ylöjärven kaupunki kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen ... · ylöjärven kirkonseudun...

Ylöjärven kaupunki

Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys

18.1.2013 /YMP30281

jussmarg

Tekstiruutu

LIITE 14

jarvritv

Tekstiruutu

Liite 8

jarvritv

Tekstiruutu

jarvritv

Tekstiruutu

jarvritv

Tekstiruutu

Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 1

ESIPUHE

Tämä selvitys on tehty Sitossa Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta. Tehtävänä oli täydentää vuonna 2011 tehtyä melu- ja tärinäselvitystä Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutosalueelle. Tehdyssä selvityksessä tutkittiin alueen soveltuvuut-ta asuinkäyttöön sekä annettiin melu- ja tärinälaskentoihin perustuvat suositukset tar-vittaville jatkotoimenpiteille. Nyt tehdyssä päivityksessä vuoden 2011 selvitystä on täydennetty selvittämällä melutasot raideliikenteen nopeusrajoitusten mukaisilla no-peuksilla sekä alueella loppuvuonna 2012 tehdyin tärinämittauksin. Mittaustuloksia on hyödynnetty tässä raportissa esitetyssä tärinän riskialueiden kartoituksessa. Lisäksi tehdyt tärinämittaukset tuloksineen on raportoitu erillisessä raportissa Liikennetä-rinämittaus, Ylöjärven kirkonseudun osayleiskaava, päivätty 17.1.2013.

Työhön osallistuivat:

Anne Määttä Sito Oy Siru Parviainen Sito Oy

Espoossa tammikuussa 2013


SISÄLTÖ

1 TAUSTATIEDOT ______________________________________________________ 3

2 LÄHTÖTIEDOT _______________________________________________________ 3

2.1 Liikennetiedot 3 2.2 Maastomalli 4 2.3 Pohjasuhdetiedot 4

3 MENETELMÄT _______________________________________________________ 5

3.1 Melun ohjearvot 5 3.2 Melulaskenta 5 3.3 Tärinän suositusarvot 6 3.4 Laskennallinen arvio tärinän leviämisestä ja täydennyksenä alueella tehdyt tärinämittaukset 6

4 MELUSELVITYKSEN TULOKSET ________________________________________ 7

5 TÄRINÄSELVITYKSEN TULOKSET _____________________________________ 10

6 JOHTOPÄÄTÖKSET _________________________________________________ 11

LIITTEET

1 Meluvyöhykekartat

2 Maaperäkartta ja kaavamuutosmerkinnät


1 TAUSTATIEDOT

Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksessa suunnitellaan uusia asuinaluei-ta nykyisen asutuksen pohjoispuolelle. Samalla alueelle tulee uusia teitä. Työssä tehdyssä melu- ja tärinäselvityksessä tutkittiin alueen soveltuvuutta asuinkäyttöön ja selvitettiin, aiheuttavatko eri liikennemuodot rajoituksia maankäytölle. Alueen liiken-teestä otettiin huomioon Tampere–Seinäjoki-radan ja Viljakkalantien nykyinen liiken-ne sekä kaava-alueelle suunnitellun Siltatien liikenne vuonna 2030. Kuvassa 1 on punaisella esitetty suunniteltujen uusien asuinalueiden sijainti.

Kuva 1. Uusien asuinalueiden kaavan mukainen sijainti.

2 LÄHTÖTIEDOT

2.1 Liikennetiedot

Meluselvityksessä on huomioitu sekä tie- että raideliikenne. Kaavamuutosalue rajoit-tuu idässä Viljakkalantiehen ja lännessä Tampere–Seinäjoki-rataan. Suunnitelmassa aluetta halkoo uusi Siltatie. Tärinän leviämisen arvioinnissa on huomioitu alueen rai-deliikenne.

Taulukossa 1 on esitetty selvityksessä huomioitujen teiden liikennemäärät. Viljakka-lantien osalta on käytetty nykyistä liikennemäärää ja Siltatien osalta vuoden 2030 lii-kennemäärää. Uudella Siltatiellä raskaan liikenteen osuus on hyvin pieni, vain satun-naisia läpiajoja.


Taulukko 1. Tieliikennemäärät, Viljakkalantie vuonna 2011 ja Siltatie vuonna 2030.

Taulukossa 2 on esitetty raideliikenteen määrät, junatyypit, nopeudet, pituudet ja pai-not nykytilanteessa. Lukumäärien kohdalla ensimmäinen luku kertoo junien määrän pohjoiseen päin ja toinen etelään päin. Laskennallinen tärinän leviämisarvio on tehty kahden määräävimmän junan perusteella käyttäen niiden nopeusrajoituksen mukai-sia nopeuksia. Laskennassa huomioituja junia ovat pikajuna (yö) ja kelajuna, joiden nopeusrajoitukset ovat 200 km/h ja 120 km/h.

Taulukko 2. Raideliikennemäärät vuonna 2011.

2.2 Maastomalli

Maastomalli on laadittu perustuen Ylöjärven kaupungin digitaaliseen pohjakartta-aineistoon. Siltatie on sijoitettu osayleiskaavamuutoksen mukaisesti.

2.3 Pohjasuhdetiedot

Radan pohjasuhteet

Selvitysalueen radan pohjasuhdetiedot on saatu Tampere-Seinäjoki, nopeuden nos-to, rakentamissuunnitelman suunnitelmaselostuksesta (päivätty 12.08.2004). Siinä esitetyn mukaan rata selvitysalueella (tiedot väliltä km 202+880 – 203+060) kulkee silttipehmeikön läpi. Tutkittavalla alueella maanpinta on noin tasolla +139…+141. Penger ulottuu 5…7 metriä alkuperäisen maanpinnan yläpuolelle. Luonnollinen pe-rusmaa on kerroksittain silttiä ja savea. Kerros alkaa tasolta +133…+134 ja ulottuu syvimmillään kilometrivälillä 202+920…203+100 5…7 metrin syvyyteen. Tehtyjen sii-pikairausten mukaan penkereen juuressa perusmaan suljettu leikkauslujuus on alim-millaan savikerroksissa noin 20kN/m2 ja muualla vähintään 40 kN/m2. Tämän ker-roksen alapuolella on kantava moreeni tasolla +126…+129. Pohjasuhteet radan ulkopuolella Suunnittelualueelta on saatavilla kaksi rakennettavuusselvitystä; Mikkosen kaava-alueen rakennettavuusselvitys (Geotesti Ky, päivätty 26.10.1990) ja Haavisto-Korte alueen rakennettavuusselvitys (Geopalvelu Oy, päivätty 15.11.2004). Selvitykset keskittyvät suunnittelualueen eteläisen osan pohjasuhdetietoihin. Eteläinen alue on hienorakeisesta maarakenteesta koostuvaa vanhaa peltoa, noin tasossa + 130 met-riä sekä karkeampaa, moreenimaasta sekä kallioaineksesta muodostuvia kumpareita noin tasossa + 140 metriä. Peltoalueilla on 3…7 metrin paksuinen erittäin löyhä ko-heesiomaakerros (siltti tai laiha savi), kumpareisilla (metsäisillä) jaksoilla puolestaan 0,7…4 metrin löyhä koheesiomaakerros, jonka alla on kalliota tai moreenia.

Tärinätarkastelua varten asuinkäyttöön kaavoitettavat alueet on numeroitu ja jaoteltu maaperän mukaan. Eteläisimmät alueet, joilta pohjasuhdetietoja on saatavilla, on numeroitu alueiksi I – VI. Pohjasuhdetiedot kattavat myös osan aluetta IX.

Alueen pohjoisimmilta, radan läheisyydessä sijaitsevilta kaava-alueilta (numeroitu VII,

Katuosuus Nopeus Raskas-% Päiväajan KVL Päiväliikenne YöliikenneKevyt Raskas Kevyt Raskas

Viljakkalantie 60 5,0 0,9 1700 97 5 18 1Siltatie, länsipää 60 0,0 0,9 922 55 0 10 0Siltatie, itäpää 60 0,0 0,9 4842 291 0 54 0

Päivä Yö YhteensäPendolino 159 317 160 200 4+5 0+1 4+6IC 18+398 82+750 160 200 5+5 0+0 5+5Pikajuna 18+398 82+750 120 200 0+0 5+3 5+3Normaali tavarajuna 19+706 84+2000 80 120 1+2 2+4 3+6TK-juna 18+707 82+1600 100 120 2+0 2+2 4+2Kelajuna 38+687 168+3600 80 120 1+1 1+1 2+2

Junatyyppi Pituus (metriä) Paino (tonnia) Todellinen nopeus

LukumääräNopeus- rajoitus


VIII ja osa alueesta IX) ei ole maaperäkartan lisäksi saatavilla muita pohjasuhdetieto-ja. Maaperäkartta esittää pintamaan lajin noin 2 metrin syvyyteen saakka. Maaperä-kartan mukaan alueiden VII ja VIII maaperä koostuu kalliokumpareista, joiden välissä on moreenimuodostumaa sekä paikoitellen turvekerrostumia. Alueen IX maalaji on pääosin moreenia. Alueiden numerointi on esitetty liitteen 2 maaperäkartalla.

3 MENETELMÄT

3.1 Melun ohjearvot

Melutason ohjearvoina, joihin melulaskentatuloksia verrataan, on käytetty valtioneu-voston päätöksen 993/92 mukaisia melun ohjearvoja. Ne on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvot on tarkoitettu käytettäviksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa.

Taulukossa 3 on esitetty melun ohjearvot ulko- ja sisätiloissa erilaisilla alueilla. Tässä selvityksessä käsitellään kokonaan uusia asuinalueita, joten yöajan ohjearvona käy-tetään 45 dB.

Taulukko 3. Melun ohjearvot.

Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalentti-taso), LAeq, enintään

Päivällä klo 7-22

Yöllä klo 22-7

Ulkona

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taa-jamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet

55 dB 45 - 50 dB1) 2)

Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalu-eet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luon-nonsuojelualueet

45 dB 40 dB3)

Sisällä

Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dB

Opetus- ja kokoontumistilat 35 dB -

Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -

1Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 dB.

2Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luon-non havainnointiin yöllä.

3.2 Melulaskenta

Suunnittelualueen melutasot selvitettiin laskennallisesti SoundPlan 7.0 -melulasken-taohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettävään yhteispohjoismai-seen tie- ja raideliikenteen melulaskentamalliin (Nordic Prediction Method 1996). Ky-seinen laskentamalli on ympäristöministeriön suositusten mukainen. Laskentamallin tarkkuus on tyypillisesti noin ± 2 dB.

Melulaskenta perustuu melulähteen aiheuttamiin lähtömelutasoihin ja äänen leviämi-seen maastossa maastomallin pohjalta. Melulaskennat antavat tulokset keski-äänitasoina, jolloin niitä voi verrata suoraan Valtioneuvoston antamiin melun ohjear-voihin. Laskentamallien käyttö mahdollistaa myös erilaisten vaihtoehtojen ja ennuste-tilanteiden vertailun, sekä mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusten sel-vittämisen.


Melulaskennassa on huomioitu maaston muotojen lisäksi nykyiset rakennukset ja ra-kenteet. Vesialueet on mallinnettu akustisesti kovina pintoina.

Melutasot on laskettu päivällä ja yöllä kahdessa tilanteessa, raideliikenteen nykyisen tilanteen mukaisilla nopeuksilla sekä nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Tule-vaisuudessa junien nopeuksia on tarkoitus nostaa lähemmäs nopeusrajoitusta. Juni-en määrät sekä tieliikenteen määrät ja nopeudet ovat muuttumattomat molemmissa tilanteissa.

3.3 Tärinän suositusarvot

Liikennetärinän värähtelyluokituksen suosituksena käytetään VTT:n Tiedotteen 2278 (Asko Talja, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, 2004) mukaista luokitusta. Värähtelyluokituksessa käytettävä tunnusluku vastaa asuintiloissa esiinty-vän värähtelyn tilastollista maksimiarvoa viikon pituisella tarkastelujaksolla. Suositus koskee sekä yö- että päiväaikaa.

Taulukko 4. Suositus asuinrakennusten värähtelyluokituksesta (NS 8176, 1999)

Värähtely- luokka

Kuvaus värähtelyolosuhteista VW,95 (mm/s)

A Hyvät asuinolosuhteet.

Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä.

≤ 0,10

B Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet.

Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä.

≤ 0,15

C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnit-telussa.

Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä.

≤ 0,30

D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla.

Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä.

≤ 0,60

Yllä olevaa taulukkoa ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liik-keessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostokeskukset, tavaratalot, liikuntatilat).

3.4 Laskennallinen arvio tärinän leviämisestä ja täydennyksenä alueella teh-dyt tärinämittaukset

Tärinän leviämisen arvioinnissa on huomioitu alueen raideliikenne ja siksi tarkastelu tärinän leviämisen osalta rajoittuu radan viereisiin alueisiin. Kaavamuutosalueen tiet sekä teiden läheisyyteen suunniteltavat asuinalueet sijoittuvat pääosin karkeammalle maaperälle, joten on hyvin epätodennäköistä että tieliikenne aiheuttaisi alueella tä-rinävaikutuksia. Kokemustiedon mukaan tieliikenteen aiheuttamat tärinävaikutukset rajoittuvat pääosin tiellä olevien hidasteiden tai vastaavanlaisien epäjatkuvuuskohtien aiheuttamiksi. Hidasteettomat ja kuopattomat karkeammalle maalajille perustetut tiet aiheuttavat harvoin tärinähaittaa.

Vuoden 2011 selvityksessä osayleiskaavan asuinalueiden soveltuvuutta asuinkäyt-töön selvitettiin karttatarkasteluun sekä tärinän laskennalliseen leviämisen arviointiin perustuvan. Tuolloin suunnittelualueen ja radan maaperä- ja pohjasuhdetietoihin se-kä alueella kulkevan junakaluston painon, tyypin ja nopeuden huomioivien laskento-jen perusteella arvioitiin mille etäisyydelle radasta asuinrakentamista voidaan sijoittaa (tarvittavat suoja-alueet). Tärinän leviämistarkastelu on tehtiin VTT:n ”Suositus liiken-netärinän arvioimiseksi maankäytön suunnitteluohjeessa” esitetyn arviointitason 2 mukaisesti.


Loppuvuodesta 2012 melu- ja tärinäselvityksen päivityksen yhteydessä tehtiin alueel-la tärinämittauksia. Näiden mittausten tulosten perusteella on tässä raportissa arvioi-tuja tärinän riskietäisyyksiä (tarvittavat suoja-alueet) tarkennettu. Tärinämittaukset sekä niiden tulokset on raportoitu erillisessä raportissa Liikennetärinämittaus, Ylöjär-ven kirkonseudun osayleiskaava, päivätty 17.1.2013.

4 MELUSELVITYKSEN TULOKSET

Tässä luvussa on esitetty melulaskentojen tulokset kaavamuutoksen uusilla asuin-alueilla päivällä ja yöllä. Kuvissa 2 ja 4 on esitetty meluvyöhykkeet raideliikenteen to-dellisilla nopeuksilla. Kuvissa 3 ja 5 on esitetty meluvyöhykkeet raideliikenteen nope-usrajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Meluvyöhykkeet on myös esitetty myös liitteessä 1 A3 kokoisilla kartoilla.

Kuva 2. Melutasot päivällä (raideliikenteen todelliset nopeudet).


Kuva 3. Melutasot päivällä (raideliikenne nopeusrajoitusten mukaan).

Päivällä melutasojen ohjearvo 55 dB ylittyy rataa lähimmillä asuinkäyttöön suunnitel-luilla alueilla molemmissa tilanteissa. Niillä alueilla, jotka ovat ainoastaan tieliikenne-melun vaikutusalueella, ohjearvo ei ylity. Kuvissa PY-merkinnällä varustetulle alueelle on tarkoitus sijoittaa koulu. Tälläkin alueella sovelletaan ohjearvoa 55 dB päivällä, jo-ka alittuu koko alueella nykyisillä raideliikenteen nopeuksilla, mutta ylittyy alueen itä-reunassa raideliikenteen nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Meluselvitysalu-een pohjoispuolella kaavamuutoksessa on alueita merkitty virkistysalueiksi. Nämä si-joittuvat taajamien välittömään läheisyyteen, eli sovelletaan ohjearvoa 55 dB päivällä. Liikennemäärät eivät muutu tiellä tai radalla pohjoiseen mentäessä, eli meluvyöhyk-keet ovat vastaavan levyiset kuin asuinalueiden kohdalla. Viljakkalantien yli 55 dB meluvyöhyke päivällä ei ulotu liikennealueen ulkopuolelle. Raideliikenteen yli 55 dB meluvyöhyke päivällä ulottuu noin 100–150 metrin etäisyydelle radasta nykyisillä rai-deliikenteen nopeuksilla. Nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla raideliikenteen yli 55 dB meluvyöhyke ulottuu noin 200–300 metrin etäisyydelle radasta.


Kuva 4. Melutasot yöllä (raideliikenteen todelliset nopeudet).

Kuva 5. Melutasot yöllä (raideliikenne nopeusrajoitusten mukaan).

Yöaikaan melutasojen ohjearvo 45 dB ylittyy useilla suunnitelluilla asuinalueilla. Tie-liikennemelu ei aiheuta nytkään ongelmaa, sillä liikennemäärät ovat sen verran pie-net, että yli 45 dB vyöhyke ylittyy ainoastaan hyvin kapealla kaistaleella asuinalueilla, mikä ei vaadi erityisiä toimenpiteitä.

Raideliikennemelun osalta tilanne on päinvastainen, meluvyöhykkeet ovat laajemmat yöllä kuin päivällä. Tämä johtuu siitä, että yöaikaan suuri osa liikenteestä on tavaralii-kennettä, joka aiheuttaa suuremmat lähtömelutasot kuin henkilöliikenteen junat. Tä-


män seurauksena ohjearvon 45 dB ylittävä meluvyöhyke ulottuu nykyisillä nopeuksilla puoleen väliin kaavamuutosaluetta, noin 800–900 metrin etäisyydelle radasta. Nope-usrajoitusten mukaisilla nopeuksilla yöajan ohjearvo ylittyy lähes koko kaavamuutos-alueella. Tämä on kuitenkin tilanne ilman minkäänlaista rakentamista tai meluntorjun-taa.

Rataa lähimmät alueet on määritetty kerrostalorakentamiseen, ja rakennukset hyvin sijoittamalla tilannetta saadaan mahdollisesti parannettua ja melualueita supistettua. Parhaassa tapauksessa rataa lähimmäksi sijoitetut rakennukset torjuvat osaltaan me-lua ja suojaavat kauempana radasta olevia asuinrakennuksia ja piha-alueita. Sijoitet-taessa kerrostaloja ohjearvot ylittävälle alueelle, tulee varmistaa etteivät asuntojen si-sämelutasot ylity. Tämä selvitetään laskemalla kerrostalojen julkisivuihin kohdistuvat melutasot sekä määrittämällä julkisivun äänitasoero (sisämelun ja julkisivumelun ero-tus). Äänitasoeron avulla voidaan rakentamisesta varten mitoittaa julkisivun ää-neneristävyyden vaatimus. Koulun alueella ei sovelleta yöajan ohjearvoa, koska toi-mintaa on vain päiväsaikaan.

Virkistysalueilla sovelletaan ohjearvoa 50 dB yöaikaan. Viljakkalantien osalta vyöhyke ulottuu noin 20 metrin etäisyydelle tiestä. Raideliikenteen yli 50 dB vyöhyke ulottuu noin 400–450 metrin etäisyydelle radasta nykyisillä nopeuksilla ja noin 800 metrin etäisyydelle nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla.

5 TÄRINÄSELVITYKSEN TULOKSET

Kaavamuutosalue on laskennallisen tärinänleviämisarvioinnin tulosten esittämistä varten jaettu sekä numeroitu sen maaperän mukaan. Alueiden numerointi on esitetty liitteen 2 maaperäkartalla.

Leviämislaskentojen sekä alueella loppuvuonna 2012 tehtyjen tärinämittausten pe-rusteella on arvioitu värähtelyluokan C, ”Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa”, vaatima minimietäisyys radasta. Laskennoissa on arvioitu kahden tä-rinää todennäköisimmin aiheuttavan junatyypin vaikutukset nk. tyypilliseen rakennuk-seen. Laskennoissa junien nopeudet ovat nopeusrajoitusten mukaiset. Tärinämitta-uksien aikaisten ohiajojen junakalusto vastaa laskennoissa käytettyä kalustoa.

Laskennoissa tyypillinen rakennus vastaa yksikerroksista omakotitalo- ja rivitalora-kennusta. Kaavassa alueelle suunniteluilla kerrostaloilla suositusarvon etäisyys ra-dasta on tyypilliseen rakennukseen verrattuna pienempi.

Taulukko 5. Asuinrakennusten suoja-etäisyys radasta

Alue Maaperä Junatyyppi Laskennallinen suojaetäisyys

radasta (m)

Mittauksiin pe-rustuva suoja-etäisyys radas-

ta (m)

I Välimaalaji (mo-reeni/kallio)

Yö-pikajuna 30 30 Kelajuna 70

II Koheesiomaa (sav-inen siltti/savi)


III Koheesiomaa (sav-inen siltti/savi)


IV Koheesiomaa (sav-inen siltti/savi)


V Koheesiomaa (sav-inen siltti/savi)


VI Koheesiomaa (sav-inen siltti/savi)



VII Välimaalaji (mo-reeni/kallio


VIII Välimaalaji (mo-reeni/kallio


IX Välimaalaji (mo-reeni/kallio


Laskennat tuottavat niissä käytettävän varmuusmarginaalin ja laskennoissa tehtyjen oletuksien vuoksi mittaustulosten perusteella määritettyjä paikoin huomattavasti suu-remmat suojaetäisyydet.

Rakennettaessa asuinrakennuksia määritettyjä suojaetäisyyksiä lähemmäksi rataa suositellaan tehtäväksi uusintamittauksia ja värähtelyselvitys. Värähtelyselvityksessä rakennuksen rungon ja lattian resonanssitarkastelu tehdään mittaustulosten sekä ra-kennusten riittävän tarkkojen suunnitelmatietojen (tiedossa esim. lattiatyppi, jännevä-li, ominaistaajuus) avulla.

Jatkosuunnittelun lähtökohtina suositellaan käytettävän tehtyihin tärinämittauksiin pe-rustuvia minimietäisyyksiä. Alueella tehdyt tärinämittaukset on raportoitu erillisessä raportissa Liikennetärinämittaus, Ylöjärven kirkonseudun osayleiskaava, päivätty 17.1.2013.

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Meluselvityksessä mallinnetuilla teillä liikennemäärät ovat melko pienet ja raskaan lii-kenteen osuus vähäinen. Näin tieliikennemelu ei aiheuta estettä rakentamiseen tai vaadi meluntorjuntaa.

Raideliikennemelun osalta ohjearvot ylittyvät sekä päivällä että yöllä, yöaikaan selke-ästi laajemmalla alueella johtuen liikenteen jakaumasta ja tiukemmasta ohjearvosta. Meluvyöhykkeitä voidaan kuitenkin pienentää rakennusten hyvällä sijoittamisella tar-kemman suunnittelun yhteydessä ja, mikäli tarvetta, erillisellä meluntorjunnalla. Aivan lähellä rataa on mahdollista, että melutasot jäävät suunnitelmaratkaisuista huolimatta korkeiksi. Esimerkiksi suunnittelualueen eteläpuolella nykyiset matalahkot rakennuk-set eivät juuri supista 45 ja 50 dB meluvyöhykkeitä. Noin 100–150 metrin vyöhykkeel-lä radasta ohjearvot todennäköisesti ylittyvät yöllä, vaikka rakennukset olisikin sijoitet-tu suojaamaan hyvin piha-alueita. Näissä tapauksissa tulisi rakentaa erillinen melun-torjunta.

Kaavassa suunnitellut alueet voidaan osoittaa asumiskäyttöön, mutta näiden osalta on annettava määräys riittävästä meluntorjunnasta. Meluntorjunnan sijainti ja korkeus tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaikkien suunnitelmaratkaisujen tehokkuus tulisi selvittää melumallinnuksella.

Tärinän leviämisen arvioinnissa on suositusarvona käytetty uusille asuinalueille tar-koitettua värähtelyluokkaa C. Jatkosuunnittelun lähtökohtana suositellaan käytettävän alueella tehtyihin tärinämittauksiin perustuvia minimietäisyyksiä.

Koheesiomaalla sijaitseville kaava-alueille suojaetäisyydeksi on mittausten perusteel-la määritetty 50 metriä radasta. Lisäksi näille alueille suositellaan rakentamisen yh-teydessä tehtäväksi pehmeän pintamaan poistoa. Kovemmalla maaperällä (moree-ni/kallio) suojaetäisyytenä voidaan käyttää 30 metriä radasta.

Rakennettaessa asuinrakennuksia määritettyjä suojaetäisyyksiä lähemmäksi rataa suositellaan tehtäväksi uusintamittauksia ja värähtelyselvitys. Värähtelyselvityksessä rakennuksen rungon ja lattian resonanssitarkastelu tehdään mittaustulosten sekä ra-kennusten riittävän tarkkojen suunnitelmatietojen (tiedossa esim. lattiatyppi, jännevä-li, ominaistaajuus) avulla.

AK

AK

AK

AK

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AO

AO

AK

AK

C

PY

KeskiäänitasoLAeq

dB<= 45

45 < <= 5050 < <= 5555 < <= 6060 < <= 6565 <

1:720000 70 140 210 280

m

Ylöjärjen Kirkonseu-dun osayleiskaavanmeluselvitys


MelutasotPäivällä klo 7-22

Liikennemäärät:Rata 2011Viljakkalantie 2011Siltatie 2030

Ei meluntorjuntaa

29.8.2011/SP

AK

AK

AK

AK

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AO

AO

AK

AK

C

PY

KeskiäänitasoLAeq

dB<= 45

45 < <= 5050 < <= 5555 < <= 6060 < <= 6565 <

1:720000 70 140 210 280

m



MelutasotPäivällä klo 7-22

Liikennemäärät:Viljakkalantie 2011Siltatie 2030Rata 2011

Raideliikenteennopeudet:henkilöliikenne200 km/h, tavara-liikenne 120 km/h

Ei meluntorjuntaa

4.12.2012/SP

AK

AK

AK

AK

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AO

AO

AK

AK

C

PY

KeskiäänitasoLAeq

dB<= 45

45 < <= 5050 < <= 5555 < <= 6060 < <= 6565 <

1:720000 70 140 210 280

m



MelutasotYöllä klo 22-7

Liikennemäärät:Rata 2011Viljakkalantie 2011Siltatie 2030

Ei meluntorjuntaa

29.8.2011/SP

AK

AK

AK

AK

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AP

AO

AO

AK

AK

C

PY

KeskiäänitasoLAeq

dB<= 45

45 < <= 5050 < <= 5555 < <= 6060 < <= 6565 <

1:720000 70 140 210 280

m



MelutasotYöllä klo 22-7

Liikennemäärät:Viljakkalantie 2011Siltatie 2030Rata 2011

Raideliikenteennopeudet:henkilöliikenne200 km/h, tavara-liikenne 120 km/h

Ei meluntorjuntaa

4.12.2012/SP

AK

AK

AK

AK

AP

AP

AP

APAP

AP

AP

AO

AO

AK

AK

C

PY

I

II III

IV

VVI

VII

VIII

IX

|

Kaavamuutoksen asuinalueetKallioMoreeni; MoreenimuodostumaHienoainesmoreeniSoraHiekkaKarkea hietaHieno hietaHiesuSaviRahkaturveSaraturveLiejuTurvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi

Ylöjärven kirkonseudun osayleis-kaavan melu- ja tärinäselvitysMaaperäkartta ja kaavamuutoksen asuin- ja opetuskäyttöön tarkoitetut alueet

29.8.2011

ylöjärven kaupunki kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen ... · ylöjärven kirkonseudun...

Documents