3.2

012

4sivuKaukolämpöäUlvilaan

väritSyksyn sisustuksessahehkuvat upeat

2sivu

Sivu 10

KalaValtanen Oymuuttaa Honkaluotoon

Sivu 8

Teksti Tanja Hakala Kuvat Jussi Partanen

Neonkeltaista, valoa ja varjoja Kodin sisustus viimeistellään valaistussuunnitelmalla. Epäsuorat valaistukset ovat kasvattaneet tasaisesti

suosiotaan ja syksyn trendit ovat tuoneet neonvärit ja pastellisävyt valaisimiin.

Makuuhuoneeseen haluttiin myös valaisinten osalta eri-laisuutta ja näyttävyyttä. Ikeasta ostetut kattovalaisimet toimivat yölamppuina. Kuparinväriset varjostimet nivoutu-vat rauhallisen tunnelman kanssa täydellisesti yhteen.

2WATTI 3/2012

3WATTI 3/2012

Trendikäs valaistus

• Ota ympäristö huomioon

• Käytä LED-valoja

• Ujuta värimaailmaan pinkkiä tai neonkeltaista

• Mieti sopisiko johonkin tilaan sittenkin seinävalaisin

• Ajattele luovasti: yölampun ei tarvitse aina olla pöydällä

”Muotoilussa ja designissakorostuvat yksinkertaisuus.”

Maahantuontiyrittäjä Sami Salli Tipicosta tietää, että valaisin-maailmassa varmoja valintoja ovat aina olleet musta ja hopea sekä harmaa.

– Nyt markkinoita valtaavat myös neonvärit ja pastellisävyt. Muotoilussa ja designissa korostuvat yksinkertaisuus, toisaal-ta myös erilaiset kuviot ja varjot, joita valaisimilla saadaan luotua.

TapeTin korvaajaT

Epäsuoran valon suosio on ollut kasvussa jo jonkin aikaa. Salli on sitä mieltä, että nousukiito jatkuu. Perinteisten kattovalai-simien rinnalle tai jopa tilalle valitaan seinälamppuja ja kohde-valaisimia. Toki kattovalaisimet lunastavat edelleen paikkansa, sillä epäsuora valo on tunnelmantekijä. Siivouspäivänä vaadi-taan yhä edelleen luonnollisesti tarkempaa valoa.

– Aika hyvin on alettu ymmärtää, että seinä- ja kattopinnat elävöittävät tilaa kun niihin heijastetaan valon avulla varjo. Vaihtoehto korvaa monessa tapauksessa vaikka tapetoinnin, Salli vinkkaa.

LeD hurmaa

Ympäristötekijät otetaan kaikissa talonrakennusasiossa yhä enemmän huomioon, myös valaistuksessa. LED-valot ovat yleistyneet järisyttävää vauhtia.

– Korkealuokkaisten valaisimien valmistajalla on kuitenkin ollut vaikeuksia löytää tarpeeksi laadukkaita ja luotettavia LED-komponentteja. Monet odottavatkin vielä pienen hetken ennen siirtymistään LED-valaisimien suurempaan tuotan-toon, Salli selventää.

moDerni cockTaiL

Jesse Santalähde ja Peppiina Peltorinne ovat asuneet noin 140-neliöisessa omakotitalossaan Porin Viikinäisissä tam-mikuusta lähtien. Tyylikäs ja harkittu sisustus on kruunattu upeilla valaisimilla, kuten 82 spotilla katossa.

Kannen kuva: Upea Kartellin Fly-valaisin hurmaa läpinä-kyvyydellään. Sen lumoava väri on mielenkiintoinen yhdis-telmä kultaisten laattojen ja mustien pintojen kanssa.

teemaW

ATTI – Sisustaminen ja suunnitelmat ovat Peppiinan visioita, to-

teutus minun. Meille se sopii parhaiten niin, Santalähde nau-rahtaa.

Spottiarmeija on asennettu järjestelmällisen luovasti sisäkat-toihin ympäri kotia. Niiden lisäksi keittiössä on selvästi kiin-nitetty huomiota valaistuksen toimivuuteen. Epäsuorat led-valonauhat ovat toimiva yksityiskohta välitilassa, yläkaappien alareunassa. Modernin liesituulettimen omat valot tuovat lisää tunnelmaa. Katseenvangitsijana mustassa keittiössä on Kar-tellin lila Fly-valaisin. Led-lamput tuovat kirkasta valoa juuri sopivasti.

uLkovaLaisTus viimeisTeLee TyyLin

Peppiinan ja Jessen kodin tunnelma kietoo yhteen moderneja oivalluksia. Sulassa sovussa design-valaisimien kanssa ovat esimerkiksi makuuhuoneen Ikea-löydöt. Kuparinväriset suu-ret kattolamput toimivat yövalaisimina sivupöytien yllä. Iltai-sin pimeän laskeuduttua ulkovalot valaisevat kodin kauniisti. Led-lamput luovat valoisuudella turvallisuutta ja näyttävyyt-tä.

Biljardihuoneessa on oltava tasainen ja mahdollisimman hyvä valo. Mustan seinän kanssa fiilis on kuin elokuvista.

päiviTä käDenTaiTosi ja Tee aiToja Tekoja joka päivä!

Viikolla 41 nostamme hattua teille kaikille, jotka teette päivittäin työssä, kotona ja liikenteessä energiatehokkaita päätöksiä. Isompia pihistelemättäkin jokainen pystyy vai-kuttamaan kulutukseensa – asuupa yksin tai suurperhees-

sä, kerrostalossa keskikaupungilla tai maaseudun rauhassa omakotitalossa. Tekemällä asioita käsin vaikutat itse ener-gian kulutukseen ja samalla saat hyvän mielen sekä päivität kädentaitojasi.

Energiatehokkuus on myös fiksua taloudenpitoa. Osallistu-malla nostat näkyviin elinympäristömme hyvinvointia edistä-vää työtä.

Helppoja vinkkejä arjen energiansäästöön• Sammuta viihdelaitteet kotona ja lähde nauttimaan kulttuurista ja urheilusta paikan päälle.

• Sammuta valot ja laitteet, kun et tarvitse niitä. Kynttilöillä luot tunnelmaa syksyn tummuviin iltoihin.

• Hyödynnä energiatehokasta teknologiaa valaistuksessa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa sekä keittiölaitteissa.

• Sulje hana ja tuki vesivuodot.

• Lämmitä ja viilennä viisaasti. Laske huonelämpöä asteella – säästät 5 % lämmityskustannuksissa.

• Osta energiatehokasta ja ympäristömerkittyä.

• Suosi julkista liikennettä ja jos ajat omalla, aja taloudellisesti.

• Pese aina täysiä koneellisia.

• Kierrätä jätteesi oikein lajittelemalla.

• Korvaa hehkulaput energiansäästölampuilla.

• Suosi kimppakyytiä töihin, kouluun, harrastuksiin.

• Irrota kännykän laturi pistokkeesta ladattuasi puhelimen.

• Älä lotraa vedellä. Kylmää vettä saat säilyttämällä vesipulloa jääkaapissa.

4WATTI 3/2012

Energiansäästöviikko 8.–14.10.2012

Pori Energiaon mukana Porin

päivän tapahtumissala 29.9. torilla ja

su 30.9.Kirjurinluodon lasten-

tapahtumassa.

5WATTI 3/2012

Ene

rgia

n ku

lutu

s kW

h Läm

pötila °C

Kuukauden kulutus on 616 kWh. Alin lämpötila 7,4 °C ja korkein 15,5 °C. Kuukauden keskilämpötila on 12,5 °C.

Etäluettava sähkömittari mahdollistaa sähkön käyttäjälle entistä tarkemman ja helpomman sähkön kulu-tuksen seurannan. Seuranta tapahtuu WattiVahti netti-palvelumme kautta. Wat-tiVahti näyttää sähkön ku-lutustiedot tunti-, päivä-, kuukausi- ja vuositasolla. Tarkka ja ajantasainen tieto auttaa sähkön säästämisessä eikä tuleva sähkölaskukaan yllätä.

Pori Energia Sähköverkkojen asiak-kaista noin 2000:lla on uusi etäluetta-

va mittari. Vaihtotyötä on siis paljon jäljellä, jotta loputkin

noin 45 000 käyttöpaikkaa saavat mittarin vuoden 2013 loppuun mennessä.

Pori Energia nettisivuilta löydät ajantasaista tietoa etä-

luettavien mittarien vaihdois-ta ja ohjeet WattiVahti palve-

lun käyttöön: etaluenta.porienergia.fi

Wattivahti seuraa sähkönkulutustasi

4

3,5

3

2,5

2

1,5

1

0,5

0

16

14

12

10

8

6

4

2

000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23

Ene

rgia

n ku

lutu

s kW

h Läm

pötila °C

Päivän kulutus on 20,5 kWh. Alin lämpötila 5,7 °C ja korkein 15,2 °C. Päivän keskilämpötila on 11,4 °C.

kuLuTus TunneiTTain päiväLTä

kuLuTus päiviTTäin kuukauDeLTa

30

27

24

21

18

15

12

9

6

3

001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

16

14

12

10

8

6

4

2

0

mitä?

WATTI

ilmianna mielenkiintoinenkädentaitoblogi

Wattiviesti etsii satakuntalaisia kädentaitajia, jotka esittelevät taitojaan ja kokemuksiaan omilla blogisivuillaan.

Jos sinulla on käsityö-, askar-telu-, tuunausaiheinen sivusto, tai tiedät esim. rakentamisesta, puutarhanhoidosta, tai muista kädentaidoista kertovia blogeja, ilmoita osoite meille.

Tulemme seuraavissa nume-roissamme esittelemään netistä löytyviä, omalla energiallaan toimivia, kädentaitajia ja heidän sivujaan.

Nyt on oiva tilaisuus saada lempiblogillesi uusia lukijoita!

Lähetä viesti Eevalle: eeva. ylanen@porienergia.fi

6WATTI 3/2012

Teksti ja kuva Eeva Ylänen

Jarkko Santala on huoltanut aina ben-siinikäyttöisiä moottoripyöriään mut-ta mitään vastaavaa mies ei ole ennen rakentanut. Kipinä sähkövetoisiin kul-kuneuvoihin syttyi jo muutama vuosi sitten vastaavien projektien uutisoin-nin johdosta. Pian mies huomasi kah-laavansa internetissä alan artikkeleja ja blogeja seuraten.

Keväällä Jarkko Santala rohkaistui hankkimaan tulevan sähkömoottori-pyöränsä aihioksi vanhan 750 kuuti-oisen Kawasakin, jonka hän sai edulli-sesti moottorivian takia. Kavereilleen Santala arvioi projektin pituudeksi yhtä vuotta. Yllättäen 1987 vuosimallisen pyörän sähköistämisprojekti imaisikin atk-ylläpitoa leipätyönään tekevän mie-hen täysin mukaansa, ja jo kesäloman päättyessä sähköä syövä menopeli oli valmiina katsastajan hyväksyttäväksi.

– Ajatuksena oli hiljainen ja ympä-ristöystävällinen kulkuneuvo, jolla on hauska ajaa ja kaiken lisäksi edullista liikkua, Santala sanoo.

jarkko santala rakensi oman moottoripyörän

– johon tankataan sähköäPorilaisen Jarkko Santalan kaartaessa pihaan sähkökäyttöisellä moottoripyörällään

melusaaste oli todellakin eriluokkaa kuin bensiinikäyttöisten lajitoveriensa. Sähkömoottori on äänetön ja ketjustakin kuuluu vain kevyt tikkaus.

Rakennusprojektin tärkein apuväli-ne Jarkko Santalalle on ollut internet. Keskustelupalstat ja tiedonvaihto mui-den harrastajien kanssa osoittautuivat myös tehokkaiksi kannustimiksi. Myös suurin osa moottoripyörän osista on tilattu internetin välityksellä, pääasial-lisesti ulkomailta.

– Haastavinta oli akkupaketin kasaa-minen, mikä on yleisestikin vaativin osuus kulkuneuvon sähköistämisessä. Lisäksi ylimääräistä päänvaivaa tuotti eturattaan työstö sellaiseksi, että sain sen sopimaan sähkömoottorin akselille,

Jarkko Santala muistelee.Sähkömoottoripyörän lataaminen

onnistuu tavallisesta autopaikan säh-kötolpasta erillisen laturin avulla. Säh-kömoottoripyörän tankin päällä sijait-sevassa säilytyslaukussa laturi kulkee kätevästi ajossa mukana. Santalaa ei ole enää sidottu tiettyyn polttoainee-seen tai energian tuottotapaan, sähkö-voimainen ajaminen on yhtä puhdasta kuin sähkön tuottaminen voi olla.

Nykyisellä akustolla moottoripyöräl-lä voi ajaa noin 40 kilometriä.

– Lisää kilometrejä saa akkuja lisää-

SähkömoottoripyöräRunko: Kawasaki GPX750R -87

Moottori: Mars Electric ME1003

Teho: 11,5 kW

Akut: 24 kpl 40 ampeeritunnin litium-akkuja

Akkujen latausaika: 2-8 h

Nykyinen paino: 170 kg

Alkuperäinen paino: 230 kg

Toimintamatka vähintään: 40 km

Maksiminopeus: 110 km/h

”Ajatuksena oli hiljainen ja ympäristöystävällinen kulku-neuvo, jolla on hauska ajaa.”

7WATTI 3/2012

mällä tai vaihtamalla ne ampeerimää-rältä isompiin, Santala selvittää.

Pikalatauksella täysin tyhjän akuston lataus kestää kaksi tuntia ja normaalilla 7 tuntia. Akuston ollessa puolillaan lataus-aikakin puolittuu. Sähkömoottoripyö-rän ajokustannukset ovat kymmenesosa bensiinikäyttöisestä, eli noin 1 snt/km.

Asiaan vihkiytymättömille Jarkko Santalan menopeli on hiljaista käynti-ääntä lukuun ottamatta aivan kuin nor-maali moottoripyörä. Merkittävin ero on moottorin tilalla sijaitseva pleksin takana pilkottava sininen akustorivi. Toiminnoiltaan sähkömoottoripyörä on kuin moottoripyörä automaatti-vaihteilla: kytkin ja vaihteet puuttuvat ja kaasukahvaa vääntämällä pyörä läh-tee liikkeelle. Vaihteita ei tarvitse vaih-taa, kiihtyvyys on jatkuvaa aina huip-punopeuteen 110 km/h asti.

Uudenkarheaa menopeliä on ulkoi-lutettu säännöllisesti aina rekisteröin-nistä lähtien. Moottoripyöränsä sateen-kestävyyttä Jarkko Santala ei ole vielä joutunut testaamaan.

Käy lukemassa

lisää projektistaJarkon blogista

kwsaki.com

Jarkko Santalan Kawasaki tankataan Pori Energian latauspisteellä.

Ulvilalainen Mikko Leppänen pur-ki kaikille tutun myrskylyhdyn osiin ja valmisti siitä tunnelmallisen led-lampun. Myrskylyhty-ajatuksen takaa löytyy appiukko.

– Appiukko halusi mökilleen tunnel-manluojia myrskylyhdyistä ilman, että pitäisi pelata öljyn kanssa. Idea lähti jalostumaan ja rakentelin ensimmäistä lyhtyä hartaasti kotiverstaalla autotal-lissa, mies muistelee.

Keltaisen ja valkoisen eri värisävyi-sillä ledeillä haettiin luonnollisin valo lyhtyyn. Kun mies sai prototyypin vii-meisteltyä kuntoon, teki hän lamppuja yhteensä kuusi kappaletta.

– Niillä saadaan nyt nopeasti ja tur-vallisesti mökille tunnelmavalaistus, kehuu ohjelmistosuunnittelijan työtä päivätyönään tekevä Leppänen.

Ihan kylmiltään projektiin ei kui-tenkaan lähdetty. Mikko Leppänen on harrastanut elektroniikkaa jo pienestä pitäen, hän muistaa purkaneensa ja koonneensa muun muassa perheen ra-dioita jo ala-asteikäisenä.

– Joskus suutuspäissäni sabotoin isoveljen stereoita hajottamalla niistä muuntajan, mies myhäilee.

Teksti Tanja Hakala Kuva Eeva Ylänen

myrskylyhdyt myllerryksessä - tee perinnelyhdystä

uusi valaisin

Kiinnostus led-valoihin alkoi rik-koutuneesta itkuhälyttimestä, josta mies rakensi lapselleen yövalon. En-simmäisiin led-töihin lukeutuu myös puuceen valaistus. Taitojen kehittyessä projektit ovat vaivihkaa muuttuneet vaativammiksi ja työn alla Leppäsel-lä onkin vaimon piirustusten pohjalta puurunkoinen hybridivalaisin keitti-öön, jossa on ledien lisäksi paikka ta-valliselle energiansäästölampulle.

- Pienet ledit ovat käteviä kun ne ei-vät juurikaan kuumene, niitä on helppo upottaa kaikenmoisiin rakennelmiin, Leppänen kehuu. Lisäksi ne kuluttavat säästeliäästi energiaa ja nykytekniikalla saa jo sitä toivottua ”lämmintäkin” valoa.

Tarkemmat ohjeet myrskylyhdyn tekemiseen löytyvät Mikon blogista: http://pajalta.blogspot.fi/

Mikko Leppänen testaa ledien tuomaa valotehoa paristoilla toimivaa led-myrskylyhtyä varten.

Pitkään Luvialla toimineella KalaValta-nen Oy:llä on edessä muutosten syksy. Porin Honkaluodossa odottavat upo-uudet 5000 neliön tuotanto- ja varasto-tilat sekä 1000 neliön toimisto.

– Odotamme muuttoa innolla, suurin hyöty tulee kuljetuslogistiikasta, kun muutamme meren rannalta hyvien lii-kenneyhteyksien keskelle. Esimerkiksi meidän tuottamastamme kalasta valta-osa tulee pääasiassa kumipyöräliiken-teellä muualta, eikä enää merestä oman laiturin kautta. Kalatuotteiden kulje-tuksissa nopeus on tietysti keskeinen tekijä. Nyt Luvialle jää vain kalanvilje-ly, sanoo KalaValtasen toimitusjohtaja Jari Valtanen.

KalaValtasen toiminta on kasvanut kalastuksesta kalan kasvattamiseen ja kalatuotteiden jalostukseen. Liiketoi-minnan runkona ovat kalanjalostus ja tukkukauppa. Kalat tuodaan tuotanto-

Teksti Mikko Peltola Kuvat Jussi Partanen

kalavaltanen muuttaa Luvian Lemlahdelta porin honkaluotoon

laitokselle perattuna, lukuun ottamatta itse kasvatettua kalaa ja luonnonkalaa. KalaValtasen jalostustuotteita ovat muun muassa graavikalat, lämmin ja kylmä savukala sekä erilaiset mari-noidut kalat ja muut kalavalmisteet. Kaikkiaan tarjolla on noin 200 eri tuo-tetta.

– Mustan Pekan silakka taitaa olla suosituin yksittäisistä tuotteistamme. Samoin siikatuotteet ja erityisesti kyl-mäsavusiika ovat suosittuja. Meille tu-lee myös uusia tuoteideoita asiakkailta. Esimerkiksi aurajuuston ja savulohen yhdistäminen tapahtui tällä tavalla, ja nyt kaikki kilpailijammekin ovat kopi-oineet idean, Jari Valtanen hymyilee.

perhe on paras

KalaValtanen on perheyhtiö, jonka 25 työntekijästä 10 on lähisukulaisia. Yh-

tiön omistavat Jukka, Jan, Rosa, ja Ja-ri Valtanen. Viime vuonna yhtiö teki noin 7 miljoonan euron liikevaihdon, ja vaikka muutto uusiin tiloihin tulee, jatkamme vanhaan malliin reippaan kasvun merkeissä.

kaLaTuoTTeiDen suosio kasvaa

Tällä hetkellä KalaValtasen tuotteista noin 60 prosenttia jää maakunnan si-sään, ja loput menevät muualle Suo-meen sekä Tallinnaan. Erityisesti pää-kaupunkiseudulle ja Turun alueelle tulee tulevaisuudessa kasvua. Uusi si-jainti helpottaa myös liikkumista siihen suuntaan.

– Tulevaisuudessa Keski-Eurooppa voisi olla mahdollinen vientikohde. Siellä hyvä kala on arvossaan, ja se näkyy myös hinnassa. Meillä Suomes-

KalaValtanen käsittelee kalaa noin 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa.

8WATTI 3/2012

Jari Valtanen on ainakin jo kymmenennen polven ammattikalastaja.

sahan kala on edullista suhteessa muu-hun Eurooppaan. Siellä kalaa pidetään jopa ylellisyystuotteena. Suomalai-sessa hinnoittelussa taas Porin seutu on edullista kala-aluetta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kala ja kalatuot-teet ovat reilusti kalliimpia kuin täällä, Valtanen sanoo.

KalaValtanen käsittelee kalaa noin 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Tästä määrästä kasvatamme tai ka-lastamme vain alle 10 prosenttia itse. Valtaosa kalasta tulee muilta kotimai-silta kalastajilta ja kalanviljelijöiltä, sekä muista pohjaismaista. Göteborista saa-daan myös eksoottisia kaloja, simpu-koita ja äyriäisiä joka viikko. Olemme tarkkoja kalan laadusta. Meillä on os-tokalan suhteen selkeä periaate. Emme kelpuuta sellaista kalaa tuotantoon, jota emme voisi itse syödä. Tällä periaatteel-la pärjää aika hyvin, Valtanen sanoo.

kymmenennen poLven kaLasTaja

Jari Valtanen on ainakin jo kymmenen-nen polven ammattikalastaja. Isän mu-kana kalastus opittiin, hyvä kun ehti koulun loppuun käydä.

– Siihen asti on tutkittua tietoa, voi se ketju pidemmällekin mennä.

Valtanen on surullinen ammattika-lastuksen hiipumisesta. Suomessa am-mattikalastajien määrä laske koko ajan. Pyyntirajoitukset ja rannikon hyljekan-tojen voimakas lisääntyminen on ran-nikkokalastuksen pahin uhkaaja. Myös merimetsoyhdyskuntien kalastukselle aiheuttamat haitat ovat kasvussa. Ka-lastuksen sääntelyä Itämerellä hallin-noi nykyään Euroopan Unioni.

– Tälläkin hetkellä meressä on ennä-tysmäärä kalaa, mutta ei sinne ammat-tikalastajille ole asiaa. On se surullista, sanoo Valtanen.

Suomen kalataloudessa on yleisesti nähtävissä siirtyminen kasvatettuun ja tuontikalaan.

”Olemme tarkkoja kalan laadusta. Emme

kelpuuta sellaista kalaa tuotantoon,

jota emme voisi itse syödä.”

Jari Valtanen ja tytär Rosa Valtanen esittelevät suosikkeja noin 200 tuotteen valikoimasta.

9WATTI 3/2012

10WATTI 3/2012

Tämän vuoden alusta Pori Energialla on kokonaisvastuu Ul-vilan Lämmön kaukolämpöverkon lämmöntoimituksesta. Toi-mitettavan kaukolämmön määrä on noin 34 000 000 kilowatti-tuntia (kWh) vuodessa.

– Pääosa Ulvilaan siirtyvästä kaukolämmöstä tuotetaan Pori Energian Aittaluodon ja Kaanaan voimalaitoksilla kotimaisilla polttoaineilla, jotka hankitaan Satakunnan alueelta, sanoo joh-taja Timo Mäki Pori Energiasta.

Ulvilan Lämpö kilpailutti lämmöntoimittajansa vuosille 2012–2021. Kilpailutus toteutettiin julkisena hankintana EU kynnysarvon ylittävänä hankkeena.

Pori Energia toimittaa kaukolämmön Ulvilan Lämpö Oy:lle.

Kuluttajahinnat laskivat lähes kolmanneksen.

vähäpääsTöisTä ja kiLpaiLukykyisTä energiaa

Ulvilan Lämpö toimittaa lämmitysenergiaa lähinnä toimialu-eensa kerros- ja rivitaloihin sekä teollisuuden ja palveluelin-keinon toimitiloihin. Ulvilan verkossa on 120 asiakasta, ja ver-kon pituus on hieman yli 17 kilometriä.

Ulvilan Lämmöllä on myös Kullaan Koskella oma lämpö-energiaa tuottava tuotantolaitos, jonka pääpolttoaineena on pelletti.

– Ulvilan Lämpö haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisim-man häiriöttömästi ja varmasti vähäpäästöistä lämmitysenergi-aa kilpailukykyisellä hinnalla. Nämä vaatimukset korostuivat tarjousvertailussa. Lämpöenergiasta vähintään 80 prosenttia oli tuotettava kotimaisilla polttoaineilla. Näillä tarkoitamme puupohjaisia polttoaineita, turvetta ja olkea tai muuta biomas-saa. Ympäristönäkökohtien huomioonottamisen ohella kiinni-

asiakasW

ATTI

Teksti Mikko Peltola

Kuva Jussi Partanen

Lämpöhuoltomies Tapani Laihanen (vas.) Pori Energialta, Ulvilan Lämmön toimitusjohtaja Jari Kujanpää ja Mikko Jaakola Pori Energialta Ulvilan lämpökeskus Friitalan nahkatehtaalla.

pori energia toimittaakaukolämpöä ulvilalaisille

11WATTI 3/2012

sähkö

WATTI

Lähes kaikki lämpö ja suuri osa hankitusta sähköstä tulevat omista tuotantolaitoksista

ja tuotanto-osuuksista.

satakuntalaista alkutuotantoa

Lähisähkö virtaapuhtaasti

timme tarjouskilpailussa huomiota myös tekniseen tukeen eli lämmöntuotantolaitteiston huoltoon, käyttöön ja varallaoloon. Pori Energian tarjous oli tarjousvertailun paras kaikkien ver-tailutekijöiden osalta, sanoo Ulvilan Lämmön toimitusjohtaja Jari Kujanpää.

piTkäaikainen yhTeisTyö

Tuo eTuja

Timo Mäen mukaan Pori Energian ja Ulvilan Lämmön väli-nen pitkäkestoinen sopimus vahvistaa edelleen yhtiön ase-maa kaukolämmön toimittajana Satakunnassa ja lähialueilla. Yhteistyö tuo myös kaukolämpöjärjestelmän huollossa ja ope-roinnissa uusia synergiaetuja.

Pitkäaikainen yhteistyö turvaa myös Ulvilan Lämmölle va-kaan kaukolämmön hintakehityksen ja luo hyvän pohjan kau-kolämpöverkon laajentamiselle uusiin kohteisiin.

– Tämän kilpailutuksen tuloksena syntynyt yhteistyöso-pimus Pori Energian ja Ulvilan Lämpö Oy välillä on kulu-van vuoden aikana merkinnyt jo lähes 30 prosentin hinnan säästöä, jonka olemme siirtäneet täysimääräisenä kulutta-jahintoihin, sanoo toimitusjohtaja Jari Kujanpää Ulvilan Lämmöstä.

”Ulvilan Lämpö haluaa tarjota asiakkailleen

mahdollisimman häiriöttömästi ja varmasti vähäpäästöistä

lämmitysenergiaa kilpailukykyisellä hinnalla.” Porin kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kahdella voimalai-

toksella, Aittaluodossa ja Kaanaassa. Kaukolämmön etuina ovat yhteistuotanto ja ympäristöystä-

vällisyys. Samalla voimalaitoksella tuotetaan sekä sähköä että lämpöä, jolloin voimalan hyötysuhde on erillistuotantoa huo-mattavampi. Ympäristönäkökulmasta yhteistuotanto säästää polttoainetta erillistuotantoon verrattuna.

Voimalaitoksissa käytetyllä kotimaisilla puupolttoaineilla on välillisesti myös merkittävästi työllistävä vaikutus Sata-kunnassa, mikä näkyy erityisesti polttoaineen korjuussa, sekä metsäpolttoaineen että turpeen osalta. Merkittävä on myös kuljetuksen osuus. Työllisyysvaikutus arvioidaan lähemmäs useaa sataa henkilötyövuotta eri puolilla maakuntaa.

12WATTI 3/2012

Pori Energian kesätyöntekijäjoukko koostui monesta nuoresta. Mikko Pärssinen ja Riia Uusitalo pääsivät molemmat

itselleen uusien unelmien pariin.

uusissa korkeuksissa

Mikko Pärssistä alkoi houkutella alanvaihto kun hän työsken-teli kiinteistöpuolella sähköasentajana.

– Tuulivoima-ala on aina kiinnostanut. Rohkaistuin ja soitin tuulivoimapalvelujen päällikölle keväällä, laitoin kesätyöha-kemuksen vetämään ja tässä ollaan.

Ensin tehtiin neljän kuukauden kesätyösopimus, jota on nyt jatkettu kahdeksi vuodeksi oppisopimuksella eteenpäin. Tu-leva tuulivoima-asentaja on nyt tähtäämässä kohti uutta alaa.

– Jos on aikeita edetä uralla, pitää mennä eteenpäin. Tä-mä oli minulle ihan huikea mahdollisuus enkä kadu yhtään. Pärssinen on päässyt työssään jo tuttuun rytmiin kiinni. Tuu-livoima-asentajat hoitavat voimaloiden kunnossapidot, vuo-sihuollot, päivystykset ja muun muassa vikakorjaukset. Porin lisäksi hän on päässyt työkomennukselle myös Raahen voima-laitoksille.

– Muistan melko hyvin kun kiipesin ensimmäistä kertaa tuulivoimalan huipulle. Maisemat ovat siellä ihan huikeat. Maisemien lisäksi Pärssinen on ollut tyytyväinen riskinot-toonsa. Hän jätti vakituisen työpaikan tavoitellakseen uusia haasteita ja unelmia. Yksi tavoite on nyt saavutettu ja kahden vuoden päästä työn ohella opiskeltu tuulivoima-asentajan am-mattitutkinto on suoritettuna.

TyöruTiinien maisTeLua

Riia Uusitalo oli tutustumassa työhön kahden viikon ajan Pori Energian henkilöstöhallinnossa. Toimelias nuori hoiteli toimis-totehtäviä suurella innolla uutta oppien. Viimeisenä päivänään Riia puuhasteli vielä täydellä teholla ja mietti haikeana lähtöään.

– Täällä on ollut niin mukavaa. Erityisesti työkaverit ovat olleet ihania ja kaikki on sujunut hienosti.

Pori Energiassa on annettu mahdollisuus nuorille maistel-la, miltä mahdollisesti seuraavana kesänä parin kuukauden työpaikka tuntuisi. Kahdessa viikossa pääsee tarttumaan työn touhuun, asettumaan rutiineihin ja oppimaan melko paljonkin uutta. Vallan mainio vaihtoehto siis.

Ennen ensimmäistä työpäivää Riia ajatteli energia-alan ole-van muita kuin häntä varten.

– Se ei kiinnostanut, mutta nyt kun nämä kaksi viikkoa ovat takana, ala tuntuu mielenkiintoiselta. Voisin jopa ajatella am-mattia täältä!

Riialle työnteko oli tuttua aiemmilta ajoilta. Lyseon lukiota käyvä porilainen hankki kokemusta ja palkkaa jo viime vuon-na siivoustyössä.

Teksti Tanja Hakala ja kuvat Mikko Pärssinen jaTanja Hakala

riskinottoa ja uusia unelmia

Työtehtävien vaihtuvuus ja tuulivoima-alan kasvaminen houkuttelivat alalle porilaisen Mikko Pärssisen.

Riia suunnittelee säästävänsä palkkarahansa ehkä matkusteluun. Iso-Britannia kutkuttaa mieltä.

13WATTI 3/2012

Syyskuun puolesta välistä lähtien Po-ri Energian internetsivuilta on päässyt

Teksti Tanja Hakala Kuva Pori Energia

sähkökatkot livenä nettisivuilla

Pori Energia Sähköverkkojen asiakkaat saavat reaaliaikaista tietoa sähkökatkoista uusien ja entistä laajempien

viestintäpalvelujen myötä.

tarkastelemaan jatkuvasti ajan tasalla olevaa Pori Energia Sähköverkkojen

verkostoalueen häiriökarttaa. Livekar-talla keskijännite- sekä laajemmat pien-jänniteviat näkyvät reaaliaikaisina, ku-ten työ- ja huoltokeskeytyksetkin.

– Häiriökartalta saa parilla hii-renklikkauksella näkyville muun-topiirin tarkkuudella millä alu-eella sähkökatkot ovat. Uskomme yhtiön tiedottamisen parantuvan merkittävästi tällä uutuudella, Pori Energia Sähköverkkojen johtaja Pekka Ohrankämmen kertoo.

Ohrankämmen toteaa, että varsinkin viime vuoden Tapani-myrsky toi esille tarpeen hakea sähkökatkoista tiedotta-miseen uusia eväitä.

– Tietojärjestelmien aktiivisen kehittä-misen tuloksena olemme saaneet myös uusia mahdollisuuksia erilaisten paran-nusten suhteen. Otimme tietysti opiksi myrskystä ja sen yhteydessä saadusta asiakaspalautteesta, niinpä olemme nyt varautuneet paremmin vastaavien vas-taavien haasteiden tullessa eteen.

parempaa TieToa sähkökaTkoisTa

Pori Energia Sähköverkot Oy on otta-nut käyttöön myös uuden häiriöinfojär-jestelmän. Tällä lisätään sähköverkon käyttökeskuksen puhelujen vastaanot-tokapasiteettia ja automatisoidaan häi-riötiedotteiden muodostamista.

Kun asiakas soittaa verkkoyhtiön sähkönjakelun vikailmoitusnumeroon, hän kuulee heti puhelun alussa auto-maattiset tiedotteet niistä jakeluhäiri-öistä, jotka ovat käyttökeskuksen tie-dossa.

– Nauhoite kertoo kaupunginosa-tarkkuudella, missä sillä hetkellä on sähkönjakeluhäiriöitä. Mikäli kyseessä on laajempi, useita kaupunginosia kä-sittävä katkos, kerrotaan nauhoittees-sa sijainniksi esimerkiksi Pohjois-Pori, Ohrankämmen selventää.

Alueen keskeytysinfoMuuntopiirissä vikakeskeytys

Muuntopiirissä työ-/huoltokeskeytysAlueen rajaviiva

pori energia sähköverkkojen asiakas – menikö sähköt?

Ei hätää! Soita sähkönjakelun vikailmoitukset -palveluun p. (02) 633 1161.

Saat automaattisestitiedon alueen tilanteesta.

14WATTI 3/2012

uutisetW

ATTI

allas lämpimäksi porin maauimalassa

Porin kaupunginVapaa-aikavirasto

Lämpimän veden viikkoa vietetään Porin maauimalassa 24.–30.9. Teemaviikon kunniaksi nostamme pikkualtaan lämpötilaa ja tarjoamme kaikille uimareille mehua. Lapsille onnenpyörä Tuulikki-teltassa. Tule pyöräyttämään mahta-via palkintoja! Avoinna arkisin klo 12–20, la–su klo 10–18.

kuuloa suojataan meluvalolla

Kuuloelin on herkkä ja sen heikentyminen tai menettäminen usein korvaamatonta. Porin kuuloyhdistys ry ja Porin seudun isovanhemmat ry kampanjoivat porilaisten päiväkotien melu-valistuksen puolesta. Meluvalo toimii kuten liikennevalo: se näyttää vihreää, keltaista ja punaista valoa sen mukaan, kuin-ka äänekkäitä lapset ovat. Meluvalojen avulla lapsille voidaan kertoa melun vaikutuksesta kuuloon. Pori Energia on mukana tukemassa meluvalojen hankkimisessa.

Ruosniemen päiväkodissa testattiin mielenkiinnolla meluva-lon toimintaa. Porin Kuuloyhdistyksen Jukka Forsström säätää meluvalon herkkyyttä kun Tara Mede, Malla Huunanmaa, Suvi Välimäki, Lassi Lehto, Daniel Tikka ja Ville Grönholm testaavat äänentoistoa. Päiväkodin johtaja Kaisu Rantanen seuraa vieressä.

Pori Energian yhteistyökumppaneita viihdytti Kulttuuritehdas Kehräämöllä upeaääninen Johanna Försti.

Pori Energia kysyi montako kilometriä ekologinen sähköauto

kulkee yhdellä latauskerralla. Oikea vastaus on 150 km.

Liput jazz-konserttiin voitti porilainen

Anne-Maaret Mukkala.Paljon onnea!

Jazzlippujen voittaja

Pori Energian sähköauto, sähköskootteri ja sähköpolkupyörälanseerattiin Kestävän kehityksen kesäpiknikillä kesäkuussa.

Leevi Rosenqvist, Eetu Parkkali ja Otto Niemi (maalissa) testaavat kuinka paljon ääntä lähtee sählypelistä Tuulentuvan päiväkodissa.

15WATTI 3/2012

ASIAKASPALVELU p. (02) 621 2050avoinna arkisin klo 8.00 – 16.15asiakaspalvelu@porienergia.fi

VIKAILMOITUKSET p. (02) 633 1161

VAIHDE p. (02) 621 2233

Kustantaja/julkaisija:Pori Energia Oy

Käyntiosoite: Radanvarsi 2

Postiosoite: PL 9, 28101 PORI

Puhelin: (02) 621 2233

Sähköposti: porienergia@porienergia.fi

Internet: www.porienergia.fi

Päätoimittaja: Matti Rintanen

Toimituskunta: Jouko KatajaLeila KetolaPekka OhrankämmenSirkka SainioTimo MäkiJari Lappalainen Maili TamminenEeva Ylänen

Kuvat: Jussi Partanen

Taitto: Jabadabaduu

Painopaikka: BrandID Oy

Jakelu: Itella Oyj

Painosmäärä: 82 130 kpl

Liian kallis sähkö?

Jazzien aikaan yhdessä Suomi Areenan tilaisuudessa käytiin mielenkiintoisia keskusteluja energia-asioista. Yksi ai-heista oli energian hinta ja väittelyssä vastakkain aiheet: ”Energia on Suo-messa liian halpaa” ja ”Energian hinta on jo ylittänyt kuluttajien kipurajan”. Mielenkiintoisia väittämiä ja molem-mat totta, näkemys riippuu vain kat-sontakannasta.

Niin tavallinen omakotiasuja (joka tarvitsee energiaa talon lämmittämi-seen ja muuhun asumiseen liittyvään toimintaan) kuin teollisuuslaitoskin (jo-ka tarvitsee paljon energiaa tuotteiden-sa valmistamiseen) maksaa energiasta paljon. Omakotitalon lämmittäminen ja muu kodin energiankäyttö maksaa vuodessa 2000–3000 euroa. Kun tähän lisätään vielä oman auton käytöstä ai-heutuvat polttoainekulut 1500–3000 euroa, voidaan todeta kipurajan ylit-tyvän monen osalta. Teollisuus joka kilpailee maailmanlaajuisilla markki-noilla, ei pärjätäkseen voi maksaa Suo-messa energiasta korkeampaa hintaa, kuin sen kilpailija jossakin muualla.

Kun asiaa tarkastellaan energian säästön ja uusien päästöttömien energi-antuotantomuotojen kannalta, energia on vielä niin halpaa, etteivät säästötoi-menpiteet ja uudet tuotantomuodot ole taloudellisesti kannattavia. Energian säästämiseksi tehtävät investoinnit tar-vitsevat toteutuakseen vielä yhteiskun-nan tukea, tai pitää olla hyvin valveu-tunut ja energiansäästöön sitoutunut, jotta niitä toteuttaa. Osa energiansääs-tön toimenpiteistä on toteutettavissa ilman minkäänlaista investointia vaan muutoksella totuttuun tapaan esimer-kiksi siirtymällä oman auton käytöstä joukkoliikenteen tai polkupyörän käyt-täjäksi.

”Energia on vielä niin halpaa, etteivät

säästötoimenpiteet ja uudet

tuotantomuodot ole taloudellisesti

kannattavia.”

Kun energia-asioissa on tehty kan-sallisesti ja kansainvälisesti sitovia so-pimuksia sekä määritetty tavoitteita, on myös tehtävä toimenpiteitä jotta so-vitut tavoitteet saadaan toteutumaan. Jotta me energian käyttäjät tekisimme oikeansuuntaisia toimenpiteitä, ohja-taan meitä tiettyyn suuntaan, niin eri-laisten verojen, määräysten kuin yh-teiskunnan tukienkin avulla.

Asiat väittelyssä asetettiin vastak-kain, useinkaan oikea elämä ei ole niin mustavalkoista, että toinen on oikein ja toinen väärin. Mielipiteemme asioista on jotakin siltä väliltä, harmaan eri sä-vyjä.

Jouko KatajaMyyntijohtaja

Julkinen tiedote jokaiseen talouteen.

* . G Y 8 3 *

WattiVisa on kaikille WattiViestin lukijoille tarkoitettu kilpailu. Kaikki vastanneet osallistuvat pal-kintojen arvontaan. Postita kuponki 15.10.2012 mennessä. Voit osallistua myös netissä osoitteessa www.porienergia.fi. WattiVisan 2/12 palkinnon voitti Sari Niskanen Porista. Onnea voittajalle!

Osallistu kilpailuun ja työkalulaatikko voi olla juuri sinun! Arvo 215 e.

Kerro oma energiansäästövinkkisi.

NIMI:

OSOITE:

POSTINUMERO: POSTITOIMIPAIKKA:

PUH: SÄHKÖPOSTI:

PORI ENERGIA OY

INFO: 805

TUNNUS 5008455

00003 VASTAUSLÄHETYS

WattiVisa 3/2012 Pori Energia Oy maksaa

postimaksun

Parhaat vinkit julkaisemmenettisivuillammewww.porienergia.fi

visa

WATTI

Energiansäästöviikko 8.–14.10.2012

Nimeni saa julkaista Pori Energian internet-sivuilla vinkkini yhteydessä.