VUOSIKERTOMUS 2015

SISÄLLYS3 Haminan Energian vuosi 2015

4 Toimitusjohtajan katsaus

8 Varatoimitusjohtajan katsaus

14 Suomen energiavuosi 2015

18 Energialiiketoiminta

20 Verkostoliiketoiminta

22 Tietohallinto

24 Yhteiskuntavastuu

28 Hallituksen toimintakertomus

30 Hallitus

32 Tilinpäätös

50 Yhteystiedot

SISÄLLYS3 Haminan Energian vuosi 2015

4 Toimitusjohtajan katsaus

8 Varatoimitusjohtajan katsaus

14 Suomen energiavuosi 2015

18 Energialiiketoiminta

20 Verkostoliiketoiminta

22 Tietohallinto

24 Yhteiskuntavastuu

28 Hallituksen toimintakertomus

30 Hallitus

32 Tilinpäätös

50 Yhteystiedot

Haminan Energia Oy on monipuolinen

energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut

yritys, joka on 100 % Haminan kaupungin

omistuksessa. Toimintamme selkärangan

muodostavat sähkön-, maakaasun-,

kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden

ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja

prosessiteolllisuuden erilaisten

energiapalveluiden tuotanto.

3

4

PERUSTAN RAKENTAMISEN VUOSI

Vuosi 2015 oli uuden liiketoiminnan perustan rakentamisen vuosi Haminan Energialle. Toimintavuonna saatettiin valmiiksi merkittävät panostukset uusiutuvaan energiaan. Valmistuneet kaksi uutta tuulivoimalaa ja biokaasulaitos olivat suuruudeltaan yhteensä 16 M€ investointi ja tuottavat yhteensä 40 GWh uusiu-tuvaa, päästötöntä energiaa. Biokaasulaitos tuottaa myös lannoitteita maanviljelykseen ja korvaa osaltaan teollisia valmisteita.

LNG-terminaali otti konkreettiset askeleet eteenpäin, kun Haminan Energia ja Alexela Varahalduse AS perustivat keväällä yhteisyrityksen terminaalin rakentamista varten. LNG tulee olemaan vahva polttoaine teollisuudelle ja meri- ja maantieliikenteelle ja mahdollistaa LNG:n käytön myös alueemme ulkopuolel-la, siellä missä maakaasuverkkoa ei tällä hetkellä ole. LNG:n kustannustehokas kuljetusmatka on useita satoja kilometrejä. LNG on myös tärkeä kilpailutekijä HaminaKotka Satamalle ja satamasidonnaiselle teollisuudelle.

Vuoden lopussa yhdessä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n kanssa perustettu Kaakon Alueverkko Oy on osoitus järkevästä yhteistyöstä energiayhtiöiden välillä. Yhtiö hallinnoi 110 kV sähköverkkoa ja mahdollistaa suuren teollisuusasiakkaan sijoittumisen kustannustehokkaasti alueelle. Järjestelyllä vältetään tehottomat rinnakkaisinvestoinnit verkkoihin.

Tietohallinnon uudistamisprojekti on tätä kirjoitettaessa käyttöönottovaiheessa ja toteutuu vaatimuk-siemme mukaisesti. Jouduimme valitettavasti vaihtamaan keskellä vuotta toimittajaa, mutta uuden toimit-tajan avulla olemme saaneet järjestelmän käyttöön ennätysajassa.

Hamina on valitettavasti ollut konkurssien ja yritysten lopettamisien kohteena viime vuosina. Toimin-tavuonna supistuksia ei onneksi ollut. Konkurssiin joutunut käytettyjen öljyjen käsittelylaitoskin aloitti uudelleen toimintansa ja on pikkuhiljaa saanut nostettua tuotannon halutulle tasolle.

Tehdyt investoinnit ja järjestelyt ovat rasittaneet yhtiön toimintavuoden tulosta huomattavasti. Inves-tointien jälkeen yhtiöllä on nyt vahva perusta tuleville vuosille.

ENERGIAMARKKINAT 2015

Vuosi 2015 oli haastava energiamarkkinoilla niin kansainvälisesti, kuin Haminan Energiallekin. Perusvireenä oli edelleen talouslama, joka on painanut energian käytön n. 20 % alhaisemmalle tasolle myös Haminassa. Yrityksien investoinnit ovat lykkääntyneet poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden takia. Venäjän talous-tilanne, rahoitusvaikeudet ja kaupan sanktiot ovat pysäyttäneet lähestulkoon kaikki Venäjän kauppaan liittyneet investoinnit alueella.

Raakaöljyn, hiilen ja päästöoikeuksien hinnat ovat puolittuneet vuoden aikana kansainvälisen taloustaan-tuman takia. Euroopassa tuetaan tämän lisäksi vielä hullun lailla uusiutuvaa energiaa, lähinnä tuulivoimaa, syöttötariffeilla. Tukemisen jälkeen tämä sähkö, jolla ei ole tuotantokustannuksia syöttötariffin saatuaan, tungetaan väkisin markkinoille alhaisimmalla mahdollisella hinnalla. Syöttötariffijärjestelmä on sekoittanut sähkömarkkinat ja aiheuttanut sen, ettei mitään uutta kapasiteettia kannata rakentaa markkinaehtoisesti. Uuden kapasiteetin saamiseksi on tarjottava joko syöttötariffia tai kapasiteettitukea. Tilanne on aivan järjetön, kun näiden ohjauskeinojen lisäksi yritetään ohjata energiantuotantoa päästökauppamekanismilla.

Tilanteen järjettömyyttä kuvaa hyvin se, että päästöt ovat lisääntyneet Euroopassa, ruskohiiltä ja jopa ydinvoimaa tuetaan, Ruotsissa on päätetty sulkea ydinvoimaloita 3000 megawatin edestä ja Suomesta on poistunut markkinoilta hiili- ja öljylaitoksia 2000 megawatin edestä. Toimivia laitoksia ajetaan alas syöt-tötariffilaitosten tieltä. Kuvaavaa on, että Haminan Energian ei enää kannattanut ylläpitää vuonna 2006 käyttöönotettua, toimivaa tuulivoimalaa Ajoksessa, vaan se päätettiin myydä purettavaksi. Tuulivoimala si-nänsä oli toimiva, mutta ilman syöttötariffia voimalaa ei kannattanut ylläpitää vallitsevilla markkinahinnoil-la. Nykyinen häiriintynyt markkinatilanne poistaa valtavasti toimivaa kapasiteettia Suomesta ja Ruotsista. Edessä on tehopula, vaikka Suomessa rakenteilla olevat ydinvoimalat saataisiin käyttöön suunnitellusti. Syöttötariffeista tulisi tulevaisuudessa ehdottomasti luopua, ja korvata järjestelmä pelkästään päästöjen mukaan markkinaehtoisesti ohjautuvaksi järjestelmäksi. Ei ole millään muotoa kansantaloudellisesti järke-vää poistaa ja korvata hyvin toimivaa kapasiteettia sellaisella, jota ei ole rakennettu markkinaehtoisesti, vaan yhteiskunnan verovaroilla.

Mikäli joskus pääsisimme tavoitteeseen, jossa tuotantoa ohjattaisiin vain yhdellä komponentilla; mark-kinaehtoisesti, tekniikkariippumattomasti ja vain päästöperusteisesti, toimisivat markkinat oikein, ja saisim-me luotua pitkäjänteisiä investointeja tuotantokapasiteettiin.

Tässäkin mallissa olisi tärkeää huomioida kaikki päästöt; myöskin hiukkaset, eikä millekään polttoaineel-le saisi antaa nollapäästöjä uusiutuvuuden perusteella. Mikäli haluttaisiin panostaa kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, tulisi sen tapahtua investointitukien kautta. Tuotantomuotojen polttoaine- ja käyttökustannusten tulisi ohjautua pelkästään raaka-aine- ja päästökustannusten mukaan, jolloin alihintais-ta tuotantoa ei tunkeutuisi markkinoille vääristämään tilannetta. Poliittinen ohjaus voisi tässä tilanteessa ajantasaisesti päättää tuettavista investoinneista ilman sitoutumista tuleviin, ja varsinkin ennakoimattomiin kustannuksiin, ja tuen aiheuttamiin vaikutuksiin. Saksan energiakäännös on varoittava esimerkki siitä, miten uusiutuvaa tuulituotantoa tuetaan kotitalouksien maksamilla merkittävillä tuilla, ja tuotettu sähkö myy-dään alihintaisena naapurimaihin. Voittajina ovat yksityiset sijoittajat ja kärsijöinä kotitaloudet ja ilmasto.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Markkinatilanteen aiheuttamasta toimivan kapasiteetin alasajosta saatiin varoittava esimerkki vuoden 2016 loppiaisena, kun Suomeen tuli pidempi kylmä jakso. Lämpötila ei kuitenkaan ollut poikkeuksellisen kylmä, ja teollisuuden käyttöaste oli totuttua alhaisempi. Tästä huolimatta sähköteho ylsi yli 15 GW:n, ja Suomi ei olisi selvinnyt tilanteesta ilman Venäjältä saatua sähköä. Ei ole kovin viisasta normaalioloissa nojata yli 20 %:n sähköntuontiin naapurimaista. Jotkut poliitikot tosin ovat sitä mieltä, että kyllä kuluttajat hyväksyvät tilanteen, jossa on muutamia hetkiä tosi kallista energiaa, kunhan valtaosan ajasta olemme halvan energian nauttijoina. En voi vastuullisena toimijana jättää Suomen huoltovarmuutta markkinoiden varaan. Ehkä tarvitsemme Etelä-Suomeen tehopulasta samanlaisen opetuksen kuin Tapaninpäivän myrs-kyistä verkkojen säävarmuuteen. Voisi muuttaa ajatuksia.

MARKKINOIDEN VALVONTA

Tätä kirjoittaessa kohutaan paljon siirtomaksujen kohtuullisuudesta ja Carunan hinnankorotuksista. Kes-kustelussa syyllistetään verkonhaltijat sekä verkkoyhtiöiden omistajat härskistä ahneudesta. Asiaa ei tulisi katsoa näin yksisilmäisesti. Varatoimitusjohtajan katsauksessa on lähempi kuvaus kohtuullisuuden valvon-nasta ja menetelmistä. On ehkä syytä pohtia, miksi olemme ajautuneet näihin ongelmiin verkostojen laadussa ja hinnoittelun ”kohtuuttomuudessa”.

Ongelman perusydin on siinä, että Suomen viranomaiset haluavat kaikessa ja ensimmäisinä ottaa käyttöön EU:n asetukset ja valvontamenetelmät energiamarkkinoille. Määräysten soveltamisessa Suo-meen unohdetaan markkinoiden koko, toimintatavat ja Euroopan energiamarkkinoiden ongelmat. Eu-roopassa on satoja miljoonia sähkö- ja kaasuasiakkaita pienellä alueella, kun taas Suomessa on alle 3 mil-joonaa sähköasiakasta ja alle 50 tuhatta kaasuasiakasta. Silti ajetaan ensimmäisenä markkinoita koskevat määräykset voimaan Suomessa.

Sähkö- ja kaasumarkkinoille on asetettu tuo kohtuullisen tuoton valvontamalli, jonka menetelmiä ja kaavojen muodostumisen perusteita en vieläkään ymmärrä, yli kahdenkymmenen vuoden tutkinnan jälkeen. Menetelmillä kyllä saadaan luotua perusta valvonnalle, ja jokainen energiayhtiö osaa näiden kaavojen perusteella laskea itselleen tavoiteltavan ”kohtuullisen” tuoton. Kohtuullisen tuoton tavoittelulla ei kuitenkaan ole ohjattu kestävään, pitkäjänteiseen kehitykseen verkkotoiminnassa. Painopisteen siirtä-minen pelkästään sijoitetun pääoman kohtuullisen tuoton arviointiin on luonnollisesti ohjannut alan ja sijoittajien kiinnostuksen keskittymään vain ”laiskaan” pääomaan ja sen tuottavuuteen. Energiayhtiöistä on tullut haluttuja sijoituskohteita, ja operaatioita hoidetaan kekseliäillä pääoman vivuttamisilla. Valvon-tamenetelmässä on unohdettu, että kyseessä on yhteiskuntaa palveleva perustoiminto, ei sijoituskohde.

Ennen sähkömarkkinalakia alan toimijat valvoivat tehokkaasti toisiaan, ja alhaiset siirtohinnat ja kes-keytysajat olivat yrityksen kunnia-asia. Myös energian hinnat siirtomaksuineen olivat EU:n halvimpia, kuten nykyiselläänkin. Nyt valvontamallin ohjaamina tarkastellaan vain pääomien tuottavuutta. Varoitin jo alkuvaiheessa, että valvontamallin rakenne ajaa yhtiöt karsimaan investointeja ja keskittymään koh-tuullisen tuoton hallintaan, ja näin kävi. Valvontamallin alhainen tuottotaso ei ole vuosiin sallinut järkeviä investointeja. Lisäksi malli rankaisee ylimääräisestä varautumisesta ja varmuustason ylläpitämisestä mää-räyksellä, jossa yhtiön toimivallassa olevia operatiivisia kuluja, suomeksi sanottuna henkilöstö- ja kunnos-sapitokuluja, tulee vuosittain alentaa. Kuvitelma, että tämä tarkoittaa toiminnan tehostamista on täysin väärä, sääntö ohjaa laadun minimoimiseen.

Myrskyt herättivät viranomaiset ja poliitikot kilvan vaatimaan lisäinvestointeja verkostoihin. Valvonta-malli ei olisi tätä mahdollistanut, ja sen takia mallia ja pääomantuottoa nostettiin roimalla kädellä. Eikö viranomaisten ja poliitikkojen mieleen tullut, että investointeihin vaadittava rahoitus tulee asiakkailta?

6

LNG on myös tärkeä kilpailutekijä

HaminaKotka Satamalle ja satamasidonnaiselle

teollisuudelle.

Tuntuu siltä, että marssiessamme EU:n mallioppilaan polkua kaikissa asioissa ja halutessamme ottaa kaikki EU:n energiamarkkinoiden kehitysideat ensimmäisinä käyttöön unohdamme Suomen tilanteen, rajalliset markkinat ja toimijat Suomessa.

Suomi halusi ottaa ensimmäisinä EU:ssa käyttöön etäluettavat mittarit kaikille käyttäjille. Tämä maksoi asiakkaillemme arvoilta 800 M€, ja nyt olemme tilanteessa, jossa muissa EU-maissa ei ole laajamittaisesti otettu käyttöön etäluettavia mittareita. Ja päällepäätteeksi, Suomen järjestelmä näyttää olevan jo uusimi-sen tarpeessa verrattuna tuleviin EU-tavoitteisiin.

Sähkömarkkinoiden toimivuutta parantamaan on päätetty ottaa käyttöön kansainväliset NBS- ja Datahub-järjestelmät, joiden kustannukset suhteessa meidän rajallisiin käyttäjämääriimme ovat asiakkail-le kohtuuttomat. Suomi haluaa olla taas kärkijoukossa poistamassa markkinoilta sellaisia sähkökaupan esteitä, joita Suomessa ei edes ole. Merkillistä on, ettei näiden asioiden kustannuspaineista keskustella enempää.

Kaasumarkkinalakia ollaan uudistamassa muuttunutta tilannetta vastaavaksi sekä täyttämään pa-remmin EU:n 3. energiamarkkinapaketin vaatimuksia. Valmistellussa lakiesityksessä on hyvänä asiana biokaasun ja LNG:n vapaa pääsy markkinoille, kilpailun avaaminen sekä venäläisen putkikaasun mark-kinamonopolin rajoittaminen. Harmittavaa on kuitenkin, että pääpaino valmistelussa on kohdistunut kantaverkkoyhtiön sääntelyn ja eriyttämisen rakentamiseen ja säännöstön luomiseen. Samoin rakenne-taan tase- ja energianhallintajärjestelmiä, jotka on tarkoitettu EU-tasoiselle kaasumarkkinalle, jossa toimii useita kantaverkko-operaattoreita, on useita kaasun toimittajia sekä mittava LNG-infrastuktuuri. Suo-messa on luotettavat kaasumarkkinat, eikä meidän rajallinen markkina, vajaat 50 tuhatta asiakasta, kestä satojen miljoonien asiakaspohjalle tarkoitettua sääntelyä ja tietohallintojärjestelmiä. Kalliin eriyttämisen ja mittavat järjestelmät rahoittavat loppukädessä taas kaasuasiakkaat.

Suomen valtio on myös panostanut kaasualaan. Gasumin siirto täysin valtion yhtiöksi lunastamalla Gazprom pois omistuksesta on täysin ymmärrettävää, valtio haluaa säilyttää tärkeän kantaverkkotoimin-nan omassa määräysvallassaan. Samassa yhteydessä kuitenkin Gasum ja Gazprom sopivat hintaerimieli-syytensä kaasun hinnoittelussa, ja muutos toi epämiellyttävän yllätyksen kaasuasiakkaille.

Samoin valtio on perustanut Balticconnector Oy:n, jonka tarkoituksena on rakentaa kaasuputkiyhteys Suomesta Viroon ja edelleen Eurooppaan. Alan toimijat ja Gasum ovat epäilleet hankkeen kannattavuut-ta ja tarpeellisuutta. Rakennettava putki ei tule lisäämään kilpailua kaasumarkkinoilla. Eikö valtion tulisi olla vain luomassa edellytyksiä markkinaehtoiselle kehitykselle?

Mikäli kaasumarkkinoita halutaan todella edistää Suomessa, ei se onnistu mittavia valvontahimmeleitä rakentamalla ja samanaikaisesti järjestelmäkustannuksia sekä investointikustannuksia lisäämällä. Kaasun kilpailukykyä on jo riittävästi alennettu korottamalla verotus kahdeksankertaiseksi muutamassa vuodessa.

BYROKRATIAN PURKUTALKOOT

Suomessa on aloitettu byrokratian purkutalkoot ja hyvä näin. Tuulivoiman rakentamisen byrokratia on saatu ministeri Lauri Tarastin selvitystyön jälkeen jo varsin kohtuulliselle tasolle. Eri viranomaiset ovat purkaneet osaltaan rakentamisen tiellä olevia turhia esteitä. Sen sijaan kohtuuton valittaminen ja asioi-den vieminen hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan oikeuteen tuntuu melko raskaalta prosessilta, ja kuor-mittaa oikeuslaitostamme valtavasti. Resurssit olisi saatava tehokkaampaan käyttöön luvituksen prosessia ja ehtoja tarkentamalla.

Esimerkkinä on Koirakarin tuulivoimalaitos Haminassa, jolle on myönnetty rakennuslupa vuonna 2011. Luvasta on valitettu useaan otteeseen rakennusvalvontaan, ympäristölautakuntaan, hallinto-oikeuteen

ja korkeimpaan oikeuteen. Vuonna 2013 saimme KHO:n päätöksen, jonka mukaan tuulivoimalalla on lainvoimainen rakennuslupa, eikä päätöksestä voi valittaa. Päätöksen jälkeen aloitimme rakennustoimet. Rakennusluvasta aloitettiin kuitenkin uusi valitusprosessi, ja tuulivoimalan valmistumisen jälkeen marras-kuussa 2015 KHO totesi, että Haminan kaupunki on tehnyt menettelytapavirheen ja päätös puretaan! Mielenkiintoinen oikeusturvatapaus? Aloitamme todennäköisesti nyt uudelleen rakennuslupaprosessin korjaamalla tuon menettelytapavirheen, jota seuraa varmaan taas vuosia kestävä valitus- ja oikeuskäsit-telykierre.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Yhtiön taloutta ja toiminnallisia näkymiä on käsitelty tarkemmin jäljempänä olevassa hallituksen toimin-takertomuksessa.

Haminan talousalueella on vahva perusta tulevalle kehitykselle. HaminaKotka Satama on kilpailukykyi-nen laajoin teollisuuden reservialueineen, itärajalle rakentuva E18-moottoritie tuo seudun logistisesti hyvin tavoitettavaksi. Hyvä tieyhteys täydentää toimivia meri- ja rautatieyhteyksiä. Vaalimaan alueelle on kaavoitettu runsaasti logistiikkaa ja kauppaa palvelevia alueita, samoin Haminan Summan risteysalue sekä Tervasaaren asuntoalue tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet kaikenlaisille toimijoille.

Haminan Energia on rakentanut alueelle vahvan energiaverkon, jonka avulla voidaan tyydyttää asiak-kaan sähkön, kaasun, kaukolämmön, veden, höyryn, kuumaöljyn, vedyn ja tietoliikenteen tarpeet. Kaikkiin asiakkaan tarpeisiin pystytään vastaamaan. Lisäksi yhtiö on panostanut päästöttömiin energialähteisiin; ydinvoimaan, sekä tuuli- ja aurinkoenergiaan. Energiatehokkuusvaatimusten kasvaessa alueemme teolli-suuden hukkalämmöt tullaan ottamaan käyttöön, minkä ansiosta saamme edullista ja ympäristöä sääs-tävää energiaa hyödynnettyä. Tuleva LNG-terminaali vahvistaa osaltaan alueen kilpailukykyä ja auttaa selviytymään vähäpäästöisten liikennepolttoaineiden vaatimuksista. Yhtiö on pyrkinyt vahvistamaan yh-teistyötä energiayhtiöiden välillä. Osakkuusyhtiö Suomen Voima tulee olemaan edelleen tärkeä kump-pani yhtiön investoidessa tuulivoimarakentamiseen länsirannikolla ja toteutettaessa muita tarvittavia tuotantoinvestointeja. Tärkeä päänavaus energiamarkkinoille oli yhteisen osakkuusyhtiön perustaminen virolaisen Alexelan kanssa, jonka avulla saamme tarvittavan osaamisen murrosvaiheessa oleville LNG- markkinoille. Erityisen ilahtunut olen paikallisen energiayhteistyön avauksista, kuten Kymenlaakson Säh-köverkko Oy:n kanssa yhteinen alueverkkoyhtiö Kaakon Alueverkko Oy, jonka avulla saamme kehitettyä 110 kV verkon alueemme tarpeiden mukaiseksi.

Talouslaman hellittäessä ja investointien ja kaupan taas alkaessa Venäjän suuntaan, on Haminan alueel-la ja yhtiöllä vahvat resurssit vastata kaikkiin tuleviin tarpeisiin.

Haluan kiittää asiakkaitamme, sidosryhmiä ja henkilöstöä kuluneesta vuodesta 2015!

Timo ToikkaToimitusjohtaja

8

VARATOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuosi 2016 alkoi tammikuussa paukkuvilla pakkasilla. ”Suomi suuntaa pakkaseen tuontisähkön va-rassa”, otsikoi Helsingin Sanomat loppiaisen pääkirjoitussivulla. Tammikuun ensimmäisen viikon lopulla sähkön kulutus kävi Suomessa suurimmillaan kautta aikojen. Kulutushuippu oli 15,1 GW,

josta suomalaiset toimijat tuottivat 10,8 GW. Tuontikapasiteettia on rakennettu 5,2 GW, josta huippu-kulutuksen aikaan käytössä oli 4,3 GW. Tuontikapasiteetti oli hyvin lähellä huippuaan, ja Suomessa oleva sähköntuotantokapasiteettikin oli lähes täysin käytössä. Kotimaasta löytyy tällä hetkellä maksimissaan 11,6 GW tuotantokapasiteettia, joten tuontisähkö on välttämättömyys. Mikä olisi ollut tilanne, jos tammikuus-sa nähty pakkasaalto olisi ollut koko Pohjois-Euroopan laajuinen. Suomessa on suljettu hiilivoimaloita kan-nattamattomina kasvavien uusiutuvan energian tuotantotukien vuoksi. Vuosi sitten tuotantokapasiteettia oli käytettävissä 900 MW enemmän. Nämä suljetut voimalat ovat aikaisemmin turvanneet sähkön saan-nin myös paukkupakkasilla. Tällä hetkellä maahamme tarvittaisiin välttämättä uusia teollisia investointeja työpaikkoineen, joten kilpailukykyisten sähköntuotantoinvestointien syntyminen olisi myös välttämätöntä. Tuotantotuet syövät aina resursseja muusta yhteiskunnan toiminnasta, koska sähkön käyttäjät tai veron-maksajat ylipäätään maksavat kaiken, myös tuotantotuet. Esimerkiksi tuulivoiman tuotantotuet eivät näy kuluttajan sähkölaskussa, koska ne maksetaan verovaroista.

Vuodenvaihteen 2016 jälkeen on käyty julkisuudessa voimakasta keskustelua sähkön siirtohinnoittelus-ta ja vuoden alusta alkaneen neljännen valvontajakson aikana tulevista sähkön siirtohinnan korotuksista. Valvontamenetelmä ja sen suuntaviivat on vahvistettu syksyllä 2015 valvontajaksoille neljä ja viisi. Neljäs valvontajakso alkoi tammikuun alussa 2016 ja se päättyy vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2020 aikana Energiavirasto tarkastaa, onko neljännen valvontajakson aikana yhtiöiden tuloutus sähkönsiirtoliiketoi-minnasta ollut kohtuullinen ja nyt käytössä olevan sekä vahvistetun valvontamenetelmän sallitun tuoton mukainen. Viides valvontajakso alkaa 2020 ja päättyy vuoden 2023 lopussa. Nyt voimassa oleva valvonta-malli ja sen suuntaviivat ovat siis voimassa kahdeksan vuotta, mikä antaa mahdollisuuden verkonhaltijoille pitkäjänteisempään suunnitteluun sekä mahdollistaa tarkoituksenmukaisemman investointien kohdenta-misen. Muutos on siis tervetullut verkkoyhtiöille.

Kun sähköverkkoyhtiö Caruna ilmoitti tammikuussa siirtohintojen korottamisesta, syntyi asiasta koh-tuuton julkinen keskustelu. Hinnankorotusta voi syystä pitää myös kohtuuttomana, mutta asiasta käyty julkinen keskustelu on ollut voimakkaiden ylilyöntien sävyttämä. Oliko kertakorotus paikallaan ja tar-koituksenmukainen, on toinen asia. Julkisuudessa sekä media että poliittinen koneisto on unohtanut korotuksiin liittyvät taustat ja päätökset, joiden seurauksena kyseinen korotus on mahdollinen. Toisaalta Caruna ei ole ainut yhtiö, joka on ilmoittanut hinnankorotuksista, myös kantaverkkoyhtiö Fingrid nosti vuoden 2016 alusta kantaverkkomaksuja keskimäärin 14 prosenttia. Fingridin oman ilmoituksen mukaan korotukset perustuvat uuden sääntelymallin mahdollistamaan korkeampaan tuottotasoon ja yhtiön in-vestointien rahoittamiseen. Fingridin ilmoitus meni kuitenkin julkisuudelta ohi huomiotta. Nyt käynnissä oleva keskustelu on jälleen osoitus vain siitä, että prosenttilasku on vaikeaa. Olisi paljon hedelmällisem-pää keskustella ja verrata euromääräisiä siirtohinnankorotuksia joihinkin muihin kuluttajan käyttämiin hyödykkeisiin ja niiden hinnankorotuksiin. On helppo unohtaa, että verkkoyhtiön kuluttajalta perimän sähkölaskun kokonaissummasta valtiolle tilitetään suoraan kolmannes sähköverona. Vuoden 2011 alussa sähköveroa korotettiin lähes sata prosenttia, mutta se ei jostain syystä herättänyt suurempaa polemiikkia lehdistössä tai eduskunnassa.

Carunan julkistamien hinnankorotusten aiheuttama keskustelu on laajentunut koskemaan myös kan-sainvälistä sijoittamista ja sijoittamisen pelisääntöjä yleisesti. Julkisuudessa on asetettu eettisesti kyseenalai-seksi muun muassa yhtiöiden käyttämiä rahoitusvälineitä, vaikka ne ovat lainmukaisia ja myös verottajan vaatimukset täyttäviä. Kotimaiseen ja kansainväliseen sijoittamiseen sekä omistukseen liittyy olennaisena osana verosuunnittelu ja tänä päivänä usein myös lainavivun käyttö. Konsernin sisäisen lainoituksen ja sen korkojen hyödyntäminen on osa sijoitusliiketoimintaa, ja tuntuu perin oudolta, että se nyt tällä tavalla tulee yllätyksenä poliittiselle johdolle ja lehdistölle. Sijoittamisen perustavoite on aina ollut ja tulee aina olemaan, sijoituksen maksimaalinen tuotto.

Julkisuudessa on esitetty myös vakavasti otettavilta poliittisilta tahoilta siirtoverkkomonopolin pur-kamista. Esityksen tekijät eivät ehkä ole miettineet, mitä vaikutuksia sillä saattaisi olla tasapuolisen ja

yhdenmukaisen hinnoittelun kannalta, puhumattakaan alueellisesta tasa-arvoisuudesta. Eräässä kannan-otossa lakia esitettiin muutettavaksi siten, että Energiaviraston suorittama kohtuullisuuden valvontajakso muutettaisiin yhdeksi vuodeksi nykyisen neljän vuoden sijaan. Ehdotetaan siis täyskäännöstä puolitoista vuotta voimassa olleeseen sähkömarkkinalakiin. Toteutuessaan esitys vaikuttaa heikentävästi verkkoyhti-öiden investointien pitkäjänteiseen suunnitteluun ja investointien tarkoituksenmukaiseen kohdentami-seen. Pitkäjänteisyydelle, jota haettiin uudessa sähkömarkkinalaissa, ei ole enää uusien ehdotusten valossa tarvetta.

Sähkömarkkinalain alkutaival ajoittuu 1990-luvun alkuvuosille, jolloin elettiin edellisen laskusuhdan-teen aallonpohjaa Suomessa. Silloin talouden taantuma koetteli yrityksiä ja kotitalouksia. Taantuma johtui pitkälti kotimaan politiikassa ja taloudessa tehdyistä virheratkaisuista. Vuosikymmenen puolivälissä en-simmäinen sähkömarkkinalaki näki päivänvalon, ja sähkömarkkinat avautuivat yritysasiakkaille. Yrityksille tuli näin mahdolliseksi kilpailuttaa sähköenergian toimittaja. Siirtoverkot säilyttivät monopoliasemansa jo silloin. Sähkömarkkinalain muutos, joka laajensi markkinoiden avautumisen myös kuluttaja-asiakkaille, tuli voimaan 1998. Muutosta seurasi ennennäkemättömän suuri sähköenergian hinnan alennus mark-kinoilla. Kuluttaja-asiakkaista käytiin kovaa kilpailua, ja ala opetteli pörssikaupan alkeita vaihtelevalla me-nestyksellä. Joillekin kuntaomistajille ja alan yrityksille kilpailu asiakkaista ja markkinoista toi myös raskaat tappiot. Kauppoja kunnallisista sähköyhtiöistä tehtiin kiihtyvällä tahdilla. Sähkönsiirtoyhtiöiden määrä ei kuitenkaan pudonnut dramaattisesti, vaikka rohkeimmissa veikkauksissa sähkömarkkinoiden avautumi-sen alkuaikoina julkisuudessa ennustettiin verkkoyhtiöiden määrän putoavan pariin kymmeneen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, verkkoyhtiöitä on edelleen kahdeksankymmentä. Eniten verkkoyhtiöitä myytiin viime vuosikymmenen alkupuolella. Monessa kunnassa katsottiin, ettei sähköverkkojen omistaminen ole kuntien ydinliiketoimintaa, ja pienten yhtiöiden elinkelpoisuus asetettiin vahvasti kyseenalaiseksi. Televisi-on ajankohtaisohjelmissa esiteltiin myös kuntien verkkoyhtiöidensä myynnistä saamien tulojen sijoituksilla osakemarkkinoilla tehtyjä voittoja, sijoittajakunnille oli rankinglista. Aihe ei ajankohtaisohjelmissa ollut kui-tenkaan kovin pitkäikäinen ja poistui laskevien osakekurssien ja sulaneiden myyntivoittojen vanavedessä. Monelle kunnalle jäi käteen tässä harjoituksessa ainoastaan kasvaneet käyttömenot ja asiakkaille sähkö-markkinalainsäädännöstä johtuvat energiayhtiöiden kasvaneet kustannukset. Mikäli tehtäisiin syvällinen puolueeton tutkimus sähkömarkkinoiden vapautumisen todellisista vaikutuksista kuluttajien vuotuiseen sähkölaskuun ja selvitettäisiin, kuinka suuri kustannusten nousu kuluttajalle todellisuudessa on ollut, voisi tulos olla yllätys.

Sähkömarkkinalaki on useassa vaiheessa tuonut runsaasti muutoksia, joita on perusteltu EU direktii-vien vaatimuksilla vedoten milloin kuluttajan parempiin kilpailutusmahdollisuuksiin, milloin parempaan kuluttajasuojaan. Energiavirasto teki jo marraskuussa 2012 päätöksen suuntaviivoista, joilla se velvoitti verkonhaltijat antamaan ilman erillistä korvausta asiakkaan käyttöön asiakkaan omaa sähkönkulutusta koskevat mittaustiedot. Tämä velvoite on toteutettu Online-palvelulla, mistä asiakas voi käydä katsomassa omat kulutustietonsa. Suomessa kuluttaja voi siis seurata kulutustaan lähes reaaliajassa. Verkkoyhtiöt on velvoitettu raportoimaan kuluttajan sähkönkäyttöä verkkosivuillaan siinä toivossa, että energiansäästöin-nostus valtaisi kansan ja kilpailutusmahdollisuudet paransivat. Näistä aiheutuvat kustannukset asettavat lisää paineita siirtohintaa kohtaan, tämä seikka jää vain päättäjiltä vaille huomiota. Vuoden 2013 loppuun mennessä Suomessa asennettiin etäluettavat sähkömittarit kaikille sähkön käyttöpaikoille, siis kuluttajille. Mittarointikustannus Suomen kansantaloudelle oli noin 800 miljoonaa euroa. Luonnollisesti tämä laki-sääteinen kustannus katetaan sähkön siirrosta saatavilla tuloilla. Kuluttaja siis maksaa aiheutuneet kustan-nukset. Muualla Euroopassa ei ole ollut kiirettä täyttää EU direktiivin vaatimusta. Saksassa sähköyhtiöt ovat todenneet, että kuluttaja-asiakkaan etäluenta tulee liian kalliiksi, sitä ei toteuteta lainkaan. Suurten kuluttajien, jollaiseksi lasketaan yli 10 GWh vuodessa käyttävä asiakas, etäluentahanke aloitetaan 2017 ja hanke saadaan valmiiksi ehkä vuonna 2032. Ranskassa etäluennan piirissä oli syksyllä 2015 noin promille asiakkaista, ja etäluentahanke valmistuu ehkä vuonna 2020. Portugalissa työ on aloitettu, mutta valmistu-misajakohdasta ei ole tietoa. Norjassa hankkeen toteutus on 80 % valmis vuoden 2018 aikana. Olisimme näköjään pysyneet EU-kelkassa pienemmälläkin kiireellä.

Syksyllä 2012 lanseerattiin markkinoille ajatus yhteispohjoismaisesta taseselvitysjärjestelmästä. Yhteis-pohjoismaisella taseselvitysprojektilla halutaan edistää yhteispohjoismaisen sähkön vähittäismarkkinan syntymistä. Projektia on viety kunnioitettavalla sinnikkyydellä eteenpäin, ja kansallisen lainsäädännön muu-toksia on tehty ja valmisteltu kulloisenkin tarpeen mukaan. Alun perin yhteispohjoismainen tasehallinta- ja tiedonvaihtojärjestelmä piti ottaa käyttöön kesällä 2015. Sittemmin käyttöönottoa on lykätty vuosittain eteenpäin, viimeisimpien tietojen mukaan tasehallintajärjestelmän testaukset ovat käynnissä vuoden 2016 lokakuuhun saakka, jolloin varsinainen järjestelmän käyttöönotto ilmeisesti tapahtuu.

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt Fingrid sekä Norjan Statnett ja Ruotsin Svenska Kraftnät ovat päät-täneet toteuttaa hankkeen Nordic Balance Settlement (NBS), jonka tavoitteena on yhteinen kantaverk-kotason taseselvityspalvelu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tätä tarkoitusta varten kantaverkkoyhtiöt ovat kehittäneet uuden yhdenmukaistetun taseselvitysmallin ja perustaneet yhteisomisteisen palveluyh-

tuntia pidempään. Energiavirasto on ilmoittanut Suomessa olevan sähköverkkoa yli 400 000 kilometriä, jonka jälleenhankinta-arvon se ilmoittaa olevan yli 22 miljardia euroa. Uusitun sähkömarkkinalain myötä Energiavirasto odottaa, että verkkoyhtiöt, joita on tällä hetkellä vielä 80 yhtiötä, tekevät jakeluverkkoihin ”miljardien” eurojen lisäinvestoinnit tulevan 15 vuoden aikana. Neljättä ja viidettä valvontajaksoa varten Energiavirasto on aivan oikein todennut, että edellisen valvontamallin mukaisesti määräytyvä sallitun kohtuullisen tuoton määrä ei riitä kattamaan uuden sähkömarkkinalain edellyttämän sähkön käyttövar-muuden vaatimuksien aiheuttamia kustannuksia. Kuitenkin vielä joulukuussa 2013 Energiaviraston näke-myksen mukaan silloin julkistettu Fortumin jakeluverkkojen myynti ulkomaisille sijoittajille osoitti, että sähköverkkotoiminnan sallittu kohtuullinen tuotto on riittävän hyvä pitkäjänteisille ja vakaata tuottoa arvostaville omistajille. Valvovan viranomaisen kannanotot eivät anna oikein hyvää kuvaa pitkäjänteisestä valvonnan menettelystä.

Energiaviraston valvontatehtävä perustuu sähkömarkkinalakiin sekä sähkö- ja kaasumarkkinoiden val-vonnasta annettuun lakiin. Energiavirasto on julkaissut valvontamenetelmät valvontajaksoille neljä ja viisi 30.11.2015. Sähköverkkoyhtiön kohtuullisen tuoton valvonta perustuu yrityskohtaisesti sähköverkkotoi-mintaan sitoutuneen pääoman ja viranomaisen vahvistaman sallitun tuottoprosentin mukaan laskettuun tuottoon. Valvontamenetelmä määrittelee seikkaperäisesti laskennan perusteet. Sähköverkkotoimintaan sidottu laskennallinen pääoma määritellään yrityksen sähköverkkoon asennettujen verkkokomponent-tien perusteella viranomaisen julkaiseman yksikköhintataulukon mukaisesti. Näin syntyy verkon jälleen-hankinta-arvo, jonka perusteella määritellään verkon laskennallinen nykykäyttöarvo. Nykykäyttöarvo lasketaan viranomaisen ilmoittamien verkkokomponenttien pitoaikojen ja verkon iän perusteella tasa-poistoilla. Saadun verkoston nykykäyttöarvon perusteella lasketaan viranomaisen salliman kohtuullisen tuoton määrä. Hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä käytetään pääoman painotetun keskikustannuksen mallia (WACC-malli), joka ilmaisee yrityksen käyttämän pääoman keskimääräisen kus-tannuksen, jossa painoina ovat oman ja vieraan pääoman suhteelliset arvot. Toteutuneen oikaistun tulok-sen laskennassa lähtökohtana on verkkotoiminnan eriytetyn tuloslaskelman mukainen liikevoitto/tappio, jota oikaistaan tuloksen korjauserillä. Toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa vähennetään tämän jälkeen vielä kannustimien vaikutus. Kannustimia on useita, mutta merkittävin lienee investointikannustin, koska se ohjaa verkoston saneeraus- ja uusinvestointeja. Investointikannustin muodostuu yksikköhintojen muodostamasta kannustinvaikutuksesta, sekä oikaistusta jälleenhankinta-arvosta laskettavasta tasapois-tosta. Kannustinvaikutus syntyy yksikköhinnoilla laskettujen investointien ja toteutuneiden investointien

tiön eSett Oy:n, jolle ulkoistetaan taseselvityksen operatiivinen hoito. Vastuu kansallisista taseselvityksistä säilyy kuitenkin edelleen kantaverkkoyhtiöillä, ja esimerkiksi Fingridille vastuu taseselvityksestä on jatkos-sakin osa järjestelmävastuuta. Syksyllä 2015 Fingrid lähetti Sähkömarkkinalain 49 § perusteella sähköver-konhaltijoille ja sähkön myyjille allekirjoitettavaksi palvelusopimukset, jotka koskevat niitä sähkönmyyjiä ja jakeluverkonhaltijoita, joilla on Fingridin myöntämä osapuolitunnus sähkömarkkinoilla toimimisesta ja tiedonvaihtoa varten. Tällä sopimuksella rahoitetaan yhteisomisteinen palveluyhtiö eSett Oy. Saimme siten kaksi erillistä sopimusta allekirjoitettavaksi, sekä kaksi erillistä laskua taannehtivasti vuoden 2015 alusta lukien. Kyseisen sopimuksen mukaista palvelua ei kylläkään vielä ole saatavana. Samanaikaisesti ke-hitellään yhteispohjoismaista Datahubia, jonne kerätään kaikkien pohjoismaisten sähköverkkoasiakkaiden sähkönkäyttöön liittyvät asiakas- ja kulutustiedot. Hanke tulee johtamaan mittaviin tietojärjestelmäinves-tointeihin, joiden maksajana ovat kuluttajat. Toisaalta hankkeen taustalla on myös halu väkisin ajaa maaliin myyjävetoista markkinamallia, vaikka sitä todellisuudessa kansallisesti ei haluta missään pohjoismaassa. Myyjävetoisessa mallissa pohjoismaisen yhteismarkkinan toteutuessa asiakasrajapintaa hoitaisi ainoastaan myyjä riippumatta siitä, missä pohjoismaassa myyjä toimintaansa harjoittaa. Tämä malli johtaisi auttamat-ta myyntiorganisaatioiden päällekkäisyyteen, joka puolestaan nostaisi kuluttajan maksettavaksi lankea-via kustannuksia. Asiaa ajavat eteenpäin kansalliset valvontaviranomaiset omassa yhteistyöryhmässään NordREGissä.

Nykyisen sähkömarkkinalain uudistus käynnistettiin pikavauhtia 2011 vuoden joulukuun lopussa rie-huneiden Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkimainingeissa. Myrskyt katkoivat sähköt kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä, ja keskeytykset kestivät pisimmillään jopa kaksikin viikkoa. Myrskyt koettelivat ruuhka-Suomea ja aiheuttivat suuren poliittisen kohun. Lakia ryhdyttiin sorvaamaan pikavauhtia. Sähköstä tuli nopeas-ti nyky-yhteiskunnan välttämättömyyshyödyke, ja sen saatavuus oli turvattava. Poliittisilla päättäjillä oli päätöstä tehdessään tieto sähkön jakeluvarmuuden korottamisen aiheuttamista kustannuksista, samoin kuin tieto kustannusvaikutusten suurista alueellisista eroista. Vuotta aikaisemmin Asta- ja Veera-myrskyt tekivät tuhojaan heinä- ja elokuussa, näiden myrskyjen jälkeen vastaavaa poliittista keskustelua ei käyty. Myrskytuhot olivat varmasti yhtä dramaattisia, ne sattuivat vain kesäaikaan ja alueille, missä sähkönjake-lun keskeytykset eivät olleet niin harvinaisia. Käyttövarmuuden korottamisesta tuli sähkömarkkinalain uudistamisen myötä lähestulkoon pyhä tavoite. Uusi laki antaa suuntaviivat sähköverkkojen kehittämi-selle, jonka asteittain kiristyvät kriteerit tähtäävät siihen, että sähkökatkokset vuoden 2027 jälkeen eivät enää myrskyissäkään saisi kestää asemakaava-alueilla yli kuutta tuntia eivätkä haja-asutusalueillakaan 36

Kaakon Alueverkko tulee toimillaan pyrkimään mahdollisimman edulliseen

ja tehokkaaseen jakeluverkon ylläpitoon ja näin omalta

osaltaan tukemaan alueen kilpailukykyä.

12

kustannusten erosta. Investoimalla sopivalla tavalla verkonhaltija saa toteutuneita investointikustannuksia suuremman laskennallisen arvon investoinneilleen, kyseessä on oikaistu jälleenhankinta-arvo. Edellä mai-nittu laskentatapa johtaa väistämättä siihen, että investointeja ei ohjaa välttämättä tekninen tai laadullinen tarve vaan sallitun tuoton maksimointi. Mitä halvemmalla yhtiö selviytyy verkostoinvestoinneista, sitä suuremman tuoton yhtiö todellisuudessa saa. Verkostokomponenttien laatua laskemalla saadaan kustan-nuksia alas, mutta samalla lyhenee myös verkoston todellinen käyttöikä. Toinen merkittävä kannustin on laatukannustin, jossa suurin merkitys on jakelukeskeytyksillä. Keskeytyksistä aiheutunut haitta lasketaan keskeytysten lukumäärien ja keskeytysaikojen sekä keskeytysten yksikköhintojen perusteella.

Edellä kuvattu on vain pieni pintaraapaisu valvontamenetelmään. Valvontamenetelmä sisältää koko-naan uuden varjokirjanpidon kirjanpitolain edellyttämän kirjanpidon lisäksi. Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi tähän on tultu sen sijaan, että olisi kehitetty kirjanpitolakia siten, että kirjapidossa olevia omaisuuseriä voitaisiin tarkastella riittävällä tarkkuudella yhteismitallisesti ja siltä pohjalta arvioida kohtuullisen tuoton määrää suhteessa verkko-omaisuuteen sitoutuneeseen pääomaan.

Fingrid julkaisi kantaverkon nimeämispäätöksensä 31.3.2015. Kantaverkon nimeäminen perustuu voi-massa olevaan sähkömarkkinalakiin. Esitetyn nimeämispäätöksen mukaan koko eteläinen Kymenlaakso jäi kantaverkkopalveluiden ulkopuolelle. Nimeämispäätöksen voimaantulon myötä olisi selvää, että alueelle syntyy suurjännitteinen jakeluverkko, jonka jännite on 110 kV. Päätös tarkoitti käytännössä sitä, että tule-vat 110 kV verkon käyttö-, kunnossapito- ja uudisrakentamiskustannukset tulee kerätä erikseen alueen sähkönkäyttäjiltä. Päätöstä perusteltiin uudella sähkömarkkinalailla ja EU direktiivin vaatimuksilla. Vaihto-ehtoja oli käytännössä kaksi, joko paikallinen jakeluverkonhaltija ostaa sille tarjotun verkon tai se myydään kolmannelle osapuolelle. Fingrid lähti kaupankäynnissään siitä, että eteläiseen Kymenlaaksoon syntyy kaksi erillistä suurjännitteistä jakeluverkkoa.

Jostain syystä järjestelyyn liittyvä lakisääteinen protokolla hoidettiin kovalla kiireellä ja vailla asianmu-kaisia neuvotteluja osapuolten kesken. Sähkömarkkinalaki antoi Fingridille velvoitteen julkaista kantaver-kon nimeämispäätöksensä viimeistään 9 kuukautta ennen neljännen valvontajakson alkamista, joka oli asetettu laissa 1.1.2016. Edelleen sähkömarkkinalain mukaan kantaverkonhaltijan on ennen nimeämistä varattava verkkonsa käyttäjille sekä asiaan liittyville viranomaisille ja muille sidosryhmille tilaisuus lausua mielipiteensä nimeämisehdotuksesta. Sähkömarkkinalaissa todetaan, että kantaverkonhaltija voi poistaa nimeämispäätöksessä sähköjohtoja, sähköasemia ja muita laitteistoja ennen seuraavan valvontajakson alkamista vain painavasta syystä. Haminan Energia käytti oikeuttaan lausua nimeämispäätöksestä ja totesi

lausunnossaan 13.2.2015, että Fingridin päätösehdotus ei ole voimassa olevan sähkömarkkinalainsäädän-nön mukainen eikä täytä Energiaviraston ohjeen 17.12.2014 vaatimuksia siltä osilta kuin se on tulkinnut kyseisen ohjeen kantaverkon käyttötarkoituksen, valtakunnallisen kattavuuden, käyttövarmuuden ja alu-eellisen tasavertaisuuden vaatimuksia, ja esittää Kymenlaakson alueen päätösehdotuksessa mainittujen kantaverkkoon nyt sisältyvien johto-osien rajaamista kantaverkkomäärittelyn ulkopuolelle. Esittämäl-lämme lausunnolla ei kuitenkaan ollut mitään vaikutusta tehtyyn nimeämispäätökseen. Luonnollisesti Fingridin kantaverkon nimeämispäätös julkaistiin viimeisenä mahdollisena päivänä. Haminan Energia ja Kymenlaakson Sähköverkko yhdistivät tässä vaiheessa voimansa ja jättivät 29.4.2015 Energiavirastolle yhteisen toimenpidepyynnön, jossa Energiavirastoa vaadittiin toteamaan Fingridin kantaverkon nimeä-mispäätös sähkömarkkinalain kantaverkolle asettamien määrittelyperiaatteiden vastaiseksi Kymenlaak-sossa sijaitsevien voimajohtojen Kymi–Raippo, Raippo–Hytti, Kyminlinna–Vehkalahti osalta. Näiden joh-toyhteyksien kautta Haminan Energian ja Kymenlaakson Sähköverkon jakeluverkot ja asiakkaat saavat Kaakonkulmalle valtakunnan kantaverkon palvelut. Lisäksi Energiavirastoa vaadittiin velvoittamaan Fingrid korjaamaan sähkömarkkinalain vastainen kantaverkon nimeämispäätös vastaavasti. Viisi jakeluverkonhalti-jaa jätti lausunnon Energiavirastolle vaatien nimeämispäätöksen muuttamista. Energiaviraston puolestaan tuli antaa päätöksensä asiassa kolmen kuukauden kuluessa nimeämisen julkistamisesta. Jälleen Energiavi-rasto antoi lausuntonsa 30.6.2015 eli viimeisenä mahdollisena päivänä kuultuaan asiassa myös Fingridiä. Energiaviraston päätös vahvisti kantaverkon nimeämispäätöksen Fingridin esittämällä tavalla. Osapuolten kanssa asiasta ei käyty minkäänlaista keskustelua. Asian käsittelystä jää sellainen vaikutelma, että päätök-set oli sorvattu ennakkoon ja kuulemismahdollisuuden antaminen jakeluverkonhaltijoille oli ainoastaan lakisääteinen välttämätön paha. Haminan Energia teki 30.7.2015 markkinaoikeudelle valituksen, jossa vaadittiin markkinaoikeutta kumoamaan Energiaviraston vahvistuspäätöksen ja Fingridin kantaverkon ni-meämispäätöksen tai vaihtoehtoisesti kumoamaan Energiaviraston vahvistuspäätöksen ja palauttamaan sen Energiavirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Markkinaoikeuden valitus vedettiin kuitenkin myöhemmin pois samalla, kun 110 kV verkon kaupat Fingridin ja Kaakon Alueverkon kesken solmittiin.

Käytännössä kantaverkon nimeämisprosessi tarkoitti sitä, että kantaverkkojako tehtiin uudelleen. Fingrid käytti siinä yhteydessä oikeuttaan karsia kantaverkkostatukselta haluamansa verkon osat. Nyt täytäntöön pantu kantaverkon rajaus on pitkän ja harkitun toiminnan tulos. Alkuaskeleet menettelylle otettiin jo 90-luvun alkupuolella, jolloin viimeksi pakkomyytiin kantaverkon osia paikallisille jakeluyhtiöil-le. Kuten Fingrid lokakuussa 2015 markkinaoikeudelle antamassaan selityksessä on todennut, 110 kV:n

voimajohtojen Kymi–Raippo ja Kyminlinna–Vehkalahti käyttötarkoitus oli muuttunut paikallisia jakeluver-kon kuormia syöttäviksi säteittäisiksi paikallisesti toimiviksi johdoiksi. Sinänsä totta, Kymi–Raippo–johto oli tarkoituksellisesti muutettu säteittäiseksi avaamalla voimajohdon erotin Raipon muuntoasemalla. Ky-seinen erotin on siellä auki tänä päivänäkin, koska kyseistä voimajohtoa ei ole saneerattu vastaamaan siirtotarvetta. Tehtyjen toimenpiteiden perusteluna esitettiin 400 kV:n rajasiirtojohdon Yllikkälä–Hikiä rakentamista. Tällä investoinnilla väitetään vahvistetun kantaverkkoa kaakonkulmalla, vaikka todellisuu-dessa kyseinen 400 kV:n johto on rakennettu ainoastaan turvaamaan pääkaupunkiseudun sähkön saanti Venäjän tuonnilla, eikä se palvele alueen kantaverkkotarpeita mitenkään.

Haminan Energia ja Kymenlaakson Sähköverkko perustivat vuoden 2015 lopussa yhteisyrityksen, Kaa-kon Alueverkko Oy:n, joka osti Fingridiltä kaupan kohteena olleet 110 kV:n johdot. Kauppa oli niin sa-nottu vapaaehtoinen pakko. Neuvotteluja asiasta Fingridin ja jakeluverkkoyhtiöiden kesken käytiin useaan otteeseen. Neuvotteluissa Fingridin puolelta tuotiin julki, että Fingrid tulee hakemaan suurjännitteisen jakeluverkon verkkoluvan ja löytää tulevan vuoden aikana ostajan verkoille. Neuvottelujen viesti oli selvä, jos te ette verkkoja osta niin kyllä ostaja löytyy. ”Renkaan potkijoita” oli kuulemma jo käynyt. Käytyjen kes-kustelujen aikana kävi myös selväksi, mikä suurjännitteisen jakeluverkon kustannus sähkönkäyttäjille tulee Fingridin mielestä olemaan. Lisäksi kustannus tulee nykyisen kantaverkkomaksun päälle. Kymenlaakso sai siis viranomaispäätöksellä ylimääräisen lakisääteisen sähköveron. Tästä huolimatta valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan alueellinen yhdenvertaisuus kuitenkin Suomessa toteutuu. Kaakon Alueverkko tu-lee toimillaan pyrkimään mahdollisimman edulliseen ja tehokkaaseen jakeluverkon ylläpitoon ja näin omalta osaltaan tukemaan alueen kilpailukykyä.

Vuosi on ollut työntäyteinen, ja haluankin kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja erityisesti yhtiön henkilöstöä kuluneesta vuodesta.

Pekka RaukkoVaratoimitusjohtaja

14

SUOMEN ENERGIAVUOSI 2015

SÄHKÖKATSAUSHIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT ENNÄTYSALHAALLA

Vuosi 2015 oli historiallinen: sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt putosivat mittaushistorian alhaisim-malle tasolle, 6,5 miljoonaan tonniin. Pudotusta edellisvuodesta oli 26 %. Viime vuosien suuntaus on selkeä, kun otetaan vertailukohdaksi vuoden vuonna 2013 sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt, lähes 11 miljoonaa tonnia.

Hiilidioksidipäästöjen lasku johtuu ennen kaikkea sähkön erillistuotannon vähenemisestä; hankintaa voitiin kattaa edullisella tuontisähköllä ja kotimaisella vesivoimasähköllä.

Sähkönkäyttö supistui vuonna 2015 prosentin edellisvuoteen verrattuna. Taloustilanteessa ei näkynyt nousua, ja sää jatkui normaalia lämpimämpänä.

Viime vuonna Suomessa tuotettiin sähköä 66,2 terawattituntia (TWh). Tuotanto oli 79-prosenttisesti kasvihuonekaasuvapaata eli hiilineutraalia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta nousi 6 prosenttiyksikköä ja oli nyt 45 %. Kotimaisten polttoaineiden osuus oli 50 %.

Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden tukkuhinnat jatkoivat laskuaan vuonna 2014 saavutetulta alhaiselta tasolta. Viimeksi alhaisempia systeemihintoja on nähty vuonna 2000. Viimeksi on markkinasähkön hinta Suomessa ollut nykyistä alempana vuonna 2004.

Merkittävästi alentunut markkinahinta on lykännyt päätöksiä monien tuotantoinvestointien suhteen. Kun sähkön markkinahinnan nousua ei ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa, saataneen investoin-tipäätöksiä odottaa vielä kauan.

Teollisuudenaloista on energiateollisuus ollut jo vuosia suurin investoija Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliiton kesällä julkistaman investointitiedustelun mukaan näin oli myös vuonna 2015. Kun koko teollisuuden viime vuoden investoinnit olivat arviolta 6,0 miljardia euroa, arvioitiin energiainvestointien olevan runsaat 1,8 miljardia euroa eli yli 30 % koko teollisuuden investoinneista.

ENNÄTYSTEN VUOSI: VESIVOIMAN OSUUS ENNÄTYSKORKELLA JA TUULIVOIMA TUPLAANTUI

Tuulituotannon määrä nousi yli kahteen terawattituntiin (2,3 TWh). Kasvua edellisvuodesta oli 110 %. Tuulivoimakapasiteetti oli vuoden lopussa 1005 MW, ja enimmillään tuulivoimalla tuotettiin hetkellisesti sähköä 865 MW.

Vesivoimalla tuotetun sähkön osalta vuosi oli ennätyksellinen. Tuotanto kohosi 16,6 terawattituntiin, joka kattoi viidenneksen sähköntarpeesta. Vesivoimalla ei ole ollut näin suurta osuutta sähkönkäytöstä yli 20 vuoteen. Tuotetun vesivoiman energiamäärä jäi vain 0,3 TWh ennätysvuodesta 2008. Normaalia lämpimämpi sää ja hyvä vesivuosi merkitsivät myös sitä, että sähkön nettotuonti laski edellisvuoden en-nätyslukemista (18 TWh) 16,3 terawattituntiin. Pudotusta oli 9 %, mutta nettotuonnin osuus hipoi yhä lähes 20 %.

TUONTI VÄHENI MUTTA SÄILYI SILTI KORKEANA

Suomessa oli hyvä vesitilanne, mutta niin oli myös Ruotsissa ja Norjassa, mikä piti nettotuonnin korkeana. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista.

Tuonnin ohella Suomi myös vei sähköä. Vientiä oli etupäässä Viroon, jonne vietiin viime vuonna sähköä 5,0 terawattituntia. Vientimäärä kasvoi 43 % edellisvuodesta. Vientiä on vauhdittanut vuonna 2014 käyt-töön otettu toinen siirtoyhteys Viroon.

Sähköntuonti Venäjältä kasvoi lähes 16 %, eli miltei 4 terawattituntiin. Se on vähän, kun vertaa huippu-vuosien yli 11 terawattitunnin tuontilukuihin. Venäjän talouskehityksen hiipuessa ja ruplan arvon laskiessa tuonnista on taas ajoittain tullut kannattavaa.

16

Lähde: Energiateollisuus ry. Suomen Kaasuyhdistys

Sähkön hankinta energialähteittäin 2015 (82,5 TWh)

Nettotuonti 19,8 %

Vesivoima 20,1 %

Ydinvoima 27,1 %

Jäte 0,9 %

Turve 3,3 %

Kivihiili 6,7 %

Öljy 0,2 %

Biomassa 13,0 %

Maakaasu 6,1 %

Tuuli 2,8 %

Sähköntuotanto energialähteittäin 2015 (66,2 TWh)

Kivihiili 8,3 %

Öljy 0,3 %

Vesivoima 25,1 %

Tuulivoima 3,5 %

Turve 4,1 %

Biomassa 16,2 %

Jäte 1,2 %

Ydinvoima 33,7 %

Maakaasu 7,6 %

Uusiutuvat 45 %Hiilidioksidivapaat 79 %Kotimaiset 50 %

Sähkön kokonaiskäyttö 2015 (82,5 TWh)

Asuminen ja maatalous 27 %

Palvelut ja rakentaminen 23 %

Häviöt 3 %

Metsäteollisuus 24 %

Kemianteollisuus 8 %

Metallinjalostus 10 %

Muu teollisuus 5 %

Teollisuus yhteensä 47 %Muu kulutus yhteensä 50 %

Kivihiili 21,4 %

Maakaasu 20,3 %

Turve 15 %

Puu, muu bio 32,6 %

Sekundäärilämpö 3,3 %

Öljy 2,5 %

Muut 4,9 %

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2015 (52,0 TWh)

Uusiutuvat 33 %Hiilidioksidivapaat 36 %Kotimaiset 56 %

VUOSI 2015 PÄHKINÄNKUORESSA

• Suomi käytti sähköä 82,5 terawattituntia (TWh). Käytöstä katettiin nettotuonnilla 19,8 % ja Suomen omalla tuotannolla 80,2 %. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi käytöstä 25,0 %, ydin-voima 27,1 %, vesivoima 20,1 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 5,3 %. Tuulivoiman osuus oli 2,8 %.

• Teollisuuden sähkönkäyttö oli 38,9 TWh, mikä on 47 % kokonaiskäytöstä. Määrä on lähes 9 TWh vähemmän kuin huippuvuonna 2006, jolloin teollisuuden osuus kokonaiskäytöstä oli runsaat 53 %.

• Sähkön kulutushuippu, 13 584 megawattia (MW) saavutettiin 22.1.2015 klo 8 – 9 välillä. Sähköä tuotiin tuolloin runsaan 2500 MW:n teholla.

• Sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 2,1 senttiä/kWh.• Markkinasähkön hinta oli keskimäärin 3,0 senttiä/kWh, vajaat 18 % alempi kuin vuonna 2014 kes-

kimäärin.• Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli jatkuvasti korkeampi kuin systeemihinta.

Suomen aluehinnan 2015 keskiarvo ylitti systeemihinnan lähes 0,9 sentillä/kWh. Tämä johtui länti-sen siirtokapasiteetin rajallisuudesta ja Venäjän tuonnin vähäisyydestä.

KAUKOLÄMPÖKATSAUSBIOPOLTTOAINEET JA HUKKALÄMMÖN HYÖDYNTÄMINEN VÄHENTÄVÄT PÄÄSTÖJÄ

Kaukolämmön tuotannossa hiilineutraalin tuotannon osuus jatkaa kasvuaan. Viime vuonna se nousi jo lähes 36 %:in.

Puun ja muiden biopolttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa nousi vuonna 2015 lähes 33 %:in. Myös teollisuuden ylijäämälämmön ja muiden hukkalämpöjen talteenotto kasvoi vuodesta 2014. Kivihii-len ja maakaasun käyttö väheni merkittävästi, kivihiilen 18 % ja maakaasun 14 %.

Kaukolämmön energialähteenä käytetään enenevässä määrin ylijäämälämpöjä, kuten teollisuuden huk-kalämpöä ja savukaasuista ja tietokonesaleista talteen otettavaa lämpöä, jotka pienentävät polttoaineiden käyttöä ja samalla päästöjä. Lähes kaikissa suomalaisissa taajamissa sijaitsevat kaukolämpöverkot mahdol-listavat kustannustehokkaasti hukkalämpöjen hyödyntämisen.

Biopolttoaineiden osuuden kasvu on johtanut hiilidioksidipäästöjen pienenemiseen. Kaukolämpötuo-tannon hiilidioksidipäästöt olivat 5,1 miljoonaa tonnia, missä on laskua edellisvuoteen verrattuna lähes 15 %. Keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli 156 grammaa tuotettua kilowattituntia kohden.

Kaukolämmön kysyntä oli vähän yli 30 000 gigawattituntia (GWh), laskua edellisvuodesta oli noin 5 %. Lasku johtui ennätyslämpimästä vuodesta, mikä tarkoitti säästöä asukkaille. Keskimääräinen kerrosta-loasukas säästi vuoden aikana 92 euroa, omakotiasukkaalle säästöä tuli yli 170 euroa. Säästöt on laskettu Suomen keskimääräisellä kaukolämmön hinnalla.

YHTEISTUOTANNON OSUUS KASVOI

Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 33,0 terawattituntia. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotet-tiin 24,4 TWh. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta on 74 %.

Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 11,8 TWh. Lämmön ja sähkön yhteistuo-tannossa säästyy kolmasosa polttoainetta verrattuna siihen, että nämä tuotettaisiin erikseen. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.

KAUKOLÄMMÖN KYSYNTÄ JATKAA KASVUAAN

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksen mukaan kaukolämpö on jatkossakin suosituin lämmitys-muoto siellä, missä se on mahdollista valita. Uudisrakennusten lämmitysenergian kysynnästä sen arvioi-daan kattavan 50 - 75 %.

Kaukolämmön osuuden nousua selittää muun muassa se, että uudet rakennukset rakennetaan pääosin kaupunkeihin. Vuosina 2010 - 2025 rakennettavien uusien rakennusten ostoenergian tarve (8 000 GWh) sijoittuu kuntiin, missä kaukolämmöllä on merkittävä markkinaosuus.

KAASUKATSAUS

Kaasua käytettiin vuonna 2015 Suomessa 10 % edellistä vuotta vähemmän. Kaasun käyttö väheni etenkin yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kaasun kokonaiskulutus oli 26,0 miljardia kilowattituntia (26,0 TWh). Kaasulla tarkoitetaan tässä maakaasua ja verkkoon syötettyä biokaasua.

Verkkoon syötetyn biokaasun määrä oli 75,6 miljoonaa kilowattituntia (75,6 GWh), mikä on 123 % edellistä vuotta enemmän. Biokaasun määrää kasvatti Lahden Kujalan biokaasulaitoksen käyttöönotto ke-väällä 2015. Haminan Energian Virolahden biokaasulaitos ja biokaasun verkkoonsyöttö otetiin käyttöön vuoden lopulla, mikä kasvattaa biokaasun osuutta edelleen. Vuoden 2016 aikana kaasuverkkoon liitetään Ekokemin kiertotalouskylän laitos Riihimäellä.

Pääosa kaasusta on Venäjältä putkikuljetuksena tuotavaa maakaasua. Nesteytetyn maakaasun tuonti Suomeen alkaa vuoden 2016 aikana. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan nesteytettyä maakaasua pieneh-kö määrä maakaasuverkoston ulkopuolisiin tarpeisiin.

Vuonna 2015 kaasun kysyntää heikensivät poikkeuksellisen lämmin sää ja kaasun kannalta hankala markkinatilanne. Maakaasun verotus on kahdeksankertaistunut vuodesta 2010, ja veron osuus on lähes puolet asiakkaan loppuhinnasta. Pohjoismaisen sähkön hinta on ollut pitkään alhaisella tasolla, mikä on tehnyt sähkön ja lämmön yhteistuotannosta kaasulla kannattamatonta. Maakaasun hinta on kuitenkin ollut laskusuunnassa ja vuoden 2015 aikana hinta laski yli 30 %.

Kaasuajoneuvojen julkisia tankkauspisteitä oli vuoden 2015 lopussa 24 ja kaasuautoja noin 2000. Kaikil-ta kaasun tankkauspisteiltä oli saatavissa biokaasua, ja biokaasun osuus liikenteen kaasun käytöstä oli noin 40 %. Liikennekäyttöön tarkoitettu biokaasu on jalostettu maakaasun kaltaiseksi polttoaineeksi.

18

Biokaasulaitoksen rakentaminen sujui aikataulussa, ja Haminan jakeluverkkoon aletaan syöttää biokaasua vuoden 2016 alussa.

ENERGIALIIKETOIMINTA

SÄHKÖ

Suomen sähkönkäyttö supistui vajaan prosentin (-0,9) vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2014 ollen 82,5 terawattituntia (TWh). Suomen sähkönkäytöstä (82,5 TWh) katettiin nettotuonnilla 19,8 % (16,3 TWh) ja Suomen omalla tuotannolla (66,2 TWh) 80,2 % (Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 25,0 %, ydinvoima 27,1 %, vesivoima 20,1 %, hiili- ja muu lauhdutusvoima 5,3 %, tuulivoima 2,8 %).

Teollisuuden sähkönkulutus supistui 1,2 % ja oli viime vuonna vajaat 38,9 TWh, joka vastasi 47 % kokonaiskulutuksesta.

Sähkön nettotuonnin 16,3 TWh (18 TWh 2014) osuus sähkön kokonaishankinnasta laski edellisvuo-den 21,6 %:sta 19,8 %:in. Jos Suomessa oli hyvä vesitilanne, niin oli se sitä myös Ruotsissa ja Norjassa, mikä siivitti nettotuonnin pysymistä korkealla tasolla. Suomi toi suurimman osan sähköstä Ruotsista, jonka sähkönvienti kasvoi ennätyslukemiin.

Tuonnin ohella Suomikin vei sähköä, etupäässä Viroon, jonne viety sähkömäärä ylsi viime vuonna 5,0 TWh:iin. Vientimäärä kasvoi 43 % edellisvuodesta. Vientiä on vauhdittanut vuonna 2014 käyttöön otettu toinen siirtoyhteys Viroon.

Sähköntuonti Venäjältä kasvoi 16 % lähes 4 TWh:iin. Se on melko vähän, kun vertaa huippuvuosien yli 11 TWh:n tuontiin, mutta Venäjän talouskehityksen hiipuessa ja ruplan arvon laskiessa tuonnista on taas ajoittain tullut kannattavaa kapisiteettimaksuista huolimatta.

Suomessa tuotettu sähkö (66,2 TWh) oli viime vuonna 79-prosenttisesti hiilineutraalia. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 45 % sähköntuotannosta ja kotimaisten polttoaineiden osuus 50 %. Sähkön-tuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 6,45 miljoonaa tonnia hiilidi-oksidia.

Tuulivoima ylsi vuoden 2015 sähkön hankintapaletissa lähes kolmen (2,8) % osuuteen. Tuulituotannon mää-rässä mentiin jo yli kahden terawattitunnin (2,3 TWh). Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 110 %. Tuulivoimaka-pasiteetti oli vuoden lopussa 1005 MW, ja enimmillään tuulivoimalla tuotettiin hetkellisesti sähköä 865 MW.

Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla pysyivät vuonna 2015 edelleen alhaisella tasolla. Hin-toja pitivät kurissa päästöoikeuksien alhaiset hinnat, kohtuullisen hyvä vesitilanne ja taloustilanteesta joh-tunut sähkön heikohko kysyntä.

Sähkön keskimääräinen systeemihinta pohjoismaisella sähkömarkkinalla oli 2,1 senttiä/kWh. Markkina-sähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 3,0 senttiä/kWh, vajaat 18 % alempi kuin vuonna 2014 keskimäärin. Suomen aluehinta Nord Pool Spot -sähköpörssissä oli jatkuvasti korkeampi kuin sys-teemihinta. Suomen aluehinnan 2015 keskiarvo ylitti systeemihinnan lähes 0,9 sentillä/kWh. Tämä johtui läntisen siirtokapasiteetin rajallisuudesta ja Venäjän tuonnin vähäisyydestä. Ero on merkittävä Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta.

Taloustilanteesta johtuva heikko sähkön kysyntä näkyi myös Haminan Energian verkon alueella huo-limatta siitä, että Haminan sähköverkon alueella sähkönkulutus nousi hieman (3,3 %) edellisvuoteen verrattuna ollen 155 gigawattituntia (GWh). Haminan Energian sähkönmyynnissä oli laskua 2,2 % ollen 91 GWh. Verttuna vuoteen 2014 myynnin laskua hidastui.

Pienkuluttajamyynnissä siirryttiin myymään asiakkaille pelkästään tuulisähköenergiaa vuoden 2015 alusta alkaen. Yhtiön panostus päästöttömään energiantuotantoon jatkuu vuoden 2015 aikana; Hailikarin ja Koirakarin uudet tuulivoimalat valmistuivat vuoden 2015 aikana.

MAA- JA BIOKAASU

Poikkeuksellisen lämmin sää ja kaasun kannalta edelleen vaikea markkinatilanne (päästöoikeuksien alhai-set hinnat ja sähkön alhainen hintataso) veronkorotuksineen heikensivät maakaasun kysyntää vuonna 2015. Veron osuus on lähes puolet asiakkaan maakaasun loppuhinnasta. Alentunut maakaasun energian hinta on kuitenkin leikkasi pois veronkorotusten vaikutuksen asiakkailta. Maakaasuun kohdistunut ylimää-räinen veronkorotus nosti vuoden 2015 alussa kaasun kokonaisveron 15,44 €/MWh.

Maakaasun kulutuksen lasku jatkui Suomessa vuoden 2015 aikana. Kulutus väheni noin 10 % ver-

rattuna vuoteen 2014 ollen 26,0 TWh. Maaaasun käyttö väheni etenkin yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Sähkön edullinen hinta pohjoimaisella sähkömarkkinalla, veroratkaisut ja energiapolitiikan lyhytjänteisyys ovat tehneet kaasu-CHP-laitokset kannattamatomiksi nykyisessä markkinatilanteessa. Kau-kolämmön tuotannossa maakaasu oli edelleen merkittävin polttoaine.

Lämmin sää, taloudellinen taantuma ja alhainen sähkön hintataso pohjoismaisessa sähköpörssissä nä-kyivät myös Haminassa. Vuonna 2015 Haminassa käytettiin maakaasua 299 GWh, joka oli 2 % vähem-män kuin 2014.

Haminan Energia luopui suorasta indeksisidonnaisuudesta kaasun hinnoittelussa, jolloin pystyttiin eli-minoimaan 1.1.2015 voimaan tulleet veronkorotusten kustannusvaikutukset kuluttaja-asiakkaille etupai-noitteisesti.

Yhtiö jatkoi osallistumistaan aktiiviisena jäsenenä vuoden 2015 aikana maakaasun jälkimarkkinoille Kaasupörssissä.Vaikka maakaasun kulutus on laskenut, niin positiivista on, että vuoden 2015 aikana Suomessa verk-

koon syötetyn biokaasun määrä kasvoi 123 % ollen 75,6 GWh. Myös Haminan Energian Virolahden biokaasulaitoksen rakentaminen sujui vuoden 2015 aikana ai-

kataulussa, ja Haminan jakeluverkkoon aletaan syöttää biokaasua vuoden 2016 alussa. Yhtiö on solminut tai ottanut käyttöön pääraaka-ainetoimittajien kanssa pitkäaikaiset hankintasopimukset, lannoitejakeluso-pimuksen ja operointisopimukset. Laitos tuottaa täydessä tuotannossa noin 15 GWh biokaasua alueen liikenteen ja asukkaiden käyttöön.

Biokaasu on osoittautunut kilpailukykyiseksi liikennepolttoaineeksi. Haminan Energia jatkoi biokaasun myyntiä liikennekäyttöön vuoden 2015 aikana. Biokaasun käytön kasvua liikennepolttoaineena rajoittaa kaasuautokannan kasvun ennakoitua hitaampi tahti.

KAUKOLÄMPÖ JA TEOLLISUUS

Vuonna 2015 kaukolämpöä Suomessa tuotettiin 33 TWh, josta yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 24,4 TWh. Kaukolämmön kanssa yhteistuotannossa tuotettiin sähköä 11,8 TWh. Määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna

Kaukolämmön kysyntä vuonna 2015 oli hieman yli 30 TWh, laskua edelliseen vuoteen oli 5 %. Lasku johtui ennätyslämpimästä vuodesta.

Kaukolämmön ja siihen liittyvään sähköntuotantoon käytetyt polttoaineet (polttoaine-energia 52,0 TWh): puu ja muu bio 32,6 %, kivihiili 21,4 %, maakaasu 20,3 %, turve 15 %, sekundäärilämpö 3,3 %, öljy 2,5 % ja muut 4,9 %.

Haminassa kaikki kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Kaukolämmön myynti vuonna 2015 oli 24,6 GWh, jossa laskua edelliseen vuoteen oli 19 %.

Haminan Energia myi alueen teollisuudelle energiaa eri tuotteina 54,8 GWh.

KEHITTYMISSUUNNAT

Joulukuussa 2014 teollisuus- ja elinkeinoministeriö myös Haminan Energia Oy:lle ehdollisen investointi-tuen nesteytetyn maakaasuterminaalin eli LNG-terminaalin rakentamiseen. Investointituki on 27 660 M€ tai maksimissaan 30 % investointikustannuksista. Vuoden 2015 aikana projektin kehittäminen siirrettiin Hamina LNG Oy:lle, joka on Haminan Energia Oy:n ja Alexela Varahalduse AS:n omistama yhteisyritys.

Yhtiö valmistautuu NBS (Nordic Balance Settlement) mukanaan tuomiin muutoksiin. NBS-mallin mu-kainen taseselvityksen aloittaminen on viivästynyt Suomen markkinatasealueella marraskuun 2015 alusta lokuun alkuun 2016.

Yhtiö valmistautuu myös REMIT-asetuksen mukana tuomiin velvoitteisiin. REMIT-asetuksen täytän-töönpanosäädökset julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 18.12.2014. Täytäntöönpanomääräykset tulivat voimaan 7.1.2015, ja velvoitteena on raportoida organisoiduilla markkinapaikoilla tehdyt tukkumarkkina-kaupat sekä markkinapaikoille jätetyt tarjoukset 7.10.2015 alkaen. Velvoitteena on myös raportoida muut raportoitavat tukkumarkkinakaupat 7.4.2016 alkaen.

20

Sähköverkko on varsin hyvässä kunnossa, mikä näkyy muun muassa erittäin lyhyenä keskeytysaikana.

VERKOSTOLIIKETOIMINTA

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Vuosi 2015 oli tilastojen valossa jälleen jopa edellistä vuotta lämpimämpi. Lämpötila yhdistettynä teolli-suuden alhaisiin volyymeihin eivät luoneet parasta pohjaa kuluneelle vuodelle.

Maakaasun siirtovolyymi pieneni vuodesta 2014 noin 2 %, mutta sähkön siirtovolyymi nousi hieman yli 3 %. Lämmin vuosi vaikutti varsinkin kaukolämmön myyntiin, joka laski 19 %. Tuulivoimatuotanto jatkoi kasvuaan jo toista vuotta. Tuotantoennätyksestä päästiin marginaalisen 150 MWh päähän. Tuotanto on pitkälti tuulisuudesta kiinni, mutta hyvä käyntiaste on avainasemassa. Hyvään käyttöasteeseen päästiin systemaattisella työllä käyttöön ja kunnossapitoon liittyen. Edellä mainittu pätee koko verkostoliiketoi-mintaan.

INVESTOINNIT VERKOSTOLIIKETOIMINTAAN

Verkostoliiketoiminnan investointeja tehtiin vuonna 2015 pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti. Säh-köverkon jo vuosia jatkunut kohotettu investointitaso on edennyt suunnitellusti. Sähköverkko on varsin hyvässä kunnossa, mikä näkyy muun muassa erittäin lyhyenä keskeytysaikana. Investoinnit kohdistuivat keskijänniteverkon saneerausinvestointeihin sekä työturvallisuutta ja käyttövarmuutta edelleen paranta-viin investointeihin. Sähköverkon investointeja tehtiin Ruotsinkylässä yhteistyömaana kaupungin kanssa. Sähköverkkoa työllisti myös Haminan sisääntuloväyliin liittyvä rakentaminen sekä investoinnit Vilniemen suunnalla.

Tuulivoimaan liittyen investoimme kahteen Enercon E-101 3MW tuulivoimalaan. Koirakarin ja Haili-karin tuulivoimalat pystytettiin syksyllä, ja projekti valmistui aikataulussa. Käyttö ja kunnossapito uusien tuulivoimaloiden osalta hoidetaan voimaloiden toimittajan, Enerconin toimesta. Kemin Ajoksen WWD3-tuulivoimala myytiin vuoden 2016 alussa. Voimala olisi vaatinut lähitulevaisuudessa yhä lisääntyvää kun-nossapitoa ja kasvavia investointeja.

Kaukolämmön mahdollisia tuotantoinvestointeja silmällä pitäen aloitimme tarkastelun eri vaihtoeh-tojen vertailemiseksi. Esiselvityksiä teimme myös maakaasuverkon vahvistamiseksi suurpaineputkella LNG-hankkeen edetessä LNG-varaston osalta. Teimme esisuunnittelua myös kaasutankkausverkoston laajentamiseksi, ja Haminan Energia tuleekin investoimaan tankkausasemaan vuoden 2016 aikana.

Kuluneena vuonna asennuspalvelut olivat merkittävässä roolissa investointien ja kunnossapitotöiden osalta. Asennuspalveluiden ammattitaitoisen henkilöstön panoksella aiempaa isompi osa työstä tehtiin itse.

KÄYTTÖVARMUUS

Haminan Energian jakeluverkkojen käyttövarmuus oli vuonna 2015 varsin hyvällä tasolla. Tulemme jatka-maan systemaattista kehittämistä niin käyttö- ja kunnossapidon kuin henkilöstönkin osalta. Tehdyillä sekä tulevilla investoinneilla pyritään edelleen parantamaan verkostomme käyttövarmuutta.

Kiitos kuluneesta vuodesta asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme sekä henkilöstölle.

22

Valokuidun etuja ovat lähes rajaton kapasiteetti, toiminta-varmuus ja valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön.

TIETOHALLINTO

TIETOHALLINTO

Tietohallinnon tehtävä on tukea toiminnallaan yrityksen operatiivisia ja strategisia tavoitteita.Haminan Energian tietohallintoon kuuluvat yrityksen sisäinen tiedonhallinta ja asiakkaille markkinoi-

tavat tietoliikennejärjestelmät. Sisäisten ja ulkoisten tietohallintopalveluiden resurssien keskittäminen te-hostaa molempien toimintaa.

TIETOLIIKENNETUOTTEET

Haminan Energian vahvuutena kilpailussa muiden tietoliikennepalveluita tarjoavien yritysten kanssa on asiakaspalvelu. Se on paikallista, henkilökohtaista, nopeaa ja luotettavaa. Asiakkaille tarjottavia laajakaista-palveluita markkinoidaan Haminetti-nimellä. Olemassa olevien palveluiden lisäksi jo lähitulevaisuudessa tehdään vahvaa tuotekehitystä muun muassa kotiautomaatiojärjestelmien saralla.

VALOKUITU

Valokuidun etuja ovat lähes rajaton kapasiteetti, toimintavarmuus ja valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Valokuitutekniikkaa voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää tulevaisuuden tar-peiden mukaiseksi. Maan alla kulkevaa valokuitukaapelointia on rakennettu rinnan sähköverkon maakaa-peloinnin kanssa. Vuoden 2015 loppuun mennessä Haminan Energian valokuituverkko kattoi Haminan keskustaajaman sekä Vilniemen asuinalueen lähes kokonaan. Vuonna 2015 kuituliittymien nopeus nostet-tiin 250 Mbit/s.

KIINTEISTÖKUITU

Taloyhtiöiden kaikkiin kiinteistöihin samalla kertaa asennettava Kiinteistökuitu-laajakaistayhteys on saanut hyvän vastaanoton. Se nostaa kiinteistön arvoa ja lisää asumismukavuutta. Tähän mennessä kiinteistökuitu on rakennettu 250 kiinteistöön, joissa on noin 3000 asuntoa.

IPTV JA KAAPELI-TV

Haminetin kuituliittymään sisältyy myös kaapeli-tv lisäpalvelu. Haminetti Viihde-paketti tarjoaa kuitu-asiakkaille huippunopean laajakaistan ja IPTV-palvelut. IPTV-palveluiden osalta Haminan Energia toimii laajakaistaoperaattorina ja jälleenmyy Watson-palvelua. Watson tuottaa maksuttomien ja maksullisten tv-kanavien lähetyksiä, niiden tallennuspalveluita ja videovuokrausta. Palvelu toimii kaikenlaisilla alustoilla, älypuhelimella, tabletilla, tietokoneella ja tv:ssa.

WIMAX

Laajan kantoalueen ja langattomuuden ansiosta WiMAX-verkko on luotettava laajakaistaratkaisu haja-asutusalueille ja niille alueille, joille valokuidun vetäminen olisi kallista ja hankalaa. WiMAX-verkko on osoittanut toimivuutensa myös haastavissa sääoloissa. Laajakaistaverkko on rakennettu kantoalueeltaan tarkoituksenmukaiseen laajuuteen.

SISÄINEN TIETOHALLINTO

Vuoden 2013 aikana aloitettu asiakastieto- ja laskutusjärjestelmien uusiminen on ollut mittava hanke. Tavoitteena on saada järjestelmä kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2016 maalis-huhtikuun aikana. Vuonna 2014 aloitettu talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän uudistaminen on edennyt hyvin. Osia järjestelmästä käytetään jo päivittäisessä toiminnassa. Yhtiön sisäisen dokumentaation hallinta on keskeisin vielä meneillään oleva taloushallinnon uudistushanke.

24

Online-palvelu helpottaa sähkönkulutuksen seurantaa ja ennakointia, selkiyttää laskutusta ja ohjaa järkevämpään energiankäyttöön.

YHTEISKUNTAVASTUU

ASIAKASVASTUU

Haminan Energian ydinliiketoimintaa ovat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön- ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön, biokaasun ja prosessiteollisuuden energiapalveluiden tuotanto. Asiakaslähtöisyys on vahvasti yrityksen toimintaa ohjaava arvo. Kaikkia asiakkaita palvellaan heidän tarpeensa huomioiden. Asiakkaita kohdellaan tasapuolisesti ja samanarvoisesti. Henkilökohtainen, helposti tavoitettava ja nopea palvelu ovat vahvuuksiamme.

Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti pyrimme asiakkaiden palveluketjun kokonaisvaltaiseen suunnitte-luun, optimointiin ja hallintaan. Jokaisessa vaiheessa kiinnitetään huomiota asiakkaan tarpeisiin, tuotteen laatuun, turvallisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

Sähköasiakkaiden määrä on pysytellyt edellisvuosien tasolla. Kilpailuasetelma markkinoilla on edelleen haasteellinen. Haminan Energia pyrkii erottumaan kilpailijoistaan hyvällä palvelulla sekä laadukkaalla toi-minnalla. Strategiansa mukaisesti Haminan Energia on panostanut uusiutuvaan ja päästöttömään tuotan-toon. Kaikki pienasiakkaille myytävä sähköenergia on tuulisähköä, joka on pääsääntöisesti paikallisesti tuo-tettua. Tuulisähkö vahvistaa Haminan Energian asemaa vihreän, uusiutuvan energian tuottajana ja myyjänä.

Kaukolämmön asiakasmäärä on pysytellyt kutakuinkin entisenlaisena. Kaukolämmön hinta on pidetty ennallaan korotuspaineista huolimatta hyvän kilpailukyvyn takaamiseksi.

Maakaasun energiaveron korotus vuoden alussa on kiristänyt kilpailua. Polttoöljyn hinnat ovat lasku-suunnassa raakaöljyn hinnanlaskun myötä vuoden 2014 lopusta lähtien. Uusimmat maakaasupohjaiset lämmitysratkaisut kuitenkin pitävät pintansa hintavertailussa. Modernilla kondenssikattilalla säästö läm-mityskuluissa on yhä noin 40 prosenttia öljyyn verrattuna. Vuoden 2015 alussa tuotevalikoimaan lisättiin uusi tuote, Energiaratkaisu, joka tarjoaa asiakkaalle kondenssikattilan muutostyötä avaimet käteen peri-aatteella määräaikaisella, kiinteähintaisella kuukausimaksulla.

Biokaasun käyttö liikenteen polttoaineena on Etelä-Kymenlaaksossa määrällisesti vielä vähäistä. Tietoi-suuden ja liikennebiokaasun tarjonnan lisääntyessä se on kuitenkin tullut tunnetummaksi vaihtoehdoksi. Biokaasun hinta pysyi vakaana koko vuoden, ja kaasu säilytti edelleen asemansa edullisimpana liikenne-polttoaineena. Kaasuautoilijoiden määrä on Haminan Energian toimialueella ollut kasvussa. Yksityisautoili-joiden lisäksi yritysten kiinnostus kaasukäyttöisiin autoihin on lisääntynyt. Kaasua käyttäviä autoja on mm. Postin jakeluliikenteessä sekä Virolahden kunnalla.

Yhtiö on aktiivisesti kehittänyt asiakkaille markkinoitavia tiedonsiirtopalveluita. Valokuituverkko kattaa jo koko keskustan sekä osan suurimmista taajamista. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöille markkinoitavat

Taloyhtiölaajakaista ja kaapeli-tv-palvelut on otettu markkinoilla hyvin vastaan. Kuitutekniikka mahdollistaa taloyhtiöille yhteisen kiinteistökohtaisen laajakaista- ja kaapeli-tv-palvelun edullisesti.

Kiinteistökuituasiakkaille lisäpalveluna markkinoitavat Haminetti Viihde IPTV -palvelut ovat herättäneet myönteistä kiinnostusta. Viihde-palvelu sisältää nopean valokuitutekniikalla toteutetun internet-palvelun sekä laadukkaan IPTV:n. Lisäksi Haminetti tarjoaa Kuitu-asiakkaille kaapeli-tv-palveluita sekä erillistä Watson-tuotetta, joka tuli markkinoille vuoden 2015 alussa. Se tuottaa maksuttomien ja maksullisten tv-kanavien lähetyksiä, niiden tallennuspalveluita ja videovuokrausta. Palvelu toimii kaikenlaisilla alustoilla, älypuhelimella, tabletilla, tietokoneella ja tv:ssa.

Kaikkia Haminan Energian palveluita koskee asiakasetuohjelma, joka antaa pitkäaikaisesta tai useiden palvelutuotteiden asiakkuudesta alennuksia myyntihinnoista.

Etäluettavat sähkömittarit ja online-palvelu ovat asiakkaille merkittävä etu. Asiakas voi seurata ener-giankulutustaan verkossa ajantasaisesti Online:ssa. Sähkön osalta arviolaskut ja mittarilukemien ilmoit-taminen ovat historiaa. Online-palvelu helpottaa sähkönkulutuksen seurantaa ja ennakointia, selkiyttää laskutusta ja ohjaa järkevämpään energiankäyttöön.

Haminan Energia mittaa asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti. Energiateollisuus ry:n laajassa energiayhtiöi-den asiakastyytyväisyyskyselyssä on Haminan Energia aina saanut hyvät arvostelut. Vuonna 2015 asiakkaat antoivat kiittävää palautetta erityisesti sähköliittymistä, tuulisähköstä ja asiakaspalvelun joustavuudesta.

Haminan Energian toiminnasta tiedotetaan ylläpitämällä kotisivuja ja julkaisemalla asiakaslehteä. Ha-minan Energian kotisivujen (www.haminanenergia.fi) lisäksi tiedonsiirtopalveluilla on omat kotisivunsa (www.haminetti.net) ja oma Twitter-tili. Tuoreimpia kuulumisia voi lukea myös Haminan Energian ja Ha-minetin Facebook-sivuilta. Tiedonsiirtopalvelut mahdollistavat internetissä livenä Summan tuulipuiston näkymien ihailun (http://www.haminanenergia.fi/fi/tuotteet/sahko/tuulienergia) ja Haminan torielämän seuraamisen (torikamera.haminetti.net).

Haminan Energia on kampanjoinut E-laskujen yleistymisen puolesta. Arkea helpottava ja ympäristöä säästävä E-laskutus lisääntyy tasaista tahtia.

Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Ilopilkku-asiakaslehti lähetetään kaikille Haminan Energian laskutus-asiakkaille. Lisäksi lehteä on saatavissa yrityksen asiakaspalvelusta.

Vuoden 2015 aikana yhtiö on jalkautunut ihmisten pariin esittelemällä toimintaansa kevät- ja syys-markkinoilla, Kesätuulella Haminassa -tapahtumassa sekä Wanhan Holviston joulu -tapahtumassa.

26

VASTUU OMASTA SEUTUKUNNASTA

Haminan Energia pyrkii toiminnassaan edistämään maakunnallista hyvinvointia ja elinkeinoelämää. Toimin-ta tukeutuu paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Yhtiö tukee paikallista ammattikoulutus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa.

Haminan Energia on edelleen mukana tukemassa Kymenlaakson energianeuvontaa. Kymenlaaksossa energianeuvonnan painopisteinä ovat tehokkaan ja puolueettoman neuvonnan antaminen niin raken-tamisen, remontoinnin kuin asumisenkin energiatehokkuuden alueella. Lisätietoa energianeuvonnasta löytyy internetsivulta www.eneuvonta.fi.

Yhtiö oli mukana Etelä-Kymenlaakson uusiutuvan energian kuntakatselmus -projektissa 18.6.2014 - 30.4.2015. Projektin tavoitteena oli tuottaa konkreettisia ja vaikuttavia selvityksiä, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa alueella sekä antaa tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista. Projektin raportointi valmistui keväällä 2015, ja tiedostolinkki löytyy muun muassa Haminan kaupungin internetsivuilta http://www.hamina.fi/fi/Asukkaat/Kaavoitus ja rakentaminen/Uusiutuvan energian mahdollisuudet selvitys 2015/.

Haminan Energia on perinteisesti tukenut valtakunnallista kakkosluokkalaisten energiansäästöviikkoa lokakuussa. Yhtiö toimittaa kaikille kaupungin kakkosluokille Lasten Keskuksen oppimateriaalin.

Haminan Energia tukee paikallista seuroissa ja yhteisöissä tehtävää nuorisotyötä, urheilua ja kulttuuria. Paikallisille aktiivista nuorisotyötä tekeville seuroille jaetaan vuosittain stipendejä toiminnan tukemiseksi. Yhtiö tukee myös paikallisia tapahtumia, kuten joka toinen vuosi järjestettävää Hamina Tattoo -sotilas-musiikkitapahtumaa.

YMPÄRISTÖVASTUU

Haminan Energia suosii kaikessa toiminnassaan ympäristöä ja luontoa vähemmän rasittavia ratkaisuja. Yrityksen kehitystyössä tähdätään uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä hiilidioksivapaaseen ja omavaraiseen sähköntuotantoon.

Hamina Energia osallistuu useisiin tuulivoima- ja bioenergia-alan yhteisiin tutkimus- ja kehityshankkei-siin. Yhtiön tuoreimmat investoinnit uusiutuvaan energiaan saivat konkreettiset maamerkit, kun satama-alueelle sijoittuvat 3 megawatin tuulivoimalat Koirakari ja Hailikari saatiin marraskuussa valmiiksi. Voimalat otetaan tuotantokäyttöön alkuvuodesta 2016. Suurin osa yksityisasiakkaille myytävästä tuulisähköstä on tuotettu Haminan Energian omilla tuulivoimaloilla.

Loppuvuodesta 2015 saatiin valmiiksi myös yhtiön oma biokaasulaitos Virolahden Vahterikonkankaan teollisuusalueella. Laitoksen toimitti kotimainen BioGTS. Kuivamädätystekniikkaa hyödyntävä laitos käyt-tää raaka-aineena teollisuuden sivuvirtoina syntyvää biojätettä, kauppojen ja keskuskeittiöiden biojätettä sekä lähialueen viljelijöiden tuottamaa bionurmea. Biokaasulaitoksen kolme reaktoria tuottavat vuodessa noin 15 - 20 gigawattituntia biokaasua, laitos aloittaa tuotantotoimintansa alkuvuodesta 2016.

Haminan Energian autot käyttävät polttoaineenaan biokaasua. Sitä voi tankata St1:n ja Haminan Ener-gian yhteisestä tankkauspisteestä Haminan St1-asemalla Poitsilassa. Vuoden 2016 aikana yhtiö avaa bio-kaasun tankkauspisteen myös Virolahdelle. Yhtiön autokalustossa on biokaasuautojen lisäksi myös yksi tuulisähköllä kulkeva sähköauto.

Asiakassuhteissa energiansäästöä edistetään sähköistä asiointia kehittämällä. Online palvelut ja e-laskut säästävät aikaa ja paperia. Tulevaisuudessa e-laskutusta pyritään edelleen lisäämään.

Haminan Energia tiedottaa asiakkailleen aktiivisesti energiansäästöstä muun muassa kotisivuillaan, Ilo-pilkku-asiakaslehdessä sekä Facebook-sivuilla.

Suurin osa yksityis-asiakkaille myytävästä

tuulisähköstä on tuotettu Haminan Energian omilla

tuulivoimaloilla.

Sähkön hankinta: Osto+osuudet

Tuotanto, tuulivoima

Tuotanto, maakaasu

Sähkön käyttö:

Maakaasun käyttö: Jakelu

Tuotanto

HAMINAN ENERGIAN ENERGIATILASTO (GWh)

HENKILÖSTÖ

Yhtiön henkilökunnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 51. Vähennystä edellisvuoteen oli viisi henkilöä. Ammattiryhmistä suurin on edelleen tekninen henkilöstö.

Koko henkilöstön keski-ikä on 41,7 vuotta. 30-39-vuotiaat edustivat miespuolisten työntekijöiden enemmistöä, kun taas naisia oli selkeästi eniten yli viisikymmenvuotiaissa. Viime vuosina tapahtunutta henkilökunnan määrän lisäystä kuvaavaa on, että 21 henkilöä on ollut yhtiön palveluksessa alle neljä vuotta. Kesätyöntekijöitä oli neljä. Heistä kolme oli alan opiskelijoita. Haminan Energia osallistui energia-alan valtakunnalliseen, 14-17-vuotiaille koululaisille tarkoitettuun ”Piirrä itsellesi kesäduuni”-kampanjaan, ja yksi nuori tuli kampanjan kautta yhtiöön kahdeksi viikoksi hankkimaan työelämäkokemusta ja tutustu-maan alan ammatteihin.

Sairauspäiviä kertyi vuoden aikana laskennallisesti 6,8 päivää per henkilö. Vähennystä edellisvuoteen on 2,8 päivää per henkilö. Sairaspoissaolopäivät olivat 2,7 % kokonaistyöajasta.

Henkilöstön koulutuspäiviä oli 133, joista ulkopuolista koulutusta 113 ja sisäistä 20 päivää. Koulutuksiin osallistui 45 henkilöä. Pääpaino on ollut turvallisuuskoulutuksessa. Meneillään oleva, sekä myynnin että talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien uusiminen on osaltaan työllistänyt henkilökuntaa. Henki-löstö on saanut käyttäjäkoulutusta oman osa-alueensa hallintaan.

Haminan Energialla on perehdytysohjelma, jonka avulla uudet työntekijät, myös kesätyöntekijät, tu-tustuvat taloon ja sen toimintatapoihin. Yhteensä useamman päivän kestävä, laaja-alainen perehdytysoh-jelma antaa tulokkaalle perustietoja työtehtävään liittyen sekä yleistä tietoa mm. kiinteistöstä ja turvalli-suusasioista.

Tyky-toiminta tukee henkilöstön työkykyä ja terveyttä, työpaikan toimivuutta ja ilmapiiriä. Tyky-toimin-taa suunnittelee ja toteutuksesta vastaa tyky-työryhmä, jossa on työnantajan ja henkilöstön edustajia.

Maaliskuussa henkilökunnalle järjestettiin tilinpäätöksen puitteissa iltapäivätilaisuus lounaineen ra-vintola Varuskuntakerholla. Syyskuun 4. päivä vietettiin yhtiön syntymäpäivää pitämällä Raatihuoneella tilannekatsaus yhtiön toiminnasta, minkä jälkeen ruokailtiin Bastionin Holvistoravintolassa. 25. syyskuu-ta vietettiin henkilöstöiltapäivää, ja jälleen Raatihuoneella. Omasta henkilökunnasta olevat luennoitsijat kertoivat itselle läheisistä, liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Luentojen jälkeen oli mahdollisuus kokeilla opastetusti joitakin luennoillakin esiteltyjä liikuntalajeja. Kävelijöiden, juoksijoiden ja pyöräilijöiden ryhmät nauttivat liikunnasta ihanteellisessa ulkoilusäässä. Päivän päätteeksi henkilökunnalla oli mahdollisuus vielä saunoa yhtiön tiloissa. Pikkujoulut vietettiin Wanhalla Työskillä. Ohjelmassa oli illalli-sen lisäksi History of Rock -musiikkishow.

Henkilökunta on ottanut liikuntamaksujen saldokortin hyvin käyttöön. Kortilla voi suorittaa liikunta-harrastusmaksuja kaikkialla missä kortti käy maksuvälineenä. Saldokortin voivat saada vähintään kuuden kuukauden työsuhteessa olevat työntekijät, henkilökohtaisen kortin arvo on enimmillään 400 euroa per vuosi. Yli puolet henkilökunnasta käyttää korttia.

Työtyytyväisyystutkimuksilla mitataan henkilökunnan työhyvinvointia, selvitetään mielipiteitä ja kehi-tysideoita. Oman työtyytyväisyyskyselyn sijaan teetettiin ulkopuolinen vakuutusyhtiön toteuttama kyse-lytutkimus. Etupäässä koettuun terveydentilaan ja työssä jaksamiseen keskittyvän kyselyn tulokset olivat keskimääräistä paremmat.

2013

103,0

22,0

0,02

161,4

251,9

102,1

2014

79,1

26,7

0,04

155,9

225,9

79,2

2015

68,9

34,9

0,06

160,9

212,4

86,6

28

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.- 31.12.2015

OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA

YLEISTÄ

Kulunut tilikausi oli Haminan Energia Oy:n 22. tilikausi.Vuosi 2015 oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata.

Maakunnista vain Lapissa vuosi ei aivan yltänyt ykkössijalle, vaan on jaetulla toisella sijalla. Vuoden 2015 keski-lämpötila 4,2 astetta on noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa (eli jaksoa 1981–2010) lämpimämpi. Haminan seudulla lämpötila oli noin 1,8 astetta pitkän aikavälin lämpötilaa korkeampi. Lämpötilavaihtelut olivat suuria. Terminen kevät alkoi noin kuukauden etuajassa helmikuussa, ja huhtikuu oli ennätyksellisen lämmin. Tätä seu-rasi valitettavasti sateinen ja kylmä kesäkausi, ja vasta elokuussa tulivat lämpimät ilmat. Loppuvuonna saatiin sateita, tuulia ja lämpöennätyksiä marras- ja joulukuussa.

Suurin vuosisademäärä mitattiin Puolangalla, missä Paljakan asemalla kertyi sadetta 1242 millimetriä. Tämä ylittää selvästi aiemman vuosisade-ennätyksen, joka oli Espoon Nupurissa vuonna 1981 mitattu 1109 millimetriä. Haminan seudulla koko vuoden sademäärä oli lähes normaali, mutta keväällä saatiin sadetta 150 % yli normaalin.

Merialueilla tilastoitavia myrskypäiviä oli vuoden aikana 21, joista puolet (11) osui marras-joulukuulle. Vuo-den 2015 ukkoskausi jäi salamamäärältään ennätyksellisen pieneksi. Syynä oli koleahko kesä, joka ei suosinut runsassalamaisia ukkosia. Noin 30 000 havaittua maasalamaa jäi selvästi alle edellisen minimin, joka oli 39 000 maasalamaa, vuodelta 1996.

ENERGIAMARKKINAT

Energiamarkkinoihin vaikutti edelleen taloustaantuma jota edelleen syvensivät Venäjän tilanne, Kreikan ja Britannian EU-kriittisyys sekä pakolaiskriisin aiheuttamat ongelmat. Energiankäyttöä alensi myös normaalia leudompi sää Euroopassa. Samaan aikaan halpa öljy ja kivihiili sekä alhainen päästöoikeuden hinta laskivat edelleen sähkön marginaalituotannon hintaa. Pariisin neuvottelutuloksista huolimatta päästöoikeuden hinta ei ole lähtenyt nousuun.

Öljyn hinta laski alkuvuoden 60 $/bbl tasosta vuoden loppuun mennessä tasolle 30 $/bbl, hiili 60 $/tn tasosta 37 dollariin ja päästöoikeudet 7€/tn:sta tasolle 5 €/tn.

Markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 30 €/MWh, joka on vajaat 18 % alempi kuin vuonna 2014 keskimäärin. Suomi maksoi sähköstään huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi naapuri-maamme Ruotsi. Suomen aluehinta oli ajoittain selvästi korkeampi kuin systeemihinta, huikeimmillaan kaksin-kertainen. Suomen aluehinnan keskiarvo vuonna 2015 oli systeemihintaa korkeampi keskimäärin 9 €/MWh. Tämä johtui ennen kaikkea ongelmista läntisessä siirtokapasiteetissa sekä kapasiteettimaksujen vaikutuksista sähköntuontiin Venäjältä.

Aluehintaero pohjoismaihin verrattuna vaikeuttaa osaltaan Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Alhainen sähkön markkinahinta ja sähkömarkkinat sekoittanut tukipolitiikka on ajanut sähköntuotannon vaikeuksiin pohjoismaissa. Ruotsissa on päätetty sulkea ydinvoimaloita 3000 megawatin edestä, ja Suomesta on poistunut markkinoilta hiili- ja öljylaitoksia 2000 megawatin edestä.

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Yhtiön kehittymisstrategiana on panostaa päästöttömään energiantuotantoon ja paikallisen tuotannon li-säämiseen. Jätevirtojen hyödyntäminen energiaksi ja lopputuotteen hyödyntäminen lannoitteiksi ja maanpa-rannukseen on onnistunut jatkumo tavoitteille. Tässä tavoitteessa yhtiö panostaa ydinvoimaan, tuulivoimaan, biokaasuun ja hukkalämmön hyödyntämiseen.

Uusien tuulivoima-alueiden kehittäminen Kymenlaaksoon ei ole käytännössä enää mahdollista KHO:n v. 2016 energiamaakunnasta tehdyn päätöksen jälkeen. Yhtiö tulee panostamaan tuulivoiman rakentamiseen länsirannikolle osakkuusyhtiönsä kautta.

Kaukolämmön asema on vahvistunut EU-strategiassa. Yhtiö kehittää kaukolämmön monimuotoisuutta yhdistämällä tuotantovaihtoehdoiksi biokaasun, maalämmön ja teollisuuden hukkalämmön. Tiiviillä keskusta-alueella järjestelmällä voidaan hoitaa myös tehokkaasti keskitetty kaukokylmän tuottaminen.

Haminan Energia Oy perusti yhdessä Alexela Varahalduse AS:n kanssa kesällä 2015 Hamina LNG Oy –ni-misen yrityksen. Perustetun osakkuusyhtiön toimialana on nesteytetyn maakaasun varastointi ja jakelu sekä muu siihen liittyvä liiketoiminta. Päättyneellä tilikaudella yhtiöllä ei vielä ollut varsinaista toimintaa.

Joulukuussa 2015 perustettiin yhdessä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n kanssa Kaakon Alueverkko Oy –niminen osakkuusyhtiö, josta kumpikin perustajajäsen omistaa 50 %. Perustettu yhtiö hallinnoi jatkossa alu-een 110 kV verkkoa. Haminan Energian osakkuusyhtiölle myymistä verkoista kirjattiin yhtiön tilinpäätökseen 1,05 M Eur suuruinen myyntivoitto.

LNG-terminaalihanke ja suunnitteilla oleva LNG-voimalaitos parantavat merkittävästi yhtiön kilpailukykyä niin kaasun kuin sähkönkin osalta. Energian hinnan kilpailukyvyllä on myös tärkeä merkitys alueen teollisuuden elinvoimaisuudelle.

Laaja tietohallintojärjestelmien uudistus valmistuu vuoden 2016 alussa. Uudet järjestelmät nostavat asiakas-palvelun ja liiketoiminnan ohjauksen uudelle tasolle.

EU:n ja Suomen energiapolitiikan tavoitteena on päästötön energiantuotanto. Yhtiön strategia niin tuuli-, biokaasu- ja ydinvoimassa kuin jätteiden hyödyntämisessäkin on täysin tavoitteiden mukainen. Energiapolitiik-kaan on myös kirjattu vahva tavoite LNG-infrastruktuurin rakentamiseen ja LNG:n käytön tukemiseen.

INVESTOINNIT

Investoinnit uusiutuvaan energiantuotantoon jatkuivat menneen vuoden aikana. Biokaasulaitos, joka käyttää raaka-aineena peltovihermassaa ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, valmistui Virolahden Vahterikonkankaal-le. Laitos syöttää maakaasun jakeluverkkoon noin 20 GWh biokaasua vuodessa. Biokaasu on tarkoitus siirtää asiakkaille liikennepolttoaineeksi. Haminan satamassa otettiin vuoden lopulla käyttöön kaksi Enerconin val-mistamaa ja toimittamaa tuulivoimalaa. Voimalat tuottavat tulevaisuudessa reilun 20 GWh tuulisähköä jake-luverkkoon vuosittain.

Sähköverkon saneerauksia jatkettiin Pappilansaaren, Vimpasaaren ja Ruotsinkylän alueilla. Sähköverkon perusparannustyöt ovat edenneet pitkälle, ja saneeraustarve tulee pienenemään tulevaisuudessa. Käyt-tövarmuus pidetään jatkossakin totutulla hyvällä tasolla. Maakaasuverkossa investoinnit kohdistuivat bio-kaasulaitoksen verkkoliitännän ja Hamina–Vaalimaa-moottoritien mukanaan tuomiin verkostomuutoksiin. Tulevat investoinnit kohdentuvat satamaan LNG-terminaalihankkeen edetessä. Kaukolämmön hankkeet keskittyvät tulevaisuuden maalämmön ja teollisuuden hukkalämmön talteenoton esiselvityksiin. Tietoliiken-neverkkojen palvelutason kohottaminen jatkuu valokuituinvestoinneilla ja langattoman laajakaistaverkon perusparannuksilla.

Yhtiön pääomapanostukset ydinvoimaan ovat merkittävät. Fennovoima-hankkeen rakennuslupa jätettiin valtioneuvostolle 30.6.2015, ja rakennustyöt edistyvät suunnitelmien mukaan.

LNG-terminaalihanke eteni kaavoituksen, maanvuokrasopimusten sekä viranomaisneuvottelujen osalta hy-vin. Hankkeelle myönnetty TEM-tukipäätös odottaa edelleen Euroopan komission hyväksyntää, ja päätöstä odotellessa hankkeen esisuunnittelua viedään eteenpäin.

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi LNG-tekniikkaan, biokaasutekniikkaan, maalämmön ja huk-kalämmön hyödyntämiseen sekä biokaasulaitoksen jatkokehittämiseen. Lisäksi yhtiö on osallistunut Cursor Oy:n ja KyAmk:n tutkimus- ja kehityshankkeisiin yhteensä 26 tuhannella eurolla.

HENKILÖSTÖ

Haminan Energia Oy:n palveluksessa oli vuoden lopulla yhteensä 51 henkilöä, joista vakituisia oli 48 ja mää-räaikaisia 3 henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2015 oli 41,75 vuotta. Vuonna 2015 koulutuspäiviä oli yhteensä 133, ja koulutukseen osallistui kaikkiaan 45 henkilöä. Henkilöstön kehitystä kuvaavat luvut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Markkinatilanne sähkön, maakaasun ja tietoliikenteen osalta jatkuu kireänä. Maakaasun kilpailukyky on paran-tunut huomattavasti öljyn hinnan laskun takia huolimatta vuodenvaihteen veronkorotuksista. Myös kilpailussa maalämmön kanssa maakaasu on tällä hetkellä kokonaistaloudellisempi ratkaisu.

Biokaasulaitos on toteutumassa suunniteltua paremmin suuremman raaka-ainepohjan ansiosta. Biokaasu-laitosta tullaan laajentamaan todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa. Biokaasu vahvistaa yhtiön kilpailuasemaa niin liikenteessä kuin uusiutuvan energian käytössäkin.

Verkostojen laatu- ja palvelutaso on erittäin hyvä. Sähkömarkkinalain vaatimukset toimintavarmuuden pa-rantamiseksi eivät aiheuta yhtiölle investointitarpeita. Kantaverkkoyhtiön hinnankorotukset ja lainsäädännön uudet vaatimukset tietojärjestelmille voivat aiheuttaa hinnoittelupaineita.

Sataman teollisuuden ja Vaalimaan alueen investoinnit ovat odottaneet käännettä parempaan. Tilanne ei ole valitettavasti parantunut; siihen vaikuttaa Venäjän ja EU-alueen talouden kehitys.

Yhtiön taloudelliseen kehitykseen vaikuttaa vahvasti tuleva taloudellinen kehitys alueella. Viime vuosina ta-lous on ollut alamaissa niin energianhinnan kuin käytönkin osalta. Etenkin tietynlainen öljyriippuvainen teollisuus on ollut vaikeuksissa alhaisen markkinahinnan takia. Merkittävää parannusta ei ole näkyvissä lähikuukausina.

Yhtiön panostukset uusiutuvaan energiaan ja LNG-liiketoimintaan parantavat yhtiön kilpailukykyä ja mark-kina-asemaa.

Vuoden 2015 merkittävien investointien rasitus, kertaluontoiset alaskirjaukset ja teollisuusasiakkaiden vaikeudet vaikuttivat tulokseen ja alensivat yhtiön omavaraisuutta. Päähuomio on tulevan rahoitusaseman vahvistamisessa.

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Haminan Energia Oy:ssä sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty pääosiltaan yhtiön toimintajärjestel-män kautta. Toimintajärjestelmä kuvaa sen toimintatavan, jolla varmistetaan asiakaskeskeinen toimintatapa ja saavutetaan asetetut tavoitteet.

Toimintajärjestelmä koskee kaikkia Haminan Energian toimintoja ja se sisältää tarvittavat laadunhallinnan sekä ympäristö- ja TTT-asioiden hallinnan elementit tavoitteiden toteuttamiseksi.

Haminan Energian toimintajärjestelmä vastaa standardien SFS-EN ISO 9001, SFS-EN ISO 14001 ja OHSAS 18001 vaatimuksia.

Laadunhallintajärjestelmän perustaksi on tunnistettu yrityksen tärkeimmät prosessit ja määritelty niiden tärkeimmät laatukriteerit. Laadunhallintajärjestelmän avulla pyritään laadun jatkuvaan parantamiseen.

Ympäristöjärjestelmän perustaksi on laadittu ympäristökatselmus, jossa on tunnistettu ja arvioitu vastuualu-eittain ja toiminnoittain yrityksen merkittävimmät ympäristövaikutukset ja -riskit. Ympäristöjärjestelmällä ku-vataan yrityksen ympäristöjohtaminen huomioiden ympäristöasioihin liittyvät ympäristöpäämäärät, tavoitteet, toimenpideohjelmat sekä ympäristöasioiden jatkuva parantaminen.

Perustaksi työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmälle (TTT) on toteutettu TTT-katselmus, jossa merkittävim-mät työturvallisuusnäkökohdat on tunnistettu ja arvioitu vastuualueittain ja toiminnoittain. Yrityksen TTT-joh-taminen kuvataan TTT-järjestelmällä, missä katselmuksen pohjalta on määritetty TTT-päämäärät, -tavoitteet ja toimenpideohjelmat pyrkimyksenä TTT-asioiden jatkuva parantaminen.

Yhtiön hallitus on käsitellyt toimintavuoden aikana merkittävät liiketoimintaa koskevat riskit ja hyväksynyt riskienhallintapolitiikat.

Energia-alalla merkittävät riskit liittyvät tehtyjen investointien kannattavuuteen suhteessa markkinoihin, in-vestointien käytettävyyteen, liiketoiminnan omaisuus- ja ympäristöriskeihin sekä markkina-aseman kehittymi-seen. Näillä alueilla ei ole näköpiirissä hallitsemattomia riskejä.

Tämän hetken suurimmat riskit ovat kiristyneen taloustilanteen aiheuttamat riskit asiakkaiden liiketoiminta-mahdollisuuksissa sekä asiakkaiden mahdolliset luottotappio- ja konkurssiriskit.

Oikeustoimien lisääntyminen energiatoimialalla on tulevaisuudessa merkittävä riski, johon tulee valmistau-tua panostamalla oikeudellisten riskien hallintaan. Näihin liittyviä riskejä on kuvattu kappaleessa ”Vireillä olevat oikeustoimet tai korvauskanteet”.

LÄHIPIIRISIDONNAISUUDET

Yhtiöllä ei ole lähipiirilainoja tai sijoituksia eikä lähipiirillä ole omistuksia yhtiössä. Yhtiöllä ei ole myöskään liike-toimintaa lähipiirin kanssa.

MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEEN

Yhtiö on myynyt 21.1.2016 Kemin Ajoksen tuulivoimalalaitoksen Ajos Wind Oy:lle. Myynnistä kirjataan 0,4 M€ tuotto vuodelle 2016. Yhtiöllä on oikeus käyttää voimalaa ja hyödyntää sen tuulisähköä kesään 2016 asti.

KHO kumosi päätöksellään 9.2.2016 ympäristöministeriön ja Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston päätökset maakuntakaavasta yhtiön valmistelemilla tuulivoima-alueilla. Yhtiö on päättänyt lopettaa alueiden kehittämisen ja alaskirjata kehitysmenot n. 0,3 M€ vuonna 2016.

VIREILLÄ OLEVAT OIKEUSTOIMET TAI KORVAUSKANTEET

KHO on purkanut päätöksellään 30.11.2015 Koirakarin voimalaitokselle 15.6.2011 myönnetyn rakennuslu-van. Koirakarin tuulivoimaloiden käyttöönoton jälkeen on ilmennyt menettelytapavirhe Haminan kaupungin rakennuslupa-asiassa. Mikäli voimalan toiminta jouduttaisiin keskeyttämään ja voimalat purkamaan, aiheutuisi tästä yhtiölle arviolta 5 M€ kustannus. Haminan kaupunki on 14.1.2016 kannellut KHO:n päätöksestä ja vaa-tinut, että ko. rakennusluvan purkanut päätös poistetaan. Yhtiön johdon ja asiaa hoitavan asianajotoimiston näkemyksen mukaan kantelu on juridisesti perusteltu ja sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä.

Yhtiötä vastaan on nostettu käräjäoikeudessa kaksi kannetta, jossa toisessa yhtiöltä vaaditaan vahingon-korvauksena, velkomuksena ja uhkasakkona noin 1,3 M€ sekä toisessa aikaisempien tilikausien liikevaihtoon sisältyvän myynnin hyvityksenä (konkurssipesän takaisinsaantikanne) noin 1,4 M€. Yhtiön johto ja asiaa ajava asianajotoimisto pitävät vaatimuksia perusteettomina.

Vaasan HO:ssa on vireillä vaatimus Koirakarin voimalalle edellytettävästä ympäristöluvasta. Yhtiön johdon ja asiaa hoitavan asianajotoimiston käsityksen mukaan kyseiselle yksittäiselle tuulivoimalalle ei tarvita ympäris-tölupaa, koska tuulivoimala sijaitsee satama-alueella, ja sen lähistöllä ei ole asutusta.

Yhtiö on käynnistänyt oikeudelliset toimenpiteet vuonna 2015 keskeytyneeseen tietohallintoprojektiin liit-tyvien korvausten saamiseksi toimittajalta.

TALOUS

Yhtiön liikevaihto laski 1,56 prosenttia. Liiketoiminta-aloittain liikevaihto toteutui seuraavasti; sähkön myynnin liikevaihto laski 8,92 prosenttia, maakaasun myynti laski 18,98 prosenttia, sähkön siirron liikevaihto nousi 1,82 prosenttia, maakaasun siirron liikevaihto nousi 8,70 prosenttia muiden liiketoimintojen liikevaihdon noustessa 9,43 prosenttia.

Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja nousi 88,68 prosenttia ollen kuitenkin tappiollinen.Tilikauden liikevaihto oli 30,2 milj. euroa. Liikevaihdosta 4,3 milj. euroa kertyi sähkön myynnistä, 4,8 milj. euroa

sähkön siirrosta, 6,0 milj. euroa maakaasun myynnistä, 6,5 milj. euroa maakaasun siirrosta muun liiketoiminnan osuu-den ollessa 8,6 milj. euroa. Tilikauden kokonaispoistot olivat 2,6 milj. euroa ja tilikauden voitto oli 0,89 milj. euroa.

INVESTOINNIT

Käyttöönotetut investoinnit olivat tilikaudella 4,04 milj. euroa, josta aktivoitujen palkkojen osuus 0,28 milj. eu-roa. Investoinnit kohdistuivat koneisiin ja kalustoihin (1,47 milj. euroa), sijoituksiin (1,16 milj. euroa), sähköver-kostoon (0,64 milj. euroa), aineettomiin oikeuksiin (0,26 milj. euroa), maakaasuverkostoon (0,25 milj. euroa), rakennuksiin (0,22 milj. euroa), sekä kaukolämpöverkostoon (0,04 milj. euroa.

RAHOITUS JA VASTUUT

Yhtiöllä oli lainoja tilikauden lopussa 36,3 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 55,7 milj. euroa. Liittymismaksu-jen lisäys oli 0,006 milj. euroa. Tulorahoitukseen ja liittymismaksuihin perustuva investointien omarahoitusaste oli 80,8 prosenttia.

30

Kuvassa Haminan Energian hallitus (vasemmalta oikealle)

Timo-Jussi Talsi, Ritva-Leena Pousi, Jukka Rouhiainen, Anneli Vuorio, Jarkko Harjumaaskola

HALLINTO

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4.2015. Hallituksen jäsenistä erovuorossa olivat Ritva Hauhia ja Anneli Vuorio. Kokouksessa valittiin hallitukseen Ritva-Leena Pousi sekä uudelleen Anneli Vuorio. Henkilöstön edustajaksi todettiin Jukka Rouhiainen. Tilintarkastajina toimivat kertomusvuonna:Tilintarkastusyhteisö BDO Oy,Helsinki; päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela, KHT, JHTT, Imatra. Haminan Energia Oy:n osakkeet omistaa Haminan kaupunki.Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 100 ja ne kaikki tuottavat yhtäläiset oikeudet.

HALLITUS

Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet):

PuheenjohtajaTimo-Jussi Talsi (Milko Niemi)

VarapuheenjohtajaJarkko Harjumaaskola (Arto Ahonen)

Ritva-Leena Pousi (Päivi Suurnäkki)

Anneli Vuorio (Tuija Vuoksiala)

Jukka Rouhiainen (Mika Kotoluoto)(henkilökunnan nimeämä)

Hallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut toimitusjohtaja Timo Toikka ja sihteerinä johdon assistentti Tiiti Saarelainen. Hallituksen kutsumana asiantuntijana kokouksissa on toiminut varatoimitusjohtaja Pekka Raukko ja konsernin edustajana kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE

Voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä olivat 2 272 237,48 euroa, joista tilikauden voitto oli 890 847,99 euroa.

Voitonjakokelpoisista varoista esitetään maksettavaksi osinkoa yhteensä 1 050 000,- euroa, ja 1 222 237,48 euroa esitetään jätettäväksi omaan pääomaan. Yhtä osaketta kohden maksetaan 10 500,- euroa osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutok-sia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Osinko esitetään maksettavaksi osakkeille 10.6.2016.Hallitus esittää lisäksi tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä rahoituslaskelman yhtiökokouksen

vahvistettavaksi.

YHTIÖN TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT:

1000-€ 2015 2014 2013 Liikevaihto 30.229 30.709 36.611Liikevoitto 438 -2.394 2.440Liikevoitto-%/lvv 1,5 -7,8 6,7Oman pääoman tuotto-% -5,9 -21,2 8,1Omavaraisuusaste-% 22,2 25,4 30,6

HALLITUS

32

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Varastojen muutos

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot Suunnitelman mukaiset poistot

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot

Korkokulut ja muut rahoituskulut

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄSatunnaiset erätSatunnaiset tuotot

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

Tuloverot

TILIKAUDEN VOITTO

TULOSLASKELMA

01.01.-31.12.2015

30 229 198,53

166 311,06

2 366 958,41

-19 902 456,25

-8 214,00

-3 093 340,82

-631 014,87

-123 552,10

-4 042 855,42

-80 056,23

-4 442 649,27

438 329,04

18 584,02

-1 011 638,80

-554 725,74

274 620,00

-280 105,74

1 395 508,89

-224 555,16

890 847,99

01.01.-31.12.2014

30 708 959,29

487 842,53

1 549 056,16

-20 761 966,40

-7 488,50

-3 098 695,51

-615 258,04

-127 117,44

-4 143 852,97

0,00

-6 385 763,78

-2 394 284,66

213 653,34

-896 360,12

-3 076 991,44

602 655,45

-2 474 335,99

3 845 055,48

-279 315,65

1 091 403,84

33

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeetMaa-alueet

Rakennukset ja rakennelmat

Sähköverkosto

Kaukolämpöverkosto

Maakaasuverkosto

Koneet ja kalusto

Keskeneräiset hankinnat

SijoituksetMuut osakkeet ja osuudet

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet

Saamiset

Pitkäaikainen

Lainasaamiset

Lyhytaikainen

Myyntisaamiset

Siirtosaamiset

Rahat ja pankkisaamisetVAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

TASE

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastotVararahasto

Edellisten tilikausien voittoTilikauden voittoOMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

Tilinpäätössiirtojen kertymäPoistoero

Vieras pääoma Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta

Muut velat

Liittymismaksut

Lyhytaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2015

1 700 000,00

8 391 275,58

1 381 389,49

890 847,99

12 363 513,06

0,00

21 726 841,00

12 000 000,00

1 983 244,34

2 556 066,00

2 740 893,10

1 116 352,94

1 204 232,86

43 327 630,24

55 691 143,30

31.12.2014

1 700 000,00

8 391 275,58

1 339 985,65

1 091 403,84

12 522 665,07

1 395 508,89

24 282 907,00

7 000 000,00

1 977 190,39

2 817 479,00

3 179 519,06

519 712,66

1 104 998,77

40 881 806,88

54 799 980,84

31.12.2015

583 416,08

641 508,42

158 813,41

4 194 682,17

12 913 716,22

959 843,09

5 330 004,73

14 362 187,40

1 772 205,11

3 586 616,23

44 502 992,86

21 400,00

613 941,36

3 949 446,98

5 655 855,57

947 506,53

11 188 150,44

55 691 143,30

31.12.2014

444 971,42

706 198,34

158 813,41

4 475 112,36

15 700 978,79

995 052,43

5 584 250,74

14 663 475,29

2 901 550,46

2 427 935,36

48 058 338,60

29 614,00

326 003,68

4 748 676,69

1 041 258,07

596 089,80

6 741 642,24

54 799 980,84

34

+

+

-

-

+

+

-

-/+

-

-

-/+

+

-

+

+

-

+

-

-

Liiketoiminnan rahavirta Myynnistä saadut maksut

Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut

Maksut liiketoiminnan kuluista

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ENNEN RAHOITUSERIÄ JA VEROJAMaksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista

Saadut korot liiketoiminnasta

Saadut osingot liiketoiminnasta

Maksetut välittömät verot

Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)

Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

Myönnetyt lainat

Investoinnit muihin sijoituksiin

Lainasaamisten takaisinmaksut

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)

Rahoituksen rahavirta:Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut

Lyhytaikaisten lainojen nostot

Pitkäaikaisten lainojen nostot

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut

Pitkäaikaisten liittymismaksujen lisäykset

Pitkäaikaisten liittymismaksujen palautukset

Maksetut osingot ja muu voitonjako

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)

Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden lopussaRahavarat tilikauden alussa

RAHOITUSLASKELMA (1.000€)2015

31 352

1 419

28 269

4 502993

19

0

262

0

3 265

2 606

309

1 159

21

-4 052

0

0

5 000

2 817

19

12

1 050

1 139

351

948

596

351

2014

33 628

1 621

32 052

3 198866

214

0

290

603

2 858

3 323

58

730

0

-4 112

0

0

9 900

7 223

86

61

1 050

1 652

399

596

197

399

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT:

Omistukset muissa yrityksissä: Yhtiö Kotipaikka OmistusosuusHamina LNG Oy Hamina 50 % Oma pääoma 31.12.2015: 6 547,48

31.12.2015 päättyneen tilikauden tulos: -135 952,52

Kaakon Alueverkko Oy Hamina 50 % Yhtiön 1. tilikausi päättyy 31.12.2016

KONSERNIIN KUULUVAA KIRJANPITOVELVOLLISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT:

Yhtiö on Haminan kaupungin 100 %:sti omistama tytäryhtiö, jonka tilinpäätös yhdistellään Haminan

kaupungin konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa Haminan

kaupungintalolta; Puistokatu 2, 49400 Hamina.

PYSYVIEN VASTAAVIEN JA VAIHTUVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

1. Pysyvien vastaavien ja vaihtuvien vastaavien arvostusPysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä saaduilla avustuksilla ja

suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen

taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on määritetty kokemusperäisesti.

Poistoajat käyttöomaisuusryhmittäin Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakenn.

Sähköverkosto

Kaukolämpöverkosto

Kaasuverkosto

Koneet ja kalusto

2. Aineet ja tarvikkeet

Vaihto-omaisuuden arvostus on laskettu tilinpäätöskuukauden keskinoteerausta käyttäen.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT:

Liikevaihto toimialoittain:

Sähköliiketoiminta Myynti

Siirto

Maakaasuliiketoiminta Myynti

Siirto

Muu liiketoiminta YHTEENSÄ

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

SATUNNAISET TUOTOT:

Tuulivoimatehtaan konkurssin aiheuttaman kulun palautus

Realisoitunut vakuus

Valmistus omaan käyttöönErään sisältyy omaan käyttöön valmistetun käyttöomaisuuden henkilöstökulut.

Henkilöstö Henkilökunta keskimäärin

Maksetut palkat ja palkkiot yht.

josta hallitustyöskentelystä maksetut palkkiot

Eläkevastuut Yhtiön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty ulkopuolisessa eläkevakuutus-

yhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA/ MUUTOKSISTA:

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakenn.

Sähköverkosto

Kaukolämpöverkosto

Maakaasuverkosto

Koneet ja kalusto

SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT YHTEENSÄPoistoeron muutos

Kokonaispoistot

Poistoperusteissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Rahoitustuotot ja -kulut:Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

Muut korko- ja rahoitustuotot, joista

Saman konsernin yrityksiltä

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut, joista

Saman konsernin yrityksille

Muille

2015

121 053

64 690

499 614

1 084 672

77 672

500 980

1 774 230

4 122 912-1 395 509

2 647 347

2014

83 348

64 690

505 030

1 154 816

119 282

516 929

1 699 758

4 143 853-3 845 055

298 797

5 - 10 v.

5 - 15 v.

10 - 40 v.

15 - 20 v.

10 - 30 v.

15 - 25 v.

5 - 15 v.

201521 400,00

2015

9 001 8994 302 714

4 699 185

12 511 2786 029 274

6 482 004

8 716 02130 229 199

201429 614,00

2014

9 339 2104 724 112

4 615 098

13 404 7317 441 566

5 963 165

7 965 01830 708 959

2015

274 620

0

2015

55

3 102 689

32 670

2014

0

602 655

2014

56

3 042 441

39 148

2015

0

18 584

36

18 548

1 011 639

413 090

598 549

2014

0

213 653

638

213 015

896 360

278 598

617 762

35

36

PYSYVIIN VASTAAVIIN KUULUVIEN HANKINTAMENOJEN POISTAMATTA OLEVA OSA:

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-alueetHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.

TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

2015

1 677 593

259 498

1 937 091

-1 232 621

-121 053

583 416

-23 306

23 306

0

970 349

0

970 349

-264 151

-64 690

641 508

-5 391

5 391

0

158 813

0

158 813

0

0

158 813

2014

1 276 031

401 562

1 677 593

-1 149 273

-83 348

444 972

60 042

-83 348

-23 306

970 349

0

970 349

-199 461

-64 690

706 198

59 299

-64 690

-5 391

158 813

0

158 813

0

0

158 813

Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Vähenn. kertynyt sumu-poistot

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

SähköverkostoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

KaukolämpöverkostoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Vähenn kertynyt sumu-poistot

Tilikauden arvonalenn. poistot

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

7 977 094

219 184

0

8 196 278

-3 501 981

0

-499 614

4 194 682

-1 544 461

1 544 461

0

26 856 324

641 639

-2 344 230

25 153 734

-11 155 346

-1 084 672

12 913 716

4 414 310

-4 414 310

0

2 097 255

42 463

-58 609

2 081 110

-1 102 203

58 609

-36 557

-41 115

959 843

-13 126

13 126

0

8 051 557

123 130

-197 592

7 977 094

-3 022 200

25 248

-505 030

4 475 112

-1 338 229

-206 232

-1 544 461

23 172 690

3 683 635

0

26 856 324

-10 000 529

-1 154 816

15 700 979

5 569 126

-1 154 816

4 414 310

1 834 218

263 037

0

2 097 255

-982 921

0

0

-119 282

995 053

106 156

-119 282

-13 126

MaakaasuverkostoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

Koneet ja kalustoHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

Kok.hankintameno 31.12.

Kertyneet sumu-poistot 1.1.

Vähenn. kertynyt sumu-poistot

Tilikauden sumu-poistot

KIRJANPITOARVO 31.12.Kokonais- ja sumu-poistojen

kertynyt erotus 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt 31.12.

Keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1.

Muutos tilikauden aikana

KIRJANPITOARVO 31.12.Muut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1.

Lisäykset

Vähennykset

KIRJANPITOARVO 31.12.

Saamisten erittely: Myyntisaamiset, josta

saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Siirtosaamiset, josta

saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Siirtosaamisten olennaiset erät:Saatava verkon osan myynnistä

Keskeytyneeseen tietojärjestelmähankkeeseen liittyvä arvioitu saatava

Syöttötariffisaaminen

Tuulivoimatehtaan konkurssin aiheuttaman kulun palautus

Vakuutuskorvaus

Polttoaineveron palautus

Verosaaminen

Vakuutusmaksusaamiset

Muut

15 562 851

246 734

15 809 585

-9 978 600

-500 980

5 330 005

1 841 201

-1 841 201

0

25 103 449

1 472 942

-182 175

26 394 216

-10 439 974

182 175

-1 774 230

14 362 187

-3 273 719

3 273 719

0

2 901 551

-1 129 346

1 772 205

2 427 935

1 158 681

0

3 586 616

15 480 429

82 422

15 562 851

-9 461 671

-516 929

5 584 251

2 358 130

-516 929

1 841 201

24 037 717

1 065 732

0

25 103 449

-8 740 216

0

-1 699 758

14 663 475

-1 573 961

-1 699 758

-3 273 719

5 434 001

-2 532 450

2 901 551

1 697 850

730 085

0

2 427 935

2015

3 949 447

254 612

3 694 835

5 655 856

0

5 655 856

3 981 480

684 780

448 498

274 620

0

201 701

62 863

0

1 914

5 655 856

2014

4 748 677

288 265

4 460 412

1 041 258

0

1 041 258

0

0

549 268

0

408 600

53 273

25 406

2 638

2 073

1 041 258

37

38

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Oman pääoman muutosten erittelyOsakepääoma

Osakepääoma 1.1.

Osakepääoma 31.12.

Vararahasto

Vararahasto 1.1.

Vararahasto 31.12.

Sidottu oma pääoma 31.12.

Voitonjakokelpoiset varat

Voittovarat 1.1.

Osingonjako

Tilikauden voitto

Vapaa oma pääoma; voitonjakokelpoiset varat 31.12.

Oma pääoma yhteensä 31.12.

Laskennalliset verovelat: Kirjaamaton laskennallinen verovelka

tilinpäätössiirtojen kertymästä

2014

1 700 000

1 700 000

8 391 276

8 391 276

10 091 276

2 389 986

-1 050 000

1 091 404

2 431 389

12 522 665

279 102

2015

1 700 000

1 700 000

8 391 276

8 391 276

10 091 276

2 431 389

-1 050 000

890 848

2 272 237

12 363 513

0

Pitkäaikainen vieras pääoma:Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin

viiden vuoden kuluttua: rahoituslaitoslainat

Lyhytaikaisten velkojen erittely: Ostovelat, josta

velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Siirtovelat, josta

velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Pitkäaikaisten velkojen erittely: Muut velat, josta

velat samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Liittymismaksut, josta

maksut samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä

muilta

Rahatililimiitit:Yhtiöllä on myönnettyjä, käyttämättömiä rahatililimiittejä

yhteensä 4 000 000,00 euroa.

Siirtovelkojen oleelliset erät:Palkat sosiaalikuluineen

Korot

Asiakashyvitys

Polttoaineveron palautus

Muut

2014

23 764 709

3 179 519

21 610

3 157 909

1 104 999

76 028

1 028 971

7 000 000

7 000 000

0

1 977 190

124 995

1 852 196

826 870,75

109 072,79

90 993,40

41 350,64

36 711,19

1 104 998,77

2015

24 518 007

2 740 893

61 134

2 679 759

1 204 233

76 028

1 128 205

12 000 000

12 000 000

0

1 983 244

126 270

1 856 975

837 365,63

146 502,24

0,00

186 378,19

33 986,80

1 204 232,86

Annetut vakuudet: Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä

yrityskiinnitys

Panttaamattomat yrityskiinnitykset

Leasingsopimuksista maksettavat määrät:Alkaneella tilikaudella maksettava määrä

Myöhemmin maksettavat

Leasingvuokrasopimusten mukaiset vuokravastuut

MUUT VASTUUT:Erityisvakuudet

Taseen ulkopuolisia liittymisvastuita

JOHDANNAISSOPIMUKSETKoronvaihtosopimukset

Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi

koroksi, jolloin niillä on suojattu pankkilainan korkoriskiä. Koronvaihtosopimukset on

käsitelty kirjanpidossa suojaavina ja ne erääntyvät 1.1.2021 alkavan tilikauden aikana.

Tilinpäätöshetkellä koronvaihtosopimusten nimellisarvo oli 13 612 623 euroa ja

markkina-arvo oli -206 109 euroa.

MUUT LIITETIEDOT

2015

0,00

0,00

3 363 758,60

1 296 331

3 781 974

5 078 305

587 877,57

504 031,04

2014

0,00

0,00

3 363 758,60

944 755

3 145 720

4 090 475

850 801,38

550 067,60

Sähkön hintasuojaukset

Sähköjohdannaisilla on suojattu yhtiön sähkön hankintaa. Yhtiö on harjoittanut johdannais-

kauppaa vain suojaustarkoituksessa. Tilinpäätöksessä tulosvaikutukset kirjataan samanaikaisesti

suojattavan sähkönhankinnan kanssa. Suojaussalkun arvo, nimellisarvon ja tilinpäätöshetken

31.12.2015 markkina-arvon erotus, oli -6 410 689 euroa.

Suojaussopimusten markkina-arvo on laskettu pohjoismaisen sähköpörssin (Nasdaq OMX

Commodities, Nordic Electricity) päätöshintojen 30.12.2015 mukaan (vuosille 2016 - 2024

sopimukset) tai laskentaperusteena käytetty kahdenkeskisten kauppojen toteutuneita hintoja

(vuosien 2016 - 2018 sopimukset).

Kaasun hintasuojaukset:Öljysuojajohdannaisilla on suojattu yhtiön kaasun hankintaa. Yhtiö on harjoittanut johdannais-

kauppaa vain suojaustarkoituksessa. Tilinpäätöksessä tulosvaikutukset kirjataan samanaikaisesti

suojattavan kaasunhankinnan kanssa.

Suojaussalkun arvo, nimellisarvon ja tilinpäätöshetken 31.12.2015 markkina-arvon erotus, oli

-1 301 732 euroa.

Suojaussopimusten markkina-arvo on laskettu päätöshintojen 31.12.2015 mukaan.

Päästöoikeudet:Haminan Energian yksi tuotantolaitos kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin.

Laitoksen hallussa olevat päästöoikeudet tonneina C02 tilikauden päättyessä

Myönnetyt oikeudet ovat riittäneet tuotantolaitoksen toimintaan.

Ylimääräisten oikeuksien myyntiä markkinoille ei ole ollut tilikaudella 2015.

Ympäristövastuut:Tilinpäätöshetkellä ei ole tiedossa sellaisia ympäristöön liittyviä vastuita,

joista voisi seurata taloudellisia seuraamuksia.

Tilintarkastajan palkkiot: tilintarkastuksesta

muut palvelut

39

2015

14 958

5 011,00

500,00

5 511,00

2014

17 823

7 018,20

0,00

7 018,20

40

SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Muut ostot tilikauden aikana

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

Suunnitelman mukaiset poistot muista

pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO / -TAPPIO

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO / -TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

VOITTO / -TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

TilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

TuloverotTILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO

1.1.-31.12.20154 308 718

-15 897

876

-3 808 116

-228 387

-50 028

-8 837

-68 371

-2 313

-274 901

-147 256

2 601

-20 189

-164 844

-164 844

-112 574

55 151

-222 267

1.1.-31.12.20144 730 914

14 710

95

-4 087 815

-223 828

-46 520

-8 930

-62 233

-2 357

-264 350

49 686

31 619

-3 465

77 840

77 840

45 156

-25 622

97 374

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tase on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

SÄHKÖN MYYNNIN TASE

31.12.2015

103 495

320 567

86 038

168

30 000

804 235

-245 455

1 099 048

31.12.2014

90 020

355 981

191 375

168

0

765 522

-1 080 360

322 706

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymäPoistoero

Vieras pääomaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2015

22 339

110 268

123 917

-222 267

775

775 217

-6 304

295 102

1 099 048

31.12.2014

22 339

110 268

99 099

97 374

-111 799

27 739

1 261

76 426

322 706

41Eriytetty tase on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

42

1.1.-31.12.20144 675 364

260 114

652

-194 964

91 107

-690 407

-846 764

-184 263

-35 820

-1 154 816

-144 537

-18 880

0

-643 174

1 113 612

73 777

-343 294

844 096844 096

1 154 816

110 383

-423 364

1 685 931

SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Häviösähkö

Muut ostot tilikauden aikana

Ulkopuoliset palvelut

Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

sähköverkon hyödykkeistä

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut

Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTORahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJATilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

sähköverkon hyödykkeistä

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

TuloverotTILIKAUDEN VOITTO / -TAPPIO

1.1.-31.12.20154 812 374

123 844

1 055 957

-167 626

143 462

-721 257

-768 792

-170 757

-31 524

-1 084 672

-175 422

-18 830

0

-771 890

2 224 868

6 069

-277 961

1 952 9761 952 976

3 329 638

842 396

-1 225 407

4 899 603

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

SÄHKÖN SIIRRON TASE

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetMuut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamisetPitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero

Vieras pääomaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma

Palautettavat liittymismaksut

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

Eriytetty tase on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

31.12.2015

629 675

3 108 104

1 653 426

4 899 603

-18 268

9 135 928

1 172 603

740 157

1 396 625

22 717 853

31.12.2014

629 675

3 108 104

350 217

1 685 931

4 153 766

7 960 742

1 159 372

574 815

1 230 636

20 853 260

31.12.2014

291 004

15 700 979

826 467

539 779

192

0

1 025 298

2 469 540

20 853 259

31.12.2015

352 893

12 913 716

855 499

206 024

2 692

70 000

5 304 333

3 012 695

22 717 853

43

44

1.1.-31.12.20147 447 902

14 037

-6 691 533

-175 973

-39 175

-7 092

-42 774

-1 752

-196 432

307 207

31 619

-3 671

335 154335 154

29 966

-73 914

291 206

MAAKAASUN MYYNNIN TULOSLASKELMA1.1.-31.12.2015

6 035 158

-16 272

-4 667 889

-180 646

-42 342

-7 066

-37 451

-1 675

-229 195

852 622

2 601

-20 674

834 549834 549

-80 062

-151 174

603 313

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöön

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Muut ostot tilikauden aikana

Ulkopuoliset palvelut

Muut ulkopuoliset palvelut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJATilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Tuloverot

TILIKAUDEN VOITTO

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tase on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

31.12.2014

675

259 632

188 211

18

0

1 067 232

2 244 280

3 760 049

MAAKAASUN MYYNNIN TASE

31.12.2015

20 767

232 600

91 611

18

30 000

832 304

3 383 555

4 590 856

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero

Vieras pääomaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2015

0

0

2 477 719

603 313

-470

800 435

-3 152

713 011

4 590 856

31.12.2014

0

0

2 280 016

291 206

-80 532

55 478

2 522

1 211 359

3 760 049

45Eriytetty tase on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

46

1.1.-31.12.20145 982 958

42 820

139

-70 315

-4 144 170

-409 616

-86 147

-17 248

-516 929

-71 861

-7 767

-292 796

409 068

31 619

-4 032

436 654436 654

516 929

59 053

-203 417

809 220

MAAKAASUN SIIRRON TULOSLASKELMA1.1.-31.12.2015

6 514 908

11 835

3 076

-86 337

-4 662 044

-439 807

-96 272

-18 355

-500 980

-72 118

-7 686

-345 588

300 631

2 601

-19 855

283 378283 378

1 841 201

-40 433

-417 106

1 667 040

LIIKEVAIHTO

Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuototMuut liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana

Muut ostot tilikauden aikana

Ulkopuoliset palvelut

Siirtoverkko- ja verkkopalvelumaksut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot

Henkilösivukulut

Eläkekulut

Muut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

maakaasuverkon hyödykkeistä

muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut

Muut liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Muilta

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Muille

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJATilinpäätössiirrotPoistoeron muutos

Poistoeron muutos maakaasuverkon hyödykkeistä

Poistoeron muutos muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä

Tuloverot

TILIKAUDEN VOITTO

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

Eriytetty tuloslaskelma on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

31.12.2014

52 051

5 584 251

388 709

271 787

18

0

828 334

5 772 207

12 897 357

MAAKAASUN SIIRRON TASE

31.12.2015

65 236

5 330 005

417 879

81 314

18

30 000

919 495

6 344 587

13 188 534

VASTATTAVAA

Oma pääomaOsakepääoma

Muut rahastot

Muut muut rahastot

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

Tilikauden voitto (tappio)

Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero

Vieras pääomaPitkäaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma

Palautettavat liittymismaksut

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Velat muille

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat muille

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

31.12.2015

1 047 986

5 172 903

2 983 282

1 667 040

-1 710

750 003

640 499

40 543

887 988

13 188 534

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet

Muut aineelliset hyödykkeet

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

Sijoitukset

VAIHTUVAT VASTAAVATATSaamisetPitkäaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset muilta

Rahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA YHTEENSÄ

31.12.2014

1 047 986

5 172 903

2 356 770

809 220

1 799 058

50 003

647 676

100 005

913 736

12 897 357

47Eriytetty tase on laadittu energiaviraston laskentatavan mukaisesti.Se on johdettu yhtiön virallisesta tilinpäätöksestä, mutta sitä ei voi suoraan yhdistää siihen.

MAAKAASUMARKKINALAIN JA SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAISTEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMISEN LISÄTIEDOT:

Maakaasuliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 222/2005 mukaan:Maakaasuverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000 €) tase-erittäin:

Aineettomat oikeudet

Rakenukset ja rakennelmat

Maakaasuverkosto

Muut aineelliset

Maakaasuverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2,6 %.

Sähköliiketoimintojen tilinpäätöksen lisätiedot asetuksen 79/2005 mukaan:Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit (1.000€) tase-erittäin:

Aineettomat oikeudet

Rakennukset ja rakennelmat

Sähköverkosto

Muut aineelliset

Sähköverkkotoimintaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti 11,6 %.

32

71

247

-179

125

112

-1703

-305

48

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Haminassa 10. maaliskuuta 2016

Haminan Energia Oy:n hallitus

Timo-Jussi Talsi Jarkko Harjumaaskola

Ritva-Leena Pousi Anneli Vuorio

Jukka Rouhiainen Timo Toikka Toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Haminassa 10. maaliskuuta 2016.

Tilintarkastusyhteisö BDO Oy KHT-yhteisö

Ulla-Maija Tuomela JHTT, KHT

YHTEYSTIEDOT

Reutsinkatu 12, 49400 HAMINApuh. 05 460 10 600faksi 05 460 10 601

etunimi.sukunimi@haminanenergia.fi

www.haminanenergia.fiwww.haminetti.net

50

YHTEYSTIEDOT

TUOTANTO

Mediatehdas Dakar Oy

ULKOASU JA TAITTO

Taru Mickos

VALOKUVAT

Jukka Koskinen

TEKSTIT

Haminan Energia Oy

Reutsinkatu 12, 49400 HAMINApuh. 05 460 10 600faksi 05 460 10 601

www.haminanenergia.fi