yliopisto ja yhteiskunta - kolmas tehtävä · 2013. 9. 2. · rankings and the reshaping of higher...

Informaatiotutkimus ja viestintä, Erkki Karvonen

Yliopisto ja yhteiskunta

- kolmas tehtävä

Hallintopäällikköpäivät 15.8.2013 Oulu

Erkki Karvonen, YTT, professori. Informaatiotutkimus ja viestintä, Oulun yliopisto - Vastuussa tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMAsta.

http://www.oulu.fi/hutk/info/henkilokunta/karvonen/index.html

http://www.oulu.fi/hutk/opiskelu/tiema/

http://www.oulu.fi/hutk/info/henkilokunta/karvonen/index.html

http://www.oulu.fi/hutk/opiskelu/tiema/


Vuorovaikutus ja vaikuttavuus

• Nykyisen yliopistolain mukaan yliopistojen tulee edistää

vapaata tutkimusta ja antaa ylintä opetusta. Näiden

lisäksi laissa määritellään ns. kolmas tehtävä:

• ”Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää

elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun

yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja

taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

(Yliopistolaki 2009, 1 luku 2§: Tehtävät)

• Kolmatta tehtävää ovat siis vuorovaikutus yhteiskunnan

kanssa ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.


Yliopiston kolmas tehtävä

• 1. tehtävä: opetus (1100-luku), 2. tehtävä: tutkimus (1800-luku),

3. tehtävä (1900-luku): vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa,

vaikuttaminen yhteiskuntaan. Tieto = kilpailukyky.

• Tieteelle annetaan todellisuuden kuvaamisen sijaan yhä

enemmän todellisuuden muuttajan ja kehittäjän roolia.

• Filosofinen realismi vs. sosiaalinen konstruktivismi. Esim.

toimintatutkimus ja feministinen tutkimus.

• Jos tiede vaikuttaa siihen millaiseksi yhteinen

todellisuutemme tehdään, se on poliittista, ei välttämättä

puoluepoliittista.

• Yliopiston kolmas tehtävä, voidaan ymmärtää juuri kehittäjän

rooliksi: tiede auttaa eri tahoja kehittämään uutta.

• Pitäisikö yliopiston ja tieteen olla riippumattomia? Itsenäisiä?


Kolmas tehtävä: todellisuuden rakentamista?

Konstruktivismin puoli

Realismin puoli

Erkki Karvonen: Tieto paitsi kuvaa todellisuutta myös rakentaa sitä. Tieteessä tapahtuu 1/2013

PR, markkinointi

Journalismi, tiede


Erilaiset kolmannet tehtävät

• Suppeassa mielessä kolmas tehtävä: elinkeinoelämän tai tietyn yrityksen palveleminen (partikulaarinen kehittäminen)

• Keskilaajassa mielessä oman alueen tai kotimaan kehittäminen.

• Laajassa mielessä: maailman parantaminen, yhteiskunnan ongelmien ratkominen. Esim. ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. (universaali kehittäminen)

• Millainen jännite syntyy partikulaarisen ja universaalisen kehittämisen välille? Voi olla ristiriitaa ja eettisiä, poliittisia ongelmia.

• Auttaako diktaattoria kehittämään parempia murha-aseita?


Suuret korkeakoulupoliittiset vastakohdat

• Ellen Hazelkorn: Tavoitellako maailmanluokan

huippuyliopistoa vaiko taata hyvä koulutus kaikille

koko maassa?

• Keskittyäkö huipulle pääsyyn vai kehittää paikallista

ja kulttuurista osaamista?

• Erottaako opetus ja tutkimus toisistaan vai integroida

niitä toisiinsa? Humboldilainen yliopisto?

• Palkitako perinteisiä akateemisia tuloksia vai arvostaa

yhteiskunnallista tehtävää ja vastuuta?

• Perinteinen tiedon tuotanto vai yhteiskunnallinen

tilivelvollisuus?


“Triple helix”. Tieteen, busineksen ja valtion

yhteenkietoutuminen – erilaiset viestinnän käytännöt

• Henry Etzkowitz (1997): a triple helix of science, government

and industry entrepreneurial universities as part of national

innovation system.

• Yhteiskunnan eri pelikenttien rajat hämärtyvät. Myös viestinnän

erilaiset käytännöt voivat sekoittua. Voiko yksi yhteiskunnan ala

“kolonisoida” toisen? (vrt. Thomas Meyer 2002, Media Democracy)

Tiede Kilpailutiede

Valtio (ja politiikka) Kilpailuvaltio Liike-elämä

Kilpailu

Thomas Meyer: Media Democracy (2002): Onko media on ”kolonisoinut” politiikan? Yksi sosiaalisuuden alue voi kolonisoida toisen, panna sen toimimaan omien sääntöjensä mukaan. Politiikan logiikka sopeutunut medialogiikkaan?


VTT:n tapaus elokuu 2010

• ”Joukko VTT:n tutkijoita kokee joutuneensa painostetuksi” otsikoi Helsingin Sanomat 21.8.2010 STT:n välittämän jutun.

• ”Tietotoimiston haastattelemien tutkijoiden mukaan tutkimuslaitos yrittää ajaa läpi väkisin yksituumaisia näkemyksiä muun muassa energiakysymyksistä. Kiistaa on STT:n mukaan syntynyt esimerkiksi turvetta, ydinvoimaa ja biopolttonesteitä koskevista kannanotoista. Eräs työntekijä kertoi, että VTT:n johto kielsi häntä jokin aika sitten lähettämästä turve-energiaa kritisoivaa mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomiin. ”

• ” - Ongelma koskee sektoreita, joita valtio ja ministeriöt säätelevät voimakkaasti ja joissa suuryrityksillä on vahvat intressit. Kun VTT toimii molempien suuntaan, jännitteet ovat välillä aika rajuja, yksi STT:n haastattelemista tutkijoista sanoo.” (HS 21.8.2010 / Petja Pelli) (Aiheesta tarkemmin ks. artikkelini alla)

Ks. Erkki Karvonen: Tieteen ja liiketoiminnan periaatteet törmäyskurssilla: sensuroiko VTT tutkijoitaan? http://tampub.uta.fi/J/journalismikritiikin_vuosikirja_2011.pdf

http://tampub.uta.fi/J/journalismikritiikin_vuosikirja_2011.pdf


Tiedetoimittajan huoli

• Suomen tiedetoimittajain liitto ry:n puheenjohtaja Raili Leino Tiedetoimittaja 2/2011 lehdessä

“Tutkijan suu tukkoon” “Ei vain Kiina ja Venäjä. Myös länsimaissa leviää tutkijoiden suita

tukkiva vallankäyttö Venäläis-kiinalaiset menetelmät ovat kuitenkin alkaneet levitä myös länsimaissa. Esimerkiksi Kanadassa on nykyisin vaikeata haastatella tutkijaa, kertoo kanadalainen Post Media News -lehden toimittaja Margaret Munro.

Tutkijoita on suoraan ohjeistettu olemaan puhumatta toimittajille. Tutkimus sinänsä on julkista ja vertaisarvioitua, usein myös julkisesti rahoitettua. Haastattelupyynnöt ohjataan silti pääkonttoriin ja koordinoidaan pr-osaston kautta.

Kanadan julkisella rahoituksella toimivat tutkimuslaitokset ovat alkaneet toimia kuin pörssiyhtiöt. Niillä on tiukat mediasuhteita koskevat säännökset, ja niitä painostetaan esiintymään yhdellä äänellä. Ristiriitaisia lausuntoja ei haluta julkisuuteen.”

Katso: http://www.tiedetoimittajat.fi/lehdet/Tiedetoimittaja_2_11.pdf

http://www.tiedetoimittajat.fi/lehdet/Tiedetoimittaja_2_11.pdf


Yliopiston arvomaailmat? Teollisuuttako?

• Missä arvomaailmoissa organisaation toiminta /olemassaolo legitimoidaan? Karoliina Malmelin väitöskirja: "Arvojen markkinat - Oikeuttavat arvomaailmat suomalaisten suuryritysten yritysvastuupuheessa” (HY 2011)

• Soveltaen: yliopistossa korostuvat nykyään teollisuuden ja markkinoiden arvot; kansalaisuuden arvo heikentynyt.

• Legitimaatio kahdeksassa erilaisessa arvomaailmassa:

• Teollisuuden – yliopisto: tehokas tuotanto.

• Markkinoiden – yliopisto: kilpailu, huippu-urheilu -tiede

• Maineen tai kuuluisuuden: yliopisto: Rankingit, academic reputation.

• Kansalaisuuden – yliopisto: demokratia, sananvapaus, tasa-arvo

• Inspiraation – yliopisto: luovuus, innovaatiot

• Kodin - Yliopisto: kodikkuus, yhteisöllisyys

• Vihreyden – yliopisto: kolmas tehtävä, maailman muuttaminen: kestävä kehitys, maailman parantaminen

• Projektien arvomaailmat – yliopisto: pätkätyöt, jousta siirtyminen uusiin projekteihin.


Citius, amplius, vilius! Nopeammin, enemmän, halvemmalla.

Professoriliiton kevätseminaari 2013


Broilerituotannon eetos

• Elina Lappalainen: “Syötäväksi kasvatetut”. Jalostettu

Ross 508 broileri valmistuu teuraaksi 5 viikossa (ns.

tutkintotehokkuutta?) “broilerimaisteri”

• Munituskana elää vuoden, munii jopa 330 munaa ja sitten

silppuriin (ns. julkaisutehokkuutta?).

• Ilmentää hyvin nyky-yhteiskuntamme korkeinta arvoa,

tehokkuutta. Tehokkuus välinearvo nyt itseisarvo?

• Miksi pitää olla tehokas? Kilpailukykyisyys markkinoilla.

Eli Tuottaa toisiin toimijoihin verrattuna nopeammin,

enemmän ja halvemmalla. Max. voitto.

• Kilpailu on tehokkuuspakon moottori nyky-

yhteiskunnassa.


Numerojohtaminen

• “Tulosohjaus yliopistojen asiantuntijatyössä” Kirsi-Maria Kallio ja Tomi

J. Kallio. (Turun y. kauppakorkeakoulu). Teoksessa: Ståhle & Ainamo

(toim.): Innostava yliopisto. Kohti uudistavaa yliopistojohtamista.

(2012)

• New public management, liike-elämän käytäntöjä, jo vanhentuneita

käytäntöjä?

• Tavoitejohtaminen – latteampi versio: numerojohtaminen.

“Numerojohtamisessa ei ole niinkään väliä, mitä tuotetaan, vaan

tärkeintä on että tuotetaan paljon ja nopeasti”. (s. 62)

• Uhkaa asiantuntijatyön tärkeintä perustetta: motivaatiota.

• Kaksi kolmasosaa yliopistojen työntekijöistä koki tulosohjauksen

turhana eli merkityksettömän tai suorastaan haitallisena.

• “Voidaan todeta, ettei tulosohjausta ole nykyisellään onnistuttu

rakentamaan toimivaksi ohjausjärjestelmäksi suomalaisten

yliopistojen johtamiseen.”


Tieteen lahjataloudesta

markkinatalouteen

• Tieteessä vallinnut lahjatalous (vrt. Marcel Mauss).

Lahjoitetaan julkaisuja tiedeyhteisölle (ihmiskunnalle)

joka jää kiitollisuuden velkaan. Talkootyönä.

• Tilalle markkinatalousperiaate.

• Kova kilpailu ehkäisee yhteistyötä (viholliset,

kilpailijat)

• Tiedon omistaminen, liikesalaisuudet. Tutkijoiden

vaientamiset.

• Kilpailun sotatalous hierarkkinen johtaminen kuin

armeijassa, epädemokratia, vaientaminen.


Kilpailutalous huippu-urheiluna

• Suomesta kilpailutalous 1990-luvun alussa. (Alasuutari: Toinen

tasavalta, 1996) Kilpailuvaltio.

• Kilpailutalouden periaate kuin huippu-urheilussa: 1) seuloa

esiin parhaat, 2) keskittää heille varat ja valmennus 3) toivoa,

että kultamitaleita tulee.

• Matteus -efekti (Robert K. Merton). “Se jolla on, sille annetaan”.

Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät. Positiivinen

takaisinkytkentä, kumuloituminen.

• Elite model of knowledge creation, excellence,

huippuyksikköajattelu. eriarvoisuuden, hierarkioiden kasvu.

Eliitti ei puhu edes samaa kieltä kansan kanssa.

• Vrt. hyvinvointivaltio, tasaa eroja, negatiivinen takaisinkytkentä,

“termostaatti”. Peruskoulu?


Jalkapallo:

Top 20 Rankings February 2013

Rank Change Team Points

1 Spain 1590

2 Germany 1437

3 Argentina 1281

4 2 England 1160

5 1 Italy 1157

6 1 Colombia 1129

6 1 Portugal 1129

8 Netherlands 1108

9 1 Croatia 1059

http://en.wikipedia.org/wiki/Spain_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/Germany_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/Argentina_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/England_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/Italy_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/Colombia_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/Portugal_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/Netherlands_national_football_team

http://en.wikipedia.org/wiki/Croatia_national_football_team


Brand ranking (Interbrand)


Corporate reputation quotient (Fombrun & Harris Interactive)


Rahoitus 2 mrd e Suomen yliop. yht. 1.9 e


Punaisen kuningattaren periaate

• Status on niukka luonnonvara, positionaalinen tuote

(positional good). Suhteellinen sijoitus.

• Kilpavarustelu. Kun kaikki ponnistelevat täysillä

parantaakseen sijoitustaan ei sija parane helpolla.

Päinvastoin on ponnisteltava kaikin voimin pelkästään

asemansa säilyttääkseen.

• ”Täällä saat juosta kaikin voimin, jos haluat pysyä

paikoillasi. Ja jos haluat päästä eteenpäin toiseen

paikkaan, saat juosta kaksin verroin niin kovasti.” (Lewis

Carroll, Liisan seikkailut peilimaassa)

• Entä hyvinvointi, elämänlaatu, mielekkyys,

motivaatio, rauha luovalle ajattelulle?


Ellen Hazelkorn

• Professor Ellen Hazelkorn. Rankings and the

Reshaping of Higher Education. The Battle for

World-Class Excellence (2011).

• Hazelkorn johtaa korkeakoulupolitiikan tutkimusyksikköä

Dublin Institute of Technology’ssa.

• Yhä kasvava obsessio yliopistojen rankingeihin

eri puolilla maailmaa.Rankingit ovat ilmausta

maailmanlaajuisesta huippu-kamppailusta (battle

for excellence).

• Niillä määritellään yksittäisten yliopistojen status,

arvioidaan laatu ja suorituskyky sekä globaali

kilpailukykyisyys.


Reshaping of higher education

• Se mistä palkitaan ja mistä annetaan varoja sitä

toteutetaan. Uudet rahoitusmallit.

• Yliopistot tutkintotehtaiksi ja kv-artikkeleiden

tuotantolinjoiksi.

• Rekrytointi tuottavuuden perusteella (kultamunia

munivat hanhet)

• Opetus ja tutkimus eriytyvät toisistaan.

• Kaikki julkaisutoiminta mittareiden tunnistamaan

kansainväliseen muotoon, englanniksi. Mittarit

määräävät todellisuutta.

• Kotimaiset kielet, oman maan asioiden auttaminen,

kolmas tehtävä, tietokirjoittaminen – jäävät toissijaisiksi.


Luostarin hurskaustehokkuus?

• Olipa kerran maailma, jossa eri luostarit ja eri maat alkoivat

kilpailla hurskaudella. Hurskautta alettiin mitata tuotettujen

rukousten määrällä.

• Hurskausministeriö oli päättänyt sitoa luostarien rahoituksen

tuotettujen rukousten määrään. –Tulosohjausta tottakai.

• Apotit vaativat tarkkaan raportoitavaksi kuinka paljon rukouksia

oli päivittäin tuotettu. Hurskauden tunnusluvut? Benchmarking.

• Kansainvälinen kilpailu ja kilpavarustelu kävi kovemmaksi.

Apotit piiskasivat munkkeja/nunnia yhä kiivaampaan

tuotantoon. Tavoitteena maailmanluokan luostari.

• Kehitettiin entistä lyhyempiä rukouksia, joita ehtisi nopeammin

papattamaan.Rekrytoitiin erityisen nopeapuheisia noviiseja,

oikeita konekivääripuhujia.

• Muista tehtävistä tosin jouduttiin luopumaan ja burn-out kaatoi

munkkeja. Mutta se kannatti sillä Suomi nousi sijalle 157.

maailman hurskausrankingeissa!


Toiminnan tarkoittamattomat

seuraamukset

• Tulosjohtamisella ja ohjauksella pyritään lisäämään

tuotantomääriä, tehokkuutta, kansainvälisyyttä,

antamaan markkinainformaatiota opiskelijoille ja

rekrytoitaville työntekijöille.

• Näiden seuraamusten ohella voi olla tarkoittamattomia

seuraamuksia (unintented consequences, Merton

1936). Monimutkaisia systeemivaikutuksia ei havaita.

• Esim. Synnytetään julkaisutoimintaan hyvin korkeita

arvohierarkioita (yksi arvokasta, toinen lähes

arvotonta). Kotimainen julkaiseminen ja

tietokirjoittaminen voi arvottomana loppua.

• Suomen kieli tieteen kielenä ja vaativamman

ajattelun kielenä kuolee?


”Perverssit insentiivit”

• Perverssit insentiivit (perverse incentives),

vääristyneet kannustimet, eräs tapaus edellisiä.

• Kannustetaankin vahingossa johonkin muuhun

kuin mitä tarkoitettiin, jopa päinvastaiseen.

• Rottien hännistä tapporaha Hanoissa johti

rottien tuottoisaan tarhaukseen.

• Kiinassa paleontologit maksoivat talonpojille

palkkion fossiileista nämä murskasivat

kokonaiset luurangot ja myivät osina. (vrt.

Julkaisujen pilkkominen pieniin osiin)


Vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa


Simmel: vuorovaikutus

• Klassikkososiologi Georg Simmelille yhteiskunta

nimenomaan oli lähtökohtaisesti vuorovaikutusta

(Wechselwirkung).

• Jos Simmelin käyttämän sanan ”Wechselwirkung”

alkuosa ”Wechsel” otetaan kirjaimellisesti, niin kyse on

vaihdannasta.

• Simmelille yhteiskunta (Gesellschaft) jatkuvasti

muotoutuva prosessi = ”yhteiskunnallistuminen”

(Vergesellschaftung). Se on vuorovaikutussuhteiden,

vaihdannan syntyä, jatkumista, purkautumista;

verkostoitumista.

Yhteiskunta on olemassa vuorovaikutuksessa

= osaamisen, palvelujen vaihdossa?

Klassikkososiologi Georg Simmel:

Yhteiskunta on olemassa siellä

missä yksilöt (toimijat) ovat asettuneet

päämääriensä ja tarpeidensa ajamina

keskinäiseen vuorovaikutukseen.

(wechselwirkung = wechsel = exchange = vaihtosuhteisiin?)

Yhteiskunnallistuminen

• Simmelin mukaan osuvampaa puhua rakenteellisen ”yhteiskunnan” (Gesellschaft) sijaan prosessina ”yhteiskunnallistumisesta” (Vergesellschaftung). Se on vuorovaikutussuhteiden, vaihdannan syntyä, jatkumista, purkautumista = prosessi (suhteissa oloa).

• Kun tieteilijä konsultoi eri tahoja, hän kehittää kykyä ja asiantuntemusta konsultoida näitä tahoja. Oppii näiden tahojen kielen ja kulttuurin. Oppii ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi.

• Osaamiset, ikään kuin kielitaito, kehittyvät vuorovaikutuskumppanien mukaan. Esim. se joka on vuorovaikutuksessa venäläisten kanssa, oppii kielen ja kulttuurin, ajattelutavat. Kuuluu asiantuntijuuteen.


Tutkijan yhteiskunnallistuminen

• Kun tieteilijä konsultoi eri tahoja, ratkoo näiden ongelmia, hän

yhteiskunnallistuu niiden suhteen; hän kehittää kykyä ja

asiantuntemusta konsultoida näitä tahoja.

• Hän oppii näiden tahojen kielen ja kulttuurin, oppii ymmärtämään

ja tulemaan ymmärretyksi.

• Tieteilijä osaa siis puhua vuorovaikutuskumppanin ehdoilla, eikä

vain akateemisella jargonilla.

• Hänellä on myös luovuutta soveltaa teoreettista tietämystään

erilaisissa konkreettisissa tapauksissa ja tilanteissa (Mikään ei ole

niin käytännöllistä kuin hyvä teoria, Kurt Lewin)

• Osaaminen ja asiantuntemus ovat kuin kielitaito, joka kehittyy

vuorovaikutuskumppanien mukaan.

Erkki Karvonen Yliopiston kolmas tehtävä: todellisuuden tuotantoako? Kanava 1/2013.


Julkisuus lähtökohta 2: John Dewey

• Ihmisen toiminnalla toisiin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, jotka voivat olla ongelmallisia. (Esim. metelöiminen kerrostalossa yöllä)

• Syntyy tarve nostaa esiin nämä ongelmakohdat ja ryhtyä ratkomaan niitä yhdessä keskustellen (järkiperäisesti?)

• Tällaisia jostakin asiasta julkisesti keskustelevia ryhmiä Dewey kutsuu “julkisoksi” (Public vs. audience)

• Myös tieteessä “julkisoita”. Tiede osallisena yhteiskunnan ongelmakeskusteluissa. “Problem based learning”. Yleistajuista, suomenkielistä.


Public ja audience

• Sana ”public” (suom. ”julkiso”) tarkoittaa

filosofi John Deweyn mielessä joukkoa joka

on ryhtynyt neuvonpitoon jostakin yhteisestä

ongelmasta.

• Tiede voi olla yksi yhteiskunnalliseen

keskusteluun ja harkintaan osallistuva

taho.

• Rinnakkaistermi audience (yleisö) taas

viittaa vain passiiviseen katseluun tai

seuraamiseen.


julkiso

• Sana ”public” (suom. ”julkiso”) tarkoittaa filosofi John

Deweyn mielessä joukkoa joka on ryhtynyt neuvonpitoon

jostakin yhteisestä ongelmasta.

• Tiede voi olla yksi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja

harkintaan osallistuva taho. Rinnakkaistermi audience

(yleisö) taas viittaa vain passiiviseen katseluun tai

seuraamiseen.


Kolmas tehtävä viestintänä

• Vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa on helppo

ymmärtää viestinnäksi, keskusteluksi, dialogiksi

yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Yliopistojen pitäisi olla

osallisena yhteiskunnassa, kuunnella eri tahojen huolia ja

auttaa ratkaisemaan ongelmia, vaikuttaa yhteiskuntaan.

• Euroopan komissio on perustanut tieteen ja yhteiskunnan

vuorovaikutusta tukevan erityisohjelma ”Tiede

yhteiskunnassa” (Science in society). Myös

tiedeviestinnän paradigmana on nykyisin tieteen ja muun

yhteiskunnan vuoropuhelua ja keskusteluun antautumista

(Public engagement with science and technology, PEST).


Tiedeviestinnän toimenpideohjelma 2013

• Neuvottelukunnan mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista

tulevaisuudessa on laatia yhteiskunnallisen

vuorovaikutuksen laatu- ja palkitsemisjärjestelmä. Tutkijan

ansioitumisessa tietokirjoittamisella ja tietokulttuuritoiminnalla

tulee olla oma selkeä kannustinjärjestelmä.

• Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on yksi suomalaisten

yliopistojen ja tutkimuslaitosten päätehtävä, jota ei kuitenkaan

usein riittävästi arvosteta eikä osata arvioida osana

tutkimustoimintaa, painottaa tiedonjulkistamisen

neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Risto Nieminen.

• Erityisesti kotimaisilla kielillä.


Kiitos!

yliopisto ja yhteiskunta - kolmas tehtävä · 2013. 9. 2. · rankings and the reshaping of higher...

Documents