yes we dan -vaalilehti
DESCRIPTION
Dan Koivulaakson vaalilehti eduskuntavaaleissa 2011TRANSCRIPT
www.dankoivulaakso.fi �
hELSINKI
+claes andersson vinkit aloittelevalle poliitikolle s.3
anna kontula harmaa talous ei ole mustavalkoinen s.9
frank johansson ihmisoikeudet ovat pop s.10
www.dankoivulaakso.fi
siirtolaisten pakeneva liike s.4
paskaduuneista leppoisaan arkeen s.8
centraliseringen av internet s.11
ehdokas miljoonanmarginaalista, s.5
p
erustulo
6 tunnin
tYÖpÄivÄ
10 euron
minimipalkka
vastakkain
asettelun
aika on nYtYES
WE DAN
57
� Yes we Dan
Vasemmistonuoret
57
on Dan Koivulaakson lehti eduskuntavaaleissa 2011.
Julkaisija:Dan Koivulaakson tukiryhmä
Paino:Lehtisepät (laatu- ja ympäristösertifioitu)
Vastaava toimittaja:Eliisa [email protected]
Avustajat:Sara Korhonen, Aaron Kallinen, Veera Nuuti-nen, Katja Tuominen, Toivo Haimi, Mikael Bru-nila, Toni Hämäläinen, Kukka Ranta, Tero Lepo-niemi, Hanna Nikkanen, Dan Koivulaakso, Pontus Purokuru, Janne Her-nesniemi, Milja Rämö ja Anna Kontula.
2. Painos:51 000 kappaletta
Ilmestymispäivä:5.4.2011
Lehteä jaetaan kotitalo-uksiin ja kädestä käteen Helsingin vaalipiirissä.
Tahoilla, joiden ilmoi-tuksia lehdessä on, ei ole sidosta lehteen tai ehdok-kaaseen.
Eduskuntavaalit
17.4.2011Ennakkoäänestys6.-12.4.2011.
Yes we dan!
VaStaaValta toimittajalta
Luet parhaillasi vasemmistolaista vaali-lehteä, joka ei jätä ketään kylmäksi.
Kannatamme palkkojen nostamista, sosiaaliturvan reipasta korottamista ja vapautta elää vapaana omana itsenään. Vastustamme köyhien kyykyttämistä, yhteisten palveluiden kurjistamista ja erilaisuuden halveksuntaa.
Toimituskunta, johon kuuluu niin pätkätyöläisiä, opiskelijoita kuin työt-tömiäkin, on halunnut omistaa lehden kannattamalleen eduskuntavaaliehdok-kaalle – Dan Koivulaaksolle. Toisin kuin muissa vaalilehdissä, pääsevät ensisijai-sesti esille kannattamamme ajatukset ja visiot yhteiskunnasta, joita myös Dan on pitänyt ja pitää esillä tulevaisuudes-sakin.
www.dankoivulaakso.fi
Ehdokkaamme Dan Koivulaakso ei ole ryvettynyt vaalirahasotkuissa, kähminyt verovarojamme omiin taskuihinsa tai pettänyt lupauksiaan. Useat seuraavalla aukeamalla Dania kannattavat ihmiset toistavat saman: mies on luottamuksem-me arvoinen, toimelias ja järkkymätön oikeuksiemme puolustaja.
Vaalilehtien kompastuskiviksi olem-me laskeneet helppoheikkimäisen asen-teen sekä huumorin ja tiivistämisen puutteen. Toivomme, että te lukijat löydätte mielenkiintoista sisältöä Daniin tutustumisen lisäksi.
Työntekijöiden, opiskelijoiden, pien-yrittäjien ja työttömien asiaa yhteiskun-nassa ajaa Vasemmisto. D
Eliisa Alatalo
Vaadimme vapautta, aikaa ja riippumatto-muutta työnantajien ja kulutusyhteis-kunnan ikeestä.
Vastakkainasettelun aika ei ole ohi!Herratalo. Eliitin kokoontumisajot. Siel-lä ne torkkuvat ja nostavat omia palk-kioitaan. Eduskunnasta ei ole mihin-kään, koko laitoksen voisi aivan hyvin lakkauttaa.
Työskenneltyäni puolentoista vuoden ajan eduskunnassa olen päässyt näke-mään, mitä talossa todella tapahtuu. Siellä saunotaan, torkutaan, urheil-laan, juorutaan kahviloissa ja luetaan lehtiä lukusalissa. Siellä myös sääde-tään vuosittain satoja lakeja ja pääte-tään siitä mihin valtion rahoja, verova-rojamme, käytetään. Nämä päätökset vaikuttavat jokaisen Suomessa asuvan elämään, olimmepa sitten eduskunnan hyödyllisyydestä mitä mieltä tahansa.
Vaalirahaskandaalit ja puheet yhteis-kunnan arvojen ”palauttamisesta” kieli-vät vahvasti siitä, kuinka arvokas jokai-nen ääni todellisuudessa on. Puolueet ja poliitikot ovat valmiita uh-raamaan oman maineensa ja omaisuutensa lisäksi myös ta-vallisten ihmis-ten vapauden äänisaaliin var-mistamiseksi. Konservatiivis-ten puolueiden ”arvovaalit” kun tarkoittavat käytännössä sitä, että kon-servatiivien voittaessa säädetään joukko uusia lakeja, jotka lisäävät kontrollia meidän, tavallisten ihmisten, arjessa.
Vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Asetumme niitä vastaan, jotka eivät hy-väksy kaikille samoja ihmisoikeuksia, jotka vaativat lisää kuria ja kontrollia ja jotka haluavat pitää suurimman osan
kansalaisista markkinatalouden tiukas-sa talutusnuorassa. Vaadimme vapautta, aikaa ja riippumattomuutta työnantajien
ja kulutusyhteiskunnan ikeestä.
Kansanedustajat valitaan eduskuntaan ajamaan omiin ja ää-nestäjiensä arvoihin ja maailmankatsomuk-seen perustuvia asioita. Vaalikoneet ovat hyvä tapa selvittää ehdok-kaiden mielipiteitä, mutta pätevyydestä eli siitä, miten mielipiteet
osataan pukea lakien muotoon, niissä ei kysellä mitään.
Tarvitsemme eduskuntaan oman sisä-piiriläisemme, joka osaa vaatia, perustel-la ja ajaa sinnikkäästi läpi konservatiivi-rintaman meille kuuluvia oikeuksia. D
Sara Korhonenkampanjapäällikkö
perustulokokeilu itÄ-helsinkiin
”Vasemmiston olisikin syytä esittää esimer-kiksi vastikkeettoman perustulon kokeilua Itä-Helsinkiin.Vaihtoehtoisesti kokeilun voisi suunnata kaikille opiskelijoille tai itsensä työllistävil-le. Perustulon olisitietenkin riitettävä elämiseen, eikä pakottaa mihin tahansa työhön”. D
Koko teksti: dankoivulaakso.fi/blogi
lYhYesti
sananen
danilta
Työ tuottaa paremman elintason yhä pie-nemmälle osalle väestöä. 1980-luvun loppuun asti tuloerot kaventuivat vuosi vuodelta ja yhteinen hyvinvointi kasvoi. Nykyisellään tilanne on päinvastainen: tuloerot ja köyhyysongelma kasvavat. Kiire lisääntyy ja monille oman arjen hallinta on yhä vaikeampaa. Kärsimme yhä useammin ajan köyhyydestä.
Arjen kohtuullistamiseksi tarvitaan riittä-vää perustuloa sekä minimipalkkalaki. Muu-ten elämä on jatkuvaa suorittamista, joka polttaa ihmiset loppuun. Suomeen tarvitaan lisää vapaa-aikaa ja tasaista tulonjakoa sekä loppua alati lisääntyvälle kontrollille.
Haluan olla voima sellaisen vasemmis-ton ja Suomen rakentamisessa, joka katsoo tulevaisuuteen ja toimii ihmisten vapauden, toimeentulon, tasa-arvon, solidaarisuuden ja ympäristön puolesta.
Parlamentaarinen politiikka tarvitsee uu-sia kasvoja, mutta ennen kaikkea se tarvit-see laajempaa liikehdintää ja joukkovoimaa niin puolueissa kuin niiden ulkopuolellakin. Politiikkaa tehdään aina yhdessä. Tule sinä-kin mukaan. Meitä on monta. D
dan suosittelee:
Ilmiannapomosi.net
Vasemmistonuorten sivusto työntekijöiden oikeuksista, jonka avulla olemme kampan-joineet työntekijöiden oikeuksien puolesta ja nostaneet esiin muun muassa epäkohtia palkoissa, työajoissa ja vuokratyössä sekä työntekijöiden ahdistelua.
Opiskelijatoiminta.net
Opiskelijat ovat keskeinen osa nykyisen tietokykykapitalismin työvoimaa - jousta-vaa ja asemaltaan prekaaria. Sekä työn että koulutuksen maailmassa on tapahtumas-sa suuria muutoksia, ja kamppailu näiden muutosten suunnasta on käynnissä nyt.
Vapaaliikkuvuus.net
Vapaa liikkuvuus -verkosto tukee siirtolais-ten kamppailuja oikeuksiensa puolesta jär-jestämällä vastarintaa karkotuksia vastaan kampanjoimalla turvapaikanhakijoiden oleskeluoikeuden puolesta.
Nollatoleranssi.info
Graffitien vastaisen politiikan tarkoituk-sena ei ole vain töhryjen estäminen, vaan kaupunkitilan valvonnan kiristäminen ylipäätään.
Vastavoima.org
Vastavoima on työläisaktivistien ja luotta-musmiesten aloite työväenliikkeen uudista-miseksi ja vahvistamiseksi. D
www.dankoivulaakso.fi �
10 euron minimipalkka
Sukupuolineutraali avioliittolaki
Lukukausimaksut
Ehkäisy maksuttomaksi
Maksuttomat julkiset liikuntapalvelut
Kaikki tuloverotus progressiiviseksi
Lakko-oikeutta rajoitettava
Valtion tuettava turpeen polttoa
Eduskunnan valio-kunnat avoimiksi
Ole utelias ja tutki!
”Kun minä tulin taloon 1987, olin jo toiminut vuosia niin lääkärinä kuin kirjailijanakin, mutta eduskuntatyön myötä minun oli pak-ko perehtyä kokonaan uusiin aiheisiin, kuten kunnallispolitiikkaan ja -talouteen. Opiskelin näitä asioita, erityisesti taloutta, esimerkiksi lukemalla kirjoja aiheesta. Käsitykseni mu-kaan eduskuntatyö edellyttää tänä päivänä sekä opiskeluvalmiutta että kykyä omaksua uutta tietoa. Yhteiskunta on tullut yhä moni-mutkaisemmaksi ja siihen on liittynyt euroop-palainen ja globaali ulottuvuus. Pelkkä tieto yhdestä erityisalueesta ei riitä. Tämä yllätti minutkin. Kun valiokunnassa piti tehdä uusia lakeja, huomasin että tarvitsen paljon seikka-peräisempää tietoa kuin sen turvallisen mutu-tuntuman, johon kotona ja siviilissä olin tot-tunut. Tämän myötä myös kunnioitukseni sitä työtä kohtaan kasvoi.
Ole kärsivällinen!
”Eduskuntatyölle on ominaista se, että se on todella hidasta. Saattaa mennä vuosia, ennen kuin saa jotain konkreettista omalla työllään aikaan. Kannattaa siis olla avoin eikä lukkiu-tua valmiisiin mielipiteisiin tai ideologisiin kahleisiin.”
Muista talous ja kulttuuri!
”Talous on kaiken pohja. Kulttuuri on aliar-vostettua eduskunnassa, vaikka se on tärkeää ja tulevaisuudessa sen merkitys vain kasvaa. Kulttuuriin, taiteeseen ja kommunikaatioon kannattaisi kiinnittää nyt paljon huomiota. Perinteinen tavaratuotanto on tullut vähitel-len tiensä loppuun. Eivätkä talous ja kulttuuri ole toisensa pois sulkevia asioita. Valitettavasti kulttuurin merkitystä ei vielä täysin ymmärre-tä eduskunnassa.”
Avaa suusi!
”Kannattaa puhua silloin, kun tietää asiasta jotain ja pystyy perustelmaan kantojaan. On tärkeää olla avoin ja sosiaalinen eikä sulkeutua oman ryhmänsä sisään. On aina eduksi, jos on tekemisissä mahdollisimman monen ihmisen kanssa.”
Muista levätä!
”Työtä siellä riittää niin paljon, kuin jaksaa tehdä, joten täytyy tehdä valintoja, mihin pe-rehtyy ja syventyy. Kannattaa valita muutama juttu, jotka hallitsee hyvin. Kaikkea siellä ei voi hallita, se on mahdottomuus.” D
Kuva: Iron sky -elo-kuvassa kuunatsit palaavat maahan.
Lue myös mitä Dan kirjoittaa aiheesta blogissaan:
”Tuomiot voisivat käytännössä kohdis-tua keneen tahansa niistä sadoistatu-hansista suomalai-sista, jotka lataavat verkosta vaikka vii-meisimmän vapaa-otteluturnauksen tai suosikki-tv-sar-jansa, koska niitä ei voi hankkia käte-västi mitään muuta-kaan kautta.”
Lue koko teksti:
blogit.iltalehti.fi/dan-koivulaakso/
Purkitetun kulttuurin aikakausi oli lyhyt
Iron Skyn ideana ovat natsit, jotka pakenivat toisen maailmansodan lopussa kuuhun. Vuon-na 2018 he hyökkäävät maahan. Jarmo Puskala kuvailee kuunatseja ”todelliseksi salaliittoteori-aksi”.
”On ihmisiä, jotka vakavasti uskovat natsi-en paenneen toisen maailmansodan lopussa kuuhun lentävillä lautasilla. Tämä teoria lienee jäänyt mieleen jostain lapsuudessa luetusta ufo-kirjasta. Kun mietittiin elokuvan lähtökohtaa, se palasi mieleen. Vaikeinta oli päättää mihin suuntaan tarinaa lähtisi viemään.”
Elokuvan alkuperäisidea on Puskalan ja eloku-van käsikirjoituksesta vastaa Finlandia-palkittu Johanna Sinisalo. Yhteistyö on ollut huikeaa.
”Johannan kanssa olen voinut olla yhtä aikaa sekä oppilas että tasa-arvoinen työtoveri. Hänen kokemuksensa tv-sarjojen kirjoitustiimien vetä-misestä todella näkyi”, Jarmo summaa.
Siinä missä Star Wreck työstettiin kaveriporu-kalla amatöörivoimin, on Iron Sky:lla 6,5 miljoo-nan euron budjetti ja sadan hengen kansainväli-nen ammattilaistiimi.
”Itselleni vaikeinta on totutella Frankfurtissa lähemmäs sadan hengen kokoisen tiimiin. Iron Sky:ta on väännetty viisi vuotta alle kymmenen hengen porukalla. Nyt ei enää tarvitse tehdä kaikkea itse. Se tuntuu sekä hyvältä että kum-malliselta”, Puskala toteaa. Yhteistyökyky on elo-kuvantekijälle elintärkeää:
”Elokuvien kirjoittamisessa tärkein oppi on ollut oman egon unohtaminen. Siinä tulee kir-joittajalle vain paha mieli, jos ei luota muuhun
työryhmään ja haluaa pitää pilkuntarkasti kiin-ni visiostaan”.
tekijÄn vai markkinoiden oikeudet?
Jarmo Puskala on myös Vasemmistoliiton edus-kuntavaaliehdokkaana Pirkanmaalla. Puolu-eesta löytyi väkeä, jonka kanssa Puskala koki olevansa samaa mieltä tärkeimmissä asioissa. Hyvinvoinnin alasajo ainakin tuntuu epäoikeu-denmukaiselta:
”Nyt meille yritetään uskotella, että ainut poliittinen vaihtoehto on tuhota se hyvinvoin-ti, mitä aiemmat sukupolvet ovat rakentaneet. Minusta se olisi sen tason petos kansaa kohtaan, että vieraalle vallalle vakoilu olisi siihen verrat-tuna leikkisä pikku kepponen”, hän lataa.
Puskala tunnetaan myös aktiivisena keskus-telijana tekijänoikeuskysymyksissä. Tekijänoi-keuslait ovat hänen mukaansa säädetty yhteis-kunnassa, jossa musiikki levitetään vinyylillä ja elokuva filmillä.
”Purkitetun kulttuurin aikakausi osoittautui kuitenkin hyvin lyhyeksi sivuhuomioksi ihmis-kunnan kulttuurihistoriassa. Verkottumisen ja digitalisoitumisen johdosta olemme palaamassa
Tamperelaisella Jarmo Puskalalla riittää kiireitä. Star Wreck: In The Pirkinning -elokuvan käsikirjoit-tajana tunnetun miehen nykyinen projekti on scifi-komedia Iron Sky, joka valmistuu parhaillaan mie-hen itse tehdessä siinä sivussa vaalityötä.
kansanmusiikin ja tarinankertojien aikakaudel-le. Teknisesti kuka tahansa voi kopioida teoksen ja levittää sitä edelleen - tai tehdä siitä uuden, muokatun version. Tämä ei sovi liiketoiminta-malleihin, joissa kulttuurituotteet mielletään fyysisinä kappaleina. Sen sijaan, että liiketoi-minnan malleja muutettaisiin, yritetään digi-taalista levitystä pakottaa fyysisen maailman muotteihin.”
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot taas on Pus-kalan mielestä huikea juttu.
”Ne ovat nykyajan versio talkoista, joissa koko kylä hyötyy siitä, että tehdään yhdessä töitä”
Mikäli Puskala tulee valituksi, hän aloittaa perustuslain muutosehdotuksesta, jota pitäi-si muuttaa tai hylätä kokonaan. Tällä hetkellä tuleva perustuslaki sallisi lainsäätämisvallan antamisen ulkomaalaisille järjestöille ”teknillis-luonteisissa asioissa”, kuten tekijänoikeuksissa.
”EU on saanut syntipukin osan kansallisen päätäntävallan murentamisessa - itse murehti-sin huomattavasti enemmän monikansallisten yritysten etujärjestöistä, joille annetaan jatku-vasti enemmän valtioille kuuluvaa valtaa, Pus-kala sanoo. D
Toivo Haimi
dan koivulaakso, oletko...
ohjeita aloittelevalle poliitikolle
Claes andersson:jaa/Ei/Poissajaa
jaa
jaa
jaa
jaa
jaa
Ei
Ei
Ei
ajakohtaista
sananen
danilta
� Yes we Dan
Ku
vat
CC
Pla
nk
a.n
u
Suomalainen työelämä tar-vitsee vallankumouksellisia uudistuksia; ay-liikkeelle pi-tää saada kanneoikeus voidak-semme puolustaa työntekijän oikeuksia. Julkisten palvelujen yksityistäminen ja ulkoistami-nen ei ole niiden kehitttämistä. Olen ylpeä siitä, että Dan tuntee
työelämän asiat ja on aktiivinen JHL:läinen vaikuttaja. Hänestä saamme luotettavan kansan-edustajan, joka ei ole kenen-kään ostettavissa. D
Teija Asara-Laaksonen,JHL:n toimialajohtaja
Luettuani Radikaaleinta on arki -kir-jan − jonka yksi kirjoittaja Dan on − tajusin olevani samalla sivurai-teella, jolla sinnittelee kolmannes Suomen työväestä. Kuulun preka-riaattiin.
Epätyypillisen työmarkkina-aseman työntekijät ovat tipah-taneet perinteisen palkkatyöyh-teiskunnan kelkasta. Elämää on vaikea suunnitella eteenpäin kun seuraavan vuoden toimeentulosta ei ole tietoa. Hauras työmarkkina-
asema tulkitaan omaksi häpeäksi, joka pitää pystyä itse korjaamaan. Radikaaleinta on arki -kirjan kir-joittajien mukaan yhteiskuntaa ei muuteta vain yksilöllisillä toimilla vaan kollektiivisella poliittisella toiminnalla.
Ihastuttuani ensin kirjaan ihas-tuin myös Daniin. Hänessä oli intensiteettiä, jolla asioita viedään eteenpäin ja karismaa, jolla vai-kutetaan ihmisiin. Nuorta miestä kuunnellessani tajusin, että mil-joonan ihmisen marginaalissa on oikeasti muutosvoimaa. D
Antti Kurko, 23Etelä-SuomenVasemmistonuortenpj, muuttomiesHelsinki
Daniin voin luottaa.Hän ei ala nössöile-mään, kun asioille pitää tehdä jotain. Olen tehnyt Danin kanssa töitä duuna-reiden ja opiskelijoi-den aseman paran-tamiseksi. Nämä ovat Danille aidosti tärkeitä – ei ainoas-taan vaalien alla.
Li Andersson, 23kansainvälisen oikeuden opiskelijaTurku
Tarvitaan ihmisiä, jotka puhuvat mei-dän puolesta. Ana-lyyttisellä ja hyvin muotoilulla konk-reettisella politii-kalla kohti perus-tuloa, lakisääteistä minimipalkkaa ja lisää vapautta kai-kille.
Tiia Meuronen, 19Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry VpjLappeenranta
Dan tekee vakuut-tavaa työtä tärkei-den asioiden eteen, seisoo sanojensa takana, eikä nosta itseään muiden yläpuolelle.
Jouko Kajanoja,68 Valtiotieteiden tohtori, dosenttiHelsinki
Kun haluamme, että eduskunta ei ole kansasta erilli-nen bunkkeri vaan sinne tulee voimia, jotka yhdistävät kansalaisten käsi-tykset ja toiminnan politiikkaan, Dan on paras valinta.
Sampo Villanen, 32Helsingin Vasemmistoliiton puheenjohtaja (VTM)helsinki
Danin vahvasti vetämä, nuorten työmarkkina-ase-man ongelmia esil-le tuova Ilmianna pomosi -kampanja pulpahtaa pinnalle milloin missäkin yhteydessä.
lisÄÄ kannatuspuheenvuoroja voit lukea danin verkkosivuilta ja facebookistadankoivulaakso.fifacebook.com/dankoivulaakso.
Dan Koivulaakso on toimi-nut aktiivisesti asunnot-tomien yön kansalaisliik-keessä jo useamman vuoden ajan. Halu vaikuttaa asun-nottomuutta kokeneiden tilanteeseen ja pyrkimys vaikuttaa asunnottomuu-den, köyhyyden ja syrjäyty-misen poistamiseen poliit-tisesti kumpuaa mielestäni aidosta lähimäisenrakkau-desta, ei päälle liimatuista korulauseista. Danin kans-sa yhteistyö on helppoa ja
mutkatonta. Dan todella tekee minkä lupaa ja tekee sen koko sydämellään. Ar-kadianmäki tarvitsee Danin kaltaisia toimijoita, jotka pystyvät vaikuttamaan muutoinkin kuin juhlapu-heissa. D
Katriina Järvinensosiaalipsykologi
“Suomen julkiset palvelut ovat ainutlaatuinen aarre, jonka menneet sukupolvet ovat
meille taistelleet.” Näin aloittavat 26 vasemmistoliiton nuorta eduskuntavaaliehdokasta manifestin, jossa vaadi-taan julkisten palveluiden muuttamista vastaamaan pa-remmin nykypäivää, jossa jo miljoona ihmistä elää epävar-muudessa työn ja toimeentulon osalta.
Maaliskuussa julkaistu manifesti Asiaton oleskelu sallit-tu listaa kymmenen kohtaa, jotka toteuttamalla pirstaleis-ta arkea elävät ihmiset pääsisivät myös nauttimaan yhtei-sistä palveluista.
“Palvelut pitäisi järjestää tavalla, jossa tunnistettaisiin ihmisten yksilölliset elämäntilanteet. Esimerkiksi lapset pitäisi voida viedä hoitoon pätkätyökeikan ajaksi”, manifes-tin allekirjoittanut Dan Koivulaakso selittää.
Kirjoittajat ovat myös huolissaan nykyisten palveluiden yksityistämisestä ja kurjistamisesta.
”Me emme katso hyvällä, miten yhteinen rikkautemme hupenee päivä päivältä. Emme hyväksy sitä, että onnem-me, vapautemme ja tulevaisuutemme takeena olevat palve-lut uhrataan kapitalismin kyltymättömälle nälälle. Vaik-ka kuntien kotisivut lupaavat mielenterveyskuntoutusta, hammashoitoa ja sosiaalityötä, käytännössä eivät toistuvi-en leikkausten riuduttamat palvelut jaksa kantaa edes lain minimivaatimuksia”, ehdokkaat analysoivat.
manifestissa vaaditaan:Yhteisin varoin maksetut palvelut on tuotettava ilman voi-tontavoittelua. Yksityisen terveyssektorin Kela-korvauksen kaltaiset yritystuet voidaan lakkauttaa
Palvelujen on oltava saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. On kehitettävä ilta-ajan aukioloaikoja. Lasten hoitopalve-luissa on mukauduttava siihen, että hoidontarve vaihtelee nopeissakin sykleissä vanhempien työtilanteen mukaan.
Palvelut kuuluvat kaikille. Liikkumisen lisääntymisen vuoksi on aika luopua asumisperustaisuudesta – väärässä kunnassa tai maassa sairastuminen ei voi olla syy hoidon eväämiselle.
Kaupunkiliikenteen on perustuttava sujuvalle ja maksutto-malle joukkoliikenteelle.
Kuntien on kaavoitettava ja rakennettava kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaikenkokoisille kotitalouksille.
Kirjastoista tulee laajentaa paikallisia olohuoneita, joista löytyy laadukkaiden kirjastopalvelujen lisäksi riittävästi päätepaikkoja, tiedon ja kulttuurin latauspisteitä sekä ko-koontumistiloja kansalaistoimijoille. Kirjastojen yhteyteen tulee perustaa myös lainastoja sellaiselle tavaralle, jota ihmiset tarvitsevat verrattain harvoin ja jota siten on järke-vämpää lainata kuin ostaa omaksi.
Baarikaraoken suosio sen todistaa, ihmiset haluavat olla myös kulttuurin tekijöitä. Tarvitsemme korttelikenttiä höntsäilyyn, bändikämppiä väestönsuojiin sekä seiniä maalattavaksi. Myös kommunikaatio on perusoikeus. Ai-nakin kaupunkialueilla sitä tuetaan kattavalla ja avoimella langattomalla verkolla.
Tietoyhteiskunnassa oppimisen ja kouluttautumisen mah-dollisuuksia tulee laajentaa ja avata, ei sulkea ja yksityis-tää. Kaiken verovaroin tuotetun tiedon tulee olla vapaasti saatavilla netistä. D
Kannatan Dania
luotettava kamppailija
Tukijat kertovat mikä Danissa viehättää
Hanna Piirainenjärjestösihteeri Vailla vakinaista asuntoa ry,Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori
asunnottomien puolesta
kuulun prekariaattiin
asiatonta oleskelua! Monipuolisempia palveluita!
www.dankoivulaakso.fi 5
Oulun poliisi käännytti joulukuussa 2010 raskaana olevan ulkomaalaisen naisen, jonka liittoa suomalaisen miehen kanssa maahan-muuttoviranomaiset pitivät lumeliittona. Nainen joutui odottamaan käännytystään viisi päivää putkassa keskenmeno-oireista huolimatta.
Hän ei saanut tavata lääkäriä pyynnöistään huolimatta. Käännytyspäivänä hän sai kes-kenmenon. Käännytyksen keskeytystä oli anot-tu hallinto-oikeudelta kahteen kertaan, mutta naisen saaminen pois maasta oli viranomaisil-le tärkeämpää kuin naisen ja sikiön terveys.
Esimerkki ei ole ainoa. Samalla, kun globa-lisaatio pyrkii vapauttamaan pääoma- ja in-formaatiovirrat sekä tavaroiden liikkumisen, on globaali siirtolaisuuden hallinta entises-tään kasvanut.
vastarintaa!Suomesta käännytetään vuosittain satoja turvapaikanhakijoita maahanmuuttoviras-ton toimesta. Käännytettyjen joukossa on ihmisiä, jotka ovat asuneet ja rakentaneet elämäänsä Suomessa jo vuosia.
Viranomaiset pyrkivät toteuttamaan käännytykset salassa. Vuoden 2010 puhu-tuin käännytystapaus olikin kahden isoäidin käännytysyritys, joka ei pysynyt salassa isoäi-tien tukijoiden aktiivisen toiminnan vuoksi.
Usein ihmiset joutuvat oleskelulupaproses-sin aikana lopettamaan yhteydenpidon viran-omaisten kanssa, sillä odotettavissa on aino-astaan käännytys maasta. Tällöin he jatkavat elämää oikeudettomassa tilassa ilman oleske-lulupaa turvautuen tukijoihinsa ja siirtolais-ten muodostamiin verkostoihin.
Eläminen ilman sosiaalisia oikeuksia koskettaa siirtolaisia myös Suomessa. On harhaanjohtavaa kutsua tätä siirtolaisten joukkoa epäsäännöllisen siirtolaisuuden muodoksi kuten byrokraatit tekevät: heidän oikeudeton asemansa on täysin säännönmu-kaista ja johdonmukainen seuraus unionin jäsenmaiden hallitusten valitsemasta siirto-laisuuspolitiikasta.
eu:n turvapaikka-politiikan ongelmat
Siirtolaisten asema kautta Euroopan on heikko unionin tiukentuneen ulkomaalais-politiikan vuoksi. Kaikkialla jäsenmaissa siirtolaiset joutuvat todistettavasti poliisin mielivallan uhreiksi, epäinhimillisesti kään-nytetyiksi ja maahanmuuttoviranomaisten kieltämiksi. Tästä syystä Euroopassa arvioi-daan asuvan noin 6-10 miljoonaa siirtolaista ilman oleskelulupaa.
Rajojen luominen siirtolaisille on myös kapitalismin kannalta olennaista työvoiman kontrollia. Ulkomaalaislait, jotka tekevät ihmisistä paperittomia tai “laittomia”, luo-vat heikossa neuvotteluasemassa olevaa jous-tavaa ja prekaaria työvoimaa työnantajien armoille. Nykyinen siirtolaisten työskentely oikeudettomassa asemassa voidaan nähdä yh-tenä historiallisen alistamisen muotona, joka on osa pitkää jatkumoa.
Turvapaikkajärjestelmän olemassaolo on käytännössä ainoa väylä siirtolaisille saapua EU:n alueelle. Tämä ylläpitää tilannetta, jossa hakijoita voidaan loputtomasti arvostella ”vää-riksi pakolaisiksi”. Totuus kuitenkin on, että maahanmuuttoviranomaisten päätökset oles-kelulupahakemuksiin ovat kaikkialla niin työ-, perheside- kuin opiskelu- ja turvapaikka-asi-oissa mielivaltaisia ja usein jopa lainvastaisia.
turvapaikkajÄrjestelmÄ on kontrollijÄrjestelmÄ
Uutiset kamppailuista, joita siirtolaiset käy-vät Euroopan unionin rajoilla sekä unionin alueella, kertovat karua kieltään turvapaik-kajärjestelmän luonteesta. Se on enemmän uhka ja riski kuin pelastus ja suoja.
Euroopan unionin turvapaikkajärjestelmä toimii ikään kuin mekanismina EU:n ulko-puolelta tulevan siirtolaisuuden torjumisek-si ja siirtolaisten liikkuvuuden estämiseksi. Riittänee, kun vertaa kansainvälistä suoje-lua saaneiden pientä määrää ja vastaavasti
kontrollimekanismien hurjaa kasvua osana turvapaikkajärjestelmää. Rajojen ylittämisen vaikeus tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia kaupallisille ihmissalakuljettajille: salakulje-tuksesta pelkästään Ukrainasta Saksaan saat-taa joutua maksamaan useita tuhansia euroja.
Turvapaikkajärjestelmän piiriin pääty-minen on aina riski hakijalle. Turvapaikan-hakijat itse tietävät tämän, mutta toisaalta heidän on otettava riski, mikäli ylipäänsä haluavat liikkua paikasta toiseen. Kontrol-limekanismit yrittävät estää ihmisiä liikku-masta ja etsimästä parempaa elämää ylläpitä-en diktatuureja ja halpatuotantovyöhykkeitä. Syiden kysyminen siiirtolaisten liikkeelle nousee viranomaisten tarpeista kontrolloida. Nykyisillä suomalaisilla rasisteilla ja ”maa-hanmuuttokriitikoilla” on siten täysin fasisti-nen suhtautuminen kanssaihmisiinsä, jotka eivät satu olemaan suomalaisia, vaan ulko-maalaisia.
Turvapaikkajärjestelmä tekee ulkomaa-laisista ”valvottavia rikollisia” valvontajär-jestelmineen, esimerkiksi säilöönottojen muodossa. He ovat unionin laajuisen polii-siyhteistyön kohteita. Heidän turisminsa maasta toiseen tarkoittaa usein paikalliseen poliisivankilaan tai säilöönottokeskukseen joutumista vailla mitään rikosta. Heidän rikoksensa onkin heidän kykynsä liikkua ja muuttaa elämäänsä.
kohti parempaa siirtolaisuuspolitiikkaa
On muistettava, että ihmisoikeussopimukset eivät automaattisesti takaa ihmisille suoje-lua, ja että pakolainen on henkilö, jolle valtio myöntää pakolaisaseman. Kuinka monelle laittomalle siirtolaiselle kuuluisi kansain-välisten sopimusten mukaan turvapaikka, mutta sitä ei ole heille myönnetty?
Kuollut pakolaispoliittinen jargon, jossa ko-rostetaan ihmisoikeussopimusten merkitystä sekä sitä, että jokaisen mahdollisuutta saada turvapaikka sekä, ei kykene puolustamaan siirtolaisten oikeuksia. Ihmisten kamppailut ovat aina konkreettisia ja tapahtuvat tietyssä ajassa ja poliittisissa olosuhteissa.
Siirtolaisten ihmis- ja perusoikeustilan-teen parantamiseksi olisi välttämätöntä hel-pottaa oleskelulupien myöntämiskriteerejä. Tuloksena olisi viranomaisväkivallan vähe-neminen puhumattakaan siirtolaisten inhi-millisten kärsimysten, joita on mahdotonta mitata, vähenemisestä. Laittomaan asemaan pakotetuilla siirtolaisilla ei ole useimmissa maissa pääsyä edes peruspalveluihin kuten terveydenhuoltoon.
Koska työlupa on sidoksissa oleskelulu-paan, merkitsee työpaikan menetys kar-kotusta. Siirtolaiset joutuvat karkotuksen pelossa suostumaan mihin työhön tahansa millä hinnalla tahansa, eivätkä pysty vai-kuttamaan työoloihinsa. Kaikki väliaikaiset ja ehdolliset luvat tulisi muuttaa pysyviksi. Paperittomat on laillistettava ehdoitta koko Euroopassa. D
Siirtolaisten asema on kautta Euroopan huono lisääntyvien kont-rollimekanismien vuoksi. Turvapaikkajärjestelmä ei edusta siir-tolaisille turvaa, vaan uhkaa. Samaan aikaan siirtolaiset joutuvat karkottamisen pelossa työskentelemään surkeissa työsuhteissa.
Euroopan unioni pyrkii taloudelli-sella ja poliittisella painostuksella siir-tämään rajavalvon-nan lähialueiden valtioille.
Tiukka viisumipoli-tiikka yhdistettynä rajavalvonnan kiris-tämiseen pakottaa ihmiset turvautu-maan hengenvaa-rallisiin liikkumis-muotoihin.
Niin sanottua lai-tonta siirtolaisuutta tuottaa nimen-omaan politiikka, joka väittää hallit-sevansa sitä.
Seuraa Vapaa liik-kuvuus -verkoston toimintaa:
http://vapaaliikku-vuus.net/
Kesäkuussa 2009 sadattuhannet Iranin istuvaa presidenttiä vastus-tavat mielenosoittajat kokoontuivat kaupunkien kaduille. Puolisoti-laalliset joukot tukahduttivat protestit, ja tuhansia pidätettiin. Myös Suomessa järjestettiin mielenosoituksia.
Iranissa, maassa, jossa pelkistä ”moraalisista rikkeistä”, kuten juhlimisesta, voi saada tuomion, poliittisella aktivistilla ei ole ihmis-oikeuksia. Tämän Mehran, 25, sai kokea ensimmäisen kerran jo hyvin nuorena maalattuaan seinään ”vihaan islamisti-hallintoa iskulau-seen”. Seinämaalaus johti vankilareissuun ja kidutukseen. Miehen ahdinko jatkui myöhemmin armeijassa, josta hän lopulta pääsi pake-nemaan Turkin kautta Suomeen.
Vaino ei kuitenkaan ole hiljentänyt Mehrania. Hän on Suomessa asuessaan järjestänyt mielenosoituksia Iranin suurlähetystön edessä sekä yrittänyt luoda uraa Iranin hallintoa kritisoivana poliittisena laulajana.
Mehran on esimerkki turvapaikanhakijasta, jota vainotaan hänen poliittisen mielipiteensä vuoksi – ja jota odottaisi käännytyksen myötä kidutus ja vankilatuomio.
Ulkomaalaislain mukaan ketään ei saa käännyttää alueelle, jolla henkilö voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.
Tästä huolimatta maahanmuuttovirasto päätti käännyttää Mehra-nin. Asiasta on valitettu hallinto-oikeuteen. Mehran elää Suomessa ja odottaa oikeuden päätöstä. D
Kuuntele Mehranin ja Sahand DT:n Radde Pa -duon biisejä osoitteessa myspace.com/raddepa.
iranilainen turvapaikanhakija mehran:
”en voi palata kotimaahani”
SiiRtolaiStENPaKENEVa liiKE teksti Katja Tuominen, kuva Tero Leponiemi
Kommentti
� Yes we Dan
Danin ensimmäinen opiskelupaikka oli Teknillinen korkeakoulu, jossa hän opiskeli tietotekniikkaa ja sisällön-tuotantoa. Opiskelupaikka kuitenkin vaihtui Helsingin yliopistoon, josta hän valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 2005. Tutkintoon kuului sosio-logian ja journalismin opintoja.
Vietettyään välivuoden Sambiassa Dan palasi Suomeen opiskelemaan, tällä kertaa Tampereen yliopistoon. Antropologiaa ja kansainvälisiä suhtei-ta sisältänyt poikkitieteellinen maiste-rintutkinto irtosi vuonna 2008. Danin gradu käsitteli rasisminvastaista työtä Suomessa.
“Kehitys kohti maksullista opiskelua ja yritysten sanelemaa opetusohjelmaa pitää pysäyttää alkuunsa. Tasa-arvoiset opiskeluehdot ovat asioita, joista ei pidä tinkiä,” Koivulaakso sanoo.
Opiskelu
Eduskuntavaaliehdokas Dan Koivulaak-son poliittinen herääminen tapahtui vai-heittain 2000-luvun taitteessa. Armeijas-sa ollessaan hän kiinnostui Amnestysta luettuaan järjestön kannanottoja aseis-takieltäytymisestä.
Dan menikin mukaan Teknillisen kor-keakoulun Amnesty-ryhmään aloitettu-aan opiskelut. Kampus-tv:n toimittajana Dan teki juttuja muun muassa Asunnot-tomien yöstä ja No Border -mielenosoi-tuksesta. Esikuvana oli tuolloin toiminut Vaikuttava tietotoimisto.
Dan pääsi töihin Amnestylle vuonna 2003 - ensin feissariksi, sitten toimis-tosihteeriksi ja markkinointivastaavak-si. Työt jatkuivat vuoteen 2005.
Politiikka
Toiminta Amnestyssa sai Danin kiin-nostumaan siirtolaisuuskysymyksistä: ”Mitä pidempään olin Amnestyssa, sitä tärkeämmäksi koin miettiä rakenteel-lisia juttuja”. Siirtolaisiin kohdistettu kontrolli laajennetaan usein myös mui-hin ihmisiin, esimerkkinä biometristen passien käyttöönotto.
Toisaalta Dan muistuttaa siirtolai-suudessa olevan kyse myös kapitalismin tuotantosuhteista: oikeudettomat siirto-laiset ovat halpaa ja joustavaa työvoimaa pääoman tarpeisiin.
Siirtolaisuus
Ehdokas miljoonan marginaalista Teksi: Aaron kallinenKuva: Kukka Ranta
1980
1998 2005 bd (before dan)
Puoli vuott
a Sambia
ssa 20
05.
Dan opiskele
e Tampere
en yliopis
-
toss
a ja to
imii
kansala
isjärje
stöis-
sä 20
06–2008.
Dan synty
y Helsi
ngissä 1.
10.19
80.
Isra
elin p
äämin
isteri
Jitzh
ak
Rabinin
murh
a 1995 h
erätt
ää
kiinnost
uksen Lähi-I
tää kohta
an.
Vaihto
-oppila
ana Iow
assa,
Yhdysvallo
issa 19
97–19
98.
Dan kirj
oittaa ylio
ppilaaksi
Brändö g
ymnasie
tista
2000.
Toimin
taa Teknill
isen kork
ea-
koulun k
ampus-
tv:s
sa 20
02 - 20
03.
Amnest
ylla tö
issä 20
03–20
05.
Dan valitaan V
asem
mist
onuorten
puheenjohta
jaksi
2009.
www.dankoivulaakso.fi 7
Eduskuntavaalit �7.�.�0��, Helsinki
Työ
Ruohonjuuritason kansalaisliikkeet ovat tulleet Danille tutuik-si. Tutustuttuaan mielenosoitusmatkalla Belgiassa suomalai-siin aktivisteihin, Dan ryhtyi toimimaan talonvaltausliikkees-sä ja Vapaa liikkuvuus -verkostossa.
Dan on ollut aktiivinen Itä-Euroopan romanien puolustaja. Romanien kohtelu viranomaissyrjinnän oravanpyörässä saa Danilta tuomion: ”Ihmisiä ei voi leimata rikollisiksi pelkän syntyperän perusteella”.
Lähi-idän mutkikas tilanne havahdutti syksyllä 1995, kun Israelin pääministerin Jitzhak Rabinin murha keskeytti rippikoulun isos-koulutuksen. Israelilaisen äärioikeistolaisen ampujan teko keskeytti rauhanneuvottelut. Tapaus osoitti, ettei Lähi-idässä ole kaikki kohdal-laan.
Amnesty ja Vasemmistonuoret tarjosivat kanavia toimia asian puolesta. Dan työskenteli myöhemmin Vasemmistonuorten Palestii-na-koordinaattorina ja pääsi myös vierailemaan paikan päällä Länsi-rannalla.
Kansainvälisen yhteisön on ryhdyttävä toimiin konfliktin ratkai-semiseksi: ”EU:n on asetettava Israel kauppasaartoon ja vaadittava Israelilta YK:n päätöslauselmien noudattamista eli vetäytymistä mie-hitetyltä Länsirannalta”.
Palestiina
Lukioon saakka Danin ykkösharrastus oli koripallo. Myöhemmällä iällä iski innostus kamppailulajeihin. Dan aloitti Krav Magalla, jatkoi sitten thai-nyrkkeilyyn - kunnes tutustui vapaaotteluun. Vapaaottelu tuotti heti fiiliksen, että tätä pitää jatkaa muiden lajien rinnalla.
Danin mielestä laji ei ole hurjan maineensa veroinen: ”Vapaaotte-lussa on paljonkin sääntöjä. Lajin maine johtuu sen alkuajoista, jol-loin sääntöjä ei juuri ollut”.
Kamppailulajien ohessa Dan harrastaa kesällä juoksua ja talvisin hiihtoa. Puolimaraton taittui kesällä vajaan parin tunnin aikaan. Pitkillä lenkeillä tutustuu myös hyvin kaupunkiin.
Kamppailulajien hurmaa
Dan on viimeisen kymmenen vuoden aikana työskennellyt yli 50 työsopimuk-sella mm. toimittajana, järjestötyönte-kijänä, tutkimusavustajana, varasto-miehenä, lähettinä, muuttomiehenä, toimistosihteerinä, kääntäjänä ja ravin-tola-alalla
Yhteiskunnalliset liikkeet
Työelämän kysymykset ovat Danin keskeinen intohimon kohde. Vuoden 2006 EuroMayDayn myötä virinnyt prekariaattikeskustelu kuvasi hänen omaa elämäänsä täydellisesti. Työhistoria koostui freelance-töistä ja pät-kätöistä, kuten monilla muillakin.
Prekariaattiliike ja EuroMayDayt aloittivat keskustelun työelämän muutoksesta sekä vaativat taattua toimeentuloa kaikille perustulon muodossa. Nykyään ammattiliitotkin ottavat varovasti kantaa pätkätyö-läisten puolesta, mutta ne ovat reagoineet hitaasti.
”Varsinkin vuokratyöläisten asemaa pitäisi parantaa nopeasti”, Dan vaatii.
Dan oli mukana kirjoittamassa pamflettia Radikaaleinta on arki, joka jatkaa prekariaattiliikkeen aloittamaa keskustelua lanseeraamalla kä-sitteen miljoonan marginaali.
”Pitää olla ratkaisu siihen, että työ ulottuu yhä enemmän vapaa-ajal-le. Monet joutuvat esimerkiksi odottamaan kotonaan puhelimen ääres-sä, milloin pitää lähteä töihin”, Dan muistuttaa.
Prekariaatti barrikadeille
Dan liittyi Vasemmistonuoriin muutta-essaan Tampereelle 2006. Hän toimi Hä-meen Vasemmistonuorissa ja työskenteli Vanun Palestiina-hankekoordinaattori-na. Samaan aikaan Dan toimi myös Am-nestyn Suomen osaston johtokunnassa ja Pakolaisneuvonnan hallituksessa.
Vuonna 2009 Dan nousi Vasemmis-tonuorten puheenjohtajaksi teemanaan etenkin työntekijöiden oikeudet. Niinpä järjestö aloitti Ilmianna pomosi -kam-panjan ja on vaikuttanut muutenkin reilumman työelämän puolesta.
Vasemmistonuoret
2015
2012 2014ad (after dan)
Sukupuolineutr
aali avio
liitto
laki
Suomeen sa
adaan 2014
.
Lukukausimaksu
kokeilust
a luo-
vutaan ja
lukio
kirjoist
a saadaan
maksu
ttom
at 2011
.
Suomeen sä
ädetään m
inim
ipalk
ka-
laki j
a freela
ncere
iden so
siaalit
ur-
vasta p
oistuu eria
rvoist
ava tekijä
2012
.Dan ju
oksee m
arato
nin ja
pääkau-
punkiseudulle
säädetä
än ruuhka-
maksu
t 2012
.
Pankit la
iteta
an kurii
n ja Suom
een
luodaan k
ansanpankki V
asem
mist
on
esitykse
n mukais
esti 2
012.
Perust
ulo 20
13.
Mets
älän sä
ilöönotto
keskus l
akkau-
teta
an 2014
.
Ydinvoim
asta p
äätetä
än luopua 20
14.
Suomi l
opettaa ase
kaupan Isra
elin
kanssa 20
11.
Dan valit
aan
eduskunta
an 2011
� Yes we Dan
Pon
tus
Pu
ro
ku
ru
Dan aiheestablogissaan:
”Yhteiskuntata-kuu tarkoittaa, että jos nuorelle ei löydy työpaik-kaa tai sopivaa opiskelupaikkaa hän joutuu il-maistyöhön har-joittelun muo-dossa. Minun on vaikeaa nähdä miten tällaiset hätäaputyöt ovatperusteltavissa 2010-luvulla, joka kriisistä huoli-matta on vauras-ta aikaa.”
Koko teksti:
dankoivulaakso.fi/blogi
Paskaduuneista leppoisaan arkeenViime syksynä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Mainettaan parempi työ –raportti kertoi, että suomalaiset ovat tyytyväisiä työhönsä. Samaan aikaan Radikaaleinta on arki –pamfletti paljasti työelämän todellisuuden karun puolen.
Radikaaleinta on arki -pamfletin materiaalina käytettiin Vasemmistonuorten Ilmianna pomo-si -kampanjassa kerättyä tietoa työntekijöiden huonosta kohtelusta ja lainvastaisuuksista.
Kirjoittajat vaativat kaikille yhtäläistä oi-keutta turvattuun toimeentuloon ja pohtivat, onko mahdollista synnyttää uusi liike ajamaan työtä tekevien etua.
Työntekijöiden aseman heikentymisestä to-distaa selvimmin tuloerojen kasvu, sanoo Mii-ka Saukkonen, yksi pamfletin kirjoittajista.
”Palkat eivät ole seuranneet pääomatulojen nousua. Pienipalkkaisimmat ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.”
Nykyisin moni on köyhä siitäkin huolimatta, että tekee töitä. Palkansaajien tutkimuslaitok-sen mukaan työntekijöistä kolme prosenttia on köyhiä. Määräaikaista työtä tekevistä köyhiksi arvioidaan 10 prosenttia ja itsensä työllistävistä yrittäjistä 17 prosenttia.
Miika Saukkonen nostaa esiin myös yleisty-neen freelancereiden, vuokratyöntekijöiden ja harjoittelijoiden käytön.
”Vakituisia työntekijöitä koskevat monet edut, jotka eivät ulotu tilapäisiin.”
kÖYhÄ aika
Vuokratöiden ja tilapäisten työsuhteiden maail-massa työvalmiudessa täytyy olla kaiken aikaa. Lopputuloksena on helposti se, että työtä ja muuta elämää on hankalaa erottaa toisistaan.
Vasemmistonuorten Ilmianna pomosi -kam-panja osoitti esimerkiksi, että työnantajat eivät laadi työvuorolistoja lain vaatimassa määrä-ajassa.
”Käytämme tästä ilmiöstä käsitettä ajan köy-
hyys. On vaikea hallita aikaansa, kun on epä-varmuutta toimeentulosta”, Saukkonen sanoo.
Tutkija ja ay-aktivisti Päivi Uljas on tutkinut ammattiyhdistysliikettä ja suomalaista sosi-aaliturvaa. Hän lisäisi työelämän varjopuolten listaan harmaan talouden, jonka piirissä laiste-taan niin veroista kuin työnantajan lakisäätei-sistä velvoitteista työntekijää kohtaan.
Työntekijöiden kanssa samassa veneessä ovat myös monet itsensä työllistävät yrittäjät.
”Yrittäjät pannaan kilpailemaan toimeksian-noista. Se alentaa heidän työnsä hintaa”, Uljas sanoo.
uusi nÄkÖkulma tYÖelÄmÄÄn
Mitä epäkohdille sitten voidaan tehdä?Saukkonen ja Uljas ovat yhtä mieltä siitä,
että ammattiyhdistysliike on reagoinut hitaasti vuokra- ja freelancetyön kaltaisiin ilmiöihin. Saukkosen mukaan esimerkiksi useat työnteki-jät kokevat, että liittojen päätöksenteko tuntuu etäiseltä. Liittojen ajamat asiat eivät tunnu omilta.
Työntekijöiden tuoreessa muistissa ovat myös hiljattain julkisuudessa puidut ay-johtajien hulppeat eläke-edut.
Miika Saukkonen kaipaa työväenliikkeeltä kokonaisvaltaista näkökulmaa työelämään. Hänestä liittojen tulisi ajaa yleistä minimipalk-kaa, työajan lyhennystä ja sosiaaliturvan uudis-tamista yhtenäisen perustulon suuntaan.
”Meidän pitää taistella paremman arjen puo-lesta, sen, että aikaa jää muullekin kuin työlle.”
Päivi Uljaksen mukaan taloudellisen turvan
parantaminen on kaikkien työssäkäyvien yhtei-nen etu.
”Voitaisiinko ajatella, että vuokra- ja osa-aikaisilla työntekijöille kuuluisikin vakituisia parempi palkka”, hän pohtii.
suoraa toimintaa etujen puolesta
Päivi Uljas muistuttaa, että ammattiyhdistys-liike on esittänyt tukun uudistusehdotuksia työntekijöiden aseman parantamiseksi. Kyse on viime kädessä liikkeen halusta käyttää voi-maansa.
Miika Saukkosen mielestä ay-toimintaan kannattaa etsiä toimintamallia sekä työvä-enliikkeen juurilta että uusista verkostoista. Sellainen on esimerkiksi Vastavoima-verkosto, joka on tukenut ammattiliittojen työtaisteluja mediahuomiota keränneillä tempauksillaan. Liittojen on myös satsattava nykyistä enemmän työpaikkatason toimintaan esimerkiksi palk-kaamalla työpaikalta toiselle kiertäviä tes-neu-vojia.
”Ehkä kaikkein tärkeintä on lisätä työnteki-jöiden asiantuntemusta, keskinäistä solidaari-suutta ja työtaisteluvalmiuksia työpaikkatasol-la”, Saukkonen summaa. D
Veera Nuutinen
Vastavoima -ryhmä tuki elintarviketyöläisten lakkoa järjestämällä mielenosoituksen ja tem-pauksia. Mielenosoitus päättyi Elinkeinoelä-män keskusliiton eteen osoittaakseen, ketkä vievät Suomen perikatoon.
www.dankoivulaakso.fi �
Nykytyöelämässä työn itsenäisyys tarkoittaa yksinäisyyttä ja yhteisöllisyys puolestaan kaikkien sosiaalisten kykyjen aset-tamista yrityksen palvelukseen. Lopputuloksena on kaikkien kilpailu kaikkia vastaan ja lopulta kollektiivisen solidaa-risuuden murentuminen. Tämähän jo tiedetään. Onneksi Radikaaleinta on arki -pamfletin kirjoittajat eivät tyydy työ-elämän kurjistumisen surkutteluun tai kadotetun kulta-ajan muisteloihin, vaan kartoittavat vaihtoehtoista vastarinnan strategiaa uudelle prekaarille työväelle.
Teos keskittyy prekariaattiin, jolle työ ja toimeentulo on epävarmaa ja elämän suunnittelu siksi vaikeaa. Aika kuluu oman persoonan markkinoinnissa ja työkyvyn ylläpitämi-sessä. Töistä kilpaillaan, työsuhteet vaihtuvat ja työehdoilla luututaan lattioita.
Tekijät kuvaavat prekariaattia miljoonan ihmisen margi-naaliksi. Kun kaikki pätkätyöläiset, vuokratyöntekijät, työt-tömät ja yksinyrittäjät lasketaan yhteen, lukemaksi saadaan hulppeat 915 000 ihmistä, siis kolmannes työvoimasta. Las-kelmasta puuttuvat vielä apurahatutkijat, siirtolaistyövoi-ma, pimeän työn tekijät, muutaman hengen pienyritykset sekä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteet ja opiskelijat. Tämän ihmisjoukon elämäntilanteet ovat hyvin-kin vaihtelevia. Kaikki heistä eivät koe toimeentulon epävar-muutta tai turhautumista. Mutta monet heistä kokevat.
Kirjoittajat kutovat prekaarien työläisten kokemukset osaksi yhteistä vastarinnan kertomusta. Miten hajanainen väki voisi luoda jaettua työläistietoisuutta? Millaiset intressit yhdistävät työnvuokrausfirman siivoojaa ja apurahatutkijaa? Näihin kysymyksiin kirjoittajat - itsekin prekaarit työläiset - luonnostelevat vastauksia. Vääryyden kokemuksista kum-puava muodoton viha on puettava rakentavaksi luokkatietoi-seksi politiikaksi.
Kirjoittajien mukaan ihmiset kaipaavat yksinkertaisia asioita: leppoisaa arkea, mielekästä tekemistä, kohtuullista toimeentuloa, mahdollisuutta suunnitella elämää ja kehittyä ihmisenä. Näiden toiveiden toteutuminen edellyttää yhteis-kuntaa, jossa työ ei vaadi kaikkea aikaa, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole vain harvojen etuoikeus eikä oikeus terveydenhuoltoon tai sivistykseen ole riippuvainen yksilön taloudellisesta asemasta.
Vaihtoehtoisen elämäntavan malli rakentuu arjen kamp-pailuissa – siinä missä uusi luokkatietoisuuskin. Kirjoittajat
puolustavat yhteisvarallisuutta mielekkään elämän perusta-na. Kattavat ja ilmaiset julkiset palvelut, tiedon ja koulutuk-sen avoimuus sekä vastikkeeton ja riittävä perustulo raken-tavat perustan yhteisölle, jossa elämällä on muutakin arvoa kuin vaihtoarvo. Yhteisresurssien rinnalle tekijät nostavat vertaistuotannon ja osuuskuntamuotoisen työn järjestämi-sen.
Työntekijöiden jatkuva sopeuttaminen uusiin joustaviin työsuhteisiin on osunut yksiin julkisten palveluiden yksityis-tämisen kanssa. Kirjoittajien mukaan tämä ei ole sattumaa, vaan tietoisen oikeistolaisen luokkapolitiikan lopputulos. Toi-meentulon epävarmuus ja niukkuus pakottavat hakeutumaan töihin millä ehdoilla hyvänsä. Pääoman monologia vastaan pamfletti asettaa perustulon ja työläisten organisoiman yh-teistuotannon.
Kyse ei ole vähemmästä kuin kapitalistiselle palkkatyölle ja kuluttamiselle vastakkaisesta uudenlaisen elämäntavan alkusolusta. D
Janne Hernesniemi
Dan Koivulaakso, Anna Kontula, Jukka Peltokoski, Miikka Saukkonen & Tero Toivanen: Radikaa-leinta on arki. Into Kustannus, 2010.
Radikaaleinta on ladattavissa maksuttomana äänikirjana osoitteessa: www.kslradio.fi/archives/6591
muutakin arvoa kuin vaihtoarvo
Virallinen Suomi käy viivytystaistelua varjotaloutta vastaan. Tällä hetkellä voitolla näyttäisi olevan jälkimmäinen. Har-maan talouden arvioidaan kasvaneen ainakin 5,5 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaa noin 5 mil-jardin veromenetyksiä vuosittain.
Poliitikot paheksuvat äänekkäästi varjotaloutta, mutta jät-tävät usein mainitsematta, että talousrikollisuus ja laillinen elinkeinoelämä ovat tiukasti toisiinsa kietoutuneita. Samoin unohdetaan, että valtaosa harmaan työn tekijöistä on suo-malaisia, ja että järjestäytyneen talousrikollisuuden ruohon-juuritasolta löytyy enemmän työvoiman hyväksikäyttöä kuin vapaaehtoista vilppiä. Harvapa meistä luopuu vapaaehtoisesti eläketurvasta, sairauspäivärahasta ja tapaturmavakuutukses-ta.
Harmaa talous ja sen aiheuttamat ongelmat vaatisivat paljon vakavampaa pohdintaa kuin pelkän paheksunnan. Puutteellinen taudinmääritys kun johtaa helposti vääriin lääkkeisiin: tässä tapauksessa yksipuolisesti byrokratian ja rangaistusten lisäämiseen.
Viranomaisvalvonnasta on toki hyötyä järjestäytyneen ja laajamittaisen rikollisuuden hillitsemisessä, mutta isoja kaloja pyydystettäessä työntekijöiden oikeudet jäävät helposti jalkoihin. Näin todennäköisesti kävi muutama vuosi sitten perustetun poliisin talousrikosyksikön toiminnassa. Useissa tapauksissa oli mukana erittäin haavoittuvassa asemassa ole-vaa ulkomaalaista työvoimaa, mutta hyväksikäytöstä nostet-tiin vain muutamia epäilyjä.
Tänä vuonna pimeän työn tekijöille on ehdotettu entistä tiukempia rangaistuksia. Ajatus on kestämätön ainakin niin kauan, kun viranomaiset eivät onnistu erottamaan moniala-rikollista ihmiskaupan uhrista.
Lisäksi osa harmaasta taloudesta on itsenäisten työnteki-jöiden tai pienten porukoiden itsenäistä kuutamourakointia.
He ansaitsevat pimeistä alansa töistä saman ver-ran tai hieman enemmän kuin verokirjalla saisivat. Epävarmaksi jää, kuinka paljon uudet rangaistukset vaikuttaisivat heihin. Nykyi-set jälkiverot ovat jo riittävä riski pelottamaan arkajalat pois pelistä.
Harmaan talouden piiriin kuu-luu myös toiminta, jossa motiivina on enemmänkin naapuriapu kuin taloudel-linen hyöty. Tällainen satunnainen puuhastelu nimellistä korvausta vastaan on olennainen osa kaikkia toimivia ihmis-yhteisöjä ja vain totalitaristinen valtio voi edes toivoa verotta-vansa sitä. Monet tutkijat pitävätkin epävirallista mikrotalo-utta myönteisenä ilmiönä.
Varjotalouden eri puolilla ei siis välttämättä ole paljoakaan tekemistä keskenään. Jotkut tahkoavat veronkierrolla mil-joonavoittoja siinä missä toiset nikkaroivat ikkunaremontin parista koskenkorvapullosta. Harmaalla taloudella voidaan tarkoittaa yhtä hyvin teinien koiranulkoilutusbisnestä kuin ihmiskauppaa.
Päättäjien innokkuus harmaan talouden niputtamiseen yhdeksi ”talousrikollisuudeksi” johtaa siihen, ettei toimen-piteitä osata valita ja kohdentaa viisaasti. Valvonta ja ran-gaistusten koventaminen torjuvat tietynlaista varjotaloutta, toisinaan taas olisi tärkeämpää keskittyä työntekijöiden ase-man parantamiseen. Sekin pitää uskaltaa sanoa ääneen, että joskus harmaa talous on yhteiskunnan etu. D
Anna Kontula, tutkija
Harmaalla on monta sävyä
Harmaa talous ja sen aiheuttamat ongelmat vaa-tisivat paljon vakavampaa pohdintaa kuin pelkän pahek-sunnan.
arvio
Kolumni
miljoonan marginaali suomalaisilla tYÖmarkkinoilla
Lähde: Työvoimatutkimus 2009, Tilastokeskus. Radikaaleinta on arki, sivu 31.
2008 2009Työttömiä 174 000 221 000Määräaikaisissa työsuhteissa 332 000 310 000Vuokratyöntekijät 31 000 23 000Yksinyrittäjät (pl. Maa-, metsä-, ja kalatalous) 154 000 160 000Osa-aikatyö (jatkuva) 196 000 201 000
Yhteensä 885 000 915 000
tilasto
�0 Yes we Dan
Joskus kaipaan boikottilistoja niiden yksin-kertaisuuden vuoksi. En halua käyttää tunti-kaupalla aikaa yritysten arviointiraporttien kahlaamiseen ja eettisyyden todistelun ve-rifiointiin. Kuluttajana on siitä huolimatta tehtävä valintoja. Yritän valita vähemmän ja enemmän riistävän tomaatin väliltä. Maan-tieteellinen leveysaste on oikeastaan ylipäänsä väärä tomaattien syömiseen läpi vuoden.
Ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tar-vitaan kuitenkin rakenteellisia muutoksia. Tarvitsemme ilmastolain, joka velvoittaa vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä vuosittain. Tarvitsemme kansantaloudellisen skenaarion, jossa on lähtökohtana luonnon-varojen kulutuksen laskeminen kestävälle tasolle. Tarvitsemme verotuksen, joka ohjaa joukkoliikenteen käyttöön, ekologiseen tuo-tantoon ja vähäiseen pakkaamiseen. Sähkön, lämmön ja veden kulutusta voitaisiin verottaa progressiivisesti tietyn määrän ollessa kevyesti verotettua.
Eliölajit häviävät, joka kymmenes on Suo-messa uhanalainen. Metsiä on suojeltava eri-tyisesti Etelä-Suomessa, ja Metso-ohjelman jat-kuminen on taattava. Tarvitsemme ohjelman estämään ojittamattomien ja luonnontilaisten
soiden hävittämisen sekä aloittamaan talous-metsäalueiden soiden ennallistamisen. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara muualla paitsi keskustalaisten mielikuvituksessa.
Toimiva raideliikenne on myös lähes uhan-alainen. Lisää rahaa raiteille ja autoilulta pois. Työaikaa tulisi lyhentää ja näin parantaa ih-misten hyvinvointia, sillä kansantuotteen kas-vu ei ole sitä enää teollisuusmaissa lisännyt. Myös ympäristökriisi edellyttää materiaalisen talouskasvun tavoitteen hylkäämistä.
Luomutuotantoa tulee lisätä massiivisesti. Martina Reuteria lainatakseni, tomaatit voi-vat ratkaista turkistarhakysymyksen. Siispä kasvihuoneita Pohjanmaalle! Kompromissi, myönnetään. Eikö ne voisi toimia ekologisella energialla?
Jos ihmiset ottaisivat tuotantovälineet hal-tuunsa, olisivat tuotannon ehdotkin eri tavalla ihmisten määriteltävissä. Kuluttaja voi tehdä valintoja, mutta kulutuksen kasvulle perus-tuva järjestelmä ei tue ihmistä todellisten ratkaisujen tekemisessä. On vaadittava järjes-telmätason muutoksia, mutta myös pohdittava vaihtoehtoja itse järjestelmälle.
Sillä välin: ilmastolaki, Metso-rahat ja työ-ajan lyhennys! D
Ihmisoikeudet ovat pop. Kaikki kannattavat niitä ja kaikki puhuvat niistä. Mutta samaan aikaan ihmiset kärsivät kaikkialla maailmassa.
Ihmisoikeuksien syntyhistoriasta on mon-ta tarinaa. Niitä yhdistää tapa nähdä oikeudet yksilön - vauraan valkoisen miehen - aseena vallanpitäjiä vastaan.
Syntyhistoriasta ovat lähtöisin myös ihmis-oikeuksien suuret paradoksit.
1) Oikeudet nähdään yleismaailmallisina, mutta niiden toteutumisen valvominen jää yksittäisille valtioille. Samalla oikeudet koske-vat yleensä vain näiden valtioiden kansalaisia. Ilman ”oman” valtion suojaa yksilö on lainsuo-jaton.
2) Oikeudet ovat kansalaisten suoja valtioita vastaan, mutta vain sama valtio pystyy takaa-maan kansalaisille oikeudet - ”pukki on kaali-maan vartijana”.
Frank Johansson,Amnesty
Internationalin Suomen osaston
toiminnanjohtaja
Attitydklimatet i Finland har blivit kallt och rått: folks värde mäts allt oftare i pen-gar och konservatismen har oväntat gjort en framgångsrik comeback.
Förråandet av samhällsklimatet sker inte över en natt, utan det sker gradvis.
Det är inte en självklarhet att tio män-niskor kan vandra förbi en medvetslös man på gatan förrän en elfte hajar till och räcker en hand. Folk verkar ha vant sig vid att man inte behöver ta ställning till de tusentals hemlösa och utslagna i samhäl-
let.Det är inte heller någon slump att man
i dagens Finland nästan ostört kan spy galla över flyktingar på tidningars diskus-sionsspalter på ett kränkande och rasis-tiskt sätt. För att inte tala om den verbala och ibland fysiska terror immigranter blir offer för i metron. Denna förändring har skett snabbare, men inte utan att de rasis-tiska attityderna länge har legat och pyrt på många håll i samhället.
Negativa förändringar inträffar inte över en natt, men de sker garanterat om man stilla tigande tillåter det.
Det är idag viktigare än någonsin att ta plats i det offentliga rummet. Därför är det så viktigt att aktivt kämpa mot bostadslös-het och för allas rätt till tak över huvudet samt för en garanterad grundinkomst åt alla oavsett ursprung. Grundinkomsten skulle också vara ett led i att motarbeta den motbjudande tanken om hur mycket en människa är värd. Hur mycket under-stöd får den och den -pratet skulle snart vara ett minne blott.
Problemet med nationalismens och kon-servatismens starka frammarsch i den fin-ländska politiken är att det blir symboliska frågor som hamnar i debattens centrum. Ta det dagliga tjatet i tidningarna och på debattspalterna om vad som just denna dag är fel med invandrarna - frågan har fått oproportionerlig uppmärksamhet. Och när uppmärksamheten i nio fall av tio går ut på att skuldbelägga och stigmatisera de annorlunda - ja då är soppan klar.
Lena Sundström skriver i den välskriv-na boken Världens lyckligaste folk om hur Danmark kunde bli så främlingsfientligt. Där lyfter hon upp hur en skrämmande ut-veckling inträffat i flera europeiska länder. När politiker och medborgare blir trötta på att diskutera de stora frågorna om ekono-mi, fördelning, skatter och välfärd – frågor
där vänstern och högern traditionellt haft tydliga och olika åsikter – då övergår man i en politisk debatt om vad som är rätt och fel. Politisk debatt blir för många nöje och slö förströelse framför datorn. De som lider är de resurssvaga och oorganiserade - de som blir objekten för den vulgära politiska debatten.
Därför finns det alla skäl att reagera mot varje påhopp på flyktingar och invandrare, vare sig det sker på Internet eller genom rasistiska eller främlingsfientliga affischer och dekaler på lyktstolpen eller elskåpet i dina hemknutar.
Det är på de lokala gräsrötternas ansvar att staden är välkomnande för alla
människor som vill värna om jämlikhet och människovärde. Och jo: då blir gatu-bilden inte välkomnande för xenofober, extremnationalister och jämlikhetens motståndare. D
Klart vi kan
Marcus Floman, journalist från Helsingfors
Pitkään ihmisoikeudet olivat kylmän sodan kiistakapulana. Länsi puhui kansalaisvapauk-sista ja itä taloudellisesta perusturvasta. Berlii-nin muurin murtumisen jälkeen ihmisoikeudet on useimmiten yhdistetty luonnolliseksi osaksi lännen liberaalidemokraattista markkina-talouteen perustuvaa järjestelmää. Tämä on ongelmallista, sillä sama järjestelmä tuottaa ihmisoikeusloukkauksia, joiden kohteina ovat esimerkiksi naiset, vähemmistöt, köyhät ja maahanmuuttajat. Edelleen oikeudet koskevat vain vauraita valkoisia miehiä.
Kun länsi puhuu ihmisoikeuksista, se puhuu valitettavan usein omasta yhteiskuntamallis-taan. Ihmisoikeuspuheesta on tullut osa val-tioliturgiaa: kaikki valtiot kannattavat niitä ja ilmoittavat edistävänsä niitä. Sitä ei uskoisi, kun selailee Amnestyn vuosiraporttia. Samalla kun ihmisoikeuksista on tullut valtaapitävien kieli, oikeuksien merkitys on muuttunut. Ne eivät enää ensisijaisesti ole heikkojen ase valtaa vastaan, vaan osa vallankäytön legitimointia. Vaikka sitten niin, että ihmisoikeuksien nimis-sä puolustetaan Afganistanissa käytävää sotaa.
Myös arkikielessä oikeuspuhe leviää. Tah-doistamme tulee oikeuksia. Näin käy vaikka-pa Sophie Kinsellan romaaniin perustuvassa elokuvassa Himoshoppaajan salaiset unelmat, jossa päähenkilö ilmoittaa, että kalliiden alus-vaatteiden ostaminen on perusihmisoikeus. Oikeuspuhetta käytetään siis myös yksilöiden itsekkyyden oikeuttajana.
Onko ihmisoikeuksien inflaatiosta ulos-pääsyä? Mielestäni on, jos muistetaan, että oikeudet kuuluvat ensisijaisesti niille, jotka on suljettu yhteiskunnan ulkopuolelle. Ihmisoi-keudet eivät ole valtion omaisuutta eivätkä osa kulutuskulttuuriamme. Ihmisoikeuksissa ei ole kyse Suomen edusta eikä minun, vaan toisen oikeuksista. Mittarina on oltava romanikerjä-läisen, kehitysmaan köyhän maanviljelijän ja maahanmuuttajan oikeuksien toteutuminen. D
toisen oikeudet
Ihmisoikeuspu-
heesta on tullut
osa valtioliturgiaa.
Det är idag viktigare än
någonsin att ta plats i
det offentliga rummet.
Jos ihmiset
ottaisivat
tuotantovälineet
haltuunsa, oli-
sivat tuotannon
ehdotkin eri
tavalla ihmisten
määriteltävissä.
Elina Turunen,ympäristöaktivisti
tomaattien leveysaste
Vieraat
www.dankoivulaakso.fi ��
I augusti 2010 utropade den amerikanska tek-nikoptimistiska tidningen Wired att “Webben är dött. Länge leve Internet”. Orsaken låg i de “apps” som allt mer kommit att ersätta de tra-ditionella webbläsarna såsom Explorer eller Firefox. App står för “application software” och associeras idag främst med de otaliga program-men på Apples mobila enheter iPhone och iPad. Medan traditionella webbläsare kan användas till nästan vad som helst, är varje app gjord för att fylla ett begränsat syfte – vare sig det hand-lar om att twittra från mobilen eller läsa Lonely Planet. Redan för att se vad för apps Apple bjuder på sina sidor måste jag koppla om från Firefox till iTunes Store.
Apple driver övergången till apps hårt, men är inte ensam om utvecklingen – Skype är en app, Spotify likaså. Den intressanta frågan är vad som händer när allt fler personer riktar sina behov till dessa kanalerna. Apple kan precis som Facebook välja vilka program som går att använda på deras platform. Av de stora webb-läsarna fungerar endast Safari på iPhonen. En ökad centralisering i styrningen av utbud skulle betyda att Internet blev allt mer likt kabel-TV.
App-ekonomin bygger långt på en så kallad freemium affärsmodell: den stora majoriteten av alla tjänster bjuds gratis (free) och vinster görs på reklam samt exklusiva paket för en liten andel av användarna (premium). I den här be-märkelsen vann de politiska piraterna: gratis tillgång är regel, avgifter undantag. Det som däremot fattas är horisontellt utbyte mellan jämlika aktörer, enligt hackeretisk sed.
Utvecklingen öppnar för en kris i piratpo-litiken. Det metaforiska havet som piraterna seglade på delas på gränssnittens nivå upp i allt fler kluster och för en växande andel av nätets användare har det piratpolitiska kravet om gratis tillgång blivit helt ointressant. Naiv tro på att Internet alltid bereder väg för ökad distri-buering av makt måste följaktligen överges. Det blir åter dags att ställa frågor: “vad är internet” och samt följdfrågan “ett hurdant internet vill vi ha”.
Bägge frågor är politiska, de handlar inte om (konsument)moral eller bojkott. Den tillbaka-gång som Wired-skribenterna spår för Webben betyder inte att Internet försvinner. Den distri-buerade arkitekturen är sig ännu lik, största delen av all trafik går fortfarande över det så kallade TCP/IP-protokollet. Istället är det gränss-nitten som upplevt den största förändringen. Förändringen är riktad mot gemene använda-re, den bekväma nätsurfaren. Utvecklingen är ingen slump. Webben blev aldrig den kassakos-sa man lovade på 90-talet. Personer som Steve Jobs och Mark Zuckerberg steg in och ändrade utvecklingen medvetet. De ville hitta “en mo-dell som utnyttjade nätets kraft utan Webbens harmliga bieffekter”.
Med den senaste Wikileaks-läckan i åtanke är det självklart att det inte endast är kommer-siella intressen som pådriver en strypning av det öppna nätet. Om allt fler överger webbläsaren och andra rätt öppna modeller för nätkommuni-kation, blir det antagligen lättare att genomföra drakonisk lagstiftning efter sådana principer som slagits fast av Ipred och Acta-avtalen. Gen-omsnittsanvändaren kommer ändå att vara sen i att märka förändringen.
Det var det horisontella utbytet som från förs-ta början tvingade fram en ökning av gratis till-gång. Den första är inget värd utan den senare. D
Mikael Brunila
Vare sig vi strömmar låtar från Spotify eller läser vår e-post på Gmail är vi helt enkelt “på nätet”. Men för att bedriva nätpolitik krävs det större ny-fikenhet för vad Internet egentligen är.
Centraliseringen av internet
Läs mera på Dans blogg:
”En ny välfärd är antagligen möjlig en-dast genom att bygga upp gemenskaper, som klarar av att ge mening och innehåll i livet utan ökad materiell förbrukning.”
dankoivulaakso.fi/blogi
�� Yes we Dan
Dan Koivulaakso is the chairman of Left Youth in Finland and running for parliament for Left Alliance party. He is a long time human rights activist who has worked extensively for mi-grants rights. You can read more at dankoivu-laakso.fi/in-english. The website is also availab-le in Arabic and Russian.
Dan Koivulaakso är ordförande för Vänsterunga och riksdagsvalskandidat för Vänsterförbundet. Han har länge arbetat med människorättsfrågor och migranters rättigheter. Du kan läsa mera på dankoivulaakso.fi/pa-svenska.
57
On helppo ajatella, että taantumuksellisuus merkitsee pyrkimystä takaisin menneeseen. Onhan heitäkin: kellon taaksepäin kääntäjiä, saavutettujen etujen hukkaajia.
Tavallisin taantumuksellinen ei kuitenkaan vaadi paluuta vanhaan, vaan jäämistä juuri tähän, nykyjärjestelmän määrittämien aitojen sisään. Hän myöntää menneiden edistysaskel-ten arvon ja kannattaa vastaavien muutosten tavoittelemista muissa maissa, mutta lisäuu-distusten vaatiminen omassa yhteiskunnas-samme olisi hänen mielestään vahingollista haihattelua.
”Eiköhän tämä jo riitä”, sanoo taantumuk-sellinen tarkastellessaan menneitä taisteluita, ”nythän on hyvin.”
Ikään kuin maailma olisi valmis.”Olen aina ollut avoimuuden suuri kannat-
taja”, kirjoittaa ulkoministeri Alexander Stubb Wikileaks-kirjeessään Helsingin Sanomille. Seuraavaksi Stubb kuvailee monisanaisesti, miten avoimuus on loppujen lopuksi hyödyllistä vain olemassaolevan järjestelmän asettamiin rajoihin saakka.
Kenties diplomatia toisinaan tarvitsee, ku-ten Stubb esittää, salaisuutensa. Wikileaksin lähetystösähkevuoto paljasti kuitenkin, että nykydiplomatiaan mahtuu paljon salaisuuksia, joiden pitäminen on moraalitonta - ja nykytek-
nologian ansiosta mahdotonta. Näihin seik-koihin Stubb ei kirjeessään ota kantaa, vaan keskittyy esittämään perusteluja eettisesti ja teknologisesti kestämättömän järjestelmän säilyttämiselle.
Samalla kohu havainnollistaa, miltä taantu-mus kuulostaa.
Se kuulostaa Alexander Stubbilta, Hillary Clintonilta ja kymmeniltä muilta kosmeettis-ten uudistusten saralla ansioituneilta poliiti-koilta, joilta on viety keppihevonen. Avoimuu-den ja digitaalisen vapauden puolesta puhuneet ministerit seuraavat maailman muuttumista aitiopaikalta. He tuhisevat, etteivät tätä omilla uudistuspuheillaan tarkoittaneet: järjestelmän rajoja ei sentään ollut tarkoitus siirtää.
Avoimuuden rinnalla on puhuttava demokra-tiasta. Sen rajojen siirtämistä on esitetty Suo-messa harvoin. Tätä nykyä muutosehdotukset tulevat lähes ainoastaan populistisen äärioi-keiston suunnasta.
Vasemmiston puhe konkreettisista demo-kratia-aloitteista, kuten kansalaisaloitteista ja sitovista kansanäänestyksistä, tuntuu vaimen-neen kuuliaisesti. Samalla hetkellä Perussuo-malaiset onnistui saamaan julkisuudessa esille ajatuksen, että juuri populistioikeisto tuntee kansan todellisen tahdon.
Se oli absurdi luovutusvoitto. Viimeiset pari
Rajat on tehty siirrettäviksiDemokratian ja avoimuuden kehittäminen ei ole jaloa, se on välttämätöntä.
Demokraatti-sia ja avoimia yhteiskuntia ei ole, mutta jotkin yhteis-kunnat ovat demokraat-tisempia ja avoimempia kuin toiset.
vuotta olemme eläneet oudossa peilimaail-massa, jossa hämmästyttävän moni tuntuu pitävän luonnollisena sitä, että laitaoikeistolla on yksinoikeus puhua yksilön demokraattisten oikeuksien laajentamisesta. Puheen sisältö on toki jäänyt ohueksi - kuten luonnollista on, kun kukaan ei haasta puhujia tarkentamaan ja todistamaan - mutta puolueiden kannatusluvut kertovat sen tehonneen. En tiedä, milloin vii-meksi Suomessa on jaettu poliittisia irtopisteitä näin paljon ja näin halvalla.
Demokratia ei oikeasti ole mikään hallinto-järjestelmän nimi. Se on saavuttamaton ihan-ne. Avoimuus myös. Demokraattisia ja avoimia yhteiskuntia ei ole olemassa, mutta jotkin yhteiskunnat ovat toki demokraattisempia ja avoimempia kuin toiset.
Demokratia ja avoimuus ovat pakeneva maa-li: kun siirrymme lähemmäs kohdettamme, sen vaatimukset muuttuvat monimutkaisem-miksi. Äänioikeuden saava kansa vaatii pian vaalioikeutta, koulutusta ja vapaata tiedonväli-tystä, jotta kansanvalta toteutuisi paremmin. Vapaa tiedonvälitys synnyttää puolestaan vaati-muksen hallinnon avoimuudesta. Teknologian kehitys laajentaa vaatimukset kansainvälisiksi ja tekee tiedon kontrolloimisesta vaikeampaa.
Silloin taantumukselliset eivät sentään uskalla vaatia askelia taaksepäin. Sen sijaan he paaluttavat järjestelmän rajat senhetkiseen muotoonsa ja julistavat leirin ikuiseksi. ”Tähän jäädään”, stubbit ja clintonit ilmoittavat ja aset-tavat keppihevosensa lepäämään uutta aitaa vasten. ”Hienoa, että jaksoitte taistella. Enää ei tarvitse.”
Väärässähän he ovat. Politiikkaa ei ole aito-jen vartioiminen. Politiikkaa on aitojen siirtä-minen. D
Hanna Nikkanen
tule mukaan tekemään vaalityötä!Äänestyspäivä lähestyy kovaa vauhtia, mutta vielä ehtii kampanjointiin mukaan esimer-kiksi jakamaan tätä vaalilehteä kanssamme! Voit ottaa lehtiä mukaasi vaikkapa töihin, kouluun, suosikkibaariisi tai -kahvilaasi ja harrastuspaikkoihisi.
Pitkin kevättä olemme lukeneet mielipide-mittauksia eri puolueiden kannatusluvuis-ta. Vaalipäivänä näillä ei ole enää mitään merkitystä. Tärkeintä on, että menet itse äänestämään ja kannustat myös kavereitasi ja perheenjäseniäsi mukaan. Voit esimerkiksi levittää facebook.com/dankoivulaakso -link-kiä ja kertoa käyväsi äänestämässä.
Yhdessä voimme muuttaa politiikan suuntaa, puuttua toimeentulon ja työelämän ongel-miin. Voimme lopettaa kontrollipolitiikan, jota ulotetaan kaikkialle. On aika heittää hii-teen ankea pessimismi ja tappiomieliala. Nyt tarvitaan uudenlaista otetta Arkadianmäelle!
Kampanjan loppumetreillä kierrämme Danin kanssa Helsinkiä ahkerasti. Osoitteessa dan-koivulaakso.fi/kalenteri näet, missä olemme tavattavissa.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Sara Korhonen, p. 050 340 9660 [email protected]
Dan Koivulaaksop. 044 506 6613 [email protected]
lahjoita kampanjalle
Auta saamaan kampanjalle nä-kyvyyttä lahjoit-tamalla. Keräyk-sessä käytettävä tilinumero on Nor-dea 155530-100496.
On tärkeää, että käytät Danin viite-numeroa 1106.
Rahankeräys jär-jestetään Poliisi-hallituksen luvalla POHA no 2010/392. Luvan saaja on Vasemmistonuo-ret ry.
Who is Dan? Vem är Dan?
Vasemmistonuoret