yrittäjäsanomat 10/2011

n:ro 10 • joULUkUU 2011 sUomen yrittäjät • företagarna i finLand • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Leipuri nauttii aikaisista aamuistasivu 8

JUKKA-PEKKA MOILANEN

Ei vain nätti kuorijalo Helsinki panosti muotoiluun

ja suunnitteli paitsi kauniita, myös

helppokäyttöisiä palohälyttimiä.sivu 20

Usko itseesi • Oululainen Seppo Helanen investoi kalanjalostustehtaaseen ja ravintolaan kolme kertaa yrityksensä

liikevaihdon verran, vaikka eurokriisi lisää talouden epävarmuutta. sivu 3

• Sesonkiyrittäjän kassakone laulaa sulosointuja joulunasivu 17

• Joulukoristeet valmistetaan maaliskuussasivu 18

www.yrittajat.fi/tilaa

Tilaa

-lehti

JARK

KO V

IRTA

NEN

sivu 16

Huippuetuja sinulle, jäsen sivu 5

WEISTE

Yrittäjäsanomat

toivottaa lukijoilleen

rauhallista joulua

ja menestyksekästä

uutta vuotta 2012.

UNTO VIITAMÄKI

Satojen tarinoiden ja ideoiden VeikkoVeikko Ilmastilla on takanaan jo

50 vuotta vientikauppaa. osa urasta

on vielä edessä.sivu 10

• Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä valmistaudutaan ottamaan vastaan joulun taika

JARK

KO V

IRTA

NEN

Joulu saa tulla

02 N:o 10 • Joulukuu 2011

Yrittäjä, auta pukkia mäessä.

TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi.

Tee lahjareestä keveämpi ja hanki itsellesi vuoden kovin yrittäjäpaketti. Entistä nopeampi iPhone 4S on varustettu paremmalla kameralla sekä iCloudilla, joka tallentaa musiikin, kuvat ja dokumentit sekä jakaa ne langattomasti Apple-laitteillesi. Saat tietenkin myös reilusti puheaikaa ja lähes rajattomasti maksiminopeaa nettisurffailua.

iPhone 4S 16GB -pakettiin on kääräisty:• Huikea älypuhelin

• Puheaikaa yli 40 h/kk

• Lähes rajattomasti netin käyttöä verkon maksiminopeudella

• Työntekijöiden väliset matkapuhelut veloituksetta.

€/kk3900(24 kk sopimus,

alv 0 %)

Suomen Yrittäjien jäsenille kaupan päälle 150 tekstaria/kk!

Kipaise kaupoille:

Tarjous voimassa 15.1.2012 asti, vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti

• Käy lähimmässä Sonera Kaupassa tai muulla jälleenmyyjällämme • Lähetä tekstiviesti Yrittäjä numeroon 18100 (0 €), niin otamme sinuun yhteyttä!

Yrittäjänhuippupaketti

03N:o 10 • Joulukuu 2011

avaus: Mitä nyt:

Kysymys&vastaus:

Kysymys: Käykö joulukauppa talouden epävarmuudesta huolimatta?Vastaus: Talouskriisi ei näytä vaikuttavan merkittävästi kuluttajien joulusuunnitelmiin. Epävarmuuden lisääntymi-sestä huolimatta valtaosa kuluttajista ei aio tinkiä joulun ajan kulutuksestaan.

Kaupan liiton kuluttajille tekemän kyselyn mukaan 78 pro-senttia kuluttajista aikoo käyttää joulun valmisteluun rahaa joko saman verran tai enemmän kuin vuosi sitten. Myös jou-lulahjoihin noin 74 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää joko saman verran tai enemmän rahaa kuin viime vuonna.

Joulukulutustaan vähentävien määrä on kuitenkin hie-man lisääntynyt viime vuodesta. Vuosi sitten samaan aikaan jouluvalmistelujen kulutustaan suunnitteli vähentävänsä 13 prosenttia kuluttajista, kun tänä vuonna määrä on noussut 20 prosenttiin. Samoin joululahjahankinnoissa kulutustaan vähentävien osuus on kasvanut muutamalla prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin.

Päivittäistavarakauppa voi odottaa joulua levollisemmin mielin kuin muu vähittäiskauppa, sillä ruuasta ei aiota tinkiä ja sen ostoa aiotaan lisätä eniten viime vuoteen verrattuna.

Reippaimmin rahaa jouluhankintoihin käyttävät edellisvuo-sien tapaan työssä käyvät pariskunnat ja lapsiperheet.

jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan Liitto

eurokriisi ei juuri näy yrittäjien arjessa. seppo Helanen otti riskin ja investoi uusiin tiloihin kriisin keskellä.

Eurokriisi menee yli ymmärryksen

• Seppo Helanen investoi kalanjalostustehtaaseen kesken talousmyllerryksen. Yrittäjä ei usko kriisin vaikuttavan yritystoimintaansa.

Vetkuttelun aika on ohi • Timo Lindholm: Markkinat pakottavat poliitikot koviin ratkaisuihin.

Inflaatiopeikkoa on turha murehtia.

Poliittinen paine eurokriisin hoidossa kasvaa sellaista vauhtia, että nyt pitää tehdä kovia päätöksiä, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lind-holm. Hän uskoo edelleen euron tulevaisuuteen.

Lindholmin mukaan markkinat ovat joutuneet pettymään puolentoista vuoden ajan poliittiseen päättämättömyyteen, ja se näkyy valtioiden lainojen koroissa.

– Euroopan Keskuspankki alkaa hoitaa ongelmaa entistä aktiivisemmin ja ostaa lisää valtioiden velka-papereita. Nyt vain odotetaan, että esimerkiksi Italia saa kasaan uskottavan talouspolitiikan. EKP palaut-taa ainakin vähäksi aikaa luottamuksen, Lindholm ennustaa.

Hänen mukaansa EKP:n toimet hillitsisivät akuut- tia paniikkia mutta eivät ratkaise koko tautia.

– Luotan, että Italia saa asiansa kuntoon. Siellä talous ei ole läpimätä. Kreikka on menetetty tapaus ja Portugali on toinen heikko maa. Espanja on Italian kanssa samaa sukua, Lindholm sanoo.

Lindholm ei jaksa pelätä inflaatiota, vaikka EKP aloittaisikin entistä massiivisemmat valtionlainojen ostot.

– EKP joutuu ostamaan velkapapereita, mutta taseen toisella puolella pankit tallettavat keskinäisen luottamuspulan takia likvidejä varojaan keskuspank-kiin.

Pk-yrittäjille Lindholmilla on selkeä viesti. Yritysten kannattaa olla varovaisia ja laittaa rahoituksensa kuntoon. Toisaalta maailma ei lopu yhteen eurokrii-siin.

– Optimistit ovat tarjonneet Suomelle ensi vuodelle kahden prosentin talouskasvua. Olisin äärimmäi-sen tyytyväinen, jos se toteutuu. Yritykset ovat kyllä sinnitelleet syksyn kohtuullisesti. Olosuhteet käytän-nön liiketoiminnassa eivät ole olleet niin huonoja, Lindholm sanoo.

Hänen mukaansa yritysten epävarmuus näkyy eten-kin heikossa innossa investoida. Järkeviäkin hankkeita on pantu jäihin.

Eurokriisin selviäjät ja häviäjätturvasatamat1) Palveluala• Kotimarkkinoilla toimivat palvelualan yritykset pärjäävät, vaikka eurokriisi jatkuisi pitkälle ensi vuoteenkin.• Kuluttajien luottamus on avainasemassa.• Kotitalousvähennyksen pienentyminen näkyy joillakin aloilla ikävästi.

2) Remonttifirmat• Kotitalouksien remontit ja peruskorjaukset pyörivät lähes normaalisti, vaikka Suomi ajautuisikin taantumaan. Niille on jatkuvasti tarvetta, eivätkä kuluttajien rahat ole lopussa.

3) Asuntokauppa• Lainarahan hinnalla on merkitystä asuntokauppaan. Euriborit pysyvät matalana ensi vuonnakin, mikä pitää asuntokaupan pyörimässä.

Vaikeuksissa1) Teollisuuden alihankkijat• Suomi elää viennistä, joten viennin yskiminen näkyy heti teollisuuden alihankintayrityksissä, erityisesti metalli-teolli-suudessa.

2) Kuljetusala• Teollisuuden vaikeudet näkyvät myös kuljetusalalla. Polttoaineverojen korotus osuu huonoon aikaan toimialalle.

Hoida heti nämä kuntoon1) Turvaa rahoitus.• Mene mahdollisimman nopeasti päärahoittajan puheille ja esitä vakuuttava liiketoimintasuunnitelma ensi vuodelle, jos on tulossa nykyistä heikommat ajat.

• Joka neljäs yritys aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta (SY-barometri 8/2011), ja näistä yrityksistä joka neljäs tarvitsee rahoitusta käyttöpääomaa varten.

2) Käy asiakkaasi läpi.• Taloudellisesti epävarmoina aikoina pitää panostaa uusien asiakkaiden han-kintaan. Se koskee erityisesti yhden tai kahden ison asiakkaan varassa olevia alihankintayrityksiä.

3) Huolehdi kulurakenteesta.• Pk-yritykset selvisivät hyvin vuoden 2009 taantumasta pääosin siitä syystä, että yrityksissä reagoitiin nopeasti heikentyviin näkymiin ja lomautettiin tai irtisanottiin työntekijöitä. Näin kannattavuusluvut eivät romahtaneet.

Eurokriisistä puskee makrodataa sellaista vauhtia, että pk-yrittäjän pää on väkisin pyörällä. On to-dennäköisyyslaskelmia euroalueen hajoamisesta, uutisia eri valtioiden lainakoroista, joukkovelka-kirjoista ja monesta muusta.

Tuntuu, että uutisoinnissa punainen lanka on kadonnut ajat sitten.

Yrityksille tästä vuodesta tulee kohtuullisen hyvä. Sen sijaan ensi vuotta leimaavat epävar-muus ja varovaisuus. Järkeviäkin investointeja pannaan jäihin, kuten Suomen Yrittäjien varatoi-mitusjohtaja Timo Lindholm sanoo.

Maailma ei kuitenkaan kaadu. Epävarmoina aikoina esiin nousevat ne rohkeat

yrittäjät, jotka uskaltavat ottaa hallittuja riskejä liiketoimintansa kasvattamiseksi. Näin kävi myös kaksi vuotta sitten. Kannattaa muistaa, että yritysten taseet ovat hyvässä kunnossa.

Nyt tarvitaan taas rohkeutta ja itsevarmuutta. Sitä soisi löytyvän myös poliittisilta päättäjiltä eri puolilta Eurooppaa – he ovat tämän sopan keittäneetkin.

Aurinko nousee

Kimmo KoivikkoKom

men

tti

Kimmo Koivikko, tekstiJukka-Pekka Moilanen, kuva

Kreikasta levinnyt eurokriisi uh- kaa jo koko yhteisvaluutan tu-levaisuutta, mutta yritysten ar- kipäiväisessä tekemisessä taan-tuman varjo näkyy vain satun-naisesti.

Itse asiassa kriisin vaikutukset yritys-ten liiketoimintaan ovat jääneet yrittä-jille epäselviksi. Tästä vuodesta tulee vahva kasvuvuosi suurimmalle osalle yrityk- sistä.

– Seuraan päivittäin uutisia, mutta en ymmärrä, mitä eurokriisi loppujen lopuk-si tarkoittaa. Ristiriitaisia lausuntoja on paljon, ja isotkin herrat ovat yhtä pihalla, sanoo oululainen kalanjalostusyrityksen omistava Seppo Helanen.

Hänen mukaansa Euroopan ongelmat ovat syntyneet poliitikkojen ja pankkien takia.

Helanen ei jäänyt eurokriisiä murehti-maan, vaan teki rohkean ratkaisun inves-toimalla kalanjalostustehtaaseen ja kalara-vintolaan.

Oululaisyrittäjä kuuluu vähemmistöön, sillä Suomen Yrittäjien viimeisimmän ba-rometrin mukaan vain joka neljäs yrittäjä aikoi hakea ulkopuolista rahoitusta seuraa-van vuoden aikana. Näistäkin osa halusi rahaa käyttöpääomaa varten.

– Laajensimme bisnestämme. Investoin-ti oli meille todella iso, sillä uudet toimitilat

maksoivat lähes kolme kertaa liikevaihdon verran, Helanen kertoo.

Pitkä prosessi. Vihiluodon Kalan liike-vaihto oli viime vuonna 1,4 miljoonaa eu-roa. Tänä vuonna liikevaihto nousee lähelle kahta miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajan mukaan investointi-päätös ei syntynyt päivässä eikä kahdessa-kaan. Se vaati paljon tutkimusta ja uskoa.

– Meillä on vahva usko hankkeeseen. Ka-laravintolakin on tuottanut tähän asti yli budjetoidun. Olimme oikeaan aikaan liik-keellä, sillä teimme investointipäätöksen edellisen taantuman aikana. Hyödyimme matalista rakennuskustannuksista, Hela-nen sanoo.

Kasvu jatkuu. Vihiluodon Kala jalostaa kalaa valtakunnallisesti, vaikka kotipaikka onkin Oulu. Ulkomaiden osuus liikevaih-dosta on alle kymmenen prosenttia.

– Siellä on kasvumahdollisuuksia. Kaik-ki merkit näyttävät muutenkin, että kasvu jatkuu myös ensi vuonna, Helanen arvioi.

Hänen mukaansa on vaikea lähteä kan-nustamaan muita yrittäjiä investoimaan, sillä tunnelmat ovat tällä hetkellä odottavat ja epävarmatkin.

– Yrittäjän pitää itse tietää, milloin on investoinnin aika. Jos on vahva usko omaan juttuun, niin antaa palaa vaan, Helanen sa-noo.

sEPPo HELasELLa ja karoliina Hintsalalla on hymy herkässä, sillä uudella kalaravintolalla on riittänyt asiakkaita. myös ensi vuosi näyttää hyvältä.

Yksityiset terveysyritykset kasvattavat rooliaan voimakkaasti Terveyskeskuspalveluissa yksityisen palveluntuotannon osuus on yli 30 prosenttia. Hammashuollossa yksityisen palveluntuotannon osuus on jo suurempi kuin julkinen tuotanto. Terveyspalveluyrityksistä ei voidakaan enää puhua pelkästään kuntien terveyspalvelutuotantoa täy-dentävinä toimijoina.

Kaikkiaan vuonna 2009 terveyspalvelualalla Suomessa oli 14 100 yritystä, jotka työllistivät yli 26 300 henkilöä. Terveyspalvelujen tuotanto on pienyritysvaltaista ja pääosin paikallista toimintaa. Yli 80 prosenttia toimi-alan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä, ja alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä oli yli 98 prosenttia yrityksistä.

Yritystoimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuon-na 2009 noin 2,56 miljardia euroa. Se kasvoi seitsemällä prosentilla vuodesta 2008.

Terveyspalveluala on kuitenkin keskittymässä. Isot yritykset kasvavat, ja monet niistä ovat siirtyneet ulko-maiseen omistukseen. Kuitenkin vain muutamat isot lääkärikeskukset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa valtakunnalliseksi.

Kansainvälisillä markkinoilla toimivia suomalaisia terveyspalveluyrityksiä on erittäin vähän. Terveyspalvelu-jen vienti voi kuitenkin tulevaisuudessa olla merkittävä toimiala. Venäjän markkinoiden läheisyys on Suomelle eduksi.

60 000 euroa Suomesta ilahduttaa

lapsia Japanin tsunamialueella. Nousiaisissa toimiva leik-kipaikkavälineitä valmistava Puuha Group Oy lahjoittaa Muumi-leikkipuiston Japanin tsunamialueelle.

Leikkipuisto rakennetaan Sendain kaupunkiin ja se tulee sisältämään sisältää 17 erilaista Muumi-aiheista leikki-paikkavälinettä.

Puuha Groupin toimitusjohtaja Sami Kaivola vieraili marraskuussa Japanin tuhoalueella.

– Kaiken näkemäni jälkeen arkiset murheet Suomessa tuntuvat aika pieniltä. Oli uskomatonta nähdä se tuho, mitä luonnonvoimat voivat saada aikaan. On alueita, joissa ihmisten kodit ja muut rakennukset ovat yksinker-taisesti pyyhkiytyneet aallon mukana pois, kommentoi Kaivola Kauppalehdessä.

Finnveran yritysrahoitukselle oli ottajiaPk-yritysten käyttöpääomatarpeet ja investointien lievä kasvu lisäsivät Finnveran rahoituksen kysyntää tammi-syyskuussa. Kysyntä oli 13 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.

– Yritysten tilanteet ovat tällä hetkellä keskenään hyvin erilaisia. Monille ei ole ehtinyt kertyä vuoden 2009 not-kahduksen jälkeen vielä vahvoja taloudellisia puskureita. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden nä-kymät ovat epävarmat, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.

– Tämänhetkisessä taloustilanteessa talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus suhdannerahoituksen jat-kamisesta ensi vuonna on erittäin perusteltu, hän jatkaa.

Finnvera myönsi lainoja ja takauksia yhteensä 672 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.


Tukirahojen kohdentamista entistä harvempiin, mut-ta selkeästi kansainvälistä

kasvua hakeviin nuoriin pk-yri-tyksiin. Hyvä Tekes!

Tähän kun vielä lisää Teke- sin uuden Kasvuväylä-ohjel-man, niin kansainvälistymis-kentässä alkaa olla tekemisen meininkiä.

Suomalaisten julkisten kan-sainvälistymispalveluiden kipu-pisteet on vuosia tunnistettu pk-yrityksissä. Kenttä kritisoi rahoituksen valumista suur-ten yritysten tukemiseen. Liian usein pk-yrityksille tarjotaan kv-tiedon hankintaa varten kymmeniä eri nettiosoitteita erilaisine linkkeineen.

Kansainvälistymistuottei-ta on, eri toimijoita jo liiankin kanssa, mutta nälkäisten kv-

kasvuyritysten todellista profii-lia ei ole julkisissa kv-hankkeis-sa tunnistettu.

Yrittäjät haluavat ensisijai-sesti yrityskohtaista täsmäpal-velua heti alusta lähtien. Syyt ovat pragmaattisia.

Vaatimustaso kansainväli-sillä markkinoilla on kasvanut vuosi vuodelta, mutta Suo-messa tarjottavat palvelut ovat pitkälti jämähtäneet markkina-selvityksiä ja kontaktointia tar-joaviin palveluihin sekä moni-vuotisiin kv-koulutuksiin.

Tuotteiden painopiste on ol-lut kansainvälistymisen alkutai-paleella. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta käytännössä yritys-ten vientiponnistelut kuihtuvat siinä vaiheessa, kun yrityksellä on edessään siirtyminen kan-sainvälistymisen haasteellisem-

mille tasoille – etabloitumiseen tavalla tai toisella uuteen vienti-maahan.

Samaan aikaan osaamisen kanssa loppuu firmoissa myös raha, joten näihin riskikuoppiin räätälöidyt kovan tason osaa-mispalvelut yhdessä pitkäjän-teisen rahoitussuunnitelman kanssa ovat yrityksille aivan välttämättömiä.

Tekesin uusissa linjauksissa näkyy uusi dynamiikka. Koska Tekesin asiakkaat ovat tekno-logiapainotteisia yrityksiä, Te-kesin linjauksia toivoisi monis-tettavan myös ely-keskuksiin ja Finnveraan palvelemaan laajemmin suomalaista yritys-kenttää.

Julkisten kv-palveluiden vai-kuttavuus tarvitsee myös uusia mittareita.

Laatumittareiksi ei tulevai-suudessa saa riittää se, kuinka monta yritystä on vuoden aika-na käyttänyt julkisia kv-palve-luita.

En ymmärrä lainkaan hai-kailua markan perään. Jopa eräät presidenttiehdokkaat

ovat siihen valmiita tai suoras-taan vaativat irtautumista eu-rosta. Soinin ja Väyrysen tie ei olisi suomalaisten etu. Ei myös-kään suomalaisten yrittäjien etu.

Markan ihanuutta muiste-levat näyttävät unohtaneen kokonaan aiemmat ongelmat. 80-luvun lopulle saakka markka devalvoitiin ajoittain. Se merkit-si rahasiirtoa palkansaajilta, elä-keläisiltä ja pienyrittäjiltä isoille vientiyrityksille. Kun rahamark-kinat sääntelyn vähentämisen myötä avautuivat, uskottiin au-tuuden koittavan.

Ei tullut autuus, vaan rahan vapaampi liikkuvuus ilman yhteisvaluuttaa toi uusia on-gelmia. Markkinavoimien myl-lerryksessä markka oli heikko. Rahan hinta nousi rajusti. Kun nykyisin kipurajana pidetään kuutta prosenttia, maksettiin Suomessa 90-luvun alussa rei-lusti yli kaksi kertaa suurempia korkoja. Eikä sitä silloin edes

kauhisteltu. Muistan itsekin ottaneeni asuntolainaa 13,7 prosentin korolla. Ensimmäi-sen kauden kansanedustajana ja vuosi ennen vaaleja. Ei tulisi enää mieleenkään.

Moni yrittäjäkin otti tuol-loin valuuttavelkaa uskoessaan vahvan markan politiikkaan. Pakkodevalvaatio suisti monen yrittäjän konkurssiin. Yhdessä yössä velka lisääntyi rajusti. Moni on ollut velkavankeudessa näihin päiviin saakka. Haikailun markan, devalvaatiokierteen ja korkeiden korkojen perään ei luulisi ainakaan näille yrittäjille kuulostavan hyvältä vaihtoeh-dolta.

Euro on merkinnyt vakautta. Valuutta on ollut vakaa, eikä yrittäjän ole tarvinnut miettiä devalvaatioriskiä. Myös korko-taso on säilynyt alhaisena. Nämä yhdistettynä yhtenäisen valuutta-alueen pienempiin kustannuksiin ja vaivattomuu-teen ovat olleet yritystoimin-nalle eduksi.

Joku varmasti huomauttaa, että missä on euron vakaus nyt. Ensin on todettava, että ei nyt ole kysymys ensisijaisesti eurosta. Jos eletään pidempään yli varojen ja ajaudutaan velka-kierteeseen, on sama mikä on valuutta. Niin valtioiden, yritys-ten kuin kansalaistenkin osalta. Eikä euron kurssi ole olennai-sesti heilahdellut. Korkotasokin on monissa euromaissa edel-leen vakaa ja historiallisen al-hainen.

Euroalueen ongelmat joh-tuvat eräiden euromaiden pit-käaikaisesta huonosta talou-denhoidosta. Nyt tämä säteilee ongelmina koko euroalueelle. Näin, vaikka säännöt toteavat-kin selvästi, ettei mitään yhteis-

vastuuta ole. Nyt sääntöjä ollaan rukkaamassa uusiksi. Edelleen täytyy pitää huoli, että kukin maa vastaa omista velvoitteis-taan. Muuten käy kuten sille kolmen yrittäjän metsästyspo-rukalle, joka sopi ensin yksimie-lisesti, että ensin syödään yhden eväät ja niin tehtyään päätti ää-nin 2 – 1, että kukin syö omat eväänsä.

pääkirjoitus | anssi kujala, vastaava päätoimittaja | 15. joulukuuta 2011

Suomessa on yrittäjien ikääntymisen vuoksi syntymässä yrittäjyysvajetta, ja moni huutaa työllistävien kasvuyritysten perään työpaikkojen siirtyessä halvem-man työvoiman maihin.

Samaan aikaan SAK:lainen palkansaajaliike on lähtenyt omituiseen yrittäjyyden vastaiseen ope-raatioon. Keskusjärjestö ja sen jotkut liitot ovat kiihtyvällä vauhdilla todistelleet, että Suomessa olisi vakava ongelma, jota he kutsuvat nimellä pakkoyrittäjyys.

Pöyristyttävintä väitteessä on, että annetaan ymmärtää, että kaikki Suomessa toimivat 160 000 yksinyrittäjää olisivat yrittäjiä vain pakon edessä.

Väite tällaisesta pakkoyrittäjyy-destä on yksiselitteisesti väärä, yrittäjiä loukkaava ja maamme tulevaisuuden kannalta turmiol-linen. Suomen Yrittäjien vuon-na 2010 tehdyn yksinyrittäjä- kyselyn perusteella palkkatyö-hön siirtyminen ei houkuttele yksinyrittäjiä.

Lähes 80 prosenttia heistä ker-too jatkavansa yksinyrittäjänä aivan varmasti tai hyvin toden-näköisesti. Yrittäjät ovat siis tyytyväisiä omaan valintaansa, kunhan saavat tehdä työnsä il-man kohtuutonta verorasitusta.

Ihmiset haluavat vapautta ja vaihtoehtoja, mahdollisuutta käyttää koko potentiaaliaan työelämässä. Sitä yrittäjyys

parhaimmillaan on. Vapautta määrittää oman osaamisensa, työn ja vapaa-ajan suhteensa.

Nyt osa palkansaajaliikkeestä haluaa luoda kuvaa, jonka mukaan itsensä työllistäminen olisi joten-kin vähempiarvoista. Jos yrittäjyyden takana on vakaa harkinta lähteä tavoittelemaan palkitsevam-paa elämää, niin miksi syyllistää ihmisiä näistä valinnoista?

Kansantalouden kannalta huolestuttavaa yrittäjä-järjestön kyselyn tuloksissa on se, että suurin

osa vastaajista haluaa jatkaa yrittämistä nimenomaan yksin. Tähän vähäiseen haluun työl-listää pitäisi kaikkien kiinnittää huomiota, myös palkansaajaliik-keen.

Miksi työllistäminen ei kiin-nosta? Eräs keskeinen syy ovat korkeat työvoimakustannukset. Työn sivukuluja pitäisi kyselyn mukaan alentaa merkittävästi, jotta ensimmäisen työntekijän palkkaaminen yleistyisi.

Yksinyrittäjyyttä kannattaakin ajatella rakentavasti ja kasvu-mahdollisuuksia silmällä pitäen, ei tuomitsevasti. Mitä jos esi-merkiksi joka viides yksinyrit-täjä palkkaakin yhden työnteki-jän? Yhtäkkiä Suomessa on yli 30 000 uutta työpaikkaa.

Tätä olisi hyvä miettiä niiden- kin, jotka huutelevat mennei- syyden ääni rinnassaan. Liiallis-ta energiaa voi myös purkaa vaikka ryhtymällä yrittäjäksi.

YLÖsotEttujA

keskustelu

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI

KustantajaSuomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

ToimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittajaMirka Moilanen, toimittajaRiikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla)Raija Lehtonen, taittoAnna Lantee, [email protected]. 09 229 221, f. 09 2292 2810

ISSN 1795-7982Aikakauslehtien Liiton jäsen

IlmoitusmyyntiAlma360/AsiakasmediaPL 356, 00101 Helsinkip. 010 665 [email protected]

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen YrittäjätPL 999, 00101 Helsinkip. 09 229 [email protected]

PainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula

Toimituksellinen aineistoLehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämät-tä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vas-tuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuk-setta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaa-miseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

IlmoitusaineistotPdf-tiedostoina osoitteeseen [email protected]. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoi- tukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää.

Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoi-tushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoi-tuksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimite-tusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikir-joituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännös-virheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.– Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistos-ta tai ylivoimaisesta esteestä.– Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedok-sesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston jul-kaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Ilmestymisaikataulu 2012Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot

1/2012 26.01. 18.1. 19.1.

2/2012 23.02. 15.2. 16.2.

3/2012 29.03. 21.3. 22.3.

4/2012 26.04. 18.4. 19.4.

5/2012 24.05. 16.5. 18.5.

6/2012 23.08. 15.8. 16.8.

7/2012 27.09. 19.9. 20.9.

8/2012 25.10. 17.10. 18.10.

9/2012 22.11. 13.11. 14.11.

10/2012 13.12. 5.12. 7.12.

Palkansaajaliike pelottelee

KirjE | jouni Backman, sdp

KirjE | Paula aikio-tallgren, Virvatuli oy

Yritysten suunnitelmissa uskotaan euroalueen kasassa pysymiseen. Mikäli talouskriisi syvenee Euroopan laajuiseksi taantumaksi, edellyttää se vientiyrityksiltä lisää panostuksia muille markkinoille.

elinkeinoelämän keskusliiton johtaja jussi mustonen keskisuomalaisessa

Euron kaatuminen on mahdollista, muttei todennäköistä. Kreikankaan eroaminen eurosta ei ole todennäköistä.

etlan toimitusjohtaja sixten korkman iltalehdessä

Yrittäjillä ole samanlaista kuluttajansuojaa kuin yksityisillä ihmisillä. Erehdyksen vaara on suuri etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa tarjous on naamioitu laskuksi. Tämä ei välttämättä aina täytä petoksen tunnusmerkkejä.

suomen yrittäjien lakineuvoja antti Huotilainen turun sanomissa

Kunnilla nyt olevia, vähemmän tärkeitä tehtäviä, pitää siirtää kuntalaisten hoidettaviksi, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää.

kuntaliiton valtuuston puheenjohtajan Pekka nousiainen turun sanomissa

Tuhannet suomalaisyritykset lähtevät Viroon halvemman kustannustason vuoksi. Määrä voi jopa viisinkertaistua lähivuosina. Tällä hetkellä Virossa toimii aktiivisesti noin 2 000 suomalais-yritystä.

konsulttiyhtiö excedean partneri mikael orkomies kauppalehdessä

Valtion ostaman työterveyshuollon kustannusten kasvu oli vuonna 2009 yhteensä 15,9 prosenttia. Vuonna 2010 se oli 13,9 prosenttia. Nousu on hurja.

Valtiokonttorin linjanjohtaja Hans ranta-aho Helsingin sanomissa

Tilanteen vakavuus johtuu siitä, että euroalueelle ja maailman talouteen laajemminkin on tullut paniikki. Se peittää alleen taloutta korjaavia toimia.

Pääministeri jyrki katainen yle.fissä

IMF:n rahat eivät välttämättä riitä kattamaan valtioiden tarpeita, jos taloustilanne huononee entisestään. Tällä hetkellä IMF pystyy lainaamaan noin 290 miljardia euroa.

kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde taloussanomissa

Ei paluuta markkaan

Dynamoa pk-yritysten kansainvälistymiseen

Väite pakkoyrittäjyy-destä on yksiselittei-sesti väärä, yrittäjiä loukkaava ja maamme tulevaisuuden kannalta turmiollinen.

Soinin ja Väyry- sen tie ei olisi suomalaisten etu. Ei myöskään suomalaisten yrittäjien etu.

• Projektilähtöisistä arvioinneista yrityslähtöisiin rankkauksiin.

jouni Backman

Paula aikio-tallgren


Edunvalvonta

Suomen Yrittäjien valtakunnalliset jäsenedut uudistuvat vuoden 2012 alussa.

Muistathan, että Suomen Yrittäjien jäsenenä saat lukuisia valtakunnallisia jäsenetuja. Uusien jäsenetujen myötä saat kattavan määrän käytännöllisiä ja rahanarvoisia etuja, jotka hyödyttävät suoraan yrityksesi liiketoimintaa.

– Jäsenedut monipuolistuvat ja paranevat aiempiin verrattuna. Edut ovat aidosti valtakunnallisia, ja ne ovat eri toimialoilta. Mukana on myös täysin uusia toimialoja, kuten rekrytointi, tietotekniikka ja markkinointipalvelut, Suomen Yrittäjien markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen kertoo ylpeänä.

– Teimme syksyn aikana tiiviin neuvottelukierroksen yli 30 kumppanitar-jokkaan kanssa. Valitsimme parhaat, joiden tarjoamia etuja käyttämällä jäsen-yrittäjä havaitsee hyödyn aidosti myös lompakossaan. Saimme samalla paljon hyviä ideoita ja vinkkejä jäsenetujen kehittämiseksi tulevaisuudessa, Hallikainen jatkaa.

Uudistetut jäsenedut tulevat voimaan vuoden 2012 alusta. Lisää tietoa eduista saat osoitteesta www.yrittajat.fi/jasenedut.

Jäsenetusi, ole hyvä

Suomen Yrittäjien jäsen- yritykset saavat autopesun

Shell HelmiSimpukoissa 20 prosentin alennuksella.

Fennialta saat yrityksen keskey-tysvakuutuksen maksutta ja lisäksi 45 prosentin alennuksen ja 70 prosentin lähtöbonuksen yksityiskäyttöisen henkilö- ja

pakettiauton laajaan Fenniakaskoon. Yrittäjän Hen-kilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapa- turmavakuutuksen. Uutena jäsenetuna voit valita yrityksellesi myös laajennetun oikeusturvavakuu-tuksen. Lisäksi saat alennusta useimmista kodin ja perheen vakuutuksista.

IT-palvelutalo Vetonaula tarjoaa jäsenetuna jatkuvan alennuksen tietotekniikkapalvelusta.

Jäsenyritykset saavat 80 euron kiinteällä kuukau-sihinnalla käyttöönsä laadukkaat, yrityskäyttöön tarkoitetut laitteet, ohjelmat ja palvelut.

Suomen Yrittäjien jäsenenä saat Laakkoselta muun muassa merkkikohtaisia jäsenalennuk-sia, huolto- ja varaosaetuja, autojen nouto- ja sijaisauto-palveluja erikoisehdoin sekä LaakkonenLeasing-huoltolea-singpalvelut jäsenetuhintaan.

Suomen Yrittäjien jäsen-yritys saa 5 prosentin alennuksen Skapat Energia Oy:n kulloinkin

voimassa olevan hinnaston mukaisesta palvelu-maksusta. Lisäksi Skapat Energia Oy tarjoaa sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden asian-tuntijapalvelut sopimushintaan.

Saat Tallink Siljalta yrityskäyttöön tarkoitetuis-ta ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 prosentin alennuksen. Yksityismatkustajana pääset Suomen Yrittäjien jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suo-raan Silver-tasolle.

Yksi Suomen suosituin ura- ja rekrytointisivusto Uranus.fi myöntää jäsenyrityksille 50 prosentin alennuksen työpaikkailmoituksesta Uranus.fi:ssä.

Elisa myöntää jäsenetuna Elisa Yrityspotin kuukausimaksuista 25 prosentin alennuksen. Edun arvo on Yrityspotin kokoluo-kasta riippuen 156 eurosta jopa 720 euroon vuodessa. Elisa

Yrityspotti on koko yrityksen käyttöön tuleva puhepooli, jossa kaikki mobiililiittymät käyttävät yhtä pakettia.

Suomen Yrittäjien jäsenetuna saat ensim- mäiseen MTV3.fi-verkkokampanjaasi 10 prosenttia lisänäyttöjä.

Valtakunnan kolmanneksi suosituimmassa verkko-palvelussa voit mainostaa valtakunnallisesti tai keskittää mainonnan talousalueellesi.

SY:n jäsenyritykset saavat 20 prosentin alennuksen

päivän hinnasta Best Western -hotelleissa

Suomessa.

Suomen Yrittäjien jäsenkortin magneettiraidalla saat 2,2 sen-tin käteisalennuksen bensiini-

ja diesellitralta sekä 10 prosentin alennuksen Teboil-voiteluaineista. Teboil Yrityskortilla saat puolestaan bensiinistä ja dieselöljystä 2,7 sentin alennuksen litralta. Lisäksi saat 10 prosentin alennuksen voitelu-aineista, autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista.

Holiday Club tarjoaa jäsen-yrityksille tiettyinä aikoina 40 ja 10 prosentin alennuk-sia kylpylähotellien ja loma-

asuntojen viikkovuokra- hinnoista.

MM-kotikisojen lippupaketit tarjoavat yrityksille mahdolli-suuden tuoda asiakkaita tai oman tiimin seuraamaan MM-kiekkoa. Hospitality-paketteihin sisältyy ottelu-lippujen lisäksi VIP-kohtelu tarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Lisäksi ryhmille on tarjolla myös muunlaisia räätälöityjä paketteja.Yhteyttä ottaneiden ja yhteystietonsa 31.3.2012 mennessä ilmoittaneiden jäsenyritysten kesken arvotaan kisa-aitio yhteen Suomen otteluun. Yhteystiedot: www.iihfworlds2012.com

Jäsenyrittäjille jälkiruoka veloituksetta normaali- hintaisen pääruuan yhteydessä Martina- ja Huvi-retki-ravintoloissa sekä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa.

Cumulus-, Rantasipi-, Holiday Inn- ja Crowne Plaza -hotelleista jäsenyritykset saavat huoneet sopimus-hinnoin, yhden tai kahden hengen huoneen samaan hintaan ja 10 prosentin alennuksen päivän kokous- paketeista. Etu on voimassa myös Ikaalisten kylpy-lässä. Lisäksi jäsenyrittäjille on kansainvälisiä vapaa-ajan viikonlopputarjouksia.

Neste Oil Yrityskortilla saat alennusta Neste-asemilta

bensiinistä ja dieselistä 2,5 senttiä litralta. Lisäksi jäsen-yrityksien raskaankaluston Truck-verkoston sopimus-

hinnat määritellään asiakaskohtaisesti.

Jäsenyritykset saavat 15 prosentin alennuksen

Europcarin Suomessa tapahtuvista

vuokrauksista.

Kimmo Koivikko, teksti

Pienten ja keskisuurten yri-tysten omistajat kantavat lähes yksinään vastuun uusien työpaikkojen syn-

tymisestä Suomeen.Tilastokeskuksen lukujen mu-

kaan pk-yritysten henkilömäärä on kasvanut vuosina 2001 – 2010 yli 77 000:lla, kun taas suurissa yrityksissä väkimäärä on laske-nut liki 300:lla. Eniten työnteki-jämäärä on noussut 1 – 4 henki-löä työllistävissä yrityksissä.

Uudet työpaikat lepäävät täysin yrittäjien varassa

– Se ei ole yllätys, vaan pitkän kehityksen jatkumo. Voi sanoa, että yrittäjät pelastavat Suomen jälleen kerran, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

isot saneeraavat. Yli tuhat henkeä työllistävissä yrityksissä työntekijämäärä on pudonnut rajusti. Se tarkoittaa, että suu-ret yritykset eivät enää investoi Suomeen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Järventaus kuitenkin korostaa suurten yritysten merkitystä tär-keinä vetureina etenkin alihan-kintaverkostolle.

Siitä huolimatta pienempien yritysten kasvun kannustami-seksi tarvitaan uusia toimia.

– Niin sanotulla joustotur-va-TESillä olisi nyt enemmän tarvetta kuin koskaan aikai-semmin. Lakia muuttamalla yri-tyksillä olisi mahdollista sopia TESistä poikkeavista järjestelyis-tä. Se toisi työpaikoille joustoa ja turvaa.

Verkkotunnuksien kaupittelu kummastuttaa yrittäjiäSuomen Yrittäjiin on viime aikoina tul-lut useita yhteydenottoja liittyen verk-kotunnusten eli niin sanottujen domai-nien kauppaan.

Yrityksille, joilla on käytössään fi-lop-puinen verkkotunnus olemassa olevilla kotisivuillaan, on markkinoitu esimer-kiksi com-, net- ja eu-loppuisia verkko-tunnuksia.

Markkinoinnissa on usein kerrottu, että jokin muu toimija on juuri aikeissa rekisteröidä yrityksen toiminimen si-sältävän, muun kuin fi-loppuisen verk-kotunnuksen. Monia yrittäjiä on myös peloteltu verkkotunnusten rekisteröi-mättä jättämisen seurauksilla ja koros-tettu asian hoitamisella olevaa kiirettä.

Suomen Yrittäjien lainopillinen asia-mies Lauri Rautio muistuttaa, että Viestintävirasto hallinnoi viranomaista-

hona ainoastaan fi-maatunnusta. – Vaikka yrityksellä olisikin hallus-

saan yrityksen toiminimeen liittyvä fi-verkkotunnus, voi muu yritys tai yksityishenkilö pyrkiä rekisteröimään yrityksen toiminimen sisältäviä, muita kuin fi-loppuisia verkkotunnuksia, Rau-tio kertoo.

Lauri Raution mukaan verkkotun-nusten rekisteröimistä harkitessaan on kuitenkin syytä pitää mielessä, että tyy-pillinen hinta esimerkiksi net-loppuisen verkkotunnuksen rekisteröimisestä on tyypillisesti korkeintaan muutamia kymmeniä euroja.

On myös syytä olettaa, että suurta osaa verkkotunnuksista ei varoituksista huolimatta rekisteröidä, vaikka mark-kinoinnin vastaanottaja ei saamaansa tarjousta hyväksyisikään.

Pienet palkkaavat väkeä

30 000

27 000

24 000

21 000

18 000

15 000

12 000

9 000

6 000

3 000

0

- 3 000

- 6 000

- 9 000

- 12 000lähde: tilastokeskus. henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl maa- ja metsätalous.

yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 – 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä

1–4 h 5–9 h 10–19 h 20–49 h 50–99 h 100–249 h 250–499 h 500–999 h

lisäys yhteensä 77 152

- suuryritykset – 274

- pk-yritykset 77 426

(alle 20 h yritykset 56 583)

> 1000 h

Fonecta tarjoaa Finder-palvelun jäsenten käyttöön veloi-tuksetta osana yrittajat.fi-

verkkopalvelua. Jäsenyrityk- set voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi kirjauduttuaan yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollaan. Suomen Yrittäjien jäsenenä saat lisäksi alennusta Kuka soittaa -pal-velusta.

Viking Line tarjoaa jäsen-etuhintaisia laivamatkoja matkasta ja matkustus-ajankohdasta riippuen.


PÄÄttÄjÄ PuNtarissa | sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

anni sinnemäkiikä: 38 v.Koulutus: Humanististen tieteiden kandidaatti.työura: vihreiden kansanedustaja 1999- , työministeri 2009–2011, ympäristöministeriön projektisihteeri 1998, Helsingin sanomien Nyt-liitteen kolumnisti 1998, sanoituksia ultra Bra -yhtyeelle 1996–1999 ja 2000–2001, sanoituksia Kerkko Koskisen levyille 2002–2005.Perhe: aikuinen tytär siiri, vanhemmat, sisarukset lapsineen.Harrastukset: juoksu, murtomaahiihto ja romaanien lukeminen.

Simolinna pienyritysten asialla nyt myös EuroopassaSuomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna on nimitetty pienten ja keskisuurten yritysten Eurooppa-järjestön UEAPME:n hallitukseen.

Simolinnan mielestä pk-yritysten EU-edunvalvonnalle on juuri nyt selkeä tilaus.

– Vaikuttaminen EU-päätöksen-tekoon on nyt tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Talouskriisin voittaminen edellyttää pk-yritysten olosuhteiden määrätietoista pa-rantamista. Nyt tarvitaan selkeitä tekoja yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. UEAPME:n kautta suomalaisen yrittäjyyden viesti vä-littyy tehokkaasti eurooppalaiseen päätöksentekoon, Simolinna totesi.

Simolinnan mukaan Euroopan työmarkkinoiden toiminnassa pitää kiinnittää enemmän huomiota pienten yritysten tarpeisiin. Simo-linna peräänkuuluttaa rohkeita avauksia, joilla helpotetaan työpaik-kojen luomista.

UEAPME:lla on 82 jäsenjärjestöä eri Euroopan maista. Jäsenjärjes-töjensä kautta UEAPME edustaa yhteensä 12 miljoonaa yritystä ja tarjoaa työpaikan lähes 55 miljoo-nalle työntekijälle.

TIINA JUTILA

Uusyrityskeskusten korkeatasoinen palvelu on turvattavaUusyrityskeskusten toiminnan uhkana saattaa olla TE-toimistojen roolin muuttuminen, varoittaa Uudenmaan Yrittäjät.

TE-toimistot ovat tällä hetkellä isäämässä yritysneuvontaa ja yri-tysneuvojien määrää. Uudenmaan Yrittäjät näkee, että on tärkeää, että TE-toimistot eivät ryhdy tekemään uusyrityskeskusten kanssa pääl-lekkäisiä toimintoja tai toimintoja, jotka vaarantavat niiden toiminnan.

– Seudullisten yrityksiä palve-levien toimijoiden roolit on syytä rakentaa toimijoiden vahvuuksille. TE-toimistojen mahdollinen yrityspalvelujen toimintamalli ja palvelut tulee rakentaa huomioiden uusyrityskeskusten antama kattava ja laadukas yrityslähtöinen yritys-neuvonta, Uudenmaan Yrittäjät tiedottaa.

Tarvitaan kulttuurinmurros:

Pitää saada menestyä! • Anni Sinnemäen mielestä Suomen työllisyys kaipaa keskikokoisia kasvuyrityksiä.

Eeva Ketvel, teksti

Vihreiden kansanedus-taja Anni Sinnemäki istuu eduskunnan kuppilassa neulee-seen kääriytyneenä. Entisen työministe-

rin mielestä Suomen työllisyys- tilanne ei näytä tarpeeksi hyvältä.

– Työttömyys on ollut lasku-suunnassa, mutta lomautukset ovat kääntyneet nousuun. Se on huono merkki, Sinnemäki sanoo.

Uusien työpaikkojen luominen on synkässä taloustilanteessa Suomelle kohtalonkysymys.

– Pienillä ja keskisuurilla yri-tyksillä on ihan valtava merkitys työpaikkojen luomisessa. Pääosa työpaikoista syntyi 1990-luvun laman jälkeen juuri pk-yrityksiin, politiikkaan 1990-luvun lo-pulla tullut humanisti huomaut-taa.

Sinnemäen mielestä Suomen kansantalous ja työllisyys kaipaa kipeimmin keskikokoisia kasvu-yrityksiä.

– Tarvitaan kulttuurin mur-ros: että korkeasti koulutetut ihmiset perustaisivat yrityksiä ja pyrkisivät niillä kansainväli- sille markkinoille, kasvatta-maan yritystään ja työllistämään. Se ei nykyään tule monelle mieleen.

Sinnemäki uskoo tässä myös esimerkin voimaan.

– Jos yliopistolta omalta laitok-selta valmistunut on perustanut menestyvän kasvuyrityksen, joku toinenkin voi uskaltaa yrittää sel-laista.

Hän pohtii, että suomalaisil-la nousee usein karvat pystyyn nuorista, selkeästi taloudelliseen menestykseen tähtäävistä yrittä-järyhmistä.

– Tarvitaan sellaisia yhteisöjä, joista voi ponnistaa ja ilmapiiri, joka sallii menestyksen reiluilla pelisäännöillä niin, että oikeuden-mukaisuudesta pidetään huolta.

Vihreiden vaaliohjelma vaati kuitenkin kaksinkertaista vero-tusta yrittäjille: yritys maksaisi ensin yhteisöveron ja lisäksi vielä kaikista osingoista maksettaisiin

pääomavero. Hallitusohjelmassa osingot ovat verovapaita 60 000 euroon asti.

– Malli on ainutlaatuinen Eu-roopassa. Muualla myös omista-jayrittäjien osingoista maksetaan veroa. Suomen malli taitaa vali-tettavasti estää yritysten kasvua ja listautumista.

Sinnemäki haaveilee mallista, jossa kaikista osinkotuloista mak-settaisiin joku, vaikka pienikin, vero, jotta kannustimista huoleh-dittaisiin.

aNNi siNNEMÄEN mielestä yksinyrittäjien pitäisi saada joustavammin valita, kum-masta maksavat veronsa, pääomatulosta vai työtulosta.

Sinnemäki ei innostu yrittäjien ideastaSuomen Yrittäjät esitti lokakuussa radikaalia uudistusta kouluttamatto- mien nuorten työllistämiseksi. Palkka-tuki menisi suoraan nuorelle, ja yrittä-jän maksama palkka olisi työsuhteen alussa työehtosopimusten minimi-palkkaa pienempi. Koko työsuhde olisi koeaikaa. Tämä rohkaisisi yrittäjiä työllistämään syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, joita koulun penkki ei houkuttele.

Sinnemäki ei innostu ideasta ollen-kaan.

– On pääasiassa hyvä pitää kiinni siitä, ettei synny kaksia työmarkki-noita: toisia nuorille ja toisia vanhem-mille. Tärkeintä olisi, että peruskou-lun käyneitä ohjataan ensisijaisesti koulutukseen. Pitäisi pyrkiä siihen, että kaikilla on vähintään toisen asteen koulutus – lukio tai ammattikoulu – koska ilman sitä on aika turvaton.

Hän myöntää, että yksittäinen rek-rytointi on pienyrittäjälle kova paikka.

– Muistuttaisin myös aika runsaista tuista, joita yritykset eivät aina huo-maa käyttää hyväkseen.

Ex-työministeri kehottaa yrittäjiä tarkistamaan palkkatuen mahdolli-suudet ja muistamaan, että koeaika on todellakin koeaika.

– Ei se byrokratia ihan hillitöntä ole, ja koeajan jälkeen työntekijän voi irtisanoa aika helposti, jos työ ei suju.

Tarvitaan kulttuu-rin murros: että korkeasti koulutetut ihmiset perustaisivat yrityksiä ja pyrkisivät niillä kansainvälisille markkinoille.

anni sinnemäki

Hintatiedot numerosta 0800 11 020202 tai www.fonecta.com.

NUMERO, JOSTA SAATOSOITTEET JOULUKORTTEIHIN.

Yrittaja_sanomat_020202_joulu_380x255mm.indd 1 18.11.2011 9.25


uutisetpäättäjät Yrittävät

Parempi kuin Paras

Kriisi lisää intoa työttömyyskassoihin • Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmäärä kasvanut 2 000:lla. Yrittäjien epäluulot pikku hiljaa hälvenemässä.

Eläkekassa ajautui selvitykseenEläkekassa Viabek on ajautunut selvitystilaan. Kassan toiminta esitetään päätettäväksi 15. joulukuu-ta pidettävässä kassan-kokouksessa.

Viabek on liikennepal-velualoilla toimivien yrittä-jien ja yritysten perustama työeläkelaitos.

Kassan tiedotteen mukaan eläkkeet mak-setaan normaalisti eikä vakuutettujen tarvitse ryhtyä mihinkään toimiin selvitystilan aikana. Selvi-tystila ei myöskään vaikuta työsuhteesta ansaitun tai ansaittavan työeläkkeen euromäärään, karttumis-prosenttiin, eläkeikään tai eläkeoikeuteen.

Ainoa tietotekniikka, jota tarvittiin tämän kuvan toteuttamiseen, on älykäs nelivetojärjestelmä*

Uusi Kuga Titanium S tarjoaa vertaansa vailla olevan ajoelämyksen lisäksi upean muotoilun ja huippuvarustelun: LED-päiväajovalot, iso takaspoileri, 17” kevytmetallivanteet, vakionopeudensäädin, kaksoisautomaattinen ilmastointi, urheilulliset etuistuimet, osittai-nen nahkaverhoilu ja Ford Power -käynnistyspainike.

Kuga Titanium S alk. 37.403,99 € (+ toim.kulut 600 €). Koe ja aja FORD KUGA AWD nyt Ford-liikkeissä!

FORD KUGA ford.fi

Ford Kuga Titanium S 2.0TDCi 140 hv M6 alk. 37.403,99 € (autoveroton hinta 28.760 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 159 g/km 8.643,99 €). Ford Kuga CO2-päästöt 159-244 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,0-10,3 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

*Ford Kugan älykäs, ajo-olosuhteet analysoiva neliveto-järjestelmä jakaa vääntövoimaa auto-maattisesti kullekin pyörälle varmistaen erin-omaisen pidon. Sama tekniikka on mahdollis-tanut myös tilanteen, jossa kuva otettiin.

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksä-mäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

Kimmo Koivikko, teksti

Euroalueella vellova kriisi on herättänyt yrittäjien kiin-nostuksen työttömyyskas-

soja kohtaan.Suomen Yrittäjäin Työttö-

myyskassan jäsenmäärä on noussut tänä vuonna kahdella tuhannella, ja Ammatinharjoit-tajien ja Yrittäjien Työttömyys-kassan nettisivuilla kävijämäärät ovat kasvaneet kolmanneksella.

– Eurokriisillä on selkeä yhte-ys. Kannustankin yrittäjiä ajatte-lemaan nyt omaa parastaan, sa-noo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

AYT:n kassanjohtajan Antero Talan mukaan on positiivista, että yrittäjien työttömyysaste on noin 3,5. Määrä ei ole vuoden ai-

kana kasvanut, vaan päinvastoin hieman pienentynyt.

– Työttömien yrittäjien määrä on perinteisesti noin puolet pal-kansaajista. Vaikka konkurssien määrä on noussut, yrittäjien työttömyys on pysynyt aisoissa, Tala kertoo.

asenteisiin muutos. SYT:llä on jäseniä tällä hetkellä noin 19 300 ja kilpailevalla AYT:llä noin 11 000. Se on kuitenkin vain murto-osa yrittäjien kokonais-määrästä, joka on laskentatavas-ta riippuen noin 270 000.

Suurin osa jäsenistä on pien-yrityksiä.

Molempien työttömyyskas-sojen ongelmana onkin se, että yrittäjät vastustavat jo pelkkää

ajatustakin joutua työttömäksi eivätkä ole kiinnostuneita kasso-jen palveluksista. Uuden polven yrittäjien asenteet ovat kuiten-kin muuttumassa.

– Osa yrittäjistä ajattelee, että tällaista ei tarvita. Merkittävin haaste on tuoda järjestelmä tun-netuksi. Yritämme lisätä oleelli-sesti markkinointiponnisteluja, Jokinen sanoo.

Ainakaan rahan ei pitäisi nousta esteeksi työttömyyskas-san jäsenyydelle. Jäsenyys työt-tömyyskassassa maksaa pienim-millään 50 euroa vuodessa. SYT alensi jäsenmaksujaan lähes 30 prosenttia, ja AYT seuraa perässä ensi vuoden alusta alkaen.

Kassat ovat selvinneet muu-tenkin hyvin haastavasta vuo-desta.

Jokisen mukaan SYT:n vaka-varaisuus eli niin sanottu oma-vastuukustannus on yli 300 pro-senttia. AYT:llä luku on vieläkin isompi.

– Meidän vakavaraisuutemme

on jossain 300 ja 400 prosentin välissä, Tala arvioi.

Näin ollen molemmat kassat pystyvät suoriutumaan yli kolme vuotta velvoitteistaan, vaikka li-sätuloja ei tulisikaan.

Mikä työttömyyskassa?suomessa toimii kaksi yrittäjille tarkoitettua työttömyyskassaa: suomen yrittäjäin työttö-myyskassa (syt) ja ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (ayt).

Kassat maksavat työttömäksi jääneelle jäse- nelle ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

Kassojen toimintaa valvoo finanssivalvonta.

Vaikka presidentinvaalitkin ovat vielä näkemättä, eduskuntaa kuumentaa jo ensi vuoden syksyllä pidettävät kunta-vaalit. Syykin on ilmeinen. Presidentin-vaali ei ole aivan suoranaisesti puolue-vaali, mutta ensi vuoden kuntavaaleilla

on tavanomaistakin enemmän yleispoliittista painoa.

Kuntavaalit ratkaisevat pystyvätkö perussuoma-laiset vakiinnuttamaan eduskuntavaalien jytky- kannatuksensa. Keskustalle on aivan ratkaisevaa kykeneekö se kääntämään syöksykierteensä takai-sin entisille raiteille.

Erityisen kuumaksi tilanteen tekee se, että kun-tavaalien lähestyessä hallitus on käynnistelemässä mittavaa kuntauudistusta. Siitä on määrä tulla vielä parempi kuin edellisen hallituksen Paras eli kunta- ja palvelurakenneuudistus.

Oppositio on avannut uudistusta vastaan rum- putulen, jolla hanke pyritään torppaamaan jo suun-nittelupöydille. Erityisen hurjana on ollut opposi-tiopuolueista pienempi, Suomen keskusta.

•••Äskeinen eduskunnan kyselytunti osoitti mistä on kyse.

Keskustan Elsi Katainen syytti kuntaministeri Henna Virkkusta (kok.) hutiloinnista ja kehotti hallitusta pysäyttämään touhun. Samalla hän kyl-läkin syytti hallitusta siitä, että se oli pysäyttänyt edellisen hallituksen Paras-hankeen.

Löylyä löivät saman puolueen ja edellisen hallituksen kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) ja pääministeri Mari Kiviniemi, entinen kuntaministe-ri hänkin.

Töllin mukaan hallituksen tavoite vahvasta kuntarakenteesta, joka perustuu pääasiallisesti työssäkäyntialueisiin, merkitsee kuntarajojen me-kaanista piirtelyä.

Kiviniemen mukaan hallituksen suunnitelmat ovat täysin tyhjän päällä eivätkä perustu mihin-kään. Nyt ollaan Kivineimen mielestä piirtämässä kuntarajat uusiksi Helsingistä käsin kuntalaisista piittaamatta ja paikallista asiantuntemusta kuule-matta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheen-johtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ei nähnyt mitään ongelmaa kuntarakenteessa. Se on hänen mukaan-sa ”ihan hyvin toimiva”.

Kuntarajojen siirto- ja puolustustaistelun tiimel-lyksessä näyttää unohtuvan tarve uudistaa samalla kuntien palvelurakenteita.

•••Eduskunnan lisäksi kuntauudistus kuumentaa tunteita myös kuntakentällä. Siellä velloo ”kunta-kapina”, johon on yhtynyt myös hallituspuolueiden kuntapäälliköitä. Kuntakapina-adressin noin 1 900 allekirjoittajan joukosta löytyy esimerkiksi 57 sosia-lidemokraattista kunnanjohtajaa.

Myös muiden hallituspuolueiden kuntaväkeä on mukana kuntakapinassa.

•••Argumentit kuntauudistuksen puolesta ovat va-kuuttavia.

Kuntauudistuksen taustaselvitysten mukaan nykymenolla kolmannes kunnista ei selviydy tule-vaisuuden haasteista millään konstilla, ellei sitten valtion tukea ratkaisevasti lisätä.

Eikä sitä lisätä, sillä valtio kamppailee tulevina vuosina kestävyysvajeen, budjettitasapainon ja ylivelkaantumisen kurimuksessa.

Hyvinvointivaltiota rakennettaessa Suomen huoltosuhde oli historiallisen hyvä. Nyt se on muut-tumassa historiallisen huonoksi.

Kuluvan vuosikymmenen puolivälissä maassa on 60 lasta ja vanhusta sataa työikäistä kohti. Vuo-sikymmen myöhemmin suhdeluku on jo 70/100.

Jos mitään ei tehdä, kuntien keskimääräinen veroprosentti nousee nykymenolla 32 prosenttiin vuonna 2024 ja kuntien nettovelka 102 miljardiin euroon.

•••Eduskunnan syysistuntokausi on loppukiriä vaille valmis. Hallituksen esitys vuoden 2012 valtion talousarvioksi palasi suureen saliin valtiovarainva-liokunnan lausunnolla varustettuna 12. joulukuuta.

Parhaillaan täysistunnoissa äänestysrulettia, jossa opposition sadat muutosesitykset ovat tuomi-tut kaatumaan.

Eduskunnan on tarkoitus paketoida budjetti kes-kiviikkona 21. joulukuuta alkavassa täysistunnossa ja kansanedustajat pääsevät rauhoittumaan joulun viettoon.

Takaisin ”rikospaikalle” palataan maanantaina helmikuun 6. Edellisenä päivänä Suomen kansa on valinnut itselleen uuden presidentin.


uutisettErvEisiä BrYssEListä | antti neimala

Komissiolta varhainen joululahja – jätämme mikroyritykset rauhaan

Leipuri kaipaa jatkajaa

etelä-karjala:Kaakon Kumi Oymarkkinointinimellä sistek toimiva yritys myy ja asentaa muun muassa laattoja, parketteja, laminaatteja ja muovimattojakotipaikka: LappeenrantaPerustettu: 1948toimitusjohtaja: jarmo ryynänenLiikevaihto: 6,1 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 35

etelä-Pohjanmaa:Ahvi Huvila Oymetsästystarvikkeiden vähittäis-myyntikotipaikka: soiniPerustettu: 1950toimitusjohtaja: Pekka ojajärviLiikevaihto: 2,1 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 3

Remu OyValmistaa seulakauhoja ja kelluvia kaivinkoneitakotipaikka: ähtäriPerustettu: 1997toimitusjohtaja: juha salmiLiikevaihto: 7,0 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 48

etelä-savo:etelä-savo palkitsi vuoden yrittäjän. Palkinnon sai Timo Juutilainen savonlinnasta, joka on perustanut Control express finland oy:n, Compusteel oy:n ja Webro-sensor oy:n.

Control express finland kehittää vaikeissa olosuhteissa toimivia tieto-koneita. yhtiön liikevaihto on noin 12 miljoonaa euroa.

Compusteel on puolestaan erikois-tunut vaativiin ohutlevytuotteisiin. yhtiön liikevaihto on neljä miljoonaa euroa.

konsernin uusin yritys on kaksi vuotta vanha Webrosensor, joka yhdistää teollisuuden kunnossapidos-sa ict-teknologian kunnonvalvonta-antureihin.

Helsinki:rabbit films oyduudsoneista tuttu tv-tuotantoyhtiökotipaikka: HelsinkiPerustettu: 2001toimitusjohtaja: jarno LaasalaLiikevaihto: 1,6 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 8

kainuu:Moda Pajakkakainuun yrittäjät palkitsi naisten ja miesten pukeutumiseen erikoistu-neen moda-ketjun paikalliset kaup-piasyrittäjät antti ja elina sivosen. moda Pajakka toimii sotkamossa, kuhmossa, kajaanissa ja suomussal-mella.

keski-Pohjanmaa:Elega oyValmistaa muun muassa keittiön ovia ja kylpyhuonekalusteitakotipaikka: HaapajärviPerustettu: 1991toimitusjohtaja: markus PalolaLiikevaihto: 8,3 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 68

kymi:Kaslink foods oyelintarvikealan sopimusvalmistajakotipaikka: kouvolaPerustettu: 2001toimitusjohtaja: raino kukkonenLiikevaihto: yli 20 miljoonaa euroa (2011 ennuste)työntekijöitä: 51

Lappi:Norrhydro oyValmistaa hydraulisylintereitäkotipaikka: rovaniemiPerustettu: 1985toimitusjohtaja: yrjö trögLiikevaihto: 13 miljoonaa euroatyöntekijöitä: suomessa noin sata

Länsipohjan yrittäjät:Kolarin Kumi oyrengasliikekotipaikka: kolariPerustettu: 1991toimitusjohtaja: juha-Pekka PasmaLiikevaihto: 3,3 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 6

Pirkanmaa:robit rocktools oykallio- ja maaporauskruunujen valmistajakotipaikka: LempääläPerustettu: 1990toimitusjohtaja: jussi rautiainenLiikevaihto: 18,9 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 80

Pohjois-karjala:Lemmikkiruuat tessu oyLemmikkieläinten ruokien valmistajakotipaikka: joensuuPerustettu: 1978toimitusjohtaja: Leena PuustinenLiikevaihto: 0,8 miljoonaa euroatyöntekijöitä: seitsemän

outokummun Metalli oyValmistaa harvesteripäitä ja niiden runkojakotipaikka: outokumpuPerustettu: 1980toimitusjohtaja: jarmo PaakkunainenLiikevaihto: 10,9 miljoonaa euroatyöntekijöitä: emoyhtiössä 95

Pohjois-Pohjanmaa:oK Graniitti oyLouhii kiveäkotipaikka: oulainenPerustettu: 1997toimitusjohtaja: eero PietarilaLiikevaihto: 1 – 2 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 13

Päijät-Häme:videomakers oytv-mainoselokuvien, videoiden ja tv-ohjelmien tuottajakotipaikka: LahtiPerustettu: 1990toimitusjohtaja: Hannu niikkoLiikevaihto: 2,5 miljoonaa euroatyöntekijöitä: -

Pääkaupunkiseutu:Meconet oyjousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistajakotipaikka: VantaaPerustettu: 2001, juuret vuodessa 1896toimitusjohtaja: ralf sohlströmLiikevaihto: 29 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 215

rannikko-Pohjanmaa:oK PerintäPuhelinperintään erikoistunut yrityskotipaikka: VaasaPerustettu: 1991toimitusjohtaja: kennet kronmanLiikevaihto: 14,9 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 130

satakunta:Lankoski oyLeipomoalan perheyrityskotipaikka: Pori

Perustettu: 1911toimitusjohtaja: Heikki LankoskiLiikevaihto: 3,3 miljoonaa euroatyöntekijöitä: noin 30

savo:Kuopion woodi oyyhtiö valmistaa ja myy koivu- huonekalujakotipaikka: kuopioPerustettu: 1994toimitusjohtaja: mika rissanenLiikevaihto: 2,5 miljoonaa euroatyöntekijöitä: noin 20

Uusimaa:Mansner oy HienomekaniikkaHienomekaanisten koneistusosien valmistajakotipaikkka: karkkilaPerustettu: 1987toimitusjohtaja: sami mansnerLiikevaihto: 8,2 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 75

innojok oyValaisinten suunnittelu- ja maahantuontiyrityskotipaikka: HelsinkiPerustettu: 1993toimitusjohtaja: jukka jokiniemiLiikevaihto: 6,0 miljoonaa euroatyöntekijöitä: noin 20

Varsinais-suomi:Ledil Oysuunnittelee ja valmistaa optisia komponentteja led-valaisin- teollisuudellekotipaikka: saloPerustettu: 2002toimitusjohtaja: rami HuovinenLiikevaihto: 6,4 miljoonaatyöntekijöitä: 30

Muita palkittuja vuoden yrityksiä

Kimmo Koivikko, tekstiKai Bäckström, kuva

Kaj Halmeelle pitää nostaa hattua.

Toimitusjohta-jan statuksestaan huolimatta hän pyrkii olemaan leipomossa haala-

rihommissa joka päivä. Leipo-moalalla se tarkoittaa, että työ-päivät alkavat kahden ja kuuden välillä, aamuyöllä.

– Jollain tavalla siihen tottuu. Työrytmi on hirveän paljon eri-lainen, iltaisin ei voi lähteä mi-hinkään, Halme sanoo.

Hän johtaa 112-vuotiasta per-heyritystä Emil Halme Oy:tä. Halme on ollut itse lähileipomon vetovastuussa jo neljä vuosikym-

• 112-vuotiaassa Emil Halme Oy:ssä on mietitty sukupolvenvaihdosta jo vuosikausia. Espoolainen lähileipomo on yksi Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen palkitsemista vuoden yrityksistä.

mentä ja haluaisi pikku hiljaa ve-täytyä taustalle. Suku on etsinyt jatkajaa yritystoiminnalle muu-taman vuoden.

Jatkajia ei ole vain jonoksi asti.– Tämä on aika tyypillinen

tilanne suomalaisissa perheyri-tyksissä. Meillä on vielä pieni oljenkorsi käyttämättä, mutta suunnitelmia ei ole loppuun asti, Halme kertoo.

Yrityksessä on mietitty myös ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaamista, mutta siinäkin on omat ongelmansa.

– Erityisesti pienessä yrityk-sessä toimitusjohtajan työpanos on merkittävä. Se vaatisi ison porkkanan, että intoa riittäisi. Tähän löytyy kyllä joku ratkaisu, ei siitä kannata vatsahaavaa saa-da, Halme sanoo.

riskit minimiin. Emil Halme on yksi yli 20 yrityksestä, jotka palkittiin eri puolilla Suomea Vuoden yritys -palkinnolla. Pal-kinnot jakoivat Suomen Yrittäji-en aluejärjestöt.

Toimitusjohtaja antaa palkin-nosta kunnian henkilökunnal-leen. Halmeen mukaan yrityk-sessä on erittäin hyvä henki.

– Töitä voi delegoida kaikille.

Meillä on pitkälle viety demo-kratia, ja se vaikuttaa sitoutumi-seen.

Lähileipomon tuotannosta 85 prosenttia myydään päivit-täistavarakauppojen kautta. Liikevaihdosta yli puolet kertyy ruokaleivistä ja loppu tulee kah-vileivistä ja erilaisista kondito-riatuotteista.

Liiketoiminta on ollut vakaata

vuosikaudet ilman suuria kasvu-hyppäyksiä.

– Olemme asettaneet tavoit-teeksi, että valmistamme pe-rinteisiä leipomotuotteita pe-rinteisellä tavalla. Jos olemme tyytyväisiä, niin miksi pitäisi aina ahmia, Halme sanoo.

Hän korostaa riskin vaikutus-ta yritystoiminnalle. Surullinen esimerkki leipomoalalta löytyy Järvenpäästä, jossa Primulan Järvenpään Herkkutehdas ajau-tui konkurssiin liian kalliin in-vestoinnin takia.

– Koko elintarvikeala on myl-lerryksessä. Tuontia on paljon ja pienleipomoiden toiminta on työvoimavaltaista. Joudumme taistelemaan isoja vastaan. Toi-saalta ihmiset vaativat lähileipo-moiden tuotteita, Halme kertoo.

toiMitusjoHtaja kaj Halme pyrkii paistamaan joka päivä leipiä. Hän on johtanut yli 100-vuotiasta perheyritystä neljällä vuosikymmenellä.

Työrytmi on hirveän paljon erilainen, iltaisin ei voi lähteä mihin-kään.

kaj Halme

Komissio lupaa tuoreessa tiedonannossaan paljon. Tiedonan-non mukaan ensi vuoden alusta lähtien kaikki komission lain-valmistelu lähtee siitä, että alle 10 henkilön mikroyrityksiä ei säännellä turhilla pykälillä lainkaan. Ne jätetään tiedonannon mukaan kokonaan sääntelyn ulkopuolelle, jos valmistelussa ei pystytä erikseen osoittamaan, että sääntely on tarpeen ja

että se ei rasita mikroyrityksiä suhteettomasti. Lupauksia ei suunnattu pelkästään mikroyrityksille. Myös pienet ja kes-

kisuuret yritykset saivat osansa. Jatkossa alle 250 työntekijän pk-yrityksille räätälöidään niiden olosuhteisiin paremmin sopivia ratkaisuja. Tähän asti tällaista erityisesti pk-yritysten tarpeisiin sovitettua lainsäädäntöä on annettu hyvin vähän.

Me yrittäjien edustusmiehet olemme ottaneet tiedonannon vastaan hieman sekavin miettein. On aina myönteistä, että lait luvataan tehdä pa-remmin pienille yrityksille soveltuviksi. Komission linjaus on kuitenkin sen verran vallankumouksellinen, että jo siksi sopii epäillä sen toteutumista. Lainvalmistelun perinteet eivät muutu ihan pienellä ravistelulla.

•••Toinen ja tärkeämpi peruste epäilyksiin koskee suoraan asian ydintä. Mitä järkeä on sulkea 92 prosenttia (mikrot) EU-alueen yrityksistä pois lakien soveltamisen piiristä? Mitä vähäistäkään järkeä on ”räätälöidä” sääntöjä joukolle, johon kuuluu 99,8 prosenttia (pk-yritykset) kaikista yrityksistä?

Kannattaisiko räätälöinnit kohdistaa mieluummin suurten yritysten pienen pieneen vähemmistöön?

Pahimmillaan vääränlaiset ulossulke-miset voivat haitata pienempien yritysten toimintaa rankasti. Kasvun kynnyksiltä ja kielteisiltä mielikuvilta olisi vaikea välttyä. Yhteisten pelisääntöjen sijaan voivat lisäksi tulla 27 jäsenmaan omat, protektio-nistiset säännöt. Silloin mentäisiin ojasta allikkoon. Sisämarkkinoilla on väliä myös

pienille yrityksille. Kaikki sääntely ei ole pahasta. Sen on vain vastattava yritysten tarpeisiin ja todellisuuteen paremmin.

Komissio on tuskin edes tarkoittanut, että täydellisiä vapautuksia olisi lu-vassa kovin usein. Tai että mittatilauslainsäädäntöä nähtäisiin ensi vuoden alusta lähtien huomattavasti enemmän kuin tähän asti. Todennäköisempää on, että komissio yksinkertaisesti halusi korostaa ajattele pientä ensin -peri-aatetta vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin.

•••Tiedonannossa puhutaan ”käännetystä todistustaakasta”. Näyttötaakka sääntelyn tarpeellisuudesta ja sopivuudesta sysätään sille, joka sääntelyä esittää. Se on erinomainen asia. Tähän asti yrittäjäjärjestöt ovat useammin joutuneet vastustamaan haitallista sääntelyä kuin kannustamaan hyödyllis-tä sääntelyä. Olisiko todellinen suunnanmuutos sittenkin tapahtumassa?

Aivan loistavana voi pitää sitä, että komissio lupasi seurata haukan ta-voin, kuinka sen linjaus toteutuu. Jatkossa nähdään, kuinka komission oma valmistelu, ministerineuvostot, parlamentti ja kaikki jäsenmaat sisäistävät uuden komennon. Siinä on todellinen lahja. Tästä tulee mielenkiintoista.

Negatiivista palautetta netissä – tuote jää ostamattaJopa kolmannes sosiaalisia medioita käyttävistä suoma-laisista ilmoittaa yhdenkin ne-gatiivisen viestin tuotteesta tai palvelusta saattavan vaikuttaa ostopäätökseen.

Digital Life -tutkimuksen mukaan vain noin 17 prosent-tia suomalaisista netin käyttä-jistä kommentoi sosiaalisissa medioissa tuotteista tai palve-luista, mutta näillä viesteillä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia Internetin kasvat-taessa merkitystään ostopää-töksiin vaikuttavana tiedon-

hankintakanavana. Negatiivinen kommentointi

on kuitenkin harvinaisempaa kuin positiivinen. Yleisiä syi-tä kommentoida tuotteita tai palveluita ovat vaihtoehdoista kertominen, tuotteen kehumi-nen sekä neuvojen kysyminen ja antaminen.

Ympäri maailmaa toteute-tun Digital Life -tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa varsin passiivisia Internetin käyttäjiä. Vain 27 prosenttia suomalaisista harrastaa aktii-

vista kirjoittelua sosiaalisissa medioissa, vaikka niissä vie-raileekin yli 60 prosenttia ne-tin käyttäjistä.

Eräs syy passiivisuuteen on epätietoisuus tietoturvasta. Sosiaalisten medioiden koe-taan keräävän huolestuttavan paljon tietoa käyttäjistään.

Kansainvälinen TNS-tutki- muskonserni toteutti elo-kuussa 2011 Digital Life -tutkimuksen 60 maassa. Web-ky-selynä toteutettuun tutkimuk-seen vastasi Suomessa 1 000 16–60-vuotiasta.

Rakennuksella työskentelevällä oltava työterveyskortti

Jokaisella rakennusliikkeiden työntekijällä on oltava henki-lökohtainen työterveyskortti. Kortti on ollut käytössä jo nel-jä vuotta, mutta se tunnetaan huonosti sekä työterveyshuol-loissa että rakennusalan yri-tyksissä.

Rakennusalan työterveys-kortti vaaditaan rakennusliik-keiden työntekijöiltä. Kortti ei ole pakollinen esimerkiksi rakennusalan toimihenkilöille,

kunnan rakennustyöntekijöil-le, yksinyrittäjille eikä muun kuin rakennusliikkeen palve-luksessa työskenteleville.

Kortista tulee ilmetä työn-tekijän henkilötiedot, jokaisen terveystarkastuksen ajankoh-ta, seuraavan tarkastuksen ajankohta sekä työterveysyksi-kön ja tarkastajan nimi.

Työnantajan on huoleh-dittava siitä, että työntekijällä on henkilökohtainen työter-

veyskortti. Työntekijän taas on pidettävä kortti mukanaan rakennustyömaalla.

Kortista työnantaja voi seu-rata, onko uuden työntekijän terveystarkastukset hoidettu ja milloin on seuraavan tar-kastuksen aika. Kortista näkee myös edellisen työterveyspal-velun tarjoajan, mikä helpot-taa työterveystietojen löytä-mistä.

oy Emil Halme abLähileipomokotipaikka: espooPerustettu: 1899toimitusjohtaja: kaj Halme.Liikevaihto: 1,7 miljoonaa euroatyöntekijöitä: 20

Komission linjaus on sen verran vallan-kumouksellinen, että jo siksi sopii epäillä sen toteutu-mista.


uutiset

Lotta Tammelin, teksti

Tamperelaisten lasten ja vanhusten mustamakka-ralounaat toimittaa jat-kossa Tapola Oy, sillä yh-

tiö voitti kaupungin järjestämän mustanmakkaran toimituskil-pailutuksen.

Tampereella mustanmakka-ran toimittaja on kilpailutettu nyt kymmenisen vuotta. Aiem-min voiton on vienyt Savupojat, mutta tällä kertaa Tapolan tarjo-us oli kohdillaan.

– Tuote tyydytti ostajaa. Se on täysin perinteinen mustamakka-ra ja Tapola on tietenkin tampe-relainen yritys. Hinta on tieten-kin jonkinlainen tekijä mutta ei ainoa syy, luettelee Tapolan tuotantojohtaja Eero Kirveslahti syitä siihen, miksi voitto tuli täl-lä kertaa kotiin.

– Ei tässä kilpailutuksessa ole mitään kummallista. EU:n hankintalakien kauttahan nämä tulevat, että tietynsuuruiset vuo-siostot pitää kilpailuttaa. Tieten-kin nämä kilpailutukset pitävät valmistajat virkeinä. Me pidäm-me kilpailusta kovasti, sillä se piristää yrityksen toimintaa.

Kovin rahakkaasta sopimuk-

Mirka Moilanen, tekstiKai Bäckström, kuvat

Tapio Leskinen halusi perustaa yhdessä tyt-tärensä Riikka Les- kisen kanssa matka-toimiston, joka kehit-täisi vaihtoehtoista

matkailua Keski- ja Etelä-Ameri-kassa. Tuloksena oli MayaMat-kat, pieni perheyritys, joka vie asiakkaansa pintaa syvemmälle, myös ihan konkreettisesti .

MayaMatkojen kohdemaat ovat isälle ja tyttärelle tuttuja. Kirkon ja kansalaisjärjestöjen tehtävissä työskennellyt Leski-nen on asunut perheensä kanssa useita vuosia Argentiinassa ja El Salvadorissa ja vieraillut työnsä puolesta lähes kaikissa Etelä- ja Keski-Amerikan maissa.

Vuosien kokemus on tuonut mukanaan paitsi maiden kult-tuurin tuntemusta, myös henki-lökohtaisia kontakteja, joita nyt hyödynnetään matkatoimiston liiketoiminnassa.

toisenlaisia matkoja. Maya-Matkojen järjestämät matkat suuntautuvat El Salvadoriin, Hondurasiin, Guatemalaan, Ni-caraguaan, Kolumbiaan, Argen-tiinaan ja Peruun. Matkat ovat Leskisen mukaan toisenlaisia matkoja.

Se tarkoittaa sitä, että mat-koilla päästään katsomaan maan luonnonnähtävyyksiä ja kulttuu-ria, tutustutaan historiaan ja in-tiaanikulttuuriin, tarkastellaan maiden uskonnollista elämää, kirkkoja, politiikkaa ja yhteis-kuntaa.

– Tutustumme maiden elä-mään aiemmin luomiamme henkilökohtaisia yhteyksiä hyö-dyntäen ja tietenkin kestävää kehitystä ja paikallisia yrityksiä tukien, Leskinen kuvailee.

Kuljettajat, hotellit, ravinto-lat ja kulttuurintuottajat ovat kaikki Leskisten hyväksi havait-semia.

MayaMatkojen ensimmäinen matka Salvadoriin on jo takana. Sen aikana matkalaiset pääsivät esimerkiksi istumaan iltaa pai-kalliseen kotiin.

Hyvää omilla rahoilla. Joku voisi pitää Leskisen loikkaa hy-väntekeväisyydestä yrittäjyyteen ristiriitaisena. Miehen itsensä mielestä siirtyminen yrittäjäksi ei ole ollut hyppy, vaan pikem-minkin hidasta hivutusta.

– Hyväntekeväisyydessä ja kehitysyhteistyössähän ideana on, että autetaan paikallisia op-

Pintaa syvemmälle •Mitä syntyy, kun eläkkeellä oleva kehitysyhteistyöaktiivi perustaa matkatoimiston?

Tietysti tiedostaville ihmisille suunnattuja eettisiä matkoja.

pimaan kuinka auttaa itseään ja yksi tärkeä alue tässä on juuri pienyrittäjyys.

– Pienimuotoinen talous on aina mukana kehitysyhteis-työssä, koska siitä lopulta on kaikessa kysymys, että ihminen hankkii elantonsa osaamisensa kautta, vaikka kyseessä olisi mi-niyritys kuten katukauppa.

MayaMatkoissa töitä teh-däänkin yleishyödyllisessä mer-kityksessä: Leskiset tahtovat pitää Yrityksen pystyssä, antaa suomalaisille mahdollisuuden nähdä vähän enemmän, tehdä asioita toisella tavalla ja antaa eteläamerikkalaisille yrittäjille mahdollisuuksia kehitykseen.

Aiemmassa työssään Leski-nen on nähnyt, kuinka levotto-massa ympäristössä ihmisten palauttaminen yhteiskuntaan on tapahtunut antamalla heille

– Kaikki tämä kulkee muka-na Maya Matkojen toiminnassa. Tämä on reilua peliä, jossa mak-setaan palveluista.

Leskinen muistuttaa, että kansalaisyhteiskunta ja yritys- maailma ovat oma osansa yhteis-kuntaa, jotka tukevat toisiaan. Yritystoiminnan kehittyminen on haastanut omalta osaltaan kehitysyhteistyötä vastaamaan syntyneiden yrittäjien tarpeita.

Kilpailukykyisyys ja siitä pu-huminen on ollut Leskisen mu-kaan tärkeässä roolissa myös ke-hitysyhteistyössä, jossa samalla tavalla kuin yritystoiminnassa ja kansalaisjärjestöissä koros-tetaan tehokkuutta, tulokselli-suutta ja hyvää hallintoa.

– Kansalaisjärjestöjenkin on pitänyt kehittyä tehokkaiksi, jot-ta saadaan aikaan haluttuja tu-loksia. Siinä mielessä yrittäjyys on haastanut kehitysyhteistyö-tä kehittämään itseään parem-maksi unohtamatta arvomaail-maa ja solidaarisuutta, sitä että meidän on autettava heikompia, vaikka se ei heti tuottaisikaan tulosta.

– Tietysti ero nykyisen ja en-tisen työni välillä on siinä, että aiemmin tein hyvää toisten ra-hoilla, Leskinen letkauttaa.

Kiva eläkeharrastus. Kansa-laisjärjestötoiminnasta eläköity-neelle Leskiselle MayaMatkat on kiva eläkeharrastus. Riikka-tytär-kin käy yrityksen pyörittämisen ohella virkatöissä, joten suuria voittotavoitteita ei MayaMatkoil-le ole alkuvaiheessa asetettu.

Parivaljakon yksinkertaisena haluna on järjestää vuosittain muutamia matkoja, joista ihmi-sille syntyisi hyviä kokemuksia ja yhteyksiä Latinalaiseen Ame-rikkaan. Tapio Leskinen haluaa luoda asiakkaille ainutlaatuisia kokemuksia, viedä heidät ulos hotellista katsomaan elämää ja maailmaa.

– Kyllä tavallinenkin on ihan okei, mutta me haluamme viedä asiakkaamme vähän pintaa sy-vemmälle.

Mayamatkalle lähtevät ovat yleensä kiinnostuneita Latina-laista Amerikasta ja sen kehityk-sestä, eivät pelkästään auringos-ta, lämmöstä ja rannasta, vaikka toki matkoilla pääsee myös ui-maan ja peuhaamaan vedessä.

– Joku voisi naureskella, että no pääsetpähän kerran vuodessa Etelä- Amerikkaan. On siinä var-masti joku tällainen oma intres-sikin olemassa, Tapio Leskinen vitsailee.

Ero nykyisen ja entisen työni välillä on siinä, että aiemmin tein hyvää toisten rahoilla.

tapio Leskinen

mahdollisuuksia: maata, koulu-tusta, työkaluja, lainaa viljan tai vaikkapa taksin ostamiseen. Nyt monet ovat työllistäneet itsen- sä yrittäjinä juuri turismin pa-rissa.

Tampereen mustaa kultaa kaupungin ruokapöytiin

• Tampereen kaupunki kilpailutti mustanmakkaran toimittajansa. Voiton vei ensimmäistä kertaa Tapola.

sesta Tapolalle ei nyt kuitenkaan ole kyse.

– Arvo on noin 30 000 euroa ja puhutaan muutamasta tu-hannesta makkarakilosta. Sopi-muksessa on toki mukava olla mukana, mutta Tapolan mak-karatuotanto on kuitenkin vuo-dessa noin 1,2 miljoonaa kiloa, joten tilaus menee lähinnä siinä samalla, Kirveslahti kertoo.

tasainen menekki. Tampe-reen seudulla mustanmakkaran valmistajia on muutama. Pie-nempiä toimittajia on muual-lakin maassa. Mustan herkun myyntiin ei ankea taloustilanne ole Kirveslahden mukaan vai-kuttanut.

– Hyvin tasaista on ollut. Ei ole ollut nousuja eikä laskuja. Emme ole edes yrittäneet lisätä myyntiä mitenkään. Nyt tuotet-tavat määrät sopivat hyvin teh-taan kapasiteettiin. Tietenkin, jos laskua alkaisi tulla, pitäisi ihmetellä asiaa uusiksi.

Kirveslahden mukaan me-nekki on melko tasaista ympäri vuoden. Joulu ei esimerkiksi ole tässä bisneksessä sesonki.

– Mustamakkara on joulu-

herkku Virossa, mutta ei niin-kään Suomessa. Jonkun verran mustamakkaraa ostetaan kui-tenkin välipalaksi.

Joulu on kuitenkin Tapolalle muuten tärkeä asia. Joka jou-luaatto yritys jakaa Tampereen keskustorilla ihmisille ilmaiseksi mustaamakkaraa.

– Perinne on jatkunut nyt 25 vuoden ajan. Torilla menee noin 400–500 kiloa makkaraa tunnissa. Ihmiset saavat syödä sen, minkä jaksavat. Jos jotain jää, niin ne on viety vähäosai-sille.

vähärasvainen herkku. Eero Kirveslahti muistuttaa myös, että mustamakkara on itse asi-assa melko terveellinen herkku. Tapolan makkaraa syödäänkin nyt esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa ja armeijassa.

– Mustamakkaraa on hyvää ruokaa ja todella terveellistä. Siinä on hyvä rasvahappokoos-tumus ja rasvaa vain noin kym-menen prosenttia. Lisäksi siinä on ruista 30 prosenttia eli paljon kuitua. Se sisältää myös paljon hyvin imeytyvää hemirautaa.

MustaaMaKKaraa kuluu tampereella sen verran, että kaupungin pitää kilpailuttaa herkun toimittaja. tällä kertaa tapola vei voiton.

ENtiNEN KEHitystyöaKtiivi tapio Leskinen ei näe ristiriitaa miehen loikkauksessa hyväntekeväisyydestä yrittäjyyteen.

taPio LEsKiNEN haluaa tarjota mayamatkojen asiakkaille ainut-laatuisia kokemuksia.

Fujitsu PRIMERGY TX140 on uusi, edullinen torni-palvelin yrityksille, jotka ovat vasta nyt huomanneet tarvitsevansa sellaisen. www.fujitsu.fi/palvelimet

Fujitsu PRIMERGY TX140 S1 ■ Toisen sukupolven Intel® Core™ i3-2100 -suoritin ■ 4 x Hot Plug 3,5” SATA -levypaikkaa ■ SATA RAID -ohjain (RAID-tasot 0, 1 ja 10) ■ 5 vuoden onsite-takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin,

maksuton puhelintuki ■ VFY:T1401SF010NC + FSP:GA5S60Z00FIPY1 ■ SVH: 1 187 € alv 0 %

Yrityksen, jolla ei ole liikaa resurs-seja, pitää jakaa niitä.

© 2011, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Intel Core, Intel vPro, Core Inside and vPro Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

TAPOLA


Uutiset

Veikko maailmalla – tarinoita yrittäjäuralta

Lukuisten keksintöjen mies • Veikko Ilmastilla on hallussaan yli sata patenttia Suomessa ja ulkomailla. Hän on käynyt ulkomaankauppaa keksinnöillään jo yli 50 vuotta.

Nyt Ilmasti haluaa jakaa osaamistaan nuoremmille.

Olen saanut esimerkiksi Yhdys-valloissa metsästää poliisien kanssa laitteitani takaisin epärehelliseltä ostajalta.

Veikko Ilmasti

Veikko ilmastilla, 83, on hallussaan yli sata patenttia Suomessa ja ulkomailla. Vientikauppaa hän on tehnyt jo yli 50 vuotta.

Lotta Tammelin, tekstiJarkko Virtanen, kuvat

Veikko Ilmastilla, 83, on kii-re. Kalenteri on tukossa, sillä hänen viimeisimmän keksintönsä parissa riit-tää puuhaa. Patentoitua ionipuhallukseen perus-

tuvaa AAVI-ilmanpuhdistuslaitetta on markkinoitava ja sen muotoilua sekä toimintaa kehitettävä.

Mutta kuka on jo reilusti eläkeiän ylittänyt kiireinen Veikko Ilmasti?

Hän on esimerkiksi keksijä, jolla on nimissään yli 40 patenttia eri-laisista kehittämistään elektroniik-kalaitteista. Lisäksi Ilmasti on yksi Suomen nuorimmista sotaveteraa-neista, kirjailija ja tietenkin myös sarjayrittäjä.

Kaikki Veikko Ilmastin yritykset ovat olleet elektroniikka-alan vien-tiyrityksiä. Ensimmäinen niistä, Oy Labko Ab, sai alkunsa jo vuonna 1960. Viimeisin Ilmastin yrityksistä on tänä vuonna perustettu AAVI Technologies Ltd.

Uutukaisimman yrityksen myynti-tuote on Ilmastin viimeisin innovaa-tio AAVI-ilmanpuhdistusmenetelmä.

– Se erottaa ilmasta ionipuhalluk-sen avulla nanometrien suuruisia hiukkasia ja puhdistaa siten ilmaa viruksista, kaasuista, hajuista ja jopa radioaktiivisista hiukkasista. Lait-teen käyttökohteita on rajattomasti – sairaalat, koulut, asuinrakennukset, ydinonnettomuusalueet, tehtaat yn- nä muut, keksijä kertoo.

Ei siis ihme, että Ilmastilla on hop-pu.

Näytöt ratkaisevat. Veikko ilmasti on koko 50-vuotisen yrittäjäuransa ajan käynyt elektroniikka-alan vienti-kauppaa. Näistä vuosista syntyi myös Ilmastin tänä vuonna julkaistu kirja Ystävät kalliit – kalliit ystävät. Kirja sisältää sata tarinaa hänelle maail-malla sattuneista kommelluksista, onnenpotkuista ja kohtaamisista.

Ilmastin suuri toive onkin, että hänen kokemuksensa hyödyttäisivät nuoria maailmalle hamuavia yrittä-jiä.

– Toivon, että kirjan kertomuksista on apua nuorille kansainvälistyvil-le yrityksille. Osa tilanteista on aika kenkkujakin. Siellä on monta kohtaa, josta yrittäjä saattaa saada vinkkejä. Itse olen vientikaupan oppinut pää-asiassa kantapään kautta.

Vaikka vientikauppakokemus oli-kin alussa hiukan huteraa, ei Ilmasti koskaan lähtenyt maailmalle takki auki.

– Tunsin aina tuotteeni ja kilpai-lijani tuotteet läpikotaisin, ennen kuin lähdin jotakin markkina-aluetta kokeilemaan. Taustatutkimus on siis tehtävä, Veikko Ilmasti neuvoo vien-tialan untuvikoita.

Myyntityössään Ilmasti on aina luottanut sanoja enemmän tekoihin.

– Asiakkaalle on näytettävä konk-reettisesti, mihin myytävät tuotteet pystyvät. Pelkkä myyntipuhe ei yksin

ehdokkaiden kanssa, että minä jat-kan neuvonantajana vielä muutaman vuoden.

– Haluan kuitenkin siirtää tietoni ja yritykseni nyt toisille sukupolville. Haluan yritykseen mukaan nuorem-pia ihmisiä ja lisää voimia. En oikein enää tunne esimerkiksi elektroniikan vientialan ihmisiä. Urani aikana suku-polvet ovat vaihtuneet jo kahdesti.

tenkaan myydä viljankosteus-mittaria maahan, joka ei tuota viljaa, hän selvittää.

Ilmastille kaupankäynnissä on aina ollut tärkeää myös rehellisyys.

– Jos ostaja saa sinut kerrankin kiinni liioittelusta, ei hän voi luottaa sinuun enää. Kaiken pitää olla faktaa ja vielä mielellään virallisista läh-teistä. Lupauksistaan on myös aina pidettävä kiinni. Jos olet luvannut toi-mittaa tavarat tiettyyn aikaan, ne on myös toimitettava, ellei nyt ihan force majeure satu esteeksi.

Ilmasti varoittaa myös vientikaup-paan aikovia epärehellisistä asiakkais-ta. Hänenkin tuotteitaan on koetettu maailmalla varastaa ja kopioida.

– Heti, jos huomaat ostajapuolel-ta vilppiä, lopeta kaupankäynti! Olen saanut esimerkiksi Yhdysvalloissa metsästää poliisien kanssa laitteitani takaisin epärehelliseltä ostajalta. Jos olisin hiukan tarkemmin tarkasta-nut kyseisen yrityksen taustat, olisin säästynyt suurelta vaivalta, Ilmasti muistelee.

Jatkajat haussa. Vaikka vientikau-pan veteraanilla ja keksijällä vielä riittääkin virtaa yritystoimintaan, on ajateltava myös tulevaisuutta. Aika on rajallinen kaikilla.

Ilmasti etsiikin parhaillaan uut-ta sukupolvea AAVI Technologies Ltd:hen.

– Meillä on nyt yhteydet auki Kii-naan, Japaniin ja Irakiin. Tarvitsem-mekin niin kyvykkäitä henkilöitä, että he pystyvät nämä kontaktit hoi-tamaan. Osa jatkajista on jo löytynyt, mutta vielä tarvitaan jokunen osaaja. Olemme kuitenkin sopineet jatkaja-

Veikko Ilmastin tärkeät vuodet

Ulmaelektro Oy:ssä oli vuonna 1972 kehitet-ty EKG-sydänkäyrän siirtolaitteisto, jonka avulla tietoa voidaan siirtää telemetrisesti

niin puhelinlinjoja kuin radioaaltoja pitkin vastaan-ottopisteeseen.

Vuoden 1976 alussa saimme kutsun suureen EKG-symposiumiin Moskovaan. Syntyi ajatus pyytää presidentti Urho Kekkoselta hänen sydänkäyränsä siirtona puhelimitse Moskovaan.

Kävin mielessäni läpi tapaamisiani Kekkosen kanssa, jotka muistuivat mieleeni hyvin positiivisina tapah-tumina. Nyt piti vain katsoa, voiko päähänpiston presidentin sydänkäyrän lähetyksestä Moskovaan toteuttaa. Soitin Kekkosen kansliaan.

– Soitan kysyäkseni mahdollisuutta nostaa sympo-siumin arvostusta siten, että Suomen presidentin sydänkäyrä lähetetään tieteen ja tutkimuksen sym-posiumiin.

Presidentti tuumasi hetken ja pyysi tulemaan heti presidentin linnaan keskustelemaan asiasta. Linnas-sa presidentti vastasi myöntävästi.

Moskovan tilaisuudessa ilmoitin osanottajille, että Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen sydänkäyrä lähetetään Ultrans-lähetintä käyttäen Helsingistä symposiumiin.

Sitä mukaa kun EKG-piirturin nauhaa suoltui ulos vastaanottimesta, saivat läsnä olevat asiantuntijat tarkastaa Suomen presidentin sydänkäyrää. Kun Neuvostoliiton edustajien taholta kuului epäilys, oliko käyrä todella presidentin, puhelimen kuuloke annettiin Neuvostoliiton terveysministeriön johta-jalle. Muutama sana Kekkosen kanssa sai väen uskomaan, että kyseessä todella oli Suomen presi-dentti.

Tämän jälkeen symposiumissa siirryttiin yhteiseen kättentaputusseremoniaan ja ylistäviin kiitoksiin.

Presidentti Kekkosen sydänkäyrä Moskovan symposiumiin

Vuonna 1974 haimme Ultrans-telemetriaan länsimaista yhteis-työpartneria. Länsisaksalainen

henkilövaakojen valmistaja Seca oli kiinnostunut neuvotteluista.

Kun tuote oli läpikäyty, päädyttiin sopimukseen, jossa Seca ostaa laitteet Ilmasti Oy:ltä ja markkinoi maailmalla. Sovittiin, että Seca saa käyttöönsä kaksi Ultrans-lähetintä ja yhden vastaan-ottimen esitteiden laatimista varten. Laitteet annettiin Saksaan.

Lähetimme kiitostelefaxin Secalle sopi-muksen solmimisesta. Ei vastausta.

Otin puhelun Secalle, josta vastattiin, että toimitusjohtaja on Argentiinassa ja tulee kuukauden kuluttua. Odotin kuukauden ja lähetin taas telefaxin Secalle, johon en saanut vastausta.

Päätin lentää Hampuriin ja mennä yhtiöön ilmoittamatta tulostani.

Hampurissa en mennyt suoraan Secan informaatiotiskille, vaan halusin katsella yhtiön esitetelineitä. Yllätyin ja suutuinkin, kun telineissä oli esite Secan EKG-lähettimistä ja EKG-telemet-rian vastaanottimesta. Esitteiden mu-kaan molemmat Secan omia tuotteita. Mallien nimet ja valmistaja oli muutet-tu. Ne näkyivät esitekuvissa selvästi.

Menin infonaisen luo, joka soitti toimi-tusjohtajalle, ja muutaman minuutin kuluttua hän saapuikin aulaan.

En pyytänyt selostusta vaan käytin kaikki ne sanat saksan ja englannin kielestä, joilla haukutaan toista var-kaaksi. Käskin häntä heti palauttamaan minulle laitteemme, joita he eivät olleet

edes maksaneet. Vähän ajan kuluttua huoneeseen tuotiin heidän saamansa Ultrans-laitteet. Niistä oli poistettu kaik-ki nimet ja valmistusmaata osoittava teksti. Tilalla oli Seca ja Länsi-Saksa.

Oli siinä suuren yhtiön pääomistaja ilman puolustusta. Hän selitti jotain anteeksipyynnöksi, ja sanoi että hekin hävisivät valmistuksen tutkimisen ja esitteiden painattamisen kuluissa. Sanoin, että mietin, mitä oikeustoimia tehdään jatkossa Secan suhteen.

Suomessa mietimme, mitä oikeustoimet toisivat tullessaan: ainakin rahaa ja aikaa kuluisi. Nyt vahinkona olivat matkaliput ja ajan menetys. Ei kannat-tanut tehdä mitään. Päätimme jättää Secan odottamaan uhkaamiani oikeus-toimia.

SECA yrittää varastaa EKG-linjan

Kertomukset ovat lyhennelmiä Veikko Ilmastin kirjasta Ystävät kalliit – kalliit ystävät.

riitä. Ruotsissa järjestettiin kerran jä-teveden näytteenottolaitteiden kilpai-lu. Viikon kuluttua meidän laitteem-me oli enää ainoa, joka toimi. Se oli paras näyttö asiakkaalle.

tuote, jota tarvitaan. Ilmasti on uransa aikana lentänyt useita kym-meniä kertoa Atlantin yli, asunut Australiassa sekä USA:ssa ja tehnyt ulkomaankauppaa kymmeniin eri maihin. Maailman valloitukseen on hänen mielestään kuitenkin hyvin yksikertainen resepti.

– Myymällesi tuotteelle täytyy aina olla tarve. AAVI-ilmanpuhdistusme-netelmää on esimerkiksi mukava myydä, koska puhtaalle ilmalle on tarvetta koko maailmassa. Et voi kui-

1928• Veikko Ilmasti syntyy Koivistolla.

1941• 12-vuotias Veikko lähtee sotaan mummolta kepulikonstein saadun

nimikirjoituksen avustuksella. Ilmasti kuitenkin kotiutettiin Mannerheimin

määräyksestä jo kuukauden kuluttua.

1946• Ilmasti aloitti

teknillisen koulun Lahdessa.

1949• Veikko Ilmasti toimii rakennus-

mestarina. Ilmasti oli YIT:n monilla työ-mailla ja Heinolassa kunnan virkamiehenä, kunnan rakennusmestarina, rakennustar-kastajana ja Arava-tarkastajana. Ilmastin kiinnostuksen kohteena on elektronisten mittalaitteiden suunnittelu työn ohella

lankonsa opastamana.

1993• Ion Blast Oy:

ilman puhdistus ionipuhalluspatenttia

käyttäen.

1968• Ulmaelektro Oy

perustetaan.

2005• Veikko julkaisee

ensimmäisen kirjansa, muistelmateoksen Koiviston

poika ja Zhdanovin lupaus.

2010• AAVI-ilmanpuhdistus-

innovaation patentointi.

1960• Veikko perustaa ensimmäisen

yrityksensä elektroniikkayhtiö Labko Ky:n Heinolaan. Yritys valmistaa vedenkäsit-

telyn automatiikkaa, kosteusmittareita ja pinnankorkeusmittareita.

• Veikko saa ensimmäisen patenttinsa viljankosteusmittarista.

1974• Ilmasti ja Ulmaelektro saivat

presidentti Kekkosen Viisasten kivi -palkinnon.

• Ilmasti Oy saa alkunsa. Tuotteina ionisaattorit, elektreetti-

suodattimiin käyttöpatentti, radon-mittari, otsonaattoreita.

1983• Veikko perustaa Moria Oy:n.

Yrityksen toimialana ilman- puhdistusmenetelmien

kehittäminen, valmistus ja markkinointi.

2011• Julkaistaan Ilmastin toinen kirja

Ystävät kalliit – kalliit ystävät. Kirja kertoo miehen vientikauppa-

kokemuksista vuosien varrelta.

• Perustetaan AAVI Tecnologies LTD. Tällä hetkellä Veikko etsii yritykselle

osaavia jatkajia.

2002• Ilmasti vastaanotti

Suomen Yrittäjien suurristin nro 155.

Veikko ilmastiN tuote, AAVI-ilmanpuhdistin erottaa ilmasta ionipuhalluksen avulla nanometrien suuruisia hiukkasia ja puhdistaa siten ilmaa viruksista, kaasuista, hajuista ja jopa radioaktiivisista hiukkasista.


Uutiset

Veronkorotus voi lopettaa yrityksen

Veroviranomaiset ovat ot-taneet käyttöönsä vakiin-tuneena hallinnollisena sanktiona veronkorotuk-

sen muodon, joka on euromää-räisesti paljon ankarampi kuin esimerkiksi rikosoikeudellinen sanktio puhumattakaan EU-oi-keudellisista sanktioista.

Verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 3 momentti määrit-telee verovelvollisen törkeästä huolimattomuudesta tai tahal-lisuudesta johtuvan veronko-rotuksen määräämisperusteet. Kyse on tulonoikaisun perusteel-la määrättävästä prosentuaali-sesta veronkorotuksesta.

Törkeä huolimattomuus. Ensi kuulemalta on oikein ja perusteltua määrätä törkeän huolimattomista ja tahallisista laiminlyönneistä korkeakin pro-sentuaalinen veronkorotus.

Veroviranomaisen nykyisin noudattama tulkinta vaikuttaa kuitenkin siltä, että melkein minkälainen tahansa merkittävä tulonoikaisu on seurausta joko törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Tällöin tämä

säännös ei koske vain oikeita ve-ronkiertäjiä, vaan yllättäen myös inhimillisiä ja teknisiä virheitä tekeviä verovelvollisia.

Eräs liiketoimintaa Suomessa harjoittava yhtiö omisti käyttö-omaisuuteensa kuuluvan tytä-ryhtiön toisessa EU-maassa.

Tytäryhtiön toiminnan su-pistuessa ja taantuessa suoma-lainen yhtiö joutui tekemään kirjanpidossaan alaskirjauksia tytäryhtiön osakkeisiin sekä ty-täryhtiöltä oleviin rahoitussaa-misiin liittyen. Alaskirjaukset olivat yhteismäärältään useita miljoonia euroja.

Yhtiön kirjanpidosta vastan-nut ulkopuolinen taho ilmoitti kyseiset erät yhtiön veroilmoi-tuksella sekä asiaerheestä että teknisesti väärin, minkä vuoksi erät käsiteltiin veroilmoituksella vähennyskelvottomuudestaan huolimatta vähennyskelpoisena eränä.

Yhtiön kerryttämän liikevaih-don ja oman pääoman määrä olivat pieniä suhteessa alaskir-jattuihin eriin. Veroilmoituksella alaskirjattavien erien luonne oli jopa kirjoitettu havainnollisesti auki, joten veroviranomainen

kykeni helposti tutkimaan erien vähennyskelpoisuuden edelly-tykset.

Tekninen erhe oli siinä, että veroilmoituksessa oli täytetty asiaa käsittelevä oikeanpuo-leinen verotukseen vaikuttava sarake, kun taas vasemmanpuo-leinen sarake, joka ainoastaan ja joka tapauksessa olisi pitänyt täyttää, oli virheellisesti jätetty tyhjäksi.

Veroviranomainen määräsi asiassa useiden satojen tuhan-sien veronkorotuksen VerML 32 §:n 3 momentin perusteella verovelvollisen törkeästä huoli-mattomuudesta tai tahallisuu-desta johtuen. Veronkorotus vastasi noin 10:tä prosenttia tulonoikaisun määrästä ja olisi ollut omiaan aiheuttamaan yh-tiölle vakavan kassakriisin sekä vaikeuttamaan yhtiön rahoituk-sen saantia.

Muutos vaikeaa. Vastinees-saan yhtiö vaati veronkorotusta poistettavaksi ensinnäkin ai-heettomana, mutta myös koh-tuuttomana.

Veroviranomainen ei muut-

tanut näkemystään veronkoro-tusta käsittelevän säännöksen soveltuvuudesta asiaan, ja vetosi siihen, että veroilmoitus oli an-nettu törkeästä huolimattomuu-desta vääränä. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, että yhtiön kir-janpitäjä oli laatinut veroilmoi-tuksen.

Veroviranomainen kuitenkin kohtuullisti veronkorotuksen määrän yhteen prosenttiin tulo-noikaisun määrästä.

Tämä voi kuulostaa kohtuul-liselta, mutta sanktiona oli edel-leen euromääräisesti useiden kymmenien tuhansien eurojen veronkorotus, mikä yhtiön pitäi-si erheen vuoksi rahoittaa.

Veroviranomainen ohitti kaik-ki verovelvollisen perustelut, mutta kohtuullisti veronkoro-tuksen määrää sillä perusteella, että se oli suuri verrattuna yh-tiön liikevaihtoon ja varoihin. Nämä tiedot veroviranomaisella oli käytettävissä jo siinä vaihees-sa, kun se esitti kohtuuttoman suurta veronkorotusta.

Yhden luvun ilmoittaminen väärin voi käytännössä johtaa siihen, että vilpittömässä mie-lessä toimiva verovelvollinen

saa vastaansa veroviranomaisen kohtuuttoman sanktiovaatimuk-sen, jota ei voi inhimillisin järki-syin ohittaa.

Puheena olevasta asiasta on toki tehty oikaisuvaatimus ve-rotuksen oikaisulautakunnalle, mutta joskus verotukseen liit-tyvän valitusprosessin kesto ja kustannukset voivat aiheuttaa verovelvollisille ylitsepääsemät-tömiä seurauksia.

Prosentuaalisesti määrättävä veronkorotus voi euromääräises-ti nousta helpostikin suhteetto-man suureksi, jota voi olla oikai-su- ja valitusasteissa haastavaa ja käytännössä usein jopa mah-dotonta kääntää itselleen eduksi.

JARI KIPPOLA

KirjoiTTaja Pauli liiri toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on erikoistu-nut perhe- ja kasvuyritysten sekä niissä toimivien omis-tajayrittäjien verotukseen.

Suomalaisen yrittäjyyden pää-äänenkannattaja Yrit-täjäsanomat uusiutuu ensi vuonna. Remontti on iso,

sillä sisältöuudistuksen lisäksi myös ulkoasu muuttuu.

Jatkossa lehdessä on entistä enemmän yrittäjiä omilla kas-voillaan kertomassa yrittämisen iloista ja suruista toisille yrittä-jille.

– Lehti ei kuitenkaan unohda perustehtäväänsä. Meidän teh-tävämme on puolustaa suoma-laisia yrittäjiä ja yrittäjyyttä. Sen lisäksi autamme heitä selviyty-mään arjesta ja arjen vastapai-noksi heittäytymään vapaalle, sanoo päätoimittaja Kimmo Koivikko.

Ulkoasullisesti suurin muutos on lehden koon muuttuminen broadsheetista helpommin lu-ettavaksi tabloidiksi. Ulkoasun on suunnitellut AD Marko Myl-lyaho.

Yrittäjäsanomien levikki on noin 93 000 kappaletta, ja lehti jaetaan kaikille Suomen Yrittä-jien jäsenille.

Enemmän yrittäjiä, enemmän asennetta

• Uudistunut Yrittäjäsanomat ilmestyy 26. tammikuuta.

MuuToKsen Kourissa. Yrittäjäsanomien sisältö ja ulkoasu muuttuvat vuodenvaihteen jälkeen. Lähetä meille juttuvinkkisi osoitteeseen: [email protected].

Yli tuhat perustanut yrityksen netissä

Perustayritys.fi-palvelu on saanut hyvän vastaan-oton. Alkuvuonna lansee-ratun palvelun avulla on

perustettu jo 1 200 yritystä.Toimitusjohtaja Juha Ranta-

nen uskoo, että ensi vuonna määrä vähintään triplaantuu.

– Palvelulla on noin 5 000 käyttäjää ja kasvu on tasaista. Vaatii kuitenkin aikaa ennen kuin laajat käyttäjäpiirit löytävät sen, Rantanen sanoo.

Palvelu vähentää turhaa pape-rien pyöritystä ja virallisten do-kumenttien täyttäminen hoituu niin sanotulla yhden luukun pe-riaatteella. Virallisia dokument-teja ovat muun muassa yhtiöko-kouspöytäkirjat, yhtiöjärjestys, pakolliset vakuutukset ja pank-kien vaatimat pöytäkirjat.

Jatkossa myös y-tunnus tulee yritykselle automaattisesti.

– Avasimme palvelun juuri englannin kielellä ja Viron suun-taankin on virityksiä, Rantanen kertoo.

Suurin osa palvelun kautta perustetuista yrityksistä toimii pääkaupunkiseudulla. Myös toi-mialajakauma noudattelee Ran-

tasen mukaan samaa kaavaa.Suomen Yrittäjät ja perusta-

yritys.fi-palvelu ovat sopineet yhteistyöstä. Yhteistyön myötä perustettava yritys voi liittyä sa-malla myös Suomen Yrittäjien jäseneksi.

– Suomen Yrittäjien palvelu-tarjonta on aloittavalle yrityk-selle kullanarvoinen. Maksuton neuvontapalvelumme auttaa tilanteessa kuin tilanteessa, yrittäjäyhdistysten tapahtumis-sa tutustuu luontevasti alueen muihin yrityksiin ja koulutuk-sistamme, tiedotuksestamme ja jäseneduistamme yrittäjä saa ra-hanarvoista tukea toimintaansa, kertoo Suomen Yrittäjien järjes-töpäällikkö Hanna Tapala.

• Perustayritys.fi-palvelu säästää turhaa paperin pyöritystä yrityksen perustamisvaiheessa.

© 2011, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Intel Core, Intel vPro, Core Inside and vPro Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

Fujitsu PRIMERGY TX140 on uusi, edullinen torni-palvelin yrityksille, jotka ovat vasta nyt huomanneet tarvitsevansa sellaisen. www.fujitsu.fi/palvelimet

Fujitsu PRIMERGY TX140 S1 ■ Toisen sukupolven Intel® Core™ i3-2100 -suoritin ■ 4 x Hot Plug 3,5” SATA -levypaikkaa ■ SATA RAID -ohjain (RAID-tasot 0, 1 ja 10) ■ 5 vuoden onsite-takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin,

maksuton puhelintuki ■ VFY:T1401SF010NC + FSP:GA5S60Z00FIPY1 ■ SVH: 1 187 € alv 0 %

Tästedes se tarvittava tiedosto ei ole vain kollegan koneella.

Palvelulla on noin 5 000 käyttäjää ja kasvu on tasaista. Vaatii kuitenkin aikaa ennen kuin laajat käyttäjäpii-rit löytävät sen.

Juha Rantanen


Nuori yrittäjäTäyTTä asiaa | Tomi Kartano

Vihreää höpinää

Suomen kansantalouden kasvua usein peilataan energiankulutukseen ja sen kasvuun. Taloudel-lisesti hyvänä aikana energiaa kuluu huomat-tavasti runsaammin, ja sillä on viime aikoina myös perusteltu lisäenergian rakentaminen. ”Pitää taata teollisuuden energian tarve”- kuu-

luu monesta suusta.

Suomesta löytyy esimerkkejä siitä, miten yritysten energiankulutus on saatu kuriin investoimalla uusiin toimitiloihin tai peruskorjaamalla vanhoja tiloja.

Suomi voisi olla tässä asiassa malliesimerkki siitä, miten kokonaisenergiankulutus on saatu laskuun, mutta samalla talous on käännetty nousuun. Tähän päästäisiin yksinkertaisesti myöntämällä porkkanoita asuinraken-nusten perusparannuksille.

Talokanta Suo-messa on suhteel-lisen vanhaa, ja nykyrakennusmää-räykset verrattuna 70-luvun määräyk-sille energiankäytön suhteen ovat kovin erilaisia.

Sähkön kulutusta pystytään kotita-louksissa vähen-tämään merkittä-västi esimerkiksi asentamalla katolle

aurinkokeräin lämpimän käyttöveden tuottamiseksi. Ongelmana on se, että investointi energiatehokkuuteen tuottaa asiakkaalle hyötyä vasta noin 10 vuoden päästä, joka on nykypäivänä aivan liian pitkä aikaväli.

Kotitalousvähennyksen kohdistaminen energiaratkai-suihin, sekä investointitukien myöntäminen laitehankin-toihin alentaisi kynnystä remontoida asuntoja vihreim-miksi. Jokainen voi mielessään miettiä, miten paljon kotitalouksien energiatehokkuutta olisi parannettu, jos uuteen ydinvoimalaan käytettävät varat olisikin käytetty lisäeristyksiin, aurinkokeräimiin, ilmapumppuihin tai muihin energiaa säästäviin laitteisiin.

Muutamalla toimenpiteellä voitaisiin saada aikaiseksi energiatalkoot, jotka tuottavat konkreettista hyötyä luon-nolle ja kukkarolle. Lisäverottaminen ei vaan toimi, ei ole mielekästä investoida suuria summia energiatehokkuu-teen, jos tietää, että saatava säästö valuu valtionkassaan.

Luonnollisesti näillä toimilla vauhditettaisiin ko-timarkkinoita ja vahvistettaisiin paikallisia yrityksiä. Samalla luotaisiin myönteistä ilmapiiriä lähteä kehit-tämään kotimaisia innovaatioita uusiutuvan energian valmistukselle.

Tomi Kartanotoimitusjohtaja, TK-Yhtiöt OySuomen Yrittäjien hallituksen jäsenVarsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja

Suomi voisi olla malliesimerkki siitä, miten kokonaisenergian-kulutus on saatu laskuun, mutta samalla talous on käännetty nousuun.

Elämää sesonkien mukaan •Mia Lappalainen yhdisti poroja hevosmatkailun. Näin yrittäjällä riittää hommia vuoden ympäri.

Mirka Moilanen, tekstiUnto Viitamäki, kuvat

Mia Lappalaisen hevos- ja porotilalla Kemijärven Outijoella puuhataan vuoden ympäri. Talvel-la yrittäjän päivät täyt-

tävät porot ja Suomen eksoottista talvea ihailemaan saapuneet turistit. Kesällä taas hoidetaan hevosia ja jär-jestetään ratsastustunteja ja -leirejä.

Näin yrittäjä voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, eikä hänen tarvit-se olla monen asian kimpussa yhtä aikaa. Hevoset saavat lomailla, kun poroilla on kiireisin aika, ja kun he-vosille on eniten kysyntää, ovat porot metsässä kesälomalla.

Lappalaisen yritys, Off-Piste Ad-ventures, on alueen ainoa hevos- ja poromatkailuyritys, joten hommia paiskitaan laajalla reviirillä ja ki-lometrejä kertyy auton mittariin melkoinen määrä. Poroja on kotona Outijoella, ja lisäksi yrittäjällä on toi-mipaikat myös Suomulla ja Rukalla. Keikkaa tehdään myös Pyhä-tunturil-la ja Luostolla.

Lunta odotellessa. Käsillä on juuri talvisesongin alku, sillä joulu-tammi-kuu on kaikkein kiivainta aikaa poro-matkailussa. Tänä vuonna sesonkia on odotettu hieman jännittäen.

– Lunta ei ole satanut viime talvi-en tapaan, marraskuun vesisateessa tilannetta tarkkaillut Lappalainen toteaa.

Talvisesonki loppuu pääsiäisen aikoihin, ja toukokuussa yrittäjä eh-tii huokaista hetken. Tuolloin korja-taan talvella rikkoutuneita paikkoja, rakennetaan uutta ja palaudutaan talvesta. Kesäsesonki, eli ratsastus-tunnit ja -leirit alkavat juhannuksen jälkeen.

Alun perin Lappalaisen oli tarkoi-tus pitää vain poroja, mutta pian hän halusi matkailusta ympärivuotisen ammatin. Niinpä mukaan tulivat he-voset, jotka ovat olleet naisen elin-ikäinen harrastus.

Hevostoiminta on Lappalaisen omien sanojen mukaan pienimuo-toista. Tällä hetkellä Off-Piste Adven-turesissa on kymmenisen hevosta.

– Kesämatkailu Lapissa on niin olematonta, että ei siitä leipää saa, Lappalainen harmittelee.

Jotta tulovirtaa olisi ympäri vuo-den, tekee Lappalainen matkailun ohella myös metsän istutus- ja hoi-totöitä.

Eksoottisia poroja. Talvella Off-Piste Adventuresin asiakkaat ovat pääasiassa ulkomaalaisia.

– Espanjalaisia, venäläisiä, eng-lantilaisia ja hollantilaisia. Porolla ajelijoita on ollut Australiaa myöten, Lappalainen luettelee.

– Ulkomaalaiset ovat todella uteli-aita ja innoissaan poroista. Ihmetys-tä riittää monessakin asiassa.

Lappalaisen mielestä on hauskaa, että hän saa kertoa poroista päivästä toiseen.

– Se on ihanaa, kun asiakkaat ovat niin kiinnostuneita. Saa omasta sy-dämenasiasta oikein paatoksella ker-toa menemään, Lappalainen ylistää.

Ulkomaalaisia ihmetyttää erityi-sesti, kuinka porot ehtivät kasvattaa valtavan isot sarvet joka vuosi. Toi-nen ihmetystä herättävä asia on se, kuinka porot voivat kuljeskella va-paana metsissä.

– Asiakkaat kyselevät, että miten minä löydän omat porot, kun ne ovat tuolla metsissä vaeltelemassa. Että eikö niitä voisi pitää aidassa, että ne ainakin löytyisivät?

Siihen Lappalainen vastaa, että ei.– Poro on puolivilli eläin, joka tar-

vitsee oman vapauden kuljeskella luonnossa ja etsiä niitä kasveja, joita sen elimistö tarvitsee. On tutkittu, että poro syö 300:a eri kasvia, Lappa-lainen innostuu kertomaan.

Lappalaisen mukaan porot pää-sevät hänen porotilallaan elämään helppoa elämää. Ruoka tuodaan val-miina eteen, päivän aikana vedetään vähän rekeä ja se on siinä.

– Kyllä niillä mukavaa elämää on. Puolen vuoden kesäloma ja puolen vuoden työjakso.

Lapin vapaus. Mia Lappalainen on Itä-Lapista kotoisin. Ennen oman yri-tyksen perustamista kotiseuduille nainen ehti käydä asumassa etelässä ja kierrellä maailmalla. Lappi kuiten-kin kutsui takaisin.

– Halusin palata kotiseudulle, jotta lapsilla olisi turvallista olla ja he voisivat viettää mukavaa ja luonnonläheistä elämää.

– Tämä luonto ja tämä vapaus, nainen huokaisee ihastuneena.

Lappalainen oli myös huolis-saan Lapin maaseudun elinvoi-maisuudesta: valtavasta muut-

totappiosta, ikääntyvistä ihmisistä, vääristyneestä ikärakenteesta.

– Minä olen tällainen ässä täällä Kemijärven maaseudulla, kun minul-la on lapsia ja eläimiä ja oma yritys.

Lotta Tammelin,tekstiJP Palmulaakso, kuva

Mitä tänään syötäisiin? Tämän arkisen kysy-myksen ympärille pe-rustuu tänä vuonna

perustetun Neljän Ruoka Oy:n bisnesidea.

Neljän Ruoka Oy suunnitte-lee viikon jokaiselle arkipäivälle oman reseptinsä, hankkii niiden valmistamiseen tarvittavat ruo-ka-ainekset ja toimittaa ne näl-käisten ja kiireisten asiakkaiden kotiovelle. Vain kokkaaminen jää palvelun ostajan harteille.

Neljän Ruoka Oy:n operatiivi-sen johtajan Johannes Ahlnäsin mukaan ajatus yritykseen napat-tiin Ruotsista.

– Ruotsissa on ollut monta vuotta toiminnassa samankal-taisia yrityksiä. Tällä hetkellä suurin on kaiketi Linas Matkas-se. Konsepti on toiminut siellä hyvin, joten päätimme tuoda idean myös Suomeen, Ahlnäs kertoo.

Yritys työllistää tällä hetkellä seitsemän henkilöä.

– Tunsimme aikaisemmin toi-semme löyhästi, mutta monet asiat ovat edenneet sattuman kautta. Olemme myös hakeneet lisää työtekijöitä, kun asiakas-

Herkkukassi kotiovelle • Tympiikö kaupassakäynti nälkäisenä ja väsyneenä töiden jälkeen? Neljän Ruoka Oy hoitaa homman puolestasi.

kunta on kasvanut. Kasvua ta-voitellaan myös jatkossa muun muassa uusien tuotteiden, yh-teistyömuotojen ja toimitusalu-eiden kautta.

Maukasta mutta helppoa. Neljän Ruoka Oy:n resepteistä vastaa keittiömestari Björn Hel-sing. Helsingin mielestä ruoan-laiton pitää olla yksinkertaista ja helppoa. Sama ideologia kumpu-aa myös palvelun resepteistä.

– Perheellisenä miehenä Hel-sing tuntee hyvin lapsiperheiden arjen ja osaa ottaa nämä asiat hyvin huomioon myös resepteis-sä. Ruoat ovat maukkaita mutta

helppoja valmistaa. Pääasialli-nen asiakaskuntamme koostuu-kin tällä hetkellä lapsiperheistä, kuvaa Johannes Ahlnäs.

Ruokakassien sisältö on myös suunniteltu niin, että sen koko sisältö – kaikki ruokatarvikkeet – tulee viikon aikana tehokkaasti hyödynnetyksi.

– Jos kassissa on kaksi kiloa perunoita, käytetään toiseen ruokalajiin kilo ja toisena päi-vänä toisessa reseptissä toinen kilo. Näin ruokaa ei mene huk-kaan.

Tuotteet yritys hankkii paikal-lisista tukuista tai kaupoista.

– Etsimmekin koko ajan hy-viä yhteistyökumppaneita. Tällä hetkellä meillä on toimintaa Tu-russa, Hämeenlinnassa, pääkau-punkiseudulla, Hangossa sekä Vaasan, Pietarsaaren ja Kokko-lan ympäristössä. Olemme kui-tenkin laajenemassa koko ajan muuallekin Suomeen, seuraa-vaksi vuorossa on Ahvenanmaa.

Karppikassi vai peruskassi? Yritys käyttää resepteissään vä-hälaktoosisia tuotteita, mutta muita allergioita ja rajoituksia ei ole lähdetty sen tarkemmin huo-mioimaan.

– Jos jossakin reseptissä on

käytetty pähkinöitä ja joku on niille allerginen, voi hän toki jät-tää pähkinät käyttämättä. Joten sinänsä kaikki ruoat ovat asiak-kaan räätälöitävissä.

Vähähiilihydraattinen ruo-kavalio eli karppaus on viime aikoina ollut koko valtakunnan puheenaihe. Kohun ovat huo-manneet myös Neljän Ruoka Oy:n väki.

– Tavallisen ruokakassin li-säksi meillä on nykyään tarjolla myös Karppikassi-niminen tuo-te. Se sisältää vähähiilihydraatti-sia ruoka-aineita, Johannes Ahl-näs kertoo.

Hintaa kotiin kuljetetul-le viikon ruokakassille kertyy 79 euroa, joskin ensimmäisen kokeilukassin saa 69 eurolla. Karppikassiin hintaa lisätään kymmenen euroa kumpaankin versioon.

Yrityksen asiakkaat, niin karp-paajat kuin perinteisemmätkin ruokailijat, ovat Ahlnäsin mu-kaan kiitelleet kovasti palvelun helppoutta.

– Asiakkaat, jotka ovat kerran tilanneet, ovat tilanneet uudes-taankin. Olemme saaneet tosi hyvän asiakaspysyvyyden. Kan-tava ajatuksemme on helpottaa asiakkaidemme elämää, Johan-nes Ahlnäs hymyilee.

Ruotsissa on ollut monta vuotta toiminnassa samankaltaisia yrityksiä. Kon-septi on toiminut siellä hyvin, joten päätimme tuoda idean myös Suo-meen.

Johannes Ahlnäs

Se on ihanaa, kun asiakkaat ovat niin kiinnostuneita. Saa omasta sydä-menasiasta oikein paatoksella kertoa menemään.

Mia Lappalainen

suvi JoKinEn (vas.), Fabiana Alegrio, Renato Kern, Rasmus Kevin, Misa Ståhl-Norrholm ja Johannes Alhnäs ovat Neljän Ruoka -yrityksen taus-talla. Nuori bisnes etsii koko ajan yhteistyökumppaneita ja laajenemismahdollisuuksia.

Lappi KuTsui Mia Lappalaisen takaisin kotikulmille. Nyt nainen pyörittää hevos- ja poromatkailu-

yritys Off-Piste Adventuresia.


Haastattelu:

Pieniä koneita suurella sydämellä

Jos silloin olisin tiennyt, millaiset ajat ovat edessä, olisin miettinyt yrityksen perusta-mista vielä toisen kerran.

risto käkelä

avant tecno nousi neuvostoliiton tuhkasta maailman johtavaksi alallaan.

• Avant Tecno Oy:n Risto Käkelä on luotsannut yrityksensä läpi vaikeiden aikojen. Luottamalla omaan valmistukseen pärjää, toimitusjohtaja sanoo.

Tero Ikäheimonen, tekstiMika Kanerva, kuva

Keväällä 1991 Neuvostoliitto oli juuri romah-tanut ja sen mukana moni suomalaisyritys ajautunut konkurssiin. Historian pahin lama odotti nurkan takana ja tulisi laittamaan la-pun vielä useamman konttorin oveen.

Näissä asetelmissa sai alkunsa Avant Tecno Oy, joka on 20 vuodessa noussut yhdeksi maailman johta-vista pienkuormainten valmistajista.

– Jos silloin olisin tiennyt, millaiset ajat ovat edessä, oli-sin miettinyt yrityksen perustamista vielä toisen kerran, Risto Käkelä nauraa. Hän on ollut Avantin toimitusjohtaja koko yrityksen historian ajan.

Käkelä työskenteli ennen omaa yritystään tuotekehi-tysinsinöörinä Ylö-Tehtaat Oy:ssä, joka valmisti muun muassa heinäkoneita ja muita maatalouskoneita. Kun Ylö ajautui konkurssiin, Käkelä päätti ostaa pienkuormainten valmistusoikeudet itselleen.

– Oli iso työ vakuuttaa rahoit-tajat, asiakkaat ja ennen kaik-kea vaimo siitä, että yritys voisi menestyä.

Lisälaitteilla monipuolinen tuote. Pienkuormain on kuin pieni traktori tai kaivinkone. Koneita käytetään muun muas-sa maatiloilla, viherrakentami-sessa, rakennuksilla ja hevos-talleilla.

– Yhä enemmän koneita käy-tetään myös mökki- ja omako-titaloasujien askareissa, Käkelä

kertoo.Alle kahden tonnin painois-

ten kuormainten luokassa Avant on maailman markkina-johtaja. Yrityksen liikevaihto oli syyskun lopussa päätty-neellä tilikaudella 70 miljoonaa euroa.

Kaikki koneet valmistetaan edelleen Ylöjärvellä, ki- venheiton päässä Tampereelta. Noin 170 henkilöä työl-listävällä tehtaalla valmistuu vuosittain 4 000 pienkuor-mainta.

Avant pyrkii erottumaan kilpailijoistaan mittavalla lisä-laitevalikoimalla. Pienkuormaimen eteen saa ostettua yli sata erilaista laitetta, jotka muuttavat koneen tarpeen mu-kaan lumiauraksi, ruohonleikkuriksi, trukiksi tai vaikkapa henkilönostimeksi.

Lisälaitteet ovat suurimmaksi osaksi omaa tuotantoa. Vain 15 prosenttia laitteista ostetaan valmiina alihankki-joilta.

– Tuotekehitys ja oma valmistus on meillä aivan ratkai-sevassa roolissa. Jokaiselle asiakassegmentille pitää olla oma työlaitevalikoimansa, Käkelä sanoo.

Oman valmistuksen etuna on muuntautumiskyky: uu-sia laitteita voidaan kokeilla nopeasti ja valmiisiin tuottei-siin tehdä vaivatta muutoksia.

Myös vienti on ollut alusta lähtien tärkeässä roolissa. Nykyisin koneista 70 prosenttia menee ulkomaille. Saksas-sa ja Isossa-Britanniassa on omat myyntiyhtiöt, ja maa-hantuojia on yli 40 maassa.

Luottoa tekemiseen jatkossakin. Myrskyisissä tun-nelmissa perustettu Avant selvityi myös edellisestä taan-tumasta melko hyvin, vaikka myynti hieman laskikin.

– Jouduimme hidastamaan tuotantoa ja myymään va-rastoja tyhjiksi, Käkelä kertoo.

Nyt tuotanto on kuitenkin elpynyt entiselle tasolleen ja ylikin. Tämän tilikauden alussa valmistettiin 20 pro-senttia enemmän koneita kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Uusimpana hankintana Avant osti vaasalaiselta Fin-mac Demolition Oy:lta oikeudet valmistaa kauko-ohjattavia purkurobotteja. Koneita käytetään ra-kennustyömailla purkamaan hankalia kohteita turvallisesti kauko-ohjauksella.

Purkurobottien valmistus tulee osaksi Avan-tin tytäryhtiötä, Leguan Lifts Oy:tä. Koneet val-mistetaan samoissa tiloissa Avant-tuotteiden kanssa.

_ Tavoitteena on saada helmikuussa mark-kinoille purkurobotteja omalla tuotemerkil-lämme.

Lokakuun lopussa avattiin Ylöjärvel-lä Avant Center -esittely- ja myymälä-tila. Asiakkaat pääsevät koeajamaan laitteita ympäri vuoden lämpimässä hallissa. Paikalla järjestetään myös koulutusta ulkomaalaisille myyjille. Hintaa hallille kertyi nelisen miljoo-naa euroa.

– Tarkoituksena on antaa vie-raille sellainen kuva, ettei Avant ole ihan surkea yritys, Käkelä sanoo vaatimattomasti.

Halpojen Tampereen-lentojen ansiosta Avant

Centerissä on nähty yksityisasiakkaita aina Englannista asti.

Risto Käkelällä, jos kenellä, on kokemusta yrityksen johtamisesta vaikeina aikoina. Hän kiistää kuitenkin, että Avant olisi ollut erityisen uhkarohkea liikkeissään. Ylöjär-vellä on vain luotettu omaan tekemiseen.

Minkälaisilla keinoilla Avant aikoo menestyä jatkossa-kin?

– Keskitymme edelleen kuormainten ja lisälaitteiden valmistukseen sekä kehitämme ohessa henkilönostinten ja purkurobottien toimintaa. Omavaraisuusasteemme on 70 prosentin luokkaa, joten velkojia ei heti tarvitse pelätä, toimitusjohtaja summaa.

Henkilö: toimitusjohtaja risto käkelä palkittiin työstään

teollisuusneuvoksen arvonimellä vuonna 2010. Hän toimii myös

Saksan liittotasavallan kunniakonsulina Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella.


työelämä

Hyvässä hoidossaaiheesta:

5Lotta Tammelin, teksti

Marko Halme-la osti viime vuonna vaa-tivia metalli- valutöitä te-kevän Erikois-valu Oy:n. Ta-

lon entisenä työntekijänä Hal-melalle oli alusta asti selvää, että vaativissa oloissa riskialttiita työtehtäviä tekeville työnteki-jöille on järjestettävä parhaat mahdolliset työterveyshuolto-palvelut. Ja näin myös tapahtui.

Sopimus yhdeksänhenkisen työporukan hoidosta syntyi Mäntsälän kunnan työterveys-palvelun kanssa.

Halmela uskoo, että hyvin hoidetut työterveyspalvelut ja -olot vähentävät sairauspoissa-oloja.

– Kun puhutaan työhyvin-voinnista, niin siihen liittyy pal-jon muutakin kuin työterveys. Aiheeseen vaikuttaa myös, se miten työntekijät kokevat työ-paikan asiat. Olemme pyrkinet kaikessa toiminnassa avoimuu-teen ja siihen, että kaikki ovat samalla viivalla, Marko Halmela kertoo.

– Kaikkien panos on tällaises-sa käsityössä korvaamatonta. Kun kaverit tietävät, että heitä arvostetaan, niin se jo ehkäisee turhia poissaoloja. Selittämät-tömiä poissaoloja meillä ei ole ollut ollenkaan, hän jatkaa.

riskialtis ala. Työterveyshuol-lon ihmiset vierailevat Erikoisva-lussa vuosittain. Myös yrityskoh-tainen riskikartoitus on tehty yhdessä.

– He seuraavat alan kehitystä, ja saamme vinkkejä siitä, miten pystymme paremmin mahdol-listamaan työturvallisuus-, työ-suojelu ja työterveysasiat. Myös fysioterapeutit käyvät katsomas-sa työasennot ja mittaamassa liikeradat ynnä muuta.

Erikoisvalussa päädyttiin kun-nan kanssa laajempaan työter-veyshuoltosopimukseen, johon kuuluvat tarvittaessa myös eri-koissairaanhoidon palvelut.

– Alallamme on riskitekijöi-tä melko paljon, joten olemme työterveyshuollon kanssa mel-ko tiiviissäkin yhteistyössä. Me-tallinvalussa olosuhteet ovat raskaat: lämpötilat vaihtelevat, työasennot saattavat kuormit-taa ja sula metalli voi aiheuttaa palovammariskin. Käytämme valussa hiekkamuotteja, jotka tuovat puolestaan kuormitusta hengityselimille.

• Hyvin järjestetty työterveyshuolto maksaa itsensä takaisin, uskoo metallivaluyrittäjä Marko Halmela.

Tietoa ja resursseja puuttuuVaikka näyttöjä ennaltaehkäisevän työter-veyshuollon tuomista eduista löytyy, on asia jätetty retuperälle joissakin pienissä yrityksissä. Syitä tähän on Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Harri Hellsténin mukaan useita.

– Pienissä yrityksissä ei ole riittävästi tietoa työterveyshuollon sisällöstä, tarkoi-tuksesta, hyödyistä ja työnantajan velvolli-suudesta järjestää työterveyshuolto, Hellstén kertoo.

Myös palveluiden järjestäminen on haas-teellista.

– Työterveyshuollon palvelujen hankinta-osaaminen ei ole hallussa ja hankintaan liit-tyvä byrokratia koetaan raskaaksi muutenkin kiireisessä pienyrityksen arjessa.

Hellsténin mukaan työterveyshuoltopal-velujen tuottajille yrittäjät ja pienet yrityk-set ovat suuria yrityksiä työllistävämpiä ja vähemmän kannattavia asiakkaita, koska myös pienen yrityksen työterveyshuollosta sopiminen edellyttää erillistä, yrityskohtaista sopimusta sekä työterveyshuollon toimin-

tasuunnitelmasta sopimista. Kunnal-la sen sijaan on velvollisuus tuottaa työterveyspal-veluja kunnan alueella sijaitsevien työpaikko-jen työntekijöille sekä yrittäjille.

– Osalla alueista ainoa mahdollisuus järjestää työterveyshuolto on kunnallisen palveluntarjoajan kautta. Resurssit kunnal-lisella puolella ovat rajalliset ja palvelujen laatu kärsii tästä väkisinkin. Aina yritys ei odotusajan jälkeenkään edes mahdu terveys-keskuksessa tarjottavan työterveyshuolto-palvelun piiriin, vaikka halua lakimääräinen velvollisuus järjestää olisikin.

Lain mukaan työterveyshuolto on järjes- tettävä, mikäli yrityksessä on yksikin työn-tekijä.

– Tarkkaa ja varmaa tietoa asiasta ei ole, mutta erilaisissa sekä Työterveyslaitoksen että Suomen Yrittäjien tekemissä tutkimuk-sissa ja selvityksissä, joissa on tarkasteltu muiden asioiden lisäksi pienten yritysten työterveyshuollon kattavuutta, alle 10 hen-gen organisaatioiden työterveyshuollon kat-tavuudeksi on raportoitu 60 – 70 prosenttia.

työterveys- asiat kerralla kuntoon!

toimi näin1. selvitä alueesi työterveyshuolto- palvelujen tarjoajat.

2. Pyydä tarjoukset mahdollisimman monelta palvelun- tarjoajalta.

3. valitse paras tarjous ja tee sopimus. Hinnan lisäksi kan-nattaa kiinnittää huomiota myös palvelun-tarjoajan lupaamiin resursseihin, eli mi-ten hyvin eri palvelut ovat käytettävissä, jotta työterveyshuol-lolla on myös vaikut-tavuutta työpaikan arjessa.

Riskeiltä suojaudutaan eri-laisin suojavarustein, mutta ensiarvoisen tärkeää Halmelan mukaan kuitenkin on, että jokai-nen työntekijä saa niin hyvän pe-rehdytyksen, että riskejä osataan välttää.

– Poissaoloon johtaneita työ-tapaturmia en muista viimeisen viiden vuoden aikana sattuneen yhtään, Marko Halmela muiste-lee.

tyytyväinen porukka. Toi-mitusjohtaja uskoo alaistensa olevan tyytyväisiä järjestettyihin palveluihin.

Kaikkien panos on tällaisessa käsityössä korvaamatonta. Kun kaverit tietävät, että heitä arvostetaan, niin se jo ehkäisee turhia poissaoloja. Selittämättömiä poissaoloja meillä ei ole ollut ollenkaan.

marko Halmela

– Uskon, että asiat ovat hyvin, kun kukaan ei ainakaan valita, Halmela nauraa.

– Kyllä sen sitten näkee kave-rista, jos johonkin kysymykseen tai ongelmaan saadaan nopeasti ratkaisu. Kyllä tyytyväisyyden sil-loin aistii.

Marko Halmelan mielestä ai-nakin oma työterveysjärjestely on ollut edullinen.

– Kilpailutin alussa palvelui-den hintoja, ja kyllä yksityisen ja kunnallisen välillä on suuri ero. Kunnallinen puoli on todella hal-pa, ja hoito maksaa itsensä kyllä takaisin. Näin ainakin Mäntsä-lässä, hän summaa.

Yrittäjyyttä lisää kulttuurialan opetukseenKulttuurialan yritys-ten mukaan alan työllistymisen kan-nalta olisi tärkeää, että alan opetukseen integroidaan liiketalo-us ja yrittäjyys. Tämä ei saa kuitenkaan alan yritys-ten mukaan tarkoittaa ammatti-aineiden tuntien vähentämistä.

– Etenkin tasokkaista osaajista esimerkiksi tekstiili- ja vaatetusalalla on alan yritysten mukaan suorastaan pula, Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällik-kö Katja Utti-Lankinen toteaa.

Hyviä oppimistuloksia sekä ammattitaidon että yrittä-jyyden kannalta syntyy alan yritysten mukaan esimer-kiksi oppisopimuskoulutuksella.

– Perinteisellä mestari-kisällimallilla oppi saadaan suoraan alan mestarilta työn ohessa, oppilaitosten antamaa teoriaopetusta unohtamatta, Utti-Lankinen muistuttaa.

HSY:ltä seudullista tietoa yritysten käyttöönHelsingin seudun ympäristöpalvelut avaa Helsingin seu-tua koskevia tietoja yritysten, tutkijoiden ja asukkaiden käyttöön. Aikaisemmin tietoa on voinut käyttää vain kuntien henkilöstö omassa työssään.

Avattavia tietoja ovat vuoden 2010 väestötiedot, raken-nustiedot ja rakennusmaavarantotiedot, jotka kaikki ovat julkaistu paikkatietona. Tietosisältöä ovat muun muassa rakennusoikeus, rakennusmaavarannon mää-rä, rakennuksien käyttötarkoitukset ja väestön luku-määrä.

Avoimen datan saatavuuden toivotaan synnyttävän seudulle uusia palveluita ja liiketoimintaa. Lisäksi seu-tutiedon saatavuus edistää tutkimusta, koulutusta ja seudun kehittämistä tukevaa toimintaa.

Seudulliset paikkatiedot on julkaistu osoitteessa www.hsy.fi/avoindata.

Täyttä asiaa yrittäjyydestä!

YRITTÄJÄ 5/2011

6/2011

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

10 julkkiskokki tomi Björckin perheeseen kuuluu pölynimuri

12 PELKO POis! • 25 jorma uotisella on salaisuuksia

48 EHK:ssa lätkän pelaaminen on siistiä

YrIttäjät kärsIvät, kun kuntIen lIIkelaItokset

häärIvät samoIlla apajIlla. lakImuutos

lIIkelaItosten YhtIöIttämIsestä vIIvästYY.

Sivut 26-31ohi suunIsosiivuTilaa

Yrittäjä-lehti

kätevästi SY:n

jäsenmaksun

maksamisen

yhteydessä!

Tilausmaksu on

yrityksen verotuksessa

vähennyskelpoinen.

RODEO

Huima visio: työvoima liikkuu joustavasti 2015Työministeri Lauri Ihalaisen vetämä Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelmassa etsitään kei-noja siihen, miten pystytään nykyistä ennakoivammin vastaamaan työmarkkinoiden rakennemuutoksiin.

– Aktiivisen työpolitiikan tavoite on rakennemuutoksen ennakointi niin, että työntekijät pystyvät siirtymään nopeasti uusiin työpaikkoihin. Tavoitteena ovat sellai-set palvelut, jotka vievät työstä työhön ja koulutuksesta työhön, totesi työministeri Ihalainen.

– Tarvitsemme työpolitiikkaa, jossa kytketään työvoi-ma- ja työelämäasiat vahvasti toisiinsa. Malliin kuu-luvat työvoimapolitiikka, koulutus sekä yrittäjyyteen liittyvät asiat.

Ohjelman visiona on myös, että Suomen vuoden 2015 työvoimapalvelut ovat toimivat ja tehokkaat.

– Tavoitteena on, että kansalaiset ja työnantajat löytä-vät tarvitsemansa palvelut. Keskeisessä roolissa ovat TE-toimistot, joilla on kontaktiverkostot yrityksiin ja huomattavasti tietoa alueensa työpaikoista.

KASSATALON KUVAPÖRSSI OY / KP JUURIKKALA

risKiaLttiiLLa metallinvalualalla on suojauduttava monin suojavarustein. tietoa ja apua turvalliseen työntekoon saa yrittäjä marko Halme-lan mukaan helposti ja edullisestikin työterveyshuollosta.

Yrittäjän ammattilehti – 68 sivua vaikuttavia henkilöitä, tuoreita tapahtumia ja ajankohtaisia ilmiöitä kuusi kertaa vuodessa.

Tilaukset myös www.yrittajat.fi/tilaa tai soita 09 2292 2946


työelämäasiaNtuNtija | Lakipalsta

Varatuomari inga koskinen asianajotoimisto inga koskinen ky

Erimielisyyttä sopimuksesta

toP

5Kiva kimppakyyti

Greenriders • edustaa innovatiivisuutta, edistyksellistä ja enna-koivaa toimintaa ympäristön hyväksi

• tarjoaa yksityishenkilölle järkevän vaihtoehdon auton käytölle ja yritykselle tehokkaan työkalun matkakulujen säästämiseen sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Ympäristöjohtamisen yhdistys ry:n ympäristöpalkinnon sai GreenRiders-kimppakyytipal-velu, jonka avulla yksityisau-toilijat ja autokyytiä tarvitsevat löytävät toisensa paremmin.

– Palvelumme avulla käyttä-jät saavat matkaseuraa ja voi-vat jakaa matkakustannukset mutta myös toimia ympäris-töystävällisemmin. Jaettu mat-ka on mukavampi matka myös ympäristön kannalta, GreenRi-dersin toimitusjohtaja Oskari Räisänen kommentoi.

Vuonna 2010 lanseeratun GreenRiders-kimppakyytipal-velun tavoite on helpottaa liik-kumista Suomessa. Palvelun avulla halutaan tarjota järkevä vaihtoehto oman auton käytöl-le julkisen liikenteen rinnalle. Kimppakyytipalvelulla on tällä hetkellä 3 500 rekisteröitynyttä käyttäjää.

Tuomariston mukaan Green-Riders on onnistunut luomaan

Ohessa on kuvattu tyypillisiä Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia yhteydenottoja ja pyritty pääpiir-teisesti kertomaan, mitä kuvatuissa tilanteissa tulee ottaa huomioon. Koska tilanteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja usein myös tässä kuvattuja monimuotoisempia, ei kaikkia niihin soveltuvia säännöksiä voida tässä jutussa ennakoida. Suosittelemmekin olemaan rohkeasti yhteydessä neuvontapalveluumme, jotta löydämme oikean vastauksen juuri sinun kysymykseesi!

”Onko tää lasku pakko maksaa?”

• Suomen Yrittäjien neuvontapalvelupuhelin pirisee kymmeniä kertoja päivässä. Yrittäjät kaipaavat lainopillista apua mitä moninaisimpiin kysymyksiin.

• Vakiokysymyksiäkin löytyy. Kokosimme viisi yleisimmin yrittäjille päänvaivaa aiheuttavaa ongelmaa ja niiden vastausta.

Voiko omistuksenpidätys-ehdolla varmistaa, että ostaja maksaa tavaran ja ellei maksa, niin voiko

tavaran hakea takaisin?

Omistuksenpidätysehto on mahdolli-nen osamaksukaupassa ja sellaisten tavaroiden kaupassa, jotka tulevat ostajan käyttöön sellaisenaan. Omis-tuksenpidätysehto tulee ilmoittaa ostajalle tarjouksessa tai tilausvahvis-tuksessa. Mikäli se ilmoitetaan vain myöhemmin lähetettävässä laskussa, se ei tule voimaan. Mikäli tavara on tarkoitettu edelleen luovutettavaksi, kuten kenkäkaupan kengät, niin omis-tuksenpidätysehto on mitätön. Omis-tuksenpidätysehdon voimassaolo päättyy myös silloin, kun tavara kuten esimerkiksi ikkunaelementti, liitetään rakennukseen. Mikäli tavara olisi hel-posti irrotettavissa, eikä irrottamises-ta jää jälkiä, omistuksenpidätysehto kuitenkin voi jäädä kiinnittämisestä huolimatta voimaan.

Omistuksenpidätysehdoin myytyä tavaraa ei saa itse hakea ostajan ti-loista, vaikka lasku olisi maksamatta. Noutaminen on hyvä antaa ulosotto-miehen tehtäväksi, ellei ostaja suostu antamaan tavaraa hallustaan.

Olen saanut laskun, vaikka en puhelimessa mitään mielestäni tilannut. Tuleeko lasku maksaa?

Sopimus syntyy tarjouksen ja siihen annetun hyväksyvän vastauksen pe-rusteella. Jos puhelimessa esitettyyn tarjoukseen ei ole annettu hyväksy-vää vastausta, ei sopimusta ole synty-nyt. Lasku on tällöin aiheeton, sillä se ei perustu sopimukseen. Aiheetonta laskua ei tarvitse maksaa, eikä siihen tarvitse reagoida millään tavalla. Jos myyjä ryhtyy perimään laskua pe-rintäyhtiön avulla, on aiheettomas-ta laskusta syytä tehdä reklamaatio perintäyhtiölle, jolloin vältytään mah-dolliselta maksuhäiriömerkinnältä. Tällöin asia on riitainen ja vastapuo-li voi saattaa asian toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jossa hänen tulee pystyä esittämään näyt-töä sopimuksen synnystä ja laskun perusteesta.

Toimimme teollisuuden alalla ja olemme syksyllä 2011 tehneet työntekijöi-den palkkoihin keskimää-

rin kolmen prosentin henkilökohtai-sia vaihtelevansuuruisia korotuksia, koska työt ovat muuttuneet vaati-vammiksi. Viimeiset tähän sarjaan kuuluvat korotukset toteutetaan vuoden 2012 alusta. Yrityksen johto katsoo, että korotukset vastaavat yleiskorotuksia, joten raamiratkai-sun mukaisia korotuksia ei tarvitse maksaa ainakaan kokonaan. Yritys ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt kyseisen kaltaisia henkilökohtaisten palkkojen tarkistuksia, eikä kuulu työnantajaliittoon. Työntekijöiden mielestä yleiskorotukset tulee mak-saa henkilökohtaisista korotuksista riippumatta.

Työntekijät ovat oikeassa ja yleiskoro-tukset tulee maksaa. Asiasta ei voida sitovasti edes sopia, eikä työnantajalii-ton jäsenyydellä ole merkitystä, koska työehtosopimuksiin perustuvat koro-tukset ovat yleissitovia. Yrityksellä on ilmeisesti käytössä työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä eli töit-ten pisteytys.

Tässä tapauksessa olisi ollut ai-heellista suorittaa töiden vaativuuden määrittely jo aikaisemmin ja ottaa uudet työn vaativuuteen perustuvat taulukkopalkat käyttöön yleiskorotuk-sesta riippumatta. Yleiskorotus täy-tyisi toteuttaa myös tässä tapaukses-sa, mutta henkilökohtaisia korotuksia ei olisi tässä yhteydessä tarvinnut harkita.

Vuosiloman pituuden laskemisessa on ollut epäselvyyttä tilanteessa, jossa kahden lomapäivän

ansainta muuttuu kahden ja puolen lomapäivän ansainnaksi täyttä an-saintakuukautta kohti. Yrityksen viisi työntekijää ja yrittäjä ovat sitä miel-tä, että työsuhteen täytyy ensin kes-tää vähintään vuoden, minkä jälkeen pidempi ansainta alkaa seuraavan huhtikuun alusta lukien. Uusi tili-toimisto puolestaan väittää, että työ-suhteen kestettyä vuoden ansainta alkaakin jo aikaisemman eli edeltä-vän huhtikuun alusta lukien siis päi-

västä, jolloin työsuhde ei ollut tosi-asiassa kestänyt kokonaista vuotta.

Tilitoimisto on oikeassa. Sinänsä vuo-silomalain teksti kyseisestä asiasta on erittäin epäselvä ja aiheuttaa paljon harmia soveltajille. Lainkohta on vuo-silomalain 2 luvun 5§ 1. mom. Läh-tökohtana näyttää olevan 2,5 päivän ansaintatapa, ja 2 päivän ansainta jää alle yhden vuoden työsuhteisiin. Lo-man pituutta määrättäessä lasketaan kaikki ansaitut lomat samalla perus-teella, eli vuoden kestänyt työsuhde muuttaa ansainnan pidemmäksi jo lomanmääräytymisvuoden alusta eli 1.4. lukien taannehtivasti.

Sain yhteydenoton, jossa minulle kerrottiin, että jokin toinen yritys pyrkii rekisteröimään minun

yritykseni nimen sisältäviä internet-osoitteita ja estääkseni tämän minun tulisi nopeasti rekisteröidä sivut it-selleni. Eivätkö verkkotunnukset ole jonkin viranomaisen hallinnassa?

Viestintävirasto hallinnoi viranomais-tahona ainoastaan fi-loppuisia verkko-tunnuksia (tällaisesta on kysymys esi-merkiksi osoitteessa www.yrittajat.fi).

Vaikka yrityksellä olisikin hallus-saan yrityksen toiminimeen liittyvä fi-verkkotunnus, voi muu yritys tai yksityishenkilö pyrkiä rekisteröimään esimerkiksi yrityksen toiminimen si-sältäviä, muita kuin fi-loppuisia verk-kotunnuksia (kuten com, net ja info).

Yrittäjän tuleekin itse harkita, haluaako hän rekisteröidä yrityksen-sä nimen sisältäviä verkkotunnuksia. Tätä harkitessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että sekä erilaisia verkkotunnuksia että niiden rekiste-röimistä tarjoavia palveluntarjoajia on useita ja että tyypillinen hinta esimer-kiksi net-loppuisen verkkotunnuksen rekisteröimisestä vaikuttaa olevan korkeintaan muutamia kymmeniä euroja.

Suomen Yrittäjiin tulleiden yhtey-denottojen perusteella on lisäksi syytä epäillä, että suurta osaa verkkotun-nuksista ei varoituksista huolimatta rekisteröidä, vaikka tämänkaltaisen markkinoinnin vastaanottaja ei saa-maansa tarjousta hyväksyisikään.

1.

5.

2.

3.

4.

RODE

O

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Tarvitsetko nytsuhdannerahoitusta?

Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen

rahoitukseen sekä käyttöpääomaksi.

Lisätietoja www.fi nnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Olemme yhteistyökumppanimme kanssa eri mieltä yhteistyön ehdoista. Olemme tehneet kirjallisen sopimuksen, jossa on lueteltu meidän yrityksemme maksetta- vaksi kuuluvat kulut. Nyt yhteistyö-kumppani kuitenkin väittää, että mei-dän pitäisi maksaa niiden lisäksi vielä yksi iso kustannuserä. Sopimus on yri-tyksellemme erittäin tärkeä. Miten voi-simme edetä asiassa?

• Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan epäselvää sopimusta tulkitaan laatijansa vahingoksi. Tulkinta-aineisto-na voidaan huomioida myös sopimuksen neuvotteluvaiheessa kertynyt dokumen-taatio, esimerkiksi mahdolliset neuvotte-lumuistiot tai kirjeenvaihto.

Sopimuksissa voidaan jo etukäteen va-rautua mahdollisiin sopimusriitoihin ja sopia riitojen menettelytavat jo sopimus-ta tehtäessä etukäteen. Yritysten väliset sopimusriita-asiat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, ellei sopimuksessa ole sovittu muunlaista riitojen ratkaisu-tapaa, kuten välimiesmenettelyä. Sopi-muksessanne on voitu myös sopia, että sopimusriidat pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopimalla tai sovintomenet-telyä käyttäen.

Mikäli yrityksenne tekemässä yhteistyö-sopimuksessa on sovittu riitojen ratkaisu-tavoista, on nämä mahdolliset sopimuseh-dot otettava huomioon. Jos haluatte sopia riita-asian muulla tavoin kuin sopimuk-seen on kirjattu, on sopimisen yhteydessä selkeästi sovittava muutoksesta riitojen rat-kaisutapaan. Sopimusmuutokset on teh-tävä yhteisymmärryksessä sopijapuolten kesken, ja sopimuksen muuttamiseen tar-vitaan molempien osapuolten suostumus.

Riita-asian sopiminen on siis mahdol-

lista ja myös suositeltavaa. Sopimus on syytä tehdä kirjallisesti ja kirjata kaikki so-pimusehdot sopimukseen. Sopimukseen kannattaa määritellä ensin, mistä riita-asiasta on kysymys ja yksilöidä kiistan-alaiset kustannuserät mahdollisimman tarkasti. Tämän jälkeen on syytä sopia molempien osapuolten oikeudet ja velvol-lisuudet riita-asiaan liittyen mahdollisim-man tarkasti. Jos sopimuksessa yksilöity riitakysymys halutaan lopullisesti ratkais-ta osapuolten välillä, se kannattaa selkeäs-ti todeta sopimuksessa.

Sopimukseen voidaan esimerkiksi ottaa sopimusehto, jonka mukaan sopijapuolet sopivat kyseisellä sopimuksella siinä yk-silöidyn riita-asian kokonaisuudessaan ja lopullisesti. Lisäksi on syytä mainita, ettei kummallakaan sopijapuolella ole muita riita-asiaan liittyviä vaatimuksia toisiaan kohtaan.

Kirjallisen sopimuksen allekirjoitta-vat sopijapuolet. Kun sopijapuolena on yritys, esimerkiksi osakeyhtiö, sopimuk-sen allekirjoittaa yhtiön toiminimen-kirjoittaja tai valtuutettu. Osakeyhtiön toiminimen kirjoitusoikeutta koskevat tiedot saa kaupparekisteristä. Valtuutus voi perustua kirjalliseen valtakirjaan tai kysymyksessä voi olla esimerkiksi ase-mavaltuutus. Asemavaltuutus tarkoittaa sitä, että valtuutetulla on yhtiössä sellai-nen asema, että siihen yleisen käytännön mukaan kuuluu myös kelpoisuus tehdä yhtiötä koskevia sopimuksia.

palvelun, jossa yhdistyvät hyö-ty käyttäjän kannalta sekä ym-päristön huomioon ottaminen.

– Halusimme kiinnittää huo-miota raikkaille uusille ideoille. Mielestämme GreenRiders-pal-velu on innovatiivinen lähes-tymistapa ympäristön hyväk-si. Toiminta-ajatus perustuu ympäristön kannalta uusien kestävien ratkaisujen löytämi-seen. Jokainen meistä voi tehdä arjessa pieniä ympäristötekoja, ja GreenRiders tarjoaa meille mahdollisuuden tähän kimp-pakyytien osalta, kommentoi Ympäristöjohtamisen yhdis-tyksen puheenjohtaja Johanna Krabbe.

Ympäristöjohtamisen yh-distys myöntää ympäristöpal-kinnon ehdotusten perusteella joka toinen vuosi. Palkinnon tarkoituksena on innostaa ja kannustaa yrityksiä, organi-saatioita ja ihmisiä ympäristö-asioiden kehittämiseen.


Joulu Joulun taika syntyy herkuista, suklaanameista ja tietenkin suurista ja pienistä paketeista.

Perinteisiin luottaen • Hakaniemen kauppahalli Helsingissä valmistautuu vuoden kiireisimpään myyntipiikkiin. Kauppahallin vuosi huipentuu jouluun,

kun ihmiset palaavat vuosi vuoden jälkeen halliin hakemaan paitsi perinteisiä jouluruokia myös joulun tunnelmaa.

Mirka Moilanen, tekstiJarkko Virtanen, kuvat

J oulukuun alun perjantaiaamuna on Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä vielä hiljaista. Muuta- maa viikkoa ennen joulua halli vasta heräilee tulevan vuoden ruuhkahuippuun.

Valmistautuminen vuoden kiireisimpään se- sonkiin on kuitenkin aloitettu jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi Reinin lihassa jouluun valmistautu-

minen käynnistyy jo kesäkuussa, jolloin lyö- dään lukkoon tulevan joulun kinkkukaupat. Puuhaa riittää koko syksyn, kun paistit ja fileet leikataan ja laitetaan ajoissa riippumaan. Kaiken on oltava valmista joulua varten.

– Koko vuosi huipentuu jouluun, Reinin lihan Irmeli Södermalm kertoo.

Perinteiset kinkut ja kalkkunat ovat luonnollisesti liha-tiskin kysytyimmät tuotteet, mutta viime vuosina myös riistatuotteet ja erikoisemmat linnut ovat kasvattaneet suosiotaan.

– Kinkun koko pienenee vuosi vuodelta ja kalkkunatkin ostetaan nykyään mieluiten fileenä, Södermalm kertoo.

Kalafilettä joulupöytään. Myös Ekströms Fiskebodin kalatiskillä kiireisiä joulupäiviä odotetaan toistaiseksi rauhallisissa tunnelmissa.

Hakaniemen hallin myymälävastaava Jorma Siitari ker-too, että kalatiskillä joulu näkyy oikeastaan vasta hetkeä ennen joulua.

– Joulu alkaa viikkoa ennen, kun ihmiset hakevat sillit ja silakat itse tehtyjä säilykkeitä varten.

Pahin ruuhka syntyy kuitenkin vasta muutama päi- vä ennen joulua, jolloin halli täyttyy jouluostoksia teke-vistä.

– Joskus on ollut aatonaattona sellainen tilanne, että hallin ovet on täytynyt panna kiinni, kun porukka ei enää mahdu sisälle.

Perinteiset joulukalat, kuten graavilohet ja kylmäsavus-tetut tuotteet, pitävät Siitarin mukaan pintansa vuodes-ta toiseen. Kokonaisia kaloja ei jouluviikolla myydä, kun kaikki haluavat filettä joulupöytään.

Luomua kysytään. Ekströms Fiskebodissa varaudutaan joulun ruuhkahuippuun hankkimalla kalaa niin paljon, ettei se pääse varmasti loppumaan.

– Lohet, siiat, lipeäkalat, savukalat, graavit, mädit ja kyl-mäsavut, kaikki on laitettu niin hyvälle mallille, että kalaa piisaa, Siitari vakuuttaa.

On kuitenkin yksi tuote, jonka kysyntään ei tahdosta huolimatta voida varautua kylliksi. Villinä kasvanutta loh-ta kysytään niin paljon, ettei sitä ole mahdollista saada mistään niin suuria määriä.

Eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetun ruuan suosio on pantu merkille myös Hakaniemen hallin muis-sa liikkeissä.

Luomupuoti Satumarjan kauppias Satu Koivuniemi kertoo, että asiakkaat ovat nykyään hyvin tiedostavia ja heitä kiinnostaa ruuan alkuperä. Erityisesti jouluna halu-taan syödä puhtaita, kotimaisia ruokia.

– Halutaan tietää, mistä tuotteet ovat peräisin, miltä tilalta ja suunnilleen, että minkä näköiseltä viljelijältä, Koivuniemi naureskelee.

Naisen tiskiltä haetaan perinteiset joulujuurekset, eli lantut, porkkanat ja punajuuret. Kauppiaan mieltä läm-mittää se, että kaupunkilaiset viitsivät vielä itse tehdä jou-lulaatikoita.

– Joulu on monille kuitenkin vielä sellainen perinteinen perhejuhla. Traditiot kunniaan tässä muuttuvassa maail-massa, Koivuniemi ylistää.

Tummempaa kahvia. Joulu on vuoden suurin myynti-piikki myös Pekka Parhialan siirtomaatavaraliike Parhia-lassa, jossa joulumyynti joulusesonki näkyy jo hieman muita liikkeitä aiemmin. Tuoretiskeihin verrattuna joulu-kahvit ja -teet lähtevät liikkeelle jo hyvissä ajoin.

– Kyllä se joulua edeltävä viikko on silti hirveää hässäk-kää.

– Meiltä haetaan nimenomaan perinteitä, ja ehdotto-masti suosituin ostos on se perinteinen joulukahvi.

Suomalaisten kahvimaun kehittyessä tummemmaksi on Parhialankin joulukahvi muuttunut vuosien varrella täyteläisemmäksi, ja joulukahvia saa nykyään myös tum-mapaahtoisena.

Kahvin ja teen ohella jouluna myydään myös suklaita ja pähkinöitä, joiden myynti kymmenkertaistuu joulukuus-sa.

– Meillä on lähes sadan vuoden historia ja olemme jo niin kauan tehneet tätä, että hyvin pitkälti joulu hoidetaan vanhalla kokemuksella.

Jouluna ei karpata. Joulukuhinaa odotetaan myös Hakaniemen Hallin leipätiskeillä. Tortut, piparit, kakut ja joululimput on tilattu ja joulutuotteisiin on panos- tettu.

Muodissa olevia vähähiilihydraattisia karppileipiä ei Hakaniemen leivän kauppias Aili Keihon mukaan ole ti-lattu joulua varten.

– Jouluna ihmiset haluavat syödä hyvin ja nauttia, ei sil-loin lasketa hiilihydraattipitoisuuksia, Keiho uskoo.

Karppiruokavalion vaikutuksia joulumyyntiin ei pelätä myöskään Leipätorilla.

– Täysjyvätuotteiden ja ruisleivän osuus kasvaa sitä mu-kaa kun vehnätuotteiden kysyntä laskee, kauppias Terttu Fagerström kertoo.

Joulun taikaa. – Joulussa on se joulun taika. Halli elää ihan eri tavalla, kun nuoret perheet lapsineen saapuvat tekemään jouluostoksia, Hakaniemen leivän Aili Keiho kertoo.

Joulun taikaan uskoo myös Luomupuoti Satumarjan kauppias Satu Koivuniemi.

– Hakaniemen hallista tullaan hakemaan joulutunnel-maa. Tämä hallin tunnelma on ihan erilainen kuin mar-ketissa.

Hakaniemessä odotellaankin kovasti jo joulun kiirettä ja taikaa. Silloin ihmiset ovat iloisempia ja hyväntuulisuus tarttuu myös kauppiaisiin.

Tilaukset on tehty, varastot on täydennetty, joulukoris-teet asetettu ja kinkut ja kalat odottavat ostajaansa.

Nyt joulu saa tulla.

Reinin Lihan Irmeli Södermalm odottelee joulun ruuhkahuippuja.

LuomupuoTi SaTumaRJan kauppias Satu Koivuniemi uskoo kauppahallin taikaan.

JouLuKahvi ja -tee ovat siirtomaatavaraliike Parhialan joulun hittituotteet.

JouLuna halutaan ruisleipää ja täysjyvätuotteita, kertoo Terttu Fagerström Leipätorilta.

eKSTRömS FiSKebodiSTa haetaan kalafileet joulupöytään.


Aiheesta:

FUTU

REIM

AGEB

ANK

Joka toinen hankkii joululahjat verkostaLähes puolet suomalaisista aikoo tänä vuonna ostaa joululahjoja verkkokaupoista.

Verkkokaupoista on tullut merkittävä joululahjojen hankintakanava, ja lähes puolet suomalaisista kertoo ostavansa tänä vuonna lahjoja verkosta. Kaikkein in-nokkaimmin verkosta ostavat 25–34-vuotiaat.

Lähes kaikki ostajat suosivat kotimaisia verkkokaup-poja, ja enemmistö hankkii lahjansa vain kotimaisista verkkokaupoista.

– Kotimaiselle verkkokaupalle on nyt kysyntää, kulut-tajat tuntuvat luottavan kotimaiseen verkkokauppaan. Verkkokauppiaiden kannattaisi tuoda tätä kilpailuetua voimakkaammin esille viestinnässä ja markkinoinnis-saan, toteaa verkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen Itellasta.

Asuinpaikka ja tulotaso eivät juuri vaikuta verkko-osta-misen suosioon, mutta maaseudulla asuvien kuluttaji-en keskuudessa aikeet ostaa vain kotimaisista kaupois-ta kasvavat.

Kirjalahjoja kehitysmaihinSuomen World Vision tukee lukutaidon kehittämistä Aasiassa, Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. Tänä jouluna kehitysmaiden lasten lukutaitoa voi tukea lahjoittamalla eettisen lahjan: Lahjaksi lehmä -kaupan joulukirjat toimitetaan Keniassa Kapnasun uuteen kir-jastoon, joka tuo luettavaa läheisen lukion, peruskou-lun sekä koko kyläyhteisön ulottuville. Tähän saakka lähin kirjasto on ollut 80 kilometrin päässä.

– Lisäksi kirjoja lahjoitetaan Sri Lankan Kalpitiyaan, missä ne kartuttavat liikkuvia minikirjastoja, joista lap-set lainaavat luettavaa. Minikirjastot kiertävät säännöl-lisesti eri syrjäkylien välillä, Miikka Niskanen kertoo.

Lahjaksilehma.fi:n eettiset lahjat toimitetaan lapsille ja perheille osana Suomen World Visionin pitkäkestoista kehitysyhteistyötä. Eettinen lahja ilahduttaa konkreet-tisen lahjan vastaanottajaa kehitysmaassa sekä lah-jalla muistettua kotimaassa. Vuonna 2001 perustetun kaupan lahjat hankitaan kohdemaassa, ja ne tukevat paikallista elinkeinoa.

Miten joulu vaikuttaa lelumyyntiin?Joulu on toinen suurista sesongeistamme. Kesä on tietenkin Porvoon vanhassa kau-pungissa toinen.

Minkälaiset lelut myyvät joulun alla parhaiten?Olemme erikoistuneet lähinnä vanhanai-kaisiin leluihin, eikä meiltä löydy muovisia hittileluja, jotka perustuvat elokuviin tai televisiosarjoihin. Mikään lelu ei siis myy enempää sesongista riippuen, vaan menekki on tasainen.

Onko jokin tuote kuitenkin ylitse muiden?Kovin tasaisesti menee koko meidän repertuaariamme. Nukkekodit ja niihin

Leluja wanhoilta ajoiltaliittyvät tuotteet ovat ehkä hivenen suosi-tumpia kuin muut.

Ovatko vanhanaikaiset lelut säilyt-täneet kilpailukykynsä uudempiin leluihin verrattuna?Kyllä kai voi sanoa, että ne ovat. Itse olen niitä myynyt 25 vuotta, joten kyllä niillekin ostajia löytyy.

Teillä on myös verkkokauppa, miten lelut myyvät jouluna verkossa?Verkkokaupan puolella myymme lähinnä vain nukkekoteja ja polku- ja potkuautoja. Pieniä leluja nettikaupastamme ei vielä löydy.

Suklaaihanuuksia joulupöytäänMiten joulu vaikuttaa suklaan myyntiin, suklaayrittäjä Petri Sirén?Tämän vuoden myynti on arvoitus, sillä meillä on ensimäistä kertaa joulusesonki-na myymälä myös Helsingissä. Uskomme, että sillä on huima vaikutus myyntilu-kuihin. Ainakin kaikki signaalit viittaavat siihen.

Fiskarsissakin joulu on toki ollut se-sonki, mutta myyntipäivät ovat kuiten-kin rajoittuneet aika vähään myymälän sijainnin takia. Ihmiset eivät ole ehkä vielä ymmärtäneet, kuinka lähellä kaikkea Firskars on.

Mitkä ovat suosikkituotteita joulun alla? Käsintehdyt suklaapraliinit myyvät joulu-na ehdottomasti parhaiten. Meillä on kau-simakuja vain jouluksi, kuten tähtianis, glögi ja piparkakku. Piparkakkupraliinit ovat kahtena viimeisenä vuonna loppu-

neet kesken suuren suosion takia.Tänä vuonna koetammekin tehdä niitä

niin paljon, ettei näin käy. Omaa työpäi-vää on vain pidennettävä, koska osaavaa työvoimaa ei alalta löydy.

Ostavatko ihmiset jouluna suklaata itselleen vai lahjaksi?Enemmän ostetaan lahjaksi, mutta toki omaankin joulupöytään suklaata vara-taan.

Ovatko ihmisten suklaamieltymykset muuttuneet vuosien saatossa?Tummansuklaan myynti kasvaa koko ajan. Näinkin lyhyessä ajassa sen on huoman-nut selvästi. Meidänkin valikoimista yli puolet alkaa olla tummaa suklaata. Valko- ja maitosuklaa eivät yhdessä yllä samaan kuin tumman myyntiluvut. Myös ihmisten laatutietoisuus kasvaa koko ajan. Laadu-kasta suklaata arvostetaan.

Pieniä kultaisia paketteja

Miten joulu vaikuttaa koruja kello-kauppaan, Leena Kangasniemi-Halmari?Joulu on meidän tärkein sesonkimme. Arvioisin sen olevan noin 25 prosenttia koko vuoden kaupasta.

Vaatiko joulu teiltä jotakin toimen- piteitä, esimerkiksi lisähenkilökuntaa?Me teemme pidempää päivää. Arki-iltaa venytetään, ja joulukuussa pidämme liikkeen auki myös sunnuntaisin. Osa henkilökunnas-tamme tekee lyhennettyä työviikkoa, mutta jouluna tehdään täydet tunnit.

Minkälaiset tuotteet myyvät parhaiten joulun alla?Myymme ympäri vuoden monipuolisesti koruja: sormuksia, kaula- ja rannekoruja sekä korvakoruja. On timantti- ja helmi-koruja, valko- ja keltakultaisia, hopeisia ja teräskoruja ja paljon muuta. Kelloista meillä on laaja valikoima sveitsiläisiä huippumerkkejä ja joitakin edullisempia mallistoja myös.

Joulun alla parhaiten myyvät timantti- korut. Myös kelloja menee hyvin sekä miehille että naisille.

Ketkä ostavat eniten korulahjoja jouluna?Sekä miehet että naiset ostavat jouluna puolisolleen koruja. Miehet yleensä haluavat enemmän myyjältä apua valintaan. Naisilla puolestaan on tarkempi visio siitä, mitä he etsivät. Miehille ostetaan solmioneulaa ja kalvosinnappeja, mutta myös kaula- ja rannekoruja menee.

Monet miehet ostavat yhtenä vuonna vaikka timanttikorvakorut ja seuraavana vuonna samaa settiä kaula-korun. Meillä onkin hiukan ylhäällä, mitä tuotteita asiakas on ostanut. On upeaa, että sama asiakas käy useasti.

Miten korutrendit ovat muuttuneet vuosien saatossa?Korutrendit vaihtelevat kyllä, mutta ei niin nopeasti kuin esimerkiksi vaat-

Joululahja- vinkki?Pirkan Kellon joululahjavinkki on ostaa naiselle kauniit timantti-helmikorvakorut. Timantithan ovat tytön parhaita ystäviä!

PirKAn KeLLO juhli juuri 50-vuotisjuhliaan. Sisarukset Leena Kangasniemi-Halmari ja Risto Kangasniemi vetävät nykyään vanhempiensa aloittamaa yritystä.

SuOMALAiSeT ovat löytäneet tummansuklaan, kertoo suklaayrit-täjä Petri Sirén.

LeLuyriTTäjä Riitta Mannisen joululahjavinkki on peli koko perheelle. Manninen on käynyt lelukauppaa Porvoossa jo 25 vuoden ajan.

•Vaikka joulu mielletään lasten juhlaksi, on se sitä myös tiettyjen alojen yrittäjille. Joulukuu saattaa kilauttaa yrityksen kassaan 25 prosenttia koko vuoden myynnistä.

Kilisee, kilisee kassa

Petris Chocolate Room on Petri Sirénin vuonna 2009 perustama suklaanvalmistukseen keskittynyt yritys. yrityksen suklaapuodit löytyvät Fiskarsista ja Helsingistä. Petris Chocolate room työllistää neljä vakituista ja kaksi osa-aikaista työntekijää.

Pirkan Kello Ky on vuonna 1961 perustettu kultasepänliike Tampe- reella. 50-vuotisjuhlia juuri viettäneen yrityksen ovat perustaneet Martta ja Olavi Kangasniemi. nykyään yritys työllistää omistajasisarusten Leena Kangasniemi-Halmarin ja risto Kangasniemen lisäksi viisi muuta henkilöä sekä alihankkijoina toimivat käsikaivertajan sekä kelloja kultasepät.

Riimikko Ay on riitta ja Mikko Mannisen vuonna 1986 perustama vanhanaikaisten lelujen myyntiin erikoistunut yritys. Lelupuoti sijaitsee Porvoon vanhassa kaupungissa. riimikko työllistää kaksi vakituista ja yhden osa-aikaisen.

Lotta Tammelin, tekstiPETRI SIREN

MIKA KANERVA

MALLA JUUMA

teissa. Vaihteluväli saattaa olla noin viisi vuotta. Pitkän aikaa on nyt kysytty paljon valkokultaa, mutta viime aikoina keltakulta on taas nostanut suosiotaan.

Markkapostimerkit kelpaavat vieläJoulukortit voi vielä tänä vuonna lähettää markkaposti-merkeillä, jos sellaisia sattuu olemaan vielä tallessa.

Kaikki vuonna 1963 ja sen jälkeen Suomessa julkais-tut markkapostimerkit kelpaavat postimaksuksi vielä tämän vuoden loppuun saakka Suomessa ja Suomesta lähetettäessä, mutta eivät Ahvenanmaalla. Markka-merkkejä ei voi vaihtaa eikä lunastaa takaisin.

Postin verkkosivuilta löytyy eurolaskuri, joka on kätevä apuväline silloin, kun posti-lähetyksen maksamiseen käytetään samaan aikaan markkamääräisiä ja euro-määräisiä postimerkkejä sekä mahdollisesti myös ikimerkkejä. Markkamerk-kien muuntotaulukosta taas voi tarkistaa, paljonko posti-merkkien maksuarvo on euroissa. Esimerkiksi 0,55 euron joulupostimerkin taksa tulee täyteen, kun markkamerkkejä käytetään 3,20 markan edestä.

0,55 euron joulupostimerkeillä lähetettävät kotimaan joulukortit tulee postittaa viimeistään torstaina 15. joulukuuta. 2. luokan kulkunopeudella lähetettävät joulukortit tulee postittaa viimeistään maanantaina 19. joulukuuta ja 1. luokan kulkunopeudella lähetettävät joulukortit tiistaina 20. joulukuuta.

Viidennes leluista vaarallisiaViidennes Tullilaboratorion vuosittain testaamista leluista ei koskaan pääse leikkijöiden käsiin. Osassa hyljätyistä leluista on vakavia puutteita ja turvallisuus-riskejä. Osa niistä on jopa myrkyllisiä. Tullilaboratorio tutkii vuosittain 600 – 700 riskianalyysin perusteella testattavaksi tulevaa näytettä.

Valtaosa Suomeen tulevista leluista tuodaan EU:n ulko-puolelta ja useimmiten Kiinasta. Tulli ottaakin nykyään näytteet nimenomaan EU:n ulkopuolelta maahan tule-vista leluista. Tullilaboratorion asiantuntijat testaavat leluja eurooppalaisten standardien mukaan.

– Testaamme leluista mekaaniset ja fysikaaliset ominai-suudet, syttyvyyden ja eräitä alkuaineita. Osa muoveis-sa käytettävistä pehmittimistä eli ftalaateista on kiel-letty. Määritämme niiden pitoisuuksia mm. nukeissa, fyysikko Mikko Kontiainen kertoo.

Uusi lelulaki tulee voimaan vuoden vaihteessa, ja sen myötä leluille ja niiden ominaisuuksille tulee entistä tiukempia turvallisuussääntöjä.

– Uudistettu laki tuo asteittain paljon uusia kemiallisia rajoituksia. Moni aikaisemmin rajoittamaton alkuaine sekä monet hajusteet joutuvat kiellettyjen listalle, jaos-topäällikkö Leena Partanen sanoo.

Praliinikranssi kruunaa juhlanPetris Chocolate Roomin joululahjavinkki on juhlapöydän ehdoton kruunu, Suklaakrans-si. Kokonaan syötävä suklaaihanuus on valmistettu käsinteh-dyistä suklaapraliineista, suklaalehdistä sekä sokeroiduista appelsii-ninkuorisuikaleista.

Yhteistä tekemistä perheelleRiimikon joululahja-vinkki on koko perheen yhdistävä peli. Peliva-likoima on niin suuri, että jokaiselle löytyy suosikki. Voi valita vaik-ka kortti- pala-, lauta-, äly- tai puuhapelin.

FUTUREIMAGEBANK

Joulu


Eettiset lahjat pakettiinHyvää tekevät joululahjat löyty-vät helposti Kepan verkkosivulle koottujen vinkkien avulla. Ke-pan listalla on yli 60 järjestöä ja yritystä, joiden tuotteet tukevat kestävää kehitystä ja auttavat maailman köyhiä.

Eettisistä lahjavinkeistä löy-tyy sopiva lahja jokaiselle. Pe-rinteisten lahjojen saajan mieltä lämmittää tieto siitä, että tuot-teen valmistuksessa on otettu huomioon ympäristö ja tuotta-jien oikeudet. Aineettomien lah-jojen avulla taas voi tukea lahjan saajalle tärkeää asiaa, vaikkapa metsien suojelua tai tyttöjen koulunkäyntiä kehitysmaissa.

yrityslahja voikin olla toi-senlainen. Muistathan, että myös perinteiset joulu- ja yri-tyslahjat voivat tänä vuonna olla toisenlaisia. Se, mitä annat lahjaksi, kertoo paljon sinusta ja yrityksestäsi. Mitäpä, jos an-taisit tänä vuonna taatusti mie-leenpainuvia lahjoja?

Esimerkiksi Kirkon Ulko- maanavun kautta voit antaa lah-jaksi vaikkapa lukutaidon, ate- rian tuhannelle lapselle tai vaik-kapa moskiittoverkon. Kaikki Toisenlaiset Lahjat ovat lahjoi-tuksia kehitysmaihin, ja ne aut-tavat turvaamaan kehitysmai-den ihmisille riittävän ruuan,

puhtaan veden sekä toi-meentulon.

Lahjoista voi myös räätälöidä yksilöllisiä lahjoja, esimerkiksi vuohilauman, kana-parven tai yhdistelmän eri lahjoista.

– Yrityksen joululah-joihin varatut rahat voi-daan käyttää myös eettisellä ja ekologisella tavalla. Toisen-lainen Lahja onkin yksi tapa toteuttaa yhteiskuntavastuul-lisuutta ja erinomainen vaih-toehto esimerkiksi perinteis-ten liikelahjojen tilalle, kertoo Kirkon Ulkomaanavun varain-

hankinnan koordinaattori Else Hukkanen.

Eettiset joululahjavinkit on koottu osoitteeseen www.kepa.fi/joululahjat

osta lahjat ajoissa. Mikään ei tuhoa budjet- tia niin kuin kiire. Jos

mahdollista, osta lahjat ajoissa. Näin ehdit vertailla hintoja sekä miettiä lahjoja ajatuksen kanssa.

Mieti, paljonko rahaa aiot käyttää. Perin-teisesti joululahjojen

hankinta aloitetaan miettimällä, mitä lahjoja ostaisi ja kenelle. Tämä on helppo tapa kuluttaa lahjoihin enemmän rahaa kuin oli alun perin tarkoitus. Päätä siis ensin, paljonko aiot käyttää yhteensä joululahjoihin ja listaa sitten henkilöt, kenelle aiot lah-joja ostaa. Yritä keksiä kaikille sellaiset lahjat, että kokonais-budjettisi ei ylity.

osta pari ylimääräis-tä lahjaa. Joskus käy niin, että unohdat lah-

jalistaltasi jonkun henkilön tai että joku vuoden aikana tapaa-masi henkilö päättääkin muistaa sinua yllätyslahjalla ennen jou-lua. Tällaisia tilanteita varten voi varautua ostamalla varastoon pari kenelle tahansa kelpaavaa lahjaa. Esimerkiksi konvehtira-siat ovat klassinen vaihtoehto.

tee muutama lahja itse. Erinomainen tapa säästää joululahjaku-

luissa on tehdä lahjat itse. Suu-rin osa lahjan saajista myös ar-vostaa itse tehtyjä lahjoja. Itse tehdyn lahjan ei tarvitse tarkoit-taa satoja tunteja neulepuikko-jen ääressä sohvalla. Esimerkiksi leivonnaiset ja jouluiset ruoat sopivat mainiosti jo ennen jou-lua ystäville tuotaviksi lahjoiksi.

veronpalautukset ei- vät ole ilmaista ra-haa. Monet budjetoivat

joulunsa veronpalautusten ym-

joulu

Onko mahdotonta löytää lapselle jokin hauska mut-ta samalla kehittävä lahja?

Lasten koko elämä on yhtä op-pimista, he oppivat lähestulkoon mistä tahansa. Lastenpsykiatri-an erikoislääkäri, Pelastakaa lap-set ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen muistuttaa, että kaikki on kiinni mielihyvästä: ilman sitä oppimi-nen on varsinaista tervanjuon-tia.

– Lapset tekevät mielellään asioita, jotka ovat heidän mieles-tään hauskoja ja joiden parissa he tuntevat saavuttavansa jo-tain. He eivät ajattele oppivansa siinä samassa, vaan se tulee sivu-tuotteena, Sinkkonen sanoo.

Oppimisen kannalta tärkeää on se, millaiseksi lapsi tuntee olonsa. Kun hänellä on turval-linen olo ja hän on kiinnostunut jostakin asiasta, hän oppii ilman opettamistakin jatkuvasti uutta.

Lapsen vanhempien tehtävä-nä onkin tarjota lapselle mahdol-lisuus oppia. Oppimista ei pidä kuitenkaan suorittaa järjestel-mällisesti, vaan se on hyvä pitää leikinomaisena.

Näin valitset lapselle joululahjan

Entäs ne tietokonepelit?Kaupat ovat täynnä eri-ikäisil-le lapsille tarkoitettuja tieto-konepelejä. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen ei kuitenkaan suosittele niitä ensimmäiseksi joululahja-vaihtoehdoksi. Lasten kesken-eräinen keskushermosto on altis riippuvuuksille, ja tieto-konepelit ovat nimenomaan koukuttavaa ajanvietettä.

– Elektronisten pelien pelaamiseen käytettävä aika ja pelien koukuttavuus ovat kasvaneet huolestuttavasti. Lapset saattavat kiristää van-hempiaan lupaamalla, että syövät lautasensa tyhjäksi, jos

saavat lisää peliaikaa. Tai van-hemmat voivat lahjoa lapsen tekemään jotain lupaamalla lisäaikaa. Tästä lapsi oppii aivan vääriä asioita, Sinkko-nen sanoo.

Sinkkonen ei laita lasten tietokonepelejä kokonaan pannaan mutta suosittelee selvittämään tarkkaan, millai-nen peli on kyseessä ja mitä lapsen päässä liikkuu hänen pelatessaan.

– Peleissä on ikärajat ihan syystä. Lapsen on saatava olla lapsi, eivätkä vanhemmat saa tunkea hänelle vanhemmille lapsille tarkoitettuja leluja.

kanssa aivan tasaveroinen, sil-lä kummankin mahdollisuudet voittaa ovat yhtä suuret. Lapsi oppii voittamisen riemua ja hävi-ön sietämistä ja samalla harjaan-tuu rahojen laskemisessakin.

– Sain kerran arvioitavakseni lastenkirjan, jonka ajatuksena oli, että jokaisessa tarinassa oli jokin opetus. Se oli aivan hirveä tekele! Sormi pystyssä saarnaa-minen ei toimi, vaan lasten kans-sa pitää puhua.

Mitä lapset sitten voivat oppia leikkien ja pelien avulla?

Aivan pienten lasten kanssa lähdetään liikkeelle kädentai-doista, hienomotoriikasta ja hahmottamisesta.

Opettavainen mutta samalla hauska lahja lapselle on esimer-kiksi kirja, tehtävävihko tai jokin tekemiseen aktivoiva peli.

– Lahjaa ostaessa on hyvä muistaa, että useimmat pojat ovat kilpailuhenkisiä ja kaipaa-vat leikkiessäänkin mitattavia tuloksia, kun taas tytöt pitävät enemmän emotionaalisista, ih-missuhdekeskeisistä leikeistä. Tämä on kuitenkin vain karkea jaottelu: tärkeintä on tuntea lap-sen tapa toimia ja lähteä liikkeel-le siitä, Sinkkonen sanoo.

– Muun muassa klassiset lau-tapelit ovat hyvä lahjavaihtoeh-to. Esimerkiksi Afrikan tähteä pelatessaan lapsi on aikuisen

10 säästövinkkiä joululahjaostoksille

10.

1.

2.

3.

4.

5.6.

Älä osta joululahjoja velaksi. Joululahjojen miettiminen ja ostami-

nen on mukavaa touhua. Tam-mikuussa postiluukusta kolah-tava luottokorttilasku ei ole kui-tenkaan mukavin mahdollinen alku uudelle vuodelle. Jos mah-dollista, yritä pysyä budjetissa ja välttää joululahjojen ostamista velaksi.

osta lahjat verkosta. Lahjojen ostaminen verkosta säästää paitsi ra-haa myös aikaa, poltto-

ainetta ja hermoja. Postin teet-tämän tutkimuksen mukaan jo puolet suomalaisista ostaakin ainakin osan joululahjoista ver-kosta.

Käytä alennuskoodit hyödyksesi. Varsin monet verkkokaupat kysy-

vät kassalla alennuskoodia, kam- panjakoodia tai kampanjatun- nusta. Alennuskoodit ovat verk-kokauppojen tapa tarjota tietyil-le asiakasryhmille erikoisalen-nuksia tuotteista. Verkkokaupat lähettävät alennuskoodeja esimerkiksi sähköpostitse van-hoille asiakkailleen, mutta niitä voi hakea myös Googlen kaut-ta. Verkko-ostoksista voi saada alennusta myös ostohyvitysten ja bonusten avulla. Esimerkiksi Ostohyvitys.fi-sivuston kautta voi kerätä bonusta ostoksista reilussa 300 suomalaisessa ja ul-komaisessa verkkokaupassa.

Kierrätä lahjoja. Eräs tapa säästää lah-jakuluissa on laittaa

saadut lahjat takaisin kiertoon. Voitte myös sopia perheen tai sukulaisten kesken, kuka antaa lahjan kenellekin.

LÄHDE: OSTOHYVITYS.FI

7.

8.

9.

pärille. Veronpalautukset eivät kuitenkaan ole ilmaista rahaa. Osan veronpalautuksesta voi laittaa säästöön tai käyttää va-rarahaston kasvattamiseen. Uusi vuosikin on mukavampi aloit-taa, kun pankkitililtä löytyy pieni rahapuskuri yllättävien menojen varalle.

vertaile hintoja. Var-sinkin verkosta ostetta-essa tuotteiden hintojen

vertailu on helppoa. Suomalaisia hintavertailusivustoja ovat esi-merkiksi Hintaseuranta.fi sekä Vertaa.fi. Myöskään ulkomai-sia verkkokauppoja ei kannata unohtaa.

Turun kauppatorin joulutori järjestetään 9. – 22. joulukuuta. Turun Yrittäjät ry haluaa luoda lämminhenkisen tapahtuman talviselle Kauppatorille, joka ei ole tyhjänä houkutellut ihmisiä kaupungin ydinkeskustaan. Jou-lutori tuo kauppatorille kymme-niä torikauppiaita.

− Torikauppiaat ovat kärsi-neet Suomen Joulukaupunki -toiminnan painottumisesta Kauppatorin ulkopuolelle. Ha- luamme tukea torin kehittä- mistä yhdessä keskustan liik- keiden, Turun Ydinkeskusta ry:n ja torikauppiaiden kanssa, kertoo Turun Yrittäjät ry:n hal-lituksen puheenjohtaja Pentti Salonen.

Tapahtumalla halutaan nostaa esiin kiireetöntä joulutun-

nelmaa sekä perinteisiä kä-dentaitoja. Viime vuonna en-simmäisen kerran järjestetylle

RODE

O


Helsingin Pukinmäes- sä sijaitsee jokaisen jouluintoilijan aarre-aitta. Joulukoristeval-mistaja K.A. Weiste

Oy:n tehtaalla syntyy joulupallo-ja ja -kelloja, punoksia, köynnök-siä, lametta, latvatähtiä, kransseja ja kynttilä-mansetteja – kaikissa joulun suosikkiväreissä.

Vuonna 1924 perustet-tu kotimainen Weis-te on yksi Euroopan vanhimmista jouluko-risteyrityksistä ja tällä hetkellä alansa ainut pohjoismaalainen tekijä. Yritys työllis-tää noin 50 henkeä.

Weisteen koris-teet kaunistavat joulukoteja täällä ko-timaassa, mutta myös ulkomailla päästään nauttimaan yrityksen tuot-teista. Weisteen koristetuotan-nosta 80 prosenttia meneekin vientiin.

– Vientimaamme ovat pääasi-assa tässä lähialueilla Euroopas-sa, mutta toimitamme koristeita myös ympäri maailmaa, kertoo Weisteen tuotepäällikkö Helena Friman.

Weisteellä on Suomessa laa-ja jälleenmyyjien verkosto sekä koti- että ulkomailla.

– Yksityisille ihmisille meillä ei ole myyntiä ollenkaan. Olem-me pelkästään keskittyneet tuk-kukauppaan, Friman kertoo.

Maaliskuusta lokakuuhun. Näin lähellä joulua koristeyri-tyksen pahimmat kiireet ovat jo takanapäin, sillä suurin seson-ki alkaa alalla jo maaliskuussa. Käytännössä joulukoristeita val-mistetaan kuitenkin läpi vuoden.

– Osa vuoden myynnistä on valmiina tammikuun loppuun mennessä. Maaliskuun lopussa suurin osa tilauskannastamme on olemassa. Valmistuksen se-sonki on maaliskuusta lokakuun loppuun. Vientitoimitukset alka-vat jo kesäkuussa.

– Nyt keskitymme lähinnä li-sätilauksien tekemiseen. Tällä hetkellä suurimmat tilaukset tulevat erilaisilta kauppojen so-mistajilta tai mainostarkoituk-siin.

Koristealan kirkkain tähti

Frimanin mukaan vuoden 2012 myynti on jo alkanut ja Weisteen väki viimeistelee tule-van vuoden koristeita. Jokainen vuosi onkin koristebisneksessä erilainen. Trendit vaihtuvat vuo-sittain.

– Ensi vuoden joulukoriste-trendit ovat vielä salaisuus, pal-jastamme ne vasta helmikuussa. Tämän vuoden muotivärit ovat valkoinen, hopea, punainen ja voimakkaana värinä on tum-mansininen. Huurrutettu havu on myös tänä vuonna pinnalla, Helena Friman luettelee.

Latvatähtiä ja baby-pallo. Weisteen yksi ensimmäisistä tuotteista oli latvatähti, ja se on

onnistunut säilyttämään paik-kansa suomalaisen joulupuun latvassa yhä edelleenkin.

– Se on yksi meidän tärkeim-mistä myyntituotteista. Sitä menee kuitenkin vain lähinnä kotimaassa. Perinteinen muovi-foliosta valmistettu latvatähti on skandinaavinen koriste, eikä ul-komailla käytetä sellaista. Olem-

Christmas -tekstin kanssa. Se on suosittu tuote kaikkialla maail-massa.

Frimanin mukaan suomalai-nen koristemaku on muita maita maltillisempi.

– Suomessa myydään vähem-män koristeita kuin muualla. En tarkoita siis kappalemääriä vaan erilaisia koristelaatuja. Suoma-laisissa liikkeissä jouluosastot ovat pienempiä, jolloin yhden valmistajan koristeita mahtuu vähemmän. Kaikkia valmista-miamme koristeita ei voikaan ostaa kotimaasta.

seurattu tuottaja. Kotimai-sen joulukoristeyrityksen kilpa-kumppanit löytyvät arvatenkin halpatuotteiden kehdosta – Aa-siasta.

– Erilaiset maahantuojat ovat pahimpia kilpailijoitamme, Hele-na Friman kertoo.

Kilpailukykyä suomalaiselta koristetalolta kuitenkin löytyy.

– Valttimme on oma suunnit-telu. Ja koska valmistamme tuot-teet itse, on tuotekehittely aika vaivatonta. Sen huomaa myös markkinoilta: olemme pieni te-kijä, mutta tuotteitamme seura-taan maailmalla hyvin tarkasti.

PEriNtEiNEN muovi-foliosta valmistettu latva-tähti on skandinaavinen koriste, eikä ulkomailla käytetä sellaista.

Suomalaisissa liikkeissä jouluosastot ovat pienempiä, jolloin yhden valmistajan koristeita mahtuu vähemmän. Kaikkia valmistamiamme koristeita ei voikaan ostaa kotimaasta.

Helena friman

Turun kauppatorilla kädentaitoja ja jouluherkkujatapahtumalle todettiin olevan kysyntää. Tapahtuma on tänä vuonna lähes kaksi kertaa

isompi kuin viime vuonna. Keskieurooppalaistyylinen

joulutori tuo kaupungin sydä-meen noin kolmenkymmenen mökin kylän sekä paljon erilais-ta ohjelmaa. Myytävät tuotteet painottuvat käsityötuotteisiin sekä joulun ajan ruokiin ja juo-miin.

Joulutorin pystyttäminen Kauppatorin keskelle aloitettiin joulukuun ensimmäisenä vii-konloppuna. Torilla on myynti-mökkien lisäksi muun muassa tervantuoksuiset portit, aito joulukuusi jouluvaloineen sekä tunnelmallinen kota. Myynti-kojujen lisäksi Joulutorille on jouluista ohjelmaa ja musiikkia, muun muassa tiernapoikaesi-tyksiä sekä paikallisia kuoroja laulamaan.

me tehneet myös puristemuotin avulla latvatähtiä, ja niitä on saatu myytyä myös ulkomaille, Friman kertoo.

Vientikaupan suosikkituote on Baby’s First Christmas -joulu-pallo, joita valmistetaan vaalean-sinisenä ja punaisena.

– Pallossa on aina kuluvan vuoden vuosiluku Babys’s First

KIRSI VIRTA

viiME vuodEsta joulutori on kasvanut lähes puolet isommaksi.

LastENPsyKiatriaN erikois-lääkäri jari sinkkonen suosittelee ostamaan lapselle opettavaisia, mutta hauskoja lahjoja.

FUTU

REIM

AGEB

ANK

• Joulukoristebisneksen suurin sesonki alkaa maaliskuussa. Kotimaisen koristetalo Weisteen tuotteista 80 prosenttia menee vientiin.

WEI

STE

KIRKON ULKOMAANAPU

PELASTAKAA LAPSET RY

Weiste Oy:n vientikaupan suosikkituote on Baby’s First Christmas -joulupallo, joita valmistetaan vaaleansinisenä ja punaisena.


joulu

Jouluisia herkkuja

Mikä olisi herkullista sekä vähän erilaista ja uutta tarjottavaa joulupöytään? Vinkit jouluherkkuihin tar- joilee suosittua Hella-

poliisi-ruokasivustoa pitävä Kati Jaa- konen.

– Suolaista pikkupurtavaa saa hel-posti yhdistämällä savuporoleikettä ja tuorejuustoa.

– Poron tilalla voi halutessaan käyttää lämminsavulohta tai vaikka paprikaa, sipulin tilalla omenaa ja mustapippurin kaverina yrttejä.

Kakku kääretortusta. Makeat her-kut kuuluvat jouluun siinä missä suolaisetkin. Kansainvälistä makua joulupöytään tuo Schwarzwaldin ka-

kun tapaan maustettu kääretorttu, joka koristellaan kakuksi.

– Kääretorttu on perusleivonnai-nen, joka valmistuu uunissa seitse-mässä minuutissa, eikä koristeluun mene paljon kauemmin. Itse tehty tarjottava tuo tekijälleen hyvän mie-len, joka välittyy jokaiselle jouluvie-raalle.

Kääretortun kostutukseen käy-tettävästä laimennetusta kirsikkali-kööristä voi tarvittaessa kiehauttaa alkoholin pois tai sen voi korvata marjamehulla. Tortun täytteeksi le-vitetään kirsikkahilloa ja kermavaah-toa.

– Ja ihanaksi jouluyllätykseksi täyt-teen sekaan ripotellaan vielä piparin-muruja tai kanelinmakuisia keksejä. Rullalle kääritty torttu muuttuu jou-lukakuksi, kun sen kuorruttaa huoli-

Pannacotta10 –15 pientä annosta

2 liivatelehteä5 dl kuohukermaa1/2–3/4 dl sokeria1 tl vaniljasokeria

Pinnalle:n. 1 dl omenapalahilloamuutama piparkakku murustettuna

Kääretorttu Schwarzwaldin tapaan10 – 13 annosta

4 munaa1 1/2 dl sokeria1 dl perunajauhoja1/2 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta2 tl leivinjauhetta

Kostutukseen: 1/2 dl kirsikkalikööriä tai kirsikkamehua1/2 dl vettä

Täyte:200–300 g kirsikkahilloa1 dl piparkakkuja murustettuna2 dl vispikermaa2 rkl sokeria1 tl vaniljasokeria(100 g smetanaa tai ranskankermaa)

Pinnalle:ohuita suklaalastujakirsikoitasokeroimatonta kaakaojauhetta

• Luo joulupöytään helppoja pieniä herkkupaloja. Suolainen herkku syntyy pursottamalla savuporotahnaa suolakeksien päälle, makeaksi jouluherkuksi sopivat kirsikkainen suklaakääretorttu ja piparinmuruilla maustettu kermavanukas.

Savuporotahna suolakekseillen. 25 kpl

200 g maustamatonta tuorejuustoa40–50 g poron kylmäsavupaistia1/2–1 pieni sipuli 1/2–1 maustekurkkun. 1/2 dl ruohosipulisilppuamustapippuria myllystä1 pkt suolakeksejä

Koristeluun: rucolaa

Laita tuorejuusto kulhoon. Silppua veitsellä poron kylmäsavupaisti, sipuli, maustekurkku ja ruohosipuli hienoksi. Mausta mustapippurilla. Sekoita ainekset tasaiseksi tahnaksi lusikalla.

Laita suolakeksit tarjoiluvadille ja pursota tahna kek-sien päälle. Koristele rucolalla. Voit käyttää kylmäsavuporon tilalla myös kylmäsavulohta tai graavilohta. Tahnan joukkoon voit silputa myös omenaa, paprikaa tai perunaa.

Laita liivatelehdet likoa-maan kylmään veteen. Mittaa

kerma, sokeri ja vaniljasokeri kattilaan.

Kiehauta. Lisää pehmenneet liiva-telehdet kuuman kerman joukkoon ja

sekoita tasaiseksi.Jaa liemi pieniin laseihin tai muihin

annoskulhoihin ja hyydytä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli. Laita hyytynei-

den pannacottien pinnalle omenapalahilloa ja murusta päälle piparkakkua. Pannacottaa

voi maustaa pikakahvijauheella, sitrusraas-teella tai suklaalla.

mattomasti runsaalla kermavaahdolla, joka vielä koristellaan ohuilla suklaa-lastupurjeilla ja kirsikoilla, vinkkaa Jaa-konen.

joulun makua pannacottaan. Hel-lapoliisin suosittelema toinen herkku tälle joululle on pannacotta eli kerma-vanukas. Kermavanukkaan, kuten mo-net muutkin jouluherkut, voi valmis-taa ennakkoon. Siten juhlapäivälle jää vain glögin lämmittäminen ja perheen kanssa seurustelu.

– Pannacottan voi maustaa myös pi-kakahvijauheella tai sekaan voi raastaa appelsiininkuorta, Mukava jouluinen maku syntyy, kun laittaa päälle pikku-tilkan omenahilloketta ja murustaa hyytyneen vanukkaan päälle piparkak-kua mausteeksi, neuvoo Jaakonen.

Asiakasreferenssi3H Distribution Oy on 2011 kesällä perustettu konsolipelien ja ajanvietetuotteiden maahantuoja ja jakelija Suomessa. Liiketoiminta sai lentävän lähdön, kun heti alussa yritys sai yhden alan suurimman toimittajan tuotteet jakeluun Suo-messa. Ensimmäisen toimintavuoden liikevaihdoksi odo-tetaan 6 miljoonaa euroa. Nykyajan hengen mukaan IT-palveluiden toiminta on yri-tyksen toiminnan kannalta hyvin kriittistä, ja jo uutta yritys-tä suunnitellessa päätettiin kartoittaa vaihtoehtoja palve-luiden toteutukseen ja vakiointiin. Hankintamalliksi valittiin kokonaisvaltainen ulkoistus, joka tarjoaa yksinkertaisen ja joustavan tavan hankkia kaiken kattavat IT-palvelut laittei-neen kokonaisuutena. 3HD valitsi Tietokeskus Resurssi-palvelun ”Tietokes-kuksen tarjoama palvelu oli sekä joustava että turvallinen valinta, yli 20 vuoden kokemus alalta ja runsaan 30 hen-kilön tekninen tiimi luo lujaa luottamusta Tietokeskuksen työn laatuun”, kertoo 3HD:n Jari Pikala.

3H Distribution Oy on 2011 kesällä perustettu konsolipelienja ajanvietetuotteiden maahantuoja ja jakelija Suomessa. Liiketoiminta sai lentävän lähdön, kun heti alussa yritys sai yhden alan suurimman toimittajan tuotteet jakeluun Suo-messa. Ensimmäisen toimintavuoden liikevaihdoksi odo-

Nykyajan hengen mukaan IT-palveluiden toiminta on yri-tyksen toiminnan kannalta hyvin kriittistä, ja jo uutta yritys-tä suunnitellessa päätettiin kartoittaa vaihtoehtoja palve-

YLLÄPITO

VALVONTA

HOSTING

HELPDESK

DOKUMENTOINTIAUDITOINNIT

ASIAKASKOHTAISET RATKAISUT

työn laatuun”, kertoo 3HD:n Jari Pikala.

TIETOKESKUS – toimivan IT:n voimavara

Turun Tietokeskus OySatakunnantie 110, 20320 Turkupuh. +358 2 273 4200 [email protected] www.turuntietokeskus.fi

Rauman Tietokeskus OyHallikatu 6, 26100 Raumapuh. +358 2 822 [email protected] www.raumantietokeskus.fi

Tampereen Tietokeskus OyLempääläntie 21, 33820 Tamperepuh. 010 421 [email protected] www.tampereentietokeskus.fi

Helsingin Tietokeskus OyLepolantie 16 A, 00660 Helsinkipuh. +358 9 278 000 [email protected] www.helsingintietokeskus.fi

Salon Tietokeskus OyMyllyojankatu 18-20, 24100 Salopuh. 010 8416 [email protected] www.salontietokeskus.fi

www.resurssi.net

Kun yrityksellä on muutakin tekemistä kuin miettiä ratkaisuja IT-asioiden hoitoon, Resurssi on vastaus.

· Yrityksen domain, esim fi rma.fi

· Sähköposti, 20 laatikkoa/1Gb tilaa

· Roskapostin suodatus

· www-sivut 500MB tilaa

· WordPress helppo kotisivujen

julkaisujärjestelmä

YRITTÄJÄN KOMMUNIKAATIOPAKETTI

Nyt 6kk ilmaiseksi kun solmit 36kk:n sopimuksen, hinta 18€/kk

PAKETTI SISÄLTÄÄ:

Heitä pallo Tietokeskukselle. Otamme kopin ja valitaan yhdessä teille sopiva palveluratkaisu tietoverkon ja laitteiston hallintaan.Resurssin voi hankkia kokonaisena kakkuna tai valita yrityksen tarvitsemat kriittiset siivut. Siivuja voi veistellä lisää tarpeen mukaan. Mittojen mukaisessa Resurssi-ratkaisussa ei makseta turhasta.

”Tietokeskuksesta saamme tarpeen mukaan niin rautaa, softaa kuin ylläpitoakin ja mikä pa-rasta kaiken hoitaa meille oma yhteyshenkilö, joka tuntee tarpeemme ja olemassa olevan IT ympäristömme”, Jari Pikala toteaa.

vatkaa munat ja sokeri kuohkeak-si vaahdoksi. Sekoita kuiva-aineet kes-kenään ja lisää ne varovasti sekoitta-en muna-sokerivaahtoon. Levitä taikina reunalliselle, leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 225 asteessa noin 7 minuuttia.

Kumoa torttulevy leivinpaperin päälle. Kostuta levy vedellä laimenne-tulla kirsikkaliköörillä. Levitä pinnalle kirsikkahillo ja ripottele päälle piparkak-kumurua.

Vaahdota vispikerma. Mausta sokeril-la ja vaniljasokerilla. Voit halutessasi vatkata joukkoon smetanaa tai ranskankermaa. Levitä ohut kerros kerma-seosta hillon päälle, ja kääri torttu tiukahkolle rullalle.

Nosta torttu tarjoiluvadille, ja levitä loput kermaseoksesta ilmavasti tortun pinnalle ja reunoille. Taita suklaalastut pienemmiksi paloiksi ja paina tortun pintaan. Koristele kirsikoilla. Siivilöi pin-nalle sokeroimatonta kaakaojauhetta.

Säilytä kääretorttu kylmässä tarjoilu-hetkeen saakka.


Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneu-vonta vastaa vuosittain noin 50 000 neu-vontapyyntöön. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on laaja sadan asiantuntijan verkosto.

Puhelinneuvonnasta saat opastusta mm. yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa, verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu jäsenyri-tyksille, joten varaudu kertomaan jäsennu-merosi soittaessasi. Jäsennumeron löydät jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkees-ta tai jäsenmaksulaskusta.

Soita arkisin kello 9–16 09 229 221

Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪ yhtiömuodot ▪ kuluttajansuoja ▪ kirjanpito ja tilintarkastus ▪ tietosuoja ▪ riitojen ratkaisu ▪ sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪ yrityksen sopimukset ▪ toimitussopimukset ▪ kiinteistöt ja rakentaminen ▪ kuljetus ja liikenne

Verotus ▪ arvonlisäverotus ▪ elinkeinoverotus ▪ henkilöverotus

Yrittäjän sosiaaliturva ▪ eläkkeet ▪ sairaus ▪ työterveyshuolto ▪ työkyvyttömyys ▪ työttömyys

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪ työsuhteet ▪ työaika ▪ palkkataulukot ▪ työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset

▪ työnantajamaksut ▪ YT-laki

puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäSenille:Ulkomaankauppa

▪ EU ja ulkomaankauppa ▪ idänkauppa ▪ USA:n ja latinalaisen Amerikan kauppa ▪ kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat ▪ konkurssi ▪ yrityssaneeraus ▪ velkajärjestely ▪ luottotiedot

Ympäristöasiat ▪ ympäristönsuojelu ▪ ympäristövahingot ▪ jätehuolto ▪ viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset ▪ verotus ▪ perintöoikeus ▪ uuden omistajan löytäminen ▪ Yrityspörssi

Koulutus ▪ yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen

▪ yrittäjätutkinnot ▪ yrittäjän oppisopimus ▪ henkilöstökoulutus ▪ työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪ kilpailu ▪ julkiset hankinnat ▪ tekijänoikeus ▪ IT-oikeus ▪ patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

rahanarvoista tietoa yhdellä

puhelinsoitolla!

maksuttomaan neuvontapalveluun,

puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi!

kaupungilla

Mirka Moilanen, tekstiJalo Helsinki, kuvat

Koska palohälyttimet ovat niin rumia, halu-simme suunnitella ne huippumuotoilijoiden kanssa uusiksi, Miika

Perä Jalo Helsingistä kertoo. Yrityksen liikeidea on alusta

alkaen ollut tehdä hyvännäköisiä ja helppokäyttöisiä palohälytti-miä. Näin ollen huippuosaami-sen käyttö muotoilussa on ollut itsestään selvää.

– Muotoilu ei ole meillä vain ulkoinen resurssi vaan koko te-kemisen ydin.

on koko tekemisen ydin

Apua kilpailukykyynFinNode-verkosto on globaalisti toimiva suomalaista kilpailukykyä edistävä innovaatioverkosto, joka edustaa suomalaista osaamista kansainvälisissä innovaatiokeskittymissä USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Intiassa.

FinNode yhdistää suomalaisia ja kansainvälisiä

osaajia sekä osaamista innovaatioiden luomiseksi. FinNoden keskeisinä toimijoina ovat Finpro, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana opetus- ja kult- tuuriministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Sitra, Suomen Akatemia ja VTT.

Muotoilu ei tarkoita vain ul-konäköä. Perä kehottaa yrityk-siä ottamaan rohkeasti yhteyttä muotoilijoihin ja sitä kautta kartoittamaan muotoilun mah-dollisuuksia ja sitä, kuinka muo-toilulla voi vaikuttaa omaan lii-ketoimintaan.

Nuori yrittäjä harmittelee, että tuotteen käytettävyys osana muotoilua usein unohtuu, kun muotoilu sidotaan liiaksi tuot-teen ulkonäköön.

– Muotoilussa täytyy ajatella koko tuotetta ja parhaan mah-dollisen kokemuksen luomista kuluttajalle, Miika Perä painot-taa.

• Jalo Helsinki päätti suunnitella palohälyttimet kauniiksi.

Miika Perä vinkkaaMitä voisit tehdä toisin? ideointi ja keskustelu ei maksa mitään, mutta saattaa synnyttää loistavia ajatuksia.

Kuinka luot tuotteesta hyvän elämyksen? tuotteen koko elämän- kaari pakkauksen ulkonäöstä käytettävyyteen vaikuttaa käyttö- kokemukseen ja siihen, kuinka asiakas sen kokee.

Muotoilua vaille valmisMuotoilun merkitys ohitetaan edelleen monissa suoma-laisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, kun muotoi-lu ymmärretään usein vain tuotteiden viimeistelynä.

– Muotoilu nähdään edelleen ylimääräisenä kustan-nuksena, jossa keskitytään tuotteiden ulkonäköön. Mie-lestäni on tärkeää ymmärtää, että jokainen esine, laite ja palvelu ympärillämme on muotoiltu. Hyvällä muotoilulla, jota tehdään alusta asti, on suora yhteys yritysten kilpai-lukykyyn, toteaa Aalto-yliopiston muotoilun professori Eero Miettinen.

Miettisen mukaan muotoilijat ovat edelleen harvinai-nen näky suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityk-sissä. Yhtenä kynnyksenä Miettinen näkee luottamuksen rakentamisen muotoilijoiden ja yrittäjien välille.

– Muotoilussa mennään heti hyvin luottamukselliseen suhteeseen, koska silloin keskustellaan yrityksen tärkeim-mästä omaisuudesta eli tuotteista ja osaamisesta.

Muotoilusta apua kansainvälistymiseen. Finpron palvelut-toimialan johtaja Irma Patalan mukaan teknolo-giaosaamisella erottautuminen on yhä vaikeampaa, kun suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten tekno-logiaosaaminen on kansainvälisillä markkinoilla yhä nopeammin saavutettavissa tai kopioitavissa.

Patala muistuttaakin, että hyvä muotoilu lisää yrityk-sen kilpailukykyä ja mahdollistaa erottumisen kansainvä-lisillä markkinoilla.

– Todellinen ostopäätös syntyy kuitenkin siinä kaupan hyllyllä, kun asiakas huomioi kivan näköiset tuotteet.

– Elämyksellisyyden ja käyttäjäkokemuksen luomaa asiakassuhdetta on vaikeaa kopioida ja korvata. Siksi investoinnit käyttäjälähtöiseen tuote- ja palvelusuunnitte-luun ovat tärkeitä kestävän kilpailuedun luomiseksi. Kan-sainvälisille markkinoille pyrkivillä yrityksillä muotoilun merkitys korostuu, toteaa Patala.

Harri KosKisEN suunnittelemassa kupu-palovaroittimessa ei ole pieniä nappeja, vaan koko ulkokuori toimii painikkeena, jolla voi hiljentää väärät hälytykset ja testata laitteen toimivuuden. Palovaroitin voi olla myös kangaspintainen.

oPtisEN Lento-palovaroittimen on suunnitellut Paola suhonen.

Muotoilu

Harri Koskisen ja Paola Su-hosen Jalo Helsingille suunnit-telemat palohälyttimet tulevat markkinoille pian.

Kaikki signaalit ja palohälyt-timien ennakkomyynti puhuvat Perän mukaan kansainvälisen menestyksen puolesta. Tuotteita on viety Saksaan ja Ranskaan, teitä Skandinavian ja Japanin markkinoille raivataan auki par-aikaa.

Jalo Helsingin pidemmän täh-täimen suunnitelmiin kuuluu Perän mukaan kansainvälinen laajentuminen ja yhteistyö kan-sainvälisten huippumuotoilijoi-den kanssa.

Parasta parhaalle ystävällesi


DOGIA on vuosi sitten lanseerat-tu suomalainen verkkopalvelu, joka kokoaa samalle sivustolle

koiratuotteiden verkkokaupan sekä koiraihmisten ja -ystävien avuksi suunnattuja palveluita.

– Tarkoituksena on tuottaa palve-luita, jotka helpottavat koiraperhei-den arkea, Dogia Oy:n toimitusjohtaja Titta Järvenpää kertoo.

Sivustolta löytyy esimerkiksi DOGI-kauppa, joista löytyy koiriin liittyviä tuotteita kuten esimerkiksi lämpöisiä villaneuleita, kurakelillä käytännöl-lisiä öljykangasmantteleita, hihnoja, tyylikkäitä kuppeja, lokoisia petejä sekä monenmoista muuta tarviketta. Myös omistajille löytyy esimerkiksi koruja ja sisustustarvikkeita.

Kummeja koirille. Suurimman suosion on kuitenkin nostattanut juhan-nuksen tienoilla alkunsa saanut DO-GIkummi-palvelu, josta voi löytää koi-ralleen ulkoiluttajan tai seuralaisen.

– Koiranomistaja voi ilmoittaa oman koiransa DOGIAan ja samaten koiranystävät voivat etsiä sivustolta itselleen kummikoiraa. Palvelu toimii vähän kuten deittipalvelut. Sivuston avulla nämä ihmiset kohtaavat, Jär-venpää selvittää.

– Palvelun käyttäjät sopivat keske-nään, mitä he haluavat yhdessä teh-dä. Toiset käyttävät sitä koiran hoi-

toavun löytämiseen ja jotkut hakevat koiraseuraa, kun ovat päivät yksin ko-tona. Yksi pariskunta halusi tutustua tiettyyn koirarotuun ja löysi palvelun avulla sopivan koiran.

DOGIAan on tällä hetkellä ilmoit-tautunut lähes 400 koirakummia ja noin 300 koiraa. Palvelun käyttämi-nen on itsessään ilmaista.

– Koiranomistaja ja koirakummi sopivat sitten keskenään mahdollisis-ta korvauksista, Järvenpää kuvaa.

Sivustolta löytyy myös koiraystä-vällisiä yrityksiä ja palveluita.

– DOGIhaut on hakemistopalvelu, jossa on yli 400 kuluttajien ilmian-tamaan koiraystävällistä palvelua. Löytyy terasseja, koirahierojia ja ihan laidasta laitaan palveluita, Titta Jär-venpää luettelee.

Herätys yrittäjille. Sivuston vii-meisin uudistus on hakemisto pai-koista, jonne koirat eivät ole tervetul-leita.

– Hännän alta -palvelu on palvelu, jossa koirakansa voi ilmiantaa paikat, joihin koirat eivät ole tervetulleita. Ymmärrämme toki, että koiria ei voi hygieniasyistä viedä esimerkiksi sai-raaloihin tai ruokakauppoihin, mutta esimerkiksi kenkä-, vaate- tai huo-nekalukauppoihin koiria voi hyvin viedä, jos kauppiaat vain hoksaavat toivottaa koirat tervetulleiksi.

– Joka neljännessä suomalaista-loudessa on koira, jolla on suuri rooli

arjen ostopäätöksissä. Hännän alta -palvelusta ei ole tarkoitus tulla mus-ta lista yrityksistä, jonne koirat eivät ole tervetulleita vaan auttaa yrittäjiä panostamaan koirakansan palveluun. Kaikki yrittäjät eivät välttämättä ole hoksanneet ottaa huomioon koiria liiketiloissaan, joten Hännän alta -lis-talle joutuminen voi toimia heille he-rätyksenä, Järvenpää sanoo.

toiMitusjoHtaja titta järvenpää haluaa helpottaa koiraperheiden arkea. mukana missiossa on oma koira kaapo.

• Onko koirasi vailla talvitakkia vai uupuuko innokas iltaulkoiluttaja? Verkkopalvelu DOGIA tarjoaa apua moneen koiraihmisen pulmaan.


tekoja & tapahtumia

Ohjelmistoyrittäjät ry on palkin-nut Innofactor Oyj:n perustajan Sami Ension vuoden ohjelmisto-yrittäjänä.

Innofactor on Suomen suurin Microsoft-perustaisiin ratkaisui-hin keskittynyt yritys. Innofac-torin ratkaisuja hyödyntää yli tuhat yksityisen ja julkisen sek-torin organisaatiota Suomessa ja muualla Euroopassa. Yrityksen ydinosaamista ovat muun mu-assa verkkosivut ja e-palvelut, sähköinen asiointi, asiakkuu-denhallinta ja toiminnanohjaus.

Ensio sai kiitosta esimerkik-si Innofactorin onnistuneesta listautumisesta Helsingin pörs-siin ja lähes 50 prosentin vuo-sittaisesta kasvusta vuosina 2006 – 2010.

– Sami Ensio on tehnyt Inno-factorista arvostetun työnanta- jan ja luotsannut yrityksen usei-siin onnistuneisiin yritysostoi-hin. Innofactor on saavuttanut myös merkittäviä julkishallin-non tarjouskilpailuvoittoja, joista

Vuoden ohjelmistoyrittäjä tähtää globaaleille markkinoille

yhtenä keskeisimpänä Kansalai-sen asiointitili, Ohjelmistoyrittä-jät ry:n toimitusjohtaja Jaakko Salminen perustelee valintaa.

– Tämä on yksi hienoimmista kunnianosoituksista alallamme Suomessa, ja arvostan sen kor-kealle. Yrittäjyys on tahtolaji. Yrittäjän täytyy todella haluta yrityksensä menestymistä, sillä kaikki päivät eivät ole ruusuisia. Ohjelmistoyrittäjältä vaaditaan myös visionäärisyyttä ja taitoa katsoa tulevaisuuteen, Sami En-sio kertoo.

Tulevaisuudessa Innofactorin tähtäin on yhä enemmän Suo-men konseptin laajentamisessa Pohjoismaihin ja kasvun hake-misessa ulkomailta.

– Tänä päivänä suomalaisilta IT-yrityksiltä menee liikaa ener-giaa kotimaan rajallisista mark-kinoista käytävään kilpailuun. Tekemällä yhteistyötä avarakat-seisesti yritykset voivat auttaa toisiaan suomalaisten ratkaisu-jen viemisessä maailmalle.

– Tietoteknisten palvelujen tuottamisessa on meneillään valtava murros, kun siirrytään pilvipalveluihin. Tässä on erin-omainen mahdollisuus hakea osuuksia myös globaaleilta markkinoilta, Ensio linjaa.

vuodEN ohjelmistoyrittäjä sami ensio.

www.syt.

YRITTÄJÄosaat tehdä

viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

Helsingin Yrittäjät on myön-tänyt Aira Suvio-Samuli-nille Elämäntyöpalkinnon

pitkäjänteisestä yrittäjyydestä ja työstä yrittäjyyden hyväksi.

Palkinto myönnettiin Helsin-gin Yrittäjissä nyt ensimmäistä kertaa.

Kunnianosoitus tuli vuonna 1927 syntyneelle Suvio-Samuli-nille täytenä yllätyksenä.

– Ryhdyin yrittäjäksi 18-vuo-tiaana, ja olen ehtinyt olla yrit-täjänä jo kahdeksalla eri vuosi-kymmenellä. Katsotaan tuleeko vielä yhdeksäs vuosikymmen, Suvio-Samulin nauroi palkinnon saatuaan.

– Nyt ainakin näyttää ihan hy-vältä, hän jatkoi.

Suvio-Samulin toimii tällä hetkellä matkailukeskus Hyrsy-län Mutkan toimitusjohtajana. Yrittäjäjärjestön jäsenenä hän on ollut vuodesta 1996.

Mielitkö Venäjän markkinoille? Suomen Yrittäjät järjestää yh-dessä Helsingin Yrittäjien ja Opora Rossiin Pietarin-aluetoi-miston kanssa 18.1.2012 VENÄJÄ NYT! – mahdollisuuksien mark-kinat -seminaarin.

Venäjällä markkinat kasvavat kohisten, eikä siellä taantuma paina. Pietarin talousalueella asuu yhtä paljon ihmisiä kuin koko Suomessa. Venäläiset myös arvostavat suomalaisia tuotteita.

– Mikäli haluat Venäjän mark-kinoille, mutta et tiedä miten, tule mukaan tähän seminaariin. Yrittäjäjärjestöjen yhteistyö tarjoaa oivan kanavan Venäjän markkinoille, Suomen Yrittä-jien kansainvälisten asioiden

päällikkö Thomas Palmgren innostaa.

Tilaisuuden aloittaa Mika La-hikainen, yrittäjä Lappeenran-nasta, jolla on pitkä kokemus Ve-näjän-kaupasta. Lahikainen on myös Oporan edustaja Suomessa ja SY:n edustaja Finpron hallituk-sessa. Lahikainen kertoo, miten löytää yhteistyökumppaneita Venäjältä.

Lisäksi asianajaja Matti Hon-kanen Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:stä perehdyttää kuuli-joita tilaisuudessa venäläisistä sopimuskäytännöistä.

Venäläisen näkökulman mai-den väliseen kauppaan antaa puolestaan Venäjän Federaation kaupallisen edustuston asian-

tuntija Natalia Kuznetsova.Seminaarissa puhuvat myös

toimitusjohtaja Pirjo Karhu, kansanedustaja ja yrittäjä Eero Lehti, professori Riitta Koso-nen sekä Oporan Pietarin alueen toimitusjohtaja Dimitry Petro-vichev.

Tilaisuus alkaa Ravintola Pää-postin neuvottelutiloissa, Man-nerheiminaukio 1 B, klo 9.00 ja sen jälkeen järjestetään verkos-toitumislounas 13.00 – 14.00. Osallistumismaksu on 100 eu-roa ja sisältää lounaan ja Matti Honkasen uuden kirjan ”Onnistu Venäjällä”.

Tiedustelut ja ilmoittautumi-set 13.1.2011 mennessä Susanna Tuomiselle p. 09 229 229 71.

Vastaathan logistiikkakyselyyn!Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto teettävät vuo-den 2012 alussa logistiikkasel-vityksen, jonka toteuttaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulun logistiikan tutkijaryhmä. Sel-vitys tukee Liikennepoliittisen selonteon valmistelua. Kyse-lyssä painottuu suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky.

Sähköpostikysely käynnistyy tammikuun toisella viikolla. Kohderyhminä ovat aiempien vuosien tapaan valmistavan teollisuuden ja rakentamisen, kaupan sekä logistiikka-alan yritykset. Keskeisiä vastaaja-tahoja ovat Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen Yrittäjien jäsenet.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi

Yritysvälittäjät

yrityspörssin ilmoitusehdot

Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisäl-töisiä ilmoituksia, jotka koskevat yri-tyksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalve-lussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisäl- tää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomis-sa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verk-kopalvelussa.

lehti-ilmoitukset julkaistaan peräk-käisissä Yrittäjä-sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmes-tyvissä Kauppalehden perjantainume-roissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. (09) 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

MyydÄÄN yrityKsiÄ

Kauppa

Luontaistuotekauppa etelä-Poh-janmaalta. 1 henkilötyövuosi, liike-vaihtoluokka alle 100 t€. Vuokratut 30 m2 toimitilat.

ePy-21092011-1350

Terveydenhuoltoalan tukkuliike jolla toimintaa koko suomessa. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimi-tilat.

sy-25102011-1428

Työvaatteisiin erikoistunut yritys Pirkanmaalla, jolla toimintaa koko suomessa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat.

sy-27102011-1437

Merkkivaatteiden erikoisliike Uudellamaalla. liikevaihto 200 000 – 300 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 75 + 50 + 20 m2. hintapyyntö 100 000 €.

sy-17112011-1487

Ympäristöalan yritys, jolla toimin-taa koko suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. hintapyyntö 500 000 €.

sy-21112011-1495

Ase- ja eräliike Uudellamaalla. liikevaihto alle 100 000. työnteki-jöitä 1. Vuokratut toimitilat 30 m2. hintapyyntö 45 000 €.

sy-02122011-1530

Palvelut, liikenne

Autohuolto- ja korjaamopalve-luja tarjoava yritys Pirkanmaalla. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 500 m2. hintapyyntö 135 000 €.

sy-24102011-1426

Isännöintipalveluyritys Uudella-maalla. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimi-tilat. hintapyyntö 75 000 €.

sy-28102011-1440

Sosiaali- ja terveysalan yritys Pohjois-Pohjanmaalla. liikevaihto 500 000 - 600 000 €. työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 1300 m2. hintapyyntö 400 000 €.

sy-21112011-1493

Muut toimialat

Osuus it-alan yrityksestä, jolla toimintaa koko suomessa ja ulko-mailla. Myös verkkoliiketoimintaa. liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat 300 m2. hintapyyntö 100 000 €.

sy-11112011-1473

Pieneläinkrematorio Pohjan-maalla, toimintaa koko suomessa. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat. hintapyyntö 420 000 €.

sy-23112011-1504

Myytäviä kohteitammeRautakauppa ........................................ 2 100 000Koneistus-, levy- ja hitsaustyö- konepaja ...............................................1 400 000Teollisuuskiinteistö .............................. 1 200 000Rakennusliike ....................................... 1 100 000Vuokrattu hotellikiint. sijoittajalle ........980 000Eristysasentamista .................................650 000Pakkaukset ..............................................500 000Kuormalavojen kierrätys .......................495 000Rakennusalan konsultointi .................... 475 000Rakennusliike ..........................................465 00021-paikkainen hoitokoti .............400 000 + kiint.Pienkoneiden vähittäismyynti & huolto .................................................. 400 000Metallialihankintaa .................................360 000Kahvila/ravintola/kioski/kauppa ........... 350 000Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita .................................. 325 000Huonekaluliike .........................................313 000Lokalahden Mylly .....................................210 000Ammatillinen perhekoti ..........................185 000Sähköurakointiliike ................................. 140 000Kuormalavojen kierrätys ......................... 65 000Pääomasijoittaja konepajalle ...................tarjous

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

Teollisuus

Automaatioalan yritys Pirkan-maalla, jolla toimintaa koko suomes-sa. liikevaihto yli 2 000 000 €. työn-tekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat.

sy-27102011-1436

seuraava yrityspörssi ilmestyy 26.1.2012

Rakentaminen

Jäähdytyslaitteden myynti-, asennus- ja huoltoyritys Kymen-laaksossa. liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 150 m2.

sy-26102011-1434

Laajentuneesta yrityspörssistä löydät lähes 300 yrityksen myynti-ilmoitusta. tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus

osoitteessa

www.yritysporssi.fi

aira saMuLiN aloitti yrittäjänä 18-vuotiaana. yrittäjäuraa on kertynyt jo kahdeksalle vuosikymmenelle. tästä huikeasta urasta samulin palkittiin Helsingin yrittäjien elämäntyöpalkinnolla.

K onsun perustaja ja toimi-tusjohtaja Pirjo Karhu on saanut tasavallan presiden-

tin myöntämän yrittäjäneuvos -arvonimen.

Yrittäjäneuvos on tasavallan presidentin myöntämä korkea suomalainen arvonimi yrittäjäl-le. Arvonimi on verraten harvi-nainen ja korkea: se kuuluu 16- portaisessa arvonimiperheessä 3. kategoriaan. Tähän mennessä yrittäjäneuvoksia on 28. Pirjo Karhu pääsee Kirsti Paakkasen ja Päivikki Palosaaren kanssa samaan arvonimiperheeseen.

Karhun yritys Konsu on 30 vuodessa kasvanut pienestä pai-kallisesta tilitoimistosta merkit-täväksi Venäjän kaupan kehittä-jäksi ja osaajaksi.

– Jokainen päivä Venäjällä ja Ukrainassa on seikkailu. Bisnek-sen teko on äärimmäisen vaati-vaa, mutta palkitsevaa. Teemme

Pirjo Karhusta yrittäjäneuvos

ensimmäisenä länsimaisena taloushallinnon ja juridiikan asiantuntijayrityksenä Venä-jällä. Suomen taloushistorian

ankarin lama vuonna 1991 sai yrityksen toimitusjohtajan ja perustajan Pirjo Karhun katso-maan liiketoimintamahdolli-suuksia rajan toisella puolella. Siitä alkoi Konsun vahva kasvu monen länsimaisen yrityksen taloushallinnon ja juridiikan luottokumppanina.

Yritys perusti ensin tytäryh-tiön Pietariin ja muutama vuosi myöhemmin Moskovaan. Vahva kasvu ja liiketoiminnan laajentu-minen ovat jatkuneet tasaiseen tahtiin ruplan romahdusvuotta lukuun ottamatta.

Tänään Konsu on osa Accoun-tor Groupia, Pohjois-Euroopan johtavaa taloushallinnon ulkois-tuspalvelujen tuottajaa.

Pirjo Karhulle on myönnetty myös Suomen Yrittäjien valta-kunnallinen yrittäjäpalkinto 2005 ja Venäjän Duuman paras johtaja palkinto 2010 ja 2011.

työtämme joka päivä suurella rakkaudella uusia mahdollisuuk-sia etsien, Pirjo Karhu toteaa.

Konsu tunnetaan yleisesti

Aira Samulinille Elämäntyöpalkinto

yrittÄjÄNEuvos Pirjo karhun mukaan Venäjällä jokainen päivä on seikkailu.

Nimityksiä Suomen Yrittäjissätiedottajaksi Pekka Mäntylä Suomen Yrittäjien tiedottajaksi on nimitetty Pekka Mäntylä. Hän aloittaa tehtävässä 14.12.2011.

Pekka Mäntylä on 29-vuotias valtiotieteiden maisteri. Hän vastaa Suomen Yrittäjissä jär-jestön sisäisestä tiedotuksesta.

Mäntylä siirtyy Suomen Yrittäjiin Nuorisoasuntoliiton tiedottajan tehtävästä.

Elinkeinopoliittiseksi asiamieheksi tuomas telkkäSuomen Yrittäjien elinkeino-poliittiseksi asiamieheksi on nimitetty Tuomas Telkkä. Hän aloittaa tehtävässä 13.12.2011.

27-vuotias Telkkä on koulu-tukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän vastaa alueellisen- ja paikallisen vai-kuttamisen toimintalohkolla yksityisen sosiaali- ja terveys-toimialan kehityksestä, kuntien hankintatoiminnan seuraami-sesta ja aluekehitysvaikuttami-sesta. Telkkä on Lappeenran-nan kaupunginvaltuutettu.

JAANA TIHTONEN

KONSU OY


TUOTANTO- JA LIIKETILAT

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

Monipankki integroidusti

NetBaron®

Tietokone-lehden testivoittaja

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe• sähköinen taloushallinto• pankkiliikenne integroidusti• monipankki• kotisivut ja verkkokaupat• asiakkuudenhallinta• myynninohjaus• tarjousten hallinta• tilausten hallinta• tuotannon- ja huollonohjaus

• materiaalinhallinta• projektinhallinta• ryhmäkalenterit• tilan- ja ajanvaraus- järjestelmä• työajanseuranta• työajan laskutus• ajopäiväkirja ja matkalasku

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSET

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE– kaikki käännökset, kaikki kielet– auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

fi lial@fi lialappeenranta.fi www.fi lialappeenranta.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULK KA US

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715www.consista.fi

TILITOIMISTOT

KIRJAPAINOT

Suomen Lehtiyhtymä OyTuusula, puh. 0206 100 100

www.lehtipainot.fi

TULOSTINTARVIKKEITA

Yrittäjä!!Kaipaako varastointisi osaavaa,

palvelevaa ja luotettavaa kotimaista tekijää. Ota yhteyttä

M & H LOGISTICS TEAM OY040 539 0064 ja 040 569 2005

VARASTOINTIPALVELUT

Yritykset

parhaat palvelut

Paavo helin: Minä – MYYjä292 sivua, isBn 978-452-9612-70-3hinta suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 69,00 euroa + alv 9 % + toimituskulutMuille 95 euroa + alv 9 % + toimituskulut

Tilaa: www.yrittajat.fi/kirjallisuus tai p. 09 2292 2946

Minä – MYYJÄMinä – MYYjä on käytännönläheinen myyn-tityön opas lukuisine esimerkkeineen ja vinkkeineen. Kirja on tarkoitettu hyödyn-nettäväksi jokapäiväisessä työssä. Kirja on koottu usean vuoden aikana käytännön myyntityössä saatujen kokemusten kaut-ta. Minä – MYYjä auttaa sinua selviämään edessä olevista haasteista. Minä – MYYjä käy läpi 50 eri menetelmää, jotka auttavat asiakasta tekemään sinulle tilauksen. Minä – MYYjä esittelee 30 eri segmentointi-menetelmää, jotka tuovat helpotusta asiak-kaiden tarveryhmittelyssä.

Ymmärrän ongelmasi. Ratkaistaan se

yhdessä!

Honkarakenteen Karstulan tehdas täyttää 40 vuottaYksilöllisiä huippulaatuisia mas-siivipuutaloja valmistavan Hon-karakenne Oyj:n Karstulan teh-das viettää joulukuun 8. päivänä 40-vuotisjuhlaansa.

Suurelta osin automatisoitu tehdas on toimintansa alusta lähtien hyödyntänyt valmistuk-sessaan modernia teknologiaa, jota teollisen hirsirakentamisen edelläkävijänä toimiva Honka-rakenne on kehittänyt voimak-kaasti itse.

– Karstulan tehtaan merkitys Honkarakenteen 53-vuotisessa historiassa painottuu hirren

käsittelyn ja valmistuksen inno-vaatioihin, Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Esa Rautalinko kertoo.

– Tilaus- ja toimitusketjun ohjauksen uudistaminen kuu-lui viime ja kuluvan vuoden suurimpiin muutoksiin, ja sen myötä tehtaan tuotanto saatiin tehokkaammaksi ja varaston koko pienemmäksi. Pystymme nyt hallitsemaan vientiin pai-nottuvaa toimitusprosessia en-tistä paremmin, tuotantojohtaja Reijo Virtanen sanoo.

Reilut 130 henkilöä työllis-

tävän Karstulan tehtaan ohella Honkarakenteen hirsitaloja val-mistetaan Alajärven tehtaalla.

Pyöröhirsien valmistuksella käynnistyneen Karstulan teh-taan tuotannon painopiste on siirtynyt yhä enemmän lamel-lihirsien valmistukseen, joka muodostaa tällä hetkellä 60 prosenttia tehtaan kokonaisvo-lyymista.

Eri puolille maailmaa toimi-tettavia omakotitaloja, loma-asuntoja, julkisia rakennuksia sekä saunoja valmistuu Karstu-lassa vuosittain noin tuhat.

Suomen suurimpiin leipomo-konserneihin kuuluva 75 vuotta täyttävä Linkosuo investoi tuot-teidensa vientiin. Kangasalla toimiva leipomo otti käyttöön uuden ruispohjaisten snacks-tuotteiden pakkauslinjan. Uusi pakkaamo tukee tuotteiden vien-tiä kansainvälisille markkinoille.

– Linkosuota on aina leiman-nut innovatiivisuus ja uskomme, että asema alan edelläkävijänä vahvistuu. Taustalla on jatku-va henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, etenkin ruislei-vonnan ammattilaisina, sanoo Linkosuon Leipomo Oy:n toimi-tusjohtaja Timo Jänne.

Viime vuosina Linkosuo on määrätietoisesti kasvattanut markkinaosuuttaan ja osaamis-taan kuivaleipätuotteiden, kuten

ruissipsien ja erilaisten ruisnap-pien, kehittämisessä ja panos-tanut myös tuotteiden vientiin. Tätä tukevat mm. puhtaat raa-ka-aineet, säilöntäaineettomuus sekä kokonaan kotimainen, pir-kanmaalainen valmistus.

Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 20,6 miljoonaa euroa, ja se työllisti yhteensä 200 lei-pomo- ja kahvila-alan ammat-tilaista. Linkosuon Kangasalla sijaitseva leipomo on Suomen suurin revittyjen kuivaleipi-en valmistaja. Tuoretuot-teissa päämarkkina-alue on Pirkanmaa, mutta useita tuotteita jaellaan myös valtakunnallisesti.

Linkosuo on perheyritys, toi-minnassa on mukana jo neljäs polvi.

Ruissnackeista odotetaan uutta vientivalttia

• 75 vuotta täyttävä Linkosuo avasi uuden pakkauslinjan. Stopteltat Oy osti Lainapeite Oy:n Event-yksikön liiketoiminnan sekä koko kaluston.

Kaupan tuloksena Stopteltat vah-vistaa rooliaan Suomen johtavana telttoja sekä tapahtuma- ja juhlatiloja tarjoavana yrityksenä. Stopteltat Oy on vuonna 2002 perustettu perhe-yritys, jonka toimipaikka on Orimat-tilassa. Stopteltat Oy:n palveluihin kuuluvat muun muassa telttojen ja kalusteiden myynti ja vuokraus.

Lainapeite Oy ja Stopteltat Oy sopi-vat lisäksi laajasta yhteistyöstä, joka keskittyy molempien yritysten ydin-osaamisalueisiin.

– Asiakkuudet siir-tyvät Stopteltoille varmoihin käsiin. Lisäksi laaja yhteis-työmme vaikuttaa positiivisesti koko alan kehitykseen, to-teaa johtaja Jouni Minkkinen Laina-peite Oy:stä.

– Yhdistyminen mahdollistaa kas-vun ja laaja-alaisen asiakaspalvelun, kun valikoima laajenee, kertoo Juha Rönkkö, Stopteltat Oy:n omistaja.

Lainapeite Oy:n Event-yksikön os-ton myötä Stopteltat Oy:n kalusto laa-jenee merkittävästi, mikä entisestään

vahvistaa yrityksen kykyä joustavaan pal-veluun.

Yritykset sopivat yh- teistyönsä tiivistämi-sestä. Yhteistyön myö-tä Stopteltat pystyy

palvelemaan asiakkaitaan paremmin myös sääsuojauksen puolella, kun Stopteltat Oy:lle tulevat tilaukset hoidetaan yhdessä Lainapeite Oy:n kanssa. Stopteltat Oy saa käyttöönsä Lainapeite Oy:n laajan myyntiorgani-saation, jolloin se voi laajentua kaik-kiin Pohjoismaihin ja sen asema Bal-tian alueella vahvistuu entisestään.

Stopteltat Oy osti Lainapeite Oy:n Event-tapahtumayksikön

EMC Talotekniikka vahvistaa energiatehokkuusosaamistaanEMC Talotekniikka Oy vahvistaa kiin-teistöjen energiatehokkuusteknologi-oiden osaamista ostamalla Arealtec Oy:n. EMC Talotekniikka tuottaa mo-nipuolisia talotekniikan palveluja, ja sen mukaan Arealtecin automaatio- ja järjestelmätekninen osaaminen tukee hyvin kiinteistöjen ja asiakkaiden kas-vavia vaatimuksia näiden järjestelmi-en käyttämisessä sekä tarpeenmukai-sessa hallinnnassa.

Arealtec on perustettu 1994. Sen sillä on 41 vakituista työntekijää ja toimintaa Vantaalla ja Hyvinkäällä. Yrityksen tämän vuoden liikevaih-toennuste on 5,6 miljoonaa euroa.

Itsenäisenä yrityksenä jatkavan Arealtec Oy:n toimitusjohtajana jat-kaa Kari Kumpulainen, yksi perusta-ja-omistajista.

Kari Kumpulainen uskoo EMC Ta-lotekniikan tuovan Arealtecin liike-toimintaan uuden mielenkiintoisen mahdollisuuden vastata kiinteistö-jen omistajien lisääntyneeseen tar-

peeseen toteuttaa kokonaisvaltaisia haastavia energianhallinta- ja säästö-projekteja.

– Nyt saamme näihin projekteihin osaamista erityisesti teknisiin ratkai-suihin ja hinnoitteluun muun talo-tekniikan osa-alueilta. Jatkamme ny-kyisten asiakkaittemme palvelemista samalla laadulla ja palveluasenteella kuin olemme aina tehneet.

EMC Talotekniikan toimitusjohtaja Kimmo Liukkonen pitää yrityskaup-paa merkittävänä, koska automaa-tion merkitys kiinteistöjen ohjaami-sessa, seurannassa ja käyttämisessä lisääntyy kasvavien energiavaatimus-ten vuoksi.

– Konserniimme saadaan lisää asiantuntevaa osaamista. Pystymme tarjoamaan entistä laaja-alaisempaa teknistä ja taloudellista osaamista.

Liukkonen näkee merkittävänä Arealtecin automaatiojärjestelmien monimerkkiosaamisen sekä energia-tehokkuuden ja LEED-raportoinnin.

Gramex-palkinto Arvo LaitiselleAudio Riders Oy:n Arvo Laitinen on saanut Gramex-palkinnon kaupan alan taustamusiikkipalvelujen ja -tekniikan kehittämisestä.

Palkintoperustelujen mukaan Audio Riders Oy on toiminut alan suomalaisena pioneerina kauppapaikkojen taustamusiik-kipalvelujen ja äänimaailmojen täsmäluomisessa, laajentanut toi-mintaansa kansainväliseksi mm. Venäjälle ja Baltialle sekä toiminut äänitemusiikin hyödyntämiseksi muun muassa vanhusten laitos- ja palveluasumisympäristössä.

Audio Ridersin toiminta hen-kilöityi erityisesti alkuvaiheessa pitkälti toimitusjohtajaansa Arvo Laitiseen. Kun Audio Riders Oy:n liiketoiminta siirtyi hiljattain Audi-ence First toiminimelle ja Laitinen siirtyi sen hallituksen puheenjoh-tajaksi, tämä on hyvä hetki huomi-oida Audio Ridersin ja Arvo Laitisen yhteiset saavutukset toimialalla.


Den populära kar-riär- och rekryterings-sajten Uranus.fi lämnar FiF-medlemmar 50 procents rabatt på arbetsplatsannonser i Uranus.fi.

Med FiF-med-lemskortet (med magnetstreck)

får du 2,2 cents rabatt per bensin- och dieselliter samt därtill 10 procents rabatt på Teboils smörjmedel. Med Teboils företagskort är rabatten 2,7 cent per liter. Härtill 10 procent på smörjmedel, bilkemikalier, flytgas och tvätt.

Med Neste Oils företagskort är

din bensin- och dieselrabatt 2,5 cent per liter på alla Neste-mackar. Härtill kan FiF-medlemmarnas tunga fordon få sina Truck-nätverkpriser genom individuella avtal.

Medlemsföre-tagen kan hyra bilar i Finland

till priser som är 15 procent under normalnivå.

FiF-medlemmar får bl.a. märkesspecifika rabatter, service- och reservdelsförmåner, ersättande bilar till

specialpriser samt LaakkonenLeasing-serviceleasingtjäsnter till medlemspris.

FiF:s medlems-företag får en 5 procents rabatt

på Skapat Energia Oy:s tariffenliga serviceavgift. Härtill erbjuder bolaget sakkunnigtjänster inom elupphandling och energieffektivitet till avtalspris.

Biltvätt vid Shells HelmiSimpukka-mackar med 20 procents rabatt.

Best Westerns hotell i Finland lämnar FiF-medlemmar 20 pro-cents rabatt på dagens pris.

Rum på Cumulus, Rantasipi, Holiday Inn och Crowne Plaza för medlems-företag till avtalspriser, rum för en el. två personer till samma pris och 10 procents rabatt på dagens konferens-paket.

Förmånen gäller även på badhotellet i Ikalis. Härtill internationella week-end-erbjudanden till specialpris.

FiF-medlemsföretag får desserten gratis i samband med huvudrätter av normalpris. Gäller Martina- och Huviretki-restaurangerna samt Holiday Inn- och Rantasipi-resturangerna.

Holiday Club erbju-der veckor

på badhotell och i semesterbostäder under vissa tider med 40 och 10 pro-cents rabatt.

Med VM-hemma- matchernas biljettpaket

får företagen möjlighet att bjuda sina kunder eller andra gäster på VM-hock-ey. I Hospitality-paketet ingår förutom biljetter även VIP-arrangemang med servering och extra programinslag. För grupper finns dessutom även andra typer av paket.

Mellan dem som tagit kontakt o. lämnat sina kontaktuppgifter senast den 31 mars 2012 utlottas en loge till en Finland-match.

Se: www.iihfworlds.2012.com

Företagets grupp- och konferensre-sor samt allt affärsresande med 10 procents rabatt. Som affärsresenär och FiF-medlem kommer du direkt upp till Silver-nivå i Club Ones stamkundspro-gram.

Viking Line er-bjuder rabatte-

rade sjöresor beroende på resa och resemål.

Fennia beviljar av-brottsförsäkringar gratis och därtill en 45 procents rabatt

och en 70 procents starbonus på Fen-nias omfattande kasko för företagets person- eller paketbil. En avgiftsfri grupp-olycksfallsförsäkring komplet-terar Fennias Personskydd för företaga-ren. Som ny medlemsförmån kan du också välja att teckna en utvidgad rättsskyddsförsäkring för ditt företag. Härtoll får du rabatt på din familjs och ditt hems försäkringar.

Som FiF-medlem får du 25 procent rabatt på Elisas Yrityspotti, hela företagets sam-talspool där företa-

gets alla mobiltelefoner använder sig av samma paket. Beroende på storleks-klass kan förmånen vara värd 156–720 euro per år.

FiF-medlemmar kan använda Fo- nectas Finder-

tjänst gratis som en del av webbtjäns-ten yrittajat.fi. Medlemsföretagen kan göra 100 Finder-sök månatligen gratis efter att ha loggat in på yrittajat.fi med sitt eget medlemsnummer. Som med-lem får du dessutom rabatt på Kuka soittaa -tjänsten.

Som FiF-mdlem får du 10 procent

fler visningar av din första MTV3-nät-reklamkampanj. I en av landets mest populära webbtjänster kan du annon-sera i hela landet eller regionalt.

IT-huset Veto-naula erbjuder stående rabat-ter på olika

it-tjänster. För 80 euro per månad får medlemsföretagen förfoga över hård-vara, program och tjänster.

svensk resumé översättning av Pekka sörensen

Tacka

uppmärksammaFöretagarna i Finlands Företagarkors och Förtjänstkors är bra sätt att komma ihåg en person som verkat länge som företagare eller som anställd.

Företagandet är utmanande. Fram-gång i sig belönar, men därutöver förtjänar företagaren speciellt erkän-nande. Företagarna i Finland vill ge erkänsla åt företagare och personer som verkat för företagande genom att bevilja företagarkors enligt ansökan.

Ett företag kan också uppmärksamma sin personal med Företagarna i Fin-lands Förtjänstkors som motsvarar Företagarkorsen. Förtjänstkorsen kan delas ut t.ex. under företagets mär-kesår eller personens egna märkesår.

Tilläggsupggifter och ansökningsblanketter:Päivi Korhonenpuhelin (09) 2292 2915 [email protected]/fortjanstprodukter

Krisen ökar intresset för arbetslöshetskassor

vinnare och förlorare i eurokrisensäkra hamnar1) Servicebranschen• Företag i servicebranschen på den inhemska marknaden klarar sig även om eurokrisen skulle pågå långt in i nästa år.• Konsumentens förtroende är i nyckelroll.• Ett mindre hushållsavdrag kan inverka menligt inom vissa områden.

2) Reparationsfirmor• Hemhushållen fortsätter att efterfråga grund- och andra reparationer nästan normalt. Konsumenternas pengar har inte tagit slut.

3) Bostadshandeln• Låneräntorna inverkar på bostadshandeln. Euribor står lågt även nästa år. Detta torde hålla bostadshandeln i gång.

i svårigheter1) Industrins underleveran-törer• Finland lever på sin export. Blir det problem på den fronten syns det genast hos medleverantörerna, särskilt inom metallindustrin.

2) Transportbranschen• Industrins problem är transporterna problem. Höjd bränsleskatt slår till vid fel tidpunkt.

vaddå för a-kassa? i finland finns två arbetslöshetskassor för företagare: företagarnas arbetslöshetskassa i finland (syt) och yrkesutövarnas och företagarnas arbetslöshetskassa (ayt). syt har ca 19 300 medlemmar och ayt ca 11 300. Kassorna grundades 1995. till arbetslösa medlemmar utbetalas inkomstrelaterad dagpenning. Kassornas verksamhet övervakas av finans-inspektionen.

Kimmo Koivikko, text

Eurokrisen har skingrat en del av företagarnas miss-tro mot a-kassor. Företa-garnas arbets-löshetskas-

sa i Finland (SYT) har ökat sitt medlemsantal med 2 000 och Yrkesutövarnas och företagar-nas arbetslöshetskassa (AYT) har noterat en tredjedel fler besök på kassans webbsajt än tidigare.

– Det finns en klar koppling till eurokrisen, säger SYT-chefen Merja Jokinen och uppmanar företagarna att nu tänka på sitt eget bästa.

AYT-chefen Antero Tala å sin sida anser att det är positivt att företagarnas arbetslöshet har stannat vid ca 3,5 procent. Detta är t.o.m. mindre än i början av året. Enligt Tala är företagarnas arbetslöshetsgrad vanligtvis kring hälften av löntagarnas och även om konkurserna har varit fler så har företagarnas arbets-löshet stannat på rimlig nivå.

annan inställning. SYT har ca 19 300 medlemmar och konkur-renten AYT ca 11 000. Detta är

dock bara en bråkdel av företa-garnas totalantal som beroende på beräkningsgrund uppgår till ca 270 000. De flesta av kassam-edlemmarna är småföretag. De båda kassornas gemensamma problem är att företagarna står främmade för blotta tanken om arbetslöshet och är följaktligen inte intresserade av kassornas tjänster. Den nya generationens företagare har dock en annan in-tällning.

– Det är en utmaning att göra systemet känt, säger Merja Joki-nen. En del av företagarna anser att det här behövs inte men vi kommer nog att satsa rejält mer på marknadsföring.

Pengar borde inte vara något hinder för medlemskap. Den minsta avgiften är 50 euro per år. SYT har sänkt sina avgifter med nästan 30 procent och AYT gör detsamma fr.o.m. början av nästa år. Även i andra avseenden har kassorna klarat sig bra under det gångna året. Enligt Jokinen är SYT:s soliditet över 300 procent. Tala uppskattar att AYT:s solidi-tet är 200 – 400 procent. Sålunda kan båda två stå för sina förbin-delser under nästan tre år även utan merinkomster.

Kimmo Koivikko, text

Eurokrisen med rötter i Grekland hotar redan den gemensamma va-lutans framtid men i företagens vardag är recessionen endast en

tillfällig skugga. I själva verket har krisens inverkan varit oklar för företagarna. Innevarande år har inneburit tillväxt för de flesta.

– Jag förljer med nyheterna dagligen men förstår egentligen inte vad eurokrisen i grund och botten innebär. Motstridiga ut-talanden haglar och höga herrar verkar att vara ute och cykla dom också, säger Seppo Helanen, fisk-förädlare från Uleåborg.

Han anser att problemen är politikernas och bankernas. He-lanen har inte stannat upp och börjat grubla över eurokrisen utan tagit det djärva steget att in-vestera i en fiskförädlingsfabrik och en restaurang. Han hör till minoriteten bland företagarna eftersom FiF:s sista företagarba-rometer för i år tyder på att en-dast var fjärde företagare söker utomstående finansiering under nästa år. Av dessa ville en del ha mera driftskapital.

Eurokrisen oförståelig • Seppo Helanen investerar i en fiskförädlingsfabrik mitt i den ekonomiska omvälvningen.

Företagaren tror inte att krisen inverkar på hans verksamhet.

– Vi utvidgar och investe-ringen är verkligen stor. De nya utrymmena kostade inemot tre gånger mer än vår omsätning, uppger Helanen.

Lång process. Enligt vd Hela-nen är investeringsbeslutet en lång process som tar sina dagar. Undersökningar och tro behövs det rikligt utav.

– Vi tror starkt på det här. Även fiskrestaurangen har avkas-tat över det budgeterade. Vi var ute i tid och tog beslutet under föregående recession. Byggkost-naderna var då nere, berättar Helanen.

Företaget Vihiluodon Kala för-ädlar fisk för hela landet även om hemorten är Uleåborg. Utlandets andel av omsättningen är under tio procent. Enligt Helanen finns det potential utanför landets gränser och även som helhet ta-get ser det ut att bli tillväxt också nästa år. Han tycker att det är svårt att i dag uppmuntra företa-gare till nyinvesteringar. Läget är avvaktande och osäkert.

– Företagaren vet själv bäst när det är dags för investering. Har du en stark tro på ditt så kör på bara, uppmanar han.

Slut med söletTimo Lindholm, vice vd för FiF, anser att marknaden framtvingar hårda politiska beslut. Inflationsspöket lönar det sig inte bekymra sig över. Han tror fortsättnings-vis på euron.

Enligt Lindholm har marknaderna under ett och ett halvt år tvingats bli be-svikna på den politiska obeslutsamheten med högre räntor på statslånen som följd.

– De europeiska centralbanken har ta-git i problemet genom att börja inhandla statspapper. Nu väntar vi bara på att bl.a. Italien ska börja tillämpa en trovärdig ekonomisk politik. Centralbanken åter-

ställer förtroendet åtminstone för en tid, tror Lindholm.

Han anser att centralbanken lindrar den akuta paniken men kurerar inte hela sjukdomen. Han tror på att Italien får ordning på sina finanser. I Italien och Spanien är ekonomin inte genomrutten som i Greklad. Portugal är ett annat svagt land.

Lindholm orkar inte tro på inflationen trots att den Europeiska centralbanken skulle börja inhandla statliga skuldebrev i stor skala. Centralbanken köper men på den andra sidan av balansräkningen

deponerar bankerna sina likvida medel i centralbanken.

Lindholms budskap till sm-företa-garna är klart. Var försiktiga och se över finansieringen. Världen går inte under p.g.a. en eurokris.

– Optimisterna har talat om en tillväxt på två procent för 2012. Jag är ytterst nöjd om så blir fallet. Företagen har hankat sig fram under höstens lopp. Utsikterna har inte varit de sämsta, säger Lindholm.

Enligt honom har osäkerheten tagit sig uttryck i de knappa investeringarna. Även förnuftiga projekt har lagts på is.

Åtgärda detta genast:1) Trygga finansieringen• Tala snarast med huvudfinansiären och presentera en överty-gande affärsplan för nästa år ifall utsikterna är sämre än för i år.• Vart fjärde företag söker utomstående finansiering (FiF-barome-tern 8/2011) och 25 procent av dessa behöver pengarna för driften.

2) Gå igenom kunderna•Under ekonomiskt osäkra tider ska man satsa på nya kunder. Detta gäller särskilt underleverantörer som lever på order från en eller två storföretag.

3) Se över kostnadsstrukturen•Sm-företagen klarade sig genom 2009 års recession i huvudsak för att de såg vad som skulle komma och permitterade och sade upp folk i tid. Därför bevarades en relativt god lönsamhet.

förEtaGarEN vet själv bäst när det är dags för investering. Har du en stark tro på ditt så kör på bara, uppmanar seppo Helanen.

FiF:s riksomfattande medlemsförmåner förnyas,

var så god • Du minns väl att medlemskapet i Företagarna i Finland

innebär talrika riksomfattande medlems-förmåner. Här presenteras de främsta. Ytterligare information från www.yrittajat.fi/jasenedut.

JUKKA-PEKKA MOILANEN

yrittäjäsanomat 10/2011

Documents