10 saku tuominen uskoo unelmiin • 20 EkotEkoja ja yrittämistä 32 enkeliraha edistää markkinointia • 52 sillanrakEntajana intiassa

34 Lammin kolmikko tekee valovoimaisen shown

Määrätietoistakasvua

Nuoria yrittäjiä pitää kaNNustaa kasvu-uralla. varovaisesti aloittavaN oN vaikeaa heittäytyä uusiiN

haasteisiiN, joita kasvamiNeN vaatii.

Sivut 12–19

3/2013 irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

6 430034 210078

13003

6 430034 210078

13003

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. if.fi/turvatesti

Testaatko yrityksesi turvallisuutta työntekijöilläsi?

On parempikin keino. If Turvatestin avulla kartoitat yrityksesi riskit ja ehkäiset vahinkoja. Olemme tehneet yli 60 000 testiä, joten tunnemme sinunkin toimialasi todennäköisimmät vaaran-paikat. Vaikka oikeanlainen vakuutus

korvaa materiaaliset menetykset, voi toimintakatkos päättää hyvät asiakas-suhteesi lopullisesti. Jos sinusta tuntuu, että et saa nykyiseltä vakuutusyhtiöltäsi tarpeeksi apua vahinkojen torjuntaan, ota yhteyttä meihin.

if.fi010 19 15 00

3PÄÄKIRJOITUS

jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

armoyytiäinenH

Nuorten visiot

Julkinen keskustelu suomen talouden näkymistä antaa nuorille epäselvän kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista. nuoria pelotellaan pitkällä hitaan kasvun vaiheella. Heille kerrotaan, että koko teollinen tuotanto ja suurin osa tuotantoraken­teestamme on epävakaassa muutoksen tilassa, vienti ei vedä. kaiken lisäksi nuoret ovat joutumassa julkisen talouden velkaantumisen maksumiehiksi, ellei nykysuun­tausta saada käännetyksi tasapainoiseen kehitykseen. nuorille kerrotaan, että väes­tön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä ja lisää julkisen talouden menoja. julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, sillä val­tio ja kunnat velkaantuvat. monet nuoret näyttävät luke­van julkisesta talouskeskustelusta yhdensuuntaisia viestejä pelokkain mielin.

nuoria kiinnostavien tuotteiden verotus kiristyy. alko­holi, makeiset, tupakka ja virvoitusjuomat kallistuvat ensi vuonna. myös ruuan hinta on eurooppalaisen hintatason ylärekisterissä, ja asuntojen hinnat ovat nuorten näkökulmasta mahdottoman korkeat.

Valitettavasti hallituksen myönteiset viestit nuorille ovat olleet ohuita. on toki sanottu, että kun yritysten verotusta on kevennetty, niin nyt on yritysten velvolli­suutteena vasta huutoon ja investoida sekä työllistää.

Verokeskustelusta on jäänyt mielikuva, että kaikkien yrittäjien verotus kevenee selvästi, jolloin yrityksiltä odotetaan suurempaa yhteiskuntavastuuta. Ehkä monelta jää huomaamatta, että osakeyhtiössä yhteisöveron laskussa ja osinkoverotuksessa päästiin hyvään ratkaisuun, mutta toiminimi­ ja henkilöyhtiöiden verotuksen kannus­tavuudessa ei tapahtunut mitään muutosta.

Suomen Yrittäjien mielestä nuorten ammattitaidon varmistamiseksi ja työllis­tymisen kynnyksen madaltamiseksi tarvitaan hyvää ammatillista koulutusta. nuorten oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen hallitus päättikin lisätä 81 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana. se auttaa nuoria siirtymään oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta kohti oppisopimuskoulutusta. Hyvä niin, mutta askel on lyhyt.

kyselymme mukaan lähes puolet jäsenyrityksistämme olisi valmis ottamaan nuoren oppiin koulutussopimuksella seuraavan puolen vuoden kuluessa. yksinyrittä­jistäkin 20 prosenttia olisi valmis solmimaan koulutussopimuksen nuoren opiskelijan kanssa. luvut ovat nuorten kannalta upeita. toivottavasti työpaikat syntyvät.

Nuoret yrittäjät ovat koolla toukokuun puolivälissä Gettogether­tapahtumassa turussa. toivottavasti tämänkaltaiset yhdessäolot kohottavat nuorten aktiivisuutta ja nostavat julkisuuteen uusia menestyviä yrittäjiä ja yrityksiä. //

Valitettavasti hallituksen myönteiset viestit nuorille ovat olleet ohuita.

Pääkirjoitus3 nuorten visiot

Makasiini6 Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän10 saku tuominen uskoo unelmiin

Nuoret yrittäjät12 lupaavuutensa jo lunastaneet20 Ekoteot edellä yrittäjyyteen

Kolumni23 lean, mean start­up machine?

Johtaminen24 näytteleminen apuvälineenä27 työkaluja ympäristöjohtamiseen

Koulutus28 yrittäjyyden koulutusputki30 oppisopimus on onneksi

Markkinointi32 markkinointiverkoston yllätys

Yrittäjät34 Valonsäteitä kanta­Hämeestä37 Puhtaalla kasvulla keski ­ suuresta suureksi

Toukokuu 2013

46Molekyyliruokaa KokkolaanVanhankaupungin ravintolan uusi ruokalista toi mukanaan molekyyligastronomian keinot. Annukka Miettisen ravintola kuuluu ravinto­laryppääseen. siihen kuuluvat ravintolat ovat itsenäisiä, mutta tekevät hankintayhteistyötä.

YRITTÄJÄ 3/2013

42Lavatanssin uusi tuleminenmäntsälän tanssilavan uudet yrittäjät uskovat myös seuraavien sukupolvien tanssivan iskelmien tahtiin.

38 kalatarvikkeet valmistetaan kotimaassa40 ammattimaista harrastamista42 Vaikea tanssilavabisnes

Menestyjät46 ketterää reagointia keski­Pohjanmaalla

Mikä moka!51 sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

ulkomaat52 yksi ainoista intiassa56 Hevoset kisakuntoon

Minun maakuntani58 keski­Pohjanmaalla ymmärretään yrittäjyyttä

Nyt63 ajankohtaista kotimaasta

uutismaailma64 Poimintoja

Kolumni66 tuntevatko nuoret yrittämisen riskit?

24Draaman keinot johtamisessamiltä tuntuisi seurata oman yrityksen kipukohtiin pureutuvaa näytelmää? artsense oy:n toimi­tusjohtaja Niina Nurminen auttaa yrityksiä löytämään kehityskoh­tiin ratkaisuja draaman avulla.

52Valppaana Intiassayrittäjän arki ei ole helppoa intiassa, sillä Silva Paanasen mukaan monet intialaiset kuvit­televat iskevänsä kultasuoneen päästessään yhteistyöhön ulkomaisen firman kanssa.

YRITTÄJÄ 3/2013

metsänhoito toimialaksiValtaa ja vastuuta metsänomistajilleMetsänhoitoyhdistyksillä on ollut monopoli, niihin on ollut pakko liittyä. nyt lakia uudistetaan, ja yritykset pääsevät mukaan hoitohommiin.

– on tärkeää, että metsäalan toimijoiden tasapuolinen kilpailuasema markki­noilla varmistetaan. näin kilpaillaan palveluiden sisällöllä, mistä suurimman hyö­dyn saa suomalainen metsänomistaja, metsäjohtaja tomi salo metsäteollisuus ry:stä sanoo.

Uudistus lisää metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia. metsänomistajan on mahdollista tulevaisuudessa saada palveluita metsiensä hoitoon ja käyttöön kaikilta palveluntarjoajilta. metsänhoitopalveluja tarjoavat yritykset lisääntyvät varmasti. niiden kannattaa lisätä myös päämäärätietoisesti palveluiden tarjontaa ja markkinointia metsänomistajien suuntaan, joista suurin osa asuukin jo kaupun­geissa.

yrittäjyys nouseePitäisikö kertoa että yrittämisellä voi rikastua?

aalto­yliopiston aalto EE:n työpaja keräsi kokeneita mento­reita ja opiskelijoita yhteen poh­timaan suomien murrosta ja aihetta, mistä keinot uuteen kas­vuun. startup­sijoittaja ja yritys­kiihdyttämön perustaja inka mero näkee satoja siemenvaiheen yrityksiä vuodessa.

– Halukkuutta on, mutta koti­markkina on pieni ja kaupallista kokemusta on vähän. jos haluaa menestyä, pitää oppia paljon.

Professori Vesa Puttosen mielestä nuorten keskuudessa on jo ”hyvä pöhinä”, mutta meillä on edelleen vahva raskaan teolli­suuden perinne.

– Valtio on yrittänyt tehdä hyvää erilaisin rahoitusmuodoin, mutta se onkin jarruttanut: ei virkamies voi päättää, mikä yritys kasvaa. tarvitaan yksityistä start­up­pääomaa. meillä on myös turvaverkkoparadoksi: kun on liian hyvin, ei heittäydytä yrittäjäksi.

aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka mattila huomauttaa, että yrittäjällä on huono brändi, ehkä valitetaan liikaa.

– Pitäisi uskaltaa sanoa suo­raan, että yrittäjänä on mahdolli­suus rikastua.

yrittäjyyden markkinoinnissa nousivat esiin intohimo, riskinotto, hauskuus, luovuus, itsenäisyys, menestystarinat ja epäonnistumi­sen salliminen.

virhemarginaalissatuttu hokema ”virheistä voi oppia” on nyt muuttu­nut kirjaksi. Uutuuksien perässä juokseminen kannattaa jättää tuonnemmaksi, jotta muut ovat ehtineet jo kokeilla vimpaimia ja havaita virheet. näin väittää sveitsiläinen rolf Dobell Viisaan toiminnan taito ­kirjassaan. ihmisten toimintaan vaikuttavat monet opitut ajatusvirheet, joita Dobell esittelee 52 kappaletta. ne olisi karistettava.

piXm

aC

YRITTÄJÄ 3/2013

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

messut että tietäisimmeKun kevättä saatiin odottaa, oli onneksi puutarha­ ja mökki­messut. siellä sai hypistellä jo siemenpusseja ja taimien alkuja sisätiloissa. Huhtikuun viimaan ei kutenkaan viitsinyt taimia vielä kuljettaa. roipetta oli monenlaista – ala paisuu. oleskelutilaksi sisustettu kasvihuone oli vetoava. mikään piilopirtti se ei ole, sillä nokoset näkyvät läpi. monille alan yrittäjille messut ovat mainio verkottumispaikka ja keino pitää yhteyttä kuluttajiin, vaikka itse myynti tapahtuu enimmäkseen toisaalla.

omistajan -vaihdosta tallinnassaMonipuolinen ohjelma Virussa 3.–4. kesäkuuta.

omistajanvaihdos on yrityk­sessä iso juttu. nyt siihen voi val­mentautua suomen yrittäjien jär­jestämässä koulutustilaisuudessa kesäkuun alussa. Paripäiväinen seminaari tallinnassa on suunnattu yrityksestä luopujalle ja sen jatka­jille tai yritysostoa suunnittelevalle.

arvonmääritys on vaikea ja monivaiheinen prosessi. siitä luen­noi Pentti lahti Ekonomitoimisto lahti oy:stä. Verotusta myyjän ja ostajan näkökulmasta selvittää ktl risto Walden Bilanssi oy:stä. Petri korhonen Eldrex oy:stä ker­too oman tarinansa: kuinka hän jätti opettajan viran ja osti yrityk­sen, mitä siitä oppi, mitä tekisi nyt toisin. työeläkeyhtiö Varman jussi Peltonen ja mandatum lifen kari Pankka puhuvat tulevaisuuteen varautumisesta, eläkesuunnitte­lusta ja avainhenkilöiden sitoutta­misesta.

nuori yrittäjä, joka jatkaa perhe­yritystä, tarvitsee käytännön neu­voja ja avointa mieltä rohkeutensa kyytipojaksi.

miau vai hau hauEntä jos ryhtyisit lemmikki- eläinbisnekseen?Lemmikkieläinbisnes on suomessa kasvanut koko 2000­luvun. koko markkina on noin 350 miljoonaa euroa vuositasolla. lemmikkieläin­liikkeiden osuus on yli 40 prosenttia. kissat, koirat, akvaariokalat, marsut, papukaijat ja muut ovat ottaneet merkittävän paikan kodeissa. onpa perus­tettu suomen minipossuyhdistyskin. Eläintarvikekaupat pyörittävät isoa liikevaihtoa, ja liikkeet ovat ketjuuntuneet ympäri maata, kuten faunatar tai musti&mirri.

Vuonna 1988 perustetulla musti&mirrillä on 103 liikettä eri puolilla suomea ja nettikauppa, kuten monella muulla alan toimijalla. faunatar on vuodelta 1980, ja sillä on 35 myymälää. franchising­yrittäjänä voi toimia hieman pienemmällä riskillä.

– on monia paikkakuntia, joissa eläintarvikekauppa pärjäisi hyvin, mutta sellaista ei vielä ole. meillä on keväällä kampanja, jossa haemme uusia yrittäjiä, musti&mirrin talousjohtaja jyrki lämsä sanoo.

¾¾ ”Mä leppoistan ja downshiftaan, suorastaan chillailen.”

piXmaC

¾» Puutarhamessuja on ollut keväällä eri puolilla Suomea.

piXm

aC

YRITTÄJÄ 3/2013

7MAKASIINI

8

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti31. vuosikerta Painos 20 000 kplissn­l 1237­2234issn 1237­2234 (painotuote)issn 2242­8844 (verkkojulkaisu)aikakauslehtien liiton jäsen

Julkaisijasuomen yrittäjien sypoint oyPl 999, 00101 HelsinkiPuhelin 09 229 221faksi 09 229 22810www.yrittajat.fi

Kustantajasuomen yrittäjien sypoint oyPuhelin 09 229 221toimitus@yrittajat.fi

Päätoimittajajarmo Hyytiäinenjarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vastaava päätoimittajaanssi kujalaanssi.kujala@yrittajat.fi

Toimittajat Hannu Hallamaahannu.hallamaa@yrittajat.fi

riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

lotta tammelin (äitiyslomalla)lotta.tammelin@yrittajat.fi

Toimituksen sihteerimaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajatraija lehtonen, anna lantee, joni Halmelahti

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediaPl 356, 00101 HelsinkiPuhelin 010 665 2555faksi 09 448 358myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjä Pl 999, 00101 Helsinki Puhelin 09 229 221

Taitto ja sivunvalmistusHanna tennilä textop oy

PainopaikkaUPC Print iso 14001 ympäristösertifioitu kirjapaino

Painopaperikansi Galerie art silk 200 g sisus novapress silk 100 g

Kannen kuva Hanna­kaisa Hämäläinen

silikoni apuunNanohiukkasista on apua monessa. yksi yksinkertainen sovellus on pinta, johon tarttuu kuin magneetti mutta johon ei tarvita magneettia eikä liimaa. sataprosenttinen silikonimatto on turkulaisen nanomatto­yrityksen markkinoima alusta. se sopii vaikka auton ikkunalle kännykän ja pikkutavaroiden alustaksi. Eivät esineet putoile ympäriinsä.

vaude mikä tulos!Helsingissä on hyvä toimiaOlipa tuo edellinen seminaari takaraivossa mukava lukea lehdestä, että nuorten yrittäjien perustama peliyritys supercell tahkoaa miljoonavoittoja. Vaikka kaksi vuotta sitten liikevaihto oli vasta nolla. Peliyhtiö työllistää vajaat sata nuorta innokasta tekijää. supercellin perusti toimitusjohtaja ilkka Paa­nanen, 34, viiden muun henkilön kanssa. mikko kodisoja on luova johtaja. Perustajat ovat edelleen yksittäisiä omistajista suurimpia, mutta amerikka­laiset pääomasijoittajat ovat tulleet mukaan.

ilmaisia pelejä supercellillä on kaksi, ja niillä on päivittäin 8,5 miljoonaa käyttäjää. Pelin sisällä voi käyttää rahaa, ja kuulemma kymmenkuntapro­senttia pelaajista tekee niin.

pitäisi ja pitäisi”urheilulajeista harrastan vain hyppäämistä. Hyppäämistä urheilu­sivujen yli.”

tuota aamulehden edesmenneen kulttuuritoimittajan Erkka lehtolan lau­setta on usein tullut lainatuksi. taas luen lehdestä, kuinka ”riittävän kuormitta­valla liikunnalla on terveyttä lisääviä vaikutuksia sydämeen sekä hengitys­ ja verenkiertoelimistöön. se edistää myös hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Hyvä kunto parantaa vireyttä, jaksamista ja stressikestävyyttä.”

tämä tiedetään, kuten sekin että jos syö liikaa rasvaa ja sokeria, lihoo. tie­dosta ei ole puutetta, kun joka tuutista toitotetaan liikunnan välttämättömyyttä. Enää ei tarvitse kuin saada sysäys kor­vien väliin, että oikeasti toteuttaa nuo vaaditut hikoilut. onneksi kesällä voi saada hyötyliikunnasta huomaamattaan hyötyä ja nautintoa.

8

Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (autoveroton suositushinta 29.170 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 166 g/km 3.102,59 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Custom CO2-päästöt 166–186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3–7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein.

ford.fi/hyotyajoneuvot

Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm. 8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia.

FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.272,59 € (+ toim.kulut 600 €).

Tervetuloa koeajolle.

TransitCust_ 216x280_YR.indd 1 30.4.2013 12.29

Hän Saku Tuominen

TaustatJuuReT

Olen Kallion kasvatti, olen kasvanut nuo-ruuteni Kallion kovilla kaduilla. Yhtä hyvä totuus on, että muutin 6-vuotiaana Espoo-seen. Mentaalisesti olen espoolainen.

IhmInenOlen yltiömyönteinen ja helposti innos-tuva. Teen mielelläni erilaisia asioita.

OPInnOTOlen koulutukseltani kauppatieteen mais-teri, pääaineina markkinointi, laskenta-toimi ja interaktiivinen media.

AIemPI TYöeLÄmÄOlen ollut yrittäjä 20-vuotiaasta. Silloin olin perustamassa ensimmäistä firmaa tv-tuotantoyhtiö Broadcastersia. Olen ol-lut yli 25 vuotta yrittäjänä.

PeRhe JA VAPAA-AIKAVaimo ja 12-vuotias tytär Siiri. Työ ja va-paa-aika lomittuvat. Pidän matkustami-sesta, ruoanlaitosta, jääkiekosta niin kat-somisesta kuin pelaamisesta sekä lukemi-sesta.

10

TeKSTI riikka koskenranta

Vapaa-aikamITÄ SuOSITTeLeT YRITTÄJÄLLe LueTTAVAKSI

Jotain muuta kuin Tuntematon sotilas. Edustan sellaista mallia, että ihmiset lu-kisivat paljon erilaisia kirjoja, koskaan ei tiedä, mistä tulee hyötyä.

PAIKKA, JOTA SuOSITTeLeT JOKAISeLLe nÄhTÄVÄKSISuosittelen ihmisille senkaltaista elä-mää, että pyrkisi näkemään joka vuosi uusia paikkoja. Maailmassa on valtavasti mielenkiintoisia paikkoja, jos ei maail-masta innostu, uskon, että vika on ihmi-sessä itsessä. Puhun sen puolesta, että yllättää itsensä ja löytää itsensä yllättä-vistä paikoista.

TyöstäTYön SISÄLTöTyön sisältö on valtavan laaja-alaista ja mahdollisuuksia täynnä. Työni on sen-kaltaista, että voin tehdä mitä tahansa ja vain taivas on rajana. Haasteellisimmat

rajat ovat omassa mielessä. Kysymys onkin, miten kykenen ne ylittämään. Meillä on neljä firmaa tällä hetkellä, työni on olennaisen tunnistamista. Mikä on kaikkein tärkeintä ja lisätä sen laa-tua. Sen sijaan, että sähläisin kaikkialla hirveästi, mietin, mikä on tärkeää ja teen sen poikkeuksellisen hyvin.

mIKÄ mOTIVOIHienojen ja itselle merkittävien asi-oiden aikaansaaminen ja tekeminen. Omia unelmia kohti meneminen ja ke-hittyminen.

VIeLÄ SAAVuTTAmATTAValtavasti kaikkea. Melkein kaikki, mitä olen aiemmin saavuttanut, en ajattele niitä saavutuksina. Joka päivä lähden liikkeelle nollasta. Minulla on saavut-tamatta ihan älyttömän paljon hienoja asioita. On vieras ajatus, missä olen vii-den vuoden kuluttua, ja mitä on saavut-tamatta. Esimerkiksi se, että Dreamdo tunnetaan jokaisessa maailman maassa.

LuOVALTA TeKIJÄLTÄ uSeIn KYSYTTY KYSYmYSMistä ideat tulevat ja miten sulla riittää energiaa? //

10

YRITTÄJÄ 3/2013

HÄN » Saku Tuominen uskoo unelmiin

Jos voit unelmoida siitä, voit tehdä sen, sanoi Walt Disney aikanaan. Unelmoinnin voimaan uskoo myös idealist Groupin toinen pääomistaja ja luova johtaja Saku Tuominen. idealist Group on ideoihin keskittynyt tuotantoyhtiö. yhtiössä työskentelee 25 ihmistä. tuomisen uusin yritys on Dreamdo, unelmoinnin sosiaalinen media.

– tavoitteemme on olla unelmien markkina­johtaja vuoteen 2020 mennessä.

suomalaisen verkkopalvelun tähtäimessä on seuraavana Venäjä ja kiina. Dreamdo avautui huhtikuussa pilottivaiheen jälkeen suurelle ylei­sölle. käyttäjiä on tällä hetkellä 25 eri maassa, ja unelmia palvelussa on 1 500.

tuominen kirjoitti viime syksynä kirjan ”työ­kirja – työelämän vallankumouksen perusteet” Pekka Pohjakallion kanssa. kirja antaa välineitä siihen, miten keskitytään olennaiseen ja tehdään

merkityksellisiä asioita sekä väsytään vähemmän. saku tuomisella on projekteja ja työtehtäviä kasapäin, ulkoapäin näyttää, että vuorokauden tunnit eivät riitä rumbaan. Elääkö tuominen niin kuin kirjoittaa?

– yritän joka aamu analysoida, mikä tänään on merkittävää ja valmistaudun tärkeimpiin palave­reihin paljon paremmin kuin muihin. koetan koko ajan arvioida päiviäni, joskus käy niin, että joku, mitä arvioin tärkeäksi, ei olekaan ja toisinpäin. koetan varata viisi minuuttia päivän alkuun ja loppuun siihen, että suunnittelen ja arvioin omaa päivääni.

mOnIKAnSALLInen TIImI

tuominen aloitti yrittämisen 20­vuotiaana perus­tamalla porukalla tv­tuotantoyhtiö Broadcastersin.

yrittäjä tekee töitä nykyisin myös videotuotanto­yhtiö klok oy:ssä ja opettaa aalto­yliopistossa.

– olen kasvanut tv­tuotantomaailmassa, missä tehtiin 15 ohjelmaa samanaikaisesti. teimme kokkiohjelmaa, talk showta ja jotain muuta. En näe tätä hirveän erilaisena.

Dreamdon osakas Pekka Viljakainen kertoi yhteisöpalvelun tiedotustilaisuudessa huhtikuussa Venäjän suurlähetystössä, että yritys työllistää monikansallisen tiiimin koodareita mikkelissä. Dreamdo toimii venäjän­ ja kiinankielisenä suo­men­ ja englanninkielen lisäksi. Palvelun avulla ihmiset voivat jakaa omat unelmansa ja kohdata muita, samoista asioista unelmoivia.

– käyttäjissä on muun muassa finnair, fazer ja suomalainen the Pop­up Company. the Pop­up Companyn tulevat yrittäjät tulevat suunnittele­maan yrityksensä Dreamdossa.

Inspiroi muita ja inspiroidu

11

YRITTÄJÄ 3/2013

11

TeKSTI Hannu Hallamaa, KuVAT Hanna­kaisa Hämäläinen ja Emil Bobyrev

Nuori, vaaleahiuksinen nainen. Voi vain kuvi-tella, miten kaukana kas-vuyrittäjän arkkityypistä Suvi Widgrén oli seitse-

män vuotta sitten, kun hän avasi ensim-mäisen vaatekauppansa. Jos keski-ikäiset rahoitusalan ammattilaiset suhtautuivat tuolloin 22-vuotiaaseen yrittäjänalkuun epäillen, Widgrénin vauhti varmasti ra-visteli ennakkoluuloja. Nyt yrityksellä on viisi myymälää ja 30 työntekijää.

– Olin nuorin Vila-kauppias, eikä mi-nulla ollut kokemusta alalta. Päätin kui-tenkin heti yrittäjäksi ryhtyessäni, että en perusta mitään Suvin putiikkia, Widgrén toteaa.

Ei. Hän aloitti palkkaamalla neljä työn-tekijää. Isolla riskillä, Widgrén vanhem-pana ja jälkiviisaana arvioi.

– En osannut ajatella, että jokin voisi mennä mönkään.

Tällaisia hyppäyksiä tuntemattomaan yrittäjäkentässä tarvitaan lisää. Tilasto-

Rohkeuttaaloittaa isostiliian harva aloittava yrittäjä lähtee suomessa määrätietoisesti kasvu-uralle. kysyimme kahdelta menestyneeltä nuorelta yrittäjältä, miten rohkeutta kasvaa ja työllistää saataisiin lisää.

YRITTÄJÄ 3/2013

12 NUORET YRITTÄJÄT » Lupaavuutensa jo lunastaneet

¾» Suvi Widgrén tiesi haluavansa muotikaup­piaaksi jo 17­vuotiaana.

YRITTÄJÄ 3/2013

13

keskuksen mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa 261 000 yrit-täjää, kun vuonna 2002 määrä oli 208 000. Työnantajayrittäjien osuus ei kuitenkaan ole kasvanut samassa tahdissa – heitä on vain 92 000, kun jo vuosikymmen takaperin määrä oli 86 000.

ROhKeuTTA JA ROhKAISuA

Suomeen pitäisi kehittää jostain vuosikymmenen loppuun mennessä 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa, toivoo maan hallitus. Nuoret yrittäjät näyttävät tilastojen valossa vastaavan huutoon jotenku-ten, mutta parantamisen varaa on. Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä löytyy 10 500 alle 36-vuotiasta yrit-täjää, joista joka kolmas on työnan-taja. Suhdeluku on siis suunnilleen sama kuin kaikkien yrittäjien koh-dalla.

Eräs näistä nuorista työnanta-jayrittäjistä on juuri Suvi Widgrén. Hän uskoo, että ratkaisevaa kasvu-uralle lähtemisessä on juuri yrittä-jätaipaleen alku. Jos yrittäjä ehtii lo-keroitua ja totuttua pienimuotoiseen toimintaan, hyppäys seuraavalle ta-soille voi tuntua ylivoimaiselta.

– On helpompaa kannustaa nuo-ria ajattelemaan suuremmin, hän tii-vistää.

Tarvetta isommin ajatteluun on-kin. Aloittavien suomalaisyrittäjien kuva kasvumahdollisuuksista on EU-keskitason alapuolella. Kun EU-maissa 26 prosenttia uusista yrit-täjistä uskoo viiden vuoden sisällä työllistävänsä vähintään viisi henki-löä, Suomessa osuus on vain 18 pro-

senttia. Ja oikeita kasvuyrityksiä Suomessa on laskutavasta riippuen vain 700–1 400. Yritys katsotaan kas-vuyritykseksi, jos se kasvaa vähin-tään kolmen vuoden ajan yli 20 pro-sentin tahtia.

Kasva tai kuole. Sellainen on pe-lin henki ohjelmistoalalla, sanoo tamperelaisen Vincitin toimitusjoh-taja Mikko Kuitunen. Hän perusti yrityksen 26-vuotiaana vuonna 2007. Jo liikkeelle lähdettäessä oli selvää, että pitää ottaa räjähtävä lähtö, Kui-tunen kuvailee.

– Kasvoimme nopeasti kymme-nen työntekijän kokoiseksi. Se on alalla uskottavuuden raja.

Ei pientä konsulttikonttoria, siis. Ja rivakasti ohjelmistoprojek-teja toimittava Vincit onkin kasva-nut. Vuonna 2009 työntekijöitä oli 33, viime vuonna jo 60, nyt peräti 71. Mistä löytyisi lisää näin rivakkoja kasvajia?

– Yksinyrittäjän ensimmäiset rek-rytoinnit ovat hankalia, sen ymmär-rän täysin. Yrittäjästä kasvun pitää lähteä, koska hän heiluttaa tahti-puikkoa, Kuitunen painottaa.

Yrittäjiä olisi siis hyvä rohkaista lähtemään kasvu-uralle. Pienikin rohkaisu ja sykäys eteenpäin voi aut-taa, Kuitunen arvioi.

– Loppujen lopuksi varmaankin aika harva ajattelee, että en kasva, että en varmasti halua palkata ke-tään. Enemmänkin kyse on peloista, jotka ovat suurempia kuin nähtävillä olevat hyödyt, ja sen takia tyydytään nykytilaan ja jumahdetaan koko-luokkaan, jossa ollaan.

Kuitunen korostaa, että jokainen yrittäjä lähtee kasvupolulle omalla tavallaan ja omista motiiveistaan.

Loppujen lopuksi varmaankin aika harva ajattelee, että en kasva, että en varmasti halua palkata ketään.

SY:n nuorten yrittäjien valiokunnan puheenjoh­

taja Tapani Jarmas on isän­nöintialan yrittäjä. Hänen yri­tyksensä tampereen ammatti­isännöitsijöiden asiakkaita ovat asunto­osakeyhtiöt sekä kiinteistöosakeyhtiöt.

– meillä on kahden henkilön yritys isäni kanssa. olen siirtynyt sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjäksi, jarmas kertoo.

aloittavan yrittäjän pitää jar­maksen mielestä turvata oma terveydenhoitonsa ja laittaa myös vakuutusasiat kuntoon.

– jos olet yksinyrittäjä, niin esimerkiksi terveydenhoitoa ei ole syytä maksaa omasta pal­kasta vaan yrityksen kuluina.

myös vakuutukset on syytä laittaa kerralla kuntoon. silloin tärkeää on määritellä yrittäjä­eläkkeen työtulon suuruus. sen mukaan maksetaan esimerkiksi sairausajan päiväraha.

– moni haluaa maksaa itsel­leen vain eläkettä, mutta se on liian suppea näkemys.

miten käy silloin, kun yk­sinyrittäjällä on suuri asunto­laina, autolaina ja lapsia,ja ter­veys pettää? silloin osakkeet, rahastot tai eläkevakuutukset eivät riitä.

–jos et pysty tekemään töitä, niin vakuutusten pitää olla kun­nossa, jarmas tiivistää.

toimeentulo varmistettava

TeKSTI jarmo Hyytiäinen

NÄ

KÖK

uLM

A

YRITTÄJÄ 3/2013

14

Kukamikko Kuitunen, 32

Yritys: Vincit oy

Ala: ohjelmistoprojektien toimittaja

Työntekijöitä: 71

motto: on helpompi saada anteeksi kuin lupa

YRITTÄJÄ 3/2013

15

– Minulle on ollut selvää, että yrityk-sen pitää kasvaa, jotta se voi kehittyä, uusiutua ja vahvistaa asemaansa mark-kinoilla, hän kertoo Vincitin kokemuk-sista.

ASenTeeLLA eTeenPÄIn

Herkällä tutkalla mediaa seuraava lukija on saattanut huomata, että Suomessa vallitsee tällä hetkellä melkoinen start-up -huuma, joka sataa myönteisenä jul-kisuutena myös muiden yrittäjien laa-riin. Suvi Widgrén toivoo, että tämä nä-kyisi vähitellen myös yhteiskunnan sy-

vemmissä kerrostumissa. Hän kävi hiljattain puhumassa parikymppisille työttömille, jotka olivat pakollisella yrittäjyysaiheisella kurssilla.

– Kurssin vetäjä otti esiin kymmenen syytä, miksei kannata lähteä yrittäjäksi. Totesin, että ei tällaista voi tehdä. Jos lähtökohtaisesti ajatellaan epäonnistu-mista, mitä siitä syntyy?

Tilanne kiukuttaa vieläkin, sen nä-kee Widgrénin silmistä. Työttömien nuorten kurssilta kumpusi myös toinen huolenaihe.

– Eräs nuori kysyi, minkälaisen kou-lutuksen tarvitsee, jos lähtee yrittä-jäksi. Sanoin, ettei minkäänlaista, yrit-

uskoako korviasi – työelä­män murros on tehnyt tehtävänsä:

yrittämistä ei enää pidetä juuri riskialt­tiimpana uravalintana kuin palkkatyötä tai pätkätyötä.

toisaalta, onneksi myös yrittäjyysil­mapiiri on kohentunut tällä vuosituhan­nella. suomen yrittäjät selvitti korkea­kouluopiskelijoiden yrittäjyysaikeita ja mielikuvia yrittämisestä. Uusia yrittä­jiä tarvitaan myös vastaamaan yrittäjien ikääntymisen tuomaan omistajanvaih­doshaasteeseen.

yrittäjyyden puoleen opiskelijoita vetää yrittäjän työn vapaus.

– sen sijaan syiksi olla harkitsematta yrittäjäksi lähtemistä mainittiin hyvän lii­keidean ja rahoituksen puuttuminen sekä oman uskalluksen puuttuminen. moni ilmoitti myös kaipaavansa kaveria tai yhtiökumppania, jonka kanssa yrittämi­sen aloittaminen olisi helpompaa, sy:n

kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi luet­telee tuloksia.

– Pyrimme ymmärtämään opiskeli­joiden tarpeita ja yrittäjyyden koettuja esteitä, jotta voimme tarjota heille apua, josta on todellista hyötyä.

eI eLÄKeVIROILLe

akavan opiskelijoiden viimesyksyisen sel­vityksen mukaan korkeakouluopiskelijat pitävät toimeentulon epävarmuutta mer­kittävimpänä esteenä yrittäjäksi ryhty­miselle. lisäksi viidesosa selvitykseen vastanneista koki, etteivät korkeakoulu­opinnot tarjoa riittäviä valmiuksia toimia yrittäjänä. kuitenkin ainakin 40 prosent­tia on harkinnut yrittäjäksi tai ammatin­harjoittajaksi ryhtymistä valmistumisen jälkeen.

mielenkiintoinen tieto työnantajayrit­

täjille akavan selvityksessä oli, että aka­valaisten korkeakouluopiskelijoiden mie­lestä sopiva aika yhden työnantajan pal­veluksessa on viisi vuotta (mediaani, keskiarvo 6,9 vuotta).

JÄRJeSTöön OPISKeLIJAJÄSenIÄ

sy ottaa syyskuussa käyttöön opiskeli­jajäsenyyden. rajaniemen mukaan yrit­täjäjärjestön tavoitteena on näin lähes­tyä nuoria, ja kysyä, miten voimme aut­taa opiskelijoita heidän matkallaan yrit­täjyyteen.

sy:n opiskelijakyselyssä oli vastaa­jia 600. Heistä naisia oli lähes kaksi kol­masosaa. noin puolella vastaajista ei ollut mitään kokemusta yrittäjyydestä. yrittäjien lapsia kyselyyn vastanneita oli noin neljännes. Viidelläkymmenellä vas­tanneella oli jo oma yritys.

uskallus ja hyppy tuntemattomaanTeKSTI riikka koskenranta

Tavoitteena oli luoda hyvä työpaikka, sellainen, jonka konttorin ovi on maanantaina mukava avata.

täjäksi lähdetään asenteella ja liikeide-alla. Kurssin opettaja sanoi, että pitää käydä yrittäjän peruskurssi, jotta saa starttirahan.

Tällä mentaliteetilla ei yrittäjyyttä synny, ei ainakaan kestävälle pohjalle. Starttirahan pitäisi olla pienin yrittäjän murheista, Widgrén tuumii. Hän koros-taa verkottumisen merkitystä, niin am-matillisessa kuin laajemmassakin mer-kityksessä. Oman perusverkostonsa hän loi Tiimiakatemiassa, jota yrittäjä ke-huu vuolaasti.

– Vihaan pessimistisyyttä. Uskalla ajatella rohkeasti. Jos lähipiirissäsi on pessimistejä, hakeudu muuhun seu-

YRITTÄJÄ 3/2013

16

raan. Olen saanut paljon kannustusta ja löytänyt vuosien varrella oikeat ih-miset, jotka eivät mollaa, naura tai vä-heksy, vaan tukevat ja luottavat. Sellai-set ihmiset ovat tärkeitä.

ITSe On TehTÄVÄ

Kun Mikko Kuitunen päätti perus-taa oman yrityksen, hän ei ensimmäi-senä ajatellut kasvulukuja tai rikkauk-sia. Pikemminkin tavoitteena oli luoda hyvä työpaikka, sellainen, jonka kont-torin ovi on maanantaina mukava avata. Taustalla miehellä oli neljä vuotta täy-sipäiväistä palkkatyötä, viimeksi intia-laisyrityksessä. Kaipasiko tuore yrittäjä kenties yhteiskunnan ohjausta?

– Lähtökohtaisesti yritys ja yrit-täjä ovat yksin, en odottanut, että ku-

kaan taluttaisi kädestä. Kasvaminen ei ole kenenkään muun kuin yrittäjän vas-tuulla.

Jo ennen Vincitin perustamista Kui-tunen kertoo saaneensa tuntumaa yrit-täjyyteen. Hänen ensimmäinen työ-paikkansa oli Ionific-niminen yritys.

– Poppoo oli myynti- ja yrittäjähen-kinen. Pidän silloista toimitusjohtajaa Olli Pasasta esikuvanani.

Ionificissa Kuituselle hahmottui, mitä yrittäjän ura voisi pitää sisällään, joten loikka ei ollut suuren suuri.

– Asenteeni työntekoon oli jo sel-lainen, että ne asiat joihin ryhdytään, tehdään niin hyvin kuin voidaan. Se ei eronnut paljoa siitä, millainen asenne yrittäjillä yleensä on.

Yrittäjäasenteesta aukesi Suvi Wid-gréninkin taival, tosin malli löytyi lä-heltä ja nuorena. Kuljetusyrittäjä-perheeseen syntynyt nainen muistaa, kuinka isä kertoi pikkutytölle innos-tuneena firman menestyksestä, mutta 1990-luvun lama-aikana myös vaikeuk-sista.

– Olen kasvanut yrittäjyyteen, mutta en nähnyt sitä positiivisena tai negatii-visena asiana.

Sykäys lähteä yrittäjän taipaleelle nousi omasta menestymisen halusta ja kiinnostuksesta muotiin. Jo 17-vuoti-aana Widgrén haaveili suuren ketjun franchise-liikkeestä, mutta puolen mil-joonan perustamiskustannukset laittoi-vat jäitä hattuun. Omat vahvuudet oli-vat jo varhain selvillä.

– Löydän oikeat ihmiset kokoon, osaan kertoa heille vision ja päämäärän sekä luoda motivaatiokipinän, jonka voimalla lähdetään yhdessä päämäärää kohti.

IhmISeT TeKeVÄT KASVun

Juuri oikeiden ihmisten löytämistä Wid-grén jaksaa korostaa. Hän sanoo palk-kaavansa asennetta, hyviä tyyppejä. Taannoin yritys etsi uusia työntekijöitä lahjakkuuskilpailuhengessä, koska Wid-grén oli kyllästynyt hakemusten lukemi-seen. Myyntiväkeä palkatessa pätevyys

Mikon vinkit yrittäjilleensimmäistä työntekijää palkkaavalle: älä odota liian pitkään, mutta kiinnitä valintaan erityistä huomiota.

Toiminnan laajentamista kaavailevalle: mieti, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua ja mitä siitä voi käytännössä seurata. se on hyvä ohje muillekin, sillä yleensä asiat eivät ole kauhean pahoja, ja samalla saa eväitä riskin haltuun ottamiseen.

Suvin vinkit yrittäjilleensimmäistä työntekijää palkkaavalle: Palkkaa huipputyyppi ja kouluta hänestä itsellesi paras työntekijä.

Toiminnan laajentamista kaavailevalle: Uskalla puhua asiasta mahdol­lisimman monille avoimesti. kun sanot asian ääneen, apua voi löytyä yllättävältä taholta.

paperilla ja toimintatapa tosielämässä kun eivät aina kohtaa.

Uusien työntekijöiden myötä yrityk-seen tulee myös uusia ajatuksia, jotka ruokkivat kasvua.

– Palkkaamalla ihminen, joka osaa jonkin asian minua paremmin, on syn-tynyt jokainen kasvun paikka. Teemme työtä yhdessä. Olen saanut tästä kiitosta myymäläpäälliköiltämme, jotka istuvat kanssani firman johtoryhmässä, Wid-grén sanoo.

Kuituselle hyvin työntekijöiden löy-tyminen on myös huolenaihe. Ohjel-mointialalla huippuyksilöiden seulomi-nen esiin on erittäin tärkeää, sillä kah-

YRITTÄJÄ 3/2013

17

den koodarin tuottavuudessa voi olla tähtitieteellinen. Pula superyksilöistä on krooninen, vaikka tekijöitä pape-rilla löytyisi. Hän arvioi, että it-ala pys-tyisi tälläkin hetkellä työllistämään enemmän ihmisiä, jos oikeita osaajia löytyisi.

– Opiskelupaikkamääriä lisäämällä tätä ei ratkaista. Tietysti kaikkia alat toivovat, että niille suuntaisivat par-haat opiskelijat, mutta lukiossa pitäisi vaikuttaa niin, että nuoret saataisiin opiskelemaan tietotekniikkaa ja ohjel-mistonkehitystä.

Hyvien työntekijöiden löytäminen on kullanarvoista toisestakin näkökul-masta. Kasvaminen on mahdotonta, jos yrittäjä ei osaa tai halua delegoida, to-teaa Widgrén. Hän antaa paljon vas-tuuta myymäläpäälliköilleen.

– Minulla on aikaa katsoa eteenpäin, aikaa etsiä uusia haasteita ja viedä yri-tystä eteenpäin, kun en ole enää fyy-sisesti operatiivisessa työssä niin vah-vasti mukana. Olen puhunut tästä yrit-täjien kanssa paljon. Yrittäjällä voi olla isokin firma, mutta hän ei osaa luo-pua, vaan ajattelee olevansa paras juuri tässä työssä, eikä uskalla antaa myyntiä tai asiakashankintaa jollekin muulle.

– Uskon, että luottamuspula on mo-nesti suurin klikki kasvun tiellä.

Ohjelmistoprojekteista elävä Vincit on kasvanut, koska se on ollut luonnol-lista ja tarkoituksenmukaista.

– Stabiilin tilan odottaminen tai ihannointi tyypillisesti estää kasvua. Pitää olla valmis siihen, että kasvupo-lulla on epävakautta, sitä ei saa pelätä. Mutta kasvulle pitää olla liiketaloudel-liset edellytykset, ei kasvua kasvun ta-kia, Kuitunen muistuttaa.

¾¼ Luota työntekijöihisi, niin sinulle jää aikaa etsiä kasvuväyliä, vinkkaa Suvi Widgrén.

KukaSuvi Widgrén, 29

Yritys: stylehunter oy

Ala: Vaatekauppa

Työntekijöitä: 30

motto: Voittajia yhdistää yksi tekijä, tahto menestyä

www.yrittajat.fi /ratkaisuja/mercedes-benz

Sinä tiedät kuljetustarpeesi, meillä on siihen

ratkaisut. Monipuolisesti, joustavasti ja ehdot-

toman kokonaistaloudellisesti. Mercedes-Ben-

zin Charterway-kokonaisuus tarjoaa järkeviä

ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja tarvitsitpa

autoa satunnaiseen ajoon tai jokapäiväiseen

kuljettamiseen. Kun haluat parantaa autoilusi

kannattavuutta, on Charterway helpoin ratkai-

su tähän.

Ota yhteyttä niin tehdään juuri sinulle par-

haiten sopiva kokonaisuus.

Charterway RentAutot ajossa ilman pääoman sitomista. Vuokraa mieleisesi auto ja aja huoletta – vuokramaksut kattavat kaikki huollot.

Charterway HuolenpitosopimusHuolto- ja korjauskulut tarkasti tiedossa vuosiksi eteenpäin, kiinteään kuukausihintaan. Mahdolli-suus 100 % hyvitykseen maksujen ja kulujen ero-tuksesta sopimuksen päätyttyä!

Charterway HuoltoleasingAlle toiveidesi mukainen auto ja käyttöösi räätä-löidyt ratkaisut toimintavarmuutesi parantami-seen. Ajoneuvoleasing ja huolto yhdestä paikasta.

Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta

Veho_Yrittaja_216x140.indd 1 30.4.2013 12.46

YRITTÄJÄ 3/2013

18

Hän pitää yrityksen kasvua lähinnä merkkinä siitä, että työ on tehty hyvin.

– Kasvu on huono tavoite, mutta hyvä seuraus.

TYö PALKITSee

Missä lopulta seisoo työnantajayrittä-jän kiitos? Tuleeko se ympäröivältä yh-teiskunnalta, joka suitsuttaa uusien työ-paikkojen luojaa? Viime vuonna Vuoden nuoreksi yrittäjäksi ehdolla ollut Suvi Widgrén pitää ajatusta hieman kummal-lisena.

– En ole ajatellut asiaa niin. Fakta on, että tarvitsen hyviä työntekijöitä, jotka ovat osa tiimiäni. Koen, että työnantajan ja työntekijän suhde on parisuhde, jossa

pitää olla molemminpuolinen kunnioi-tus ja luottamus.

– Kiitos tulee asiakkailta, en odota mi-tään palkintoja hallitukselta.

Tai ehkä sittenkin jotain pientä on mielessä.

– Olen pienestä pitäen asettanut konkreettisia päämääriä. Haluan jonain päivänä olla Linnan juhlissa, vaikka en vielä tiedä, miten sinne pääsen. Mutta uskon, että vielä joskus olen siellä, nai-nen naurahtaa.

Niille, jotka ovat Widgrenin tavan-neet, asia lienee selvä.

Motivaatiotaan hakee arkisemmista asioista myös Vincitin Kuitunen. Hä-nestä tuntuu, että kasvuyrittäjyydestä on muodostunut mantra, ja kiitosta tulee vähintään riittävästi.

Palkkaamalla ihminen, joka osaa jonkin asian minua paremmin, on syntynyt jokainen kasvun paikka.

– Oma motivaationi ei ole kiinni siitä, huomaako joku muu, mitä täällä teh-dään. Kyllä se lähtee oman porukan si-sällä havainnosta, että nyt mennään oi-keaan suuntaan.

Työpaikkojen luominen on Kuituselle henkilökohtaisesti tärkeää, vaikkei uu-den henkilön palkkaaminen yrityksen kannalta ole arvo sinänsä.

– Yrittäjänä yksi kuukauden par-haista hetkistä oli pitkään se, että tar-kistin kaikkien palkkakuitit itse. Oli to-della siistiä huomata, että voi vaikuttaa näin monen ihmisen elämään ja antaa heillä hyvän työpaikan. Ajatus lämmit-tää mieltä ja saa tekemään rajusti hom-mia sen eteen, että löydämme uusia asi-akkaita ja voimme tarjota mielenkiintoi-sia tehtäviä myös tulevaisuudessa. //

www.yrittajat.fi /ratkaisuja/mercedes-benz

Sinä tiedät kuljetustarpeesi, meillä on siihen

ratkaisut. Monipuolisesti, joustavasti ja ehdot-

toman kokonaistaloudellisesti. Mercedes-Ben-

zin Charterway-kokonaisuus tarjoaa järkeviä

ja yksilöllisiä kuljetusratkaisuja tarvitsitpa

autoa satunnaiseen ajoon tai jokapäiväiseen

kuljettamiseen. Kun haluat parantaa autoilusi

kannattavuutta, on Charterway helpoin ratkai-

su tähän.

Ota yhteyttä niin tehdään juuri sinulle par-

haiten sopiva kokonaisuus.

Charterway RentAutot ajossa ilman pääoman sitomista. Vuokraa mieleisesi auto ja aja huoletta – vuokramaksut kattavat kaikki huollot.

Charterway HuolenpitosopimusHuolto- ja korjauskulut tarkasti tiedossa vuosiksi eteenpäin, kiinteään kuukausihintaan. Mahdolli-suus 100 % hyvitykseen maksujen ja kulujen ero-tuksesta sopimuksen päätyttyä!

Charterway HuoltoleasingAlle toiveidesi mukainen auto ja käyttöösi räätä-löidyt ratkaisut toimintavarmuutesi parantami-seen. Ajoneuvoleasing ja huolto yhdestä paikasta.

Kun haluat parantaa autoilusi kannattavuutta

Veho_Yrittaja_216x140.indd 1 30.4.2013 12.46

19

¾½ – Hoitoa kaipaavia lem­mikkejä on aivan varmasti myös ensi vuosikymmenellä, Satu Rusi luottaa bisnek­seensä.

YRITTÄJÄ 3/2013

20

TeKSTI terhi Pääskylä­malmström, KuVAT tommi anttonen

Satu Rusin, 33, luotsaama Petlux toi maailmalla tunnetut lemmikkieläinten kotihoitopalvelut vuosi sitten Jyväs-

kylään. Toistaiseksi Rusi on hoitanut eläin-asiakkaansa osa-aikaisen palkkatyön rinnalla, mutta uskoo yritysideansa kantavan.

– Suomi on tällaisen palvelun jälkijunassa, mutta uskon ja luotan, että kysyntä kasvaa.

Rusin avopuoliso Joona Nuutisen, 29, yrit-täjätaival on jatkunut yhdeksän vuotta. Inter-netliiketoiminnan tuottajana hääräävän mie-hen Netura rakentaa nettisivuja, nettikaup-poja ja muita palveluja asiakasyritystensä net-timarkkinoinnin ja -myynnin edistämiseksi.

VIheRTÄVÄÄ

Ekologisesti elävä kasvissyöjäpariskunta pi-tää arvomaailmastaan kiinni myös yritystoi-minnassa.

Rusi kertoo Petluxin kotisivuilla taitta-vansa keikkamatkat pyörällä tai julkisilla. Hän pyrkii myös vaikuttamaan lemmikkieläinten oloihin.

– Tavoitteeni on edistää eläinten hyvin-vointia. Kotihoito on monille lemmikeille hoi-topaikkaan viemistä parempi vaihtoehto, Satu Rusi toteaa.

– Lisäksi pyrin blogikirjoitusten kautta rohkaisemaan omistajia lemmikkien aktivoin-tiin ja oikeanlaiseen ravitsemukseen.

Nuutisen ekotekoihin kuuluu pyrkimys vä-hentää turhaa paperin käyttöä.

– Ohjaan asiakkaitani esimerkiksi täysin sähköiseen kirjanpitoon.

Myös kotitoimistossa työskentely sääs-tää luontoa: talvella yrittäjäpariskunta joutuu lämmittämään vain yhtä osoitetta.

Rusi ja Nuutinen arvelevat eettisten arvojen merkityksen kasvavan yritystoiminnassa.

– Hinnan kilpailuttamisen sijaan saattaa mo-

Eettisempään tulevaisuuteen?

jyväskyläläinen yrittäjäpariskunta nostaa eettiset arvot kunniaan ja nauttii itsensä herruudesta.

YRITTÄJÄ 3/2013

21NUORET YRITTÄJÄT » Ekoteot edellä yrittäjyyteen

Tietenkin on mahtavaa myös saada palkkaa siitä, mistä eniten pitää.

nelle olla jo nyt määräävämpää saada työlle tekijä, joka edustaa tilaajan itsensä suosimaa arvomaailmaa, Nuutinen pun-taroi.

JATKuVuuTTA JA VAPAuTTA

Molemmat innostavat yrittäjyyteen. Se tuo pätkätöitä tehneen Rusin elämään myös kaivattua jatkuvuutta.

– Tietenkin on mahtavaa myös saada palkkaa siitä, mistä eniten pitää, eläinra-kas nainen toteaa.

Yritystoiminnan laajentamisen ja pal-katun työvoiman perään Rusi ei pienillä markkinoilla kuitenkaan haikaile.

– Lomakausina, viikonloppuisin ja mahdollisten sairastapausten sattu-essa haluaisin silti turvautua luotetta-

van kumppanin, esimerkiksi toisen toi-mialayrittäjän, apuun.

Nuutinen on onnistunut optimoi-maan ajankäyttönsä lähes ideaaliksi, jo-ten paluuta palkkatyöläiseksi ei ole.

– Minulle on tarjottu vakitöitä, var-maa kuukausipalkkaa ja säännöllisiä työaikoja, mutta arvostan enemmän sitä, että saan tehdä sitä mitä haluan.

Vapaus on välttämätöntä myös aikaa vievän musiikkiharrastuksen vuoksi.

– Toiveissani on nivoa musiikki mu-kaan yritystoimintaan, biomekaanista poppia soittavan Unzymen keulahahmo kertoo.

Mikäli Neturan tuottavuus säilyy en-nallaan tai paranee, ei Nuutinen mielel-lään kasvata yritystään palkkaamalla työ-voimaa vaan hyödyntää jatkossakin ali-hankkijoita.

– Jos pääsen keskittymään enemmän musiikkiin, olen valmis kääntämään kai-ken ylösalaisin ja palkkaamaan vaikka miten monta työntekijää, mies nauraa.

Kävi miten kävi, Nuutisen työnkuva muuttuu nopean teknisen kehityksen myötä joka tapauksessa.

– Sitä, minkä muotoisia palveluita IT-alalla viiden vuoden päästä tarjotaan, ei tiedä vielä kukaan. Eihän mobiilivallan-kumoustakaan osattu ennustaa.

Rusilla on sen sijaan helpompaa. – Hoitoa kaipaavia lemmikkejä on ai-

van varmasti myös ensi vuosikymme-nellä! //

Tietenkin on mahtavaa myös saada palkkaa siitä, mistä eniten pitää.

¾½ Toiveissani on nivoa musiikki mukaan yritystoimintaan, musiikkia harrastava Joona Nuutinen kertoo.

YRITTÄJÄ 3/2013

22

YRITTÄJÄ 3/2013

pekk

a s

ipo

la

23KOLUMNI

lfehnAR

kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo akademissa turussa.

lean, mean start-up machine?Yrittäjyys, kuten kaikki ihmisen toimet, on aika ajoin muodin armoilla. Vaikka mie­lellämme puhumme ikuisista totuuksista, etsimme silti juttuja, jotka puhuttelevat juuri nyt. ne saavat meidät tuntemaan, että olemme ajan hermolla, muutoksessa mukana. nyt on helppo huomata, että leaniä sen olla pitää, ainakin jos halua osoittaa, että seuraa aikaansa.

on jännittävää seurata käsitteen ”the lean start­up” nousua ja uhoa. alun perin tämä oli keskustelua siitä, miten tietyt yritykset olivat toimineet. sitten siitä tuli malli, miten yri­tykset voisivat toimia. tämän jälkeen leaniä esiteltiin menetelmänä, miten yritysten tulisi toimia, koska lean oli se oikea tie, hyveen tie. nyt lean on ennen kaikkea liike, vaikka moni siinä mukana oleva ei ole perustanut ainuttakaan toimivaa yritystä mutta vannoo sen nimeen. niin, ja tietenkin Blankin ja riesin…

älkää ymmärtäkö väärin. monet niistä periaatteista, joita lean start­up­liike opettaa, ovat minustakin varsin fiksuja, ja olen suositellut lean­menetelmiä monille. olen jakanut liikkeen kirjoja yrityksille, joita neuvon, ja kehottanut aloittelevia yrittäjiä lukemaan niitä. mutta silti minussa on herännyt pieni vastustus, joka syntyy aina silloin, kun jokin liike tulee niin suosi­tuksi, että se saa uskonnollisia piirteitä.

juuri nyt lean start­up­menetelmä on niin suosittu, että jopa Harvard Business review on antanut sille siunauksensa. steve Blank toteaa vaatimattomasti tässä ehkä kaikkein arvostetuimmassa bisnes­julkaisussa, että se ei muuta mitään vähempää kuin kaiken. yritykset, talouden ja maailman!

ok, vähän kärjistäen. mutta vallitsevassa lean start­up ­huumassa on tärkeä muistaa, että ”one size fits all” ei toimi kaikkialla. nyt opetetaan, että liiketoimintasuunnitelmat ovat niin last season että. Vain vanhukset ja luuserit tekevät liiketoimintasuunnitelmia, eivät kovat jätkät. ne tekevät ”business model canvasin” (se on luonnollisesti parempi, sehän on englantia!) ja nauravat ivallisesti, jos epäilee, etteivät heidän tuoteideansa ole järkeviä. sehän on vain testi, ja kaikki kunnon yrittäjät tekevät ”pivotin”! 

minäkään en ole ollut liiketoimintasuunnitelmien suurin fani. Usein olen kokenut ne turhiksi, mutta en aina. joidenkin kannattaa vaan saada tuote markkinoille, vaikka puoli­valmiina, muttei kaikkien. ja vaikka lean start­up sopii monissa tapauksissa, niin se ei tarkoita, että kaikki muut tavat ovat mahdottomia tai vääriä.

muodit ovat tärkeitä, ja on täysin ymmärrettävää, että muoti välillä vie mennessään. mutta huuman keskellä tulisi aina muistaa, että maailmassa on paljon vaihtoehtoja, monta tapaa toimia, ja että jokainen taaplaa tyylillään. joten iloitkaamme uusista tuulista, mutta muistakaamme, että ei ole kovinkaan järkevää vaihtaa yhtä dogmaa toiseen. kaiken vanhan hylkääminen muodin alttarille sopii ehkä paremmin Paris Hiltonille kuin itsenäisesti ajatte­levalle yrittäjälle. //

Joten iloitkaamme uusista tuulista, mutta muistakaamme, että ei ole kovinkaan järkevää vaihtaa yhtä dogmaa toiseen.

TeKSTI kirsti sergejeff, KuVAT jouni Harala

ArtSense Oy:n toimitus-johtaja Niina Nurmi-nen auttaa yrityksiä

löytämään kehityskohtiin ratkai-suja draaman avulla.

– Yrityskulttuuri on muutok-sen edessä, kun uusi sukupolvi astuu työelämään. Johtamisen on muututtava; entiset keinot ei-vät enää yksin tepsi, hän toteaa.

Draamalla luovuutta johtamiseenmiltä tuntuisi seurata oman yrityksen kipukohtiin pureutuvaa näytelmää tai päättää projekti näyttelijöiden malliin, karonkkaan?

Nurminen aloitti valmentami-sen kymmenen vuotta sitten. Me-netelmät hän ammentaa näytteli-jäntyöstään ja vuorovaikutuksel-lisista menetelmistä. Huomattu-aan, että kysyntää oli, hän perusti yrityksen vuonna 2010. Mukana kehittymässä on ollut yrityksiä kymmenen hengen pikkuyrityk-sistä monikansallisiin yhtiöihin.

YRITTÄJÄ 3/2013

24 JOHTAMINEN » Näytteleminen apuvälineenä

Forum-teatteri on yksi Nurmisen käyt-tämistä menetelmistä. Siinä yrityksen ai-neistosta ja nimettömistä haastatteluista työstetään käsikirjoitus ja näytelmä, jonka näyttelijät esittävät. Parhaillaan hän val-mistelee uuden ajan johtajuuteen liitty-vää valmennuskokonaisuutta monialaisen asiantuntijatiimin kanssa.

– Tavoitteena on toimintatapojen ja kulttuurin muutos, joita yrityksen hen-kilökunta ja johtajisto yhdessä rakenta-vat. Se on kokemuksellinen oppimispro-sessi, joka avaa tilanteet näkyviksi ja haas-taa osallistujat jakamaan keskinäistä tie-toa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä keksimään ratkaisuja haastaviin tilantee-

seen ja harjoittelemaan niitä käytännössä. Monesti johto kirjaa ylös henkilökun-

nan ideoita ja pystyy muuttamaan arjen tilanteita toimiviksi.

KAROnKASTA mALLIA

Yrityksissä projekteja aloitetaan näyttä-västi kick-off-tilaisuuksissa. Jälkityö jää kuitenkin usein numeroiden tarkaste-luksi. Yksilön rooli jää hämäriin.

– Teatterimaailmassa produktio loppuu karonkkaan, työryhmän juhlaan. Siihen si-sältyy purku, jossa ryhmä käy läpi työtään ja kokonaisuutta, eivät taloudellista tu-

Jos luovuus ehtyy, mikään ei kehity ja mene eteenpäin, on kyse vain eloonjäämiskamppailusta.

¾¾ ArtSensen Forte­ryhmä eli ammattinäyttelijöistä koos­tuva työyhteisöteatteri toimii tulkkina johdon ja työntekijöi­den välillä ja vie strategiapäi­viä käytännön tasolle.

YRITTÄJÄ 3/2013

25

losta tai arvosteluja. Kehittymisen kannalta on tärkeää tietää, mikä menee hyvin ja minkä voisin omalta osaltani tehdä paremmin.

Teatterissa ryhmä hitsautuu produktion ajaksi yhteen. Samaa tavoitellaan yritysmaa-ilman tiimeissä.

– Mitä paremmin tunnet työskentely-kumppanit, sitä helpompi yhteistyö.

Luovuutta tarvitaan kaikkialla – ei ainoas-taan taideyhteisöissä – mutta sen syntyminen ja ylläpito vaativat suvantovaiheet ja hengäh-dystauot, mikä helposti jää kiireen jalkoihin.

– Jos luovuus ehtyy, mikään ei kehity ja mene eteenpäin, on kyse vain eloonjäämis-kamppailusta, Nurminen harmittelee.

uSKALLA InnOSTuA

Kilpailuetuihin ja johtamiseen erikoistu-nut BrandWorxx Oy palvelee monenkirja-vaa asiakaskuntaa. Vuorovaikutustaitoja ke-hitettiin Forum-teatterin avulla.

– Tavoitteena oli löytää oikeat tavat kes-kustella asiakkaiden kanssa ja keinot saada ihmiset mukaan, toimitusjohtaja Jari Tai-pale kertoo.

– Vaikka olisi kuinka hyvä konsepti, niin ydinkysymys on ihmisten innostuminen.

Valmennukseen osallistui koko henkilö-kunta, kahdeksan henkilöä. Kahden kuukau-den aikana arkiaherruksesta irrottauduttiin viisi kertaa puoleksi päiväksi.

Osallistujilta ei vaadita näyttelijäntaitoja, mutta heittäytymistä kyllä, sillä epämuka-vuusalueella käydään.

– Tehtävien perusteella osallistujat esit-telivät uppo-outoja asioita, jopa mielikuvi-tuksen tuotoksia. Silloin joutuu panemaan itsensä peliin ihan erilailla kuin tutussa fak-tassa.

Tarkoituksena oli valmentaa nopeisiin ta-poihin reagoida uusiin asioihin.

Valmennuksen jälkeen antiin palattiin työpaikalla.

– Jokainen otti paloja itselleen ja hyö-dynsi niitä. Vaikka emme varsinaisesti tavoi-telleet tiimin rakentamista, se syntyi sivu-tuotteena, sillä valmennuksessa osallistujat oppivat tuntemaan toisensa paremmin.

”OLe OmA ITSeSI”

– Falskius näkyy läpi. Tärkeää on valmistau-tua ja mennä rentona tilanteisiin. Pitää naut-tia eikä etukäteen varoa tarpeettomasti, Tai-pale kiteyttää. //

Vaikka olisi kuinka hyvä konsepti, niin ydinkysymys on ihmisten innos-tuminen.

¾» Fiktiivisessä tarinassa nimeltä Pääkonttori joh­tajuus joutuu tulikokee­seen (kuvassa etualalla, Vera Kiiskinen, takana vas. Jarkko Pajunen, Niina Nurminen ja Carl­Kristian Rundman).

YRITTÄJÄ 3/2013

26

selvittää yrityksesi hiilijalanjäljeny-hiilari on suomen ympäristökeskuksen (syke) kehittämä työkalu yrityksen hiilijalan-jäljen laskentaan. pk-yritysten kontribuutio on keskeistä, kun eu pyrkii saavuttamaan kestä-vän kasvun tavoitteensa. yritys voi parantaa toimintansa tehokkuutta ja tuottavuutta huo-mioimalla ympäristöasiat.

Y-hIILARI TeKSTI riikka koskenranta

JOHTAMINEN » Työkaluja ympäristöjohtamiseen

Lähde: www.ymparisto.fi (työkalun luoja: anniina kontiokorpi)

Näin lasket yrityksen hiilijalanjäljen. y­Hiilari, työkalu yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan, sisältää laskurin ja ohjeen. työkalun käyttö on maksutonta, mutta edellyttää käyttöehtojen hyväksymistä.1

Erityisesti pk-yrityksille. laskuri on luotu erityisesti pk­yrityksiä varten. laskuri huomioi lämmöntuotannon, sähköntuotannon, jätehuollon, kuljetusten ja liikematkustamisen päästöt. 2

Yritykset, kunnat ja asiantuntijat yhdessä. HinkU­foo­rumi jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän parhaista käytännöistä. foorumi on verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä asiantuntijat. se on jatkoa kohti hiilineutraalia kuntaa ­hankkeelle.3

piXm

aC YRITTÄJÄ 3/2013

27

Tammikuussa 20-vuotisjuhli-aan viettänyt Tiimiakatemia on jyväskyläläinen koulutuk-

sen menestystarina. Opetusneuvos Johannes Parta-

sen luoma koulutusmuoto on pal-kittu toistuvasti ja siitä on tullut vien-tituote, jota hyödynnetään monissa Euroopan maissa.

Koulutuksesta valmistuneet työl-listyvät lähes sataprosenttisesti ja monet työllistävät samalla muita.

– Tärkein anti on opiskeluaikana

luotu laaja verkosto ja tiimityötaidot. Valmistumisen jälkeen käytössäni oli satoja kontakteja, kertoo Jyväskylän Tiimiakatemiasta vuonna 2007 val-mistunut yrittäjä, Matti Hirvanen.

Hän perusti opiskelukaverinsa kanssa kahden miehen yrityksen, jonka päätoimenkuvaksi tuli yritysten ja muiden työyhteisöjen kehittämis-konsultointi. Osaamisen jakaminen tuntui luontevalta ja sille oli kysyntää.

– Nyt koulutamme myös yliopis-ton humanististen alojen tohtorikou-

TeKSTI janne kaulanen

Kiitotieyrittäjyyteen

verkostot, uudet tuotteet, ideointipalvelu ja tuoreimmat toimintamallit asiakasyrityksille. yhdessä tekeminen, oppiminen ja tiimityö. Näistä on 20-vuotias tiimiakatemia tehty.

piXmaC

lutettavia yrittäjyyteen, sanoo Hirva-nen.

Tiimiakatemian yliopettaja, tek-niikan tohtori Heikki Toivanen ar-vioi opiskelijoista liki puolen siirty-vän yrittäjiksi kahden vuoden sisällä valmistumisensa jälkeen.

– Lisäksi monet entiset opiskeli-jamme ovat haluttuja esimiehiä, sillä heillä on takanaan 3,5-vuotinen yrit-täjätaival koulussamme. Heillä on tuoretta, päivitettyä osaamista, miet-tii Toivanen.

YRITTÄJÄ 3/2013

28 KOULUTUS » Yrittäjyyden koulutusputki

www.yrittajat.fi/ratkaisuja

Hei yrittäjä, haluatko nettinäkyvyyden heti kuntoon?

Asiakkaat ovat jo verkossa ja tekevät suurimmassa suomalai­sessa hakukoneessa, fonecta.fissä yli 400 000 yrityshakua viikossa. Oletko huolehtinut, että yrityksesi löydetään? Fonecta Voima ­paketti on helpoin tapa hoitaa asiat kerralla kuntoon.

Tiesithän, että voit ostaa koko paketin tai valita verkkosivujen sijaan mobiilisivut täydentämään jo olemassa olevaa sivustoasi.

Soita ja tilaa vaikka heti puh. 075-325 2701

Markkinointikumppani, johon voit luottaa.

Fonecta Voima -kotisivupaketti 99 eur/kk (+alv.) Ei muita maksuja.• kotisivut• mobiilisivut• Facebook-sivu• yritysvideo YouTubeen • näkyvyys Fonecta.fissä, jossa miljoona kävijää ja yli 400 000 hakua viikoittain• parannettu hakukonelöydettävyys• jatkuva ylläpito sekä jatkokehityssuunnitelma• lisäksi asiakaspalvelumme auttaa sinua 24 h.

Fonecta.fi/voima

Yrittaja_216x140mm.indd 1 18.4.2013 8.45

Tärkein anti on opiskeluaikana luotu laaja verkosto ja tiimityötaidot.

• tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö. 

• 200 opiskelijaa, 12 tiimiyritystä.

• tiimiyritysten liikevaihto on yli 2 miljoonaa euroa.

TeORIAT KÄYTÄnTöön

Johannes Partasen luomassa mallissa opiskelijat laitetaan testaamaan teori-oita ja etsimään ratkaisuja omien tiimi-yritysten kautta.

Jouluna tradenomiksi valmistuva Emma Soikkeli sanoo opiskelumuo-don sopivan hänelle hyvin. Hän toimi tammikuisen Tiimiakatemian 20-vuo-

tisjuhlien järjestämisprojektin johta-jana.

– Haasteita riitti, sillä loin tiimini kanssa tyhjästä yli 50 000 euron liike-vaihtoon yltäneen juhlan. Onnistuimme loistavasti, koska yhteistyömme oli sau-matonta ja alueen yrittäjät luottivat Tii-miakatemian hyvään maineeseen, kiit-telee Soikkeli.

Akatemian opettaja-valmentajilla on

• 91 prosenttia opiskelijoista työllistyy kuusi kuukautta valmis tumisesta.

• 37 prosenttia opiskelijoista työllistyy yrittäjiksi kuusi kuukautta valmistu­misesta.

• 47 prosenttia opiskelijoista toimii 

yrittäjinä kaksi vuotta valmis­tumisesta.

• 150 toteutettua projektia elin keino elämälle.

• 10 prosentissa yli 10 000 euron liikevaihto.

oma yritysosaamistausta. Esimerkiksi Heikki Toivanen on toiminut muun muassa Metson liiketoimintajohtajana.

– Emme anna valmiita vastauksia. Sen sijaan esitämme kysymyksiä, joi-hin tiimit saavat etsiä vastaukset, sanoo Toivanen.

Useimmat projektit ja toimeksiannot liittyvät pk-yritysten tai uuden tuotteen markkinointiin. //

Tiimiakatemia

29

Kuljetus- ja logistiikka-alan perheyritys Pohja-set Oy:n historia ulot-

tuu 1950-luvulle, jolloin Martti Pohjanen aloitti puunajotoimin-nan traktorillaan paikalliselle sa-halle Kemissä. Tänä päivänä kon-sernin palkkalistoilla on 83 hen-

TeKSTI janne kaulanen

Päteviäduunareitaoppisopimuskoulutus on yrittäjien suosiossa. koulutettavan voi valita itse ja koulutus etenee haluttua tahtia.

keä ja siihen kuuluu emoyhtiön lisäksi kolme tytäryhtiötä.

Pohjaset on yksi alueen oppi-sopimuskoulutuksen edelläkävi-jöistä: Konserni on kouluttanut 12 työntekijäänsä loppututkintoon oppisopimuksella. Lisäksi yhtiö muuntokouluttaa työntekijöitään

piXm

aC

YRITTÄJÄ 3/2013

30 KOULUTUS » Oppisopimus on onneksi

– Omiin tarpeisiin me jokaisen palk-kaamme. Ei tämä ole mikään oppilaitos vaan yritys, joka ostaa koulutettavalta työ-panoksen – samalla kuitenkin ohjaten häntä oikeisiin toimintatapoihin, Pohja-nen miettii.

KAIKKI hYöTYVÄT

Oppisopimus on ollut Pohjasetille hyvä työllistämistapa monesta syystä. Sen avulla yritys on voinut varmistaa pätevän työvoiman saannin. Lisäksi oppisopimuk-sen avulla on helppoa kehittää ja päivittää yrityksen henkilöstön ammattitaitoa.

– Yrityksen työtehtävien muuttuminen edellyttää henkilöstön lisäkoulutusta. Op-pisopimus on ollut luonteva tapa kehittää yrityksen osaamista, viestii Pohjanen.

Ammattiopisto Lappian oppisopimus-päällikkö Teppo Frant yhtyy Pohjasen näkemyksiin.

Lisäksi hän valottaa hyötyjä opiskelijan näkökulmasta.

– Opiskelija saa koulutuksen ja muo-dollisen pätevyyden lisäksi tuiki tärkeää työkokemusta. Oppisopimus on kätevä tapa laajentaa osaamistaan uusille tehtä-väalueille ja päivittää osaamistaan. Monet kouluttautuvat uuteen ammattiin tai ha-luavat oppisopimuksen avulla todistuksen ammattitaidoistaan, luettelee Frant. //

Erityisen hyvin tämä sopii logistiikka- ja kuljetusalalle, koska tällä alalla työkokemuksen saanti on vaikeaa.

oppisopimus• Voi suorittaa kaikkia toisen

asteen tutkintoja: ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti­ ja erikoisammattitutkintoja.

• myös ei-tutkintotavoitteisia lisäkoulutuksia.

• opiskelija saa tes:n mukaisen palkan työoppimisajalta ja ilmai­sen tietopuolisen opetuksen.

• oppisopimustoimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta työpaikalla tapahtuvasta työssä­oppimisesta.

• korvaus myönnetään koko oppisopimuksen ajalle.

• koulutuskorvaus sovitaan tapauskohtaisesti, ja sen suu­ruuteen vaikuttavat opintojen kokonaiskustannukset.

• työnantaja voi anoa työvoima­toimistolta palkkatukea työt­tömän työnhakijan palkkaami­seen.

• koeaika enintään neljä kuu­kautta. yhteisellä sopimuksella voidaan purkaa välittömästi.

• Yksipuolinen purkaminen mahdollista työnantajan lopet­taessa liikkeensä, konkurssi­tapauksessa, koeaikana tai työsopimuslain perusteella.

oppisopimuksella eri osaamisalueille.– Itsekin suoritin kaksivuotisen joh-

tamisen erikoisammattitutkinnon oppi-sopimuksella vuonna 2010, kertoo toimi-tusjohtaja Raimo Pohjanen.

Perinteinen kisällikoulutus oli yri-tyksen käytössä jo Raimon isän, Mar-tin, aikana. Tuolloin yritys oli keskittynyt maanrakennustoimintaan, eikä alalle ol-lut ammattikoulutusta kuin Jalasjärvellä.

– Monille ainut tapa oppia ammatti oli työssäoppiminen.

eI OPPILAITOS

Pohjanen tietää kuljetusalalla käytettä-vän paljon oppisopimuskoulutusta.

– Erityisen hyvin tämä sopii logis-tiikka- ja kuljetusalalle, koska tällä alalla työkokemuksen saanti on vaikeaa.

Pohjanen haluaa oikaista muutamia vääriä mielikuvia oppisopimuksesta, joita on enimmäkseen nuorilla ihmisillä. Monet luulevat oppisopimusajan palkan olevan vain puolet normaalista.

– Näinhän se ei ainakaan meidän alalla ole. Jokainen koulutettava saa TES:n mu-kaisen palkan.

Toinen väärinkäsitys on se, että oppi-sopimus olisi jonkinlainen koululaitos-jakso, joka suoritetaan ja häivytään mai-semista.

31

Graafikko Nina Kannisto on koonnut kahdeksan markki-nointi- ja mainosalan ammatti-

laisen ryhmän, jolle on luotu sijoittaja-mainen työskentelymalli. Tämä Markki-nointienkelit-nimeä käyttävä työyhteisö tarjoaa laaja-alaisen markkinointiavun bisnesenkeleille tutulla konseptilla. Ku-ten rahaa sijoittava bisnesenkeli, myös markkinointienkeli sijoittaa kohdeyri-tykseen varallisuutta – tässä tapauk-sessa ammattiapua työnä – ja antaa sille

pitkän maksuajan. Nina Kannisto ker-too, että asiakasyritykselle kootaan sen tarpeiden mukainen markkinointienke-liryhmä markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän kokeneista ammattilaisista.

Markkinointienkeli-ryhmän konkari on Hannu Sinerma. Hän kertoo, että ajatus oman työn sijoittamisesta kohde-yrityksen markkinoinnin kehittämiseen syntyi auttamisen tarpeesta.

– Haluamme luoda työpaikkoja ja uusia menestystarinoita Suomeen. Ryh-mässä on eri alojen osaajia, jotka halu-avat tukea ja sparrata kohdeyritysten

markkinointi- ja myyntiosaamisen hyväksi, Sinerma vakuuttaa.

Ryhmän vetäjien mu-kaan yritys saa käyttöönsä

asiantuntija- ja osaajaver-koston, maksuaikaa sekä mahdollisuuden ammat-titaitoiseen markkinoin-

nin toteutukseen. Markkinointienke-lien sijoitus voi tarpeesta riippuen olla 2 000:n ja 30 000 euron välillä.

LIIKeIDeAT KIInnOSTAVAT

Markkinointienkelien puoleen voivat kääntyä pienet ja keskikokoiset yrityk-set. Yrityksen toiminta voi olla alkuvai-heessaan tai se hakee kasvua toiminnal-leen.

– Tavalliset bisnesenkelit vaativat vakuuksina yhtiöiden osakkeita ja kor-keaa takaisinmaksusummaa. Markki-nointienkelien vaatimuksena on hyvä liikeidea ja innostunut toteuttaja-joukko. Sijoituksen takaisinmaksu ta-pahtuu pitkitetyn maksuajan puitteissa, riski on markkinointienkeleiden, sanoo Hannu Sinerma.

– Emme vaadi muita takuita. //

markkinointienkelit markkinointienkelit ovat kopioineet bisnesenkeleiden oivallisen sijoitusmallin markkinointiin

yhdellä muutoksella. rahan sijasta tarjotaan työtä, työtä, työtä.

enkeliraha edistää2 000–30 000 eurolla saa mm.• markkinoinnin strategian • palvelujen tai tuotteiden

tuotteistamisen ja visualisoinnin• verkkosivuston • myyntikauden mainoskampanjan

suunnittelun• myyntivoimien sparrauksen• apua markkinatutkimuksen

tekemiseen.

iskevät

¾» Hannu Sinerma ja Nina Kannisto tar­joavat markkinoinnin osaamisensa intoa puhkuvien yrittäjien käyttöön.

Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä.

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain.

DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä:yrityskauppa.dna.fi

Samsung Galaxy Xcover 2

€/kk/24kk(alv. 0%)

689

DNA Liikkuva Laajakaista yrityksilleon tehokas, missä ikinä työskenteletkin.

DNA Y-pakettialk. 15,90€/kk/24kk (alv. 0%)

YRITTÄJÄ 3/2013

32 MARKKINOINTI » Markkinointiverkoston yllätys

TeKSTI jarmo Hyytiäinen

Moni yrittäjä luulee vielä, ettei liikkuva netti riitä.

Sään ja pölynkestävä Samsung Galaxy Xcover 2 on jykevä älypuhelin ammattikäyttöön. Laitteessa on mm. erikoislasi kosketusnäytön suojana, taskulamppu ja GPS-navigointi sekä sähköposti, kalenteri ja nettiselain.

DNA Kauppa tarjoaa nyt napakan Y-paketin, jossa myös netti ja liittymä on optimoitu yrittäjän tarpeisiin. Edun saat, kun asioit Y-tunnuksellasi.

Hae omasi lähimmästä DNA Kaupasta tai osta netistä:yrityskauppa.dna.fi

Samsung Galaxy Xcover 2

€/kk/24kk(alv. 0%)

689

DNA Liikkuva Laajakaista yrityksilleon tehokas, missä ikinä työskenteletkin.

DNA Y-pakettialk. 15,90€/kk/24kk (alv. 0%)

Vuodesta 2009 Lammi on ollut osa Hämeenlinnaa, mutta monet Lammin taajaman omaleimaisista

perinteistä jatkuvat vahvoina. Eräs näistä on Lammin lukion musikaali, jonka kou-lun opiskelijat tekevät itse alusta loppuun.

– Lukion toinen luokka tekee musikaa-lin vuosittain, säveltävät kappaleet ja suun-nittelevat lavastukset. Me teemme sinne ääni- ja valotekniikan tänä vuonna, kertoo Jani Vilkman.

Tämä onkin laskettavissa lukiolaisten harvoihin ”ulkopuolelta ostetuiksi” palve-luiksi, ellei oteta huomioon sitä, että Vilk-manin yhtiön osakkaista kaksi kolmesta on entisiä lukiolaisia.

Musikaalin inspiroimana Jani Vilkman

TeKSTI otso Pohjalainen, KuVAT Harri nurminen

Showtekniikkaa omalla kylällä

kolme nuorta miestä perusti yrityksen, joka huolehtii valo- ja äänimaailman tuottamisesta kanta-hämeessä.

ja hänen kaksi vapaapalokunnasta tuttua ys-täväänsä Topi Heikkilä ja Matti Laine pe-rustivat Kanta-Hämeen Showtekniikka Oy:n viime lokakuussa.

– Talouden myllerryksissä kaupungilta va-pautui käytettyä kalustoa, ja ajattelimme, että kalusto ja palvelut täytyy säilyttää kylällä. Tuttujen keskuudessa on bändikavereita, jotka tarvitsivat ääni- ja valotekniikkaa, Vilk-man sanoo.

TILITOImISTO AuTTAA

Yhtiön perustamiseen saatiin apua uusyritys-keskukselta sekä tutulta tilitoimistolta, joka teki käytännön järjestelyt.

YRITTÄJÄ 3/2013

34 YRITTÄJÄT » Valonsäteitä Kanta-Hämeestä

Matti LaineOsakasIkä: 19 vuottaKotipaikka: lammiharrastukset: VPk, musiikkiPerhe: äiti, isä ja tyttöystävä

¾¾ Topi Heikkilä (vas.), Matti Laine ja Jani Vilkman rakentavat ääni­ ja valotekniikkaa lukiolais­ten musikaaliin.

Jani VilkmanOsakas ja hallituksen puheenjohtajaIkä: 38 vuottaKotipaikka: lammiharrastukset: VPk, vaellus, omakotitalon hoitoPerhe: avovaimo ja kaksi koiraa

Topi HeikkiläOsakasIkä: 24 vuottaKotipaikka: lammiharrastukset: VPk, lumilautailu, alamäkipyöräilyPerhe: avovaimo, alle vuoden ikäinen lapsi, ”pari koiraa ja erilaisia ötököitä”

YRITTÄJÄ 3/2013

35

– Heiltä saattoi aina kysyä, jos ei tien-nyt, kolmikko kiittelee.

– Yrittäjyys oli aluksi peikko paperi-töineen, mutta kyllä siitäkin selvisi. Fir-man peruspyörittäminen on aika help-poa.

Yhtiömuodon valinta perustui tilitoi-miston suositukseen.

– Vaihtoehtoina olivat myös komman-diittiyhtiö tai avoin yhtiö. Verotukselli-sesti tämä oli helpompi toteuttaa. Osake-yhtiössä omaa omaisuutta ei tarvitse ris-keerata, ja palkaton toiminta yhtiössä on suhteellisen riskitöntä, Vilkman sanoo.

Kolmikko työskentelee yrityksessä sivutoimisesti. Vilkman tekee päivä-työtä sähkötekniikan parissa, Heikkilä ja Laine opiskelevat sairaanhoitajiksi. Toimitusjohtajaa ei ole, mutta Vilkman edustaa yhtiötä.

– Sähköasentajan koulutuksesta on se hyöty, että pystyn tekemään laitehuoltoa itse tietotaidon puolesta, Vilkman nau-rahtaa.

KYLÄLLÄ TYKÄTÄÄn

Oman kylän poikien yritys otettiin Lam-milla hyvin vastaan.

– Kysymyksiä tämä on tietysti herät-tänyt. Firman nimen kuultuaan joku on kysynyt, sisältyykö palveluihimme tans-sitytöt, Vilkman naurahtaa.

Heikkilän mukaan tilaajat eivät aina ole myöskään ymmärtäneet mitä halua-vat, eikä hinnoitteluperustetta ole välttä-mättä hoksattu.

Kolmikko ei osannut vielä syksyllä ar-vata, millaiseksi showtekniikkapalvelu-jen kysyntä alueella muodostuu. Työlis-talla on ollut ravintolakeikkoja, teemail-toja ja gaaloja. Keikkoja on tehty Ypäjälle ja Rantasalmelle, ja kesällä on tiedossa reissu Lappeenrantaan.

– Arvelimme, että keikkoja olisi ker-ran tai kaksi kuukaudessa, mutta niitä on enemmän. Tämä on monipuolisempaa kuin ajattelimme. Olemme tehneet esi-merkiksi bändien juhlia, Vilkman sanoo.

– Markkinointiin ei ole uhrattu rahaa tai aikaa. Sana kiertää, ja töitä riittää.

– Kukaan meistä ei nosta palkkaa, jo-ten paineitakaan ei ole, Heikkilä lisää.

Raha jää toistaiseksi yhtiöön, joka käyttää sen menoihinsa ja kaluston uu-sintaan. Mikrofoneja ja kaiuttimia on hankittu.

– Meillä on äänentoisto- ja valolait-teet sisustusvaloista showvaloihin sekä videoprojisointimahdollisuudet 300 hengen juhliin. Lisäksi yhtiöllä on sisus-tuskankaita näköesteiden tekoon, Vilk-man kertoo.

uuTTA SuunnITeLLAAn

Heikkilä sanoo ottaneensa selville, ettei Kanta-Hämeen Showtekniikka Oy:lle ole alueella samankokoista kilpailijaa. Yritys kuuluu kokonsa puolesta alan keskikastiin.

Miehet haluaisivat kehittää yhtiötään ottamalla palveluvalikoimaan kaluston vuokrauksen, jossa asennus- ja purku-palvelu sisältyisi hintaan. Ajankin pi-täisi riittää.

– Opintoni ovat alkamassa ensihoi-dossa, mutta uskon, että aikaa jää. Olen intissä Parolannummella, ja lomapäivät sain käytettyä tähän, Laine sanoo.

– Vapaapäiviä ei juuri jää, ja siitä jou-tuu kotonakin neuvottelemaan, Vilkman naurahtaa.

Kanta-Hämeen Showtekniikka ei ole hakenut tukea kaupungilta, sillä yritys-toiminnan suora tukeminen ei kuulu kolmikon mukaan kaupungin tehtä-viin. Vilkmanin mielestä kaupunki voi edistää yritysten näkyvyyttä tilaamalla näiltä palveluja esimerkiksi messuil-leen. //

Firman nimen kuultuaan joku on kysynyt, sisältyykö palveluihimme tanssitytöt.

¾» Ääni­ ja valomaailman vaativuus sekä tekniikan monipuolisuus kiehtovat Matti Lainetta.

YRITTÄJÄ 3/2013

36

TeKSTI riikka koskenranta, henKILöKuVA juha sinisalo

Rauman pienempi potkurilaite-valmistaja Steerprop toimittaa potkurijärjestelmiä öljykenttien

huoltoaluksiin ja matkustaja-aluksiin 45 työntekijän voimin. Kaupungin suu-rempi valmistaja on Rolls-Royce. Steer-propin toimitusjohtajan Jarmo Savi-kurjen mukaan markkinoita on riittä-nyt, ja kasvua on onnistuttu haalimaan strategian mukaisesti. Vuonna 2000 pe-rustettu yritys on lisännyt henkilömää-rää jatkuvasti kymmenellä prosentilla vuosittain.

Steerpropilla on kolme suuntautu-misaluetta: offshore-öljykentät, isot matkustaja- ja rahtilaivat sekä arktiset laivat, kuten murtajat. Arktinen osaami-nen on yhtiölle kovaa valuuttaa.

– Olemme valmistaneet potkurilait-teet ainoaan polaarimurtajatyyppiin. Tämä kyseinen potkurilaite on näyttä-nyt ensin ylivoimansa muissa olosuh-teissa, lievemmissä jääolosuhteissa, ja kiinnostus käyttää sitä arktisiin, koviin jääolosuhteisiin on kasvanut sitä kautta, Savikurki kertoo.

Hänen mukaansa Suomessa on tehty paljon meriteollisuuden innovaatioita, jotka on Itämerellä testattu, hyviksi ha-vaittu ja ojita sitten myöhemmin sovelle-taan arktisiin olosuhteisiin.

Megakauppojen sanotaan, että itämeri on arktisen alueen koeallas. raumalaiselle steerpropille sijainnista on ollut valtaisa hyöty.

mARKKInASIIVu LeVeÄmmÄKSI

Steerprop sopi monta kauppaa alku-vuonna. Näistä potkurijärjestelmät kol-meen monitoimijäänmurtajaan Venä-

jälle on yrityksen historian suurin yk-sittäinen tilaus, yhteensä 30 miljoonaa. Savikurki tietää kauppojen syntyneen pääosin hyvän referenssin perusteella.

– Teimme samoille omistajille potku-rilaitteet edellisiin jäänmurtajiin, jotka ovat olleet viisi vuotta toiminnassa. Olemme mukana myös Venäjälle mene-vässä pelastusaluksessa, ja Italiasta on matkustaja-alustilaus. Nämä työllistävät kovasti meitä.

Ensimmäinen Steerpropin tekemä potkurijärjestelmä oli jokilaivaan, mat-kustajalaivojen koot kasvavat koko ajan. Potkurilaitevalmistajan strategia on kas-vaa 30 miljoonan liikevaihtoluokasta puhtaan kasvun vauhdittamana 140 mil-joonaan asti joskus 2020, ilman yritys-ostoja.

VeRKOSTOVeTuRI

Steerpropin osavalmistus on verkoston varassa. Kokoonpano, testaus ja laadun-valvonta ovat omissa käsissä.

– Olemme huolissamme siitä, että Suomelle tärkeä valmistava teollisuus säilyy täällä. Uskon vahvasti, että tämän tyyppisiä asioita kannattaa tehdä Suo-messa. //

Olemme huolissamme siitä, että Suomelle tärkeä valmistava teollisuus säilyy täällä. Uskon vahvasti, että tämän tyyppisiä asioita kannattaa tehdä Suomessa.

¾½ Steerpropin valmistus on verkoston varassa. Käytännössä työllistämme 10­kertaisen määrän omaan henkilö­kuntaamme verrattuna, Jarmo Savi­kurki sanoo tyytyväisenä.

vuosi

piXm

aC YRITTÄJÄ 3/2013

37YRITTÄJÄT » Puhtaalla kasvulla keskisuuresta suureksi

TeKSTI riikka koskenranta, KuVA jussi Partanen

Merikarvianjoella ja läheisillä vesialueilla on kalastusmat-kailusesonki kuumimmillaan.

Pääosa Merikarvialla sijaitsevan Eumer Finland Oy:n kalastusmatkailuretkille tu-lijoista on yritysasiakkaita. Toukokuun jälkeen sesonki jatkuu taas elo-syys-kuussa.

Yrittäjä Olli Ojamo kertoo yrityksen matkailupuolen ykköstuotteen olevan perhokalastuskurssi, jolle viikonloppuna voi ottaa osaa kuka tahansa. Arkena työl-listävät yritykset. Asiakkaita tulee kala-retkille melko kaukaa: reilu puolet asiak-kaista tulee yli 200 kilometrin päästä.

– Spesiaalimme ovat hauenkalastus-reissut merelle. Haukia kalastetaan ke-hittämällämme perholla, mutta perhoa heitetään virvelillä. Merikarvian edustan vedet ovat matalat ja ruohoiset. Normaa-livieheet ovat yleensä ruohikossa kiinni, mutta heittoperhot mahdollistavat koko-naan uuden kalastusmuodon. Voit heittää lyhyitä heittoja ruohikkoon, kivikkoon, ja viehe ei jää niin helposti kiinni, innok-kaaksi kalamieheksi itsekin tunnustau-tuva Ojamo kertoo.

Merikarvian edustan vedet ovat matalat ja ruohoiset. Normaali-vieheet ovat yleensä ruohikossa kiinni, mutta heittoperhot mahdol listavat koko-naan uuden kalastus-muodon.

miltä kuulostaisi extremekalastus, jossa jahdataan haukea matalissa kaislikoissa ponttooniveneestä?

avoimella mielellä

kalastavilleTuoteinnovaatio syntyi, kun Eumer

teki tuotteita perhokalastajille mutta huomasi, että Suomessa vapaa-ajankalas-tajista vain viisi prosenttia kalastaa per-holla. Loput kalastavat virvelillä.

– Olemme optimisteja. Ajattelimme silloin, miten saamme ne 95 prosent-tia kalastajista heittämään perholla. Las-kimme 1 + 1 ja keksimme perhon, jota voi heittää virvelillä. Näin SpinTube-heitto-perho syntyi.

Heittoperhoja viedään noin 20 maa-han. SpinTube-heittoperho valittiin vuonna 2011 EFTTEX-kalastusmessuilla alan parhaaksi uutuustuotteeksi Euroo-passa.

TeSTIKALASTAJAT TÄRKeITÄ

Kalastajat ympäri maailman etsivät jo-tain uutta. Niinpä satakuntalainen Eumer tehtailee uutuuksia aika ajoin. Kalastus-välineiden valmistaja ja maahantuoja saa tuotekehitysideoita ympäri maailmaa tes-titiiminsä jäseniltä sekä kalastusretkien ammattioppailtaan. Kotimaassa testika-

YRITTÄJÄ 3/2013

38 YRITTÄJÄT » Kalatarvikkeet valmistetaan kotimaassa

lastajia on kymmenkunta, maailmalla virallisia testaajia on noin 15 ja epäviral-lisia 50. Eumerin nettisivuilla on perho-kalastuksessa pro-stuff-osio testitiimi-läisiä varten.

– Testitiimimme testaa uutuustuot-teet ennen kuin ne tulevat myyntiin. Emme anna tuotteita testiin sokkona,

vaan heillä on raportointivelvollisuus. He lähettävät myös mahdollisia saalis-kuvia, joita saamme käyttää markki-noinnissa.

Olli Ojamo hoitaa yhtiössä ulkomaan-myynnin ja -markkinoinnin, veli Jaakko Ojamo toimii kotimaanmyynnissä. Yh-tiötä luotsaa ulkopuolinen toimitusjoh-taja Juha Kemppainen.

Olli Ojamo on tyytyväinen helmikui-silla Helsingin Venemessuilla tavoitet-tuun uuteen asiakaspintaan.

– Uusi tuotteemme puri siihen nuo-reen ja avoimella mielellä liikkeellä ole-vaan asiakaskuntaan, joka kävi messujen uudella Uusi aalto -alueella. Tavoitimme uusia kuluttajia. Perinteiset suomalaiset

kalastajat tietävät kalastuksesta kaiken, ja ajattelevat, että ”älä sinä tule minua neu-vomaan’”.

TOIVeITA VIenTIIn

Kotimaankauppa on Eumerille turvalli-nen ja tuttu markkina. Tulevaisuuden pa-nokset tullaan laittamaan vientiin.

– Viennin kasvu on edellisvuodesta hiukan noussut.

Yritys on kasvattanut omaa tuoteval-mistustaan, mikä tarkoittaa, että välitys-tuotteiden tuonti ulkomailta on vähenty-nyt. Omavalmisteissa on paremmat kat-teet. //

¾½ Omien tuotteidemme materi­aalit ja tuotanto ovat Suomessa. Työllistämme oman henkilöstömme lisäksi Merikarvian, Honkajoen ja Kankaanpään suojatyökeskuksia, Olli Ojamo kertoo.

YRITTÄJÄ 3/2013

39

Kansan syvät rivit pitävät kirpputoreista ja kara-okesta. Varsinkin kara-

oke kirvoittaa melankolista kan-saa tuntojen tulkitsemiseen, ja ilmiö on tavoittanut kansalai-set sosiaaliluokkaan katsomatta. Itse kukin haluaa illanistujai-sissa tarttua mikrofoniin ja lu-rauttaa laulunsa mahdollisim-man taidokkaasti.

Veli Kaksonen on intohimoi-nen laulun harrastaja, joka kävi laulutunneilla ja halusi kehittää laulutaitoaan.

– Ryhdyin nauhoittamaan lau-lujani, sillä huomasin, että siten kehityn nopeammin, hän sanoo.

Myöhemmin hänen ongel-makseen muodostui äänitteiden taltiointi ja laatu. Helppo äänen-toisto ei ollut laadukasta, ja laa-dukas äänen talteenotto oli taas äärimmäisen monimutkaista.

Nokialla Nokian MeeGo-or-ganisaation kehittäjätyökalus-toprojektin johdossa työsken-nelleet Veli Kaksonen ja Ville Lavonius ryhtyivät pohtimaan pulmaan ratkaisua päätoimi-sesti. Heistä tuli yrittäjiä Nokian

Bridge-ohjelman turvin. Myö-hemmin Huimio-nimiseen yri-tykseen liittyi kolmas osakas, Si-belius-Akatemiassa opintojaan viimeistelevä Jaakko Kulomaa.

PORTTI PuOLIAmmATTI-LAISuuTeen

Kolmikko ryhtyi kunnianhimoi-seen ohjelmointihankkeeseen 2012. Pilottiohjelman teko kesti kahdeksan kuukautta. Lopulta syntyi helppokäyttöinen musii-kin taltiointiohjelma Applen OS X -sovelluksena ja englanninkieli-senä. Se on nyt koekäytössä. Hel-mikuussa 2013 etsittiin vapaaeh-toisia musiikinharrastajia testaa-maan ohjelmaa ja antamaan pa-lautetta.

– Seuraavaksi teemme sovel-luksen iPad-tablettiin. Se on il-mainen tiettyyn äänitysmäärään asti. Ensimmäisen version tar-koitus on haalia ohjelmalle mah-dollisimman paljon käyttäjiä, sa-noo Kaksonen.

Seuraava versio tähtää yhtei-söllisyyteen sosiaalisen median

TeKSTI anne lampinen, KuVA Uzi Varon

Koukutustuo kasvun

laulaminen ja musisointi ovat koukuttavaa, mutta helppokäyttöiset äänittämisen työkalut ovat puuttuneet markkinoilta. Nyt ongelma on ratkaistu.

periaatteiden mukaisesti.– Huimion kehittämä Tune-

mio-ohjelma ei ole vain laulun harrastajille. Se soveltuu myös eri instrumenttien soittajille ja musiikin opiskelijoille. Kuka ta-hansa voi kehittyä paremmaksi muusikoksi ohjelmalla ja kokea musiikin elämyksiä. Sivustolla voi tavata muita hengenheimo-laisia, vaikkapa marginaaliryh-miä, jotka ovat kiinnostuneita Frank Sinatran 50-luvun tuo-tannosta. Omia tuotoksia ei tar-vitse jakaa koko maailmalle, vain tietyille, Lavonius maalailee oh-jelman mahdollisuuksia.

Aluksi käytetään yhtä mikrofo-nia, mutta myöhemmin monirai-taäänitykset ovat mahdollisia. Ää-nitysohjelma tarjoaa harrastajille helppokäyttöisen puoliammatti-laistasoisen äänitysmahdollisuu-den omalle koneelle.

KOuKuTuS JA KASVu

Nuorilla yrittäjillä on vahvat vi-siot ansaintalogiikasta ja kas-vusta.

YRITTÄJÄ 3/2013

40 YRITTÄJÄT » Ammattimaista harrastamista

Ensimmäisen version tarkoitus on haalia ohjelmalle mahdollisimman paljon käyttäjiä.

– Ensimmäinen versio kerää asi-akkaita. Seuraava versio rakentaa yh-teisön harrastuksen ympärille. Kasvu perustuu kävijämäärän jatkuvaan kasvuun, toteaa Lavonius.

Hän selvittää, että suunnitelmissa on hakea lisärahoitusta ennen yhtei-söllisen palvelun valmistumista.

– Jatkossa Tunemio toimii myös Windows- ja Android-ympäristöissä. Luvassa on uusia kieliversioita. Käyt-täjät viime kädessä ohjaavat suuntaa, johon palvelua kehitetään, toteavat

Kaksonen ja Lavonius.Kasvun strategia perustuu kou-

kutukseen. Esimerkiksi interne-tissä toimiva Spotify on helppo mu-siikinkuuntelupalvelu, jossa on val-tava äänitevalikoima. Tiettyyn mi-nuuttimäärään asti se on ilmainen. Sinäkin aikana kuuluu säännöllisin väliajoin mainos, joka jossain vai-heessa alkaa ärsyttää. Yleensä siinä vaiheessa käyttäjä maksaa mieluusti palvelusta, kun on havainnut palve-lun mielekkyyden. //

¾¾ Nuorilla yrittäjillä on vahvat visiot ansainta ­ l ogiikasta ja kasvusta. Veli Kaksonen kuvassa vasemmalla ja oikealla Ville Lavonius.

YRITTÄJÄ 3/2013

41

¾¾ Petteri Torvi oli mielis­sään siitä, että vanha yrittäjä ei ollut uudistanut lavaa. Nyt on mahdollisuudet toteuttaa omia visioita.

YRITTÄJÄ 3/2013

42

R isto Isokangas ja Petteri Torvi ovat 60-vuotiaan Mäntsälän tans-silavan uudet ja innokkaat omis-

tajat. He pistivät lavan uusiksi, ja kaikesta työmäärästä huolimatta he ovat tyyty-väisiä ratkaisuunsa ryhtyä lavayrittäjiksi. Torvi uskoo, että lava tuo takaisin siihen sijoitetut työtunnit ja rahat.

– Lavatanssien kysyntä on kasvanut, sillä tanssipaikkojen määrä kaupungeissa

on vähentynyt. Myös television tanssioh-jelmat tukevat ja elvyttävät tanssikult-tuuria.

– Toki meidän täytyy aktiivisesti ha-kea nuoria kävijöitä. Mäntsälän lavalla soitetaan kevyempää musiikkia perjan-taisin, ja aina ennen tansseja on tunti tanssinopetusta, Torvi kertoo suunnitel-mista tämän vuoden tanssikaudelle.

Torvi toimi vielä runsas puoli vuotta sit-

TeKSTI mia Hemming, KuVAT tanja mikkola

uusi tuleminensuomalaiseen kesään kuuluvat tanssilavat. uudet lavayrittäjät uskovat myös seuraavien sukupolvien tanssivan iskelmien tahtiin.

Lavatanssin

YRITTÄJÄ 3/2013

43YRITTÄJÄT » Vaikea tanssilavabisnes

ten – kaupantekohetkellä – K-ruokakauppiaana, mutta ryhtyi täyspäiväiseksi lavayrittäjäksi. Kokopäiväinen yrittäjyys edel-lyttää lavalta muutakin kuin vii-konlopputansseja.

– Vuokraamme lavaa ja jär-jestämme itse tilaisuuksia arki-päivinä. Olemme uudistaneet kahvilan ravintolaksi, nykyai-kaistaneet keittiön sekä remon-toineet vessat ja lisänneet nii-den määrää. Voimme myös tar-jota pitopalvelua lähialueille.

– Olemme pidentäneet tans-sikautta, ja heinäkuussa tanssi-taan myös tiistaisin ja muuta-mana sunnuntaina.

Torvi ei pelkää kilpailua, jo-hon on varauduttu täydellisen

remontin lisäksi panostamalla piha-alueiden viihtyisyyteen. Esiintyjät on valittava huolella.

– Tanssijat tulevat pitkän-kin matkan päästä vetovoimai-sen artistin tai orkesterin hou-kuttelemina.

Voittoa tavoittelemattomat toimijat pyörittävät suurinta osaa tanssilavoista. Se tuo li-sää paineita kaupallisille toi-mijoille pärjätä vielä vähän pa-remmin kuin muut.

– Joudumme yrittäjinä mak-samaan maksuja, joihin yhdis-tykset ja seurat eivät ole vel-voitettuja. Meidän kustannus-tasomme on ihan eri luokkaa, jolloin meidän täytyy saada toiminta kannattavaksi.

Joudumme yrittäjinä maksamaan maksuja, joihin yhdistykset ja seurat eivät ole velvoitettuja.

perinteiset paikat Eija Kantolalla on useita tanssilavakeikkoja vuodessa

orkesterinsa omegan kanssa. kantola uskoo paritanssin nousuun.

– tv:n tanssiohjelmat innoittavat uusia nuoria tanssijoita tanssilavoille. myös tanssikurssit ovat erittäin suosit­tuja – ihmiset osaavat tanssia todella hyvin, kantola sanoo.

Vuoden 1992 tangokuningattarella on ohjelmistossaan niin swingit kuin cha­chat. mitä monipuolisempi ohjel­misto on, sitä tyytyväisempää on tans­siyleisö.

– Pidän esiintymisestä perintei­sissä tanssipaikoissa, sillä niissä on ihan omanlainen tunnelma. tanssi­väki on kesällä erityisen hyväntuulista. mielestäni ulkomaalainen turisti pitäisi ehdottomasti viedä tutustumaan kesäiseen tanssilavameininkiin.

kantolalla on takanaan runsaat 20 vuotta ammattilaulajana. keikkatahti on nykyään rauhallisempi kuin esimer­kiksi 90­luvulla, koska tanssipaikkoja on vähemmän.

– on sääli, että monet pienet lavat ovat joutuneet lopettamaan. toisaalta nykyään avataan myös sellaisia tanssi­lavoja uudelleen, jotka ovat olleet vuo­sia, jopa vuosikymmeniä pois käytöstä.

– meneillään on iskelmän uusi tule­minen. Uskon, että se tulee vaikutta­maan tanssikulttuuriin positiivisesti.

¾¾ Tanja Huisman, Petteri Torvi ja Risto Isokangas ovat kaikki entisiä K­ruokakauppiaita. Mäntsälän lavan nähtyään he tiesivät sen olevan heidän paikkansa.

miN

Na

aN

No

la

YRITTÄJÄ 3/2013

44

YRITYKSEN MYYJÄN JA OSTAJAN KOHTAAMISPAIKKA.

YRITYSPORSSI.FI

OSTA TAI MYYYrityspörssissä on myytävänä ja ostettavana satoja eri alojen yrityksiä. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkai-semat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. Saat valtakunnalli-sen näkyvyyden yhdellä ilmoituksella verkossa ja printissä. Ta-voitat yritysten myyntiä tai ostoa suunnittelevat tai rahoitusta hakevat yhden palvelun kautta.

Julkaise itse omia ilmoituksiasi, luottamuksellisesti ja halutes-sasi täysin nimettömästi. Myyjä tai ostaja päättää, ottaako yh-teyttä kiinnostuneeseen. Voit myös hallita ilmoitusta itse ver-kossa ja halutessasi liittää siihen kuvia ja videoita.

Ilmoituksia koskevat asiat: www.yritysporssi.fi, Leena Niemi-mäki, p. 09 2292 2821, leena.niemimaki@yrittajat.fi

VISIOSTA TOTTA

Myös Risto Isokangas ja liiketoimin-nan pyörittämisessä mukana oleva Tanja Huisman ovat entisiä K-ruo-kakauppiaita. Petteri Torvi kertoo, että Mäntsälän lavalle he päätyivät, kun halusivat lähteä yhdessä yrittä-mään jotakin uutta.

– Menimme Mäntsälään tanssei-hin selattuamme yritysten myynti-il-moituksia ja näimme paljon porukkaa jo loistonsa päivät ohittaneella lavalla. Silloin välähti, että tästä saamme teh-tyä meidän paikan, Torvi muistelee.

Edellinen omistaja pyöritti lavaa 28 vuotta, ja nykyiset uskovat aina-kin kymmenvuotissuunnitelmansa toteutuvan. //

¾» Eija Kantola kiertää ahkerasti perinteisiä tanssilavoja. Nuoret kävijät

33-vuotias maria on käynyt tans­seissa yli kymmenen vuoden ajan

elämäntilanteensa mukaan.– tämä on hauska harrastus. olen

käynyt tanssikurssit, ja piti päästä näyt­tämään taitojaan. lisäksi tanssimalla osaaminen kehittyy, maria sanoo.

marian työkaverin, 38­vuotiaan Kristiinan opetti mummo tanssimaan, kun kristiina oli lapsi. lisäksi hänkin on käynyt tanssitunneilla.

– Viime aikoina on tehnyt mieli tans­simaan. nyt lähdin marian kanssa, kun työpaikalla tuli puhetta tanssiharrastuk­sesta, kristiina kertoo.

27­vuotias Atte käy tanssimassa noin kerran viikossa. kaksi vuotta sitten juhannuksena hän kävi kavereidensa kanssa lavalla ja piti näkemästään.

– menin tanssikouluun ja nyt olen koukussa tanssimiseen. aluksi oli aika kynnys hakea ketään tanssimaan, sillä muiden tanssijoiden taso näytti kor­kealta. nyt haen itse niin aloittelijoita kuin konkareita riippuen tanssilajista, atte selvittää.

kun atte perustaa perheen, hänellä saattavat jäädä tanssit väliaikaisesti vähemmälle.

– muuten uskon käyväni tansseissa niin kauan kuin pystyn tanssimaan.

myös kristiina uskoo innostuttu­aan kuluttavansa parketteja vaihtele­vasti. maria riemastuu tulevaisuuden mielikuvista.

– Vanhempanahan sitä vasta pää­seekin tanssimaan, kun on enemmän aikaa. //

45

YRITTÄJÄ 1/2013

js s

uo

mii

Ch

am

pio

N D

oo

r

YRITTÄJÄ 3/2013

46

esa

mel

am

etsä

kirittääkeski-pohjanmaalla on totuttu kaukaisiin markkinoihin. vientiin menee niin airbusin ovia kuin luksusveneitä.

Kova kilpailuTeKSTI riikka koskenranta ja Hannu Hallamaa

neljä kovaa - neljä kov

aa -

neljä kovaa -

MENESTYJÄT » Ketterää reagointia Keski-Pohjanmaalla 47

Ranska. Sinne on satsannut niva-lalainen Champion Door oy, ker-too yrittäjä Pekka Hosio. Rans-

kaan menee yrityksen valmistamia valta-via nostettavia ovia, joita tarvitaan Air-busin tehtailla.

– Olemme panostaneet markkinoin-tiin paljon ja ottaneet riskiä, nyt työ kan-taa hedelmää, Hosio sanoo.

Yrityksen tuotannosta noin kolman-nes menee vientiin, ja osuus on kasvussa. Ranskan lisäksi tärkeä vientialue on Ve-näjä. Tulevaisuudessa Hosio toivoo ara-bimaista irtoavan kauppoja, niissä kun kasvua riittää.

Hosio on toiminut yrityksen johdossa vuodesta 1992. Ulkomaankauppaa yri-tyksellä oli jo 2000-luvun alussa, mutta määrätietoisemmin vientiuralle suun-nattiin muutamaa vuotta myöhemmin. Tuotteita on nyt myyty 29 maahan Bra-siliasta Kazakstaniin.

– Viennissä keskitymme lentokent-tien hallien oviin. Suurin asentamamme on 100 x 23 -metrinen ovi Kazakstanissa, ja samanlaisia tehdään nyt useita Rans-kassa.

Toki yhtiö pienempiäkin hallinovia tekee, mutta niitä ei kannata maailmalle viedä.

– Kymmenen kertaa kymmenen met-riä on meille pieni ovi, Hosio naurahtaa.

KuIn nYRKKeILYmATSI

Niin Hosio kuvaa kaupantekoa idän suunnalla. Kilpailijat mustamaalaavat ahkerasti, asiakas voi olla kiinnostu-

neempi hinnasta kuin turvallisuudesta ja kaiken kukkaraksi omien tuotteiden laittomia kopioita tulee tarjouskilpai-luissa vastaan.

– Meillä on patentteja, mutta raastu-pakaan ei tahdo auttaa. Kopioijat vain vaihtavat yrityksen nimeä, Hosio manaa.

Hosion mukaan maailmalla osataan arvostaa suomalaista rehellisyyttä ja sitä, ettei kauppias käytä aikaansa kilpailijan haukkumiseen vaan oman tuotteensa esittelyyn. Myös laatu auttaa – kovassa kilpailussa referenssit ovat tärkeitä.

Suomalaista hyvää laatua on helppo tehdä juuri Nivalassa, Hosio kehuu. Pai-kallisesta teollisuuskylästä löytyy hy-

viä palveluita, ja lähiseudulta ensiluok-kaisia alihankkijoita. Kova kilpailu saa kuitenkin miettimään suomalaisen työn hintaa.

– Pitää ymmärtää, että hyvät teki-jät eivät riitä, sillä muuallakin osataan tehdä huippulaatua.

Toinen murhe yritykselle on maail-mantalouden tilanne, joka on näkynyt urakkakysynnässä. Mutta Ranskassa ol-laan kasvu-uralla – pian tämän haastat-telun jälkeen Hosio suuntasi Ranskan-maalle, palkkamaan uuden työnteki-jän, hoitamaan muita liikeasioita ja vie-railemaan yhtiön paikallisen insinöörin häissä. //

tosi isot

kun airbus tarvitsee ovia, kääntyy katse Nivalaan.

ovet

Pekka HosioKotoisin: nivalasta, asui nuorena ruotsissa.

harrastukset: Golf, metsästys, kalastus, moottori­pyöräily, koirankasvatus, uinti ja maraton.

erikoista: yhtiö on toimittanut lentokonehallin ovet keski­siperian ylängölle jäätietä pitkin.

neljä kovaa - neljä

kov

aa -

neljä kovaa -

esa

mel

am

etsä

YRITTÄJÄ 3/2013

48

Kokkolan Neristanissa sijaitseva Vanhankaupungin Ravintola on arvokas ja tunnelmallinen ruo-

kapaikka. Nuori yrittäjä Annukka Miet-tinen on vastikään palannut kumppani-ravintolasta Lahdesta, jossa hän oli hais-telemassa uusia tuulia keittiön puolelle. Miettisen mukaan tällainen yhteistyö ei ole kummaltakaan pois, varsinkin, kun toimitaan eri kaupungeissa.

Ravintolaryppäällä on yhteistyötä myös hankinnoissa, jolloin suurempi vo-lyymi tuo hinta-alennuksia.

– Kerran vuodessa kokoonnumme, ja käymme tukkureiden kanssa läpi uu-sia kuvioita. Tällöin toimittajat pääsevät esittelemään tuotteitaan. Käymme yhtei-sellä ostovoimalla tarjoukset läpi ja kil-pailutamme. Kun sitoudumme tiettyyn toimittajaan, pääsemme hintojen edel-

lyttämiin myyntitavoitteisiin, Miettinen kertoo.

Hankintayhteistyö ei ole yleistä ravin-toloiden kesken.

– Yleensä isot talot hyötyvät ostobo-nuskuvioista. Jaamme keskenämme myös kokkaamiseen liittyvää tietoa.

LÄheLTÄ PöTYÄ PöYTÄÄn

Ravintola työllistää kokoaikaisesti yrittä-jän lisäksi kolme työntekijää. Sesonkien aikaan Miettinen palkkaa ekstratyönteki-jöitä. Vanhankaupungin Ravintola panos-taa kotimaisiin raaka-aineisiin, joita tulee lukuisilta kotimaisilta tuottajilta, muun muassa hanhen lihaa Hauhalan Hanhifar-milta Mikkelin kupeesta ja leipäjuustoa Jukkola Food Oy:stä Lohtajalta.

Ravintolalle on myönnetty arvostettu Chaine des Rotisseurs - Paistinkääntä-jien veljeskunnan kilpi vuonna 2011. Jär-jestön tarkoituksena on edistää sekä kan-sainvälistä että kansallista ruokakulttuu-ria.

Miettinen on kouluttanut itseään keit-tiömestarin taidoissa, sillä edellinen keit-tiömestari lähti etsimään uusia haasteita Etelä-Suomesta, ja ravintoloitsija on tal-vella ottanut oman keittiönsä haltuun. Sesongit, kuten juuri juhlitut vappu ja äitienpäivä, ovat ravintolayrittäjälle tär-keitä, muutoin suurin osa myynnistä tu-lee juhla- ja kokousasiakkailta. //

Molekyyliruokaakokkolaan

vanhankaupungin ravintolan uusi ruokalista toi mukanaan molekyyligastronomian keinot.

Annukka MiettinenKotoisin: kotoisin leppä­virralta savosta. kokkolaan muutin vuonna 2001.

harrastukset: – Urheilu. olen pelannut 16 vuotta jää­kiekkoa. töiden takia jouduin luopumaan jääkiekosta muu­tama vuosi sitten. sen jäl­keen aloin harrastaa juoksua.

erikoista: – annoksissamme näkyy jatkossa molekyyli­gastronomia. luonnollisilla apuaineilla voidaan paran­taa tuotteiden rakenteita ja muotoja. Uutena on myös matalalämpöhaudutus eli sirkulaattorikypsytys.

neljä kovaa - neljä

kov

aa -

neljä kovaa -

esa

mel

am

etsä

YRITTÄJÄ 3/2013

49

Toisinkin voisi olla. Öjasta aloit-tanut, nykyisin kälviäläinen pe-rinteikäs 1920-luvulla toimin-

nan aloittanut venevalmistaja reagoi no-peasti länsimarkkinoiden laskuun ta-louskriisin alussa, uusia markkinoita etsittiin ja tuotantosuunta rukattiin uu-siin markkinoihin sopivaksi. Linex-Boat Oy:n toimitusjohtaja Olli Lindkvist sat-

Venevenevalmistaja on laittanut talouskriisille kampoihin: länsimark-kinat eivät vedä, mutta itänaapurin markkinat ovat kasvaneet.

sasi keväällä Helsingin venemessuihin aiempia vuosia enemmän; Nord Star -niminen venemallisto näyttäytyi 600 neliön messuosastolla ja venäjäntaitois-ten työntekijöiden voimin. Se kannatti.

– Viime vuoden liikevaihdostamme melkein 40 prosenttia meni Venäjälle. Siellä ostetaan hiukan isompia veneitä, Lindkvist kertoo.

KuSTOmOInTI KASVuSSA

Euromääräisesti myydyin vene viime vuonna oli Nord Star 40, joka on yli 13-metrinen ja hinta on 600 000-700 000 euroa varustelutasosta riippuen. Nord Star 40 on venäläisten mieleen, lisäva-rusteiksi toivotaan muun muassa säh-köllä nousevia pöytiä ja materiaaliksi pähkinäpuuta. Uusien markkinoiden, kuten Venäjän, Ukrainan, Liettuan ja Ja-panin myötä kustomointi on lisääntynyt huomattavasti Linex-Boatin myynnissä. Lindkvist myy veneitä Venäjän kaukai-siin kolkkiin, kuten Vladivostokiin ja toi-saalta Yhdysvaltoihin asti. Suurin mark-kina on nykyään Venäjä, toisena koti-markkinat ja kolmantena Grönlanti.

– Grönlantiin myydään veneitä ko-viin olosuhteisiin. Veneet menevät pit-kälti ammattikäyttöön, huoltoveneiksi ja taksiveneiksi.

Ulkomaiden myynti toimii kussakin maassa ulkoisin voimin.

Lindkvistin mukaan he tekivät huip-puvuosina 2006–2008 noin 200 ve-nettä. Ison veneen rakentaminen kes-tää kolme kertaa kauemmin kuin pie-nen. Nyt vuosituotanto on 60 venettä. Yrityksen liikevaihto on laskenut huip-puvuosista, mutta ei järisyttävästi. Nord Starin veneet ovat lasikuituisia, walk around -mallisia ja kovaan käyttöön teh-tyjä jykeviä veneitä. Komponentit oste-taan lähialueelta ja rakennus on omissa käsissä. //

kuin maasturi

Olli LindkvistKotoisin: kokkolan edustalla saaressa syntynyt, silta yhdis­tää saaren mantereeseen.

harrastukset: musiikki, soitan kitaraa ja laulan. Veneily on työ ja harrastus. Harrastan jonkun verran liikuntaa.

erikoista: nord star ­mallis­ton juttu on ammattivenelook, vene kuin maasturi. sisustus on viimeisen päälle luksusta.

neljä kovaa - neljä

kov

aa -

neljä kovaa -

js s

uo

mi

YRITTÄJÄ 3/2013

50

Kesäturisti korjautti neste ilotuuli ­asemal­lamme autoansa, ja tuli noutamaan sitä huol­

losta iloisella mielellä. Huoltolaskun lop­pusumma oli yli tuhat euroa, mikä oli kerrottu hänelle arviona jo autoa huol­toon jätettäessä. asiakas halusi maksaa osan pankkikortilla ja loput 500 euron setelillä.

Pankkikorttiosuus hoidettiin ensin, ja otin vastaan setelin ajatuksissani. työn­sin rahan kassakoneeseen ja laskin vaih­torahat asiakkaalle. Hän kiitti nopeasta huollosta ja työnsi vaihtorahat kirje­kuoreen. samaan kuoreen hän sujautti myös kuitin tehdystä työstä. sanoin sen olevan takuu varaosista.

kiittelimme toisiamme, asiakas hyp­päsi huollettuun autoonsa ja poistui verkkaisesti kentältämme. kehuin miel­lyttävää etelän asiakasta.

seuraavana päivänä etsin kassan kuiteista 1 000 euron seteliä, jonka

muistin elävästi ottaneeni vastaan tältä huoltamoasiakkaalta. En

löytänyt merkintää, ja lisäksi kassa heitti 500 euroa. kävin vielä kerran kuitin läpi ja aja­tukseni valahtivat harmaiksi.

Ei voi olla totta, ami, ei voi olla totta. otit vastaan tuhan­nen euron setelin ja sitä ei

löydy mistään. Ei tietenkään, koska sellaista seteliä ei ole ole­

massakaan. Hienoa, ami, hienoa.mokani selvitti ajatukseni. ryhdyin

käymään läpi videotallennetta kiivaasti edelliseltä päivältä läpi, ja sieltähän se ”tuhannen euron” seteli löytyi. kävin videotallenteen varmuuden vuoksi läpi vielä toiseen kertaan läpi, kaivoin laskun esiin. sen jälkeen soitin asiakkaallemme, joka ajeli tyytyväisenä eteläisessä suo­messa.

kerroin erehdykseni ja pyysin häntä tarkistamaan käteisrahansa. asiakas oli laittanut vaihtorahat ja laskun huolelli­sesti kirjekuoreen, jonka hän pysähtymi­sensä jälkeen poimi hansikaslokerosta.

asiakas avasi kuoren, tarkisti laskun ja laski rahat. Viisisataa euroa ylimää­räistä.

Hänkään ei ollut huomannut virhettä sujauttaessaan rahat kirjekuoreen. asia­kas palautti ylimääräiset 500 euroa tilil­lemme, ja olimme molemmat tyytyväisiä.

olin kiitollinen myös huoltomiehel­lemme, joka oli täyttänyt huoltoveloitus­laskelman täsmällisesti. asiakkaan yhte­ystiedot löytyivät laskelmasta ilman yli­määräistä etsintää.

– Vaihtorahan kanssa pitää olla aina tarkkana! //

Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL:n puheenjohtaja Aimo ”Ami” Kettunen hoitaa Neste Ilotuuli -jakeluasemaa Ilomantsissa. Järjestöön kuuluvat Neste- , Shell-, St1- ja Teboil-kauppiaat. Jäseniä liitossa on 400.

TeKSTI jarmo Hyytiäinen, KuVA topi ylä­mononen

Ilomantsissa1 000 euron seteli

MIKÄ MOKA! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

YRITTÄJÄ 3/2013

51

S ilva Paananen ei ole mok-siskaan tuijottelusta. Hän hymyilee ympärilleen ja vas-

tailee ystävällisesti uteliaille, jotka kyselevät, mistä maasta nainen on oikein kotoisin.

– Finland? Is that a country, moni kysyy ihmetellen.

Nimi Silva ei ole harvinaisuus vain Intiassa vaan myös Suomessa.

Hän on tällä hetkellä ainoa suo-malainen yksityisyrittäjä Intiassa. Kaikki alkoi viitisen vuotta sitten,

TeKSTI JA henKILöKuVA Pia Heikkilä

sillanrakentajaIntiassaaikaa on budjetoitava reilusti läpimurtoon ja know who -verkoston rakentamiseen on panostettava.

52

YRITTÄJÄ 3/2013

ULKOMAAT » Yksi ainoista Intiassa

jolloin Paananen otti urhean hypyn tuntemattomaan lähtemällä Etelä-Intiassa sijaitsevaan Chennain Fin-pron vientikeskuksen päälliköksi.

– En tiennyt Intiasta kauhean paljon, mutta se nyt vain tuntui ai-nutkertaiselta elämän- ja työkoke-mukselta, joka oli minulle tarkoi-tettu, Paananen muistelee.

Yrittäjäksi Paananen lähti näh-tyään Intian markkinapotentiaa-lin. Toimelias nainen pisti mark-kinointiviestintätoimiston pys-

tyyn yhdessä kotimaisen Promade Oy:n yrittäjä Leena Lehtiniemen kanssa maan pääkaupunkiin Del-hiin.

– Kuuntelin vahvasti sisäistä ääntäni, kun Leena Lehtiniemi pyysi lähtemään mukaan, Paana-nen sanoo.

Yrityksen perustaminen ja toi-minnan käynnistäminen oli mut-katonta, sillä Paananen osasi hakea neuvoa oikeilta tahoilta.

– Byrokratia ja kirjanpito su-

intiaVäestö 1 240 miljoonaaValtauskonto hindulaisuus BKT kasvu 6,5 %Pääkaupunki new Delhi, asukkaita 13 miljoonaamiljoonakaupunkeja 43Kieliä 16Luonnonvarat kivihiili, malmit ja maakaasuVientituotteet jalokivet, koneet, tee, tekstiilit ja tietokoneohjelmistot

piXm

aC

53

YRITTÄJÄ 3/2013

juivat varsin ongelmitta, koska minulla on erittäin hyvä kirjanpitäjä ja juristi. He ovat harjaantuneita suomalaisten kanssa toimijoita, hän sanoo.

VALPPAuS TARPeen

Helppoa ei yrittäjän arki maassa kuiten-kaan ole, sillä Paanasen mukaan monet intialaiset kuvittelevat iskevänsä kulta-suoneen päästessään yhteistyöhön ulko-maisen firman kanssa.

– Palveluja ostaessani joudun olemaan valppaana, ja jatkuva tinkiminen on uu-vuttavaa, koska partnerit mielellään ko-keilevat kepillä jäätä.

Intialainen tapa avata jo kertaalleen sovittu on myös tullut tutuksi.

– Kaikki sovittu on laitettava paperille, ja intialainen sopimusteksti on luetettava aina juristilla. Intiassa yksinkertaisem-mankin tehtävän tuottamiseen käyte-tään paljon enemmän tekijöitä kuin Suo-messa, Paananen valottaa.

Intia on satojen kielien, uskontojen ja kulttuurien jättikokoinen maa, joka vaati markkina-alueiden opettelua.

– Kuvittelin kolmen ja puolen vuoden Chennain-kokemuksen jälkeen olevani jyvällä intialaisesta ajattelutavasta, mutta Delhiin muutto palautti minut lähtöruu-tuun – täällä moni asia on toisin. Delhissä mennään rahakylki edellä ja toimintata-vat ovat kovemmat kuin leppoisammassa etelässä, Paananen kertoo.

VeRKOSTO AuTTAA

Intia tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta samalla se vaatii yrittäjältä kärsiväl-lisyyttä.

– Olen vuoden toimittuani kokenut to-

deksi sen, mitä aiemmin opetin tänne tu-leville yrityksille: aikaa on budjetoitava reilusti läpimurtoon, ja know who -ver-koston rakentamiseen on panostettava, Silva muistuttaa.

Kehittyville markkinoille halajavien yrittäjien kannattaa pakata reppuun aimo annos rohkeutta ja suomalaista maalaisjärkeä.

– Oikeat kumppanit ovat ykkösasia ja niiden ohella oman know who -verkoston rakentaminen. On tärkeää, että omassa

Kaikki sovittu on laitettava paperille, ja intialainen sopimusteksti on luetettava aina juristilla.

lähipiirisissä on luottointialaisia, joiden avulla oppii ymmärtämään viestinnän pii-lomerkityksiä, Paananen neuvoo.

Paanaselle yrittäjyys Intiassa on mahdollisuus, joten Promade aikoo kas-vattaa toimintaansa.

– Läsnäolo Intiassa antaa Promade In-dialle kilpailuedun, kun laajennan tarjon-taani muille kuin suomalaisille firmoille. Sillanrakentajia tarvitaan länsimaisen ja intialaisen viestinnän kohdatessa, Paana-nen sanoo. //

¾¼ Silva Paananen on tällä hetkellä ainoa suomalainen yksityisyrittäjä Intiassa.

54

YRITTÄJÄ 3/2013

ADWORDS

PREMIERSMB PARTNER

¾¼ Mikko Mäentaustan ilme paljastaa, että hevoselle on tulossa tiukka tehtävä.

56

YRITTÄJÄ 3/2013

Jos veivät hevoset miehen maail-malle, tuovat ne hänet säännölli-sesti myös takaisin Suomeen.

– Käyn valmentamassa äitini Merjan ratsastuskoululla pari kertaa kuukau-dessa, kilpailukaudella vähän harvem-min, juttelee kohtelias ja sympaattinen Mikko Mäentausta.

Kotona Saksassa Mäentaustalla on tallissaan omien hevosten lisäksi nuoria ratsutettavia sekä kilpa- ja myyntikun-toon ratsastettavia hevosia. Nuorten rat-sastajien valmentaminen on osa työtä.

– Valmennan mielelläni. Se on hyvin antoisaa työtä silloin, kun valmennetta-vana on motivoitunut ratsastaja, Mäen-tausta toteaa.

Mäentausta lähti Saksaan ratsastuk-senohjaajan tutkinto taskussaan ja nuo-ruudeninto käyntikorttinaan. Ensimmäi-nen työpaikka Saksassa löytyi esterat-sastaja Christopher Wegeliuksen suh-teiden avulla. Kaksi vuotta Mäentausta työskenteli nimekkäiden ratsastajien tal-leilla hevosia ratsuttaen ja kisaten. Sit-ten tuli aika perustaa oma talli. Yrittä-jäksi ryhtyminen vieraassa maassa ei ol-

lut helppoa, mutta sinnikkyys palkittiin. – Alussa en puhunut kovinkaan hyvää

saksan kieltä, joten se teetti vähän töitä, nauraa Mäentausta.

meneSTYKSen RuTIInIT

Oman valmennustallin pyörittäminen on työlästä ja päivät ovat pitkiä, mutta Mä-entausta ei valita. Saksalaisella hevos-kulttuurilla on pitkät perinteet, hyviä he-vosia on paljon ja kilpailumahdollisuuk-sia riittää.

– Meillä on helppo kilpailla, sillä hyviä kilpailuja löytyy lähes joka viikonloppu kohtuullisen ajomatkan päästä, Mäenta-usta kertoo.

Vaikka hevosalan yrittäjän työssä ei ole sellaista käsitettä kuin normipäivä, on Mäentausta luonut työlleen rutiineja.

– Maanantaista torstaihin ratsastan hevosia, koulutan ja valmennan. Tors-taista sunnuntaihin kisaan itse. Paperi-työt vievät nekin aikansa, hymyilee Mä-entausta ja sanoo oppineensa monta asiaa kantapään kautta. Yksi yrittäjyyden osa-

alue on ollut toisen ammattilaisen kä-sissä alusta pitäen, nimittäin kirjanpito.

Edellisen kisakautensa huipennuk-sena Mäentausta pitää Suomen esterat-sastusmaajoukkueen sijoittumista kol-manneksi Latviassa kesällä pidetyssä Nations Cupissa sekä mahdollisuutta ratsastaa suomalaisyleisön edessä Hel-sinki International Horse Show’ssa.

KOTI SAKSASSA

Suomen-matkoillaan osa valmennuspai-koista on varattu vakio-oppilaille, mutta aina löytyy tilaa myös uusille valmennet-taville.

– Suomeen on aina kiva tulla ja per-hettä on mukava nähdä, mutta minun kotini on Saksassa, sanoo Mäentausta, jonka suomen kielessä on jo vivahdus vierasta aksenttia.

– Kerran yksi mies tuli sanomaan mi-nulle Suomessa pidetyn valmennusvii-konlopun jälkeen, että puhut kyllä yllät-tävän hyvää suomea, mistä oikein olet kotoisin, virnistää Mäentausta. //

Saksalaisella hevoskulttuurilla on pitkät perinteet, hyviä hevosia on paljon ja kilpailumahdollisuuksia riittää.

Satulankyydissä saksaan

kilpaesteratsastaja ja ratsastusvalmentaja mikko mäentausta asuu ja työskentelee saksassa, mutta on tuttu näky myös suomalaisilla ratsastuskentillä. mäentaustan alla hyppäävät hevoset eternity ja Quenaro.

57

YRITTÄJÄ 3/2013

ULKOMAAT » Hevoset kisakuntoon

TeKSTI JA KuVA tina finn

TeKSTI Hannu Hallamaa, KuVAT Esko keski­Vähälä

Otetaanpa ensin hyvät uutiset: Keski-Pohjanmaa porskut-taa. Maakunnan elinkeinora-

kenne on monipuolinen, eikä globaali talousahdinko ole päässyt seutua pa-hasti puraisemaan.

– Veneteollisuus on perinteisesti ollut hyvä indikaattori siitä, minne ol-laan menossa, ja veneteollisuudella

Veneteollisuuskeski-pohjanmaalla tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta kasvu-keskuspolitiikka mietityttää.

menee nyt hyvin, summaa Keski-Poh-janmaan Yrittäjien puheenjohtaja Ta-pio Uusitalo.

Alueelta löytyy muun muassa ta-lotehtaita, metalli- ja elektroniikka-tuotantoa, elintarvikejalostusta, ke-mianteollisuutta ja logistiikkatoimin-taa. Maakuntajohtaja Jukka Ylikar-jula nostaa esiin myös ohjelmistoalan

pulssina

sairaankuljetuksesta jakeluunKeski-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Tapio uusitalo,

55, pyörittää jakelualalla toimivaa Posti kusti ­yritystä synnyinkun­nassaan nivalassa. Uusitalo toimi aiemmin yli 20 vuotta sairaankulje­tusalan yrittäjänä.

– kilpailemme itellan kanssa kalajoella ja nivalassa.

Vapaa­ajasta suurin osa kuluu kunnallisten luottamustehtävien parissa, sillä Uusitalolla on menossa

jo neljäs kausi kaupunginvaltuus­ton toisena varapuheenjohtajana.

Uusitalo harrastaa myös len­tämistä kaksitasokoneella, jonka omistaja ryhmään hän kuuluu. lentotunteja kertyy parikymmentä vuodessa, huolto­ ja kurssitunteja enemmän.

– olen kahteen otteeseen päässyt lehtiin tehtyäni hallitun pakkolaskun moottorivian takia, Uusitalo paljastaa.

58

YRITTÄJÄ 3/2013

MINUN MAAKUNTANI » Keski-Pohjanmaalla ymmärretään yrittäjyyttä

¾» Tapio Uusitalo (vas.) on Keski­Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja. Uusitalon yritys toimii jakelualalla. Jukka Ylikar­jula on Keski­Pohjanmaan maa­kuntajohtaja ja syntyperäinen kokkolalainen.

yritykset, jotka ovat menestyneet hyvin suomalaiset ict-sektorin alakulosta huo-limatta.

– Aikanaan täällä harmiteltiin, kun ict-alan kokoonpanoteollisuutta ei Keski-Pohjanmaalle tullut, Ylikarjula muistelee.

Menestyminen näkyy hyvissä työl-lisyysluvuissa – Keski-Pohjanmaalla työttömyys on alle kymmenessä prosen-tissa, maan keskiarvo pari pinnaa ma-talampi. Ja hyvältä näyttää jatkossakin, sillä maakunnan ikärakenne on nuori, liikenneyhteydet paranemassa ja kai-vosteollisuutta käynnistymässä. Teol-

linen rakennemuutos on jo nähty, eikä minkään maakunnassa harjoitettavan alan taivaanrannassa ole synkkiä pilviä.

– Kokkolan satama on nyt Suomen neljänneksi suurin. Sen kehittäminen ja kemianteollisuuden investoinnit ovat tuoneet myös alihankkijöille työtä, Ylikarjula kertoo.

KeSKIPOhJALAISeTKO YRITTeLIÄITÄ?

Koko rannikkoseutu Vaasasta Ouluun on työ- ja elinkeinoministeriön kir-

yrittäjähenkinen kuntabyrokraatti

Maakuntajohtaja Jukka Yli-karjula on 50­vuotias kokko­

lan kasvatti. kuntauransa hän aloitti 1990­luvuna alussa lahdessa, josta matka kävi Parkanon hallintojohtajan pestin kautta vuonna 1995 takaisin kokkolaan. koulutuksen johtotehtä­vissä vierähti 16 vuotta. keski­Poh­janmaan maakuntajohtajana ylikar­jula on toiminut vuoden 2012 alusta.

– olen kuntabyrokraatti, mutta tunnen myös yritystoimintaa. olen auttanut lukuisten yritysten perus­tamisessa ja liiketoimintasuunnitel­man laatimisessa ja istunut osuus­kaupan hallituksessa.

nuorempana ylikarjula on työs­kennellyt metsurina ja tehdastöissä.

– tykkään värkätä ja tou­huta, moottorisaha pysyy vieläkin kädessä.

59

YRITTÄJÄ 3/2013

joissa valopilkku, jolta odotetaan vahvaa suorittamista ainakin kuluvan vuosi-kymmenen ajan. Pk-yrityksetkin kasva-vat maan kärkivauhtia. Uusitalo ja Yli-karjula ovat yhtä mieltä siitä, ettei yrit-täminen maakunnassa ainakaan ympä-röivän yhteisön asenteisiin kaadu.

– Työn arvostus on jo perintönä saatu hyve, siitä johtunee seudun yrittäjähen-kisyys. Täällä on hyvä toimia, sillä kun-nat ovat hahmottaneet, että yrittäjät tuovat työpaikkoja ja sitä kautta veroja. Se tekee myös uusille yrittäjille toimin-nan aloittamisen helpommaksi, Uusi-talo sanoo.

Käytännössä yrittäjämyönteisyys nä-kyy esimerkiksi niin, että toimitiloja kaipaavalle yritykselle järjestyy alueen kunnissa tontti vilkkaasti. Ylikarjula ko-rostaa, että alueella kaavoituksen henki on kaikilla tasoilla yritystoiminnalle edellytyksiä luova, ei rajoittava.

Kehittyvä yritystoiminta vaatii tie-tysti menestyäkseen myös hyvät liiken-neyhteydet ja osaavia ihmisiä. Helsinki–Oulu-radan parantaminen kaksiraitei-

Ylikarjula ylistää

• keskipohjalaisten työteliäisyyttä• tasa­arvoista tekemisen

meininkiä yrityksissä• seudun sopivaa kokoa: läheisyys

toteutuu• keskipohjalaista vieraanvaraisuutta,

joka auttaa muuttajia kotiutumaan• seudun vahvaa kulttuuri ­

perinnettä ja luonnonläheisyyttä

siksi on molemmille miehille mieleinen asia.

– Teemme myös paljon työtä sen eteen, että Kokkola-Kruunupyyn lento-kenttä pysyisi vireänä, sanoo Uusitalo.

Hyvät yhteydet ovat Ylikarjulan mu-kaan elintärkeitä, jotta alueen yrityk-set voivat jatkaa kansainvälistymistään. Osaavia ihmisiä tarvitaan maakuntaan muun Suomen lisäksi ulkomailta.

– Meidän pitää tehdä työtä tunnet-tuutemme eteen, sillä pääkaupunkiseu-dulla ei välttämättä osata laittaa Poh-janlahden rannikon kaupunkeja oikeaan järjestykseen.

AnTAKAA TehDÄ RAuhASSA

Suomalainen koulutuspolitiikka herät-tää keskipohjalaisissa huolta. Uusitalo kuvailee maakunnan saaneen ammat-tikoulutuspaikkojen leikkauksesta käy-dyssä väännössä tärkeän torjuntavoiton.

– Koulutuspaikkojen säilyminen maakunnassa on erittäin tärkeää. Suu-rempiin kaupunkeihin muuttaneiden nuorten houkutteleminen kotiin on osoittautunut vaikeaksi.

Ylikarjulaa yliopistokaupunkien am-mattikorkeakoulujen suosiminen ärsyt-tää, kuten myös toisen asteen ammatil-lisen koulutuksen vähentäminen. Am-mattikoulujen aloituspaikkoja aiotaan

leikata 13 prosenttia, kun Ylikarjulan mukaan niitä saisi vähentää korkein-taan kuusi prosenttia.

– Alueen koulutustarjonnan pitää olla kohdallaan ja teemme sen kar-toittamiseksi koko ajan töitä.

Ylikarjulan mukaan Keski-Pohjan-maata kehitettäessä kuunnellaan her-

källä korvalla myös paikallisten yrittä-jien ääntä. Uusitalo pelkää, että tilanne saattaa muuttua, jos Ely-keskusten ja maakuntaliittojen määrä tulevaisuu-dessa vähennetään. Jos hallinto etään-tyy, pienempien paikkakuntien yrit-täjien on vaikeampaa saada äänensä

Hyvät yhteydet ovat Ylikarjulan mukaan elintärkeitä, jotta alueen yritykset voivat jatkaa kansainvälistymistään.

YRITTÄJÄ 3/2013

60

Elisa Viestitin on verkkopalvelu, jolla teet suora-markkinointia itse. Palvelussa on yli miljoona vas-taanottajaa, jotka odottavat viestiäsi.

Hei Yrittäjä! Saat 200 kontaktin kam-panjan veloituksetta ja

osallistut arvontaan, jossa voit voittaa suoramarkki-nointikampanjan koko miljoonan kontaktin kantaan.

lli t t t jKokeile nyt!

” Elisa Viestitin oli uudelle yritykselle tehokas tapa kertoa olemassaolostaan.”

Kenneth Hedman Fonum Oy Ab

Kokeile ilmaiseksi!www.viestitin.fi

1605_EL_YA_Viestitin_Fonum_Yrittaja_216x140.indd 1 29.4.2013 12.03

Uusitalo uskoo

• keski­Pohjanmaan laajaan elinkeinorakenteeseen

• kuntien yrittäjämyönteisyyteen ja joustavuuteen

• kehittämiseen ja tutkimukseen oppilaitosyhteistyönä

• kansainvälistymisen kasvuun ja kaivosalan nousuun

kuuluville. Uusitalo peräänkuuluttaa maakunnan kehittämisessä yrittäjäläh-töisyyttä seutukunnallisen ajattelutavan sijaan.

Ylikarjula korostaa maakuntaliiton ja maakunnan keskuskaupungin yhteis-työn säteilevän myös alueen muiden kuntien hyväksi.

– Yhteistyö naapurimaakuntien ja niiden keskusten kanssa luo hyviä mah-dollisuuksia verkottua myös kansain-välisesti.

Keskittäminen kaikissa muo-doissaan huolestuttaa kuitenkin myös Ylikarjulaa.

– Tuntuu, että alueiden rat-kaisuja halutaan liikaa ohjata Helsingistä, kun osaamme itse-kin kehittää toimintaa elinkei-nolähtöisesti.

Hän toivoo, ettei Suomessa keskityttäisi liikaa kymmenen suurimman kaupungin kehittämi-

seen, vaan muistettaisiin, että pienem-milläkin seuduilla on vahvaa yritys-toimintaa. Ylikarjula ja Uusitalo mo-lemmat korostavat, että byrokratian karsimiseksi tarvitaan rakenteellisia uu-distuksia. //

61

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi

Vuoden omistajanvaihdos­asiantuntija 2012, toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Confidentum

Seminaarin puheen johtaja, veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Hotelli Viru, Tallinna3.4.6.2013

Omistajanvaihdosseminaari

Maanantai 3.6.

9.00– Ilmoittautuminen seminaariin

12.30 Saapuminen Tallinnaan

13.15 Buffetlounas, ravintola Merineitsi

14.00 Seminaarin avausJärjestöjohtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

14.10 Raha, rakkaus ja rategia • valmistautuminen sukupolven- ja

omistajanvaihdokseen• hyvin suunniteltu – paremmin tehty

– maksimoitu tulos!Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija 2012, toimitusjohtaja Sakari Oikarinen, Confidentum

15.15 Kahvitauko

15.45 Tulevaisuuteen varautuminen• luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu• jatkajan toimeentulon varmistaminen• avainhenkilöiden sitouttaminenYhteysjohtaja Kari Pankka, Mandatum LifeMarkkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

16.30 Yrityksen arvonmääritys• yrityksen arvon määrittäminen• yrityksen arvohuoltoToimitusjohtaja Pentti Lahti, Ekonomitoimisto Lahti Oy

17.45 Kysymyksiä asiantuntijoille • asiantuntijat vastaavat kirjallisiin ja

suullisiin kysymyksiin

18.15 Tauko

20.30 Illallinen, Ravintola Maikrahv

Tiistai 4.6.

7.00 Aamiainen

9.00 Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta • Mikä osa yrityksestä siirtyy?• Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä

verotehokkaasti?• Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta?• Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan

lopettaminen ja omaisuuden realisointiVeroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

10.00 Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen• omistajanvaihdoksen toteuttaminen

yrityskauppana ulkopuolisen kanssa• omistuksen siirtäminen lähipiirissä• lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai

markkinahintainen kauppa• yrityksen varojen käyttö järjestelyssä• yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen

verotuksessa• yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiäVeroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

11.00 Omistajanvaihdos käytännössä – yrityscase• yritysostoilla opettajasta yrittäjäksiToimitusjohtaja Petri Korhonen, Eldrex Oy

11.45 Buffetlounas

12.30 a) Työntekijästä yrittäjäksi – mikä muuttuu sosiaaliturvassaLainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät

b) Sukupolvenvaihdos – yrityscase

13.05 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa• aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja• sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja

osakekaupassa• osakassopimukset• työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi

työnantaja, vanhat työntekijät

Asianajaja, osakas Esa Halmari, Hedman Partners Oy

14.30 Kysymyksiä asiantuntijoille18.30 Saapuminen Helsinkiin

Ilmoittautuminen viimeistään 20.5. www.yrittajat.fi/ov2013 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai 09 2292 2923/Härkönen

Mainitse: syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat.

Tervetuloa mukaan!

Jäsenhinta (normaalihinta)

475 € (645 €) / hlö 2-hengen huoneessa 505 € (675 €) / hlö 1-hengen huoneessa

Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, kuljetukset hotelli – satama – hotelli, majoitus sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Peruutusehdot: Jos osallistuminen perutaan myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen seminaaria, peritään 50 % osallistumis-maksusta. Peruuttamaton tai alle 7 vrk ennen seminaaria peruutettu osallistuminen veloitetaan kokonaan.

•omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille •yritysostoa suunnitteleville •yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Yhteistyössä:

Aloita valmistelu ajoissa!

63NYT » Ajankohtaista kotimaasta

KOKOAJA jarmo Hyytiäinen, KuVA Pixmac

YRITTÄJÄ 3/2013

Bussien lippu-järjestelmätvaltio yrittää sitoa linja­autoliiken­teen valtionosuudet viranomaisvetoi­seen Piletti­järjestelmään. tämä olisi bussiliikenteen kehittämiselle tuhoisaa. siksi kuntien pitäisi räätälöidä tarvitse­mansa joukkoliikenteen lippu­ ja maksu­järjestelmäpalvelut matkahuollon kautta joustavasti. matkahuolto tarjoaa valta­kunnallisen palveluverkoston ja aikatau­luinformaatiojärjestelmän, alueelliset reittioppaat sekä kuntien haluamat lippu­tuotteet asiakkaille järkevästi.

rahaa teihinSuomen kuljetus ja logistiikka skal ry:n puheenjohtaja teppo mikkola vaatii hallitukselta tieverkon nopeaa kohen­tamista. kehysriihen päätöksellä teil­lemme on tulossa entistä järeämpää kalustoa. siten hallitus kaavailee säästä­vänsä 80–120 miljoonaa euroa vuosita­solla, mutta ei ota huomioon rasituksen lisääntymistä tiestössämme. mikkolan mielestä teiden kunnostustarve pitää kartoittaa uusien kalustopainojen näkö­kulmasta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpi­teisiin.

suoraveloitus loppuuOsa yrityksistä ei usko, että suora­veloitus päättyy ensi vuoden tammi­kuun lopussa. finanssialan keskusliitto on huolissaan hitaasta muutosvauh­dista. johtava asiantuntija inkeri tolvanen kertoo, että yrittäjien kanssa keskustel­taessa osa yrityksistä arvelee suoraveloi­tuksen toiminnan jatkuvan vielä takarajan jälkeen. tolvanen toteaa, että toivo on turha. jos suoraveloituksen loppumiseen ei valmistauduta, voi seurauksena olla katkos laskutuksessa ja maksamisessa.

ideoita kaivataan – hjallis suojeleetuottava idea ­kilpailun hakuaika päättyy toukokuun lopussa. kilpailuun voi osallistua mikä tahansa tuottee­seen, palveluun, tuotantomenetelmään, liikeideaan tai muuhun yritystoimintaa edistävään toimenpiteeseen liittyvä idea. ideoita arvioivat tuomaristossa kilpailun suojelijan Harry Harkimon lisäksi suomen yrittäjien toimitusjohtaja jussi järventaus ja teollisuussijoituksen toimitusjohtaja juha marjosola sekä työn liiton toimitusjohtaja tero lausala. lue lisää: www.tuottavaidea.fi.

kunnille vähemmän tehtäviäKuntien lakisääteisten tehtävien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. niitä oli valtiovarainministeriön mukaan vuodenvaihteessa 535, ja sen jälkeen lisää on tullut kymmeniä. yrit­täjien mielestä lähes 200 lakisääteistä tehtävää on syytä arvioida uudelleen.

– kehitys on kestämätön. mitkään verotulot ja valtionavut eivät riitä tuol­laisen tehtävämäärän toteuttami­seen, vaan ne joudutaan rahoittamaan velkara­halla, sanoo sy:n varatoimitusjoh­taja anssi kujala.

työkirja kuntien ja yrittäjien avuksiKunnat tarvitsevat apuvälineitä tehokkaan elinkeinopolitiikan tekemi­seen. selkeillä linjauksilla taataan, että palveluita voi kehittää pitkällä tähtäi­mellä. suomen yrittäjät on kehittänyt kuntien ja yrittäjien yhteiseksi työvä­lineeksi elinkeinopoliittisen työkirjan. siihen on koottu tiiviisti konkreettisia keinoja siihen, miten kunta voi yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa huolehtia omasta elinvoimastaan.

Firmagolfin mm-kisatWCGC-firmagolfin mm­kilpai­lujen karsinnat pelataan kesäkuussa. tällä kerralla kolme karsintojen parasta joukkuetta taistelee finaalipaikasta tammisaaren Golfkerhon Eke Golfissa elokuun 16. päivänä. Voiton saavuttanut joukkue pääsee edustamaan suomea ja firmaansa maailman finaaliin keväällä 2014. karsintakisat järjestetään kymme­nellä kentällä ennen juhannusta. ilmoit­tautumiset www.ekegolt.fi

Biokaasu kiinnostaaSuomalainen ympäristöteknologiayritys Dora­nova oy toimii kolmella liiketoiminta­alueella, jotka ovat uusiutuva energia, pilaantuneet maa­alueet sekä vesi­ ja jätehuolto. Voimakkaimmin kasvaa biokaa­suun keskittyvä liiketoiminta. Doranovalla on projek­teja sambiassa, Venäjällä ja Virossa.

Doranova vastaa myös jepuan biokaasureaktorin rakentamisesta, käyttöönotosta ja henkilöstön koulu­tuksesta. Ensi kesänä valmistuva laitos on käsittely­kapasiteetiltaan ja biokaasutuotannoltaan suomen suurimmista. 

¾¾ Biokaasun rikastuslaitteiston amiiniabsorbointiyksikkö

hunajaa huulilleKun Hunajainen samin perustaja ja mehiläis­tenhoidon opettaja kari koivulehto jäi eläkkeelle, ohjaimiin astui poika kimmo koivulehto. yhtiön tuotanto on Helsingin Viikissä, yliopiston kupeessa.

kimmo koivulehto on työskennellyt yrityksessä täysipäiväisesti viimeiset kuusi vuotta. yritys on tuonut markkinoilla useita uutuustuotteita, kuten juoksevan hunajan pulloon pakattuna ja reilun kaupan hunajan. yrityksellä on suomen laajin hunajavalikoima.

vuokratyöyhtiöstä myyjiäHenkilöstöpalveluyritys innolink research oy tulee jatkossa vahvistamaan jalansijaansa myynnin ammattilaisten rekrytoinneissa.

näin kertoo yhtiön toimitusjoh­taja marko kukkola.

yhtiö järjestäytyi huhtikuussa innolink Groupiksi. innolink Group tarjoaa palveluita henkilöstön rekry­toinneista toiminnan kansainvälistä­miseen. kukkolan mukaan yrityksen liikevaihto on viimeisen 10 vuoden aikana yli 20­kertaistunut.

innolink Group on hankkinut enemmistöomistuksen markkinoin­tiviestintään erikoistuneesta Place marketing oy:stä sekä henkilöstö­palveluja tuottavasta stafflink oy:stä.

– yritysjärjestelyillä luodaan parempia edellytyksiä yhteistyön kehittämiselle, kukkola kertoo.

– oikeat kohderyhmävalinnat ovat onnistuneen markkinoinnin edellytys. innolink Directin kautta asiakkaamme saa kaiken mahdollisen tiedon niin koti­ kuin ulkomailtakin. kaiken tarkoituksena on tehdä markkinoinnista myyntiä, kukkola painottaa. 

kokkolassa on aito monituottajamalli, katso verkkokartastaYrittäjäsanomien tekemän selvityksen mukaan maakuntien keskuskaupunkien priimus on kokkola, jonka sote­palveluista 26 prosenttia on yksityisen sektorin tuottamia.

suurimmassa osassa kaupunkeja, kuten Helsingissä, yksityinen sektori tuottaa noin 15 prosenttia kaikista sote­palveluista. Hännänhuippuna on jyväskylä, jossa on ulkoistettu vain yhdeksän prosenttia palveluista.

Vanhustenhoidon palvelut ovat suosituimpia ulkoistuskohteita. katso yrittajat.fi/kunta ­ sivuilla olevasta verkkokartasta mukana olevien kaupunkien tiedot. kartasta selviää myös aiotaanko kaupungeissa lisätä sote­ostoja.

YRITTÄJÄ 3/2013

64 UUTISMAAILMA » Poimintoja

PULJU

kipsivalu tulossa talotyömailleKipsivalulattioita on suomessa tehty toistakymmentä vuotta ja käyttö yleistyy. kangasalalaisen perheyrityksen, joka­remontit oy:n yrittä­jät sanna ja jouni kartaslammi ovat tehneet kipsivalupumppausta neljättä vuotta, jona aikana kipsivalulattioiden kysyntä on tuplaantunut vuosittain.

kipsivalua voidaan käyttää lattioiden rakentamiseen betonin tavoin. kipsivalulattia on halkeilematon ja siihen saadaan kerralla valettua millin­suora pinta. kipsivalulla pystytään tekemään myös maanvaraisia laattoja.

maanvarainen kipsilaatta on kävelykunnossa valua seuraavana päivänä. myös rakentamisen kosteusongelmat vähenevät. kipsivalu kuivuu sentin per viikko, ja koko omakotitalo on kuiva kolmessa viikossa.

pohjavesijärjestelmän sähköistäjäSähkö- ja teleurakoitsijaliitto stUl ry valitsee vuosittain jäsenistöstään esimerkillisesti toimivan sähkö­ ja tele­urakointiyrityksen. tänä vuonna vuoden sähköurakoitsijatittelin sai torniolainen sähköcentre ky. 

sähköcentren toimitusjohtaja ja perustaja on sähköteknikko markku kinnunen. Vuonna 1987 perustettu sähköcentre toimii pääasiassa kemi­ tornion talousalueella. yrityksen ensim­mäinen urakointikohde oli tornion näränperän tulli ja kohteita on urakoitu myös Venäjällä.

Viimeisin iso työkohde oli meri­lapin Veden pohjavesipumppaamot ja niiden ala­asemat, joihin sähköcentre hoiti sähköistykset koko tervola­kemi­tor­nion alueella.

kiinnostaako paikkatiedon hyödyntäminen? Avoimeen dataan liittyvä smespire­projekti etsii pieniä yrityksiä, joita kiinnostaa inspiren

tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. Projektin kautta saa neuvoja ja kansainvälisen verkoston. toistaiseksi mukana ei ole yhtään suomalaisyritystä. inspire­direktiivin myötä monet paikkatietoaineistot

tulevat saataville yhtenäisessä muodossa kaikista EU:n jäsenmaista. Lisätietoa: www.paikkatietoikkuna.fi > uutiset ja www.smespire.eu

piXmaC

YRITTÄJÄ 3/2013

65UUTISMAAILMA

YRITTÄJÄ 3/2013

6666 KOLUMNI66

kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

isaounioLS

ma

ra l

eppä

6666 KOLUMNI66

Kotikadullani Helsingin ytimessä on parin vuoden aikana aloittanut yritystoiminnan kymmenkunta nuorta yrittäjää. Vain yksi näistä yrityksistä on enää pystyssä. miksi ihmeessä? kymmen tarinaa kertoo karua kieltä.

Matkatoimisto meni konkurssiin ennen kuin aukesikaan. Eksoottisille erikoislomille ei ollut kysyntää. yrittäjä oli satsannut kalusteisiin ja kalliiseen osoitteeseen. asiakastutkimus unohtui. kenkäkauppa ja delikatess­myymälä sijoittuivat tietämättään vilkkaan kadun hiljai­seen päähän. metreilläkin on kaupankäymiselle merkitystä. kengät eivät erottautuneet tar­peeksi, ja deliruoat vanhenivat vauhdilla. aasialainen ruokapaikka kompastui, kun yrittäjä jak­soi remontoida upean tilan muttei ollut kiinnostunut tekemään näyttäviä ulkokylttejä. Paikka on liian huomaamaton, vaikka näyteikkuna oli suomen suurimpia. taloyhtiötä vuokralais­ten vaihtuminen ei haitannut, sillä kovat takuut takasivat tuotot. Uutta putkeen vaan. Galleria, kaksikin kukistui talouskriisiin. kotipalvelu ei löydä asiakkaita, sillä ulkomaalaista, vaikkakin tehokasta, siivoojaa jännitetään aluksi. sisustusliikkeen mallistoa myy rahvaan stocka halvem­malla, ja rättipaja ei ehdi ommella vuokran tahtiin.

Moni nuori yrittäjä saa lyhytaikaisilla yrittäjyyskokeiluilla niskaansa jopa kymppitonnien velat. katkeroituu, masentuu, pettyy ja tuntee olonsa huijatuksi. juurihan yrittäjyyttä hurrat­tiin hallituksessakin, ja start­upit olivat kuumempia kuin koskaan. suomessa nuoren yrittä­jyyden edistämiseen on panostettu enemmän kuin koskaan, mutta unohtuiko maalaisjärki ja perusmatikka?

Haastateltuani muutamia alan epäillä, että nyt suomessa pökitään yrittäjiksi niitäkin, jotka eivät ymmärrä tulojen ja menojen eroja. yrittäjäkursseilla keskitytään liikaa paapomaan

vailla realismia. Ei uskalleta haastaa yrittäjää laskemaan, kuinka monta kertaa oven on käytävä, jotta tuottoa tulee.

opetan itsekin yrittäjäkursseilla ja hämmästyn aina, miten harva kouluttaja ja virkamies ottaa oikeasti vastuuta työstään ja uskal­taa opettaa yrittäjyyden kiemuroita oppikirjoja syvemmältä. En

halua lytätä kenenkään unelmia, mutta olen huolissani siitä, että liian moni nuori tai kokematon joutuu liriin, jollei yrittäjäkurssien tasoa nos­

teta. kursseilla paasataan liike­ideasta, tuotteistamisesta, myynnistä, brändistä, markkinoinnista, kirjanpidosta. silti moni kurssin käynytkään ei

ymmärrä, mikä on alV ja milloin se pitäisi maksaa. kurssittaja neuvoi yrittäjää vaihtamaan asuntonsa halvempaan. apua! olisiko tällaisten opettajien syytä antaa itselleen loparit?

taloudellisen epäonnistumisen jälkeen yrittäjä jää yksin, ilman päivärahaa ja tukea. silti suomessa yrittäjyyden edistämisessä häärää tuhannet ihmiset ja virkamiehet! stoppi huuhaa­opetukselle!

tuntevatko nuoret yrittämisen riskit?