world vision 2/2008

SUOMEN WORLD VIS ION2/2008

ww

w.w

or

ldv

isio

n.f

iw

ww

.ku

mm

i.fi

ww

w.l

ah

jak

sil

eh

ma

.fi

ww

w.k

at

ast

ro

fi.f

i

2 Pääkirjoitus

SUOMEN WORLD VIS ION

25 VUOTTA

4 Avun antamiseen kuuluu myös vastaanottaminen 5 Neljännesvuosisata kummitoimintaa6 Kenialainen kumppani 7 Tavoitteena monipuolinen auttaminen 9 Hallitus katsoo tulevaisuuteen

KUMMIUS

11 Kummilapselta saatu kirje koskettaa

WORLD VIS ION MAAILMALLA 12 Sri Lanka 15 Taustalta eturiviin17 Lasten äänet kuuluviin 18 Luonnontaloudellinen lähestymistapa

lapsikeskeisessä työssä21 Köyhyyden monet kasvot

HYVÄ YRITYS!

24 Pioneerina eettisissä lahjoissa25 Musiikkia ja hyvää mieltä samassa paketissa 26 Eettisellä matkapuhelinliittymällä puheesta tekoja

Suomen World Vision on vuonna 1983 perustettu kristillis-humanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka on osa kansainvälistä World Vision -verkostoa. World Vision on maailman suurin kummilapsi- järjestö. World Vision -lehti lähetetään kaikille Suomen World Visionin tukijoille, myös Lahjaksi lehmä -kaupan asiakkaille. Suomen World Visionilla on oikeus käyttää World Vision -lehden tilaajatietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten henkilötietolain mukaisesti. Tietojen käytön markkinointi- tarkoituksiin voi kieltää ilmoittamalla asiasta Suomen World Visionin asiakaspalveluun.

WORLD VIS ION 2 /2008

ISSN 1797-8157Vastaava päätoimittaja: Aki TemiseväPäätoimittaja: Krista LamminenToimituskunta: Ulla Tervo, Veera SydänmaanlakkaPaino: Painotalo Miktor OyJulkaisija: Suomen World Vision ryLönnrotinkatu 20, 00120 HelsinkiPuh. (09) 681 8300www.worldvision.fi

Täm

äkin

tek

sti o

n pa

inet

tu u

usio

pape

rille

.

SUOMEN WORLD VIS ION2/2008

ww

w.w

or

ldv

isio

n.f

iw

ww

.ku

mm

i.fi

ww

w.l

ah

jak

sil

eh

ma

.fi

ww

w.k

at

ast

ro

fi.f

i

Suomen World Vision on suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, jonka toiminnan keskiössä on lapset. Kummilapsijärjestönä olemme tarjonneet suomalaisille kana-van osallistua köyhyyden vähentämiseen ja tuoneet maantieteellisesti kaukaiset kehitysmaiden lapset lähelle meitä jo neljännesvuosisadan ajan. Vahvuutenamme on kansainvälinen, 98 maassa toimiva World Vision -verkosto. Yhteistyökump-panimme ovat ammattitaitoisia hanketoteuttajia, joiden kanssa jaamme yhteisen vision, tehtävän ja arvot. Voimme verkostona kehittää mm. avun seuranta- ja valvontajärjestelmiä sekä lapsikeskeisen työn lähestymistapoja ja oppia toisiltamme. Työmme lähestymistavat ovat muuttuneet vuosien varrella. Suomen World Visionin aloittaessa toimintansa autoimme lapsia lastenkodeissa ja oppilaitoksissa. Pian siirryttiin lasten auttamiseen kyläyhteisöissään ja 1990-luvun kuluessa kylien kehittämisestä laajempiin kokonaisuuksiin, alueelliseen kehittämiseen. Yhteisöperustaisessa ja lapsikeskeisessä toiminnassa edistämme lasten hyvin- vointia ja oikeuksia tukemalla perheitä ja yhteisöjä kantamaan itse vastuun. Lapset, vanhemmat, opettajat, naiset ja vanhukset osallistuvat työn suunnitteluun ja toteu-tukseen alusta lähtien. Koulutamme vastuunkantoa lapsista ja yhteisön kehittämi-sestä sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Pyrimme pitkäjänteisellä työllä muuttamaan lasten elämää pysyvästi: pääsyä parempaan opetukseen, elämäntaitojen hallintaa, terveyttä, ravitsemusta ja hygieniaa, puhdasta vettä, perheiden turvattua toimeentuloa, toimintaa yhteisen hyvän eteen. Tehtävä on liian suuri yksin meille, siksi teemme yhteistyötä paikal-lisviranomaisten sekä muiden järjestöjen kanssa ja vaadimme paikallisten kanssa yhteiskuntaa hoitamaan sille kuuluvat tehtävät lasten hyväksi. Kummien ja muiden tukijoiden lisäksi saamme rahoitusta työhömme ulko-asiainministeriöltä. Suhteemme ministeriöön ovat olleet hyvät ja yhteistyömme on laajentunut ja vahvistunut vuosien varrella. Jo 1980-luvulla saimme valtionapua hanketoimintaan. Tuki kasvoi 90-luvulla ja 2000-luvulle tultaessa Suomen World Vision sai hanketukea ja tiedotustukea pariinkymmeneen hankkeeseen. Vuonna 2003 ulkoasiainministeriö teetti toiminnastamme tarkastuksen. Todettuaan järjestön ammattimaisuuden, hyvän valvonnan ja toiminnan laajuuden hyväksyi se järjestön kumppanikseen ja kumppanuussopimus allekirjoitettiin jou-lukuussa 2003. Saamme ministeriön tukea kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun sekä tiedottamisen ja kehityspoliittisen vaikuttamisen ohjelmaan, jonka osana ovat myös kummien ja muiden tukijoiden rahoittamat hankkeet. Globaali talouskriisi, ruokakriisi sekä monet konfliktit tuovat lisähaasteita kehi-tysyhteistyöhön ja kehityspolitiikkaan. Kriisit tuntuvat voimakkaimmin köyhien ja erityisesti lasten arjessa. Pyrimme lieventämään kriisien vaikutuksia kehitysmaiden lapsiin tukemalla pitkäjänteisesti perheiden ruokaturvaa ja kestävää toimeentuloa sekä antamalla tarvittaessa hätäapua.

Kiitos teille kaikille, kummeille ja muille tukijoille yhteisestä matkasta kehitysmaiden

lasten parhaaksi. Jatketaan tällä hyvällä tiellä.

Anne Pönni, Ohjelmajohtaja

Koko World Visionin toiminta sai alkunsa

yhden miehen unelmasta 1950-luvulla, kun

yhdysvaltalainen kirjeenvaihtaja ja pappi Bob

Pierce vaikuttui syvästi Korean sodan orvoksi

jääneiden lasten hädästä. Hän ryhtyi etsimään

lapsille säännöllisiä tukijoita, kummeja.

4 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

Daniel Nylundilla on takanaan vaiherikas tie yhtenä Suomen World Visionin perustajana ja toistaiseksi ainoana World Visionin kansainvälisen hallituk-sen suomalaisjäsenenä. Järjes-tölle on annettu niin aikaa, tah-donvoimaa kuin kyyneleitäkin. TEEMA: SUOMEN WORLD VISION 25 VUOTTA Daniel Nylund kuvaa kolmekymppistä itseään nuoreksi ja innokkaaksi maailman-parantajaksi, jolla oli suuria päämääriä. Humanitaarinen auttaminen on aina kuulunut miehen elämään, sillä tietoisuus maailman köyhimmistä ja toisista huolehti-misen tärkeydestä on tullut vanhemmilta. ”Heiltä opin, että antaminen alkaa vasta 10 % jälkeen”, kuittaa Daniel Nylund. ”World Visioniin tutustuin lehdistä luke-malla ja se tuntui heti monipuolisesti vas-tuulliselta tavalta auttaa”, Nylund kertoo alkuajoista. Kansainvälinen World Vision olisi halun-nut tukea uutta toimistoa ensivaiheessa taloudellisesti, mutta Suomen World Vision luotti verkostoitumisen ja suhteiden voimaan ja halusi järjestön kasvavan oman työnsä kautta. Hengeltään nuori Suomen World Vision oli erittäin läheinen ja ennestään tuttujen ihmisten kesken yhteinen linja löytyi hel-posti. Kummitoiminta tarjosi uudenlaisen auttamistavan kelle tahansa. ”Monille piti silloin selventää, että kum-mitoiminnassa apu menee koko yhteisölle. Ihmiset kyseenalaistivat ja epäilivät, kun annettu tuki ei mennytkään odotusten mukaan suoraan omalle kummilapselle. Nykyään tiedostetaan, että yhden lapsen kummius on osa koko yhteisön auttamis-ta.”

Identiteetti kirkastuu Suomen World Visionin perustamisen aika oli tekijöilleen suurien unelmien ja intohimojen aikaa. Jo 60 – 70 -luvulla alkoi globalisoitumisen taju, vahva sosiaalinen tietoisuus ja vastuun tunteminen muistakin kuin vain omasta itsestä ja lähipiiristä. ”Uskon, että 80-luvulla oli lisäkseni monia,

jotka etsivät vaihtoehtoista tapaa auttaa”, Daniel Nylund kiteyttää. Suomen World Visionin alussa poh-dittiin suomalaista identiteettiä kristillis-humanitaarisena järjestönä. Eurooppalainen tapa olla kristillinen eroaa amerikkalaisesta mallista; Suomessa kirkossa käyminen ei olekaan itsestään selvää ja luonnollista. Amerikkalaiset kollegat ihmettelivät tätä ja suomalainen yleisö puolestaan tenttasi, mitä tällainen kristillisyys järjestön toiminnassa oikein tarkoittaa. ”World Vision ei tehnyt lähetys- tai käännytystyötä. Omaa hengellisyyden mallia ei tyrkytetty. Tällainen ”keskivälin” auttamismalli vastasi monien odotuksiin. Suomen World Vision halusi alusta lähtien olla järjestö, johon kaikki vastuulliset ihmi-set saattoivat luottaa.”

Molemminpuolista vastaanottamistaDaniel Nylund toimi seitsemän vuoden ajan myös kansainvälisen verkoston halli-tuksen jäsenenä. Aika oli jännittävää, mutta ei helppoa - kokouksissa on vuodatettu paljon kyyneleitä niin autettavien kuin auttajienkin puolesta. ”Auttamisjärjestössä sokeutuu helposti omalle avuntarpeelleen. Idealismissa on se julma puolensa, että itsellä on vahva käsitys hyvästä ihmisestä. Itseltä ja muilta vaadi-taan paljon. Auttajat kulkevatkin monen konkurssin läpi, ennen kuin tasapaino ja laupeus saavutetaan.” Avustaminen ei ole vain antamista,

siihen kuuluu myös vastaanottaminen. Nylund muistelee erästä kenttämatkaansa Afrikkaan, jossa hän sai arvokkaan lahjan: yksinhuoltajaäiti ojensi viidestä kanastaan yhden arvovieraalleen. Kiitollisuuden ja vieraan kunnioituksen lisäksi nainen osoitti vahvaa itsekunnioi-tusta. Hän ei vain tyytynyt ottamaan apua vastaan, vaan nousi ylös ja vastasi antamal-la vähästään. ”Maailman köyhimmät tarvitsevat meitä ja me tarvitsemme heitä. He opettavat meille, mikä on elämässä tärkeintä. Tämän vuorovaikutuksen syvin tarkoitus ei mahdu vain yhteen lauseeseen tai sloganiin. Se tu-lee oivalluksena, pitkän prosessin tuloksena – tai sitten ei tule. On ihmisestä itsestään kiinni, haluaako hän kohdata vai paeta tätä totuutta.”

Iso unelmaAuttamisen malli on siirtynyt Nylundin perheessä jälleen seuraavalle sukupolvelle. Daniel Nylundin 11-vuotias tytär istutti isänsä sohvalle ja haastatteli koulutehtä-väänsä varten. Urakehityksestä tiedustel-lessaan tytär hämmästyi: Vau isä, oletko sä ihan totta perustanut Suomen World Visionin? Omasta mielestään Daniel Nylund ei ole tehnyt mitään ihmeellistä. Hän vain teki yhdessä ystäviensä kanssa sen, mitä pitikin. Isolla sydämellä aloitettu työ ison unelman eteen Suomen World Visionissa jatkuu edelleen.

Avun antamiseen kuuluu myös vastaanottaminen

”Maailman köyhimmät

tarvitsevat meitä ja

me tarvitsemme heitä.

He opettavat meille, mikä

on elämässä tärkeintä.”

Teksti ja kuva: Veera Sydänmaanlakka

Daniel Nylund

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 5

Kun Suomen World Vision pe-rustettiin vuonna 1983, aloitti sen ensimmäisenä toiminnan-johtajana Ulla Tervo. Kaksikym-mentäviisi vuotta on kulunut, mutta yhä kehitysyhteistyöky-symykset motivoivat Tervoa.

TEEMA: SUOMEN WORLD VISION 25 VUOTTA

Vuosien saatossa toimisto on laajentunut, oma työnkuva on muuttunut erityisasiantun-tijaksi, tekniikka kehittynyt ja kummien sekä kummilasten määrä kasvanut, mutta toimin-nan perusteet ovat samat. On ollut myös hienoa nähdä, että monet kummitkin ovat olleet mukana pitkään, jotkut alusta alkaen.

Ajatus suomalaisesta toimistosta Maailmalla World Vision oli saanut alkunsa jo 1950-luvun alussa, kun yhdysvaltalainen Bob Pierce käynnisti Koreassa sodan jalkoihin jääneiden orpolasten säännölli-

sen avustustyön. Pikkuhiljaa toiminta levisi muihin Aasian maihin, Latinalaiseen Ame-rikkaan, Afrikkaan, Itä-Eurooppaan sekä Lähi-itään. 1980-luvulla Ulla Tervo kuuli World Visionista kansainvälisiltä ystäviltään. Ensimmäisen oman kummilapsensa hän sai Ruotsin toimiston kautta. Jo ennen kuin Suomessa oli toimisto, oli World Visionin toiminnassa mukana satakunta suomalaista muiden maiden kautta. Heidän aloitteestaan ryhdyt-tiin selvittämään mahdollisuutta saada palvelua suomen kielellä. Vuosi kului ensimmäisestä keskustelusta ennen kuin ensimmäinen toimisto Kalevankadulla aloitti toimintansa. Alkuvaiheessa työtä tehtiin kahden hengen voimin: tieto toiminnasta kulki suusta suuhun. Yhteistyötä tehtiin muiden eurooppalaisten toimistojen kanssa ja yhteydet sekä oikeiden henkilöiden tun-teminen helpotti asioiden hoitoa. Media kiinnostui Suomen World Visionista melko nopeasti. Kodin Kuvalehti ja Kansallisosa-kepankin asiakaslehti kirjoittivat järjestön

toiminnasta ja julkisuus toi mukaan satoja uusia kummeja. Toiminnan pienimuotoi-suus teki järjestöstä kotoisan ja läheisen tuntuisen kummien mielissä.

Kanava tutustua maailmaanKummius oli uusi tapa osallistua kehitys-yhteistyöhön. Alkuun tiedot kummilapsista toimitettiin neuvolakorttia muistuttavassa muovitaskussa ja jo silloin kummilapset koettiin kuin perheenjäseninä, heidän kuvansa näkyivät omien sukulaislasten vieressä kirjahyllyllä. Auttamisen lisäksi toimintaa pidettiin kansainvälisyyskasvatuk-sena. Esimerkiksi kummiperheen lapsille oli helpompi kertoa muusta maailmasta konkreettisen asian kautta, kun toisessa päässä oli elävä ihminen, toinen lapsi.

Muutoksen tuulet Jokapäiväinen työ on muuttunut alkuajoista huomattavasti. Toimiston perällä oli reikä-nauhalla toimiva faksi. Tietokoneet tulivat toimistoihin vasta muutamien vuosien kuluttua.

Neljännesvuosisata kummitoimintaa

Ulla Tervo kenialaisen Teriki Chepkuruin kanssa.

”Pitkään toimimme perinteisen postin varassa ja tiedot lapsista toimme Euroo-pan keskustoimistosta Lontoosta matka-laukuissa ja muovikasseissa. Nykypäivänä välimatkat ovat internetin myötä kutistu-neet”, Ulla Tervo sanoo. ”Yleisesti ottaen kehitysyhteistyö on nykypäivänä ammattimaisempaa ja alalla toimivat ihmiset ovat saaneet alaan erikoistuneen koulutuksen. Hankkeita suunnitellaan kokonaisvaltaisesti ja toi-minta on pitkäjänteistä ja sitä arvioidaan säännöllisesti”, Tervo toteaa. Päivittäisissä tehtävissään Ulla Tervo kokee vuorovaikutuksen lisääntymisen. Tietoa hyvistä käytännöistä on saatavilla entistä runsaammin ja sitä voidaan te-hokkaammin käyttää yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Jokainen voi vaikuttaaKäytännössä on nähty, että kehitysyhteis-työssä voidaan muuttaa kulttuuria. Hai-talliset perinteet, kuten sukupuolielinten silpominen voidaan korvata uusilla käytän-nöillä ja rituaaleilla siten, että koko yhteisö osallistuu muutoksen toteutukseen. Ulla Tervo kertoo: lapset ovat oppineet näkemään ja he myös voivat vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kun eräs kuusivuotias kenialaistyttö näki televisiosta itkevän lapsen, hän tiedusteli äidiltään syytä lapsen pahaan mieleen. Äidin kerrottua nälänhä-dästä, tyttö ihmetteli, mikseivät he voisi antaa lapselle ruokaa omastaan. Äiti vasta-si, että ei se onnistu, koska lapsi asuu niin kaukana. Tyttöä tämä vastaus ei kuitenkaan tyydyttänyt. Hän ei saanut asialta mielen-rauhaa ja kieltäytyi lopulta itse syömästä, ennen kun he olisivat tehneet jotakin televisiossa näkyneen lapsen hyväksi. Tytön äiti kertoi lapsensa ajatuksista koulussa opettajalle ja niinpä he päättivät kerätä kaikilta vapaaehtoisilta kaksi kiloa maissia köyhille lapsille. Varsinainen vuori siitä syntyikin, lopputuloksena kuivuudesta kär-sineet Turkanat saivat vatsansa täytteeksi 15 000 kiloa maissia!

Tarinoita vuosien varrelta”On ollut mielenkiintoista seurata hank-keiden etenemistä ja ihmisten elämää sekä nähdä heidän omanarvontunteensa kasvavan”, Ulla Tervo kertoo. Esimerkiksi Ugandassa aids-työtä tuke-maan perustettiin naisten oma draama-

ryhmä, koska vaikeasta aiheesta oli hankala puhua ääneen kulttuurin vuoksi. Ryhmästä kehittyikin niin ansioituneita rummuttajia, että heitä kutsuttiin politikkojenkin juhliin esiintymään. Ennen pieni pihapiiri oli ollut naisten ainoa elintila, mutta julkisten esiintymisten myötä he ovat ymmärtäneet omat mahdollisuutensa. Kenialainen 15-vuotias tyttö on myös jäänyt erityisen hyvin Ulla Tervon mieleen. Itse silpomisesta kieltäytynyt tyttö kiersi kouluja kannustaen muita tekemään samoin. Suomen World Visionin kautta hänet saatiin puhumaan New Yorkiin YK:n kokoukseen ja hänelle myönnettiin kan-

sainvälinen ihmisoikeuspalkinto, Childrens Award. Palkintorahat hän lahjoitti tyttöjä tukevan kenialaisen kansalaisjärjestön käyttöön, vaikka olisi miljoonalla shillingillä voinut kustantaa oman koulutuksensa ja hankkia lauman lehmiä. Tervon mielestä on ollut etuoikeus nähdä näitä tarinoita omin silmin. ”Lapsissa ja naisissa on valtavat resurssit, kunhan ne vain osataan ottaa käyttöön”, päättää Tervo.

Teksti: Hanna Siikamäki

Kuvat: Suomen World Vision

6 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

Thomas Ruttoh on toiminut Kenian World Visionin ohjelmajohtajana vuodesta 2003 ja järjestön palveluksessa kaikkiaan 17 vuotta. Suomen World Visionin kanssa hän on tehnyt työtä jo alkuvaiheista lähtien. ”Thomas on hieno esimerkki kutsumuksesta ja innosta omaa työtä kohtaan. Tutustuessamme Thomas oli keskellä yhteisön elämää ja tuli lois-tavasti toimeen kaikkien kanssa. Esimerkillään hän innosti ihmisiä mukaan alueen kehittämistyöhön. Saman innon hän vei mukanaan, kun siirtyi syrjä-seudulta korkeaan johtotehtävään Kenian World Visionissa. Kenian vaalien jälkeisissä levottomuuksissa Thomas riensi välittömästi kentälle ja välitti Suomeen ajankohtaista tietoa päivittäin”, kertoo suomalainen Ulla Tervo kollegastaan. Thomasia motivoi ajatus, että hän voi työnsä kautta auttaa Keniassa apua tarvitsevia ihmisiä. ”Haluan tuoda oman panokseni ja vaikuttaa sekä todistaa positiivista ja konkreettista muutosta, jonka olen vuosien saatossa nähnyt. Lapsen oi-keudet ovat toteutuneet käytännössä. Moni lapsi on saanut äänensä kuu-luville ja lasten terveydenhoito ja koulutus on toteutunut käytännössä. Vastuullisuus ja läpinäkyvyys ovat aina olleet ja säilyneet World Visionin ensisijaisina tunnusmerkkeinä”, tiivistää Thomas. Thomas Ruttohia rohkaisee yhteisöjen ja kansallisen tahon sitoutu-minen työhön ja hän on kiitollinen pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomen World Visionin kanssa. ”World Vision on antanut minulle mahdollisuuden muuttaa Keniassa apua tarvitsevien ihmisten elämää posiitiviseen suuntaan. Luotettava yh-teistyömme Suomen World Visionin kanssa on tuonut Keniaan näkyviä, konkreettisia tuloksia. Suomalaiset ovat aitoja niin puheissaan kuin teois-saankin. Lapset, perheet ja yhteisöt ovat havainneet myönteisen muutok-sen, jonka World Vision on Keniassa saanut aikaan. Tämä motivoi meitä kaikkia jatkamaan”, Thomas Ruttoh kiittelee.

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 7

Suomen World Visionia on luotsannut viisi viimeisintä vuotta toiminnanjohtaja Aki Temisevä. Nyt on hänen vuoronsa kertoa, mistä kiinnostus kehitysyhteistyöhön alkoi. Seuraavaksi tie vie Temisevän World Visionin kansainvälisiin tehtäviin.

Tavoitteena monipuolinen auttaminen


Ensimmäisen kuvan Afrikasta ja kehitys-yhteistyöstä Aki Temisevä sai jo vuonna 1974, jolloin hänen perheensä muutti Sambiaan isän työn perässä. Tästä elä-mänjaksosta syntyi lämmin suhde koko maanosaa kohtaan. 14-vuotiaana oli jälleen edessä muutto, kotimaan virkaa ovat toimittaneet muun muassa Irak ja Ruotsi. Lukiosta päästyään

Temisevä toimi ensin siviilipalvelukses-sa ulkoministeriössä, jonka jälkeen hän työskenteli Suomessa namibialaisten näkövammaisten kanssa. Kaupallinen ala ja kansainvälinen ura markkinoinnin parissa veivät kuitenkin mennessään ja monien vaiheiden jälkeen hän päätyi asiakkuusjoh-tajaksi mainostoimistoon. Aki Temisevä kuitenkin kaipasi työtä, jol-la olisi todellista merkitystä ja joka kohtaisi

paremmin oman arvomaailman. Tavoite toteutui, kun Temisevä aloitti Suomen World Visionin toiminnanjohtajana.

Kehitysyhteistyö muutosten pyörteissä Toiminnanjohtajana Temisevä on koke-nut antoisimmaksi sen, että on saanut nähdä kuinka yhdistävä aate on koonnut suomalaisia yhteen paremman huomisen

8 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

puolesta. Useat yritykset ovat myös kiin-nostuneita, ja yleisesti kehitysyhteistyöhön suhtaudutaan aiempaa positiivisemmin. Suurimpana muutoksena hän pitää kehitysyhteistyön julkista esille nousua. ”Alasta kirjoitetaan mediassa enemmän, selkeämmin ja asiallisemmin, ei enää vain sensaatiohakuisesti. Tämän myönteisen muutoksen seurauksena kehitysyhteistyö on tullut helpommin ymmärrettäväksi ja lähestyttäväksi myös tavallisille kuluttajille.” Alalla toimivat organisaatiot viestivät itsestään aiempaa ammattimaisemmin, eikä negatiivisuutta ja voimattomuutta viestivillä lapsikuvilla enää ratsasteta. Viesti on vaihtu-nut syyllistämisestä toivoon. ”Työsarkaa riittää, mutta liika kyynisyys ei alalle sovi. Pitää muistaa myös jo saavutetut positiiviset muutokset”, Temisevä muistut-taa.

Rohkeana esimerkkinäTähän päivään pääseminen on vaatinut Suomen World Visionilta innostuneita ja sitoutuneita työntekijöitä, rohkeaa suunnit-telua sekä uskallusta katsoa kauemmas. ”Ja tietenkin tuhansien kummien ja ulkoministeriön tuki sekä kehitysyhteis-työhankkeissa toimivien paikallisten tuki on ollut koko toiminnan edellytys”, Aki Temisevä kiittelee. World Vision toimii 98 maas-sa. Maailmalla on Suomen World Visionin kaltaisia tukitoimistoja yhteensä 22, jotka kaikki jakavat saman roolin, arvopoh-jan, vision sekä raamit siitä, miten töitä teh-dään. Kun puhutaan ”sa-maa kieltä”, on helpompi toimia yhdessä kotimaasta riippumatta. Vaikka Suomen World Vision on toimistona verraten pieni, on se siitä huolimatta toiminut esimerkki-nä muille kasvattamalla toimintaansa sekä viemällä maailmalle ideoita internetin ja

mobiilipalveluiden käytöstä. ”Avun tarve on valtava: neljäsosa maa-ilman 2,2 miljardista lapsesta elää köyhyys-rajan alapuolella. Toiminnan kasvattamiseen on sekä halua että tarvetta”, Temisevä kertoo. Vielä kuutisen vuotta sitten kummeja oli Suo-mesta 1200, kun heitä tänä päivänä on noin 13 000. Mikä tärkeintä, on kasvaneen tuen ansiosta pystytty lisäämään kehitys-ohjelmiin ohjattua rahamäärä vuosittain yli 30 prosentilla.

Tukemisen haasteet tulevaisuudessaTulevaisuuden Temisevä näkee valoisana, sillä ihmiset osallistuvat entistä enemmän ja ymmärtävät kehitysyhteistyötä parem-min. Tavat, joilla tukijat haluavat auttaa, kuitenkin vaihtelevat ja tähän on löydettä-vä ratkaisuja. ”Emme voi lähettää kaikkia kohdemai-hin tutustumaan varsinaiseen työhön, eikä kummiuskaan välttämättä ole kaikille luon-tevin tapa. Tavoitteena on nostaa kehitys-yhteistyö tapetille yhtä voimakkaasti kuin ympäristökysymykset. Suomessa ymmärre-tään jo, että kestävän kehityksen aikaansaa-

misessa ihmiset ovat keskeisessä roolissa ja kehitysyhteistyöllä

ratkotaan myös ympäris-töhaasteita”, Temisevä pohtii. Yrityksille hän haluaisi tarjota räätälöidympiä ratkaisuja ja tuoda ke-

hitysyhteistyökysymykset osaksi yritysten strategiaa.

Tukijoille on tärkeää tarjota ajankohtaista tietoa sekä uusia

internet-palveluita, vaikkei inhimillisyydestä halutakaan tinkiä. Tukijoiden hän toivoisi ottavan aktiivisen roolin muutoksen eteen-päin viemisessä sekä vastuun jakamisessa.

He voisivat esimerkiksi viedä viestiä vaikuttamisen mahdollisuudesta omassa ympäristössään.

Kutsu kattojärjestön johtotehtäviin

Temisevä seisoo jälleen ammatillisesti tien-risteyksessä. Työhön liittyvä arvovalinta on ollut oikea, tällä kertaa kutsu on käy-

nyt koko World Vision -verkoston kansainväli-

siin johtotehtäviin. Vuoden alusta alkaen Temisevä ottaa

vastuulleen koko World Vision -verkoston markkinoinnin. Uudessa roolissaan hän vastaa World Vision tuotemerkin, markki-noinnin, ja uusien varainkeruukonseptien kehittämisestä. Tavoitteena on löytää entistä parempia keinoja vastata lasten ja yhteisöjen tarpeisiin varainhankinnan keinoin. ”Tehtävä ei tule olemaan helppo, mutta uskon että voimakkaasti nousussa oleva yhteisöllisyys on avain moneen oveen”, sanoo Temisevä. Toiminnanjohtajan tehtävässä on aina toiminut monipuolisella ammattitaidolla ja sydämellään sitoutuneita henkilöitä. Nyt viestikapula siirtyy Tiina Saukolle, josta tulee Suomen World Visionin seuraava toiminnanjohtaja. Kauppatieteiden maisteri Saukko on toiminut seitsemän vuotta järjestön hallituksessa ja viisi viimeisintä vuotta puheenjohtajana. Tehtävään hän siirtyy Reilun kaupan edistämisyhdistyksen palveluksesta. Meitä kaikkia, niin tekijöitä kuin tukijoita, motivoi visio: Jokaisella lapsella mahdolli-suus elämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä.

Teksti: Hanna Siikamäki

Kuva: Suomen World Vision

Tavoitteena

on nostaa kehitys-

yhteistyö tapetille

yhtä voimakkaasti

kuin ympäristö-

kysymykset.

Avun tarve on

valtava: neljäsosa maa-

ilman 2,2 miljardista

lapsesta elää köyhyys-

rajan alapuolella.

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 9

Hallitus katsoo tulevaisuuteen

Vasemmalta Heli, toiminnanjohtajana aloittava Tiina, Jukka ja takarivissä vasemmalta Leena, Annamari, Timo ja Kaisa. Kuvasta puuttuu Reijo.

Suomen World Visionin hallituksen keskeisenä tehtävänä on hoitaa ja valvoa yhdistyksen asioita ja taloutta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Hallitus hyväksyy yhdistyksen strategian vuosittain seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja on hiljattain saanut valmiiksi laajan tulevaisuuden vision, joka ulottuu vuoteen 2013 asti.


”Hallitustyön kulmakiviä ovat arvot, identiteetti ja visio, joilla toiminnan tarkoitus ja suunta kirkastetaan ja jotka koko henkilökunta voi jakaa ”, pohtii Tiina Saukko. Uutta rooliaan Suomen World Visionin toimin-nanjohtajana Saukko myöntää odottavansa kovasti: ”On haastavaa ja mielenkiintoista lähteä luotsaa-maan organisaatiota, jota on seurannut läheltä jo kauan. Olen nähnyt esimerkiksi Ambegaonin ja Meibekin kummilapsihankkeissa, miten yhteisöt saa-vat valtavia muutoksia aikaan World Visionin tuella. Uskon, että vastuullisuuden ilmapiiri kasvaa vielä merkittävämmin Suomessa.” ”Tiina on pitkän linjan World Vision -ammattilai-nen, joka on päivätyönsä ohessa toiminut halli-tuksessa. Hän on ollut myös yksi Suomen World Visionin kasvun ja entistä vuorovaikutteisemman toimintakulttuurin pääarkkitehdeistä”, kertoo hallituksen varapuheenjohtaja ja viime aikoina vt. puheenjohtajana toiminut, muusikko Jukka Leppi-lampi. Hallitus kutsui Tiina Saukon toiminnanjohtajaksi

Aki Temisevän siirtyessä kansainvälisiin tehtäviin World Visionin sisällä. Uusi puheenjohtaja nimite-tään joulukuun aikana.

Henkilökohtaista vastuunkantoa Henkilönä Jukka Leppilampi on visionääri, joka arvostaa yhteisöllisyyttä ja haluaa toimia eri kulttuu-reissa. ”Minulle on tärkeää nähdä, missä me olemme ja minne me olemme menossa. Haaste on globaali, mutta tässä tehtävässä oppii, että maailmaa voi to-dellakin muuttaa. Kun kummilapsen elämä muuttuu, koko yhteisön elämä muuttuu”, hän täsmentää. Suomalais-kiinalaista kansainväliseen brändin rakentamiseen liittyvää yritystä Brand Balance Oy:tä vetävä Annamari Lammassaari tuli mukaan halli-tustyöhön vuosi sitten. Hänkin etsi merkityksellistä tekemistä ja ilahtui kohdatessaan järjestössä samoin ajattelevia ihmisiä. ”Olen vuosia pitänyt yhteiskuntavastuuta yritysten velvollisuutena, ja siksi ehdotan asiakkaillenikin so-siaalisen vastuun projekteja omilla markkinoillaan”, kertoo Lammassaari.

Vuoden verran on hallituksessa mukana ollut myös Kaisa Kässi, joka toimii koulutuspäällikkönä Markkinointi-instituutissa. Taloushallinnon ammat-tilaisena hän paneutuu erityisesti World Visionin talousasioihin. ”Jäsenyys on henkilökohtainen tapa kantaa globaalia vastuuta organisoidusti”, määrittelee Kässi omat motiivinsa.

Lapsissa on maailman tulevaisuusHortonomi Heli Mustakallio on toiminut halli-tuksessa viisi vuotta ja kummitoiminnassa noin 10 vuotta. Kummilapsia hänellä on ollut sekä Perusta että Intiasta. Lähellä sydäntä ovat myös sukuelinten silpomisesta kieltäytyneet nuoret kenialaiset naiset. Mustakallion mielenkiinto kehitysyhteistyön kenttä-työhön heräsi kummimatkoilla, ja hallitustyöskentely tuntui sen luontevalta jatkolta. ”Kaikki täällä tehtävä työ tähtää muutokseen erityisesti lasten elinoloissa ja ihmisarvoisen elämän tavoittamiseen, jotta hankkeiden päätyttyä alueilla pystytään elämään omavaraisesti ja elinkelpoisesti”, määrittelee Mustakallio. ”Lasten ja nuorten opetus, koulutus ja kehittä-minen ratkaisevat Afrikan ja Aasian ongelmat, ei rahan kaataminen näihin maihin”, kansainvälisen liiketoiminnan emeritusprofessori Reijo Luostarinen sanoo. Hän toimii edelleen partnerina kolmessa yrityksessä samankaltaisten globalisaatiohaasteiden parissa.

Luostarinen odottaa Suomen World Visionin kehittyvän voimakkaasti ja nousevan koko maail-manlaajuisen organisaation malliyksiköksi pätevän strategia- ja visiosuunnittelun avulla. Pienellä panostuksella isoja tuloksiaHallituksen uusimpia jäseniä on Leena Kontula. Jäätyään eläkkeelle rikosylikonstaapelin tehtävistä hänkin kaipasi uutta mahdollisuutta toimia. Valinta oli helppo, sillä World Visionin kansainvälinen kenttätoi-minta oli jo tullut tutuksi Darfurissa, Kosovossa ja Sri Lankassa. ”Minua kiinnostavat erityisesti ihmisoikeuskysy-mykset ja lastensuojelu. Olen nähnyt käytännössä, miten pienellä panostuksella voi olla suuri vaikutus”, Kontula kertoo. Myös Helsingin kansainvälisen seurakunnan pastori Timo Keskitalo on uusin tulokas halli-tuksessa. Seurakunnan toiminnan kohteena ovat maahanmuuttajat, joten kansainvälisyys on hänelle jo ennestään normaalia arkipäivää. Seurakunnan jäsenet edustavat kaikkiaan noin 60 kansallisuutta. Keskitalo näkee päivittäisessä työssään yksityisen ihmisen auttamishalun voiman ja haluaa olla kannus-tamassa yhä useampia ihmisiä avustustyöhön. ”Joka maassa yksityisten ihmisten kotimaihinsa lähet-tämät varat ylittävät tällä hetkellä virallisen kehitys-avun määrän”, hän yllättää kuulijansa.

10 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

Teksti ja kuva: Anna-Maija Gruber

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 11

Kummilapselta saatu kirje koskettaa

Teksti: Mirkka Nyrhinen

Kuvitus: Katja Tukiainen

Monille kummeille kirjeenvaihto on tärkeä asia kummisuhteessa. Tämä käy ilmi niin henkilökun-tamme käytännön kokemukses-ta kuin tekemiemme tutkimus-

ten tuloksista.

TEEMA: K U M M I U S

Kirjeenvaihdon avulla kummit voivat tutus-tua kummilapseensa paremmin: lapsesta ja hänen perheestään voidaan saada tietoa, joka ei välttämättä muusta materiaalista ja tiedotteista kävisi ilmi. Vaikka kummit tukevat koko lapsen yhteisöä, lapselta saa-dut kirjeet piirroksineen ja valokuvineen tekevät kummisuhteesta todellisemman.

Monivaiheinen matka perille Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa on monivaiheinen tapahtumasarja. Ensin kummien kirjeet toimitetaan paikalliseen World Visionin keskustoimistoon. Yhdellä toimistolla on hoidettavanaan useita hankkeita, joissa kussakin on kummilapsia muutamasta sadasta kolmeen tuhanteen. Keskustoimistolla kirjeet ja niiden mukana olevat mahdolliset lahjat kirjataan muistiin. Tämän jälkeen kirjeet lähetetään eteen-päin paikalliseen aluetoimistoon, mistä lähetykset viedään lasten kotikyliin. Paikallisen aluetoimiston henki-lökunnan määrästä riip-puen kirjeiden kääntämisestä vastaavat monesti paikalliset vapaaehtoiset työntekijät. Kirjeiden kääntäjien englannin kielen taito on tavallisesti itse opittua ja siksi melko vaatimatonta. Joissakin hankkeissa aluetoimisto voi sijaita tuntien päässä lapsen kotikylästä: esimerkiksi Mosoq Ayllun kylä Perussa

sijaitsee korkealla vuoristossa. Varsinkin sadekauden aikaan kulkuyhteydet kylään ovat todella huonot ja paikallisilta työnte-kijöiltä voi kulua kaksikin päivää kirjeiden vientimatkalla. Kirjeiden luovu-tus tapahtuu aina henkilö-kohtaisesti ja edellyttää siis kummilapsen sekä hänen perheensä paikallaoloa hanke-työntekijän vierailun aikana. Kirjeenvaihto kummin ja kummilap-sen välillä tapahtuu aina hankemaan World Vision -toimiston välityksellä. Lastensuoje-lullisista syistä emme voi luovuttaa lasten yhteystietoja kummeille. Oman osoitteen lähettäminen lapselle ei myöskään ole suo-tavaa, sillä osoite voi joutua hankemaassa vääriin käsiin.

Ohjeita kirjeen lähettämiseenMonet kummit lähettävät mielellään lapselle kirjeen mukana pieniä lahjoja, esimerkiksi koulutarvikkeita. Lahjat ovat lapsille mieluisia ja monesti tukijamme toivovat, että voisivat

lähettää isompiakin paketteja. Olem-me vuosien myötä huoman-

neet, että isot lähetykset herättävät hankemai-

den tullilaitoksissa epätoivottua huo-miota ja lähetyksiä on kadonnut matkan varrella. Näin ollen

toivomme, että kirjettä lähetettäessä nouda-

tettaisiin kummikansion mukana annettuja ohjeita. On

ikävä pettymys niin lapselle kuin kummille-kin, jos posti ei päädykään perille. Ensimmäisten kirjeiden lähettäminen voi tuntua hankalalta ja ohjeet monimut-kaisilta. Olemmekin saamamme palautteen seurauksena pyrkineet tekemään kirjeen lähetysohjeista mahdollisimman helposti

ymmärrettävät ja kirjeen lähettämisestä entistä vaivattomampaa. Ennen viime kesää kummiksi ryhtyneet kummit voivat pyytää uuden kirjeenvaihtopaketin asiakas-

palvelustamme. Kirjeenvaihtopa-ketti sisältää muun muassa

valmiita osoitetarroja lapsen kirjeisiin sekä mitan, jolla voi var-mistaa, ettei kirjeen koko ylitä sallittuja rajoja.

Liikuttava kirje kuvina ja sanoina

Alle kouluikäisiä ja juuri koulunsa aloittaneita vastauskirjeiden

kirjoittamisessa auttaa tavallisesti perheen-jäsen tai hanketyöntekijä. Kirjeet käänne-tään jälleen englannin kielelle ja kirjataan keskustoimistolla. Tämän jälkeen kirjeet lähetetään kummeille Suomeen. Tavallisesti lapsen vastauskirje saapuu noin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kummi on lähettänyt oman kirjeensä. Suosituksemme on, että ennen seuraavan tervehdyksen lähettämistä kummi odottaisi saavansa vas-tauksen edelliseen lähetykseensä. Näin on itsekin helpompi pysyä perillä saamistaan vastauskirjeistä ja sekaannuksilta vältytään. Meille sähköpostin ja tekstiviestien maailmassa eläville perinteisten kirjeiden kirjoittaminen voi nykyään tuntua vieraalta. Monissa hankemaissamme kirjeenvaihto-kulttuuri on sitäkin oudompi ilmiö; ihmiset eivät oikein tiedä mistä kirjoittaa vieraalle ihmiselle kaukaisessa maassa. Ajan myötä vastauskirjeiden sisältö usein monipuolis-tuu ja kummisuhde voi kehittyä hyvinkin henkilökohtaiseksi.

Kirjeenvaihto on tuonut paljon iloa elämääni ja henkilö-kohtaisen kontaktin aivan erilaiseen maailmaan!

On hienoa saada kummilapselta kirjeitä. Lapsen itsensä terveiset ovat vielä visuaalisessa ja taiteelli-sessa muodossa.

TEEMA: WO R L D V I S I O N M A A I L M A L L A

Suurin osa Kalpitiyan asukkaista saa toimeentulonsa varsin yksipuolisesti kalastamisesta, joka voi tulevaisuudessa olla vaakalaudalla. Ympäristö on saas-tunut, mangrovemetsiä hävitetään ja meren eroosio syvenee. Hiekkainen ja alava maa asettaa myös omia haasteitaan vesistöjen suojelulle. Useat perheet ovat ajautuneet velka-kierteeseen toimeentulon puutteessa ja osa asukkaista potee aliravitsemusta. ”Potentiaalisia kehittämisaloja alueella voivat olla esimerkiksi suolateollisuus, helmenkalastus, kala- ja äyriäisruokien prosessointi, purkkikalateollisuus, venei-

den moottoreiden korjaus, turismi sekä käsityöteollisuus”, Aasian aluepäällik-kö Minna Temisevä Suomen World Visionista luettelee. Tähän mennessä kehityspro-jektissa on paneuduttu tiedonke-ruuseen, suunnitteluun, yhteisöjen organisoimiseen sekä asukkaiden kouluttamiseen. Lisäksi paikallisia naisia on opastettu yhdessä

valtion kanssa oman yrityksen perustami-seen liittyvissä asioissa.

Koulu jää keskenKalpitiyan kouluissa toimivat luokat yhdes-tä kuuteen. Oppilaat eivät kuitenkaan ole ikänsä mukaisilla luokilla ja oppimistulok-set ovat usein heikkoja. Viidennen luokan jälkeen 20 prosenttia lapsista keskeyttää opintonsa ja ennen 12. luokkaa jo 70 prosenttia jäljelle jääneistäkin lopettaa koulunkäyntinsä. Vanhemmat ovat usein lukutaidotto-mia eivätkä välttämättä osoita suurta kiin-nostusta lastensa kouluttamista kohtaan. ”Suurin osa lapsista lopettaa opiske-lunsa juuri kuudennen luokan jälkeen, sillä kouluaan jatkavat lapset joutuvat muuttamaan mantereelle, usein sukulais-tensa hoiviin. Tästä johtuen suurin osa pojista seuraa isiensä jalanjälkiä ryhtyen kalastajiksi turvatakseen omaa ja per-heensä toimeentuloa heti kun se vain on mahdollista, eli usein aivan liian nuorina. Lapsityövoiman lisäksi varhaiset avioliitot ovat yleisiä”, Minna Temisevä kertoo.

Kummimaiden joukkoon liittyy uusi maa, Sri Lanka. Kummikohde Kalpitiyan alue sijaitsee saarivaltion luoteisosassa ja hankkeen tavoitteena on auttaa yhteisöä organisoitumaan ja monipuolistamaan alueen toimeentulomahdollisuuksia. Ensimmäiset 500 kummia saavat kummilapsen Sri Lankasta joulukuussa.

12 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

KALPITIYA, Sri Lanka•Maaperästä97%hiekkaa•Maisemataavaatasankoa• Kalpitiyankehitysaluekattaa

maantieteellisesti koko Kalpitiyan niemimaan sekä läheiset saaret

• Asukkaitaalueellaonyhteensä 80 000

Muita uusia kummikohteita • KirewaUganda•MogotioKenia• HoshangabadIntia

Myös alkoholin ja huumeiden käyttö aiheuttavat hankaluuksia ja naiset lähtevät usein siirtotyöhön ulkomaille, erityisesti Lähi-itään.

Haasteet tavoitteiksiSähköttömällä saarella on pulaa puhtaasta juomavedestä, joten sitä on kaivettava 60 – 90 senttimetriä syvästä hiekkakuo-pasta, joka kuivuu nopeasti kasaan. ”Kuivana kautena vesi on usein suo-laista, joten saarelaisten on turvauduttava mantereelta tuotavaan veteen”, Temisevä kertoo. Vesi on saastunut muun muassa kemi-allisten lannoitteiden käytön takia. Lisäksi veden korkea nitraattipitoisuus aiheuttaa niin kutsuttua blue baby -syndroomaa, joka häiritsee pienten vauvojen punasolu-jen aineenvaihduntaa. Riskinä ovat myös lisääntyvä rehevöityminen, kalakuolemat sekä myrkkylevät. Saarelta uupuvat vessat ja korkea ve-denpinta tekevät sanitaatiosta huolehtimi-sesta haastavaa. Sanitaatio-ongelman lisäksi tullaan alueella lähivuosina panostamaan

lukutaidon sekä perus- ja ammatillisen koulutuksen lisäämiseen ja perheiden toi-meentulomahdollisuuksien laajentamiseen. ”Näiden lisäksi juomaveden puute, lasten aliravitsemus, ympäristön ja vesistöjen suojelu ovat asioita, joihin on puututtava nopeasti”, painottaa Temisevä.

Alkuvaihe lupaavaYhteistyö paikallisten ja World Visionin välillä on alkanut erittäin hyvin. Kyläläiset,koulut ja paikallisviranomaiset ovat osallistuneet aktiivisesti hankkeen alku-kartoitusvaiheeseen ja suunnitteluun. Analyysit lasten suojelusta, ravitsemuksesta ja rauhan rakentamisesta sekä katastrofien ennaltaehkäisystä ovat juuri valmistuneet ja vuoden lopussa valmistuu ensimmäiset viisi vuotta kattava hankesuunnitelma. Suunni-telman toteutukseen ovat kaikki osapuolet sitoutuneet. Tarvitsemme yhteistyön ketjuun mukaan kummeja Suomesta. He tukevat omalla tärkeällä osuudellaan kalpitiyalaisten ponnisteluja, niin kuin kaikki muutkin kum-mit muissa kohdemaissa.

Teksti: Veera Sydänmaanlakka

Kuvitus: Johannes Ekholm

Odotus vaihtui pian

rytmikkääseen ja

värikkääseen tanssiin.

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 15

Kehitysvammaiset aikuiset ja erityisesti lapset ovat Afrikassakin joutuneet kärsimään häpeilystä ja heidät on haluttu pitää poissa näkyviltä. Meibekissä aiemmin piilotetut lapset on nostettu nyt eturiviin. Asennemuutos on ollut iso paitsi lapsille, myös koko yhteisölle.


Meibekin Chebororwan koulussa työs-kentelevää erityiskoulutuksen saanutta opettaja Jackson Kipya alkoi kaksi vuotta sitten vaivata silloinen tilanne. Hän päätti puuttua asiaan järjestämällä koululle sänky-jä muutamalle kehitysvammaiselle pojalle, jotta he voisivat osallistua päivittäiseen opetukseen. Pieneltä tuntuvalla teolla on ollut järisyttävä merkitys lasten elämään. Aiemmin syrjinnästä kärsineet pojat osal-listuivat Ulla Tervon vieraillessa koulussa muiden lasten toimintaan ja tanssivat ja

nauroivat makeasti.

Hankala alkuvaihePuitteet koululla olivat alkuvaiheessa vaatimattomat. Sade kiemurteli katto-pelleistä läpi, eikä patjoja tai sänkyjä ollut kaikille. Karut olosuhteet eivät haitanneet opiskelumahdollisuuden saaneita poikia. Heidän lahjakkuutensa ja intonsa tekivät

vaikutuksen opettajien lisäksi paikallisen kirkon naisjärjestöön, joka kustansi lapsille koulupuvut. Meibekin alueella toimii Suomen World Visionin aluekehitysohjelma. Kun tieto Chebororwan koulun tilanteesta kiiri, kytkettiin koulu kehitysohjelman piiriin. Kouluun kustannettiin luokkahuoneita ja lapsille rakennettiin asuntola, jonne hankittiin sängyt ja patjat. Aurinkopaneeli asennettiin tuottamaan valoa läksyjen te-koa varten. Kunnostusvaiheessa nousi esiin tarve tyttöjen asuntolasta ja kylkiäisenä syntyi tytöille oma koti ”Small home”.

Erityisoppilaiden määrää lisätäänWorld Vision huomioi vammaisten lasten erityistarpeet kaikissa aluekehitysohjel-missaan ja toimii erityislasten hyväksi mahdollisuuksien puitteissa, myös kummia vailla ja kummilasten joukossa on vammai-sia lapsia. Viimeisen puolen vuoden aikana

Chebororwan koulun lapset ovat saaneet järjestön kautta tukijalkineita, proteeseja ja apuvälineitä liikkumiseen. ”Tarkoitus on lisätä vähitellen erityisop-pilaiden määrää Meibekissä. Vanhemmat ovat ottaneet meihin pitkienkin etäisyyksi-en päästä yhteyttä”, kertoo rehtori David Kiptoo ylpeänä. Erityisopettajan lisäksi koulun rehtori ja eräs toinen naisopettaja ovat kouluttautu-neet työskentelemään kehitysvammaisten lasten kanssa. Vammaiset lapset ovat otta-neet paikkansa tasavertaisina kouluyhteisön jäseninä. Koulun pihalla voikin nähdä aamu-varhain vammaisten lasten jalkapallo-otte-luita ja lapsia esiintymässä juhlatilaisuudessa eturivissä afrikkalaisessa tanssiesityksessä.

Taustalta eturiviin

Teksti: Krista Lamminen

Kuvat: Ulla Tervo

Lasien saaminen oli juhlallinen

hetki Rosa Ronohille ja muille

meibekiläisille.

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 17


Kolmannen kerran järjestetyssä Lasten äänet -tapahtumassa lapset osallistuvat vaikuttamistyöhön, jonka kautta he voivat ilmaista kantansa itseään koskevissa asioissa suoraan yhteiskunnan johtajille ja päättäjille. Keskustelun aiheet liittyivät konferenssin teemaan, jossa kysyttiin swa-hiliksi ”Twachagua Amani, Na Wewe Je?”, suomeksi käännettynä ”Me valitsemme

rauhan, entä sinä?”. Esiin nostettuja aiheita olivat muun muassa vaalien jälkeisistä vä-kivaltaisuuksista seurannut turvattomuus, kuivuus, perustarpeiden täyttäminen, varhaiset avioliitot ja naisten sukuelinten silpominen. Puheiden ja keskustelun lisäksi vaikutta-maan pyrittiin myös taiteen keinoin. Konfe-renssiin osallistunut lukiolainen Irina Jeruto puhui esittämässään runossaan rauhasta:

Kun muistan vaalien jälkeiset levottomuudet/ Lapset olivat niitä, jotka kärsivät eniten/Ei ollut mitään paikkaa minne paeta rauhaan/Rauha, rauha, mitä se on? Minä kysyn.

Runouden avulla käsiteltiin myös väkivaltaa, lapsityövoimaa, aidsia ja orpoutta.

Lasten äänet kuuluviin

Teksti: Tuuli Vanamo

Kuvat: Kenian World Vision

Kenian North Riftissä järjestettiin syyskuussa 2008 Lasten äänet -konferenssi, jonka tavoitteena on edistää lasten osallistamista rauhan rakentamisessa. Konferenssi oli osa Kenian World Visionin hanketta lasten oikeuksien toteutumisen parantamiseksi. Konferenssi järjestettiin yhteistyössä Kenian hallituksen sekä paikallisten lasten oikeuksia ajavien kansalaisjärjestöjen kanssa, ja siihen otti osaa 207 lasta eri puolilta North Riftin aluetta.

Suomen World Visionin ja Cazze-optikkoketjun välinen yhteistyö huipentui vuotuiseen näönhuollon matkaan Keniaan. Suomesta lahjoitetut silmälasit mullistivat monen elämän, kun näköpiiristä kadonneet maise-mat ja jopa lähiomaiset palasi-vat jälleen näkyviksi. TEEMA: H Y VÄ Y R I T Y S

”Olen onnellinen ja odotan kotiin pääsyä. Aviomiehenikin pääsi kaihileikkaukseen Chebororwassa”, iloitsee kahdeksan lapsen äiti Rosa Ronoh sovittaessaan uusia silmälasejaan. Teriki Chepkurui oli saanut tiedon näöntarkastuksista edellisen sunnuntain

kirkonkuulutuksista ja saapui paikalle kaukaa polkupyörän kyydissä. Kummas-takin silmästä leikattiin kaihi. ”Pystyn nyt näkemään lastenlapset ja lapset, vuohet, lampaat ja viljan”, riemuitsee Teriki. Myös paikallinen näönhuollosta vastaava viranomainen Jonathan Buturu tutustui Nähdään Keniassa! -operaatioon, jota kiitteli vuolaasti. Suomesta innostuttiinkin lahjoittamaan kasapäin omasta käytöstä poistuneita laseja, kiitos kaikille lahjoittaneille. Silmä- ja aurinkolasikeräys jatkuu kaikissa Cazze-liikkeissä ja seuraava näönhuollon matka Meibekiin tehdään ensi vuonna. Kuvasarja tämänkertaisesta matkasta on nähtävillä Suomen World Visionin kotisivuilla tiedotteet -osiossa.



Lahjalaseilla nähdään KeniassaFAKTAA:

•Tänävuonnaelokuunlopussatarkastettiin näkö yli 1100 meibekiläiseltä. He saivat Suomesta lahjoitetut oikeanvahvuiset silmälasit

ja aurinkolasit.

•Pääpainotarkastuksissaolilapsissaja nuorissa. Optikoiden matka oli ajoitettu koululaisten loma-aikaan.

•Uutenatoimenpiteenäkenialaisetsilmälääkärit tekivät 139 kaihi- leikkausta.

•SilmälasikeräysontarpeellinenlisäMeibekissä tehtävään pitkäkestoiseen kehitysyhteistyöhön, jossa keskitytään mm. puhtaan veden saantiin, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

• SuomenWorldVisionontoiminutKeniassa 1980-luvulta ja Meibekin alueella vuodesta 2004.

Lasten äänet

-konferenssissa

marssittiin rauhan

puolesta.

Ambegaonin kehitysalueella Intiassa luonnontaloudellinen lähestymistapa ja ruokaturvan kehittyminen on edistänyt alueen elinkelpoisuutta ja lasten oikeuksien toteutumista.

TEEMA:WO R L D V I S I O N M A A I L M A L L A

Ruokavalion monipuolistuminen ja ruoan parempi saatavuus on selvästi kohentanut lasten terveydentilaa, samalla kun puhdas vesi ja yleisen hygienian parantuminen on vähentänyt aikaisemmin niin yleisiä ripuli-tauteja. Ennen kuin uudet pesukäytänteet, käymälät ja viemäröinti yleistyivät, koituivat nämä vaarattomilta tuntuvat taudit valitet-tavan usean lapsen kohtaloksi.

Myönteiset kerrannaisvaikutuksetToimeentulon parantuminen on luonut edellytyksiä lasten perustarpeista huo-lehtimiseen; lapsityövoiman käyttö on vähentynyt tuntuvasti samalla kun yhä

useampi lapsi on voinut keskittyä kou-lunkäyntiin. Nykyään noin 98 prosenttia alueen lapsista käy peruskoulun loppuun ja oppimistulokset ovat vuosien varrella pa-rantuneet merkittävästi. Asenteet tyttöjen koulutusta kohtaan ovat myös muuttuneet. Ala-asteella heidän koulunkäyntinsä on hieman poikia yleisempää ja yhä useampi heistä jatkaa opiskelua myös peruskoulun jälkeen. Veden saatavuus ja bioenergian käyttö on helpottanut erityisesti naisten ja lasten työtä. Veden ja polttopuun hakemisesta säästyneen ajan voi nyt käyttää esimerkiksi koulunkäyntiin tai leikkimiseen. Lapset eivät ole olleet vain hyödynsaajina vaan aktiivisina toimijoina. He ovat saaneet ympäristövalistusta, osallistuneet puiden is-tuttamiseen, siivoustalkoisiin sekä suojelleet kouluympäristöä. Näin he oppivat pienestä pitäen vastuullisiksi ympäristöään kohtaan. Lähestymistapa edistää lasten oikeutta turvalliseen ympäristöön. Ympäristön katastrofiherkkyys on laskenut ja katastro-feihin, kuten tulviin ja kuivuuteen osataan varautua entistä paremmin. Tulvat ovat

lisäksi vähentyneet ja kuivina kausina vettä on paremmin saatavilla. Toimeentulolähtei-den ja viljelylajikkeiden monipuolistuminen yhdessä viljapankkien kanssa ovat luoneet perheille suojaa ruokakriisejä vastaan. Ruokaturvan parantuminen on vaikuttanut myönteisesti myös kausisiir-tolaisuuteen. Nykyään kotiseutu pystyy tarjoamaan ambegaonilaisille riittävän toi-meentulon, jolloin työn perässä ei tarvitse muuttaa väliaikaisesti muualle. Kehitys on luonut toivoa myös alueen lapsille ja nuorille, sillä heillä on entistä paremmat edellytykset jäädä kotiseuduilleen myös koulun päättämisen jälkeen.

Suurimmat haasteet alkuvaiheessaSuurimpana haasteena on ollut ihmis-ten mukaan saaminen maatalouden kehittämis- ja ympäristönsuojelutyöhön alkuvaiheessa. Kyläläiset joutuvat nimittäin luovuttamaan maansa erilaisia toimenpi-teitä varten, heiltä vaaditaan työvoimaa ja työ on fyysisesti raskasta. Hyvä puoli on kuitenkin se, että tulokset näkyvät nope-

Luonnontaloudellinen lähestymistapalapsikeskeisessä työssä

18 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 1 8

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 19

MITÄ AMBEGAONISSA ON TEHTY?

• Eroosiotaontorjuttumm.metsit-tämällä, luomuviljelyllä ja etsimällä vaihtoehtoisia energialähteitä

• Terassoimallajamuokkaamallamaatasekä hyödyntämällä sadevettä on lisätty ruohomaata, viljelypinta-alaa ja maan viljavuutta.

• Juoma-jakasteluvedensaatavuuttaon parannettu lisäämällä pohjavettä.

• Vesi-jajätehuoltoaonkehitetty.• Käyttöönonotettutehokkaampia,

mutta luonnonmukaisia viljelymene-telmiä sekä monipuolistettu viljelyä ja karjanhoitoa.

•Onperustettuvesikomiteoita,viljelijöiden yhdistyksiä ja maito-osuuskuntia.

asti. Esimerkiksi terassoimisen ja patojen korjaamisen vaikutuksia kyläläiset voivat ihailla jo seuraavana sadekautena nauttien samalla parantuneesta vesitilanteesta. Lisäksi heinä kasvaa entistä paremmin ja sadot ovat entistä suurempia. Silminnähtä-vät tulokset motivoivat ihmisiä ja muutkin innostuvat helposti mukaan. Ambegaonissa lähestymistapa ja mene-telmät ovat kyläkohtaisia, koska alueiden maasto vaihtelee laaksoista vuoristoihin sekä saavutettavuus kyläkeskusten ja kaupunkien läheisyydestä kinttupolkujen päässä sijaitseviin eriytyneihin asumakeskit-tymiin vaihtelee. Esimerkiksi vedenjakelu, viljelykasvit ja toimeentulomahdollisuudet on näin mietittävä tapauskohtaisesti. Suomesta saatu tuki on hyödyttänyt 1500 kummilasta ja heidän koko yhteisö-ään vuonna 1995 aloitetussa Ambegaonin kehitysohjelmassa.

Ulkoasiainministeriöltä kiitosta Ambegaonin aluekehitysohjelmaan kävivät tutustumassa ulkoasiain-ministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä lähetysneuvos Harri Sallinen ja neuvonantaja Jussi Palojärvi. Kumppanuusjärjestönä Suomen World Vi-sionin hankkeita arvioidaan muutaman vuoden välein ja Ambegaonin vierailu liittyi vuosiraportin hyväksyntään. Kokonaisvaltainen, vahvasti paikallisen kyläyhteisön huomioiva ja sen kanssa tehty työ Ambegaonissa on pitkän työn tulos ja onnistunut hyvin. Kokonaisuuden kannalta on merkittävää ymmärtää, että hank-keessa kaikki osatekijät ovat vaikuttaneet kaikkeen. Se on näkynyt alusta lähtien suunnittelussa, kuten projektien ja hankkeen eri toimin-tojen loppuun saattamisessa. Nykyään kehitysyhteistyökeskustelussa pohditaan suomalaista li-säarvoa. Ambegaonissa suomalaisten edellyttämällä avoimuudella ja läpinäkyvyydellä on paikallista eriarvoisuutta ja korruptiota vähentävä vaikutus. Suomen World Visionin hankkeissa yhteisö on kokonaisval-taisesti ja kaikkia informoiden mukana: hyvä ei jää vain pienen osajou-kon piiriin. Lasten oikeuksien ja elinolosuhteiden parantaminen on hyvin linjas-sa Suomen valtion yleisten kehitysyhteistyö ja -aputavoitteiden kanssa. Kehitämme yhdessä aktiivisten toimijoiden kanssa myös huomisen suuntauksia ja pyrimme entisestään parantamaan vaikuttavuutta kaikin tavoin. Suomen World Vision on eräs tärkeimmistä kumppanuusjär-jestöistämme ja näemme onnistuneen yhteistyömme jatkuvan kaikille osapuolille myönteisessä hengessä.

Teksti: Minna Temisevä ja

Hanna Siikamäki

Kuvat:: Suomen World Vision

Teksti: Jussi Palojärvi


Latinalaisessa Amerikassa keskeisimpiä ongelmia ovat koulutuksen huono taso ja tietämättömyys terveydenhuollos-ta. Lasten koulunkäynti ja perheiden toimeentulo on hyvinkin epäsäännöllistä. Yleinen maiden sisäinen siirtotyöläisyys tuottaa perheille muutamaksi kuukaudeksi paremmat ansiot, mutta samalla katkaisee lasten koulunkäynnin. Moni oppilas joutuu kertaamaan luokkansa tai keskeyttämään koulun, sillä aliravittuina lasten on vaikea keskittyä opetukseen ja alivarustettujen koulujen täyttää tehtäviään. Äidit hoitavat tavallisesti kotia: heillä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua, joten ammattitaitoa ei löydy. Isät tekevät päivätyötä minimipalkalla, tyypillisesti viiden

Köyhyys piiloutuu usein julkisivun taakse Latinalaisessa Amerikassa. Slummeissa asuvien lasten lempiharrastus on television katselu ja he ovat paremmin puettuja kuin osaisi odottaa.

Köyhyyden monet kasvot

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 21

22 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

Kolumbialainen Martha Inès Salcedo Luna on kahden pojan ja yhden tyttären äiti. He asuvat Nace la Esperanzan aluekehitysohjelman Villa Carmen II alueella. Molemmat pojat kuuluvat World Visionin kum-miohjelmaan. Joka aamu Martha herää mielessään pitkäaikainen unelmansa: hän haluaa lapsilleen kodiksi oman kauniin talon. Yhdessä aviomiehensä kanssa Martha myy sueroa, ruoalle laitettavaa maitopohjaista levitettä. Aamulla aikaisin määrätietoinen nainen lähtee myymään sueroa naapurustoon ja lähialueille. Hänet tunnetaan laaduk-kaan tuotteensa lisäksi iloisesta ja optimistisesta elämänasenteestaan. Martha on mukana World Visionin projektissa, jossa kehitetään Nace la Esperanzan asukkaiden elinkeinoja: hän on saanut pientä pääomaa, jolla hän pystyy vahvistamaan liiketoimintaansa. Ansaitsemillaan rahoilla Mart-ha on tehnyt ensimmäisiä hankintoja – tiiliä ja sementtiä – omaa taloa varten. Perustusten teko isältä saadulle tontille on jo aloitettu, mutta työprojekti on vielä kesken. Martha tietää, että kova työ ja tahdonvoima vievät hänet vielä pitkälle. Tänä vuonna he pääsevät omaan kotiin.

päivän jaksoissa, jonka jälkeen jatkosta ei ole tietoa. Yhtäkään työpäivää ei ole varaa jättää väliin, oli syy mikä tahansa. Äärimmäinen köyhyys on vain askeleen päässä. Toimeentulo on jatkuvasti veit-senterällä: lapsen tai vanhemman sairas-tuminen tai yhdenkin työpäivän menetys merkitsee suurta hätää. Lasten heikon ravitsemustilanteen lisäksi heihin kohdistu-va väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö on yleistä.

Kulissit pystyssäJulkisivu on kaikesta huolimatta pidettä-vä kunnossa: televisio on statussymboli ja slummitalot ovat maalattu värikkäiksi, mutta sisällä ei välttämättä ole ollenkaan

huonekaluja. Vesiverkostoa ja viemäröintiä ei ole, joten rakennusten takana kulkee likapuro. Hiekkamaalle pystytettyjen raken-nusten asukkaita kiusaavat myös kuumuus ja pöly. ”Roskia on kaikkialla ja haju sen mukai-nen. Hygieniataso on olematon”, asiakapal-velupäällikkö Sirpa Solehmainen kertoo.Köyhyys tavarapaljouden keskellä ei ole yhtään helpompaa. Esimerkiksi Afrikan maaseudulla pystyy viljelemään maata ja vaikuttamaan edes jotenkin omaan toimeentuloonsa ja ravinnonsaantiin, mutta kaupungissa asuva on heikoilla. ”Slummeissa elävä on kuin vankilassa. Parempiosaisten elämää seurataan läheltä, mutta itsellä sinne ei ole asiaa. Omaa

elämää piirittää piikkilanka-aita, josta ei ole poispääsyä”, Sirpa Solehmainen kuvaa.Kolumbiassa Nace la Esperanzan hank-keessa toimii useita ravitsemuskeskuksia, jotka huolehtivat lasten ravinnonsaannista sekä järjestävät myös ravitsemuskoulutusta lapsille ja vanhemmille. Lisäksi alueelle on nyt rakennettu vesiputki, joka mahdollistaa puhtaan veden saannin. ”Haluamme tarjota lapsille mahdolli-suuden murtautua vankilasta ja saavuttaa henkisesti rikkaan elämän”, Sirpa Soleh-mainen päättää.



WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 23

Uusi koulu palautti toivon HumayynBeatita de Humay on yksi sadasta koulusta, jotka tuhoutuivat Perun rannikkoa viime vuonna ravistelleessa voimakkaassa maanjäristyksessä. Nyt koulu on Suomen World Visionin tuella rakennettu uudelleen.

TEEMA: H U M A N I TA A R I N E N A P U

Humayn koulu ehti toimia yli 50 vuotta ennen maanjäristystä. Paikallisviranomai-set ja vanhemmat rakensivat sen täynnä intoa, mutta valitettavasti ilman kunnon raaka-aineita – tärkeintä oli tarjota lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin. Rakennus valmistettiin heikohkoista materiaaleista kuten savitiilistä ja ruo’oista, jotka luonnolli-sesti vaurioituivat vuosien mittaan. Lapset opiskelivat pitkään vaarallisissa olosuhteissa: seiniä ja kattoja romahteli ja vesi tihkui seinien läpi. Tilanpuutteesta tuli todellinen ongelma, kun osa luokkahuoneis-ta oli pakko julistaa käyttökelvottomiksi. Vuonna 2000 koulun vanhempain-neuvosto yhdessä rehtorin kanssa jätti opetusministeriölle esityksen uusien tilojen rakentamisesta. ”Joka vuosi lähetimme tietoa tilan-teestamme, ja he vastasivat, että projekti hyväksyttäisiin pian. Mutta vuosien mittaan toivomme hiipui”, muistelee vuodesta 2006 koulua johtanut Lucy Trillo. Lopullisesti toivo uudesta koulusta romahti maanjäristyksen myötä: Beatita de Humay tuhoutui. Lapset ajattelivat su-rullisina, että he eivät enää pääsisi takaisin

kouluun.

Lupaus, joka pitiWorld Vision saapui arvioimaan maanjä-ristyksen seurauksia ja huomasi Humayn jäävän kokonaan vaille tukea. ”Humay on unohdettu, kuten aina”, sanoi eräs asukkaista. Ihmiset vaativat huo-

miota ja olivat pelästyneitä, hämmästyneitä ja toivonsa menettäneitä. World Vision tarjosi apuaan koulun rakentamiseen. Aiemmin pettyneet ihmiset eivät heti osanneet ottaa apua vastaan: he ajattelivat, että se olisi jälleen yksi monista katteettomista lupauksista. World Vision antoi kuitenkin toivoa ja piti lupauksensa; koulun rakentaminen alkoi tämän vuoden tammikuussa monien opetusministeriön hyväksyntään liittyvien vaikeuksien jälkeen. Uusi koulu on synnyttänyt väestössä toivon tunteen. Humayn asukkaat ovat huomanneet, että heitä ei ole unohdettu. Lapset ja vanhemmat ovat onnellisia uu-desta koulusta ja World Visionille järjestet-tiin kiitosjuhla annetusta tuesta. ”Kaikki halusivat osallistua juhlien järjestämiseen, jopa nuoret ihmiset, joilla ei ole vielä lapsia”, Trillo kertoo hymyillen Humayn iloisesta ja riemukkaasta tunnel-masta.

Uusi koulu uhrausten jälkeenNyt Beatita de Humayn 400 oppilaalla on viimein turvallinen ja viihtyisä koulura-kennus, jossa on kahdessa kerroksessa 12 luokkahuonetta, kuusi alaluokille ja kuusi yläluokille. Uusiin tiloihin mahtuu myös kirjasto, laboratorio ja kaksi toimistoa. ”He ovat aina opiskelleet vaarallisissa olosuhteissa ja pitävät tämän rakennuksen käyttöä liki kangastuksena”, opettaja kuvai-lee oppilaitaan. Vielä kuitenkin saattaa kestää joitakin kuukausia, ennen kuin muuttaminen uu-

teen kouluun onnistuu, sillä opetusministe-riö on sitoutunut toteuttamaan projektin toisen vaiheen. Tähän kuuluvat koulun pihan ja aidan rakentaminen sekä uusien pulpettien hankkiminen. ”Lapset ja nuoret ovat tehneet uhrauk-sia. He ovat opiskelleet kuuman auringon alla kesällä ja talvella kylmässä, koska eivät ole halunneet hukata kokonaista vuotta. Vaikka olen ollut erittäin huolissani lasten turvallisuudesta, samalla ymmärrän miten tärkeää opiskelu heille on”, Trillo kertoo lasten motivaatiosta.

Korvaamatonta tukeaHumayssa asuu enimmäkseen maanvil-jelijäperheitä, jotka yli sata vuotta sitten muuttivat ylängöltä tälle rajaseudulle ja asettuivat asumaan alueelle. He ovat tienanneet elantonsa kasvattamalla ja myymällä puuvillaa, maissia ja perunoita pienissä erissä. Beatita de Humay on monille ympäris-tön kaukaisemmistakin yhteisöistä tuleville oppilaille ainoa mahdollinen koulu. Ilman ulkopuolista tukea koulun rakentaminen olisi ollut mahdotonta ja Lucy Trillo haluaa-kin kiittää tuntemattomia auttajia kaikkien puolesta. ”Maanjäristys vei meiltä paljon, mutta myös toi koulumme takaisin. Kiitos kuuluu heille, jotka ovat auttaneet meitä, vaikka eivät ole meitä tunteneetkaan. He ovat an-taneet näiden lasten koulutukseen paljon rahaa. Olemme siitä syvästi kiitollisia.”

Teksti ja kuvat: Yadira Pacheco

”Rakastamme teitä

kaikkia”, lukee oppilaiden

kiitosjuhlan julisteissa.

24 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

TEEMA: H Y VÄ Y R I T Y S

Kauppa perustettiin vuonna 2001, jolloin se toimi nimellä ”Hyvän mielen lahjat”. Nimi muuntui Lahjaksi lehmä -muotoon vuonna 2005. Suomen World Vision otti mallinsa Iso-Britannian sisarjärjes-töltä. ”Ensimmäisen kerran eettiset lahjat esiteltiin näkyvämmin suu-relle yleisölle Suo-messa joulun alla Esplanadin puis-tossa järjestetyillä Tuomaan markki-noilla. Lahja-vuohien ja muiden tuotteiden kuvat olivat teltassa. Ne keräsivät huomiota, muttei-vät näkyneet kauas väkijoukossa. Kun Tiina Saukko saapui paikalle, kirjoitti hän valtavan kokoiseen pahvikylttiin ”osta vuohi!”. Se kiinnitettiin katolle ja ihmisiä alkoi virrata sisään kuulemaan asiasta lisää”, muistelee Minna Temisevä Suomen World

Visionista.

Vuohesta silpomisen vastaiseen työhönVuohien lisäksi oli mahdollista hankkia apuvälineitä vammaisille lapsille Gasaan, lasten lisäravintoa puolestaan toimitettiin Guatemalaan. Vuohia lahjoitetaan Ugandan Kituntun, Kenian Meibekiin ja Intian Ambe-gaonin aluekehitysohjelmiin vielä tänäkin päivänä. ”Ihmisten innostus yllätti meidät. Alkuun

lahjojen sisältö kohdistettiin nykyistä useammin täällä kortinsaajan mukaan. Opettajille hankittiin koulutarvikkeita, ter-veysalalla työskenteleviä muistettiin lasten lisäravinteella tai tukemalla silpomisen

vastaista työtä”, kertoo Temisevä. Eettiset lahjat olivat jo

silloin esillä kotisivuilla, mutta tilaus piti hoitaa

asiakaspalvelun kautta puhelimitse. Nyt koko ope-raatio tapahtuu verkkokaupassa tai halutessa asiakas-

palvelun kautta. Al-kuinnostuksen jälkeen

eettisten lahjojen suosio lähti roimaan kasvuun heti

uudelleenlanseerauksen jälkeen syksyllä 2005.

Arjen muuttavia ostoksiaNyt hankitaan yhä tasaisemmin kaik-kia tuotteita, mutta silti suosituimpina ovat säilyneet vuohi, lehmä, vesiputki ja koulutarvikkeet. Lahjavaihtoehtoja on tällä hetkellä yli 20. ”Kaikki ostokset ovat tärkeitä, mutta erityisesti toivomme ennakkoluulottomia ostopäätöksiä. 10 euron hiv-testi voi olla elintärkeä, 300 euron esikoulu satsaus lap-sijoukon tulevaisuuteen. Ammattikoulutus muuttaa nuoren elämän, kun taas kasvimaa tai vessa parantaa koko perheen arkea”, luettelee Tiia Vihavainen Suomen World Visionista.

Uutta - personoidut kortit lähetetään puolestasiLahjaksi lehmä -verkkokaupan korttiva-likoimaa on uudistettu tänäkin vuon-na. Kortteja voi tilata nyt ruotsiksi ja englanniksi. Myös perinteinen postikortti ja sähköinen kortti ovat lähentyneet toisiaan. ”Sähköisen kortin voi kerralla lähettää useammalle vastaanottajalle, ja sen voi ajastaa haluamalleen päivälle - esimerkiksi aatonaatoksi. Perinteisen postikortin voi puolestaan laatia aivan valmiiksi verkko-kaupassa. Kortti painetaan ja lähetetään ostosta seuraavana arkipäivänä ja se kolahtaa lahjansaajan postilaatikkoon 2-3 päivän päästä tilauksesta. Joulukortin kirjoittaminen tai joululahjan antaminen ei voisi tämän helpommaksi tulla”, vinkkaa Tiia Vihavainen. Myös yhä useampi yritys on vaihtanut perinteiset paketit ja postikortit eettisiin lahjoihin. Ne ovat osaltaan oiva väylä tehdä yritysyhteistyötä. Helsingin Messu-keskuksessa vuosittain esimerkiksi Sihteeri & Assistentti -päivät järjestävä Business to Business Mediat Oy tuki tänä vuonna Suomen World Visionin Kenian Meibekin vesihanketta lahjoittamalla vesiputkea 42 kilometrin laajuisen vesiputkiverkoston rakentamiseen.

Pioneerina eettisissä lahjoissa


Suomen World Visionin Lahjaksi lehmä -verkkokauppa on ensimmäinen eettisiä lahjoja myyvä verkkolahjakauppa Suomessa. Eettiset lahjat toimitetaan kehitysmaiden avuntarvitsijoille osana Suomen World Visionin pitkäkestoisia aluekehitysohjelmia.

Lahjavinkki: Perinteisten juhlapäivien lisäksi lähellä ja kaukana asuvaa lähimmäistä voi muistaa teemapäivinä, Maailman aids-päivä on 1.12.,

Ystävänpäivä 14.2. ja Naistenpäivä 8.3.

WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8 25

Musiikkia ja hyvää mieltä samassa paketissa


Kuvitus: Jussi S. Karjalainen

Equal Dreams

-kaupassa artisti voi

ohjata osan myynti-

tuotoista valitsemaansa

avustuskohteeseen.

Hyväntekeväisyyteen voi osallistua myös ostamalla mielimusiikkia, vaikkapa suoraan kotisohvalta. Tämä onnistuu Equal Dreams -markkinapaikalla.


Equal Dreams ei ole kauppa, vaan mark-kinapaikka, jossa artisti/levy-yhtiö on itse kauppias. Marraskuun alusta Equal Dreams -palvelu on toiminut suomen ja englannin kielen lisäksi saksaksi ja ruotsiksi. Asioimalla Equal Dreams -palvelussa asiakas voi tukea myös World Visionin toimintaa: yhtiön kehittämä Equal Aid -konsepti antaa artisteille mahdollisuuden ohjata osan myyntituotoistaan hyvänte-keväisyyteen. World Vision on yksi Equal Dreamsin yhteistyökumppaneista. ”Musiikin ja hyväntekeväisyyden kump-

panuushan on aina ollut luonnollinen. Tai-teilijat toimivat usein äänitorvina nostaen esille yhteiskunnassa vallitsevia epäkohtia”, Equal Dreamsin toimitusjohtaja Kimmo Kärkkäinen kertoo. Palvelussa keskeistä on artistin vapaus, sillä kuka tahansa musiikin tekijä saa materiaalinsa myytäväksi ja voi hinnoitella musiikkiaan vapaasti. Kaupan perustaminen palveluun on täysin ilmaista. ”Tarkoituksemme on luoda vaihtoehtoi-nen kanava erilaisille artisteille musiikkityy-liin katsomatta sekä samalla mahdollisuus tukea tärkeäksi kokemaansa asiaa. Toi-votamme tervetulleiksi niin aloittelevat muusikot kuin vanhat konkaritkin. Musiikin tekijöiden lisäksi Equal Dreams palvelee vaihtoehtoja etsivää kuluttajaa, joka haluaa kuunnella musiikkia myös soittolistojen ulkopuolelta”, Kärkkäinen kuvailee. Artistit itse ovat suhtautuneet Equal Aid -konseptiin erittäin positiivisesti. He voivat

itse valita haluamansa avustusprojektit, joita tukevat. ”World Vision ponnistelee voimakkaasti lasten hyvinvoinnin puolesta, mikä on tärkeää työtä. Järjestö on myös maailman-laajuisesti hyvin tunnettu, joten yhteistyöllä huomioimme myös ulkomaisia asiakkai-tamme”, kertoo Kimmo Kärkkäinen.Hän uskoo vahvasti, että Equal Aid vaikut-taa ostopäätökseen. ”Uskon, että jokainen ihminen pohjim-miltaan haluaa tehdä hyvää, ja on erityisen kivaa, jos se on helppoa. Tässähän on kysymys siitä, että ostamalla musiikkia voi auttaa World Visionia antamaan apua sitä tarvitseville.” Tutustu Equal Dreams -levykauppaan osoitteessa www.equaldreams.com

Kehitysmaiden lasten elämää voi tukea kummiuden kautta, ostamalla ystävälleen lahjan Lahjaksi lehmä -verkkokaupan kautta tai vaihtamalla vaikkapa puhelinliittymää. AinaCom on lanseerannut Eettinen Aina –-matkapuhelinliittymän. Sen avulla voi tukea myös Suomen World Visionin työtä.


”Jokainen voi miettiä it-selleen sopivan tavan auttaa, kun tapoja on useita. Toisille sopii säännölli-nen sitoutuminen esimerkiksi kum-milapseen, kun taas toiset haluavat ostaa silloin tällöin esimerkiksi eettisen lahjan”, kertoo yrityssuh-depäällikkö Tiia Vihavainen Suo-men World Visionista. Vihavaisen mukaan suomalaiset tukevat hyväntekeväisyyttä koko ajan innokkaammin. ”Suomessa on nykyään hyvin vastuulli-nen ja ajatteleva ilmapiiri. Peilataan kehit-tyvien maiden oloja omaan lähihistoriaan”

Yksi uusimmista tavoista tehdä hyvää on hankkia AinaCom Oy:n Eettinen Aina -matkapuhelinliittymä, jonka kuu-kausimaksu ohjataan lyhentämättömänä asiakkaan valitsemaan hyväntekeväisyys-kohteeseen. Kohteeksi voi valita myös Suomen World Visionin työn kehitys-maiden lasten hyväksi. ”Yritykset ovat heränneet mukaan vastuulliseen toimintaan. Tuntuu tosi hienolta, että omasta liiketoiminnasta ja omista lähtökohdista etsitään mielekkäi-tä ja helppoja tapoja lahjoittaa osa tuo-

tosta hyvään tarkoitukseen”, Tiia Vihavainen toteaa.

AinaCom Oy:n myyntipäällikkö Tomi Hangan mielestä auttamiskynnys on madaltunut yrityk-sillä sekä yksityis-henkilöillä.

”Eri järjestöt tekevät työtä paremman

tulevaisuuden eteen, jota toimintamme kaut-

ta haluamme tukea. Eettinen liittymä syntyi halusta auttaa ja tuoda uudenlainen vaihtoehto kuluttajien ja yritysasiakkaiden ulottuville”, Tomi

Hanka kertoo.

Eettisen Aina -liittymän hinnoittelu noudattelee markkinoiden keskiluokkaa. Vuoden loppuun asti AinaCom lahjoit-

taa kuukausimaksujen lisäksi jokaisen uuden Eettisen Aina -liittymän hankki-neen puolesta 20 eurolla puhdasta vettä valittuun kummilapsihankkeeseen.

26 WO R L D V I S I O N 2 / 2 0 0 8

Eettisellä matkapuhelin-liittymällä puheesta tekoja

Eettinen Aina -liittymällä

on kultainen sydän.

FAKTAA:• Eettisenmatkapuhelinliittymän

kuukausimaksu 1,99€ ohjataan suoraan asiakkaan valitsemalle järjestölle. Valinta tehdään liittymän tilauksen yhteydessä.

• SuomenWorldVisiononyksiliittymäyhteistyössä mukana olevista järjestöistä.

• LiittymätoimiikokoSuomessaja hintataso on keskiluokkaa.

• Luelisää:www.eettinen.fi• YrityksetvoivattukeaWorld

Visionin työtä monin tavoin joko valmiiden kanavien tai räätälöidyn yhteistyön kautta.

•Luelisääwww.worldvision.fi/yrityksille.

Vuoden loppuun

asti AinaCom lahjoittaa

kuukausimaksujen lisäksi jokaisen

uuden Eettisen Aina -liittymän

hankkineen puolesta 20 eurolla

puhdasta vettä valittuun

kummilapsihankkeeseen.


Auttaminen on nyt siis helppoa – ja apuasi tarvitaan! Tilaa liittymä verkosta www.eettinen. .Voit myös soittaa Ainan asiakaspalveluun 0404 500 500.* 6 kk määräaikainen tilaus, kampanja voimassa 31.12.2008 asti.

i t it

Onko sinun puhelimesi sydän kultaa?

joka kuukausi

Tee eettinen valinta

ja autatmaailman lapsia

Lahjoitammepuolestasi

haluamaasi kohdemaahan

puhdasta vettä 20 eurolla*

Eettisen Aina Matkapuhelinliittymäsi jokainen kuukausimaksu 1,99 €/kk lahjoitetaan World Visionin toimintaan.

Aina Matkapuhelinliittymään vaihtajalle avausmaksu 0 € (uuden liittymän avaajalle avausmaksu 7,90 €), kk-maksu 1,99 €/kk ja normaalihintaiset kotimaan puhelut 0,079 €/min. Tekstiviestit matkapuhelimiin 0,079 €/kpl, multimediaviestit kotimaassa matkapuhelinliittymään ja sähkö-postiin 0,49 €/kpl. Eettiseen Aina Matkapuhelinliittymään ei voi liittää muita etuja.

Meibekissä, Keniassa lapset hakevat usein perheelleen veden. Tämä tarkoittaa, että lapsille taval-liset aktiviteetit kuten leikkiminen ja koulunkäynti jäävät väliin. Tarvitsemme sinun apuasi, sillä aiomme rakentaa 42 kilometriä pitkän vesiputken Meibekiin. Jotta lapsilla olisi aikaa olla lapsia.

Vesiputki 1m

18 €

world vision 2/2008

Documents