Norolan luontoselvitys 2018

Biologi

Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 14.8.2018

2

Sisällys

1. Johdanto ................................................................................................................................... 3

2. Inventointimenetelmät ............................................................................................................... 4

2.1 Esiselvitys............................................................................................................................................................... 4

2.2 Maastotyöskentely ................................................................................................................................................ 4

2.3. Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu .............................................................................................................. 4

3. Tulokset .................................................................................................................................... 5

3.1 Selvitysalueen yleiskuvaus ..................................................................................................................................... 5

3.2 Kasvillisuuskuviot .................................................................................................................................................. 6

3.3 Arvokkaat luontokohteet .................................................................................................................................... 10

3.4 Uhanalaiset lajit .................................................................................................................................................. 10

3.5 Liito-orava ........................................................................................................................................................... 10

3.6 Linnut ................................................................................................................................................................... 10

4. Johtopäätökset........................................................................................................................ 10

4.1 Arvokkaat luontokohteet .................................................................................................................................... 10 4.1.1 Perinnemaisema ......................................................................................................................................... 10 4.1.2 Metsälakikohteet ........................................................................................................................................ 11

4.2 Lajit ...................................................................................................................................................................... 11

5. Lähteet .................................................................................................................................... 12

6. Liitteet ..................................................................................................................................... 13

Liite 1 ......................................................................................................................................................................... 13

Liite 2 ......................................................................................................................................................................... 14 Kaikki kuvat selvitysalueelta ovat selvittäjän ottamia.

3

Kuva 1. Norolan selvitysalue opaskartalla.

Kuva 2. Norolan selvitysalue ilmakuvassa.

1. Johdanto Tämän luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää Norolan tilan ympäristön luontoarvot mah-dollista asemakaavoitusta varten. Selvitysalue (noin 7,4 ha) sijaitsee Palokassa (kaupunginosa 47) Heinämäen ja Palokan keskustan välisellä alueella. Selvitysalue rajautuu etelässä Ritopohjan- ja Norolantiehen ja pohjoisessa rakennettuihin tontteihin ja Luhtisen puistoon. Alue on yksityis-omistuksessa. Selvitysalueen rajaus on esitetty Kuvissa 1 ja 2.

4

2. Inventointimenetelmät

2.1 Esiselvitys

Esiselvityksessä alueelta koottiin olemassa oleva luontotieto aiempien selvitysten, metsävaratie-don ja ilmakuvien avulla alueen mahdollisista arvokkaista luontokohteista. Lisäksi tarkistettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen tietokannoista alueen mahdolliset uhanalaishavainnot.

2.2 Maastotyöskentely

Maastotyöt alueella tehtiin 9.5.2018 (liito-oravat) ja 27.6 (arvokkaat luontokohteet sekä uhan-alaiset kasvi- ja eläinlajit). Alueen luontotyypit kartoitettiin ja selvitettiin, löytyykö alueelta ar-vokkaaksi luokiteltavia luontokohteita. Lisäksi alueelta etsittiin uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Liito-oravainventointi tehtiin keväällä, sille parhaiten soveltuvana ajankohtana.

2.3. Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu

Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu perustuu teokseen ”Luontoselvitykset ja luontovaikutus-ten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa.” (Söderman 2003).

A Kansainvälisesti arvokkaat kohteet

– Natura-alueet – Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA-alueet) – Ramsar-alueet

B Kansallisesti arvokkaat kohteet

– Kansallispuistot – Luonnonpuistot – Soidensuojelualueet – Lehtojensuojelualueet – Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet – Erämaa-alueet – Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt – Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet – Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet – Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (FINIBA-alueet) – Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29§) – Uhanalaisten lajien esiintymispaikat – Uhanalaiset luontotyypit* – Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat – Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä – METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset, luokkien I-II kohteet*

5

C Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kohteet

– Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet – Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset – Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat – Alueellisesti uhanalaiset luontotyypit* – Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät muut luontokohteet

D Paikallisesti arvokkaat kohteet

– Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (ML 10§) – Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset – Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat – Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet

E Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet

– Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä esim: – suuret, yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet – ekologiset käytävät

– Luonnonmuistomerkit * lisäys arvokohdekriteereihin Luontotyyppien uhanalaisuus (*) on lisätty tässä selvityksessä arvokohdekriteeristöön. Luonto-tyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu luontotyyppien valtakunnallisen uhanalaisuusarviointiin perustuen (Raunio, Schulman &Kontula 2008). METSO-ohjelman valintaperusteet on esitetty julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Anonyymi 2008). Kohteen ar-voon vaikuttaa sen edustavuus, luonnontilaisuus, harvinaisuus ja uhanalaisuus sekä lajistollinen monimuotoisuus. Metsien luonnontilaisuutta arvioidaan metsänhoidollisen tilan, lahopuun mää-rän ja laadun sekä elävän puuston ikärakenteen ja lajisuhteiden perusteella.

3. Tulokset

3.1 Selvitysalueen yleiskuvaus

Norolan maatilan ympäristö on vanhaa, 1800-luvun maankäyttötoimien (mm. karjan ja hevosten laidunnus) ansiosta kehittynyttä perinnemaisemaa. Piha-alueet yhdessä hevosaitauksen, päära-kennuksen ja navetan kanssa luovat idyllisen, kulttuurimaisemallisen maatilamiljöön. Osa päära-kennusta on alkuperäisiä rakenteita 1870-luvulta, navetta on rakennettu 1930-luvulla. Pihapuina on mm. pihtoja ja sembramäntyjä. Pelto- ja laidunmaiden reunoilla kasvaa useita haaparyhmiä. Alueen luoteispuoli on entistä peltoa, jota on niitetty vuosittain kahteen kertaan, kesällä ja syk-syllä. Tänä vuonna ensimmäinen niitto tehtiin 27.6. Rakennuksien ympärillä oleva metsä on yleisesti ottaen varttunutta. Alueella on lehtoa sekä leh-tomaista ja tuoretta kangasta suurine siirtolohkareineen ja muurahaispesineen. Tuulenkaatoja ja pystylahopuita on jonkin verran. Tuulenkaatoja on korjattu alueelta polttopuiksi vuosien mittaan. Metsässä kasvaa jykeviä kuusia ja mäntyjä sekä koivuja, katajia (lähinnä pihalaitumen ympäris-tössä) ja leppiä. Alikasvosta (pihlajaa, leppiä) on melko runsaasti lehtomaisen kankaan ja lehtojen

6 alueella. Suurimmassa osassa metsää kenttäkerroksessa vallitsevat käenkaalit ja oravanmarjat. Tuoreen kankaan alueella on lisäksi runsaasti mustikkaa, lehtokohdissa saniaisia ja herukoita. Metsälaidunnuksen vaikutus näkyy yhä osittain metsässä lehtomaisen kankaan osuudella, erityi-sesti tilalle vievän tienvarren metsiköissä, jossa myös laiduntavaa karjaa rajoittaneita kiviaitoja on maastossa vielä näkyvillä siellä täällä. Metsä on avoimehkoa, helppokulkuista ja kenttäkerrok-sen kasvillisuudeltaan matalaa. Eläimiä tilalla ei ole ollut sitten 70-luvun.

3.2 Kasvillisuuskuviot

Alueelta rajattiin seitsemän kuviota, jotka on esitetty kartalla liitteessä 1. Kuvio 1. Lehtomainen kangasmetsä (OMT) – metsälaidun (1.2 ha). Etelässä ja kaakossa on leh-tomaista kangasta (Kuva 3, Liite 1). Norolan tilalle vievän tien vasemmalla puolella, länsipuolella, on käenkaali-oravanmarjavaltainen lehtomainen kangas, jossa aiempi metsälaidunnuksen vaiku-tus yhä jonkin verran näkyy maisemallisesti. Metsä on avointa ja puut (kuuset, männyt, harmaa-lepät, koivut) ovat varttuneita. Alikasvoksena on melko runsaasti pihlajaa ja leppää jo ajat sitten päättyneen metsälaidunnuksen vuoksi. Kenttäkerroksessa vallitsevat käenkaali ja oravanmarja sekä lisäksi tavattiin kulttuuria ilmentäviä lajeja kuten metsäkurjenpolvia, niittyleinikkiä, koiran-putkea, lillukkaa, herukoita, ahomansikkaa, nuokkuhelmikkää ja metsäimarretta. Tien itäpuolella käenkaalin ja oravanmarjan lisäksi runsaana on mustikka, muutoin metsä on hyvin samankaltais-ta kuin tien länsipuolella. Laiduntavaa karjaa rajoittaneita kiviaitojen rippeitä on tilalle vievän tien molemmin puolin. Metsä tihenee pohjoiseen päin kuljettaessa (kaakossa), säilyttäen kuitenkin sielläkin avoimuutensa ja helppokulkuisuutensa. Alueella on runsaasti metsälaitumen ominais-piirteisiin sopivia isoja muurahaispesiä. Alue on Kuvion 1 keski- ja pohjoisosissa kauttaaltaan hy-vin kivikkoinen ja isoja siirtolohkareita on siellä täällä.

Kuva 3. Lehtomaisen kankaan alueella on yhä metsälaidunmaisia piirteitä, muun muassa yhä ehjien kiviaitojen ansiosta.

7

Kuvio 2. Lehto (AthOT) (0.1 ha). Alueen itäreunalla on pienialainen hiirenporras-käenkaalityyppinen kostea, keskiravinteinen lehtokohta (Kuva 4, Liite 1). Käenkaalin lisäksi muun muassa hiirenportaat, metsäalvejuuret ja metsäimarteet ovat runsaina. Myös lillukkaa, metsä-kurjenpolvia, herukoita, sekä useita nuoria tuomen ja pihlajan taimia kasvaa runsaasti. Alueella on lähinnä lehtipuita ja muutamia jykeviä kuusia ja mäntyjä, kuten alueen yleisilmeelle on omi-naista. Lehto vaihettuu ympäröivästä käenkaali-mustikkatyypistä (OMT). Lehto on luonnontilai-nen, puustoltaan eri-ikäinen ja rehevä. Kuvio 3. Tuore kangasmetsä (MT) (1,9 ha). Pohjoisosissa metsä on mustikkatyypin kangasmet-sää, jossa, toisin kuin kuvion 1. kangasmetsässä, joissa mäntyjä on monin paikoin enemmän kuin kuusia, ovat varttuneet kuuset vallalla (Kuva 5, Liite 1). Metsä on täälläkin avointa, helppokulkuis-ta, ja matalakasvuista, eikä kenttäkerros ole rehevä. Täälläkin kasvilajistossa on nähtävillä kult-tuurivaikutteisuus. Polkujen varsilla kasvaa muun muassa lemmikkejä, niittyleinikkejä ja metsä-kurjenpolvia.

Kuva 4. Lehtolaikku alueen itäreunalla.

Kuva 5. Tuoretta kangasmetsää alueen pohjoisreunalla.

8 Kuvio 4. Lehto (OMaT) (0,6 ha). Navetan ja maneesin länsipuolella on käenkaali-oravanmarjatyyppinen tuore, keskiravinteinen lehto (Kuva 6, Liite 1). Herukoita on pensaskerrok-sessa runsaasti, pohjakerroksessa lehtisammalia, kenttäkerroksessa lähinnä käenkaalia ja ora-vanmarjaa. Lehto ei ole erityisen runsaslajinen. Lehdossa on muutamia nuoria tuulenkaatoja. Pensaskerroksessa herukat ja vadelmat ovat vallalla. Kuvio 5. Pihapiiri ja vanha hevosaitaus, kulttuurivaikutteinen perinnemaisema (1 ha). Pihapii-rissä kasvusto on matalaa pihalajistoa. Aitauksen liepeillä on runsaasti heiniä kuten nurmipun-tarpäitä ja tuoksusimakkeita sekä erilaisia putkilokasveja kuten vuohen- ja koiranputkia, pai-menmataraa, särmäkuismaa ja rätvänää, joista kaksi viimeistä ovat tyypillisiä kulttuurivaikutteis-ten laitumien ja peltojen lajeja (Kuva 7, Liite 1).

Kuva 6. Navetan takana, alueen länsipuolella oleva lehtolaikun pensaskerroksessa vallalla ovat herukka- ja vadelmapensaat. Muutamia nuoria tuulenkaatoja on siellä täällä.

Kuva 7. Piha-alueilla on kulttuurivaikutteista pihalajistoa.

9

Kuvio 6. Vanhat peltoalueet (1,8 ha). Alueen länsireunalla on vanhaa peltoa, joka on pidetty avoimena niittämällä kahdesti vuodessa (Kuva 8, Liite 1). Ensimmäinen niitto oli tehty toisen sel-vityspäivän aamuna. Kuvio 7. Puro (0,6 ha). Aivan läntisellä reunalla, Palokan Terveysaseman ja Norolan tilan pellon välissä kulkee kapeahko puro (Kuva 9, Liite 1). Veden äärellä kasvaa raatteita, maitohorsmia, metsäkortteita, nokkosia ja heiniä sekä muutamia saniaisia. Puron lähiympäristö on rakennettua: itäpuolella on hiekkakävelytie ja Luhtisen puisto ja länsipuolella Norolan pellot. Puroa varjostavat monin paikoin pajut.

Kuva 8. Vanhat pellot niitetään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen niitto oli tänä vuon-na 27.6.

Kuva 9. Puron lähiympäristö alueen länsireunalla on rakennettua kulttuuriympäristöä (länsipuolella puisto, itäpuolella pelto). Puron varrelta ei tavattu luonnontilaisuutta ilmen-täviä lajeja.

10

3.3 Arvokkaat luontokohteet

Lehdot on määritelty uhanalaiseksi luontotyypiksi koko maassa (Raunio ym. 2008). Kuviolla 2 (Liite 1), selvitysalueen itäreunalla, on pienialainen lehtomaisesta kankaasta vaihettuva luonnon-tilainen hiirenporras-käenkaalityyppinen kostea, keskiravinteinen lehto (Kuva 4). Kyseinen rehevä lehtolaikku on metsälain erityisen arvokas elinympäristö, joka on metsälain 10 §:n perusteella rauhoitettu.

3.4 Uhanalaiset lajit

Alueella ei esiinny inventoinnin ja uhanalaisten lajien rekisteritietojen perusteella uhanalaisia lajeja.

3.5 Liito-orava

Liito-oravan jätöksiä havaittiin neljältä kuuselta samalta alueelta kuin vuoden 2016 selvityksessä, sekä lisäksi yhdeltä kuuselta Norolan tilalle vievän tien vasemmalta puolelta. Neljällä kuusella jätöksiä oli alle 20 kullakin. Uuden kuusen tyveltä havaittiin kymmeniä jätöksiä. Lisäksi tilalle vie-vän tien vasemmalta puolelta ja tilan etelänpuolelta havaittiin risupesäkuuset, joiden tyveltä ei kuitenkaan tehty jätöshavaintoja. Alueen itä- ja pohjoispuolisesta metsästä havaittiin myös kol-me kolopuuta (joista kaksi pystylahopuukoivua ja yksi haapa), joiden tyviltä ei kuitenkaan tehty jätöshavaintoja. Jätöshavainnot alueella jäävät niukoiksi, myös suhteessa potentiaalisten pesä-paikkojen määrään.

3.6 Linnut

Alueella pesii tilan omistajan mukaan useita käpytikkoja, joista myös tehtiin kaksi havaintoa. Kä-pytikoille mieluisia ovat alueen pystylahopuut. Pystylahopuista ei löytynyt merkkejä valkoselkäti-kasta. Valkoselkätikan lisäksi monet muutkin Suomessa uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia laho-puusta ja niiden eri asteisesta (Kajava, 2016). Selvitysalueella lehtomaisen ja tuoreen kankaan alueella on neljä kappaletta jo pidemmällä lahonneita pystylahopuita, joiden säästäminen luon-non monimuotoisuuden säilymiseksi on suositeltavaa.

4. Johtopäätökset

4.1 Arvokkaat luontokohteet

4.1.1 Perinnemaisema

Norolan tilan ja sen pihaympäristön luontoarvot perustuvat perinteisen maankäytön toimesta syntyneeseen kulttuurivaikutteiseen rakennettuun perinnemaisemaan (vanhat rakennukset, he-vosaitaus sekä metsälaitumiset kiviaitoineen ja piikkilankoineen): jos rakennukset ja piha-alueet hävitetään, perinnemaisema menettää arvonsa. Perinteisen maankäytön ja laidunnuksen histori-asta huolimatta uhanalaista perinnebiotooppia alueella ei ole (esim. niityt, metsälaitumet). Pe-rinnebiotoopeilla esiintyy usein uhanalaisia kasvi- ja/tai eläinlajeja sekä muita luontotyypille tyy-pillisiä ja huomionarvoisia lajeja. Erityistä niittylajistoa ei kuitenkaan havaittu aitausten tai niitet-tyjen peltojen reunoilta, eikä myöskään metsälaitumilta tavattu huomionarvoisia lajeja. Norolan tilalla metsälaidunnus on loppunut jo vuosikymmeniä sitten ja vaikka metsälaidunnuksen vaiku-tus näkyy metsissä vielä jonkin verran maisemallisesti, ovat metsät menettäneet metsälaidun-maiset pääpiirteensä luontaisesti syntyneen alikasvoksen aiheuttaman umpeenkasvamisen vuok-si. Siten myös metsälaitumien arvo Norolan alueella on sidoksissa alueen kulttuurimaisemaan (kiviaidat ja maatilamiljöö).

11

4.1.2 Metsälakikohteet

Lehdot on määritelty uhanalaiseksi luontotyypiksi koko maassa (Raunio ym. 2008). Kuviolla 2, selvitysalueen itäreunalla, on lehtomaisesta kankaasta vaihettuva luonnontilainen, pienialainen hiirenporras-käenkaalityyppinen kostea, keskiravinteinen lehto (Kuva 4, Liite 1). Rehevä lehto-laikku on metsälain (ML 10 §) tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö. GPS-tallennin ei maas-tokäynnin aikana toiminut ja maankäyttötoimia tehdessä lehtokohdan (Kuvio 2) tarkka sijainti tulee varmistaa. Kuviolla 4 isompi lehto poikkeaa kasvilajistoltaan yksilajisena ja vähälahopuus-toisena luonnontilaisista lehdosta, eikä nosta alueen arvoa. Myös vallalla olevat pensaslajit (va-delma ja herukat) sekä lahopuun vähyys ja nuoruus vähentävät lehdon arvoa. Suojelutarvetta lehdolle Kuviolla 4 ei kohdistu. Purojen välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto, ovat metsälakikohteita. Puro alueen länsireunalla poikkeaa kuitenkin merkittävästi luonnontilaisesta muun muassa sen välittömässä läheisyydessä olevan rakennetun ympäristön vuoksi (itäpuolella on kävelytie ja Luh-tisen puisto ja länsipuolella Norolan pellot). Veden ääreltä ei myöskään havaittu uhanalaista kas-vi- tai eläinlajistoa. Kyseisen puron kohdalla suojelu ei ole tarpeen.

4.2 Lajit

Selvityksessä ei tehty havaintoja silmälläpidettävän (NT) ja tiukasti EU:n luontodirektiivillä suojel-lun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista, vaikka jätöshavaintoja tehtiinkin (Liite 2). Näyt-täisi siltä, että alue on toiminut vain vierailupaikkana tai kulkureittinä. Havaintoa tukee myös se, että alueella on monia liito-oravalle otollisia pesäpaikkoja, jotka eivät kuitenkaan ole liito-oravan käytössä. Liito-oravan esiintymistä alueella saattaa rajoittaa tavallisen oravan (Sciurus vulgaris) ja käpytikkojen (Denrocopos major) vahva asema, jotka kilpailevat liito-oravan kanssa muun muassa samoista pesäpaikoista. Liito-oravan näkökulmasta alueella on myös melko vähän ravintopuita. Palokassa, noin kilometrin säteellä, on tehty aikaisempina vuosina havaintoja liito-oravista. Näi-den havaintojen perusteella kulkeminen erityisesti luoteis-kaakko –suunnassa Itä-Palokan alueel-la on tärkeää. Liito-oravalla on lähiympäristössä muitakin mahdollisia kulkuyhteyksiä, eivätkä alueelle suunnitellut toimenpiteet aiheuta haittaa liito-oravan kulkemiselle.

12

5. Lähteet

Hanski, I.K. ym. 2006: Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luon-nontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kajava, S. & Silver, T. 2016. Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmet-sälle. Luonnonhoitohankeraportti. Suomen metsäkeskus 2016. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 – The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöminis-teriö & Suomen ympäristökeskus. Rassi, P. 2001. Ympäristöministeriö. Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim./eds.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus – Osa 2. Suomen ympäristö 8/2008.

13

6. Liitteet

Liite 1

Liite 1. Kasvillisuuskuviot Norolan tilan alueella. Suurimmalta osin alueella on varttunutta kuusi- ja mäntyvaltaista lehtomaista ja tuoretta kangasta, lehtokohdissa paljon lehtipuita. Kuvio 2:lla oleva lehto on rauhoitettu metsälaki-kohde.

14

Liite 2. Liito-oravahavainnot selvitysalueella. Jätöksiä havaittiin korkeintaan kymmeniä viiden kuusen tyveltä. Potentiaaliset pesät (kolme kolopuuta ja kaksi risupesää) alueella eivät olleet liito-oravan käytössä. Alueella liito-oravan kanssa elintilasta kilpailevat tavallinen orava, sekä käpytikka olivat runsaina. Liito-orava ei näytä käyttä-vän aluetta pesimiseen, ainoastaan vierailuun tai ohikulkuun. Norolan tontin kaavoittaminen ei rajoita liito-oravan liikkumista muuten Palokan alueella.

Liite 2