yhtÄ kÖyttÄ vetÄen onnistumme - vkk-media · ja kirkko ovat menettäneet auk-toriteettiaan?...

Utajärven koulun juhlajulkaisu 2011

YHTÄ KÖYTTÄ VETÄEN ONNISTUMME

100 v

Mukava on olla,kun palvelumaksut ovat nolla!

VISA-KORTIT (Electron, Debit, Debit/Kredit) ..............0 € VERKKOPALVELUSOPIMUS ...........................................0 €TILIOTE ............................................................................0 €e-LASKUT .......................................................................0 €MAKSUPALVELU .............................................................0 €SUORAVELOITUS ............................................................0 €LASKUN MAKSU .............................................................0 €LAINAN AUTOMAATTISEN VELOITUKSENPALVELUMAKSU .............................................................0 €

Asiakkaittemme peruspankkipalvelut pysyvät edelleen ilmaisina, kuten esim.

Lämpimästi tervetuloa asiakkaaksemme!

Muista myös Utajärven Osuuspankin jäsenen bonus-etu: kun bonuksesi eivät kulu palvelumaksuihin, saat ne rahana tilillesi tai voit käyttää ne täysimääräisinä Poh-jolan vakuutusten maksuihin!Maksuttomien päivittäispalveluiden sekä Pohjolan vakuutusmaksuihin käytettävien bonusten lisäksi saat Utajärven Osuuspankista myös kaikki muut OP-Pohjo-laryhmän keskittämisedut, kuten ilmaisen Ostoturva-vakuutuksen OP-Visalla.

Puh. (08) 5421 136 Sähköposti: [email protected]: www.op.fi/utajarvi

- itsenäinen ja vakavarainen pankki Oulujokivarressa

1UTAJÄRVEN KOULUN JUHLAJULKAISU 2011

Utajärven kunnassa on tänä syksynä päättynyt koulurakentamishanke, jossa on rakennettu ja saneerattu tilat Utajärven yhtenäiskoululla. Utajärven koko koulu-toimi aloitti tämän lukuvuoden yhdessä ja samassa koulukiinteistössä, Utajärven koulussa. Oppilaita ja opiskelijoita Utajärven koulussa on esikoululaisista abitu-rientteihin yhteensä 420. Opetushenkilökuntaa on noin 45 ja muuta henkilökun-taa 10.

Vihkiäisjuhlaan 3.12.2011 huipentuva koulun rakentamisurakka on niin suuri, että vastaava menneisyydessä löytyy 50 vuoden takaa vuodelta 1960, jolloin sil-loinen kansalaiskoulu rakennettiin. Jos toisaalta katsomme tulevaisuuteen, ei nä-köpiirissä ole lähivuosikymmeninä vastaavaa hanketta.

Koulutoimen keskittämisellä saavutetaan toiminnallisia synergiaetuja ja va-raudutaan tulevaisuuteen tilanteessa, jossa kehitys opetustoimessa, kuntakentäs-sä ja laajemminkin on epävarmaa. Varmaa on vain muutos ja se, että Utajärven koulussa annetaan opetusta vuosikymmenienkin kuluttua.

Vihkiäisjuhlan alla julkaistaan tämä Utajärven koulun juhlajulkaisu. Juhlajul-kaisu on dokumentti tästä ajasta. Se kertoo kuntalaisille Utajärven koulun histo-riasta, rakentamisesta ja koulun toiminnasta. Se antaa myös tuleville sukupolvil-le kuvauksen tästä opetustoimen murrosvaiheesta.

Tässä julkaisussa Utajärven koulun rakentamista katsotaan koulun ikkunasta. Näkymä ei ole suunnittelijan eikä rakentajan, vaikka kumpaakin sivutaan. Näky-mä on koulun rehtorin, opettajan, oppilaan ja henkilökunnan näkymä. Se kattaa paitsi rakentamisen myös Utajärven koulun toiminnallisten puitteiden synnyn. Peruskoulun toimintamallit on käyty läpi ja lukion kehittämishanke on parhail-laan käynnissä.

Utajärven koulun erilaisten toimintojen kuvaaminen kertoo, kuinka paljon eri-laisia asioita koulussa tehdään. Kaiken lisäksi kuvaus ei ole täydellinen. Paljon jää kertomatta.

Koulun ydintehtävälle, opettamiselle ja kasvattamiselle, on nyt luotu erinomai-set puitteet. On aika keskittyä tähän koulun päätehtävään. Utajärven kunta on luomassa uutta hallintoa ja toimintajärjestelmää ja näyttää siltä, että yllä oleva lin-jaus koulun tehtävästä tulee kirjattua myös tulevaan kuntastrategiaan.

Tapani BlomsterLukion ja yläkoulun rehtoriJuhlajulkaisun päätoimittaja

PääkirjoitusKoulun ydintehtävälle, opettamiselle ja

kasvattamiselle, on nyt luotu erinomaiset puitteet

Sisältö sivuPääkirjoitus Tapani Blomster .................................................1 Kun on tahtoa on myös tie kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Inkeri Kerola ........................................................................2Hanki hyvä ja laaja yleissivistys lääninsivistysneuvos, professori Pertti Kokkonen .............3Utajärvi – Suomen paras kunta! kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi ............................................4Matka kohti uutta koulua sivistystoimenjohtaja Hanna Värri .................................. 5-7

Seurakunta tukena ja mukana koulutyössä Kirkkoherra Heikki Nissinen ................................................8 Utajärven Lions Clubin tervehdys presidentti Pertti Lahtinen ...................................................8Yhdestä alettiin ja yhteen palataan Utajärven koululaitoksen lyhyt historia ...............................9Aarne Ervi – Keskuskoulun arkkitehti............................ 10-12Utajärven koulun rakentaminen Koulun ikkunasta seurattuna ...................................... 13-16Kokonaisvaltaista opettamista ja synergiaetuja rehtorit kertovat ..................................................................17

Hankkeet koulun kehittämisen välineenä ................. 18-21Veteraaniopettajan ajatuksia - Marjaana Petäjä ...............22Interaktiivinen taulu opetuksessa.....................................23Utajärven koulun vihkiäisjuhlan ohjelma .................. 24-25Tiimit koulun työnjaon välineenä ................................ 26-27Oppilaat äänessä .................................................................28Aamu- ja Iltapäivätoiminta Utajärven koulussa ..............29Resurssiopettaja luokkakokojen pienentäjänä ..............30

Yhteisopettajuus .................................................................31Yhteiset opettajat – uusi voimavara .................................32Koulunkäynninohjaaja on monitoimityöntekijä .............33Kuutosluokka –siirtymässä yläkouluun ..........................34Tukioppilas on viestinviejä ................................................35

Utajärven koulu on koko henkilökunnan koulu ....... 36-37Kummius tuo iloa oppitunneille ........................................38Asenne kohdallaan .............................................................39Lukio-opiskelu kannattaa...................................................40Vaihto-oppilaan kuulumisia ...............................................40

Lukion kehittämishanke .....................................................41Utajärven lukio 30 vuotta ...................................................42Lukion kansainvälisyyskasvatus......................................43Oppilaskunnan puheenjohtaja ja sihteeri: Olemme pystyneet hyvin vaikuttamaan lukion asioihin ...44Minun kouluni Oppilaiden kuvauksia koulustaan .......................... 23,30,35

PIKKUJUTTUJA PIRISTYKSEKSI:Entinen oppilas ....................................................................45Keskikoulukaverit ...............................................................45Pipo hukassa .......................................................................45ILMOITUKSIA, JOILLA KARTUTETAAN KOULUN STIPENDIRAHASTOASivuilla ...................................................................... 46, 47, 48, sekä etukannen sisäpuoli, takakansi ja takakannen sisäpuoli

Toimitus: Tapani Blomster, päätoimittajaHeli Hartikka, Sirpa SavolainenKuvat: Tapani Blomster, ellei erikseen mainitaTaitto: VKK-Media Oy/Eila LahtinenPaino: Kajaanin Kirjapaino Ky 2011

2 UTAJÄRVEN KOULUN JUHLAJULKAISU 2011

Suomalaisessa oppimisessa on lähdetty A:sta mutta vieläkään ei olla Ö:ssä. Sekä suomalaisil-la päättäjillä että muilla kan-salaisilla on aina ollut tahtoa toteuttaa sivistys- ja koulutus-tehtävää. Tähän saakka olemme kansakuntana menestyneet hy-vin myös kansainvälisillä mark-kinoilla. Olemme teknologia-kansa, rauhansovittelijakansa, tiukan talouskurin kansa, jää-kiekkokansa, taiteentekijäkan-sa. Nyt tavoitteeksi on asetet-tu olla maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Tahtoa siis on, mutta onko tie selvillä?

Vieraanani kävi opetusalan ammattilaisia ja päättäjiä Ka-nadasta. Heidän ihmetyksensä yksi aihe oli, että panostamme koulutukseen yhteisillä verova-roillamme. Toinen keskustelua herättänyt asia oli opetussuun-nitelmamme.

Kerroin, että opettajat voivat toteuttaa opetussuunnitelmaa omissa luokissaan ilman, että kukaan on vahtimassa. Kerroin, että arviointitoiminta on meil-lä säännöllistä. Korkeakouluta-soinen opettajankoulutus takaa myös korkean moraalin opetta-jan työssä. Opetussuunnitelmia noudatetaan varsin hyvin.

Vaarana tietysti on, että ope-tussuunnitelmia aletaan to-teuttaa liian opettajakohtaises-ti. Tällöin eri koulujen oppilaat joutuisivat eriarvoiseen ase-maan. Yhtenäinen, valtakun-nallinen ja kunnallinen ope-tussuunnitelmatyö takaa aina oppilaan edun. Opetussuun-nitelmatyön valmistelussa on syytä painottaa nytkin, että liika valinnaisuus eriarvoistaa paitsi

Kun on tahtoa on myös tie

alueellisesti myös sukupuolten kesken.

Toivon, että kunnissa, oli-pa niiden koko mikä tahansa, nähtäisiin oppimisen merkitys lapsen elämälle. Se on nyt meil-le itsestäänselvyys, muttei vält-tämättä tulevaisuudessa. Kou-lutuksesta on helppo nipistää talousahdingon tullessa eteem-me. Suhdanteista riippumaton koulutuksen rahoitus on ollut suomalaisten pelastus. Olemme pärjänneet tiedoillamme. Tien-sä eteenpäin raivaavat aina ne, joilla on työvälineet. Koulus-sa hankitut tiedot ja taidot ovat näitä työvälineitä.

Yhteiskunnan, siis koulun, tehtävänä on tukea kotien kas-vatustyötä. Moni on kysynyt, millaiseen maailmaan kasva-tamme ja opetamme lapsiam-me. Tärkein tavoite ja periaate on mielestäni se, että ihminen selviytyy niin hyvinä kuin pa-hoina päivinä elämän aallokos-sa.

Kirjaviisauden voi hankkia myöhemmin ja erilaisia taito-ja voi kartuttaa koko elämänsä ajan. Mutta ihmisen oman kivi-jalan rakentaminen alkaa syn-tymästä. Terve suhtautuminen itseen, toisiin ihmisiin ja ympä-ristöön auttaa kestämään elä-män karikot. Hyvin ja tiiviiksi rakennettu kivijalka kestää ja kestää. Hänkin, jolla on oppi-misvaikeuksia, tarvitsee tasa-painoisen oppimisympäristön lisäksi tukea itsensä voittami-seen. Haasteet ovat kovat, mut-ta eivät ylitsepääsemättömät.

Maailman yllätyksellisyy-den tai ihmissuhteiden rikkou-tumisen sietokyky kehittyy - ei

periksi antamalla, vaan oman arvonsa ja toisten arvon tunnis-tamisella. Koulujen koko hen-kilöstö on aina ollut ja tulee olemaan suuri voimavara kas-vattajana ja tukena oppilaiden elämässä. Toisen ihmisen kun-nioittaminen, erityisesti ikäis-tään vanhempien kunnioittami-sen periaate on hieno periaate.Toteutammehan sitä myös käy-tännön elämässä?

Tulevaisuuden tienraivaajat ovat sopeutumiskykyisiä, vaike-uksia kestäviä, toiset huomioi-via sekä ongelmanratkaisuihin myönteisesti suhtautuvia suo-malaisia. He eivät kaihda kan-sainvälisyyttä eivätkä kulttuuri-muutoksia. Oppimisympäristöt mediamahdollisuuksineen ta-

soittavat tietä tulevaisuuden oppijoille.

Toivon ennakkoluulottomal-le Utajärven kouluratkaisulle menestystä. Yhteinen ponnistus kunnassa sitouttaa pidemmäl-le kuin arvaammekaan. Koulu on aina ollut yhteisönsä sydän. Toivon, että se on sitä myös tu-levaisuudessa.

Inkeri KerolaKansanedustaja

Elämässä selviytymisen taitoa ei voi vain opettaa. Se täytyy opetella. Nykyisin joudumme opettelemaan ym-päristömme muutosta ja siihen sopeutumista alinomaa. Taidot käsitellä muutoksia lähtevät perusasioista. Luke-minen ja kirjoittaminen ovat niistä tärkeimmät. Ne luo-vat perustan elinikäiselle oppimiselle.

Toivon, että kunnissa, olipa niiden koko mikä tahansa, nähtäisiin oppimisen merkitys lapsen elämälle, sanoo kansanedustaja Inkeri Kerola.


Otsikokseni valitsemat sanat ovat yritysjohtajan vastaus nuo-ren kysymykseen mille alal-le kannattaisi lähteä opiskele-maan varmistaakseen itselleen työpaikan tulevaisuudessa. Yri-tysjohtaja halusi korostaa laa-jan yleissivistyksen merkitystä muutosvalmiutena ja kykynä oppia ja ymmärtää uusia asioita mahdollisimman nopeasti.

Elämme monenlaisten muu-tosten aikaa. Omassa maassam-me ihmisten eläköitymisestä ja kasvavista sosiaali- ja terveys-menoista aiheutuvat taloudelli-set paineet haastavat koko kou-lutusjärjestelmämme hakemaan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kansainvälisellä areenalla on luonnonmullistuksia, kansan nousuja, sotia, nuorisomellakoi-ta ja on nopeasti kehittyvää tek-nologiaa, joka mullistaa ihmis-ten toiminta- ja työtapoja.

On sanottu että muutok-set ovat välttämättömiä ja vain muutos on pysyvää, mutta onko näiden muutosten alta löydet-tävissä jotakin, joka pintakuo-hunnan alta seuloutuu esiin? Ovatko näitä juuri arvot ja ar-vojen muutokset? Elämmekö elämäntyylien markkinoilla ku-ten arvojen supermarketissa ja keräämme ostoskoriimme mitä mieleen juolahtaa. Pelaammeko niin sanotusti vain omaan pus-siin? Voimmekin kysyä kuka tä-nä aikana ohjaa lapsia ja nuoria valitsemaan arvonsa kun mo-nessa tapauksessa koti, koulu ja kirkko ovat menettäneet auk-toriteettiaan? Onko tilalle tullut sosiaalinen media, facebookit, viihdeteollisuus ja väkivaltape-lien maailma?

Koulun kivijalka on arvot. Koulu ei toimi ilman arvoihin pohjautuvia tavoitteita. Mi-kä on siis koulun rooli ja ydin-tehtävä yhä teknistyvässä, vai-vattomuuteen, helppouteen ja viihteellisyyteen pyrkivässä maailmassa? Maailmassa, jo-ka koko ajan muuttuu, koulun oppimisympäristöt muuttu-vat, oppisisällöt ja opetustavat muuttuvat. Onko koulun roo-li tietojen ja taitojen jakaminen ja osaamista kuvaava muodol-linen todistus vai maailman ti-lanteen ja oman itsensä ymmär-

täminen? Mielestäni koulun tehtävä

on ollut ja on yhä edelleen an-taa lapsille ja nuorille valmiuk-sia ja taitoja elämässä ja työelä-mässä selviytymiseen, herättää lasten ja nuorten halua ja ute-liaisuutta uuden oppimiseen ja omaksumiseen. Mutta kou-lun perustehtävässä tiedollisen osaamisen rinnalle yhtä vah-vana tehtävänä haluan nostaa ihmissuhdetaidot, joita ei va-litettavasti PISA-tutkimuksilla mitata. Nämä kansalaistaidot, tapakasvatus ja sydämen sivis-tys ovat tulevaisuuden kannal-ta aivan yhtä tärkeitä valmiuk-sia kuin tiedollinen osaaminen, kun elämme yhä moninaisem-pien muutosten ja kulttuuri-en keskellä. Opettajien on hy-vä muistaa, että medialukutaito ja digitekniikka tarjoaa hyviä apuvälineitä asioiden havain-nollistamiseen, uusien asioiden omaksumiseen ja oivaltami-seen, mutta tietopuolisille tai-doille ei pidä koulussa antaa ylivaltaa, jolloin lapsi ja nuori ihminen tunteineen unohtuu.

Usein puhutaan tulevaisuu-den koulusta teknisine ja ins-piroivine oppimisympäristöi-neen, tai siitä millainen on hyvä ja turvallinen koulu. Mielestä-ni koulun tärkeimmät työkalut ja resurssit ovat aika ja luotta-mus, nämä kaksi. Koulussa ei saa olla niin kiire, että oppilail-ta jää oppimatta perusasiat, joi-den päälle uutta rakennetaan . Luottamus rehtorin toimintaan ja vanhempien luottamus sii-hen, että koulussa opettajat te-kevät parhaansa lastemme hy-väksi on kaiken koulunpidon a ja o. Perustelen näitä sillä, että vaikka meillä on valtakunnalli-set opetussuunnitelman perus-teet tavoitteineen ja kunnalliset opetussuunnitelmat.

Nämä kuitenkin ovat niin väljät raamit, että vastuu kou-lun toiminnasta ja yhteiskun-nan koululle asettamien ta-voitteiden saavuttamisesta on ensisijaisesti rehtorilla, mutta myös jokaisella opettajalla.

Kaikkein ratkaisevinta las-ten oppimisen ja ihmisenä kas-vamisen kannalta on se mitä luokkahuoneessa oppitunnilla

Hanki hyvä ja laaja yleissivistys

opettaja-oppilas ja oppilaiden keskinäisissä opetustilannevuo-rovaikutuksissa tapahtuu. Jää-kö opettajalle aikaa auttaa, kan-nustaa ja innostaa jokaista lasta ja nuorta opinnoissaan oival-tamaan uusia asioita vai onko ryhmät niin isoja ja heterogeeni-siä, että opettaja kamppailee jat-kuvasti oman riittämättömyy-den tunteen kanssa. Opettajan oppilaalle antama aika ja opet-tajan katse on se tärkein koulun resurssi jota haluan tässä kirjoi-tuksessani alleviivata ja koros-taa.

Oman työkokemukseni pe-rusteella sanon, että jokainen koulu on rehtorinsa näköinen. Jokainen rehtori vuosien mit-taan muokkaa koulua, sen ar-voja, koulun sääntöjä, juhla-perinteitä, työkulttuuria, toi mintatapoja ja ylipäätään koko koulun henkeä omalla tavallaan, jonka kouluun tuleva vieras tai uusi työntekijä aistii.

Tässä työssä rehtorin tärkein työkalu on luottamus. eli las-ten vanhempien, opettajatove-reiden ja myös tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta tavoit-televien oppilaiden luottamus. Rehtori on koulussa ennen kaik-kea hyvän työilmapiirin luoja, suunnannäyttäjä, toimintaedel-lytysten luoja, mutta myös in-nostaja ja kannustaja.

Koulu on merkittävä vaikut-taja lasten ja nuorten elämäs-sä tavoittaahan se kahdentoista vuoden ajan lähes sata prosent-

tia ikäluokastamme. Kuitenkin vain hyvällä yhteistyöllä kotien kanssa koulu voi saada jotakin hyvää aikaan lasten kasvatus-työssä. Yksin ilman kotien tukea ja samaan suuntaan toimimista koulu ei onnistu tässä tehtäväs-sä. Opettajan roolista eräs eläk-keelle jäänyt opettaja antoi nuo-remmille ohjeen. Ole vaativa mutta hellä. Koeta löytää jokai-sesta lapsesta jotakin hyvää. Tä-tä samaahan me aikuisetkin ha-luamme joskus kuulla. Voi, voi kun se tuntuu hyvältä kun joku vähän kehuu. Kyllä opettajatkin jaksavat paljon paremmin, kun vanhemmat, rehtorit tai opet-tajatoverit antavat palautteena jonkun positiivisen sanan.

Se ei maksa mitään eikä ole keltään pois, mutta tuo hyvän mielen. Opettaja, jos joku on ih-missuhdetyöntekijänä tällainen herkkä vekotin, jota muutamat kauniit sanat kantavat työelä-mässä eteenpäin.

Näillä sanoilla haluan onni-tella Utajärven kuntaa näistä uusista koulutiloista ja toivot-taa peruskoulun ja lukion opet-tajille ja oppilaille menestystä arvokkaassa työssänne laajan ja hyvän yleissivistyksen tarjoa-misessa ja omaksumisessa. Ol-koon tämä koulu mukava työ-paikka opettajille, oppilaille ja koko koulun henkilökunnalle!

Lääninsivistysneuvos, professori Pertti Kokkonen


Eurooppalainen ”mantereenta-lous” on kipristellyt jo vuosia vuonna 2008 Yhdysvalloista al-kaneen maailmantalouden va-kavien häiriöiden jälkimainin-kien kourissa. Euroopan Unioni on yrittänyt rakentaa selviyty-mismekanismeja, jolla turvat-taisiin rahaliiton pystyssä py-syminen sekä jäsenvaltioiden taloudellinen selviytyminen.

Unioni on yhä enemmän ja-kautunut ”heikkoihin” eteläi-sen Euroopan valtioihin sekä vankan, ”kolmen A:n” pohjoi-siin valtioihin. Yhä enemmän kysellään Suomessakin, mikä oman kansantaloutemme kan-nalta on järkevää eurooppa-politiikkaa. Ollaanko edelleen tukemassa ja ylläpitämässä eu-rooppalaista ajattelua ja yhteis-työtä, vai keskitytäänkö ennen kaikkea vain kansalliseen sel-viytymisstrategiaan. On niin tai näin, suuri epätietoisuus näyt-tää vallitsevan sekä poliittisen eliitin että ekonomistien kesken siitä, mitkä olisivat ne tavoitteet ja keinot kestävän kehityksen eteenpäin menon varmistami-seksi eurooppalaisella ja kan-sallisella tasolla.

Suomessa on Kataisen halli-tus käynnistänyt uuden proses-sin kuntakentän uudistamiseksi. Hallitus ei katsonut aiheellisek-si jatkaa ns. Paras-uudistusta, vaan ilmoitti heittävänsä vii-meisten neljän vuoden aikana kuntakentällä tehdyn ankaran mietiskelyn tulokset romukop-paan. Kuntakentällä ilmoitus

Utajärvi – Suomen paras kunta!

on herättänyt suurta ihmetystä, olletikin, kun hallitus on uudis-tamisprosessin aloittanut suu-ren salamyhkäisyyden ilmapii-rissä. Ilmoituksensa mukaan kuntaministeri Virkkunen val-mistelee kuntareformin tarken-netut tavoitteet ja keinot ensi vuoden vaihteeseen mennessä. Vasta sen jälkeen kuntakentälle suodaan mahdollisuus nopeas-ti ottaa asiaan kantaa. Aikatau-lu on äärimmäisen kireä; uu-si Rakennelaki tulisi voimaan jo vuoden 2013 alusta. Samas-sa uudistamisen rytäkässä, ku-luvalla hallituskaudella, valtio-neuvoston on tarkoitus uusia kuntalaki, säätää sosiaali-ter-veyspalvelujen järjestämislaki, uusia valtionosuuslaki. Siinä sivussa hallituksen tulee huo-lehtia kansantalouden toimin-taedellytyksien turvaamises-ta. Henkilökohtaisesti en usko Kataisen hallituksen pystyvän viemään edellä mainittua kun-tareformia lävitse kyseisenä ai-kana. Uhkana mielestäni on, et-tä kuntakentän tulevaisuuden toimintamallien rakentaminen entisestäänkin vaikeutuu ja hi-dastuu maan hallituksen sekoi-lun myötä.

Utajärven kunnassa tilanne on – maan yleiseen tilanteeseen verrattuna - hyvinkin rauhal-linen ja ilmapiiri optimistinen. Kunnan taloustilanne on hy-vä, alueen elinvoiman kehitty-minen on voimakasta ja kun-taorganisaation kehittämisessä olemme maan eturintamassa.

Kuntatalous on karistanut viime vuosikymmenen ”kriisi-kunta-kriteerit” talousarvios-taan ja taseestaan. Kunta tekee tulosta, jolla olemme maan rei-lun kolmensadan kunnan kes-ken kymmenen parhaan kun-nan joukossa. Kuntaverotus on pohjoisen Suomen alhaisimpia, velkaantuminen on keskiarvo-jen alapuolella. Parhaillaan on käynnissä TIRKU-hanke, jolla rakennamme kunnalle moder-nia johtamis- ja hallintojärjes-telmää. Lyhenne tulee sanoista Tuloksellinen, Innovatiivinen, Rajaton KUnta.

Tulevaisuudessa nykyiset mallit eivät enää riitä demokra-tian, hyvien palvelujen ja elin-voimaisuuden turvaamiseksi. Minkälainen on luottamusmies-ten rooli, miten heidän työsken-telymotiivinsa turvataan, miten kuntalaisten kiinnostus kunnan asioihin saadaan kasvamaan? Paljon kysymyksiä, joihin TIR-KUn kautta etsitään vastausta. Hanke on herättänyt laajaa mie-lenkiintoa koko maassa.

Alueen elinvoimaisuuden edistämisessä avainsana on yh-teistyö. Olemme kuntana olleet vankasti mukana Oulu-Kainuu –kehittämisvyöhykeprosessis-sa, valtatie 22 –yhteistyössä, Humanpolis Rokua –työssä, Oulunkaaren alueellisissa elin-keinohankkeissa. Tuloksekas-takin toiminta on ollut. Merkit-tävimpinä saavutuksina voin mainita Rokuan Geopark –sta-tuksen, matkailutie Tervantien perustamisen, Oulujoki Lo-hijoeksi –hankkeen jne. Elin-voimaisuuden kehittämiseen panostaminen on kunnan kan-nalta täysin olennaista, vain si-tä kautta turvaamme kykymme huolehtia kuntalaisten palve-luista myös tulevaisuudessa.

Kuntapalvelujen järjestämi-nen on kokenut suuria myller-ryksiä viiden viimeisen vuoden

aikana. Suurin muutos tapah-tui vuoden 2010 alusta, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen (päivähoitopalveluita lukuun ottamatta) siirtyi Oulunkaaren kuntayhtymän kontolle ns. Pui-telain velvoituksen perusteella. Vuotta aiemmin Oulunkaareen siirtyi talous-, henkilöstö- ja tie-tohallintopalvelut. Vuosikym-menen puolivälissä palo- ja pelastustoimi siirtyi Oulun joh-tamaan Oulu-Koillismaa –pe-lastuslaitokseen.

Kehityskulun perusteella voidaan arvioida, että tulevai-suuden kunta on yhä enemmän kuntapalveluiden järjestäjä, tie-tysti osaltaan myös tuottaja. Kunnassa tarvitaan yhä laaduk-kaampaa osto- ja hankintaosaa-mista, myös sopimusosaamis-ta, sekä sähköisten järjestelmien osaamista. Kunnan tulevaisuu-den tärkeät tehtävät liittyvät kuntalaisten hyvinvoinnin edis-tämiseen, alueen elinvoiman rakentamiseen, ympäristön parantamiseen, demokratian edistämiseen. Tässä kokonai-suudessa lasten opettamisesta ja kouluttamisesta huolehtiva Utajärven koululaitos on mer-kittävä tekijä.

Tulevaisuuden kunta, Uta-järvi, tulee olemaan paikka, missä ihmiset, vauvasta vaariin, nauttivat elämisestään turvalli-sessa, virikerikkaassa, kauniissa ja hyvin hoidetussa ympäristös-sä. Täällä kuntapalvelut toimi-vat laadukkaasti ja pystymme myös hyödyntämään Pohjois-Kalotin merkittävimman kes-kuksen, Oulun palveluja. Tällä kirjoituksellani kutsun kaikki utajärviset yhteistyöhön raken-tamaan Suomen parasta kun-taa!

Kyösti JuujärviKunnanjohtaja

Armon vuonna 2011 elämme hyvin mielenkiintoista his-toriallista ajanjaksoa. Toteamus on mielestäni totta, tar-kastellaanpa sitä globaalin, kansallisen tai vaikkapa kun-

nallisen perspektiivin kautta.


Opetustoimi on käynyt viime vuosina läpi muutosta maan laajuisesti. Muutoksen taus-talla on oppilasmäärien lasku ja väestön keskittyminen sekä oppimiskäsitysten ja opetus-suunnitelmien perusteiden uu-distuminen.

Myös Utajärvellä on opetuk-sen kehittämiseksi ja uhkien eli-minoimiseksi etsitty aktiivisesti uutta linjaa: paikallista määrit-telyä siitä millainen tulevaisuu-den perusopetus on. Linjauksen tavoitteena on ollut turvata laa-dultaan ja sisällöltään korkeata-soinen opetus sekä rakentaa op-pimisen ja kasvatuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta lukioon.

Meillä oli vielä 2000–luvun alkupuolella alakoulut Kirkon-kylällä, Ahmaksella ja Sangilla sekä yläkoulu lukion kanssa yh-teisissä tiloissa kuntakeskukses-sa. Vuonna 2007 tehtiin kunnan talouden tasapainottamisen yh-teydessä päätös viimeistenkin sivukylien koulujen lakkautta-misesta vuoteen 2011 mennessä sekä päätös yläkoulun muutta-misesta kaksisarjaiseksi vuodes-ta 2010 alkaen. Päätöksen jäl-keen sivistyslautakunta asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli hahmottaa vaihtoehtoisia toi-mintamalleja perusopetukseen nämä realiteetit huomioiden.

Matka kohti uutta kouluaPerusopetuslaki velvoittaaLaki velvoittaa järjestämään oppilaille opetussuunnitelmal-lisesti yhtenäisen, yhdeksän-vuotisen perusopetuskokonai-suuden. Opetussuunnitelman perusteet määrittävät yhtenäi-syyttä niin, että opetuksella on yhteinen arvopohja ja tehtävä ja että sitä ohjaavat yhteiset ta-voitteet sekä yhtenäinen oppi-miskäsitys.

Määritys on mahdollistanut valtakunnallisesti erilaisten pe-rusopetusjärjestelyiden paikal-lista rakentamista; päälinjoina opetussuunnitelmallisesti ja yh-teistoiminnallisesti yhtenäinen perusopetus tai jopa hallinnolli-sesti yhtenäinen peruskoulu.

Utajärven perusopetus ra-kentui jo yhteiselle opetussuun-nitelmalle ja kunnan laatujär-jestelmän rakentamisen aikana perusopetuksen sisälle oli ra-kennettu yhteisiä toimintamal-leja eli uusien ratkai-sujen hake-minen käynnistyi luontevasti.

Analyysit ja perusoletuksetUtajärvellä tunnistettiin perus-opetuksen uhkakuviksi sekä oppilasmäärien pieneneminen että sen myötä opetusryhmien

ja opetustuntien väheneminen, jolla taas on erittäin suuri vai-kutus pätevän henkilöstön rek-rytoinnissa.

Kunnan väestökehitys on ol-lut negatiivinen pitkään. Sen lisäksi, että muuttoliike on negatiivinen, on väestön ikä-rakenne muuttunut niin, että syntyneiden määrä on vähen-tynyt ja vanhusväestön osuus lisääntynyt. Kehittämistarpeen laajuutta arvioitaessa todettiin, että oppilasmäärän laskuun kunnan väestökehitys vaikuttaa 10 ennustevuoden aikana aina-kin noin 150 oppilaan menetyk-senä.

Kouluille on ollut helppo saada pätevää henkilökuntaa. Tulevaisuuden opettajatarvetta arvioitaessa todettiin, että op-pilaiden vähentyessä opetus-tunnit vähenevät merkittäväs-ti. Opetustuntien vähe-neminen vaikuttaa alakoulun osalta luo-kanopettajien tarpeeseen ja ylä-koulun osalta siihen ettei päätoi-misia tehtäviä enää ole tarjolla kaikkiin opetettaviin aineisiin.

Analyysi osoitti myös selväs-ti, että ellei kehittämisen kautta löydy keinoja opettajien yhtei-selle käytölle perusopetuksen sisältä, niin on todennäköistä, että ollaan tilanteessa, jossa ai-neenopettajiksi ei enää löydy

päteviä opettajia liian vähäisten tuntimäärien tai ”vääränlais-ten” aineyhdistelmien takia.

Toimintamallin valintaa ja päätöksiä muutospaineessaTammikuussa 2009 valtuusto teki päätöksen yhtenäiseen pe-ruskouluun siirtymisestä as-teittain. Maaliskuussa 2009 val-tuusto teki vielä päätöksen, että yhtenäinen perusopetus tullaan toteuttamaan vuodesta 2011 lähtien yhdessä fyysisessä oppi-misympäristössä, johon kuuluu olennaisesti myös lukio. Samoin tehtiin päätös varhaiskasvatuk-sen siirtymisestä vuoden 2010 alusta sivistyspalveluiden toi-mialaan, jolloin kasvatuksen ja oppimisen ketju on samassa hallintokunnassa varhaiskasva-tuksesta lukioon saakka.

Kaikkien näiden päätösten valmistelu vaati monimuotoi-sen keskustelun, sillä toimin-nallisen muutoksen tarve, jonka olemassa olon kaikki tunnisti-vat, oli erittäin iso, mutta näke-mykset siitä mihin muutoksessa päädytään, poikkesivat todella merkittävästi toisistaan. Kaik-kien tiedossa oli myös se, että Kirkonkylän alakoulu oli odot-tanut peruskorjausta ainakin 20 viimeistä vuotta ja vihdoin sii-hen oli luvassa valtionavustus. Rakentamiskeskustelu kurou-tui yhteen koulun toimintamal-likeskustelun kanssa

Keskustelua käytiin niin opettajienhuoneessa kuin oppi-lastasolla, vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä luottamus-henkilöelimissä. Aiheesta kes-kusteltiin kiivaasti myös lehdis-tön palstoilla ja kunnan www.sivuilla. Jälkeenpäin voi todeta, että kaikki se keskustelu ja jo-pa kinaaminenkin on ollut hy-väksi; esitettyjen mielipiteiden pohjalta on ollut mahdollisuus rakentaa useasta eri näkökul-masta katsoen hyvää uutta kou-lukulttuuria.

Valtionavustusta rakentami-seen myöntäneen Ely-keskuk-sen mielestä kunnan lopulli-nen ratkaisu oli järkevä, koska aloittamalla suunnittelutyö pi-kaisesti alusta ja yhdistämäl-lä uusissa suunnitelmissa koko opetuspalvelut yksiin tiloihin, saavutetaan paras ja tehokkain synergiaetu kaikkien toiminto-jen kannalta.


Toimiva kouluyhteisö ei ole ”vain” hallinnollinen ratkaisuPäätöksenteon yhteydessä käy-ty keskustelu vahvisti ajatusta siitä, että toimiva kouluyhteisö ei synny pelkästään hallinnolli-sia ratkaisuja tekemällä. Tavoit-teeksi otettiin ”uuden koulun” luominen entisten alakoulujen, yläkoulun ja lukion tilalle.

Sekä toiminnallista suunnit-telua että rakentamista varten perustettiin työryhmät, joissa oli osittain samoja henkilöitä varmistamassa työryhmien vä-listä vuorovaikutusta. Rakenta-mistyöryhmän vetovastuu oli teknisellä toimella. Toiminnalli-sen sisällön kehittämisen osalta päävastuu oli sivistystoi-men-johtajalla sekä omien tehtävä-kokonaisuuksiensa osalta reh-toreilla.

Toiminnallisen suunnittelun työryhmään kuuluivat lisäksi 8 opettajajäsentä koulun eri teh-tävistä. Työryhmää koordinoi sivistyslautakunnan puheen-johtaja. Hankkeen etenemisestä raportoitiin jokaisen sivistyslau-takunnan kokouksen yhteydes-sä myös koko lautakunnalle.

Suunnittelutyöryhmän kä-sittelemistä asioista järjestettiin henkilöstön kanssa keskustelu-tilaisuuksia sekä koulutasolla että yhteisesti ja työryhmämuis-tiot toimitettiin henkilöstölle säännöllisesti kokoontumisten jälkeen kommentointeja varten.

Etenemisestä tiedotettiin myös vanhempainilloissa.

Siinä missä rakentamistyö-ryhmä mietti toimivia teknisiä ratkaisuja ja lisäsiiven sijoitta-mista vanhalle Keskuskoulun tontille, toiminnallinen työ-ryhmä aloitti luomalla uudel-le koululle arvopohjan, vision, tavoitteet ja pohti kriittisiä me-nestystekijöitä.

Toiminnallista rakennet-ta uudistettiin myös ratkaisuil-la koulun johtamisesta, tiimi-toimintamallin luomisella ja määrityksillä luokanopettaja-aineenopettaja–järjestelmästä. Rekrytointiperusteet uudistet-tiin ja henkilöstön kaksoiskel-poisuuden hankkimista päätet-tiin tukea. Opetushallituksen tarjoaman koulutuksen avulla työ saatiin käyntiin ja pohja yh-tenäisen perusopetuksen järjes-telmälle rakennettua.

Yhtenäisen perusopetuk-sen tavoitteet ja toimintamal-li kytkettiin välittömästi myös meneillään oleviin muihin opetuspalveluiden isoihin ke-hittämishankkeisiin mm. tehos-tetun ja erityisen tuen ja op-pi-lashuollon kehittämiseen. Kun päivähoito siirtyi vuoden 2010 alusta sivistystoimeen, oli tässä yhteydessä mahdollisuus myös päivähoidon ja koulun välisen joustavan nivelvaiheen raken-tami-seen ja koko varhaiskasva-tuksen yhteistyön tehostamisen alkuun saattamiseen.

Yhteisten toimintatapojen,

toimintakulttuurin ja yhteistoi-minnan rakentaminen ja toteut-taminen on asennetasolla vai-keinta jokaisessa työyhteisöissä. Ensimmäisessä vaiheessa suun-nittelutyöryhmä aloitti välittö-män yhteistoiminnan lisäämisen niin oppilas- kuin työntekijä-tasollakin: koko rakentamis-vaiheen aikana kokoonnuttiin useita kertoja erilaisten kas-vatuksellisten teemojen kans-sa yhteen ja aloitettiin niiden avulla tutustuminen ja yhdes-sä tekeminen. Lisäksi opetus-hallitus tarjosi henkilökunnalle mahdollisuuden kolmen päi-vän muutoskoulutukseen, jossa pohdittiin tulevaisuutta ja sen tarjoamia uhkia ja ennen kaik-kea mahdollisuuksia.

Valtakunnalliset laatukriteerit ohjaavat Kun uuden koulun toimintamal-lia tehtiin ja kuvattiin, meillä oli käytössä kunnan vanhan laatu-järjestelmän kuvaukset. Ne oli-vat hyvänä pohjana, sillä kuva-usten tekeminen ja olennaisen erottaminen olivat työvälineenä jo tuttuja ja aikaisemmista ku-vauksista oli helppo poimia sel-laiset prosessit, jotka toimivat hyvin ja jotka voivat olla muka-na uudessa toimintamallissa.

Valtakunnan tasolla oli juu-ri valmistunut perusopetuksen kansalliset laatukriteerit. Laa-tukriteerit on uudentyyppinen

informaatio-ohjauksen väline, jonka avulla pyritään ohjaa-maan perusopetuksen järjestä-mistä koskevia päätöksiä. Sillä ei kuitenkaan ole samaa asemaa kuin lainsäädäntöohjauksella. Perusopetuksen laatukriteerit on suositusluonteinen johtami-sen väline koululle ja kunnalle.

Laatukriteereiden avulla tu-etaan oppimisen edellytysten parantamista, edistetään ope-tus- ja oppimistavoitteiden to-teutumista sekä kehitetään opetuksen laatua. Kriteerit vas-taavat ensisijaisesti kysymyk-seen, millaista toiminnan tulisi olla. Toiminnasta etsitään kes-keiset laatutekijät, jotka kuva-taan arvottamisen perustaksi. Laatukriteereiden hyödyntä-minen auttaa koulujen hen-kilöstöä, hallintoa ja päättäjiä tiedostamaan toiminnan puut-teet ja parantamaan sitä. Meil-lä päätettiin käyttää uuden kou-lun toimintamallin rakenteena ja kuvaamisen ohjausvälineenä näitä valtakunnallisia suosituk-sia. Koulun toimintamalli ku-vattiin laatukriteereiden kautta tarkasteltuna ja meidän omalle kasvualustalle istutettuna.

Utajärven koulun toimintamalliToimintamallin kuvauksissa vastataan kysymykseen mil-laista toiminta on ja kuvaus on myös ohje siitä kuinka eri asi-oissa tulee toimia.


Utajärven koulun toimintamal-lissa on päätetty mm. seuraavis-ta koulun toimintaan liittyvistä asioista:

1. Johtaminen: mm. kuinka koulua johdetaan, millä tavalla koulu toimii tiimiorganisaatios-sa, henkilöstön tehtävät, miten koulussa suunnitellaan, miten viestintä toimii

2. Henkilöstö: mm. henkilös-tösuunnitelma, kehityskeskus-telujärjestelmä, kannustejärjes-telmät, työohjaus- ja opastus, sijaisjärjestelyt, työhyvinvoin-nin kehittäminen

3. Taloudellinen resursoin-ti: mm. talouden seurantaan ja talouden suunnitteluun liittyvä ohjeistus

4. Arviointi ja kehittäminen: mm. arviointijärjestelmä, arvi-ointi ja analysointi sekä tulos-ten hyödyn-täminen kehittämi-sessä

5. Opetussuunnitelma ja sen toteuttaminen: mm. ohjeet ope-tussuunnitelman laatimisesta, raamit suunnitelmasta poikkea-miselle, uusittu opetussuunni-telma

6. Opetus ja opetusjärjeste-lyt: mm. oppilaaksi oton pe-rusteet, ryhmäkokomäärityk-set, välituntikäytännöt, koulun ulkopuolella annettava opetus, oppilaan ojentamiseen liittyvät määritykset

7. Oppimisen, kasvun ja hy-vinvoinnin tuki: mm. aamu-valvonnan ja iltapäiväkerhon

toimintamalli, tehostetun ja eri-tyisen tuen toimintamalli, oppi-lashuollon toimintamalli, kerho-toimintamalli, parkkitoiminta, kiusaamisen käsittelyn ja ennal-taehkäisyn toimintamalli, pois-saolojen seuranta, ruokailuun liittyvät periaatteet, koulukulje-tusmääritykset

8. Osallisuus ja vaikuttami-nen: mm. miten varmistetaan oppilaiden osallistumismahdol-lisuudet, mitkä ovat vanhempi-en osallistumismahdollisuudet

9. Kodin ja koulun yhteistyö: mm. kodin ja koulun yhteistyö-muodot ja tavat toimia

10. Oppimisympäristön tur-vallisuus: mm. vaatimukset tur-valliselle oppimisympäristölle ja miten turvallisuus varmiste-

keskustelu veivät kokonaisen talven. Jokainen ymmärsi koko ajan sen, että olemme etsimässä parasta tapaa toimia, mutta sen parhaan tavan löytäminen vaati runsaasti työtä. Valtakunnalli-sesta laatukriteerimäärittelystä oli todella iso hyöty työn tässä vaiheessa.

Kehittäminen on jatkuvaaKun koulutyö syksyllä 2011 pääsi alkamaan, oli takana erit-täin työntäyteisiä suunnittelu-vuosia samoin kuin kiivasta ta-lonrakentamista. Lupa aloittaa koulu uudessa ja osittain perus-korjatussa rakennuksessa saa-tiin myöhään edellisenä ilta-

kaikki sujui todella jouhevas-ti uudessa tilanteessa ja monis-ta rakentamisaikataulun pettä-misen tuomista hankaluuksista huolimatta. Rehtorit osoittivat muutostilanteen hallinnan kaut-ta loistavasti kykynsä johtaa uutta Utajärven koulua ja jokai-nen koulun toiminnoissa muka-na oleva, niin oppilas, huoltaja kuin työntekijäkin, saa kokea sen, että meillä on laadukas op-pilaitos, niin rakenteiden kuin toiminnan suhteen.

Voidaan vilpittömästi tode-ta, että valtakunnallisten laatu-kriteereiden edellytysten mu-kaisesti Utajärvellä on ”hyvin toimiva koulu, jolla on selkeäs-ti tiedostettu yhteinen tehtävä, ja sen toiminnan painopiste on oppimisen edistämisessä. Lisäk-si koulun ilmapiiri, oppimisym-päristö ja sidosryhmät tukevat oppimista. Koulun henkilös-töllä on selkeä käsitys perus-tehtävästä ja tavoitteista: johta-mi-sessa korostuu kasvatus ja opetus, kaikessa toiminnassa korostuvat oppimista edistävät toimenpiteet, henkilöstön jatku-van kehittäminen sekä koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön panostaminen”.

Se että koulu on myös tu-levaisuudessa hyvin toimiva, vaatii jatkuvaa toimintamallin arvioimista ja analysointia sekä analyysiin pohjautuvaa keskus-telua, kehittämistä ja uudista-mista. Tämän päivän valmis ei välttämättä vastaa enää huomi-sen tarpeisiin ja koska koulun on pystyttävä omalta osaltaan vastaamaan yhteiskunnan muu-toksiin, on selvää, että myös koulun on jatkuvasti muututta-va. Tärkeää on, että muutos ta-pahtuu systemaattisesti etene-mällä ja jatkuvaan arviointiin pohjautuen, kuten ”uusi koulu-kin” rakennettiin, näin mahdol-listetaan tulevaisuudelle paras mahdollinen suunta.

San Bartolome de Tirajana 17.marraskuuta 2011

Hanna Värri, sivistys-toimen-johtaja

”Voidaan vilpittömästi todeta, että valtakunnallis-ten laatukriteereiden edellytysten mukaisesti Uta-järvellä on hyvin toimiva koulu, jolla on selkeästi

tiedostettu yhteinen tehtävä, ja sen toiminnan pai-nopiste on oppimisen edistämisessä.”

taan.Kun luodaan uutta toiminta-

mallia, johon yhdistetään myös vanhaa, on jokainen kuvaus ja ohje käytävä perusteellisen kes-kusteluseulan läpi, jotta siihen saadaan sisälle paras mahdol-linen tapa toimia ja kaikki van-hat rönsyt karsittua pois. Tämä keskusteleminen, asiaan aina uudelleen palaaminen ja uusi

päivänä, kun koulu seuraavana aamuna käynnistyi.

Lopullinen muuttovaihe, jo-ka rakennustöiden viivästymi-sen takia tuli päällekkäiseksi koulutyön alkamisen ja raken-nuksen viimeistelyn kanssa osoitti, että niin henkilökun-ta kuin oppilaat olivat valmiita tähän Utajärven kouluhistorian suurimpaan muutokseen, sillä


Seurakunta tukena ja mukana koulutyössäVanhastaan on sanottu, että kirkko on ollut koulun äiti. Ny-kyinen kouluopetuskin on ke-hittynyt aikaa myöten kirkolli-sen kansanopetuksen pohjalta. Kirkon ja koulun yhteistyöllä on näin ollen jo pitkät perinteet. Yhteistyön lähtökohtana on kas-vatus, jossa kirkon ja koulun pe-rustehtävät leikkaavat toisensa.

Kirkkomme viimeaikaisissa kehittämissuunnitelmissa läh-detään niin sanotun alhaalta kasvavan kirkon periaatteesta. Sen mukaan tämän päivän kan-sankirkollisuutta on laajenevi-en kosketuspintojen etsiminen ihmisten arkielämään, tasaver-taisen vuorovaikutuksen ko-rostaminen ja vastuullinen elä-mäntapa. Samat lapset, nuoret ja aikuiset ovat suomalaisessa

Seurakunta tukena ja mukana koulutyössä

yhteiskunnassa se yhteinen te-kijä, joka edellyttää kirkon ja koulun ottamaan huomioon toi-nen toisensa.

Kirkon tehtävänä on tukea ja edistää koulussa tapahtuvaa ar-vokasvatusta ja laaja-alaista si-vistystä. Tällä tavoin halutaan edistää oppilaiden, opettajien ja koulun muun henkilökun-nan hengellistä ja henkistä hy-vinvointia. Tavoitteena on, että ihmisarvo, tasa-arvo, oikeuden-mukaisuus ja lähimmäisen rak-kaus voisi toteutua koulutyös-sä.

Nykyisin ajatellaan entis-tä enemmän, että koulun oppi-tuntien ulkopuolinen opetus- ja kasvatustoiminta tulee nähdä oleellisena osana kasvatusta-pahtumaa. Tällä alueella kirkolla

onkin paljon annettavaa. Erityi-sesti koululaisjumalanpalveluk-set, hartaudet ja päivänavaukset elävöittävät uskontokasvatusta ja antavat kulttuurista yleissi-vistystä kouluyhteisölle.

Meillä Utajärvellä seura-kunnan ja koulun yhteistyö on koettu tärkeäksi. Seurakun-nan pidettäväksi annetut vii-koittaiset koko koulun yhteiset päivänavaukset ovat erityinen luottamuksen osoitus kotiseu-rakuntaamme ja sen työnteki-jöitä kohtaan. Haluamme olla tukena ja mukana oppilaiden, opettajien ja koulun muun hen-kilökunnan arjessa koulutyön keskellä.

Utajärven seurakunnan puo-lesta toivotankin Utajärven koululle hyvän Jumalan siuna-

usta ja varjelusta. Siihen sisäl-tyy rukouspyyntö, että oppilaat viihtyvät koulussa sekä halua-vat oppia ja valmistautua tule-vaisuuden tehtäviin. Antakoon taivaallinen Isä opettajille ja koulun muulle henkilökunnal-le viisautta, voimia, kärsivälli-syyttä ja työn iloa.

”Sinua, suuri Jumala, yhdes-sä ylistämme. Työhömme an-na iloa, valaise elämämme. Suo, että tässä koulussa voi toinen toista kuunnella. Luo meihin yhteishenki” (virsi 489:1).

Kirkkoherra Heikki NissinenUtajärven seurakunta

Lionsjärjestön toiminta perus-tuu vapaaehtoiseen työhön. Lionien palvelutoiminta koh-distuu nuorisoon, vanhusvä-estöön, sotien veteraaneihin ja muihin avun tarpeessa oleviin. Lionsjärjestö ei pyri korvaa-maan yhteiskunnan peruspal-veluja, vaan vapaaehtoistyöllä annetaan apua kohteisiin, jotka jäävät hoitamatta julkisin va-roin. Tämä apu voi olla pienille ryhmille tai yksittäisille ihmisil-le hyvinkin merkittävää. Kaikki lionstoiminta tapahtuu "Me pal-velemme" -hengessä.

Lionsklubin tärkein kiinnos-tuksen kohde on oma lähialue ja asuinyhteisö. Lionsklubien aktiviteetteja ovat mm. paikal-listen lasten- ja vanhuskotien auttaminen, stipendien jako kouluissa, sotaveteraanien aut-taminen, vanhusten kotien kun-nostaminen. Nuorisovaihto-oh-jelmamme (16 - 21 -vuotiaitten nuorten 3 - 6 viikon oleskelua kesäisin leireillä tai isäntäper-heissä) välityksellä lionsklubit lähettävät Suomesta ulkomail-

Utajärven Lions Clubin tervehdysle ja vastaanottavat ulkomailta Suomeen noin 300 nuorta vuo-sittain.

Utajärven Lions Clubin va-kiintuneita muotoja nuorison tukemisessa ja palkitsemisessa ovat olleet stipendit ylioppilail-le ja peruskoulunsa päättäville. Lions Club on myös tukenut pi-temmälle omassa harrastukses-saan edenneitä nuoria.

Utajärven Lions Clubin lo-kakuun kokouksessa päätet-tiin, että Lions Club kustantaa tästä syksystä alkaen vuosit-tain kahdelle Utajärven lukion opiskelijalle Lionsjärjestön nuo-risovaihto-ohjelman mukaisen oleskelun isäntäperheessä nuo-ren itsensä toivomassa kohtees-sa.

Lions Clubin lokakuun kuu-kausikokous pidettiin Utajärven koululla ja pääsimme tutustu-maan koulun uusiin ja uusittui-hin tiloihin. Yksimielisesti saa-toimme todeta, että Utajärven lapsilla ja nuorilla on erinomai-set puitteet opiskelulle.

Näillä sanoilla Utajärven

Lions Club haluaa onnitella Utajärven kuntaa ja Utajärven koulun oppilaita ja henkilö-kuntaa uuden koulun johdosta. Toivomme, että opettajakunta voi nyt tulevat vuodet keskittyä

koulun päätehtävään: opetta-miseen ja kasvattamiseen!

Pertti Lahtinen LC Utajärvipresidentti 2011-2012

Utajärven Lions Clubin tervehdys


Koululaitoksen kehitys Utajär-vellä noudattaa samoja piirtei-tä kuin useimmissa muissakin Suomen maaseutupitäjissä.

Ensimmäinen kansakoulu perustettiin kuntaa 1800-luvun lopulla ja koulujen määrä oli suurimmillaan suurten ikäluok-kien tultua koulunkäynti-ikään. Sen jälkeen alkoi koulujen mää-rän laskeva kehitys 60- luvun lopulta. Utajärven kehitykses-sä viimeinen vaihe on kuitenkin poikkeuksellinen: Yhteen kou-luyksikköön siirryttiin tilan-teessa, jossa oppilasmäärä ei si-tä vielä vaatinut.

Kansakoulun perustaminen1800-luvun puolivälin jälkeen alkanut maaseudun heräämi-nen ja vuoden 1866 kansakou-luasetuksesta voimistunut kan-sakoulun kehitys heijastuivat myös Utajärvelle. Jo maalis-kuussa 1869 pidetyssä kunta-kokouksessa esitti kunnan esi-mies, talollinen Juho Marttila, kansakoulun perustamista kun-taan. Ehdotukseen ei kuiten-kaan kuntakokous myöntynyt ”tämän nykyisen köyhyyden tähden”.

Kansakoulun perustaminen siirtyikin parillakymmenellä vuodella, sillä vasta 30.5.1887 kuntakokous päätti perustaa kansakoulun Kirkonkylään ”miespuolisella opettajalla sekä poikia että tyttöjä varten”.

Kouluasiat herättivät jo tuo-hon aikaan tunteita, sillä yl-lä mainitusta kuntakokouksen päätöksestä valitettiin samoin kuin kunnan päätöksestä ostaa kansakoulun sijoituspaikaksi Siiran maatila. Tarvittiin jopa Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin päätös eräästä valituk-sesta ennen kuin kansakoulu-asia ratkesi.

Näin Utajärven ensimmäi-sen kansakoulun paikaksi tuli Siiran talo, jonka pirtistä saatiin tilava luokkahuone ja salista kä-sityöhuone ja johon myös opet-tajan asunto voitiin sijoittaa. En-simmäiseksi opettajaksi valittiin Valkeasaaressa syntynyt, Sorta-valan seminaarin käynyt Fanny Amalia Mansten. Oppilaiksi il-

Yhdestä alettiin ja yhteen palattiinmoittautui 53 eri-ikäistä tyttöä ja poikaa, joista 32 oli kotoisin kirkonkylästä. Koulun avajaiset pidettiin 15.10.1889.

Juorkunan ja Keskiniskan kansakoulut aloittivat toimin-tansa 1895. Tähän koulujen perustaminen tällä erää py-sähtyikin, sillä kunta alkoi kou-luasioissa noudattaa säästäväi-syyslinjaa ja lisäksi eri kylien välinen kiistely seuraavan kou-lun perustamisesta vaikeutti päätöksentekoa. Seuraava kou-lu perustettiin vasta 1917.

Kansakoulujen perustamisen ja rakentamisen aikaUtajärven kunta perusti uusia kansakouluja aina 1950-luvun alkuun saakka. Koulut aloit-tivat useimmiten toimintan-sa vuokratiloissa ja varsinaiset koulurakennukset rakennettiin myöhemmin. Parhaimmillaan nykyisen Utajärven kunnan alueella oli 17 kansakoulua.

Koulujen perustamisjärjes-tys oli seuraava Kirkonkylän, Juorkunan ja Keskiniskan kou-lujen jälkeen: Sotkajärven kou-lu 1917, Vaalan koulu 1918, Sanginjärven koulu 1919, Ah-maskylän koulu 1921, Särki-järven koulu 1923, Utoslahden koulu 1926, Alasuvannon koulu 1929, Murron koulu 1928, Ylisu-vannnon koulu 1928, Yli-Utok-sen koulu 1936, Ojakylän koulu 1938, Naaman koulu 1939, Auti-on koulu 1940, Jokikylän koulu 1947, Marttisjärven koulu 1947 ja Kormun koulu 1950.

Kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa 1945 ja sai oman koulurakennuksensa 1951. Kansalaiskoulun uudisra-kennus valmistui 1960. Lukio aloitti yläasteen tiloissa 1982.

Takaisin yhteen kouluunKoulujen oppilasmäärä oli kor-keimmillaan suurten ikäluokki-en tullessa kouluikään. 1960-lu-vulla kuitenkin oppilasmäärä kääntyi laskuun syntyvyyden pienenemisen ja maaltamuuton alkamisen seurauksena ja tämä merkitsi koulupiirien lakkaut-

tamisen alkua. Ensimmäisinä lakkautettiin Jokikylän koulu 1960, Kormun koulu 1965, Yli-Utoksen koulu 1966 ja Marttis-järven koulu 1967.

1970- 80- ja 90-luvut olivat oppilasmäärän laskun tasais-ta aikaa. Koulujen lakkautta-miseen vaikutti myös kunnan talouden tilanne. Esimerkik-si 1990-luvun alun laman aika-na lakkautettiin samalla kertaa Keskiniskan ja Sotkan koulut.

Vuonna 2007 lakkautettiin Särkijärven ja Juorkunan koulut ja seuraavana vuonna Ahmak-sen koulu. Kyläkouluista oli jäl-jellä enää Sangin koulu.

Koululaitoksen kehityksen viimeisin vaihe ja samalla pa-luu takaisin yhteen kouluraken-nukseen alkoi, kun kunnanval-tuusto ensin tammikuussa 2009 päätti siirtymisestä yhtenäiseen perusopetukseen ja maalis-

kuussa lisäksi, että perusopetus toteutetaan yhdessä koulukiin-teistössä, joka saadaan rakenta-malla lisäsiipi yläkoulun ja lu-kion rakennukseen. Päätöksen perusteena olivat oppilasmää-rän lasku, synergiaedut ja ta-loudelliset seikat. Päätöstä on myös pidettävä kauaskantoise-na varautumisena tulevaisuu-teen.

Uusi koulurakennus nimet-tiin yksinkertaisesti Utajärven kouluksi, koska muita koulu-rakennuksia, joissa olisi ollut koulutoimintaa, ei ollut. Elo-kuun 11. päivä 2011 Utajärven koulussa alkoi uusi lukuvuosi niin, että koko esiopetus, perus-opetus ja lukion olivat samassa koulurakennuksessa.

Tapani Blomster

Sangin koulun uudisrakennus valmistui vuonna 1953. Sangin koulu toimi Utajärvellä viimeisenä kyläkouluna kevääseen 2011 saakka.

Utajärven koululaitoksen lyhyt historia

Kansalaiskoulu val-mistui vuonna 1960.

Ahmaksen kouluraken-nus valmistui vuonna 1925.


Aarne Ervi – Keskuskoulun arkkitehtiTapiolan keskusaukio on Er-vin tunnetuimpia luomuksia.

Aarne Ervi

Utajärven Keskuskoulu harjannostajaispäivänä 1951

1940-luvun lopulla Utajärven koululaitoksessa tapahtui kaksi merkittävää ja toisiinsa liittyvää tapahtumaa. Ensiksikin Utajär-ven ja Luumäen kunnat saivat 1945 kouluhallitukselta luvan perustaa Suomen ensimmäiset kunnalliset keskikoulut.

Toiseksi keskikoulu ja yleen-säkin Kirkonkylä tarvitsivat uu-det koulutilat ja niiden suunnit-telu aloitettiin. Tavoitteena oli rakentaa keskuskoulu, johon voitaisiin sijoittaa paitsi kir-konkylän piirin kansakoulu ja jatkokoulu, myös kunnallinen keskikoulu. Utajärven kunnan päättäjät tekivät merkittävän ja kauaskantoisen ratkaisun, kun he hylkäsivät koulun ensim-

mäiset kouluhallituksen arkki-tehti Hanstenin piirustukset ja kääntyivät Oulujoen voimalai-tosten ja niihin liittyvien asuin-alueiden suunnittelijan, tunne-tun helsinkiläisen arkkitehdin Aarne Ervin puoleen, ja pyysi-vät häntä Keskuskoulun arkki-tehtisuunnittelijaksi. Merkittä-vin vaikuttaja näiden asioiden hoitamisessa oli kansakoulun-opettaja, kunnanvaltuuston pu-heenjohtaja A.A. Laitinen.

Kuka oli Aarne ErviAarne Ervi (1910 – 1977) oli yk-si Suomen sodanjälkeisen mo-dernin arkkitehtuurin kärki-tekijöitä. Hänen uransa ulottui 1930-luvulta aina 1970-luvulle

saakka. Ervin laajan tuotannon kautta on mahdollista peilata suomalaista arkkitehtuuria toi-sen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Tuotanto on monipuolista sisältäen kaikkea mahdollista arkkitehdin työtä saranoista ja munakupeista voi-malaitoksiin ja kaupunkisuun-nitelmiin.

Erville myönnettiin profes-sorin arvonimi 1967. Hän oli American Institute of Architects -järjestön ja Unkarin arkkiteh-tiliiton kunniajäsen sekä Stutt-gartin yliopiston kunniatohtori.

Ervin valmistuessa arkki-tehdiksi funktionalismi oli jo vakiinnuttanut asemansa Suo-messa. Suomalaisten arkki-tehtien ja erityisesti modernien arkkitehtien kohdalla on usein puhuttu poikkeuksellisesta, jo-pa myyttisestä luontosuhtees-ta. Ervin tapauksessa arkkiteh-tuurin suhdetta luontoon voi purkaa hyvinkin konkreettises-ti. Erville rakennus ei päättynyt julkisivuihin tai alkanut ulkosei-nistä. Rakennukset olivat aina osa ympäristöään ja vastavuo-roisesti ympäristö oli osa raken-

nusta. Ervin parhaat rakennuk-set avautuivat ympäristöönsä monin tavoin. Uloskäyntien li-säksi erilaiset parvekkeet, kuis-tit, patiot ja terassit jatkavat ti-laa pihaan. Toisaalta ympäristö tulee sisään rakennuksiin luon-nonvalona ja näkyminä harki-tusti sijoitettujen ikkunoiden kautta.

Esimerkkejä Ervin tuotannostaArkkitehtitoimisto Aarne Er-vin tuotanto on mittava ja kä-sittää satoja suunnitelmia, joista noin puolet on toteutettu. Häm-mästyttävää on monien suurten samanaikaisten projektien ja suunnittelutehtävien määrä.

Merkittävimmät ja tunne-tuimmat työnsä Ervi teki toi-saalta sodan jälkeisellä jälleenra-kennuskaudella ja myöhemmin 1950-luvulla varsinaisen raken-nusteollisuuden kehittyessä. Ervi käytti suunnitelmissaan betonielementtejä jo vuonna 1949 suunnitellessaan Helsin-gin yliopiston Porthania-raken-nuksen.


Ruokasalin katto kohoaa korkealle.

Arkkitehdit Pekka Harju ja Anne-Ma-rie Wallenius onnistuivat erinomaises-ti lisäsiiven ja perusparannuksen suun-nittelussa. Valoisa ruokasalin parvi.

Ervin tyyli isoine valoisine isoine ik-kunoineen tulee hyvin esille erinomai-sesti saneeratussa opettajainhuonees-sa.

Nykyinen kuvaamataidon luokka si-jaitsee entisessä ruokasalissa. Ervin suunnittelemat pylväät sopivat hyvin kuvaamataidon luokkaan.

Oulujoki Oy:n toimeksianto Oulujoen vesistöön rakennet-tavien voimalaitosten ja niihin kiinteästi liittyvien asuinalu-eiden suunnittelusta toi Ervin pohjoiseen. Tehtävä oli nuo-relle, lupaavalle arkkitehdille hyvin vaativa, mutta tarjosi sa-malla mahdollisuuden kokeilla ja testata erilaisia uusia ratkai-suja.

Muista Pohjois-Suomen suunnittelukohteista voi maini-ta Kemin kaupungintalon.

Kaikkein tunnetuin Ervin luomus lienee kuitenkin Tapio-lan keskusta. Ervi voitti keskus-tan suunnittelukilpailun ehdo-tuksellaan Don Hertzenin kylä. Keskustan asemakaavan lisäksi monet rakennukset kuten kes-kustorni, uimahalli ja ostoskes-kus ovat hänen suunnittelemi-aan.

Ervi OulujoellaOulujoen vesistön voimalai-toshankkeesta tuli jatkosodan jälkeen maamme suurin yhte-näinen rakennustyö, joka kesti pari vuosikymmentä ja vastasi pienen kaupungin rakentamis-ta. Voimalaitosten rakentami-nen edellytti mullistavaa raken-nustekniikan kehitystyötä, jota tehtiin järjestelmällisesti koko hankkeen ajan.

Kaikki voimalaitosalueet rakennettiin keskelle korpea. Ensiksi oli tehtävä tiet, kun-nallistekniikka, vesihuolto ja tärkeimmät rakennukset työ-maata varten. Työmaaaikai-sesta elintarvikehuollosta vas-tasivat yhtiön omat maatilat. Työmaa-aikaiset yhdyskunnat olivat laajoja ja käsittivät mo-nentasoisia asumuksia. Ervin toimisto suunnitteli niistä pää-osan. Oli perheille tarkoitettu-ja pidempiaikaisia asumuksia, osa siirtotyöläisille tarkoitettuja muun muassa vanerista tehtyjä

kevyitä telttoja, jotka muistut-tivat sota-ajan korsuja. Työ-maaolosuhteet olivat ankeat ja puutteelliset, mutta sota-ajan ihmisille työn ja toimeentulon mahdollisuus oli elinehto, jo-hon tartuttiin.

Oulujoen voimalaitosraken-tamisen suunnittelua johti ko-kenut diplomi-insinööri Niilo Saarivirta. Nuoren arkkitehdin, Aarne Ervin, valinnan rinnalla samaa ennakkoluulottomuutta edusti myös muun suunnittelu-joukon palkkaaminen – pääte-kijöinä diplomi-insinöörit Mat-ti Laurila ja Pentti Alajoki, jotka olivat nuoria ja vastavalmistu-neita.

KoulurakennuksetErvi suunnitteli toimiston työ-läimpänä aikana 1940-luvun lo-pulta 1960-luvun alkupuolelle kaikkiaan 12 koulurakennus-ta. 1950-luvun alussa kehittyi ”erviläinen” koulutyyppi, jota muunneltiin tapauskohtaisesti.

Nämä koulurakennukset koostuivat tyypillisesti kahdes-ta rakennussiivestä, joiden yh-tymäkohdassa on sisäänkäynti ja pitkä ulkokatos. Sisääntulo-aulat ja luokat avautuvat kou-lupihalle suurin ikkunoin. Avaruus ja valoisuus jatkuvat luokkahuonesiipien päästä pää-hänkulkevilla keskeiskäytävil-lä, joille luonnonvalo tuotiin leikkaukseltaan kolmiomaisen kattoikkunaratkaisun avulla. Kattoikkunoiden valoa johdet-tiin myös luokkatiloihin käytä-väseinien yläikkunoiden läpi.

Ervi Utajärven keskuskoulun suunnittelijanaUtajärven kunnanvaltuusto purki 21.12.1948 aikaisemman päätöksensä keskikoulun pii-rustuksista ja antoi valtuudet

laadituttaa arkkitehti Ervillä uudet piirustukset. Ervin pii-rustukset hyväksyttiin valtuus-ton kokouksessa 25.2.1949 ja niille saatiin myös kouluhalli-tuksen hyväksyminen.

Ervi ei ollut halvin suunnit-telija, mutta hän oli paras. Ervin suunnittelema koulu ei myös-kään tullut halvaksi. tajärven kunta oli kuitenkin varoissaan

voimalaitosrakentamisen an-siosta ja tämä helpotti päätök-sentekoa. Koulun rakentamisen kunnanosuus maksettiin myös ilman lainoja kunnan kassasta.

Kouluhallitus oli ehdotta-nut myönnettäväksi keskikou-lun rakentamiseen valtionapua 60 % ja lainaa 30 %; lopullinen avustus- ja lainapäätös kuiten-kin viipyi valtioneuvostossa.


Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Oulujoen varrella 1941-60

•Pikkarala,Oulu / valvomo, muuntamo, reaktorilaitos ja asunto 1955-59•Montta, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1951-57•Pyhäkoski, Muhos / voimalaitos ja asuntoalue 1941-60•Pälli, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1949-54•Utanen, Utajärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1953-57•Nuojua, Vaala (entinen Utajärvi) / voimalaitos ja asuntoalue 1946-55•Jylhämä, Vaala (entinen Utajärvi) / voimalaitos ja asuntoalue 1946-59Aarne Ervin suunnittelemat voimalaitosalueet Emäjoen varrella 1958-1961•Seitenoikea, Ristijärvi / voimalaitos ja asuntoalue 1958-61•Aittokoski, Suomussalmi / voimalaitos 1958 - asuntoalue, purettu 1980- luvulla•Ämmä, Suomussalmi / voimalaitos ja asuntoalue 1957-59.Aarne Ervin suunnittelemat koulurakennukset:Kauniaisten yhteiskoulu, Espoo 1945-47Kurikan yhteiskoulu ja laajennus 1945-57Utajärven keskuskoulu 1949-51Lohjan suomalainen yhteiskoulu 1952-54, 57Someron yhteiskoulu 1952-59Urjalan yhteiskoulu ja laajennus 1955-60Mannerheimintien yhteikoulu ja laajennus, Helsinki 1956-57, 59-63Salon yhteiskoulu 1957-60, 63Moision kansakoulu, Lempäälä 1958-60Voikkaan yhteiskoulu, Kuusankoski 1959-61Messukylän yhteiskoulu, Tampere 1961-63

Uuden osan käytävät ovat leveät ja valoisat.

Vanhempi lukijakuntamme on varmaan tunnistavinaan tästä kuvasta Utajärven Keskuskoulun alkuperäisen juhlasalin. Kuva on kuiten-kin Kauniaisten yhteiskou-lusta

Lähteet:Suomen rakennustaiteen museo: Aarne Ervi- tilaa ihmiselle. Helsinki 2010.Kuva Aarne Ervistä, Kauniaisten yhteiskoulusta ja Tapiolan kes-kusaukiolta ovat tästä teoksestaWWW-sivut:Suomen rakennustaiteen museo: arkkitehtiesittelythttp://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3138ymparisto.fi: Ervi Oulujoellahttp://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=228028

Siitä huolimatta koulura-kennuksen rakentamistyöt aloitettiin kouluhallituksen ja arkkitehti Ervin kehotuksesta kevätkesällä 1949. Kunnanval-tuusto päätti kuitenkin 10.6.1949 keskeyttää rakennustyöt, koska vieläkään ei ollut saatu päätöstä valtionavustuksesta. Kun sitten viralliset päätökset saapuivat elokuun alussa 1949, pantiin ra-kennustyöt uudelleen käyntiin. Parasta rakennusaikaa oli hu-kattu pari kuukautta. Tämä nä-kyi rakennuksen ulkomuodos-sa mm. siten, että arkkitehdin suunnittelemasta tiilipinnas-ta täytyi luopua ja kouluraken-nukseen tehtiin rappauspinta.

Utajärven yhtenäiskoulun suunnittelussa keväällä 2010 todettiin, että Keskuskoulu on perustettu peräti erikoisella ta-valla. Koko koulun alla on laat-ta, jonka reunat on vielä viistet-ty ylöspäin. Näin koulu kelluu paksu savipatjan päällä kuin laiva ikään.

Koulurakennus valmistui vuoden 1950 aikana. Aluksi sii-nä toimivat kirkonkylän kansa-koulu, keskikoulu ja jatkokoulu. Jatkokoulun tilalle tullut kansa-laiskoulu muutti keskikoululta omaan rakennukseen vuonna 1960. Peruskouluun siirtymi-sen jälkeen keskikoululle jäi ai-noastaan peruskoulun yläaste. Vuodesta 1982 lähtien siinä on yläasteen lisäksi toiminut Uta-järven lukio ja vuonna 2010-11 kouluun rakennettiin lisäsii-pi samalla kun koko Utajärven opetustoimi siirtyi tähän yhteen ja samaan koulurakennukseen – Utajärven kouluun.

Monet Ervin koulusuunnit-telulle tyypilliset piirteet näky-

vät Utajärven keskuskoulussa – nykyisessä Utajärven koulun vanhassa osassa. Uudisosa is-tuu hyvin koko koulukokonai-suuteen ja noudattaa samaa va-loisaa ja väljää arkkitehtuuria kuin Ervin koulukin.

Keskuskoulu ei edusta mi-tään puhdasta funktionalismia vaan on sekatyyliä. Erville tyy-pillisiä piirteitä ovat mm. valoi-sat käytävät, opettajainhuoneen parveke ja isot koulupihalle avautuvat ikkunat. Samaa lin-jaa jatkavat luokkahuoneiden alkuperäiset ranskalaiset par-vekkeet.

Alkuperäinen kuvaamatai-don luokassa on ateljeen piir-teitä kolmiomaisine yläikku-noineen. Yläaulan ja entisen ruokasalin pylväät antavat oman lisänsä kokonaisuuteen.

Koulun juhlasalin ja liikunta-salin yhdistelmä oli ainoa kohta, joka ei ollut toiminnallisesti on-nistunut. Se oli ennen kaikkea juhlasali erikoisine kattomuo-toineen. Ervi toteutti juhlasalis-sa jo Kauniaisen yhteiskoulun suunnittelussa toteuttamaansa ratkaisua.

Ervin arvostuksestaUtajärven Keskuskoulu oli ai-koinaan kunnan suurin, komein ja kallein rakennus. Sitä samaa on nyt Ervin suunnitteleman koulun pohjalta arkkitehtitoi-misto Ylipahkalan arkkitehtien Pekka Harjun ja Anne-Marie Walleniuksen erinomaisesti suunnittelema Utajärven koulu. Paitsi, että kustannuksiltaan li-särakennus ja saneeraus pysyi-vät kohtuudessa.

Kun koulutyö alkoi kuu-lin tuttavaperheen lasten koto-

naan ihmetelleen koulun kokoa ja ruokasalin korkeutta. Voit kuvitella, millaista ihmetystä Keskuskoulu herätti Utajärvel-lä vuonna 1950, jolloin kunta-keskusta oli vielä perin harvaan rakennettu ilman rivi tai kerros-taloja.

Ervi oli Suomen sodanjäl-keisen arkkitehtuurin johto-henkilöitä. Hän kaipaisi Uta-järvelläkin hänelle kuuluvan arvostuksen.

Tapani Blomster


Utajärven koulun rakentaminenYhtenä heinäkuun aamuna 2010 ilmestyivät Skanskan vih-reät työmaakopit Utajärven yläkoulun ja lukion parkkialu-een reunalle. Siinä ne seisoivat suorassa rivissä ja niiden kyljet näyttivät kirkkaassa auringon-paisteessa ikään kuin värähtele-vän padottua toimintaa.

Elokuun alussa keltapukui-set Skanskan miehet ilmestyi-vät koulun pihamaalle. He kävelivät edestakaisin ja viittoi-livat toisilleen. He mittailivat ja piirtelivät asfalttiin punaisia kulmia. Ne olivat uuden raken-nuksen nurkkamerkkejä. Työ-maa-alue rajattiin koulun piha-alueesta verkkoaidalla.

Rakennustyöt alkoivat maa-massojen vaihdolla. Kaivinko-ne alkoi kaivaa kuoppaa lisäsii-ven kohdalle ja kuorma-autot ajoivat maata pois. Kun kuop-pa oli valmis, alkoivat kasetti-autot ajaa hiekkaa tilalle. Nyt oli jo koulukin käynnissä. Kou-luautojen pysäkki oli siirretty entiselle torille ja Ahmatie oli suljettu kokonaan koululaisilta.

Syksyn aikana nousivat kou-lun uuden osan elementtiseinät. Ne eristettiin ja vuorattiin tiili-vuorauksella. Kattotuolit nos-tettiin paikoilleen ja koulu sai katon. Koulun väki ihmetteli nykyaikaisen rakentamisen jär-jestelmällisyyttä ja tehokkuutta. Paljon ei miehiä ollut näkyvis-sä, mutta rakennus nousi päivä päivältä.

Sydäntalven ajaksi keltapu-kuiset miehet vetäytyivät ra-kennuksensa sisätiloihin. Etu-pihalle ilmestyi suuri lämmitin, joka puhalsi lämmintä ilmaa. Ulospäin ei näkynyt, mitä sisäl-lä tapahtui. Tuskin siellä sen-tään talviunia ehdittiin vetää.

Kun kevätaurinko al-koi lämmittää, ilmes-tyivät työmiehet jäl-

leen ulkosalle.

Utajärven yhtenäiskoulun harjannostajaiset vietettiin 15.4.2011 ja koulun uuden osan

vastaanottokokous pidettiin täsmälleen aikataulun mukai-sesti 30.6.2011.

Joululoman aikana raken-nustyöt levisivät koulun van-halle osalle. Toisen kerroksen oppimateriaalivarasto ja yksi luokka eristettiin työmaa-alu-eeksi ja päätyseinät puhkais-tiin sekä alakäytävän että toisen kerroksen käytävän kohdalta.

Huhtikuun työmaakokouk-sessa päätettiin, että saneeraus-osan töiden jouduttamiseksi koko opettajainhuonekäytävän luokat ja hallintotilat tyhjenne-tään. Näin tehtiin ja kansliat sekä opettajainhuone siirrettiin koulun auditorioon. Rakennus-työt hallintokäytävän tiloissa pääsivät alkamaan toukokuun alussa eli kuukautta alkuperäis-tä suunnitelmaa aikaisemmin.

Tämä osoittautui onnistu-neeksi ratkaisuksi, sillä hissi-kuilun esitutkimusten yhtey-dessä koulun alapohjasta löytyi alkuperäisen vuoden 1950 ai-kaista rakennusjätettä, joka pi-ti poistaa. Kesän aikana ilmeni muitakin rakennustöitä sanee-rausosalla hidastavia asioita, mm. kostean ilman vuoksi va-lujen kuivuminen vei suunni-teltua enemmän aikaa.

Joulukuussa 2010 Yläkou-lulle ja Kirkonkylän koululle hankittiin kummallekin kak-sisataa muutto- ja säilytyslaa-tikkoa. Myöhemmin laatikoita hankittiin saman verran lisää. Yläkoulun niiden tilojen tyh-jentäminen, joissa tapahtui ra-kennustöitä, alkoi ennen jou-lulomaa ja jatkui koko kevään huipentuen viimeiselle koulu-viikolle.

Saneerausosa ja pihatyöt piti ottaa vastaan heinäkuun lopus-sa. Työt kuitenkin olivat tällöin viivästyneet ja vastaanottoa siirrettiin 6. päivään elokuu-ta. Tällöin sovittiin, että kou-lukäyttöön tarvittavat tilat ovat valmiit 10.8. eli päivää ennen koulutyön alkua. Auditorion alakerrassa jatkettiin sosiaaliti-lojen rakentamista vielä koulun alkamisen jälkeen ja niiden vas-taanottokokous oli 16.8.

Koulun ikkunasta seurattuna

2.8.2010 Skanskan työmaakopit ovat ilmestyneet koulun parkkialueelle.

25.10.2010. Seinäelementtejä asennetaan.

16.11.2010. Kyllä muuraus onnistuu talvellakin.

1.12.2010. Työmaa tarvitsee hyvän valaistuksen.


1.12.2010 Joulukuun idylli

3.12.2010 Eristystyöt ovat meneillään.

15.4.2011 Harjannostajaiset

26.1.2011. Työmaakokouksessa Tarvo Tölli ja Tapani Heikkilä Skanskalta, Mikko Moilanen Movira Oy:ltä, Lauri Palosaari Palosaari Oy:ltä ja rakennustyömaan valvoja Petri Pirttilahti.

28.4.2011 Viimeinen oppitunti hallintokäytävän luokassa 5. Oppilaat ottavat pulpettinsa ja vievät ne kesäksi koulun pihalla olevaan konttiin. Luokasta tulee hallintotiloja.

31.5.2011 Kielistudio on saanut kesän ajaksi erikoiset lisävarusteet: ompelukoneet.

29.6.2011 klo 12.26 Ruokasalin lattiaa laatoitetaan. Seuraavana aamuna on uuden osan vastaanottotarkistus.


Tämän jälkeenkin vastaanot-totarkistuksissa kirjattuja kes-keneräisiä töitä on tehty pitkin syksyä.

Rakennustöiden yhteydessä koulun kaikkiin opetustiloihin

hankittiin älytaulut. Ajatukse-na oli, että Utajärven koulu va-rustetaan uusimmalla opetus-teknologialla ja varaudutaan näin tulevaisuuteen.

Alkuperäinen suunnitelma oli, että myös vanhan osan kou-lutilat otetaan vastaan heinä-kuun lopussa ja opetustilojen kalustamiseen ja opetustiloista tyhjennettyjen tarvikkeiden ta-kaisin muuttoon jää noin kaksi viikkoa aikaa.

Paluumuutto lykkääntyi vii-kolla ja päästiin aloittamaan vasta 6.8. Käytössä oli kunnan talonmiehet ja puistoryhmä se-kä kesätöihin työllistettyjä nuo-ria.

Koko tämä porukka teki

9.7.2011. Uusi osa rapattu ja maalattu. Uusi ja vanha osa istuvat erinomaisesti toisiinsa.

31.5.2011 Kesän aikana saneerattavien luokkatilo-jen tarvikkeet on pakattu säilytyslaatikoihin.

suuren työn ja pitkää päivää. Samoin tekivät pitkää päivää koulun siivoojat ja rakennussii-voojat. Toisinaan heidän työnsä tuntui turhauttavalta, kun jokin tila tai käytävä oli juuri saatu siivottua, niin sinne tulivat ra-kennusmiehet vielä tekemään jotakin.

Tuloksena kaikesta kuiten-kin oli, että terveystarkastajan lupa koulutyön aloittamiseen saatiin 10.8. klo 16.00 ja kou-lu alkoi seuraavana aamuna 11.8.klo 9.00

Utajärvi oli saanut mahtavan koulurakennuksen ja Utajärven lapset ja nuoret mahtavat puit-teet opiskelulle ja koulutyölle.

4.8.2011 Loppusiivouksia muutama päivä ennen koulun alkua.

11.8.2011. Ensimmäinen koulupäivä. Oppilaita alkaa kertyä Utajärven koulun pihalle.

1.6.2011 Oppilaat muut-tohulinassa.


Anne-Marie Wallenius, Utajärven koulun arkkitehtisuun-nittelija

-Utajärven yhtenäiskoulun osit-taisen muutostyön ja vanhaan kouluun liitetyn uuden laajen-nusosan suunnittelu oli haasta-va ja mielenkiintoinen tehtävä.

Muutostöitä vanhalle osalle toteutettiin opettajien hallintoti-loihin sekä parannettiin raken-nuksen esteettömyyttä hissira-kentamisella.

Vaikeusastetta lisäsi vanhan osan porrastuminen puoliker-roksittain.

Miten yhteistyö sujui mui-den suunnittelijoiden kans-sa ja myöhemmin rakentajien kanssa?

-Yhteistyö muiden suunnit-telijoiden kanssa sujui oikein hyvin. Jokainen on erittäin ko-kenut julkisenrakennuksen-suunnittelija, joten yhteisiä pro-jekteja heidän kanssaan vuosien varrella on ollut useita aiem-minkin. Tunsimme toistemme työtavat hyvin ja pystyimme luottamaan toistemme ammat-titaitoon varauksetta.

-Rakennusurakoitsijan kans-

sa toteutusvaihe sujui esimer-killisesti, kokeneen työmaan työjohdon sekä suuren raken-nusliikekonsernin osaamisen ja pätevän rakennuttajakonsultin yhteistyöllä.

Otitko suunnittelussa jol-lain lailla huomioon sen, että koulun vanhan osan oli suun-nitellut aikansa hyvinkin tun-nettu arkkitehti Aarne Ervi?

-Vanhaa arkkitehtuuria kun-nioitettiin ja huomioitiin kaikin mahdollisin keinoin laajennuk-sen suunnittelussa. Olen henki-lökohtaisesti erittäin mieltynyt Aarne Ervin tyylisuuntaan.

-Uuden osan massoittelu, au-kotukset, julkisivun materiaalit, muotoaiheet ja värit noudattele-vat vanhan rakennuksen tyyliä. Vanha ja uusi osa erotettiin sy-vennykseen sijoitetulla keven-tävällä lasikatkolla, joka samal-la toimii uutta sisäänkäyntiä osittavana julkisivuaiheena.

Kuvaile arkkitehdin näkö-kulmasta Utajärven koulua ko-konaisuutena.

Utajärven koulun vastaavana rakennusmestarina Tarvo Töl-li Skanska Talonrakennukses-ta, miten pitkä ura sinulla on takanasi näissä rakennushom-missa?

-Kaikkiaan 36 vuotta olen ollut näissä mestarin hommis-sa ja koulurakennuksia on ollut kaikkiaan kolme ennen Utajär-veä, Haapaveden emäntäkoulu suurimpana.

Kun sinulla on pitkä koke-mus erilaisista rakennushank-

keista, niin kerropa, millainen hanke tämä Utajärven yhte-näiskoulun hanke oikeastaan oli?

-Tämähän oli hyvin perintei-nen ja hyvistä tavaroista ja ma-teriaaleista tehty kouluraken-nus.

Mitkä tässä Utajärven kou-luhankkeessa olivat haasta-vimmat tilanteet?

-Kyllä kai hanke meni pää-osin suunnitelmien mukaises-ta. Vanha saneerausosa oli kyl-läkin arvaamaton osa. Monesti kun vanhaa rakennusta lähde-tään aukomaan, ei tiedä, mitä sitä löytyy. Siinähän ne tahtoo suurimmat riskit tulla. Uusi osa meni aikataulunkin mukaan ai-van nappiin, mutta vanhassa osassa oli ongelmia.

Miten mielestäsi onnistuit-te rakennustyössä? Kun katsot aikaansaannostasi, niin miltä tuntuu?

-Kyllä sen voi hyvillä mie-

Tarvo Tölli tutkii paperei-taan työmaakokouksessa.

”Esimerkillistä yhteistyötä”Tarvo Tölli:

millainen suunnittelukohde Utajärven yhtenäiskoulu oli?Arkkitehti Anne-Marie Wallenius,

-Utajärven yhtenäiskoulu on edelleenkin, jämäkkä kivi-rakenteinen 1940-50-luvun tyy-linen puhdaslinjainen koulura-kennus.

Mitä muuta haluaisit kertoa suunnittelusta, rakentamises-ta, hankkeen lopputuloksesta?

-Koulurakennuksen suun-nittelussa on ensiarvoisen mer-kittävässä roolissa tilojen käyt-

täjät. Tässä projektissa niin koulun henkilökunta, keittiö henkilökunta, siistijät kuin ra-kennuttaja ja kunnan päättäjät, osallistuivat erittäin aktiivises-ti jo ensimmäisten luonnosten myötä suunnitteluun.

-Tällä yhteistyöllä hankkees-sa onnistuttiin hyvin, lopputu-los on komea ja toimiva.

Utajärven koulun suunnittelu ja rakentaminen

Hankkeen ohjaus ja valvontaPHK Konsultit OyRakennuttamis- ja projekti-palvelut Pirttilahti Oy

ArkkitehtisuunnitteluArkkitehtitoimisto Ylipah-kala OyRakennesuunnitteluInsinööritoimisto Vuotila ja Hautala OyLVIA-suunnitteluInsinööritoimisto Taltekon OySähkösuunnitteluInsinööritoimisto Palosaari OyRakennusurakoitsijaSkanska Talonrakennus OyPutkiurakoitsijaMovira OyIlmanvaihtourakoitsijaTalepolar OySähköurakoitsijaSähköasennusliike Timo Salonen

lin jättää tilaajalle. Kaikki pai-kat voi katsoa oikealta ja nurjal-ta puolen.

Paljonko rakennustyömaal-la parhaimmillaan oli ihmisiä töissä kaikki sivu-urakoitsijat mukaan lukien ?

-Loppuvaiheessa oli jopa 25 henkilöä töissä parin kuukau-den aikana.

Miten utajärvisiä oli töissä vaikkapa Skanskan palkkalis-toilla?

-Meillä oli paikallisia var-maan 6-8 henkeä eli reilu kol-mannes.

Mitä muuta merkittävää si-nulle tulee mieleen rakennus-työstä?

-Kyllähän tässä tämä koulun väki, rehtorit ja opettajat ja toi-saalta kunnan väki olivat erit-täin ystävällisiä ja ymmärtäväi-siä.

Tapani Blomster


Utajärven koulussa on kaksi rehtoria. Erkki Väänänen on vuosiluokkien 0-5 luokkien reh-tori ja Tapani Blomster lukion ja perusopetuksen vuosiluokkien 6-9 rehtori. Toimittajamme ta-pasi rehtorit aamukahvilla ja ju-tutti heitä koulun rakentamises-ta ja sen käytännöistä.

”Eivätkö tuollaiset rehtori-tittelit ole hiukan vaikeita käyt-tää saatikka ymmärtää? ” kysyy toimittaja. Rehtorit vilkaisevat toisiaan ja Väänänen vastaa:

”Koulun arjessa käytämme edelleenkin aluejakoa alakou-lu ja yläkoulu ja siten minä olen alakoulun rehtori ja Tapani lu-kion ja yläkoulun rehtori. ”

Blomster nyökyttelee kahvi-kuppinsa takaa.

”Miten usein te pidätte näitä aamupalavereja?”

Nyt vastaa Blomster: ” Reh-toripalaverien pitäminen aloi-tettiin kaksi lukuvuotta sitten. Vakituinen palaveripäivä on maanantai ja silloin katsotaan alkavan viikon asiat ja tapahtu-mat koulussa ja samalla sivu-taan mennyttä viikkoa. Samoin sovitaan jotakin vaativampaa asiaa koskevan pitemmän pala-verin ajankohta. Sovittujen pa-laverien lisäksi pohdimme asi-oita yhdessä joustavasti aina kun siihen on tarvetta.”

” Kun koulu syksyllä alkoi, pidimme joka aamu palaverin,

Kokonaisvaltaistaopettamista ja synergiaetuja

jossa arvioimme tilannetta ja so-vimme pienistä korjausliikkeis-tä kun uusia tiloja ja käytäntö-jä otettiin käyttöön” –täydentää Väänänen.

Toimittaja päättää nyt heti esittää mielessään olleen kysy-myksen: ”Tehän olitte aluksi eri mieltä yhteen kouluyksik-köön siirtymisestä. Mikä on ti-lanne nyt ?”

Nyt rehtorit taas vilkaise-vat toisiaan ja hetken epäröivät kumpi vastaa. Blomster aloit-taa:

”Syksyllä 2008 teimme her-ramiessopimuksen, että asiat riitelevät, mutta eivät miehet.”

na siihen saakka, kun valtuusto maaliskuussa 2009 teki lopulli-sen rakentamispäätöksen.”

Blomster: ”Tunteita nosti rakentamisratkaisu ja toisaalta kysymys yhtenäisen perusope-tuksen hallinnosta. Kuitenkin kun asioista saatiin tehtyä viral-liset päätökset, tilanne rauhoit-tui nopeasti.”

Väänänen: ”Tilanteen rau-hoittumiseen vaikutti varmaan se, että opettajat pääsivät mu-kaan koulutilojen suunnitte-luun ja uuden koulun toiminta-mallien valmistamiseen”.

Blomster: ”Kun sitten kou-lutyö alkoi 11.8.2011 uusissa ja

uusi alku kaikille Utajärven koulussa opiskeleville ja työs-kenteleville. Jokaisen tilanne on muuttunut viime kevään jäl-keen. On uudet tilat, uudet ope-tusvälineen, uudet käytännöt ja koko kouluyhteisö on uusi. Ei tällaista koulua ole koskaan ai-kaisemmin Utajärvellä ollut.”

Toimittaja vaihtaa aihetta: ” Tiivistäkääpä pariin lauseeseen Utajärven kouluratkaisun hy-vät ja huonot puolet,”

Väänänen vastaa hetken mietittyään: ” Kyllä yksi kes-keisin asia on se, että tässä kou-lussa opettajilla on mahdolli-suus seurata lapsen ja nuoren kehitystä esiopetuksesta alka-en parhaimmassa tapauksessa lukioon saakka. Se antaa mah-dollisuudet seurata oppilaan kehitystä kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa tältä pohjalta päät-tää myös oppilaan opiskelun tukemisesta.”

Blomster: ” Se, että kaikki ollaan tässä samoissa tiloissa, mahdollistaa opettajien ja tilo-jen joustavan käytön ja tuo mui-takin synergiaetuja.”

Toimittaja: ”Entä ne huonot puolet?”

Näyttää siltä, että rehtorit ei-vät oikein löydä huonoja puolia. ”Ainakaan näin lyhyellä aika-välillä niitä ei ole tullut eteen”, vastaavat kumpikin kuin yh-destä suusta.

Rehtoreita haastateltiin opettajainhuoneessa. Vasemmalla Tapani Blomster ja oikealla Erkki Väänänen

Rehtorit kertovat

Väänänen jatkaa: ”Olihan se kyllä aikamoinen sokki, kun oli parikymmentä vuotta en-sin odottanut oman koulun sa-neerausta ja sitten asia yllättä-en kääntyykin sellaiseksi, että rakennetaankin Keskuskoulun lisäsiipi. Kyllä Kirkonkylän koulun opettajakunnassa oli vastarintaa tälle hankkeelle ai-

yhteisissä tiloissa, kaikki me-ni henkilökunnan osalta hyvin joustavasti ja ilman ristiriitoja”.

Väänänen: ”Luulen, että ni-menomaan luokanopettajat odottivat innolla täysin uusiin koulutiloihin pääsemistä. On-han tämä itsellekin kuin uusi al-ku tällä virkauralla.”

Blomster: ” Kyllä tämä on

”Olihan se kyllä aikamoinen sokki, kun oli parikymmentä vuotta ensin odottanut oman koulun saneerausta ja sitten asia yl-lättäen kääntyykin sellaiseksi, että raken-netaankin Keskuskoulun lisäsiipi.”


koulun kehittämisen välineenä

Välituntivalvojilla on Kiva koulu-liivit

Koulun arjessa mukana ovat sujuvasti, mutta usein huomaamatta, erilaiset hankkeet. Hank-keilla on selkeä tarkoitus ja yhteys tiettyihin oppiaineisiin, mutta samalla ne laajentavat hankkeisiin osallistuvien oppilaiden maailmankuvaa. Niillä on myös opetusta elävöittävä vaikutus, joka vaikuttaa selvästi oppilaiden oppimismotivaatioon. Opettajalle/vetäjälle ne tuovat toki lisää työtä ja haasteita, mutta samalla vaihtelua ta-valliseen opetustyöhön. Hankkeiden kautta henkilökunta saa koulutusta ja näin ollen pysyy ajan tasalla valtakunnallisesti tapahtuvista muutoksista ja opetustoimen monipuolisesta ja kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Hankkeisiin osallistumisella on ollut suuri merkitys Uta-järvellä koko opetustoimen kehittämisessä. Utajärvellä useimmat hankkeet ovat olleet Ope-tushallituksen rahoittamia.

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta

Kansallinen tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoi-minta käynnistyi keväällä 2008.

Tavoitteena on jalkauttaa uuden erityisopetuksen stra-tegian mukaisia linjauksia kunta tasolle.

Hankkeet

Tavoitteena on:•Monihallinnollisesti luodut

opiskelun tuen rakenteet ja toi-mintamallit sekä niiden vakiin-nuttaminen

•Ennaltaehkäisevä ja var-hainen tuki; varhainen tunnis-taminen ja tarkoituksenmukai-nen tuki

•Yleisten tuen muotojen te-

hostaminen kaikille oppilaille kuuluvina tukitoimina sekä te-hostetun ja erityisen tuen vah-vistaminen

Tehostettu tuki tarkoittaa ennaltaehkäisevien yleisten tu-kitoimenpiteiden tehostamista määrällisesti ja laadullisesti se-kä opetuksen järjestämistä riit-tävän pienissä opetusryhmis-

sä. Tuen muotoina se käsittää mm. eriyttämisen, tukiope-tuksen, samanaikaisopetuk-sen eri muodot, osa-aikaisen erityisopetuksen ja oppilas-huollon.

0-6 –LUOKKIEN HANKKEET:

1) LATU -HANKKEESTA ALPON KAUTTA KELPOON - Opetushallituksen rahoittamaa hanketyötä Utajärvellä 0-6 luokilla 10 vuotta


VERKKO-hanke on Tehoste-tun ja erityisen tuen kehittä-misverkosto ja sitä rahoittaa Opetushallitus. Kehittämis-verkostohanke toteutetaan vuosina 2010-2011.

KiVa toimii jo yhden vuoden jälkeen, jatkossa vai-kutukset kumuloituvatAlustavan arvion mukaan Ki-Va Koulu -ohjelma on onnistu-nut tavoitteessaan, kiusaami-sen vähentämisessä, kaikilla perusopetuksen vuosiluokil-la. Jo yhden vuoden kestänyt KiVan toteuttaminen vähensi kiusaamisongelmien esiinty-vyyttä ja lisäsi kouluturvalli-suutta ja -hyvinvointia.

KiVa ei kuitenkaan jatkos-sa ole vain vuoden kestävä ’projekti’, vaan se on muka-na olevien koulujen pysyvä toimintatapa. Esimerkiksi Ki-Va-oppitunnit pidetään en-simmäisellä, neljännellä, ja seitsemännellä luokalla. Voi-daankin olettaa, että KiVan myönteiset vaikutukset ajan myötä vahvistuvat edelleen. Tämä tullaan näkemään tule-vina vuosina kouluissa tehtä-vistä tilannekartoituksista.

Kiusaamistapausten selvittämiskeskustelut tuottavat tulostaKokeiluvaiheessa kouluissa toimineet KiVa-tiimit täytti-vät kiusattujen ja kiusaajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta lyhyen raportin, joka toimitettiin Turun yliopiston tutkijaryhmälle.

VERKKO-kehittämisverkostohanke

VERKKO-kehittämisverkos-tohankkeella pyritään osaltaan vastaamaan perusopetuslain muutokseen, jonka tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeut-ta suunnitelmalliseen ja hänelle

tarpeelliseen oppimisen ja kou-lunkäynnin tukeen. VERKKO-kehittämistoiminnan lähtökoh-tana on, että kehittämällä jaetun asiantuntijuuden ja vuorovai-kutuksen käytänteitä voidaan edistää oppilaiden saaman tuen laatua ja oikea-aikaisuutta.

Kehittämisverkostossa on mukana 11 Oulun seudun kun-taa: Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kiiminki, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä ja Utajärvi. Yhteistyö-kumppanina toimii Oulun yli-opiston kasvatuspsykologian klinikka, joka antaa hankekun-tien opetus- ja kasvatusalan se-kä oppilashuollon moniamma-tilliselle henkilöstölle ohjaus- ja vuorovaikutustaitojen koulu-tusta, SOLMU-koulutus.

Hankkeen tavoitteet:1) Konsultatiivisen työot-

teen laajeneminen oppimisen tuen henkilöstön käyttöön.

2) Pedagogisen osaamisen, ammatillisen voimaantumi-sen ja työssä jaksamisen edis-täminen työotteen avulla.

3) Konsultatiiviseen työot-teeseen ja tiimiopettajuuteen perustuvan toimintamallin luominen.

Verkko-hankkeen rahoi-tuksen avulla viisi Alakoulun opettajaa on käynyt vuoden kestävän Solmu- koulutuksen Oulun yliopistossa.

Sirpa Kaistola-Tuikka erityisopettaja, hankekoordinaattori

Raporteista selviää mm. se, että kiusatuista oppilaista perä-ti 99.2 % kertoi seurantakeskus-telussa tilanteensa muuttuneen parempaan suuntaan, kun vain 0.8% koki tilanteen pysyneen ennallaan. Yhdessäkään tapa-uksessa kiusattu oppilas ei ker-tonut kiusaamisen lisääntyneen tiimin puuttumisen jälkeen.

KiVa –Koulu UtajärvelläKiVa Koulu-ohjelman yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaik-kiin oppilaisiin ja ovat pääasias-sa kiusaamista ehkäiseviä. Tämä tarkoittaa luokissa pidettäviä KiVa-oppitunteja, joita on kul-lakin vuosiluokalla yhteensä 2 X 10 tuntia. Oppituntien tavoit-teena on ohjelman mukaisesti auttaa oppilaita tunnistamaan ja vastustamaan kiusaamista se-kä vahvistaa luokkahenkeä.

KiVa –oppitunteja pidetään 1.luokissa, 4. luokissa ja 7. luo-kissa.

KiVa Koulu- ohjelman koh-dennetut toimenpiteet otetaan käyttöön kiusaamistapauksen tultua ilmi ja ne kohdistetaan erityisesti kiusaamiseen osallis-tuneisiin ja kiusattuihin lapsiin ja nuoriin. Näistä kohdenne-tuista toimenpiteistä vastaavat koulutuksen saaneet KiVa- tii-min jäsenet. KiVa-tiimiin kuulu-vat luokilta 0 - 5 Erja Kaiponen, Maria Oraviita ja Sari Nissinen sekä tarvittaessa rehtori Erkki Väänänen. Yläkoulun puolella samoja teemoja käsittelee tar-vittaessa koulun sisäinen oppi-lashuoltoryhmä. Opettajien toi-mittaessa kiusaamistapauksen tiimin tietoon, tiimi perehtyy

tilanteeseen annetun kirjal-lisen palautteen perusteella. Tiimi käsittelee kiusaamis-tapausta välituntisin kunnes kaikkia osapuolia on kuultu ns. kiusaamisen tuomitsevan menetelmän mukaisesti. Tä-män menetelmän mukaan tii-mi tuomitsee kiusaamisen ja vaatii kiusaajaa muuttamaan käytöstään. Viikon seuranta-jakson jälkeen seuraa uusi sel-vittely ja todetaan lopputulos. Tähän astisten tulosten perus-teella menetelmä on tehokas.

Sari Nissinen

2) KIVA KOULU –hanke

Kiva Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Tu-run yliopiston psykologian laitoksen ja oppimistutkimuksen yhteistyönä opetus-ministeriön rahoituksella (2006 – 2009). Ensimmäiset 1400 koulua ottivat oh-jelman käyttöönsä elokuussa 2009.


Koulun kerhotoimintaa on ke-hitetty valtakunnan taholta ak-tiivisesti vuodesta 2008 osa-na Perusopetus paremmaksi (POP)- ohjelmaa.

Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lap-sen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka va-kiintuu osaksi lapsen ja nuoren aamu- tai iltapäivää. Tavoittee-na on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen siten, että kerho-toiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puut-tuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mah-dollisuus ainakin yhteen kerho-harrastukseen läpi koko perus-opetuksen.

Kerhotoiminnan kehittämi-sessä on tavoitteena myös sy-ventää kodin ja koulun yh-teistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan jär-jestämisessä kolmannen sek-torin, koulun muiden sidos-ryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. Kehittämistoimin-nan aikana koulun kerhotoimin-ta pyritään vakiinnuttamaan osaksi perusopetusta.

Koulun kerhotoiminta UtajärvelläOlemme kuntana olleet muka-na koulun kerhotoiminnan ke-hittämishankkeessa syksystä 2008 alkaen. Kehittämistoimin-nan alussa kirjattiin vain 2-3 toi-mivaa koulun kerhoa koko pe-

3) KOULUN KERHOTOIMINNAN KEHITTÄMINEN –hankkeen tavoitteet

rusopetuksessa. Pitkät perinteet saavuttanut

Talvikki -kerho on jatkanut toi-mintaansa vuodesta toiseen. Vuoden 2009 loppuun mennes-sä meillä oli toiminut yhteensä 21 eri kerhoa. Kerhoja oli kai-killa kouluilla ja kerhoihin oli osallistunut yhteensä lähes 150 oppilasta. Kerhomuotoina oli-vat muun muassa musiikkiin liittyvät kerhot, kädentyöt, eng-

lannin kieli ja kansainvälisyys, monitoimikerhot, kokkikerhot ja liikuntakerhot. Kerhonoh-jaajina ovat toimineet pääosin opettajat, ohjaajat ja myös kol-mannen vuosiluokan lukiolai-set ovat toimineet pienen jakson ajan koulun kerhonohjaajina.

Valtion erityisavustusten turvin olemme saaneet kokeil-la erilaisia kerhoja ja tarjota op-pilaille mahdollisuuksia osal-

listua koulun kerhoihin lähes heti koulupäivän päätteeksi. Koulukyydityksessä oleville alakoulun oppilaille on pystyt-ty järjestämään vaihtoehtoinen koulukuljetus kotiin. Lisäksi olemme mahdollistaneet ilta-päivätoiminnassa olevien lasten osallistumisen koulun kerhotoi-mintaan. Kehittämistoiminta antaa mahdollisuuden löytää Utajärven lapsia ja nuoria kiin-nostavat koulun tarjoamat ker-hotoiminnan muodot ja keino-ja vakiinnuttaa kerhotoiminta luontevaksi osaksi vapaa-ajan toimintaa. Kyselyt, joita on tehty kerhotoiminnan kehittä-mishankkeessa näyttävät vah-vasti vuosi toisensa perään op-pilaiden koulun järjestämän kerhotoiminnan kiinnostuksen kohteet, joita ovat kaikenlaiset käden työt (käsityöt, nikkaroin-ti, askartelu), kielet ja kansain-välisyys, moniliikuntakerhot, kokkikerhot, musiikki. Nämä nousevat vahvasti esille. Tosin on yksittäisiä toiveita näytelmä-kerhoille, valokuvaukselle, tie-totekniikallekin.

Kehittämistoiminnan jatku-essa yhteistyötä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa jatketaan ja tehostetaan. Tavoitteena on myös syventää kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja, johon varmasti uudet vanhempaintoi-mikunnatkin innostuvat!

Sari Nissinen Utajärven koulun kerhotoiminnasta vastaava opettaja

Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47§:ssä mai-nittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa. Kou-lu määrää toiminnasta vuosittaisessa suunnitelmassa. Kerhotoimin-taan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista ja maksutonta.

Taitavat kädet kerhossa askarrellaan monenlaista.

(Kuva Sari Nissinen)

20

Utajärven koululle on palkattu resurssiopettaja Opetushalli-tuksen myöntämällä opetusryhmien pienentämiseen tarkoi-tetulla projektirahalla. Resurssiopettaja on koululla työsken-televä ylimääräinen luokanopettaja. Resurssiopettajan työaika eli 24 viikkotuntia on jaettu Uta-järven koulun alaluokkien kesken eli opettaja on käytettävis-sä jokaista luokka-astetta kohti 1-5 tuntia viikossa. Tänä vuonna resurssiopettajan tunteja on kohdistettu eni-

4) OPETUSRYHMIEN PIENENTÄMISEEN LIITTYVÄ HANKEten alakoulun suurimpaan oppilasryhmään eli viidenteen luokkaan, jossa on 28 oppilasta (5 viikkotuntia) sekä yhdys-luokkaan (3.-4. luokkaan 3 viikkotuntia). Resurssiopettajan palkkaamiseen tarkoitettu rahoitus myönnetään koululle kalenterivuodeksi kerrallaan eli tämän hetkinen rahoitus päättyy jouluun 2011. Resurssiopettajana toimii luokanopettaja Minna Laakkonen.


GLOBE projektin nimi tulee sa-noista: The Global Learning and Observations to Benefit the En-vironment. Projektin tavoittee-na on yhdistää oppilaita, opetta-jia ja tutkijoita työskentelemään yhdessä ympäristön hyväksi ja ymmärtämään maapallon ilmi-öitä, kuten ilmastoa, paremmin.

Tavoitteena on muun muas-sa tukea luonnontieteiden op-pimista käytännön tutkimusten kautta, oppia mittausten teke-mistä, ympäristön havainnoin-tia ja havaita ympäristössä ta-pahtuvia muutoksia. Projektiin integroituu myös englannin

YLÄKOULUN JA LUKION HANKKEET:

1.GLOBE-projekti

dysvalloissa. Utajärven GLO-BE-sääasema uusittiin syksyllä 2010 entisen palveltua vuodesta 1996 lähtien. Uuden sääaseman tiedot näkyvät reaaliaikaisesti osoitteessa www.weatherlink.com/user/utajarvi. Sääaseman mittausaineistosta on kiinnostu-nut myös Oulun yliopisto, jon-ka kanssa marraskuussa tehtiin sopimus siitä, että aineistoa voi-daan käyttää yliopiston opin-näytetöiden lähdemateriaalina.

Utajärvellä oppilaat teke-vät bi/ge tuntien aikana päi-vittäiset säähavainnot vuorotel-len pareittain. Metsänmittausta

for Future messuilla Joensuus-sa. Oppilaat saivat erittäin po-sitiivista palautetta työpajasta, jossa he opettivat metsänmitta-usta suomeksi ja englanniksi ja esittelivät tunnustelulaatikoi-ta, miltä mäntymetsä tuntuu. Kansainvälinen toiminta jatkuu vilkkaana 2011-2012 Nordplus -projektilla muhulaisten kans-sa, jolloin saamme vieraaksem-

me virolaisen oppilasryhmän ja utajärveläiset pääsevät vasta-vierailulle. GLOBE –säähavain-noinnin aineistoa hyödynnetään myös lukion Comenius –projek-tissa, jossa yhteistyökoulut tule-vat Saksasta ja Italiasta.

Liisa Virta, Suomen GLOBE –maakoordinaattori

Globe-toimintaa kuuluu paitsi ilmaston seuraaminen myös muun ympäristön tutkiminen. Talvikkikerho-lainen Sonja-Riitta Pinoniemi tutkii Oulujoen veden laatua.

UTAJÄRVEN KOULUN JUHLAJULKAISU 2011 21

2. UTAJÄRVEN LUKION KANSAINVÄLISYYSHANKE 2011 – 2013:

BON-Biodiversity and ecological economy in nature parks, national parks and geoparksUtajärven lukio on tänä vuonna päässyt mukaan kaksivuotiseen monenväliseen BON-Comenius-hankkeeseen, missä Utajärven lukion lisäksi ovat mukana Vaalan lukio sekä koulut Saksasta (koordinaattorina) ja Italiasta. Tästä hank-keesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa ”Lukion kansainvälisyyskasvatus”.

Tavoitteena on muun muassa tukea luonnontie-teiden oppimista käytännön tutkimusten kaut-ta, oppia mittausten tekemistä, ympäristön ha-vainnointia ja havaita ympäristössä tapahtuvia

muutoksia.

kielen oppiminen, sillä sivusto, jolle oppilaat syöttävät tietonsa, on englanninkielinen.

Tällä hetkellä GLOBE:ssa on maailmanlaajuisesti mukana 111 maata, joissa on yhteensä 24 000 koulua, jotka ovat vuo-desta 1995 lähtien tuottaneet jo yli 22 miljoonaa mittaustietoa GLOBE:n tietokantaan.

GLOBE:ssa tehdään sään-nöllisiä mittauksia tietyn oh-jeen mukaan, jolloin saadaan vertailukelpoista aineistoa. Oppilaat lähettävät havainnot kansainväliseen tietokantaan, josta ne ovat GLOBE -koulujen ja tutkijoiden hyödynnettävis-sä. Vuosina 2011-2013 Utajärven oppilaat antavat oman panok-sensa Student Climate Research –kampanjaan, jonka taustatuke-na toimii NASA ja NOAA Yh-

oppilaat tekevät kahdeksan-nen luokan biologian kurssilla. Vesianalyyseja ja fenologiaha-vaintoja on tehty enimmäkseen luontokerholaisten voimin.

GLOBE on tarjonnut Utajär-vellä pohjan useille kansainvä-lisyyshankkeille. Viime vuosi-na yhteistyö on ollut aktiivista Utajärven ystävyyskunta Mu-hun kanssa. Keväällä 2011 Tal-vikki –kerholaiset tuottivat an-siokkaita tutkimuksia mm. Utajärven vedentilasta, lumen-puhtaudesta, pilvityypeistä eri vuodenaikoina sekä talven/ke-vään saapumisesta. Tutkimuk-set esiteltiin Muhussa ja samalla tutustuttiin Muhuun ja Saaren-maahan.

Syksyllä 2011 Utajärven op-pilaat edustivat Suomen GLO-BE -toimintaa Act Now Forest


Millaisia pitkän uran tuomia ohjeita antaisit nuorelle opet-tajalle?

-Älä koskaan uhkaa tai lupaa sellaista, mitä et voi toteuttaa, menetät silloin uskottavuutesi, eli harkitse ennen kuin sanot

-Ole aluksi mieluummin lii-an vaativa kuin liian löysäkä-tinen, on helpompi löysentää suitsia kuin tiukentaa niitä.

Mitkä ovat opettajan amma-tin parhaat puolet?

-Muuttuva ja monenlainen opetettava aines, minulla oli etuna opettaa yläkoulun seitse-männestä lukion kolmanteen, eli opetettava asia ja oppilaiden kyvyt vaihtelevat, samalla voi seurata oppilaan kehitystä mo-nen vuoden ajalta, iloita kehi-tyksestä ja harmitella laiskuutta

Mitä huonoja puolia opetta-jan työssä on ?

-Joskus perustyö tuntui

Veteraaniopettajan ajatuksia

unohtuvan, kun piti käyttää ai-kaa kaikkeen muuhun epäolen-naisempaan. Tämä lisääntyi ajan kuluessa. Ennen opetus oli tärkein asia.

Miten koulutyö muuttui 30-vuoden aikana?

-Oppimateriaalit monipuo-listuivat, vaatimustaso lukios-sa lisääntyi mutta myös jollakin osa-alueella väheni, nykyoppi-laat elävät tietoyhteiskunnassa eli koulun ulkopuolelta tuleva tietomäärä on paljon suurempi kuin 30 vuotta sitten.

-Oppimisvaikeudet lisäänty-neet mutta toisaalta niihin kiin-nitetään nykyisin paljon enem-män huomiota. ”Pahoja poikia” on ollut aina.

Mitä mielestäsi on lukioon tulevien oppilaiden määrän vähenemisen taustalla?

-Useat oppilaat haluavat mennä siitä, missä ”aita on ma-talin”, ei viitsitä käyttää omia kykyjä yläkoulun puolella ja sit-ten on vaikea opiskella lukios-sa, jos kielten, matematiikan ja äidinkielen pohja on huono.

-En tiedä auttaisiko infor-mointi jo varhaisessa vaiheessa, samoin kotien informoiminen, sillä sieltähän se tuki loppujen lopuksi tulee.

-Olen itse kertonut nyt seis-kalla olevalle kummipojalleni alakoulun puolella, mitkä ai-neet ovat tärkeitä pohjaksi lu-kioon ja miksi lahjakkaan oppi-laan kannattaa mennä lukioon ja tuo näyttää tuottaneen tulok-sen, nyt kun seiska alkoi, se al-koi tosi hyvin.

Mitä elämän ohjeita antaisit oppilaille?

-Tee parhaasi, ajattele omaa tulevaisuuttasi ja muista, että myös ne ei-niin-mukavat oppi-aineet kannattaa opiskella hy-vin. Et voi vielä tietää, mitä kaikkea tulet tarvitsemaan tule-vaisuudessa.

Tapani Blomster

Marjaana Petäjä sai viimeisenä koulupäivänään aidon t-mallin Fordin kyydin kouluun

Lehtori Marjaana Petäjä opetti Utajärven yläkoulun ja lukion oppilaita kolmenkymmenen vuoden ajan ja siirtyi eläkkeelle lokakuun alussa.

Lehtori Marjaana Petäjän elämänohjeita op-pilaille: Tee parhaasi, ajattele omaa tulevai-suuttasi ja muista, että myös ne ei-niin-mu-kavat oppiaineet kannattaa opiskella hyvin. Et voi vielä tietää, mitä kaikkea tulet tarvit-semaan tulevaisuudessa.


Nykypäivän oppilaat elävät di-gitaalisen tekniikan ympäröimi-nä. Sadoissa suomalaisissa op-pilaitoksissa Utajärven koulun ohella on otettu käyttöön mo-dernit audiovisuaaliset apuväli-neet, kuten interaktiiviset taulut ja dokumenttikamerat.

Lähes kaikissa koulumme luokissa on interaktiivinen kos-ketustaulu, älytaulu. Taululle voidaan projektorin avulla hei-jastaa kaikki tietokoneen sisäl-tö. Sormen kosketus tauluun vastaa tietokoneen hiiren klik-kausta.

Opettaja voi elävöittää ope-tustaan interaktiivisilla harjoi-tustehtävillä sekä liittämällä oppimateriaaliin mm. kuvia ja ääntä, mikä tukee oppimista. Taulun kanssa yhdessä käytet-tävä dokumenttikamera mah-dollistaa kaiken materiaalin näyttämisen suoraan taululla, enää ei tarvita piirtoheitinkal-voja.

Älytaululla voidaan käyttää järkevästi verkossa olevaa ope-tusmateriaalia. Oppikirja-kus-tantajatkin ovat heränneet laati-maan uutta sähköistä aineistoa.

Oppilaat ovat vastaanotta-neet taulut luontevasti ja ne ovat lisänneet oppilaiden tunti-aktiivisuutta ja halua tulla luo-kan eteen taululle. Oppilaat voivat esitellä taululla omia töi-tään, jotka on tehty tekstinkäsit-

Interaktiivinen taulu opetuksessa

tely-, esitysgrafiikka- tai taulun mukana tulevalla Notebook-oh-jelmalla.

Olen saanut toimia lokakuun alusta lukien yläkoulun ja luki-on älytaulutuutorina. Älytaulun toimittajan järjestämän koulut-tajakoulutuksen jälkeen olen pi-tänyt kollegoille SmarttiVartte-ja – lyhyitä tuokioita, joissa olen esitellyt taulun ominaisuuksia ja mahdollisuuksia tuottaa op-pimateriaalia.

Älytaulututor Sari Riekki

Sari Riekki englannin oppitunnilla.

Opettaja voi elävöittää opetustaan interaktii-visilla harjoitustehtävillä sekä liittämällä op-pimateriaaliin mm. kuvia ja ääntä, mikä tukee oppimista. Taulun kanssa yhdessä käytettävä dokumenttikamera mahdollistaa kaiken mate-riaalin näyttämisen suoraan taululla, enää ei tarvita piirtoheitinkalvoja.

Utajärven koulun opetusvälinehankinnoissa varauduttiin tulevaisuuteen. Kaikkiin opetus-tiloihin hankittiin älytaulut. Seuraavassa eng-lannin lehtori Sari Riekki kertoo, mikä älytau-

lu oikein on.

Näen Utajärven koulun yh-deksäsluokkalaisen, tukioppi-laan ja liikuntatutorin silmin. Ja vaikka toimintatuntien poisjäämisestä kuuleminen pari vuotta sitten harmitti ja paljon, nyt harmitusta ei enää ole yhtään.

On mukava tuntea olevan-sa isossa koulussa eikä pienes-sä kyläkoulussa. Kouluraken-nus on jopa ulkoa ja totta kai myös sisältäpäin hieno ja mo-

MINUN KOULUNIderni. Musiikkiluokka on mah-tava vanhaan verrattuna. Ruo-kalan ulkonäkö hieman pettää toimivuuden osalta, mutta pa-rannusta on huomattavista lu-kuvuoden alusta. Ruoka ei ole entisenlaista, mikä toisaalta on ymmärrettävää, koska oppilas-määrä on kaksinkertaistunut ei-

kä ruokaa ehditä itse tehdä suo-raan koululla. Oppilasmäärän kasvaessa myös tiskivuori kas-vaa ja siltikin ruokala on erit-täin siisti aina, siis kiitos keitti-ölle!

Liikuntatutorina koulun pi-ha on hieman pettymys, mutta toivottavasti parannusta tapah-

tuu tulevana kesänä ja seuraa-vat tutorit pääsevät hyödyn-tämään tulevia hienouksia!

Tukioppilaana on ihan päästä juttusille myös pienten oppilaiden kanssa ja tutustua nuorempiin. Ja totta kai on mukava nähdä ”vanhoja” ala-asteen opettajia moikkaamas-sa käytävillä.

9. luokan oppilas


Päivän ohjelmaklo 10.00 Onnitteluiden ja tervehdysten vastaanotto koulun ruokasalissa klo 11.30 saakka Avoimet ovet koululla, opettajat esittelevät aine-/ kotiluokkiaan klo 11.45 saakkaklo 12.00 Vihkiäisjuhla nuoriso- ja liikuntatalolla

Utajärven koulun vihkiäisjuhla Nuoriso- ja liikuntatalolla la 3.12.2011 klo 12.00Utajärven kunta


Musiikkiesitys Minä suojelen sinua kaikelta Koulun kuoro

Tervehdyspuhe kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi

Uuden koulun kirkkoherra siunaaminen Heikki Nissinen

Virsi 581 Kiitos Jumalamme... Musiikkiesitys: Koulun oppilaitaYhdessä Pienten laulu: Peippo pikkusiipi Isot pienille: Milli Menninkäisen laulu Yhdessä: Ystävyyden puu

Juhlapuhe kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Inkeri Kerola

Minun kouluni Johanna Hämeenaho ja Henna Huovinen

Ansiomerkkien jako vs. sivistystoimenjohtaja Hannele Karhu ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kaisu Merilä

Lausuntaesitys Veera Holappa V.A. Koskenniemi: Koulutie

Päätössanat kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Tuovinen

Maakuntalaulu Kymmenen virran maa

UTAJÄRVEN KOULUN VIHKIÄISJUHLAN OHJELMA:


Kouluun tiimijärjestelmä tu-lee vasta nyt, kun aloitetaan to-dellinen yhteistoiminta saman katon alla. Samalla kun tiimi-järjestelmä otettiin käyttöön, luovuttiin vastuuopettaja- ja vararehtorijärjestelmistä. Tii-miorganisaation katsottiin kor-vaavan vastuuopettajien tarve. Tiimiorganisaatiosta on vasta muutaman kuukauden koke-mus eikä sen toimivuudesta voi vielä vetää kovin pitkällemene-viä johtopäätöksiä.

Tiimit edustavat koulussa uutta hallintomallia. Tehtäviä hajautetaan koko opetushenki-lökunnalle sen sijaan, että opet-tajat keskittyisivät pelkästään opettamiseen ja rehtorit edel-lytysten luomiseen opettajien työlle.

Tiimit ovat koulun työnjaon väline. Jokaisella opettajalla ja avustajalla on jonkin tiimin jä-senyys, jonka he saivat valita oman mielenkiintonsa mukaan. Tiimien vetäjät kuuluvat rehto-reiden lisäksi kehitystiimiin, jo-ka pitää kaikki tiiminuorat kä-sissään.

Koulussamme toimii 6 tii-miä. Seuraavassa tiimien esitte-lyt tiimivetäjien kirjoittamina.

1.Tapahtumatiimin toiminta yhtä juhlaaKoulumme tapahtumatiimin tarkoituksena on vastata koulun yhteisien teema- ja juhlapäivien suunnittelusta ja toteutukses-ta. Ei siis mikään pieni tehtävä! Tähän tehtävään tarvitaankin kaikkia opettajia, mutta vastuu toteutuksesta on tiimillä.

Koulun lukuvuoteen liit-tyy erilaisia tapahtumia, joita ovat mm. koulun alku ja kou-lurauhan julistus, liikuntapäi-vät syksyin ja keväisin, itsenäi-syyspäivän vietto, joulujuhla, ystävänpäivä, kevätjuhla ynnä muut. Ne liittyvät vahvasti yh-teishengen luomiseen ja tuovat piristystä lukuvuoteen.

Tänä lukukautena tapah-

tumatiimin toiminta on kes-kittynyt vahvasti koulun vih-kiäisjuhlan suunnittelemiseen. Utajärven koulun vihkiäisiä vietetäänkin kahtena päivänä: ensin oppilasjuhlassa ja kunta-juhlassa. Tiimin tehtävänä on ollut suunnitella mm. tapahtu-man ajankohta, sisältö oppilas-esityksineen, koristelu, tarjoilu jne. Tiimityö on mukavaa, kos-ka siinä saa yhdessä ideoida ja toteuttaa asioita. Todellinen tii-mitesti koetaan sitten, kun vih-kiäiset ovat käsillä.

Tapahtumatiimiin kuuluvat Aila Raappana, Kaisa Korho-nen, Lauri Roto (Marjut Kokon sij.), Mari Jalava, Merja Mylly-aho, Mari Laatikainen ja tiimin vetäjä Satu Grip.

2.Kansainvälisyys- tiimin toimintaKoulumme kansainvälisyystii-miin kuuluvat Anu Kalliopuska (tiimin vetäjä), Liisa Virta, Mau-no Moilanen ja Niina Holappa. Tiimimme tehtävänä on perus-koulun ja lukion kansainväli-syyshankkeiden suunnittelu ja toteutus.

Tiimimme työskentely on al-kanut viime keväänä tehokkaas-ti ja hyvässä hengessä. Jokainen tiimin jäsen tekee innokkaas-ti töitä erilaisten kansainväli-syysprojektien parissa. Tällä hetkellä lukiossa on meneillään kaksi hanketta, joista toinen on Comenius-hanke R2:lle, tavoit-teenaan mm. matka Italiaan ke-väällä 2012 ja R1:t tekevät töi-tä päästäkseen keväällä 2013 Espanjaan. Lisäksi yläkoulun puolella työskentelemme Nor-dPlus-hankkeen parissa yhteis-työssä virolaisen koulun kans-sa.

Luonnollisesti normaa-lin koulutyön päälle tällaisten hankkeiden vetäminen teettää paljon töitä, mutta meitä jokais-ta ajaa eteenpäin intohimo kan-sainvälisyyskasvatukseen ja tuntuuhan se hienolta, kun nä-

kee miten nuoret todella nautti-vat näistä projekteista ja saavat uudenlaisia kokemuksia mm. matkustelusta, erilaisista kult-tuureista, projektien suunnitte-lusta ja esiintymisestä.

3.OppilastoimintatiimiTiimin tehtäviä ovat:

-peruskoulun tukioppilas- ja kummitoiminnan ohjaami-nen ja toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen

-oppilaskerhotoiminnan ke-hittäminen

-KiVa-koulu toiminnasta vastaaminen ja organisointi

-ohjatun välituntiliikunnan organisointi

-lukion tutor-oppilastoimin-nan ja oppilaskuntatoiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen

-oppilaiden hyvinvointi ja oppimismotivaation edistämi-nen ja osallistumisen mahdol-listaminen

Tiimi on hoitanut tehtävän mallikkaasti ja yhteinen teke-misen malli on alkanut löyty-mään. Pyrimme kokoontumaan säännöllisin väliajoin ja teem-me myös kehittämistyötä pie-nemmissä kokoonpanoissa. Yh-dessä miettiessämme saamme uusia raikkaita ajatuksia, jois-ta syntyy aina jotakin pientä uutta kouluumme ja sitä kaut-ta oppilaillemme. Ensimmäisen yhteisen syksyn 2011 olemme aloittaneet tutuista teemoista ja varmistaneet jo aikaisemmin aloitettujen hyvien käytäntei-den jatkuvuuden. Tästä on hy-vä jatkaa eteenpäin.

Tiimissämme toimivat Han-na-Leena Poutanen, Marjut Sal-mi, Jaana Rämö, Kaisa Tikka-nen, Petteri Leinonen, Mikko Juntunen ja Sari Nissinen tiimin vetäjänä.

Utajärven kunnan toiminta on perustunut tiimiorganisaatiolle siitä saakka kun toi-

mintajärjestelmän uudistus toteutettiin noin kymmenen vuotta sitten.

Tiimit koulun työnjaon välineenä


4.ViestintätiimiViestintätiimin jäseniä ovat Es-ko Laulajainen, Aulikki Piirai-nen, Heli Hartikka, Sirpa Kais-tola-Tuikka ja Sari Riekki. Tiimin tehtäviä ovat:

- koulun atk-järjestelmän yl-läpito ja kehittäminen

- koulun av-tekniikan ylläpi-to ja kehittäminen

- peruskoulun ja lukion ko-tisivujen ylläpito ja päivittämi-nen

- tiedottaminen koulun toi-minnasta ja tapahtumista koti-sivuilla

- muu tiedottaminen koulun johdon ohjeistuksen mukaisesti

Kuluvana lukuvuonna tii-min jäsenistä ATK-opettajam-me Esko Laulajainen on pitänyt Wilman käyttökoulutuksen ala-koulun opettajille. Yläkoulun ja

lukion puolella Wilma on ollut käytössä jo aiemmin ja tämän syksyn aikana se olisi tarkoi-tus saada aktiiviseen käyttöön myös alakoulun puolelle. Tii-mi on päivittänyt yläkoulun op-pilaan oppaan ja vastaava opas tehdään myös alakoulun puo-lelle.

Uusi koulu tarvitsee uudet, ajan tasalla olevat kotisivut, joi-den päivittämistä tiimi suunnit-telee yhdessä rehtoreiden kans-sa.

Tiimin toiminta on alkanut hieman kangerrellen, sillä yhtei-sen ajan löytäminen palaverei-ta varten on osoittautunut aika haasteelliseksi. Tiimimme jäse-nillä on muitakin vastuualueita koulussamme, joten useimmi-ten olemme joutuneet turvautu-maan välituntikeskusteluihin ja

sähköpostiin päällekkäin sattu-vien palaveriaikojen vuoksi.

5.HenkilöstötiimiTiimiimme kuuluvat koulun-käynnin ohjaajat Leena Aitta ja Erja Kaiponen, resurssiopetta-ja Minna Laakkonen, luokan-opettaja Maria Oraviita (tiimin vetäjä), erityisopettaja Arto Ho-lappa sekä aineenopettajat Han-nu Asikainen ja Kyösti Ypyä ( OPO).

Tiimimme tehtäviin kuu-luvat henkilöstön työhyvin-vointiin liittyvät asiat. Esim. järjestimme keväällä 2011 hen-kilökunnan yhteistoimintailta-päivän. Vastaamme myös ke-hitystiimin meille antamista erillistehtävistä. Syksyn aikana olemme mm. järjestäneet yh-teistyössä koulun keittiöhenki-

löstön, koulusihteeri Leena Hä-mälän ja kouluavustaja Vappu Kovalaisen avustamana kahdet 60- vuotissyntymäpäiväkakku-kahvit. Lisäksi suunnittelem-me henkilökunnan työtyyty-väisyyskartoitusta alkutalvelle 2012.

Vastaamme myös henkilö-kunnalta tuleviin kysymyksiin ja koetamme edesauttaa työs-sä viihtymistä. Osaltamme ko-etamme vastata arjen haasteisiin täällä uudessa yhtenäiskoulus-samme.

6.Kodin ja koulun YhteistyötiimiTiimiimme kuuluvat Vuokko Hanhela, Pirkko Hongisto, Tuu-la Lithovius, Irja Pennanen, Ar-ja Pilto-Hiltunen, Annika Vim-pari sekä tiimin vetäjänä Sirpa Savolainen.

Tiimin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kodin ja koulun vä-listä yhteistyötä. Olemme syk-syn aikana järjestäneet kyselyn, jossa kartoitettiin vanhempien ajatuksia nykyisen yhteistyön tehokkuudesta ja kyseltiin toi-veita uuden koulun yhteistyön kehittämiseksi. Kyselyssä nous-seiden ajatusten perusteella läh-demme suunnittelemaan tule-vaa yhteistyötä. Lisäksi olemme olleet ideoimassa ja järjestämäs-sä vanhempainiltoja kaikille luokka-asteille sekä osallistum-me vanhempaintoimikuntien toimintaan opettajajäseninä.

Tiimin toiminta on alkanut sujuvasti. Olemme avoimia uu-sille ideoille ja kuuntelemme herkällä korvalla vanhempien ja oppilaiden palautetta kodin ja koulun välisen yhteistyön su-jumisesta.


OPPILAAT ÄÄNESSÄ Mitä mieltä oppilaat ovat opiskelusta uudessa koulussa?

Valitsimme arvalla jokaiselta vuosiluokalta oppilaan ja pyysimme vastaukset seuraavin kysymyksin:

1. Miltä on tuntunut aloittaa uudessa Utajärven koulussa? 2. Mikä on mielestäsi mukavinta koulussa? 3. Onko koulussamme mielestäsi jotain parannettavaa/kehitettävää? Ja vastaukset olivat tällaisia:

Henrik Anttila, R31. No, ei tämä ole tun-tunut yhtään erilai-selta, tämä muutos on vaikuttanut lähinnä pe-ruskouluun. No, saatiin-han me uusi kahvihuo-ne. Ruokailujärjestelmä on mennyt huonompaan suuntaan.2. Tässä jaksossa minul-la on ollut vain tunti päi-vässä ja viime jakso meni kirjoituksiin valmistau-tumisessa, joten ihan ta-valliseen tapaan mennyt. Lukiossa saa valita mitä opiskelee. 3. Ruokailujärjestelmä on huono, koska siellä on kerralla liikaa ihmisiä, tulee jonoja ja ruokala on ahdas. Paikkojakaan ei ole kaikille joka päivä, jos menisi oikeaan aikaan syömään. Ruokala on muuten hienomman nä-köinen kuin edellinen.

Poutiainen Markus, 0. lk1.Täällä on vähän kivaa.2.Tuo sähly on kivointa.3.En tiedä.

Pinoniemi Eerik, 1. lk1.Hyvältä, kun voi leik-kiä.2.Ruokailu. Makaroni on minun lempiruoka.3.Ei ole.

Hiltunen, Aleksi, 2. lk1.Ihan mukavalta. Paljon paremmat tilat ja tieten-kin uudet kaverit.2.Vähän kaikki, ainakin ne kaverit.3.En oo hoksannu

Reeta Oilinki, 3.lk1.Hyvältä. Saa ottaa itse ruokaa.2.Syöminen on mukavaa. Ja oppitunnit.3.Ei ole parannettavaa.

Sanna Ruokamo, 4.lk1. Semmoselta aika nor-maalilta. Täällä on saanut enemmän kavereita.2. Eniten tykkään perjan-taista, koska silloin on kuvista.3. Pihalla ei ole tarpeeksi tilaa, että saisi olla omas-sa rauhassa.

Suorsa Miika, 5.lk1. Hyvältä. Täällä on pa-rempi ruoka, parempi tekniikka, kuten Smart.2. Mukavinta puukäs-sä, kun pääsee tekemään kaikkia puutöitä itse.3. Laitteita koulun pihal-le tarvittaisiin enemmän. Jos ajattelee pienempiä niin kiipeilytelineitä ja liukumäki.

Anniina Leskelä, 6. lk1.Aluksi jännitti, että mil-lainen koulu on sisältä. Oli kuitenkin mukava tulla, vaikka aluksi tun-tui, että olisi voinut kuu-dennen luokan olla van-halla koululla. Täällä on paremmat tilat. Nyt on hyvä luokka ja luokka-henki.2. Kaverit ja joskus mu-kava työ vaikka kuvik-sessa tai äidinkielessä jo-ku projekti.3. Jos vaikka opettaja yrit-tää näyttää Smartilta jo-tain ja laite ei toimikaan.

Roope Laitinen, 7. lk1. Ihan mukavalta. Täällä on hauskempaa.2. Liikunta.3. En osaa sanoa.

Tarja Mikkonen, 8B1. Mukavalta. On muka-vaa, kun on pienempiä oppilaita, on vähän elä-mää.2. Pitkä välkkä on muka-vinta.3. Ei kehitettävää, kun ruokailukin sujuu pa-remmin kuin alussa.

Sirpa Moilanen, 9. lk1. Ihan mukavalta. Pa-remmat luokkatilat jois-sakin ja mukavaa, että ala-astekin tuli samaan.2. Ruokailu. Täällä on to-si hyvät ruuat.3. Ruokala saisi olla isom-pi. Aina tulee hirveä tun-gos.

Arttu Leinonen, R11. Täällä on ollut melui-sampaa, kun pikkuiset mellestää. Myös ahtaam-paa, varsinkin ruokalas-sa. Mukavalta on tuntu-nut, kun ei tarvitse itse maksaa lukion kirjoja.2. Liikuntatunnit ja koeviikon vapaatunnit.3. Ruokailu. Astioiden palautus usein tukossa, ruokalassa ahdasta ja jo-not ovat pitkiä.

Tanja Tuomela, R21. Ihan normaalilta. Lu-kiolaiset eivät juurikaan ole päässeet nauttimaan uusista tiloista.2. Kaverit.3. Ruoka on huonompaa ja ruokala ei toimi.


AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOI-MINNALLA tarkoitetaan pe-rusopetuslain 8 a luvun mukais-ta perusopetuksen oppilaille suunnattua toimintaa, joka on tarkoitettu 1 – 2 –luokkalaisille ja oppilaille, joille on tehty eri-tyistä tukea koskeva päätös.

Koululaisten aamu – ja ilta-päivätoiminta rakentaa jatku-mon varhaiskasvatuksen ja esi-opetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat perus-opetuksen yleiset kasvatusta-voitteet. Toiminnassa painottuu laadukas vapaa-ajan toiminta. Toiminnan suunnittelun läh-tökohtana ovat yksilölliset ja

yhteisölliset sekä sosiaaliseen kasvuun liittyvät näkökohdat. Tavoitteena on tarjota lapselle hänen tarpeensa huomioonot-tava, monipuolista ja virkistä-vää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon.

Koulupäivän aikana tapahtu-neet asiat tulee mahdollisuuksi-en mukaan ottaa toiminnassa huomioon. Laadukas aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu su-juvaan ja joustavaan yhteistyö-hön ja tiedonkulkuun kodin, päivähoidon, koulun ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä. Toimintaa arvioidaan sivistys-palveluiden arviointijärjestel-män ja kunnan laatujärjestel-män mukaisesti ja osallistumme myös valtakunnalliseen arvi-ointiin. Toiminnan järjestämi-sestä vastaa sivistyslautakunta, joka hyväksyy toimintasuunni-telman. Toiminnan käytännön päävastuu on Utajärvellä reh-torilla.

Toiminta UtajärvelläUtajärvellä on järjestetty perus-opetuslain mukaista koululais-ten aamu- ja iltapäivätoimintaa vuodesta 2005 alkaen. Tuolloin toimintaa oli kolmella koulul-la: Ahmaksella, Sangilla ja Kir-konkylällä. Vähitellen koulujen lakkauttamisen myötä toimin-ta supistui ja nyt ollaan kaik-ki Utajärven koulussa syksystä 2011 alkaen. Järjestämme kou-lulaisten aamu – ja iltapäivä-toimintaa 1 – 2 – luokkalaisille ja oppilaille, joille on tehty eri-tyistä tukea koskeva päätös se-

kä kunnan omana toimintana myös esikoululaisille.

Lapsia on tullut toimintaan mukaan vuosi vuodelta yhä enemmän. Kirkonkylälläkin aloitettiin ensimmäisinä vuosi-na alle kymmenen lapsen ryh-mällä, nyt toiminnassa on mu-kana yli 30 lasta. Toimintaan on mahdollisuus hakea koko lukuvuoden ajan. Tulevan lu-kuvuoden toimintaan haetaan virallisesti toukokuussa. Haku-menettelystä ilmoitetaan huh-tikuun aikana koulussa, pai-kallisessa Tervareitti-lehdessä ja kunnan ajankohtaista –pals-talla internet –sivulla. Lapsen osallistuminen aamu- ja iltapäi-vätoimintaan on huoltajille va-paaehtoista. Perheet hyödyntä-vät tarjolla olevan toiminta-ajan tarpeidensa mukaisesti.

Toiminta-aika ja sisältöAamu- ja iltapäivätoiminta jär-jestetään Utajärven koulun Salen puoleisessa päädyssä, omissa tiloissa kaikkina koulu-päivinä lauantai- koulupäivää ja koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta. Aamutoimintaa jär-jestetään klo 7 – 8.50 ja iltapäi-vätoimintaa klo 12 – 17 saakka.

Aamulla toiminta on oma-toimista, iltapäivätoiminta on tavoitteellista ja ohjattua. Aa-mutoiminnan aikana ei tarjo-ta aamupalaa, mutta huoltaja voi laittaa lapselle tarvittaessa mukaan oman aamupalan, jon-ka lapsi saa syödä aamutoimin-nan aikana. Iltapäivätoimin-nan sisältöalueiden painotukset

ovat Utajärvellä leikki ja vuo-rovaikutus, ulkoilu ja liikunta, kädentaidot ja askartelu, arki-askareet ja kestävä kehitys, me-diataidot, kirjallisuus ja muut ajankohtaisteemat, jotka nou-dattelevat vuodenaikojen kul-kua. Toimintaan sisältyy myös mahdollisuus läksyjen tekemi-seen, lepoon ja rauhoittumi-seen. Toiminta on luonteeltaan kerhomaista ja toimintatapo-ja suunnitellaan ja ideoidaan myös lasten kanssa. Iltapäivä-toiminnassa tarjotaan välipa-la klo 14. Välipala muodostuu kunnan ruokapalveluiden laa-timien listojen mukaisesti. Väli-pala syödään koulun ruokalas-sa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on luetta-vissa toimintapaikassa ja jatkos-sa myös koulun internet-sivuil-la. Iltapäivätoiminnassa olevilla lapsilla on mahdollisuus osal-listua koulun järjestämiin ker-hoihin. Alkavista kerhoista tie-dotetaan aina erikseen.

Aamu- ja iltapäivätoiminnas-ta peritään kohtuullisia asiakas-maksuja, jotka sijoittuvat 25-65 euron väliin kuukaudessa.

Utajärvellä aamu- ja iltapäi-vätoiminnan ohjaajina toimivat ensisijaisesti koulunkäynninoh-jaajat. Lukuvuonna 2011- 2012 ohjaajina toimivat Mari Laati-kainen, Merja Myllyaho, An-nika Vimpari, Jaana Rämö ja Pirkko Hongisto. Aamu- ja ilta-päivätoimintaa koordinoi opet-taja Sari Nissinen.

Sari Nissinen

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta

Järjestämisen lähtökohdat, arvopohja ja tehtävä

Pojilla on mielenkiin-toista leikittävää

Niklas on tehnyt majan


Resurssiopettajan työaika eli 24 viikkotuntia on jaettu Uta-järven koulun alaluokkien kes-ken eli opettaja on käytettävis-sä jokaista luokka-astetta kohti 1-5 tuntia viikossa. Tänä vuon-na resurssiopettajan tunteja on kohdistettu eniten alakoulun suurimpaan oppilasryhmään eli viidenteen luokkaan, jossa on 28 oppilasta (5 viikkotuntia) sekä yhdysluokkaan (3.-4. luok-kaan 3 viikkotuntia). Resurssi-opettajan palkkaamiseen tar-koitettu rahoitus myönnetään

koululle kalenterivuodeksi ker-rallaan eli tämän hetkinen ra-hoitus päättyy jouluun 2011.

Resurssiopettajan työpäivä on sisältää opetusta koulun eri luokkien kanssa oman viikot-taisen lukujärjestyksensä mu-kaisesti. Opettajat käyttävät resurssiopettajaa apunaan ope-tusryhmänsä pienentämisek-si kahdelle opettajalle. Eli re-surssiopettajan tunneilla hän ottaa yleensä mukaansa noin puolet oppilasryhmästä ja pi-tää oppitunnin eri tilassa luo-

kan oman opettajan tai heidän yhteisesti suunnittelemansa si-sällön mukaisesti. Eli kyseinen luokka opiskelee samaa oppi-sisältöä ja teemaa kahden opet-tajan johdolla kahdessa eri tilas-sa. Resurssiopettajan opettamat aineet ovat pääasiassa matema-tiikkaa, äidinkieltä sekä ympä-ristö- ja luonnontietoa. Mutta tunteja on myös fysiikka-kemi-assa ja tekstiilityössä.

Tiivistä yhteistyötä tekevät yhteisopettajuuden periaatteel-la toimivat kakkosluokan opet-

tajat ovat yhdistäneet resurs-siopettajan tuntinsa siten, että hän ottaa molemmista kakkos-luokista mukaansa oppilaita äidinkielen tai matematiikan tunneille. Näin saadaan pienen-nettyä kahta opetusryhmää sa-manaikaisesti. Tämä onnistuu resurssiopettajankin näkökul-masta hienosti, koska molem-mat kakkosluokat etenevät op-piaineissa samaa tahtia.

Pitämänsä oppitunnin jäl-keisellä välitunnilla resurssi-opettaja kertoo käyvänsä läpi luokanopettajan kanssa mm. miten tunti meni, mahdollises-ti mitä havaintoja hän teki op-pilaista, mitä ehdittiin hänen ryhmässään tehdä, mitä läk-syä oppilaille tuli ja kenellä oli esim. läksyt tekemättä. Tunnilla ilmenneisiin ongelmiin opetta-jat miettivät yhdessä ratkaisua ja ovat myös iloitsevat oppi-laiden edistymisestä yhdessä. Loppuosa resurssiopettajan vä-litunnista sujuu seuraavan op-pitunnin opettajan kanssa tule-van tunnin tuntisuunnitelmasta keskusteluun.

Resurssiopettaja on koululla lasten kasvattaja ja opettaja sa-massa rintamassa muiden opet-tajien ja koko henkilökunnan kanssa.

Heli Hartikka ja Minna Laakkonen

Resurssiopettaja

Silloin kun ”iltsikassa” on vapaata, resurssiopettaja Minna Laakkonen pitää siellä oppitunteja.

Utajärven koululle on palkattu resurssiopettaja Minna Laakkonen Opetushal-lituksen myöntämällä opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetulla projektira-halla. Resurssiopettaja on koululla työskentelevä ylimääräinen luokanopettaja.

luokkakokojen pienentäjänä

Eka päivänä uudessa koulus-sa tuntui, kuin oltaisiin joss-sain luokkaretkellä. Ei olisi voi-nut uskoa, että tämä oli koulu. Ja kaikki älytaulutkin oli uusia asioita.

4. luokan oppilas

MINUN KOULUNIKun tulin kouluun, olin pik-kuveljeni kanssa ainoat pi-halla. Katsoin pihaa. se oli hieno.

4.luokan oppilas

Ensimmäisenä koulupäivänä, kun saavuin uuteen Uta-järven kouluun, ajattelin, että minne hotelliin minä oi-kein tulin? Ruokakin oli yhtä hyvää kuin viiden täh-den hotellissa. Välitunnilla kaikki oli viimeisen päälle laitettu.

4.luokan oppilas

MINUN KOULUNI


Heli Hartikka ja Sari Nissinen opettavat yhdessä 2A ja 2B luokkia. Se käy päinsä kun luokkahuo-neiden välisen seinän pariovet avataan.

YhteisopettajuusOpetushallituksen rahoittamaa hanketyötä on tehty Utajärvel-lä 0-6 luokilla jo 10 vuotta. Yksi hankkeista, Kelpo – kehittämis-toiminta, antoi sysäyksen kehit-tää koulun opetusmenetelmiä yhteisöllisempään suuntaan. Hankkeen myötä alettiin kehit-tää erilaisia muotoja opettajien yhteistyöhön, samanaikaisope-tukseen ja muihin erilaisiin ope-tusmenetelmiin.

Utajärvellä toiminta alkoi muotoutua pikkuhiljaa yhteis-opettajuuden suuntaan. Muka-na kehittämistyössä olivat luo-kanopettajat Heli Hartikka ja Sari Nissinen sekä erityisopet-tajat Arja Pilto-Hiltunen ja Sirpa Kaistola-Tuikka. Yhteisopetta-juus terminä voidaan ymmärtää yksinkertaistetusti sisältävän opetuksen yhteistä suunnitte-lua, toteutusta ja arviointia. Eli kaksi tai useampi opettaja tekee opetustyön suunnittelun yhdes-sä. He myös toteuttavat opetuk-sen monipuolisesti yhdessä ja lopuksi arvioivat toimintaansa sekä sen pohjalta kehittävät sitä parempaan.

Syksyllä 2010 ensimmäisten luokkien opettajina aloittivat luokanopettajat Heli Hartikka ja Sari Nissinen. Visiona heillä oli kehittää yhteisopettajuuden periaatteella toimivaa rinnak-kaisluokkajärjestelmää. Erilai-sia yhteisiä suunnitteluja, tun-teja ja toimintamalleja kokeiltiin ja kehiteltiin. Heli ja Sari osallis-tuivat myös Kelpo- hankkeen järjestämään Jaettu opettajuus – koulutukseen.

Tänä syksynä, kun muutto yhteiseen Utajärven kouluun toteutui, yhteisopettajuus sai uusia ulottuvuuksia uusien ti-lojen ja uuden opetusteknolo-gian muodossa. Luokanopet-tajat positiivisen ensimmäisen yhteisopettajuuden vuoden ko-kemuksen myötä olivat entis-tä motivoituneimpia tekemään yhdessä lisää. Eli nykyiset 2 luokat, jotka jo aloittivat yhdes-sä oppimisen, saivat jatkoa yh-teisopettajuuden periaatteella toimivien opettajien opetukses-ta.

Tänäkin syksynä luokilla on täsmälleen sama lukujärjestys. Kaikki oppiaineet on määritet-ty samoihin kohtiin, ainoastaan liikuntatuntien paikkoja on tila-järjestelyjen vuoksi tarvittaessa jouduttu siirtämään eri kohtiin. Oppitunnit, niiden aiheet ja si-sällöt suunnitellaan aina yhdes-

sä. Eli luokat etenevät samaa tahtia, samojen teemojen paris-sa koko ajan ja kaikissa oppiai-neissa.

Opetus toimii käytännön ta-solla erilaisia toimintatapoja hyödyntäen esim.

Opetuksen vuorottelua, jol-loin toinen opettajista ottaa ve-tovastuun oppitunnin etenemi-sestä ja toinen kiertää, tarkkailee ja ohjaa oppilaita. Vetovastuu on vuorotellen molemmilla opettajilla. Rooli voi vaihtua op-pitunnin eri osuuksilla, oppiai-neittain tai oppitunneittain.

Jaetun ryhmän opettamista, joka tarkoittaa että ensin ope-tettavan sisällön suunnittelu toteutetaan kokonaan yhdes-sä. Luokka jaetaan varsinaises-sa opetustilanteessa molempien opettajien kesken tasan, yli var-sinaisten luokkarajojen. Kum-pikin opettaja opettaa omalle puolikkaalleen saman sisällön yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Pistetyöskentelyä eli ope-tettava sisältö jaetaan opettaji-en kesken ja opettajat opettavat oman osuutensa kiertäville op-pilasryhmille. Pisteiden sisällöt ja toiminnot suunnitellaan kui-tenkin ensin yhdessä.

Eriytyvässä opettamisessa, toinen opettaja työskentelee pie-nemmän oppilasryhmän kans-sa ja toinen opettaa suurempaa oppilasjoukkoa. Pienemmäs-sä ryhmässä yhteisen suunni-telman mukaisesti useimmiten kerrataan tai rikastetaan aiem-

min opittua tai ennakoidaan jo-tain tulevaa opetettavaa asiaa. Suuremmassa ryhmässä työs-tetään opetettavaa asiaa eri työ-menetelmillä ja tavoilla saman-aikaisesti. Ryhmien koko ja kokoonpano vaihtelee tilantei-den mukaisesti.

Joustavassa ryhmittelyssä kaikki oppilaat jaetaan pienem-piin ryhmiin opettajien kesken. Eli varsinainen luokka ei määri-tä ryhmien jaottelua.

Tiimiopettamisessa molem-mat opettajat opettavat ja ovat aktiivisessa roolissa oppitun-nilla. Eli koko opetusryhmä on läsnä ja opettajat jakavat ope-tusroolit tilanteen mukaises-ti keskenään. Toisen puhues-sa toinen esim. näyttää mallia tai havainnollistaa opetussisäl-töä. Opetus on vuorovaikutus-ta ja yhdessä tekemistä yhteisen suunnitelman pohjalta.

Kuusi tuntia viikossa oppi-lasmäärä jaetaan Helin ja Sa-rin lisäksi kahden erityisopet-tajan ja resurssiopettajan kanssa sekä apuna on vielä koulun-käynninohjaajakin osalla näis-

tä tunneista. Eli saman teeman ja asian tiimoilta oppilaat saa-vat opetusta jaettuna viiteen ryhmään eli huomattavasti pie-nemmissä ryhmissä kuin varsi-naisen luokan koko on. Tämä palvelee kaikkia oppilaita, kun opettajalla on aikaa ohjata ja tu-kea jokaista oppilasta hänen op-pimisessaan.

Opetuksen muodot ja työta-vat suunnitellaan kaiken kaik-kiaan yhdessä. Opetus suun-nitellaan myös soveltuvaksi aina kulloiseenkin tilanteeseen ja oppilaiden kannalta olennais-ten oppimistavoitteiden saa-vuttamiseen. Valintaan vaikut-tavat myös mikä on kulloinkin opetettava asia. Keskeinen ko-kemuksemme on, että opetus yhdessä poikkeaa positiivises-ti oppilaan ja opettajankin nä-kökulmasta niin määrällises-ti kuin laadullisestikin yhden opettajan yksin luokassaan an-tamasta opetuksesta.

Heli Hartikka ja Sari Nissinen


Utajärvellä Alakoulun ja Ylä-koulun välillä on ollut yhteisiä opettajia jo useamman vuoden ajan. Eli osa luokanopettajista on opettanut yläkoululaisia ja vastaavasti aineenopettajia on opettanut alakoululaisia. Täs-tä syksystä alkaen tämä ristiin-opettaminen on käytännön ta-solla helpottunut siirryttäessä yhteisiin fyysisiin tiloihin; ei ole enää kulkemista kahden ra-kennuksen välillä, tiedonkulku on parantunut, materiaalit on keskitetty ja oppilaitakin tapaa myös muulloin kuin varsinai-sella oppitunnilla.

Luokanopettaja Sari Nissi-nen on yksi opettajista, jolla on kokemusta tästä nk. ristiinopet-tamisesta. Hän kertoo, että hä-nellä on pelkästään positiivisia kokemuksia. Uuden lukukau-den aloittaminen yläkoululais-ten kanssa oli Sarin mielestä helppoa, koska oppilaat olivat entuudestaan tuttuja, osa sieltä esikoulusta tai ekaluokalta as-ti. Tämä tuttuus tukee hänestä sekä opettamiseen liittyviä asi-oita että oppilaiden oppimiseen liittyviä asioita. Oppilaantunte-mus on opettajalle jo lähtökoh-tana suuri etu, joka palvelee kaikkia.

Luokanopettaja Mari Jala-vasta on virkistävää työsken-nellä isojen oppilaiden parissa.

Yhteiset opettajat – uusi voimavaraHän nauttii oppituntien kes-kusteluista ja isojen oppilaiden omatoimisuudesta. Mari ker-too myös kuinka ristiinopetta-misen ilot ovat nyt tänä luku-vuonna erityisesti hohtamassa hänen työtehtävissään. Nyt hän opettaa terveystietoa omassa luokassaan. Tunnin materiaalit löytyvät oman luokan kaapis-ta, oppilaat tulevat hänen luok-kaansa ja tarvitsee vain ryh-tyä yhdessä oppilaiden kanssa työskentelemään. Välitunnilla hän pystyy tavoittamaan esim. Yläkoulun oppilaan, joka oli edellisellä kerralla pois ja kerto-maan oppilaalle tehtävät.

Vuosien tauon jälkeen tä-

alkanut syksy on tuonut hänen sanojensa mukaan hänelle tul-lessaan piristysruiskeen ja uutta intoa omaan työhön.

Sari Riekin kokemus on, et-tä oppilaat ovat innokkaita ja motivoituneita, mikä innos-taa myös opettajaa suunnitte-lemaan ja kehittämään omaa opetustaan. Interaktiivisen tau-lun käyttö on monipuolistanut kaiken kaikkiaan opetusmene-telmiä ja oppilaat odottavat jo, että jokaisella tunnilla sitä käy-tetään; pettyneen kuuloinen pa-laute tulee välittömästi, jos tunti kuluukin pelkästään suullisten harjoitusten merkeissä!

kelu. Koulussa tapahtuva har-joittelu ei riitä, vaan vanhem-pien tuki ja kannustus kielten opiskeluun heti alaluokilta läh-tien on ensiarvoisen tärkeää.

Utajärven koulussa on usei-ta opettajia, joilla on kaksois-pätevyys eli pätevyys opettaa sekä luokanopettajana että Ylä-koulun puolella aineenopet-tajana jotain tiettyä oppiainet-ta. Monet luokanopettajat ovat hankkineet tai hankkimassa ai-neenopettajan pätevyyttä ris-tiinopettamisen kokemuksen innoittamana jostain opetetta-vasta aineesta.

Useammalla aineenopetta-jallakin on luokanopettajan pä-tevyys. Luokanopettajien mie-lestä omaa aineenopettajan osaamista ja aineenhallintaa voi hyödyntää alakoulun luo-kanopetuksen puolella vaikka ristiinopetusta ei jonakin luku-vuonna olisikaan omassa työ-järjestyksessä. Aineenopetuk-sen puolella luokanopettajan pätevyys tuo oman lisäarvon-sa omaan aineen opetukseen ja opettajan ammattitaitoon.

Heli Hartikka, Sari Nissinen, Mari Jalava ja Sari Riekki

Aila Raappana opettaa kuvaama-taitoa peruskoulun 4. luokalta lu-kion abiturienttiluokkaan saakka ja tekstiilityötä 5.luokasta lukioon. Nyt on menossa 5. luokkalaisten tekstiilityön oppitunti.

Utajärven koulussa on useita opettajia, joilla on kaksoispätevyys eli pätevyys opettaa sekä luokan-

opettajana että Yläkoulun puolella aineenopettaja-na jotain tiettyä oppiainetta. Monet luokanopettajat ovat hankkineet tai hankkimassa aineenopettajan

pätevyyttä ristiinopettamisen kokemuksen innoitta-mana jostain opetettavasta aineesta.

män lukuvuoden alusta englan-ninkielen lehtori Sari Riekki on saanut jälleen opettaa alakoulu-ikäisiä englannin kielessä. Tässä vaiheessa, kun opettajan työtä Sarilla on takana pian parikym-mentä vuotta ja suurin osa sii-tä yläkoulun kieltenopettajana,

Sarin mielestä haasteellisinta on ottaa omassa opetuksessaan huomioon hyvinkin eritasoiset oppilaat. Kolmannella luokal-la oppilaiden oman äidinkielen taidotkin vaativat vielä hiomis-ta ja samanaikaisesti aloitetaan kuitenkin jo vieraan kielen opis-


Olemme Leena ja Mari ja olem-me Utajärven koulun kou-lunkäynninohjaajia. Meidän lisäksemme koulullamme työs-kentelee ohjaajina Erja, Merja, Jaana, Pirkko ja Annika. Kaik-ki ohjaajat ovat suorittaneet teh-tävään vaadittavan tutkinnon. Vielä viime lukuvuonna työs-kentelimme kolmella eri kou-lulla, kirkonkylän, Sangin ja yläkoululla, mutta nyt olemme kaikki saman katon alla Utajär-ven koulussa.

Koulutyön alettua 11.8 pie-ni jännityksen poikanen kipris-teli vatsassa. Utajärven koulus-sa alkoi yhtenäinen perusopeus ja kaikki oppilaat 0-luokista lu-kioon tulivat saman katon al-le. Tilanne oli kaikille uusi. Se herätti monenlaisia mietteitä ja tuntemuksia, pääosin kuitenkin positiivisia ja odottavia. Me oh-jaajat päätimme jo viime kevää-nä ottaa avoimin mielin vastaan tulevat haasteet.

Tätä kirjoitettaessa koulua on käyty noin 3 kuukautta ja kaikki on toiminut varsin hyvin.

Koulunkäynniohjaajan pe-rustyö kuitenkin on ja pysyy samana. Perustyötämme on oppilaan/oppilaiden oppimi-sen ohjaus ja avustaminen jo-ko pienluokassa, pienryhmäs-sä tai yleisopetuksen luokassa. Työ voi olla opettajan työpa-rina työskentelyä tai opettajan ohjeistuksella muussa tilas-sa tehtävää ohjaustyötä. Myös taitoja taideaineissa tarvitaan usein avustamista ja ohjaamis-ta. Ohjaajan työ on myös lapsen ja nuoren kasvun tukemista, so-siaalisten taitojen edistämistä, oppilaan kannustamista itse-näiseen työskentelyyn ja vas-

Koulunkäynninohjaaja on monitoimityöntekijätuullisuuteen.

Ohjaajan tehtäviin kuuluvat myös tietyt hoidolliset toimen-piteet, kuten esim. diabeetikon verensokerinmittaus, välipalas-ta ja ruokailusta huolehtiminen ja insuliinin pistäminen.

Ohjaaja toimii välitunneil-la valvojana yhdessä opettajan kanssa. Hän myös avustaa ja valvoo ruokailutilanteissa, vie pieniä oppilaita eskari- ja kou-lupäivän jälkeen päiväkotei-hin ja käyttää heitä tarvittaessa esim. terapioissa. Ohjaaja val-mistaa opetusmateriaaleja ja ko-pioi. Hän tekee myöskin opetta-jan sijaisuuksia.

Kaksi ohjaajista nimettiin koulun alettua parkkiohjaajiksi. Tarvittaessa he lähtevät parkki-tilaan, jonne opettaja voi lähet-tää oppitunnilla häiritsevästi käyttäytyvän oppilaan. Parkis-sa keskustellaan sinne joutumi-sen syistä ja seurauksista.

Koulun ohjaajat huolehtivat myös aamu- ja iltapäivätoimin-nasta. Aamuisin ensimmäiset lapset tuodaan jo 7:n aikoihin ja myös aikaisessa koulukyydis-sä tulevia oppilaita tulee aamu-valvontaan. Iltapäivisin pienten oppilaiden koulupäivän pää-tyttyä ohjaajat siirtyvät iltapäi-vätoimintaan.Siellä on ohjattua toimintaa, leikkejä, askartelua, ulkoilua ja siellä voi myös teh-dä kotiläksyt.

Jokainen ohjaaja kuuluu jo-honkin koulumme tiimiin. Tii-meissä suunnitellaan ja ideoi-daan koulun ja henkilökunnan yhteisiä asioita ja yhteistä toi-mintaa. Ohjaajat osallistuvat myös henkilöstöpalavereihin, koulun yhteisiin tapahtumiin, tilaisuuksiin ja juhliin.

Koulunkäynninohjaajan työ on hyvin moninaista, vaihtele-vaa ja haasteellista. Yksikään päivä ei taatusti ole toisensa

kaltainen.Työn luonne on eri-lainen, työskenteleekö pienten oppilaiden vai yläkouluikäisten parissa. Pienelle oppilaalle oh-jaaja voi olla kuin äiti, se tuttu ja turvallinen.

Me koulunkäynninohjaa-jat pyrimme osaltamme tuot-tamaan oppilaille myös op-pimisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Haluamme olla mu-kana vaikuttamassa siihen, että oppilaamme ovat vastuuntun-toisia, yhteistyökykyisiä ja re-hellisiä peruskoululaisia ja oli-sivat sitä vielä peruskoulusta lähdettyäänkin.

Utajärven koulu on oppilail-le turvallinen kasvuympäristö. Meille koulunkäynninohjaajille se on hyvä työympäristö.

Leena Aitta ja Mari Laatikainen

Ohjaaja Jaana Rämö välituntivalvojana. Leena Aitta ohjaa, taustalla erityisopettaja Arto Holappa.

Erja Kaiponen eriyttää. Leveät koulun käytävät ovat opetuskäytössä.


Kuutosluokka siirtymässä yläkouluun

Kuudesluokkalaiset luokanvalvojiensa Sirpa Savolaisen ja Hannu Asikaisen kanssa

Uuden yhtenäiskoulun aloit-taessa elokuussa, koulun sisäl-lä tapahtui monenlaisia uudis-tuksia. Yksi merkittävimmistä uudistuksista oli kuudesluok-kalaisten siirtyminen yläkou-lun puolelle. Syksyllä koulus-samme aloitti uutena yläkoulun siis kaksi luokka-astetta, kuuto-set ja seiskat. Miltä aloittaminen tuntui opettajasta, oppilaista ja vanhemmista?

OpenäkökulmaKuutosluokan tulevana opetta-jana odotin koulun alkua pelon-sekaisin tuntein. Ajattelin, että miten ihmeessä kuutoset voi-vat oppia pitämään huolta tava-roistaan, vaihtamaan luokasta toiseen, muistamaan lukujär-jestyksen sekä sopeutumaan jaksojärjestelmään ja opettaji-en jatkuvaan vaihtumiseen. En-simmäiset viikot menivätkin jatkuvassa paapomisessa, huo-lehtimisessa ja ohjeiden selosta-misessa. Pikkuhiljaa oppilaiden ilmeet ja olemus kertoivat, että ”älä ope vaahtoa, kyllä me osa-taan”. Oli aika opettajankin la-kata hermoilemasta, hyvinhän tämä sujui. Oppilaat olivat ai-na oikeassa paikassa oikeaan ai-

kaan, käyttäytyivät rauhallises-ti ja tavaratkin olivat melkein aina tallessa.

Itselleni on ollut helppoa opettaa kuutosia, olenhan luo-kanopettaja. Mutta aineenopet-tajilla on saattanut muutama harmaa hius kasvaa syksyn ai-kana, sillä kuutoset erottuvat hieman ikäluokkana eloisuu-tensa ja osallistuvaisuutensa vuoksi ja joitakin asioita tarvit-see muistutella useammankin kerran. Syksyn edetessä kuu-toset ovat jo saaneet kehuja ai-neenopettajilta hyvästä tekemi-sen meiningistä.

Oppilasnäkökulma”Alakoulussa tuntui siltä, et-tä olisi halunnut yläasteelle jo vuotta aikaisemmin, ettei tarvit-sisi olla niin paljon tekemisissä nuorempien oppilaiden kans-sa”, tuumasi Matilda Nissinen. Nyt toive toteutui.

”On ollut aika jännittävää siirtyä yläkouluun jo kuuden-nella luokalla. Olen jo tottunut ramppailuun luokasta toiseen. Luokat ovat jo tuttuja, ja muis-tan missä ne sijaitsevat. Jakso-tus tuntui aluksi aika hassul-ta, sillä juuri kun muisti, missä

luokassa tunnit ovat, niin jakso vaihtui ja lukujärjestys muuttui. Opettajia on tullut paljon uusia. Yksi hyvä puoli on se, että sisa-rukset ovat samassa rakennuk-sessa, joten kommunikointi on helpompaa ja se säästää myös puhelinlaskuja! Ruokailu ei kyl-lä suju yhtä hyvin kuin alakou-lulla. Ruokala on ahdas ja jonot ovat pitkät. Muuten ruoka on hyvää.” Tällaisia ajatuksia kir-joitteli Siiri Holappa.

”Uudessa koulussa on ihan sikamukavaa. Opettajat ovat to-si kivoja. Yllätyin koulun tila-vuudesta ja uusista tiloista, ne olivat niin uudenlaiset ja mo-dernit. Huonoa ei olekaan kuin ahdas ruokala ja se, että oppi-tunnit saattavat olla ensin yl-häällä ja sitten alhaalla, se on tosi raskasta. Koulussa ei ole tylsää. Pidän uusista opettajis-ta ja oppilaista.” Näin kouluko-kemuksistaan kertoi Inka Hon-kanen.

”Ei mitään erikoista. Ihan ki-va luokasta luokkaan kiertää! Kiva on olla yläasteella ja kuu-tosluokalla!” Positiivisesti ajat-telee Helena Tikkanen.

Tuukka Hahtosen mielestä koulussa on ollut mukavaa, ei-

kä mitään yllätyksiä ole tapah-tunut. ”Olen tullut hyvin isojen-kin kanssa juttuun”, tuumailee Tuukka.

Huoltajanäkökulma”Koulunkäynti näyttää sujuvan ainakin kotoa käsin tarkastelta-essa entiseen malliin verrattuna perinteiseen ala-astetyöskente-lyyn”, kertoo eräs vanhempi.

Toinen vanhempi puolestaan kertoo koulun alkaessa hieman jännittäneensä sitä, miten lapsi muistaisi seurata lukujärjestys-tä, olla oma-aloitteinen tai muis-taa kertoa koulussa esiin tulleita asioita. Pian kuitenkin vanhem-mat ovat kokeneet Wilman hy-vänä reissuvihkon korvaajana ja se on helpottanut yhteyden-pitoa. Uuteen kouluun sopeu-tumista on helpottanut myös muutamat entuudestaan tutut opettajat ja aineenopettajien an-tamaan opetukseen ollaan oltu tyytyväisiä. Lisäksi vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen, että siir-tyminen seiskalle tulee nyt ole-maan paljon helpompaa.

Sirpa Savolainen


MINUN KOULUNI

Mitä tukioppilastoiminta on tukioppilastoiminnan ohjaaja Hanna-Leena Poutanen?

Tukioppilastoiminta on Mannerheimin lastensuojelu-liiton alaista valtakunnallista toimintaa. Tarkoitus on, että koululla toimii tukioppilasryh-mä, joka vaikuttaa koulun ar-jessa lähinnä ilmapiiriä kohot-taen erilaisilla tempauksilla ja koulun yhteishenkeä luovas-ti. Toinen tärkeä tehtävä tuki-oppilailla on olla viestinviejänä ja tukena koulun verkostossa. Jos jollakin oppilaalla on ongel-mia, yksinäisyyttä, kiusaamista tai jotakin tapahtuu välitunnil-la, niin tukioppilaalle asiasta on helppo kertoa ja hän tuo viestiä opettajille. Tukioppilas on kui-tenkin tavallinen nuori koulus-sa eikä hänen tehtävänsä ole ot-taa aikuisen vastuuta ja alkaa selvittään ongelmia vaan tämä tehtävä kuuluu opettajille.

Millä luokilla tukioppilas-toimintaa on?

Tukioppilastoimintaa on yläkoululla eli kuudesluokka-laisista yhdeksäsluokkalaisiin saakka. Tukioppilaat itse ovat kahdeksasluokkalaisia tai yh-deksäsluokkalaisia. Kahdek-sasluokkalaiset ovat aloittaneet tänä syksynä uusina. Tukiop-pilastoiminta kohdistuu nimen-omaan yläkouluun tuleviin ikä-luokkiin eli tänä lukuvuonna kuudes- ja seitsemäsluokkalai-siin. Tukioppilailla on kummi-luokat: osa on kutosten kum-meja ja osa seiskojen.

Tukioppilastoimintaan liit-tyy koulutus. Millaista koulu-

Tukioppilas on viestinviejä

tusta tukioppilaat saavat?Tänä syksynä on käyty tuki-

oppilastoiminnan keskeisiä pe-riaatteita läpi tukioppilastuoki-oilla. Nämä ovat olleet johonkin valmisteilla olevaan tapahtu-maan liittyviä ryhmänohjaus-tilanteita. Nyt marraskuussa Mannerheimin lastensuojelulii-tosta tulee kouluttaja, joka pi-tää tukioppilaille koko koulu-päivän kestävän koulutuksen.

Mannerheimin lastensuojelulii-tolla on suositukset, joiden mu-kaan koulutusta tulisi olla pe-räti 16 tuntia vuoden aikana. Koulutuksessa on tärkeintä se, että tukioppilas sisäistää tehtä-vänsä.

Mitä konkreettisia tapahtu-mia tai tempauksia tukioppi-laat ovat järjestäneet?

Lukuvuoden alussa tukiop-pilaat lukivat koulurauhanju-

listuksen keskusradion kautta. Seiskaluokkalaisille tukioppi-laat järjestivät seiskojen iltapäi-vän, jossa oli erilaisia ryhmäyty-misleikkejä. He hoitivat tämän tapahtuman tosi hienosti. Kuu-tos- ja seiskaluokkalaisille on järjestetty pitkällä välitunnil-la leikkejä. Lisäksi on pidetty kummitunteja. Toiveita ja ter-veisiä musiikkikonsertti on vie-lä tulossa.

Silva Nissinen ja Ella Äm-mänpää, te olette nyt kahdek-sannella luokalla ja olette ol-leet tämän lukuvuoden alusta mukana tukioppilastoimin-nassa. Millaiset tehtävät teillä on tukioppilastoiminnassa?

Silva: Minä olen sihteeri.Ella: Minä olen puheenjoh-

taja.Millaiselta tukioppilastoi-

minta ja sen johtotehtävät ovat teistä tuntuneet?

Mukavilta! Saa keksiä oh-jelmaa koululla ja pitää kaikkia välituntijuttuja.

Mitä tukioppilaat ovat tä-män syksyn aikana tehneet?

Me ollaan pidetty seiskoil-le seiskojen iltapäivä ja sitten kutosille on valittu kummiop-pilaat ja he ovat saaneet pitää kummallekin kutosluokalle op-pitunnin, johon he ovat itse saa-neet keksiä ohjelman.

Ovatko kuutos- ja seiska-luokkalaiset kysyneet teiltä paljon neuvoja?

Ei vielä kovin paljon. Nyt kun me saatiin tukioppilashup-parit, ehkä kysytään enemmän, kun tunnistavat meidät parem-min.

Silva Nissisen ja Ella Ämmänpään mielestä tukioppilas-toiminta on mukavaa.

Utajärven koulussa on mu-kavaa. Uudet tilat on hieno-ja, varsinkin ruokala. Ruoka on parempaa kuin vanhassa koulussa.

Opettajat ovat mukavia ja opettavat selvästi. Luok-kahenki on ihan kohtalaisen hyvä. Enemmän sinne hyvän puolelle! Kavereita löytyy! Harmiksi paras kaveri löy-tyy toiselta 6 luokalta, mut-

Tarkoitus on, että koululla toimii tukioppilasryhmä, joka vaikuttaa koulun arjessa lähinnä ilmapiiriä ko-hottaen erilaisilla tempauksilla ja koulun yhteishen-keä luovasti. Toinen tärkeä tehtävä tukioppilailla on

olla viestinviejänä ja tukena koulun verkostossa.

ta välkällä ollaan aina juteltu ja sitten menty omiin luokkiim-me. Pari riita on kuitenkin tyt-töjen kanssa ollut, mutta niistä-kin ollaan ruhjeitta päästy ohi. Sangin koulun oppilaista olen saanut hyvän kaverin. En joudu ikinä olemaan yksin. Toivotta-vasti ette tekään!

6. luokan oppilas

Utajärven koulu on ihan mukava koulu koska se ei ole mikään isoin koulu, mutta eihän kukaan tykkää olla koulussa vaan kun on pakko. Mukavimpia aineita koulussa on tekninen, kotita-lous ja liikunta. Ärsyttävämpiä aiheita on äikkä ja ma-tikka, koska joutuu kirjoittamaan niin kuin nytkin.8. luokan oppilas

MINUN KOULUNI


Uuden koulun myötä Utajärven ruokapalvelujen koulun keit-tiö pääsi uusiin tiloihin ja myös oppilaat ruokailemaan uu-teen upeaan ruokasaliin. Kou-lun keittiöllä työskentelee kol-me vakituista työntekijää Anne Hamari, Riitta Kaarre ja Seija Ylilehto. Keittiön ja siivouspal-velujen yhteisenä työntekijänä on koululla työskentelemässä myös yksi osa-aikainen työl-listetty työntekijä Tarja Lähte-vänoja.

Ruokaa valmistetaan suu-ressa mittakaavassa, sillä kou-lun ruokasalissa ruokailee päi-vittäin 460 henkilöä, kahdessa vuorossa. Sen lisäksi koulun keittiö laittaa ruoan myös päi-

Utajärven koulu on koko henkilökunnan koulu

Utajärven koulun muuttaminen yhteisen katon alle on tuonut tullessaan muutoksia koko kouluyhteisössä työskentelevään henkilökuntaan.

vähoidon eri yksiköihin, joissa yhteensä ruokailee n. 60 asia-kasta. Lisäksi on välipalojen ja kahvituksien järjestämistä.

Koulun keittiöllä on käytös-sä 10 viikon kiertävä ruokalista, joka on sama Oulun ympäris-tökuntien kanssa. Paikkakun-takohtaiset muutokset listaan ovat kuitenkin mahdollisia. Jotta ruoka olisi terveellistä, maittavaa, monipuolista ja ra-vitsevaa, niin ruokalistan suun-nittelussa otetaan huomioon vi-rallinen ravitsemussuositus.

Elokuussa, kun koulut alkoi-vat, oli keittiöhenkilökunnan mielestä upeaa päästä uusiin keittiötiloihin. Tosin he olisivat toivoneet suunnittelussa otet-

tavan enemmänkin huomioon siellä työskentelevän ammatti-kunnan näkemyksiä. Tilan ah-taus ja varastotilojen puute on saanut kritiikkiä keittiön henki-lökunnalta. Samoin heidän nä-kökulmastaan jätesuunnitelma ei ole keittiön kannalta paras mahdollinen.

Kaiken kaikkiaan on kuiten-kin iloinen asia, että oppilaat

myös tutustua rohkeasti uusiin makuihin.

Koulun keittiön näkemys utajärveläisten lasten ja nuor-ten kouluruokailusta on todel-la positiivinen. Oppilaat ovat pikkuhiljaa päässeet mukaan ruokailurutiineihin ja päivä päi-vältä asiat ruokasalissa sujuvat paremmin. Keittiöhenkilökun-nan mielestä on antoisaa saada

Kanslia on koulun sydän. Kouluavustaja Vappu Kovalai-nen ja palvelusihteeri Leena Hämälä.

Kiinteistönhuolto vastaa koulurakennuksen tekniikasta ja pienistä korjauksista. ”Jo helpottaa” – sanoo Asko Re-pola.

Keittiöhenkilökunnan mielestä on antoisaa saada vaihtaa muutama sana aina silloin tällöin oppilai-

den kanssa ruokailun yhteydessä. Heistä on tärkeää saada sitä aitoa, välitöntä palautetta suoraan oppi-

lailta, olipa se sitten ruusuja tai risuja.

pääsevät nyt ottamaan jokainen itse oman annoksensa ruokalin-jastolta ja täten opettelemaan ruokailuun liittyviä tärkeitä tai-toja. Onhan ruokailuhetki myös opetustilanne. Siinä opetellaan käyttäytymismalli julkisessa paikassa ruokailuun, opetellaan kostamaan oma ruoka-annos niin, että se on terveellinen, mo-nipuolinen ja ravitseva. Kou-luruokailussa tavoitteena on

vaihtaa muutama sana aina sil-loin tällöin oppilaiden kanssa ruokailun yhteydessä. Heistä on tärkeää saada sitä aitoa, välitön-tä palautetta suoraan oppilailta, olipa se sitten ruusuja tai risu-ja. Pääosin heidän saamansa pa-laute on ollut ruusuja. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä matkaa, he toivovat että kaikki nauttisivat keittiön antimista jatkossakin.



Uuden koulun aloitus tar-koitti työnkuvan muutosta myös siivoojien työhön. Suurin muutos on ollut työn muuttu-minen 2-vuorotyöksi. Koulus-sa siivoustyötä tekee yhteen-sä 4 työntekijää; Raija Oilinki, Eija Koskinen, Tellervo Jurva ja Ritva Holappa sekä jo aiem-min mainittu yksi osa-aikainen työllistetty työntekijä Tarja Läh-tevänoja. Heillä on koulun sii-vouksen lisäksi vielä muitakin kunnan toimipisteitä siivotta-vanaan: kunnanvirastotalot, kirjasto, paloasema, kunnan va-rikko sekä päivähoitopuolelta yhden ryhmän tilat.

Koulun emäntä Anne Hamari ehtii harvoin istumaan toi-mistoonsa.

vät paperityöt ovat alkaneet ta-soittumaan ja nyt työnkuvaan normaalisti kuuluvat toimisto-työt, tilausten tekemiset, lasku-tukset yms. ovat tulleet arkeen vahvemmin mukaan. Arjessa kansliassa ei ole Vapun ja Lee-nan mukaan näkynyt pienten oppilaiden tulo kouluun, se nä-kyy heidän mielestään vain kun katsoo ikkunasta ulos välitun-nin aikana. He ovat molemmat sitä mieltä, että heillä työ on vaihtelevaa ja mukavaa.

Kiinteistöpuolella uuden koulun alkamiseen liittyvät muuttotohinat näkyivät selke-ästi jo viime keväästä alkaen.

vi Väänäsellä, joka työskentelee kunnan puutarhurina, mutta vastaa myös mm. työllistettä-vistä työntekijöistä.

Kiinteistönhoitaja Asko Re-pola kertoo, että yhteinen häs-säkkä joka kaikilla sektoreilla uuden koulun alkamiseen on ollut, on nyt alkanut helpotta-maan. Utajärven koulun van-han puolen remontti on vielä kesken ja uuden puolen osalta vielä pientä ”viilausta” tehdään

rakentamisen loppuunsaatta-miseksi ja huomattujen epäkoh-tien korjaamiseksi. Koulun piha on myös keskeneräinen.

Kaikkia Utajärven koulun toimintaan osallistuvia eri sek-torien työntekijöitä yhdistää positiivinen näkemys koulun alkamisesta ja kaikista sen tuo-mista uusista mahdollisuuksis-ta myös heidän työsaralleen.

Heli Hartikka

Ritva Holapan mielestä myös siivouksessa alkuhämminki alkaa rauhoittua. vasemmalla usein koululla sijaisena oleva Arja Huotari.

Siivoojat ovat kokeneet voineensa toimia koulussa oheiskasvattajina lohduttaen ja auttaen pieniä oppi-

laita arjen kohdalle sattuneissa murheissa.

Alkuvaiheen kankeuden jäl-keen siivoojat ovat positiivisel-la mielellä arjen työtä tekemäs-sä. Uudet tilat ja uudet pinnat tekevät työstä helpompaa. Sii-voojien kertoman mukaan tosin alakoulun luokissa näkyy elä-män jälki eri tavalla kuin Ylä-koulun ja lukion puolella. Luo-kissa askarrellaan, tutkitaan ja toimitaan joka luokassa, Ylä-koululla ja lukiolla aineluokat ovat erikseen esim. kuvataiteis-sa ja käsitöissä. Uutta siivoojil-le on pienten oppilaiden paris-sa työskentely. Se näkyy myös heidän työssään esim. pienet oppilaat tulevat juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia heidän kanssaan. Siivoojat ovat koke-neet voineensa toimia koulus-sa oheiskasvattajina lohduttaen ja auttaen pieniä oppilaita arjen kohdalle sattuneissa murheissa esim. takin vetoketjun jumittu-essa hekin ovat kohdalle sattu-essaan auttaneet oppilaita aikui-sina ja koulun työntekijöinä.

Siivouksen mitoituksen te-keminen on vielä kesken ja muutoinkin siivouspalvelui-den toimintamallit ovat vielä hakemassa omia uomiaan uu-den koulun aloituksen myötä. Siivoojien mielestä keskinäinen työnkierto ja yhdessä tekemi-nen on heidän työssään antoi-saa ja tuo vaihtelua arkeen.

Koulun kansliassa puoles-taan työskentelee palvelusih-teeri Leena Hämälä yhdessä 75 %:sta työaikaa tekevän kou-luavustaja Vappu Kovalaisen kanssa. Alkusyksyn muuttokii-reet ja koulun aloitukseen liitty-

Kiinteistöjen suhteen erillisiä vastuuhenkilöitä eli nk. kiin-teistöjakoa ei enää varsinaisesti kiinteistöhoitajilla ole, eli kaik-ki kiinteistöhuollossa työsken-televät hoitavat kaikkia kunnan kiinteistöjä. Kahden vakitui-sen työntekijän Asko Repolan ja Marko Itälahden lisäksi kiin-teistöhuollossa työskentelee osa-aikaeläkkeellä oleva Mark-ku Myllyaho ja nyt jo lomian-sa ennen eläkkeelle jääntiä pitä-vä Reijo Mattila. Suuri merkitys muutossa ja muissakin kiin-teistöpuolen tehtävissä on Päi-



Erilaista kummitoimintaa iso-jen ja pienempien oppilaiden välillä on ollut satunnaisesti jo vuosia alakoulun puolella. Vii-me vuosina kummitoiminta on laajennettu myös alakoulun ja yläkoulun väliseksi. Näin asiaa muistelee Satu Grip:

”Kummitoiminta ala- ja ylä-luokkien välillä alkoi koulus-samme vuonna 2008. Silloin oli jo suunnitelmissa yhtenäinen perusopetus. Kummitoiminnan tarkoituksena oli ja on lähentää oppilaiden suhteita toisiinsa. Ja kaikki menikin oikein muka-vasti.

Olin tuolloin itse 7B. – luokan luokanvalvoja ja heille nimet-tiin kummioppilaat esikoulu-ikäisistä. Eskareille kirjoitettiin mm. kirjeet ja askarreltiin jou-lukortteja. Saimme vastauspos-tia ja seiskat tykkäsivät niistä kovasti. Eräs kummitapaami-nen järjestettiin nuoriso- ja lii-kuntatalolla, jossa oli erilaisia toimintapisteitä. Lapset ja nuo-

KUMMIus tuo iloa oppitunneilleret toimivat yhdessä: mm. suu-relle paperille maalattiin yhtei-nen taideteos ja tehtiin erilaisia temppuja matolla.

Toinen kummitapaaminen oli vanhalla alakoululla. Siel-lä yläluokkalaiset osallistuivat kummioppilaidensa oppitun-neille. Me osallistuimme Kaisa Korhosen luokan tunnille. Tun-nilla laulettiin, loruiltiin ja piir-rettiin. Yläkoululaisille palaa-minen vanhaan kouluun tuntui ainakin suurimmasta osasta mukavalta!

Satupäiviä tai satutunteja on myös pidetty niin, että isommat oppilaat ovat lukeneet pienem-mille satuja luokissa. Satutunnit ovat olleet niin suosittuja, että opettajat joutuivat valitsemaan lukijat innokkaiden joukosta.”

Tänä syksynä uudessa kou-lussamme ovat uusina kum-mipareina aloittaneet eskarit ja seiskat. Tapaamiset uusien kummien kesken ovat olleet tunnelmaltaan herkkiä. Ensim-

mäisessä tapaamisessa luettiin kirjoja ja loppuaika rupateltiin, leikittiin ja pelattiin. Toisessa tapaamisessa isommat haastat-telivat pieniä siitä, miten kou-lun aloittaminen on sujunut. Jos ennen tapaamista isommilla op-pilailla oli vielä ollut ”kovisroo-li” päällä, mureni tuo viitta vii-meistään siinä vaiheessa, kun pieni esikoululainen tuli syliin tai otti kädestä kiinni. Taisi sii-nä herkistyä opettajan lisäksi oppilaatkin.

Kahdeksasluokkalaisetkin ovat päässeet lukemaan ja haas-tattelemaan jo tuttuja kumme-jaan, ykkösiä. Konkarikummit ysit ja kakkoset ovat myös ta-vanneet Aleksis Kiven päivänä lukemisen merkeissä ja tulossa on ennen joulua vielä yhteinen adventtikirkkohetki sekä joulu-askartelua yhdessä.

Kummitunnit tuovat arkeen vaihtelua ja virkistystä. Kum-mituntien jälkeen isot oppilaat ovat miettineet, että ovatko he-

kin todella olleet joskus näin pieniä. Tapaamisissa taannu-taan positiivisesti lapsen ta-solle: isommat eläytyvät ja va-pautuvat leikin välityksellä, hetkissä huokuu välittäminen ja lämpö. Kummitunneilla ei myrtyneitä kasvoja näe. Pienil-le oppilaille isot kummit ovat todella tärkeitä. Heitä halutaan muistaa kirjein ja piirustuksin, heille halutaan kertoa kuulu-misia ja näyttää omia tuotok-sia. Kaikkein mukavin pelika-veri Unoon tai Aliakseen löytyy isosta kummista. Hän kun on oma kummi.

Jatkossa tavoitteena on, että kummeilusta tulisi luonteva ja säännöllinen osa koulunkäyn-tiä, sillä välimatka ja tiedonsiir-to eivät enää ole esteenä toimin-nalle.

Sirpa Savolainen

Kummit. Satupäiviä tai satutunteja on myös pidetty niin, että isom-mat oppilaat ovat lukeneet pienemmille satuja luokissa. Satutun-nit ovat olleet niin suosittuja, että opettajat joutuivat valitsemaan lukijat innokkaiden joukosta.


Tyttöjen mielestä kaikkein tär-kein asia on oikea asenne opis-keluun. Éi ole mitään järkeä opiskella, jos asenne ei ole koh-dallaan.´, toteavat tytöt. Välillä kyllä saattaa tulla mieleen, että onko tästä mitään hyötyä. Mitä minä teen sitten, kun lukio on käyty? Motivaatio on suurem-pi, jos tietää päämäärän.

Toisin sanoen, jos on tieto sii-tä mihin ammattiin haluaa opis-kella lukiokoulutuksen jälkeen. Vaikka hyvin suoritettu lukio avaakin rajattomasti mahdolli-suuksia ammatinvalinnan suh-teen, siitä huolimatta tai ehkä juuri sen tähden tuntee olevan-sa joskus hukassa. Tytöt odotta-vatkin koululta enemmän tukea tulevan ammatinvalinnan suh-

Asenne kohdallaanHaastattelin neljää Utajärven lukion ensi kevään abiturienttityttöä, joilla näyttää löytyvän virtaa kovienkin haasteiden edessä. Anniina , Jenni, Piia ja Päivi aloitti-vat aikanaan lukion hyvin menneen peruskoulun jälkeen luottavaisin mielin. Opis-kelu lukiossa on mennyt heillä kaikilla vielä paremmin kuin peruskoulussa ja kes-

kiarvo on noussut. Halusin tietää mikä on menestymisen salaisuus.

Abiturienttien fysiikanryhmä: Edessä vasemmalta Pia Moilanen, Jenni Ra-tilainen, Päivi Soronen ja Anniina Vitikka. Takana Kyösti Kokko, Johannes Puotiniemi ja Hannu Pentinpuro.

teen. Ólisihan se hyvä, jos tie-täisi edes millaisia ammatteja on olemassa.´, miettii Anniina.

Kuinka paljon lukion käy-minen teettää töitä? Kyllä luki-ossa täytyy tehdä töitä, vaikka asenne onkin kohdallaan. Siitä-hän se koulunkäynti oikeastaan

vän peruskoululaiselle. Paras tapa oppia on seurata tunnilla tarkkaavaisesti ja tehdä annetut tehtävät. Silloin ei kotona tarvit-se tehdä kovin paljon läksyjä.

Kysyessäni onko heillä jäänyt aikaa harrastuksille lukioaika-na, tytöt vastaavat, että heillä ei

kelupaikaksi. ´Lukio on hyvä sellaiselle opiskelijalle, joka jak-saa tehdä töitä eikä inhoa luke-mista.´, vastaavat tytöt. Éikä tämän koulun tarvitse kaikil-la ihan näin hyvin välttämät-tä mennä.´, toteavat tytöt pilke silmäkulmassaan. Heidän oma luokkansa on ollut hyvä opis-keluympäristö heille kaikille ja lukiovalintaansa he eivät ole katuneet missään vaiheessa. Anniinan, Jennin, Piian ja Päivin mielestä on hienoa, että Utajär-ven lukiosta valmistuneista yli-oppilaista monet ovat päässeet todella pitkälle elämässään. Kaikkien ihanien abien ryh-mänohjaaja Irja Pennanen

”Paras tapa oppia on seurata tunnilla tarkkaavai-sesti ja tehdä annetut tehtävät. Silloin ei kotona

tarvitse tehdä kovin paljon läksyjä.”

vasta alkaakin. Tytöille perus-koulu oli todella helppoa. ´Kyl-lä se useimmiten riitti, kun seu-rasi opetusta tunnilla.´, toteavat tytöt yksimielisesti. He ovat-kin valmiita tarjoamaan tätä sa-maa neuvoa myös tämän päi-

ole ollut säännöllisiä harrastuk-sia, mutta aikaa olisi kyllä jär-jestynyt harrastuksillekin, jos siihen olisi ollut tarvetta.

Kysyin lopuksi kenelle he suosittelisivat lukiota perus-koulun jälkeiseksi jatko-opis-


Lukio on yleissivistävä toisen asteen oppilaitos, joka antaa yleisen jatko-opintokelpoisuu-den yliopistoihin, korkeakou-luihin ja ammattikorkeakou-luihin. Lukiossa voi saavuttaa paitsi vankan yleissivistyksen ja kipinän akateemiseen ajatte-luun, myös hyvän kielitaidon, tai vaikkapa erinomaisen ma-temaattisen osaamisen tason. Opintoihin sisältyy sekä teoria-painotteisia aineita että taitoja taideaineita. Monipuolinen ai-nevalikoima ja opintosuunnit-telun henkilökohtainen tuki

Lukio-opiskelu kannattaaOpinto-ohjaaja Kyösti Ypyä on vakuuttunut, että lukio-opiskelu kannattaa. Abiturientit Hannu Pentinpuro ja Henrik Anttila ovat samaa mieltä.

ovat lukion vahvuuksia. Suuri osa lukioon tulijoista

kertoo valinneensa lukion, kos-ka sieltä on hyvät ja monipuo-liset mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin. Lukio on erin-omainen vaihtoehto myös niil-le yhdeksäsluokkalaisille, jotka eivät ole varmoja siitä, mihin ammattiin he haluavat valmis-tua. Omien opintojen suunnit-telumahdollisuus saa opiske-lijan huomaamaan, miten hän voi itse kurssivalinnoilla vai-kuttaa tulevaisuuteen ja opinto-jen mielekkyyteen. Lukiossa voi

nimittäin valita niiden aineiden kursseja, joista todella on kiin-nostunut. Tämä motivoi opiske-lua suuresti.

Lukiokoulutuksessa saa en-nen kaikkea lisäaikaa amma-tinvalinnan, elämän ja tulevai-suuden pohtimiseen tuetussa ympäristössä. Suomalaista yli-oppilastutkintoa arvostetaan maailmalla, joten siihen kannat-taa panostaa.

Opiskelu Utajärven lukiossaLukiolaisaate - pohjanaan yleis-sivistys, tasa-arvo, välittäminen ja demokratia ovat Utajärven lukiossa vahvasti esillä. Utajär-ven lukio on oppilaitoksena ja yhteisönä aidosti välittävä.

Opiskelijat voivat suorittaa yksilöllisesti ja tavoitteellisesti lukio-opintojaan mukavassa il-mapiirissä.

Opiskelijoiden käytössä ovat laadukas opetus, monipuolinen

kurssitarjonta sekä teknisesti ajantasaiset oppimisympäris-töt. Lukiolla on laaja kansainvä-linen toiminta sekä paljon kurs-seja taitoja taideaineissa.

Utajärven lukiossa yksilö ei huku massaan, vaan erottuu joukosta ja saa tarvitessaan riit-tävästi yksilöllistä ohjausta ja tukea. Pienen lukion etuna on oppilaan henkilökohtainen tu-keminen ja ohjaus tulevaisuu-teen liittyvissä valinta- ja ongel-matilanteissa.

Utajärven lukio kuuluu Poh-jois-Pohjanmaan eLukioverkos-toon, jossa päivälukiolainenkin voi suorittaa erillisiä lukiokurs-seja ja aikuisopiskelija koko lu-kion oppimäärän Oulun aikuis-lukion opetussuunnitelman mukaisesti.

Kyösti YpyäHistorian ja yhteiskuntaopin tuntiopettaja, opinto-ohjaaja

Mona, kerrotko koko nimesi ja ikäsi?

Olen Mona Hirdler, 17 v.Mistä olet kotoisin?

Saksasta, Hambergenistä lä-heltä Bremenin kaupunkia.

Miksi halusit vaihto-oppi-laaksi Suomeen ja Utajärvelle?

Halusin ensiksi Kanadaan, mutta se ei onnistunut. Sen jäl-keen minulle tarjottiin Skandi-naviaa, jolloin olin valmis tule-maan Norjaan tai Suomeen, ja kun YFU(järjestö) esitti Suomea ja Utajärveä, niin olin valmis tu-lemaan tänne.

Miten olet viihtynyt täällä Utajärvellä?

Oikein hyvin.

Lukion vaihto-oppilaan kuulumisia

Tunnelma Utajärven lukiossa on vapaa ja välitön, kertoo

Mona Hirdler, toinen vasemmalta.

Mitä odotat vaihto-oppilas-vuodelta?

Kaikenlaista hauskaa ja eri-laisia kokemuksia. Ja uusia ystäviä ja tuttavuuksia. Myös kielitaidon karttumista. Halu-an oppia suomea ja vahvistaa myös englannin kielen taitoani.

Miten meidän koulumme eroaa omasta koulustasi Sak-sassa?

Utajärven koulu on pal-jon pienempi. Meidän koulus-samme on n. 1800 oppilasta. Saksalainen lukio eroaa suo-malaisesta siten, että sitä käy vuosiluokat 5 – 12. Nuorimmat ovat n. 10-vuotiaita ja vanhim-mat 20-vuotiaita.

Onko meidän koulussa jo-kin asia paremmin kuin teillä?

Kyllä. Opetustilat ja niiden varustetaso on täällä parempi ja oppilailla on enemmän valin-nan mahdollisuuksia opinnois-saan kuin Saksassa.

Onko jokin asia täällä huo-nommin?

Ei mikään!Onko teillä tietokoneita

ja älytauluja yhtä lailla kuin meillä?

Tietokoneita on, mutta äly-tauluja vain muutamia koko koulussa.

Ovatko oppilaiden ja opet-tajien väliset suhteet saman-laiset täällä kuin teillä Saksas-sa?

Eivät todellakaan! Saksas-sa opettajia täytyy ehdottomas-ti teititellä ja opettajia puhutel-laan sanomalla Herra tai Rouva + sukunimi. Ja jos opettajalle on tunnilla asiaa, niin ensin täytyy viitata ja pyytää puheenvuoroa.

Tunnelma on täällä vapaampi ja välittömämpi jo senkin takia, että oppilaita on luokassa pal-jon vähemmän kuin meillä, jos-sa oppilaita voi olla 30 -35 luo-kassaan.

Mitä pidät koulun ruuasta?Toisinaan hyvää, toisinaan

vähemmän hyvää. Onko vielä jotain erityistä,

johon olet kiinnittänyt huo-miota täällä meillä?

Kyllä. Ihmisten tapaan ter-vehtiä toisiaan. Meillä Saksassa halaillaan ja annetaan suukko-ja kun tavataan tuttuja. Tääl-lä vain moikataan kun tavataan. Mutta toisaalta ihmiset ovat hy-vin mukavia ja avuliaita täällä. Ja sitten vielä kaksi asiaa: Puu-roa ei Saksassa syödä niin pal-jon kuin Suomessa ja salmiak-kipurkka on aivan omituisen makuista.

Vielen Dank für das Inter-view, Mona!


Sivistyslautakunta asetti 25.5. lukion kehittämistyöryhmän. Samalla sivistyslautakunta päät-ti, että lukiolaiset saavat lukion oppikirjat lainaa lukion oppi-kirjakirjastosta, lukion liikenne-kasvatuskurssi tuottaa lukiolai-sille noin 400 euron alennuksen ajokortin suorittamisessa ja et-tä jokaisella vuosiluokalla tulee olemaan kansainvälisyyshanke, joka huipentuu opintoretkeen johonkin päin Eurooppaa.

Lukion kehittämistyöryh-män tavoite on muuttaa lukio-opiskelua kiinnostavammak-si ja motivoivammaksi, luoda keinoja, joilla opiskelu perus-koulussa saadaan entistä tavoit-teellisemmaksi ja muutenkin vaikuttaa siihen, että nuorten ja lasten opiskeluympäristö niin

Lukion kehittämishanke

Yksi lukion kehittämis-hankkeessa esille noussut ajatus on valinnaiskurssien lisääminen taitoja taide-aineisiin teoreettisen lukio-opiskelun vastapainoksi. Musiikin valinnaiskurssit antavat onnistumisen ko-kemuksia ja esiintymisvar-muutta. Kuva Muhoksen, Vaalan ja Utajärven lukioi-den yhteiseltä kulttuuripäi-vältä 2009.

koulussa kuin kotona olisi mah-dollisimman turvallinen ja kan-nustava.

Taustalla on myös huoli sii-tä, että Utajärvellä lukioon me-noprosentti – ei vain Utajärven lukioon vaan yleensä – on muu-taman vuoden aikana laskenut huomattavasti. Koko valtakun-nassa lukioon menee noin 50 prosenttia 9-luokkalaisista.

Lukiossa on monesti mukavaa. Parasta on kun saa nauttia omasta ja toisten menestymisestä.

Lukion kehittämisryhmä läh-tee kehittämisstrategian valmis-tamiseen prosessina, joka tulee sivistyslautakunnan päätettä-väksi helmikuussa 2012 eli en-nen lopullista yhteisvalintaa.

Kehittämisprosessiin on otet-tu mukaan myös lukiolaiset ja peruskoulun 8. ja 9-luokkalaiset sekä heidän huoltajansa

Oman lisänsä lukion kan-

sainvälisyyskasvatukseen antaa Utajärven Lions Clubin päätös kustantaa vuosittain kaksi lu-kiolaista lionsjärjestön kansain-väliseen nuorisovaihtoon.

Tapani Blomster


Utajärven lukio 30-vuotta

Aamulla kesäkuun 10. päivä vuonna 1982 Utajärven kunnan-johtajan huoneessa istuu kaksi selvästi hermostunutta nuorta miestä. Molemmat, kunnan-johtaja Pauli Vaittinen ja koulu-toimenjohtaja Tapani Blomster, ovat 29-vuotiaita. Miehet eivät puhu mitään. Vaittisen sormet rummuttavat rytmikkäästi pöy-tää ja Blomsterin jalka läpsyttää samaan tahtiin lattiaa.

Kello näyttää kymmentä. ”Jokohan nyt voisi soittaa”, sa-

noo Vaittinen ja tarttuu pöydäl-lä olevaan puhelimeen. Hän pyörittää Oulun lääninhallituk-sen keskuksen numeron. Kun keskus vastaa, sanoo Vaittinen ryhdistäytyen: ”Kouluneuvos Mauri Paananen.”

Blomster seuraa kiihkeästi Vaittisen puhelua. Paananen vastaa. Vaittinen kysyy suo-raan: ”miten kävi?” Blomster kuulee Paanasen puheen mu-minana, mutta ei erota sanoja. Vaittinen kysyy väliin: ”ihanko

totta?” Sitten kuuluu taas mu-minaa, jonka aikana Vaittisen kasvoille leviää mahtava hymy. Seuraa vielä muutamia puheen-vuoroja kummaltakin puheli-messa olevalta jo aivan käytän-nön asioista. Viimein Vaittinen laskee luurin pidikkeeseensä.

Blomster on jo noussut ylös tuolistaan ja Vaittinen ponnah-taa myös pöytänsä takaa sei-saalleen. Nuoret miehet puh-keavat huutoon ja tuulettavat koko nuoruutensa innolla:

”Meillä on lukio! Meillä on lu-kio!” Miehet tanssivat ympäri huonetta ja huutavat.

Äkkiä kuitenkin kumpikin hätkähtää ovelta kuuluvaan koputukseen ja siihen, että ovi samalla aukeaa. Ovella seisoo kanslisti Liisa Kyllönen ja kysyy ujosti: ”Minä vain, että onko jo-takin hätänä?” Miehet katsovat hetken toisiaan niissä asennois-sa mihin ovat jääneet. Lopulta Vaittinen sanoo: ”Ei mitään hä-tää, me vaan saatiin lukio?”

”Meillä on lukio! Meillä on lukio!”

Vaittisen ja Blomsterin voitontanssista ei otettu kuvia –ja hyvä niin. Tuskin se muistutti mitenkään wanhojen taidokasta tanssiesitystä vuodelta 2011.

Kesäkuun 10.päivä 1982 valtio-neuvosto päätti opetusminis-teri Kalevi Kivistön esittelystä myöntää perustamisluvan vii-teen yksisarjaista lukiota ano-neeseen kuntaan. Näistä kun-nista neljä oli Oulun läänissä: Kärsämäki, Reisjärvi, Vuolijoki ja Utajärvi.

Vaikka valtioneuvoston pää-tös tuli koulujen kesäloman ai-kana, aloitti Utajärven lukiossa syksyllä 1982 kaikkiaan 21 lu-kiolaista. Kesän aikana tehtiin tiiviisti töitä. Lukion toiminnan käynnistämiseksi koululauta-kunta nimesi toimikunnan, jos-sa olivat koululautakunnan puheenjohtaja Juhani Karanta, Arvo Henttunen, Altti Horko ja Tapani Blomster. Lukion rehto-rin virka laitettiin haettavaksi ja siihen koululautakunta valitsi Rauha Kärkkäisen.

Utajärven lukiosta on val-mistunut kaikkiaan 529 ylioppi-

Lukiolupa saadaan

Utajärven lukion 30 vuotta

lasta, jotka ovat mitä erilaisim-missa tehtävissä Suomessa ja ulkomailla.

Lukiolla on ollut kolme reh-toria: Rauha Kärkkäinen vuo-teen 1994, Altti Horko vuodet 1994 – 1996 ja Tapani Blomster vuodesta 1997 alkaen.

Utajärvellä lukiokoulutuk-seen on hakeutunut noin 45 – 50 prosenttia ikäluokasta. Vuon-na 1988 lukioon tuli peräti 68,9

prosenttia yhdeksäsluokkalai-sista.

Lukion opiskelijamäärä on ollut korkeimmillaan lukuvuo-sina 2000-01 ja 2007-08, jolloin lukiolaisia oli 81.

Parina viimeisenä vuotena lukioon tulijoiden osuus yhdek-säsluokkalaisista on laskenut. Toivottavasti kyse on väliaikai-sesta ilmiöstä, sillä kun lukioon hakeutuu koko valtakunnassa

noin 50 prosenttia ikäluokasta, aloitti syksyllä 2011 lukiokou-lutuksessa ainoastaan 25 pro-senttia edellisenä keväänä pe-ruskoulun päättötodistuksen saaneista.

Tapani Blomster


Lukion kansainvälisyyskasvatus

Edellisen kerran Utajärven lukion oppilasryhmä oli Itali-assa keväällä 2008.

Kolmen lukio opiskelijat Rokualla GeoPark-yössä 12.5.2011.

Keväällä 2010 hahmoteltiin en-simmäisiä luonnoksia lukion opetuksen kehittämiseksi. Yh-deksi johtavaksi ajatukseksi nousi se, että lukion pitää antaa opiskelijoille sellaisia valmiuk-sia, joita he tarvitsevat tulevai-suudessa työelämässä ja omas-sa arkielämässään.

Tällaisiin taitoihin kuuluu tietotekniikan käyttö ja kan-sainvälisyys. Lukion hakemus opetushallitukselle rahoitukses-ta tietotekniikan käytön laajen-tamiseksi opetuksessa mm. ipa-dien avulla ei saanut rahoitusta, mutta kansainvälisyyskasvatus eteni suuren harppauksen, kun sivistyslautakunta päätti tou-kokuussa, että jokaisella luki-on vuosiluokalle tulee kansain-välisyyshanke, joka huipentuu opintomatkaan lukion toisen vuoden keväällä. Kansainväli-syyshankkeita on toki ollut lu-kiossa aikaisemminkin.

Lukiolaiset ovat viimeisen 10-15 vuoden aikana mm. käy-neet Globe-yhteistyön myötä Kaliforniassa ja muiden hank-keiden kautta Hampurissa, Darlingtonissa, Muhussa, Pa-riisissa, Strasburgissa ja Italias-sa. Nämä ovat kuitenkin olleet yksittäisiä hankkeita. Nyt kan-sainvälisyyskasvatus muuttuu systemaattiseksi. Tarkoituk-sena on antaa lukiolaisille val-miuksia kansainvälisten suhtei-den luomiseen ja ylläpitämiseen lukion jälkeen ja sen huomaa-miseen, että ihmiset loppujen

lopuksi ovat samanlaisia koti-maasta riippumatta.

Lukion ensimmäisen vuosi-kurssin kansainvälisyyshanke suuntautuu Espanjaan ja toi-sen vuosikurssin Saksaan ja Ita-liaan.

Toisen vuosikurssin hanke on luonnollisesti edennyt pi-temmälle. Se liittyy yhteistyö-hön Utajärven lukion ja Roku-an GeoParkin välillä. Keväällä 2010 Oulujokivarren lukiot sol-mivat yhteistyösopimuksen Ro-kuan GeoParkin kanssa ja mm. 2011 Muhoksen, Utajärven ja Vaalan lukioiden kaikki opis-kelijat viettivät yhden keväisen illan ja alkuyön Rokualla Geo-Park-yön teeman merkeissä.

Kun hankerahoitusta lähdet-tiin hakemaan kansainvälisyys-hankkeelle, saatiin hankkeen ideointiin tukea GeoParkil-ta ja myös Vaalan lukio lähti hankkeeseen mukaan. Syntyi Comenius-hanke, jonka yhteis-työkumppanit löytyivät Saksas-ta Baden-Wurtenbergin alueelta ja Pohjois-Italiasta. Myönteinen EU-rahoituspäätös saatiin ke-sällä 2011.

Comenius-hankkeen aihe on luonnon alueellinen moni-muotoisuus kussakin osallistu-jamaassa ja opiskelijat tekevät teemaan liittyviä tutkimus- ja projektitöitä. Suomessa tutki-mustyöt keskittyvät erityisesti Rokuan Geopark-alueeseen.

Projekti tuo monenlaista kan-sainvälistä lisäväriä nykyisten

R2:n ja koko lukion opiskeluar-keen. R2:n opiskelijat työstävät projektiin liittyviä tutkimus-töitä ja esitelmiä. Joulukuussa 2011 saksalainen oppilasorkes-teri vierailee Utajärvellä. Tam-mikuussa 2012 Utajärven lukio organisoi Comenius-kokouk-sen, johon tulee opiskelijoita ja opettajia kaikista muista yhteis-työkouluista.

Projektin kohokohta on ke-väällä 2012, kun utajärviset matkustavat Instituto Istruzio-ne Superiore ”Guido Monaco

Di Pomposa” -lukioon Codigo-roon Italiaan, joka sijaitsee n. 60 km lounaaseen Venetsiasta.

Hankkeeseen osallistuminen ja siihen liittyvä opintomatka tarjoavat varmasti unohtumat-tomia kokemuksia, uusia ystä-viä ja kielitaidon harjaantumis-ta aidossa ympäristössä.

Anu Kalliopuska ja Tapani Blomster


Olette olleet tästä syksystä op-pilaskunnan puheenjohtajan ja sihteerin tehtävissä. Olitte-ko viime vuonna oppilaskun-nan hallituksessa?

Jere: Minä olin jo viime vuonna hallituksessa. Olin sil-loin varapuheenjohtaja. Kun puheenjohtaja väistyy tehtäväs-tään, varapuheenjohtajasta tu-lee toisena vuotena automaatti-sesti puheenjohtaja.

Toisaalta te kumpikin aloi-titte lukion vuosi sitten. Ker-tokaapa, miltä tämä ensim-mäinen lukuvuosi tuntui lukiolaisesta, kun tässä oli nä-mä rakennustyöt menossa ja kaikenlaista muuta?

Jere: Ei se niin hirveän eri-laiselta tuntunut. Olihan siinä, että aloitti lukion, eroa yläkou-luun ja kyllähän sitä melua ai-ka ajoin oli, mutta ei se muuten mitenkään erilainen lukuvuosi ollut.

Irina: Aika tavallinen luku-vuosi se oli. Suurin opiskelijoita koskeva muutos oli, kun opetta-jainhuoneen käytävä muutettiin auditorioon.

Koitteko lukiolaisen pers-pektiivistä katsottuna rakenta-mista ja siihen liittyvää häslin-kiä jotenkin häiritsevänä?

Irina: Oli se välillä oppitun-neilla aika ärsyttävää. Kyllä sii-hen kuitenkin tottui aika äkkiä eikä sitä välillä edes huoman-nut.

Jere: Ei rakentaminen minun opiskeluani häirinnyt. Voin sa-noa, että en edes huomannut ra-kentamista koulun sisäpuolelta.

Oppilaskunnan puheenjohtaja Jere Komminaho ja sihteeri Irina Korva:

”Olemme pystyneet hyvin vaikuttamaan lukion asioihin”

Aina kun meni ulos, niin silloin näki, että kappas vain siinä ra-kennetaan uutta koulua.

Teillä oli tämä oppilaskun-nan huone viime lukuvuoden lukion käytävällä. Miten tämä järjestely toimi?

Jere: Kyllä se minusta toimi ihan riittävästi. Kahvipiste toi-mi ihan hyvin. Kaikki tarvitta-va, mikä piti hoitaa, toimi ihan hyvin. Mutta paljon parempi-han tämä oma huone nyt on.

Miltä tänä syksy on lukio-laisten näkökulmasta tuntu-nut, kun kaikki peruskoulu-laisetkin ovat tässä samassa rakennuksessa?

Jere: Lähinnä pienempien oppilaiden läsnäolon on huo-mannut siitä, että huomattavas-ti äänekkäämpää on ollut.

Irina: Ei minun mielestäni ai-nakaan mitään kielteistä ole ol-lut, vaikka onhan esimerkiksi hiukan hankalaa käydä ruokai-lussa, kun pienet lapset laittavat kenkiä portaiden juurella.

Jere: En tässä vaiheessa osaa vielä sanoa, mitä positiivisia tai negatiivisia seurauksia muutos-ta yhteen kouluun on ollut. Mi-nun kohdallani opiskelu on jat-kunut aivan tavallisesti.

Miten oppilaskunnan pu-heenjohtaja ja sihteeri koke-vat, pääseekö oppilaskunta vaikuttamaan lukion asioihin?

Irina: Aika hyvin. Esimer-kiksi tämä oppilaskunnan huo-ne on sellainen kuin me ollaan haluttu.

Jere: Nyt olemme saaneet op-pilaskunnan edustuksen opet-tajainkokouksiin ja olemme pystyneet kääntymään rehtorin

puoleen sellaisissa asioissa, jot-ka ovat meitä jotenkin vaivan-neet. Rehtori on aika hyvin ot-tanut meidän mielipiteemme huomioon ja kuunnellut meitä. Mielestäni olemme pystyneet hyvin vaikuttamaan lukion asi-oihin

Mitä hyvää Utajärven luki-ossa on?

Jere: Utajärvellä lukio tukee hyvin laajasti opiskelua: Antaa ilmaiset oppikirjat ja tukee au-tokortin suorittamista. Tääl-lä on tutut opettajat ja kun tä-mä on pieni lukio, niin täällä on hyvä yhteishenki ja asiantunte-va sekä mukava henkilökunta. Hyvät tilat ja hyvät opettajat.

Mitä kehitettävää Utajärven lukiossa on? Nythän on käyn-nistetty lukion kehittämishan-ke ja siinä on kuultu lukiolai-sia ja kuullaan vielä jatkossa enempikin. ja nyt on Wilmassa kysely lukiolaisten huoltajille. Mitä lukion oppilaskunnan puheenjohtajan ja sihteerin mielestä olisi vielä tehtävä lu-kion vetovoiman lisäämisek-si?

Jere: Minusta aika paljon on jo tehty lukion puolella. Jatkos-sa olisi pyrittävä vaikuttamaan lähinnä asennetasolla, että luki-osta saataisiin houkuttelevampi paikka. Utajärven lukio on mi-nusta tehnyt jo hyvin paljon.

Irina: Minä olen sanotut tä-män jo monta kertaa: Ei siinä, tullaanko tänne lukioon, ole ky-se pelkästään lukiosta vaan ko-konaan tämän kylän kehittämi-sestä.

Pitäisikö sitten kylälle teh-dä jotakin?

Irina: Aika lailla, jos halu-taan, että nuoret jäävät tänne lukioon. Ei lukiossa sinänsä ole mitään suurempaa vikaa.

Jere: Utajärvi on keskel-lä ei mitään, jos verrataan nii-hin paikkoihin, joihin ihmiset menevät, esimerkiksi Ouluun. Mutta sille ei hirveästi voi yht-äkkiä tehdä. Ei tänne voi yhtäk-kiä tuoda jotakin suurta valta-vaa kauppaketjua. Ei tästä voi tehdä suurkaupunkia.

Mitä mieltä te olette sellai-sista ajatuksista, että lukioon lisättäisiin valinnaiskursseja teoreettisen lukion vastapai-noksi?

Irina: Minun mielestä se on hyvä vaihtoehto. Ei sitä aina jaksa kuutta tuntia teoriaopin-toja päivässä.

Jere: Se on ihan hyvä vaih-toehto. Se tuo monipuolisuut-ta kurssitarjontaan. Tämä voi vaikuttaa rajatapauksissa myös oppilaiden hakeutumiseen Uta-järven lukioon.

Mitä mieltä olette työelä-mään tutustuttamisjaksois-ta lukiossa? Sellainen aja-tushan nousi esille lukion ja 8.-9.-luokkalaisten lukion ke-hittämisiltapäivällä.

Jere: Minusta se olisi hyvä li-sä, mutta se pitäisi olla vapaaeh-toista. Kaikki eivät välttämättä halua käyttää osaa opiskeluajas-ta työelämään tutustumiseen. Pitäisi tarjota mahdollisuus tu-tustua työelämään lukion aika-na, mutta ei pakottaa.

Tapani Blomster

Myös Irina Korva on tyyty-väinen Utajärven lukioon.

Jere Komminaho on tyyty-väinen lukioonsa.

Reportterimme tapaa Utajärven lukion oppilaskunnan pu-heenjohtajan Jere Komminahon ja sihteeri Irina Korvan

sovitusti 11.11.2011. klo 10.45 uudessa oppilas-kunnan huoneessa. Jeren ja Irinan lisäksi pai-

kalla on joukko muitakin lukiolaisia. Istu-taan pöydän ääreen, nauhuri laitetaan nau-

hoittamaan ja haastattelu alkaa:



Rehtori Blomster kiertelee tal-vipäivänä rakennustyömaan ympärillä kuvia napsien. Hän huomaa rakennustyömaalta tu-levan nuorukaisen, jossa on jo-takin tuttua. Rehtori on hiukan epävarma, onko nuorukainen hänen koulunsa oppilaita. Heil-tähän on ehdottomasti kielletty työmaa-alueelle meno. Reh-torin ja nuoren miehen välille syntyy seurtaava keskustelu:

-Oletko sinä meidän koulun oppilaita ?

Tämä on tarina koulun arjes-ta, kiireestä, opettajan hajamie-lisyydestä ja oppilaan kuuliai-suudesta.

Edellinen tuntini oli ollut 6 B luokalle. Seuraava tunti oli-si 6 A:n tunti. Oppilaat odotti-vat saapumistani kiltisti luokan oven edessä. Kiiruhdin paikal-le ja ryhdyin avaamaan luokan ovea.

-Ope, minulla jäi pipo edelli-seen luokkaan, sanoi Kalle.

-Juu, odotatko vähän, niin katsotaan tässä ensin yhdessä pari juttua ja sitten kun muut alkavat kirjoittaa tarinaa, niin käydään katsomassa sitä pipoa.

Oppilaat siirtyivät luokkaan ja Kallekin istui takariviin. Otin esille kalvon, jossa oli edelli-sen ainekirjoituksen korjattavia kohtia ja aloimme tarkastella niitä yhdessä.

-Ope, mut se pipo, tivasi Kal-

Entinen oppilas-Kyllä minä olen.-Mitä sinä täällä työmaa-alu-

eella teet? Sinne menohan on kielletty!

-Minä olen täällä töissä.-Töissä ?-Niin, minä pääsin koulusta

jo 11 vuotta sitten.Selviääkin, että nuori mies

on utajärvinen Henri Kaiponen, joka on Skanskalla rakennus-miehenä. Syntyperäisiä utajärvisiä: Rakennusmies Henri Kaipo-

nen, Äidinkielen lehtori Satu Grip ja sähköasentaja Juha Polvi harjannostajaispäivänä 15.4.2011

Sattuipa niin, että Utajärven koulun saneerausosan vastaa-vaksi mestariksi tuli Vilho Kos-kela. Hän oli rehtori Tapani Blomsterin keskikoulukaveri Kuivaniemeltä. Koskela osoit-tautui sanavalmiiksi tilanneko-miikan taitajaksi.

Kerran Koskela, Blomster ja palvelusihteeri Leena Hämälä mittailivat, mille korkeudelle

Keskikoulukaveritkoulun arkiston hyllyt asenne-taan. Miehissä oli hiukan eroa, sillä Blomster kurotteli näyttä-mään hyllykorkeutta koko 172 senttimetrin pituisella varrel-laan kun taas Koskelan nuppi heilui lähempänä kahta metriä.

Koskela lohkaisikin Hämä-lälle: ” Me oltiin keskikoulussa Tapanin kanssa saman mittai-set, mutta sitten minä jouduin kasvatuslaitokseen ja Tapani katkaisuhoitoon ja näin tässä kävi.”Vilho Koskela

työmaallaan.

Pipo hukassale hetken päästä uudelleen.

-Juu, odota hetki, ei tässä me-ne kauan, katsotaan ensin nämä kohdat.

Kysein oppilaita korjauk-sia ja pohdimme niitä. Kallekin viittasi ja vastaili kysymyksiin. Aikaa vierähti varttitunti.

Lopulta otin 6 A:n tarinavih-konipun ja aloin jakaa vihkoja. Kun viimeinen vihko oli jaettu, huomasin, että Kalle oli ilman vihkoa. Ihmettelin asiaa ääneen, koska kaikki vihkot olivat olleet minulla.

-Kalle, missä ihmeessä sinun vihkosi on...

Samalla hetkellä Kallen vai-vautuneita kasvoja katsoessa-ni ymmärsin, että Kallehan oli 6B:n oppilas, ei 6 A:n. Puhkesin hysteeriseen nauruun ja naurun lomassa tiedustelin, että miksi kukaan ei ollut sanonut mitään.

-Me luultiin, että sä tiesit...

-Voi Kalle, miksi et vain läh-tenyt? Missä sun tunti oikees-ti on?

-Matikkaa, Sarin tunti, sanoi Kalle leppoisasti, vaikka epäi-likin saavansa nuhteita poissa-olostaan.

Lähdimme yhdessä hake-

maan pipoa edellisen tunnin luokasta. Kyllä minua nauratti. Kallea olikin odotettu hartaasti matematiikan tunnilla!

Sirpa Savolainen, se hajamielinen opettaja


Kallen pipo


UtajärviLaitilantie 10puh. 044 788 6167

Uusia ajatuksia metsästä.

Stora Enso MetsäRauno Raappana p. 040 028 2955www.storaensometsa.fi

Perhekoti

www.wanhamylly.fi

Los Oy

METSÄPIRTINPERHEKOTI OYTURVALLISTEN RAJOJEN

SISÄLLÄTIELLÄ AIKUISUUTEEN

- YHDESSÄ.

www.utajarvi.fi/metsapirtti

TerapiapalvelutTarja Pirttikoski

Potkuntie 10, 91620 Sanginkylä040 845 0219

www.pelkosenmokit.com

PELKOSEN MÖKIT

Sähköasennusliike

Timo Salonen

Upea hirsihuvila ja monikäyttöinen leirikeskus Oulujoen rannalla!

www.sotkanhelmi.fi 040-522 9005

[email protected]

MaaMaa seutuseutu

Pohjois-Suomen Rakentaja -lehtiPohjois-Suomen Rakentaja -lehti

Rakentaja

Kustannus OyMaaseutulehdet

Valtatie 22, 91500 Muhos

Julkaisujamme: ARI HOLAPPAJÄTEKULJETUKSET • VAIHTOLAVAKULJETUKSET

Puolangantie 18 Utajärvi

Puh. Ari 040 501 4160

Potkuntie 10, 91620 SanginkyläPuh. 040 542 4197

Täyden palvelun maanrakennusliike

J. PelkonenKonetiimi

www.konetiimi.fi

Valtatie 30, 91500 Muhos, puh. 050 567 [email protected]

www.maaseutulehdet.fi


tuoreet, kokkausvalmiit kasvikset

Varastotie 4, 91600 Utajärvi - www.pottumies.fi

Utajärven koululaisten asialla

jo vuodesta 1965

LC-UTAJÄRVI

Utajärven kunnallinen keskikoulu

31.5.1961

www.pipelife.fi

h e a l t h & s p a

Löydät meidät myös Facebookista.

Vanhatie 52, 91600 Utajärvi, Puh. 0400 162 001Ma-Pe 8-21, La 8-21, Su 12-21

MEIRAMI

UTAJÄRVEN K-MARKET ONTÄYDEN PALVELUN VEIKKAUS-PISTE!

MEILTÄ SAAT KAIKKI VEIKKAUKSEN PELIT.

TERVETULOAVEIKKAUSPISTEESEEMME

Utajärven kotiseutuyhdistys ry

Perustettu 21.8.1962

BOBCAT-TYÖT TELA- JA PYÖRÄALUSTAISILLA KONEILLA UTAJÄRVELLÄ JA LÄHIKUNNISSA

Puh/fax 542 1499Seppo Hartikka 050 544 4905

LVI- JA KONEHARTIKKA

VKK-Media Oy Heimo Turunen p. 0400 385 281 • [email protected]

• Tabloid-lehdet • Erilaiset julkaisut ja esitteet• Käyntikortit, tarrat • Valokuvauspalvelut

www.vkkmedia.fi • www.pudasjarvi-lehti.fi


Taxipalvelu Räihä puh. 044-3227995puh. 08-382790

Utajärven LähivakuutusyhdistysVanhatie 50, UTAJÄRVIpuh. 020 522 6880

www.lahivakuutus.fi

Oulujokilaakson paikall inen sanomalehti

www.tervareitt i . f i

Sähköasennus M. JURVAUTAJÄRVI, VAALA, MUHOS

P. 040 417 2337 tai 040 575 1310• Sähköasennukset, tarvikkeet• Uudis- ja saneerauskohteet• Sähkösuunnitelmat

www.sahkoasennusjurva.fi

AKSILA OYPuh. 08 5421313

Maritta 0400 686864Ilpo 0400 464288

[email protected] www.aksilaoy.fi

Rannilan Leipomon

Koulutie 5, 91600 UtajärviPuh. (08) 5421 227Fax (08) 5421 [email protected]

MYYMÄLÄ-KAHVIO

PARTURI-KAMPAAMOEILA POUTIAINEN

VANHATIE 50PUH. 542 2531

UTAJÄRVEN KESKUSTASSA

• Fysioterapia • Hieronta • Neula-akupunktioAsematie 2 UtajärviPuh. 08 542 1703

Saara SnickerAsematie 2, 91600 Utajärvi, p. 542 1866

Hyvä kasvaa omasta maasta.

08 - 5144 700, UTAJÄRVIwww.kinnusenmylly.fi

Luonnosta ihmisen parhaaksi

www.vapo.fi

TILAUSAJOT EDULLISESTI JOKA LÄHTÖÖN SOPIVILLA JA KOKOISILLA AUTOILLA

SUORSAN LIIKENNEKajaanintie 38, 91600 Utajärvi

Puh/fax 08 542 1420, Alvi 0400 925 867, Mika 0400 610 [email protected]

UTAJÄRVEN TAKSIASEMA

puh. 5421 155YMPÄRI VUOROKAUDEN TAKSI TÄSTÄ NUMEROSTA

yhtÄ kÖyttÄ vetÄen onnistumme - vkk-media · ja kirkko ovat menettäneet auk-toriteettiaan?...

Documents