vox cordis 4/2013

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Kielitaito on iloinen asia!

4/20136 Kylterit juoksivat hyvän asian puolesta 10 Työelämässä tarvitaan

kielitaitoisia ammattilaisia 18 Miljoonayritystä perustamassa

20 Vanhoja pelejä – uusia tuttavuuksia

CORDIS

Päätoimittaja Maria MäkeläToimitussihteeri Niina HeikkinenTaitto C2 AdvertisingPaino Waasa Graphics Oy

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedo-tuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www.uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemi-seen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoi-tusmyynti: [email protected]

Palaute [email protected] Kannen kuvaProfessorit Nina Pilke ja Siv Björklund.Kuvaaja: Katja Lösönen

Julkaisija Vaasan yliopistoISSN 2323-8313 (painettu)ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Vaasan yliopistoPL 700Wolffintie 3465101 VaasaPuh. 029 449 8000

www.uva.fifacebook.com/vaasanyliopistoyoutube.com/UniversityOfVaasatwitter.com/univaasa

Opiskelijoita n. 5000

Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset paino-alat ovat energia, johtaminen, monikieli-syys ja rahoitus.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Vastuullista vapautta ................................................ 4Pääkirjoitus ............................................................... 5Uutisia ......................................................................... 6Plumps kielikylpyyn! Monikielisyys on rikkaus .... 8Kielikylpyopettajia kouluttamassa ......................... 10TEVI antaa uusia taitoja työmarkkinoille .............. 11Kolumni ...................................................................... 11Vauhtia kasvuun Business Boost Bothniasta .... 12Työelämä kaipaa kielitaitoisia ammattilaisia ........ 14Ensimmäinen askel suomalaiseen työelämään .. 16Miljoonayritystä perustamassa ............................. 18Vanhoja pelejä – uusia tuttavuuksia ..................... 20Minun kampukseni ................................................... 22Sarjakuva.................................................................... 22Tuoretta tiedettä ....................................................... 23Väitökset ..................................................................... 23Oppia ilman suorituspaineita ................................. 24Better/Worse? Just different. ................................ 25Muistatko? ................................................................. 26Tiesitkö? ..................................................................... 26Well done!.................................................................. 27

Kielitaidosta on silkkaa iloa ja hyötyä

04 Akateeminen vartti ja muut akateemisen vapauden määritelmät

Retropelikerho Pelikasetti kerää yhteen vanhoista

peleistä ja pelikoneista

kiinnostuneet

Oppivatko jotkut ihmiset toisia paremmin vieraita kieliä?

Sisällysluettelo

“Jos et ole teknologia- alalla, Piilaakso on raju maailma asua”- BetterDoctorin perustaja Ari Tulla

Vaasan yliopisto kouluttaa maistereita monikielisyyteen

Kielitaito on iloinen asia!

Teema:

MONIKIELISYYS

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013 3

CORDIS

Käytäviltä kuultua

Vastuullista vapauttaNäin yliopistolaiset ymmärtävät ”akateemisen vapauden”:

Vastuu +

mahdollisuudet

Vastuullista vapautta!

Saa nukkua aamulla pitkään!

Opintoja voi suorittaa haluamassaan tahdissaMahdollisuus toteuttaa käytännössä antiikin aatteita vapaasta, tasa-arvoisesta ihmisestä

Vapaasti ajattelua ja

vapaata opiskelua

Akateeminen

vartti

Vapaus opettaa haluamallaan

tavalla, kunhan opetussuunnitelman

kurssille merkityt asiat tulevat

käsitellyiksi

Riippumattomuutta

sosiaalisista

uskomuksista, siitä

mikä kulloinkin on

trendikästä

Vapautta hankkia ja jakaa tietoa akateemisesti

Akateeminen vapaus ei seuraa trendejä tai

muotia

Omat

aikataulutVastuun ottamista omasta opiskelusta ja edistymisestä

+15 minuuttia

Velvollisuus olla paras itsensä mitä voi olla

Yliopistolaki sanoo:

Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus.

(Yliopistolaki 228/2009)

Lupa sivistää itseään

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 20134

Monta kieltä, monta mahdollisuutta

”V uosi 1989: Säkkipimeä ilta Budapestin laitakaupungin rai- tiovaunuvarikolla, vain kuivu-

nut heinikko havisee kiskojen välissä. Reppu-reissaajat nukahtivat ja matkustivat ohi oman pysäkin. Paikalle kurvaa Trabantillaan pari iltakierroksella olevaa poliisia, jotka tarjoavat apuaan unkariksi. Sitten saksaksi. Reissaajat puolestaan osaavat suomea, ruotsia, eng-lantia ja ranskaa. Tilanne alkaa vaikuttaa ab-surdilta, mutta avuksi otetaan käsiviittomat, kynä ja paperi. Lopputuloksena osapuolet opettavat toisilleen suomen- ja unkarinkielisiä sanoja ja matkalaiset saavat paitsi turvallisen poliisikyydin kotiin myös ylimääräisen, upean näköalakierroksen kaupungin kukkuloille ja muille nähtävyyksille.

Näitä tarinoita on monta. Kielitaidosta – vähäi- sestäkin – on aina ollut silkkaa iloa ja hyötyä, ei koskaan haittaa.

Monikielisyys on yksi yliopistomme neljästä painoalasta. Lähtöajatuksena on, että yksikie-linen viestintä on nykyään poikkeus.

Monikielisyys voi tarkoittaa erilaisia asioita näkökulmasta riippuen. Vaasan yliopiston ar-jessa monikielisyys näyttäytyy opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisenä kirjona kam-puksen poluilla ja mukavana kielten porinana tiedekirjasto Tritonian kahvilassa. Kielten vali-koima näkyy ja kuuluu kaupungilla kaupoissa: ”Viisi ja kaksikymmentä, fem och tjugo”.

Monikielisyys on läsnä myös työpaikoilla. Tänäänkin moni aamupalaveri alkoi sanoilla ”Good morning!” Usean kielen käyttö on arki-päivää, ja se heijastuu myös ammattikieliin ja terminologiaan. Työpaikoilla kielten lisäksi se-koittuvat erilaiset kulttuurit, ja kulttuurienväli-nen kommunikointi vaatii oman osaamisensa.

Sitten on kielikylpy. Lapsi rakastaa puhumista ja kielellä leikittelyä luonnostaan, eikä uhraa energiaa siihen, mitä kieltä milloinkin olisi syytä käyttää. Vaihto sujuu miettimättä. Vaa-san yliopiston kielikylpyosaaminen on pitkän tutkimuksen tulosta: koko Suomeen levinnyt toimintatapa sai alkunsa juuri Vaasassa jo vuonna 1987. Nyt yliopisto ja Åbo Akademi ottavat yhdessä kansallisen koulutusvastuun ruotsin kielen kielikylpyopettajien koulutuk-sesta. Se alkaa ensi vuonna.

Vaasan yliopisto tarjoaa ratkaisuja kaikkiin edellä mainittuihin kieliosaamisen ja -tutki-muksen tarpeisiin. Tässä lehdessä näytäm-me, mihin kaikkialle kielitaito ja kulttuurienväli-syys voivat avata ovia. Täydellisyyttä ei odota kukaan, mutta yritystä arvostavat kaikki.

Maria MäkeläViestintäpäällikkö / Kommunikationschef / Head of Communications

P.S. Haluatko tietää millaista on vaihto-

opiskelijan elämä Uumajassa tai lukea

punnittuja näkemyksiä vaikkapa ammatti-

slangin vaaroista? Lue opiskelijoidemme ja

asiantuntijoidemme mainioita blogeja!

uva.fi/blogs

Pääkirjoitus


Uutisia

Vuoden aikuisopiskelija on tehokas

Kylterit juoksivat hyvän asian puolesta

Yliopistoraati opiskelijoiden työllistymisen asialla

Vaasan yliopiston dekaanit jatkavat

V aasan yliopiston avoin yliopisto on valinnut vuoden 2013 aikuisopiskelijakseen isokyröläisen Tapio Viitasen. Hän on suorittanut vajaan lukuvuoden aikana avoi-men yliopiston kautta johtamisen opintoja lähes 60 opintopisteen verran.

Johtamisen opinnot ovat olleet Viitaselle ilmeisen hyvä valinta, sillä ne ovat sujuneet par-hain arvosanoin. Tulevana vuonna suunnitelmissa on tuplata suoritettujen opintopisteiden määrä.

– Inspiroivasta opetuksesta kiitän erityisesti tutkimusjohtaja Tero Vuorista. Myös liiketalou-den opinnot ovat olleet kiinnostavia, Viitanen kertoo.

Tapio Viitanen palkittiin 7.9.2013 Aikuisopiskelijan päivä -tapahtumassa.

V aasan yliopiston kauppatieteilijöiden ainejärjestö Warrantti sai puolensataa kylteriä kaduille pinkomaan hyvän asian puolesta syyskuun lopulla. Toista kertaa järjestetty valtakunnallinen KylteriRun juostiin kuudessa kaupungissa: Joensuus-

sa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Tapahtuman tuotot ohjattiin Uusi Lastensairaala -projektille.

V aasan yliopiston yliopistoraati pohti marraskuussa aihetta ”Sujuva siir-tyminen opinnoista työelämään”. Kehittämisehdotuksia tuli niin opinto-asioita, koulutusohjelmia, yliopistopalveluita, yhteistyökumppaneita kuin

yliopiston strategiaa koskien. Tänä vuonna yliopistoraadin kehittämisehdotukset koskivat muun muassa opiske-lun ja työelämän yhdistämistä: miten opiskelijat saavuttaisivat oppimistavoitteensa ja työllistyisivät valmistumisen jälkeen. Lopulliset kehittämisehdotukset julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.

Vaasan yliopiston kolmen tiedekun-nan dekaanit jatkavat tehtävissään myös 1. tammikuuta 2014 alkavalla kaudella. Rehtorin päätöksellä kaup-patieteellisen tiedekunnan dekaanina jatkaa professori Vesa Suutari (1.1.2014–31.7.2017), filosofisen tiedekunnan dekaanina professori Hannu Katajamäki (1.1.2014–31.7.2017), ja teknillisen tiedekunnan dekaanina professori Erkki Antila (1.1.2014–31.7.2016).

Dekaanit toimivat tiedekuntiensa johtajina, ja heidän esimiehenään toimii rehtori. Dekaanit ovat yliopiston johtoryhmän jäseniä ja toimivat myös yliopiston vararehtoreina.


Lue lisää:

uva.fi/

minajatiede

Minä & tiede tuo tutkimuksen lähelle

Kielikylpyopettaja- koulutusta Vaasaan

Eettistä tieteen- tekoa

M inä & tiede on Vaasan yliopiston, sanomalehti Pohjalaisen ja Ilkan yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Yliopisto haluaa näkyä ja kuulua siellä, missä ihmiset ovat. Oman alueen sanomalehti on

erinomainen kumppani tieteen kansantajuistamiselle: lukijat pääsevät tutkitun tiedon lähteille, ja yliopisto saa uusia kanavia äänelleen.

Yhteistyö näkyy tiedejuttuina lehdissä ja verkossa sekä kai-kille avoimina maksuttomina yleisöluentoina. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Pohjalaisen Monitorilla. Luennoilla käsitellään ajankohtaisia asioita kansantajuisesti, ja asiaa taustoitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

Syksyn viimeinen luento on 21.11., ja luennot jatkuvat tammikuussa 2014.

V aasan yliopisto on vahvistanut eettiset suositukset, joissa linjataan eettisesti kestävän

opinto-, tutkimus- ja hallintokulttuurin tavoitteita ja toimintaa tiedeyhteisössä.

Vaasan yliopiston omat tutkimuseettiset käytännöt perustuvat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkaus- epäilyjen käsitteleminen Suomessa, jonka tavoitteena on edistää hyvää tie-teellistä käytäntöä ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Kaikessa tutkimustyössä tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

O petus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Vaasan yliopistolle ja Åbo Akademille suunnittelu-

määrärahaa ruotsin kielen kielikylpy-opet-tajakoulutuksen aloittamiseksi vuonna 2014.

Yliopistot ovat laatineet yhteisen aie- sopimuksen, jossa he ilmaisevat olevansa valmiita ottamaan yhdessä kansallisen vastuun kielikylpy-opettajakoulutuksesta. Suunniteltava kielikylpyopettajakoulu-tus käsittäisi kaikki asteet päiväkodista yläkouluun.

– Koska kielikylpyopettajakoulutuksen sisäänotossa on ollut tauko, on erit-täin tärkeää saada koulutus uudelleen jatkumaan. Pätevistä kielikylpyopettajista on etenkin pääkaupunkiseudulla pulaa, kertoo opetusneuvos Armi Mikkola Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Monikielisyysinstituutti

Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi ovat perustamassa myös yhteistä Monikieli-syysinstituuttia, joka on yhteistyöfoorumi

monikielisyyden edistämiseksi. Instituutti jatkaa LingVaCityn kautta tehtyä yhteis-työtä. – Monikielisyysinstituutti tukevoittaa kielikylpyopettajakoulutukseen liittyvää yhteistyötä sekä vahvistaa monikieli-syyden painoalaa Vaasan yliopistossa, Filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki kertoo.


Plumps kielikylpyyn! Monikielisyys on rikkaus

Katriina Sirviö ja Teemu Ovaska haluavat luoda raikkaampaa ilmaa.

Kokouskieli lennossa vaihtoon

Professori Nina Pilke johtaa tutkijatiimiä, jonka teemoja ovat muun muassa monikieli-syyden haasteet ja niihin liittyvät käytännöt.

Julkisten organisaatioiden arkinen haaste on usein yhteisen kielen puuttuminen maahan-muuttaja-asiakkaan kanssa. Esimerkiksi sai-raalassa henkilöstöltä tarvitaan luovia ratkai-suja nopeassa aikataulussa.

Kaksikielisiä kokouksia tutkittaessa puoles-taan havaittiin, että suomea ja ruotsia käytet-tiin ajallisesti lähes yhtä paljon. Osa kokouk-seen osallistujista käänsi kaiken puheensa kielestä toiseen, toiset vain osan.

– Osallistujilla oli vaistomainen tieto siitä, mikä asia on niin tärkeä, että se kannattaa sanoa myös toisella kielellä ja mikä taas voi-daan jättää kääntämättä. Kokoustilanteet ja osallistujat vaihtelevat, joten käytäntöjäkin on monenlaisia, Pilke kertoo.

– Suomessa monikielisyyteen liittyy myös rin-nakkaiskielisyys, joka näyttää yhä useammin tarkoittavan vain englantia, kotimaisten kiel-ten kustannuksella. Työelämän kieliosaamis-ta koskevat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että monipuolisesta kielitaidosta on etua. On

Tutkimus Teksti: Virpi Juppo Kuvat: Katja Lösönen

Vieraan kielen oppiminen voi alkaa jo päiväkodissa kielikylvyssä. Uusia kieliä opiskellessa oppii samalla ymmärtämään vierasta kulttuuria, mikä on tärkeää kansainvälistyvässä maailmassa. Vaasan yliopiston monikielisyyden tutkimusryhmät pureutuvat käy-tännön ja oppimisen haasteisiin.


tärkeä tarjota mahdollisuuksia ja kannustaa usean kielen opiskeluun eri koulutusasteilla.

Kielikylvetetty pärjää muissakin kielissä

Professori Siv Björklundin mielestä suu-rin osa meistä suomalaisista on monikielisiä pintasujuvuuden tasolla: vieraalla kielellä kyl-lä pärjää, mutta henkilö ei kuitenkaan pysty käyttämään kieltä ajatuskielenä.

Björklundin johtama tutkijatiimi on erikoistu-nut tutkimaan kielen oppimista, kielten opet-tamista ja kielten kontakteja kaksi- ja moni-kielisissä yhteisöissä. Työ pohjautuu Vaasan yliopistossa 1970-luvulta asti tehtyyn kaksi- ja monikielisyyden tutkimukseen.

Kielikylpytutkimuksen kohteena ovat oppimi-sen tulokset, oppimisprosessi ja opetuskäy-tännöt. Suomessa ruotsin kielen kielikylpy aloitetaan yleensä päiväkodissa ja se jatkuu perusopetuksen loppuun saakka.

– Pidän tärkeänä, että vierasta kieltä opitaan jo varhaisessa vaiheessa. Kognitiivisten taito-jen kehittyminen ja kielen oppiminen tapahtu-vat samaan aikaan. Näin kehitysvaiheet tuke-vat toisiaan, Björklund kertoo.

Kielikylvyssä vierasta kieltä opitaan lasten

luonnollisessa ympäristössä. Peruskoulun ensimmäisillä luokilla lähes kaikki opetus ta-pahtuu ruotsin kielellä, ja viidennellä luokal-la puolet opetuksesta on ruotsiksi ja puolet suomeksi.

– Näin lapsi oppii kommunikoimaan ja toimi-maan luontevasti myös toisella kielellä. Kaksi-kielisessä ympäristössä esimerkiksi harrasta-minen on helpompaa, kun ei tarvitse miettiä osaako kieltä. Kielirajoja ylitetään luontevasti, kertoo Björklund.

Tutkimuksen mukaan ne, jotka ovat käyneet peruskoulun loppuun kielikylpyryhmässä, pärjäävät suomenkielisessä lukiossa englan-nin ja saksan ylioppilaskirjoituksissa parem-min kuin tavallisen peruskoulun käyneet.

– Näyttää siltä, että esimerkiksi englannin tai saksan kielen oppiminen on helpompaa, kos-ka on jo oppinut yhden vieraan kielen, Björk-lund miettii.

– Kielikylpy tukee myös oman äidinkielen ke-hittymistä, eikä suinkaan haittaa sitä.

Tutkimuksen uusia tuulia

Tällä hetkellä kielikylpytutkimuksessa selvite-tään sitä, miten muut opeteltavat kielet ovat esillä ruotsin kielen kielikylvyssä ja kuinka ruotsin kieltä hyödynnetään opetettaessa muita kieliä.

Mikä kielikylpy?

E Vapaaehtoinen opetusohjelma

E Tarkoitettu niille, jotka puhuvat enemmistökieltä ensikielenään eivätkä muuten ole luonnolli-sesti yhteydessä kielikylpykie-leen

E Kielikylpy perustuu olettamuk- seen, että toisen kielen omak-suminen tapahtuu tehokkaim-min luonnollisessa kommuni-kaatiotilanteessa

Kielikylpymenetelmää voidaan käyttää myös katoavien vähemmistökielten opetukses-sa. Björklund on kouluttanut opettajia muun muassa saamen kielen kielipesä-menetel-mään, jossa lapset oppivat kieltä päiväko-dissa ja esikoulussa. Myös joitain Amerikan alkuperäiskansojen intiaanikieliä on elvytetty tällä tavoin.


Kielikylpyopettajia kouluttamassa

Vaasan yliopistossa syksyllä 2011 alkanut Ruotsin kielen ja kie-likylvyn maisteriohjelma toimi-nee tulevaisuudessa ratkaisuna

Suomea uhkaavaan kielikylpyopettajapulaan: MAISS-maisteriohjelma kouluttaa ruotsin kie-len, monikielisyyden ja erityisesti ruotsin kie-len kielikylvyn asiantuntijoita sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.

MAISS-maisteriohjelman tarjoaa Vaasan yli-opiston pohjoismaisten kielten yksikkö, joka on Suomen johtava monikielisyyden ja kieli-kylvyn tutkimuksen ja koulutuksen asiantun-tijayksikkö. Ohjelman avulla opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää ruotsin kielen taitoansa ja erikoistua samalla monikielisyyteen sekä kielikylvyn teoriaan ja käytäntöön. Opetus tapahtuu pääosin ruotsiksi ja se toteutetaan osittain intensiivisinä lähiopetusjaksoina sekä etä- ja verkko-opetusta yhdistävänä moni-muoto-opetuksena.

Monipuolinen kuva kielikylvystä

Sanna Pakarinen ja Miranda Forssell ovat kumpikin MAISS-maisteriohjelman opis-kelijoita. Pakarinen opiskelee ohjelmassa toista vuotta ja Forssell ensimmäistään. Mo-lemmat toivovat tulevaisuudessa työllistyvän-sä kielikylpyyn liittyviin asiantuntijatehtäviin tai kielikylpyopettajiksi.

– Tutustuin edellisten ruotsin kielen opintojeni aikana ihmisiin, jotka olivat olleet kielikylpy- koulussa. Kyseinen kielenoppimismuoto kuu-losti kiinnostavalta perinteiseen kielenoppi-mismalliin verrattuna. Aihe jäi pyörimään mie-

leeni, kunnes alkuvuodesta 2012 törmäsin Vaasan yliopiston internetsivuilla MAISS-oh-jelmaan ja päätin hakea saadakseni lisätietoa kielikylpy-opetuksesta, Paka-rinen kertoo.

Pakarisen mukaan ohjelma tarjoaa hy-vät valmiudet teo-rian ja käytännön yhdistävään osaa-miseen. Opiskelijat saavat monipuolisen kuvan kaksi- ja monikie-lisyydestä sekä kielikylpyopetuksen historias-ta, nykytilasta ja tutkimuksesta niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Ohjelmassa opis-kelija pääsee myös kehittämään omia ruotsin kielen suullisia ja kirjallisia taitojaan.

Forssellille kielet, kielten opiskelu ja asiako-konaisuuksien opettelu vierailla kielillä ovat olleet jo pitkään tärkeä osa elämää. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen ulkomail-

la lisäsi entisestään mielenkiintoa eri kulttuu-reita ja kieliä kohtaan.

MAISS-ohjelma tuntui heti tutulta Miranda Forssellille.

– Ruotsin kieli on tuttu lapsuudestani, kun äitini puhui sitä meille arkipäivän tilanteissa. Laitoin myös oman lapseni Etelä-Suomessa asuessamme kielikylpypäiväkotiin, jossa hän ehti olla kaksi vuotta ennen muuttoamme Pohjanmaalle.

Koulutus Teksti: Niina Heikkinen


Tutustu maisteriohjelmaan: www.uva.fi/fi/education/master/

languages_and_communication/maiss/

TEVI antaa

uusiataitoja työmarkkinoille

Kieliä pääaineenaan opiskelevat toivovat yhä enemmän vaihto-ehtoja perinteisille kääntäjän ja opettajan ammattiin suuntaavil-

le opinnoille. TEVI-ohjelman uusi suuntautu-misvaihtoehto tarjoaakin kielisuuntautuneille opiskelijoille monipuolisen vaihtoehdon, jossa yhdistyvät kielet, viestintätieteet, tietotekniikka ja kauppatieteet.

Ensi syksyllä on suunniteltu aloitettavaksi uusi teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma TEVI, jonka on tarkoitus lisätä kieliaineiden opiskelijoiden terminologian ja teknisen vies-tinnän asiantuntijuutta.

Suuntautumisvaihtoehto vahvistaa teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelmaa tuomalla mukaan kieliasiantuntijuuden. Maisterikou-lutusohjelmaan perustetaan terminologian suuntautumisvaihtoehto, jossa pääaineena on soveltava kielitiede. Siinä yhdistyvät kieliasian-tuntijuuden, terminologian ja teknisen viestin-nän opinnot.

Monikielisyys on vahvasti edustettuna suun-tautumisvaihtoehdossa, ja opiskelijoita kan-nustetaan aidosti monikieliseen vuorovaiku-tukseen. Osa opinnoista voidaan esimerkiksi toteuttaa kansainvälisinä yhteistyöprojekteina.

Kielitaidolla verkostoidutaan

Olen aina ollut kiin-nostunut maailmas-ta. Kiitos kuuluu lapsuudenkodille ja

Vaasan koululle: sain ensimmäi-seksi vieraaksi kieleksi venäjän, ruotsi ja englanti tulivat sitten automaattisesti ja ranska vähän myöhemmin.

Vaikka valtaosa työteksteistäni on suomeksi, lehtiä luen muilla kielillä ja EU-papereissa kään-nettyjen versioiden odottaminen olisi joskus kriittistä. Kansainväli-sissä kokouksissa saattaa kieleksi lipsahtaa englanti, vaikka tulkit oli-sivatkin paikalla. Suomella ei pääse pitkälle käytäväkeskusteluissa. EU-pii-reissä olen, kiitollisena vaihtovuodelle, ängennyt francofone-seurueisiin ja pohjoismaalaisten kesken yhteistyö tiivistyy ruotsilla. Kovasti unohtuneella kouluvenäjälläkin olen saanut monta keskustelua käynnistettyä uusien jä-senmaiden kanssa ja yllättänyt Duuman kollegoita.

Tulevaisuudessa kielillä on yhä keskeisempi rooli. Lapsemme kasvavat yhä kansainvälisempään maailmaan. Heidän elämänpiirinsä tulee varmaan ole-maan paljon laajempi kuin meillä. Äitinä näen, miten lapsiin voi vain kaataa tietoa – kunhan ei opeta, vaan leikkii. Kielikylvystä on monille lapsille iloa, ja Vaasassa iltapäiväkerhoista löytyy myös ruotsin kerhoja.

Kouluissa kieliä tulisi kaiken kaikkiaan aikaistaa. Ensimmäiset vuodet voisi laulaa ja leikkiä ilman kynää. Iloitsen, että edes ruotsin opetusta aikaistet-tiin pahimmasta puberteetista. Kerron usein ulkomailla, että tyttäreni aloitti kiinan kerhon esikoululaisena päiväkodissa, ja nyt se jatkuu ekaluokalla kerhotoimintana. Monet ulkomaiset kollegat arvelevat tämän kuullessaan, että kyseessä taitaa olla hieman hienompi koulu. Ei, aivan tavallinen vantaa-lainen korttelikoulu, totean tyytyväisenä.

Kansainvälistä Vaasan seutua kannattaisi hyödyntää myös kouluissa. Kan-sainvälistetään myös tulevat osaajamme! Pelkästään Wärtsilässä on töissä 42 eri kansalaisuutta. Alueellamme on hieno kirjo erilaisten kielten ja kulttuu-rien osaajia. Joukosta liikenee muutama lasten kerhoihin laulattamaan ja leikkimään, varmasti myös opettamaan.

Vaasalaiset koululaiset tutustuvat energia-asioihin jo kouluissa. Voisiko toi-mintaa laajentaa myös kielten oppimiseen?

Miapetra Kumpula-Natrikansanedustaja, suuren valiokunnan (EU) puheenjohtaja

[email protected] www.miapetra.fiTwitter @miapetrakumpula www.facebook.com/miapetra

Kolumni


Levón-instituutti Teksti: Virpi JuppoKuva: Katja Lösönen

Vauhtia kasvuun Business Boost BothniastaPienten ja keskisuurten yritysten tullessa 1–3 vuoden ikään vastassa on usein taitekohta, jossa joko haetaan kasvua tai lopetetaan toiminta. Levón-instituutin ja Svenska Handelshögskolanin järjestämä Business Boost Bothnia -koulutus aut-taa yrityksiä tämän taitekohdan yli yhdessä laaditun kasvusuunnitelman avulla.

Pasi Törmänen ja Mika Jantunen odottavat konsultoinnista apua

tuotekehitysprojektiinsa.


– Tarjoamme työkaluja ja konsultointia kasvun tueksi, kertoo ohjelmasta vastaava projekti-päällikkö Mikko Niiniketo.

Koulutuksessa käsitellään ideoiden jalosta-mista liiketoiminnaksi, markkinoinnin ja myyn-nin merkitystä yrityksen kasvussa sekä kas-vun hallinnan ja kasvustrategioiden keinoja.

– Osallistujat ovat usein yrityksen omistajia, johto- ja avainhenkilöitä, joilla on tahto kehit-tää yritystä ja mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kasvuun ja strategisiin päätöksiin. Tänä vuon-na mukana oli yrityksiä muun muassa turval-lisuus-, energia- ja IT-alalta, kertoo Niiniketo toista kertaa järjestetystä koulutuksesta.

Käytännönläheistä kehittämistä

Suunnittelu- ja konsultointipalveluihin keskit-tyneellä Ampner Oy:llä on vankka kokemus hajautetun energiantuotannon sähkönsiirtoon ja muokkaukseen liittyvästä teknologiasta ja liiketoiminnasta. Puolitoista vuotta sitten pe-rustettu yritys työllistää neljä henkilöä.

– Koulutuskokonaisuudessa käsiteltiin juuri niitä asioita, joita yrityksemme tässä vaihees-sa tarvitsee, kertovat Ampnerin perustajat Pasi Törmänen ja Mika Jantunen päätök-sestään osallistua kasvuyrityskoulutukseen.

Jantunen ja Törmänen kehuvat etenkin inno-vaatiostrategiaan keskittyvää luentoa, jossa tuli esiin heillekin uusia asioita.

– Parasta luennoilla ovat olleet asiantuntevat luennoitsijat, jotka ovat selvästi itsekin tehneet sitä mistä puhuvat. Keskityimme olennaisiin käytännön asioihin, eikä pelkästään teoriaan.

Luennot ovat kaksikielisiä. Luennoitsijat pyr-kivät puhumaan molempia kieliä ja osallistujat puhuvat äidinkieltään. Kaksikielisyys mahdol-listaa uuden yhteistyömuodon koulutusorga-nisaatioiden kesken.

Projektia tukevaa konsultointia

Koulutuspäivien ohella elinkeinoelämän asi-antuntijat konsultoivat yrityksiä räätälöidysti niiden kasvustrategian tarpeiden mukaisesti. Jokaiselle osallistuvalle yritykselle tehdään kasvuanalyysi ja kehittämistarvekartoitus. Konsultointipäivien aikataulut ja aiheet ovat joustavia.

– Yritykset itse valitsevat milloin ja mihin osa-alueeseen he tarvitsevat sparrausta, Nii-niketo kertoo.

Ampnerin Pasi Törmänen ja Mika Jantunen odottavat jo konsultoinnin alkamista.

– Olemme valinneet markkinoinnin, rahoituk-sen ja sopimusasiat aiheiksi, joihin keskitym-me. Haemme ihan konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja liittyen tiettyyn tuotekehitysprojek-tiimme.

– Odotamme konsultoinnilta myös ideoita ja toimintamme tarkastelua ulkopuolisen silmin. Tähän mennessä suuria yllätyksiä ei ole tullut, joskin luennot ovat antaneet paljon ajatelta-vaa, pohtivat Törmänen ja Jantunen.

Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamaa kou-lutushanketta on suunniteltu yhdessä Vaa-sanseudun Kehitys Oy Vasekin kanssa.


Parasta ovat asiantuntevat luennoitsijat, jotka ovat selvästi

itsekin tehneet sitä mistä puhuvat

Työelämä kaipaa kielitaitoisia ammattilaisiaTuoreen tutkimuksen mukaan ruotsin kielen aseman uskotaan säilyvän nykyisellä tasolla etenkin Vaasan seudulla ja muilla kaksikielisil-lä alueilla Suomessa, vaikka englannin kieltä pidetäänkin merkittävimpänä kielenä työelä-mässä.

Levón-instituutin tutkijat Anna Martin, Riia Metsälä ja Otto Suojanen painottavat ai-heen olevan erityisen ajankohtainen Vaasan seudulla, jossa vientiyritysten määrä on mer-kittävä. Työelämä on kansainvälistynyt, joten kieliosaaminen on tärkeää.

Tutkimukseen haastateltiin työnantajan edus-tajia, yliopistoyksiköiden asiantuntijoita ja Vaasan yliopiston opiskelijoita. Lisäksi Vaa-san yliopiston opiskelijoille ja alumneille to-teutettiin sähköinen kysely.

Opiskelijat osaavat

Työelämässä arvostetaan sujuvaa kielitaitoa, jolla tarkoitetaan kykyä kommunikoida vie-raalla kielellä sekä ammattikielen hallintaa. Vaasan yliopiston opiskelijat pitävät englan-nin kielen osaamistaan varsin hyvällä tasolla, mutta toivovat kehittyvänsä etenkin kommuni-kaatio-osaamisessaan.

– Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suo-men tai ruotsin kielen osaamisen kehittämi-seen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se vaikut-taa niin kotoutumiseen kuin työllistymiseen, tutkijat kertovat.

Myös työnantajat pitävät opiskelijoiden ja vas-tavalmistuneiden kieliosaamista keskimäärin varsin hyvänä. Työnantajat kuitenkin huomioi-

vat, että ammattisanaston hallintaa sekä kieli- ja viestintäosaamista on mahdollista kehittää ja monipuolistaa opintojen aikana entisestään esimerkiksi suorittamalla oman alan opintoja vieraalla kielellä, toimimalla kansainvälisissä tiimeissä ja hankkimalla kokemuksia ulkomail-la. Kieliosaamista voi kehittää myös valmistu-misen jälkeen työelämässä.

Pari sanaakin riittää joskus

Muiden vieraiden kielten, kuten venäjän, es-panjan, portugalin ja kiinan kielten merkityk-sen arvioitiin kasvavan, mutta niihin liittyvät osaamistarpeen muutokset ovat kuitenkin vaikeasti ennustettavissa. Erityisesti yksityi-sellä sektorilla kielitaitotarpeisiin vaikuttavat yritysten strategiset muutokset, kuten hyvin-kin nopeasti tapahtuvat markkina-alueiden vaihdokset.

Vaikka englannin merkitys maailmankielenä on kiistaton, työnantajat arvostavat monipuo-lista kieliosaamista.

– Suomalaisesta näkökulmasta harvinai-sempien kielten osaaminen voi olla meriitti esimerkiksi neuvotteluissa ja muissa yhteis-työsuhteissa. Vähäinenkin kieliosaaminen voi joskus toimia jäänsärkijänä erilaisissa työelä-män tilanteissa, kertovat Martin, Metsälä ja Suojanen.

Kielitaidolla työuralle

Yliopistonlehtori Maria Järlström on tutki-nut kielitaidon merkitystä ekonomien työuralle syksyllä 2012. Asiakkaiden, toimittajien, työn-

tekijöiden, esimiesten ja johtoryhmien kan-sainvälistyminen asettaa vaatimuksia työnte-kijöiden kielitaidolle. Samaan aikaan monet suomalaisyritykset ovat ottaneet käyttöönsä yhteisen konsernikielen, joka tavallisesti on englanti.

– Enemmistön kohdalla kielitaito oli vaikut-tanut työpaikan saantiin tai siihen, että tuli ylipäätänsä valituksi organisaation palveluk-seen, Järlström kertoo.

– Yksilön ja työn kielellinen yhteensopivuus kuten myös yksilön ja organisaation välinen kielellinen yhteensopivuus ovat yhteydessä koettuihin uraliikkuvuusmahdollisuuksiin.

Osattujen kielten määrä ei kuitenkaan yk-sistään selittänyt uraliikkuvuusmahdolli-suuksia.

– Kielitaidon merkitys uraliik-kuvuuteen on kulloiseenkin tilanteeseen ja työhön si-doksissa. Kielten osaamisen määrä ei myöskään korvaa laatua eli kielellistä sujuvuut-ta ja yleisiä viestintätaitoja.

Levón-instituutti Teksti: Virpi JuppoKuva: Katja Lösönen


Levón-instituutin tutkijoiden Otto Suojasen, Anna Martinin ja Riia Metsälän tutkimuksen mukaan englannin kieli pitää pintansa merkittävimpänä vieraana kielenä työelämässä.

Harvinaisten kielten osaaminen voi olla meriitti neuvotteluissa


Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Teksti: Niina HeikkinenKuva: Mikko Lehtimäki

Man Yang ja Alexandra Afonina ovat tyytyväisiä VIPIS-hankkeen tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Sami Ilomäki ja projektipäällikkönä Severi Luoto.


Ensimmäinen askel suomalaiseen työelämään

Kiinalainen opiskelija Man kokeilee markkinointivastaavan hommia, venäläinen Alexandra taas on saanut tutustua varamyyntipäällikön työhön.

VIPIS-hanke yhdistää kansainväliset opiskelijat ja seudun työnantajat.

VIPIS-hanke (Vaasa Internship Programme for International Students) sai alkunsa 2011, kun Vaasassa päätettiin toimia sen puolesta, että kansainväliset opiskelijat pääsisivät suo-malaisille työmarkkinoille.

Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi ja Vaa-san seutu tarvitsevat töihin ihmisiä, joilla on tietämystä vieraista kielistä ja kulttuureista. Erityisesti Pohjanmaa on alueena taloudelli-sesti kehittyvä ja sillä on vahva yrittäjyyshis-toria: yritysten vienti ulottuu kaikkialle maail-maan.

Oman alan töihin

Kiinalainen Man Yang tuli opiskelemaan Vaasaan elokuussa 2011. International Bu-siness -maisteriohjelmasta valmistuttuaan Yang päätti jäädä Vaasaan saatuaan paikan yliopiston tohtorikoulutettavana. Yang halusi kuitenkin kokemusta myös yritysmaailmasta ja pääsikin onnekseen WE Tech -yrityksen osa-aikaiseksi markkinointivastaavaksi. VI-PIS-hankkeen kautta saatu työ alkoi tämän vuoden alussa.

– Nyt keskityn tohtorintutkintooni ja teen töitä WE Techillä kuusi tuntia viikossa. Olin erittäin onnekas, kun sain yritykseltä tällaisen työ-mahdollisuuden, Yang iloitsee.

Venäjältä kotoisin oleva Alexandra Afo-nina aloitti opiskelun Intercultural Studi-es in Communication and Administrati-on -maisteriohjelmassa elokuussa 2012.

VIPIS-hankkeen avustuksella Afonina pääsi aloittamaan työt toukokuussa Jokamuovi Oy:n varamyyntipäällikkönä. Osa-aikaisena työnte-kijänä myös maisteritutkielman kirjoittaminen sujuu töiden lomassa.

– Tutkimukseni käsittelee Venäjän ja Suomen välistä yritysyhteistyötä. Saan ammennettua työstäni paljon materiaalia tutkimukseeni, Afo-nina kertoo.

Silta opiskelijoiden ja yritysten välillä

Vaasan kaupungin juhlarahalla rahoitetun hankkeen tarkoituksena on toimia siltana pä-tevien ja sitoutumishaluisten opiskelijoiden sekä Pohjanmaan kolmen maakunnan alueella sijaitsevien yritysten välillä.

– VIPIS-hankkeessa lähestytään sellaisia pohjalaisia yrityksiä, jotka ovat halukkaita palkkaamaan kansainvälistä työvoimaa Vaa-san korkeakoulujen englanninkielisissä kan-didaatti- tai maisteriohjelmissa opiskelevista kansainvälisistä opiskelijoista, VIPIS-hank-keen projektikoordinaattori Sami Ilomäki kuvailee.

Opiskelijoille ilmoitetaan vapaana olevista työpaikoista, joista he voivat hakea mielei-seensä. Tämän jälkeen kunkin hakijan ansiolu-ettelot käydään läpi ja yrityksille valitaan par-haiten sopivat työntekijät. Lopuksi hakijoiden tiedot toimitetaan yritysten rekrytointiin, josta sitten kutsutaan valitut hakijat haastatteluun.

– Hankkeen avulla kansainvälisille opiskeli-joille voidaan tarjota kahden kuukauden har-joittelutuki. Tällä tavoin ulkomaalaisia osaajia voidaan alkaa sitouttaa suomalaiseen yritys-maailmaan. VIPIS on ikään kuin ensimmäinen askel kohti Suomen työelämää, hankkeen projektipäällikkö Severi Luoto kertoo.

Toimii!

Tänä vuonna työharjoitteluun haki yhteensä 85 kansainvälistä opiskelijaa Vaasan kor-keakouluista. Kaikkiaan 13 harjoittelujaksoa saatiin rahoitettua, ja seitsemää työsuhdetta on vielä yritysten toimesta jatkettu aiottua pi-demmälle.

– Kansainvälinen liiketoiminta, yritysjohtami-nen, tietotekniikka ja hoitoala ovat esimerkke-jä aloista, joilta työllistytään VIPIS-hankkeen kautta Pohjanmaan yrityksiin, Ilomäki listaa.

Olemme vaarassa menettää joka vuosi suu-ren määrän koulutettua ja osaavaa työvoimaa, jos kansainväliset opiskelijat eivät onnistu löy-tämään töitä valmistumisensa jälkeen.

Hankkeeseen ollaan oltu tyytyväisiä molem-min puolin.

– Työntekijät ja työnantajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä hankkeeseen. Lähes kaikki työhar-joittelupaikan saaneet korkeakouluopiskelijat haluaisivat jäädä Suomeen vielä valmistumi-sen jälkeenkin, Luoto sanoo.


Yrittäjä Ari Tulla

E 35-vuotias, asuinpaikka San Francisco

E BetterDoctor-yrityksen perustaja

E Työskennellyt aiemmin British American Tobaccolla ja Nokialla

E Harrastukset: lumilautailu, surffaus, kiipeily

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Teksti ja kuvat: Juha Europaeus


Miljoonayritystä perustamassa

Vaasassa opiskellut Ari Tulla johtaa kasvuyritystä San Franciscossa.

Vaasassa kauppatieteitä opis-kellut, nykyään San Franciscos-sa yrittäjänä toimiva Ari Tulla on ollut maailmalla yhtäjaksoi-

sesti noin 12 vuotta. Hän toimi muun muassa markkinointitehtävissä Nokialla, mutta kun yh-tiö muutama vuosi sitten hyppäsi Microsoftin kelkkaan, päätti Tulla perustaa ystävänsä Ta-pio Tolvasen kanssa oman yrityksen.

BetterDoctorin tavoitteena on auttaa netissä ihmisiä löytämään heille sopivia lääkäreitä. Yrityksen parin toimintavuoden jälkeen nettisi-vulla on kävijöitä lähes miljoona kuukaudessa.

Liikeidea syntyi, kun Tullan perheessä oli tar-vetta terveyspalveluille, mutta oikean lääkärin löytäminen oli vaikeaa. Yhdysvalloissa potilas voi vapaasti valita lääkärinsä, ja erikoistumis- alueita on yli sata. Seuraava askel on etsiä lääkäri, joka hyväksyy vakuutukset. Sitten on osattava valita vielä hyvä lääkäri.

Palvelulle on selvästi kysyntää. Seuraava vai-he on yrityksen kasvattaminen. Alkupääoma tuli Nokialta saaduista lähtörahoista, ja Bet-terDoctor sai juuri varmistettua yli kolmen mil-joonan dollarin rahoituksen. Nyt firmassa on Tullan omia ja muiden sijoittajien rahoja lähes 4,5 miljoonaa dollaria. Työntekijöitä on 20 ja heitä tarvitaan lisää.

Rahoitus haasteena

Yrityksen alku on yleensä aina hankala. Yrit-täjä on vastuussa vain itselleen. Toinen iso haaste kasvuyrittäjälle on kerätä rahaa.

– Kukaan ei kirjoita niistä, jotka eivät koskaan saa rahoitusta. Osa taas saa, mutta epäon-nistuu, Tulla muistuttaa.

– Jos et ole teknologia-alalla, Piilaakso on raju maailma asua. Asuntojen hinnat ovat taivais-sa.

Yhdysvalloissa lääkäriasemat käyttävät mark-kinointiin 35 miljardia dollaria vuodessa. Kil-pailijoitakin BetterDoctorilla on, mutta muut tekevät enemmän online-markkinointia. Muil-la raha tulee mainoksista, sen sijaan Better-Doctorin veloittaa transaktiosta, kun kuluttaja menee lääkäriasemalle.

Suomalainen on hyvä työntekijä

Rahoituksen lisäksi kasvuyrityksen haaste on saada työntekijöitä hyppäämään hyvis-tä firmoista, hyviltä palkoilta, epävarmaan soutuveneeseen joka on kokoajan vaarassa kaatua. BetterDoctorin ydintiimi on Tullan tut-tuja tai tutun tuttuja. Sittemmin BetterDoctor on saanut apua Aalto-yliopiston Start up life -ohjelman kautta. Nyt firmassa on kahdeksan suomalaista työntekijää, 12 tulee muualta.

– Suomalainen on erittäin hyvä työntekijä, Tulla sanoo. – Monet koodaajat ovat kuin luotuja työsken-telemään pienessä yrityksessä. Suomalaiset ovat itseohjautuvia. He eivät jää odottamaan ohjeita.

Tullan mukaan yliopistoissa kasvaa tulevai-suuden sukupolvia ja pienikin voi kasvaa ko-koaan suuremmaksi.

– Pienen yliopiston, kuten Vaasan, kannattaa keskittyä suuriin tavoitteisiin. Vaasankin opis-kelijat voivat hakea meille töihin esimerkiksi Aallon start up -ohjelmien kautta.

– Opiskelijoiden pitää itse päättää tehdä yli-opistosta hyvä paikka. Opiskelijat voivat luoda yliopistostaan brändin.


Elämän suola Teksti: Ville RintalaKuvat: Ville Rintala

Vanhoja pelejä – uusia tuttavuuksia

Vuonna 2007 perustettu Retropelikerho Pelikasetti kerää yhteen vanhoista peleistä ja pelikoneista kiinnostuneet. Kerhon Facebook-ryhmässä on yli 70

jäsentä, ja itse kerhossa kolmisenkymmentä jäsentä.

Muutaman asiasta kiinnostuneen päähän-pistosta alkunsa saanut Pelikasetti aloitti epävirallisesti toimintansa jo vuonna 2005 Olli Raatikaisen aloitteesta. Ensimmäisellä kerralla osallistujia oli vain muutama ja ainoa paikalle tuotu pelikonekaan ei toiminut.

Nykyään – yli 90 tapaamiskerran jälkeen – Pelikasetin tapahtumissa on mukana monin

kerroin sekä osallistujia että pelilaitteita. Jä-senten kokoelmista löytyy jo lähes jokainen Suomen kaupoissa myyty pelilaite 70-luvun lopun TV-peleistä lähtien. Vanhin laite on vuo-simallin -78 Atari, jolla pelataan mm. alkupe-räistä Pac-Mania ja Space Invadersia.

– Ihan kaikkia mahdollisia laitteita ei mei-dän kokoelmistamme löydy, mutta arviolta yli

90 prosenttia kuitenkin, viestinnän yliopis-to-opettaja Raatikainen laskeskelee.

Rentoa tunnelmaa pelaamisen kera

Pelikasetti kokoontuu Fabriikissa joka toi-nen viikko tavallisesti torstai-iltaisin. Paikalle

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaavapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikäantaa virtaa yliopistolaisille.


Jäsentemme kokoelmista löytyy

lähes jokainen Suomessa myyty

pelilaite

MBA Entrepreneurial

Kasvuhakuisen ja –haluisen yrityksen sekä kehittymis-intoisen julkisen organisaation täydennyskoulutusohjelma

Entrepreneurial MBA on johdon täydennys-koulutusohjelma, 100 op. Ohjelma koostuu moduleista. Mikäli osallistuja haluaa MBA–diplomin, tulee hänen hyväksytysti suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA –ohjelmaan kuu-luvat opinnot. Myös yksittäisten moduulien suorittaminen on mahdollista. Seuraava kou-lutus alkaa syksyllä 2013.

LISÄTIEDOT: Helena Eteläahop. 029 449 8198, [email protected] uva.fi /levon/koulutus

Johtamisen huippuseminaari Ajassa liikkuu

entistä monipuolisempana 17.-18.9.2013. Tervetuloa!

LEVÓN-INSTITUUTTI

Johtaja, esimies, asiantuntijaTule mukaan suosittuun JOKA Johtajana kasvaminen -ohjelmaan. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013.

LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, [email protected] uva.fi /levon/koulutus

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, joka välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa, tutkii ja tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Talouselämä -lehti arvosti vuonna 2012 johtamisen täydennykoulutusohjelmamme Suomen halutuimpien joukkoon.

LEVÓN-INSTITUUTTI

The program is organized in cooperation with Robert Gordon University/Aberdeen Business School and the University of Vaasa.

The Energy Business MBA is a 2,5 year program for energy experts, managers and leaders. The program considers the energy business to be the whole value system consisting of both energy production and distribution chains as well as the equipment and service providers.

Applications deadline is December 14th

2013.

The second cohort will start with an intro-ductory day in December 2013 and the fi rst module will start in January 2014.

Further information www.uva.fi /ebmba/english

FUEL FOR THOUGHTE n e r g y f o r b u s i n e s s

e n e r g y b u s i n e s s

MBA

LEVÓN-INSTITUUTTI

Yrityksen talousohjaus käynnistyy 13.1.2014

Kysy lisää

MBAEntrepreneurial

Kasvuhakuisen ja -haluisen yrityksen sekä kehittymis-intoisen julkisen organisaation täydennyskoulutusohjelma

Entrepreneurial MBA on johdon täydennys-koulutusohjelma, 100 op. Ohjelma koostuu moduuleista. Mikäli osallistuja haluaa MBA-diplomin, tulee hänen hyväksytysti suorittaa kaikki Entrepreneurial MBA -ohjelmaan kuulu-vat opinnot. Myös yksittäisten moduulien suo-rittaminen on mahdollista. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013.

Lisätiedot: Helena Eteläaho p. 029 449 8198, [email protected]/levon/koulutus

saapuvat ovat sopineet tapaamiseen tuota-vista laitteista sekä alustavasta ohjelmasta. Kokoontumisten sisältö tosin muuttuu välillä suunnitellusta, ja sovittu turnaus saattaakin vaihtua leppoisaksi pelimuistoista jutusteluksi tai laitteiden korjailuksi.

– Tapaamisissa tehdään sitä, mikä sillä het-kellä kiinnostaa, Raatikainen kuvailee.

Tapaamisissa käy kaiken ikäistä väkeä, naisia ja miehiä, juuri aloittaneista fukseista vanhoi-hin konkareihin. Kaikki ovat tervetulleita Peli-kasetin toimintaan – riittää, että kiinnostusta vanhoihin peleihin löytyy. Helpoiten mukaan pääsee liittymällä kerhon avoimeen Face-book-ryhmään ja seuraamalla ilmoituksia tu-levista tapahtumista.

Mikä on retroa? Pelikasetin säännöissä ei ole kirjattuna vi-rallista kantaa siihen, mikä on retroa, mut-ta noin 15 vuotta on kulkenut kirjoittamat-tomana rajapyykkinä. Raja luonnollisesti siirtyy ajan myötä, ja nykyiset uutuuspe-lit ovat joskus tulevaisuudessa retroa.

Mistä retropelejä kannattaa hankkia? Vanhoja pelejä ja laitteita voi löytää omien nurkkien lisäksi esimerkiksi tuttavien vin-teiltä, kirpputoreilta, nettihuutokaupoista ja ulkomaisista nettikaupoista.

– Pudotimme kerhon nimestä pois mainin-nan Vaasan yliopistosta, jotta saisimme kaikki retropeleistä kiinnostuneet mukaan tapahtu-miimme. Ei muuta kuin tervetuloa paikalle!

Pelikasetin seuraava julkinen tapahtu-ma on perjantaina 13.12. kello 13–18 Fabriikin saleissa F102, F118 ja F119. Muiden tapahtumien ajankohdat löydät Pelikasetin avoimesta Facebook-ryh-mästä.

Alkuperäinen Pac-Man vm. -78 Atarilla

Sarjakuva

Minun kampukseniAurinkoinen syyspäivä kampuksellaKirpeä, aurinkoinen syyskeli suorastaan pukee Vaasan yliopiston kampusta: ruska värjäsi lokakuussa puiden lehdet keltaisik-si, oransseiksi ja punaisiksi. Tulen väreissä leiskuvat vaahterat loivat upean kontrastin kirkkaan sinistä, pilvetöntä taivasta vasten.

Kuva: Rafael Rantanen

Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinul-le? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskoh-taan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitteris-sä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnusta. Parhaat otokset julkaistaan tällä palstalla!


VäitöksetLuottamus kansainvälisten yritys- partnereiden välillä luo menestystä

Ali, Tahir Markkinointi 15.11. An integrative perspective of social exchange theory and transaction cost theory on the antecedents of trust and trust-performance relationship in international joint ventures. Evidence from Nordic multinational firms.

Sukupuoli ja koulutus vaikuttavat kulttuuri- ja urheilutapahtumien kysyntään

Suominen, Seppo Taloustiede 13.11. Essays on the demand for cultural performances

Konsernituki monimerkityksinen ja tulkinnanvarainen

Hellberg, Nils Talousoikeus 1.11. Konsernituki osana elinkeinotulon verotusta.

Aineettoman palkitsemisen keinot valittava tarkoin

Handolin, Ville-Valtteri Johtaminen 24.10. Aineeton palkitseminen työntekijöiden kokemana.

Ruotsin kielen opetustavoitteet Suomessa ja Ruotsissa

Gårdemar, Gunnar Kielitieteet 4.10. Svenska enligt statens vilja. Textanalytiska perspektiv på läroplaner och kursplaner i svenska som modersmål för gymnasiet i Sverige och i Finland från 1960-tal till 2000-tal.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät kansainvälisessä toimintaympäristössä

Heikkilä, Jukka-Pekka Johtaminen 20.9. Perspectives on e-HRM in the multinational setting.

Tuoretta tiedettä

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset:

www.uva.fi/fi/research/ publications/orders/

E Pihlava, Topias, Marus Uuppo & Seppo Niemi Health effects of exhaust particles. Selvi-tyksiä ja raportteja 187.

E Hallberg, Pekka Puheenvuoro oikeusvaltiosta – Kehitys-kulkuja Suomessa ja ulkomailla. Opetus-julkaisuja 64.

E Martin, Anna, Riia Metsälä, Otto Suojanen & Arttu Vainio Kieliosaamisen tarpeet Vaasan seudulla ja Vaasan yliopistossa. Levón-instituutin tutkimuksia 138.

E Metsälä, Riia & Kari Leinamo Lähidemokratiaa etsimässä – Korpilah-telaisten, lammilaisten ja alastarolaisten vaikutusmahdollisuudet kuntaliitoksen jäl-keen. Levón-instituutin tutkimuksia 137.

E Martin, Anna, Miia Mäntylä & Merja Pakkanen Maahanmuuttajien kotouttaminen maa-seudulle kolmen sektorin yhteistyönä. Levón-instituutin tutkimuksia 136.

E Siirilä, Heli, Miia Mäntylä, Kari Lei-namo, Merja Pakkanen, Arttu Vainio & Olli Voutilainen Kohtuullinen keräyspiste hyvällä paikalla - Paikalliset mahdollisuudet ympäristöys-tävälliseen asumiseen. Levón-instituutin tutkimuksia 135.

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkai-susarjojen uusimmat julkaisut.


Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Ville Rintala

Oppia ilman suorituspaineita

I kääntyvien yliopistossa saa oppia ilman suorituspaineita ja opintopisteitä: ope-tukseen ei sisälly kuulusteluja tai tentte-

jä. Syksyisin ja keväisin järjestettävät luento-sarjat toimivat elinikäisen oppimisen tukena, edistävät hyvinvointia ja avaavat vaikutusmah-dollisuuksia.

– Vaikka opetus onkin kohdistettu ikääntyvil-le, ovat kaikki kiinnostuneet henkilöt tervetul-leita mukaan luennoille. Esimerkiksi Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijoille luennot ovat maksuttomia, kertoo avoimen yliopiston opin-topäällikkö Sonja Hakala.

Vierailevia luennoitsijoita

Vaasassa ikääntyvien yliopisto on ollut toimin-nassa vuodesta 1996 lähtien. Luentosarjojen teemat ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia.

Luennoitsijoina pyritään käyttämään mah-dollisimman paljon Vaasan yliopiston omia luennoitsijoita, mutta vierailevina puhujina on nähty myös valtakunnallisesti tunnettuja vai-kuttajia. Esimerkiksi isä Mitro veti luentosalin täyteen väkeä luennoidessaan kohtuullisesta elämästä.

– Keskimäärin luennoille osallistuu 30–70 henkilöä.

Akateemisuus ja keveys käsi kädessä

Ikääntyvien yliopistolla on myös valtakunnal-linen neuvottelukunta, jossa verkostoidutaan, vaihdetaan ideoita sekä päätetään opetuksen suuntaviivoista ja linjauksista.

– Vaikka tarkoituksenamme on pitää luento-sarjat kiinni yliopistollisuudessa, on ohjelmas-sa välillä myös kevyempiäkin luentoaiheita, Hakala kertoo.

Ikääntyvien yliopisto järjestetään Vaasan yli-opiston avoimen yliopiston, Vaasan kesä- yliopiston ja Vaasa-opiston yhteistyönä.


Ikääntyvien yliopisto tarjoaa opetusta ilman

suorituspaineita

Kaikki kiinnostuneet ovat

tervetulleita luennoille

BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

O n leaving Vaasa and my job at the university in 2005 to participate in a multicultural educational project I

had every intention of returning, but had no idea that it would take me so long. In the time between I spent periods in Vietnam and Rus-sia on the project and later taught in China on three occasions and went on exchange to France, Germany, Italy, Poland and Czech Republic. It has been a long trail which even-tually led me back to the place where I started in Finland, and it is good to be back – even if a little later than anticipated.

A lot of positive developments have taken place: the renovation and improvements in the physical surroundings are noticeable, as are the increased numbers of foreign students taking part in international degree programmes, and there are a number of new foreign teaching staff and researchers. The atmosphere is international, friendly and wel-coming, and in a relatively small campus it feels almost like an extended family. In terms of my own job as an English teacher, I am glad to see that writing skills are being fore-grounded and that is an area that will become

increasingly important as more academic publications will be produced in English. I hope I can make a contribution to supporting that output in my work here in the future. Some things have not changed that much: there are many familiar faces still around (per-haps looking a little older than before, myself included), and the campus setting right by the sea with its wonderful combination of old and new buildings must be unmatched almost any- where in Europe. I have spent probably too much time in the last two months gazing out of classroom windows at the sea view.

Being a teacher in the University of Vaasa gives you the opportunity to develop your work in a situation of academic freedom and autonomy where you are trusted to develop and deliver courses in the best way you see fit. This freedom and trust is very motivating as it does not exist in every institution. There is support and cooperation at the same time and a democratic atmosphere where you feel you will be listened to and your voice heard. The relatively small size of the university also makes you feel motivated to participate and

feel you are important and can contribute. The students are cooperative, enthusiastic and the groups I have been teaching this term have been fun to work with. The increased number of international students in the teach-ing groups makes a positive impact.

The greatest achievement in Finland is offer-ing free education and lifelong learning. After seeing in many foreign countries the sacrific-es that families have to make to educate their children I realize its importance.

The biggest intercultural difference between Finland and the UK has been and remains the toleration of silence (high in Finland, low in the UK). In the beginning, sitting in awkward silence in taxis or next to someone in a train was sometimes a painful experience. How-ever, Finland is rapidly internationalizing with people becoming more used to communicat-ing with foreigners, and vice versa.

Second Coming

NAME: John Shepherd AGE: 40HOME COUNTRY: UK (Yorkshire, England)POSITION: University teacher/researcherWORK IN HOME COUNTRY: Teacher and head of

department in 3 Cleveland schools FAMILY: 2 adult children, one working in London,

one a student in YorkshireFAVOURITE OCCUPATION AS A CHILD: Cycle rides

with my Dad in the countrysideBEST CHARACTERISTIC: Loyalty, hard workMOTTO: Keep on going!


Tiesitkö?

Oppivatko jotkut kieliä helpommin kuin toiset?

Tervahovin synty

Käsitys hyvästä tai huonosta kielipäästä on aika yleinen, ja käsitys kie-lellisestä lahjakkuudesta rajautuu usein luokkahuoneessa tapahtuvaan oppimiseen. Edellytys oppia vierasta kieltä on kuitenkin ennen kaikkea sidoksissa kielelle altistumiseen, kielen sisäistämiseen ja sen käytössä harjaantumiseen, jossa korostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys.

Tutkimuksissa on löydetty eroja lasten ja nuorten sekä vanhempien ihmisten kieltenoppimisen välillä: nuorempana oppii helpommin ään-tämisen ja artikuloinnin, koska omasta aksentista on vanhempana vai-keampi päästä eroon. Aikuisena oppimista edistää puolestaan se, että on selvillä tavoitteista ja keinoista päästä niihin.

Myös useampaa kieltä jo taitavat oppivat useimmin helpommin uuden kielen, koska opittua voi peilata muiden kielen järjestelmiin ja oppimis-prosesseihin. Loppujen lopuksi vieraan kielen oppimisessa on kyse tarjotuista ja tarjoutuneista mahdollisuuksista, joiden hyödyntäminen on kiinni omasta motivaatiosta.

Vastaajana Nina Pilke, ruotsin kielen professori, filosofisen tiedekunnan varadekaani

Muistatko?

Vaasan yliopiston uusi kampus valmistui Palosaarelle vuonna 1994. Kaupunginjohtaja Juhani Turunen, kauppatieteiden kunnia-tohtori Mauri Palomäki ja pääministeri Esko Aho olivat tarkasta-massa, kuinka Tervahovin peruskiven muuraus otti sujuakseen.


Kysy lisää:opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat)[email protected]

facebook.com/vaasanyliopisto.avoin

AVOIN YLIOPISTO

uva.fi/avoin

Avoimessa yliopistossa voit suorit-taa eri oppiaineiden opintokokonai-suuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Opiskelu on mahdollista Vaasan yliopistossa sekä yhteistyöoppi-laitoksissamme eri paikkakunnilla.

Iltaisin ja viikonloppuisin

Verkossa

Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista

Halutessasi myöstutkintotavoitteisesti

Opiskele avoimessa yliopistossa

Well done! E Professori Peter Gabrielsson on nimi-

tetty Journal of International Marketing -lehden julkaisutoimikuntaan kaudelle 2013–2016. Lehti julkaisee tieteellisiä ja johdon kannalta relevantteja artikkeleita kansainvälisen markkinoinnin alueelta.

E KTT, dosentti Arto Rajala on aloittanut 1.11. markkinoinnin professorina. Rajala siirtyy Vaasaan Aalto-yliopiston kauppa-korkeakoulun Business Networks -alueen tutkimusjohtajan tehtävistä.

E Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiö on myöntänyt Vaasan yliopiston tohtorikou-lutettava Liandong Zhulle, professori Josu Takalalle ja tutkimusjohtaja Erkki Hiltuselle 3 000 euron Åbo Akademi -palkinnon. Palkinto jaettiin yliopiston ava-

jaisjuhlassa 2.9. Tutkimuksessa pyrittiin optimoimaan mikrolevä Chlorella zofin-giensis´n viljelyolosuhteita ja biomassan tuotantoa hyödyntäen sikaloiden jäteve-siä.

E Vaasan yliopisto on myöntänyt vuonna 2013 dosentin arvon seuraaville: VTT Hilkka Vihinen, aluetiede (vertaileva aluekehitys), FT Antti Rasila, matema-tiikka ja KTT Timo Torkkel, vero- ja kir-japito-oikeus.

E Yliopisto-opettaja Helena Haapion tut-kimuspaperi palkittiin Best Paper Awar-dilla kansainvälisessä International As-sociation for Contract and Commercial Management -järjestön Academic Forum konferenssissa Phoenixissä lokakuus-

sa. Haapio rakentaa paperissaan ”Good Contracts – Bringing Design Thinking into Contract Design” hyvän sopimuksen kriteereitä, joissa yhdistyvät taloudellisesti ja oikeudellisesti tasapainoinen sisältö ja design-ajatteluun pohjautuva käyttäjäläh-töinen suunnittelu.

Tutkimushanke- rahoitukset

julkaistaan Research Newsissä

wwww.uva.fi/researchnews

to 21.11. klo 18 Professori Jussi Kantola: ”Kaikki suunnittelemaan! Henkilöstön osallistaminen”

2014 23.1., 20.2., 20.3., 16.4., 15.5. TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy. Vaasan yliopisto pidättää oikeuden muutoksiin. Tarkista päivämäärät ja luennoitsijat osoitteessa uva.fi/minajatiede

Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mut-ta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede on median ja yliopiston yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiin-toisiin tutkimusaiheisiin.

Kaikille avoimet maksuttomat luennot ovat keskustelevia tapahtumia kahvikupposen äärellä keskellä kaupunkia. Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita, ja asiaa taus-toitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

Seuraavat yleisöluennot (Pohjalainen, Hietasaarenkatu 19, Vaasa):

uva.fi/minajatiede

vox cordis 4/2013

Documents