wwf: bioenergian kestävyys. puu, uusiutuva mutta rajallinen resurssi
TRANSCRIPT
Bioenergian
kestävyys Puu – uusiutuva mutta
rajallinen resurssi
29.11.2016
Annukka Valkeapää, VTT
Suojeluasiantuntija
WWF Suomi
© N
AT
UR
EP
L.C
OM
/ E
DW
IN G
IES
BE
RS
/ W
WF
Puubiomassan rajallisuus – konflikteja luvassa?
• Luonnon monimuotoisuuden kehityskulku
• Maailmanlaajuisesti
• Suomessa
• Mitä metsä kestää?
• Energia- ja ilmastostrategia
• EU:n ns. Talvipaketti
• Kohti kestävää tulevaisuutta
BirdLife: Black Book of Bioenergy
https://www.youtube.com/watch?v=WSA5_9dvyDM
Living Planet -indeksi
© W
WF
:nL
ivin
g P
lan
et -
rap
ort
ti2
01
6
Selkärankaisten eläinten
määrä vähentynyt 58 %
42 vuodessa
- 58%
Populaatioiden uhat
Noin puolet Borneon
sademetsistä on jo kaadettu
mm. palmuöljyn tuotantoa
varten
© S
uvi H
utt
un
en
/ W
WF
Ekologinen jalanjälki
© W
WF
:nL
ivin
g P
lan
et -
rap
ort
ti2
01
6
Tarvittava maa- ja vesialue
ihmisten kuluttaman ravinnon,
materiaalien ja energian
tuottamiseksi sekä syntyneiden
jätteiden käsittelemiseksi
Suomen biotalouden haasteet: luonnon
monimuotoisuuden ja hiilivarastojen turvaaminen
• Elämän edellytysten säilyttäminen
• Hiilivarastojen ja nielujen turvaaminen
• Kansalaisten hyväksyntä
• Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tärkeintä
→ Ennustettava toimintaympäristö
Luonnon monimuotoisuus heikkenee
Punainen kirja
Uhanalaisilla lajeilla enemmän negatiivista kuin positiivista kehitystä
Suomen lintujen uhanalaisuus 2015:
” Voimakas metsätalous on johtanut
luonnontilaisen kaltaisten metsien ja erityisesti
lahopuun vähenemiseen. Hömötiainen (Poecile
montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes
cristatus), jotka ovat olleet metsiemme
runsaimpia lajeja, ovat vähentyneet
huolestuttavasti, eikä muita syitä kuin mainitut
ole löydettävissä. ” (s.21)
Miksi luonnon monimuotoisuus
heikkenee?
Suomalainen metsätalous on
laajamittaista ja intensiivistä.
• Suojelualueverkosto riittämätön
• Vanhat metsät ovat vähentyneet
• Kuolleen puun ja lahopuun määrä on
vähentynyt
• Lisääntyvä bioenergian kysyntä uhka
lahopuuriippuvaiselle lajistolle
Kestävä suomalainen metsätalous?
• Taloudellinen
• Puun tuotanto: Puut kasvavat enemmän kuin niitä hakataan
• Metsien käytön kokonaisuus
• Ekologinen
• Luonnon monimuotoisuus heikkenee
• Sosiaalinen
• Virkistyskäyttö: marjat, sienet, riista, retkeily, ulkoilu
• Työllisyys
Niin kutsuttu kestävä suomalainen metsätalous ei ole kestävää
ekologisesti ja kyseenalaista myös sosiaalisesti.
Laskelma, joka
huomioi ekologisen
kestävyyden
Mitä metsä kestää? http://wwf.fi/mediabank/7067.pdf
Mitä
me
tsä
ke
stä
ä. W
WF
, 2
01
5.
LASKELMA: Suomalaisen metsätalouden kestävyyttä voidaan
merkittävästi lisätä nykyisen hakkuumäärän puitteissa. Tarvitaan kattava suojelualueverkosto ja parempia metsätalouden käytäntöjä
Tuore Suomen energia- ja ilmastostrategia ontuu
• Metsien hiilinielun puolittamisen haitalliset ilmastovaikutukset ovat
suuremmat kuin energia- ja ilmastostrategiassa esitetyt
päästövähennykset liikenteessä, maataloudessa, rakennusten
erillislämmityksessä ja jätehuollossa yhteensä.
• Poltosta riippumattomilla ratkaisuilla, kuten tuuli- ja
aurinkoenergialla, lämpöpumpuilla, liikenteen sähköistyksellä,
älykkäillä energiajärjestelmillä ja energiatehokkuudella Suomi
voisi tarjota täällä kehitettyjä ratkaisuja maailmalle.
Suomen energia- ja ilmastostrategia tuhoisa malli
• Ylimitoitetut biotaloussuunnitelmien vuoksi Suomi lobbaa
voimakkaasti EU:ssa sen puolesta, että hiilinielujen puolittaminen
olisi ilmastopolitiikan alla hyväksyttyä.
• Tämä on erittäin vaarallinen negatiivinen suomalainen kädenjälki,
kun maat ryhtyvät sopimaan metsien hiilinielujen käsittelystä
kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.
• Jos metsien hiilinielut heikkenevät esimerkiksi Venäjällä, Kanadassa,
Brasiliassa ja Indonesiassa, ilmastotavoitteita ei ole mahdollista
saavuttaa
Talvipaketin kestävyyskriteerit
• Tulee ulos 30.11.
• Näillä näkymin Suomelle ei ole tulossa olennaisia rajoituksia
biomassojen energiakäytölle
• ”Risk-based approach”?
Puuta on rajallisesti - käyttöä priorisoitava
1. Puutuotteet, paperi, sellu ja uudet puujalosteet. Käytetään puuta
rakentamisessa ja muualla, jossa sillä voidaan korvata terästä, betonia ja
muovia.
2. Biopolttoaineet. Käytetään biopolttoaineita vain laiva-, lento- ja raskaassa
maantieliikenteessä, jonka nestemäisille polttoaineille ei toistaiseksi ole
vaihtoehtoja. Muu liikenne sähköistetään, raide- ja joukkoliikenteen osuutta
lisätään.
3. Lämmitys. Käytetään puuta lämmitykseen vain pientaloissa ja rajallisesti
talvella. Lämmöntarve täytetään valtaosin rakennusten
energiatehokkuudella, lämpöpumpuilla, aurinkolämmöllä ja muilla poltosta
riippumattomilla ratkaisuilla. Rakennusten energiatehokkuusinvestoinnit on
saatava liikkeelle.
Siirtymä kivihiilestä hajautettuun energiajärjestelmään
• Sähköistäminen (aurinko, tuuli, lämpöpumput)
• Energiatehokkuus
Ei kivihiilestä bioon.
• Bioenergian rooli on hyvin rajallinen
- erityisesti verrattuna nykyiseen fossiilisten käyttöön
• Puunkäytön huomattava lisäys haitallista luonnolle ja ilmastolle
• Bioenergian rooli energiantuotannossa on marginaalinen
• RATKAISUT: Rakennusten energiatehokkuus, liikenteen
sähköistäminen ja joukkoliikenteen lisäys, poltosta riippumattomat
energian lähteet
Lähteet
WWF:n julkaisut
Living Planet Report 2016 https://wwf.fi/lpr/
• Suomenkielinen tiivistelmä ja täysi raportti englanniksi
WWF:n Metsänhoito-opas 2016 http://wwf.fi/metsanhoito-opas
• WWF:n suosituksia ekologisesti kestävään metsätalouteen
Metsämatematiikka 2016 https://wwf.fi/mediabank/8457.pdf
• Mihin 15 miljoonaa kuutiota puuta riittää - ja mitä se tarkoittaa
biotalouden kestävyyden kannalta?
Mitä metsä kestää? 2015 https://wwf.fi/mediabank/7067.pdf
WWF:n tiedote Suomen energia- ja ilmastostrategiasta, 25.11.2016
https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Hallituksen-
energia--ja-ilmastostrategian-hyvat-tavoitteet-kompastuvat-metsien-
hiilinielujen-puolittamiseen-3005.a