yhteenveto pamin jÄsenkyselystÄ

Antti Veirto2014

YHTEENVETOPAMIN

JÄSENKYSELYSTÄ

2

Alkuun aineiston herättämiä ajatuksia

Vielä 1980-‐luvulla ammattiliitot läpäisi jäsenistöstä hallintoon jokseenkin yhdenmukainen kuva siitä miten maailman pitäisi ”maata”. Nyt liittojen jäsenistön keskuudessa on siihen hyvin moninaisia katsantokantoja. Jäsenistön edustajat, luottamushenkilöt, ovat arvoiltaan pääosin indoktrinoituneet liiton ajatteluun. Jäsenet voivat sen sijaan olla hyvinkin montaa mieltä työelämää ja yhteiskuntaa koskettavista asioista.

Ammattiliitto ei voi olla populistinen liike. Ollakseen ammattiliitto se ei voi tinkiä roolistaan suvaitsevaisuu-‐den ja tasa-‐arvon peräänkuuluttajana. Toimiessaan arvoilleen uskollisena ay-‐liike yhä useammin joutuu kyseenalaistamaan oman jäsenistönsäkin keskuudessa vahvana liikkuvia ajatteluvirtauksia. Jos yksittäisen jäsenen arvot tulevat kyseenalaistetuksi liiton toimesta, hän ei välttämättä löydä merkitystä enää omalle jäsenyydelleen. Ay-‐liikkeen ulkopuolella Kirkko on esimerkki asetelmasta, jossa sen omat arvot asettuvat hakaukseen toisinaan jäsenten muuttuvien arvojen kanssa.

Ay-‐liikkeellä on Kirkkoa enemmän liikkumavaraa, mutta toisaalta sama paradoksi kuin kirkolla. Ay-‐liikkeen liikkuessa johonkin suuntaan, jokin osa sen jäsenistöstä etääntyy siitä tai ay-‐liikkeen jäädessä paikalleen, toinen osa sen jäsenistöstä liukuu kauemmas. Kaikkia jäseniä yhdistää kuitenkin omaan asemaansa palkan-‐saajana liittyvät kysymykset. Jos ne jäävät muun hälyn alle niin pysyykö olo ay-‐liikkeessä kodikkaana? Ovat-‐ko lukuisat pienet asiat viemässä tilan joltain suuremmalta yhdistävältä?

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset haastavat myös ay-‐liikkeen. Vuosia kestänyt Suomen talouden epä-‐varmuus on tarttunut palvelualoihin ja moni työntekijä pelkää omasta puolestaan. Yt-‐neuvottelut ovat vie-‐neet yhä useammalta työtovereita viereltä. Jäljelle jääneet tuntevat menettäneensä vaikutusmahdollisuuk-‐siaan työnsä järjestämiseen työpaikalla ja luottamus yrityksien johtoon on heikentynyt. Taloudelliset on-‐gelmat ovat lisääntyneet työntekijöiden talouksissa. Löytyisikö näistä ajankohtaisista uhkista jokin jäsenis-‐tön yhdistävä tekijä tuhansien yksittäisten pienten uhkien sijaan, jolta” heidät täytyy pelastaa”?

Toivon, että seuraavilta sivuilta löytyy jotain pohdinnan aiheita.

3

YHTEEVETO:

Kyselyyn vastasi yhteensä 2 805 pamilaista. Tiedonkeruu toteutettiin huhtikuussa 2014 sähköisenä kyselynä. Vastaajista 887 toimi jossain ay-‐liikkeen luottamustehtävässä. Aineiston käsittelyn yhteydessä sitä tasapai-‐notettiin käyttämällä ikäpainoja sekä luottamushenkilöpainoja. Luottamushenkilöpainoilla oikaistiin luot-‐tamushenkilöiden yliedustus.

Havaintoja:

-‐ PAMin jäsenet ovat epäileväisiä maahanmuuton höydyistä, eivätkä innostu työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. He epäilevät muita suomalaisia useammin maahanmuuton myönteisiä vaikutuksia maan ta-‐loudelle. Rivijäsenet ja luottamushenkilöt ovat jokseenkin samaa mieltä maahanmuutosta.

-‐ PAMin jäsenet eivät voisi hyväksyä palkkojen leikkaamista tai jäädyttämistä vaikka yrityksen tai maan ta-‐lous olisi kriisissä. Suurin valmius näyttäisi olevan vuorotteluvapaasta luopumiseen. Myös eläkeiän nosta-‐mista oli vastaajista lähes puolet valmiita vähintään harkitsemaan kriisin edessä.

-‐ Huhtikuussa liiton työssäkäyvistä jäsenistä kolmannes työskenteli yrityksissä joiden talous oli heikentynyt. Joka kolmas on myös päässyt todistamaan työpaikallaan yhteistoimintaneuvotteluita viimeisen 12 kuukau-‐den aikana.

-‐ Yrityksen heikko talous näyttää olevan yhteydessä myös heikentyneisiin vaikutusmahdollisuuksiin työpai-‐kalla.

-‐ Suuremmissa yrityksissä työntekijöiden luottamus yrityksen johtoon on heikompi kuin pienissä yrityksissä. Vain yksi viidestä kokee, että yrityksen johto on sitoutunut samaan niukkuuteen palkkioissaan kuin muu henkilöstö.

-‐ Huhtikuussa tehdyn kyselyn vastaajista lähes 70 prosenttia uskoi, että Suomen talous on lähikuukausina menossa heikompaan suuntaan.

-‐ Noin puolet vastaajista ainakin jossain määrin kannattivat ajatusta työttömyysturvan vastikkeellisuudesta. Sen hyväksyminen oli helpompaa työssäkäyville kuin työttömille vastaajille.

-‐ Taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet jäsenten keskuudessa. Koulutustaso vaikuttaa ainakin jonkin verran tuloihin.

4

1. JÄSENTEN SUHTAUTUMINEN MAAHANMUUTON HYÖTYIHIN

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa asui vuonna 2012 yhteensä lähes 270 000 vieraskielistä henki-‐löä. Heidän määränsä oli vuosituhannen alusta lisääntynyt 170 000 henkilöllä ja 1990-‐luvun alusta 240 000 henkilöllä. Maahanmuutto Suomeen on siis lisääntynyt vauhdilla.

PAMin jäseninä olevien vieraskielisten määrä on suhteessa kasvanut hieman nopeammin kuin vieraskielis-‐ten kokonaismäärä Suomessa. Voidaan olettaa, että vieraskieliset yhä useammin sijoittuvat töihin PAMin edustamille aloille.

Vuonna 2010 palvelu-‐ ja myyntityötä tekevistä palkansaajista vieraskielisiä oli 5,4 prosenttia ja yrittäjistä peräti 14,6 prosenttia. Vieraskieliset olivatkin palvelu-‐ ja myyntityössä suhteellisesti enemmän edustettuna kuin esimerkiksi rakennus –tai kuljetusalalla.

13865

19803

24081

28695

31622

34518

36807

40277

43959

47766

50016

54929

58699

62433

66359

72031

78445

87030

96581

105013

114119

124750

136122

10918

15695

19817

24559

27837

31131

34134

38089

42126

46183

49211

54268

58314

62384

66824

72303

78382 85

898 93

957

102024 11

0269 12

0077 13

0827

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Naiset

Miehet

Suomessa asuvien vieraskielisten henkilöiden määrän kehitys sukupuolen mukaan, 1990–2012 (Lähde: Tilastokeskus)

0

1 500

3 000

4 500

6 000

7 500

9 000

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

PAM

Suomi

Vieraskieliset Suomessa ja PAMin jäsenenä

Suomessa asuvat vieraskieliset (lähde:TK)

PAMin mamu-‐jäsenet

5

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa kipeästi. Kun tähyää meneillään olevaa taloussuhdannetta pitemmälle huomaa, että työikäisen väestön pienentyminen on Suomelle ongelma. Viime vuosien kaltaisella maltillisel-‐la maahanmuutolla Suomi saa jatkossakin helpotusta työikäisten vähenemisen aiheuttamaan ahdinkoon.

Aikaisemmin PAMin jäsenselvityksissä ei ole kysytty liiton jäseniltä näkemyksiä maahanmuuton hyödyistä. Nyt asiaa tiedusteltiin kolmen väitteen kautta. Ne käsittelivät työperäisen maahanmuuton lisäämistä, maa-‐hanmuuton kansantaloudellista hyötyä sekä sen tuomaa kulttuurin moninaistumista. Kysymysten sisällöt oli osin samanlaisia kuin tuoreimmassa European social surveyssa (ESS).

Pamilaisista 62 prosenttia suhtautuu näillä kolmella kysymyksellä mitattuna (summamuuttuja) ainakin jos-‐sain määrin epäilevästi maahanmuuton hyötyihin. Tuloksen viestiä pohtiessa on hyvä muistaa, että kysely tehtiin heikkenevässä työllisyystilanteessa. Heikko taloussuhdanne yleisen kokemuksen mukaan lisää yh-‐teiskunnissa maahanmuuttokriittisyyttä. Maahanmuuton suhteen tilanne onkin nyt monimutkainen, pit-‐kään jatkunut talouden matalasuhdanne ajoittuu tilanteeseen, jossa työikäisen väen määrä on kääntynyt epäedulliseksi. Maahanmuuttoa ei kuitenkaan voi säädellä kuin venttiiliä, joka päästää nyt vähemmän si-‐sään kuin huomenna.

Palkansaajat YrittäjätYhteensä Vieraskielisiä % Yhteensä Vieraskielisiä %

MiehetYhteensä 994201 42314 4,3 155744 5800 3,7

Sotilaat 9772 20 0,2 0 0Johtajat 46136 855 1,9 12448 317 2,5Erityisasiantuntijat 189641 7549 4,0 13956 680 4,9Asiantuntijat 157289 3502 2,2 16812 675 4,0Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 43185 1684 3,9 192 11 5,7Palvelu- ja myyntityöntekijät 112237 6096 5,4 14582 2128 14,6Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 11637 1076 9,2 36864 40 0,1Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 198343 7836 4,0 29519 870 2,9Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 150692 5665 3,8 20110 163 0,8Muut työntekijät 60295 6487 10,8 35 2 5,7Tuntematon 14974 1544 10,3 11226 914 8,1

NaisetYhteensä 1076164 36095 3 82111 3301 4,0

Sotilaat 481 0 0 0Johtajat 19780 201 1 4894 121 2,5Erityisasiantuntijat 207906 5666 3 8291 352 4,2Asiantuntijat 233128 4095 2 11187 388 3,5Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 125936 2574 2 117 7 6,0Palvelu- ja myyntityöntekijät 313169 10379 3 27150 1461 5,4Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 8090 881 11 16682 154 0,9Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 18506 877 5 3875 147 3,8Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 38591 2220 6 1949 41 2,1Muut työntekijät 96176 7994 8 12 2 16,7Tuntematon 14401 1208 8 7954 628 7,9

Vieraskielisten osuus kaikista 18–64-vuotiaista palkansaajista ja yrittäjistä ammatin mukaan 2010 (Vuoden 2010 ammattiluokituksen mukaan) Lähde:TK

20-64 -vuotiaiden vuosimuutos 1991-2009 ja ennuste 2010-2040

1991 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

0

10

20

-10

-20

-30

Tuhatta

Kokonaismuutos Omavaraismuutos

2009

Lähde: Tilastokeskus

6

Vuoden 2012 lopussa kerätyn European social surveyn (ESS) aineiston perusteella Suomalaisista noin puolet piti maahanmuuttoa hyväksi Suomen taloudelle. ESS:n aineistosta oli eroteltavissa vastaajat heidän työnsä toimialan ja ammattiliittoon kuulumisen perusteella. ESS:n aineiston vastaajista yksityisillä palvelualoilla työskennelleistä ammattiliittoihin järjestäytyneistä 34 prosenttia katsoi Suomen talouden hyötyvän maa-‐hanmuutosta. Lähes puolet heistä uskoi maahanmuuton rikastavan kulttuuriamme.

Myös PAMin 2014 jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä lähes puolet uskoi ainakin jossain määrin siihen, että maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Sen sijaan vain 22 prosenttia uskoi, että Suomen talous hyötyy maahanmuutosta. Työperäistä maahanmuuttoa oli vastauksien perusteella valmis lisäämään 24 prosenttia.

Kun kaikki vuoden 2014 jäsenkyselyn maahanmuuttoa tarkastelevat kysymykset kootaan summamuuttajal-‐la yhteen muuttujaan, voidaan tarkastella eri taustamuuttujilla eroteltujen vastaajaryhmien kokonaissuh-‐tautumista maahanmuuttoon.

Maakunnallisesti suurimmat epäilyt maahanmuuton suhteen löytyvät Pohjanmaalta ja Lapista. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vaikuttaa siltä, että suhteessa enemmän maahanmuuton hyötyjä epäillään pienillä paikkakunnilla. Vuoden 2012 PAMin jäsenkyselystä kävi ilmi, että pamilaisista lähes 30 prosenttia tekee työtään maahanmuuttajataustaisten työtovereiden kanssa. Vuoden 2012 aineistosta kävi selvästi ilmi, että maahanmuuttajat työkavereina olivat merkittävästi tavallisempia Uudellamaalla kuin muualla Suomessa.

Ikäryhmittäin tarkasteluna erot maahanmuuttoon suhtautumisessa eivät vaikuta merkittäviltä rivijäsenten keskuudessa. Yli 50-‐vuotiaat uskovat jonkin verran nuorempiaan useammin maahanmuuton myönteisiin

66%

66%

58%

68%

68%

69%

36%

62%

56%

79%

54%

84%

63%

65%

60%

63%

59%

56%

69%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Etelä-‐Karjala

Etelä-‐Pohjanmaa

Etelä-‐Savo

Itä-‐Uusimaa

Kainuu

Kanta-‐Häme

Keski-‐Pohjanmaa

Keski-‐Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-‐Karjala

Pohjois-‐Pohjanmaa

Pohjois-‐Savo

Päijät-‐Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-‐Suomi

Epäily maahanmuuton hyödyllisyydestä maakunnittain (summamuuttuja)

7

vaikutuksiin. Se miten näkee Suomen hyvinvoinnin tulevaisuuden tai oman tulevaisuutensa työmarkkinoilla, ei merkittävästi vaikuta siihen miten maahanmuuton vaikutuksiin suhtautuu.

Toimialoittain näyttäisi suurin epäily maahanmuuton hyödyllisyydestä olla turvallisuusalalla työskentelevil-‐lä. Samoin kiinteistöpalvelualalla keskimääräistä useammin epäillään sen hyötyjä. Erot kuitenkin mahtuvat vajaan kymmenen prosenttiyksikön sisään, joten erityistä railoa toimialojen suhteen asiassa ei ole.

Rivijäsenten ja luottamushenkilöiden näkemykset maahanmuuton hyödyllisyydestä ovat yhdenmukaisia. Luottamushenkilöt suhtautuvat jäsenten kanssa samansuuntaisesti maahanmuuton vaikutuksiin talouteen ja ympäröivään kulttuuriin. Työperäisen maahanmuuton lisäämisen suhteen näkemykset olivat myös yh-‐teneväiset.

2. SUOMI PULASSA – MISTÄ LEIKATAAN?

PAMin jäsenkyselyyn vastanneita pyydettiin ottamaan kantaa siihen millaista asioista voitaisiin hakea sääs-‐töjä, jos yrityksen tai Suomen talous vaatisi sitä. Yrityksen tai talouden ”kriisiolosuhteita” ei tarkemmin määritelty. Vastaajille pohdittavaksi annetut asiat eivät olleet toisiinsa nähden yhteismitallisia. Toisaalta

62%

59%

65%

67%

61%

59%

50% 55% 60% 65% 70%

kaupan ala

mara

kipa

turvallisuus

paka

muu

Epäily maahanmuuton hyödyllisyydestä toimialoittain (summamuuttuja)

25%

25 %

56 %

24%

22%

49%

0% 20% 40% 60%

Työperäistä maahanmuuttoa Suomeen pitäisi lisätä.

Maahanmuutto on hyväksi Suomen taloudelle.

Maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kulttuuria.

Suhtautuminen maahanmuuttoon (täysin tai jokseenkin samaa mieltä)

Rivijäsen

Luottamushenkilö

8

niitä ei pyydetty tarkastelemaan suhteessa toisiinsa vaan niitä käsiteltiin erikseen omina ”säästökohtei-‐naan”.

Ehdotetut ”säästökohteet” jakautuivat yhteiskunnallisiin ja konkreettisemmin omaa työtä koskeviin. Anka-‐rimmin vastustettiin niitä asioita, jotka välittömästi koskivat vastaajia itseään. Palkkojen alentaminen edes kriisiolosuhteissa tuntui vaikeimmalta. Yksikään vastaajista ei ollut halukas suoraan hyväksymään ajatusta palkkansa leikkaamisesta ja vain 2 prosenttia hyväksyi ajatuksen palkkojen jäädyttämisestä.

Vastaajista 12 prosenttia oli valmiita suoraan ja peräti 37 prosenttia valmiita ainakin harkitsemaan eläkeiän alarajan nostamista 65-‐ikävuoteen talouden kriisitilanteessa. Näin kysyttynä eläkeiän nostaminen ei siis saanut täystyrmäystä. Siinä miten ajatukseen eläkeiän nostamisesta suhtauduttiin, oli Ikäryhmien välillä merkittäviä eroja. Nuorimmista eli alle 21-‐vuotiaista peräti joka kolmas olisi valmis hyväksymään ikärajan nostamisen taloustilanteen siitä vaatiessa. Pienin kannatus ajatukselle on ikäryhmässä 51–60-‐vuotiaat. Ne vastaajat, jotka epäilivät omia selviytymismahdollisuuksiaan työmarkkinoilla, vastustivat muita useammin ajatusta eläkeiän nostamisesta.

Vuorotteluvapaajärjestelmän tulevaisuus on viime vuosina useaan otteeseen kyseenalaistettu. Jäsenkyselyn tulosten perusteella vuorotteluvapaajärjestelmästä luopumisen tiukassa tilanteessa olisi ollut valmis hyväk-‐symään 14 prosenttia vastaajista. Vuorotteluvapaasta luopumista oli valmis harkitsemaan joka kolmas vastaajista. Yksityisten palvelualojen työntekijät ovat tunnetusti käyttäneet monen muun toimialan työnte-‐kijöitä vähemmän vuorotteluvapaata. Yhdeksi syyksi on epäilty palkan perusteella määräytyvän vuorottelu-‐korvauksen pienuutta. Jäsenkyselyn tuloksista käy ilmi, että keskimääräistä useammin vuorotteluvapaan lopettamista kannattavat ne joiden nettotulot ovat matalat. Kääntäen siis, ne joilla on hyvät tulot kokevat

44 %

45 %

39 %

44 %

53 %

53 %

57 %

66 %

73 %

71 %

74 %

80 %

88 %

41 %

37 %

33 %

37 %

35 %

34 %

30 %

22 %

22 %

19 %

14 %

15 %

10 %

11 %

12 %

14 %

7 %

5 %

4 %

7 %

4 %

2 %

4 %

3 %

2 %

4 %

6 %

14 %

12 %

7 %

9 %

6 %

8 %

3 %

6 %

9 %

3 %

2 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Terveyskeskusmaksujen nostaminen

Eläkeiän alarajan nostaminen 65-‐vuoteen

Vuorotteluvapaajärjestelmän lopettaminen

vuosityöajan pidentäminen

Arvonlisäveron kiristäminen

Tuloverotuksen kiristäminen

Peruskoulujen luokkakoon kasvattaminen

Nuorten palkkojen alentaminen

Lomarahoista luopuminen

Työttömyysturvan leikkaaminen

Irtisanomissuojan heikentäminenpienissä yrityksissä

Palkkojen jäädyttäminen

Palkkojen alentaminen

Kansantalous tai työnantaja vakavissa taloudellisissa ongelmissa, mitä hyväksyisit?

en hyväksy voisi harkita kyllä en osaa sanoa

9

vuorottelukorvauksen pienituloisia tarpeellisemmaksi. Ikäryhmä tarkastelussa näyttää siltä, että 40–60-‐ vuotiaille vuorotteluvapaajärjestelmä on tärkeämpi kuin 30–40-‐vuotialle.

Luottamushenkilöiden ja rivijäsenten näkemykset esitettyjen leikkauskohteiden suhteen käyvät jokseenkin yhteen. Rivijäsenet ovat tosin luottamushenkilöitä valmiimpia harkitsemaan vuorotteluvapaajärjestelmän lopettamista ja pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä. Luottamushenkilöt ovat puolestaan jäsenistöä halukkaampia harkitsemaan tuloverotuksen kiristämistä.

Palkkojen jäädyttämisen hyväksyminen tai ainakin harkitseminen näytti olevan helpompaa vastaajille, joi-‐den ansiokehitys oli ehkä saavuttanut jokseenkin lakipisteensä. Yli 40-‐vuotiaat olivat selvästi nuorempiaan valmiimpia ainakin harkitsemaan vakavan talouden kriisin edessä palkkojen jäädyttämistä. Työsuhdemuoto-‐jen mukaan samaa kysymystä tarkasteltaessa käy ilmi, että vakituisessa kokoaikatyössä oleville palkkojen jäädyttämisen harkitseminen luonnistuu muissa työsuhteissa uurastavia helpommin.

14%

33%

40%

30%

28%

35%

33%

3%

12%

17%

15%

11%

10%

14%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

-‐ 20 vuotta

21-‐30 vuotta

31-‐40 vuotta

41-‐50 vuotta

51-‐60 vuotta

yli 60 vuotta

kaikki

Suomen tai yrityksen talous vakavissa vaikeuksissa voisiko hyväksyä vuorotteluvapaajärjestelmästä luopumisen

Voisin harkita hyväksymistä

Olisin valmis hyväksymään

3%

11%

23%

26%

41%

15%

1%

1%

4%

3%

4%

2%

0% 10% 20% 30% 40% 50%

21-‐30 vuotta

31-‐40 vuotta

41-‐50 vuotta

51-‐60 vuotta

yli 60 vuotta

kaikki

Suomen tai yrityksen talous vakavissa vaikeuksissa voisiko hyväksyä palkkojen

jäädytyksen

Voisin harkita hyväksymistä

Olisin valmis hyväksymään

10

3. KUN PELKO LÖYTÄÄ TIENSÄ IHON ALLE

PAMin 2014 jäsenkyselyyn huhtikuussa vastanneista joka kolmas kertoi, että heidän yrityksensä taloudelli-‐nen tilanne oli heikentynyt. Yleisimmin näin koki majoitus-‐, ravintola-‐ ja matkailupalveluiden (41 %) sekä parturi-‐ ja kampaamoalan (39 %) vastaajat.

Jäsenkyselyn vastaajista 30 prosenttia kertoi, että heidän yrityksessään oli käyty viimeisen vuoden aikana yhteistoimintaneuvottelut. Turvallisuusalan vastaajista peräti 63 prosenttia ja kiinteistöpalvelualan vastaa-‐jista lähes puolet kertoi, että vuoden aikana oli heidän yrityksessään käyty yt-‐neuvotteluita. Kaupan sekä majoitus-‐, ravintola-‐ ja matkailupalveluiden työntekijöillä yt-‐neuvottelut olivat olleet hieman harvemmassa. Vertailukohtaa aikaisempaan ei valitettavasti jäsenkyselyiden puitteissa ole, mutta talouden ja alan työlli-‐syyden kehittymisen perusteella on varsin selvää, että yt-‐menettelyitä on ollut aikaisempaa enemmän.

Turvallisuusalan vastaajista 41 prosenttia kertoi, että heidän yrityksensä on irtisanonut tuotannollista ja taloudellisista syistä henkilöstöään 12 kuukauden aikana. Kiinteistöpalvelualalla noin joka kolmas vastaaja ja kaupassa sekä majoitus-‐, ravitsemis-‐ ja matkailualalla noin joka viides vastaaja, oli töissä yrityksessä joka oli vähentänyt henkilöstöään tuotannollista ja taloudellisista syistä vuoden aikana.

Yrityksen taloudellisen tilan heikentymisellä ja yhteistoimintamenettelyillä on yhteys yrityksen työntekijöi-‐den työhyvinvointiin. Pelko ja epävarmuus omasta tulevaisuudesta aiheuttavat henkistä painetta. Työtä uudistetaan mahdollisesti raskaalla kädellä ja työntekijät tuntevat menettävänsä vaikutusmahdollisuuksi-‐aan omaan työhönsä.

Vastaajista, jotka kertoivat yrityksensä talouden heikentyneen, peräti 54 prosenttia kertoi työn mielekkyy-‐den ja motivaationsa heikentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Jos vastaajan yrityksen talous oli huo-‐nontunut, oli heistä puolella myös vaikutusmahdollisuudet työhön heikentynyt. Puolestaan niistä vastaajis-‐ta, jotka eivät kertoneet heidän yrityksensä talouden heikentyneen, oli sekä työn mielekkyys että motivaa-‐tio parantuneet.

Vastaajista, joiden yrityksen talous oli heikentynyt, yli puolet (53 %) tunsi työtahtiin liittyvien vaikutusmah-‐dollisuuksiensa heikentyneen. Se oli selkeästi enemmän (+18 %) kuin vastaajilla joilla yrityksen talous ei

25%

29%

48%

63%

21%

26%

30,0%

0% 20% 40% 60% 80%

kaupan ala (sis. myös kaupan varastot, alkot, …majoitus-‐, ravintola-‐ ja

matkailuala

kiinteistöpalveluala

turvallisuusala

parturi-‐ ja kampaamoala

muu

yhteensä

Yrityksessä käyty yt-‐neuvottelut 12 kk:n aikana

11

ollut heikentynyt. Samoin vaikutti yrityksen heikko talous työaikoihin ja työhyvinvointiin liittyviin vaikutus-‐mahdollisuuksiin.

Työntekijöiden mielissä oma ja yrityksen kohtalo kietoutuu yhteen. Työpaikan menettämisen pelko on konkreettisista. Niissä yrityksissä työskentelevistä vastaajista, joiden yrityksen talous oli heikentynyt, peräti puolet pelkäsi jäävänsä työttömäksi. Niissä yrityksissä työskentelevät myös pelkäsivät muita enemmän osaamisensa riittämistä jatkossa sekä työkuorman kasvua kestämättömäksi.

Yrityksissä, joissa on viimeisen 12 kuukauden aikana irtisanottu työvoimaa, näkyy pelko oman työpaikan menettämisestä sekä ylipäätänsä pärjäämisestä työelämässä.

Koulutus tuo tunnetusti suojaa työelämän pyörteissä. PAMin jäsenkyselyn tuloksissa näkyy, että luottamus tulevaisuuteen on vankempi ammatillisesti kouluttautuneella. Kysymys on ennen muuta luottamuksesta oman osaamisensa riittävyyteen. Tosin kyselyn tuloksista käy ilmi sekin, että kouluttautunut yhtä lailla kuin kouluttautumaton pelkää jäävänsä työttömäksi tai työn kuormituksen kasvavan kestämättömäksi.

50%

40%

61%

49%

24%

31%

55%

41%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

Pelkään jääväni työttömäksi

Pelkään, ettei osaamiseni riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Pelkään, että työn kuormitus kasvaa ylivoimaiseksi

Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten siitä johtuen pärjää nykyisessä työssäni.

Yrityksen talouden kehitys ja oma pärjääminen

Yrityksen talous heikentynyt Yrityksen talous ei ole heikentynyt

48%

38%

62%

50%

30%34%

55%

44%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

Pelkään jääväni työttömäksi

Pelkään, ettei osaamiseni riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Pelkään, että työn kuormitus kasvaa ylivoimaiseksi

Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten siitä johtuen pärjää nykyisessä työssäni.

Yrityksen talouden kehitys ja oma pärjääminen

Yritys on irtisanonut vuoden aikana tt-‐syistä henkilöstöä

Yritys ei ole vuoden aikan irtisanonut tt-‐syistä henkilöstöä

12

Vaikka talouden heikko kehitys on vaikuttanut entistä enemmän palveluihin, ei vuoteen 2010 verrattuna työttömyyden pelko ollut juurikaan muuttunut. Sen sijaan nyt pelätään vuotta 2010 enemmän sitä, että työn kuormitus on muuttumassa ylivoimaiseksi. Tiedot käyvät ilmi vertailemalla vuoden 2010 järjestötutki-‐muksen tuloksia nyt tehtyyn jäsenkyselyyn.

4. JOHTAMINEN JA TYÖPAIKKA

Tuoreimman T-‐median tekemän Työelämätrendit-‐ selvityksen (2014) mukaan esimiestyön ja johtamisen laatu on yhteydessä työntekijöiden jaksamiseen. Selvityksestä kävi ilmi, että ne alat joilla esimiestyö ja työs-‐säjaksaminen ovat heikkoja, työntekijät muita useammin tähyävät uusia työmahdollisuuksia. PAMin toimi-‐aloista kauppa ja turvallisuusala löytyivät heikon esimiestyön aloista.

Lähde: T-‐Media

Vastaajista 41 prosenttia kokee, että heidän työnantajansa suhtautuminen työntekijöihinsä on muuttunut viimeisen vuoden aikana huonompaan suuntaan. Työsuhdemuodon mukaan tarkasteltuna näyttää siltä, että vakituisissa työsuhteissa olevat tuntevat muita enemmän suhtautumisen huonontumista. Kääntäen voi

45%

34%

0% 10% 20% 30% 40% 50%

ei kouluttautunut

kouluttautunut

"Pelkään, ettei osaamiseni riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla"

(osoittain ja täysin samaa mieltä olevat)

13

sanoa, että ne joilla on työnantajan kanssa ennestään ”etäisempi” suhde, eivät huononemista niin usein kokeneet. Talouden suhdanteen jumittuminen heikoksi on tavoittanut joustotyövoiman puskurin takana olleet vakituiset kokoaikatyöntekijät.

Henkilöstömäärältään pienissä yrityksissä näyttäisi yrityksen johdon toiminta herättävän työntekijöissä enemmän luottamusta kuin isommissa. Mitä enemmän henkilöstöä yrityksessä on sitä todennäköisemmin viimeisen vuoden aikana työnantajan suhtautuminen henkilöstöönsä muuttunut huonommaksi. Mitä enemmän henkilöstöä, sitä todennäköisemmin johto asettaa tehokkuuden kaiken edelle ja ei sitoudu itsen-‐sä palkitsemisessa samaan niukkuuteen kun työntekijänsä.

Näyttää siltä, että niissä yrityksissä joissa on käyty viimeisen vuoden aikana yt-‐neuvotteluita, muita use-‐ammin koetaan työntekijöiden keskuudessa työnantajan suhtautumisen ylipäätänsä työntekijöihinsä muut-‐tuneen huonompaan suuntaan.

PAMin jäsenkyselyyn vastanneista yksi viidestä kokee, että heidän yrityksessään johdon palkkiot ovat pysy-‐neet kohtuullisina suhteessa työntekijöiden palkkoihin. Vain noin yksi kymmenestä kokee, että johtajat ovat

44%

40%

30%

27%

23%

35%

41%

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

vakituinen kokoaikainen

vakituinen osa-‐aikainen

määräaikainen kokoaikainen

määräaikainen osa-‐aikainen

tarvittaessa töihin kutsuttava

vuokratyösuhde

kaikki

Työnantajan suhtautuminen työntekijöihinsä on muuttunut vuoden

aikana huonompaan suuntaan.

27%

25%

18%

28%

33%

14%

33%

28%

37%

30%

50%

32%

21%

21%

22%

21%

24%

12%

19%

15%

15%

17%

19%

6%

7%

8%

6%

11%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

kaupan ala

majoitus-‐, ravintola-‐ ja matkailuala


turvallisuusala


muu

Työnantajani suhtautuminen työntekijöihinsä on muuttunut vuoden aikana huonompaan suuntaan

(nämä yrityksiä joissa ollut YT:t)

Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

13%

12%

19%

10%

13%

11%

29%

26%

23%

23%

50%

26%

25%

21%

18%

30%

31%

14%

27%

34%

31%

25%

6%

41%

6%

7%

10%

13%

8%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Työantajani suhtautuminen työntekijöihinsä on muuttnut vuoden aikana huonompaan suuntaan

(nämä yrityksiä joissa ei ollut YT:ta)

14

omissa palkkioissaan noudatelleet samaa niukkuuden linjaa kuin työntekijöiden palkankorotuksissa. Vastaa-‐jista useampi kuin kolme neljästä onkin raadollisesti sitä mieltä, että nyky-‐yhteiskunnassa ihmiset lähinnä pyrkivät huolehtimaan vain omista eduistaan.

Pienemmissä yrityksissä johto nauttii isojen yrityksien kollegoitaan useammin alaistensa luottamusta. Se näkyy myös pienten yritysten työntekijöiden mahdollisuuksissa vaikuttaa työhönsä. Erityisesti alle 30-‐hengen yrityksissä työntekijät kokevat isompien yritysten työntekijöitä useammin, että viimeisen vuoden aikana heidän vaikutusmahdollisuutensa työhön ovat parantuneet. Yli 30 – hengen yrityksissä pienempiä useammin työntekijät kokevat, että vaikutusmahdollisuudet työtahtiin ovat puolestaan heikentyneet.

Jo edellisvuoden (2013) jäsenkyselyn tuloksista kävi ilmi, että työntekijöiden keskinäinen ajatustenvaihto työhön liittyvissä kysymyksissä oli tavallisempaa pienemmissä yrityksissä kuin suuremmissa. Yhteisen teke-‐misen tunne vaikutti olevan tyypillisempää pienillä työpaikoilla. Nyt tehty kysely vahvisti vuoden takaiset havainnot. Työpaikan ongelmatilanteissa tuki ja keskustelukumppani löytyy läheltä.

43%

21%

13%

46%

59%

36%

44%

68%

0% 20% 40% 60% 80%

Työnantajani suhtautuminen työntekijöihinsä on vuoden aikana muuttunut huonompaan suuntaan.

Yrityksemme johdon palkkiot ovat mielestäni pysyneet kohtuullisina suhteessa työntekijöille

maksettuihin palkkoihin.

Yrityksessämme ylin johto on sitoutunut omissa palkkioissaan samaan niukkuuteen kuin työntekijät

omissa palkankorotuksissaan.

Työpaikkani johto arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota

Työpaikkani johto luottaa alaisiinsa.

Työpaikkani johto huolehtii, että kullakin työntekijällä on hyvät kehittymismahdollisuudet.

Työpaikkani johto pitää työpaikan viihtyvyyttä tärkeänä.

Työpaikkani johto asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle.

Yrityksen johto

15

Vastaajilta kysyttiin voisivatko he suositella liiton jäsenyyttä liittoon kuulumattomille työntekijöille ja jos voisivat niin miksi. Vastauksissa korostuu sellaiset asiat kuten avun saaminen, turva, tieto ja tuki.

Kyselyyn vastanneilta kysyttiin myös miksi he eivät mahdollisesti olisi valmiita suosittelemaan liiton jäse-‐nyyttä järjestäytymättömällä työntekijälle. Ongelmina pidettiin mm. korkeaa jäsenmaksua, oman sopi-‐musalan laiminlyömistä ja yleensä jäsenyyden hyödyttömyyttä.

69 %

93 %

36 %

80 %

74 %

74 %

92 %

39 %

84 %

73 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Työpaikallani keskustellaan työhön liittyvistä ongelmista.

Työntekijät voivat kysyä työkavereilta asioista, joista kokevat epävarmuutta.

Ongelmatilanteissa työntekijät kokevat jäävänsä yksin asian kanssa.

Työntekijät välittävät omaan työhönsä liittyvistä asioista.

Ongelmatilanteisssa työntekijät pohtivat yhdessä ratkaisua asiaan.

Työntekijöiden yhteistoiminta työpaikalla

2014

2013

16

Vastaajista 6 prosenttia oli kiinnostuneita luottamusmiehenä toimimisesta. Vuodessa osuus ei ollut muut-‐tunut. Toimialoista suhteessa eniten löytyi kiinnostusta luottamusmiehen toimeen turvallisuusalalla ja vähi-‐ten kaupan alalla. Ikäryhmistä 21–30-‐vuotiaat olivat eniten kiinnostuneita sekä luottamusmiehen että työ-‐suojeluvaltuutetun toimista. Työsuojeluvaltuutetun luottamustoimesta oli kiinnostunut 7 prosenttia, joka oli kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013. Miehet ovat merkittävästi naisia kiinnostuneempia työpaikkansa luottamustoimista.

Naisten miehiä pienempää kiinnostusta työpaikan luottamustoimiin ei selitä työsuhdemuodot. Kyselyyn vastanneista naisista 37 prosenttia ja miehistä 15 prosenttia teki osa-‐aikatyötä. Kuitenkin työsuhdemuoto-‐jen mukaan tarkasteluna erot kiinnostuksessa luottamustoimiin ovat pieniä.

5. MITÄ MIETTII PAMILAINEN?

Vuonna 1981 toteutetun Pardem hankkeen tietojen mukaan HRHL:n, Liikeliiton ja Tekerin jäsenistä 48 pro-‐senttia oli silloin valmiita harkitsemaan lakko-‐oikeuksien rajoittamista mikäli yhteiskunnalle tai kolmannelle

19%

20%

27%

24%

5%

5%

10%

10%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 %

Työsuojeluvaltuutetuksi? (N)

Luottamusmieheksi?(N)

Työsuojeluvaltuutetuksi? (M)

Luottamusmieheksi?(M)

Kiinnostunut luottamustehtävistäehkä kyllä

17

osapuolelle koituu kohtuuttomasti vahinkoa. Noiden liittojen jäsenistä 65 prosenttia katsoi, että silloinen lakko-‐oikeus oli riittävän käyttökelpoinen.

Nykyisistä PAMin rivijäsenistä 14 prosenttia olisi valmiita rajoittamaan nykyisiä lakko-‐oikeuksia tai ainakin harkitsemaan sitä. Luottamushenkilöistä sitä voisi miettiä joka kymmenes.1980-‐luvun vastauksia ei voi verrata nyt saatuihin tuloksiin koska kysymysten muotoilu oli erilainen. Aikakin oli erilainen, sillä vuosina 1980–1981 käytiin yhteensä 3 850 työtaistelua ja niissä oli osallisia yli 900 000. Vuosina 2012–2013 käytiin 207 työtaistelua joissa oli osallisia 34 551.

Suomessa on viimeisen vuoden aikana ankarasti pohdittu miten työttömyysturvasta tehtäisiin vastikkeellis-‐ta. Vastikkeellisuudella estettäisiin pitkittyvän työttömyyden aiheuttaa syrjäytymistä. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet on osittain tai täysin samaa mieltä väitteen ”mielestäni työttömyysturvan saamiseksi työttömien pitäisi osallistua esimerkiksi vapaaehtoistyöhön tai muuhun viranomaisen heille osoittamaan aktiviteettiin” kanssa. PAMin jäsenkyselyyn vastanneista 97 työttömästä vain 22 prosenttia näki asian sa-‐moin. Eli työssä olevien on nähtävästi helpompi uskoa vastikkeellisuuden tuomiin hyötyihin.

Huhtikuussa tehdyn kyselyn vastaajista 69 prosenttia uskoi, että maamme talous on kehittymässä entistä huonompaan suuntaan. Näin kokee muita useammin ne vastaajat joiden omassa taloudessa on merkittäviä ongelmia. PAMin jäsenkyselyiden tulokset osoittavat, että merkittävät taloudelliset huolet ovat lisäänty-‐neet viime vuosina pamilaisten keskuudessa. Eniten isoja ongelmia näyttää olevan lapsiperheissä. Vuodesta 2012 eriasteiset taloudelliset ongelmat ovat koko jäsenistön keskuudessa lisääntyneet 7 prosentilla.

Yrityksen ja sen työntekijän henkilökohtaisen talouden välillä on kohtalonyhteys. Jos vastaajan yrityksen talous oli heikentynyt, kärsi hän myös taloudellisista ongelmista todennäköisemmin kuin sellainen vastaaja, jonka yrityksen talous ei ollut huonontunut. Epäilyt maahanmuuton hyödyllisyydestä olivat myös yleisem-‐piä niiden vastaajien keskuudessa, joilla oli omassa taloudessaan ongelmia.

PAMin jäsenkyselyyn vastanneista vain 17 prosenttia oli osittain tai täysin samaa mieltä väitteen ”kaikilla palkansaajilla ensimmäinen sairauspäivä voisi olla palkaton” kanssa. Myönteisimmin väitteeseen suhtautui-‐vat 41–50-‐ vuotiaat, joista useampi kuin joka viides oli osittain tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa. Työ-‐suhdemuotojen mukaisesti tarkasteltuna kaikista tiukimmin ajatusta karenssipäivästä vastustivat vuokra-‐työntekijät.

24 %

28 % 29 %

17 % 18 %20 %20 %

22 %24 %

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

2012 2013 2014

Melko suuria tai vakavia taloudellisia ongelmia

lapsiperheet ei lapsia kaikki

18

6. VUODEN 2014 KYSELYN ERITYISTEEMOISTA

6.1. Varhaisen puuttumisen malli

Vastaajista 29 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on käytössä ns. varhaisen puuttumisen malli. Jos vastaajan mukaan malli oli työpaikalla käytössä, niin puolesta niistä oli sovittu työntekijöiden edustajan kanssa. Kuten seuraavasta kuviosta käy ilmi enemmistö vastaajista oli epätietoisia mallin olemassaolosta. Näyttää kuitenkin siltä, että malli on käytössä ennen muuta isommissa yrityksissä.

6.2. Verkkokauppa

Kaikista kyselyyn vastanneista 38 prosenttia kertoo, että heidän yrityksessään on otettu viimeisen 12 kuu-‐kauden aikana käyttöön uutta teknologiaa tai automaatiota. Mitä isommassa yrityksessä vastaaja työsken-‐teli sitä todennäköisemmin näin oli tapahtunut. Erityisesti kaupan alan ja turvallisuusalan yrityksien palve-‐luksessa olevat vastaajat ovat kohdanneet tällaisia muutoksia.

11%

19%

20%

23%

26%

26%

36%

44%

29%

29%

19%

20%

12%

19%

13%

12%

7%

15%

60%

62%

60%

64%

55%

61%

52%

49%

56%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

1-‐4 työntekijää







yli 300 työntekijää

kaikki

Onko varhaisen puuttumisen malli?kyllä ei en osaa sanoa

42%

30%

30%

43%

11%

41%

38%

0% 20% 40% 60%

kaupan ala

majoitus-‐, ravintola-‐ ja matkailuala


turvallisuusala


muu

kaikki

Yrityksessä otettu käyttöön 12 kk:n aikana uutta teknologiaa/automaatiota

19

Kaupan alan luottamushenkilöille esitettiin kysymyksiä liittyen verkkokauppaan. Kaupan alan luottamus-‐henkilöistä 63 prosenttia työskentelee sellaisessa yrityksessä, joka harjoittaa verkkokauppaa. Jos kaupan luottamushenkilön työnantajayritys harjoittaa verkkokauppaa on se useammin ottanut käyttöön vuoden aikana uutta teknologiaa/automaatiota kuin niiden luottamushenkilöiden yritykset, jotka eivät harjoita verkkokauppaa. Verkkokauppaa harjoittavissa yrityksissä näyttäisi vastauksien perusteella myös logistiset toiminnot muuttuneen verkkokaupankäynnin seurauksena.

6.3. Aslak-‐kuntous

Vastaajista 6 prosenttia on osallistunut jossain vaiheessa Aslak-‐kuntoutukseen. Aslak-‐kuntoutukseen osal-‐listuneista 85 prosenttia kokee hyötyneensä kuntoutuskurssista. Kursseille osallistuneista 32 prosenttia kokee, että he ovat jaksaneet kurssin myötä tehdä paremmin työtään. Lähes puolet kurssille osallistuneista ovat mielestään saaneet uusia toimintamalleja ja työkaluja työhönsä.

Aslak-‐kurssille osallistuneiden vastaajien keski-‐ikä on 53 vuotta. Suhteessa useammin kokoaikatyössä oleva on ollut Aslak-‐kuntoutuksessa kuin osa-‐aika-‐ tai vuokratyössä oleva.

6.4. Luottamushenkilöt ja työpaikkojen osallistuminen työttömien aktivoimiseen

Luottamushenkilöt näyttävät pääosin suhtautuvan suopeasti nuorten työttömien auttamiseen työelämään työpaikoilla tapahtuvien palkattomien jaksojen avulla. Vastaajista ne, jotka kannattavat työttömyysturvan vastikkeellisuutta suhtautuvat johdonmukaisesti muita suopeammin ajatukseen, että nuorten asemaa voi-‐daan kohentaa työharjoitteluilla ja siihen, että yritykset tarjoavat työkokeilu mahdollisuuksia nuorille.

Pääosin luottamusmiesten mukaan erilaisen tilapäisen työvoiman käyttö on jatkunut yrityksissä viime ai-‐koina ennallaan. Noin joka viides luottamushenkilöistä kuitenkin ilmoitti, että viimeisen 12 kuukauden aika-‐na työpaikalla on ollut aikaisempaan verrattuna enemmän oppilaitosten harjoittelijoita tai työssäoppijoita.

81%

66%

80%

70%

40%

76%

86%

86%

81%

88%

68%

80%

81%

67%

80%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Itse suhtaudun suopeasti siihen, että yritykset ottavattyöharjoittelijoita tai työkokeilijoita oppimaan työelämässä

toimimista.

Työpaikallani voitaisiin nykyistä enemmän tukea nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista työharjoittelu – ja/tai

työkeilupaikkoja tarjoamalla.

Erityisesti nuorten työttömien asemaa pystytään kohentamaan työpaikoilla tapahtuvalla työharjoittelulla.

PAMIN luottamushenkilöiden mielipiteitä tuetusta ja palkattoman työn teettämisestä työllisyyden hoidon nimisissä

( PAMin jäsenkysely 2014, samaa tai jokseenkin samaa mieltä olevat)

kaupan ala

marava

kipa

muut

kaikki

20

7. TULOISTA

Vastaajista noin yksi neljästä saa talouteensa päätyöstä maksettavan palkan lisäksi säännöllisenä tulona lapsilisää. Vastaajista 7 prosenttia tekee kahta työtä. Kahta työtä tekeviä luonnehtii monesti nuori ikä ja palvelualoilla olevan päätyönsä epätyypillisyys. Kahta työtä tekevien suhteellinen osuus ei jäsenistössä ole merkittävästi muuttunut muutaman viimeisen vuoden aikana, vaikka samanaikaisesti Tilastokeskuksen mukaan vuosi vuodelta Suomessa on yhä enemmän kahta työtä tekeviä.

PAMilaisten miesten tulot ovat paremmat kuin naisten. Sitä osittain selittää se, että miehet tekevät naisia huomattavasti useammin kokoaikatyötä. Kaikkiaan naisten työsuhteet ovat jäsenistössä merkittävästi mie-‐hiä epätyypillisempiä. Osa-‐aikatyötä tekevillä naisilla on jonkin verran osa-‐aikaisia miehiä paremmat ansiot. Se johtunee siitä, että naiset tekevät osa-‐aikatyötä miehiä pitempään, jolloin ansiot vuosien varrella ehtivät kehittymään. Miehet puolestaan monesti tekevät osa-‐aikatyötä vain jonkin aikaa ja siirtyvät vähitellen mui-‐hin tehtäviin.

40% 30% 20% 10% 0% 10% 20% 30%

tutustu ja tienaa

tukityöllistäminen

oppilaitosten työharjoittelu/työssäoppiminen

te-‐hallinnon työelämävalmennus/työharjoittelu

työkokeilut

vuokratyötä

Miten työnantaja on käyttänyt viimeisen 12 kuukauden aikana tilapäistä työvoimaa?

vähemmän enemmän

11 %

35 %

17 %

14 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

osa-‐aikatyöntekijöistä

vuokratyöntekijöistä

alle 21-‐vuotiaista

turvallisuusalalla olevista

Useampi työnantaja

21

Taloudelliset huolet painavat osa-‐aikatyöntekijöitä enemmän kuin kokoaikatyöntekijöitä. Taloudelliset huo-‐let ovat lisääntyneet kuitenkin molemmissa ryhmissä. Vuokratyöntekijöiden osalta ei voi tehdä vuositason vertailua vastaajien vähyyden vuoksi. Kuitenkin vuoden 2014 tiedoista (N=30) voi tehdä johtopäätöksen, että vuokratyöntekijät kärsivät taloudellisista huolista (83%) jopa osa-‐aikatyöntekijöitäkin useammin

Jäsenkyselyyn vastanneista noin yksi kymmenestä (13 %) oli vailla ammatillista koulutusta. Koulutus näyt-‐täisi vaikuttavan positiivisesti palkkaukseen. Kouluttautumattomista 41 prosenttia ja kouluttautuneista 34 prosenttia ansaitsi alle 1 400 euroa kuussa.

30% 20% 10% 0% 10% 20% 30%

alle 750 euroa

750 -‐ 999 euroa

1 000 -‐ 1 199 euroa

1 200 -‐ 1 399 euroa

1 400 -‐ 1 599 euroa

1 600 -‐ 1 799 euroa

1 800 -‐ 1 999 euroa

2 000 -‐ 2 249 euroa

2 250 -‐ 2 499 euroa

2 500 -‐ 2 999 euroa

vähintään 3 000 euroa

en halua vastata

Miesten ja naisten nettoansioiden jakautuminen

NAISET MIEHET

54%

54%

53%

54%

14%

17%

24%

24%

2%

3%

5%

3%

0 % 20 % 40 % 60 %

kokoaikatyö 2013

kokoaikatyö 2014

osa-‐aikatyö 2013

osa-‐aikatyö 2014

Taloudelliset huolet työsuhdemuodon mukaan

on vakavia taloudellisia huolia

on melko suuria taloudellisia huolia

on pienehköjä taloudellisia huolia

22

Jos nettotulojen hajontaa katsotaan koulutusasteen mukaan, huomataan että erityisesti yliopistotutkinnon suorittaneiden nettotulot eivät eroa juurikaan ilman ammatillista koulutusta olevien tuloista. Kokonaisuu-‐dessaan näyttää siltä, että opistotason tutkinnon suorittaneilla nettotulot keskimäärin ovat korkeimmat eri koulutusasteen suorittaneista. Puolestaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden tulot eivät juurikaan eroa ilman ammatillista koulutusta olevista.

30% 20% 10% 0% 10% 20% 30%

alle 750 euroa

750 -‐ 999 euroa

1 000 -‐ 1 199 euroa

1 200 -‐ 1 399 euroa

1 400 -‐ 1 599 euroa

1 600 -‐ 1 799 euroa

1 800 -‐ 1 999 euroa

2 000 -‐ 2 249 euroa

2 250 -‐ 2 499 euroa

2 500 -‐ 2 999 euroa


en halua vastata

ei amm.koulututusta ja koulutettujen nettoansioiden jakautuminen

ei koulutusta koulutus

30% 20% 10% 0% 10% 20% 30%

alle 750 euroa

750 -‐ 999 euroa

1 000 -‐ 1 199 euroa

1 200 -‐ 1 399 euroa

1 400 -‐ 1 599 euroa

1 600 -‐ 1 799 euroa

1 800 -‐ 1 999 euroa

2 000 -‐ 2 249 euroa

2 250 -‐ 2 499 euroa

2 500 -‐ 2 999 euroa


en halua vastata

ei amm.koulututusta ja opistotason tutkinnon suorittaneiden nettoansioiden jakautuminen

ei koulutusta opistotasontutkinto

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM ry

PAM on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ammattiliit-to. Työelämän asiantuntijana parannamme jäsentemme toi-meentuloa, työsuhdeturvaa ja elämisen laatua.

Päätehtävämme on neuvotella palvelualoille työehtosopi-mukset. Parannamme alojemme työntekijöiden vaikutusmah-dollisuuksia työhön, työyhteisöön ja työn turvallisuuteen sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

Edistämme kansallisesti ja kansainvälisesti demokratiaa, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja sosiaalista turvallisuutta.

PAMiin kuuluu yli 230 000 jäsentä.

ANTTI VEIRTOYhteiskuntapoliittisen yksikön päällikköPalvelualojen ammattiliitto PAM ry

www.pam.fi

yhteenveto pamin jÄsenkyselystÄ

Documents