautot Oy, Autotalo Laakkonen, Tokmanni, Broman Group/Varaosamaailma, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Mantsinen Group Ltd Oy.

• Koulutusmahdollisuudet: Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskunta- yhtymä

• Koli on Etelä- ja Keski-Suomen korkein kohta (347 m)

• Manner-EU:n itäisin piste sijaitsee Ilomantsin kunnassa

• Yhteistä rajaa Venäjän kanssa 302 km, Niiralan rajanylityspaikalla 1,3 miljoonaa ylitystä vuosittain

• 10 % maakunnan asukkaista on tutkintoa suorittavia opiskelijoita

• Matkailukohteita mm. kansallismaisema Koli, Bomban karjalaiskylä Nurmeksessa, Outokummun kaivosmuseo, Suomen Kivi- keskus Juuassa, Kiteen eläinpuisto ja Joen- suun Taitokortteli sekä Ruunaan kosket

• Kesäisiä tapahtumia mm. Joensuun Ilosaari- rock, Rääkkylän Kihaus Folk ja Lieksan Vaski- viikko

• Liikuntatapahtumia mm. Karelia-Soutu, Vaarojen maraton, Pogostan Hiihto, Ahman- hiihto, Kolin maisemahiihto ja Ruunaan Koskihiihto

165 872

+297

21 585

2 200

Väkiluku (30.11.2011)

Muuttovoitto vuonna 2010

km2 on kokonaispinta-ala, josta noin 70 % on metsää

järveä, joista maakuntajärvi Pielinen on

Suomen neljänneksi suurin

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala sultsinankuoressa*

Joensuun kaupunki

73 668

6 469

43 854

Väkiluku (30.11.2011)

Peruskoululaisia (syksy 2011)

Tutkinnon suorittaneita

27 %Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita

(yli 15 v väestöstä)

• Kaupunginteatterissa katsojia 33 789 (2010)

• Museoissa kävijöitä 34 386 (2010)

• Osallistumiskertoja nuorisotoimen tapah- tumiin ja toimintaan 47 561 (2010)

73

Outokumpu 47 km

Kitee 69 km

Lieksa 93 km

Nurmes 126 km

Kuopio 137 km

Mikkeli 209 km

Lappeenranta 234 km

Jyväskylä 247 km

Tampere 394 km

Helsinki 437 km

• Lentäen noin 1 tunti

Sortavala 134 km

Petroskoi 370 km

Pietari 410 km

Tallinna, lentoyhteys Tallinnaan 26.3.2012

• Lentäen noin 1 tunti

Pohjois-Karjala

Nurmes

Lieksa

Juuka

Koli

Polvijärvi

Outokumpu

Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka

Pielinen

Koitere

Höytiäinen

Pyhäselkä

Orivesi

Joensuu

Helsinki

TukholmaTukholma

Pietari

Moskova

Kontiolahti

Joensuu

Valtimo

Kesälahti

Kitee

Rääkkylä

Liperi

Ilomantsi

Tohmajärvi

Etäisyys Joensuusta

Tallinna

SortavalaPetroskoi

73

6

6

75

75

70

74

74


Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus OyKarjalankatu 1275500 NurmesPuh. 040 104 [email protected]

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JoensuuPuh. (013) 267 [email protected]/maakuntaliitto

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Pohjois-Karjalan matkailun alueorgani-saatio, joka vastaa alueen yhteisestä mat-kailumarkkinoinnista, tuotekehityksestä, kokous- ja kongressipalvelujen tuottami-sesta, matkailupalvelujen myynnistä sekä matkailuneuvonnasta. Palvelemme kaik-kia Pohjois-Karjalan matkailijoita ympäri vuoden Joensuun Carelicumissa ja muissa toimipisteissämme ympäri maakunnan.

Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Koskikatu 5, 80100 JoensuuPuh. 0400 239 [email protected] www.visitkarelia.fi

Tarjoamme yritysneuvontaa Pohjois-Karjalaan sijoittumista suunnit-televille yrityksille ja tulomuuttopalveluja muuttohalukkaille. Etsimme tarvittavat asiantuntijat ja viranomaiset kunnista ja eri organisaatiois-ta, jotta muutto ja sijoittuminen maakuntaan sujuisivat mahdollisimman vaivattomasti.

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Oy Länsikatu 15 80110 Joensuu Puh. 020 721 [email protected] www.josek.fi

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Kiteentie 13 A82500 KiteePuh. (013) 411 [email protected] www.keti.fi

Tervetuloatapaamaan meitä!

Lyhyin tie Pohjois-Karjalaan: visitkarelia.fi

VisitKarelia.fi ja Pohjois-Karjalan monet kasvot ovat mukana muun muassa seuraavissa tapahtumissa:

• Matka 2012 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 19.–22.1.2012• Sairaanhoitajapäivillä Helsingin Messukeskuksessa 22.–23.3.2012• OmaMökki-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 29.3.–1.4.2012• Taitaja 2012 -tapahtumassa Jyväskylässä 25.4.2012• Karjalan Messuilla Joensuussa 8.–10.6.2012

75


76

VisitKarelia.fi Magazine esittelee matkailun, työnteon, asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa.

Julkaisun sisältöä jatkaa ja laajentaa maakunnan verkkopalvelu osoitteessa www.visitkarelia.fi.

visitkarelia magazine

Documents