YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINENVALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019Hallituksen jaosto 17.12.2014 § 12, päivitysten hyväksyminen vuodelle 2015Hallituksen jaosto 17.12.2015 § 29, päivitysten hyväksyminen vuodelle 2016

YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS

VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA: TOIMIALOJEN YLEISET JA YHTEISET PERIAAT-TEET

Sisältö 1

Luettelo valvontasuunnitteluun sisältyvistä osasuunnitelmista

1 Tarkastussuunnitelmat ja valvonnan painopisteet on esitetty toimialakohtaisissa valvontasuunni-telmissa. Tarkastusten määrittely on esitetty Liitteessä 1.2 Näytteenotto-, projekti- ja hankesuunnitelmat on esitetty toimialakohtaisissa valvontasuunnitel-missa3 Koulutussuunnitelma on esitetty kohdissa 2.3 ja 3.3.24 Häiriötilannesuunnitelma on esitetty kohdassa 4.1 ja sisällysluettelo Liite 25 Viestintäsuunnitelma on esitetty kohdassa 4.2 ja sisällysluettelo Liite 3

TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT 2015–2019, JA KYSEISEN TOIMIALANVALVONNAN ERITYISPIIRTEET

Sisältö 37

Elintarvikevalvontasuunnitelma 40Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 57Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma 70Tupakka- ja lääkelain valvontasuunnitelma 75Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja eläinlääkäripalvelujenjärjestämissuunnitelma 81

1

SISÄLTÖ

VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA: TOIMIALOJEN YLEISET JA YHTEISETPERIAATTEET .................................................................................................................................... 21 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA ............................................ 2

1.1 Valvontasuunnitelman rajaus .................................................................................................. 21.2 Valvontaohjelmat ja – suunnitelmat, säädösperusta ................................................................ 3

1.2.1 Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmat, toimialan viranomaiset ja viranomaisohjaus .. 31.2.2 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ............................................................................. 4

2 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS .................................................................................................. 52.1 Toimintaympäristö ................................................................................................................... 52.2 Henkilöstö ja voimavarat ......................................................................................................... 6

2.2.1 Terveydensuojelu ................................................................................................................. 72.2.2 Eläinlääkintähuolto ................................................................................................................ 82.2.3 Resurssien käyttö ................................................................................................................. 9

2.3 Koulutussuunnitelma, pätevyyden varmistamisen ja ylläpidon periaatteet ............................. 102.4 Toimivallan delegointi viranhaltijoille...................................................................................... 11

3 VALVONTA ................................................................................................................................. 113.1 Valvonnan tavoitteet .............................................................................................................. 113.2 Tarkastukset, riskinarviointi, tiheys ja käytettävä aika ............................................................ 123.3 Tarkastuskertomus................................................................................................................ 143.4 Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman valtakunnalliset painopisteet 2015 –2019 sekä valvontaprojektit ja hankkeet ......................................................................................... 16

3.4.1 Ohjelmakauden teema ........................................................................................................ 163.4.2 Valtakunnalliset, aluehallintoviraston tai ympäristöterveyskeskuksen sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelliset valvontaprojektit ja hankkeet......................................................................... 17

3.5 Ympäristöterveyskeskuksen omat painopistealueet .............................................................. 173.5.1 Ympäristöterveyskeskuksen terveydensuojelun laatujärjestelmä ........................................ 173.5.2 Varautuminen ja valmiussuunnittelu.................................................................................... 173.5.3 Sidosryhmäkoulutus ........................................................................................................... 183.5.4 Kuntamuutosten aiheuttamat muutokset ............................................................................. 18

3.6 Valvonnan maksullisuus ........................................................................................................ 183.7 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen, laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat ..................... 193.8 Kohde- ja valvontatietojärjestelmät ........................................................................................ 19

4 VALMIUSSUUNNITTELU, HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMAT JA VIESTINTÄSUUNNITELMA 204.1 Valmiussuunnittelu ja häiriötilannesuunnitelmat .................................................................... 204.2 Viestintäsuunnitelma ............................................................................................................. 20

5 VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITTELY JA YLLÄPITO ........................................................ 215.1 Päivitys ................................................................................................................................. 215.2 Hyväksyminen ....................................................................................................................... 215.3 Toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien vuosiraportointi ................................................... 215.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja raportointi..................................... 22

LIITE 1 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY ......................................................................................... 28LIITE 2 HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELO ................................................... 31LIITE 3 VIESTINTÄSUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELO ............................................................ 31

Yleinen osa

2

VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA: TOIMIALOJEN YLEISET JAYHTEISET PERIAATTEET

1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA

1.1 Valvontasuunnitelman rajaus

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksessa on laadittuympäristöterveydenhuollon lakialat kattava valvontasuunnitelma vuosille 2015–2019.Valvontasuunnitelmassa käsitellään ympäristöterveyskeskuksen toimialueen elintarvi-ke-, kuluttajaturvallisuus-, tupakkalainsäädännön ja terveydensuojelulain mukaista val-vontaa sekä nikotiinivalmisteiden myyntiä. Valvontasuunnitelmassa käsitellään myöseläinlääkintähuoltoa koskevat valvontasuunnitelmat painopistealueineen. Kunnallisillavalvontayksiköillä ei ole velvoitetta laatia valvontasuunnitelmaa lääkelain mukaista niko-tiinivalmisteiden myynnin valvontaa varten. Ympäristöterveyskeskus on kuitenkin liittä-nyt nikotiinivalmisteiden myynnin valvontasuunnitelman osaksi tupakkalain mukaistavalvontasuunnitelmaa. Säteilylain mukainen solariumlaitteiden valvonta ja ympäristön-suojelulain mukainen otsoni- ja f-kaasuasetusten mukainen valvonta toteutetaan ympä-ristöterveydenhuollon muiden lakialojen valvonnan yhteydessä.

Suunnitelmassa on otettu huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnalli-nen valvontaohjelma vuosille 2015–2019, valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimi-alakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyt-tämä sisältö.

Valvontasuunnitelma on laadittu siten, että toimialojen yleiset, kaikille yhteiset asiat onkoottu yhteiseen osaan. Yhteisen osan lisäksi valvontasuunnitelmassa on esitetty ter-veydensuojelun ja eläinlääkinnän toimialakohtaiset suunnitelmat lakialoittain ja ominaosinaan. Valtakunnallisen valvontaohjelman linjauksen mukaisesti toimialakohtaisetvalvontasuunnitelmat on laadittu todellisen valvontatarpeen mukaisesti, jolloin valvon-nan toteumaraportit kertovat, miten hyvin valvonnan kokonaistarve ja toimialakohtaisettavoitteet on saavutettu. Lisäksi toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa esitetäänriskinarviointiin perustuva osa ympäristöterveydenhuollon valvonnasta.

Valvontasuunnitelmaan sisältyy toimialoittain säännöllisen ja suunnitelmallisen valvon-nan lisäksi arvio muista valvontayksikön vastuulla olevista tehtävistä kuten: Ennaltasuunnittelemattomat valvontatapaukset, asiakkaiden yhteydenotot ja niihin liittyvät selvi-tykset, ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, henkilökunnan kou-lutus sekä häiriötilannetoiminta, joista esimerkkinä epidemiaselvitykset. Nämä tehtävätovat suurelta osin ympäristöterveydenhuollon ennaltaehkäisevää työtä ja niiden hoita-miseen on tärkeää varata riittävät henkilöresurssit ja työaika. Myös valvontatyöhön liit-tyvä matkoihin käytetty aika huomioidaan tarkasteltaessa kokonaistyöpanosta, vaikkasitä ei lasketa kuuluvaksi tarkastukseen käytettävään aikaan. Lisäksi esimerkiksi elin-tarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta ei kuulu säännöllisen valvonnan piiriin,mutta tällaista toimintaa valvotaan tarvittaessa. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006)mukaan elintarvikevalvonnan toimialakohtaisesta valvontaohjelmasta tulee käydä ilmi,mitkä ohjelman kohdat ovat lakisääteisiä ja mitkä ohjeellisia.

Yleinen osa

3

1.2 Valvontaohjelmat ja – suunnitelmat, säädösperusta

1.2.1 Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmat, toimialan viranomaiset ja vi-ranomaisohjaus

Laatimiensa valvontaohjelmien avulla keskusviranomaiset ohjaavat ja sovittavat yhteenympäristöterveydenhuollon lakien mukaista toimeenpanoa. Ympäristöterveydenhuollonyhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman, toimialakohtaisten valtakunnallisten val-vontaohjelmien ja ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunnitelman suhdetta on kuvat-tu seuraavassa taulukossa.

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA(Evira, Tukes, Valvira)

Ympäristöterveydenhuollon yhteiset asiat, toimintaympäristön muutokset, ympäristöterveydenhuollonlait, yhteiset periaatteet ja toimintatavat

TOIMIALAKOHTAISET VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMATElintarvikelaki Eläinlääkintä-

huoltolakiKuluttajaturvallisuuslaki

poistuu 1.5.2016?Terveyden-suojelulaki

Tupakkalaki

EVIRA TUKES VALVIRA ↓

Ympäristöterveyskeskuksen (valvontaviranomaisen) valvontasuunnitelma

Valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) sekä ympäristöterveydenhuol-lon erityislainsäädäntö edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvon-tasuunnitelman. Suunnitelman laatimishetkellä kuluttajaturvallisuusvalvonta on vieläosana kunnallista terveydensuojeluvalvontaa mutta se tullee siirtymään Tukesin vas-tuulle suunnitelmakauden aikana. Keskusviranomaiselta saadun ohjeistuksen mukaankuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa ei enää suunnitella vuodelle 2016.

Elintarvikelaki (23/2006) 48§Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 10§Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) 22 §Tupakkalaki (693/1976, muutos 984/2008, 698/2010, 1438/2011)Terveydensuojelulaki (763/1994) 6§Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta(665/2006)

Valvontasuunnitelmissa esitetyt ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoidetaan pääosinkunnissa tai seudullisissa valvontayksiköissä. Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovatannettujen säännösten ja määräysten noudattamista toimialueillaan. Keskushallinnonvalvontaviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoavaltakunnallisesti omilla toimialoillaan seuraavasti:

Evira Elintarvikelainsäädäntö, eläinlääkintähuoltolakiTukes Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö, muutos 1.5.2016?Valvira Terveydensuojelulainsäädäntö, tupakkalainsäädäntö, elintarvikelaki (alko-

holijuomat)Fimea Lääkelaki (nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynti)Stuk Säteilylaki (solariumlaitteiden valvonta)Ympäristöviranomainen

Ympäristönsuojelulaki (otsoni- ja f- kaasu asetus /kylmä- ja jäähdytyslaitteet)

Yleinen osa

4

Ministeriöt vastaavat valvonnan yleisestä johdosta ja suunnittelusta. Toimialat on minis-teriöiden kesken jaettu seuraavasti:

MMM Elintarvikelaki ja eläinlääkintähuoltolaki (elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveydenja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus sekä elintarvik-keiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuusja laatu).

STM Terveydensuojelulaki, tupakkalaki (terveysvaarojen ja fysikaalisten vaara-ominaisuuksien osalta), säteilylaki (solariumlaitteet)

TEM KuluttajaturvallisuuslakiYM Ympäristönsuojelulaki (otsoni ja f-kaasuasetukset)

1.2.2 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö

Suomen lainsäädäntö: www.finlex.fi -> ajantasainen lainsäädäntöElintarvikelainsäädäntökansio (Evira, Edita) päivityksineen on Ympäristöterveyskeskuk-sen toimipisteissä käytettävissä.

Elintarvikesäädökset

www.evira.fiEvira / Elintarvikesäädäntö:http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/elintarvikelainsaadantoEvira / Malliasiakirjat, lomakkeet ja ohjeet:http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/elintarvikkeet/malliasiakirjatEvira / Eviranet https://eviranet.evira.fi/

Terveydensuojelu- ja tupakkasäädökset

www.valvira.fiTerveydensuojelun lainsäädäntö ja soveltamisohjeet:http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu

Terveydensuojelulain mukaisen valvonnan ja laatutyön tueksi on laadittu valtakunnalli-nen terveydensuojelun valvontaohjeisto, josta löytyy mm. tarkastusohjeet ja malliasia-kirjat ajantasaisena:http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/ymparistoterveydenhuollon_laatujarjestelma_-_terveydensuojelun_valvontaohjeistoYmpäristöterveydenhuollon verkkopalvelu:https://yth.sttv.fi/public/Login.aspx?ReturnUrl=%2fpublic%2fRedirectToPublic.aspxREACH - neuvontapalvelu: http://www.kemikaalineuvonta.fi/

Kuluttajaturvallisuussäädökset

www.tukes.fiTukes säädöstietopalvelu / kuluttajaturvallisuus: http://www.edilex.fi/tukes/fi/

Yleinen osa

5

Tarkastuslomakkeet, ohjeet, malliasiakirjat. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranet:http://www.tukes.fi/Util/login.aspx?ReturnUrl=%2ffi%2fkutuextra%2f

Lääkelaki

www.fimea.fiLääkelain mukaista myyntilupaa koskeva lainsäädäntö ja luettelo:http://www.fimea.fi/valvonta/laaketehtaat_ja_-tukkukaupat

2 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS

2.1 Toimintaympäristö

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, jonka käyttönimi on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä aloitti toimintansa 1.1.2007. Yhtymän toimialat ovaterikoissairaanhoito, sosiaali- ja perusterveydenhuolto sekä ympäristöterveydenhuolto.

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuus-tot valitsevat jäsenet. Valtuuston alaisena kuntayhtymää johtaa hallitus. Hallituksen ja-osto vastaa laissa sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kunnan terveydensuojeluviran-omaiselle määrätyistä tehtävistä siltä osin kuin kunnat ovat antaneet sosiaalihuollon,perusterveydenhuollon tai ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisen kuntayhty-mälle. Hallituksen jaosto myös hyväksyy ympäristöterveydenhuollon valvontasuunni-telman.

Ympäristöterveydenhuollon yksikön toiminta-alue kattaa yksitoista kuntaa: Asikkala,Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Myrskylä, Nastola (Lahti), Orimattila, Padasjoki, Puk-kila ja Sysmä, joissa on yhteensä noin 103 000 asukasta. Hämeenkosken kunta liittyy1.1.2016 alkaen Hollolan kuntaan ja Nastolan kunta ja Lahti muodostavat uuden Lah-den kaupungin. Ympäristöterveydenhuollon yksikkö vastaa voimassa olevien sopimus-ten mukaan kuitenkin Nastolan alueen ympäristöterveydenhuollosta vielä vuonna 2016.Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö täyttää valtioneuvoston periaatepäätöksenvaatimukset seudullisten valvontayksiköiden koosta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terve-ysyhtymän toiminta-alue sekä terveydensuojelun ja eläinlääkinnän toimipisteet on ku-vattu seuraavassa kartassa.

Yleinen osa

6

2.2 Henkilöstö ja voimavarat

Ympäristöterveyskeskuksessa työskentelee vuonna 2016 ympäristöterveyskeskuksenjohtaja, eläinlääkintäjohtaja, terveydensuojelupäällikkö, kolmetoista terveystarkastajaa,kahdeksan eläinlääkäriä, kaksi valvontaeläinlääkäriä ja kaksi toimistosihteeriä. Valvon-taeläinlääkäreiden tehtäväalueena ovat valtionhallinnon tarkastustehtävät, mm. eläin-suojelutarkastukset ja tarttuvien tautien vastustaminen, koko toiminta-alueella. Toisenvalvontaeläinlääkärin työpanos on 50 %. Ympäristöterveyskeskuksen tulosryhmä jakau-tuu kahteen tulosalueeseen, jotka ovat terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto.

Yleinen osa

7

2.2.1 Terveydensuojelu

Terveydensuojelun tulosalueen johtajana toimii ympäristöterveyskeskuksen johtaja.Terveydensuojelun tulosalueen johtaja vastaa tulosalueen toiminnallisten tavoitteidentoteutumisesta sekä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävistä tulosalueella. Terveyden-suojelupäällikön vastuulla on valvontasuunnitelmien laatiminen ja valvonnan toteutumi-sen raportointi sekä tulosalueen toiminnan ohjaus valvontasuunnitelman mukaisesti.Terveydensuojelun henkilöstö on sijoitettu osaamiskeskuksiin, jotka sijaitsevat Asikka-lassa, Heinolassa, Hollolassa ja Orimattilassa.

Taulukko 1. Terveydensuojelun henkilökunta ja erikoisosaamisalueet

Henkilö Virkanimike ErikoisosaamisalueetSilja Mäkelä ympäristöterveys-

keskuksen johtaja/terveydensuojelu-johtaja

johtamis- ja esimiestehtävät, laitosval-vonta, häiriötilanteet, pakkokeinot

Orimattilan osaamiskeskusUlla Seppälä terveystarkastaja elintarvike, terveydensuojeluSanna Kousa terveystarkastaja elintarvike, kuluttajaturvallisuusMaija Määttänen terveystarkastaja terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuusMika Nyman terveystarkastaja terveydensuojelu, tupakkaTiina Kirsi toimistosihteeri toimistotehtävät, DigiaHollolan osaamiskeskusMika Rouhiainen terveydensuojelu-

päällikkökoordinointi, toimialat laaja-alaisesti

Jaana Pyykölä terveystarkastaja terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuusMaaria Helenius terveystarkastaja elintarvike/laitosvalvonta, tupakkaMira Ikonen terveystarkastaja terveydensuojeluKirsi Hakkala toimistosihteeri toimistotehtävät, DigiaAsikkalan osaamiskeskusSami Ahonen terveystarkastaja terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuusJohanna Eklundsij. Riikka Penna-nen

terveystarkastaja elintarvike, laitosvalvonta

Tomi Kekki terveystarkastaja elintarvike, terveydensuojeluHeinolan osaamiskeskusLeena Jalkanen terveystarkastaja elintarvike, terveydensuojeluNiina Varjo terveystarkastaja elintarvike, terveydensuojeluSuvi Kivioja terveystarkastaja terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuus

Terveydensuojelun tulosalueen kokonaisresurssista (16,1 htv) 14,25 htv on käytettävis-sä terveydensuojelun lakialojen mukaisiin tehtäviin, 0,75 htv toimistotöihin sekä 1,1 htvympäristöterveyskeskuksen ja terveydensuojelun hallinnollisiin tehtäviin.

Yleinen osa

8

2.2.2 Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkintähuollon tulosalueen johtajana toimii eläinlääkintäjohtaja. Eläinlääkäreidentoimipisteet on hajautettu maakuntaan siten, että vastaanottoja sijaitsee Asikkalassa,Hartolassa, Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Sysmäs-sä. Eläinlääkäreiden keskinäisestä työnjaosta on sovittu tietyiltä osilta. Eläinlääkintä-huollon kokonaishenkilöresurssi vuonna 2016 on 11,4 htv.

Taulukko 3. Eläinlääkintähuollon henkilökunta ja vastuualueet 2016

Henkilö Virkanimike Toimipiste VastuualueJarmo Olkkonen eläinlääkintäjohtaja Sysmä hallinto, vesiviljelylaitoksetTarja Havukainen eläinlääkäri Orimattila eläinsuojelu, terveyden-

huoltoJaana Häyhä eläinlääkäri

valmiuseläinlääkäriAsikkala eläintaudit

Anni Pekkala eläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Nastola Kananmunapakkaamot,siipikarjan salmonellaval-vonta, eläintaudit

Marita Johansson eläinlääkäri Kärkölä maitohygieeniset tarkas-tukset, sivutuotevalvonta,tuonti ja vienti

Elina Oros eläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Hartola eläinsuojelu

Riikka Lasonen eläinlääkäri Padasjoki terveydenhuolto, hevosetRisto Valjento eläinlääkäri Hollola pieneläimetTuomo Tuuli eläinlääkäri Heinola pieneläimet, hevosetMarika Rättö valvontaeläinlääkäri

valmiuseläinlääkäriHollola eläinsuojelu, eläintaudit,

sivutuotevalvontaKaisa Kotamäki valvontaeläinlääkäri

(0,5), valmiuseläin-lääkäri

Hollola eläinsuojelu, eläintaudit,sivutuotevalvonta

Kirsi HakkalaTiina Kirsi

toimistosihteeritoimistosihteeri

HollolaOrimattila

toimistotyöttoimistotyöt

Eläinlääkintähuollon kokonaisresurssista (11,4 htv) on käytettävissä peruseläinlääkin-tään 7,0 htv, tuotantoeläinten terveydenhuoltoon 0,8 htv, eläinten hyvinvoinnin valvon-taan 1,75 htv, eläinten terveyden valvontaan 0,3 htv, sivutuotevalvontaan 0,05 htv hal-lintotehtäviin 0,55 htv, elintarvikevalvontaan 0,2 htv ja toimistotöihin 0,75 htv.

Lisäksi Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan länsiosan peruseläinlääkintä ja päivystyshankitaan ostopalveluna Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaalalta.

Eläinlääkäripäivitys on järjestetty maakunnallisena toimintana, jota hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Toimialue jakaantuu kolmeen eri päivystysaluee-seen, joilla on keskitetty päivystyspuhelinnumero. Pieneläinpäivystys on eriytetty muus-ta päivystyksestä viikonloppuisin ja arkipyhinä yöaikaa lukuun ottamatta.

Yleinen osa

9

2.2.3 Resurssien käyttö

Terveydensuojelun säännöllisen valvonnan tarkastusten ja valvontakohteiden määrääsekä suunnitellun ja ennakoimattoman valvonnan määrää on käsitelty taulukoissa 4 - 5.Terveydensuojelun kokonaisresurssin jakautumista lakialoittain arvioidaan taulukossa4. Valvontaan käytettävän aikaresurssin (htv) valtakunnalliset laskentaperusteet ovatmuuttuneen merkittävästi elintarvikevalvonnassa ja jonkin verran myös terveydensuoje-lulain mukaisessa valvonnassa. Uuden ajankäytön laskentatavan näkökulmasta valvon-taa kevennetään ja painotetaan enemmän kumppanuuteen sekä neuvontaan ja ohjauk-seen. Keskitetty tietojärjestelmä ja sitä kunnissa käyttävät kuntajärjestelmät eivät olekuitenkaan kehittyneet muutoksen tahdissa, jonka takia taulukossa 4 esitetyt resurssi-määrät ovat huomattavasti todellista tarvetta alemmat. Elintarvikevalvonnassa vuoden2017 alusta kunnille pakolliseksi tuleva riskienarviointi ja resurssien laskentatapa pää-tettiin ottaa ympäristöterveyskeskuksessa käyttöön jo vuoden 2016 alusta, jotta toimin-tatavasta saadaan kokemusta ja toimintaa voidaan tehostaa edelleen. Arvioissa pyri-tään huomioimaan myös tiedossa olevat muutokset lainsäädännössä ja toimintaympä-ristössä sikäli kun ne toteutuvat esitetyssä muodossaan. Ympäristöterveyskeskuksentavoitteena on, että suunnitelmallisen valvonnan osuutta kaikesta valvontatyöstä pystyt-täisiin vähitellen lisäämään.

Edellä esitetyllä tavalla vuodelle 2016 säännöllisen valvonnan suunnittelun rakenne jaresurssien laskentatapa on muutettu elintarvikevalvonnassa pohjautuvaksi kohdekoh-taiseen riskinarviointiin. Riskinarvioinnissa on käytetty ilmoitettujen elintarvikehuoneisto-jen osalta pohjana Eviran kesällä 2015 julkaisemaa riskinarviointiluonnosta (versio 1) jalaitosvalvonnan osalta lokakuussa 2015 julkaistua riskinarviointiluonnosta (versio 2).Näiden arviointiohjeiden lisäksi kohteiden riskinarvioinnissa on käytetty hyväksi pitkäai-kaisen valvontahistorian aikana kohteesta ja sen toiminnasta saatua tietoa. Myös mui-den lakialojen kohteet on riskinarvioitu kohdekohtaisesti edellä kuvatun menettelyn mu-kaisesti mutta tarkastustiheyden lähtökohtana on käytetty valtakunnallista kohdetyyppi-kohtaista tarkastustiheyttä ja aikamäärää.

Valvontaa tukevien tehtävien kirjaaminen valvontasuunnitelmaan on katsottu tarpeelli-seksi, koska nämäkin tehtävät ovat lakisääteisiä ja näihin tehtäviin käytettävän työajanosuus kokonaisresurssista on merkittävä. Huomattava osa näistä tehtävistä on ennalta-ehkäisevää terveydensuojelua, joka lisää valvonnan vaikuttavuutta ja on siksi valittuympäristöterveyskeskuksessa tärkeäksi strategiseksi painopistealueeksi. Edellä mainit-tu työ koostuu muun muassa hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyistä, asunnontarkastuk-sista, toimijoille ja asiakkaille annettavasta neuvonnasta ja ohjauksesta, kouluttautumi-sesta sekä erilaisista ennakkolausuntomenettelyistä.

Taulukko 4. Ympäristöterveyskeskuksen resurssien kohdentuminen vuonna 2016

Ympäristöterveyskeskus 2016 ELhtv

TsLhtv

Ku-TuLhtv

TupL/LääkLhtv

Yhteen-sä htv

Säännöllinen valvonta / projektit 1,3 /0,21

0,88/0,16 0 0,14 2,32/

0,37Ennakoimaton valvonta 0,48Muut valvontaa tukevat tehtävät 2,87 2,60 0 0,24 5,71

Yleinen osa

10

Valvonnan kokonaistyöpanostarve (htv) on resurssien mukaisen säännöllisen valvon-nan määrä kerrottuna terveydensuojelulain mukaisten tehtävien osalta 2,5:llä, elintarvi-kelain tehtävien osalta 1,9:llä ja muiden lakialojen osalta 1,7:llä, yhteensä 8,9 htv vuon-na 2016.

Taulukko 5. Ympäristöterveyskeskuksen suunniteltu ja arvioitu ennakoimaton valvontavuonna 2016

Ympäristöterveys-keskus 2016

Säännöllinenvalvontatarkastukset 2016

Ennakoimattomattarkastukset 2016

Lakialan säännölli-sen valvonnantarkastukset 2016lakialan tarkastus-ten 2016 koko-naismäärästä

kpl/v kpl /v (arvio) % (arvio)ELEL (maitotilat, vesi-viljely)

883+85proj63

700 94

TsLTsL (asumisterveys)

271+65proj0

40120 68

KuTuL-sis. ei-painopistevalvonta

0 10 0

TupL/LääkL 118 25 83Yhteensä 1485 265 (0,48 htv) 85YHTEENSÄ TA 2016 1750 kpl/v

Säännöllisen valvonnan kohdekohtaista riskienarvioinnin mukaan tehtyä tarkastusmää-rää 845 kpl on nostettu 3,8 %. Nostolla on tasapainotettu muun muassa vuosittain koh-demuutoksista ja muista vastaavista ennakoimattomista muutoksista johtuvaa vaihteluatarkastusmäärissä.

2.3 Koulutussuunnitelma, pätevyyden varmistamisen ja ylläpidon periaatteet

Valtioneuvoston periaatepäätökseen elintarvikevalvonnan kehittämisestä sisältyy ajatushenkilöstön erikoistumisesta seudullisissa yksiköissä. Tavoitteena on, että valvontayk-siköissä olisi erikoisosaamista kaikilta ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilta. Ter-veydensuojelun tulosalueella erikoistumista on toteutettu siten, että terveystarkastajilleon nimetty erikoisosaamisalueet (ks. 2.2.1 taulukko 1). Erikoisosaajat huolehtivat omanerikoisosaamisalueensa ajantasaisen lainsäädännön ja keskusviranomaisten antamienohjeiden hallitsemisesta sekä muun henkilöstön tiedottamisesta. Myös työnjakoa vaati-vimpien tarkastuskohteiden osalta on pyritty ohjaamaan erikoisosaamisalueiden perus-teella. Henkilöstön sijoittumisessa erikoisosaamisalueet on huomioitu siten, että kokotoiminta-alueella on tarvittaessa käytettävissä erikoisosaajia. Valvonnan toimivuudenturvaamiseksi on kuitenkin tärkeää, että kaikki terveystarkastajat hallitsevat terveyden-suojelun työtehtäviä laaja-alaisesti. Eläinlääkintähuollon tulosalueella on sovittu erityyp-pisten valvontatehtävien ja tiettyjen praktiikkatehtävien jakamisesta eri viranhaltijoidenkesken. Myös eläinlääkintähuollossa on tärkeää kaikkien viranhaltijoiden riittävä yleis-osaaminen.

Valvonnan laadun turvaamiseksi on tärkeää huolehtia henkilöstön riittävästä koulutuk-sesta. Tulosalueiden budjeteissa on osoitettu oma tilikohta henkilökunnan koulutukseen

Yleinen osa

11

varatuille määrärahoille. Koulutuksen kohdentamiseksi terveydensuojelun tulosalueellaon laadittu henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat. Viitteellinen koulutussuunnitelmalaaditaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä ja päivitetään vuoden kuluessa.Koulutuksessa painotetaan oman erikoisosaamisalueen ja työtehtävien mukaista koulu-tusta unohtamatta kuitenkaan työtehtävien riittävän laaja-alaista osaamista. Henkilö-kunnan osallistumisesta eri koulutustilaisuuksiin päätetään terveydensuojelun johto-ryhmässä. Terveydensuojelun henkilöstölle pyritään osoittamaan valvontasuosituksenmukaan koulutusta 5-8 pv/henkilö ja eläinlääkintähuollon henkilöstölle 8-10 pv/henkilövuodessa. Ympäristöterveyskeskuksessa sovelletaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terve-ysyhtymän ohjetta. Koulutuksissa käytetään hyväksi soveltuvin osin myös työnantajanjärjestämää yleistä koulutusta esimerkiksi johtamisessa, atk- ohjelmien käytössä ja vas-taavassa. Koulutukseksi lasketaan myös omaehtoinen ammattitaidon ylläpito (mm. kir-jallisuuteen tai tiettyyn asiaan perehtyminen). Koulutuksiin pyritään mahdollisuuksienmukaan osallistumaan etäyhteyksien kautta, mikäli sellainen on saatavilla. Koulutusma-teriaalit tallennetaan yhteiselle palvelimelle, josta ne ovat henkilökunnan käytettävissä.Jokaisen koulutuksen pääkohdat esitellään tulosalueen kuukausipalaverissa. Tervey-densuojelun henkilökunnan osallistuminen koulutuksiin dokumentoidaan koulutuskirjapi-toon. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen työtehtäviin toteutetaan dokumentoidusti,etukäteen laaditun perehdytysohjelman mukaisesti.

Eläinlääkintähuollon tulosalueella kaikkien eläinlääkäreiden tulee osallistua peruseläin-lääkinnän koulutuksiin sekä lisäksi oman erikoisosaamisensa koulutuksiin.

2.4 Toimivallan delegointi viranhaltijoille

Lainsäädännön tarkoittamana kunnan monijäsenisenä valvontaviranomaisena Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä toimii kuntayhtymän hallituksen jaosto. Jaostoon delegoinut toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukuun ottamatta monijäsenisentoimielimen päätettäväksi säädettyjä pakkokeinoja, valvontasuunnitelmien hyväksymis-tä sekä ympäristöterveydenhuollon toimialaan kuuluvien maksujen perusteista päättä-mistä. Toimivalta on määritetty tarkemmin ympäristöterveyskeskuksen päätösvaltamat-riisissa. Päätösvaltamatriisi on päivitetty 1.7.2015.

3 VALVONTA

3.1 Valvonnan tavoitteet

Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäris-tön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja siten varmistaa kunta-laisille terveellinen elinympäristö, jossa ei esiinny terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä.Valvonnan tavoitteena on tuottaa ympäristöterveydenhuollon palveluja jäsenkuntienasukkaille ja yrityksille laadukkaasti, tehokkaasti sekä tasapuolisesti ja kattavasti kokotoiminta-alueella. Toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää näkökulmaa. Toimin-taympäristössä tapahtuvat muutokset huomioidaan toiminnassa. Tällaisia muutoksiaovat mm. lainsäädännön muutokset, yhdyskuntarakenteen muutokset, tiedot ympäris-tön terveyshaitoista. Terveyshaittoja ehkäisevän vaikutuksen takia lausuntomenettelyon nostettu valtakunnallisesti painopistealueeksi koko ohjelmakaudelle. Ympäristöter-veyskeskus osallistuu aktiivisesti elinympäristön terveellisyyteen vaikuttavaan suunnit-teluun mm. antamalla lausuntoja vireillä olevista hankkeista muille viranomaistahoille.

Yleinen osa

12

Elintarvikevalvonnan tavoitteena on valmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn tur-vallisuus sekä hyvä terveydellinen ja elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä var-mistaa, että elintarvikkeista annettavat tiedot ovat riittävät ja oikeat eivätkä johda kulut-tajia harhaan. Tavoitteena on suojata kuluttajaa elintarvikkeiden aiheuttamilta terveys-vaaroilta ja taloudellisilta tappioilta.

Terveydensuojeluvalvonnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön ter-veyttä. Lainsäädännön tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisiaelinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Tervey-densuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaarantai -haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisiatekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämisek-si ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset ja määräykset.

Kuntatasolla kuluttajaturvallisuusvalvonnan tavoitteena on valvoa kuluttajapalveluidenturvallisuutta.

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheut-tavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tupakkalain tarkoituksena on myös vä-hentää kaikenikäisten ihmisten altistumista ympäristön tupakansavulle. Tupakoinnin ai-heuttamia haittoja ehkäistään tehokkaimmin rajoittamalla uusien tupakoitsijoiden mää-rää. Käytännössä monet aloittavat tupakoinnin jo ennen kuin ovat saavuttaneet tupakanostamiseen oikeuttavan iän. Juuri tässä vaiheessa ennaltaehkäisevien toimien terveyttäedistävä kokonaisvaikutus on suurimmillaan. Nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lää-kevalmisteiden myyntikanavan laajentamisella on tarkoitus parantaa tupakoinnin lopet-tamista yrittävien mahdollisuutta saada lopettamista helpottavia lääkevalmisteita.

3.2 Tarkastukset, riskinarviointi, tiheys ja käytettävä aika

TarkastuksetTarkastustyypit ja sisällön määrittely on kuvattu koosteessa yhteisen osan LIITTEESSÄ1. Tarkastustoiminnalla selvitetään valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmu-kaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin jatuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vainjonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen mukaan tarkastukset voi-vat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnantai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen mahdollisten terveyshaitto-jen selvittämiseksi sekä turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelk-kää näytteenottokäyntiä ei pidetä tarkastuksena.

Vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealantoimijalla. Turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta toimija varmistaa omavalvonnanavulla. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on tarpeellisten neuvojen, ohjauksen ja keho-tusten avulla varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turval-lisuus, jäljitettävyys ja vaatimuksenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jakelu- ja kä-sittelyvaiheissa. Valvonta-asetuksen mukaan elintarvikevalvonta tehdään pääsääntöi-sesti ilman ennakkoilmoitusta ja silloin kun kohteessa on toimintaa. Tilanteissa, joissahalutaan toimija tai toiminnan vastuuhenkilö paikalle, tarkastuksesta sovitaan ennalta.Asiakirjojen tarkastus voidaan suorittaa myös valvontaviranomaisen toimitiloissa. Oiva-hymy – järjestelmä on valtakunnallinen tietoalusta ja menettelytapa, jonka avulla val-

Yleinen osa

13

vontatulokset vähittäismyymälöiden, tarjoilupaikkojen ja laitosten tarkastuksista julkiste-taan. Valvontatulosten esilläpito on kohteissa pakollista. Lähtökohtana on, että nämätarkastukset ovat tavanomaisia kunnan valvontasuunnitelman mukaisia suunnitelmalli-sia tarkastuksia, joista peritään kunnan valvontataksan mukainen maksu. Myös elintar-vikehuoneistoilmoituksen käsittelyn jälkeisen ensimmäisen tarkastuksen tulokset julkis-tetaan Oiva-arviointiohjeen mukaan Oiva järjestelmän kautta ja tarkastus sisältyy suun-nitelmallisiin, maksullisiin tarkastuksiin. Vuoden 2016 alusta alkaen myös valtakunnalli-set, alueelliset ja paikalliset projektit kirjataan ja julkaistaan säännöllisen valvonnan tar-kastuksina eikä projekteista tehdä elintarvikevalvonnassa enää erillistä tarkastusta.

Kuluttajaturvallisuusvalvontana suoritetaan pääsääntöisesti kuluttajapalveluiden turval-lisuuden valvontaa. Tarkastukset tallennetaan Digia tarkastaja ohjelman kautta valta-kunnalliseen yhti tietojärjestelmään. Kuluttajaturvallisuusvalvonta on siirtymässä Tuke-sin vastuulle 1.5.2016 alkaen. Tavaravalvonta on jo aikaisemmin siirretty kunnilta Tuke-sille ja tullille. Samoin kosmeettisten valmisteiden osalta valvonta on siirretty Tukesiin,laki kosmeettisista valmisteista (492/2013).

Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveys-vaaran tai -haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykösellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitanestämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpide-ehdotukset jamääräykset. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekämahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Tarkastus voi liittyämyös jälkivalvontaan, jos kohteeseen on annettu kehotuksia tai määräyksiä. Ilmoitus-menettelyyn liittyviä nk. käyttöönottotarkastuksia voidaan tehdä myös ennen toiminnanaloittamista kohteessa. Näillä tarkastuksilla varmistetaan vireille tulleen ilmoituksen tie-tojen oikeellisuus kohteessa ja ilmoitetun toiminnan soveltuminen ilmoitettuun tilaan.Myös terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset tallennetaan Digia tarkastaja ohjel-man kautta valtakunnalliseen yhti tietojärjestelmään.

Ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunnitelmassa tarkastukset on kirjattu lakialoit-tain valvontakohdetyyppien mukaan. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, mil-laiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään ja saattaa olla tarkoituksenmu-kaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella (yhdistetty tarkas-tus).

Tarkastus voidaan toteuttaa myös yhteistyössä useamman viranomaisen kanssa yh-teistarkastuksena samanaikaisesti. Yhteistarkastuksia tehdään muun muassa suurtenkokoontumistilojen käyttöönotossa, yleisötilaisuuksien ja ohjelmapalveluiden valvon-nassa. Tärkeimmät yhteistyöviranomaiset näissä ovat rakennusvalvontaviranomainen,poliisi ja pelastusviranomainen.

Yleinen osa

14

3.3 Tarkastuskertomus

Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus Hallintolain (434/2003) 39 §:n mu-kaan ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisi epä-kohtia. Tarkastuskertomukseen merkitään aika, valvonnan tarkoitus, läsnä olleet, sovel-lettu lainsäädäntö ja lakiperusteet, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tar-vittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet (kehotus) ja niiden määräajat,mahdollinen uusintatarkastus sekä maksun määräytyminen ja tarkastuksesta lisätietojaantava henkilö. Elintarvikevalvonnan osalta kirjataan myös käytetyt valvontamenettelyt.Projektitarkastuksia varten laadittu tarkastuslomake voi toimia tarkastuspöytäkirjanasellaisenaan, kunhan se täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Tarkastuskertomus laadi-taan Digia tarkastajaohjelman muodostamalle tarkastuskertomuspohjalle tai Oiva ar-viontipohjalle. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Käytännössä ker-tomus laaditaan vähintään kahtena kappaleena, joista toinen jää viranomaiselle ja toi-nen toimitetaan tarkastajan allekirjoittamana tarkastuskohteeseen liitteenä mahdollinenkohteessa täytetty tarkastuslista tai muut dokumentit (esim. tarkastuslistat, tutkimusto-distukset, valokuvat). Tilanteen mukaan tarkastuskertomus voidaan toimittaa tiedoksimyös muille tahoille kuten viranomaisille, kuitenkin ottaen huomioon julkisuuslainsää-däntö. Salassapidettäviä tarkastuskertomuksia esimerkiksi epäsiisteystarkastuksilta eitoimiteta sähköpostitse. Poikkeuksen tästä tarkastuskertomusten toimituskäytännöstämuodostavat elintarvikevalvonnan suunnitelmallisten tarkastusten tarkastuskertomuksetsekä esille asetettavat Oivaraportit, jotka lähtevät keskitetystä järjestelmästä suoraankohteisiin, eikä niitä allekirjoiteta. Viranomaisen kappale Oiva-pöytäkirjasta tallennetaansähköisesti ja tulostetaan vain tarvittaessa.

Päätös (esimerkiksi määräys tai kielto) tehdään pääsääntöisesti omana asiakirjanaan.Päätöstä edeltävä vireillä olosta ilmoittaminen ja kuuleminen voidaan suorittaa suulli-sesti erittäin kiireellisissä tapauksissa tai tilanteessa, jossa kuultava henkilö ei kykenevastaamaan kirjallisesti tarkastuksen yhteydessä (suullinen kuuleminen, Hallintolaki37§). Normaalitilanteessa kuuleminen tehdään aina erikseen kuulemiskirjeellä (kirjalli-nen kuuleminen). Tarkastuksen yhteydessä tapahtuvan kuulemisen yhteydessä tuleelaatia jäljentävä tarkastuskertomus, jonka kuultava ja tarkastaja allekirjoittavat.

Tupakkalainsäädännön valvonnassa käytössä on valtakunnallisen valvontaohjelman liit-teiden mukaiset tarkastuskertomusmallit. Malleista poikkeavan tarkastuskertomuksenlaadinta voi tulla kyseeseen esimerkiksi valitustapausten tai lääkelain valvonnan yhtey-dessä.

Säteilylainsäädännön mukaisessa solariumlaitteiden valvonnassa ja ympäristönsuojelu-lainsäädännön mukaisessa otsoni- ja f-kaasuasetusten valvonnassa käytetään ensisi-jaisesti valvontaohjeistuksen mukaisia lomakkeita. Valvonnassa havaituista puutteistaannetaan kehotus ja jatkokäsittely siirretään Säteilyturvakeskukseen tai ympäristöviran-omaiselle.

Elintarvikelain mukaiset valvontatoimenpiteetElintarvikelaissa ei ole hallintomenettelyä koskevia säännöksiä, vaan sovellettaviksi tu-levat hallintolain (434/2003) säännökset. Mikäli viranomainen katsoo, että pakkokeino-päätös on mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta pantava heti täytäntöön, tämätäytyy päätöksessä nimenomaisesti todeta. Elintarvikealan toimija vastaa niistä kustan-nuksista, joita toimijalle aiheutuu viranomaisen pakkokeinopäätöksistä. Valvontatoi-menpiteistä on käytettävissä Eviran malliasiakirjoja ja ohjeita (www.evira.fi).

Yleinen osa

15

Pakkokeinoja ovat mm. erilaiset määräykset ja kiellot, uhkasakko sekä teettämis- jakeskeyttämisuhka, haltuunotto sekä elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttaminen.Lievemmät hallinnolliset pakkokeinot on delegoitu terveydensuojelujohtajalle. Tällaisiaovat:

- elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen- kielto- elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen- haltuunotto- elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös.

Lisäksi, jos toimija ei noudata velvollisuuttaan takaisinvedoissa, kunnan on ryhdyttävätoimenpiteisiin terveydelle vaarallisten erien poistamiseksi markkinoilta hallinnollisinpakkokeinoin.

Päätöksen uhkasakon asettamisesta terveydensuojelujohtajan määräyksen tehosteeksitekee hallitukseen jaosto. Vaikka toimivaltaa hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön eiolisi siirretty elintarvikevalvontatehtäviä suorittavalle kunnan viranhaltijalle, viranhaltijaon kiireellisissä tapauksissa oikeutettu antamaan määräyksiä epäkohdan poistamiseksi,asettamaan kieltoja sekä tekemään haltuunottoa koskevan päätöksen. Tällainen viran-haltijapäätös on viipymättä saatettava lautakunnan tai toimielimen käsiteltäväksi.

Joitakin hallinnollisia pakkokeinoja voi käyttää ainoastaan Evira (esimerkiksi markki-nointikielto) ja nk. laaja-alaisten pakkokeinojen käyttö yhtä kuntaa laajemmalla alueella.Elintarvikelain 64 §:n mukaan Evira voi päättää pakkokeinojen käyttämisestä yhdenkinkunnan alueella, jos se perustellusta syystä arvioi, että kunnan elintarvikevalvontavi-ranomaisen toimet ovat riittämättömiä terveysvaaran estämiseksi. Tätä nk. otto-oikeuttaEvira voi käyttää vain poikkeuksellisissa, tarkoin säännellyissä tilanteissa.

Terveydensuojelulain mukaiset valvontatoimenpiteetJos todetaan, että kohde ja/tai toiminta ei täytä sille asetettuja vaatimuksia tai kysee-seen tulee terveyshaitta, ryhdytään heti tilanteen vakavuuden vaatimiin toimiin puutteenpoistamiseksi. Kyseeseen voi tulla toiminnanharjoittajalta tai asunto-/huoneistotarkastuksen johdosta pyydettävät selvitykset tai asianosaisten kuuleminen.Tarkastuskertomus ja muut asiaan liittyvät dokumentit liitetään tarvittaessa selvitys-pyynnön liitteeksi. Toimenpiteet, jotka vaativat korjaamista, kehotetaan korjaamaan jaasetetaan toimenpiteille kohtuullinen (realistinen) määräaika. Joissain tapauksissa voi-daan vaihtoehtoisesti asettaa määräaika, johon mennessä toiminnanharjoittajan tuleetehdä suunnitelma puutteiden tutkimisesta ja korjaamisesta aikatauluineen. Toiminnan-harjoittajan kanssa sovitaan vastuuhenkilö, joka vastaa toimenpiteiden suorittamisestasekä uusintatarkastuksen (tai seuraavan säännöllisen valvonnan tarkastuksen) ajan-kohta, jos se on mahdollista tässä yhteydessä sopia. Mikäli uusintatarkastuksessa tode-taan, että toimenpiteitä ei ole noudatettu, asia siirtyy ympäristöterveyskeskuksen dele-goinnin mukaisesti terveydensuojelujohtajalle tai ympäristöterveyskeskuksen johtajallepäätöksentekoharkintaa varten.

Kiireellisessä ja vakavassa terveyshaittatapauksessa valvontaa suorittava viranhaltijavoi antaa kiellon tai määräyksen terveyshaitan poistamiseksi tai ehkäisemiseksi. Kieltotai määräys on saatettava viipymättä ympäristöterveyskeskuksen johtajan tai hallituk-sen jaoston ratkaistavaksi (TsL 51§). Kaikissa tapauksissa, joissa kohteeseen tehdään

Yleinen osa

16

hallinnollisia pakkokeinoja ja terveyshaitan poistuminen jää epäselväksi tai asiasta eiole yksimielisyyttä, sisällytetään jälkivalvontaan aina oma tarkastuskäynti.

Kuluttajaturvallisuuslain mukaiset valvontatoimenpiteetJos turvallisuuspuutteet aiheuttavat välitöntä tai vakavaa vaaraa kuluttajien turvallisuu-delle, ryhdytään heti toimiin vaaran poistamiseksi. Tällöin toiminnanharjoittajalta pyyde-tään selitystä, miten hän poistaa vaaratekijät. Kuulemisesta päätetään tapauskohtaises-ti (tarkastuksen yhteydessä vai kirjallisesti). Tarkastuskertomus liitetään selityspyynnönliitteeksi. Niistä turvallisuuteen vaikuttavista asioista, jotka vaativat korjaamista, anne-taan korjauskehotus ja asetetaan toimenpiteille kohtuullinen (realistinen) määräaika.Joissain tapauksissa voidaan vaihtoehtoisesti asettaa määräaika, johon mennessä toi-minnanharjoittajan tulee tehdä suunnitelma puutteiden korjaamisesta aikatauluineen.Toiminnanharjoittajan kanssa sovitaan vastuuhenkilö, joka vastaa toimenpiteiden suorit-tamisesta sekä uusintatarkastuksen ajankohta, jos se on mahdollista tässä yhteydessäsopia. Tarkastuskertomus ei ole päätös, vaan kuulemismenettely ja hallinnolliset pak-kokeinopäätökset tehdään erikseen. Mikäli kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta-vastuu siirtyy Tukesille, ei kunnallisella ympäristöterveydenhuollolla ole tällä alueellaenää toimivaltaa. Lakialalle tulevat yhteydenotot ohjataan toimivaltaiselle viranomaiselleTukesiin.

Tupakkalainsäädännön valvontatoimenpiteetMikäli uusintatarkastuksessa todetaan, että toimenpiteitä ei ole noudatettu, asia siirtyyympäristöterveyskeskuksen delegointipäätöksen mukaisesti tupakkalain mukaisten jat-kotoimenpiteiden tai päätöksenteon harkintaan.

3.4 Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman valtakunnalliset painopisteet 2015 –2019 sekä valvontaprojektit ja hankkeet

3.4.1 Ohjelmakauden teema

Ohjelmakauden 2015–2019 valtakunnallinen teema on valvonnan vaikuttavuus. Ympä-ristöterveydenhuollon yhteiseen valvontaohjelmaan kirjatut tavoitteet on huomioitavakoko ympäristöterveydenhuollon alueen valvonnassa. Valvontatoiminnan vaikuttavuuttavoidaan tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimia,kuten kouluttamista ja tiedottamista sekä toiminnanharjoittajien kannustamista teke-mään lainsäädännön asettamia velvoitteita. Ainoastaan terveydensuojelun valvontaoh-jelmasta on julkaistu päivitys vuodelle 2016.

Valvonnan vaikuttavuutta edistetään seuraavia valtakunnallisia tavoitteita toteuttamalla:- valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen- arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen- valvonnan yhdenmukaisuuden ja maksullisuuden edistäminen- tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen- valvonnan näkyvyyden varmistaminen

Keskusvirastot laativat yhteenvedon yhteisen valvontaohjelman tavoitteiden toteutumi-sesta vuoden 2018 loppuun mennessä. Toteutumisen arviointi perustuu sähköisillä tie-tojärjestelmillä saatuihin yhteenvetoraportteihin valvontayksiköiden syöttämillä tiedoilla.

Yleinen osa

17

Toteutumisen arviointia hyödynnetään ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämi-sessä ja tulevan ohjelmakauden valmistelussa.

Tavoitteita on kuvattu tarkemmin valtakunnallisen valvontaohjelman 2015–2019 yhtei-sessä osassa. Ympäristöterveyskeskuksen toiminnassa sekä valvontasuunnitelmassahuomioidaan edellä mainitut tavoitteet.

3.4.2 Valtakunnalliset, aluehallintoviraston tai ympäristöterveyskeskuksen sekäKanta- ja Päijät-Hämeen alueelliset valvontaprojektit ja hankkeet

Valvontaprojektit ja hankkeet ovat keskusvirastojen, aluehallintovirastojen tai ympäristö-terveyskeskuksen valitsemien painopisteiden mukaan kohdistettua valvontaa (tarkas-tuksia, mittauksia, näytteenottoa ja analysointia) laaditun ohjeistuksen ja materiaalinavulla. Päijät-Hämeen alueella projekteja voidaan toteuttaa yhteistyössä Lahden kau-pungin terveysvalvonnan kanssa. Maakunnallisesti yhteistyötä tehdään mm. Kanta-Hämeen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden kanssa. Projektiohjeistuksestavastuussa oleva taho laatii projektista yhteenvedon. Projektien tuloksista tiedotetaanvalvontayksiköittäin tai yhteisesti ennalta sovitusti. Projektien toteutukseen varataanvalvontasuunnitelmissa riittävät resurssit. Projektit on esitelty tarkemmin lakialakohtai-sissa suunnitelmissa. Projektit ovat osa suunnitelmallista valvontaa.

Säteilylainsäädännön mukaista solariumlaitteiden valvontaa sekä otsoni- ja f-kaasuasetusten mukaista valvontaa tehdään ympäristöterveyskeskuksen alueella kokoohjelmakauden ajan muiden lakialojen ohessa yhteistarkastuksina. Vuositasolla tarkas-tuksia arvioidaan tehtävän noin 40 kappaletta. F-kaasuasetuksen mukainen valvonta onasiakkaalle maksullista. Solariumien valvonta kuuluu myös terveydensuojelulain mukai-sen säännöllisen valvonnan piiriin tarkastustiheydellä 0,2. Tarkastuksiin käytettävä aikasisältyy muuhun valvontatyöhön käytettävään aikavaraukseen.

3.5 Ympäristöterveyskeskuksen omat painopistealueet

3.5.1 Ympäristöterveyskeskuksen terveydensuojelun laatujärjestelmä

Ympäristöterveyskeskus on omana painopisteenään aloittanut oman laatujärjestelmänlaatimisen vuonna 2014 tekemällä laatujärjestelmän rungon ja päättämällä toteutusta-vasta. Laatujärjestelmässä käytetään hyväksi valtakunnallisia viranomaisohjeita sekämuita toiminta-ohjeita. Laatujärjestelmää laaditaan lakialoittain erikoistumisalueiden te-kemällä valmistelulla. Ohjelmakaudelle varataan resurssia työn tekemiseen muun toi-minnan ohessa. Vuonna 2016 jatketaan muun muassa toiminta-ohjeiden laatimista.

3.5.2 Varautuminen ja valmiussuunnittelu

Liittyen valtakunnalliseen terveydensuojelun valvontaohjelman painopisteisiin Ympäris-töterveyskeskus asettaa ohjelmakauden alkuun painopisteeksi talousveden laadun tur-vaamiseksi laadittavan erityistilannesuunnitelman tekemisen (461/2000, 11a §). Suunni-telma on osa terveydensuojelulain 8 §:n 3. momentissa tarkoitettua kunnan erityistilan-nesuunnitelmaa. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä kanta- ja Päijät-Hämeen terveys-valvontojen kanssa. Vuodelle 2016 ajoitetaan myös varautumisen suunnittelu säteily-

Yleinen osa

18

vaaratilanteiden varalle sekä kuntaliitosten takia epidemiaselvitystyöryhmien uudelleennimeäminen. Muilta osin painopisteitä kuvataan tarkemmin lakialakohtaisessa osiossa.

3.5.3 Sidosryhmäkoulutus

Ympäristöterveyskeskuksessa järjestetään vuosittain ympäristöterveydenhuollon koulu-tustapahtumia Päijät-Hämeen alueella yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmä-koulutusta tehdään pääsääntöisesti oman henkilökunnan toimesta. Sidosryhmäkoulu-tusta pyritään keskittämään sellaisille valvonnan alueille, joista on hyötyä esimerkiksiriskialttiiden kohteiden valvonnassa tai sidosryhmille, joille halutaan tiedottaa esimerkik-si tulevista muutoksista. Sidosryhmäkoulutukseksi katsotaan myös erilaiset alueen yh-teistyöviranomaisten tapaamiset. Säännöllisenä sidosryhmäkoulutuksena toteutetaanmuun muassa suurtalouksien ja muiden suurten keittiöiden emännille suunnattuaemäntäpäivää. Vuonna 2016 on tarkoitus toteuttaa myös yhteistapaaminen kunnallistenvesilaitostoimijoiden kanssa.

3.5.4 Kuntamuutosten aiheuttamat muutokset

Vuoden 2016 alusta Hämeenkosken kunta liittyy osaksi Hollolan kuntaa ja Nastolankunta muodostaa Lahden kanssa uuden Lahden kaupungin. Ympäristöterveydenhuoltohoitaa kuitenkin Nastolan alueen terveydensuojelun ja eläinlääkinnän tehtäviä vielävuoden 2016. Hämeenkosken osalta valvonta jatkuu myös ennallaan Hollolan kunnanalla. Ympäristöterveyskeskuksen omana painopisteenä on suorittaa tarvittavat muutos-työt esimerkiksi valvontaohjelmaan mahdollisimman joustavasti. Ympäristöterveyskes-kuksen osalta toimintaa jatketaan näissä kunnissa häiriöttömästi.

Kuntamuutokset aiheuttavat ympäristöterveyskeskuksessa melko paljon taustatyötämuun muassa keskitetyn tietojärjestelmän ylläpitoon muutosten osalta. Tähän liittyvääselvitystyötä on tehty runsaasti jo vuoden 2015 lopussa. Vastaavaa selvitys- ja ylläpito-työtä joudutaan tekemään myös loppuvuodesta 2016 kun entisen Nastolan kunnan vi-ranomaistehtävät valvontakohdekantoineen siirtyvät Lahden kaupungin terveydensuoje-luviranomaiselle.

3.6 Valvonnan maksullisuus

Ympäristöterveydenhuollon maksullisuudesta säädetään valvontasuunnitelma-asetuksessa sekä toimialakohtaisissa säädöksissä. Valvontasuunnitelman mukainensuunnitelmallinen valvonta on maksullista. Maksujen periminen edellyttää hyväksyttyäsuunnitelmaa ja maksutaksaa. Maksullisuus koskee sekä ilmoitus- ja hyväksymisme-nettelyjä sekä suunnitelmallista tarkastustoimintaa mukaan lukien suunnitelmassa esite-tyt projektit ja hankkeet, näytteenottoa ja näytteen tutkimista. Maksullisia voivat ollamyös sellaiset tarkastukset, jotka tehdään kohdetyyppiin, jota on valvontasuunnitelmas-sa muutenkin suunniteltu tarkastettavan, vaikka erillistä mainintaa projektista tai hank-keesta ei valvontasuunnitelmassa olisikaan.

Maksuja ei peritä esim. ruokamyrkytys- ja talousvesiepidemioiden sekä asiakasvalitus-ten selvittämisestä. Tarkastusten perusteella annettujen määräysten valvonta, kun val-vonta perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen, on maksullista, mutta lakialojen

Yleinen osa

19

erot on laskutuksen osalta huomioitava. Myös terveyshaittaepäilyyn perustuva ensim-mäinen asunnontarkastus vakituisissa asuinrakennuksissa on maksuton.

Asiakasmaksutuotot peritään toimijoilta voimassa olevan ympäristöterveyskeskuksentaksan (tuntitaksa) mukaisina. Tuotot ohjautuvat suoraan tulosyksiköiden talousarviontulopuolelle ao. tilikohtaan ja ovat näin tulosalueen käytettävissä. Maksutaksan päivitys-tarve arvioidaan vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä.

Ympäristöterveyskeskuksen jäsenkunnat maksavat ympäristöterveyskeskukselle kun-taosuutta sen mukaan, kuinka paljon suoritteita kuhunkin kuntaan on kohdistunut (tilaa-ja-tuottaja – malli). Suoritemäärät kerrotaan kuntalaskutuksessa noudatettavilla suorite-hinnoilla ja näin määritetään kunnan maksuosuus todellisen palvelukäytön perusteella.Myös kuntaosuudet tuloutuvat ympäristöterveyskeskuksen talousarvioon.

3.7 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen, laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat

Vuodesta 2013 alkaen ympäristöterveyskeskuksella on ollut Ramboll Analytics Oy:ntutkimuslaboratorion kanssa kaksivuotinen sopimus, jonka optiona oleva kaksivuotis-kausi otetaan käyttöön vuosille 2015–2016. Tutkimuslaboratoriolla on ympäristöter-veyskeskuksen käyttämien palveluiden osalta Eviran hyväksyntä. Ympäristöterveys-keskus on sopinut laboratorion kanssa laboratoriopalvelujen osalta myös virka-ajan ul-kopuolella noudatettavat menettelyt, esimerkiksi epidemia-, ruokamyrkytys- tai häiriöti-lanteessa erityisistä syistä esimiehen päätöksellä voidaan tapauskohtaisesti käyttäämyös muuta Eviran hyväksymää laboratoriopalvelujen tuottajaa. Käytettävä viranomais-laboratorio on hyväksyttävä TsL 49 §:n mukaisella päätöksellä.

Laboratoriolta on hankittu myös ulkopuolista näytteenottopalvelua mm. uimavesinäyt-teiden ja pienten talousvesiyksiköiden vesinäytteiden ottamiseen viranomaisvalvontana.Näytteenottopalvelua tilataan ja kohdennetaan ympäristöterveyskeskuksen tarpeidenmukaan. Ympäristöterveyskeskuksessa on suunnitelmallisesti pyritty lopettamaan pal-velunäytteenotto ja ohjaamaan toimijat itse järjestämään tämä työ.

Valvontaan liittyvässä erikoisanalytiikassa, mm. sisäilma tai eläinlääkintähuollon ana-lyysit, voidaan laboratoriopalvelujen tuottaja valita analyysitarpeen mukaan. Tällöin kui-tenkin aina varmistutaan laboratorioanalytiikan riittävästä laadusta ja laboratorion hy-väksynnästä viranomaisvalvonnan tutkimusten osalta.

Selvitys- ja mittaustöiden osalta varmistetaan, että toimijalla on akreditointi viranomais-valvontaa varten tehtäviin tutkimuksiin ja mittauksiin. Ulkopuoliset toimijat vastaavatkäyttämiensä laboratorioiden tutkimustuloksista ja siitä, että laboratorio on Eviran hy-väksyntä tehdä kyseisiä analyysejä.

3.8 Kohde- ja valvontatietojärjestelmät

Ympäristöterveyskeskuksessa käytössä oleva Digia Tarkastaja – ohjelma toimii tervey-densuojelun kohteiden osalta kattavasti ja eläinlääkinnän osalta alkutuotannon elintar-vikevalvonnan kohderekisterinä (asiakkaan ja kohteen perustiedot sekä valvontakirjapi-don suoritteet, esimerkiksi tarkastus-, näytteenotto- ja neuvontasuoritteet). Ohjelmanteknisestä päivittämisestä ja käytettävyydestä vastaavat yhtymän atk:n ohjelmalle ni-

Yleinen osa

20

metty pääkäyttäjä ja terveydensuojelun pääkäyttäjät. Ohjelman käyttöön liittyvistä kir-jaamistavoista ja kaikkia käyttäjiä koskevista menettelyistä sovitaan ja annetaan ohjaus-ta erikseen yhteisissä palavereissa. Tarkastaja-ohjelman päivittämiseen ja ylläpitoon onvarattu riittävät taloudelliset resurssit ja erityyppistä päivitys- ja ylläpitotyötä tehdäänterveydensuojelussa jatkuvasti. Koko henkilökunta osallistuu tähän työhön.

Ympäristöterveyskeskuksessa valvontakohteiden ajan tasaisten kohderekisterin ylläpitoperustuu kohteiden rekisteröintiin hyväksymis- tai ilmoitusmenettelyn kautta sekä koh-teiden kartoitukseen yritysrekistereiden ja tiedotusvälineiden avulla, viranomaisyhteis-työn (rakennusvalvonta, poliisi, pelastustoimi, ympäristövalvonta) tai viranhaltijoidenpaikallistuntemuksen kautta. Ympäristöterveyskeskuksen alkutuotanto- paikkojen rekis-teröinti Digia Tarkastaja-ohjelmaan on osittain toteutunut (muun muassa maidontuotan-totilat) ja sen ajan tasalle saattaminen (lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely, muualkutuotanto) on käynnissä.

Eläinlääkintähuollossa on praktisoivilla eläinlääkäreillä käytössään ProVet -ohjelma, jo-ka toimii samalla potilastietojärjestelmänä (omistaja- ja potilastiedot ja hoitotoimenpi-teet). ProVet -ohjelman päivittämistä kaikkia eläinlääkäreitä palvelevaksi yhteiseksiverkkoversioksi kehitetään.

4 VALMIUSSUUNNITTELU, HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMAT JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

4.1 Valmiussuunnittelu ja häiriötilannesuunnitelmat

Ympäristöterveyskeskuksen häiriötilannesuunnitelma liittyy Päijät-Hämeen sosiaali- jaterveydenhuollon kuntayhtymän valmiussuunnittelun ja erityistilannetoiminnan kokonai-suuteen. Ympäristöterveyskeskuksen valmiussuunnitelman yleinen osa on valmistunut2012 ja päivitetty 2014. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden häiriötilannesuunni-telma on laadittu (sisällysluettelo liitteenä) ja otettu käyttöön vuonna 2012 sekä päivitet-ty vuonna 2014. Kuluttajaturvallisuuden häiriötilannesuunnitelma on päivitetty vuonna2014. Suunnitelmien päivitystarve arvioidaan vuosittain ja tarvittaessa päivitystyö teh-dään samalla. Aihealue on suunnitelmakaudella valtakunnallinen sekä ympäristöter-veyskeskuksen oma painopistealue, jota kuvataan tarkemmin kohdassa 3.5.2.

4.2 Viestintäsuunnitelma

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksessa noudatetaanavointa tiedotustapaa. Omaa toimialaa koskevista asioista tiedotetaan kuntayhtymännettisivuilla. Lisäksi pyydettäessä annetaan omaa toimintaa koskevia haastatteluja jaasiantuntijalausuntoja tiedotusvälineille. Ympäristöterveyskeskuksen viestintäsuunni-telma (sisällysluettelo liitteenä) on valmistunut vuonna 2012. Suunnitelma on päivitettyvuonna 2014. Suunnitelman päivitystarve arvioidaan vuosittain ja tarvittaessa päivitys-työ tehdään samalla. Se palvelee ympäristöterveyskeskuksen sisäistä ja ulkoista vies-tintää sekä tiedottamista normaali- ja häiriötilanteissa. Suunnitelmassa on huomioitumyös asiakaspalvelu, neuvonta, opastus sekä asiakaspalautejärjestelmä. Pääasiallinentiedotusvastuu on ympäristöterveyskeskuksen johtajalla, joka koordinoi ja jakaa tiedot-tamisvastuuta kyseessä olevan tilanteen ja tiedotussuunnitelmassa esitettyjen periaat-teiden mukaan.

Yleinen osa

21

5 VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITTELY JA YLLÄPITO

5.1 Päivitys

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunni-telma on laadittu vuosille 2015–2019. Suunnitelman ajantasaisuudesta huolehditaantarkastamalla sen päivitystarve ja päivittämällä sitä keskusvirastojen päivitysohjeidenmukaan vuosittain.

5.2 Hyväksyminen

Kuntayhtymän hallituksen jaosto hyväksyy ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunni-telman vuosille 2015–2019 ja käsittelee sitä vuosittain. Mikäli valvontasuunnitelmaantehdään olennaisia muutoksia, päivitetty suunnitelma esitetään jaoston hyväksyttäväksi.Mikäli suunnitelmaan ei ole tarvetta tehdä olennaisia muutoksia, tuodaan suunnitelmatiedoksi jaostolle. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnan monijäsenisessä toimielimessä.Hyväksymisen yhteydessä jaosto myös kirjaa suunnitelman seurantatavan.

Toiminnanharjoittajille on varattu mahdollisuus hallintolain 41§:n mukaisesti vaikuttaavalvontasuunnitelman sisältöön. Suunnitelmien päivityksen vireilläolosta on tiedotettukuntayhtymän internet-sivuilla hyvissä ajoin ennen hallituksen jaoston käsittelyä. Hy-väksytty valvontasuunnitelma on nähtävillä myös ympäristöterveyskeskuksen internet-sivuilla. Hallituksen jaoston hyväksymä valvontasuunnitelma toimitetaan vuosittainaluehallintoviranomaiselle VYHA järjestelmän kautta.

5.3 Toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien vuosiraportointi

Toimialakohtaiset vuosiraportit laaditaan alue- ja keskushallinnon viranomaisten vaati-musten mukaan. Sähköisestä raportoinnista riippumatta tullaan jaoston käsittelyä var-ten edelleen laatimaan valvontasuunnitelman toimialakohtaiset toteumaraportit ja arvi-oinnit. Sähköinen raportointi on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä toteutettukeskusvirastojen edellyttämällä tavalla.

Talousvettä toimittavien laitosten (yli 1000 m³/d) valvontatulokset raportoidaan vuosit-tain maaliskuun loppuun mennessä ja asetuksen (177/2008) mukaisten yleisten uima-rantojen valvontatulokset syyskuun loppuun mennessä Etelä-Suomen aluehallintoviras-toon vuosittain raportointilomakkeilla siihen saakka kunnes YHTI järjestelmän raportoin-timahdollisuus (YHTI 2b) on käytettävissä.

Yleinen osa

22

5.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja raportointi

Ympäristöterveydenhuollon eri toimialojen yhteisen valvontasuunnitelman arviointira-portti laaditaan toimialakohtaiset raportoinnit huomioiden ja niissä esitettyjen ohjeidenmukaan (taulukko 6). Valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi tehdään keskusvi-ranomaisille KUTI-, YHTI- ja VYHA – järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointira-portti toimialakohtaisissa valvontaohjeissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Siihen saak-ka kunnes luotettavat raportit keskitetystä tietokannasta saadaan otettua valtakunnalli-sin mittarein joko kuntajärjestelmän kautta tai keskusviranomainen toimittaa ne valvon-tasuunnitelmien toteutumisen raportointia seurataan tämän lisäksi valvontasuunnitelmi-en toteutumista myös neljännesvuosittain tehtävän ympäristöterveyskeskuksen omansuoriteseurannan kautta. Raportti ja toteuman arviointi toimitetaan vuosittain jaostonkäsiteltäväksi. Arviointiraportissa arvioidaan valvontasuunnitelman toteutumista valvon-takohdetyypeittäin koko suunnitelman osalta ja toimialoittain. Valvontasuunnitelman to-teumaraportissa tuodaan selkeästi esille myös todellisen valvontatarpeen mukainen re-surssitarve suhteessa tarkasteluvuonna käytettävissä olleisiin resursseihin sekä resurs-sien käytön jakautuminen suunnitelmallisen valvonnan ja muun valvontaa tukevaan jaennakoimattomaan välillä. Jaoston käsittelemä arviointiraportti toimitetaan VYHA järjes-telmän kautta aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Muun valvontaa tu-kevan työn osuuden arviointitapaa on muutettu ohjelmakaudelle 2015–2019. Elintarvi-kevalvonnan osalta otetaan vuodesta 2016 alkaen käyttöön kohdekohtainen riskinarvi-ointi ja tarkastustiheyden sekä tarkastuksiin käytettävän ajan arviointi. Tämä perustuuEviran kesällä 2015 julkaisemaan riskinarviointiluonnokseen. Luonnoksen mukaan las-kettu valvontaan käytettävä työaika on merkittävästi alhaisempi kuin aikaisemman val-takunnallisen arviointimenetelmän (EVO) mukaan laskettu. Valvonnasta saatujen ko-kemusten perusteella suunniteltu määrä on liian alhainen muun muassa valvontaa tu-kevien tietojärjestelmien kehittymättömyyden takia. Tämä koskee myös ympäristöter-veyskeskuksessa vuodelle 2016 elintarvikevalvontaan suunniteltua ajankäyttöä. Ris-kinarviointiperusteita kokonaisuutena päivitetään valvontasuunnitelmaan arviointiohjei-den ja asiaa koskevan lainsäädännön täsmentyessä valvontasuunnitelman vuosipäivi-tyksen tai laatujärjestelmän päivityksen yhteydessä.

Yleinen osa

23

Taulukko 6. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa käsitellään

Arviointikohde Tarkastelu ja selvitysSuunnitellun toiminnan jatarkastusten kattavuus

• kaikkien toimialojen valvonnan kattavuudesta• valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden val-vonnan toteutumisesta• erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetystä ajastaverrattuna suunniteltuun ajankäyttöön• tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrästä ja laa-dusta sekä kunnan viranomaisen toimenpiteistä näiden epä-kohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräys-tenmukaiselle tasolle

Tarkastusten ja näytteidenmäärä (suhteessa valvon-tasuunnitelmaan)

• toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä• näytteistä ja analyyseistä• valvontaprojekteihin osallistumisesta

Valvonnasta saadut tulotja niiden kohdentuminen

• valvonnasta kertyneistä maksutuloista toimialoittain• valvonnasta saatujen tulojen kohdentumisesta, tieto siitäonko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöter-veydenhuollon valvonnan kehittämiseen

Voimavarat ja yhteistoi-minta-alueen toimivuus

• voimavarojen riittävyydestä suhteessa lainsäädännön vaa-timukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan• paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihinvalvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin• erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakienmukaiseen valvontaan (VYHA)

Toiminnan kehittämistar-peet

• toimenpiteistä, joilla tilannetta parannetaan seuraavallatoimintavuodella

Mahdolliset toiminnantarkastamiset (auditoinnit)

• poikkeamat, kehittämiskohteista ja korjaavista toimenpi-teistä (VYHA)

Valvontasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista seurataan ympäristöter-veyskeskuksessa kohderyhmätasolla myös toimintavuoden kuluessa neljännesvuosit-tain (taulukko 7). Terveydensuojelupäällikkö vastaa neljännesvuosiseurannan toteutu-misesta. Toteutumisseurantataulukko tiedotetaan henkilökunnalle neljännesvuosittainterveydensuojelun henkilökuntapalavereissa sekä terveydensuojelun johtoryhmälle ra-portin valmistumista seuraavassa kokouksessa. Terveydensuojelun toimintaa ohjataantoteumaraportin perusteella. Tämän lisäksi ympäristöterveyskeskuksen johtoryhmässäseurataan talousarvioon kirjattujen suoritetavoitteiden toteutumista kuukausittain.

Yleinen osa

24

TAULUKKO 7 Neljännesvuosittaintehtävän suoriteseurannan pohja

ElintarvikeToimintatyyppi Kohteet

kplTarkastustarve Tarkastuk-

set YMPTKTarkastetut

kohteet2016

Tarkastuk-sia 2016

Toteuma %tavoitteesta

tarkastuk-set, kpl

tarkastuk-set, h

MAITOALA Maitonesteiden valmistusJuuston valmistusLIHA-ALALihavalmisteiden valmistus kypsäKALA-ALATuoreiden kalastustuotteiden käsitte-lyKalajalosteiden valmistusMUNA-ALAMunapakkaamoVILJA- JA KASVISALAMyllytoimintaLeipomotuotteiden valmistus, helpos-ti pilaantuvia tuotteitaRuoka- ja kahvileipien valmistusMuiden viljatuotteiden valmistusKasvis-, marja- ja hedelmätuotteidenvalmistusPakkaamotoiminta, vähäistä kauppa-kunnostustaELINTARVIKKEIDEN VALMISTUSYhdistelmätuotteiden valmistusMakeisten valmistusJuomien valmistusMuu elintarvikkeiden valmistus (esim.kahvin paahto)ELINTARVIKKEIDEN MYYNTIElintarvikkeiden tukkumyyntiElintarvikkeiden vähittäismyyntiUlkomyyntialueVIENTI JA TUONTIElintarvikkeiden maahantuontiELINTARVIKKEIDEN TARJOILURavintolatoimintaGrilli- ja pikaruokalatoimintaKahvilatoimintaPubitoimintaSuurtalous, laitoskeittiöSuurtalous (keskuskeittiö / pitopalve-lu)Suurtalous, tarjoilukeittiö

Yleinen osa

25

ELINTARVIKKEIDEN KULJETUKSETElintarvikkeiden kuljetusElintarvikkeiden pakastekuljetusElintarvikkeiden kuljetus jäähdytetty-näElintarvikkeiden kuljetus lämpimänäELINTARVIKKEIDEN VARASTOINTI JAPAKASTAMINENEläinperäisten elintarvikkeiden varas-tointiElintarvikkeiden pakastaminenKONTAKTIMATERIAALITOIMIJAKontaktimateriaalit, keramiikkaKontaktimateriaalit, paperi ja kartonkiKontaktimateriaalit, muovitVÄHÄRISKINEN TOIMINTA ELINTAR-VIKEHUONEISTOSSAVähäriskinen juustoALKUTUOTANTOMaidontuotantoLihakarjan kasvatus, kalastus ja vesi-viljely HUOM! kohderekisteriä päivite-täänMuu alkutuotanto (suuntaa antavamäärä) HUOM! kohderekisteriäpäivitetäänYHTEENSÄ

TupakkaKohdetyyppi Kohteet Valvontatarve Valvira YMPTK

tarkastuksetTarkastukset2016

Toteuma %tavoitteestakpl h

Tupakointikiellot ja – rajoituksetRavintola tai muu ravitsemusliike, jossa on erillinentupakointitilaUlkoalueilla järjestettävät tilaisuudet joissa osallistu-jiaMyyntipaikat: Painopiste 2015–2017 mainonnalli-nen esillepanoVähittäismyyntiMuut kuin myyntipaikatNikotiinikorvaushoitotuotteiden myyntilupa-asiat,myynti ja esilläpitoYhteensä, tupakkaYhteensä, nikotiiniYhteensä, tupakka ja nikotiini

Yleinen osa

26

TSLKohdetyyppi Kohteet Valvontatarve Valvira YMPTK

tarkastuksetTarkastukset2016

Toteuma % ta-voitteestakpl h

EU-raportoitavat vedenjakelualueet

Muut vedenjakelualueet <1000 m3/vrk

Pieni vedenjakelualue <10 m3/vrkTalousveden tukkumyyntiTalousveden pakkausLasten ja nuorten kohteet, kerhotilat, nuorisotilat jaleirikeskuksetMessu- ja kongressikeskuksetEsiopetusPeruskouluLukioAmmattioppilaitosMuut koulut ja opetuslaitoksetKorkeakouluMuu aikuiskoulutusAamiaismajoitus sekä majoitus maatilamatkailunyhteydessäHotelliHostellit, retkeilymajat, retkeilyhotellit, kesähotellit,huoneistohotellitLomakeskusten ja leirintäalueiden mökitMuu loma-asuntojen ammattimainen tarjoaminenAsuntolat, yömajat, pakolaisten vastaanottokeskuk-setMuu majoitustoimintaKosmetologiset huoneistot ja laitoksetSolariumTatuointi ja lävistysMuu ihon käsittely ja -hoitoYleiset alueet, rakennukset ja laitoksetJätteet ja jätevedetSuuret yleisötilaisuudetMuu ympäristöterveysvalvonnan kohdePäiväkotiRyhmäperhepäiväkotiPerhepäivähoitoLeikkitoiminta ja muu päivätoimintaLastenkodit, koulukodit, nuorisotilatAmmatilliset perhekoditMuut lastensuojeluyksiköt mm. perhekuntoutusyksi-kötVanhainkoti, laitoshuoltoVanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköt lai-tostyyppinenKehitysvammalaitos, muu kehitysvammaisten yksik-kö, tehostettu palv.Palveluasuminen, tukiasuminen ja muut asumispalve-lutKehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskusAikuisten päivähoitoMuut yksikötYleiset uimarannat, EU-uimarannat yli sata uimariapäivässä

Yleinen osa

27

Pienet yleiset uimarannat alle sata uimaria päivässätoimintaYleiset altaatSaunatYleinen liikuntatilaMäärittelemätön valvontakohde TESU2AMuu käyttäjälleen mahdollisesti terveyshaittaa aihe-uttava huoneisto

Muut yksiköt, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat,tehostettu palveluYhteensä

Yleinen osa

28

LIITE 1 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY

ELINTARVIKEVALVONTA

SUUNNITELMALLISET Tarkastuksen yleinen sisältöTarkastusten sisältö ja toteuttaminen: Eviran mallilomakkeet ja tuote- ja olosuhdevalvonnan ohjeet, www.evira.fi ja lainsää-däntö www.finlex.fi

Säännöllisen valvonnan tarkastukset raportoidaan valtakunnallisen Oiva-järjestelmän kautta. Oiva-järjestelmän tarkastussi-sältö on haettavissa oheisista linkeistä https://www.oivahymy.fi/portal/fi/tunnethan+oivan-/yleista+oivasta/

Digia kirjauksissa pääsääntöisesti kaikki suunnitelmallinen valvonta on omavalvontaa, myös asiakirjatarkastukset. Katsotarkempi määrittely ympäristöterveyskeskuksen elintarvikevalvonnan tarkastusten tilastointiohjeesta, versio 1.0.

Säännöllisen valvonnantarkastus (maksullinen)

Projektitarkastus (maksullinentai maksuton)

Uudelle toimijalle tai toiminnan olennaiselle muutokselle säännöllisen valvonnan tarkastus voidaan pääsääntöisesti tehdävasta toimijan tekemän kirjallisen ilmoituksen käsittelyn jälkeen. Ilmoitettavat elintarvikehuoneistot tarkastetaan toiminnanalettua (1, 3 tai 6 kk), ajankohdassa huomioidaan luonne ja laajuus. Tarkastus voidaan tehdä myös ennen toiminnan aloitta-mista, jos on ilmoituksen perusteella syytä epäillä elintarviketuvallisuuden vaarantuvan. Toimija esittää omavalvontasuunni-telman viimeistään ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä. Tarkastus ja raportointi toteutetaan Oiva-arviointiohjeiden sekäyleisohjeiden mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman ja siihen liittyvien muiden asiakirjojen tarkastus voidaan tehdä myösasiakirjatarkastuksena ja siitä muodostuu Oiva raportti.

Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta, myös ennalta ilmoittaminen tulee tilanteesta riippuen kysee-seen. Tarkastus voi kohdistua koko toimintaan tai johonkin osa-alueeseen. Pelkkä näytteenotto (selvitys tai mittaus) ei oletarkastus.

Kotiin perustetun elintarvikehuoneiston valvonta tehdään asiakirjatarkastuksena, poikkeuksena terveysvaaraepäily.Mikäli tarkastus tehdään asiakasvalituksen tai vastaavan (maksuton) perusteella, veloitetaan tarkastuksesta säännöllisenvalvonnan osuus.

Projektin puitteissa tapahtuva suunniteltu valvonta on osa säännöllistä valvontaa (maksullinen, sisältyy tarkastuksen hin-taan). Vuoden 2016 alusta projektitarkastukset kirjataan säännöllisen valvonnan tarkastuksina ja niistä muodostuu oivara-portti.

Tarkastus voi olla eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen yhdistetty tarkastus tai eri viranomaisten edustajien suorit-tama yhteistarkastus. F-kaasuasetusten valvonta toteutetaan pääsääntöisesti muiden lakialojen yhteistarkastuksena. Tarkas-tus on maksullinen.

Tarkastuksesta ilmoitetaan kohteelle etukäteen, ellei ennalta ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoitusta.Näytteenotto (maksullinen taimaksuton)

Kohdistuu esimerkiksi viranomaisnäyte, joka otetaan omavalvonnan toimivuuden arviointinäytteisiin (maksullinen) tai suunni-teltuihin projekteihin (maksullinen). Tarkastuksen yhteydessä tapahtuva näytteenottotyön osuus sisällytetään tarkastuksenhintaan.

Projektien, jossa näytteenotto kohdistetaan ilman riskinarviointia ja ei ole valvontasuunnitelmassa suunniteltu (esimerkiksikartoitustutkimukset), ovat maksuttomia.

Pelkkä näytteenotto (selvitys tai mittaus) ei ole tarkastus.

ENNAKOIMATON VALVONTATarkastus, hyväksymistar-kastus (sisällytetään päätöksenhintaan)

Koskee laitoksia ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittelyä. Voi olla yhteistarkastus ja ilmoitetaan ennalta.Hyväksyttävät elintarvikehuoneistot tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista pääasiallisesti toimintaedellytyksien osalta.

Tarkastus, kuluttajavalitustai toimijan ilmoitus (maksu-ton)

AsiakasvalitusTerveysvaaraepäily tai terveysvaaratilanne, myös kotiin perustettu elintarvikehuoneistoTakaisinvetoRuokamyrkytys, epidemia- tai niiden epäily

Tarkastus, muu ennakoi-maton (maksullisuus tapauskoh-taisesti)

Kohdistuu muun muassa:- häiriötilanteisiin liittyvä tarkastus (maksuton)- tuonnin ja viennin valvonta (maksullinen)- Eviran valvontapyyntö (maksullisuus tapauskohtaisesti)- muu tarkastus, jota ei ole voinut ennalta suunnitella (maksullisuus tapauskohtaisesti)

Tarkastus, seuranta- taijälkitarkastus (maksullinen)

Tarkastus, joka tehdään toimijalle EL säännöllisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä annetun kirjallisen kehotuksen (eimääräyksen) valvomiseksi tilanteessa, jolloin jälkivalvonta on suoritettava ennen seuraava säännöllisen valvonnan tarkastus-ta, myös ruokamyrkytyksen tai epidemia selvitystyön osalta todettujen epäkohtien lisävalvonta.Tarkastus, joka tehdään EL säännösten noudattamatta jättämisen johdosta annettujen pakkokeinojen toteutumisen valvomi-seksi.

Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteistä päättää terveydensuojelujohtaja.Näytteenotto (maksullinen) Kohdistuu elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisen valvontaan (pakkokeinot) ja siihen liittyvään näytteenottoon. Myös

valvonta-asetuksen 27 tai 28 artiklan lisävalvonnan näyte (tavanomainen suunniteltu valvontatoiminta ylittyy, ongelmanselvitys tai korjaavien toimien toteutuksen valvomiseksi) sekä tuonnin ja viennin valvonta.

Uusintanäytteenotto (maksullinen), kun tulos on huono. Uusintanäytteenottoa (maksullinen) harkitaan, kun tulos heikentynytja kyseessä on patogeenimikrobit.

Näytteenotto (maksuton) AsiakasvalitusTerveysvaaratilanneRuokamyrkytys, epidemia- tai niiden epäily

Yleinen osa

29

TERVEYDENSUOJELUVALVONTA

SUUNNITELMALLISET Tarkastuksen yleinen sisältöValtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011 – 2014, LIITE 2 (s.132) tarkastuksen kohderyhmäkohtai-nen sisältö haettavissahttp://www.valvira.fi/files/valvontaohjelmat/ymparistoterveydenhullon_yhteinen_valvontaohjelma_paivitys_14062012.pdfTerveydensuojelun valvontaohjeisto Versio 1.0 (23.9.2010) haettavissahttp://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/ymparistoterveydenhuollon_laatujarjestelma_-_terveydensuojelun_valvontaohjeistoLainsäädäntö www.finlex.fi

Tarkastukset kirjataan ja tallennetaan keskitettyyn tietokantaan valtakunnallisen YHTI järjestelmän kautta. Valtakunnallisetkohdetieto- ja kirjaamisohjeet on julkaistu YHTI ja VATI ohjeissa, jotka löytyvät ajantasaisina Valviran sivuilta.

Säännöllisen valvonnantarkastus (maksullinen)

Projektitarkastus (maksullinen)

Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatko-tutkimuksia varten. Suunnitelmakauden painopisteen mukaisesti terveydensuojeluviranomainen osaltaan edistää laadukkai-den sisäilmaselvitysten tekemistä ohjaamalla selvitystyön tekemistä ulkopuolisille asiantuntijoille. Solarium valvontatyönosuus lisätään kohteen TsL tarkastusaikaan ja huomioidaan tarkastuksesta perittävässä hinnassa. Veloitus taksan ja TsLperusteella.

Mikäli tarkastus tehdään toimenpidepyynnön (maksuton) perusteella, veloitetaan tarkastuksesta säännöllisen valvonnanosuus.

Projektin puitteissa tapahtuva valvontasuunnitelmassa suunniteltu valvonta on osa säännöllistä valvontaa (maksullinen).Tarkastus voi olla eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen yhdistetty tarkastus tai eri viranomaisten edustajiensuorittama yhteistarkastus. F-kaasuasetusten valvonta toteutetaan pääsääntöisesti muiden lakialojen yhteistarkastuksena.Tarkastuksesta ilmoitetaan kohteelle etukäteen, ellei ennalta ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoitusta.

Näytteenotto (maksullinen) Tarkastuksen yhteydessä tapahtuva näytteenottotyön osuus (ja mittaus) sisällytetään säännöllisen valvonnan tarkastuksenhintaan.

Pelkkä näytteenottokäynti (selvitys tai mittaus) ei ole tarkastus ja käynnistä veloitetaan Ympäristöterveyskeskuksen tuntitak-san mukainen veloitus. Kohdistuu esimerkiksi toiminnanharjoittajien talous- ja uimaveden tarkkailuun.

Uusintanäytteenotto (maksullinen), kun tulos on huono. Uusintanäytteenottoa (maksullinen) harkitaan, kun tulos heikentynytja kyseessä on patogeenimikrobit. Viranomaisen vastuulla olevaa näytteenottoa voidaan myös ulkoistaa esim. koulutetunnäytteenottajan tehtäväksi, kun viranomainen varmistuu näytteenottajan luotettavuudesta.

ENNAKOIMATON VALVONTATarkastus, käyttöönotto /päätös (sisällytetään päätöksenhintaan)

Käyttöönottotarkastukset liittyvät terveydensuojelulain mukaiseen ilmoitusmenettelyyn. Tarkastukset teh-dään toimijan kanssa sovittavana ajankohtana ilmoituksen ja siihen liittyvien asiakirjojen vastaanottamisenjälkeen.

Tarkastus,toimenpidepyyntö asuntotai huoneisto(maksullisuus tapauskohtaisesti)

Asumisterveysohje ja – opas ja Valviran ohjeet muun muassa 3/2011 Asuntojen siivottomuustapauksissaTarkastus, joka suoritetaan toimenpidepyynnön johdosta asunnossa tai TsL:n mukaisessa huoneistossa. Ensimmäinentarkastuskäynti on maksuton. Seuraavat tarkastukset tai mittaukset, tutkimukset, selvitykset ovat maksullisia. Näytteidenanalyysikustannukset ja näytteenottotyö ovat aina maksullisia. Suunnitelmakauden painopisteen mukaisesti terveydensuoje-luviranomainen osaltaan edistää laadukkaiden sisäilmaselvitysten tekemistä ohjaamalla selvitystyön tekemistä ulkopuolisilleasiantuntijoille.

Tarkastus, muuennakoimaton (maksullisuustapauskohtaisesti)

Kohdistuu muun muassa:- toiminnanharjoittajan vaihdos (maksuton),- yleisötilaisuuden hygieeniset olosuhteet (maksullinen) tai muu tilapäinen toiminta (maksuton),- ennakkotarkastus (sisällytetään päätöksen hintaan),- vainajiin tai hautaamiseen liittyvä tarkastus (maksuton),- yksityisen terveydenhuollon yksikön tarkastus (maksullinen),- alusten saniteettitodistustarkastus (maksullinen)- yksityisen sosiaalialan yksikön tarkastus lausunnon yhteydessä kohteessa, joka ei siirry säännöllisen valvonnan piiriin

(maksuton),- häiriötilanteeseen liittyvä tarkastus (maksuton),- toimijan pyynnöstä todistus tai vastaava, (maksullinen),- projektitarkastus, jota ei ole valvontasuunnitelmassa suunniteltu (maksullisuus tapauskohtaisesti)- tai muu tarkastus, jota ei ole voinut ennalta suunnitella (maksullisuus tapauskohtaisesti)

Uusintatarkastus (maksullinen) Tarkastus, joka tehdään tarkastusten perusteella säännösten noudattamatta jättämisen johdosta annettujen määräysten(tehtyjen päätösten) valvomiseksi.Tarkastus, joka tehdään asunto- ja huoneistotarkastuksen jälkivalvontana.Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitä päätetään päätösvaltamatriisin mukaisesti.

Uusintatarkastus (maksuton) Tarkastus, joka tehdään toiminnanharjoittajalle säännöllisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä annetun toimenpidekeho-tuksen (ei määräyksen) valvomiseksi tilanteessa, jolloin jälkivalvonta on suoritettava ennen seuraavaa säännöllisen valvon-nan tarkastusta.Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitä päätetään päätösvaltamatriisin mukaisesti.

Näytteenotto (maksullinen) Katso: Tarkastuksen yleinen sisältö, näytteenottoTarkastuksen yhteydessä tapahtuva näytteenottotyön osuus (ja mittaus) sisällytetään säännöllisen valvonnan tarkastuksenhintaan.

Pelkkä näytteenotto (selvitys tai mittaus) käynti ei ole tarkastus ja käynnistä veloitetaan Ympäristöterveyskeskuksen tunti-taksan mukainen veloitus. Kohdistuu esimerkiksi kaivon omistajan kaivovesitutkimuksiin, puhtausnäytteisiin tai TsL:n huo-neiston sisäilman laadun tai asumisterveyden selvitykseen näyttein (tutkimuksin tai mittauksin).

Uusintanäytteenotto (maksullinen), kun tulos huono, raja-arvo ylittyy ja kyseessä patogeeni mikrobit. Uusintanäytteenottoa(maksullinen) harkitaan, kun tulos heikentynyt ja kyseessä patogeeni mikrobit.

Näytteenotossa ja mittaus- sekä selvitystöissä voidaan harkinnan mukaan käyttää myös ulkopuolista konsulttia.Harkinnan mukaan voidaan tehdä myös palvelunäytteen ottoa. Palvelunäytteiden ottamisesta peritään työajasta myösarvonlisävero.

Näytteenotto (maksuton) Näytteenotto (ja mittaus), joka suoritetaan asiakkaan ilmoituksen, valituksen, toimenpidepyynnön (ei sisäilma, asumisterve-ys) tai epidemiaepäilyn johdosta. Uusintanäytteenotto maksuton.

Yleinen osa

30

KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTASiirtynee kokonaisuudessaan Tukesin hoidettavaksi 1.5.2016 alkaen

SUUNNITELMALLISETTARKASTUKSET

Tarkastuksen yleinen sisältöValtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011 – 2014 Omavalvonnan tarkastaminen s. 102 – 103http://www.valvira.fi/files/valvontaohjelmat/ymparistoterveydenhullon_yhteinen_valvontaohjelma_paivitys_14062012.pdfOmavalvonnan, kenttätarkastuksen sisältö ja toiminnan turvallisuuden huomioimisen opastaminen suunnitteluvaiheessavalvontaohjelman, aluehallintoviraston tai Tukesin ekstranetin ohjeiden tai tarkastuslistojen (www.tukes.fi/EKSTRANET)mukaisesti.Lainsäädäntö www.finlex.fiTarkastukset kirjataan ja tallennetaan keskitettyyn tietokantaan valtakunnallisen YHTI järjestelmän kautta

Säännöllisen valvonnantarkastus (maksullinen)

Projektitarkastus(maksullinen)

Kohdistuu kuluttajapalveluun, jonka toiminnanharjoittajalla on useita samantyyppisiä kohteita ja toimiva dokumentoituomavalvontajärjestelmä (mukaan lukien kokonaisturvallisuus, turvallisuusasiakirja, -koulutus, käyttäjien tiedotus, kunnossa-pito). Tarkastuksesta sovitaan ennakolta toiminnanharjoittajan kanssa.

Tarkastetaan kuluttajapalvelukohde tai – kohteita kenttätarkastuksina (esimerkiksi uimaranta, leikkikenttä) ja toimijan kaikkiasamankaltaisia kohteita koskeva omavalvontajärjestelmä.

Projektin puitteissa painopistealueelle tai ei - painopistealueelle kohdistuva valvonta voi olla osa säännöllistä valvontaa.

Mikäli tarkastus tehdään saapuneen turvallisuuspuuteilmoituksen tai tiedon perusteella, veloitetaan tarkastuksesta säännöl-lisen valvonnan osuus.

Tarkastus voi olla eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen yhdistetty tarkastus tai eri viranomaisten edustajiensuorittama yhteistarkastus. Solarium valvontatyön osuus lisätään kohteen TsL tarkastusaikaan ja hintaan, veloitus taksan jaTsL perusteella. F-kaasuasetusten valvonta toteutetaan pääsääntöisesti muiden lakialojen yhteistarkastuksena.

ENNAKOIMATON VALVONTATarkastus turvallisuuttakoskevan ilmoituksen joh-dosta (maksuton)

Tarkastus suoritetaan saapuneen turvallisuuspuute ilmoituksen tai tiedon johdosta ennalta ilmoittamatta painopistealueidentai ei – painopistealueen kohteeseen.Erityistilannetta koskeva tarkastus

Uusintatarkastus(maksullinen)

Kohdistuu valmistajaan tai palveluntarjoajaan, jonka säännöllisessä valvonnassa havaittujen puutteiden korjaamisen varmis-tamiseksi tai päätöksen noudattamisen varmistamiseksi tarkastetaan joko ennalta ilmoittaen tai ilmoittamatta. Uusintatarkas-tukseen voi liittyä myös turvallisuusasiakirjan pyytäminen nähtäväksi.Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitä päättää terveydensuojelujohtaja.

Tarkastus, muu ennakoima-ton (maksullisuus tapauskohtaises-ti)

Projektitarkastus, jota ei ole valvontasuunnitelmassa suunniteltuMuu tarkastus, jota ei ole voinut ennalta suunnitella

Yleinen osa

31

TUPAKKA- JA LÄÄKELAIN VALVONTA

SUUNNITELMALLISET Tarkastuksen yleinen sisältöValtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman vuosille 2011 – 2014, LIITE 2 ja 3 sivut 156–168http://www.valvira.fi/files/valvontaohjelmat/ymparistoterveydenhullon_yhteinen_valvontaohjelma_paivitys_14062012.pdf,www.valvira.fiLainsäädäntö www.finlex.fi

Säännöllisen valvonnantarkastus, myynti, mainon-ta, esilläpito (sisältyy vuosi-maksuun)

Projektitarkastus, myynti,mainonta, esilläpito (sisältyyvuosimaksuun)

Sisältyy, tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden myynti, myyntilupaan liittyvät asiat, omavalvonta, sekä tupakan, tupakka-tuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonta myyntipaikassa tai tukkumyyntipaikassa. Lääkelain mukaises-sa nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynnin tarkastuksessa tarkastetaan myynti, myyntilupaan liittyvät asiat ja omavalvonta.

Tarkastus, joka tehdään toimenpidepyynnön (maksuton) perusteella voi sisältyä säännöllisen valvonnan tarkastukseen.

Projektin puitteissa tapahtuva valvontasuunnitelmassa suunniteltu valvonta on osa säännöllistä valvontaa.

Tarkastus voi olla eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen yhdistetty tarkastus tai eri viranomaisten edustajien suorit-tama yhteistarkastus.Tarkastuksesta ilmoitetaan kohteelle etukäteen, ellei ennalta ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoitusta.

Säännöllisen valvonnantarkastus, tupakointikiellotja rajoitukset (maksullinen)

Projektitarkastus, tupa-kointikiellot ja rajoitukset(maksullinen)

Sisältää tupakointikiellon, -rajoituksien ja tupakointitilan tarkastuksen ravitsemisliikkeessä tai tupakointikiellon, -rajoituksienvalvonnan muussa tupakkalain mukaisessa huoneistossa kuin ravitsemisliikkeessä, jolloin voidaan käyttää em. lomakettasoveltuvin osin.

Tarkastus, joka tehdään toimenpidepyynnön (maksuton) perusteella voi sisältyä säännöllisen valvonnan tarkastukseen, jolloinsiitä veloitetaan säännöllisen valvonnan osuus.

Projektin puitteissa tapahtuva valvontasuunnitelmassa suunniteltu valvonta on osa säännöllistä valvontaa.

Tarkastus voi olla eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen yhdistetty tarkastus tai eri viranomaisten edustajien suorit-tama yhteistarkastus.Tarkastuksesta ilmoitetaan kohteelle etukäteen, ellei ennalta ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoitusta.

ENNAKOIMATON VALVONTAUusintatarkastus, myynti,mainonta, esilläpito (sisältyyvuosimaksuun)

Tarkastus, joka tehdään tarkastusten perusteella annettujen määräysten noudattamatta jättämisen valvomiseksi tai pakko-keinon (kielto, myyntiluvan peruuttaminen, teettämisuhka, uhkasakko) valvomiseksi tai kirjallisen huomautuksen, varoituksentai kehotuksen valvomiseksi.

Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitä päättää terveydensuojelujohtaja.Uusintatarkastus, tupa-kointirajoitus tai – kielto,laaja-alainen mainonta(maksullinen /maksuton)

Tarkastus, joka tehdään tarkastusten perusteella säännösten noudattamatta jättämisen johdosta annetun määräyksen taipakkokeinon (kielto, teettämisuhka, uhkasakko) valvomiseksi. Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitäpäättää terveydensuojelujohtaja.

Maksuton, joka tehdään kirjallisen huomautuksen, varoituksen tai kehotuksen valvomiseksi. Uusintatarkastuksen jälkeisistätarvittavista toimenpiteitä päättää terveydensuojelujohtaja.

Tarkastus, myyntilupapää-töksen johdosta (sisällytetäänpäätöksen hintaan)

Sisältyy tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden myynti, myyntilupaan liittyvät asiat, omavalvonta, sekä tupakan, tupakka-tuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonta myyntipaikassa tai tukkumyyntipaikassa.

Lääkelain mukaisessa tarkastuksessa nikotiinikorvaushoitotuotteiden osalta edellä mainitut soveltuvat seikat.Tarkastus, ilmoituksen taivalituksen johdosta (sisältyyvuosimaksuun/maksuton)

Tupakan myynti alaikäisille, myyntiluparikkomus, mainontarikkomus myyntipaikassa (sisältyy vuosimaksuun).Tupakointikiellon tai – rajoituksen rikkomus, laaja-alaisempi mainonnan rikkomus tai vastaava on maksuton.

Tarkastus, muu ennakoi-maton (maksullisuus ta-pauskohtaisesti)

Projektitarkastus, jota ei ole valvontasuunnitelmassa suunniteltu (maksullisuus tapauskohtaisesti)tai muu tarkastus, jota ei ole voinut ennalta suunnitella (maksullisuus tapauskohtaisesti).

Näytteenotto (mittaus)(maksullinen)

Merkkisavututkimus, esimerkiksi valvontakeinojen käytön, tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonnan, yhteydessä (Työterve-yslaitoksen menetelmä ja ohjeet), Aistinvarainen tutkimus on kuitenkin ensisijainen tutkimus. Pelkkä näytteenottokäynti ei oletarkastus.

LIITE 2 HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELOLIITE 3 VIESTINTÄSUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELO

2014

HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMAYMPÄRISTÖTERVEYSKESKUSPERUSPALVELUKESKUS OIVAPERUSPALVELUKESKUS AAVA

HEINOLAN KAUPUNKI TERVEYSTOIMI

SISÄLTÖ

HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMA, ELINTARVIKKEIDEN JA VEDEN VÄLITYKSELLÄ LEVIÄVIENEPIDEMIOIDEN SELVITTÄMINEN ..................................................................................................... 11 HÄIRIÖTILANTEISIIN VARAUTUMINEN JA VALMIUDEN YLLÄPITÄMINEN ................................ 1

1.1 Häiriötilanteet, joihin varaudutaan ............................................................................................... 11.2 Häiriötilannesuunnitelma, prosessikuvaus ja lomakkeet .............................................................. 21.3 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksen toimialueenselvitystyöryhmät .............................................................................................................................. 31.4 Säännölliset tapaamiset .............................................................................................................. 41.5 Organisaatioiden sisäinen ja organisaatioiden välinen tiedottaminen sekä perehdytys ............... 41.6 Häiriötilanne- ja kriisiviestinnän linjaukset ................................................................................... 5

1.6.1 Viranomaisverkko VIRVE ...................................................................................................... 71.6.2 Vaaratiedote ......................................................................................................................... 71.6.3 Mediapalvelupiste ................................................................................................................. 71.6.4 Kansalaisten (altistuneiden, läheisten, omaisten) neuvontapuhelinpäivystys tai – piste ........ 7

1.7 Laboratoriot, yhteistyö- ja asiantuntijatahot ja yhteystiedot.......................................................... 82 TAPAUSMÄÄRITELMÄT, VIRANOMAISILMOITUKSET ................................................................. 8

2.1 Ruokamyrkytys tai epidemia ....................................................................................................... 82.2 Epidemiaepäily, epidemiaepäilyilmoitus ja epidemiaselvitys ....................................................... 92.3 Ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY) ja aluehallintovirastolle ja ELY-keskukselle ilmoittaminen ................................................................................................................. 9

3 NÄYTTEENOTTO JA TUTKIMUKSET ........................................................................................... 113.1 Yhteystiedot ja toimenpideohjeita.............................................................................................. 12

3.1.1 Potilasnäytteet .................................................................................................................... 133.1.2 Elintarvikenäytteet, puhtaus- ja olosuhdenäytteet ja talousvesinäytteet .............................. 133.1.3 Uimavesinäytteet ................................................................................................................ 153.1.4 Eläinnäytteet ....................................................................................................................... 15

3.2 Lainsäädäntöä .......................................................................................................................... 154 OPERATIIVINEN SUUNNITELMA, HÄIRIÖTILANTEEN HALLINTA JA TOIMINTA ..................... 17

4.1 Ruokamyrkytys- tai epidemiaepäily herää tai tieto vastaanotetaan ........................................... 184.2 Tilannekuvan muodostaminen .................................................................................................. 18

4.2.1 Ruokamyrkytysepäilyn käsittely .......................................................................................... 194.2.2 Pienen epidemiaepäilyn käsittely ........................................................................................ 204.2.3 Suuren epidemiaepäilyn käsittely ........................................................................................ 21

5 JÄLKITOIMENPITEET ................................................................................................................... 22LIITE 1 VASTAANOTTOLOMAKE .................................................................................................... 23LIITE 2 HAASTATTELULOMAKE, SUOMI ....................................................................................... 27LIITE 3 HAASTATTELULOMAKE, ENGLANTI................................................................................. 29LIITE 4 HAASTATTELULOMAKE, RUOTSI ..................................................................................... 31LIITE 5 HAASTATTELULOMAKE, HISTAMIINIMYRKYTYS ............................................................ 33LIITE 6 SELVITYSTYÖRYHMÄT OIVA, AAVA JA HEINOLA TERVEYSTOIMI YHTEYSTIEDOT ... 35LIITE 7 FAKSILOMAKE, EPÄILYILMOITUS .................................................................................... 40LIITE 8 RYMY – KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA (EI JULKINEN) ........................................... 41LIITE 9 PROSESSIKUVAUS ............................................................................................................. 42

Laadittu 28.9.2012 Jaana SeilaPäivitetty 12 /2014 Jaana PyyköläPäivitetty

2014

YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN VIESTINTÄ-SUUNNITELMA

SISÄLTÖ

YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA .................................................... 11 VIESTINTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄSSÄ ......................................... 1

1.1 Viestintästrategia-, suunnitelma ja viestinnän linjaus................................................................... 11.2 Viestintävastuut .......................................................................................................................... 11.3 Viestintä häiriö- tai kriisitilanteessa ............................................................................................. 11.4 Viestintäjohtaja ........................................................................................................................... 11.5 Henkilökunta, salassapito, tietojärjestelmät ja tietoturvallisuus .................................................... 2

2 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN SISÄINEN VIESTINTÄ ............................ 22.1 Infokanava .................................................................................................................................. 22.2 Henkilöstölehti Sanatori ja Viikkotiedote...................................................................................... 22.3 Graafinen ohjeisto, ulkoasu ja yhtymän esittely ........................................................................... 2

3 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN ULKOINEN VIESTINTÄ........................... 33.1 Internet-sivut ............................................................................................................................... 33.2 Sähköpostin, internetin, sosiaalisen median käyttö ja videoneuvottelu ........................................ 33.3 Sähköinen asiointi ....................................................................................................................... 43.4 Palvelupalautejärjestelmä ........................................................................................................... 43.5 Julkaisusarja ja sisäinen sarja ..................................................................................................... 43.6 Virallinen ilmoitustaulu ................................................................................................................ 53.7 Toiminnan ja talouden tilastot ja raportointi ................................................................................. 53.8 Kaksikielisyys.............................................................................................................................. 5

4 VIESTINTÄ YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSESSA ...................................................................... 54.1 Viestinnän linjaus ........................................................................................................................ 54.2 Viestintävastuut .......................................................................................................................... 6

4.2.1 Viestintävastuu normaalioloissa ............................................................................................ 64.2.2 Viestintävastuu ja asiantuntijuus häiriötilanteessa................................................................. 64.2.3 Viestintävastuu ja asiantuntijuus poikkeusoloissa ................................................................. 7

4.3 Henkilökunta, salassapito, tietojärjestelmät ja tietosuoja ............................................................. 85 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN SISÄINEN VIESTINTÄ ......................................................... 8

5.1 Yhtymän sisäiset tiedotuskanavat ............................................................................................... 85.2 Viestintä ympäristöterveyskeskuksen sisällä ja tulosalueiden välillä ........................................... 8

6 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN ULKOINEN VIESTINTÄ ....................................................... 96.1 Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus, viranomaisen tiedotus- ja vastausvelvoite ............................. 96.2 Lausunnot, tarkastuskertomukset, ilmoitus-, hakemus- ja myyntilupa-asiakirjat,vastaanottotodistukset ja päätösten tiedoksianto ............................................................................ 106.3 Asianosaisen kuuleminen ......................................................................................................... 106.4 Terveysvaarasta, epidemiaepäilystä tai selvityksestä, eläintautiepäilystä ilmoittaminen sekätartuntatautiviranomaiselle ilmoittaminen ........................................................................................ 116.5 Toiminnanharjoittajan velvoittaminen tiedottamiseen tai tiedotus toiminnanharjoittajankustannuksella ................................................................................................................................ 116.6 Lomakkeet ja toiminnassa jaettavat tiedotteet, ohjeet ja esitteet ............................................... 126.7 Sähköinen asiointi, yleissähköposti ja lomakkeet ...................................................................... 126.8 Palvelupalaute .......................................................................................................................... 126.9 Internet-sivujen ylläpito ja sähköpostin, internetin ja sosiaalisen median käyttö tiedotuksessa .. 126.10 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen ...................................................... 136.11 Mediatiedotteet ....................................................................................................................... 136.12 Haastattelu- tai artikkelipyynnöt ja vastineet julkiselle sanalle ................................................. 136.13 Mediatilaisuus ......................................................................................................................... 146.14 Kriisiviestinnästä ..................................................................................................................... 14

6.14.1 Kriisiviestinnän keinoja häiriö- tai poikkeusolotilanteissa ................................................... 156.14.2 Selvitystyöryhmien tiedotus............................................................................................... 166.14.3 Viranomaisverkko VIRVE .................................................................................................. 166.14.4 Vaaratiedote ..................................................................................................................... 166.14.5 Mediapalvelupiste ............................................................................................................. 176.14.6 Kansalaisten (altistuneiden, läheisten, omaisten) neuvontapuhelinpäivystys tai -piste ...... 17

6.15 Toiminnan ja talouden raportointi ............................................................................................ 176.16 Tapaamiset ja vierailut, alueellinen yhteistyö .......................................................................... 17

7 VIESTINTÄSUUNNITELMAN YLLÄPITO ...................................................................................... 17LIITE 1 TIEDOTEMALLIPOHJAT...................................................................................................... 19LIITE 2 MEDIAN YHTEYSTIEOJA .................................................................................................... 26

Laadittu 26.4.2012 Jaana SeilaPäivitetty 4.6.2012 Jaana SeilaPäivitetty 17.9.2012 Jaana SeilaPäivitetty 12/2014 Jaana Pyykölä

37

SISÄLTÖ

TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT JA KYSEISEN TOIMIALAN VALVONNANERITYISPIIRTEET ............................................................................................................................. 40ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019 ................................................................. 401 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI ...................................................... 402 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY ...................................... 40

2.1 Valvontakohteiden hyväksyminen ......................................................................................... 402.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen ........................................................................................... 412.3 Omavalvonta ......................................................................................................................... 41

3 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .................................................................... 423.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys jatarkastukseen käytettävä aika ......................................................................................................... 423.2 Tarkastusten sisällön määrittely ja tarkastettavat oivakohdat ................................................ 43

4 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVAT TEHTÄVÄT... 464.1 Valvonnan painopisteet ......................................................................................................... 464.2 Valvontatarpeen, ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan muun valvontaatukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve ............................................................................. 47

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, SEURANTAOHJELMAT JAVALVONTAPROJEKTIT ................................................................................................................... 50

5.1 Näytteenotto, omavalvonnan toimivuuden valvonta ............................................................... 505.2 Näytteenotto, muu lainsäädännön edellyttämä ja seurantaohjelmat ...................................... 505.3 Projektit ja hankkeet ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto ..................................... 51

LIITE 1 ............................................................................................................................................... 53HYVÄKSYTTYJEN JA ILMOITETTUJEN ELINTARVIKEHUONEISTOJEN RISKITEKIJÖIDENVALTAKUNNALLINEN ARVIOINTI .................................................................................................. 53TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2015–2019 ................................................. 571 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI ...................................................... 572 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY ...................................... 573 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .................................................................... 58

3.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys jatarkastukseen käytettävä aika ......................................................................................................... 583.2 Tarkastusten sisällön määrittely ............................................................................................ 62

4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVATTEHTÄVÄT ........................................................................................................................................ 62

4.1 Valvonnan painopisteet ......................................................................................................... 624.2 Valvontatarpeen ja ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan resurssitarve sekämuun valvontaa tukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve ................................................... 64

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT TAI HANKKEET 685.1 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma.................................................................................... 685.2 Projektit ja hankkeet ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto ..................................... 69

KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019 ................. 701 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI ...................................................... 702 VALVONTAKOHTEIDEN ILMOITUSMENETTELY ..................................................................... 713 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .................................................................... 71

3.1.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys jatarkastukseen käytettävä aika ......................................................................................................... 713.2 Tarkastusten sisällön määrittely ............................................................................................ 72

38

4 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUTVALVONTAA TUKEVAT TEHTÄVÄT ............................................................................................... 73

4.1 Valvonnan painopisteet ja teema-alueet ................................................................................ 734.2 Kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmääräarvio vuonna 2016 ................................. 73

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT TAI HANKKEET 745.1 Näytteenottosuunnitelma....................................................................................................... 745.2 Projektit ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto ........................................................ 74

TUPAKKA- JA LÄÄKELAIN VALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019........................................... 751 VALVONTAKOHTEET, VALVONTAKOHDEREKISTERI JA MYYNTILUVAT ........................... 752 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .................................................................... 75

2.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys jatarkastukseen käytettävä aika ......................................................................................................... 752.2 Tarkastusten sisällön määrittely ............................................................................................ 76

3 TUPAKKA- JA LÄÄKELAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUTVALVONTAA TUKEVAT TEHTÄVÄT ............................................................................................... 76

3.1 Valvonnan painopisteet ......................................................................................................... 763.2 Valvontatarpeen ja ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan resurssitarve sekämuu .............................................................................................................................................. 78

4 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT JAPAINOPISTEET................................................................................................................................. 80

4.1 Näytteenotto.......................................................................................................................... 804.2 Projektit ja niihin sisältyvät tarkastukset ................................................................................ 80

ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNAN JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJENJÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2015 – 2019 ................................................................................... 81JOHDANTO ....................................................................................................................................... 811 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO KUNNASSA ....................................................................................... 812 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................................................................. 813 ELÄINLÄÄKINTÄPALVELUT ........................................................................................................ 82

3.1 Henkilöstö ja resurssit ............................................................................................................... 823.2 Henkilöstön koulutus ................................................................................................................. 833.3 Henkilöstön rekrytointi ............................................................................................................... 833.4 Tietojärjestelmät ....................................................................................................................... 833.5 Yhteistyö ja viestintä ................................................................................................................. 843.6 Toimipisteet ja varustelu ........................................................................................................... 843.7 Peruseläinlääkintä virka-aikana ................................................................................................ 873.8 Peruseläinlääkintä päivystysaikana ........................................................................................... 873.9 Terveydenhuolto, Naseva ja Sikava .......................................................................................... 88

4 VALVONTATEHTÄVÄT ................................................................................................................. 904.1 Valvontatehtävät (AVI) .............................................................................................................. 90

4.1.1 Eläinsuojeluvalvonta ........................................................................................................... 904.1.2 Epäilyyn perustuvat tarkastukset ........................................................................................ 904.1.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus ................... 914.1.4 Eläintautivalvonta................................................................................................................ 924.1.4.1 Vapaaehtoinen Maedi-Visna ja CAE-terveysvalvonta ...................................................... 934.1.4.2 Vapaaehtoinen Scrapie - terveysvalvonta MMMas 215/2013; D 66 ................................. 954.1.4.3 Mehiläisten esikotelomätä ................................................................................................ 974.1.4.4 Vesiviljelylaitokset .......................................................................................................... 1004.1.4.5 Vapaaehtoinen BKD:n valvontaohjelma ......................................................................... 1024.1.4.6 Muu tautivalvonta ........................................................................................................... 1064.1.4.7 Tilarehustamot ............................................................................................................... 1064.1.4.8 Sivutuotevalvonta (BSE-näytteet) .................................................................................. 106

39

4.1.4.9 Eläinten keinollinen lisääntyminen ................................................................................. 1084.1.4.10 Valmiuseläinlääkärit ..................................................................................................... 109

4.2 Valvontatehtävät (kunta) ......................................................................................................... 1094.2.1 Maitohygieniatarkastukset ................................................................................................ 1094.2.2 Munapakkaamot, kanalat ja kalkkunatilat .......................................................................... 1114.2.2.1 Kanojen salmonellavalvonta .......................................................................................... 1114.2.2.2 Yleistä ............................................................................................................................ 1114.2.2.3 Valvontakäynnit ............................................................................................................. 1114.2.2.4 Toiminta todettaessa salmonellaa .................................................................................. 1134.2.2.5 Kustannukset ................................................................................................................. 1144.2.2.6 Epäkohtailmoitukset tukivalvontaan ............................................................................... 1184.2.3 Riistanlihantarkastus ......................................................................................................... 1184.2.4 Eläinten tuonti/vienti .......................................................................................................... 1194.2.4.1 Yleistä ............................................................................................................................ 1194.2.4.2 Tuonti ja vienti yhtymän alueella .................................................................................... 1194.2.5 Lääkkeiden käytön valvonta .............................................................................................. 120

5 VAHVISTETUT MAKSUT ............................................................................................................. 1215.1 Klinikkamaksut ........................................................................................................................ 1215.2 Asiakasmaksut........................................................................................................................ 1215.3 Päivystyspuhelinmaksut .......................................................................................................... 1215.4 Subventiot 2015 ...................................................................................................................... 121

6 ASIAKASVALITUKSET ............................................................................................................... 1227 VAKUUTUKSET ........................................................................................................................... 1228 TILASTOINTI ................................................................................................................................ 1229 SEURANTA JA RAPORTOINTI ................................................................................................... 122LIITE 1 SUORITETILASTO YHTEENVETO 2014, HYÖTYELÄIMET JA PIENELÄIMET ................ 124LIITE 2 ERIYTETTY PIENELÄINPÄIVYSTYS ................................................................................. 124LIITE 3 KUNNANELÄINLÄÄKÄRIT ................................................................................................ 125LIITE 4 YLEINEN KOULUTUSSUUNNITELMA .............................................................................. 125LIITE 5 RESURSSITAULUKKO ...................................................................................................... 125

Elintarvikevalvonta

40

TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT JA KYSEISEN TOIMI-ALAN VALVONNAN ERITYISPIIRTEET

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019

Suunnitelmaan sisällytetään ilmoitettujen elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen (elin-tarvikelain muutos 352/2011 (22.1 §) sekä hyväksyttyjen (13.2 §) ja ilmoitettujen (13.3§) elintarvikehuoneistojen toiminnan säännöllinen valvonta. Myös hyväksymis- ja ilmoi-tusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää alkutuotantoa ja muuta elintarviketoimintaa valvotaantarvittaessa. Suunnitelmassa esitetään lisäksi muun valvontaa tukevan ja ennakoimat-toman työn resurssienkäyttösuunnitelma. Ympäristöterveyskeskus tekee ja raportoielintarvikevalvonnan tarkastukset annetun valtakunnallisen oivaohjeistuksen mukaan jaraportoinut tehdyt tarkastukset Oiva järjestelmän kautta. Valvontatyötä ohjataan voi-massa olevan lainsäädännön sekä Oivaohjeistuksen mukaisesti. Oiva järjestelmänkäyttö laajenee elintarvikkeiden myynnin ja tarjoilun lisäksi myös elintarvikkeiden val-mistukseen ja kuljetukseen 2016 alussa.

1 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI

Ympäristöterveyskeskuksen elintarvikevalvontakohderekisterin (EL 83 §) ylläpito jaajantasallapito on kuvattu yhteisen osan kohdassa 3.6. Rekisteröitäviä kohteita ovat:

- ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (EL muutos352/2011 14 ja 15 §) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot

- liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta- liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja

joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomai-selle (EL muutos 352/2011 15a.1 §); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuiten-kin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston taikäsitellyt ko. elintarvikehuoneistoa koskevan ilmoituksen toiminnan alkaessa

- toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketuk-seen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (EL muutos643/2010 21a §); sekä

- ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (EL muutos 352/201122.1 §).

2 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY

Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä onsäädetty EL 13–15 ja 22 §:ssä ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassaasetuksessa (VNa 420/2011).

2.1 Valvontakohteiden hyväksyminen

Laitosten hyväksyminen on ympäristöterveyskeskuksessa delegoitu terveydensuojelu-johtajalle. Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita en-nen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi ennen

Elintarvikevalvonta

41

toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomaisen onratkaistava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, ha-kemuksen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Ilmoi-tettuun elintarvikehuoneistoon voidaan tehdä aloitustarkastus perustellusta syystä taitoimijan pyynnöstä. Aloitustarkastus kuuluu säännölliseen valvontaan. Laitoksen vaati-mustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä (yleinen elintarvikehy-gienia-asetus (EY) N:o 852/2004, artikla 6.3). Laitoksen hyväksymisestä tai ehdollisestahyväksymisestä tehdään päätös (EL 13 ja 15 § ja malliasiakirja).

2.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen

Elintarvikelain mukaiset ilmoitukset ympäristöterveyskeskuksessa käsittelee kohdettavalvova viranhaltija. Elintarvikealan toimijan ja kontaktimateriaalitoimijan on tehtävä kir-jallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta EL 14 §:ssä säädetylle valvontaviranomaiselleviimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoi-tettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lain-säädännön sille asettamat vaatimukset (EL muutos 352/2011 13.5 §, EL muutos643/2010 21a §). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsi-naista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeket-jun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Tällaisia voivat olla esimerkiksi maahantuontiyrityk-set tai ensisaapumistoimijat. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Toi-minnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee il-moittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle.

Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissäajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojenoleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopet-tamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuo-tannon toimijalle, että on vastaanottanut ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiselta vi-ranomaiselta. Elintarvikelain muutoksen (352/2011) 13.6 §:ssä sekä 22.3 ja 22.4 §:ssäon lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitustavalvontaviranomaiselle. Myös itujen tuotanto katsotaan elintarvikevalvontaviranomaisenhyväksyntää edellyttäväksi alkutuotannoksi (EY 210/2013). Muutos ei koske pienimuo-toista toimintaa, jota harjoitetaan osana muuta elintarvikehuoneistotoimintaa.

2.3 Omavalvonta

Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopai-koilla omavalvonnan kuvaus. Hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen hyväksymishake-mukseen tulee liittää omavalvontasuunnitelma (elintarvikevalvonta-asetus 4.3 §). Elin-tarvikehuoneistoa koskevasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi tieto omavalvontasuunni-telmasta (elintarvikevalvonta-asetus 3.1 §). Valvontaviranomaisen on tarvittaessa an-nettava elintarvikealan toimijalle tarpeellisia omavalvontasuunnitelman täydentämistä,korjaamista tai muuttamista sekä siihen kuuluvia laboratoriotutkimuksia koskevia ohjeitaja kehotuksia (elintarvikelain muutos 352/2011, 53 §).

Omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata toiminnan kriittiset kohdat ja siihen tulee tar-vittaessa liittää näytteenottosuunnitelma ja tieto laboratoriosta, jossa omavalvonnannäytteet tutkitaan. Ympäristöterveyskeskus on laatinut yhteistyössä Päijät-Hämeen

Elintarvikevalvonta

42

muiden valvontayksiköiden kanssa valvontaviranomaisten käyttöön tarkoitetun seudulli-sen ohjeen omavalvonnan näytteenotolle asetettavista vaatimuksista. Ohje päivitetäänvuoden 2015 lopussa. Ohje on otettu käyttöön myös Kanta-Hämeen valvontayksiköis-sä.

Valvontakohteiden omavalvontasuunnitelmiin liittyviä tarkastuksia/valvontaa voidaanharkinnan mukaan toteuttaa myös asiakirjatarkastuksina.

3 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

3.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys ja tarkas-tukseen käytettävä aika

Ympäristöterveyskeskuksen toteuttama elintarvikelain mukainen valvonta on suunni-telmallista, tehokasta, yhdenvertaista ja avointa sekä riskeihin perustuvaa (valvonta-asetus 882/2004). Elintarvikevalvonnan ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen kohdekoh-tainen riskiluokitus, valvontatiheys ja valvontaan käytettävä aika perustuvat Eviran ke-sällä 2015 julkaisemaan ensimmäiseen ilmoitettujen huoneistojen riskiluokitus ja val-vontatarpeen määrittelyä ohjaavaan luonnokseen (versio 1), joka on esitetty liitteessä 1.Hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen kohdekohtainen riskiluokitus, valvontatarve javalvontaan käytettävä aika perustuvat Eviran 7.10.2015 julkaisemaan päivitettyyn luon-nokseen (versio 2), liite 1.

Valvontakohteet on kaikkiaan hyvin kattavasti riskinarvioitu ja kohdekohtaisessa ris-kinarvioinnissa on huomioitu myös muun muassa kohteesta tiedossa oleva toiminta- javalvontahistoria. Tehtyjä riskitekijöiden arviointeja tarkastetaan uusilla ja vanhoilla koh-teilla valvonnan yhteydessä tarvittaessa. Riskitekijöiden arviointi tarkastetaan uudelleenmyös, jos kohteen toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia. Ympäristöterveyskeskuk-sessa varaudutaan ottamaan vuoden 2017 alusta käyttöön Eviran julkaisemat lopullisetversiot elintarvikehuoneistojen riskinarvioinnin ja valvontatarpeen perusteista.

Tarkastusmäärät suhteutetaan toiminta-aikaan, jos toimitaan vain osan vuotta. Tarkas-tusmääriä voidaan kohdekohtaisella harkinnalla alentaa enintään puoleen jos kohde ontoiminnassa enintään puolet vuodesta.

Valvontaa suorittavilla viranhaltijoilla on käytössään kohdekohtaiset henkilökohtaisetvalvontasuunnitelmat, joissa on huomioitu edellä kuvattu riskinarviointi. Riskinarvioin-nissa keskeisimmät valvontaan vaikuttavat tekijät ovat kohteen kokoluokka sekä toi-minnasta muodostuva riskiluokka ja kohteen toiminnasta ja valvonnasta käytössä olevataikaisemmat valvontatiedot.

Elintarvikevalvonta

43

3.2 Tarkastusten sisällön määrittely ja tarkastettavat oivakohdat

Kaikkien lakialojen tarkastusten sisältö on määritelty ja esitetty yhteisen osan kohdassa3.2 ja LIITTEESSÄ 1

Ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen säännöllisen elintarvikevalvonnan osalta ympäris-töterveyskeskuksessa käytetään valtakunnallista Oiva arviointiohjetta. Tarkastajan tar-kastuskäynnin yhteydessä huomaamat epäkohdat, joita ei ole suunniteltu tarkastetta-vaksi tulee myös aina tarkastaa. Jos yritys on tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen,tarkastetaan ensimmäisellä käyntikerralla myös kohdat 1 ja 2. Oheisessa taulukossa 3on esitetty tehtävien tarkastusten Oiva arviointikohteiden jakautuminen ympäristöter-veyskeskuksessa niin, että kaikki arvioitavat asiakokonaisuudet tulevat tarkastetuiksi 3vuoden syklillä Oivaohjeen mukaisesti. Tarkastajan oman arvioinnin mukaan oheisentaulukon jaotuksesta voidaan poiketa mutta 3 vuoden syklillä kokonaistoteumasta onkuitenkin huolehdittava. Taulukkoa päivitetään 3 vuoden välein tai tarvittaessa Oiva oh-jeistuksen muuttuessa. Taulukko on päivitetty vuodelle 2016.

Taulukko 3 Oivatarkastukset 3 vuoden syklillä Ilmoitetuissa elintarvikehuoneistoissaOivatarkastukset 3 - vuoden syklillä

Ilmoitetut elintarvikehuoneistot, soveltuvin osin. Versio 3.11.2015

Jos tarkastaja huomaa käynnillään epäkohdan, joka ei ole suunniteltu TARKASTETTAVAN, tulee tuo kohta tarkastaa myös.

Jos yritys on tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen, tarkastetaan ensimmäisellä tarkastuskerralla myös kohdat 1 ja 2

2016 2017 2018 2019

1 Omavalvontasuunnitelma1.1 Omavalvontasuunnitelma ja sen tarkastettavuus X X1.2 Omavalvontasuunnitelman riittävyys X X

2 Tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito2.1 Tilojen soveltuvuus harjoitettavaan toimintaan X X2.2 Tilojen kunto X X2.3 Työvälineet, kalusteet ja laitteet X X

3 Tilojen, pintojen ja välineiden puhtaus3.1 Tilojen yleinen siisteys ja puhtaus X X X X3.2 Työvälineiden ja laitteiden puhtaus X X X X3.3 Siivousvälinetilan ja siivousvälineiden puhtaus X X X X3.5 Haitta ja muut eläimet X X3.6 Jätehuolto X X3.7 Sivutuotteet (myymälät ja tukkumyynti) X X

Elintarvikevalvonta

44

4 Henkilökunnan toiminta ja koulutus4.1 Henkilökunnan työtapojen hygieenisyys X X X X4.2 Käsihygienia X X X X4.3 Työvaatteet (sis. Korut) X X X X4.4 Henkilökunnan terveydentilanseuranta X4.5 Henkilökunnan perehdytys, opastus ja koulutus X4.6 Hygieniaosaamisen todentaminen X

5 Elintarvikkeiden tuotantohygienia5.1 Tuotannon yleiset järjestelyt (asiaa ei arvioida, ei arviointiohjetta)5.3 Vesi ja jää (asiaa katsotaan ohjeessa 2.1) X X5.5 Pakkaaminen (sekä pakkausmateriaalien puhtaus) X

6 Elintarvikkeiden lämpötilojen hallinta6.1 Elintarvikkeiden säilytys X X6.2 Kylmänä säilytettävät elintarvikkeet X X X X6.3 Kuumana säilytettävät elintarvikkeet X X X X6.4 Jäähdytys X X6.5 Lämpötilanhallinta valmistuksessa (asiaa ei arvioida, ei arviointiohjetta)

6.6 Pakastaminen X

7 Myynti7.1 7.4 Tuoteryhmien erillään pito ja hygienia myynnissä ja tarjoilussa X X7.2 7.5 Tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta myynnissä X X X X7.3 7.6 Tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta tarjoilussa X X X X

10 Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet10.1 Erillään pito ja ristikontaminaatio X X

11 Elintarvikkeiden koostumus11.1 Lisäaineet, aromit ja entsyymit X X11.2 Ravitsemuksellinen täydentäminen X X11.3 Muuntogeeniset ainesosat X X11.4 Uuselintarvikkeet ja uudet prosessit X X

12 Elintarvikekohtaiset erityisvaatimukset12.1 Ravintolisät X12.2 Erityisille ryhmille tarkoitetut elintarvikkeet X12.3 Nimisuojatut tuotteet X12.4 Muut tuotekohtaiset vaatimukset X X12.5 Luomutuotteen aitous X X

Elintarvikevalvonta

45

13 Elintarvikkeista annettavat tiedot13.1 Yleiset pakkausmerkinnät X13.2 Ravintoarvomerkintä X13.3 Markkinointi (ravitsemus ja terveysväitteet) X X13.4 Erityislainsäädännön edellyttämät pakkausmerkinnät X X

14 Pakkaus ja elintarvikekontaktimateriaalit14.1 Pakkaus ja muut elintarvikekontaktimateriaalit X

15 Elintarvikkeiden toimitukset15.1 Elintarvikkeiden vastaanottaminen X15.3 Kuljetuksen olosuhteet X X15.4 Lämpötilan hallinta kuljetuksissa X X

16 Jäljitettävyys ja takaisinvedot16.1 Elintarvikkeiden jäljitettävyys X16.2 Naudanlihan merkitsemisjärjestelmä X16.3 Merestä saadun kalan ja kalastustuotteiden jäljitettävyys X

16.4Dioksiinipoikkeuksen alaisen kalan ja kalastustuotteiden jäljitettä-vyys X

16.6 Takaisinvedot X16.7 Vähäriskisen toiminnan sääntöjen noudattaminen X

17 Elintarvikkeiden tutkimukset17.1 Omavalvontasuunnitelman mukainen näytteenotto X X17.2 Tutkimustulosten perusteella tehdyt toimenpiteet X X17.11 Lääkejäämät (Ei tarkisteta ilmoitettavissa elintarvikehuoneistoissa)17.12 Kasvinsuojeluainejäämät X X17.13 Ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet X17.14 Hometoksiinit X17.15 Prosessissa syntyvät vierasaineet X17.16 Muut vierasaineet X17.17 Muut kemialliset tutkimukset (Ei tarkisteta toistaiseksi)

18 Oiva raportin esilläpito18.1 Oiva raportin esilläpito X X X X

Elintarvikevalvonta

46

4 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVAT TEHTÄVÄT

4.1 Valvonnan painopisteet

Valvonnan yleiset painopisteet ja toimenpiteet on kuvattu yhteisen osan kohdassa 3.4.Elintarviketurvallisuuden valtakunnalliset toimenpiteet ja painopisteet on esitetty myösValtakunnallisen elintarvikevalvontasuunnitelman 2015–2019 osan 1 liitteessä 3. Kes-keisimpinä toimenpiteinä ovat Oiva järjestelmän käytön laajentuminen elintarvikkeidenkuljetukseen ja valmistukseen (2016), uuden riskiluokituksen toimeenpano (2016–2017)sekä reseptivalvontaprojekti 2017. Oiva-järjestelmää koskevien ohjeiden muutokset japäivitykset otetaan valvontatyössä huomioon.

Elintarvikevalvonta

47

4.2 Valvontatarpeen, ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan muun valvontaatukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve

Taulukko 2a. Taulukossa on esitetty elintarvikevalvonnan kohdemäärät, säännöllisenvalvonnan tarkastukset ja valvontaan tarvittava työaika 2016. Osa tarkastuksista voi-daan tehdä eri lakialojen yhdistettyinä tarkastuksina. Projekteihin liittyvät tarkastukseteivät sisälly taulukon tarkastusmääriin. Projektitarkastukset on esitetty kohdassa 5.3sekä kokonaissuoritemääränä yleisen osan kohdassa 2.2.3

Elintarvike toimintatyyppi Kohdemäärä 2016Tarkastaja

Kohdetyypin tar-kastukset yhteensä

2016

MAITOALAMaitonesteiden valmistus 1 0Juuston valmistus 1 3LIHA-ALALihavalmisteiden valmistus kypsä 3 9KALA-ALA 0Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely 3 3Kalajalosteiden valmistus 7 23MUNA-ALAMunapakkaamo 3 5VILJA- JA KASVISALAMyllytoiminta 2 1Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuviatuotteita 17 31Ruoka- ja kahvileipien valmistus 6 6Muiden viljatuotteiden valmistus 1 0Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 10 5Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta 6 1ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUSYhdistelmätuotteiden valmistus 1 2Makeisten valmistus 1 1Juomien valmistus 6 4Muu elintarvikkeiden valmistus (esim. kahvinpaahto) 20 7ELINTARVIKKEIDEN MYYNTIElintarvikkeiden tukkumyynti 7 6Elintarvikkeiden vähittäismyynti 161 98Ulkomyyntialue 24 8VIENTI JA TUONTIElintarvikkeiden maahantuonti 1 0

Elintarvikevalvonta

48

Elintarvike toimintatyyppi Kohdemäärä 2016Tarkastaja

Kohdetyypin tar-kastukset yhteensä

2016

ELINTARVIKKEIDEN TARJOILURavintolatoiminta 125 203Grilli- ja pikaruokalatoiminta 34 45Kahvilatoiminta 126 76Pubitoiminta 22 5Suurtalous, laitoskeittiö 124 164Suurtalous (keskuskeittiö / pitopalvelu) 52 64Suurtalous, tarjoilukeittiö 82 64ELINTARVIKKEIDEN KULJETUKSETElintarvikkeiden kuljetus 12 2Elintarvikkeiden pakastekuljetus 0Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä 16 5Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä 4 0ELINTARVIKKEIDEN VARASTOINTI JA PAKASTA-MINEN 0Eläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 1 0Elintarvikkeiden pakastaminen 0KONTAKTIMATERIAALITOIMIJA 0Kontaktimateriaalit, keramiikka 3 0Kontaktimateriaalit, paperi ja kartonki 2 2Kontaktimateriaalit, muovit 8 2VÄHÄRISKINEN TOIMINTA ELINTARVIKEHUO-NEISTOSSAVähäriskinen juusto 1 0ALKUTUOTANTOMaidontuotanto 246 63Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely HUOM!kohderekisteriä päivitetään 114 0Muu alkutuotanto (suuntaa antava määrä)HUOM! kohderekisteriä päivitetään. 1533 Määrä projekteissaYHTEENSÄ 2786 908Säännöllisen valvonnan ajankäyttö 291 htp (1,3 htv)

Elintarvikevalvonta

49

Taulukko 2b. Esimerkkejä muista valvontayksikön vastuulla olevista ja valvontaa tuke-vista elintarvikevalvonnan tehtävistä, resurssien käyttösuunnitelma vuodelle 2016.Muun työn osuus arvioidaan laskennallisesti kertoimella 1,9 säännölliseen valvontaankäytettävästä ajasta. Resurssien koostetaulukko on esitetty yleisen osan taulukossa 2.

Resurssitarve (htp), joka kohdistuu mm. seuraavasti:Neuvonta / konsultaatiotapahtuma (arvio 700 kpl) tai -käynti, neuvottelu (arvio 250 kpl)mm. toiminnanharjoittajan vaihdos, ennakkosuunnittelu, neuvonta muiden lakialojentarkastuksen yhteydessä, asiantuntijana työryhmissä tai kokouksissa ja tarvittaessaviranomaisnäytteet omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi, joka ei liity tarkastuk-seen.Hyväksymispäätösten käsittely (neuvonta, hakemusasiakirjat, ennakkovalvonta, tar-kastus, toimenpiteet ja päätös)Ilmoituksenvarainen toiminta (ilmoitusten käsittely, todistus, toimenpiteet ja alustavariskinarviointi) määräarvio 100 kplTilapäisen toiminnan tarkastukset ja toimenpiteet, esimerkiksi suuret yleisötilaisuudetOiva-uusintatarkastukset, jälkivalvonta, arvio 70 kpl, noin 8 % säännöllisen valvonnantarkastusmäärästäLausunnot (arvio 25 kpl)Perehtyminen ja koulutukseen osallistuminen (koulutussuunnitelma 2016). Yhdenhenkilön osallistuminen Eviran ketjuauditointiin ja siihen liittyvään koulutukseen.Toimenpidepyynnöt, häiriötilanteet, valitus tai ruokamyrkytys- tai epidemiaepäily, ta-kaisinvedot, arvio 5 tarkastustaTarkastuksiin voi liittyä vähäisissä määrin suunnittelematonta työtä esimerkiksi tarkas-tuksilla ilmenevien valvonta-asioiden takia. Projektien toteutuksen valmistelu, ohjaussekä raportointi ei sisälly suunnitelmalliseen työaikaan.Tarkastaja-ohjelma - projektit ja muutMuu työajan kohdistaminen:

- Laatujärjestelmän laadinta, laatu- ja prosessityö vuosina 2015–2019- Ympäristöterveydenhuollon paikallisen näkyvyyden lisääminen,

viestintä ja tiedotus ja internetsivujen päivitys- epidemiaselvitystyöryhmien uudelleen nimeäminen (kuntaliitokset)

Kiinteä hallinnollisiin töihin varattava työaika (mm. suunnittelu, raportointi ja toteuma-seuranta)Ei Kuti-kohteisiin liittyvät toimenpiteetYhteensä 631 htp

2,87 htv

Elintarvikevalvonta

50

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, SEURANTAOHJELMAT JA VALVONTA-PROJEKTIT

5.1 Näytteenotto, omavalvonnan toimivuuden valvonta

Omavalvontanäytemäärä ja tutkimukset käyvät ilmi kyseisen valvontakohteen tiedoistaja riskinarvioinnista. Viranomaisnäytteenottoa koskeva yhteenveto on esitetty taulukos-sa 3.

Ympäristöterveyskeskus varautuu ruokamyrkytysten ja erityistilanteiden osalta näyt-teenottoon. Muu viranomaisnäytteenotto kohdistetaan projektiluonteisesti ennalta suun-niteltuihin kohteisiin.

5.2 Näytteenotto, muu lainsäädännön edellyttämä ja seurantaohjelmat

Taulukko 3. Arvioitu muu lainsäädännön edellyttämä näytteenotto ja seurantaohjelmatvuonna 2016

Ympäristöterveyskeskuksessa tehdään ensisaapumisvalvonnan tarkastuksia Eviranlaatiman vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuosittain päivitettävä suunnitelma on ympäris-töterveyskeskuksen H:asemalla.

Näytteet Arvio(kpl)

Kuluttajavalitusten perusteella, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarati-lanteiden tai ruokamyrkytysten, epidemioiden tai niiden epäilyn selvityttämi-seksi

35

Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisestä johtuvien toimenpiteidenvalvontaan liittyvä näytteenotto ja lisäainevalvonta (Valvonta-asetus 27 ja 28art.)Muu valvonta-asetuksen 27 - 28 artiklan mukainen valvonta (tarkastukset,tutkimukset) mm. teurastus, lihanleikkaus, maidontuotanto, kalastus ja vesi-viljely

30

EU:n ulkopuolisen tuonnin ja viennin valvonta 5Zoonoosiseuranta- ja kartoitusohjelmat (Valtio maksaa näytteenotto- ja tut-kimuskulut ja Ympäristöterveyskeskus lähetyskulut):Kansallinen salmonellavalvontaohjelmaKampylobakteerit broilereissa tietyillä teurastamoillaEHEC teurastamoissa ja eläintenpitopaikoillaElintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelmaEläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaoh-jelmaYmpäristökontaminanttien ja muiden vierasaineiden seurantaohjelmatEläinlääkinnällistä rajatarkastusta koskeva vierasainevalvontaohjelma

30

Yhteensä 100

Elintarvikevalvonta

51

5.3 Projektit ja hankkeet ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto

Tarkastus- ja näytemäärät tarkentuvat tarkempien projektikuvausten ja– ohjeiden valmistuttua. Tarkastukset ovat suunnitelmallista valvontaa. Projektitarkas-tukset eivät sisälly taulukkoon 2a. Projekteille nimetään vastuuhenkilö ympäristöter-veyskeskuksessa, joka vastaa projektiohjeen laatimisesta tai valtakunnallises-sa/alueellisessa projektissa projektin ohjauksesta. Projektista vastaava henkilö koostaaprojektin tuloksista ympäristöterveyskeskuksen oman yhteenvedon ja alueellisis-sa/valtakunnallisissa projekteissa vastaa tietojen kokoamisesta ja edelleen toimittami-sesta projektin vastuuhenkilölle.

Valtakunnalliset projektit ja hankkeet:

Ympäristöterveyskeskuksessa osallistutaan valtakunnallisiin projekteihin käytettävissäolevien resurssien puitteissa keskusvirastojen projektiohjeistuksen mukaisesti. Vuoden2016–2017 alustavasti tiedossa olevat projektit:- Reseptivalvontaprojekti (2017)

Aluehallintoviraston projektit:Ei ole vuonna 2015

Ympäristöterveyskeskuksen ja alueelliset projektit:- Jäljitettävyysprojekti (ympäristöterveyskeskus)

Koskee lähinnä myyntiä esim. toreilla1) mansikoiden alkuperä 20162) muiden marjojen alkuperä 2017

- Pintapuhtausprojekti (ympäristöterveyskeskus)1) keskuskeittiöt ja yksityiset ateriapalvelut 20162) laitoskeittiöt ja ravintolat 2017

- Alkutuotannon tarkastusprojekti (ympäristöterveyskeskus)Projekti koskee alkutuotannon valvontaa esimerkiksi mansikkatiloilla. Tarkastuksensisältö tarkentuu projektiohjeessa mutta alustavasti se sisältää mm. tuotantoon liit-tyvän hygienian. Projekti on tarkoitus toteuttaa kaksivuotisena kuten jäljitettävyys-projekti.

Elintarvikevalvonta

52

Taulukko 4. Valvontaprojektit tai – hankkeet 2015 – 2019.

Valvontaprojekti tai -hanke Tarkastukset (kpl) Näytteitä (kpl)ValtakunnallinenReseptivalvonta 2017 Ei vielä tiedossa Ei

EiAluehallintovirastoEi ole vuonna 2016 Ei EiYmpäristöterveyskeskus tai alueellinenJäljitettävyys, mansikat (2016) 20 EiPintapuhtaus, keskusk. ja ateriapalvelu (2016) 25 100Alkutuotantoon liittyvä tarkastusprojekti 40 EiYmpäristöterveyskeskuksen laatujärjestelmänlaadinta, laatu- ja prosessityö vuosina 2015 –2019, joka on kuvattu yhteisessä osassa.

työaikavaraus Ei

Yhteensä kpl / arvioitu työaika htv 85 kpl / 0,21 htv 100

Elintarvikevalvonta

53

LIITE 1

HYVÄKSYTTYJEN JA ILMOITETTUJEN ELINTARVIKEHUONEISTOJEN RISKITEKIJÖIDEN VAL-TAKUNNALLINEN ARVIOINTI

Elintarvikevalvonta

54

Elintarvikevalvonta

55

Elintarvikevalvonta

56

Terveydensuojeluvalvonta

57

TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2015–2019

Suunnitelmaan sisällytetään terveydensuojeluvalvonnan valvontatarve ja säännöllinenvalvonta. Suunnitelmassa esitetään lisäksi muun valvontaa tukevan ja ennakoimatto-man työn resurssienkäyttösuunnitelma.

1 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI

Ympäristöterveyskeskuksen valvontakohderekisterin ylläpito ja ajan tasalla pito on ku-vattu yhteisen osan kohdassa 3.6. Rekisteröitäviä kohteita ovat muun muassa:

- julkiset huvi-(* ja **), kokoontumis-(* ja **) ja majoitushuoneistot- työtilat tai muut TsL 13 § 1 mom. 1 kohdan kohteet- uimahallit, -altaat, kylpylät ja uimarannat- eläinsuojat, -aitaukset tai vastaavat asemakaava-alueella(*)- koulut tai oppilaitokset- päivähoitopaikat, lastenkodit, ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat- vanhainkodit, palvelutalot ja muut asumispalvelut- parturit(*), kampaamot(*), kauneushoitolat, muu ihon käsittely tai – hoitopaikka sekä

solariumit- julkinen kuntosali tai liikuntatila- muut laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyt-

täjille terveyshaittaa- talousvettä toimittavat laitokset- Kirkot (*)ja uskonnollisten yhdistysten tilat(*) sekä hautausmaat(*) ja eläinten hauta-

usmaat(*)- työtilat asuinrakennuksessa tai asuinalueella(*)

(*) merkityt kohteet ovat ilmoitusvelvollisia mutta eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnanpiiriin, kts. kohta 2.

(**) Julkisista huvi- ja kokoontumistiloista ei suunnitelmallisen valvonnan osalta kuiten-kaan poisteta lasten- ja nuorten käyttöön tarkoitettuja kohteita.

2 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY

Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet vaativat joko terveydensuojeluviran-omaisen hyväksynnän tai ovat ilmoituksenvaraisia, jolloin terveydensuojeluviranomai-nen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee val-vonnan piiriin suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Valvira on laatinutsoveltamisohjeet terveydensuojelulain 13 §:n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta kos-kien huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistoja sekä sosiaalialan laitoksia. Myös nevalvontakohteet, jotka ovat nykyisen terveydensuojelulain tulkinnan mukaan ilmoitus-velvollisia, mutta eivät ole sitä aina olleet (esim. uskonnollisten yhdistysten tilat, teatteritja talousvettä toimittavat laitokset), kuuluvat suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Näiltäkohteilta on perusteltua vaatia ilmoitus, mikäli esim. toiminnanharjoittaja vaihtuu tai ti-loissa ja/tai toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Valvontakohteiden säännölli-sen valvonnan tarkastusten yhteydessä tarkastetaan aina myös kohteen päätöstilanne

Terveydensuojeluvalvonta

58

ja toiminnan vastaavuus tehtyyn päätökseen, mikäli sellainen on terveydensuojelulainmukaisesti annettu.

3 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

3.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys ja tarkas-tukseen käytettävä aika

Ympäristöterveyskeskuksessa ei ole terveydensuojelun valvonnan valvontakohteidenvalvontatarvetta arvioitu (riskinarvio) kohdekohtaisesti, joten ympäristöterveyskeskuk-sen terveydensuojelun valvontasuunnitelman riskinarviointina käytetään valtakunnalli-sen terveydensuojelun valvontaohjelman 2015 - 2019 kohdetyyppikohtaista riskinarvi-ointia, jonka perusteella tarkastuskohteille on määritelty keskimääräiset tarkastustihey-det ja tarkastusajat (taulukko 1). Keskimääräisistä tarkastustiheyksistä ei tehdä vähen-nyksiä, koska kohdekohtaista riskinarviointia ei ole tehty. Kuitenkin pitkäaikaisen val-vontatiedon ja paikallisen asiantuntemuksen perusteella tarkastustiheyttä on mahdollis-ta nostaa tapauskohtaisesti.

Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat

- altistuvien ihmisten määrä ja erityisryhmät (lapset, nuoret, vanhukset, liikuntarajoit-teiset, sairaat)

- altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys)- altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen tai tilapäinen oleskelu)- erityiskohde, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä- aikaisemman valvonnan tulokset, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty- onko toiminta ilmoitus- tai hyväksymispäätöksen mukaista- toiminnanharjoittajan asenne ja asiantuntemus, käytettävissä olevat resurssit- tiedottaminen ja varautuminen erityistilanteisiin- muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät.

Valvontakohdetyypit luokitellaan kolmeen eri riskiluokkaan seuraavasti:

Riskiluokka 3Kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, esimer-kiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteenovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski).

Riskiluokka 2Kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveys- tai viihtyisyys-haittaa.

Riskiluokka 1Kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai viihtyisyyshait-taa, kun toimintoja on vähän, ne ovat rajoitettuja, altistuvien määrä on pieni, terveysris-kit eivät ole merkittäviä, toiminta ei ole herkkä häiriöille, altistusaika on lyhyt (matala ris-ki).

Terveydensuojeluvalvonta

59

Taulukko 1. Terveydensuojelulain mukaisten ilmoituksen- tai luvanvaraisten kohteidenriskiluokka sekä tarkastustiheys ja -aika valtakunnallisen terveydensuojelun toimialanvalvontaohjelman mukaan. Uusien Yhti -kohderyhmien mukaista valtakunnallista luoki-tusta ei ole vielä esitetty

Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypitRiskiluokka Tarkastus-

tiheys/vuosi

Tarkastukseenkeskimäärinkäytettävä aika(tuntia)Toimintaluokka: Toimintatyyppi

Talousvettä toimittavalaitos (asetus 461/2000):

EU-raportoitava vedenja-kelualue (vedentoimitus >1000 m3/d tai väh. 5000käyttäjää)

3 2 - 1 8 - 15

Talousveden jakelu jakäyttö Muu vedenjakelualue (ve-

dentoimitus 10 – 1000m3/d tai 50 – 5000 käyttä-jää)

3 2 – 1(0,5*)

4 - 8

Talousvettä toimittavalaitos (asetus 401/2000):

Pieni vedenjakelualue(vedentoimitus < 10 m3/dtai alle 50 käyttäjää

2 1 – 0,5(0,3*)

2 - 6

Talousveden käyttö japakkaaminen Talousveden pakkaami-

nen

3 1 4 - 8

Kokoontuminen,julkiset huvi- jakokoontumishuoneistot

Lasten ja nuorten kohteet:kerhotilat, nuorisotilat jaleirikeskukset, lasten ilta-päiväkerhot ja sisäleikki-puistot

2 – 1 0,3 2 – 4

Opetustoiminta, koulutja oppilaitokset

Esiopetus, peruskoulu,lukio, ammattioppilaitos,muut koulut ja oppilaitok-set, korkeakoulu ja muuaikuiskoulutus

2 – 1 0,3 5 – 15

Majoitustoiminta,majoitushuoneistot

Hotellit, hostellit, maatila-matkailu, asuntolat jne. 2 – 1 0,2 2 – 4

Terveydensuojeluvalvonta

60

Kauneudenhoitoa jaihon käsittelyä suoritta-vat huoneistot ja laitok-set

Kosmetologiset huoneis-tot, tatuointi ja lävistys,muu ihon käsittely tai hoito

2 - 1 0,3 2 - 3

Solarium2 0,2 2

*) jos vain jakelua

Terveydensuojeluvalvonta

61

Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypitRiskiluokka Tarkastus-

tiheys/vuosi

Tarkastukseenkeskimäärinkäytettävä aika(tuntia)Toimintaluokka: Toimintatyyppi

Sosiaalihuollon palvelut

Lasten päiväkodit ja vas-taavat

2 0,5 – 0,3 2 - 6

Lastenkodit / lastensuoje-luyksiköt ja vastaavat

Vanhainkodit ja vastaavat

Muut sosiaalialan yksiköt

Liikunta ja virkistystoi-minta

Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), huomattavamääräuimareita päivässä 2 1 2 – 4

Pienet yleiset uimarannat

2 1 2 - 3

Yleiset altaat:uimahalli, kylpylä, uimala,vesipuisto tai muu yleinenallas

3 2 – 1 4 – 5

Yleiset saunat 2 1 2 – 3

Yleinen liikuntatila:urheiluhalli, kuntosali taimuu yleinen liikuntatila

1 0,25 2 - 4

Riskiluokat:

Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa;esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkit-täviä, altistusaika on pitkä (korkea riski).Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, muttaterveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski)Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (ma-tala riski).

Tarkastustiheys:

2 kaksi kertaa vuodessa 1 kerran vuodessa 0,5 joka toinen vuosi 0,3 kerran kolmessa vuodessa 0,25 kerran neljässä vuodessa 0,2 kerran viidessä vuodessa

Terveydensuojeluvalvonta

62

3.2 Tarkastusten sisällön määrittely

Kaikkien lakialojen tarkastusten ja sisällön määrittely on esitetty yhteisen osan kohdas-sa 3.2 ja LIITTEESSÄ 1.

4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVATTEHTÄVÄT

4.1 Valvonnan painopisteet

Valvonnan yleisiä valtakunnallisia painopisteitä on kuvattu yhteisen osan kohdassa 3.4ja tarkemmin taulukossa 2a. Taulukossa 2b on kuvattu ympäristöterveyskeskuksensuorittaman valvonnan omia painopisteitä.

Taulukko 2a. Terveydensuojelun valvonnan painopisteet vuosina 2015 – 2019 valta-kunnallisen terveydensuojelun toimialan valvontaohjelman mukaan.

Kohde 2015 – 2019Terveydensuojelun painopisteet

Talousvesi · Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan janäytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi

· Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelmanlaatiminen

Kauneushoitolatai muu ihon-käsittely

Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus)

Terveydellistenolojen valvonta

Laadukkaat sisäilmaselvitykset:· Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä si-

säilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityisasunnot)· koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa

Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteos-sa lausuntomenettelyn tai sidosryhmätyöskentelyn kautta (kaava,ympäristölupa, rakennuslupa jne.)

Terveydensuojeluvalvonta

63

Taulukko 2b. Ympäristöterveyskeskuksen omat terveydensuojelun painopisteet2015–2019

Kohde 2015 – 2019Terveydensuojelun painopisteet (ympäristöterveyskeskus)

Radon kouluis-sa ja päiväko-deissa

Koulujen ja päiväkotien radonpitoisuuden vuosikeskiarvo kysytääntarkastuskäynnin yhteydessä. Jos toimijalla ei ole tietoa radonpitoi-suudesta, se suositellaan mittaamaan seuraavaan tarkastuskertaanmennessä, mikäli rakennus sijaitsee ns. radon-alueella.

Talousvesi Vesilaitosten perustietokorttien laatiminen erityistilanteita varten.Pohjatiedon kerääminen ympäristöterveydenhuollon vesihuollonerityistilannesuunnitelmaa varten.

Terveydensuojeluvalvonta

64

4.2 Valvontatarpeen ja ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan resurssitarve se-kä muun valvontaa tukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve

Terveydensuojelulain muuttamisesta on vireillä Hallituksen esitys. Esityksen mukaanterveydensuojelussa ollaan poistamassa lain 13 §:n mukainen ilmoitusmenettely koko-naan. Tässä yhteydessä suunnitellaan muutosta myös nk. ennakkotarkastuksiin. Val-vontasuunnitelman päivitys vuodelle 2016 on kuitenkin laadittu voimassa olevan lain-säädännön mukaan. Jos lakimuutos tulee voimaan kesken vuotta, tarkastellaan valvon-tasuunnitelmaa ja toteutettavaa valvontaa uudelleen muutosten edellyttämässä aikatau-lussa.

Taulukko 3a. Taulukossa on esitetty kohdemäärät, suunnitelmallisen valvonnan tarkas-tukset ja valvontaan tarvittava työaika 2016. Osa tarkastuksista voidaan tehdä eri la-kialojen yhdistettyinä tarkastuksina.

Terveydensuojelun kohderyhmäValvonnan painopisteet: taulukko 2

Tarkastus-tiheys Vasu

PHSOTEY 2015

Kohdemäärä2016 Tarkas-

taja

Kohdetyypintarkastukset

yhteensä 2016

Tarkastusai-ka

h/tarkastus

Tarkastus-aikah/v

EU-raportoitavat vedenjakelualueet 2 5 8 10 80Muut vedenjakelualueet <1000m3/vrk 1 (0,5) 35 32 8 256

Pieni vedenjakelualue <10 m3/vrk 1 (0,3) 32 6 5 30Talousveden tukkumyynti 1 3 3 8 24Talousveden pakkaus 1 1 0 0 6Lasten ja nuorten kohteet, kerhoti-lat, nuorisotilat ja leirikeskukset 0,3 52 18 4 72Messu- ja kongressikeskukset 0 0 0Esiopetus 0,3 7 6 5 30Peruskoulu 0,3 63 27 9 243Lukio 0,3 6 0 7 0Ammattioppilaitos 0,3 4 2 8 16Muut koulut ja opetuslaitokset 0,3 8 0 7 0Korkeakoulu 0,3 1 0 7 0Muu aikuiskoulutus 0,3 3 0 6 0Aamiaismajoitus sekä majoitusmaatilamatkailun yhteydessä 0,2 11 2 3 6Hotelli 0,2 13 1 4 4Hostellit, retkeilymajat, retkeilyho-tellit, kesähotellit, huoneistohotellit 0,2 5 0 3 0Lomakeskusten ja leirintäalueidenmökit 0,2 20 7 3 21Muu loma-asuntojen ammattimai-nen tarjoaminen 0,2 57 13 (+projekti) 3 39Asuntolat, yömajat, pakolaistenvastaanottokeskukset 0,2 1 0 0Muu majoitustoiminta 0,2 15 2 3 6Kosmetologiset huoneistot ja laitok-set 0,3 57 13 3 39

Terveydensuojeluvalvonta

65

Terveydensuojelun kohderyhmäValvonnan painopisteet: taulukko 2

Tarkastus-tiheys Vasu

PHSOTEY 2015

Kohdemäärä2016 Tarkas-

taja

Kohdetyypintarkastukset

yhteensä 2016

Tarkastusai-ka

h/tarkastus

Tarkastus-aikah/v

Solarium 0,2 10 4 2 8Tatuointi ja lävistys 0,3 3 1 3 3Muu ihon käsittely ja -hoito 0,3 4 2 3 6Yleiset alueet, rakennukset ja laitok-set 1 6 0 0Jätteet ja jätevedet 0 2 0 0Suuret yleisötilaisuudet 0,3 5 0 3 0Muu ympäristöterveysvalvonnankohde 0 1 0 0Päiväkoti 0,5 52 9 5 45Ryhmäperhepäiväkoti 0,3 16 2 4 8Perhepäivähoito 0 0 0 0Leikkitoiminta ja muu päivätoiminta 0,3 2 0 5 0Lastenkodit, koulukodit, nuorisotilat 0,5 12 4 5 20Ammatilliset perhekodit 0,5 21 5 5 25Muut lastensuojeluyksiköt mm.perhekuntoutusyksiköt 0,3 1 0 5 0Vanhainkoti, laitoshuolto 0,5 7 6 6 36Vanhusten tehostetun palveluasu-misen yksiköt laitostyyppinen 0,5 24 7 6 42Kehitysvammalaitos, muu kehitys-vammaisten yksikkö, tehostettupalv. 0,5 11 2 5 10Palveluasuminen, tukiasuminen jamuut asumispalvelut 0,3 8 2 5 10Kehitysvammaisten työ- ja päivä-toimintakeskus 0,3 4 4 5 20Aikuisten päivähoito 0,3 1 0 5 0Muut yksiköt 0,3 3 0 5 0Yleiset uimarannat, EU-uimarannatyli sata uimaria päivässä 1 6 10 6 60Pienet yleiset uimarannat alle satauimaria päivässä toiminta 1 59 56 4 224Yleiset altaat 1 23 14 4 56Saunat 1 6 1 3 3Yleinen liikuntatila 0,25 40 2 3 6Määrittelemätön valvontakohdeTESU2A 0 0 0Muu käyttäjälleen mahdollisestiterveyshaittaa aiheuttava huoneisto 0 0 0Muut yksiköt, mielenterveys- japäihdekuntoutujat, tehostettu pal-velu 0 0Yhteensä 726 271 1424

Säännöllisen valvonnan ajankäyttö 193,9 htp 0,88 htv

Terveydensuojeluvalvonta

66

Laitosten tarkastukset tehdään ja kirjataan jakelualueittain. Jakelualueiden tarkastuksiinvoi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä esimerkiksi asiakirjojentarkastuksia kuten näytetulosten tai valvontasuunnitelman läpikäyntiä.

Muut uimapaikat kohderyhmä on poistettu säännöllisen valvonnan taulukosta. Uima-paikkojen terveydellisten olojen valvonta kuuluu osana esimerkiksi leirikeskuksen ter-veydellisten olojen kokonaistarkasteluun. Uimapaikka kuuluu osana muuhun toimintaaneikä näitä kohteita tarkasteta erilisinä. Uimapaikan tarkastamiseen käytettävä työaikasisältyy uimapaikan sisältävän kohteen tarkastusaikaan. Leiri- ja kurssikeskusten val-vonta voi koostua monesta terveydensuojelulain osa-alueesta. Tämä on huomioitu/onhuomioitava tarkastusajassa. Jos muu uimapaikka kohde sijaitsee yleisellä uimarannal-la (esim. avantouimapaikka) se huomioidaan kyseisen uimarannan tarkastus- ja näyte-määrässä.

Valvontaa tukevan muun työn osuuden arvioinnissa on lakialalla käytetty lukua 2,5 jollaon kerrottu säännölliseen valvontaan käytettävä työaika. Kerroin on muita lakialoja sel-västi korkeampi terveydensuojelulain sisältämien monien laaja-alaisten tehtävien sekäasiakokonaisuuksien takia. Merkittävin ajankäytön panos asetetaan lakialaan kuuluvanneuvonnan- ja ohjauksen antamiseen, asumisterveyden sekä julkisten tilojen sisäilma-ongelmien viranomais- ja asiantuntijatehtävien hoitamiseen sekä koko suunnitelmakau-den painopisteenä olevaan ennaltaehkäisevään terveydensuojelutyöhön. Suurin osatästä työstä muodostuu lausuntomenettelyistä, sidosryhmätyöskentelystä sekä hyväk-syttävien tilojen ilmoitusmenettelystä ja siihen liittyvistä tarkastuksista. Ympäristönsuo-jelulain muutos 1.9.2014 edellyttää lausunnon pyytämistä terveydensuojeluviranomai-selta mm. ympäristölupamenettelyssä. Muun muassa ympäristönsuojelulain muutos onlisännyt lausuntojen määrää ja Ympäristöterveyskeskuksessa varaudutaan tältäkin osinlausuntomäärän kasvamiseen.

Terveydensuojeluvalvonta

67

Taulukko 3b. Muuhun terveydensuojeluvalvontaan tarvittava työmäärä lasketaan käyt-täen kerrointa. Ympäristöterveyskeskuksessa kertoimen arvoksi on arvioitu 2,5. Kertoi-men arvo tarkastetaan vuosittain huomioiden muun muassa terveydensuojeluvalvonnanvalvontatarpeen muutokset.

Resurssitarve (htp), joka kohdistuu muun muassa seuraavasti:

Neuvonta- ja konsultaatiotapahtuma (arvio 900 kpl) tai -käynti, neuvottelu (arvio 320kpl) mm. toiminnanharjoittajan vaihdos, ennakkosuunnittelu, neuvonta muiden la-kialojen tarkastuksen yhteydessä, asiantuntijana työryhmissä tai kokouksissaAsunnon- ja huoneistotarkastukset (arvio 120 kpl, näytteet ja mittaukset 10 kpl),Neuvonta- ja konsultaatiotapahtuma (arvio 400 kpl) tai käynti, neuvottelu, Sisäilma-työryhmä (arvio 180 kpl)Hyväksymishakemusten käsittely, tarkastukset, toimenpiteet ja päätöksetIlmoituksen edellyttämät toiminta, Ilmoitusten käsittely, tarkastukset, toimenpiteet japäätöksetTilapäinen toiminta, ilmoituksen johdosta tehtävät tarkastukset ja toimenpiteet, esi-merkiksi suuret yleisötilaisuudetUusintatarkastukset, jälkivalvontaYksityistalouksien talousvesi, uima- ja talousvesitarkkailu, näytteenotto, muu kuinensimmäisessä kohdassa mainittu tapahtumaLausunnot (arvio 120 kpl)Koulutukseen osallistuminen (koulutussuunnitelma 2016) ja omatoiminen perehtymi-nen, terveydensuojelulainsäädännön, solariumvalvonnan ja f-kaasuasetusten val-vonnan omaksuminen ja tarvittavat toimenpiteetToimenpidepyynnöt (muut kuin asunnot ja huoneistot), valitus tai häiriötilanteet, toi-menpiteetTarkastuksiin voi liittyä vähäisissä määrin suunnittelematonta työtä esimerkiksi tar-kastuksilla ilmenevien valvonta-asioiden takia. Projektien suunnittelu, ohjaus ja ra-portointi eivät sisälly suunnitelmalliseen työaikaanTarkastaja-ohjelma – projektit sekä YHTI/VATI – toimintojen jatkokehitys siltä osinkun reagoidaan muutosten aiheuttamaan ennakoimattomaan työhön.Keskusvirastojen pyynnöstä tapahtuva mahdollinen näytteenotto, mahdolliset sani-teettitodistukset tai vainajiin liittyvät tarkastukset.Muu työajan kohdistaminen:Laatujärjestelmän laadinta, laatu- ja prosessityö vuosina 2015–2019Ympäristöterveydenhuollon paikallisen näkyvyyden lisääminen, viestintä ja tiedotusja internetsivujen päivitys ja häiriötilannesuunnitelman päivitysYhteensä 572 htp

2,60 htv

Terveydensuojeluvalvonta

68

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT TAI HANKKEET

5.1 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma

Ympäristöterveyskeskus hankkii ostopalveluna viranomaisnäytteenoton sekä pientenuimarantojen että pienten talousvesitoimijoiden osalta. Käytettävä laboratorio, RambollAnalytics, on hyväksytty TsL 49 §:n mukaisella päätöksellä. Käytettävä laboratorio onmyös Eviran hyväksymä käytettävien analyysien osalta. Mikäli sopimuslaboratorio teet-tää analyysejä alihankintana, sen velvollisuus on huolehtia, että käytetty laboratorio onmyös Eviran hyväksymä kyseisiin näytteisiin. Ympäristöterveyskeskus on varmistunutlaboratorion käyttämien näytteenottajien pätevyydestä ja henkilösertifioinnista. Labora-torio ilmoittaa näytteenottajien tai näytteenoton muutoksista ympäristöterveyskeskuksel-le. Taulukossa olevat näytemäärät sisältävät myös ulkoistetun näytteenoton. Uusinta-näytteet, saastumisepäilynäytteet ja vastaavat otetaan pääsääntöisesti omana työnä.

Taulukko 4. Näytteiden määrä ja analyysit vuonna 2016 (arvio)

Näytteenotto kohdistuu 2016 Valvon-takoh-teita(kpl)

Näyt-teitä*)(kpl/v)

Analyysit*)

Mik-robiobio-logi-nen

Fysi-kaalis-kemi-allinen

Aistinvarai-nen tai pH jat/ºC

Viranomaisnäytteet (suunnitelmallinen valvonta)TalousvesiStm asetus (461/2000) 37 230 x x xStm asetus (401/2001) **) 194 120 x x xUimavesiAllas STM asetus (315/2002) 23 150 x xUimaranta STM asetus(177/2008) 6 30 x xUimaranta STM asetus(354/2008)***)

59 170 x x

Häiriötilanteet, kuluttajavalitus, terveysvaara tai terveyshaitan selvitys, näyt-teenotto, mittaukset tai selvitykset (ennakoimaton)Varaus 20 Analyysit tilanteen mukaanYhteensä 319 720

*) Kohteiden valvontatutkimusohjelmien näytemäärän ja analyysien mukaisesti tai asetuksenedellyttämä näytteenottomäärä ja analyysit.

**) Näytemäärä sisältää kohdetyypin ”talousveden jakelu osana kaupallista ja julkista toimintaa”näytteitä noin 80 kpl. Näytteet ovat tällä hetkellä ulkopuoliselta toimijalta tilattuja viranomaisnäyt-teenottoja.

***) Näytemäärä sisältää aikaisemmin seuratun ”muu uimakohde” kohdetyypin (esim. avantoui-mapaikat ja leirikeskukset) mukaisia näytteitä noin 60 kpl.

Terveydensuojeluvalvonta

69

5.2 Projektit ja hankkeet ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto

Tarkastus- ja näytemäärät tarkentuvat tarkempien projektikuvausten ja – ohjeiden val-mistuttua. Tarkastukset ovat osa suunnitelmallista valvontaa. Projekteille nimetään vas-tuuhenkilö ympäristöterveyskeskuksessa, joka vastaa projektiohjeen laatimisesta taivaltakunnallisessa/alueellisessa projektissa projektin ohjauksesta. Projektista vastaavahenkilö koostaa projektin tuloksista ympäristöterveyskeskuksen oman yhteenvedon jaalueellisissa/valtakunnallisissa projekteissa vastaa tietojen kokoamisesta ja edelleentoimittamisesta projektin vastuuhenkilölle.

Projekteihin ja hankkeisiin kohdistuvat suunnitelmalliset tarkastukset ja näytearviot onesitetty taulukossa 5. Projektinäytteet otetaan suunnitelmallisen valvonnan näytteinätoimijan kustannuksella. Mahdolliset uusintatarkastukset ja -näytteet eivät sisälly suun-nitelmalliseen valvontaan.

Taulukko 5. Valvontaprojektit ja hankkeet 2016

Valvontaprojekti tai - hanke Tarkastukset (kpl) Näytteitä (kpl)ValtakunnallinenPainopistevalvonta Taulukot 2 ja 3a EiAluehallintovirastoEi ole vuonna 2016 0 EiYmpäristöterveyskeskus tai alueellinenVesitorniprojekti 10 10Uimapaljuprojekti muun valvonnan yhteydessä 15 0Ammattimaiseen loma-asuntojen vuokraukseenliittyvä kohteiden selvitys- ja tarkastusprojekti(vuokramökit)

40 0

Vesilaitosten erityistilannesuunnitelman laati-minen (STMa 442/2014 11 a §)

työaikavaraus

Yhteensä kpl / arvioitu työaika htv 65 kpl / 0,16 htv 10

Tupakka- ja lääkelain valvonta

70

KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019

Kuluttajaturvallisuuden valvonnan osalta on vireillä syyskuussa annettu Hallituksen esi-tys 46/2015, joka toteutuessaan siirtää valvontavastuun kokonaisuudessaan Turvalli-suus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vastuualueelle. Myös aluehallintovirastojen ohjaus-tehtävä tältä lakialalta poistettaisiin. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2016.

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatimishetkeen mennessä Tukesiltasaadun ohjauksen perusteella vuoden 2016 puolella kunnissa saatetaan päätökseenkeskeneräiset tähän lakialaan kuuluvat asiat. Lain voimaantuloon saakka kunnat vas-taavat valitusten käsittelystä ja muista vastaavista kiireellisistä tehtävistä sekä antavatneuvontaa ja ohjausta. Vuoden 2016 puolella tehtyä työtä ei enää raportoida keskitet-tyyn järjestelmään YHTI rajapinnan kautta, koska sen käyttö kuluttajaturvallisuusval-vonnan osalta loppuu tammikuussa 2016.

Valvontasuunnitelmassa on esitetty ympäristöterveyskeskuksen kuluttajaturvallisuus-valvonnan valvontatarve sekä suunnitelmallinen, säännöllinen valvonta. Valvontasuun-nitelmaan sisältyvät säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi muut kunnalli-sen valvontayksikön vastuulla olevat ja valvontaa tukevat kuluttajaturvallisuusvalvonnantehtävät.

1 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI

Ympäristöterveyskeskuksen valvontakohderekisterin ylläpito ja ajan tasalla pito on ku-vattu yhteisen osan kohdassa 3.6. Rekisteröitäviä kohteita ovat:

Ilmoitusvelvollisuuden ja painopistevalvonnan piiriin sisältyvät palvelut:1) huvipuisto, perhepuisto, eläintarha, kotieläinpuisto, tivoli tai sirkus2) kuntosali3) laskettelukeskus tai muu rinnekeskus4) leikkikenttä tai siihen rinnastettava sisäleikkipaikka5) rullalautailupaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka6) seikkailu-, elämys-, luonto- tai niihin rinnastettava muu ohjelmapalvelu; jolleisiihen liittyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi7) kiipeilykeskus8) ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu9) kartingrata10) uimahalli, maauimala, kylpylä tai viihdekylpylä11) uimaranta tai talviuintipaikka12) tatuointi-, lävistys- tai muu kehonmuokkauspalvelu13) tapahtuma, joka sisältää merkittävän riskin, josta toteutuessaan voi aiheutua vaaraakuluttajien tai kuluttajiin rinnastettavien henkilöiden tai palvelun vaikutuspiirissäolevien henkilöiden turvallisuudelle palveluun osallistuvien ihmistensuuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.

Muita kuin painopistevalvonnan kuluttajapalveluita ovat esimerkiksi:- kampaamot tai parturit- kosmetologipalvelut- lomamökkien vuokraajat- asunto-osakeyhtiöiden kuntosalit ja uima-altaat

Tupakka- ja lääkelain valvonta

71

- seurakunnat tms. jotka järjestävät leirejä- auto- ja kodinkonekorjaamot- työkaluvuokraamot- sisäleikkipaikat muun toiminnan yhteydessä, tarjolla leluja- liikuntapaikat (kori-/jalkapallomaalit, hiihtoladut)

Tukesin antaman viranomaisohjeistuksen mukaan turvapuhelinpalveluita ei toistaiseksivalvota säännöllisenä valvontana vaan ainoastaan ilmoitusten perusteella. Kosmeettis-ten valmisteiden ja kosmetiikan valmistuksen valvonta on siirretty Tukesille sekä tullille.Kuntatasolla säännöllisessä valvonnassa painotetaan kuluttajapalveluiden valvontaa jatavaravalvonta on siirtynyt Tukesille.

2 VALVONTAKOHTEIDEN ILMOITUSMENETTELY

Kuluttajaturvallisuuslaissa toiminnanharjoittajat velvoitetaan tekemään valvontaviran-omaiselle ilmoitus toiminnan aloittamisesta, muuttamisesta tai lopettamisesta silloin,kun palveluun voi liittyä merkittäviä riskejä. Menettely poistuu jos lakumuutos tulee voi-maan 1.5.2016. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin sisältyvät palvelut on kuvattu kohdassa 1.Ilmoitusmenettelyn on tarkoitus olla hyvin kevyt. Kunnan valvontaviranomaisen ei lähtö-kohtaisesti tarvitse ryhtyä ilmoituksen johdosta toimenpiteisiin eikä tehdä ilmoituksenjohdosta erillistä päätöstä. Toiminnanharjoittajan ei myöskään tarvitse odottaa viran-omaisen reagointia ennen kuin voi aloittaa palvelun tarjoamisen. Hyvä käytäntö kuiten-kin on, että viranomainen ilmoittaa ilmoituksen tehneelle toiminnanharjoittajalle otta-neensa ilmoituksen vastaan. Tämä tapahtuu selvimmin ns. vastaanottokirjeellä, jossavoidaan samalla antaa toiminnanharjoittajalle ohjausta paikallisista erityisolosuhteistasekä ohjata toiminnanharjoittaja perehtymään esim. internetissä olevaan turvallisuudenvalvontaan liittyvään materiaaliin. Ilmoituksen käsittelystä peritään voimassa olevanmaksutaksan mukainen maksu. Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää turvallisuusasiakirjaakaikilta niiltä palveluilta, joita myös edellä kuvattu ilmoitusvelvollisuus koskee.

Kuluttajaturvallisuuslain 6 §:n mukaisen ilmoituksen tehtyään toimija on kirjattu suunni-telmallisen valvonnan piiriin, ja toimijaan voi kohdistua kuluttajaturvallisuuslain mukai-nen valvontakäynti, josta peritään kunnan taksan mukainen maksu.

3 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

3.1.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys ja tar-kastukseen käytettävä aika

Ympäristöterveyskeskuksen kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelman riskinarvioin-tina käytetään Turvatekniikan keskuksen alustavaa kohdetyyppikohtaista riskinarvioin-tia, jonka perusteella painopistealueiden tarkastuskohteille on määritelty keskimääräisettarkastustiheydet ja tarkastusajat. Jos toiminnanharjoittajalla (jolla on useita samankal-taisia kohteita) todetaan olevan toimiva ja dokumentoitu omavalvontajärjestelmä, se voijatkossa vaikuttaa tarkastustiheyksiä pienentävästi. Mikäli suunnitelmallisen valvonnanpiirissä olevassa kohteessa on valvonnan yhteydessä tehtävän arvioinnin perusteellanostettava tarkastustiheyttä, on se tehtävä hallitusti yksi tarkastustiheysluokka kerral-laan, ellei ole perustetta suurempiin muutoksiin. Tarkastustiheyden nostamisen tulee

Tupakka- ja lääkelain valvonta

72

perustua valvontahavaintoihin sekä arvioon, miten hyvin kohteen turvallisuudestayleensä on huolehdittu.

Valtakunnallisen kuluttajaturvallisuuden valvontaohjelman ohjeiden mukaisesti myös nii-tä kohteita, joita valvotaan vain ilmoitusten perusteella (ei ilmoitusvelvolliset) voidaan jatulee riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Tarkas-tustiheys määritetään valvontayksikössä tapauskohtaisesti ja samalla kohde tulee mak-sullisen valvonnan piiriin. Tarkastustiheyden riskiarvioinnin perusteita ja tarkastuksellahuomioitavia tekijöitä on esitetty kuluttajaturvallisuuden valtakunnallisessa valvontaoh-jelmassa 2015–2019 kohdassa 4.1.2.

Taulukko 1. Riskiarvioon perustuva palvelutarjoajien ja valmistajien kohdetyypeittäinenvalvontatarve valtakunnallisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan toimialan valvontaohjel-man mukaan.

Valvontakohteet Tarkastustiheys Tarkastuksen kestoLaskettelu tai muu rinnekeskus 1 6Uimaranta 1 3Talviuintipaikka 1 3Sisäleikkipaikat omana palvelunaan 1 5Huvi-/teemapuisto, tivoli ja sirkus, eläintarha tai kotieläinpuisto 1 6Skeittauspaikka tai vastaavanlainen pyöräilypaikka 0,5 4Ohjelmapalvelu 0,5 6Ratsastustalli tai muu ratsastuspalvelu 0,5 6Uimahalli / maauimala / kylpylä / vastaava 0,5 5Yleisötilaisuus 0,5 *) 4Kiipeilykeskus / – seinä, muu kuin ohjelmapalvelu 0,33 5Kartingrata 0,33 5Kuntosali 0,25 4Leikkikenttä tai – puisto, asukaspuisto 0,25 4Tatuointi, lävistys tai muu kehonmuokkauspalvelu 0,2 3Turvapuhelinpalvelu tai muu vastaava 0 0

*) Laskennallisesti joka toinen merkittäväriskinen yleisötilaisuus tarkastetaan.

1) Vuosittain tarkastettavat, tarkastustiheys 12) Joka toinen vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,53) Joka kolmas vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,334) Joka neljäs vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,255) Joka viides vuosi tarkastettavat, tarkastustiheys 0,26) Ei-ilmoitusvelvolliset kohteet, lähtökohtaisesti valvonta ilmoitusten perusteella

3.2 Tarkastusten sisällön määrittely

Kaikkien lakialojen tarkastusten sisältö on määritelty ja esitetty yhteisen osan kohdassa3.2 ja Liitteessä 1.

Tupakka- ja lääkelain valvonta

73

4 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVON-TAA TUKEVAT TEHTÄVÄT

4.1 Valvonnan painopisteet ja teema-alueet

Valvonnan painopistekohteet on kuvattu kohdassa 1 ja yhteisen osan kohdassa 3.4.Kuluttajaturvallisuusvalvonnan teema-alueet vuosina 2015 – 2019 ovat:1) Valvonnan laatu ja riskiperusteinen kohdentaminen2) Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen3) Valvontakriteeristön uudistusten omaksuminen

4.2 Kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmääräarvio vuonna 2016

Mikäli kuluttajaturvallisuuslain muutos valvonnan valtiollistamisesta ei toteudu vuonna2016, toteutetaan ympäristöterveyskeskuksessa vuodelle 2015 hyväksyttyä säännölli-sen valvonnan suunnitelmaa valvonnassa olevan kohdekannan osalta. Muutoksen to-teutuessa tehdään ainoastaan suunnittelematonta valvontaa (taulukko 2) sekä anne-taan neuvontaa ja ohjausta.

Taulukko 2. Esimerkkejä muista valvontayksikön vastuulla olevista ja valvontaa tuke-vista kuluttajaturvallisuusvalvonnan tehtävistä, resurssien käyttösuunnitelma vuodelle2016. Suunnitelma koskee vain aikaväliä 1.1.–31.4.2016, mikäli kuluttajaturvallisuudenvalvonta valtiollistetaan 1.1.2015 alkaen. Tälle aikavälille arvioitu henkilöresurssi enna-koimattomaan valvontaan kuten keskeneräisten valvonta-asioiden loppuun saattami-seen, reaktiiviseen valvontaan (arvio 10 tarkastusta) sekä neuvontaan ja ohjaukseen onnoin 6 htp.

Resurssitarve (htp), joka kohdistuu muun muassa seuraavasti:

Neuvonta / konsultaatiotapahtuma (arvio 40 kpl) tai -käynti, neuvottelu (arvio 10 kpl)mm. toiminnanharjoittajan vaihdos, ennakkosuunnittelu, turvallisuussuunnittelu tai –asiakirja, neuvonta muiden lakialojen tarkastuksen yhteydessä, asiantuntijana työ-ryhmissä tai kokouksissaJälkivalvonta, turvallisuuspuutteisiin ja ilmoituksiin liittyvä reaktiivinen valvonta sekävalvonta-asioiden loppuunsaattaminen. Arvioitu ennalta suunnittelematon tarkastus-määrä 10 kpl, 30.4.2016 mennessä.Yhteensä 6htp

0,03htv

Tupakka- ja lääkelain valvonta

74

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT TAI HANKKEET

5.1 Näytteenottosuunnitelma

Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtiollistamisen takia ympäristöterveyskeskuksessa eivarauduta kuluttajaturvallisuuslain mukaiseen näytteenottoon vuodelle 2016. Mikäli pe-rusteltua näytteenottotarvetta tulee, tehdään se reaktiivisena työnä.

5.2 Projektit ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto

Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtiollistamisen takia ympäristöterveyskeskuksessa eivarauduta kuluttajaturvallisuuslain mukaisten suunnitelmallisten projektien toteuttami-seen vuonna 2016. Mikäli valtiollistamishanke ei toteudu, arvioidaan projektien toteut-tamista uudelleen.

Tupakka- ja lääkelain valvonta

75

TUPAKKA- JA LÄÄKELAIN VALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019

Valvontasuunnitelmassa on esitetty Ympäristöterveyskeskuksen tupakkalainsäädännönvalvontatarve sekä suunnitelmallinen, säännöllinen valvonta ja lääkelain valvontatarve,vaikka lääkelain valvontasuunnitelmaa ei lainsäädännössä edellytetä. Valvontasuunni-telmaan sisältyvät säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi muut kunnallisenvalvontayksikön vastuulla olevat ja valvontaa tukevat tupakka- ja lääkelain valvonnantehtävät. Valvontasuunnitelman laatimishetkellä käytössä olevan tiedon mukaan loppu-vuonna 2015 ollaan antamassa eduskunnalle Hallituksen esitys uudeksi tupakkalaiksi.Voimaan tullessaan uusi laki voi edellyttää terveydensuojelulta nykyistä enemmän en-nalta suunnittelemattomia tarkastuksia muun muassa asuntojen tupakan savuhaitta ta-pauksissa. Ympäristöterveyskeskuksessa varaudutaan tältä osin mahdollisiin muutok-siin.

1 VALVONTAKOHTEET, VALVONTAKOHDEREKISTERI JA MYYNTILUVAT

Ympäristöterveyskeskuksen valvontakohderekisterin ylläpito ja ajan tasalla pito on ku-vattu yhteisen osan kohdassa 3.6. Rekisteröitävät valvontakohdetyypit on kuvattu tau-lukossa 1.

Tupakkavalvonta kohdistuu:- myyntilupahakemusten käsittelyyn, tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkei-

den ja tupakkajäljitelmien myyntipaikkojen ja myynnin valvontaan sekä mainonnanja muun myynninedistämistoiminnan valvontaan

- tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien ja tupakointi-välineiden mainonnan ja muun myynninedistämistoiminnan valvontaan

- tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpitokiellon valvontaan

Nikotiinikorvaushoitotuotteiden valvonta kohdistuu:- myyntilupahakemusten käsittelyyn, myyntipaikkojen ja myynnin valvontaan

2 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

2.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys ja tarkas-tukseen käytettävä aika

Ympäristöterveyskeskuksessa valvontatarve (tiheys ja käytettävä aika) on määritelty janäissä noudatetaan valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelmassa 2015 – 2019 esi-tettyjä tiheyksiä (taulukko 1). Valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan esitettyjä val-vontatiheyksiä ei ole perustetta alentaa edes riskinarviointiin perustuen. Lääkelainmyynnin valvontatiheys on sama kuin tupakkatuotteiden myynnin valvontatiheys.

Säännölliseen valvontaan kuuluvien tupakkalain mukaisten valvontakohteiden riskinar-vioinnissa on huomioitava, että riskiä lisääviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi:- valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset taikka muulla tavoin ilmenevä

kielteinen tai piittaamaton suhtautuminen tupakkalain säännöksiin- omavalvonnan puutteellisuus

Tupakka- ja lääkelain valvonta

76

- myyntipaikan läheisyys suhteessa oppilaitoksiin tai muihin alle 18-vuotiaiden suosi-miin paikkoihin

- tietty ajankohta (esimerkiksi alaikäisten yritykset ostaa tupakkatuotteita lisääntyvätyleensä syksyisin koulujen alettua)

- tupakansavulle altistuvien ihmisten suuri määrä ja mahdollinen erityisryhmä (lapset,nuoret, vammaiset, sairaat).

Taulukko 1. Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastukseenkeskimäärin käytettävä aika.

Tupakkalain mukainen kohdetyyppiLääkelain mukainen myyntipaikka

Tarkastus-tiheys /vuosi

Tarkas-tukseenkeskimää-rin käytet-tävä aika(tuntia)

Tupakointikiellot ja -rajoitukset

Ravintola tai muu ravitsemislii-ke, jossa on erillinen tupakointi-tila

0,3 2

Tupakkatuotteiden myynti,mainonta ja esilläpito

Vähittäismyynti (myös tukku-myymälät, joissa on vähittäis-myyntiä)

0,5 2

Tupakkatuotteiden tukkumyynti 0,5 2Nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynti, mainonta jaesilläpitoNikotiinikorvaushoitotuotteiden myyntilupa-asiat, myynti jaesilläpito

0,5 2

2.2 Tarkastusten sisällön määrittely

Kaikkien lakialojen tarkastusten ja sisällön määrittely on esitetty yleisen osan kohdassa3.2 ja LIITTEESSÄ 1.

3 TUPAKKA- JA LÄÄKELAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAATUKEVAT TEHTÄVÄT

3.1 Valvonnan painopisteet

Tupakkalain valvonnan painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmalli-sesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan mahdollisista lainsäädäntömuutoksista ai-heutuvat uuden haasteet.

Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on savuttomuuden valvonnan osalta poistettu sel-laiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Suunnitelmalli-sen valvonnan kohteita ovat tupakointitilalliset ravintolat, tupakkatuotteiden ja tupakoin-tivälineiden myyntipaikat sekä tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat.

Tupakka- ja lääkelain valvonta

77

Lääkelain valvontaan ei ole esitetty painopisteitä.Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin voidaan kohdistaasuunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman pai-nopistealueena. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osaltatupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhtey-dessä.

Jos muun tarkastustoiminnan yhteydessä syntyy epäily puutteista, niin tehdään kohtee-seen tarkastus. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Mikäli tupakka- tailääkelain mukaisessa säännöllisen valvonnan tarkastuksessa havaitaan puutteita, koh-de tarkastetaan myös seuraavana vuonna.

Valtakunnalliset painopistealueet

Toimintavuosi 2015 2016 2017 2018 2019Tupakointikiellotja rajoitukset

Ulkoalueilla järjestettävätyleiset tilaisuudet

Myynti ja mai-nonta

Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitel-mien mainonnallinen esillepano

Tupakka- ja lääkelain valvonta

78

3.2 Valvontatarpeen ja ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan resurssitarve se-kä muu

Taulukko 2a Taulukossa on esitetty Ympäristöterveyskeskuksen tupakka- ja lääkelainmukaisten valvontakohteiden määrät, suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset ja val-vontaan tarvittava työaika 2016 sekä tupakkalainsäädännön valvonnan painopisteet.Osa tarkastuksista tehdään eri lakialojen yhdistettyinä tarkastuksina. Projektit eivät si-sälly taulukon tarkastusmääriin. Projektit on esitetty taulukossa 3.

Tupakka- ja lääkelain mukainenkohdetyyppi

Tarkastus-tiheysVasu

PHSOTEY2015

Kohdemäärä2016

Tarkastaja

Kohdetyypintarkastukset

yhteensä 2016

Tarkastusaikah/tarkastus

Tarkastusaikah/v

Tupakointikiellot ja – rajoituksetRavintola tai muu ravitsemusliike,jossa on erillinen tupakointitila 0,3 8 3 2 6Ulkoalueilla järjestettävät tilaisuu-det joissa osallistujia 0 8 0 2 0Myyntipaikat: Painopiste 2015–2017 mainonnallinen esillepanoVähittäismyynti 0,5 182 81 2 162Muut kuin myyntipaikat 0,5 1 0 0Nikotiinikorvaushoitotuotteidenmyyntilupa-asiat, myynti ja esillä-pito 0,5 75 34 2 68Yhteensä, tupakka 199 84Yhteensä, nikotiini 75 34Yhteensä, tupakka ja nikotiini 274 118 236Säännöllisen valvonnan ajankäyttö 31,5 htp 0,14 htv

Tupakka- ja lääkelain valvonta

79

Taulukko 2b. Muu tupakka- ja lääkelainvalvontaan tarvittava työmäärä

Muuhun tupakka- ja lääkelainvalvontaan tarvittava työmäärä lasketaan käyttäen ker-rointa. Ympäristöterveyskeskuksessa kertoimen arvoksi on vuodelle 2016 arvioitu 1,7.Kertoimen arvo tarkastetaan vuosittain huomioiden muun muassa tupakka- ja lääke-lainvalvonnan valvontatarpeen muutokset muun muassa riskiarvioinnin ja valvontako-kemuksen perusteella.

Resurssitarve (htp), joka kohdistuu muun muassa seuraavasti:

Neuvonta / konsultaatiotapahtuma TupL ja LääkL (arvio 100 kpl) tai -käynti, neuvot-telu (arvio 30 kpl) mm. toiminnanharjoittajan vaihdos, ennakkosuunnittelu, neuvontamuiden lakialojen tarkastuksen yhteydessä, asiantuntijana työryhmissä tai kokouk-sissaValitukset, jotka koskevat tupakan tai nikotiinivalmisteiden myyntiä alaikäisille,myyntiluparikkomuksia, mainontaa ja myynninedistämistä tai tupakointikieltojen rik-komuksetMyyntilupahakemusten käsittelyt, tarkastukset, toimenpiteet ja päätöksetTilapäinen toiminnan johdosta tehtävät tarkastukset ja toimenpiteet, esimerkiksisuuret yleisötilaisuudetAsuinhuoneistojen tupakansavuhaittoihin liittyvät tarkastukset/lausunnotUusintatarkastuksetKoulutukseen osallistuminen (koulutussuunnitelma 2016) ja omatoiminen perehty-minenTarkastuksiin voi liittyä vähäisissä määrin suunnittelematonta työtä esimerkiksi tar-kastuksilla ilmenevien valvonta-asioiden takia. Projektien suunnittelu, ohjaus ja ra-portointi eivät sisälly suunnitelmalliseen työaikaanPainopistevalvonnan kohteiden kartoitus, riskinarviointi ja tietokannan ylläpito mm.koulujen, oppilaitosten ja harrastetilojen läheisyydessä sijaitsevat myyntipaikat sekälasten savuttomuuden valvonta lasten ja nuorten käyttämissä tiloissa.Tupakkalainsäädännön mahdollisten muutosten aiheuttamat toimenpiteet, omaksu-taan ja toteutetaan lain aiheuttamat muutokset ja delegoinnitMuu työajan kohdistaminen:Laatujärjestelmän laadinta, laatu- ja prosessityö vuosina 2015–2019Ympäristöterveydenhuollon paikallisen näkyvyyden lisääminen, viestintä ja tiedotusja internetsivujen päivitysKiinteä hallinnollisiin töihin varattava työaika (mm. suunnittelu, raportointi ja to-teumaseuranta)Yhteensä 31,5 htp

0,14 htv

Tupakka- ja lääkelain valvonta

80

4 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT JA PAINOPISTEET

4.1 Näytteenotto

Tupakka- ja lääkelain mukaiseen säännölliseen valvontaan ei suunnitella näytteenottoa.Näytteenotto voi tulla kyseeseen valitustapausten käsittelyn yhteydessä, esimerkiksimainonta ja myynninedistäminen, tupakointikiellot ja -rajoitukset (savumerkkiainetutki-mus) tai tupakka- ja nikotiinituotteet, tupakointivälineet tai – jäljitelmät (tuotenäyte, kulu-tustavara). Uusintanäytteenoton tarpeellisuus harkitaan tapauskohtaisesti.

4.2 Projektit ja niihin sisältyvät tarkastukset

Tupakkalakiin on tulossa muutoksia vuonna 2016. Tämän vuoksi tupakkalain valvontaakoskevat mahdolliset valtakunnalliset valvontaprojektit järjestetään ohjelmakauden2015 – 2019 loppupuolella. Valvontasuunnitelman laatimisvaiheessa ei valtakunnallisis-ta projekteista ole vielä käytettävissä tietoja. Ympäristöterveyskeskus osallistuu projek-teihin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Projekteissa noudatetaan niitä koske-vaa ohjeistusta ja aikataulua. Projektit ovat osa suunnitelmallista valvontaa.

Taulukko 3. Valvontaprojektit ja painopistevalvonta 2016

Valvontaprojekti tai - hanke Tarkastukset (kpl)ValtakunnallinenPainopistevalvonta Taulukko 2a sekä kpl 3.1.AluehallintovirastoEi ole vuonna 2016Ympäristöterveyskeskus tai alueellinenEi ole vuonna 2016Yhteensä

Eläinlääkintä

81

ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNAN JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVE-LUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2015 – 2019

JOHDANTO

Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläin-lääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestäalueellaan. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä valtakunnallinen että alueelli-nen suunnitelma ja se on päivitettävä tarvittaessa sekä vähintään kerran kolmessavuodessa.

1 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO KUNNASSA

Eläinlääkintähuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava peruseläin-lääkintäpalvelujen ja päivystyksen järjestämisestä, eläinsuojeluvalvonnasta, alkutuotan-non valvonnasta kuten maitotilojen hygieenisistä tarkastuksista, lihantarkastuksesta,eläintautien valvonnasta ja vastustuksesta, sivutuotevalvonnasta sekä eläinten tuonninja viennin valvonnasta.

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä vastaa eläinlääkintähuollon järjestämisestäAsikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Myrskylän, Lahden (Nastolan), Ori-mattilan, Padasjoen, Pukkilan ja Sysmän kuntien alueella. Valvontaeläinlääkärit ovatvaltuutettu toimimaan myös Lahden alueella. Yhtymässä on ympäristöterveyskeskus,jonka tulosalueita ovat eläinlääkintähuolto sekä terveydensuojelu. Toiminnasta vastaa-vat ympäristöterveyskeskuksen johtaja sekä tulosalueiden johtajat, eläinlääkinnässäeläinlääkintäjohtaja.

Suurin osa yhtymän jäsenkunnista on maatalousvaltaisia kuntia. Tuotantotilojen määräon kuitenkin vuosittain vähentynyt, mikä on johtanut sairaskäyntien vähenemiseen.Samaan aikaan kuitenkin pieneläinten hoitomäärät ovat lisääntyneet. Asikkalan, Harto-lan, Padasjoen ja Sysmän alueella vapaa-ajan asukkaiden runsas määrä lisää loma-kausina huomattavasti pieneläinhoitotapauksia.

Yhtymän alueella ja välittömässä läheisyydessä on myös yksityisiä eläinlääkäripalvelu-jen tarjoajia. Lahdessa toimii kaksi eläinlääkäriasemaa, Hollolassa yksi. Yhden eläin-lääkärin vastaanottoja on Nastolassa ja Padasjoella. Yhtymän Heinolan ja Hollolan toi-mipisteissä kunnaneläinlääkäri on mukana yksityisen eläinlääkäriaseman toiminnassa.Tämän lisäksi yhtymän eteläisellä alueella on sekä pieneläin- että hyötyeläinpraktiikkaatekeviä yksityisiä eläinlääkäreitä. Lahden eläinlääkäriasemat ovat auki lauantaisin jajoillakin on myös iltavastaanottoja.

Eläinlääkintä

82

3 ELÄINLÄÄKINTÄPALVELUT

3.1 Henkilöstö ja resurssit

Yhtymän palveluksessa on 9 kunnaneläinlääkäriä sekä kaksi valvontaeläinlääkäriä, jois-ta toisen työpanos on 50 %:a. Valvontaeläinlääkäri vastaa niistä valvontatehtävistä,joista on mahdollista saada korvaus valtion varoista. Kunnaneläinlääkärit avustavat tar-vittaessa valvontaeläinlääkäriä sekä vastaavat lisäksi kunnalle kuuluvista valvontateh-tävistä. Kunnaneläinlääkäreille on osoitettu vastuualueet. Erikoisosaamista pyritäänhyödyntämään koko yhtymän alueella.Eläinlääkintähuollon kokonaishenkilöresurssi vuonna 2016 on 11,4 htv.Elintarvikelain mukaisiin valvontatehtäviin on osoitettu 0,2 htv.

Taulukko 1. Eläinlääkintähuollon henkilökunta ja vastuualueet 2016

Henkilö Virkanimike Toimipiste VastuualueJarmo Olkkonen eläinlääkintäjohtaja Sysmä hallinto, vesiviljely-

laitoksetTarja Havukainen eläinlääkäri Orimattila eläinsuojelu, ter-

veydenhuoltoJaana Häyhä eläinlääkäri

valmiuseläinlääkäriAsikkala eläintaudit

Anni Pekkala eläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Lahti(Nastola)

Kananmunapak-kaamot, siipikarjansalmonellavalvontaeläintaudit

Marita Johansson eläinlääkäri Kärkölä maitohygieenisettarkastukset, tuontija vienti

Elina Oros eläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Hartola eläinsuojelu,eläintaudit

Riikka Lasonen eläinlääkäri Padasjoki terveydenhuolto,hevoset

Risto Valjento eläinlääkäri Hollola pieneläimetTuomo Tuuli eläinlääkäri Heinola pieneläimet,

hevosetMarika Rättö valvontaeläinlääkäri

valmiuseläinlääkäriHollola eläinsuojelu, eläin-

taudit, sivutuoteval-vonta

Kaisa Kotamäki valvontaeläinlääkäri(0,5)valmiuseläinlääkäri

Hollola eläinsuojelu, eläin-taudit, sivutuoteval-vonta

Kirsi HakkalaTiina Kirsi

toimistosihteeritoimistosihteeri

HollolaOrimattila

toimistotyöttoimistotyöt

Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan länsiosan peruseläinlääkinnän palvelut on järjestettyerillisellä ostopalvelusopimuksella Helsingin yliopistolliselta tuotantoeläinsairaalalta.

Eläinlääkintä

83

3.2 Henkilöstön koulutus

Jokaisella kunnaneläinlääkärillä tulee olla mahdollisuus osallistua peruseläinlääkinnän,oman erikoisosaamisalueensa sekä valvontatehtäviin liittyviin koulutuksiin. Näitä ovatEviran ja ESAVIn järjestämät maksuttomat koulutus- tai neuvottelupäivät sekä tämän li-säksi esim. Suomen Eläinlääkäriliiton, Fennovet Oy:n, eläinlääkäreiden erikoisyhdistys-ten ja HY:n järjestämät koulutukset. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat valmiuseläinlääkä-reille järjestettyihin koulutuksiin ja harjoituksiin. Koulutuspäivien lukumäärä tulisi ollavähintään 8 - 10 pv/v/eläinlääkäri. Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehdään henkilö-kohtaiset koulutussuunnitelmat. Yleinen koulutussuunnitelma on liitteenä (liite 4).

3.3 Henkilöstön rekrytointi

Yhtymässä on oma rekrytointiosasto. Uuden työntekijän ja haun valmistelu käynnistyyrekrytointiluvan anomisella kuntayhtymän johtajalta. Lupa on voimassa 6 kuukautta jase vaaditaan kaikkiin toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ja virkoihin. Määräaikai-siin ei lupaa pääsääntöisesti vaadita.

Rekrytointi laatii yhdessä ympäristöterveyskeskuksen johdon kanssa hakuilmoituksen jatoimittaa rekrytoivalle esimiehelle tarkastettavaksi. Hakuilmoitukset julkaistaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän virallisella ilmoitustaululla, infokanavalla ja yhty-män www-sivuilla. Lisäksi ilmoitus voidaan julkaista esim. työ- ja elinkeinotoimistonwww-sivuilla, sanomalehdissä, ammattilehdissä tai internet-sivuilla. Hakemusten perus-teella kutsutaan haastateltaviksi tarvittava määrä hakijoita. Henkilöiden kelpoisuusvaa-timukset varmistetaan todistusten perusteella ja tarvittaessa vielä Eviran rekistereistä.

Vuosilomien, aktiivivapaiden ja koulutuspäivien ajaksi on mahdollista palkata ulkopuoli-nen sijainen sovittujen periaatteiden mukaan. Käytössä on sijaislista, jonka perusteellalähetetään tieto tarjolla olevista sijaisuuksista. Alle yhden viikon vapaissa keskinäinensijaistaminen on peruslähtökohta. Tästä on tehty paikallinen sopimus.

3.4 Tietojärjestelmät

Yhtymän strategian yksi painopistealue on teknologian hyödyntäminen ja tietojärjestel-mien tehokas käyttö. Eläinlääkinnässä mahdollisia kehitettäviä kohteita ovat mm mobii-lipalvelujen käyttöönotto sekä tietotekniikan hyödyntäminen tilastoinnissa ja raportoin-nissa.

Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmiä ja rekistereitä pyritään käyttämään aktiivisestivalvonnan työkaluina. Kartturin, Eläintenpitäjärekisterin ja Eviranetin käyttöoikeudet ontarkoitus saada kaikille eläinlääkäreille, Traces valvontaeläinlääkäreille ja tietyille eläin-lääkäreille, samoin kuin Eliten ja Elviksen korvaava Elvi sitten kun se tulee kunnaneläin-lääkäreiden käytettäväksi. Kaikilla kunnaneläinlääkäreillä on käytössä Provet-eläinlääkintäohjelmisto ja valvontaeläinlääkärillä Tarkastaja-ohjelma. Jotta tietojärjes-telmien käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, pyritään osallistumaan niitä koskeviinkoulutuksiin.

Eläinlääkintä

84

3.5 Yhteistyö ja viestintä

Valvontaa pyritään suorittamaan yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa.Vuosittaisilla ESAVI:n järjestämillä neuvottelupäivillä käydään läpi ajankohtaisia asioita.Lisäksi ollaan yhteydessä puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Muita yhteistyötahojavalvonnassa ovat poliisi, Ely-keskus, ympäristöviranomaiset, rakennusvalvonta, tervey-densuojelu sekä sosiaali- ja terveystoimi. Moniongelmaisissa kohteissa yhteistarkastuk-set ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Alueellisen yhteistyön kehittämiseksi on järjestettysäännöllisiä tapaamisia poliisin ja eläinlääkäreiden kesken.

Erityistilanteita varten ympäristöterveyskeskuksessa on valmistunut häiriötilannesuunni-telma sisältäen hälytyskaavion ja nimetyn erityistyöryhmän poikkeustilanteita varten(ruokamyrkytykset, eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä leviävät tartuntataudit,zoonoosit). Häiriötilannesuunnitelmaa on esitetty yleisen osan kohdassa 4.1 sekä liit-teessä 2.

Viestintään kuuluvat tiedottaminen, neuvonta ja opastus sekä asiakaspalvelu. Työnteki-jöiden ajantasaiset yhteystiedot löytyvät kuntayhtymän kotisivuilta. Yhtymän kotisivujenlöytymistä jäsenkuntien kotisivujen kautta on testattu ja annettu palautetta, mikäli tämäon osoittautunut hankalaksi. Yhtymässä on tiedotuksesta ja viestinnästä vastaava hen-kilö. Ympäristöterveydenhuollon osalta pääasiallinen tiedotusvastuu on ympäristöter-veyskeskuksen johtajalla, joka koordinoi ja jakaa tiedottamisvastuuta eri tilanteissa.Tiedottamisessa käytetään internet-sivuja, lehti-ilmoituksia, infolehtisiä postin välityksel-lä, paikallisten järjestöjen (esim. MTK) yhteissähköpostitusta, meijerin tiedonvälitys-kanavia (maitoauto). Ympäristöterveyskeskuksessa on valmistunut tiedotussuunnitel-ma, joka on esitetty yleisen osan kohdassa 4.2 ja liitteessä 3.

Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvan asiakaspalautejärjestelmän avulla sekä erik-seen projektina toteutetuilla kyselyillä.

3.6 Toimipisteet ja varustelu

Kaikissa yhtymän toimipisteissä on vastaanottotilat lemmikkieläinten hoitoa varten sisäl-täen vähintään odotushuoneen, toimenpidehuoneen, toimistotilan, sosiaaliset tilat ja va-rastotilaa lääkkeitä ym. tarvikkeita varten.

Tavoite on, että toimipisteissä on vähintään peruseläinlääkinnän edellyttämä varustelu-taso sisältäen potilasturvallisuuteen vaikuttavat asiat, kuten kunnollinen pieneläinvaakasekä työturvallisuuteen liittyvät varusteet, kuten astutusliinat, kuonokopat, kissahanskatja turvasaappaat. Samoin kannettava ultraäänilaite pyritään saamaan jokaiselle vas-taanotolle sitä mukaa, kun taloudelliset tekijät antavat tähän mahdollisuuden. Vastaan-ottojen varustelua täydennetään toimipistekohtaisen hankintalistan perusteella talous-arvion määrärahojen puitteissa.

Kaikilla eläinlääkäreillä on kannettava tietokone, jossa on Provet- eläinlääkäriohjelma.Kannettava ultraäänilaite on tällä hetkellä Asikkalassa, Sysmässä, Nastolassa ja Ori-mattilassa, vastaanottoultrat ovat Kärkölässä, Nastolassa ja Orimattilassa. Tämän li-säksi eläinlääkäreillä on käytössä omia ultraäänilaitteita. Sysmässä on yhtymän omis-tuksessa rtg-laitteisto. Kuvan kehittämisessä käytetään terveystoimen digitaalista kehi-tyskonetta ja ohjelmistoa.

Eläinlääkintä

85

Päivystysluonteinen sijaisen majoittaminen on mahdollista Asikkalan, Hartolan ja Kärkö-län toimipisteissä.

Asikkalan ja Padasjoen toimipisteKanavatie 1117200 VääksyJaana Häyhä, Riikka Lasonen(03) 766 1179, 044 729 7827 (Häyhä), 044 729 7765 (Lasonen)

Toimipiste toimii yhteisvastaanottona kahdelle eläinlääkärille. Riikka Lasonen hoitaahevospraktiikka ja nautojen terveydenhuoltokäyntejä tarvittaessa koko pohjoisella alu-eella. Jaana Häyhä toimii valmiuseläinlääkärinä.

Asikkalan kunnan kanssa on tehty vuokrasopimus kahden auton autotallin, varastotilanja päivystyshuoneen vuokraamisesta samasta rakennuksesta.

Toimipisteessä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8 – 9 ajanvarauksia varten. Akuuttejatapauksia lukuun ottamatta praktiikka perustuu ajanvarauksella sovittuihin käynteihinvastaanotolla tai tiloilla.

Hartolan toimipisteTerveystie 1 A19600 HartolaElina Oros044 729 7764

Tilat käsittävät odotusaulan, tilavan toimenpidehuoneen, toimistohuoneen, sosiaaliset ti-lat ja lämpimän autotallin.

Heinolan toimipisteReumantie 218100 HeinolaTuomo Tuuli044 729 7942

Toimipisteessä toimii myös yksityinen eläinlääkintäasema ja kaksi eläinhoitajaa. Toimin-ta on pieneläinpainotteista.

Hollolan toimipisteMäkirinteentie 2515860 HollolaRisto Valjento(03) 780 8101

Käytössä on pienet vastaanottotilat. Kuntayhtymällä on tiloissa joitakin tutkimus- ja hoi-tovälineitä. Vastaanottotoiminta tapahtuu ajanvarauksella. Toiminta on pieneläinpainot-teista.

Eläinlääkintä

86

Kärkölän toimipisteRinnetie 2 as 116600 JärveläMarita Johansson(03) 765 1214, 044 729 7800, F (03) 765 1315

Toimipisteessä on tilat pieneläimiä varten. Puhelinaika on arkiaamuisin klo 8 – 9, jonkajälkeen on pieneläinvastaanotto ajanvarauksella. Suurin osa potilaista on tuotan-toeläimiä, jotka hoidetaan tilakäynneillä.

Lahden (Nastolan) toimipistePekkalantie 5 (PL 4)15561 NastolaAnni Pekkala(03) 762 1149, 044 729 7906

Toimipisteessä on vastaanottotilat pieneläimiä varten, sisältäen odotustilan, toimenpi-dehuoneen ja pienen takahuoneen leikkauksia varten. Ajanvarauksia otetaan aamuisinja eläinlääkäri on tavoitettavissa matkapuhelimesta koko päivän. Suurin osa hoidettavis-ta potilaista on pieneläimiä.

Orimattilan toimipisteKotiseututie 4 b16300 OrimattilaTarja Havukainen(03) 777 6012/050 035 1446, F (03) 777 6013

Toimipisteessä on vastaanotto pieneläimiä varten käsittäen toimenpidehuoneen, odo-tustilan ja toimistotilat. Arkiaamuisin on puhelinaika klo 8 – 10. Vastaanottotoiminta ta-pahtuu ajanvarauksella.

Sysmän toimipisteLeppäkorventie 1419700 SysmäJarmo Olkkonen(03) 717 2910/044 729 7762

Toimipisteessä on arkiaamuisin polityyppinen vastaanotto pienimuotoisia toimenpiteitävarten klo 8–9 ilman ajanvarausta, muulloin sopimuksen mukaan. Alueella on runsaastimaidontuotantotiloja.

ValvontaeläinlääkäritPL 110015871 HollolaMarika Rättö, Kaisa Kotamäki044 729 7904 (Rättö), 044 729 7779 (Kotamäki)

Eläinlääkintä

87

3.7 Peruseläinlääkintä virka-aikana

Peruseläinlääkintäpalveluihin sisältyy perustason terveyden- ja sairaanhoito, yksinker-taiset kirurgiset toimenpiteet, neuvonta, akuuttien sairastapausten hoito ja ensiapu,eläinten lopettaminen, todistusten kirjoittaminen sekä terveydenhuoltotyö sekä puhelin-neuvonta.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä järjestää peruseläinlääkintäpalvelut seuraavi-en kuntien alueella: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti (ent. Nastolanalue), Orimattila, Padasjoki, Sysmä. Helsingin yliopistollinen tuotantoeläinsairaala hoi-taa peruseläinlääkintäpalvelut erillisellä sopimuksella Myrskylän ja Pukkilan kunnissasekä Orimattilan länsiosissa.

Eläinlääkäreiden työtehtävien päällekkäisyyttä helpottamaan on yhtymässä laadittu yh-teistyöohje. Se perustuu parityötyöskentelyyn. Kokonainen tai osa työpäivästä voidaanrauhoittaa valvontatehtäviä, toimistotöitä, leikkausiltapäiviä, ajanvarauspotilaita ym. teh-täviä varten. Tällöin puheluliikenne ja akuuttipraktiikka ohjataan lähialueella toimivalletyöparille.

3.8 Peruseläinlääkintä päivystysaikana

Eläinlääkäripäivystys on järjestetty arki-iltaisin klo 16–8 ja viikonloppuisin perjantaistaklo 16 maanantaiaamuun klo 8. Arkipyhinä ja yleisinä vapaapäivinä ovat vastaavat ajat.

Yhtymän alueella on kolme erillistä päivystysaluetta:- alue 1 käsittää yhtymän kunnista kunnat Hollola ja Kärkölä sekä päivystyssopimuk-

sella Lahden kaupunki. Päivystysringissä on 4 eläinlääkäriä.- alue 2 käsittää yhtymän kunnista kunnat Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki ja

Sysmä. Päivystysringissä on 5 eläinlääkäriä.- alue 3 käsittää yhtymän kunnat Myrskylä, Orimattila ja Pukkila. Päivystyksestä vas-

taa sopimuksella Helsingin yliopistollinen tuotantoeläinsairaala.

Edellä mainittujen päivystysten lisäksi yhtymässä on osittainen eriytetty pieneläin-päivystys. Se käsittää kaikki kolme päivystysaluetta. Viikonloppuisin päivystys on per-jantaina klo 16–20, lauantaina ja sunnuntaina klo 8–20. Arkipyhinä ja yleisinä vapaapäi-vinä sovelletaan lauantain ja sunnuntain kellonaikoja ja näitä edeltävänä työpäivänäperjantain aikoja.

Arki-iltaisin sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä yöaikaan pieneläinpäivystystä ei oleeriytetty.

Potilasmäärät tänä aikana ovat vähäiset ja suurin osa työstä on puhelinneuvontaa.Eriytetyn pieneläinpäivystyksen järjestäminen ei näillä käyntimäärillä ole taloudellisestijärkevää. Lisäksi yksityiset eläinlääkäriasemat pitävät myös iltavastaanottoja. UnivetinHattulan toimipisteen kanssa on tehty sopimus remissiopotilaiden varalta. Sopimus onvoimassa päivystysaikana silloin, kun eriytetty pieneläinpäivystys ei ole voimassa.

Yhtymässä on päivystyksessä keskitetty yhteydenottonumero. Numero on erikseenpieneläimille ja suureläimille ja ne ovat samat koko yhtymän alueella. Molemmat nume-rot ovat maksullisia. Päivystäjät kirjautuvat palvelunumeron välityksellä oman alueensa

Eläinlääkintä

88

päivystäjiksi, samoin pieneläinpäivystäjä. Silloin kun eriytettyä pieneläinpäivystystä eiole, pieneläinpäivystysnumeroon soitetut puhelut ohjautuvat suureläinpäivystäjälle. Päi-vystysnumerot ovat viikoittain paikallisten lehtien ilmoitussivuilla.

Eriytetyn pieneläinpäivystyksen laatua valvotaan seuraamalla päivystykseen osallistu-vien eläinlääkäreiden henkilöllisyyttä ja ammatillista pätevyyttä. Lisäksi asemilta onpyydetty käytössä olevat hinnastot. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvan asiakas-palautemahdollisuuden sekä projektiluonteisten asiakaskyselyiden avulla.

3.9 Terveydenhuolto, Naseva ja Sikava

Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi eläinten terveyteen, tuotokseen, hyvinvointiinsekä sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita. Terveydenhuoltokäyntejä voidaantehdä myös tautiongelmien selvittämiseksi. Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän tervey-denhuollon merkitys kasvaa tuotantoyksiköiden koon kasvaessa. Järjestelmiä hyödyn-netään myös nauta- ja sikatilojen lakisääteisen ketjuinformaatiotiedon tuottamisessasekä kirjanpitovaatimusten täyttämisessä.

Tilakäyntien perusteella tilalle laaditaan vähintään kerran vuodessa kirjallinen tervey-denhuoltosuunnitelma. Lisäksi tarvittaessa laaditaan lääkityssuunnitelma tilalla esiinty-vien tautien hoitamiseksi. Yhteen terveydenhuoltokäyntiin käytetään keskimäärin aikaanoin puolen työpäivän verran.

Terveydenhuoltokäyntejä tehdään terveydenhuoltosopimuksen tehneille tiloille kansal-listen terveydenhuolto-ohjelmien edellyttämällä tiheydellä: nautatiloille kerran vuodessaja sikatiloille 4-6 kertaa vuodessa. Niille tiloille, joille v. 2014 uudistuneen lääkelainsää-dännön nojalla luovutetaan lääkkeitä varalle tulevia sairastapauksia varten, tehdäänterveydenhuoltokäyntejä tiheämmin (4-24 kertaa vuodessa) tilan eläinmäärästä riippu-en. Lääkkeiden varalle luovutukseen ja sen edellyttämään tiheämpään terveydenhuol-tokäyntiväliin on sitoutunut kymmenkunta nautatilaa ja parikymmentä sikatilaa alueel-lamme.

Noin puolet alueen nautatiloista on liittynyt terveydenhuoltorekisteriin (Naseva-järjestelmä). Sikatiloista lähes kaikki ovat liittyneet kansalliseen terveydenhuoltorekiste-riin (Sikava-järjestelmä). Maataloustukiehtojen muutokset vaikuttavat jonkin verran ter-veydenhuoltosopimusten ja -käyntien määriin. Keväällä 2015 käynnistynyt Maaseutuvi-raston rahoittama Neuvo 2020-tilaneuvontajärjestelmä, joka korvaa terveydenhuolto-käynnin kustannukset tiloille, on lisännyt kiinnostusta terveydenhuoltokäynteihin. Neu-vo-terveydenhuoltokäyntien valtuutus on neljällä yhtymän eläinlääkärillä. Terveyden-huoltosopimusten ja -käyntien määrää voi toisaalta hieman vähentää terveydenhuolto-vaatimuksen poistuminen eläinten hyvinvointituen ehdoista vuonna 2015.

Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä yhtymän alu-eella koordinoi kunnaneläinlääkäri Riikka Lasonen. Myös muut yhtymän tuotantoeläin-ten terveydenhuoltoon perehtyneet kunnaneläinlääkärit sekä Helsingin Yliopiston tuo-tantoeläinsairaalan eläinlääkärit tekevät terveydenhuoltokäyntejä praktiikka-alueellaan.Lisäksi yhtymän alueella terveydenhuoltopalveluja tarjoavat yksityiset eläinlääkärit, joillaon terveydenhuoltosopimus yhteensä noin 30 tilan kanssa.

Eläinlääkintä

89

Taulukko 2. Tilat, joilla on yhtymän eläinlääkärin (ml. Saaren klinikka) kanssa sopimus

Kunta Naseva-tilat Sikava-tilatAsikkala 18 3Hartola 19 1Heinola 6 1Hollola 13 2Kärkölä 15Myrskylä 7Lahti (Nastola) 6 3Orimattila 40 3Padasjoki 2 2Pukkila 5Sysmä 43 2yhteensä 174 17

Eläinlääkintä

90

4 VALVONTATEHTÄVÄT

4.1 Valvontatehtävät (AVI)

Kunnan on järjestettävä alueellaan kaikki eläinlääkintähuollolle määrätyt valvontatehtä-vät. Vastuu valvontatehtävien toteutumisesta kuntayhtymässä on eläinlääkintäjohtajallaja valvontaeläinlääkäreillä.

4.1.1 Eläinsuojeluvalvonta

Eläinsuojeluvalvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinsuojeluasetuksen ja niidennojalla annettujen säädösten ja päätösten perusteella tehtävää valvontaa.

Eläinsuojeluvalvontaa ovat epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset sekä luvan- jailmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuvat tarkastukset.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella eläinsuojeluviranomaisia ovat yh-tymän yhdeksän kunnaneläinlääkäriä ja kaksi valvontaeläinlääkäriä, terveystarkastajatja alueen poliisit. Yhtymän valvontaeläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit voivat toimiaeläinsuojeluviranomaisina koko yhtymän alueella. Pääosin kunnaneläinlääkärit toimivateläinsuojelutehtävissä omalla lähitoimialueella. Vuonna 2014 syyskuun alusta on aloit-tanut kokopäiväinen valvontaeläinlääkäri ja elokuun alusta puolipäiväinen valvontaeläin-lääkäri. Valvontaeläinlääkäreillä on valtuudet suorittaa eläinsuojelutarkastuksia poikke-ustapauksissa Lahden kaupungin alueella.

4.1.2 Epäilyyn perustuvat tarkastukset

Eläinten huonosta kohtelusta tai hoidosta huolestuneet kuntalaiset tekevät ilmoituksenvirkaeläinlääkärille, joka kirjaa ilmoituksen eläinsuojelukansioonsa kohtaan ilmoituksenvastaanotto. Jos eläinlääkärillä on aihetta epäillä eläinsuojelulain vastaista menettelyä,hän suorittaa eläinsuojelutarkastuksen. Eläinlääkärin on itse harkittava, onko hän jäävitekemään tarkastuksen. Esim. vakiintunut asiakassuhde tai solmittu terveydenhuolto-sopimus tekevät eläinlääkäristä jäävin, jolloin tarkastuksen tekee pyynnöstä joku muuyhtymän eläinlääkäri. Kunnaneläinlääkäri ja valvontaeläinlääkäri ovat hyvä työpari tar-kastuksella. Vaikeat tapaukset käsitellään yhdessä läänineläinlääkärin kanssa. Tarvit-taessa poliisilta pyydetään virka-apua turvaamaa tarkastuksen sujuvuutta.

Tarkastuksesta laaditaan aina eläinsuojelutarkastuskertomus. Päätös laaditaan, joslainsäädäntöä on rikottu. Yhtymässä on suositus käyttää tarkastuskertomuksen ja pää-töksen tekoon sähköistä päätöspöytäkirjaa. Tarkastuksen kohteella on hallintolain mu-kainen oikeus tulla kuulluksi tarkastuksen aikana ja laatia kirjallinen selvitys enneneläinsuojelutarkastuspäätöstä.

Virkaeläinlääkärin havaitessa eläinsuojelulain vastaista menettelyä, hän tekee eläinsuo-jelulain 42 §:n mukaisen määräyksen korjata epäkohta määräajassa. Eläinsuojelutar-kastuspäätöksestä eläinlääkäri toimittaa kopion poliisille tiedoksi ja toimenpiteitä varten.Aluehallintovirastoon lähetetään myös oma kopio. Kunnaneläinlääkäri / valvontaeläin-lääkäri tekevät uusintatarkastuksen kohteeseen määräajan umpeuduttua. Uusintatar-kastuksella varmistetaan, onko määräystä noudatettu. Eläinsuojelutarkastuspäätös uu-sintatarkastuksesta toimitetaan poliisille ja Aluehallintovirastoon viipymättä.

Eläinlääkintä

91

Poliisi aloittaa tarvittaessa esitutkinnan eläinsuojelurikkomuksista tai rikoksista. Aluehal-lintoviraston eläinlääkäreillä on mahdollisuus tehdä havaituista eläinsuojelulain laimin-lyönneistä maataloustukiin liittyviä täydentävien ehtojen tukileikkauksia. Virkaeläinlää-käri säilyttää kopiot eläinsuojelutarkastuskertomuksista ja päätöksistä eläinsuojelukan-siossaan toimipaikassaan sekä sähköiset päätöspöytäkirjat yhtymän suojatuissa tieto-koneissa.

Eläinsuojelulain 44 §:n mukaisissa tapauksissa eläimiin kohdistuu tarpeetonta kipua jatuskaa siinä määrin, että virkaeläinlääkärin on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin heti.Virkaeläinlääkäri voi hankkia eläimille hoitoa, ruokaa, siirtää eläimet toiseen pitopaik-kaan saamaan asiallista hoitoa tai jos em. toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia, lopet-taa tai teurastuttaa eläimet. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella kunnatvastaavat alueensa talteen otetuista eläimistä. Pieneläimet voidaan täten toimittaa kun-nan kanssa sopimuksen tehneeseen eläinhoitolaan. Virkaeläinlääkärit voivat hankkiakiiretoimenpiteen kohteena oleville eläimille hoitoa tarvittaessa myös muusta kuin ky-seisen kunnan sopimushoitolasta. Nautojen ja hevosten kohdalla virkaeläinlääkäri voiesimerkiksi hankkia yhdessä poliisin kanssa tilalle hoitajan lomituspalvelun kautta ja re-hua läheisiltä tiloilta. Jos virkaeläinlääkärin päätöksellä em. toimet eivät ole tarkoituk-senmukaisia, hän lopettaa eläimet välittömästi tarpeettoman kivun ja tuskan välttämi-seksi. Suureläinten toimittaminen teurastamolle elintarvikehygieniaa vaarantamatta kii-reellisessä tilanteessa täydellisen ketjuinformaatiotiedoston mukaisesti on lähes mah-dotonta.

Jatkuvasti kiristyvä taloustilanne asettaa uusia haasteita kotieläintiloille. Tuottajien ta-loudellinen ahdinko lisää väistämättä kiiretoimia vaativia eläinsuojelutapauksia. Valmiut-ta kiireellisiin eläinsuojelutoimenpiteisiin on kehitettävä yhdessä poliisin ja läänineläin-lääkäreiden kanssa. Valvontaeläinlääkärit pyrkivät järjestämään yhteistyökokouksia po-liisin ja lääninelinlääkäreiden kanssa vähintään kerran vuodessa.

4.1.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkas-tus

Eläinsuojelutarkastuksia tehdään myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sel-laisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemis-ta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sir-kukset, eläintarhat, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit, sekä ravi- ja ratsutallitja riistaeläintarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia voidaan tehdä myös eläinkilpailuihin jamuihin vastaaviin tilaisuuksiin.

Valvontaeläinlääkärin tavoitteena on tarkastaa luvan- ilmoituksenvarainen toiminta vuo-sittain. Ilmoituksenvaraiset tallit tarkastetaan riskinarvioinnin perusteella 1 - 3 vuodenvälein.

Eläinlääkintä

92

Taulukko 3. Luvan ja ilmoituksen varaisen eläintenpidon kohteet

Kunta Kennel Talli Eläin-hoitola

Riistan-hoidollinen

tarhaEläin-

kauppa Muut

Asikkala 7 1 1Hartola 1 3 1Heinola 3 6 3Hollola 8 21 3 1Kärkölä 3 2Myrskylä 2 2 1Lahti (Nastola) 3 10 2Orimattila 9 34 1Padasjoki 1Pukkila 2 2Sysmä 2 6Yht. 30 95 14 2

On varmistettava, että valvontaeläinlääkärit pystyvät käyttämään työaikaansa suunni-telmallisesti ilmoituksen varaisen toiminnan tarkastuksiin vuonna 2016. Hyvä yhteistyöyhtymän kunnaneläinlääkäreiden kanssa mahdollistaa talli- ja kenneltarkastukset. Val-vontaeläinlääkäri sekä kunnaneläinlääkärit kohdistavat tarkastukset vuonna 2016 erityi-sesti hevosten pihattotalleihin, koirakenneleihin, joissa koiria pidetään ulkona ympärivuoden, sekä kuntien kanssa sopimuksen tehneisiin eläinhoitoloihin.

4.1.4 Eläintautivalvonta

Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin, ilmoitettaviin ja muihintarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen hel-posti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavieneläintautien vastustustoimenpiteistä vastaa yleensä kunnaneläinlääkäri, aluehallintovi-rasto tai Evira, siten kuin eläintautilaissa on tarkemmin säädetty. Joidenkin lakisäätei-sesti vastustettavien eläintautien vastustamistoimenpiteistä on säädetty eläintautilainnojalla erillissäädöksin.

Kunnan- tai läänineläinlääkärin on viipymättä tutkittava eläin, jossa epäillään vastustet-tavaa tai uutta vakavaa eläintautia ja arvioitava, onko kyseessä epäily, joka on syytävarmistaa lisätutkimuksilla. Joskus päätöksen lisänäytteiden ottamisesta tekee Evira.Epäilyn kynnys on syytä pitää riittävän alhaisena.

Jos kyseessä on virallinen eläintautiepäily, aluehallintovirasto voi antaa pitopaikalle vält-tämättömiä toimenpiteitä koskevan päätöksen taudin leviämisen estämiseksi. Päätök-sen siitä, onko kyseessä virallinen eläintautiepäily, tekee aluehallintovirasto.

Eläinlääkärin on ilmoitettava vastustettavan eläintaudin epäilystä tai todetusta taudistaviipymättä. Kunnaneläinlääkäri tekee ilmoituksen aluehallintovirastolle. Helposti leviä-västä, vaarallisesta ja uudesta vakavasta eläintaudista on ilmoitettava välittömästi,myös päivystysaikana. Valvottavista ja MMM:n asetuksessa 1010/203 luetelluista eläin-

Eläinlääkintä

93

taudeista on ilmoitettava seuraavana arkipäivänä. Muista eläintaudeista ilmoitetaan vainkuukausiyhteenvedossa.

Kunnaneläinlääkäriä koskeva velvoite ilmoittaa erikseen lueteltujen zoonoosien esiin-tymisestä terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille on kirjattu eläintau-tien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta annetun MMM:n asetuksen(1010/2013) 15 §:ään.

Aluehallintovirasto suunnittelee, ohjaa ja toteuttaa eläintautien vastustamista toimialu-eellaan. Aluehallintovirasto ylläpitää toimialueensa eläintautivalmiutta ja laatii toimialuet-taan koskevia valmiussuunnitelmia eläintautien varalta. Osa kunnaneläinlääkäreistä onnimetty valmiuseläinlääkäreiksi, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta helposti leviävieneläintautien vastustustyöhön. Kunta/yhtymä suunnittelee, miten varmistetaan välttämät-tömien eläinlääkintähuollon tehtävien hoito poikkeustilanteissa.

4.1.4.1 Vapaaehtoinen Maedi-Visna ja CAE-terveysvalvonta

Eviran sivuillahttp://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/elaimet/+elainten+terveys+ja+hyvinvointi++tuonti+ja+vienti+seka+merkitseminen+ja+rekisterointi/- ohje vapaaehtoisesta maedi-visna ja CAE-terveysvalvonnasta- liittymisilmoitus- tarkastuskertomus- lopettamisilmoitus

Suomessa on tullut 1.1.2014 voimaan uusi eläintautilaki (441/2013), jonka mukaanlampaiden maedi-visna (MV)- ja vuohien caprine arthritis-encephalitis (CAE)- tautienterveysvalvontaohjelma muuttuu vapaaehtoiseksi.

Pitopaikasta vastuussa oleva toimija liittää lampaiden tai vuohien pitopaikan terveysval-vontaan lähettämällä liittymisilmoituksen eläinten pääasiallisen pitopaikan aluehallintovi-rastoon läänineläinlääkärille. Liittymisilmoituksella toimija sitoutuu noudattamaan terve-ysvalvonnan ehtoja.

Verinäytteitä otetaan yli 12 kuukauden ikäisistä lampaista ja vuohista. Kunnaneläinlää-käri myös tarkastaa eläimet kliinisesti maedi-visnaan ja CAE-tautiin viittaavien oireidenvaralta. Samassa yhteydessä tarkistetaan, että eläinten yksilömerkinnät ja rekisteröinti-tiedot ovat ajan tasalla. Vaikka laidunpitopaikkoja ei tarvitse ilmoittaa terveysvalvon-taan, tulee kaikki pitopaikat huomioida tarkastuksessa ja kaikki ne pitopaikat tulee tar-kastaa, joissa on tarkastusajankohtana eläimiä.

Eläinlääkintä

94

Taulukko 4 Näytteenotto-ohjelma (Lähde Eviran ohje vapaaehtoiseseta maedi-visna jaCAE-terveysvalvonnasta, 15316/3)

Mitä tutkitaan Näytemäärä Näytteenottoväli

Näytteenotto, kun ohjelma aloitetaan alusta (perusnäytteenotto-ohjelma)

1. Kaikki yli 12 kk riippuueläinmäärästä

heti

2. Kaikki yli 12 kk riippuueläinmäärästä

12 – 18kk edellisestä

3. Kaikki yli 12 kk riippuueläinmäärästä

12 – 18kk edellisestä

4. Otanta enintään 50 12 – 18 kk edellisestä5. Otanta enintään 50 12 – 18 kk edellisestä6. jne Otanta enintään 50 32 – 38 kk edellisestä

Näytteenotto ylimpään terveysluokkaan kuuluneista eläimistä muodostetussauuden pitopaikan katraassa

1. Kaikki yli 12 kk riippuueläinmäärästä

heti

2. Otanta enintään 50 12 – 18 kk edellisestä3. jne Otanta enintään 50 32 – 38 kk edellisestäNäytteenotto aiemmin M3-statuksen saaneessa katraassa, jolle on myönnettyterveysluokka 1

Otanta enintään 50 12 – 18 kk välein, kunnes katrason tutkittu yhteensä viisi kertaa.Sen jälkeen 32 – 38 kk välein.Aiemman ohjelman mukainennäytteenotto lasketaan mukaan.

Toimija huolehtii, että kunnaneläinlääkäri pyydetään tarkastuskäynnille sinä ajanjakso-na, kun pitopaikan eläimistä tulee ottaa terveysvalvonnan mukaiset näytteet. Uusi ter-veysvalvontaohjelma on toimijalle maksullinen. Toimija voi irtisanoutua terveysvalvon-nasta ilmoittamalla pitopaikan eroamisesta aluehallintovirastolle.

Kunkin toimipisteen kunnaneläinlääkäri huolehtii toimialueellaan olevien ohjelmaan kuu-luvien katraiden verinäytteen otosta, terveydentilan tarkastamisesta ja terveystodistuk-sen tekemisestä sekä mahdollisista rajoittavista määräyksistä. Valvontaeläinlääkäri voihalutessaan tai tarvittaessa tehdä näytteenoton tai osallistua siihen.

Alkuperäiset valvontaohjelmaan liittymis- ja lopettamistodistukset, terveystodistukset,rajoittavat määräykset ja niiden peruuttamisasiakirjat toimitetaan tilalle. Kunnaneläin-lääkäri pitää luetteloa toimialueellaan olevista ohjelmaan kuuluvista tiloista sekä säilyt-tää jäljennökset kaikista asiakirjoista kunnes vähintään kolme vuotta on kulunut siitä,kun tila on erotettu tai se on irtisanoutunut terveysvalvontaohjelmasta. Kunnaneläinlää-

Eläinlääkintä

95

käri toimittaa jäljennökset asiakirjoista Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ja valvonta-eläinlääkärille.

Valvonnan toteutumisesta koko yhtymän alueella vastaa valvontaeläinlääkäri. Yhtymänalueen valvontakohteista on ajan tasalla oleva luettelo yhteystietoineen valvontaeläin-lääkärillä ja yhtymän toimistolla.

4.1.4.2 Vapaaehtoinen Scrapie - terveysvalvonta MMMas 215/2013; D 66

Eviran sivuillahttp://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/elaimet/+elainten+terveys+ja+hyvinvointi++tuonti+ja+vienti+seka+merkitseminen+ja+rekisterointi/- ohje vapaaehtoisesta Scrapie-terveysvalvonnasta- liittymisilmoitus- tarkastuskertomus- lopettamisilmoitus

Suomessa on tullut 1.1.2014 voimaan uusi eläintautilaki (441/2013), jonka mukaanlampaiden ja vuohien scrapie-taudin terveysvalvontaohjelma muuttuu vapaaehtoiseksi.Terveysvalvonta on kuitenkin pakollista niissä pitopaikoissa, joista viedään jalostukseentarkoitettuja lampaita ja vuohia taikka niiden alkioita tai sukusoluja toisiin EU-maihin.

Pitopaikasta vastuussa oleva toimija liittää lampaiden tai vuohien pitopaikan terveysval-vontaan lähettämällä liittymisilmoituksen eläinten pääasiallisen pitopaikan aluehallintovi-rastoon läänineläinlääkärille. Liittymisilmoituksella toimija sitoutuu noudattamaan terve-ysvalvonnan ehtoja.

Toimija huolehtii, että kunnaneläinlääkäri pyydetään vuosittaiselle tarkastuskäynnilleterveysvalvontaan kuuluvassa pitopaikassa. Kunnaneläinlääkäri tekee lampaiden javuohien terveystarkastuksen, jossa eläimet tarkastetaan kliinisesti scrapieen viittaavienoireiden varalta. Tarkastuksessa kunnaneläinlääkäri varmistaa, että terveysvalvonnanvelvoitteita on noudatettu ja että eläintenyksilömerkinnät ja rekisteröintitiedot ovat ajantasalla. Tarkastusta varten pitopaikka- ja eläinluettelot on oltava saatavilla. Vaikka lai-dunpitopaikkoja ei tarvitse ilmoittaa terveysvalvontaan, tulee kaikki pitopaikat huomioidatarkastuksessa ja kaikki ne pitopaikat tulee tarkastaa, joissa on tarkastusajankohtanaeläimiä.

Uusi terveysvalvontaohjelma on toimijalle maksullinen. Toimija voi irtisanoutua terveys-valvonnasta ilmoittamalla pitopaikan eroamisesta aluehallintovirastolle.

Alkuperäiset liittymisasiakirjat, terveystodistukset ja muut asiakirjat toimitetaan tilalle.Kunnaneläinlääkärin on pidettävä luetteloa toimialueellaan olevista tiloista ja säilytettä-vä jäljennökset kaikista asiakirjoista. Asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuodenajan siitä kun tila on erotettu tai se on irtisanoutunut valvontaohjelmasta. Kunnaneläin-lääkäri toimittaa jäljennökset ohjelmaan liittyvistä asiakirjoista Etelä-Suomen aluehallin-tovirastoon ja valvontaeläinlääkärille.

Kaikista yli 18 kk:n ikäisistä lampaista ja vuohista, jotka ovat kuolleet tai jotka on lope-tettu pitopaikassa, on otettava näytteet ja lähetettävä ne tutkittavaksi Eviraan klassisen

Eläinlääkintä

96

scrapien toteamiseksi. Kuolleiden tai lopetettujen lampaiden ja vuohien keräilyalueellaseurantaan kuuluvasta näytteenotosta vastaa käsittelylaitoksen valvova eläinlääkäri.

Tarkastuseläinlääkäri tarkastaa teurastamossa kaikki teurastettavat eläimet. Kaikista yli18 kk:n ikäisistä lampaista ja vuohista, joissa on tarkastuksessa merkkejä näivettymi-sestä tai neurologisia oireita tai jotka on hätäteurastettu, otetaan näyte ja lähetetäänEviraan tutkittavaksi klassisen scrapien varalta. Näytteenotosta vastaa teurastamontarkastuseläinlääkäri.

Eläintenpitäjä voi tilata maksutta yhteenvedon tilansa lampaiden ja vuohien scrapie-tutkimuksista noin vuoden ajalta. Erillistä todistusta jokaisesta tutkitusta eläimestä eienää toimiteta eläintenpitäjälle. Yhteenvedon tilaaminen kannattaa tehdä noin kuukaut-ta ennen terveysvalvontaan kuuluvaa kunnaneläinlääkärin vuotuista tarkastuskäyntiä,jotta se ennätetään toimittaa ennen käyntiä. Jos eläintenpitäjä on sopinut asiasta kun-naneläinlääkärin kanssa, voi myös kunnaneläinlääkäri tilata tutkimustodistuksen tilanpuolesta.

Tutkimustodistuksia koskevat tilaukset ja kyselyt tehdään sähköpostitse: prionitoimis-to@evira.fi tai kirjeitse Evira, Eläintautivirologia/scrapie-kyselyt, Mustialankatu 3, 00790Helsinki

Tilauksessa on mainittava eläintenpitäjän nimi, postiosoite, puhelinnumero, tilatunnus,pitopaikkatunnus ja sähköpostiosoite, jos sellainen on käytössä. Jos kunnaneläinlääkäritilaa tutkimustodistuksen tilan puolesta, tulee asia mainita tilauksessa. Tutkimustodistustoimitetaan eläintenpitäjälle.

Jos tutkimustulos on positiivinen, toimitetaan tutkimustodistus kuten aiemminkin, heti tu-loksen valmistuttua.

Valvonnan toteutumisesta koko yhtymän alueella vastaa valvontaeläinlääkäri. Yhtymänalueen valvontakohteista on ajan tasalla oleva luettelo yhteystietoineen valvontaeläin-lääkärillä ja yhtymän toimistolla.

Eläinlääkintä

97

Taulukko 5. Maedi-Visna ja Scrapie-tilat

Maedi-VisnaKunta Tilat

(lkm)Tarkastustiheys Keskim.

tarkas-tusaika

Tarkastukset2016

12 – 16 kk 34 – 38 kk 6 hAsikkala 1 1 0Heinola 2 2 1Hollola 3 2 1 2Kärkölä 1 1 0Lahti (Nastola) 1 1 0Orimattila 5 0 5 4Padasjoki 1 1 1Yhteensä 14 8Scrapie

Joka vuosi Keskim.tark.aika 2 h

Tarkastukset2016

Heinola 2 2 2Hollola 3 3 3Kärkölä 1 1 1Lahti (Nastola) 1 1 1Orimattila 5 5 5Padasjoki 1 1 1Yhteensä 13 13

4.1.4.3 Mehiläisten esikotelomätä

Ruokkijamehiläisten ruuan mukana toukille antamat Paenipacillus larvaen itiöt muuttu-vat bakteereiksi, jotka lisääntyvät toukan suolessa. Bakteerit tappavat sikiön tavallisestikennon peittämisen jälkeen, esikotelovaiheessa. Kuollut toukka mätänee ruskeaksimassaksi, jossa muodostuu erittäin runsaasti kestäviä itiöitä, joiden avulla tauti voi levi-tä edelleen. Itiöt ovat hyvin kestäviä ja säilyvät kakustossa kymmeniä vuosia.

Esikotelomätää epäiltäessä sikiökakulta etsitään aukkoista sikiöintiä, tummuneita japainuneita tai reikäisiä kennonkansia. Kuollut sikiö hajoaa ruskeaksi massaksi, joka ve-nyy tulitikulla kokeiltaessa (tyypillinen puuliimaa muistuttava haju). Myöhemmin massakuivuu kennoon kovaksi, tiukasti kiinnittyneeksi ruveksi

Määräykset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen mehiläisten esikote-lomädän vastustamisesta (MMMa 11/2015; D 127).

Eviran sivuilla:http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/elaimet/+elainten+terveys+ja+hyvinvointi++tuonti+ja+vienti+seka+merkitseminen+ja+rekisterointi/- ohje mehiläisten esikotelomätään liittyvästä viranomaistoiminnasta- ohje valtuutettujen tarkastajien käyttämisestä ja tarkastajana toimimisesta- luettelo valtuutetuista tarkastajista- tarkastuskertomus

Eläinlääkintä

98

Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilla:Saneerausohjeet www.mehilaishoitajat.fi > Hoitotyöt > Taudit > Esikotelomätä (EKM)Liiton oma torjuntaohjelma

Esikotelomätä on vastustettava, valvottava eläintauti. Mehiläistarhaaja (myös muu vas-tuussa oleva toimija ja valtuutettu tarkastaja) on velvollinen ilmoittamaan viipymättäkunnaneläineläinlääkärille tai läänineläinlääkärille mehiläistarhan toukissa havaitsemis-taan esikotelomädälle tyypillisistä oireista ja/tai tutkimustuloksista, joiden mukaan tar-halta otetuissa sikiökakku- tai hunajanäytteissä esiintyy P.larvae-bakteereja. Kunnan-eläinlääkäri ilmoittaa epäilystään läänineläinlääkärille (seuraavana arkipäivänä ilmoitet-tava).

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös pientä pesäkuoriaista Tropilaelaps-punkkia (vastustet-tava, valvottava eläintauti) tai muuta sellaista uutta vakavaa mehiläistautia, jota Suo-messa ei aikaisemmin ole todettu.

Jos kunnaneläinlääkärin on saanut ilmoituksen tai muusta syystä epäillee tarhalla esiin-tyvän esikotelomätää, on kunnaneläinlääkärin tehtävä viivytyksettä tarhalla tarkastus-käynti, tarkastettava kaikki pesät ja huolehdittava näytteenotosta. Näytteenotto-ohjeet janäytelähete löytyvät Eviran sivuilta. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Eviran Kuopiontoimipaikkaan.

Jos esikotelomätä on todettu Eviran tutkimuksissa, kunnaneläinlääkärin ei tarvitse teh-dä tarkastusta, mutta pitää selvittää, onko tauti voinut levitä muille tarhoille ja jos on,niin käydä niissä tarkastuksella ja ottaa näytteitä.

Jos aluehallintovirasto epäilee pitopaikassa olevan esikotelomätää, on kyseessä viralli-nen eläintautiepäily. Aluehallintovirasto tekee päätöksen tartunnan leviämisen estämi-seksi = antaa rajoittavat määräykset.

Toimija on velvollinen ehkäisemään tartunnan leviämistä. Kunnaneläinlääkärin tai val-tuutetun tarkastajan tulee neuvoa toimijaa näissä toimenpiteissä.

Jos kyseessä on virallinen eläintautiepäily, aluehallintovirasto laatii selvityksen taudinalkuperästä ja levinneisyydestä. Aluehallintovirasto voi käyttää apuna kunnaneläinlää-käriä tai Eviran valtuuttamaa tarkastajaa.

Kunnaneläinlääkärin tai hänen (kirjallisesta) pyynnöstään valtuutetun tarkastajan ontehtävä tarkastuskäynti ja otettava näytteet niissä pitopaikoissa, joista tai joihin esikote-lomätä on tehdyn selvityksen mukaan voinut levitä. Kontakteja ovat saman tarhaajanmuut pitopaikat ja tartuntatarhasta 3 km säteellä olevat pitopaikat.

Epäilyn perusteella annetut rajoittavat määräykset on peruttava välittömästi, jos tarhaltaotetuista näytteistä ei löydy P.larvae-bakteerin itiöitä.

Mikäli esikotelomätä on todettu, rajoittavien määräysten purkamisen edellytyksenä onpitopaikan saneeraus. Saneeraus on tarhaajan vastuulla ja hän vastaa saneerauksenkustannuksista. Ohje löytyy Suomen mehiläishoitajien sivuilta.

Eläinlääkintä

99

Kun tarhuri on tehnyt tarhalla saneeraustoimenpiteitä, hänen on järjestettävä omaval-vontanäytteiden (toimija maksaa näytteiden tutkimisen) ottaminen taudinhävitystoimen-piteiden onnistumisen osoittamiseksi.

30 vrk:n kuluttua saneerauksen loppumisesta ja negatiivisten omavalvontanäytteidenottamisesta kunnaneläinlääkärin tai hänen pyynnöstään valtuutetun tarkastajan tuleekäydä tarhalla tarkastamassa kaikki pesät kliinisten oireiden varalta ja ottamassa näyt-teet. Näiden näytteiden tutkiminen maksetaan valtion varoista. Mikäli esikotelomätäälöydetään edelleen, tulee saneeraus uusia.

Kun kunnaneläinlääkäri saa tiedokseen Eviran kielteisen tutkimusvastauksen lähettä-mistään näytteistä, tulee hänen lähettää tutkimusvastaus ja saneerauksen jälkeisen tar-kastuksen tarkastuskertomus aluehallintovirastoon, jolloin läänineläinlääkäri peruu ra-joittavat määräykset.

Rajoittavat määräykset on kumottava myös, jos pitopaikan mehiläispesät on tuhottu japitopaikka on ollut tyhjillään 6 kuukautta.

Kunnaneläinlääkäri laskuttaa omasta työstään kuntaa ja lähettää tarkastuskertomuksetaluehallintovirastoon ja valvontaeläinlääkärille.

Kunnaneläinlääkärin on pidettävä luetteloa toimialueellaan olevista mehiläistarhoista jasäilytettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista. Alkuperäiset asiakirjat toimitetaan tilalle.

Valvonnan toteutumisesta koko yhtymän alueella vastaa valvontaeläinlääkäri. Yhtymänalueen valvontakohteista on ajan tasalla oleva luettelo yhteystietoineen valvovalla eläin-lääkärillä, valvontaeläinlääkärillä ja yhtymän toimistolla.

Taulukko 6. Mehiläistarhatilat

Kunta ToimintaAsikkala 1 mehiläistarhaHartola 1 mehiläistarhaHollola 3 mehiläistarhaaKärkölä 2 mehiläistarhaaLahti (Nastola) 2 mehiläistarhaaOrimattila 2 mehiläistarhaaSysmä 2 mehiläistarhaa

Pieni pesäkuoriainen

- Tavattu ensimmäistä kertaa EU:n alueella Etelä-Italiassa syksyllä 2014.- Suomeen tuodaan mehiläisiä Italiasta.- 2014 tuotu 16 erää virallista tietä, näistä 10 Etelä-Italiasta.- Aikuinen pesäkuoriainen on 5-7 mm pitkä ja 3-4,5 mm leveä ruskea tai tumman-

ruskea kuoriainen.- Hyönteinen, joka munii mehiläispesiin ja jonka toukat voivat aiheuttaa suurta tu-

hoa mehiläisyhdyskunnassa.

Eläinlääkintä

100

- Munista kuoriutuvat vaaleat toukat syövät hunajaa, mehiläisten toukkia sekä sii-tepölyä ja voivat aiheuttaa runsaslukuisina mehiläispesien kennostojen romah-tamisen, jolloin pesä tuhoutuu.

- Mehiläispesistä toukat kaivautuvat maaperään ja kehittyvät siellä koteloiksi jakoteloista jälleen kuoriaisiksi, jotka hakeutuvat mehiläispesiin lisääntymään.

4.1.4.4 Vesiviljelylaitokset

Vesiviljelylaitoksia valvotaan Eviran vuosittain VHS-ohjelmien, lisävakuusohjelmien jariskiperusteisen valvontaohjelman perusteella tekemän valvontaohjelman mukaisesti.Tarkastuksia ja näytteenottoja tehdään vastustettavien kalatautien esiintymisen selvit-tämiseksi ja niiden leviämisen ehkäisemiseksi. Tarkastustiheys ja näytteenotto riippuvatkasvatettavasta kalalajista ja siitä, sijaitseeko laitos sisämaassa vai merialueella.Riskiperusteisesti valvotaan kalojen VHS (viral haemorrhagic septicemia), IHN (infec-tious haematopoietic necrosis), ISA (Infectious salmon anemia), KHV (koikarpin her-pesvirus), SVC (spring viraemia of carp) ja IPN (infectious pancreatic necrosis) tautejaniillä alueilla, joilla ne on listattu vastustettaviksi eläintaudeiksi. Lisäksi Eviraan tulevistanäytteistä tutkitaan PD (pancreas disease) tai SD (sleeping disease) – tauteja aiheutta-via SAV (salmonid alphavirus) – kantoja.

Gyrodactylus salaris – loisen varalta tehtävä valvonta hoidetaan Eviran kautta suoraankalastajien ja tiettyjen laitosten kanssa.

Tarkastuksella käydään läpi laitoksen kalakirjanpito sekä laitosten itse laatima omaval-vonnan kuvaus, mikä on ollut edellytyksenä Eviran myöntämälle terveysluvalle. Tarkas-tuksessa käydään erityisesti läpi laitoksen toiminnassa tai sijainnissa olevat sellaisetseikat, joiden voidaan katsoa lisäävän laitoksen riskiä saada tai levittää tauteja. Riskita-so nousee, jos laitos tuo materiaalia merialueelta sisämaahan, on tuonut kalaa/mätiäulkomailta 3 vuoden sisällä tai laitoksen näytteenotto, kirjanpito ym. ovat olleet puutteel-lisia. Kunnan tai valvontaeläinlääkäri tiedottaa läänineläinlääkäreitä mahdollisista huo-maamistaan riskiperusteista. Sairaat ja poikkeavasti käyttäytyvät kalat pyritään aina ot-tamaan näytteiksi. Vesiviljelylaitostarkastukset kirjataan terveydensuojelun Tarkastaja-ohjelmaan, jonka kautta tarkastukset tulevaisuudessa siirtyvät keskitettyyn tiedonke-räysjärjestelmään (Kuti 1b).

Tarkastuksessa käytetään Eviran lomaketta - vesiviljelylaitoksen tarkastuskertomus(http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/elaintautitutkimus/). Alkuperäinen lomake annetaan laitokselle, kopiot Aluehallintovirastoon, Eviraan, tar-kastaneelle kunnaneläinlääkärille, ministeriöön ja yhtymän toimistolle. Näytteiden lähet-teenä käytetään Eviran lomaketta tutkimuslähete, vesiviljelylaitoksilla tehtävä virus-tautija BKD-kartoitus(http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/elaintautitutkimus/). Ko-piot annetaan samoin kuin edellä. Näytteenottoon on varattava näytteenottovälineidenlisäksi kylmälaukku tai vastaava sekä kylmävaraajia. Näytteenottaja vastaa paketin toi-mittamisesta Helsingin Eviraan. Lähettämisestä tulee sopia Eviran kanssa ja toimitusai-kataulu on hyvä suunnitella etukäteen esim. matkahuollon kautta, jotta näytteet saa-daan mahdollisimman nopeasti tutkittavaksi.

Evira.net – palveluun on luotu työtila vesiviljelyeläinten eläintautivalvonnalle. Työtilaakäyttävät läänineläinlääkärit ja siellä on Excel-taulukot kalanviljelylaitoksista sekä luon-

Eläinlääkintä

101

nonravintolammikoista. Taulukoihin on listattu vuosittainen riskiperusteinen virusval-vonta sekä vapaaehtoinen BKD:n terveysvalvonta. Evira voi myöntää kunnaneläinlää-kärille lukuoikeuden työtilaan. Työtilan taulukot on mahdollista saada myös läänineläin-lääkäreiltä kopiona tai tiedostona.

Yhtymän alueella vesiviljelylaitosten valvontaan ja toimintaan on perehtynyt virkaeläin-lääkäri Jarmo Olkkonen. Valvonnasta vastaavien pätevyys varmistetaan osallistumallaEviran järjestämiin koulutuksiin sekä itseopiskelulla. Alueen valvontakohteista on ajantasalla oleva luettelo yhteystietoineen valvovalla eläinlääkärillä, valvontaeläinlääkärilläsekä yhtymän toimistolla.

Lainsäädäntöä: MMMa 470/2008, MMMa1/EEO/2011

Eläinlääkintä

102

4.1.4.5 Vapaaehtoinen BKD:n valvontaohjelma

BKD (Bacterial Kidney Disease) on varsinkin lohikalojen bakteeriperäinen munuaissai-raus. Tautia esiintyy makeassa vedessä ja merivedessä sekä viljellyillä että luonnonka-loilla. BKD on luonteeltaan krooninen tauti kaikenkokoisilla kaloilla ja aiheuttaa kasvunheikentymistä ja kuolleisuuden lisääntymistä. Avatussa kalassa todetaan vaaleita pe-säkkeitä varsinkin munuaisessa, mutta myös maksassa ja pernassa. BKD leviää kalas-ta kalaan rikkoutuneen ihon kautta sekä myös veden välityksellä. Tautiin ei ole hoitoa.Ainoa keino päästä siitä kokonaan eroon on laitoksen saneeraaminen.

BKD on muuttunut vastustettavasta eläintaudista ilmoitettavaksi eläintaudiksi. Samoinmaantieteellinen jako BKD- rajoitusalueeseen ja suoja-alueeseen on poistunut. Taudinvastustus perustuu jatkossa vapaaehtoiseen vastustusohjelmaan, jonka tarkoituksenaon valvoa BKD:n esiintymistä ja ennaltaehkäistä taudin leviämistä sisämaan alueelle.

Vapaaehtoiseen BKD-terveysvalvontaohjelmaan voidaan liittää sellainen sisävesialu-een pitopaikka, jossa kasvatetaan lohikaloja tai niiden sukusoluja istutettavaksi taikkasiirrettäväksi toiseen pitopaikkaan jatkokasvatusta varten. Sisävesialueeksi katsotaansellaiset vesistöt, jonne merialueen kalat eivät voi nousta tai niiden on ohitettava kaksipatoa kalateitä pitkin. Myös luonnonravintolammikot voivat liittyä ohjelmaan.

Valvontaohjelmaan liitytään täyttämällä Eviran internetsivuilta löytyvä liittymislomake jalähettämällä se oman alueen aluehallintovirastoon. Myös kaikkien nykyiseen valvonta-ohjelmaan kuuluvien tulee liittyä uudestaan. Mikäli liittyminen tapahtuu v. 2014 aikana,pitopaikalla on oikeus saada uuden ohjelman mukaisesti terveysluokka 1.

Ohjelmaan kuuluva pitopaikka tarkastetaan kerran kalenterivuodessa siten, että tarkas-tusten väli on vähintään 6 kuukautta. Tarkastuksen yhteydessä otetaan näytteeksi 60kalaa, 60 kalan elinnäytteet tai 60 kalan ovariaalineste. Toimija voi ottaa näytteet myösitse muuna ajankohtana, mikäli siitä sovitaan valvovan eläinlääkärin kanssa tarkastuk-sen yhteydessä. Luonnonravintolammikoista ei tarvitse ottaa näytteitä, mikäli ei oleepäilyä taudista.

Aluehallintovirasto tekee päätöksen pitopaikan sijoittamiseksi tiettyyn terveysluokkaanperustuen tehtyihin tutkimuksiin ja tietoihin terveysvalvontaan kuulumisesta.

Terveysluokka 1- Pitopaikassa ei ole koskaan todettu BKD:ta tai hyväksytysti saneerattu.- BKD valvontaa on toteutettu kahden vuoden ajan (ei vaadita, jos laitos on juuri

tyhjennetty kaloista ja vedestä, desinfioitu, pidetty tyhjänä 6 vk ja jatkoseuran-nassa BKD-tulokset kielteiset).

- Kahden edellisen vuoden ajan on noudatettu nykyistä vastaavia velvoitteita jarajoituksia.

- Vedenottopaikan läheisyydessä elävistä kaloista aiheutuva taudin leviämisriskiei ole merkittävä.

Terveysluokka 2- BKD:ta ei ole koskaan todettu tai hyväksytysti saneerattu.- On toteutettu BKD valvontaa vähintään yhdellä tarkastuksella ja näytteenotolla

negatiivisin tuloksin (luonnonravintolammikosta ei oteta näytteitä), eikä BKD:tätiettävästi esiinny.

Eläinlääkintä

103

- On noudatettu ohjelman velvoitteita ja rajoituksia vähintään laitoksella tarkas-tuksen tekohetkellä olevien kalojen osalta.

Terveysluokka 3- Kaikki muut ohjelmaan liittyneet pitopaikat.

Sisävesialueelle saadaan vapauttaa BKD-taudille alttiiseen lajiin kuuluvia vesiviljely-eläimiä ja niiden sukusoluja ainoastaan pitopaikasta, joka kuuluu terveysluokkaan 1 tai2. Ohjelmaan kuuluva laitos saa ottaa lohikaloja ja niiden sukusoluja vain sellaisistapaikoista, joille AVI on myöntänyt terveysluokan 1. Toimija vastaa terveysvalvonnannoudattamiseen liittyvistä kustannuksista MMM:n asetuksen 1012/2013 mukaisesti.Tarkastuskäynti voidaan yhdistää koko maassa kalojen virustautien vuoksi tehtäviin tar-kastuksiin, jolloin tarkastuksesta ei laskuteta toimijaa.

BKD:n terveysvalvontaan liittyneistä pitopaikoista pidetään rekisteriä Eviran internetsi-vuilla.

Eläinlääkintä

104

Taulukko 7. Tarkastukset ja näytteenotto kalanviljelylaitoksilla ja rapulaitoksilla vuonna2015. Taulukkoon on yhdistetty riskiperusteinen virustautien valvonta ja BKD-taudin va-paaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvien valvonta. Ahvenanmaalla toteutetaan VHShävitysohjelmaa, josta erillinen ohjeistus. (Lähde: Eviran ohjekirje vesiviljelylaitosteneläintautivalvonta 23.3.2015.)

Laitostyyppi Laji Tarkastusti-heys2

Virusnäytteet(perustaso 30kalaa)3

VapaahtoiseenBKD-ohjelmaankuuluvat laitoksetBKD-näytteet (pe-rustaso 60 kalaa)

Emokalalaitos, siislaitos, jolla emoka-loja

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3 Tarkastus kerranvuodessa, näytteetkerran vuodessa(tarkastuksen janäytteiden tutkimi-sen maksaa toimija)

Poikaslaitos, elielävää kalaa myy-vä laitos sisävesi-alueella1 (ei pelkkähautomo)

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3 Tarkastus kerranvuodessa, näytteetkerran vuodessa(tarkastuksen janäytteiden tutkimi-sen maksaa toimija)

Poikaslaitos, elielävää kalaa myy-vä laitos merialu-eella (ns. välikas-vattamo)

lohikalat joka II vuosi2 joka II vuosi3

Hautomo kaikki lajit joka IV vuosi2 6

Luonnonravinto-lammikot

kaikki lajit joka IV vuosi2 3, 4 Tarkastus kerranvuodessa, näytteetvain jos BKD-epäily(tarkastuksen mak-saa toimija)

Ruokalaitos5

sisävesialueella1lohikalat joka IV vuosi2 3

Ruokalaitokset5Saaristomerellä(Uusikaupunki-Ahvenanmaa-Dragsfjärd)

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3

RuokalaitoksetKaakkois-Suomenmerialueella (Kot-kasta itään)

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3

Eläinlääkintä

105

Ruokalaitokset5muualla merialu-eella

lohikalat joka II vuosi2 joka II vuosi3

Laitos jossa vainkarppeja, muitasärkikaloja, kuhaa,sampea tai rapuja

karppimuut särki-kalatkuhasampiravut

joka IV vuosi2 3

Terveysluvan saa-nut perkaamo

kaikki lajit joka IV vuosi2 3

1) Sisävesialuetta on nousuesteen (pato, jossa ei ole kalatietä) yläpuoleinen alue tai kahden kalatien ylä-puoleinen alue vesistössä. Merialue muuttuu jokisuussa merikalojen nousualueeksi. Merikalojen nou-sualue jatkuu ensimmäiseen nousuesteeseen (pato) asti tai toiseen nousuesteen ohittavan kalatienyläpäähän asti. Pohjavettä käyttävä laitos (ml. hautomo) katsotaan sisävesialueen laitokseksi.

2) Tarkastukset (ml. tarvittaessa näytteenotto), jotka tehdään harvemmin kuin joka vuosi, voidaan satun-naistaa siten, että alueen laitoksista tarkastetaan esim. 25 % vuodessa niin, että kukin laitos tulee tar-kastetuksi kerran neljässä vuodessa, ei välttämättä juuri joka neljäs vuosi.

3) Jos laitoksella epäillään vastustettavaa eläintautia tai laitoksen riskitaso katsotaan korkeaksi, tuleenäytteet ottaa aina.

4) Luonnonravintolammikoista ei oteta näytteitä, jollei ole syytä epäillä vastustettavaa kalatautia. Joslammikossa pidetään lohikaloihin kuuluvia lajeja ja kalat ovat peräisin luonnosta pyydetyistä emoka-loista, tulee emokalat olla tutkittu a) BKD:n varalta, jos LRL kuuluu BKD terveysvalvontaan b) IPN:n va-ralta, jos emokalat on pyydetty merialueelta tai merikalojen nousualueelta ja LRL on sisävesialueella

5) Ruokakalalaitokselta saa myydä kalaa vain teurastettuna/teurastettavaksi, ei istutuksiin tai jatkokasva-tukseen.

6) Hautomosta ei oteta näytteitä, jollei ole syytä epäillä vastustettavaa kalatautia, mutta jos luonnonva-raisten lohikalojen sukusoluja tuodaan hautomoon merialueelta tai merikalojen nousualueelta ja kuo-riutuneet poikaset on tarkoitus siirtää sisämaahan, tulee emokalat olla tutkittu ja haudonnassa noudat-taa mitä MMM.n päätöksen 806/2014 5 §:ssä säädetään. Jos luonnosta pyydettyjen lohikaloihin kuulu-vien emokalojen poikaset on tarkoitus siirtää pitopaikkaan joka kuuluu BKD:n terveysvalvontaan tai is-tutettavaksi sisävesialueelle, tulee emokalat tutkia BKD:n varalta. Lisäksi, jos miltä tahansa alueeltaperäisin olevien luonnonvaraisten kalojen sukusoluista on tarkoitus perustaa emoparvi kalanviljelyyn,tulee luonnosta pyydetyt emokalat olla tutkittu MMM:N asetuksen 1009/2013 6§, muut. 391/2014 mu-kaisesti.

Taulukko 8. Terveysvalvontaan kuuluvat laitokset

Kunta LaitoksetValvon-

takäynnitAika Riskitaso vapaaeht. BKD-

ohjelma

Asikkala 1 1 4 normaali kylläHartola 1 1 4 normaali kylläHollola 2 2 8 normaali kylläMyrskylä 1 1 5 normaali kylläSysmä 1 1 4 normaali eiYhteensä 6Vapaaehtoiseen BKD-valvontaohjelmaan kuuluvat luonnonravintolammikotHartola 1 1 3 normaali

Eläinlääkintä

106

Taulukko 9. Muut vesiviljelylaitokset yhtymän alueella

Luonnonravintolammikot 6Rapulaitokset 2

4.1.4.6 Muu tautivalvonta

Evira pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan.Evira lähettää seurantaohjelmien toimeenpanosta erillisen kirjeen aluehallintovirastoillesilloin, kun seurantaohjelmaa ei edellytetä suoraan kansallisen lainsäädännön nojalla.Tällaisia erikseen vuosittain pyydettäviä seurantanäytteitä otetaan muun muassa lin-tuinfluenssan varalta tiloilta ja teurastamoilta.

Näytteiden ottamisesta määräajassa huolehtii kuntayhtymän valvontaeläinlääkäri. Näyt-teitä ottavat valvontaeläinlääkäri ja/tai kunnaneläinlääkärit. Näytteenottoja seurataankuukausittain ja tarvittaessa tiheämmin. Tiedot näytteenotoista kerää valvontaeläinlää-käri ja hän myös toimittaa ne eteenpäin aluehallintovirastolle.

4.1.4.7 Tilarehustamot

Kunnaneläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri hyväksyy yhtymän alueella tilarehustamot.Tilarehustamo on sivutuoteasetuksen mukainen laitos, joka valmistaa tai käsittelee re-hua turkiseläinten, tarhakoirien tai kalansyötiksi kasvatettavien toukkien ruokintaan vainsamalla tilalla käytettäväksi.

Toimija hakee hyväksymistä rehustamolleen Eviran hakulomakkeella(http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/sivutuotteet/),jonka hän postittaa kunnaneläinlääkärille tai valvontaeläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäritai valvontaeläinlääkäri tekee hyväksymistarkastuksen rehustamoon. Hyväksyntätarkas-tuksesta laaditaan Eviran lomakkeella tarkastuskertomus(http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/sivutuotteet/).

Kunnaneläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri valvoo tilarehustamoita säännöllisesti (Evi-ran ohje 10053/2). Eviran ohjeen mukaan aluehallintoviraston ja kunnan alueella sijait-sevista tilarehustamoista on tarkastettava 50 %:a riskinarvioon perustuen. Kuitenkinniin, että alueen tilarehustamot tulee tarkistetuksi 3 vuoden välein. Tuotantomääriltäänsuurten tai riskiltään suurten laitosten takrastustiheyden tulee olla vähintään joka toinenvuosi. (http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/sivutuotteet/).

Taulukko 10. Tilarehustamot kunnittain

Kunta Rehustamot Valv.käyntikerrat Tark. aikaOrimattila 1 0,3 (2017) 8

4.1.4.8 Sivutuotevalvonta (BSE-näytteet)

Eläimistä saatavia sivutuotteita ovat muut kuin ihmisravinnoksi eläimistä saatavat tuot-teet. Näitä ovat esimerkiksi kuolleet eläimet, entiset eläinperäiset elintarvikkeet, kom-

Eläinlääkintä

107

postointilaitoksiin menevä ruokajäte, teurastamon eläinperäinen jäte sekä tilalla suorite-tun teurastuksen jätteet.

Lainsäädäntöä:Uudistettu sivutuoteasetus on astunut voimaan 4.3.2011. Uusi asetus on jaettu kahteenerilliseen osaan: varsinaiseen sivutuoteasetukseen (EY) N:o 1069/2009, joka sisältääartiklat, ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 142/2011, jossa on annettu toimeenpanoonliittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä.

Valvontaeläinlääkäri valvoo ja koordinoi koko yhtymän alueen sivutuotevalvontaa.Vastuuhenkilö: valvontaeläinlääkäri

MärehtijätKotiteurastus ja BSE-näytteetSuomessa syntyneistä, itsestään kuolleista naudoista ei tarvitse enää ottaa BSE-näytettä. Kotiteurastuksen sivutuotteet on toimitettava raatokeräilyyn, paitsi nah-ka/vuota, jonka saa haudata. Teurasjätteet on kuitenkin pidettävä erillään raadoista.Kuolleina syntyneet märehtijät saa haudata koko yhtymän alueella.

HevosetKuolleet hevoset voi haudata siten, ettei kaivoja tai pohjavesialueita ole lähellä. Erityistäilmoitusmenettelyä asiasta ei ole säädetty. Hevosen ruho voidaan hävittää myös polt-tamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa tai kuljettaa käsiteltäväksi käsittelylaitokseen(Honkajoki Oy).

Siat ja siipikarjaSikojen ja siipikarjan raatoja saa haudata ainoastaan syrjäiseksi luokitelluilla alueilla,joita yhtymän kunnista ovat Hartola ja Heinola. Muissa kunnissa hautaaminen on kiellet-ty. Raadot ja kotiteurastuksen sivutuotteet on hävitettävä toimittamalla ne hyväksyttyynkäsittelylaitokseen tai polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa. Kuolleina syntyneetporsaat voidaan kuitenkin haudata. Siipikarjan osalta alle 20 linnun pitopaikkojen raato-jen hävittäminen hautaamalla on sallittua.

Sivutuotteiden hautaamisen valvontaToimijan on pidettävä kirjaa hautaamistaan sivutuotteista. Tarvittaessa valvontaeläin-lääkäri tarkistaa hautauspaikan, haudattavan sivutuotteen ja käytettävät välineet. Keräi-lyalueilla valvotaan, että sivutuotteet hävitetään säädösten mukaisesti.

Syrjäisten alueiden osalta valitaan vuosittain 1-3 tilaa ja tarkastetaan niiden sivutuottei-den hävitystavat. Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti tiloihin, joilla on aikaisempi-en tarkastusten tai eläinluetteloista saatavien tietojen perusteella viitteitä säädöstennoudattamatta jättämisestä. Todettuihin säädöstenvastaisuuksiin puututaan neuvomallatai ohjeistamalla tilaa. Jos säädökset edelleen jätetään noudattamatta, huomautetaanasiasta uudelleen kirjallisesti. Jos tila vielä tämänkin jälkeen tila jättää säädökset nou-dattamatta, tehdään tutkintapyyntö poliisille. Toiminnan oikeellisuus jatkossa varmiste-taan seuraamalla vuosittain erityisesti niitä tiloja, joiden kohdalla puutteita on aiemminhavaittu.

HaaskakäyttöLainsäädäntöä: Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o1069/2009(sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU)

Eläinlääkintä

108

N:o 142/2011 ja MMMa N:o 1193/2011 eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistäjohdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käy-töstä. Sivutuotteiden haaskakäyttöä säätelee myös jätelaki, ympäristönsuojelulaki jamaankäyttö- ja rakennuslaki.

Haaskasta on tehtävä aloitusilmoitus valvontaeläinlääkärille ja jokaisesta vientikerrastakäyttöilmoitus. Haaskapaikan tiedot kirjataan valtakunnalliseen haaskapaikkarekisteriin(eläintenpitäjärekisterin osa) ja haaskapaikalle annetaan oma tunnus. Valvontaeläinlää-käri pitää luetteloa saamistaan ilmoituksista ja rekisteröi ne haaskapaikkarekisteriin.Jos haaskailmoituksessa ilmoitettavan aineksen käyttöä haaskana ei voida sallia (esim.märehtijäperäinen aines), haaskanpitäjälle ilmoitetaan, ettei käyttö ole sallittua. Haas-kanpitäjää ohjeistetaan sallituista ja ei sallituista sivutuotteista sekä tehostetaan kysei-seen haaskanpitäjään kohdistuvaa valvontaa. Jos rikkomukset jatkuvat, tehdään tutkin-tapyyntö poliisille. Valvontaeläinlääkäri pyrkii tarkastamaan kaikki alueen haaskapaikatja niiden kirjanpidon vuosittain, ensisijaisesti kuitenkin ne toimijat, joiden aikaisemmantoiminnan perusteella on olemassa viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä.

Taulukko 11. Haaskapaikat kunnittain

Asikkala 2Hollola 1Kärkölä 1Padasjoki 1Sysmä 2Yhteensä 7

KrematorioMyrskylässä sijaitsevan lemmikkieläinkrematorion toimintaa valvoo valvontaeläinlääkäri.

4.1.4.9 Eläinten keinollinen lisääntyminen

SonniasemaSonninsperma-asetuksen mukaisesti sonniasemien ja sonninspermavarastojen ja kei-nosiemennysonnien karanteenien valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri, yhtymässävalvontaeläinlääkäri. Aluehallintoviraston hyväksymällä sonniasemalla valvontaeläin-lääkäri (tai kunnaneläinlääkäri) käy vähintään kahdesti vuodessa tarkastamassa tilat jatoiminnan. Karanteenitila tarkastetaan samalla. Valvontakäynneillä varmistetaan, ettähyväksymisen edellytykset täyttyvät ja että niiden toiminnassa noudatetaan säädettyjävaatimuksia. Valvontaeläinlääkäri tiedottaa tarkastuksen tuloksista viipymättä AVI:a jaEviraa.

Lainsäädäntöä: MMM asetus 1/EEO/2012Vastuuhenkilö: valvontaeläinlääkäri

Hevosten alkionsiirtoHevosten alkionsiirtoa suorittavan alkioryhmän on ennen toiminnan aloittamista tehtäväsiitä rekisteröintiä varten ilmoitus Eviraan. Kunnaneläinlääkärin on tarkastettavaalkioryhmä sen rekisteröintiä varten ja kirjoitettava todistus, josta ilmenee mm.alkionsiirroista vastaavan eläinlääkärin nimi. Kunnaneläinlääkärin on myös vuosittainvalvottava, että alkioryhmä noudattaa sille asetettuja vaatimuksia. Ensimmäinen

Eläinlääkintä

109

tarkastuskäynti on tehtävä ennen toimintaan tarvittavan luvan myöntämistä jaalkionsiirtotoiminnan aloittamista. Yhtymässä valvonnasta vastaa valvontaeläinlääkäri.

Lainsäädäntöä:- MMM asetus hevosten keinosiemennysaseman toimintaa koskevista vaatimuksista

(41/EEO/2006)- MMM asetus hevoseläinten alkioille ja munasoluille asetettavista käsittely- ja

laatuvaatimuksista (8/EEO/1998)- Hevostalouslaki (20.8.1993/796)- MMM päätös eläinten keinollisen lisäämisen harjoittamisen edellytyksistä (22/00).

Vastuuhenkilöt: valvontaeläinlääkäri, Tuomo Tuuli

4.1.4.10 Valmiuseläinlääkärit

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän valmiuseläinlääkärit ovat valvontaeläinlää-kärit, Jaana Häyhä, Elina Oros ja Anni Pekkala.

Valmiuseläinlääkärit osallistuvat vähintään kerran vuodessa yhden työpäivän ajan alue-hallintoviraston ja/tai Eviran järjestämään koulutukseen. Aluehallintoviraston koulutuk-sessa käydään läpi valmiussuunnitelmat ja valmiusvarasto.

Poikkeustilanteessa pyritään hoitamaan ensisijaisesti eläintautitilanteen vaatimat tehtä-vät ja vain kiireelliset praktiikkatehtävät. Muut alueen kunnaneläinlääkärit kuin valmius-eläinlääkärit voivat lyhytaikaisesti huolehtia valmiuseläinlääkäreiden praktiikka-alueestapoikkeustilanteessa. Tarvittaessa ja tilanteen pitkittyessä otetaan kunnaneläinlääkäreillesijaiset. Kuntayhtymä laatii varosuunnitelman eläintautivalvonnan poikkeustilanteissatoimimisesta. Varosuunnitelma sisältää toimintaohjeen tautitapauksia epäiltäessä tai to-dettaessa. Varosuunnitelman testaamiseksi osallistutaan mahdolliseen aluehallintovi-raston valmiusharjoitukseen, jos tilaisuus tarjoutuu.

4.2 Valvontatehtävät (kunta)

4.2.1 Maitohygieniatarkastukset

Maidontuotantotiloja valvotaan elintarvikelain edellyttämällä tavalla. Tarkastuksissa käy-tetään Eviran lomaketta ja ohjetta (”Maidontuotantotilan hygieniatarkastuskertomus” ja”Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuskertomus, ohje”), jotka löytyvät Eviran sivuiltahttp://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/alkutuotanto/.Lisäksi riskinarviointiin käytetään kuntayhtymässä laadittua pisteytystaulukkoa, jonkaperusteella määräytyy kunkin kohteen tarkastusväli, joka voi vaihdella yhdestä kolmeenvuoteen. Valvonnan avuksi on myös koottu lista tarkastuksen ns. indikaattorikohteista.

Tarkastuksissa arvioidaan mm. maidon laatua viimeisen vuoden aikana, työskentelyhy-gieniaa, tuotantotilojen ja eläinten puhtautta sekä käydään läpi tilan omavalvontasuun-nitelma, lääke- ja rehukirjanpito, tilalla käytössä olevan veden tutkimustulokset ja tar-kastetaan korvamerkit. Havainnot kirjataan, ja epäkohtien korjaamisesta ja aikataulustasovitaan tilan vastuuhenkilön kanssa. Pöytäkirjasta toimitetaan kappaleet tilalle ja yhty-män toimistolle. Jos tarkastuksella on havaittu puutteita ns. indikaattoreiksi valituissa

Eläinlääkintä

110

kohdissa, lähetettään kopio myös aluehallintovirastolle. Tarkastuskohteesta täytetääntarvittaessa seurantalomake, johon kirjataan havaittujen epäkohtien korjaamiseksi sovi-tut toimenpiteet, aikataulu sekä tapa, jolla korjausta valvotaan, esim. valokuva sähkö-postitse tai uusintakäynti. Maidontuotantotarkastukset kirjataan terveydensuojelun Tar-kastaja-ohjelmaan, jonka kautta tarkastukset tulevaisuudessa siirtyvät keskitettyyn tie-donkeräysjärjestelmään (Kuti 1b).

Tarkastuksista vastaavat yhtymän eläinlääkärit siten, ettei valvonta kohdistu omilleasiakastiloille. Mahdollisista uusintatarkastuksista voi huolehtia myös tilan hoitava eläin-lääkäri. Tarkastuskäynneistä laskutetaan ympäristöterveyskeskuksen määrittämän tak-san mukaisesti. Jos on annettu kehotus korjata joku puute määräajassa, on toteutumi-sen valvomiseksi suoritettu uusintatarkastus maksullinen (asetus 882). Luettelo tarkas-tuskohteista yhteystietoineen säilytetään yhtymän toimistolla. Taulukon 12 luvut ovatmukana terveydensuojelun valvontasuunnitelman elintarvikeosion kohdan 4.2 taulukon2a luvuissa.

Lainsäädäntöä:Asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011)Elintarvikelaki 23/2006Yleinen elintarvikeasetus (EY) N:o 178/2002Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus(EY) 853/2004 ja 852/2004 liite I

Taulukko 12. Valvontakohteet kunnittain

Kunta Tiloja v. 2015lopussa

V. 2016tarkastettavat

Asikkala 29 6Hartola 26 8Heinola 10 0Hollola 36 8Kärkölä 17 7Myrskylä 9 1Lahti (Nastola) 8 0Orimattila 55 9Padasjoki 4 3Pukkila 11 8Sysmä 42 13YHTEENSÄ 247 63

Eläinlääkintä

111

4.2.2 Munapakkaamot, kanalat ja kalkkunatilat

Taulukko 13. Munapakkaamot, kanalat ja kalkkunatilat kunnittain

Kunta Pakkaamot Kanalat KalkkunatilaAsikkala 4 1Hollola 1Kärkölä 1 1Lahti (Nastola) 1 2Orimattila 4Padasjoki 2

Munapakkaamotarkastukset kirjataan terveydensuojelun Tarkastaja-ohjelmaan, jonkakautta tarkastukset tulevaisuudessa siirtyvät keskitettyyn tiedonkeräysjärjestelmään(Kuti 1b).

4.2.2.1 Kanojen salmonellavalvonta

4.2.2.2 Yleistä

Siipikarjatiloja on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella 16 kpl. Kaikki tilatyhtä kalkkunatilaa lukuun ottamatta ovat munantuotantotiloja. Suurimmassa osassa ti-loista munia menee vain suoramyyntiin. Valvonta on siirretty yhtymän alueella keskite-tysti yhdelle alueen eläinlääkärille, joka valvoo valvontaohjelman noudattamista alueellaja delegoi näytteenottoja tarpeen mukaan muille eläinlääkäreille.

4.2.2.3 Valvontakäynnit

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma koskee broilereita, kalkkunoita ja muninta-kanoja. Salmonellavalvontaa koskeva lainsäädäntö muuttui 1.1.2014. Kanojen, elibroilereiden ja munintakanojen, sekä kalkkunoiden salmonellavalvonta on eläintautilainmukaista pakollista terveysvalvontaa

Kunnaneläinlääkäri valvoo salmonellavalvontaohjelman noudattamista toimialueensapitopaikoissa. Kunnaneläinlääkärin on tehtävä pakolliseen terveysvalvontaankuuluvissa kanojen ja kalkkunoiden pitopaikoissa tarkastuksia sen selvittämiseksi, onkopakolliseen terveysvalvontaan sisältyviä velvoitteita (ilmoitukset, näytteenotto,kirjanpito) noudatettu ja esiintyykö pitopaikassa salmonellaa (eläintautilaki 8 §).Kunnaneläinlääkärin vastuulla on huolehtia siitä että tarkastuskäynnit javiranomaisnäytteenotot tehdään salmonella-asetuksen edellyttämällä tavalla javaadituin väliajoin. Kunnaneläinlääkärin vastuuta tarkastuksista ei poista se, että toimijaei erikseen kutsu kunnaneläinlääkäriä käynnille. Kunnaneläinlääkärin on hyvä sopiaajoissa toimijan kanssa tarkastuskäynnistä siten, että näytteenoton ajankohtaakoskevat vaatimukset tulevat huomioiduksi.

Salmonellanäytteenoton toteutuminen tarkastetaan pitopaikan salmonellavalvontaakoskevan kirjanpidon perusteella. Parvien salmonellanäytteenottoa koskevien tietojen

Eläinlääkintä

112

on oltava yhdistettävissä pitopaikassa pidettävän siipikarjan tunnistamisasetuksenmukaisen luettelon parvitietoihin. Tämän perusteella voidaan varmistua siitä, ettänäytteet on otettu kaikista pitopaikassa olleista tai pitopaikassa olevista parvista.Tarkastuskäynnin yhteydessä kunnaneläinlääkärin on otettava pitopaikasta näytteitätaulukon 14 mukaisesti. Kunnaneläinlääkärin on otettava näytteet kaikista niistäpitopaikan parvista, jotka ovat näytteenottoon sopivassa iässä tai tuotantovaiheessa.Kunnaneläinlääkärin näytteenotolla voidaan korvata toimijan vastuulla olevanäytteenottokerta.

Jos tilalla on useita pitopaikkoja, tarkastuskäynti on tehtävä jokaiseen pitopaikkaansäädetyin väliajoin. Kunnaneläinlääkärin on tehtävä tarkastuskäynti pitopaikkaan kerranvuodessa, jos kysymyksessä on emokasvattamo, hautomo, kasvatuskanala, kanala taibroileri- tai kalkkunakasvattamo. Tarkastusajankohtana pitopaikassa on oltava ainakinyksi näytteenoton kannalta sopivan ikäisiä lintuja sisältävä parvi. Kanalassa, jossa onaiemmin todettu salmonella, on tehtävä tarkastus, kun salmonellatartunnan saaneenparven kanssa samoissa tiloissa pidettävän seuraavan tuotantokierron parven linnutovat 22–26 viikon ikäisiä. Munintakana- ja broileriemokanaloissa kunnaneläinlääkärintarkastuskäynti on tehtävä kaksi kertaa kunkin emoparven munintakauden aikana.Näytteenottojen välillä on oltava vähintään neljä kuukautta, ellei ole perusteltua syytälyhentää näytteenottojen väliaikaa. Kalkkunoiden emokanaloissa kunnaneläinlääkärintarkastuskäynti on tehtävä kerran kunkin emoparven munintakauden aikana. Ainakinyhden kalkkunaemoparven lintujen on oltava tarkastuskäynnin ja kunnaneläinlääkärinsiipikarjan salmonellavalvontanäytteenoton aikana 30–45 viikon ikäisiä.

Pienimuotoisen toiminnan pitopaikoissa tarkastus on tehtävä joka toinen vuosi, joslintuja on vähintään 50 ja joka kolmas vuosi, jos lintuja on alle 50. Joskunnaneläinlääkäri epäilee, että parvesta aiemmin otettujen salmonellanäytteidenkielteinen tutkimustulos on virheellinen, on parvesta otettava näytteet tämän ohjeenkohdan 5.9. mukaisesti. Jos kunnaneläinlääkäri toteaa, että pakolliseenterveysvalvontaan sisältyvien velvoitteiden noudattamisessa on vakavia puutteita, ontarkastuskäyntienmäärää lisättävä. Asia on syytä kirjata tarkastuskertomukseen.Pakollisen terveysvalvonnan vaatimusten tarkastamisen lisäksi kunnaneläinlääkärintulee samalla käynnillä tarkastaa pitopaikan tautisuojaus, sekä tuotantohygienia jatarvittaessa antaa toimijalle neuvoja ja ohjeita asiasta. Tämä osa tarkastuksestatehdään eläintautilain 90 §:n nojalla. Tautisuojauksesta säädetään eläintautilain 7 §:ssä.Alkutuotantopaikan on laadittava kirjallinen kuvaus menettelytavoista, joillavastustettavien eläintautien leviämistä pitopaikkaan ennaltaehkäistään. Kirjallinenkuvaus tarkastetaan käynnin yhteydessä. Lisäksi tarkastukseen sisällytetään vähintäänne asiat, jotka on mainittu Eviran tarkastuskertomuslomakkeessa. Pienimuotoisentoiminnan pitopaikoissa lomaketta käytetään soveltuvin osin. Tautisuojauksen jatuotantohygienian tarkastus tehdään valtion kustannuksella. Kunnaneläinlääkärin onlaadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, jonka jäljennös annetaanpitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle ja toimitetaan aluehallintovirastoonläänineläinlääkärille. Tähän tarkoitukseen on saatavissa lomake Eviran internetsivuilta:www.evira.fi> Tietoa Evirasta -> Lomakkeet ja ohjeet -> Salmonellavalvonta.Lomakkeen osa I koskee pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvää tarkastusta ja osa IItautisuojauksen ja tuotantohygienian tarkastamista.

Eläinlääkintä

113

Taulukko 14. Salmonella- ja pakkaamovalvonta

SalmonellavalvontaKunta Tilat

(lkm)Tarkastustihe-ys

Keskim. tarkas-tusaika 3 h

Tarkas-tukset2016

2 vvälein

3 vvälein

jokavuosi

Asikkala 4 3 1 3 4Hollola 1 1 3 1Kärkölä 2 2 3 2Lahti (Nastola) 3 1 1 1 3 2Orimattila 4 2 2 0 3 2Padasjoki 2 1 1 3 1Yhteensä 16 12

Munapakkaamovalvonta Keskim. tarkas-tusaika 3 - 5 h

Tarkas-tukset2016

Lahti (Nastola) 1 1 5 1Kärkölä 1 1 3 1Hollola 1 1 5 1Yhteensä 3 3

4.2.2.4 Toiminta todettaessa salmonellaa

Kanojen tai kalkkunoiden pitopaikalle osoitetaan päätös taudin leviämisen estämiseksi(eli rajoittavat määräykset), jos pitopaikan kana- tai kalkkunaparvessa todetaan salmo-nella tai jos kysymyksessä on virallinen eläintautiepäily. Eläintautilain mukaan päätök-sen tekee aluehallintovirasto, mutta kiireellisissä tapauksissa kunnaneläinlääkäri voitehdä väliaikaisen päätöksen. Päätöksen sisältö on kuvattu salmonella-asetuksen 22§:ssä, kun kysymyksessä on muu pitopaikka kuin hautomo.

Jos salmonella on todettu pitopaikasta otetussa näytteessä, päätös annetaan jo en-simmäisten laboratoriotulosten perusteella ennen Eviran laboratorion varmistusta. Pito-paikan (myös hautomon) rehutuotantoympäristössä tai muussa tuotantoympäristössätodettu salmonella johtaa virallisen eläintautiepäilyn perusteella tehtyyn päätökseen.Joidenkin parviryhmien näytteenottoon sisältyvää pöly tai sivelypölynäytettä ei luokitellatuotantoympäristönäytteeksi vaan parveen kohdistuvaksi näytteeksi. Parvi on salmonel-lapositiivinen, vaikka pelkästään pöly- tai sivelypölynäyte on positiivinen. Virallineneläintautiepäily voi olla mahdollinen ilman, että salmonella on todettu mistään pitopai-kasta otetusta näytteessä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos pitopaikkaan ontoimitettu rehua, jonka saastumisesta salmonellalla on vahva epäily.

Taudin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös koskee koko pitopaikkaa ja on voimassakoko pitopaikassa saman ajan. Jos pitopaikassa on parvia, joissa ei ole todettu sal-monellaa ja jotka kuuluvat eri epidemiologiseen yksikköön salmonellapositiivisen par-ven kanssa, aluehallintovirasto voi antaa niitä parvia koskevan poikkeusluvan. Samaanepidemiologiseen yksikköön kuuluvat linnut, joilla on keskenään samansuuruinen riskialtistua salmonellatartunnalle tai joiden välillä salmonellatartunnan leviäminen on mah-

Eläinlääkintä

114

dollista henkilöstön, rehunjakelun, laitteiden tai välineiden välityksellä taikka muiden pi-topaikassa noudatettavien menettelytapojen vuoksi. Taudin leviämisen estämiseksikoskevaa päätöstä ei peruuteta yksittäisten parvien osalta. Kaikki pitopaikan parvet ontutkittava ennen poikkeusluvan myöntämistä. Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan tu-lee hakea poikkeuslupaa aluehallintovirastolta. Poikkeuslupa mahdollistaa parven tuot-tamien siitos- tai kananmunien luovuttamisen rajoituksetta haudontaan tai elintarvik-keeksi ja parven lintujen luovuttamisen muihin pitopaikkoihin tai teurastamisen normaa-lijärjestelyin ilman lihan kuumennusta.

Jos näytteitä tutkivan laboratorion salmonellatulos osoittautuu Elintarviketurvallisuusvi-raston varmistuksessa muuksi kuin salmonellaksi, päätöstaudin leviämisen estämiseksikumotaan välittömästi. Samoin toimitaan, jos päätös taudin leviämisen estämiseksi on annettu virallisen eläintautiepäilyn perusteella ennen näytteiden tutkimista japitopaikasta otetuissa näytteissä ei todeta salmonellaa.

Päätöksen tekevän aluehallintoviraston tai kunnaneläinlääkärin on tiedotettava päätök-sestä taudin leviämisen estämiseksi sekä päätöksen kumoamisesta seuraaville toimi-joille: teurastamolle, johon pitopaikasta toimitetaan kanoja tai kalkkunoita, laitokselle,johon pitopaikasta toimitetaan elintarvikekäyttöön tarkoitettuja munia, rehualan toimijal-le, joka toimittaa pitopaikkaan rehua, ja maatalouslomituksen paikallisyksikköön, jos pi-topaikassa käytetään lomituspalvelua. Lisäksi kunnaneläinlääkärin tai aluehallintoviras-ton on ilmoitettava siipikarjassa todetusta salmonellatartunnasta viimeistään seuraava-na arkipäivänä kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

Tarkemmat toimintaohjeet löytyvät eläintautilain salmonella-asetuksesta.

4.2.2.5 Kustannukset

Pitopaikasta vastuussa oleva toimija vastaa pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvänsalmonellanäytteenoton sekä kunnaneläinlääkärin tarkastuskäynnin ja siihen sisältyvännäytteenoton kustannuksista. Kunnaneläinlääkärin tarkastuskäynnistä toimija ei maksakäyntimaksua suoraan kunnaneläinlääkärille, vaan aluehallintovirasto lähettää käynnis-tä jälkikäteen laskun kunnaneläinlääkärin toimittaman selvityksen perusteella maa- jametsätalousministeriön asetuksen 1012/2013 mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri saa kor-vauksen omalta työnantajaltaan.

Kunnaneläinlääkärin on eriteltävä pakollisen terveysvalvonnan tarkastamiseen käytettyaika tautisuojauksen ja tuotantohygienian tarkastukseen käytetystä ajasta laskutukses-saan. Salmonellaepäilyihin ja todettuihin salmonellatartuntoihin liittyvät kunnaneläinlää-kärin näytteenotot ja näytteiden tutkiminen tehdään valtion varoin. Salmonellan johdos-ta tehtävistä eläinten lopettamisesta ja hävittämisestä, puhdistus- ja desinfektiotoimen-piteistä sekä muista taudin hävittämistoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaapitopaikasta vastuussa oleva toimija.

Eläinlääkintä

115

Taulukko 15. Siipikirjan pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvä salmonellanäytteenotto (Lähde Evi-ran ohje 15312/2 Siipikarjan salmonellavalvonta)

Kohde Ajankohta Kasva-tus-

muoto

Näytelaji Näytemäärä Lähetet-tävät yh-

teis-näytteet

(kpl)

Kunnaneläin-lääkärin käyntija näytteenotto

(krt)

BROILERIT JA KALKKUNATVANHEMPAIS- JA ISOVANHEMPAISPOLVI

Emokasvattamo* 1/vuosiUntuvikot välittömästi saa-

vuttuapohjapaperi/alusmateriaali/sivelynäyte

10 kpl 2

Kasvatusparvi 4 viikon ikäiset tossu 2 paria 2

2 viikkoa ennensiirtoa emo-kanalaan tai mu-ninnan alkua

tossu 2 paria 2

Emokanala* Broileri:2/emoparvi 1)

Kalkkuna:1/emoparvi

Munivat emot 2 viikon välein tossu ja 1 pari ja 1

sivelypöly liina 900 cm2 1

Hautomo 1/vuosiTuotanto-ympäristö

kirjallinen suunni-telma

pölynäyte 10 - 15 g/näytesivelynäyte

TUOTANTOPOLVIBroileri- ja kalkkunakasvattamo 1/vuosiKasvatusparvi 3 viikon sisällä

ennen teuras-tusta

tossu 2 paria 2

viranomaisennäytteenotto

tossu ja 1 pari ja 1

pölynäyte taisivelypölynäyte

250 ml/100 gliina 900 cm2

1

Broileri- ja kalkkunakasvattamo, jos parvi teurastetaan useammassa erässä pienteurasta-mossa ja kasvatusaika on broilereilla yli 81 vrk tai kalkkunoilla yli 100 vrk

1/vuosi

Kasvatusparvi 6 viikon välein tossu 2 paria 2

viranomaisennäytteenotto

tossu ja 1 pari ja 1

pölynäyte taisivelypölynäyte

250 ml/100 gliina 900 cm2

1

*) Emoilla tarkoitetaan siitosmunien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä lintuja (Gallus gallus-lajin linnutja kalkkunat) 1) Näytteenottojen välillä on oltava vähintään neljä kuukautta

Eläinlääkintä

116

Kohde Ajankohta Kasva-tus-

muoto

Näytelaji Näytemäärä Lähetet-tävät yh-

teis-näytteet

(kpl)

Kunnaneläin-lääkärin käyntija näytteenotto

(krt)

MUNINTAKANAT

VANHEMPAIS- JA ISOVANHEMPAISPOLVI

Emokasvattamo* 1/vuosiUntuvikot välittömästi saa-

vuttuapohjapaperi/alusmateriaali/sivelynäyte

10 kpl 2

Kasvatusparvi 4 viikon ikäiset lattia1) tossu 2 paria 2häkki uloste 2 x 150 g 2

2 viikkoa ennensiirtoa emo-kanalaan tai mu-ninnan alkua

lattia1) tossu 2 paria 2

häkki uloste 2 x 150 g 2

Emokanala* 2/emoparvi 2)

Munivat emot 3 viikon välein lattia 1) tossu ja sively-pöly

1 pari ja liina900 cm2

11

häkki uloste 2 x 150 g 2

Hautomo 1/vuosiTuotanto-ympäristö

kirjallinen suunni-telma

pölynäyte 10 - 15 g/näytesivelynäyte

TUOTANTOPOLVI

Kasvatuskanala 1/vuosiUntuvikot välittömästi saa-

vuttuapohjapaperi/alusmateriaali/sivelynäyte

5 kpl 1

Kasvatusparvi kaksi viikkoaennen siirtoakanalaa tai mu-ninnan alkua

lattia 1) tossu 2 paria 1

häkki uloste 2 x 150 g 2 3)

Kanala 1/vuosiMuniva parvi 22 - 26 viikon

ikäiset linnut,sitten 15 viikonvälein4)

lattia1) tossu 2 paria 1

häkki uloste 2 x 150 g 2 3)

viranomaisennäytteenotonyhteydessä

pölynäyte taisivelypölynäyte

250 ml/100 gliina 900 cm2

1

*) Emoilla tarkoitetaan siitosmunien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä lintuja (Gallus gallus-lajin linnut ja kalkkunat)1) Myös luomutuotanto tai muu vapaa kasvatus2) Näytteenottajan välillä on oltava vähintään neljä kuukautta3) Yhdistetään laboratoriossa yhdeksi näytteeksi4) Jos linnut teurastetaan, viimeinen näytteenotto neljän viikon sisällä ennen teurastusta

Eläinlääkintä

117

Kohde Ajankohta Kasva-tus-

muoto

Näytelaji Näytemäärä Lähetet-tävät yh-

teis-näytteet

(kpl)

Kunnaneläin-lääkärin käynti janäytteenotto (krt)

BROILERIT, KALKKUNAT JA MUNINTAKANAT

PIENIMUOTOINEN TOIMINTA**

Pitopaikan lintumäärä vähintään 50 joka toinen vuosi

Kasvatusparvitai muniva parvi

2 kertaa vuo-dessa

lattia/tarha

tossu 1 pari/osasto 1

häkki uloste 150 g 1viranomaisennäytteenotto

tossu tai uloste 1 pari/osasto150 g

1

pölynäyte taisivelypölynäyte

250 ml/100 gliina 900 cm2

1

Pitopaikan lintumäärä alle 50 joka kolmas vuo-si

Kasvatusparvitai muniva parvi

1 kerran vuo-dessa

lattia/tarha

tossu 1 pari/osasto 1

häkki uloste 150 g 1viranomaisennäytteenotto

tossu tai uloste 1 pari/osasto150 g

1

pölynäyte taisivelypölynäyte

250 ml/100 gliina 900 cm2

1

**Pienimuotoisella toiminnalla tarkoitetaan seuraavia pitopaikkoja:1) kanalat, joiden tuottamia munia luovutetaan kuluttajille vain suoraan pitopaikasta taikka pitopaikasta vas-

tuussa olevan toimijan harjoittamassa torikaupassa tai ovelta ovelle myynnissä,2) broileri- ja kalkkunakasvattamot, joiden tuottamaa siipikarjanlihaa luovutetaan kuluttajille vain suoraan

pitopaikasta,3) emokasvattamot, emokanalat ja kasvatuskanalat, joiden lintuja tai niiden jälkeläisiä luovutetaan vain 1 ja

2 kohdissa mainittuihin pitopaikkoihin.

Eläinlääkintä

118

4.2.2.6 Epäkohtailmoitukset tukivalvontaan

Maitohygieniatarkastuksissa, salmonellavalvonnassa ja vierasainevalvontaohjelmanmukaisessa valvonnassa huomatuista puutteista tiedotetaan aluehallintovirastoa. Tar-kastusten pöytäkirjat toimitetaan aluehallintovirastolle. Valvonnat tehdään vuosittaistenvalvontaohjeiden mukaan. Valvontaa tekevien eläinlääkäreiden jatkuvasta kouluttami-sesta huolehditaan.

4.2.3 Riistanlihantarkastus

Luonnonvaraista riistaa ei saa enää tarkastaa kunnan hyväksymissä lahtivajoissa vaanainoastaan Eviran hyväksymissä riistankäsittelylaitoksissa. Lahtivajoissa voidaan käsi-tellä riistanlihaa metsästäjien omaan käyttöön. Metsästäjät voivat myydä vähäisiä mää-riä tarkastamatonta riistanlihaa suoraan kuluttajille tai vähittäismyyntiin. Vähäiseksimääräksi katsotaan 10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista, 1 000 jänistä/kania tai3 000 lintua metsästysseuraa tai metsästäjää kohden. Lihaa saa myydä vain kokonai-sena tai leikattuna, ei käsiteltynä (esim. jauheliha, lihavalmisteet). Toiminnasta on teh-tävä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ainoastaanmikäli riista myydään kokonaisena ja nylkemättömänä, ilmoitusta ei tarvitse tehdä.

Metsästäjä voi teettää ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa oman talouden käyttöön li-havalmisteita, kuten säilykkeitä, makkaroita ja palvilihaa. Tällöin lihan ei tarvitse ollatarkastettua. Lihan valmistaminen tuotteiksi on luvallista vähittäismyynnin yhteydessäsilloin, kun tuotteet myydään suoraan kuluttajille. Sen sijaan hyväksytyissä lihankäsitte-lylaitoksissa saa käsitellä ainoastaan tarkastettua lihaa.

Metsästäjien järjestämissä yksityistilaisuuksissa voidaan tarjoilla tarkastamatonta luon-nonvaraisen riistan lihaa. Tilaisuudet voivat olla esimerkiksi hirvipeijaisia, häitä ja syn-tymäpäiviä. Tilaisuus voidaan järjestää myös hyväksytyissä elintarvikehuoneistossa,mikäli se on yksityinen ja tarkoitettu selkeästi rajatulle joukolle kutsuttuja vieraita. Poliisivoi huutokaupata tarkastamatonta luonnonvaraista riistaa yksityishenkilöille.

Metsästysseura voi kouluttaa seurueeseensa henkilöitä suorittamaan riistan alustavantarkastuksen heti kaadon tai pyynnin jälkeen ennen eläinlääkärin tekemää tarkastusta.Henkilön on suoritettava Eviran hyväksymä koulutus. Laillistetun eläinlääkärin koulutuson kyseiseen tehtävään riittävä. Mikäli koulutettu henkilö ei havaitse tarkastuksessa mi-tään epänormaalia, riistaeläimen pää ja sisäelimet voidaan jättää pyyntipaikalle ja lihan-tarkastukseen toimitetaan pelkkä ruho. Jos ruhosta on otettava trikiininäyte, lihantarkas-tukseen tulee toimittaa aina pää ja pallea, mutta ei sisäelimiä.

Taulukko 16. Elintarvikehuoneistoilmoituksen tehneet lahtivajat

Kunta Elintarvikehuoneistoilmoituksen tehneet lahtivajatOrimattila 1Hollola 1Yhteensä 2

Eläinlääkintä

119

Yhtymän alueella ei ole hyväksyttyjä riistankäsittelylaitoksia. Lähialueen laitoksia ovat:Muhniemen lahtivaja (Kouvola), Liha-REM Oy (Iitti), Hattulan tilateurastamo Oy (Hattu-la) ja Strutsitila Syrjynen (Pälkäne).

4.2.4 Eläinten tuonti/vienti

4.2.4.1 Yleistä

Eläinten tuontia ja vientiä maasta toiseen koskevat eri määräykset, jos kyseessä onEU:n sisäinen kuljetus tai kolmansiin maihin tapahtuva. Lisäksi eritellään kaupallinenkuljetus tai mukana seuraava lemmikkieläin / hevonen. EU:n sisäisissä kuljetuksissavirkaeläinlääkäri tarkastaa eläimen ja antaa terveystodistuksen ennen lähetystä. Koiril-la, kissoilla ja freteillä lemmikkieläinpassi vastaa terveystodistusta. EU:n sisällä kaupal-lisissa kuljetuksissa terveystodistus laaditaan TRACES -järjestelmässä, jonka käyttöoi-keudet ovat AVI:n eläinlääkäreillä, valvontaeläinlääkärillä ja joillain kunnaneläinlääkä-reillä. Sisämarkkinakaupan terveystodistusmallin täyttöohjeet löytyvät Komission ase-tuksesta N:o 599/2004.

Eläinten vienti EU-maiden ulkopuolelle edellyttää useimmiten eläinten terveyttä koske-vaa todistusta. Vientimaan viranomaiset määrittävät ne ehdot, millä vienti voi tapahtua.Viennissä tarvittavia eläinten terveyttä koskevia terveystodistuksia myöntävät Suomes-sa ainoastaan virkaeläinlääkärit (kunnan-/kaupungin ja valvontaeläinlääkärit, lää-nineläinlääkärit, tarkastuseläinlääkärit) omalla toimialueellaan. Koirille, kissoille ja freteil-le annettavia lemmikkieläinpasseja voivat myöntää myös muut laillistetut eläinlääkärit.Lemmikkieläinpassit uudistuvat vuoden 2015 alussa. Eläinten tuonti EU:n ulkopuoleltatapahtuu rajaeläinlääkäreiden ja tullin valvonnassa.

EU-maista tuotaville eläimille pyritään tekemään tuontitarkastuksia siten, että ainakinyksi, mielellään vuoden ensimmäinen tuontierä vuodessa kunkin Eviran rekisteröinninvaativan tuojan osalta tarkastetaan. Tarkastuksia tehdään tarpeen mukaan enemmän jamyös ei-rekisteröinnin vaativien tuontien, kuten hevosten, osalta epäilyn perusteella tairiskiperusteisesti ja aiemmin tehdyn tarkastuksen havaintojen perusteella. Tiettyjeneläinten (esim. naudat) kohdalla näytteet otetaan kaikista tuontieristä. Tuoja voi myöspyytää virkaeläinlääkäriä tarkastamaan tuontieläimet. Tarkastukset raportoidaan Tra-ces-järjestelmään. Yhtymän alueelle tuodaan lähinnä naudan sukusoluja ja alkioita, koi-ria ja hevosia. Koiria tuodaan EU-maiden lisäksi Venäjältä.

4.2.4.2 Tuonti ja vienti yhtymän alueella

Valvontaeläinlääkäri tai kunnaneläinlääkäri määrää tuontivaatimukset täyttämättömäteläimet siirto- ja käyttökieltoon eristykseen, kunnes on selvitetty, millaisista puutteistaon kyse. Jos puutteita, kuten puuttuvaa tai virheellistä terveystodistusta, ei ole mahdol-lista täydentää jälkikäteen kohtuullisessa ajassa tai eläinten epäillään levittävän eläin-tautia, eläimet määrätään palautettaviksi tai jos se ei ole mahdollista, lopetettaviksi. Näi-tä menettelyjä sovelletaan myös laittomasti tuotujen eläinten mahdollisiin jälkeläisiin, al-kioihin, sukusoluihin sekä niistä saatuihin tuotteisiin. Valvonta- tai kunnaneläinlääkäriilmoittaa laittomista tuontieristä aluehallintovirastoon hallintopäätöksen tekoa varten.EU:n alueella tapahtuvista laittomista tuonneista hallintopäätökset tekee aluehallintovi-rasto ja EU:n ulkopuolisista Evira. Palauttaminen toiseen EU-maahan vaatii yhteyden-

Eläinlääkintä

120

oton vastaanottajamaan viranomaisiin, jotta varmistetaan että vastaanottajamaa hyväk-syy erän palauttamisen. Eläimistä otetaan tarvittaessa näytteitä Eviraan. Mahdollisetraadot hävitetään sivutuoteasetuksen mukaisesti tautiriski huomioiden. Tapauskohtai-sesti harkitaan tutkintapyynnön tekemistä poliisille. Tutkintapyyntö tehdään aina tahalli-sista ja toistuvista rikkomuksista.Yhtymän alueella kunnaneläinlääkärit suorittavat vientitarkastuksia pääasiassa lemmik-kieläimille, joita kuljetetaan näyttelyihin tai lomamatkoille mukaan. Yleisimpiä kohdemai-ta ovat Venäjä, Baltian maat, Ruotsi, Norja ja eteläisen Euroopan maat. Tarkastukset jatodistuksen kirjoittaminen tapahtuvat vastaanotoilla normaalin pieneläinpraktiikan yh-teydessä, ja kustannuksista vastaa eläimen omistaja.

Hevosten vientiä yhtymän alueella tapahtuu sekä kaupallisena kuljetuksena että seura-eläimenä eli kilpailuihin tai valmennuksiin matkustavat. Kaikista on kirjoitettava tarvitta-vat todistukset joko TRACES-järjestelmässä tai täyttämällä TRACES-todistus käsin.Poikkeuksena ovat tietyt ehdot täyttävät kilpailumatkat Pohjoismaihin, jolloin terveysto-distusta ja eläinlääkärintarkastusta ei vaadita. Venäjän viennissä vaaditaan lisäksi näyt-teiden ottoa ja erikseen Evirasta tilattavat lomakkeet. Yhtymän alueella tapahtuu myösnautojen myyntiä Venäjälle ja Baltian maihin, mutta näistä vienneistä AVI ja Evira oh-jeistavat kunnaneläinlääkäreitä tarvittaessa. Kalanpoikasten vienti Venäjälle vaatii tietyttutkimukset Evirassa sekä Evirasta tilattavan Venäjän vientitodistuksen.

Yhtymän alueella Viking Genetics Finland Oy harjoittaa elävien sonnien, naudan su-kusolujen ja alkioiden vientiä EU:n sisämarkkinoille ja EU:n ulkopuolisiin maihin sekätuontia EU:n alueelta. Kunnaneläinlääkäri tekee vientitarkastukset ja – todistukset jalaskuttaa yhtymän kautta aluehallintovirastoa, joka perii kustannukset toimijalta.

Vastuuhenkilö: valvontaeläinlääkäri, Marita JohanssonTRACES-käyttöoikeudet lisäksi: Jarmo Olkkonen, Marita Johansson

4.2.5 Lääkkeiden käytön valvonta

Eläinlääkärit antavat ohjeita ja neuvoja eläinlääkkeiden oikeasta käytöstä, varoajoista jakirjanpitovaatimuksista eläinten omistajille sekä vastaanotto- että tilakäynneillä hoitota-pahtuman yhteydessä. Selvitys eläinlääkärin käyttämistä ja luovuttamista lääkkeistäannetaan eläimen omistajalle viipymättä. Selvitys sisältää kaikki lääkelainsäädännönmääräämät tiedot. Kirjallinen lääkeselvitys annetaan potilaskäynnillä joko paperisenatulosteena tai sähköpostina. Mikäli tämä ei ole mahdollista, lääkitysselvitys toimitetaanseuraavana päivänä postiin tai sähköpostiin. Tuotantoeläintiloille jaettavaksi on laadittuohje ”Tuotantoeläimelle annettuja lääkkeitä koskevaan kirjanpitoon kirjattavat tiedot”, jo-ta voidaan jakaa tilakäyntien ja tarkastusten yhteydessä.

Nauta- ja sikatilojen vapaaehtoisilla terveydenhuoltokäynneillä tarkastellaan tilan lääk-keiden käyttöä ja tarvittaessa terveydenhuoltosuunnitelmaan kirjataan ohjeita toiminta-tapojen parantamiseksi. Eläinsuojelulain mukaisilla ammattimaisen eläintenpidon tar-kastuksilla erityisesti hevostalleilla kiinnitetään huomiota lääkkeiden käyttöön ja säily-tykseen ja annetaan neuvontaa muun muassa kirjanpitovaatimuksista.

Lääkkeiden käytön valvontaa suoritetaan maidontuotantotiloilla tehtävillä hygieniatar-kastuksilla. Lisäksi tarkastetaan tilat, joilla syytä epäillä väärinkäytöksiä, sekä tilat, joillaon todettu lääkejäämiä elintarvikkeissa teurastamoiden ja meijereiden tekemässä val-

Eläinlääkintä

121

vonnassa. Tarkastuksilla käydään läpi lääkkeiden säilytys, oikea käyttö, lääkittyjeneläinten merkitseminen, varoaikojen noudattaminen ja jäämätestaus sekä lääkekirjanpi-to.

5 VAHVISTETUT MAKSUT

5.1 Klinikkamaksut

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä ei ole käytössä klinikkamaksuja.

5.2 Asiakasmaksut

Kunnan valvontatehtävien suorittamisesta peritään yhtymän hallituksen jaoston vahvis-tama asiakasmaksu. 1.1.2015 alkaen maksu on 60 euroa tunnilta. Maksu määräytyyvalvontatehtävän suorittaneen kunnaneläinlääkärin ilmoittaman tuntimäärän perusteel-la. Tiettyihin säännöllisiin tarkastuksiin on sovittu kaikille samansuuruinen tarkastus-maksu perustuen keskimääräiseen tarkastukseen kuluvaan aikaan, esim. maitohygiee-nisissä tarkastuksissa 3 h.

5.3 Päivystyspuhelinmaksut

Yhtymän hallituksen jaosto on vahvistanut seuraavat päivystyspuhelinmaksut:- keskitetty hyötyeläinpäivystysnumero 1,53 €/min- keskitetty pieneläinpäivystysnumero klo 8–20: 1,98 €/min, klo 20–8: 3,55 €/min

5.4 Subventiot 2015

Yhtymän alueella subventioista päättää kukin jäsenkunta erikseen ja maksut menevätkuntien määrärahoista. Subventioita on käytössä ainoastaan pohjoisella alueella seu-raavissa kunnissa:

Asikkala– matkakorvauksista: omavastuu 31,00 €, sis. alv

Hartola ja Sysmä – käyntimaksu ja matkakorvaus: omavastuu lasketaan edellisten summasta ja vastaasuuruudeltaan 15 km:n etäisyydelle tehtyä sairasmatkaa, tällä hetkellä 48,13 €– toimenpidemaksu: omavastuut Sysmä 40 €, Hartola 100 €, maksimi kunnan osuus 80€, lasketaan verottomista summista, omistaja maksaa koko alv:n. Ei ilta- ym. korotuksia.

Padasjoki– käyntimaksu: omavastuu 50,65 €– matkakorvaus 34,97 €– toimenpide: 49,60 € (maksimi kunnan osuus 99,20 €)Summat sisältävät alv:n, ei ilta- ym. korotuksia

Eläinlääkintä

122

Kunnaneläinlääkärien Provet- ohjelma laskee subventio-osuudet ja vähentää tämäntuottajan laskusta. Eläinlääkäri laskuttaa keskitetysti summat kunnilta. Mikäli tämä ei olemahdollista, tilalle jätetään kuntakohtainen subventiolaskelma, jonka avulla tuottaja voihakea korvauksen itse kunnalta.

6 ASIAKASVALITUKSET

Asiakasvalitus voi tulla postin, sähköpostin tai palautesivujen välityksellä. Valitus ohja-taan ympäristöterveyskeskuksen johtajalle, joka päättää valitukseen liittyvistä jatkotoi-menpiteistä. Käsittelyyn pyydetään hoitoon osallistuneiden sekä vastaavan esimiehenselvitykset sekä mahdolliset asiakirjat. Tapaukset pyritään käsittelemään mahdollisim-man nopeasti ja ympäristöterveyskeskuksen johtaja laatii vastineen selvitysten perus-teella. Vastine ja selvitykset lähetetään valituksen tekijälle. Tapauskohtaisesti asia voi-daan siirtää eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan käsiteltäväksi edellä mainittujenselvitysten kera. Asiakas voi valittaa myös itse kyseiseen lautakuntaan. Lautakuntapyytää asiaan vastinetta ympäristöterveyskeskuksen johtajalta. Tällöin toimitaan kutenedellä ja asiakirjat toimitetaan lautakunnalle.

7 VAKUUTUKSET

IF vahinkovakuutusyhtiö on vakuuttanut voimassa olevan tapaturmavakuutuslain mu-kaan työntekijät yhtymässä (vak.no 0011251225). Samassa yhtiössä on myös julkisyh-teisön vastuuvakuutus (vak.no 0003244360). Enimmäiskorvaus henkilö- ja esinevahin-goissa 1 000 000 €, vakuutuksenottajan omavastuu korvattavasta vahingosta 4 000 €.

8 TILASTOINTI

Eläinlääkärit pitävät tilastoa vastaanottokäynneistä, sairasmatkoista ja valvontakäyn-neistä. Käynnit on eritelty virka-aikaan ja päivystysaikaan sekä lisäksi jaettu useampaaneri luokkaan ajan käytön mukaan. Vuoden 2013 tilastot liitteenä (liite 1, liite 2 ja liite 3).

9 SEURANTA JA RAPORTOINTI

Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan laatimalla eläinlääkintähuollon suunni-telman toteutumisen arviointiraportti Eviran ohjeen (15908/2/liite 1ja liite 2) mukaisesti.Raportti toimitetaan vuosittain jaoston käsiteltäväksi sekä AVI:lle maaliskuun loppuunmennessä ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän (VY-HA) kautta. Raportissa käsitellään mm. seuraavia asioita:

- eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu- eläinlääkäripäivystyksen toteutuminen- ostopalvelujen laadun arviointi- arvio yksityisistä eläinlääkäripalveluista- tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelujen saatavuus- työjärjestelyt kiireellisen ja ajanvarausperusteisen työn kesken- eläinsuojeluvalvonnan toteutumisen kuvaus- pätevyyden ja osaamisen varmistaminen

Eläinlääkintä

123

- valvontaeläinlääkäreiden perehdyttäminen- vaadittavat toimenpiteet, jotta tavoitteisiin päästäisiin- toiminnan kehittämistarpeet

Valvontasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista on tarpeen seurata myöstoimintavuoden kuluessa. Valvontatehtävissä, joista on mahdollisuus saada korvaustavaltion varoista, johto ja vastuu toiminnan toteutumisesta on valvontaeläinlääkärillä jamuissa valvonta tehtävissä eläinlääkintäjohtajalla. Suunnitelman toteutumista seurataaneläinlääkinnän tulosalueen kokouksissa. Tämän lisäksi ympäristöterveyskeskuksen joh-toryhmässä seurataan talousarvioon kirjattujen eläinlääkinnän suoritteiden, kuten vas-taanottokäyntien, sairasmatkojen, valvontakäyntien sekä päivystyssuoritteiden toteutu-mista kuukausittain.

Eläinlääkintä

124

LIITE 1 SUORITETILASTO YHTEENVETO 2014, HYÖTYELÄIMET JA PIENELÄIMETPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ/ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUORITTEET/YHTEENVETO vuosi 2014HYÖTY- JA PIENELÄIMET YHTEENSÄ

6Takapäi-vystys

a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a < 2 h b > 2 h a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a < 2 h b > 2 hAsikkala 9525 157 265 67 825 315 128 5 30 12 33 16 36 47 21 0 169 298 83 861 362 149 5 30Hartola 9525 108 186 71 322 149 60 1 39 8 30 31 10 13 19 0 116 216 102 332 162 79 1 39Heinola 9525 22 119 18 1371 72 36 8 1 4 18 16 56 52 33 0 26 137 34 1427 124 69 8 1Hollola 9525 38 112 33 989 227 113 7 17 5 33 23 74 72 25 2 43 145 56 1063 299 140 7 17Hämeenkoski 9525 17 26 22 52 17 8 0 17 2 21 24 6 9 8 1 19 47 46 58 26 17 0 17Kärkölä 9525 176 147 71 430 262 123 8 6 22 42 15 33 44 14 2 198 189 86 463 306 139 8 6Lahti 4 5 3 442 103 61 0 0 7 16 5 374 361 210 9 11 21 8 816 464 280 0 0Myrskylä 9525 78 46 45 117 40 27 3 12 25 13 13 14 12 5 0 103 59 58 131 52 32 3 12Nastola 9525 17 59 48 1206 181 115 24 15 6 4 10 57 57 44 3 23 63 58 1263 238 162 24 15Orimattila 9525 308 227 189 1603 320 243 6 61 114 47 28 131 96 51 0 422 274 217 1734 416 294 6 61Padasjoki 9525 0 12 26 21 24 14 4 7 0 1 10 7 3 3 0 0 13 36 28 27 17 4 7Pukkila 9525 148 22 18 46 19 41 2 5 58 20 11 12 9 15 0 206 42 29 58 28 56 2 5Sysmä 9525 249 169 60 692 155 57 15 16 21 49 56 11 14 10 0 270 218 116 703 169 67 15 16Ulkokunnat 12 24 5 77 70 39 0 0 1 0 2 65 49 29 1 13 24 7 142 119 69 0 0

1334 1419 676 8193 1954 1065 83 226 285 327 260 886 838 487 18 1619 1746 936 9079 2792 1570 83 226

Kunta/vastuu-yksikkö

1Sairasmatka

5Vastaanottokäynti

Sairasmatkat yhteensä, virka-ja päivystysaikana

VIRKA-AIKANA PÄIVYSTYSAIKANA VIRKA- JA PÄIVYSTYSAIKAISET YHTEENSÄ

2Vastaanottokäynti

3Tarkastus-käynti

4Sairasmatka

Vastaanottokäynti, virka- japäivystysaikana

Tarkastus-käynti, virka- japäivystysaikana

LIITE 2 ERIYTETTY PIENELÄINPÄIVYSTYS

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ/ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUORITTEET/YHTEENVETO vuosi 2014PIENELÄIMET

a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 hAsikkala 9525 22 29 5Hartola 9525 3 4 8Heinola 9525 47 42 17Hollola 9525 68 62 18Hämeenkoski 9525 6 8 4Kärkölä 9525 23 17 6Lahti 341 255 128Myrskylä 9525 4 6 4Nastola 9525 45 36 26Orimattila 9525 47 58 19Padasjoki 9525 7 3 2Pukkila 9525 2 1 1Sysmä 9525 6 12 6Ulkokunnat 58 47 26

Kunta/vastuuyksikkö

5Vastaanottokäynti

Eläinlääkintä

125

LIITE 3 KUNNANELÄINLÄÄKÄRIT

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ/ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUORITTEET/YHTEENVETO vuosi 2014HYÖTYELÄIMET

6Takapäi-vystys

a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a < 2 h b > 2 h a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h

Asikkala 9525 157 265 67 825 315 128 5 30 12 33 16 14 18 16 0Hartola 9525 108 186 71 322 149 60 1 39 8 30 31 7 9 11 0Heinola 9525 22 119 18 1371 72 36 8 1 4 18 16 9 10 16 0Hollola 9525 38 112 33 989 227 113 7 17 5 33 23 6 10 7 2Hämeenkoski 9525 17 26 22 52 17 8 0 17 2 21 24 0 1 4 1Kärkölä 9525 176 147 71 430 262 123 8 6 22 42 15 10 27 8 2Lahti 4 5 3 442 103 61 0 0 7 16 5 33 106 82 9Myrskylä 9525 78 46 45 117 40 27 3 12 25 13 13 10 6 1 0Nastola 9525 17 59 48 1206 181 115 24 15 6 4 10 12 21 18 3Orimattila 9525 308 227 189 1603 320 243 6 61 114 47 28 84 38 32 0Padasjoki 9525 0 12 26 21 24 14 4 7 0 1 10 0 0 1 0Pukkila 9525 148 22 18 46 19 41 2 5 58 20 11 10 8 14 0Sysmä 9525 249 169 60 692 155 57 15 16 21 49 56 5 2 4 0Ulkokunnat 12 24 5 77 70 39 0 0 1 0 2 7 2 3 1

PÄIVYSTYSAIKANA

4Sairasmatka

5Vastaanottokäynti

Kunta/vastuu-yksikkö

1Sairasmatka

2Vastaanottokäynti

VIRKA-AIKANA

3Tarkastus-käynti

LIITE 4 YLEINEN KOULUTUSSUUNNITELMA

LIITE 5 RESURSSITAULUKKO

Lomake tallennetaan H:/Osastot/Koulutus (vuosi) marraskuun 15. päivään mennessä

KOULUTUSSUUNNITTELUVuosille 2015-2017

Tulosryhmä: YmpäristöterveydenhultoTulosalue: EläinlääkintäVastuuyksikkö / vastuualue: 9525 eläinlääkintä

KOULUTUSSUUNNITELMAAIHEALUE

Peruseläinlääkintä

AMMATTIRYHMÄ JA –RYHMÄT, JOILLEKOULUTUS ONSUUNNATTU:

kunnaneläinlääkärit 4 vrk/v

JÄRJESTÄJÄTOTEUTTAJAN JATOTEUTUSTAVANMUKAAN

sisäinen alueellinen ulkoinen järjestäjä

organisaatio hanke ERVA –yhteistyö muu

KUSTANNUKSET €

n. 150 e/vrk

4800 e/v

TOTEUTUKSEN YHTEISTYÖTARVEOSAAMISEN KEHITTÄMINEN –YKSIKÖN KANSSA

kylläMikä ?

ei

KOULUTUSSUUNNITELMAAIHEALUE

Valvontatehtävät

AMMATTIRYHMÄ JA –RYHMÄT, JOILLEKOULUTUS ONSUUNNATTU:

valvontaeläinlääkäri 8 vrk/vkunnaneläinlääkärit 2 vrk/v

JÄRJESTÄJÄTOTEUTTAJAN JATOTEUTUSTAVANMUKAAN

sisäinen alueellinen ulkoinen järjestäjä

organisaatio hanke ERVA –yhteistyö muu

KUSTANNUKSET €

0

TOTEUTUKSEN YHTEISTYÖTARVEOSAAMISEN KEHITTÄMINEN –YKSIKÖN KANSSA

kylläMikä ?

ei

Lomake tallennetaan H:/Osastot/Koulutus (vuosi) marraskuun 15. päivään mennessä

KOULUTUSSUUNNITELMAAIHEALUE

Erikoisosaaminen

AMMATTIRYHMÄ JA –RYHMÄT, JOILLEKOULUTUS ONSUUNNATTU:

kunnaneläinlääkärit 2 vrk/v

JÄRJESTÄJÄTOTEUTTAJAN JATOTEUTUSTAVANMUKAAN

sisäinen alueellinen ulkoinen järjestäjä

organisaatio hanke ERVA –yhteistyö muu

KUSTANNUKSET €

200 e/vrk

3200

TOTEUTUKSEN YHTEISTYÖTARVEOSAAMISEN KEHITTÄMINEN –YKSIKÖN KANSSA

kylläMikä ?

ei

KOULUTUSSUUNNITELMAAIHEALUE

sähköisetjärjestelmät

tietojärjestelmät

johtaminen

AMMATTIRYHMÄ JA –RYHMÄT, JOILLEKOULUTUS ONSUUNNATTU:

kunnaneläinlääkärit javalvontaeläinlääkäri 1 vrk/v

eläinlääkintäjohtaja

JÄRJESTÄJÄTOTEUTTAJAN JATOTEUTUSTAVANMUKAAN

sisäinen alueellinen ulkoinen järjestäjä

organisaatio hanke ERVA –yhteistyö muu

KUSTANNUKSET €

300

TOTEUTUKSEN YHTEISTYÖTARVEOSAAMISEN KEHITTÄMINEN –YKSIKÖN KANSSA

kylläMikä ? järjestäminen

ei

RESURSSITARPEEN KARTOITUSEläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma(EHO) 2015-2019

1 (3)

Evira 257149 10/2014

Kunta / Ympäritöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluePäijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

1. ELÄINMÄÄRÄT KUNNAN ALUEELLAa. Tuotantoeläintilat Lkm

Nautatilat 354

Sikatilat 33

Lammas- ja vuohitilat 177

Hevostilat 418

Siipikarjatilat 106

Vesiviljelylaitokset 7

Turkistarhat 1

Tarhatun riistan tilat 5

Mehiläistarhat 54

Muut tuotantoeläinyksikötb. Lemmikit Lkm

Arvio lemmikkien määrästä 13 000

2. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUTa. Terveydenhuoltosopimukset

Nauta LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 186

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 174

Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista nautatiloista) 52,5 %Siat LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 27

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 16

Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista sikatiloista) 81,8 %Siipikarja LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 0

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 0

Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista siipikarjatiloista) 0 %Muut terveydenhuoltosopimukset LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 0

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 0

Terveydenhuoltotyön resurssitarve (htv) 0,80 htvb. Muut kunnan eläinlääkäripalvelut, arvio palvelutarpeesta

Sairaskäynnit tiloilla (muu kuin terveydenhuolto) LkmSairaskäynnit virka-aikana 3 229

Sairaskäynnit päivystysaikana 872Sairaskäynnit tiloilla pieneläinvastaanotolla LkmSairaskäynnit virka-aikana 11 212

Sairaskäynnit päivystysaikana 3 758

Kunnan eläinlääkäripalveluiden resurssitarve (htv) 7,0 htv

3. ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTAa. Terveysvalvonta

Pakolliseen terveysvalvontaan kuuluvat tilat LkmSiipikarjan salmonellavalvontaohjelma 16

Uudistuseläimiä tuottavat sikalat, salmonellavalvonta 0

RESURSSITARPEEN KARTOITUSEläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma(EHO) 2015-2019

2 (3)

Evira 257149 10/2014

Keinosiemennyssonneja tuottavat nautojen pitopaikat, salmonellavalvonta 0

Raakamaitoa luovuttavat nautojen pitopaikat, salmonellavalvonta 0

Vapaaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvat tilat LkmMaedi-visna / CAE 14

Scrapie 13

Tarhattujen hirvieläinten terveysvalvontaohjelma 0

Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet 6

b. Muu eläinten terveyden valvonta 0

Eläinten terveyden valvonnan resurssitarve (htv) 0,3 htv

4. SIVUTUOTEVALVONTALkm

Haaskanpitäjiksi ilmoittautuneet toimijat 7

Ilmoitetut haaskat 3

Sivutuotealan laitokset 2

Hautaamisilmoitukset

Sivutuotevalvonnan resurssitarve (htv) 0,05 htv

5. ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTAa. Ilmoituksenvaraiset kohteet Lkm

Kennelit 30

Hevostallit 95

Riistanhoidolliset tarhat 2

Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat

Eläinkaupat

Eläinhoitolat 14b. Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset Lkm

Arvio epäilyyn perustuvista tarkastuksista 250

c. Muu eläinten hyvinvoinnin valvonta 20

Eläinten hyvinvoinnin valvonnan resurssitarve (htv) 1,75 htv

6. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON HENKILÖRESURSSITa. Eläinlääkärit Htv

Eläinlääkäripalvelut 7,8

Eläinten terveyden valvonta 0,3

Sivutuotevalvonta 0,05

Eläinten hyvinvoinnin valvonta 1,75

Elintarvikevalvonta 0,2

Muut tehtävät 0,55 hallinto

Eläinlääkärit yhteensä 10,65

Päivystykseen osallistuvien eläinlääkäreiden määrä (lkm) 8 lkmb. Muut kuin eläinlääkärit Htv

Eläinhoitaja/avustaja

Terveystarkastajan tekemä eläinsuojeluvalvonta

Muut tehtävät 0,75

Muut kuin eläinlääkärit yhteensä 0,75Ostopalvelut eläinlääkintähuollossa (sanallinen kuvaus)Ostopalveluiden laajuus ja laatu:Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan länsiosan peruseläinlääkinnän palvelut mukaan lukien terveydenhuolto onjärjestetty erillisellä ostopalvelusopimuksella Helsingin yliopistolliselta tuotantoeläinsairaalalta. Eriytetty

RESURSSITARPEEN KARTOITUSEläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma(EHO) 2015-2019

3 (3)

Evira 257149 10/2014

pieneläinpäivystys ostetaan viikonloppuisin ja arkipyhinä kahdelta eläinlääkäriasemalta Lahdesta.Päivystyskäyntien määrä yhteensä 1 529 kpl v. 2014.