Sanna Tuominen

YHTEISEN VISUAALISEN ILMEEN SUUNNITTELU RFM-POLIKSELLE JA YLIVIESKAN TEKNOLOGIAKYLÄ YTEK OY:LLE

OpinnäytetyöKESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUMediatekniikan koulutusohjelmaHelmikuu 2009

2

TIIVISTELMÄABSTRACTESIPUHEKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYSISÄLLYS

1 JOHDANTO 7

2 VÄRIMAAILMA 8 2.1 Väriopin teoria 8 2.2 Värien käyttö Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä 10

3 TYPOGRAFIA 12 3.1 Typografian suunnittelun teoria 12 3.2 Ylivieskan teknologiakylän typografia 15

4 VISUAALINEN SOMMITTELU JA GRAAFISET ELEMENTIT 18 4.1 Visuaalisen sommittelun ja kuvakerronnan perusteet 18

4.2 Visuaalinen sommittelu ja graafiset elementit Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä 19

4.3 Ylivieskan teknologiakylän nimilogo ja liikemerkki 28 4.4 Ylivieskan teknologiakylän viestintämateriaalien kuvamaailma 30

5 TULOKSET JA POHDINTA 31

LÄHTEET 33

LIITTEETYlivieskan teknologiakylän graafinen ohjeisto

3

TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

YksikköYlivieskan yksikkö     

Aika9.2.2009     

TekijäSanna Tuominen     

KoulutusohjelmaMediatekniikan koulutusohjelma     Työn nimiYhteisen visuaalisen ilmeen suunnittelu RFM-Polikselle ja Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy:lle     Työn ohjaajayliopettaja Maarit Tammisto

Sivumäärä32 + 1 liite     

TyöelämäohjaajaJukka Saarela     

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella yhteinen visuaalinen ilme sekä sen mukaiset markkinointiviestinnän tuotteet RFM-Polikselle sekä Ylivieskan Teknologiakylälle. RFM-Poliksen visuaalinen ilme oli ollut käytössä jo kauan, ja se kaipasi uudistusta. Ylivieskan Teknologiakylällä ei ollut omaa visuaalista ilmettä lainkaan.

Opinnäytetyö piti sisällään koko graafisen ilmeen suunnittelun väreistä ja typografiasta lähtien. Suunnittelun myötä tilaaja sai käyttöönsä logon, käyntikortin, lomakepohjan, kirjekuoret, www-sivun layoutin, julistepohjan, sähköisen kirjelomakkeen ja PowerPoint-presentaatiopohjan. Opinnäytetyöhön ei sisältynyt tuotteiden painatus eikä www-sivujen toteutus.

Opinnäytetyön myötä syntyi kahden yrityksen yhteinen graafinen ilme sekä sen mukaiset tuotteet. Näin tilaajataho voi profiloitua vahvemmin langattoman tietoliikenneteollisuuden digitaalisen median osaamis- ja yrityskeskittymänä.

Asiasanatgraafinen ohjeisto, yritysilme, Ylivieskan teknologiakylä, visuaalinen ilme, typografia, nimilogo, liikemerkki

4

ABSTRACT

CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCESDepartment of Ylivieska

Date

9 February 2009

Author

Sanna TuominenDegree programmeDegree Programme of Media TechnologyName of thesisDesigning consistent visual appearance for RFM-Polis and Ylivieskan teknologiakyläInstructorMaarit Tammisto

Pages32 + 1 appendix

SupervisorJukka Saarela

The purpose of this thesis was to design consistent visual appearance for Ylivieskan teknologiakylä and RFM-Polis. The Visual appearance of RFM-Polis had been used for a long time and needed updating, and Ylivieskan teknologiakylä did not have its own visual appearance at all. The Thesis also included design of products for marketing and communication.

This thesis contained design of the whole graphic appearance from colours to typography. It also included design of several products, for example logo, business card, forms, envelopes, layout for www-pages, poster and PowerPoint presentation files.

As a result of this thesis a consistent visual appearance was created for two corporations. The corporations, who were also commissioners of this thesis, can thus strengthen their profile as a centre of expertise and enterprises in the field of digital media in wireless technology.

Key words

graphic appearance, Ylivieskan teknologiakylä, visual appearance, typography, logotype

5

ESIPUHE

Tämän opinnäytetyön aiheena oli uuden ja yhteisen visuaalisen ilmeen suunnittelu Ylivieskan teknologiakylälle ja RFM-Polikselle. Työn tilaaja oli RFM-Poliksen markkinointipäällikkö Jukka Saarela. Työn ohjaavana opettaja toimi yliopettaja Maarit Tammisto. Opinnäytetyön työstäminen alkoi keväällä 2007 ja Ylivieskan teknologiakylän graafinen ohjeisto saatiin valmiiksi tammikuussa 2008.

Haluan osoittaa kiitokset Maaritille, joka antoi asiantuntemuksensa käyttööni, jaksoi kannustaa opinnäytetyötä tehdessäni ja potki muissakin opinnoissa eteenpäin. Kiitos myös Jukalle, niin esimerkillisestä ”asiakkuudesta” kuin luottamuksesta näkemyksiini. Kiitos myös perheelleni kannustuksesta, tuesta ja hyvistä hermoista – ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista.

9.2.2009 Sanna Tuominen

6

KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY

CMYK Nelivärijärjestelmä, väriavaruus, joita käytetään yleisimmin valokuvien kuvatiedostoissa ja painotuotteiden värimäärittelyissä. CMYK-lyhenne tulee sanoista Cyan (syaani, sininen), Magenta (magenta, punainen), Yellow (keltainen) ja Key (musta, eli avainväri)

Graafinen ohjeisto Yrityksen tai yhteisön visuaalista ilmettä ja sen mukaisia tuotteita määrittelevä ohjeisto, jossa on ohjeistettu muun muassa yrityksen viralliset värit, fontit ja graafiset elementit.

Liikemerkki Yrityksen nimeen yhdistettävä graafinen elementti, yrityksen tunnus

Nimilogo Yrityksen nimen vakiintunut kirjoitustapa

RGB Väriavaruus, joka yhdistelee punaista, sinistä ja vihreää valonlähdettä. Käytössä yleisimmin tietokoneiden näytöillä ja televisioissa.

YTEK Ylivieskan teknologiakylä, opinnäytetyön tilaaja

7

1. JOHDANTO

Tässä opinnäytetyössä suunnittelin yhteisen visuaalisen ilmeen Ylivieskan

teknologiakylälle (YTEK) ja RFM-Polikselle. Työn lähtökohtana oli, että RFM-

Poliksen visuaalinen ilme oli vanhentunut, eikä YTEKillä ollut omaa visuaalista

ilmettä lainkaan. Tilaaja halusi kahdelle yritykselle yhteisen visuaalisen ilmeen,

jotta se pystyy profiloitumaan entistä vahvemmin langattoman tietoliikenne-

teollisuuden digitaalisen median osaamis- ja yrityskeskittymänä.

Tämä opinnäytetyön kirjallinen osuus käsittelee visuaalisen suunnittelun peri-

aatteita värimäärittelyistä visuaaliseen sommitteluun ja graafisten perus-

elementtien muotokielen symboliikkaan. Opinnäytetyössäni perehdyin myös

typografian suunnitteluun, sen lainalaisuuksiin ja sovelsin oppeja käytäntöön

suunnitellessani Ylivieskan teknologiakylän typografisia linjauksia. Opinnäyte-

työssäni paneuduin myös valokuvaan viestinvälittäjänä ja pohdin, kuinka

Ylivieskan teknologiakylä pystyy profiloitumaan alansa ammattilaisena

mielenkiintoisen kuvakerronnan myötä. Näiden osa-alueiden pohjalta syntyi

Ylivieskan teknologiakylän graafinen ohjeisto.

8

2. VÄRIMAAILMA

2.1 Väriopin teoria

Colorian mukaan väri on valoa, joka puolestaan on auringosta peräisin olevaa

aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä. Jokaisella tunnetulla värisävyllä on

oma aallonpituutensa, pisin aallonpituus on punaisella ja lyhyin violetilla. Ihmisen

väriaistimus tapahtuu, kun valo heijastuu silmän verkkokalvolle jostakin värillisestä

kohteesta. Värin havainnointi perustuu siis kolmeen eri tekijään: valoon, objektiin

ja silmään. Ihmisen aivot tulkitsevat ja muuntavat silmän kautta tulevan impulssin

väriksi. Väri on joskus tehokkaampi ja huomattavampi sommitteluelementti kuin

muoto, toteavat Loiri ja Juholin. Sommittelussa pitää ottaa huomioon myös se, että

useimmat ihmiset suhtautuvat väreihin tunteenomaisesti. (Coloria 2007; Loiri &

Juholin 1998, 68.)

Kaikki ihmiset eivät koe värejä samalla tavalla, sillä näkökyky ja värien erottamis-

kyky ovat yksilöllisiä. Samoin värit herättävät eri ihmisillä erilaisia mielikuvia,

vaikka kulttuurillisesta tai uskonnollisesta taustasta johtuen. Värien fysiologinen

kokemisprosessi on kuitenkin jokaisella ihmisellä samanlainen.

Länsimaissa vihreä väri mielletään symbolisoimaan kasvua, kehitystä ja eteenpäin

pyrkivää mieltä. Colorian mukaan ihmissilmä erottaa eniten juuri vihreitä värisävyjä

luonnon monimuotoisuuden vuoksi ja se on ihmisen fysiologialle rauhoittava väri.

Coloriassa todetaan myös, että vihreän värin elinvoimaisuus antaa positiivisia

mielikuvia, sillä vihreästä väristä tulee usein mieleen kukoistava luonto. Poliittisesti

ajateltuna vihreä väri luo mielikuvia ekologisuudesta ja kestävästä kehityksestä.

Se mielletään usein myös uuden alkamisen symboliksi. (Coloria 2007.)

Vihreässä värissä on hyvin paljon eri sävyjä. Oikein kirkas vihreä antaa mielikuvan

aggressiivisuudesta ja se saattaa olla jopa silmille hyppivän kirkas. Toisaalta hyvin

tumma vihreä taas on hieman taustaan uppoava, jopa passiivinen. Tumma vihreä

mielletään myös kirkolliseksi väriksi. (Coloria 2007.)

9

Usein vihreä väri koetaan lupana toimia siinä missä punainen puolestaan

pysäyttää ja kieltää. Tämä asetelma toimii esimerkiksi liikennevaloissa.

Päävärejä, eli sinistä, punaista ja keltaista, sekoittamalla saadaan aikaan kaikki

muut värisävyt, mutta pääväriä ja sen vastaväriä sekoitetaan, syntyvä värisävy on

harmaa, joka syntyy siis värisävyjen kumotessa toisensa (Keränen, Lamberg &

Penttinen 2003, 10–12.)

KUVIO 1. Väriympyrä.

Keräsen mukaan värisävyjen ilmaisussa voidaan käyttää apuna esimerkiksi

väriympyrää (Kuvio 1). Se sisältää kaikki valon aallonpituudet. Päävärien sininen,

punainen ja keltainen välissä sijaitsevat niin sanotut välivärit. Punaisen ja keltaisen

värin välissä on oranssi. Keltaisen ja sinisen väliväri on vihreä. Sinisen ja punaisen

väliväri puolestaan on violetti. Välivärit ovat siis niitä värejä, jotka saadaan

yhdistämällä päävärejä. (Keränen ym. 2003, 10–11.)

Välivärejä voidaan kutsua myös vastaväreiksi, koska ne sijaitsevat pääväreihin

nähden vastakkaisilla puolilla. Esimerkiksi keltainen sijaitsee sinisen vastakkaisella

puolella, joten se on sinisen vastaväri.

Mustavalkoisessa sommittelussa vain harmaan eri sävyt vaikuttavat kuvan voimatasapainoon, kun taas värejä käytettäessä pienikin värillinen koroste (esimerkiksi punainen piste vihreässä metsässä) voi dominoida koko kuvaa ja järjestellä kuvan painotukset uudelleen. (Loiri ym. 1998, 68.)

10

Säämänen ja Coloria kertovat, että voimakkaat värit kilpailevat helposti

keskenään, esimerkiksi neonvalotauluissa, mutta vaalealla taustalla pieninä

alueina ne korostavat yksityiskohtia ja auttavat luomaan ja säilyttämään kuvan

harmoniaa. (Säämänen 2005; Coloria 2007.)

Harmaa sävy mielletään usein neutraaliksi, mutta juuri sen neutraaliuden vuoksi

se sopii yhteen kaikkien muiden värisävyjen kanssa. Näin ollen sen yhdistäminen

esimerkiksi vihreään väriin saa aikaan harmonisen kokonaisuuden.

2.2 Värien käyttö Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä

RFM-Poliksen aiemman visuaalisen ilmeen tehostevärinä oli sininen. Tilaajan

mielestä sinistä ei enää haluttu käyttää, eikä se tukenut mielikuvatavoitteita

eteenpäin pyrkivänä yhteistyötahona, joten tilalle haluttiin jotakin uutta ja raikasta.

Ylivieskan teknologiakylän visuaalisen ilmeen tehosteväriksi valittiin vihreä,

logoteksti puolestaan on harmaata. Hieman murrettu vihreä ja harmaa

muodostavat tasapainoisen ja harmonisen kokonaisuuden.

KUVIO 2. Ylivieskan teknologiakylän värisävyt.

Ylivieskan teknologiakylän vihreä väri on hieman murrettu. Se koostuu

neliväriajattelun mukaan kolmesta eri osaväristä: cyanista (sininen), keltaisesta ja

mustasta. Pelkkä keltaisen ja sinisen yhdistelmä saa aikaan puhtaan vihreän

sävyn, joka on toki raikas, mutta ehkä myös hieman hyökkäävä väri. Lisäämällä

vihreän sekaan hieman mustaa saatiin aikaan murrettu vihreä. Vihreän CMYK-

11

arvot ovat 54c 9m 100y 25k, Pantone-värijärjestelmän koodi on DS 301-1 U ja

RGB-arvot ovat 84r 113g 33b.

Sävymaailmaa pohtiessa ei haluttu lähteä tavoittelemaan trendikkyyttä, jota olisi

saatu esimerkiksi limenvihreällä värisävyllä. Tämä olisi toki tällä hetkellä hyvin ajan

hengen mukainen, mutta se vanhenisi nopeasti ja aiheuttaisi näin paineita ilmeen

uudistamiselle. Tavoitteiden mukaisesti suunnitelman pohjana oli saada aikaan

aikaa kestävä, mutta silti ajan hengen mukainen visuaalinen ilme.

12

3 TYPOGRAFIA

3.1 Typografian suunnittelun teoria

Itkosen mukaan typografian suunnittelu alkaa kirjaimesta. Kirjaimista

muodostetaan sanoja, sanoista rivejä, rivistä kappaleita ja kappaleista palstoja.

Kirjaimiin vaikuttaa kirjainkoko, sanoihin merkkivälit, riveihin rivien pituudet ja

sanavälit, kappaleisiin rivivälit, palstan muodot ja sisennykset ja palstoihin

palstavälit. Näistä kaikista elementeistä syntyy typografia. (Itkonen, 1999, 10.)

Myös Ylivieskan teknologiakylän typografian suunnittelu alkoi eri fonttien kirjainten

tutkimisella. Osa kirjaimista on päätteellisiä, osa päätteettömiä, osa moderneja ja

osa vanhahtavia. Kirjaimet saattavat olla myös hyvin koukeroisia tai vastaavasti

askeettisen yksinkertaisia. Typografian suunnittelussa oli selvää, että siinä

pyritään nykyaikaiseen linjaan ja yksinkertaisuuteen, joten fonteissa haluttiin

korostaa ajattomuutta. Kun fontit saatiin valittua, oli mahdollista aloittaa

typografian muiden osa-alueiden, eli suunnittelu, eli välistyksien, rivivälien ja

palstoituksien.

Itkonen korostaa, että hyvä typografia on sekä taidetta että viestintää.

Typografiassa tarvitaan kontrastia, jotta asiat asettuisivat haluttuihin suhteisiin.

Kontrasti tuo taittoon myös vaihtelua ja rytmiä, joita ilman vastaanottaja menettää

mielenkiintonsa. Typografiset kontrastin keinot ovat muotokontrasti, värikontrasti ja

vahvuuskontrasti. Mikäli kontrastin tehokeinona halutaan käyttää muotokontrastia,

pitää Itkosen mukaan valita kaksi toisistaan täysin poikkeavaa fonttia.

Muotokontrasti on varsin vahva silloin, kun groteskin parina käytetään

antikvatyyppistä fonttia. (Itkonen, 1999, 14.)

Ylivieskan teknologiakylälle valittiin käyttöön kaksi eri fonttia; Tahoma ja Optima.

Näiden keskinäinen kontrasti on nimenomaan muotokielessä. Tahoma on

päätteetön ja pelkistetty groteskifontti, kun Optima taas pyöreydellään enemmän

13

vanhoja typografisia arvoja kunnioittava. Kun näihin yhdistetään vielä modernisti

pyöristetty logoteksti, on typografian kontrasti oikeassa suhteessa.

KUVIO 3. Optima-fontti.

KUVIO 4. Tahoma-fontti.

Frieddlin, Ottin ja Steinin mukaan Optiman on suunnitellut Hermann Zapf vuonna

1958. Zapf on vuonna 1918 syntynyt saksalainen, itseoppinut kirjainmuotoilija.

Pitkän työuransa aikana hän on toiminut myös opettajana ja kirjailijana. Saksan

lisäksi hän on työskennellyt myös Yhdysvalloissa. Zapf on suunnitellut elämänsä

aikana kymmenittäin fontteja. Niistä kuuluisimmat ovat Optima ja Palatino. Zapfin

14

työfilosofia yhdistää perinnetietoa ja nykyajan tuomia mahdollisuuksia. (Friedl, Ott,

Stein, 1998, 564–565.)

Tahoma on kapealeikkauksinen fontti ja se on suunniteltu erityisesti sähköisiä

viestintävälineitä ajatellen. Tahoman on suunnitellut Microsoftille Matthew Carter.

Kyseisen fontin nerokkuus on siinä, että se toimii niin pienessä kuin suuressakin

koossa. (Microsoft, 2009.)

Optimassa yhdistyy vanha ja uusi muotoilu, juuri kuten Zapfin työskentely-

filosofiakin kertoo. Optiman perinteinen muotoilu yhdistettynä Tahoman

moderniuteen tekee fonttiparista dynaamisen kaksikon. Tahoma valittiin myös

sähköisiä viestintävälineitä ajatellen, sillä se kestää suurennoksen esimerkiksi

valkokankaalle heijastetuissa PowerPoint-esityksissä.

Typografian suunnitteluun kuuluu myös tekstin toimimisen varmistaminen myös

silloin, kun tekstiä on enemmän, esimerkiksi ilmoituksissa, esitteissä ja julisteissa.

Itkonen sanoo, että oikean reunan liehutus on yleinen ratkaisu, koska sen etuna

on tasaiset sanavälit. Vaikka liehu asettuukin automaattisesti kohtalaisen siistin

näköisesti, vaatii sekin silti muutamia varmistuksia ollakseen oikeaoppinen

typografiasuunnittelun tulos. Oikean reunan liehutaitossa rivien pituudet eivät saa

vaihdella liikaa, eikä palstojen reunoihin saa syntyä säännöllisiä kuvioita.

Myöskään peräkkäisillä rivillä ei soisi olevan useita tavutettuja sanoja peräjälkeen,

eikä sanoja kannata tavuttaa parin kirjaimen jälkeen. Liehupalsta korostaa

varsinkin aloitus- ja lopetusrivejä, joten aloitusrivi ei saa olla liian pitkä muihin

riveihin verrattuna, eikä lopetusrivi puolestaan pidempi kuin sitä edeltävä rivi.

(Itkonen, 1999, 28–29.)

Ylivieskan teknologiakylän typografia suunniteltiin Itkosen ohjeiden mukaisesti.

Kun tekstiä on enemmän, esimerkiksi esitteissä tai lehti-ilmoituksessa, taitetaan

teksti oikean reunan liehuna. Myös tavutukseen kiinnitetään huomiota, ettei liian

lyhyitä tavuja jää rivin loppuun.

15

3.2 Ylivieskan teknologiakylän typografia

Tilaaja toivoi, että fontti, tai ainakin toinen niistä olisi semmoinen, joka löytyy pc:n

järjestelmäfonteista. Tämä olikin järkevää jo pelkästään kustannussyistä: tilaajalle

olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi hankkia kaikille työasemille lisenssit maksulliseen

fonttiin. Oma tavoitteeni typografian suunnittelussa oli, että toinen fontti olisi

selkeälukuinen ja päätteetön. Yleisesti päätteettömistä järjestelmäfonteista on

käytössä Arial, Arial Narrow tai Franklin Gothic, mutta halusin fontin olevan

hieman jämäkämpi ja persoonallisempi.

Tilaajan toive järjestelmäfontista rajoitti typografian suunnittelua jonkin verran,

mutta järjestelmäfonteista löytyi selkeälukuinen Tahoma, joka sitten valittiinkin

leipätekstifontiksi. Tahoma on groteski tekstityyppi, josta käytetään Ylivieskan

teknologiakylän viestinnässä sekä plain- että bold-leikkauksia.

Tahoman pelkistetyn muodon lisäksi halusin käyttöön myös toisen fontin. Toisen

fontin tulisi olla ihan erilainen, näin se antaisi jäntevyyttä ja kontrastia nimilogolle.

Tahoman pariksi tuli Optima, joka on hienostunut ja pehmeälinjainen fontti

kiemuraisine g-kirjaimineen. Juuri g-kirjaimen vuoksi päädyin typografia-

suunnitelmissani siihen, että Ylivieskan teknologiakylä -logoteksti kirjoitetaan

Optima-fontilla. Näin sen herkkyys pääsee oikeuksiinsa.

Tahomasta on käytössä kaksi eri leikkausta, plain ja bold. Tahomaa käytetään

leipätekstissä, otsikoissa, ingresseissä ja kuvatekstityyppinä kaikissa paino-

tuotteissa. Painotuote voi olla esimerkiksi esite, juliste, flyer tai kirjelomake.

Molemmista leikkauksista voidaan käyttää sekä versaalia että gemenaa. Optimaa

käytetään enemmän tehostetekstinä, esimerkiksi isomman taittotyön nostoissa tai

sitaateissa.

Vaikeinta typografian suunnittelussa oli Ylivieskan teknologiakylästä käytettävä

lyhenne YTEK. Lyhenne on vakiintunut ilmaisu puhuttaessa tilaajatahosta, joten

16

sen näkyminen logossa oli suotavaa. YTEK lyhenteenä on kova ja jopa

aggressiivisen oloinen, koska siinä on kovia konsonantteja ja kirjoitusasu on

hyvin terävä. Terävänoloisen lyhenteen saaminen pehmeäksi ja visuaalisesti

miellyttäväksi oli haastavaa.

Lyhenteeseen yritettiin etsiä tarpeeksi pehmeälinjaista fonttia, mutta mielikuvia

vastaavaa fonttia ei ollut käytettävissä työn suunnitteluprosessin aikana. Tämä

muodostui melkein ongelmaksi asti, kunnes päädyttiin tekemään lyhenne käsin

grafiikkaohjelmalla vektoreita käyttäen. Näin lyhenteestä saatiin tarpeeksi pehmeä

ja sujuvalinjainen. Samantyyppisiä fontteja on toki olemassa, mutta koska

käytettävänä ei ollut yhtään tilanteeseen sopivaa, oli helpointa muodostaa

nimilogo vektoroimalla. YTEK-lyhenteen pyöristetyt linjat sopivat visuaaliselta

ilmeeltään myös pyöreän liikemerkin pariksi. Ylivieskan teknologiakylä -teksti

Optimalla kirjoitettuna antaa nimilogo-liikemerkki-yhdistelmään mielenkiintoisen

otteen.

KUVIO 5. YTEK-logoteksti.

Näiden typografisten suunnitelmien pohjalta suunniteltiin tekstien taittotyylit eri

painotuotteisiin. Kantavana ajatuksena oli, että kaikki tekstit taitetaan vasemmalle

tasattuna oikea reuna liehuna Itkosen typografiaoppien mukaisesti. Oikea liehu on

hyvin käytetty taittotyyli, mutta se istuu tekstin taittamiseen usein parhaiten ja on

luonnollinen verrattuna pakotettuun tasapalsta. Palstojen riviväli on vähintään +2

fonttikokoon verrattuna.

17

4 VISUAALINEN SOMMITTELU JA GRAAFISET ELEMENTIT

Visuaalinen sommittelu yhdistää eri elementit toimivaksi kokonaisuudeksi. Tekstit,

kuvat, grafiikat ja piirrokset sijoitellaan sivuille ja hiotaan lopulliseen muotoonsa.

Näistä syntyy viimeistelty ja miellyttävä ulkoasu.

Taiton tulee tukea julkaisun tai muun painotuotteen pääviestejä. Taittovaiheessa

päätetään suunniteltavan tuotteen värimaailma ja tekstityylit, joiden avulla

julkaisulle luodaan kaunis ja toimiva visuaalinen ulkoasu.

4.1 Visuaalisen sommittelun ja kuvakerronnan perusteet

Visuaalisen ilmeen suunnittelu aloitetaan siinä vaiheessa, kun on saatavilla tekstit,

kuvat, piirrokset ja muut taittoon vaikuttavat elementit, sanovat Keränen, Lamberg

ja Penttinen teoksessaan Julkaisu ja kuvankäsittely. Visuaalisen ilmeen

suunnitteluun kuuluu kaikki ulkoasuun vaikuttavat tekijät: värimaailma, kuvat,

fontit, palstoitukset ja marginaalit. Keräsen ym. mukaan ulkoasun yksi tärkeä

tekijä on myös formaatti. Formaattia suunnitellessa on otettava huomioon

sivumäärä, sivukoko, paperi ja mahdolliset jälkikäsittelyt. Kaikki formaatin

määrittelyt vaikuttavat osaltaan painokustannuksiin. Myös suunniteltavan työn

värillisyys ja painosmäärä vaikuttavat kustannuksiin myös, nelivärinen on kalliimpi

painattaa kuin mustavalkoinen. (Keränen ym. 2003, 76.)

Jos painosmäärä on pieni, voidaan harkita tuotetta painettavaksi digipainossa,

jonka kustannukset ovat nykyaikaisella tekniikalla varsin huokeat. Vaihtoehtona on

myös teettää työ neliväripainossa, mutta painattaa vain osa sivuista värillisenä.

Näin kustannukset pysyvät yleensä kohtuullisina.

Keränen ym. korostavat, että monta huonoa kuvaa ei korvaa yhtä hyvää. Tämä on

ehdottomasti otettava huomioon ulkoasun visuaalista suunnittelua tehdessä. Yksi

18

isokokoinen ja pysäyttävä kuva esimerkiksi esitteen kannessa tekee esitteestä

huomiota herättävän ja mielenkiintoisen. Näin se myös erottuu edukseen muiden

esitteiden rinnalla. (Lamberg ym. 2003, 77.)

Viestinnässä käytetään nykyään yhä raflaavampia keinoja, sanoo Lévy. Kaiken

nykyajan teknologian mahdollistamien keinojen viisaus piileekin siinä, että niitä

kaikkia ei tule käyttää, vaikka se olisikin teknisesti mahdollista. Tehokkaan

viestinnän ja aggressiivisen markkinoinnin ero on joskus hiuksenhieno. (Lévy,

2006, 311.)

Yksinkertainen ulkoasu on aina houkutteleva, se saa katsojan avaamaan esitteen

ja tutustumaan sisältöön tarkemmin. Liiat elementit antavat helposti sekavan,

luotaantyöntävän ja jopa tyrkyttävän vaikutelman aiheuttaen vastareaktion, eikä

katsojan kiinnostus herää lainkaan.

4.2 Visuaalinen sommittelu ja graafiset elementit Ylivieskan teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä

Ylivieskan teknologiakylän visuaalisen ilmeen ja graafisten elementtien

suunnittelussa lähtökohtana oli selkeys, yksinkertaisuus ja nykyaikaisuus.

Pelkistetty visuaalinen ilme oli ihan jotain muuta, kuin RFM-Poliksen olemassa

oleva ilme, joten tilaaja halusi tilanteeseen selkeän muutoksen. Ytekille valittu

vihreä väri on itsessään huomiota herättävä ja raikas, joten sille ei haluttu

kilpailijaksi liian täyteen ahdetun taiton elementtejä.

Toistuviksi elementeiksi visuaaliseen ilmeeseen suunniteltiin pyöristetty palkki,

vihreä pinta ja pyöreät, pisteviivoitetut ympyrät. Palkin muotokieli on samaa sukua

liikemerkin kanssa, samoin pisteviivoitettujen ympyröiden ilme. Ylivieskan

teknologiakylän visuaalisessa ilmeessä toistuvat siis pyöreät muodot eri tavoin,

jotka tuovat ilmeeseen persoonallisuutta ja tunnistettavuutta.

19

Käyntikortti sommiteltiin niin, että sen toisella puolella on logoversio, jossa ei ole

Ylivieskan teknologiakylä -tekstiä. Sen sijaan yrityksen nimi laitettiin

yhteystietokentän ylimmälle riville. Tähän ratkaisuun päädyttiin ainakin toistaiseksi

siitä syystä, että tilaaja toimi sekä Ylivieskan teknologiakylän että RFM-Poliksen

nimissä. Käyntikortin typografia on selkeä, henkilön nimi on kirjoitettu versaalein ja

muut tekstit gemenoin. Teksti on 100 % mustaa, väriä kortin tekstipuolelle tuo

liikemerkki, www-osoite ja vihreä, pyöristetty palkki kortin oikeassa reunassa.

Käyntikortin kääntöpuoli on vihreä, ja vihreän päälle on sommiteltu eri kokoisia

pisteviivoitettuja ympyröitä. Käyntikortin koko on 90 x 50 mm, paperiksi

suunniteltiin hohtavanvalkoinen ja päällystämätön materiaali, esimerkiksi Munken

Polar 300 g.

KUVIO 6. Ytekin käyntikortti.

Kirjelomakkeessa toistuvat samat visuaaliset elementit, eli vihreä palkki ja logo.

Kirjelomakkeeseen sijoitettiin logoversio, jossa on Ylivieskan teknologiakylä -teksti.

Logo sijoitettiin kirjelomakkeen vasempaan yläreunaan, sillä oikea yläreuna on

kirjeissä usein varattu päivämäärälle. Yrityksen yhteystiedot löytyvät lomakkeen

20

alareunasta. Kirjelomakkeen toinen puoli on painatettu vihreällä, jota korostaa

pisteviivoitetut ympyrät, samoin kuten käyntikortissakin.

KUVIO 7. Ytekin kirjelomake.

Kirjekuoriksi suunniteltiin kaksi eri kokoa, C4 ja C5. Nämä ovat yleisimmin

käytössä olevat kuorikoot. Kirjekuorien painattaminen on joskus haastavaa, sillä

kaikki painokoneet eivät pysty painamaan kuorta ihan reunaan saakka, vaan

reunaan pitää jättää esimerkiksi 5 mm marginaalit. Myös läppäpainatus

yhtenäisenä pintana etupuolen kanssa saattaa osoittautua ongelmaksi. Nämä

reunaehdot mielessä kuoreen sijoitettiin sama, tunnistettava palkki, mutta 5 mm

marginaaleilla. Yrityksen yhteystiedot painatettiin läppään. Kirjekuorien materiaali

on puhtaanvalkoinen Primus.

21

KUVIO 8. Ytekin kirjekuoret.

Julisteen suunnittelussa otettiin huomioon se, että usein niitä kiinnitetään

ilmoitustauluille monien muiden julisteiden sekaan. Tämä on haasteellista

erottuvuuden kannalta. Juliste päädyttiinkin suunnittelemaan formaatiltaan

erikoisemmaksi, julisteen koko on 100 x 35 cm. Se on erikoisuudestaan huolimatta

kustannustehokas ottaen huomioon painotaloissa yleisimmin käytössä olevat

paperien arkkikoot. Julistepaperiksi suunniteltiin sama materiaali, kuin

kirjelomakkeissa ja käyntikorteissakin, eli Munken Polar.

Julisteen pääosassa on kuva, joka on mustavalkoinen pienellä vihreällä

yksityiskohdalla. Esimerkkikuvassa on lähikuva silmästä, jonka iiris on värjätty

vihreäksi. Iiris heijastaa kuvaa ikkunasta. Kuva on rajattu niin, että sen oikea reuna

toistaa pyöristetyn palkin muotoja. Näin sukulaisnäkö muiden painotuotteiden

kanssa säilyy. Kuvan päälle on sijoitettu valkoisia pisteviivoitettuja ympyröitä,

samalla tavalla kuten muihinkin tuotteisiin. Varsinainen teksti-informaatio on

julisteen oikeassa reunassa, parhaassa huomiopisteessä. Oikeaan reunaan on

sijoitettu myös yrityksen ja mahdollisten rahoittajien logot.

22

KUVIO 9. Ytekin juliste.

Www-sivupohja suunniteltiin käytettävyys pääosaan asettaen. Sivupohjasta oli

tarkoitus tehdä mahdollisimman selkeä ja kuitenkin tunnistettava. Sivupohjan

yläosassa toistuu sama kuva kuin julisteessakin, ja sivupohjan oikeassa

yläkulmassa, parhaassa huomiopisteessä, on Ytekin logo. Linkit sijoittuvat

vasempaan reunaan vihreän palkin päälle. Palkin muotokieli jatkuu ylös asti kuvan

päälle niin, että kuvan päällä erottuu vihreä viiva siinä kohtaa, missä palkki kulkisi

näkyessään kokonaan. Yhteystiedot ovat sivun alareunassa, mistä niitä kokeneen

www-käyttäjän silmä usein hakeekin. Sivupohjan taustalla näkyy himmeästi piste-

viivoitettua, vihreää ympyrägrafiikkaa.

23

KUVIO 10. Www-sivupohja.

Ilmoituspohjia tehtiin kahdenlaisia. Kuvallinen ilmoituspohja on tarkoitettu

imagolliseen ilmoitteluun ja tekstipainotteinen esimerkiksi rekrytointi-ilmoitteluun.

Ilmoituspohjissa toistuvat samat elementit kuin muissakin tuotteissa:

pisteviivoitetut ympyrät ja palkin pyöreä muoto. Ilmoituspohjien reunoja on

pyöristetty 3 pt, näin ne ovat osa kokonaisuutta. Ilmoitusten otsikot ovat Optimaa,

leipäteksti Tahomaa. Imagoilmoituksen sommittelu on sukua julisteelle, ainoa ero

on yhteystietopalkki ilmoituksen alareunassa. Tekstipainotteisissa ilmoituksissa

otsikko on ylimmäisenä, sillä tämäntyyppisissä ilmoituksissa silmä hakee aina

otsikkoa ensin. Logo ja yhteystiedot ovat ilmoituksen alareunassa, jotta

ilmoituspohja olisi sommitelmaltaan tasapainoinen.

24

KUVIO 11. Ytekin imagoilmoitus.

KUVIO 12. Ytekin ilmoituspohjat.

Ylivieskan teknologiakylälle suunniteltiin myös PowerPoint-pohja sähköisiä

esityksiä varten. Näin yritys voi esitellä toimintaansa samalla visuaalisella ilmeellä

ja imagolla, mikä muistakin tuotteista välittyy. Esitys alkaa aina aloituskalvolla,

jossa on muissakin tuotteissa esiintyvä silmä ja Ytekin nimilogo. Varsinainen

asiasisältö alkaa sivulta 2. Esityspohjaan on tehty myös valmiit typografia-

25

asetukset, jotta esittelymateriaali pysyisi samankaltaisena käyttäjästä riippumatta.

Käytettävä tekstityyppi on Tahoma, otsikko on vihreällä, muu teksti on mustaa.

KUVIO 13. PowerPoint-pohja.

Tuoteperheeseen suunniteltiin myös sähköinen kirjepohja, joka on pelkistetty

versio painetusta kirjepohjasta. Sähköisenä aikakautena dokumentteja lähetetään

usein pelkästään sähköisessä muodossa, joten Ytekin visuaalisen ilmeen

yhtenäisyyden ja imagon kannalta tuote on tarpeellinen. Kirjepohjaan on tehty

valmiiksi asetukset käytettävistä tekstityyleistä, jotta kaikki Ytekistä lähtevät

dokumentit olisivat sukunäköisiä keskenään. Sähköisessä kirjepohjassa käytetään

Tahoma-fonttia, otsikko on vihreää Tahoma Boldia, muu teksti on mustaa.

26

KUVIO 14. Ytekin sähköinen kirjepohja.

Kaikkiin painotuotteisiin valittiin paperiksi Munken Polar. Se on hohtavanvalkoinen

ja ympäristömerkitty designpaperi, jolla on FSC-sertifikaatti. Sileäpintainen

Munken Polar toistaa värit erittäin hyvin, ja sitä onkin käytetty juuri

kirjelomakkeissa, esitteissä ja muissa painotuotteissa. Munken Polar soveltuu

sekä offset- että digipainamiseen. Se on myös ISO 9706 -standardin mukaisesti

arkistointikelpoinen paperi.

27

4.3 Ylivieskan teknologiakylän nimilogo-liikemerkki

Ylivieskan teknologiakylän liikemerkki on vihreä ympyrä, jonka läpi menee kaksi

viivaa. Toinen viiva on suora ja toinen kaartuva. Yhdessä viivat muodostavat

kuvion, joka on tyylitelty Y-kirjain. Y-kirjain viittaa Ylivieskaan, yrittämiseen ja

yhteistyöhön. Liikemerkin symboliikasta löytyy myös tienristeys, joka kuvasta

muutosta ja eteenpäin menemistä.

KUVIO 15. Ytekin liikemerkki.

Liikemerkin vihreä väri kuvastaa uutta alkua ja kasvua. Vihreä väri luo myös

positiivia mielikuvia. Logoteksti liikemerkkeineen on muotoiltu pehmeästi ja

yksinkertaisesti.

Liikemerkin yhteyteen on sijoitettu grafiikkaohjelmalla vektoroitu YTEK-teksti.

Liikemerkin ja nimilogon yhteyteen voidaan sijoittaa myös Ylivieskan

teknologiakylä -teksti, joka on ladottu Optima-fontilla. Kaiken tekstin väri on

harmaa, jotta tasapaino vihreän liikemerkin kanssa säilyy. Logosta on olemassa

myös mustavalkoiset versiot, mutta ensisijaisesti käytetään värillistä logoa.

28

Logosta on olemassa kolme eri variaatiota: pelkkä nimilogo ja liikemerkki

-yhdistelmä; nimilogon, liikemerkin ja Ylivieskan teknologiakylä -tekstin yhdistelmä

sekä liikemerkin, nimilogon ja .info-päätteen yhdistelmänä. Viimeisin versio toimii

markkinointiviestinnän välineenä semmoisenaan markkinoidessaan yrityksen

www-sivuja.

KUVIO 16. Ytekin logoversiot.

29

4.4 Ylivieskan teknologiakylän viestintämateriaalien kuvamaailma

Ylivieskan teknologiakylän valokuvat ovat mustavalkoisia. Ne ovat aina tiukasti

rajattuja lähikuvia jostain yrityksen toimintaan liittyvästä asiasta. Kuvien aiheiden ei

tarvitse olla kuitenkaan alleviivaavia, vaan niiden sisältö voi olla vain viitteellinen

varsinaiseen liiketoimintaan liittyen.

Kuva-aihe voi useassa tuotteessa käytetyn silmän lisäksi olla esimerkiksi kynää

pitelevä käsi, joka viittaa liiketoimintaan useallakin tasolla. Silmän symboliikka-

arvo on iiriksestä heijastuvassa ikkunassa, joka viittaa vapaasti lentäviin ajatuksiin.

Ne lienevät tarpeellisia myös yrityselämässä.

Kuvien mustavalkoisuuden rikkoo pelkästään vihreä väri. Kuvan aihe tai

yksityiskohta värjätään kuvankäsittelyohjelmalla vihreäksi vastaamaan Ylivieskan

teknologiakylän värimaailmaa, esimerkiksi silmään iiris tai kädessä oleva kynä.

Mustavalkoinen kuvitus herättää nykypäivänä enemmän huomiota kuin

nelivärinen, ja vielä kun kuvasta muokkaa pienen osan värilliseksi, on huomion

saaminen helpompaa.

30

5 TULOKSET JA POHDINTA

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda yhteinen visuaalinen ilme Ylivieskan

teknologiakylälle ja RFM-Polikselle. Tilaaja halusi yrityksensä pystyvän esiin-

tymään kaikessa viestinnässä yhtenäisellä ulkoasulla.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi Ylivieskan teknologiakylän ja RFM-Poliksen

yhteinen, visuaalinen ilme. Ytekin logosta suunniteltiin kolme eri versiota eri

käyttötarkoituksia varten. Ilmeeseen valittiin vihreä väri korostamaan kasvua,

kehitystä ja pehmeitä arvoja, liikemerkin pyöreä muoto puolestaan symboloimaan

jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Liikemerkin tyylitelty y-kirjain muistuttaa yrittämisestä,

yhteistyöstä ja eteenpäin kulkevasta toiminnasta. Y-kirjain tuo mieleen myös

Ylivieskan.

Lähteinä käytettyjen typografiaohjeiden mukaisesti syntyi Ylivieskan teknologia-

kylän typografiaohjeistus. Fonteiksi valittiin Optima ja Tahoma, joka tilaajan

toiveiden mukaisesti löytyy pc:n järjestelmäfonteista. Optima-fonttia käytetään

tuotteiden tehostefonttina esimerkiksi otsikoissa ja nostoissa.

Visuaalista ilmettä toteutettiin useisiin eri tuotteisiin. Suunniteltiin käyntikortti,

kirjelomake, kirjekuoret, juliste ja ilmoituspohjat. Ilmoituspohjia suunniteltiin kaksi

eri versiota. Toinen on imagolliseen ilmoitteluun tarkoitettu kuvallinen

ilmoituspohja, ja toinen esimerkiksi henkilöstön rekrytoinnissa käytettävä

tekstipainotteinen ilmoituspohja. Tekstipainotteisesta ilmoituspohjasta tehtiin myös

mustavalkoinen versio. Ytekille suunniteltiin myös www-sivupohja, jota tilaaja

hyödyntää parhaillaan tekeillä olevassa, yrityksiä ja yrittäjiä palvelevassa

portaalissa.

Ytekille suunniteltiin myös sähköiseen työskentelyyn ja asiointiin PowerPoint-

pohja, jolla tilaaja voi esitellä omaa toimintaansa uuden visuaalisen ilmeen

puitteissa. Sähköiseen kirjeenvaihtoon suunniteltiin myös sähköinen kirjepohja,

31

jotta tietoliikenteellä liikuteltavat asiakirjat olisivat linjassa uudistetun ilmeen

kanssa.

Painotuotteiden paperiksi valittiin Munken Pure, joka on ympäristömerkin saanut

SFC-sertifioitu paperi. Se on puhtaanvalkoista ja päällystämätöntä paperia, joka

toistaa värit ja kuvat hyvin.

Työtä tehdessä kävi kuten uuden ilmeen suunnittelussa usein tapahtuu, ruokahalu

kasvaa syödessä. Kaikki graafisen ilmeen mukaiseksi suunnitellut tuotteet eivät

olleet mukana alkuperäisessä suunnitelmassa, vaan ne on lisätty tuote-

perheeseen, koska ne syntyivät luonnollisesti osaksi kokonaisuutta. Jos työtä olisi

voinut vielä kehittää eteenpäin, olisin voinut suunnitella Ytekille vielä esitteen ja

lehtipohjan. Myös sähköinen newsletter olisi toiminut paketissa hyvin ja kuvien

käyttöä olisi voinut pohtia syvällisemmin.

Tilaaja vaikutti tyytyväiseltä työn tuloksiin, ja uusi visuaalinen ilme on jo otettu

käyttöön. Mielestäni opinnäytetyölle asetetut tavoitteet täyttyivät.

32

LÄHTEET

Friedl, F. Ott, N. Stein, B. Typography. Black Dog & Leventhal Publishers, Inc. 1998.

Hintsanen, P. 2000–2007. Www-sivu. Saatavissa www.coloria.net. Luettu 27.9.2008.

Itkonen, M. 1999. Typoteesejä. Tampere: Tammer-Paino Oy.

Itkonen, M. 2000. Typoteesejä. Toinen painos. Vaasa: Ykkös-Offset Oy.

Keränen, V. Lamberg, N. Penttinen, J. 2003. Julkaisu & Kuvankäsittely. Porvoo: WS Bookwell.

Levy, M. 2006. Born in 1842. Paris: Mundocom.

Loiri, P. Juholin, E. 1998. Visuaalisen viestinnän kasikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Microsoft. 2009. Www-sivu. Saatavissa www.microsoft.com/typography. Luettu 13.1.2009.