yrittäjäsanomat 9/2012

vero:Pitkä miinusmerkki ensi vuoden veroissa | 28 – 30

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

Pääkirjoitus: viron malli toisi valoa tunneliin | 3

Kieltokorotuksille!

Veroaste on jo tapissa ja olemme kipupisteen

rajoilla.Jussi Järventaus

9/2012

4–5Pe

KKa

siP

ola

tuhansia uhreja

uutiset:ota taLteen YrittäJän suomi-kartta | 18 – 19

Yli 100 000 yritystä joutuu vuosittain harhaanjohtavan

markkinoinnin uhriksi. Jouko Pylkkänen ei

suostunut huijaukseen.

arjessa:kovien kokemusten nainen | 24 – 25

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /20122

Meillä jokainen yritys on

suurien etujen arvoinen.

Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 252 9625* tai vieraile osoitteessa op.fi /kumppaniyritys.

Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta ALV 23%). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min (hinta ALV 23%).

VUODEN 2013 ERITYISETU:

Perus Terveysturva-vakuutus ilman terveysselvitystä.

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 3

aiheita:

veronkorotukset ovat myrkkyä

Suomessa vallitsee tällä hetkellä varsinainen pessimismin aalto, eivätkä talousennusteet paljon parempaan anna aihettakaan.

Ensi vuoden alussa voimaan astuvat uudet veronkiristykset osuvatkin mahdollisimman huonoon aikaan, kun kotimainen kysyntä heikke-nee, vienti sakkaa ja rahoituksen saanti on entistä vaikeampaa.

Nykyisetkään toimenpiteet eivät riitä valtion velkaantumisen taittamiseen, vaan seitsemän mil-jardin euron lisälainan tarve näyttäisi olevan kovin optimistinen arvio. Totuus taitaa olla lähempänä kymmentä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järven-taus pelkääkin Yrittäjäsanomien haastattelussa, että kevään budjettiriihessä uudet veronkiristyk-set ovat jälleen pöydällä. Järventauksen sanoin: ”Nyt riittää!”

Jokainen maalaisjärjellä ajatteleva osaa arvioida, minkälaisia psykologisiakin vaikutuksia kysyntään veronkorotukset aiheuttavat. Ei liene myöskään sat-tumaa, että ulkomaiset yritykset karttavat Suomea investointikohteena. Jatkuva veropolitiikan tempoi-lu ei tilannetta helpota.

Niin vaikeaa kuin se nykyhallitukselle onkin,

katse on käännettävä menoleikkauksiin. Leik-kausten kohteet on kyllä tiedossa. Puuttuu vain rohkeus.

Samalla pitää keksiä, miten suomalaiset yrityk-set menestyvät entistä paremmin. Vain sitä kautta syntyy lisää verotuloja ja työpaikkoja Suomeen.

Syksyn muotisanaksi on noussut yritysten kil-pailukyky tai paremminkin sen puute. Tuottavuus on jäänyt jälkeen pahimmista kilpailijoista, kuten Saksasta ja Ruotsista.

Nyt onkin hyväksyttävä se tosiasia, että raamis-opimuksen mukanaan tuomat palkankorotukset ovat liian isot. Tämä on aika yleistävä toteamus, mutta sitä on myös raamisopimus. Osalla yrityksis-tä ei ole varaa maksaa palkankorotuksia lainkaan, osalla taas on.

Vanha virsi, mutta paikallinen sopiminen on tärkeä elementti nykyisessä tilanteessa. Ja puheet kolmen päivän koulutusoikeuksista kannattaa haudata syvälle maan alle. Yhtään ylimääräistä vyönkiristystä ei enää tarvita.

Toinen kannatettava ajatus olisi ainakin selvit-tää niin sanotun Viron mallin vaikutukset. Viron mallissa yritys ei maksa yhteisöveroa, vaan tuloja verotetaan vasta osinkoja maksettaessa. Näin yri-tyksen kassa kestää isotkin investoinnit.

Investointeja nimittäin tarvitaan. Se luo yrityksil-le kasvua ja sitä kautta syntyy myös työpaikkoja.

Löytyisikö Suomesta niin uskaliasta tahoa, joka pystyisi viemään mallia ajatustasolta eteenpäin? Toivottavasti.

Puheet kolmen päivän koulutusoikeuksista kannattaa haudata syvälle maan alle.

Enää ei riitä perinteinen näkemys siitä, että vain kauhan osuminen maahan pitää kunnan elinvoimaisena.

UUtiSEt:6 | PakettiautoiLiJoiLLe

ikävä YLLätYs

6 | Suoraveloitus päättyy – valmistaudu muutoksiin12 | Yrittäjä teki yllättävän vedon

dEbatti:22 | Pekka HoLma

vs. Pia viitanen

23 | PS: Talvivaara tietää töitä

arjESSa:24 | vaLeria HirvoseLLa onni

ei oLe aina oLLut mYötä

26 | Myyntiyhteistyöllä kokonaisvaltaisempaa palvelua

VEro:28 | kYmmenen miinusta

verotukseen

30 | Sekava t&k-vähennys

VaPaalla:

32 | Jukka rintaLa, miten viiHdYit

Linnan JuHLissa?

rESUmé:35 | nYHeter På svenska

yrittajat.fi:Kiusaako puhelinmyyjä? Ota kantaa verkossa!

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

tämän lehden keskiaukea-man kartta näyttää, millainen on yrittäjien Suomi lokakuun kunnallisvaalien tuloksen jälkeen.

Kuva on vaikuttavampi kuin vuoden 2008 vaalien jälkeen. Yrittäjiä valittiin 1969 henkilöä (2008: 1802). Kun valtuutettujen lukumäärä väheni, suhteellinen osuus kasvoi merkittävästi. ”Yrittäjäpuolue” on nyt 20,4 prosentin suuruinen.

Teimme vuoden aikana työtä kannus-taen jäseniämme lähtemään ehdolle.

Näimme tämän niin, että kunnat ovat juuri nyt isojen muutosten kohteena ja yrittäjämäistä otetta tarvitaan enemmän.

Kaikki puolueet puhuivat ennen vaaleja yrittäjyyden merkityksestä. Keskustelussa oli myös kriittisiä äänenpainoja, kun sote-

palveluiden ulkoistaminen nousi jälleen vastakkainasettelun välineeksi. Uskon, että vaalien jälkeen ulkoistaminen jatkuu taas kaikessa rauhassa.

Kaikissa kunnissa on yrittäjävaltuutet-tuja, jotka toivottavasti ovat aktiivinen osa järjestömme vaikuttamisketjua. Suomen Yrittäjät auttaa valtuutettuja ja lautakun-tien jäseniä vaikuttamistyössään. Yrittäjä-järjestö tekee kuitenkin vain taustatyötä. Avainasemassa ovat kuntapäättäjät.

Ensimmäiseksi yrittäjävaltuutetun kannattaa tarkistaa oman kuntansa elinkeinostrategian ajantasaisuus. Toiseksi tehdä aloite palveluja hankintastrategioi-den laatimisesta. Kolmanneksi kunnassa pitää ottaa käyttöön yritysvaikutusten arviointimenettely. Suosittelen näissä

tiivistä yhteistyötä valtuutettujen kesken ja yrittäjäyhdistyksen kanssa.

Myös elinkeinopolitiikan käsitettä on uudistettava. Enää ei riitä perinteinen näkemys siitä, että vain kauhan osuminen maahan pitää kunnan elinvoimaisena.

Kuntien keskeinen haaste on saada rahat riittämään hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Se onnistuu, jos markkinat avataan nyt yrityksille. Esitimme vaalien alla, että esimerkiksi yksityisiltä ostet-tavien palveluiden osuus tuplattaisiin nykyisestä 10,5 prosentista. Jo tämä loisi jo 4,5 miljardin euron markkinat.

Jää nähtäväksi, kuinka vahvasti kunnat ottavat asiakseen oman elinvoimansa tur-vaamisen, mutta edellytykset ovat parem-mat kuin edellisen vaalikauden aikana.

Anssi Kujala:Yrittäjien Suomi

hallituksen on annettava selvä signaali, että verotusta ei enää kiristetä.

KolumniAnssi [email protected]


UUtiSEt Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: [email protected]

lähetä uutisvinkki: [email protected]

Ainakin 100 000 uhria

PeKKa siPola

Harmaaseen tai mustaan taskuun menee vuosit-tain ainakin 20 miljoonaa euroa, kun osa vilpilli-

sen markkinoinnin uhreista mak-saa aiheettoman laskun. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikköä Janne Makkulaa puis-tattaa kohtuuton tilanne.

– Aiheetonta laskua ei koskaan pidä maksaa, vaikka se tuntuisi olevan helpompi reitti päästä eroon asiasta. Se johtaa yksittäi-sen yrittäjän kohdalla todennäköi-sesti siihen, että ensi vuonna tulee samankokoinen tai isompi lasku, Makkula neuvoo.

Juuri näin harhaanjohtaviin las-kuihin perustuva bisnes pyörii.

– Poliitikkojen on päätettävä, halutaanko pienyrittäjiä suojata harhaanjohtavalta toiminnalta ja jopa suoranaisilta rikoksilta ny-kyistä tehokkaammin, Makkula lataa.

– On tapauksia, että yrittäjä on saanut aiheettoman laskun mak-samatta jättämisestä maksuhäiriö-merkinnän, vaikka olisi reklamoi-nutkin laskusta. Se on täydellisen

kohtuuton tilanne.Yrittäjien puheissa vilpillisestä

markkinoinnista puhutaan yksin-kertaisemmin huijauslaskutukse-na. Toimistoliiketilan muutoksia tekevän Kiikura Oy:n Jouko Pylkkä-nen joutui kesällä vilpillisen mark-kinoinnin uhriksi.

– Havahduin saatuani laskun yhteystietojen palveluntarjoajalta, vaikka en ollut tilannut mitään. Soitin välittömästi sinne ja kysyin, kuinka on mahdollista, että lasku tuli pelkän puhelinsoiton perus-teella.

– He selittivät, että minun säh-köpostiini on tullut viesti ja sen peruuttamatta jättäminen johtaa tilaukseen. Oli aika jännä systeemi, neljä henkeä työllistävä Pylkkänen sanoo.

Yrittäjän tekemästä reklamaa-tiosta huolimatta palveluntarjoaja laittoi aiheettoman saatavansa pe-rintään. Pylkkäselle kolahti posti-laatikkoon lasku, jossa loppusum-ma oli noin 700 euroa.

– Otin Suomen Yrittäjien laki-mieheen yhteyttä, ja sain tiedot, miten toimia. Ilmoitimme perin-tätoimistoon, että lasku on riidan-alainen.

Pylkkänen toivoo, että asia olisi nyt loppuunkäsitelty.

Kissa pöydälle. Suomen Yrittä-jät on tehnyt tänä vuonna asian-omaisille ministeriöille aloitteen harhaanjohtavaan markkinointiin puuttumiseksi. Viranomaisetkin ovat heränneet ongelmaan muun muassa monissa asiaa käsittele-vissä työryhmissä. Sisäasiainmi-nisteriökin kiinnittää ongelmaan huomiota tuoreessa Yritysten ri-kosturvallisuus 2012 -tilanneku-vassa.

Hallitusohjelmassa on asiaa kos-keva kirjaus, joka Makkulan mu-

HElPPoa yrittämiStä. ihmettelen nettihakemistopalveluntarjoajien

moraalia, kun he lähettävät laskun pelkän puhelinsoiton ja sähköposti-

viestin perusteella ilman tilausta, lohjalainen jouko Pylkkänen sanoo.

lähde: sy:n lainsäädäntöasioiden PäälliKKö janne maKKula

Hallitusohjelman kirjaus puuttumisesta vilpilliseen toimintaan elinkeinoelämässä huutaa nyt toteuttamistaan.

Janne Makkula

aiheetonta laskua ei koskaan tule maksaa, vaikka se tuntuisi olevan helpompi reitti päästä eroon asiasta.

Reklamoi sähköpostilla ja säilytä kirjeenvaihto. Perustele reklamaatiosi eli kerro, miksi lasku on mielestäsi aiheeton tai virheellinen.

Mikäli saat perintäkirjeen perintä- toimistosta, lähetä sama perusteltu reklamaatio myös perintätoimistoon. Silloin asiasta tulee riitainen ja riidattoman saatavan perintäkeinoja ei enää saa käyttää eli perintä pitää lopettaa. Velkojalla on kuitenkin aina mahdollisuus nostaa kanne tuomio- istuimessa.

laskun lähettäjällä on näyttötaakka siitä, että sopimus on syntynyt puhelimessa tai muutoin ja että lasku on sopimuksen mukainen.

kaan huutaa nyt toteuttamistaan. – Tähän pitää puuttua lainsää-

dännöllä. Yksi keino on ulottaa etä-myynnin peruuttamisoikeus myös yrittäjiin, tarkasti säädeltynä. Tämä olisi varsin tehokas keino.

SY on yhdessä tietosuojaval-tuutetun kanssa kutsunut TEM:n, OM:n, LVM:n sekä Patentti- ja re-kisterihallituksen edustajat jou-lukuussa pidettävään työpajaan, jonka tavoitteena on käsitellä yrit-täjäksi ryhtymiseen liittyviä tie-tovirtoja, eli esimerkiksi sitä, mit-kä ovat yrittäjien tämänhetkiset oikeudet vaikuttaa tietojensa käsittelyyn. Makkulan mukaan tilaisuudessa keskustellaan myös nykylakien riittävyydestä.

Keskustele aiheesta www.yrittajat.fi

toimi näin, jos joudut vilpillisen markkinoinnin uhriksi:

1

2

3

4

Vilpillinen markkinointi koskettaa ainakin 100 000 yksinyrittäjää vuosittain. Muillekin yrittäjille ongelma on valitettavan tuttu.Riikka [email protected]


ota kantaa!Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

43 507 Yrittäjäuutisia ja yrittäjä-tietoa tarjoava yrittajat.fi-verkkosivusto teki jälleen

uuden kävijäennätyksen viikolla 44.

Uusi ennätys on 43 507 eri kävijää. Edellinen ennätys oli syyskuulta.

Lukijoita kiinnostivat erityisesti kunnallisvaalien tulokset, verotiedot ja pankkiveron vaikutukset yrityksille.

juuri nyt:

faktaa vai fiktiota: Yksityisten tuottama kouluruoka riskeeraa lasten terveyttä ja kasvatusta.jhl:n toimialajohtaja Päivi Niemi-laine

ilmianna ravistaja! ravistajia jo kymmeniäSuomen Yrittäjät hakee yhdessä kumppaniensa kanssa suomalaisia yrityksiä, jotka ovat jo ravistelleet tai ravistelevat tulevaisuudessa omaa toimialaansa.

Voit käydä ilmiantamassa ehdokkaasi osoitteessa: www.ravis-tajat.fi. Lisäksi voit äänestää ehdokastasi.

Ravistajien haku käynnistyi lokakuun lopussa ja ilmiantoja on tullut jo yli 80.

Yrittäjäsanomat tekee kymmenestä mielenkiintoisimmasta ravistajasta juttusarjan, jossa myös kumppaneista koostuva asiantuntijaraati arvioi yrityksiä. Yrityksiä voi ilmiantaa joulu-kuun puoli- väliin asti.

velallisen yrittäjän asema parantuu?Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään yrittäjien aseman parantamista nimenomaan yrittäjyyteen liittyvin ratkaisuin.

Työryhmän on tarkoitus uudistaa yksityishenkilön velkajär-jestelystä annettua lakia. Ryhmän on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, miten velallisia voitaisiin kannustaa maksuohjelman aikaiseen tulonhankintaan ja miten velalli-sille voitaisiin nykyistä paremmin turvata velaton uusi alku.

Velallisen omistusasunnon säilyttämistä koskevien säännös-ten toimivuus tulee selvittää ja ehdottaa tarvittaessa niiden uudistamista.

Selvitettävänä on myös, voidaanko nykyistä velkajärjestely-menettelyä yksinkertaistaa ja lisäsuoritusjärjestelmän velalli-sille aiheuttamia ongelmia vähentää.

Maksuohjelman kestoon ei tässä yhteydessä ole tarkoitus puuttua.

metalli avasi pelinRaamisopimuksen mukainen toinen palkankorotus on maksettu metallialal-la marraskuun alusta lähtien. Korotuk-set maksetaan 1,3 prosentin suuruisena yleiskorotuksena ja 0,6 prosentin suurui-sena paikallisena eränä.

Useilla muilla aloilla korotuksen toinen vaihe astuu voimaan myöhemmin. Esimerkiksi kaupan alalla korotukset pannaan maksuun vasta kesäkuun alusta ensi vuonna.

Vilppiyritys

Vilppiyritys

Vilppiyritys

yritys a

Kaupparekisteri

Perintätoimisto

Perintäkirje + trattauhka

Perintätoimeksiantoharh

aanjo

hta

va markkinointi

+ per

ustee

ton lasku

Ilmoitus kauppa-

rekisteriin

Tiedot uusista yrityksistä

Reklam

ointi

Sopimus luottotietorekisterin

pitäjän kanssa -> mahdollisesti maksu-

häiriömerkintä

Näin se etenee

100000yksinyrittäjää

20miljoonaa euroa

Ainakin näin monta yksinyrittäjää joutuu harhaanjohtavaan markkinointiin perustuvan bisneksen uhriksi vuosittain. Luku perustuu Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyyn vuodelta 2010.

Harhaanjohtavista laskuista koituu vuosi- tasolla vähintään 20 miljoonan euron välittömät kustannukset uhreiksi joutuneille yksinyrittä-jille. Laskelman oletuksena on, että kolmasosa yksinyrittäjistä maksaa aiheettoman laskun. Tämän päälle tulevat välilliset kustannukset.

Näin moni helsinkiläinen yritys on kokenut huijauslaskutusta tai sen yritystä. Kauppa- kamari selvitti vuonna 2010 yritysten toimin-taan ja kilpailukykyyn kohdistuvia rikoksia.

Nettihakemistopalveluntarjoajat saavat tiedot, muun muassa puhelinnumeron, perustetuista yrityksistä kaupparekisteristä. Tyypillinen kierre alkaa, kun nettihakemistonäkyvyyttä tarjoa-vasta yrityksestä soitetaan uudelle yrittäjälle ja halutaan tarkistaa yrityksen tiedot.

54prosenttia

1,9

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /20126 UUtiSEt

Kysymys: Sampo Pankki muuttui 15. marraskuuta Danske Bankiksi. Miksi nimi muuttui, liiketoimintajohta-ja Leena Vainiomäki?

Vastaus: Olemme jo vuo-desta 2007 olleet tanskalai-sen Danske Bankin tytäryh-tiö. Danske Bank -konserni on toiminut tähän hetkeen asti 15 eri maassa kahdek-salla eri nimellä. Olemme yhdistäneet ja kehittäneet konsernissamme toiminto-jamme tuoden asiakkaille uusia ja tehokkaita palveluja ja nyt on hyvä hetki tuoda nämä hienot palvelut yhtei-sen nimen alle.

2

3

1 aleKsi Poutanen

Suorat:

Kysymys: Kilpailijanne Nordea ja OP Pohjola ovat yrityskentässä ylivoimaisia. Aiotteko parannella asemian-ne myös yrittäjien pankkina?

Vastaus: Yritykset ovat Suomen talouden perusta ja siksi meidän fokus on erityisesti yritysasiakkaiden palveluissa. Me haluamme olla asiakkaalle pitkäjänteinen, luotettava partneri, jonka kanssa yritys voi suunnitella talouttaan pidemmäksikin ai-kaa. Emme niinkään tavoittele markkinaosuuden merkittä-vää kasvua vaan toiminnan kannattavuutta ja sitä kautta vastuuntuntoista partnerisuh-detta yrityksen käyttöön. Us-komme, että varsinkin näinä haastavina aikoina yritykset arvostavat tätä asiaa.

Kysymys: Vaikuttaako muutos jotenkin yrityksiin?

Vastaus: Pääsääntöisesti muutoksia ei juuri tule. ”Tek-nisesti” säilymme suomalaise-na osakeyhtiönä, jonka nimi vaihtuu. Tilinumerot, sopi-mukset, yhteystiedot ja muut päivittäiset asiat säilyvät ennallaan. Myös talletussuoja säilyy ennallaan. Yritysasiak-kaiden on muistettava vaihtaa laskuttajatietoihinsa uusi Danske Bankin nimi Sampo Pankin tilalle. Yrityksille, jotka käyttävät verkkomaksupalve-luita, uusi verkkomaksupai-nike ja tunnistuspalvelupai-nike on ollut ladattavissa 15. marraskuuta alkaen.

Tietotekniikkaa, oheis-laitteita ja palveluja myyvän Data Group Porvoon yrittäjä-kauppias Sauli Saari-nen on lastaamassa

suurta kopiokonetta raskaaseen pakettiautoonsa. Kone matkaa Saa-risen kyydissä asiakkaan käyttöön. Syyskuussa 2014 kuvio muuttuu kuitenkin laittomaksi, ellei Saari-nen sitä ennen suorita kuljettajan pakollista koulutusvelvoitetta.

– Kuulin uudesta velvoitteesta pojiltani, jotka kävivät autokou-lua jokunen vuosi sitten. Sattu-moisin myös eräs kouluttaja osti meiltä tulostimia, ja hän selitti velvoitetta tarkemmin. Olin aluk-si aivan ihmeissäni, että miten koulutus-velvoite voi koskea myös meidän yritystämme. Emmehän me ole ammattiautoilijoita, Saari-nen kertoo.

Jatkossa siis yli 3 500 kiloa pai-navan pakettiauton tai kevyen kuorma-auton kuljettamiseen vaaditaan ajokortin lisäksi viiden päi-vän ammattipätevyyskoulutus. Koulutusvelvoite koskee kaikkia toimialoja kukkakaupoista aina rautakauppoihin asti. Koulutuk-sen laiminlyönnistä rapsahtaa sakot sekä ajoneuvon kuljettajal-le että ajoneuvon luovuttaneelle henkilölle.

Ajokortti ei yksin riitäUusi kuljettajan ammattipätevyys-koulutusvelvoite koskee tuhansia ei-kuljetusalan yrittäjiä. Saman huomasi tietotek-niikkakauppias Sauli Saarinen.Lotta [email protected]

kahdelta yrityksen työntekijältä. Yrittäjä on kuitenkin päätynyt sii-hen, että vain hän suorittaa koulu-tusvelvoitteen.

– Yksi kurssi maksaa noin 150

euroa, joten tuleehan siitä isompi summa, kun kaikki viisi on käyty. Täytyy jatkossa miettiä suorittai-siko joku muukin meillä koulu-tusvelvoitteen, vaikka sen varalta, että sairastun. Meillä tilanne ei ole niin paha, mutta pienessä yri-tyksessä, jossa on useampi auto ja useamman työntekijän on käytävä koulutus, nousee kuluerä kovaksi, Saarinen laskeskelee.

yllätyS. Porvoon Data Group Oy:n tietotekniikkakauppias sauli saarinen huomasi yllättäen tarvitsevansa jatkossa kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksen voidakseen kuljettaa yrityksen suurempaa pakettiautoa. ensin ajatus koulutuksesta tuntui turhalta, mutta jotain vinkkejä jäi silti käteen. Uusi koulutusvelvoite on silti kuluerä tuhansille pk-yrittäjille.

Kuulin uudesta velvoitteesta pojiltani, jotka kävivät autokoulua.

Sauli Saarinen

Kotimainen suoraveloitus tulee tiensä päähän tammi-kuussa 2014.

Vaikka suoraveloituksen päät-tymiseen on aikaa vielä yli vuosi,

suoraveloitus päättyy – oletko valmislaskuttajien on syytä varautua muutoksiin ajoissa. Suoraveloitusta käyttää kolme mil-joonaa maksajaa.Kimmo [email protected]

tusta käyttävää laskuttajaa ja kol-me miljoonaa maksajaa.

Laskuttajat ovat pääosin yrityk-siä, joiden laskut lähtevät sään- nöllisesti asiakkaille, kuten tele- operaattorit ja energiayhtiöt. Jou-kossa on myös paljon pk-yrityksiä: isännöitsijäntoimistoja, kuntosale-ja ja terveydenhuoltoalan yrityksiä.

E-lasku käyttöön. Finanssialan keskusliitto ja pankit suosittelevat laskutusvaihtoehdoksi e-laskua tai suoramaksua.

E-lasku on sähköisessä muodos-sa oleva lasku, jonka kuluttaja saa omaan verkkopankkiinsa. Suora-maksu sopii maksajalle, jolla ei ole

käytössään verkkopankkia. – E-lasku on laskuttajille yksin-

kertainen ratkaisu, mikäli yritysten järjestelmät on laitettu verkkolas-kuaikaan. Laskun maksaja voi siir-tyä suoraveloituksesta e-laskuun vaikka heti, sanoo Vuokko Mäki-nen Taloushallintoliitosta.

– Suoramaksu on taas laskun maksajalle vaivaton vaihtoehto, mutta se aiheuttaa lisätyötä laskut-tajalle. Laskutusohjelmisto pitää päivittää tukemaan suoramaksua, hän jatkaa.

Finanssialan keskusliiton mu-kaan suoraveloitukset voi muun-taa suoramaksuksi 18. tammikuu-ta 2013 alkaen.

iso kuluerä. Porvoon Data Grou-pissa tavaraa liikutetaan vain yh-dellä isommalla pakettiautolla. Auton kuljettamiseen vaadittava C-ajokortti löytyy Saarisen lisäksi

kannattaa yritysten etsiä korvaava laskutusvaihtoehto ajoissa.

– Muutos on merkittävä, sil-lä laskuttajien pitää ottaa uusia palveluja käyttöön. Asiakkaita on myös syytä tiedottaa muutokses-ta, sanoo Nordean palvelupäällikkö Henna Sopanen.

Hän antaa yrittäjille neljän koh-dan toimintaohjeen:

– Laskuttajan pitää ensin päät-tää uudesta laskutustavasta, sen jälkeen on syytä varmistaa aikatau-lu ohjelmistotoimittajan kanssa, tehdä pankin kanssa muuntosopi-mus ja viimeiseksi viestiä muutok-sesta asiakkaille.

Suomessa on 60 000 suoraveloi-

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT


UUtiSEt 7

ajassa:ajassa:

10/2012

seuraava numero ilmestyy 13.12.

Potkua innovaatioihinTarvitsetko lisätietoa innovaatioiden rahoituksesta? Suomen Yrittäjät järjestää toista kertaa koulutuksen innovaatioiden rahoituksesta 29. marraskuuta. Koulutuksen tavoitteena on tarjota yrittäjälle tietoa ja ohjausta tekesin ja ely-keskusten rahoitusmahdolli-suuksien hyödyntämiseen. SY:n toimistolla järjestet-tävä koulutus painottuu Tekes-rahoitukseen. Koulut-tajana toimii jerri laine innovation manager finland Oy:stä. Ilmoittautuminen www.yrittajat.fi/koulutus-kalenteri linkin kautta 23. marraskuuta mennessä.

6.12.

skY on vetreä 10-vuotiasSuomen Yrittäjien toimialajärjestö Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry täyttää 10 vuotta. Juhlaa vietetään seminaarin muodossa 23. marraskuuta klo 12.30 – 16.00 helsingissä.

Seminaarissa pureudutaan yrittäjyyden syvimpään olemukseen, työhyvinvoinnin työkaluihin, liikunta-yrittäjyyden nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa sekä kuullaan SKY:n edunvalvontatyöstä ja tulevista hankkeista.

Ajokortti ei yksin riitäyhteisössä on pakettiauto, jota voi ajaa b-oikeudella.

Onko yhteisössänne kuorma- tai ”raskas pakettiauto”(yli 3500 kg), joka vaatii C1- tai C-ajo-oikeuden?

Kyllä

Kuljetetaanko sillä tuotteitanne asiakkaalle?

Haetaanko sillä esimerkiksi tukusta tuotteita yrityksenne käyttöön?

Ajetaanko sillä valvonta / työnjohdon ajoja?

Ajoneuvon huolto-, korjaus- tai katsastusajot?

Kuljettaako asentaja meteriaaleja ja laitteita, joita työssään käyttää?

Yhteisö = yritys, ammatinharjoittaja, kunta, kaupunki, yhdistys jne.

Kyllä

Ei

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Vaatii ammattipätevyyden.




Vapaus tietyin edellytyksin.

lakia ei sovelleta kuljettajiin, jotka kuljettavat seuraavia ajoneuvoja:

”joilla kuljetetaan materiaa-lia tai laitteita, joita kuljetta-ja ammattiaan harjoittaes-saan käyttää, eikä ajoneuvon kuljettaminen ole hänen päätoimensa taikka ajoneu-volla kuljetetaan vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy tietyssä pai-kassa, eikä kuljettaminen ole hänen päätoimensa.

Ketä ammattipätevyys koskettaa?

Jos yhteisössänne on linja-auto,

silloin pitää aina olla ammattipätevyys

sitä ajettaessa.

suoraveloitus päättyy – oletko valmismitkä vaihtoehdot?Suoraveloitus päättyy 31. tammikuuta 2014 mennessä. Muutos on osa siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen eli SEPAan.

läh

de:

fin

an

ssia

lan

Kes

Kusl

iitto

Vaihtoehto 3: Normaali paperilasku

Vaihtoehto 2: SuoramaksuE-laskuun pohjautuva palvelu. Maksajan kannalta suoramaksu vastaa täysin suora-veloitusta.

1) laskuttaja ilmoittaa pankeille tarjoavansa suoramaksupalvelua.

2) Maksaja sopii suoramaksupalvelun käytöstä pankissaan. Maksajalle perustetaan pankkiin sähköinen laskujen vastaanotto-osoite.

3) Maksajan pankki välittää laskuttajalle tiedon maksajan valitsemasta maksutavasta.

4) laskuttaja toimittaa maksajalle laskun ja siitä kopion e-laskuna pankkiin.

5) Maksajan pankki veloittaa suoramaksun e-laskun pohjalta eräpäivänä.

Vaihtoehto 1: E-lasku1) Maksaja valitsee verkkopankista laskuttajan, jolta haluaa vastaan- ottaa e-laskuja.

2) Pankki välittää laskuttajalle tiedon maksajan tilaamasta e-laskusta.

3) laskuttaja lähettää e-laskun pankkiin.

4) Pankki laittaa laskun esille maksajan verkkopankkiin ja veloittaa sen erä- päivänä. Maksaja voi halutessaan tehdä maksuun muutoksia.

5) Maksaja näkee e-laskun veloituksen verkkopankissaan.

Sauli Saarisen pakettiauto on aivan uusi. Autoa ostaessa hänellä ei vielä ollut aavistustakaan, että jatkossa in-vestoinnin kuljettamiseen vaaditaan ajokortin kaveriksi lisäkoulutusta. Myös muut yrittäjät ovat havahtuneet samaan.

– Eräs yrittäjäkollegani on harkin-nut kevyen kuorma-auton hankintaa, mutta nyt hän on tullut toisiin aatok-siin, ja saattaa ajaa jatkossa kevyem-mällä pakettiautolla. Uskon, että muu-

tos saattaa vaikuttaa välillisesti myös raskaampien ajoneuvojen myyntiin, Saarinen ounastelee.

Ei hukkaan heitettyä. Koulutus koostuu eriaiheisista kursseista. Saa-rinen on suorittanut nyt ennakoivan ajon kurssin, joka on ainoa kaikille pakollinen aihe.

– Mielestäni kurssi oli hyödyllinen ja opin uutta, joten eivät ne varmaan-kaan hukkaan mene. Seuraavaksi käyn

ensiapukurssin. Olen iloisesti yllät-tynyt, miten positiivisella asenteella yrittäjät olivat koulutuksessa. Kukaan ei valittanut, että kyse on EU:n direk-tiiveistä ja rahastuksesta, vaikka siitä-hän periaatteessa on kuitenkin kyse, Saarinen naurahtaa.

Ei ammattipätevyys-

vaatimuksia.

lähde: suomen ammattiliiKenne aKatemia oy

mikäli et ole varma koulutus- velvollisuudestasi,

kannattaa asia tarkistaa trafista.

www.trafi.fi

vaara: kemikaaleja! Kemiallisten aineiden merkintöihin on tehty muutok-sia. Kemiallisia aineita koskevia uusia varoitusmerk-kejä otetaan vaiheittain käyttöön jäsenvaltioissa osana maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettua järjestelmää. Euroopan kemikaa-liviraston äskettäin teettämän tutkimuksen mukaan useita näistä varoitusmerkeis-tä ei tunnisteta tai niitä ei ymmärretä oikein.

Noin 15 prosenttia eurooppalaisista työn-tekijöistä kertoo käsitte-levänsä vaarallisia aineita jokapäiväisessä työssään. www.napofilm.net-sivulla on saatavissa verkkotyökaluja.

Joulukuun kuudes juh-listetaan taas itsenäistä Suomea ja

sen hienoa 95-vuotista taivalta. Juhlallisuuksia on monia, kuten esimerkiksi Pirkanmaan Yrittäjien ja helsingin yrittäjien itsenäisyyspäivän vastaanotot sekä Turun Yrittäjien juhlaristeily. Kotosalla juhlaa viettäville Yrittäjäsanomat suosittelee koko perheen yhteistä Bongaa Yrittäjä -peliä. Säännöt ovat yksin-kertaiset: varaa ruokaa ja juomaa, asetu mukavasti sohvalle, katso linnan juhlia telkkarista ja bongaile yrittäjäkollegoita juhlavieraiden joukosta. Eniten bongannut luonnollisestikin voittaa!


Hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä radikaaleja menoleikkauksia.

Jussi Järventaus

Uusia veronkorotuk-sia ei saa enää tul-la, sanoo Suomen Yrittäjien toimitus-johtaja Jussi Jär-ventaus.

Hänen mukaansa veroaste on jo tapissa ja olemme kipupisteen rajoilla. Kokonaisveroaste nousee ensi vuonna yli 44 prosentin.

– Jatkuvat veronkorotukset leikkaavat kuluttajien ostovoimaa ja vaikuttavat suoraan yritysten mahdollisuuksiin työllistää sekä pärjätä ylipäätään Suomessa. Jos yritykset eivät pärjää, niin ei ole myöskään mitään verotettavaa, Järventaus korostaa.

– Pelkään, että ensi kevään budjettiriihessä ehdotetaan lisää verokiristyksiä arvonlisäveroon ja ympäristöveroihin. Niitä emme hy-väksy, hän jatkaa.

Valtiontalouden kannalta tilan-ne on joka tapauksessa hankala.

Nykyiset sopeutustoimet eivät riitä taittamaan valtion velkaantu-mista. Ensi vuoden kasvuennusteet-kin ovat optimistisia. Suomi joutuu ottamaan uutta velkaa arvioidun seitsemän miljardin euron sijaan lähemmäs kymmenen miljardia.

– Hallituksella pitää olla roh-keutta tehdä radikaaleja menoleik-kauksia. Se on kansalaisten etu, Järventaus lataa.

Kilpailukyky kuntoon. Pelkäs-tään menoja leikkaamalla Suomen taloutta ei kuitenkaan panna kun-toon.

Radikaaleja toimia vaaditaan myös yritysten kilpailukyvyn ko-hentamiseksi. Muuten odotetta-vissa on lisää ikäviä yt-uutisia ja työttömyys lähtee vääjäämättä kasvuun.

– Paine työmarkkinoiden raken-nemuutokselle on kova. Ilman sitä

Kipupiste on liian lähelläJatkuvat veronkorotukset hyy-dyttävät koko yh-teiskunnan, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Kimmo [email protected]

> Hallitus joutuu ensi ke-väänä ottamaan kantaa menosäästöihin.

Menoleikkauksilla on saavu-tettavissa helposti miljardiluo-kan säästöt, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Suomen Yrittäjät listasi jo al-kuvuonna tukun säästötoimia, jolla tasapainotetaan valtion taloutta.

Esimerkiksi kuntien valtion- osuudet muodostavat viides-

osan valtion menoista ja valtion palkkamenojen nousun hillitseminen paikkaisi valtion taloutta yli sadalla miljoonalla. Lisäksi yli 50 miljoonan euron säästökohteita on runsaasti tarjolla.

– Leikkauskeskustelut ovat aina vaikeita. Nyt pitää kuiten-kin miettiä, että mitkä ovat kuntien perustehtävät ja mitkä tehtävät otetaan niiltä pois, Järventaus sanoo.

miten ensi vuoden verotus kiristyy vai kiristyykö? Katso sivuilta 28–30.

Suomi ei selviä. Silloin puhutaan työpanoksen hinnasta ja ehdoista. Näissä kysymyksissä ei ole päästy tarpeeksi eteenpäin, joten se on myös hallituksen asia, Järventaus linjaa.

Hänen mukaansa nyt on lisät-tävä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen Saksan esimerkin mu-kaisesti. Suomessa tällaisista avaa-mislausekkeista tulisi säätää lailla eli annettaisiin yrittäjälle ja työnte-

kijälle mahdollisuus sopien poiketa työehtosopimuksesta parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Näin voidaan turvata työpaikkojen säily-mistä ja edistää uusien syntymistä.

Lisäksi kilpailukyvyn paranta-miseen liittyy olennaisesti työn tarjonta.

– Nuorten työllistymisestä on otettava tuhdimpi ote. Yhteiskun-tatakuu ei luo työpaikkoja. Ylipää-tään työn vastaanottamiseen on kannustettava enemmän, Järven-taus sanoo.

Toimitusjohtaja jakaa välitar-kastelussaan hallitukselle myös kiitosta.

Yrittäjien sosiaaliturvan parane-minen on jo oikeudenmukaisuus-kysymys, mutta kasvukannusteet ovat tervetulleita.

– Ministeri Jyri Häkämies oli kasvukannustinasiassa aloitteelli-nen. Meitä kuunneltiin hyvin myös Yle-veroasiassa.

aleKsi Poutanen

menoleikkauksilla miljardisäästöt

HarmiSSaaN. suomen Yrittäjien toimitusjohtaja jussi järventaus haluaa nuorten työllistymiseen tiukemman otteen.

Käppyrät matkaavat väärään suuntaan

575553514947454341393735

06 07 08 09 10 11 15e

tulotMenot

*

*

Valtion budjettitalouden tulot ja menot, mrd.€

Suomen talouden ulkoinen tasapaino, milj.€

Kauppatase

Palvelutase

Vaihtotase

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

0

–2 000

–4 0004 neljänneksen liukuvat summat

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

1009080706050403020100

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12e 13e

Suomen valtion bruttovelka, mrd.€

Veroaste Suomessa, %

48

47

46

45

44

43

42

41

40 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13e

lähde: suomen yrittäjät

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT UUtiSEt 9

Ei olE ViElä. Ulkopuolisen

hallitusjäsenen ottaisin siksi, että henkilö olisi puolueeton toimija.

50–150 €

Timo Akkola, Intuito Oy, Espoo

Pekka Peltoranta, PK Partners Oy, Vantaa

Outi Tarri, hairspot, helsinki

Ei olE. Meitä on kaksi yhtiökumppania.

Yritys on sen verran pieni, ei ole vielä ajankoh-

taista.

Jonna Holmberg, Piece of memories oy ja Kiddex oy, lohja

Ei olE UlKoPUo-liSta, oN PErHE-

yHtiö. Olemme vielä alkuvaiheessa, siksi ei ole ajankoh-

taista.

Kaupungilla:

Kyllä. Molemmissa

yhtiöissä. Kiddexissä ei ollut alkuvaiheessa, mutta huomasin, että eri alueiden osaajat pystyvät kehittämään yrityksen

toimintaa.

Onko yrityksessäsi ulkopuolinen hallitus-jäsen?

KUTEN USEIMMATSUOMALAISET, VILMA EI TYKKÄÄ JOS HÄNTÄ HÄMÄTÄÄN.HINTA, JONKA NÄET ON HINTA, JONKA MAKSAT:CHECK-IN 0 ¤MATKATAVARAT 0 ¤ISTUINPAIKKA 0 ¤KAHVI, TEE, LEHDET 0 ¤

HERE TO SERVE SUOMIBLUE1.FI ON NYT SAS.FI

Pk-yrityksissä tietoturva on edel-leen retuperällä, vaikka aiheesta on toitotettu vuosikausia.

– Tietoturvallisuutta kehitetään usein satunnaisesti, liiketoimin-nasta erillisenä, asiantuntijavoimin ja ilman tavoitteita. Poistetaan akuutteja ongelmia ja turvatoimia tehostetaan joidenkin osa-alueiden osalta, mutta kokonaisvaltainen ke-

hittämisote puuttuu, sanoo Paavo Porvari.

Porvari on väitellyt Aalto-yliopis-tossa tietoturvallisuudesta osana liiketoiminnan johtamista.

Hänen mukaansa yritysjohdon pitäisi ottaa vastuu tietoturvalli-suudesta huolehtimisesta, koska tietoturvallisuusriskit ovat samalla liiketoimintariskejä.

– Jos esimerkiksi tietojärjestel-mien käyttö keskeytyy kahdeksi viikoksi, tuotanto pysähtyy ja seurauksena voi olla toiminnan lop-puminen. Eräs tunnettu ulkomai-nen tietoturva-alan yritys menetti maineensa jouduttuaan tietomur-ron kohteeksi, jolloin asiakkaat kaikkosivat ja yritys joutui lopetta-maan toimintansa, hän kertoo.

Herätkää tietoturvaanSuurin osa suomalaisista aikoo tehdä jouluostoksia

verkkokaupoissa, mutta rahaa käytetään maltillisesti. Nets

Finlandin kyselystä selviää, että 35 prosenttia suomalaisista

käyttää joululahjoihin netissä vain 50 – 150 euroa.


Mikä tulee olemaan sinulle haastavin kohta projektin aikana?

Haastavinta tulee olemaan vuorelle kiipeäminen, sillä olen ollut 3 700 met-rissä ja voinut huonosti. Toisaalta minä

ja teltta -yhdistelmä ei ole sellainen juttu, johon innolla olisin ilmoittau-

tumassa mukaan. Etsin itsestäni ulkoilmaihmistä tulevalla

matkalla.

Mikä Kapua?Kapua kerää varoja

kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Varat kanavoidaan kohteisiin luotettavien

suomalaisten järjestöjen kautta. KAPUA 2013 Guatemala -kampanjan tavoitteena

on lisätä suomalaisten tietoutta nuor-ten ja naisten asemasta kehitysmais-

sa. Kapua Guatemalan kumppani-järjestöinä ovat Väestöliitto,

Taksvärkki ja Kynnys ry.

juttu- tuulella

tom

mi a

ntt

on

en

itseään voi kehittää kapuamalla

Millaisia tavoitteita sinulla on

hyväntekeväisyysvaellukselle?Keskeisin tavoitteeni on tehdä hyvää eli

varainkeruun kautta auttaa Nepalin, Keski-Aasian ja Guatemalan naisia ja nuoria. Työs-säni kehitän onnellista johtajuutta, ja olen viime aikoina pohtinut sitä, miksi monessa

kehitysmaassa ollaan onnellisempia kuin me täällä hyvinvointivaltiossa. Toivon oppivani

matkan aikana jotakin siitä, mikä tekee ihmisen onnelliseksi. Kampanjaan osal-

listumiseni sopii hyvin tavoitteisiini rakentaa itselleni terveellisen

elämäntavan perusta.

Kuka? tarja Nieminenikä: 38-vuotiastyöura: Vuodesta 1999 asti yrittäjä Villinikkarit oy:ssä. teen työssäni johtajuuden ja työyhteisöjen kehittämistä. motto: ainoastaan sydämellään näkee hyvin. tärkeimpiä asioita ei näe silmillä. antoine de saint-exupéry, Pikku Prinssi

www.kapua.fi/osallistuja/tarja-nieminen

Guatemala-ryhmän tavoitteena on kerätä

100 000 euroa kehitysmaiden nuorille ja naisille, kerro varainkeruu-

suunnitelmastasi?Minulla on kaksi päälinjaa: haen yhteistyöhön

yrityksiä, organisaatioita ja yhteisöjä, jotka halua-vat lähteä tukemaan järjestöjen kautta tehtyä hyvää työtä. Kerään lisäksi yksityishenkilöiltä varoja kam-panjaan. Varainkeruu on läpinäkyvää, netissä näkyy

koko ajan, paljonko kukin on kerännyt. Haastan erityisesti yrittäjiä mukaan tukemaan näitä hyväntekeväisyyskohteita. Maksan itse omat

kuluni, kerätyt varata menevät suoraan kohteisiin.

Kerro hiukan vaelluksesta?

Vaellusryhmässämme on 14 ih-mistä. Mandala Travel vie meidät määränpäähän. Vuorelle kiipeäm-me kahden vuorokauden aikana, sillä lähdemme kiipeilyosuudelle

vuoristokylästä. Kiipeämme Väli-Amerikan korkeimmalla

vuorella Tajumulcolla (4 223m).

Keskisuomalainen Tarja Nieminen on asettanut itselleen kovat tavoitteet hyväntekeväisyysvaellukselle. suomalaisryhmä matkustaa guatemalaan tavoittelemaan väli-amerikan korkeimman vuoren huippua ensi huhtikuussa.Riikka [email protected]

Miten yrityksesi Villinikkarit näkyy hyvän-

tekeväisyyskampanjassasi?Kirjoitan yrityksen nettisivuilla blogia kampanjasta. Annamme joulukorttira-

hamme Kapualle tänä vuonna. Kolmen ih-misen yrityksessä yhden ihmisen parin vii-kon poissaolo kuumimpaan myyntiaikaan

vaatii järjestelyjä. Olen saanut medianä-kyvyyttä Kapuan kautta maakunnan mediassa. Uskonkin, että kampanja

tuo positiivista mainetta yrityk-sellemme.


KolumniTOMMI FORSSTRÖ[email protected]

tommi Forsström:oma koti kullan kallis

Kodittomuuden tunne on vaivannut minua viimeisen kahdeksan kuukau-den ajan työpaikalla.

Startup-yritys on nimittäin monen muun asian tavoin kaoottinen myös tilatar-peen osalta, eikä rahaa tyhjien neliöiden pyö-rittämiseen muutenkaan ole.

Tästä syystä olemme joutuneet elämään melkoista irtolaiselämää. Aloitimme tuttujen yrittäjien pyörittämän Boxee-nimisen firman alivuokralaisina. Boxee oli jo reilusti etabloi-tuneempi startup, jolla oli varaa kohtuullisen kookkaaseen toimistoon.

Kun kasvoimme tuon toimiston ylimääräi-sestä tilasta ulos, pääsimme tuurilla kesäksi paikallisen kuvataidekoulun upouuteen pro-jektitilaan eräänlaisiksi koekaniineiksi käyttä-mään syksyllä oppilaille lanseerattavaa projek-titilaa muutaman muun pikkufirman kanssa.

Tämän jälkeen pyörähdimme vielä kuu-

kauden verran toisen firman alivuokralaisina, kunnes vihdoin viime kuussa muutimme en-simmäiseen ihka omaan konttoriimme, Sohon vilkkaassa sydämessä.

Tilanteemme ei ole mitenkään erikoinen. Etenkin kun toimimme yhdessä maailman kal-leimmista kaupungeista, jossa toimitila-asiois-sa on tarjoajan markkinat.

Lisäksi tässä kaupungissa ei ole lainkaan tavatonta, että vuokrasopimuksissa joutuu sitoutumaan vähintään 2 – 3 vuoden minimi- vuokra-aikaan, joka on startupeille täysi mah-dottomuus. Osittain syynä on myös positiivis- ten riskien mahdollisuus: jos firman pitää pys-tyä kasvamaan nopeasti, liian pieni liiketila riippakivenä voi olla todella raskas kantaa ja pahimmassa tapauksessa firma joutuu eroa-maan kahteen tilaan jo aivan liian aikaisessa vaiheessa.

Siksi useimmat päätyvätkin pitkiksi ajoiksi

taloudellisesti ja skaalautuvuudeltaan jousta-viin, mutta huonosti firman kotipesäksi toimi-viin yhteistiloihin, alivuokralaisiksi ja muihin väliaikaisratkaisuihin. Ainakin itseni kaltaisel-le pesänrakentajalle nämä ratkaisut ovat hen-kisesti onttoja, eivätkä tarjoa sitä oikeanlaista pohjaa yhteisen kulttuurin rakentamiselle, jota alkava firma kipeästi tarvitsee.

Siksi olemmekin kovin onnekkaassa asemas-sa, että löysimme loistavan tilan, johon jou-duimme sitoutumaan vain vuodeksi, kuitenkin mahdollisuudella jatkaa tuon vuoden jälkeen. Tila on hieman tarvitsemaamme isompi, mut-ta voimme vuorostamme vuokrata siitä osia eteenpäin freelancereille ja pienille yrityksille toistaiseksi, kunnes tarvitsemme lisätilaa itse.

Nyt on aika laittaa kotia.

Jos firman pitää pystyä kasvamaan nopeasti, liian pieni liiketila riippakivenä voi olla todella raskas kantaa.

Tommi Forsström kertoo kolumnisarjassa ensimmäisestä yrittäjävuodestaan USA:ssa.

Yhden miehen taistelu

Seppo Pennanen teki kuu-kausi sitten jotain sel-laista, mihin moni muu yrittäjä ei helpolla lähde mukaan.

Pennanen osti sivun kokoisen ilmoituksen Ilta-Sanomista, jossa hän kertoi julkisuuteen mielipi-teensä muun muassa Suomen ta-louden tilasta ja suuria yrityksiä suosivasta politiikasta. Juuri kun-nallisvaalien alla.

Hän ei kuitenkaan itse ole halu-kas osallistumaan politiikkaan.

– Olen ollut koko ikäni kiinnos-tunut yhteiskunnallisista asioista. Olen myös saavuttanut yrittäjänä sen tavoitteen, että voin itse mää-rätä omista töistäni. Silloin on mahdollisuus ottaa kantaa. Ja nyt on viimeiset hetket, sillä täytin 57 vuotta, Pennanen perustelee.

Ilmoitus iltapäivälehdessä mak-soi Pennaselle ”normaaliduunarin monen kuukauden palkan” verran rahaa. Omien sanojensa mukaan hän suunnitteli projektia vuoden päivät.

Pienet tehokkaita. Pennanen on turhautunut siihen, että Suomessa on vain yksi totuus. Sen mukaan suuri on kaunista.

Kuopiolainen yrittäjä sanookin puolustavansa pienyrittäjyyttä ja esittää kritiikkinsä poliitikoille.

Kuopiolainen yrittäjä Seppo Pennanen maksoi tuhansia euroja lehti-ilmoituksesta, jonka tavoite oli herättää keskus-telua.Kimmo [email protected]

– Kaikki toimet tehdään vain suurten yritysten ehdoilla, vaikka työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on kol-men päivän koulutusvapaa. Sellai-seen eivät pienet yritykset suostu, Pennanen manaa.

– Täällä ei ole muutenkaan nä-köpiirissä kunnon kasvua moneen vuoteen. Mitään toimenpiteitä ei tehdä, hän jatkaa.

Pennanen on siivousalalle eri-koistuneen Kotileenan hallituksen puheenjohtaja. Hyvin menestyvän yrityksen liikevaihto oli viime tili-kaudella yli 3,2 miljoonaa euroa.

Oma yritystoiminta tuo mieli-piteille uskottavuutta, vaikka ky-lähullun mainettakin on hänelle yritetty langettaa. Lisäksi poikke-uksellisesta sanomalehti-ilmoituk-sesta on tullut muutenkin palau-

ainoana tavoitteenani on vain toisenlaisen näkökulman esille nostaminen.

Seppo Pennanen

tetta. Osa on ollut myönteistä ja osa negatiivista.

Pennanen tunnistaa myös riskit. Yritys voi menettää asiakkaita, jos joku loukkaantuu teksteistä.

– Se pitää hyväksyä. Ei minulla ole mitään menetettävää. Aion teh-dä vielä 2 – 3 vastaavaa tempausta. Ainoana tavoitteenani on vain toi-senlaisen näkökulman esille nosta-minen. Se riittää, Pennanen sanoo.

ari-PeKKa Keränen

SiiVoUSyrittäjä. seppo Pennanen herätti kohun ostamalla koko sivun ilmoituksen ilta-sanomista. ilmoituksessa ei mainostettu yrityksen palveluita, vaan se oli täynnä yrittäjän omia ajatuksia suomen taloudesta.


€/kk

Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 600 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhe-lut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 100 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Mini 0,5 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,2-0,5 Mbit/s. Kohtuukäyttö 1 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 1,99 €/alkava 1 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituk-sesta. Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €, kk-maksu alk. 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjää. Hin-nat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

sis. 600 min. puhetta/kk, 100 teksti-viestiä /kk ja Elisa Mobiililaajakaista Mini

2990€/kkAlk.

Alk.

24 kk sopimus, alv 0 %

alv 0 %

Nokia LUMIA 920+Elisa Idea

Elisa Toimisto 365

555

elisa.fi /ajanvaraus Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)elisa.fi /verkkokauppa

Tässä on uusi toimistosi. Siinä MS Office-ohjelmat, sähköposti, kalenteri ja kaikki mitä yrittäjä tarvitsee kulkevat aina mukanasi. Windows 8 mahdollistaa sau-mattoman työskentelyn useilla eri päätelaitteilla. Voit siis jatkaa puhelimellasi siitä, mihin toimistolla jäit ja toisin päin.

Vihdoinkin älypuhelin, joka oikeasti korvaa toimiston.

Nokia LUMIA 920

€/kk


NV200 4,2 m3 tavaratilaa

Pituus 4,4 m

2 eurolavaa

NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, co2 -päästöt 135–139 g/km.

Nissan. Innovation that excites. Lisää bisnesideoita: nissan.fi

nissan nV200siirry uuteen bisnesmaLLiinNV200 tuntuu erilaiselta ensimmäisestä mutkasta lähtien. 4,2 m3 tavaratilaa ”pikkupakussa”, siihen ei moni pysty. Kun porhallat paikasta toiseen, vain kantamasi kuorma on suurempi kuin itseluottamuksesi. Nissan NV200: pieni koko, iso ego.

Nyt saat ketterän kuormaihmeen Working Star Edition -erikoismallina, jonka varusteluun kuuluu mm. polttoainetoiminen lämmitin ajastimella, manuaalinen ilmastointilaite, cD/radio ja sähköiset ikkunalasinnostimet.

nissan nV200 working star editionaLk. 23 839,02 €(autoveroton hinta 18 204,00 €, autovero 5 035,02 €, toimituskulut 600 €, yhteensä 23 839,02 €)

Teemu Nikkanen: Vanhemmat työntekijät eivät ottaneet esimiehenäEevan kanssa on hauskaa tehdä töitä. Pidän työporukastamme ja olemme myös kavereita. Yhtenä kesänä oli ongelmana, että vanhemmat ihmiset eivät ottaneet minua todesta johtajana. Kuitenkin, jos annan ohjeita, niitä pitää jonkin verran kuun-nellakin.

Minulla on kolme kokoaikaista työntekijää, mutta viime ke-sänä oli parhaimmillaan 22 ihmistä töissä. Tällä hetkelläkin on kolmen lisäksi ränninputsauksessa kaksi kaveria osa-aikaise-na. Oikeastaan koko ajan alkaa joku sesonki. Se tarkoittaa, että välillä on väkeä kesämyynnissä, välillä lumitöissä tai äitien-päivämyynnissä. Hankimme nyt oman lumityökoneen. Olen tehnyt lumitöitä ja lumenpudotusta jo kolme vuotta muun

ohessa. Otamme keikkoja vastaan muuttoavusta lähtien, jos on ylimääräistä porukkaa. Ei tämä pelkästään ole näiden tyttö-jen perään katsomista.

On vaikea sanoa, miltä esimiehenä oleminen tuntuu, kun en ole ikinä ollut muussa duunissa. Se menee automaattisesti. Pyörin niin kauan edellisen omistajan mukana, että huoma-sin, mitä virheitä ei kannata tehdä. Tulin yritykseen osakkaak-si jo vuonna 2008, ja vuosi sitten teimme kaupat.

Huomaan joskus kassatiskin takana, että asiakas epäröi pyy-tää minua palvelemaan ja sanoo suoraan, että sinä et varmaan osaa tehdä tätä. Mutta en ole kertaakaan saanut huonoa palau-tetta sitomisesta tai muista töistä.

eeva ranua:voin olla ylpeä teemusta

minunpomoni

Eeva Ranua työskentelee Rekolan Kukkatalo Oy:ssä Vantaalla.

18-vuotiaalla yrittäjällä Teemu Nikkasella on yhteensä

kolme myymälää.

PeKK

a s

iPo

la

Riikka [email protected]

Teemu osaa delegoida töitä ja orga-nisoida niin, että meidän on helppo tehdä töitä. Tiedän tarkkaan, mitä voin tilata ja kuinka paljon. Teemu luottaa meihin, ja hän kannustaa vastuun-ottamiseen. On mukava, että hän suhtautuu uudistuksiin innolla.

Voin kysyä Teemulta minua askar-ruttavista asioista helposti. Hän on loistava tyyppi ja hoitaa asiat hyvin, eikä mikään asia ole Teemulle uusi. Voin olla pomostani ylpeä.

Ikäeromme ei näy tekemisessä mitenkään. Sen huomaa silloin, kun järjestämme kuljetuksia, ja pitää olla erikseen kuljettaja. Teemun nuoruus näkyy ehkä intona: hänellä on virtaa, ja hän on sellainen moni-toimimies.

Aloitin täällä maaliskuussa. Työ-yhteisöstä kertoo mielestäni paljon se, että on joka aamu kiva tulla töihin. Lakkiaisten aikaan meillä oli nauru herkässä, kun teimme myöhään iltaan asti töitä. Työporukan keskeisiä koho-kohtia ovat tähän mennessä olleet kakkukahvittelut. Kesäporukka ja muu työyhteisön nuoriso kävi kesällä mök-keilemässä. Pikkujoulun vietto on edessäpäin.

Olen myymälävastaavan hommis- sani päässyt tekemään monenlaista muutakin kuin pelkästään floristin töitä, muun muassa pihasuunnitel-mia.


Pienet ketterämpiä välittäjiäYksityiset kiinteistönvälitysyritykset pystyvät huomattavasti paremmin reagoimaan talouden suhdanteiden muutoksiin, selviää Suomen Kiinteis-tönvälittäjäliiton kyselystä. Reagoinnil-la tarkoitetaan toiminnan ja kuluraken-teen sopeuttamista tilanteen mukaan.

Liitto on huolissaan pitkään jatku-neen talouden epävarmuuden vaiku-tuksista kuluttajien ostopäätökseen. Myyntiajat ovat jo pidentyneet.

Pankit ovat myös kiristäneet luo-tonantoa ja samalla ne edellyttävät oman asunnon myyntiä ennen uuden ostoa.

– Ennätyksellisen alhaisella tasolla olevat asuntolainan korot eivät yksin pidä asuntokauppaa käynnissä, sanoo toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas.

Yli puolet SKVL:n välittäjistä arvioi asuntokauppojen määrän jonkin ver-ran laskevan.

Eläkevakuutus-maksu nouseeYritystoiminnan aloittavan yrittäjän työeläkevakuutus-maksun määräytymisperus-teet muuttuvat.

Yritystoiminnan aloittavat yrittäjät maksavat jatkossa 78 prosenttia normaalista työeläkevakuutusmaksus-ta yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Nykyinen prosenttimäärä on 75. Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin 130 euron vuosittaista korotusta aloittavien yrittäjien työelä-kevakuutusmaksuun.

Muutos vähentää yrit-täjien eläkelakiin liittyviä valtion kustannuksia.

Laki tulee voimaan tam-mikuun alussa, ja se koskee niitä yrittäjiä, jotka aloitta-vat yrittäjätoiminnan lain voimaantulon jälkeen.

Uusi vaihtoehto rahoitukselleKansalaisrahoitus alkaa tar-jota kotimaan markkinoille uudenlaista rahoitusmallia ja sijoitustuotetta.

Yhtiön toimintatapa mahdollistaa pääoman keräämisen kasvuyrityksille yksityisiltä sijoittajilta.

– Tarkoituksemme on olla piensijoittajien ykkös-paikka, kun etsitään laaduk-kaita startup-yrityksiä ja muita riskipitoisia sijoitus-kohteita, sanoo Vauraus Suomi Oy:n toimitusjohtaja Markku Jussila.

Kansalaisrahoitus Oy on osa Vauraus Suomi -yritys-ryhmää.

7,9Yritysten päättäjät ovat antaneet Kaa-rinalle parhaan yleisarvosanan Taloustut-kimuksen kuntien imagotutki-muksessa.

Kaarinan yleisarvosana on 7,90. Kärkikolmikkoon sijoittui-vat myös jaetulle kakkossijalle

Oulu ja Tampere kes-kiarvolla 7,80. Kaikkien

kärkikolmikkokuntien vahvuutena oli niiden

liikenteellinen sijainti ja yhteydet. Sen lisäksi

Kaarinan ja Oulun erityis-vahvuutena oli kuntien

yrittäjämyönteisyys. Tampere taas sai erityiskiitosta kaupalli-sista palveluista.

Kaikkien tutkittujen kuntien yleiskeskiarvo oli 7,28.

”Väestön- suojien raken-tamisesta luovuttava”Asunto- ja viestintäminis-teri Krista Kiurun mukaan yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta pitää luopua mahdollisim-man pian.

Sisäministeriö asetti lo-kakuun lopussa työryhmän selvittämään asiaa.

Erityisesti yrittäjät ovat vastustaneet väestönsuojien rakentamista korkeiden kus-tannusten takia. Suomessa on tällä hetkellä yli 40 000 väestönsuojaa.

Esimerkiksi teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja ko-koontumisrakennusta varten väestönsuoja on rakennetta-va, jos kerrosala on vähin-tään 1 500 neliömetriä.

Löydä oma uneLmasi

Yrityspörssi on maan laajin kauppapaikka yri-tyksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle. Löydä oma unelmasi! Jätä ilmoituksesi myytävästä tai ostettavasta yrityksestä www.yritysporssi.fi.

www.yritysporssi.fi yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka


matkalla

maailmalle

SaVaterran SeuraSSa

Savaterra Oy•Savaterraperustettiinvuonna1997.Varsinainentoimintaalkoivuonna2000.Liikevaih-tokasvoiyli13miljoonaaneu-roonvuoteen2005mennessä.Vuonna2011liikevaihtoolinoin5,5miljoonaaeuroa.

•Savaterratyöllistäätilanteenmukaan20–30henkeä.

•SavaterraonosaSavaGroup-konsernia.Savaterrallaonty-täryhtiöitäVirossa,Ruotsissa,Saudi-ArabiassajaVenäjällä.SelvityksetovatkäynnissäNorjaan,KiinaanjaRanskaan.

•SavaGrouponperheyritys.Konsernissaonhotelli-jakiinteistötoimintaa,elektro-niikkateollisuudentestaustasekäympäristöteknologiaa.

ongelmia saudeissa – onnistumisia ranskassa

Savaterra matkaa maailmalla puhdistamassa saastuneita maa-alueita. Saudi-arabia paljastui kuitenkin liian epävakaaksi työ-maaksi.Lotta [email protected]

Yrittäjäsanomat on seurannut vuoden verran ympäristötek- nologiayritys Sava-terra Oy:n etenemis-tä kansainvälisillä

markkinoilla. Yrityksen matkaan on mahtunut pääasiallisesti onnis-tumisia, mutta takaiskuiltakaan ei ole vältytty.

Näin kävi Saudi-Arabiassa, jonne Savaterra perusti jo vuonna 2008 yhteisyrityksen.

– Todennäköisesti se yritys lai-tetaan kiinni. Saudi-Arabiassa on hyvin epävakaa poliittinen tilanne. Maassa laitetaan rahaa lähinnä so-tilastoimintaan, ja infra on aina ros-kankeruusta viemäreihin asti vielä täysin atomeina. Siellä on liikaa hiekkaa, jonne kätkeä asioita, Sava-terran tekninen johtaja ja mikrobio-logian tohtori Jussi Uotila arvioi.

– Saudi-Arabia on kehittyvä maa, mutta vielä siellä ei oikein kannata toimia.

Uotila ei ole harmissaan, että yritys lähti Lähi-idän markkinoita kartoittamaan.

– Jos ei tee markkinaselvityksiä, voi ulkomaan työkeikat unohtaa, hän muistuttaa.

Venäjä kiikarissa. Savaterran muut ulkomaanprojektit toki jat-kuvat.

– Meillä on Ranskassa tällä het-kellä työn alla kolme uutta teolli-

suuskohdetta. Myös Keski-Euroo-passa on yksi hyvin suuri kohde, josta käymme viimeisiä neuvotte-luita.

Kaikkiaan Savaterra käy nyt neuvotteluita noin kymmenestä ulkomaisesta työmaasta. Erittäin todennäköisiä niistä on Uotilan mukaan noin neljä.

– Meillä pitää olla koko ajan

koukkuja vedessä, ja projekteja pi-tää aktiivisesti potkia eteenpäin. Ei meiltä kukaan tule Rovaniemeltä suoraan palveluita ostamaan, hän painottaa.

Nyt koukut on viskattu itänaa-puri Venäjän suuntaan.

– Meillä on hyvin vahvat suun-nitelmat siitä, miten etenemme Ve-näjän markkinoille. Olemme tutki-neet alueen markkinoita sekä omin voimin että alueella jo toimivien ta-hojen kanssa. Meillä on jo Venäjäl-lä yhtiö, mikä osoittanee sen, että olemme vakavasti liikkeellä.

Kemissä töitä. Alkuvuoden ajan rovaniemeläisen Savaterran itse valmistamat käsittelylaitokset puksuttivat puhtaaksi ranskalai-sen rautatieyhtiön SNCF:n vanhan ratapölkkykyllästämön maaperää. Elokuussa homma saatiin valmiik-

si, ja maaperä vapaaksi kreosoot-tiöljystä.

Nyt Ranskan maaperän siivoa-misesta huolehtineet termiset kä-sittelylaitokset ovat matkanneet Kemiin.

– Tällä hetkellä laitteet operoivat meidän omassa vastaanottokeskuk-sessamme Kemin Holstinharjussa. Siellä on pilaantuneita maita puh-distettavana noin 50 000 tonnia. Poistettavia aineita on öljyistä aina dioksiineihin asti, Uotila kertoo.

Kesällä Savaterra solmi myös yhteistyösopimuksen Suomen Eri-tyisjäte Oy:n kanssa.

– Jatkossa käsittelemme myös Forssassa sijaitsevassa vastaanot-tokeskuksessa orgaanisilla aineilla pilaantuneita materiaaleja termi-sesti. Emme siis aio unohtaa myös-kään kotimaan markkinoita, Uotila painottaa.

Siellä on liikaa hiekkaa, jonne kätkeä asioita.

Jussi Uotila

tammikuu – joulukuu•Helsingin Veden toimeksiannosta on käsitelty yhdyskuntalietteitä. Projekti alkoi jo vuonna 2008.•Kemin vastaanottokeskuksessa käsitellään pilaantuneita maita termisesti. Toiminta alkoi vuonna 2004.

tammikuu – elokuu•Ranskan rautatieyhtiön SNCF:n

vanhan ratapölkkykyllästämön maaperän puhdistus.

Kesäkuu•Neuvoteltiin Ranskassa kolmesta erikohteesta. Viimeiset

tarjouspaperit ovat nyt sisällä. Työn pitäisi alkaa ensi kesänä. •Ruotsissa tehtiin lietteenkäsittelydemonstraatioajoja.

Syyskuu – joulukuu•Forssan vastaanottokeskuksissa

puhdistetaan pilaantuneita maita.

tUlEVaiSUUS. savaterran tekninen johtaja jussi Uotila tähyää jatkossa Venäjän suuntaan. – Meillä hyvin vahvat suunnitelmat siitä, miten etenemme Venäjän markki-noille. Olemme tutkineet alueen markkinoita sekä omin voimin että alueella jo toimivien instanssien kanssa.

Savaterran vuoden 2012 maanpuhdistusprojektit

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

jouni Porsanger


FORD TRANSIT TREND X Huippuvarusteltu ja taloudellinen

Ford Transit on kyvykäs kumppani, joka tunnetaan huippuluokan ajettavuudesta ja vakiovarustelusta sekä kuljetuskyvystään. Ohjaamo on erittäin hiljainen. Nyt saataville ovat tulleet Transit Trend X -erikoismallit. Niiden voimakkaat (125 hv/ 330 Nm) DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta esim. Auto-Start-Stop -järjestelmän avulla. Kattavasti varustellut Trend X -mallit houkuttelevatkin edullisilla kustannuksillaan.

FORD TRANSIT TREND X 300 S matala alkaen 30.327,94 € (+toim. kulut 600 €)

FORD TRANSIT TREND X 300 M matala alkaen 31.328,82 € (+toim. kulut 600 €)

ford.fi /hyotyajoneuvotKysy lisää Ford-jälleenmyyjältäsi!

Ford Transit Trend X 2.2 TDCi 125 hv 300 S alkaen 30.327,94 € (autoveroton suositushinta 26.060 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 189 g/km 4.267,94 €). 300 M alkaen 31.328,82 € (autoveroton suositushinta 26.650 € + arvioitu autovero CO2- päästöllä 194 g/km 4.678,82 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Trend X CO2-päästöt 189–194 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 7,2–7,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta • JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi • KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku • TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila • YLIVIESKA: Autoliike Viescar

Nyt autojanopeaan

toimitukseen.Rajoitettu erä,toimi nopeasti

ja kysytarjousta!


Yrit

täjä

valt

uute

ttuj

en p

uolu

ejak

aum

a

läh

de:

su

om

en y

rit

täjä

t

Peru

sPe

rus

Peru

s

Peru

sPe

rus

Peru

sPe

rus

Kel

tain

en12

m68

yP

anto

ne

123C

Hal

utt

aess

a ku

ltav

äriä

Pan

ton

e 87

1

Peru

sPe

rus

Sin

inen

100c

56m

18k

Pan

ton

e 29

4 C

Kesk

usta

39

2 V

ihre

ät

Suom

en S

osia

lidem

okra

atti

nen

Puol

ue 6

2 R

uots

alai

nen

Kans

anpu

olue

Kri

still

isde

mok

raat

it 2

Vase

mm

isto

liitt

o 2

2 M

uut

14 P

erus

suom

alai

set

31 K

okoo

mus

Inar

i

Soda

nkyl

ä

Utsjo

ki

Kitti

lä

Enon

teki

ö

Savu

kosk

i

Pelk

osen

niem

i

Rova

niem

i

Muo

nio Ko

lari

Posio

Kem

ijärv

i

Salla

Kuus

amo

Ranu

a

Terv

ola

Ylito

rnio

Torn

io

Kem

in-

maa

Kem

iSi

mo

Ii

Puda

sjärv

i

Taiv

alko

ski

Pello

18 UUtiSEt

Tälla

inen

on

yritt

äjie

n Su

omi

Suom

esta

ei l

öydy

yht

ään

kunt

aa, j

onka

va

ltuus

tost

a pu

uttu

isi y

ritt

äjä.

Itse

asi

assa

”Y

ritt

äjäp

uolu

e” o

lisi s

ijoitt

unut

kun

nalli

s-

vaal

eiss

a to

isek

si 2

0,4

pros

entin

kan

na-

tuks

ella

. Viid

essä

kun

nasa

yri

ttäj

äval

tuu-

tett

ujen

osu

us k

aiki

sta

valtu

utet

uist

a on

jo

pa y

li pu

olet

. Toi

saal

ta s

eits

emäs

sä

kunn

assa

on

vain

yks

i yri

ttäj

äval

tuut

ettu

. Yr

ittäj

äsan

omat

piir

si k

unta

kart

an

yritt

äjie

n si

lmin

.

Kim

mo

Koi

vikk

oki

mm

o.ko

ivik

ko@

yrit

taja

t.fi

1969

Yritt

äjäv

altu

utet

tuja

on

yht

eens

ä 19

69.

yrit

täjä

- va

ltuu

tett

ujen

os

uus

kunn

issa

Yli

40

%

21 –

40

%

1 1 –

20

%

1 – 10

%

34,7

%

Joka

kol

mas

ehd

olla

ol

lut y

ritt

äjä

pääs

i va

ltuus

toon

.

20,4

%Jo

ka v

iides

val

tuut

ettu

on

yri

ttäj

ä.

Uts

joki

–po

hjoi

nen

puhu

ri

”Asi

oide

n ho

ito

riip

puu

palj

on,

min

käla

isen

ryh

män

kan

ssa

ruve

-ta

an t

öihi

n. T

arko

itus

on

laaj

en-

taa

elin

kein

opoh

jaa.

Raj

akau

ppa

pela

a hy

vin,

mut

ta p

itää

saa

da

muu

taki

n.”

Veik

ko P

orsa

nger

(ke

sk.)

, lo

hiko

ukku

ky.

En

sim

mäi

nen

kaus

i.

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vesa

nto

honk

a-

joki

Joki

oine

n

Raisi

o

Suom

ussa

lmi

Oulu

hailu

oto

haap

ajär

viSi

evi

Siili

njär

vi

Savo

nlin

na

Ääne

kosk

iSa

arijä

rvi

Kuor

tane

Sein

äjok

iKu

rikka

Närp

iö

Kask

inen

Konn

eves

iRaut

a-

lam

pi

Joen

suu

lipe

ri

hein

äves

ile

ppäv

irta

Suon

enjo

ki

hank

a-

salm

ila

ukaa

Uura

inen

Mul

tia

Ähtä

rial

avus

Jala

sjärv

i

Ilmaj

oki

Kauh

ajok

i

Teuv

a

Karij

oki

Krist

iinan

- ka

upun

kiIs

ojok

iKa

rvia

Kihn

iöVi

rrat

Keur

uuPi

eksä

mäk

iVa

rkau

sRä

äkky

läTo

hmaj

ärvi

Kite

e

Parik

kala

Rant

asal

mi

Joro

inen

Juva

Sulk

ava

Puum

ala

Mik

keli

Kang

asni

emi

hirv

en-

salm

i

Jout

sa

Toiv

akka

Jyvä

skyl

ä

Muu

- ra

me

Petä

jä-

vesi

Jäm

sä

luha

nka ha

rtol

aKu

hmoi

nen

Oriv

esi

Ruov

esi

Män

ttä-

Vilp

pula

Juup

a-

joki

Ylöj

ärvi

Park

ano

Ikaa

linen

Kang

asal

a

Tam

pere

Sysm

ä

Enon

- ko

ski

Pert

un-

maa

Noki

a

häm

eenk

yrö

lavi

aJäm

i- jä

rvi

Kank

aan-

pä

ä

Mer

ikar

via Siik

aine

n

Pori

Ulvi

la

Pom

arkk

u

Kosk

i tl

hank

o

Ruok

olah

tiRa

utjä

rvi

Imat

raTa

ipal

saar

iSa

vi-

taip

ale

Män

tyha

rjuPa

dasjo

ki

asik

kala

hein

ola

Kouv

ola

luum

äki

ham

ina

lapp

eenr

anta

Mie

hikk

älä

Viro

laht

iKo

tka

Pyht

äälo

viisa

Iitti

lapi

n-

järv

i

Orim

attil

a

Porv

oo

hollo

laNa

stol

ala

hti

asko

la

lem

i

Myr

s-

kylä

Pukk

ilaM

änts

älä

Kärk

ölä

Pälk

äne

häm

eenl

inna

Jana

kkal

ahäm

een-

ko

ski

haus

- jä

rvi

hyvi

nkää

Riih

i- m

äki

lopp

i

hattu

la

Valk

ea-

kosk

i

lem

pääl

ä

akaa

hum

ppila

Urja

la

Vesil

ahti

Pirk

kala

Sast

amal

aKo

ke-

mäk

iha

rja-

valta

Nakk

ilalu

via

Köyl

iöhu

ittin

en

Tam

mel

a

fors

sa

Punk

a-

laid

un

Eura

joki

Raum

a

laiti

la

Vehm

aa

Eura

Säky

lälo

imaa

Orip

ää

Pöyt

yä

Som

ero

Kark

kila

Mar

ttila

Myn

ämäk

i

Taiv

as-

salo

Turk

u

Nous

iain

enRu

sko

Kust

avi

Para

inen

Tarv

as-

joki

aura

Salo

lohj

aVi

hti

Tuu-

su

laKe

rava

Järv

en-

pää

Porn

ai-

nen

Sipo

o

helsi

nki

Vant

aaEs

poo

Kaun

iain

en

Kirk

ko-

num

mi

Siun

tioIn

koo

Raas

epor

i

Paim

io

Sauv

o

Kem

iön-

sa

ari

liet

oM

asku

Naan

tali

Pyhä

rant

a

Nurm

i- jä

rvi

Kaar

ina

Uusi-

ka

upun

kiYp

äjä

Puol

anka

Utaj

ärvi

Muh

os

Tyrn

ävä

Vaal

aRi

stijä

rvi

hyry

nsal

mi

Siik

alat

va

lim

inka

Siik

ajok

i

lum

ijoki

Raah

e

ala-

vi

eska

Pyhä

joki

Mer

ijärv

i

Oula

inen

haap

aves

iYl

ivie

ska

Kala

joki

Palta

mo

Kaja

ani

Sotk

amo

Kuhm

o

Pyhä

ntä

Kärs

ämäk

iNi

vala

Kann

us

Toho

lam

pi

Kokk

ola

luot

o

Piet

arsa

ari

Uusik

aarle

pyy

Pede

rsör

e

Kruu

nupy

y

Vier

emä

Kiur

uves

iPy

häjä

rvi

Sonk

ajär

viVa

ltim

o

Nurm

es

lapi

nlah

ti

Iisal

mi

Piel

aves

i

liek

sa

Juuk

a

Raut

a-

vaar

a

Juan

kosk

i

Ilom

ants

i

Keite

le

Piht

ipud

as

Viita

saar

iKi

vijä

rvi

Kinn

ula

lest

ijärv

i

Perh

o

halsu

a

Kaus

tinen

Vete

liEv

ijärv

i

lapp

a-

järv

iVi

mpe

li

Kyyj

ärvi

alaj

ärvi

Kauh

ava

Vöyr

i

lapu

aKa

rstu

la

Kann

on-

kosk

i

Soin

i

Vaas

a

Mus

tasa

ari

Kors

näs

Maa

laht

ila

ihia

Isok

yrö

Reisj

ärvi

Terv

o

Kuop

io

Maa

nink

a

Kaav

i

Tuus

- ni

emi

Polv

ijärv

i Kont

iola

hti

Kem

pele

Outo

kum

pu

UUtiSEt 19

Top

5Yr

ittä

jien

mää

rä

suht

eess

a va

ltuu

sto-

paik

oihi

n

Enite

n yr

ittäj

iä•

Pet

äjäv

esi ...

......

66,7

%•

Jout

sa ...

......

......

......

.... 5

5,6

%•

Vesi

laht

i ......

......

......

......

... 55

,6 %

• Pe

rtun

maa

......

......

......

..... 5

2,9

%•

Punk

alai

dun .

......

......

......

52,4

%

Vähi

ten

yritt

äjiä

• Uu

sika

arle

pyy .

......

......

......

3,7

%•

Inko

o ...

......

......

......

......

......

......

....3,

7 %

• Pi

etar

saar

i .....

......

......

......

...4,

7 %

• Ku

orta

ne ...

......

......

......

......

...4,

8 %

• Vi

rola

hti ..

......

......

......

......

......

4,8

%

Pet

äjäv

esi –

yrit

täji

en d

omin

oint

ia

”Täm

ä on

pie

ni k

unta

ja y

ritt

äjät

ov

at v

alve

utun

eita

keh

ittä

mää

n ku

nnan

asi

oita

. Yri

ttäj

ien

asio

ista

pu

huta

an h

irve

ästi

, mut

ta n

yt p

itää

ot

taa

yrit

täjä

näkö

kann

at h

uom

i-oo

n pä

ätök

sent

eoss

a. T

ärke

intä

on

yhte

en h

iile

en p

uhal

tam

inen

.”

Hei

kki P

uhak

ka (

ps.)

, Ta

lum

äenk

aupp

ahuo

ne O

y.

Ensi

mm

äine

n ka

usi.

21 kp

l

Enit

en m

iehi

ä:

Sast

amal

a

Enit

en n

aisi

a:

7 kp

lEs

poo

Sast

amal

a –

enit

en m

iehi

ä”S

asta

mal

an v

altu

usto

ssa

näky

y,

että

yri

ttäj

yytt

ä on

alu

eell

a pa

ljon

. To

isaa

lta

nais

näkö

kulm

aa s

aisi

oll

a en

emm

än. K

aupu

ngin

tal

oude

n

kunn

ossa

pit

ämin

en o

n tä

rkei

n

tavo

ite.

”

Ant

ti J

okin

en (

kesk

.),

vam

mal

an h

yöty

kerä

ykse

n om

ista

ja.

Kuud

es k

ausi

.

Espo

o –

en

iten

nai

sia

”Yri

ttäj

ien

iso

mää

rä v

altu

usto

ssa

on

posi

tiiv

inen

ilm

iö. T

ähän

ast

i yri

ttäj

ät

ovat

oll

eet

alie

dust

ettu

ina.

Es

poos

eenk

in p

itää

luod

a va

lmis

tava

a te

olli

suut

ta ja

kau

pung

in t

ehtä

vä o

n ta

ata

hyvä

infr

a se

kä y

mpä

rist

ö.”

Pir

jo K

empp

i-V

irta

nen

(kok

.),

gen

pron

hal

lituk

sen

puhe

enjo

htaj

a.

Kolm

as k

ausi

.

Naa

ntal

i –

täys

jäse

nyys

Naa

ntal

i on

yksi

Suo

men

30

kun

nast

a, jo

ssa

joka

inen

lä

pim

enny

t yr

ittä

jäva

l-tu

utet

tu o

n m

yös

Suom

en

Yrit

täji

en jä

sen.

yrit

taja

t.fi

ssä

ti

edot

kun

nitt

ain

Kat

so y

ritt

äjäv

altu

utet

tuje

n m

äärä

om

assa

kun

nass

asi v

erkk

okar

talt

a.

Kun

nan

rajo

jen

sisä

llä

klik

kaam

alla

sa

a nä

kyvi

in k

unta

koht

aisi

a ti

etoj

a.

Vir

olah

ti –

yr

itäj

ä al

tava

staa

jana

Vir

olah

dell

a on

vai

n yk

si

yrit

täjä

valt

uute

ttu.

V

irol

ahde

n li

säks

i täl

lais

ia

kunt

ia o

n Su

omes

sa

kuus

i.


Hyvistä kirjanpitäjistä on pulaa. Hyvä kirjanpitäjä on kuiten-

kin yrittäjän paras kaveri ja luotettu neuvonantaja. Kirjan-pitäjän ammattitaito voi jopa pelastaa yrittäjän pulasta.

Suomen Taloushallintoliitto haluaakin nostaa kirjanpitäjien arvostusta palkitsemalla Vuo-

den kirjanpitäjän. Palkinto jaetaan nyt ensimmäisen kerran.

Kriteereissä korostuu laajojen tietomäärien tuntemus ja ammatti-taitoinen asiakaspalvelu.

Voittaja palkitaan Tili- ja veropäi-villä tammikuun lopussa. Voit ilmiantaa ehdokkaasi osoit-teessa: www.vuodenkirjanpitaja.fi.

anna Lundén: onko yritysten verottamiselle vaihtoehtoja

Suomen yritysverojärjestelmä on kannustanut kohtuullisella tavalla yrittäjyyteen ja yritysten vahvista-miseen. Verotuksen tasoa ja kannus-

tavuutta joudutaan kuitenkin arvioimaan jatkuvasti, koska se vaikuttaa yhdessä työn verotuksen kanssa olennaisesti siihen, min-kälaisia investointeja, kasvua ja työpaikkoja Suomeen syntyy.

Julkisuudessa on viime aikoina vertailtu erityisesti suuryhtiöiden Suomeen maksa-mia veroja. Samaan aikaan on pk-yritysten osalta lisääntynyt tarve selvittää veromal-leja, joilla voitaisiin keventää etenkin oman toiminnan kehittämiseen kohdistuvien voittojen verotusta.

Pienten ja suurten yritysten osalta on kyse samasta haasteesta eli siitä, miten saadaan toimintaympäristö niin suotuisak-si, että yritykset saadaan toimimaan täällä

kannattavasti ja sitä kautta maksamaan veroa tänne. Suuristakin yrityksistä Suo-meen maksavat veroa vain yritykset, jotka sijaitsevat ja toimivat täällä.

Tärkein tapa varmistaa yritysten ja niiden työpaikkojen tuottamien verojen kertymi-nen Suomeen on ylipäätään huolehtia, että kilpailukykyään kehittäville ja kasvaville yrityksille pidetään riittävän kannustavia olosuhteita toiminnan harjoittamiseen Suomessa.

EU-maat ovat viime vuosina laskeneet systemaattisesti yritysverokantojaan. Viimeksi Ruotsi päätti alentaa yhteisöveroa 26,3 prosentista 22:een. Virossa verotus poikkeaa Suomesta siten, että yritykseen jätettyä jakamatonta voittoa ei veroteta lainkaan.

Myös Suomessa joudutaan lähivuosina

pohtimaan verotukseen sellaisia rakenteelli-sia vaihtoehtoja, jotka kannustavat nykyistä tehokkaammin kasvuun ja yritysten oman toiminnan kehittämiseen.

Teknisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja löytyy kyllä. Tärkeää on tähdätä kaiken kokoisten yritysten kasvuolosuhteiden parantamiseen. Kun kannustetaan inves-tointeihin, edistetään kasvua ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä. Verotuksen tulee tukea myös yritysten käyttöpääoman han-kintaa, sillä kasvuun tarvittavien pääomien kerääminen on usein hankalaa etenkin pienille yrityksille.

Yrittäjyyden kynnys on ennen kaikkea pidettävä riittävän matalalla, sillä yrittäjät tekevät yleensä tinkimättömästi kaikkensa yrityksensä eteen. Tämä on tärkeä tuotta-vuuden perusta ja kannusteita on siksi oltava kaiken kokoisille.

Kun kannustetaan investointeihin, edistetään kasvua ja sitä kautta työpaikkojen syntymistä.

KolumniANNA LUNDÈ[email protected]

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

työnantajille lisää selvitettävääHallitus on esittänyt muutoksia tilaajavastuu- ja työsopimuslakeihin.

Työnantaja joutuu antamaan määräaikaises-sa työsuhteessa olevalle työntekijälle selvityk-sen, jossa on käytävä ilmi määräaikaisuuden peruste ja määräaikaisen sopimuksen päät-tymisen ajankohta. Vuokratyötä käyttävien pitää pyynnöstä ilmoittaa henkilöstön edustajalle vuokratyön käytön syy.

tunnetko hyvän kirjanpitäjän?

Ilmainen sähkönhankintapalvelu pienasiakkailleSähkönhankinnan ammattilaiset ovat puolestasi kilpailuttaneet sähkön hintasi – Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset nauttimaan eduista.

EdullinEn Sähkön hintaPienasiakkailla on vihdoinkin mahdollisuus pääs-tä hyödyntämään sähkönhankinnan asiantuntija-palveluita, jotka ovat olleet tähän asti mahdollisia vain keskikokoisille – ja isoille yrityksille.

Sähkön hinta on kilpailutettu puolueettoman ja luotettavan ammattilaisen toimesta, jonka tavoit-teena on taata sähköä mahdollisimman vakaa-seen ja kilpailukykyiseen hintaan.

Skapat Energia on toiminut jo useamman vuo-den ajan Suomen Yrittäjien yhteistyökumppani-na sähkö-ja energiatehokkuusasioissa. Suomen Yrittäjät ja Skapat Energia kehittivät pienasiakas-

tuotteen, jotta kaikilla jäsenyrityksillä olisi mah-dollisuus päästä hyödyntämään sähkönhankin-nan jäsenetua ja sitä kautta saavuttaa säästöjä energiakustannuksiinsa.

Pienasiakkaaksi luokitellaan kotitalous- ja pien-kohteet, joiden kiinteistössä pääsulakkeen koko on max.3*63A tai sähkönkäyttö alle 50 000 kWh vuodessa.

Voit käydä tutustumassa pienasiakastuotteeseen yrittäjät.fi-nettisivujen RATKAISUJA-osiossa tai tutustua muihin jäsenetutuotteisiin Skapat Ener-gian nettisivuilla www.skapatenergia.fi.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja/skapat-energia


Kiitos äänestäjille luottamuksesta. Kiitos yrittäjäehdokkaille hienosta vaalityöstä. Yhteisen

työmme tuloksena voimme nyt tehdä osamme elinvoimaisen kunnan, parempien palvelujen

ja työpaikkojen puolesta. Ensi kaudella kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa vaikuttaa jopa

1969 yrittäjää! Lämpimät onnittelut kaikille uusille valtuutetuille!

Löydä oma yrittäjävaltuutettusi yrittajat.fi/kunta

KIITOS, KUN VAIKUTIT ELINVOIMAN

PUOLESTA!


dEbatti

turvealan yrittä-jistä kaksi kolmesta on

tinkinyt omasta palkastaan ja puunkorjuualalla joka

toinen yrittäjä.Koneyrittäjien liiton Simo Jaakkola

Maaseudun Tulevaisuudessa.

Yrittäminen on tahtolaji, sillä ris-kinotto on suurelta osin kiinni uskosta

ja halusta. Työllistämisestä on jo tapettu mielekkyys tekemällä siitä velvollisuus, vaikka se olisi kannattamatonta. Pistetään-kö nyt usko parempaan tulevaisuuteen verolle, yrittämisen viimeinen vapaana

virtaava voimanlähde kontrolliin?

Uudet työpaikat syntyvät tällä het-kellä lähes yksinomaan pieniin ja keskisuu-

riin yrityksiin. Olisiko tuloksellisempaa kannus-taa ja helpottaa näitä yrityksiä ottamaan pientä

riskiä kuin laittaa tämä usko verolle ja vaikeuttaa investointeja vieraalla pääomalla? Pankkivero hanka-loittaa riskisijoitusten toteutusta, nostaa lainamargi-naaleja ja vaikeuttaa pääomien saatavuutta. Tämäkö on vastuullista ja kansantaloudellisesti tuloksellista tulevaisuuden veropolitiikkaa? Mikäli kyse on vain pankkien riskienhallinnasta, eikö olisi mielekäs-tä rahastoida tämä arvioitu ”verokertymä” 170

miljoonaa riskinoton seurauksena syntyvien kriisien varalle?

Uskotteko te poliitikot ihan tosissanne, että uusilla in-

vestointeihin ja yritystoimintaan kohdistettavilla veroilla tai niiden kororuksilla saadaan Suomi ja

valtion verotulot nousuun?

Konkurssin tehneen yrittäjän suu-

rimpia hidasteita uuden yrityksen perustamiselle

on maksuhäiriömerkinnät, jotka säilyvät pitkään

luottorekistereissä.Suomen Yrittäjien johtaja

Rauno Vanhanen Iltalehdessä.

muut lehdet

lähetä [email protected]

Pekka HolmaKrapihovi Oy:n toimitusjohtaja

Kaksintaistelu: Suomeen on tulossa määräaikainen pankkivero vuosiksi 2013–2015. Hotelli- ja ravintolayrittäjä Pekka Holman mielestä vero ei kannusta yrittämään. Valtiovarainvaliokunnan demarijäsenen Pia Viitasen mielestä finanssialan vastuunkanto kuuluu kriisin jälkihoitoon.

ei voida sanoa, että eurokriisissä pahin

olisi ohi.Pääministeri Jyrki Katainen

Kauppalehdessä.

ehdotan uutta eläkemallia, jossa

ihminen olisi velvollinen 37,5 vuoden työuraan ja sen jälkeen oikeutettu täyteen

eläkkeeseen. Professori Pekka himanen

Taloussanomissa.

Kuka on vaikuttanut eniten sinun elämääsi?Me kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suomalainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan. Ravistajat-ohjelman tehtävänä on

hakea kymmenen eniten suomalais-ten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muut-tavaa yritystä. Tässä työssä Sinä voit auttaa meitä. Ilmianna omat ehdokkaasi ja/tai käy äänestämässä suosikkiasi www.ravistajat.fi

Ravistajissa mukana:

ale

Ksi P

ou

tan

en


Suomi saadaan nousuun, kun velkaantuminen taitetaan ja uutta kasvua

tuetaan. Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii veronkorotuksia ja säästöjä. Kaikkien on osallistut-tava talkoisiin. Jos edellytämme tätä koko kansalta, niin lienee kohtuullista, että myös pankit osallistuvat pienellä siivulla. Suomalaiset veronmaksajat pelasti-vat pankit 90-luvun kriisissä, siksi uskon, että nyt

solidaarisuutta löytyy myös pankkisektorilta.

facebook-kommentit

yrittajat.fi Kuukauden kommentti

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsentoimitusAnssi Kujala, vastaava päätoimittajaKimmo Koivikko, päätoimittajaLotta Tammelin, toimittajaRiikka Koskenranta, toimittajaRaija Lehtonen, taittoAnna Lantee, avustaja [email protected] p. 09 229 221, f. 09 2292 2810

ulkoasu Marko MyllyahoIlmoitusmyyntiAlma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 [email protected], www.yrittajamediat.fi tilaukset ja osoitteenmuutoksetSuomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, [email protected] Paino I-print Oy, Seinäjoki

Lehti ei vastaa • Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse anne- tusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta va- hingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjaus- vedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaa- matta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoi-tuksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle anne-tun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeut-ta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

tulos on melkoisen mukava. tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Olisi kiva kun yrittäjät olisivat yrittäjiä myös päätöksenteossa ja puolue tulisi sitten seuraavana. Markku yrittäjävaltuutettujen määrästä

En tiedä vielä 8%

Kysely

aion

84%

Facebookin pikakyselyyn saatiin 25 vastausta.

PS. Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelma on työllistänyt rajusti maansiirtourakoitsijoita viimeisen 1,5 viikon aikana. Talvivaara joutuu varmasti tekemään altaita uuteen uskoon ja sitä kautta maansiirtoalalla ainakin on töitä. Pidemmällä tähtäimellä toivon, että asiat tulevat kuntoon ja alihankkijoilla olisi edel-leen töitä. Ympäristöongelma tietää muille kuin maansiirtourakoitsijoille todennä-

köisesti pientä takapakkia, kun laajennus-hankkeet eivät mene suunnitellussa aika-taulussa. Talvivaaralla on yva-menettely menossa ja uudet ympäristölupahakemuk-set vetämässä parhaillaan. Matkailuyrit-täjillä on vielä hyvin positiivinen kanta. Vuokatti ei ole juuri näkynyt otsikoissa, onneksi. En usko, että Talvivaarassa olisi mitään peruuttamatonta tapahtunut. Juha LeinonenSotkamon Yrittäjät

Meillä on pakettiauton vaihto edessä, niin ei meinannut saada edes autorahoitusta. Viides rahoitusyhtiö vasta lähti rahoittamaan auton ja sekin huomattavan isommalla käsirahalla kuin yksityiselle. Yksityisesti olisi saanut vaik-ka kolmeen autoon.Topi rahoitusvaikeuksista

Meinaavatko ne keritä kokouksiin?Elina yrittäjävaltuutettujen määrästä

Kuka on pistämässä tulevaisuudenuskoa verolle? Nythän vero-

tusta kevennetään muun muassa T&K-vähennyksellä pk-sektorille sekä kasvukannustimella pääomasijoituk-

sille. Myös yhteisöveroa on laskettu. Ne yrittäjät, jotka mi-nulle ovat tulleet kertomaan huolistaan, ovat nähneet nämä tärkeämmäksi kuin pankkiveron vastustamisen. ”Kenttä-nenä” ei tue näkemystä, että ”viimeinen vapaana virtaava voimanlähde” pienyrittäjälle olisi pankkiveroton Suomi.

Tarvitaan avauksia, joilla erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia työllistää parannetaan.

Pia Viitanenkansanedustaja (sd)

Aiotko järjestää yrityksessäsi pikkujoulut?

Ei ole varaa 8%

miK

a K

an

erva

Pankkivero on jo käytössä monissa EU-maissa, ja se otetaan käyt-

töön myös Suomessa. Samalla valmistaudutaan EU:n laajuisen, yhtenäisen pankkiveron eli vakaus-

maksun käyttöönottoon. Todennäköisesti tämä pysyvä ratkaisu perustuu rahastoinnille. Päällekkäin ei pankkiveroa ja EU:n laajuista vakausmaksua kuiten-kaan kerätä. Rahoitusmarkkinoiden parempi sääntely ja finanssialan vastuunkanto kuuluvat erottamattomasti finanssikriisin jälkihoitoon. Yrittäjänkin toiminta-edellytysten kannalta on hyvä, että finanssikriisejä ehkäistään ja niiden laskut ohjataan rahoitussekto-rille, sillä muuten kriisien maksumiehinä ja -naisina ovat pienyrittäjät ja palkansaajat. Finnveralle on annettu takauksia vientiluottotoiminnan vahvista-miseksi. Myös pk-yritysten rahoituksen saatavuuden edistämiseksi tarvitaan lisää työkaluja, jos saata-vuus uhkaa terveiden ja kasvukelpoisten yritysten

toimintaa. Edes rahoitusmarkkinoilla mark-kinavoimat eivät näytä yksin ratkaisevan

kaikkia ongelmia.


arjESSaarjESSa

yrittäjän arjessa

Kaviaarin kuningatarvuoden naisyrittäjänäkin palkittua valeria hirvosta eivät vaikeudet ole onnistuneet nujertamaan. Sinnikäs yrittäjä rakentaakin melkoista kalatuoteimperiumia.Lotta [email protected]

Kotkalaisella Valeria Hir-vosella on missio. Hän haluaa opettaa suoma-laiset syömään enem-män kalaa ja kalatuot-teita.

– Suomalaiset syövät mätiä vasta jouluna. Miksi ihmeessä mätiä ei voi syödä maanantaiaamuna aamupa-lalla? Purkki mätiä maksaa 13 euroa ja se riittää ainakin minulla muutamaksi viikoksi. Se on terveellistä ja maukasta. Olenkin ottanut tehtäväkseni opettaa nyt suomalaiset syömään mätiä enem-män, kertoo Lappeen Savu-Kari Oy:n toi-mitusjohtaja Valeria Hirvonen.

Venäläissyntyinen Hirvonen päätyi Suomeen ja kala-alalle tavattuaan mie-hensä Karin. Karin kanssa myytiin aluk-si 1990-luvun lopussa kalaa Lappeenran-nan torilla. Bisnestä myös laajennettiin, ja Hirvosten ensimmäinen kalakioski kuutostien varressa sai alkunsa.

Elämä kuitenkin puuttui yrittäjäpa-riskunnan arkeen, kun Kari sairastui vakavasti ja kuoli.

– Karin kuoleman jälkeen havahduin siihen, että käsissäni oli isot velat. Velat on maksettava, joten ei auttanut kuin jatkaa yritystä ja töitä, Hirvonen muis-telee.

– Totta kai alku oli vaikeaa. Oli vieras

kieli ja vieras kulttuuri. Aluksi kukaan ei halunnut myydä minulle edes kalaa, kun Kari oli aina hoitanut kaiken, eikä minua tunnettu. Epäilivät kai, etten voi maksaa.

Samppanjaa ja kaviaaria. Sitten Hir-vosen kalakioski jäi kuutostien leven-nystöiden jalkoihin.

– Oli pakko muuttaa pois. Lappeen-rannasta sopivia myymälätiloja ei tun-tunut löytyvän, joten muutin kalakios-kin Haminaan. Siellä minut otettiin hienosti vastaan.

Pian myös Lappeenrannan kaupun-gista soitettiin ja Hirvoselle tarjottiin myyntipaikkaa.

– Ja minähän tartuin tarjoukseen.Siitä Hirvosen bisnekset alkoivat kas-

vaa.– Meillä on nyt 30 työntekijää ja toi-

mipisteitä on neljä – Lappeenrannassa, Imatralla, Haminassa ja Helsingissä.

Helsingin liike avattiin juuri marras-kuun alussa ja se on hiukan erilainen

kuin muut Lappeen Savu-Karin liikkeet.– Muualla meillä on omaa tuotan-

toa paikanpäällä, kalakauppa sekä buffet-kalaravintolat. Helsingin Ca-viar House on enemmänkin erikois-kalaliike, jossa myydään noin 20 eri-laista mätituotetta ja erikoisempia kaloja. Lisäksi siellä on samppanjabaari, jossa voi maistella erilaisia mätituot-teita ja nauttia samalla lasillisen samp-panjaa.

jatkaja perheessä. Valeria Hirvosen mukaan kala-ala on varsin miehinen.

– Perinteisesti miehet kalastavat, perkaavat ja savustavat. Minulla ei kui-tenkaan ollut muuta vaihtoehtoa, kuin opetella hommat. Karilta kun ei jäänyt jälkeen vaatekauppaa, Valeria Hirvonen naurahtaa.

– Nyt olen 16 vuotta fileoinut ja sa-vustanut kalaa. Viimeisen vuoden ver-ran aikani on kuitenkin kulunut vain johtajanhommissa. Nautin kuitenkin niistäkin ja myyntityö on mielestäni

aleKsi Poutanen

aluksi kukaan ei halunnut myydä minulle kalaa, kun minua ei tunnettu. Epäilivät kai, etten voi maksaa.

valeria hirvonen

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 25arjESSa

muistathan: Kolmas joulukuuta on jäännös- veron ensimmäisen erän maksupäivä.

PalKittU. naisyrittäjien keskusliitto palkitsi Valeria hirvosen tänä vuonna myös vuoden naisyrittäjänä. hirvonen itse uskoo palkinnon tulleen sitkeydestä ja kovasta työstä. – ilmaiseksi en ole saanut mitään, vaan kaikki on syntynyt kovalla työllä, hirvonen tuumaa.

HErKKU. Miksi mätiä ei voi syödä aamupalaksi arkena,

ihmettelee Valeria hirvonen. hän haluaakin opettaa suomalaiset syömään

enemmän kalatuotteita.

Kaviaarin kuningatar

liekkien armoilla

> Miehen kuoleman, kieli- ja kult-tuurivaikeuksien lisäksi kalayrit-täjä Valeria Hirvonen on joutunut

myös tulipalon uhriksi. Kahdesti.– Kun rakensin Imatralle kalakauppaa,

se paloi viikkoa ennen avajaisia. Raken-nustyöt olivat viivästyneet ja raken-nusliikkeen vakuutus oli umpeutunut. Kauppa paloi siis perustuksia myöten ilman vakuutusta, Hirvonen kertoo.

– Ei auttanut kuin ottaa lisää lainaa ja aloittaa rakentaminen alusta. Olen kyllä

myöhemmin saanut rakennusliikkeeltä rahojani takaisin.

Myös Lappeenrannan myymälä joutui liekkien valtaan jo samana vuonna.

– Se oli tuhopoltto. Onneksi liike ei palanut kokonaan, sillä joku oli nähnyt liekit, soittanut palokunnan ja palo saa-tiin nopeasti hallintaan.

– En usko, että palopaikka oli sat-tumanvaraisesti valittu. Kyllä se oli varmasti kilpailun takia sytytetty, Valeria Hirvonen epäilee.

MYYDÄÄn YrItYKSIÄ

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

13.12.2012

Naisten vaatteiden vähittäis-kauppa Pirkanmaalla. liikevaihto alle 100 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 39 m2. hinta-pyyntö 24 500 €.

SY-11092012-2183

Kahvijärjestelmien, -laitteiden, kahvin ja oheistuotteiden maa-hantuonti- ja markkinointiyh-tiö. toiminta-alue etelä-suomi. liikevaihto 500 000 – 600 000 €. Omat toimitilat 184 m2. hintapyyntö 550 000 €.

SY-04102012-2247

Sisustus- ja lahjatavaratukku helsingissä (2 myymälää ja netti-kauppa). toimintaa koko suomessa, ulkomailla + verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat.

SY-29102012-2307

Abloy® - valtuutettu lukkoliike Varkaudessa. Mekaaniseen lukituk-seen erikoistunut. toimitilat 86 m2.

SY-02112012-2316

Vaatemyymälä Karviassa. toimin-taa koko suomessa. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2.

SY-06112012-2321

haetaan osakasta tai edustajaa käytettyjen laatuhuonekalujen myynti- ja vuokraustoiminnalle. toimintaa koko suomessa. Omat toimitilat.

SY-13112012-2338

Kauppa

Polkupyöräkorjaamo lahdessa. liikevaihto alle 100 000 €. työnteki-jöitä 1. Omat toimitilat 61 m2. hinta-pyyntö 60 000 €.

SY-04102012-2249

Muut toimialat

Peltisepänliike etelä-Pohjan-maalla. toimintaa koko suomessa. liikevaihto 300 000 - 400 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2.

SY-08102012-2255

etelä-suomessa toimiva energia-remontteihin ja kattoremonttei-hin/pinnoituksiin erikoistunut yritys. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. hintapyyntö 85 000 €.

SY-10102012-2258

Lattia- ja seinänpäällystysalan urakointiyritys Pohjois-savossa. toimintaa koko suomessa. liike-vaihto yli 2 000 000 €. työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat 300 m2.

SY-23102012-2297

Myydään tai etsitään osaomistajaa satakunnassa toimivaan Ilmas-tointialan yritykseen. liikevaihto 2 000 000 €. työntekijöitä 8. Vuok-ratut toimitilat.

SY-24102012-2301

Rakennusalan yritys Päijät-hä-meessä. liikevaihto yli 2 000 000 €. työntekijöitä 10 - 15. Omat toimitilat 1 200 m2. hintapyyntö 2 500 000 €.

SY-29102012-2306

Rakentaminen

Yritys satakunnassa, jonka toimiala-na autojen huolto ja renkaiden vaihto. liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat 200 m2. hinta-pyyntö 43 000 €.

SY-08102012-2253

Kiinteistönhuolto- /siivousalan yritys Pohjois-savossa. liikevaihto 100 000 - 200 000 €. työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 135 m2. hintapyyntö 115 000 €.

SY-10102012-2259

Lvi-urakointiliike Uudellamaalla. hintapyyntö 50 000 €.

SY-25102012-2302

Palvelut, liikenne

Myytäviä kohteitamme:Liikkeenjohdon konsultointi- yritys ...................................... neuvotellaan Alueellisesti merkittävä sähköasennusliike ....................... 660 000 Polttoaineiden tukkukauppa .......530 000 Perhekoti Kainuussa.................... 185 000 Sähkökonekorjaamo,....................295 000 Metallituotteiden valmistus ......1 090 000 Tekninen tukkukauppa .................850 000 Autovuokraamo ............................280 000 Vanhemman väen hoivakoti luonnonkauniilla paikalla ........... 290 000 Sisärakentamisen erikoisliike ...tarjousten

perusteellaAutovaraosaliike Satakunnassa ................................550 000 Hotelli-ravintola Savossa ............. 150 000 Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta ..................400 000 ICT-alan yritys .............................. 500 000 Erikoistavaraliike ...........................110 000 Ilmastointialan yritys ...................450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

Yritysvälittäjät

Majoitus, ravintola, elintarvike

Leipomo-konditoriakahvila-ravintolan liiketoiminta ja kalusto etelä-lapissa. liikevaihto 570 000 €. työntekijöitä 7. toimitilat 301 ja 260 m2. hintapyyntö 450 000 €.

SY-03102012-2242

Ravintola-alan yritys espoossa. toimintaa koko suomessa. työn-tekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. hintapyyntö 50 000 €.

SY-04102012-2246

Majoitusalan yritys ja lähiöra-vintola (lisäksi pitopalvelutoimin-taa) Pohjois-savossa. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 1 170 m2. hinta-pyyntö 380 000 €.

SY-06112012-2323

Myydään yritys Pohjois-Pohjanmaal-la, jonka toimialana majoitus- ja ruokapalvelut, pitopalvelu ja ta-pahtumien järjestäminen. Omat toimitilat yli 300 m2.

SY-06112012-2324

OStetaan YrItYKSIÄ

Ostetaan hyvän historian omaava pk-yritys. Mielellään agentuuri tai maahantuonti.

SY-02102012-2241

Teollisuus

Lukkotehdas Pietarissa. liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. työntekijöi-tä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. hintapyyntö 4 000 000 €.

SY-28092012-2237

Autokorjaamon liiketoiminta, korjaamokiinteistö ja omakotitalo isossakyrössä. liikevaihto 250 000 - 300 000 €. Omat 511 m2 toimitilat sekä 175 m2 omakotitalo.

EPY-11102012-2261

Jauhemaalauslinja laittei-neen ja liiketoimintoineen etelä-Pohjanmaalla. liikevaihto 400 000 - 500 000 €. työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 1500 m2.

SY-26102012-2304

Myydään yritys Pohjois-Pohjanmaal-la, jonka toimialana alihankinta-koneistus, koneiden ja laitteiden valmistus ja asennus. toimintaa koko suomessa. työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 580 m2. hintapyyntö 400 000 €.

SY-05112012-2319

Palvelut, liikenne

Ostetaan tilitoimisto helsingistä (länsi, lauttasaari, espoo - länsi-väylän varsi). liikevaihto n. 50 000 - 120 000 €/v.

SY-24092012-2217

Kauppa

Yrityspörssin ilmoitusehdotYrityspörssissä julkaistaan vakiosi-sältöisiä ilmoituksia, jotka koske-vat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

netti-ilmoituspaketti sisältää kuu-den kuukauden näkyvyyden verkko-palvelussa. netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisäl-tää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomis-sa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa.

lehti-ilmoitukset julkaistaan pe-räkkäisissä Yrittäjäsanomien nume- roissa sekä lähinnä sen julkaisupäi-vää ilmestyvissä Kauppalehden per-jantainumeroissa.

Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv.

Yhteystiedot: suomen Yrittäjät, Pl 999, 00101 helsinki p. 09 229 221 [email protected] www.yritysporssi.fi

Yrityspörssistä löydät yli 400 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi

aivan mahtavaa. Minulla on jokaisessa toimipisteessä luottohenkilö apunani. Haminassa toiminnasta vastaa miniäni.

Myös muu perhe on mukana toimin-nassa.

– Poikani opiskelee vielä ja hän tekee töitä satunnaisesti ja viikonloppuisin. Toivon kuitenkin, että hänestä tulee vie-

lä sitten jotain päivänä liikkeeni jatkaja. Myös avopuolisoni työskentelee yrityk-sessä, ja hän vastaa kiinteistöistämme.

Ensi vuonna Valeria Hirvonen alkaa ra-kentaa omaa tuotantohallia Haminaan.

– Hallin myötä pystymme paremmin vastaamaan kalatuotteiden kysyntään Suomessa.

3joUlUKUU

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa

www.yritysporssi.fi

www.yritysporssi.fi


aleKsi Poutanen

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /201226 arjESSaarjESSa26vesa-matti väärä

Yhdessä ja erikseen

Kauneuskeskus Divinan yrittäjä Marja Rahkala tuumasi kesällä, että töitä voisi välillä paiskia yhteistyössä muiden yksinyrittäjien kanssa.

Cidesco-kosmetologi Rahkala selostaa yhteistyön alkuvaiheen käänteitä viih-tyisässä hoitolassaan 15 minuutin käve-lyn päässä Turun kauppatorista.

– Mietimme Emma Rämön kanssa, että teemme töitä yksin omissa liikkeis-sämme, kun taas isot ketjut tarjoavat monenlaisia palveluja samassa liik-keessä. Pohdimme, miksi emme mekin voisi toimia näin.

Onnellisten yhteensattumien kautta Rahkala törmäsi Studio Peter Sebas-tianin valokuvaaja Peter Nuutiseen, ja Nuutinen lähti mukaan kuvioon. Kun meikkaaja-maskeeraaja-stailistiksi opis-

Kauneusalan yrittäjät kokosivat voimansa yhteisen tuotteen, palvelupakettien, taakse. Joulu-myynti antaa osviittaa siitä, mitä asiakkaat tästä ajattelevat.TURKURiikka [email protected]

keleva Emilia Paul aloitti Divinassa työharjoittelussa, täydentyi yrittäjien verkosto vielä yhdellä osaajalla. Yk-sinyrittäjät ovat saaneet mukaan koko joukon sponsoreita ihon-hoitosarja Janssen Cosmeticsia maahantuovasta Beautynix Oy:stä lastenvaatemyymälä Vii-vi & Viktoriin.

ostaminen tehty helpoksi. Verkoston yrittäjät Rahkala, kampaaja Emma Rämö, Nuu-tinen ja työharjoittelija parturi-kampaaja Emilia Paul hyrisevät kaikki tyytyväisyyttään kertoessaan myyntiyhteistyöstään, eli palvelupa-kettien markkinointikuvaussessiosta ja sitä myötä pian koittavasta lanseerauk-sesta. Yrittäjät alkavat tarjota yhdessä muuttumisleikki-, hää- ja juhlapaketti-palvelukokonaisuuksia.

Kuvausmallit markkinointikuvia varten löytyivät ilmoituksella.

– Kuvausten aikaan teimme pitkää päivää. Kuvauksissa tuli sellainen olo, että onpa minulla tosi kiva työpaikka, vuokratuolilla kampaajana työskente-levä Emma Rämö kertoo.

Muuttumisleikkipaketti tulee yrittä-jien valikoimiin ennen joulua sopivasti joulumarkkinoille. Juhla- ja hääpaket-tien lanseerauksen vuoro on keväällä.

– Hinnoittelu on vielä hiukan auki,

PUSKaradio. Paras markkinointikanava minulla on ollut puskaradio, Marja Rahkala (oik.) sanoo. emma Rämö (vas.) uskoo myös muotibloggaajien kirjoitusten auttavan markkinoinnissa; yksi heidän kuvausmalleistaan pitää suosittua muotiblogia. emilia Paul ja Peter nuutinen nyökkäilevät mukana.

kun kokonaisuus aina räätälöidään asiakkaan tarpeista käsin. Ideana on

se, että siinä on kolme kategoriaa: hiukset, kuvaus sekä kauneus ja

korut, Rahkala kertoo.Rahkala myy hoitolassaan

myös Kultapilven koruja.– Mitä kokonaisvaltaisem-

min palvelemme asiakasta, sitä edullisemmalla asiakas saa palvelut meiltä.

– Pystymme myös järjestä-mään kampaajan tai kosme-

tologin asiakkaan kotiin, mikä esimerkiksi helpottaa morsia-

men valmistautumista, kun hä-nen ei tarvitse mennä useaan eri

paikkaan, Rämö korostaa.

työharjoittelija mukaan. Myös kau-neudenhoitoalan opettajana toimiva Marja Rahkala on iloinen, että he saivat työharjoittelussa olevan Emilian mu-kaan palvelupakettikonseptin käynnis-telyvaiheeseen.

– Pyrimme Emman kanssa siihen, että Emilia osallistuu työn tekemiseen eikä vain lajittele asiakaskortteja. Niin, että hänen kädenjälkensä näkyy myös lopputuloksessa.

– Olen arvostanut sitä, että olen saa-nut olla kunnolla mukana tässä, enkä ollut siellä vain pesemässä siveltimiä, Emilia Paul kiittelee.

mitä kokonais-valtaisemmin palvelemme asiakasta, sitä edullisemmalla asiakas saa palvelut meiltä.

Marja Rahkala

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT arjESSa 27

2

3

1 Palvelupakettien markkinointi. Yritykset tarjoavat yhdessä muuttumisleikki-, hää- ja juhlapakettia. Yhteismarkkinointi voi soveltua minkä alan yritykselle vain, kunhan yrityksillä on yhteinen asiakaskohderyhmä. Sopimusasiat on syytä hoitaa kuntoon.

Myyntiyhteistyö. hinnoittelussa on kolme kategoriaa jokaisen yrittäjän osuuden mukaan. Hyödyt. Yhteisellä palvelutuotetarjonnalla yritykset pyrkivät palvelemaan asiakkaitaan moni-puolisemmin.

yritykset yhdessä

ENNEN ja jälKEEN. Yhteistyö on käyn-nistynyt rivakasti. suurimmat esille tulleet

ongelmat liittyivät muuttumisleikkiin tulleen mallin ennen-kuvan luonteeseen.

Yritin saada hiukan myrtsimpää ilmettä mallille, Peter nuutinen kertoo.

Pienyrittäjät haastavat isot

> Turkulaiset yrittäjät alkavat tarjota yhdessä muuttumisleikki-, hää-

ja juhlapakettipalvelukokonai-suuksia.

– Sekoitamme palvelujem-me tarjontaa, jotta saisimme tarjottua asiakkaille koko-naisvaltaisempaa palveluja, kauneushoitolayrittäjä Marja Rahkala kertoo.

Kampaaja Emma Rämö uskoo myynti- ja markkinointi-yhteistyön kannattavan.

– Etenkin hääpaketti on sellainen, joka voi kesällä tuoda isonkin lisän myyntiin. Mutta uskon myös juhlapaketin myyvän.

TOIMISTOTOIMISTOYritysasiakkaalle 10 % alennusYrityskorttialennuksen saat toimisto- ja paperi-tarvikkeista, kalentereista sekä toimistolaskimista.

Alennus myös myymälöiden tarjoushintaisista tuotteista. Liity nyt myymälässä tai Suomalainen.comissa.

Liity nyt!

SIGMAKALENTERI 2013

995

SEINÄKALENTERI SUOMI MINI 2013

595

AGENDA 2013

1495

SIGMAKALENTERI 2013

9

Suomalaisen Kirjakaupan lahjakortti sopii hyvin

henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden

muistamiseen!

SUOMI MINI 2013


VEro

Yrittäjäsanomat listasi tärkeimmät veromuu-tokset ensi vuodelle. lopputulos on yrittäjän kannalta karu: miinuksia on kymmenen, plussia kaksi ja yksi kysymysmerkki.

Kimmo Koivikkokimmo.koivikko@yrittäjat.fi

synkkä verovuosi 2013

–

ansiotulon

kriittinen piste

14 000

euroa

Edullisuusjärjestys palkan ja osingon välillä on karkeasti:

1. Palkkaa maltillisesti, noin 14 000 euroa 2. Osinko, 9 % nettovaroista, enintään 60 000 euroa 3. Palkkaa, noin 12 000 euroa eli yhteensä 26 000 euroon asti4. Pääomatulona verotettava osinko, jos mahdollista (osinko 9 % nettovaroista, mutta yli 60 000 euroa) 5. Palkka / ansiotulona verotettava osinko

ALV 23 -> 24Yleinen arvonlisäverokanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta nousee 13 prosentis-ta 14 prosenttiin.

Muun muassa kirjoja, lääkkeitä, liikun-tapalveluita ja majoituspalveluita koskeva vero nousee yhdeksästä prosentista kym-meneen.

Vaikutukset: Arvonlisävero on lähinnä läpilaskutusta, mutta etenkin pienissä yrityksissä yrittäjä ei aina pysty siirtämään veronkorotusta hintoihin kysynnän tai kilpailutilanteen takia. Erityisiä kärsijöitä ovat käsityövaltaiset alat, joilla vero nousi tänä vuonna yhdeksästä prosentista 23 prosenttiin.

SolidaarisuuttaInflaation ja ansiotason nousun verokom-pensaatioista luovutaan vuosina 2013 ja 2014.

Lisäksi vuoden 2013 tuloveroasteikkoon sisältyy uusi tuloluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Vero on voimassa myös vuosina 2014 ja 2015.

Vaikutukset: Yli 100 000 euroa an- saitsevien verotus kiristyy kaksi prosent-tiyksikköä ja uuden tuloluokan keskimää-räinen palkansaaja maksaa enemmän veroja 415 euroa tulojen ollessa 130 000 euroa.

Vähemmän kilometrikorvaustaVerosta vapaa kilometrikorvaus laskee nykyisestä 45 sentistä 43 senttiin kilomet-riltä. 15 000 kilometriä vuodessa ylittäviltä kilometreiltä korvaus puolittuu lisäksi 25 senttiin. Tätä osaa sovelletaan kuitenkin vasta vuoden 2014 alusta.

Vaikutukset: Järjestelmän radikaalilla muuttamisella voi olla merkittäviä vaiku-tuksia halukkuuteen tehdä matkatyötä eri-tyisesti paljon ajavien osalta, ja sitä kautta yritysten toimintaan ja työllistämiseen.

Yle-vero iskee Televisiolupamaksut korvataan Yle-verolla, jota peritään henkilökohtaisen Yle-veron li-säksi myös osakeyhtiöiltä. Yle-vero peritään yrityksen tuloksen perusteella. Jos osakeyh-tiön tulos on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä lainkaan. Rajan ylittyessä vero on 140 euroa ja nousee enimmillään 3 000 euroon tuloksen ylittäessä 867 143 euroa.

Henkilökohtaisen Yle-veron määrä on 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatuloista, vähimmillään maksettavaksi tulee 50 euroa ja suurin henkilökohtainen vero on 140 euroa vuodessa.

Vaikutukset: Tulosrajan ylittyessä vero on 140 eurosta 3000 euroon ja pahimmil-laan 3 280 euroa vuodessa, jos puolison tulot lasketaan mukaan. Potti kasvaa, jos hyvin pärjääviä yrityksiä on monta.

Perintö- ja lahjavero kiristyySekä perintöveroa että lahjaveroa koskeviin veroasteikkoihin lisätään väliaikaisesti vuo-sina 2013 – 2015 uusi porras miljoona euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia.

Vaikutukset: Kiristys vaikeuttaa tar-peettomasti sukupolvenvaihdoksia etenkin työllistävissä keskisuurissa yrityksissä. Sukupolvenvaihdos on edessä tuhansissa yrityksissä seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Eläkesäästäjää kohdellaan huonostiVapaaehtoinen eläkesäästäminen edellyttää jatkossa, että eläke-etua voi saada vasta 68 ikävuoden jälkeen. Raja on nykyisin 63 vuotta.

Vaikutukset: Lisäeläkkeet ovat tärkeitä monille pienyrittäjille, sillä etenkin yrit-täjäuran alussa tulotaso on mata-la. Yrittäjän sosiaaliturvalla on merkittävä vaikutus muun muassa yrittäjäksi ryhtymiseen ja erot palkansaajien kanssa aiheuttavat edelleen sen, että yrittäjyys pelot-taa etenkin nuoria.

Auto – oiva rahasampoAjoneuvovero nousee ja veron alin määrä on 43 euroa vuodessa. Sitä sovelletaan, kun ajoneuvon hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä. Ylin veron määrä on 606 euroa vuodessa. Vuoden 2012 tasoon nähden korotus on päästöistä riippuen 23 – 92 euroa. Myös kokonaismassan perus-teella määräytyvää veroa on korotettu 50 eurolla kaikissa painoluokissa vuoteen 2012 verrattuna.

Vaikutukset: Auto on valtiolle niin hyvä rahasampo, että veronkorotuksia on luvassa jatkossakin.

Varainsiirtovero nousee Asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteis-töosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta suoritettava varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Liikeosakkeiden veroprosentti säilyy 1,6 prosenttina.

Laskentaperusteeseen luetaan myös yhtiölainaosuus, joka osakkaalla

on oikeus maksaa pois kertasuorituksena tai

velvollisuus maksaa se vähitellen rahoi-tusvastikkeena. Rakentamisaikai-set lainat otetaan

aina huomioon, vaikka yhtiössä ei ole


VEro 77% Kuluttajista 77 prosenttia uskoo pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana.

Lisää tuotekehitystä Katso seuraava sivu.

Sijoituksia kasvuyrityksiinYksityissijoittaja saa vähentää vuosina 2013 – 2015 listaamattomaan pk-yritykseen tekemänsä sijoi-tuksen määrästä 50 prosenttia sijoitusvuoden pää-omatulosta. Sovelletaan vain enintään 50 henkilöä työllistäviin pk-yrityksiin kohdistuviin sijoituksiin ja omistuksen pitää olla alle 50 prosenttia kohde-yrityksestä. Vähennys on vähintään 5 000 euroa ja enintään 75 000 euroa eli sijoitushaarukka on 10 000 –150 000 euroa. Tuloutus tapahtuu luovu-tettaessa, viimeistään kuitenkin kahdeksantena vuonna sijoituksesta.

+Lisääntyvätkö investoinnit?Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien koneiden sekä laittei-den hankintamenoista saa tehdä kaksinkertai-set poistot vuosina 2013 – 2015. Ongelmallista on kuitenkin se, että palveluyritykset on jätetty verokannusteen ulkopuolelle.

Vaikutukset: Poistojen korotuksilla kannustetaan investoimaan, vaikka määräai-kaisuus ei välttämättä ole tehokkain inves-tointien kannustin. Korotetut poistot voivat myös kiristää yrityksen ja sen omistajan kokonaisverorasitusta, koska poistot pienen-tävät yrityksen nettovarallisuutta.

Verotilin myöhästymis-maksu aleneeVerotili-ilmoituksen tehostamiseksi säädetty myöhästymismaksu alenee 20 prosentista 15 prosenttiin vuoden 2013 alusta lukien.

Vaikutukset: Myöhästymismaksu on ollut kohtuuton muuhun verokorotuskäytäntöön nähden ja alentaminen on periaatteellisesti tärkeä.

–+/?Koulutusta vai

ylimääräinen vapaa?Työmarkkinajärjestöt ovat kiistelleet vuoden työntekijän kolmen päivän koulutusoikeudesta, joka lisättiin niin sanottuun raamisopimukseen. Koulutuskeskustelu on tällä hetkellä jäissä.

Vaikutukset: Työntekijöitä koulutetaan ja on koulutettu yrityksissä tarpeen mukaan. Sopi-mukseen juntattu koulutusoikeus lisää kuluja ja byrokratiaa. Palkkakulut, tuotannon menetykset ja koulutuskulut tuovat pelkästään Suomen Yrittä-jien jäsenyrityksille 600 miljoonan euron ylimää-räisen laskun.

dominoefekti vaikuttaa kaikkeen> Veronkorotusten lista on pitkä, vaikka

ikävimmät yritystoimintaan vaikuttavat kiristykset nähtiinkin jo tämän vuoden

alussa.Tammikuussa kiristyivät muun muassa pää-

omatuloverotus, perintö- ja lahjaverotus, kotitalo-usvähennys sekä arvonlisäverotus.

Valtio hakee lisää rahaa osittain samoista pu-roista myös ensi vuonna, vaikka yhteinen nimittä-jä uusille korotuksille onkin huono ajoitus.

– Kun näitä valmisteltiin, näkymät ja sen hetkinen tilanne olivat paljon paremmat. Nyt iskee monta päällekkäistä asiaa, jotka pidättelevät yritysten kasvua ja estävät työntekijöiden palkkaa-misen, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjoh-taja Timo Lindholm.

Hänen mukaansa yritysten kassan niukkuus, heikko kysyntä, rahoituksen tiukkuus ja veronko-rotukset ovat yhdessä myrkkyä.

Samalla yritykset ovat myös uudessa tilantees-sa edelliseen taantumaan verrattuna.

– Kuluttajien ostovoiman muutos kääntyy ensi vuonna miinusmerkkiseksi ja viennissä ovat jarrut päällä. Edellisessä taantumassa kuluttajat pitivät yllä kysyntää, Lindholm kertoo.

Ikävimpinä Lindholm pitää kahta työn verotuk-seen selvästi vaikuttavaa veronkiristystä.

Nyt iskee monta päällekkäistä asiaa, jotka pidättelevät yritysten kasvua.timo lindholm

vielä tehty päätöstä lainan poismaksuoikeudesta tai -velvollisuudesta. Laskentaperusteeseen lue-taan myös sopimusehtona oleva ostajan muulle kuin myyjälle tekemä suoritus, joka tulee myyjän hyväksi.

Vaikutukset: Ostaja maksaa aina varain-siirtoveron ja korotus koskee myös yrittäjän tai yrityksen ostamia tuotantokiinteistöjä.

Katse korkomenoihinKonsernin korkomenojen vähennysoikeutta ra-joitetaan ja uudistus tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Tarkoitus on hillitä verosuunnittelua, jos-sa konsernin korot ohjataan lievästi verotettuun valtioon. Jos konserniyrityksen nettokorkomenot ovat verovuonna enintään 500 000 euroa, ne voidaan kuitenkin vähentää kokonaan. Jos netto-korot ovat yli 500 000 euroa, niitä voi vähentää enintään 30 prosenttia tuloksesta. Rajoitus koskee sekä kansallisia että rajat ylittäviä korkoja.

Vaikutukset: Rajoituksen euromääräinen raja on 500 000 euroa ja se ei siksi kohdistu tyypillisesti pk-yrityksiin. Rajoitus soveltuu vain, jos koron maksajalla ja saajalla on yhteinen omistuspohja tai määräysvalta.

Lainan saanti vaikeutuuPäätös pankkiverosta iskee yrittäjiin mutkan kautta. Lähtökohta on kuitenkin se, että pankit maksattavat veron asiakkaillaan.

Vaikutukset: Lainan saanti on tiukentunut jo eurokriisin ansiosta ja pankit keskittyvät vaka-varaisuuden parantamiseen. Pankkivero kiristää lainan saannin ehtoja ja korottaa lainamarginaa-lia. Ei lisää yritysten intoa investointeihin.

ansiotulon

kriittinen piste

14 000

euroa

Tuosta summasta marginaalivero jää alle 24,5 prosentin, joka on yhteisö- verokannan taso. Tämän jälkeen yrittäjän kannattaa nostaa osinkoa 9 prosenttia nettovarojen määrästä, kuitenkin enintään 60 000 euroa, jos tämä on mahdollista. Tästä osasta yritys maksaa 24,5 prosentin yhteisö- veron. Osingon jälkeen tuloa kannattaa nostaa jälleen palkkana noin 12 000 euroa eli yhteensä noin 26 000 euroon asti. Kokonaispalkan rajaveroaste jää näin alle pääomatulo-osingon veroas-teen.

– Tuloveroasteikkoon ei nyt tehdä inflaatiotarkis-tuksia eikä arvonlisäverotuksen alarajahuojennus nouse. Se koskee isoa osaa pieniä yrityksiä, Lindholm arvioi.


Miten määräytyy?Lisävähennyksen laskentaperuste

olisi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tehtyyn työhön välittömästi kohdistuvien

palkkojen määrä. Jos työ koostuu tutki-mus- ja kehittämistoiminnan lisäksi myös muista tehtävistä, työntekijän palkasta

olisi eroteltava t&k-toimintaan perustuva osuus vähennyksen laskemista varten.

Lisävähennyksen määrä olisi 140 prosenttia t&k-hankkeen

palkoista.

vil

le t

aKK

inen

Miten haetaan?

Vähennys tehtäisiin elinkeino-tulosta ja se lasketaan vero- vuosikohtaisesti. Lisävähen-nystä koskeva vaatimus olisi

tehtävä veroilmoituksen antamisen yhteydessä.

T&k:n määritelmä?

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on luovaa työtä ja sen tavoitteena

on synnyttää jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei ole

rutiiniluonteinen tuotteiden, palveluiden tai toiminnan kehittäminen. Riippuen

toiminnan tarkoituksesta saattaa sama toiminta tietyssä tilanteessa

olla tutkimus- ja kehittämis- toimintaa ja toisessa tilan-

teessa ei.

Kenelle?T&k-lisävähennyksen saisi

pk-yritys, jolla on omaan liiketoimin-taansa liittyviä tutkimus- ja kehittä-

mistoiminnan hankkeita. Pk-yrityksiksi katsottaisiin yritykset, joilla on alle 250 työntekijää ja joiden taseen lop-pusumma on enintään 43 miljoonaa

euroa tai liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa.

VEro

Paljon hehkutetun tuotekehitysvähennyksen yksityiskohdat on vihdoin ja viimein julkistettu.

Ensin voisi todeta, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sen jälkeen voikin todeta, että sekavaksi menee.

Oikeutus tuotekehitysvähennykseen on kir-jattu seuraavanlaisesti: systemaattinen toimin-ta, jonka tavoitteena on synnyttää oleellisesti uutta – uusien tuotteiden, prosessien tai palve-luiden kehitys tai huomattava parantaminen.

Näillä ohjeillako verottaja arvioi, mikä on tuotekehitystä?

Ongelmia on paljon muitakin. Miksi vähen-nyksen saavat vain osakeyhtiöt ja osuuskunnat? Miksi vähennys koskee vain palkkoja, jolloin alihankkijat jäävät tylysti ulkopuolelle? Miten pk-yrityksessä määritellään, että paljonko työn-tekijä on käyttänyt aikaansa tuotekehitykseen, kun kaikki tekevät yleensä kaikkea?

Epäselvyyttä riittää.Se on kuitenkin selvää, että Tekesin niskaan

kaatuu jättimäinen kuorma. Tekesin neuvonta-luukulla asioivat jatkossa nimittäin niin yrittäjät kuin verottajakin.

KommenttiKIMMO KOIVIKKO [email protected]

Kuka saa ja mitä?

2012 ennuste

2013 ennuste

Tulot 42 504 43 323

Maksetut verot 8 987 9 176

Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen 33 517 34 148

- Yrityksessä maksettu vero 1 582 1 582

Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero) 44 086 44 905

Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, % 24,0 24,0

- lakisääteiset vakuutusmaksut 4 484 4 696

Bruttotulo II (bruttotulot I ja lakisääteiset maksut) 48 570 49 602

Kokonaisveroaste, % 31,0 31,2

Keskimääräisen yEl-yrittäjän tulot ja verot (ennuste) vuosille 2012 ja 2013

Ylä- ja alarajat?Verovuonna tehtävän lisä-

vähennyksen ylärajaksi on ehdotettu 400 000 euroa. Enimmäisvähennyksen saisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ollessa noin 285 700 euroa.

Lisäksi vähennykselle ehdotetaan asetettavaksi 15 000 euron alaraja,

joka edellyttäisi noin 10 700 euron suuruisia palkkoja. Kuka maksaa?

Vähennys vaikuttaa verojen määrään. Hallituksen esityk-

sessä on esitetty, että t&k-vähen-nyksen perusteella aiheutuvan

vuonna 2013 noin 181 miljoo-nan euron suuruinen vero-

tuoton menetys.

Pk-yritysten Pelle Pelottomat voivat vihdoinkin huokaista helpotuksesta, sillä hallitus antoi marraskuun alussa lakiehdotuksensa tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaisesta lisä- vähennyksestä. laki astunee voimaan ensi vuoden alusta.

Lotta [email protected]

odotettu t&k-vähennys – tältä se nyt näyttää

läh

de:

ver

oh

all

into

9 /2012 • YRITTÄJÄSANOMAT 31tEEma

Kauppalehti

Optio jaerikoisjulkaisut

Kauppalehden näköislehti

Kauppalehden verkon uutiset

rajattomasti

Markkinauutiset,Uutisarkisto

ja Protestilista

alk. 5,36 €/vko

Kauppalehti

www.kauppalehti.fi/tilaa

Kauppalehden VIP-tilaajana saat painetun Kauppalehden ja Option lisäksi käyttöösi kaikki Kauppalehden sähköiset uutispalvelut.

Voit lukea päivän lehden älypuhelimella tai taulutietokoneella missä liikutkin. Verkon ajankohtaista uutisvirtaa voit seurata rajoittamattomasti myös mobiilisti. Lisäksi käytössäsi ovat mm. uutisarkisto ja pörssin markkinauutiset.

Vaihda VIP-tilaajaksi nyt! Jos olet Kauppalehden tilaaja, ota yhteyttä asiakaspalveluumme ja kysy lisää, puh. 010 6615 8110 (ark. klo 8.30–16.00).

tilaus todelliseen tiedontarpeeseen


VaPaalla

Jukka Rintala

Miten viihdyit Linnan juhlissa?1Jukka Rintala, olet tunnettu

upeista asuluomuksistasi, mutta mitä muuta suunnittelet?

Käyttömuotia eli teollisesti valmistettuja vaatteita. Vuodesta 2008 alkaen minulla on ollut omaa nimeäni kantava mallisto. Suunnittelen myös monenlaisia sisustuk-seen liittyviä tuotteita.

2Suunnittelemasi Linnan juhla -asut ovat klassikkoja. Eroaako niiden työstäminen muusta puku-

suunnittelustasi?Eroaa sikäli, että uniikkipuku tehdään yksilöllisesti ja määrätylle henkilölle, jonka kanssa on useita sovituksia. Vaatteeseen vaikuttaa paljon ihmisen persoona.

3Kenelle suomalaiselle haluaisit suunnitella asun?Haluan suunnitella asuja monille

upeille naisille. Aivan niin kuin olen tähän-kin asti tehnyt.

4Kuinka aikaisin Linnan juhla -asujen suunnittelu aloitetaan? Asuja suunnitellaan lokakuusta

alkaen.

5Olet myös itse päässyt presi-dentin itsenäisyyspäivän juhliin vierailemaan. Mitä pidit?

Minulla on ollut kunnia saada kutsu Linnan juhliin kaksi kertaa. Juhlat ovat aika muo-dolliset, mutta sivuhuoneissa voi tavata vanhoja tuttuja ja kohdata uusia mielen-kiintoisia ihmisiä.

6Mitä itsenäisyyspäivä sinulle muuten merkitsee?Itsenäisyys merkitsee ennenkaikkea

sitä, että on ilo saada tehdä työtä vapaasti.

Kuka? jukka rintalaikä: 60 vuottatyö: muotisuunnittelu, näyttelyiden ja näytösten tekeminen, vapaa taiteilijaPerhe: lähipiiri ja ystävätUnelma: mielikuvituksesta tuotteeksi

Uniikkipuku tehdään yksilöllisesti ja määrätylle henkilölle, jonka kanssa on useita sovituksia. Vaatteeseen vaikuttaa paljon ihmisen persoona.

6 kysy- mystä

aleKsi PoutanentuomioKuluneen KuuKauden Plussat ja miinuKset

Puhtaat kädet? Veden kulutus on kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti, kun kansan-edustajat ja ministerit pesevät

käsiään Talvivaarasta.

Movember. Kuka vielä väittää, etteivät Itä-Euroopan

naiset olisi tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa –

ainakin kuukauden vuodessa.

Etelärannassa tuulee. Kun ”Cheffie” ja ”Monoxide

man” panevat hynttyyt yhteen, niin toivottavasti

lopputuloksena ei ole pohjaan palanut turska.

Ministerin järjenjuoksu. Liikenneministeri Merja Kyllönen haluaa leikata

roimasti tiemäärärahoja. Hän aikookin kuljetella

jatkossa ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen ekologisilla

kuumailmapalloilla.

Äidit muka töihin? Pää- ministeri Jyrki Katainen

haluaisi pienten lasten äidit töihin, mutta kuka sitten

tekisi miehelle ruuat ja hakisi tohvelit raskaan päivän

päätteeksi.

Tonttulakit vinossa. Nyt on taas se aika vuodesta, kun

kaduille ilmestyy tuhansia pekkahimasia.


miNiStEriSViErailU. liikenneministeri Merja Kyllönen kuunteli kainuulaisten

kanssa maakunnan yrittäjäjuhlan puhujia. esiin nousi kuljetustuen jatkamisen tarve ja yksityisten palveluiden laatu ja kilpailukyky.

(Kuva: Martti huusko)

500 jUHlijaa. seinäjoen Yrit-täjien perinteisessä Oktoberfestissä

26.lokakuuta vieraili myös ”Virallinen Pöyröö”. Pöyrööt-sarjakuvan käsikir-joittaja Arttu seppälä ja piirtäjä liisa

Peltonen olivat menossa mukana. (Kuva: Kirsi Kuusisto)

PolitiiKKa GoES Koti. Vallilan takomo Oy:n yrittäjän teemu Punkan työpajalla 18. lokakuuta olivat keskustelemassa kansanedustaja Osmo soininvaara ja Risto Rautava helsingin kaupunginhallituksesta. PGK rohkaisee ihmisiä järjestämään yhteis- kunnallista keskustelua omissa tiloissaan. (Kuva: lotta Kvist)

itsenäisyyden juhlaa

Helsingin Yrittäjien Itsenäisyysjuhla järjestetään keskiviikkona 5. joulukuuta klo 19 Marina Congress Centerissä.

Ohjelmassa julkistetaan Vuoden helsinkiläinen yritys sekä palkitaan ja muistetaan muita vuoden aikana eri tavoin ansioituneita henkilöitä tai tahoja.

Ohjelman jälkeen nautitaan istuva illallinen à la Helsinki. Illan aikana vieraita viihdyttävät ja tanssittavat viulutaiteilija Sirkka Kuula, oop- peralaulaja-muusikko Jyrki Niskanen ja Group

Unlimited -orkesteri. Juontajina toimivat Helsingin Yrittäjien nuoret yrittäjät, hynyläiset Elina Iloranta ja Ilkka Koppelomäki.

Illalliskortin hinta on 50 euroa henkilöltä. Pukukoodina tumma puku. Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja järjestöansiomerkit. Ovet avautuvat klo 18, ja ohjelma käynnistyy klo 19.

Ilmoittautumiset pirjo.manninen@ helsinginyrittajat.fi. Ilmoittautumisaika päättyy 16. marraskuuta.

milloin: 5. joulukuuta klo 18 marina Congress Centerissä.Paikalla myös: Group Unlimited -orkesteri.

Baanalla

5 000 Pelinkehitysyrityksissä ennustetaan olevan vuonna 2020 työn-tekijöitä 5 000 – 6 000.

tapahtumia

tUHma PoiKa. Isojoen Yrittäjien 50-vuotisjuhlissa ja yhdistetyissä pikkujouluissa joulupukki tarjoaa joululahjaa hannu Väliviidalle, joka ilmoittaa, että ei ole ollut kiltti. Vieressä Riikka jokinen. isojoen Yrittäjien sihteeri Anna Alakortes toimii pukin apulaisena. (Kuva: Anne haapanen)

mitä ihmettä? Vuonna 2011 vain kahdella kolmanneksella helsinkiläisistä oli vakituinen kokopäivätyö. Kolman- neksella oli epätyypillinen työsuhde.

Musahankkeessa enemmän duoo ku sooloo

Teosto ry on käynnis-tänyt yhdessä muiden musiikkialan toimijoi- den ja vaikuttajien kans-

sa Pumppu-hankkeen, jolla tuetaan suomalais-ten musiikintekijöiden

menestymistä. Pumpun tavoitteena on kasvattaa menestyvien suomalais-

ten musiikintekijöiden määrää ja helpottaa tekijöiden reittiä sekä kotimaisille että kansain-

välisille markkinoille. Seu-raava työpaja hankkeen tiimoilta järjestetään maaliskuussa 2013. Liity Pumppu-hankkeen avoi-

meen Facebook-ryhmään.

Varaa aikaa koulutukseenSuomen Yrittäjät järjestää al-kuvuonna laki- ja työsuhdepäi-vät 19.– 21. maaliskuuta 2013 Ruotsin risteilyllä sekä arvon-lisäverosta ja kansainvälisten toimintojen arvonlisäverosta on koulutussessiot 21. touko-kuuta Helsingissä. Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari järjestetään 3.– 4. kesäkuuta 2013 Tallinnassa. Seminaarien lisäksi SY järjestää lyhyempiä koulutustilaisuuksia muun muassa markkinoinnin, myynnin, yritysjuridiikan ja johtamisen aihepiireistä.

Hyvinvointi- yrittäjät koollaHyvinvointialan yrittäjille suunnattu verkostoitumis-tapahtuma, Yrittäjävoi-maa, järjestetään Hämeenlinnassa 31.1. – 1.2. 2013. Hyvinvointialaan kuuluvat hoito- ja hoiva-ala, liikunta-ala, matkailuala, ra-vinto ja kulttuuri. Tarjolla on tietois-

kuja, puheenvuoroja, ajankoh-taisia teemoja sekä messutori, jossa yrittäjien on mahdollista tehdä palvelutestausta. Mes-suilla ovat puhumassa muun muassa tähtitieteilijä ja profes-sori Esko Valtaoja sekä pappi ja kirjailija Jaakko Heinimäki. Ilmoittautuminen 11. tammi-kuuta 2013 mennessä [email protected].

YRITTÄJÄSANOMAT • 9 /201234 ParHaat PalVElUt

Palveleva käännöstoimistoYRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset– auktorisoidut käännökset

Kielipalvelu FILIALPuh. 0400 876 492,faksi (05) 415 6334

[email protected]

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

www.consista.fi

Kaikki taloushallinnon palvelutHelsingin keskustasta!

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset,

sähköinen taloushallinto

Ota yhteyttä tai tule käymään!

Puh. 09-622 5715

TILITOIMISTOT

PARHAAT PALVELUTILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS!

TIEDUSTELUT: KARI SALKO

[email protected]

Monipankki integroidusti

TestivoittajaNetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Netbaron Solutions OyPuh. 029 000 9015myynti@netbaron.

NetBaron®-sovellusperhe • sähköinen taloushallinto • palkanlaskenta • pankkiliikenne integroidusti • monipankki • kotisivut ja verkkokaupat • asiakkuudenhallinta • myynninohjaus • tarjousten hallinta • tilausten hallinta • materiaalinhallinta • projektinhallinta • ryhmäkalenterit • tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajan seuranta • työajan laskutus • tuotannon- ja huollonohjaus • ajopäiväkirja ja matkalasku

NetBaron® – Enemmän kuin ohjelmistoperhe

Tutustu videoihin ja avaatestitunnukset www.netbaron.

YRITYSSOVELLUKSET

YRITYSSOVELLUKSETTUOTANTO- JA LIIKETILAT

Myynti:Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio JyväskyläJyväskyläSeinäjokiOulu Rovaniemi LappeenrantaTehdas

040 570 7230044 308 6944050 348 62550400 863 5780400 579 290050 383 4034050 465 4466050 465 44660400 927 9200400 893 0210400 151 656040 146 7322

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi

Halleja yli 1000kohteen kokemuksella.

PARMACOPL 7, 79101 LEPPÄVIRTA010 661 [email protected]

TULOSTINTARVIKKEITA

Soita arkisin kello 9–16 maksuttomaan neuvontapalveluun numeroon 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Jäsenyrittäjä, muista hyödyntää jäsenetujasi!


rESUmésmärtpunkten är för nära

fakta eller fiktion: Den skolmat som vissa producerar riskerar barnens hälsa och uppväxt.jhl:s branschchef Päivi Niemi-laine

regeringen måste våga göra radikala utgiftsnedskärningar.

Jussi Järventaus

aleKsi Poutanen

43 507

Det nya kravet att genomgå en ut-bildning för yrkeskompetens berör tusentals företagare utanför trans-portbranschen

Utöver körkort krävs i fortsätt-ningen att alla som kör en över 3 500 kilo tung paketbil eller en lätt lastbil har genomgått en fem dagar lång utbildning för yrkeskompe-tens. Utbildningskravet gäller alla branscher från blombutiker till järnhandlar. Om föraren inte har genomgått utbildningen utfärdas böter både till föraren och till den som har överlåtit fordonet till fö-raren.

– Jag hörde om det nya kravet från mina söner som går i bilsko-lan. Först var jag alldeles förbluf-fad, hur kan utbildningskravet gälla även vårt företag? Vi är ju inga yrkeschaufförer, berättar företaga-ren och köpmannen Sauli Saari-nen på Data Group i Borgå.

Det får inte bli några fler skattehöjning-ar, säger Företagar-na i Finlands verk-ställande direktör Jussi Järventaus.

Enligt honom är skatteuttaget redan i taket och vi är nära smärt-punkten. Det totala skatteuttaget stiger nästa år till över 44 procent.

– Ständiga skattehöjningar minskar konsumenternas köpkraft och påverkar direkt företagens möjlighet att anställa och överhu-vudtaget klara sig i Finland. Om företagen inte klarar sig finns det heller inget att beskatta, betonar Järventaus.

– Jag är rädd för att man i näs-ta vårs budgetmangling föreslår ännu fler skatteåtdragningar för momsen och miljöskatterna. Det kommer vi inte att acceptera, fort-sätter han.

Med tanke på statsfinanserna är situationen i vilket fall som helst svår.

De aktuella anpassningsåtgär-derna räcker inte för att bryta

Ständiga skatte-höjningar lamslår hela samhället, säger företagarna i finlands verk-ställande direktör Jussi Järventaus.Kimmo [email protected]

behöva låna nästan tio miljarder euro istället för de beräknade sju miljarderna.

– Regeringen måste våga göra radikala utgiftsnedskärningar. Det är till medborgarnas fördel, kon-staterar Järventaus.

Konkurrensförmågan i skick. Finlands ekonomi kommer dock inte att komma på fötter igen en-bart genom utgiftsnedskärningar.

Det krävs även radikala åtgär-der för att höja företagens kon-

kurrenskraft. Annars kan vi vänta oss fler tråkiga nyheter om sam-arbetsförhandlingar och arbets-lösheten kommer oundvikligen att öka.

– Trycket för en strukturell för-ändring av arbetsmarknaden är hårt. Utan en sådan kommer Fin-land inte att överleva. Då pratar vi om priset och villkoren för arbets-insatser. I de här frågorna har vi inte kommit tillräckligt långt fram-åt, och därför är det även regering-ens sak, säger Järventaus.

omöjliGt. jag är rädd för att man i nästa vårs budgetmangling föreslår ännu fler skatteåtdragningar för momsen och miljö-skatterna, säger Företagarna i Finlands verkställande direktör jussi järventaus.

det räcker inte bara med körkort

tet som krävs för att köra bilen. Företagaren har dock kommit till den slutsatsen att bara han ska ge-nomgå utbildningen.

Data Group i Borgå transporte-rar varor med bara en större pa-ketbil. Förutom Saarinen har två anställda inom företaget C-körkor-

– En kurs kostar ca 150 euro, men det blir ju en större summa eftersom man ska gå alla fem kur-ser. I fortsättningen måste vi över-väga om någon annan också ska genomgå utbildningen, om jag till exempel skulle bli sjuk, funderar Saarinen.

Utbildningen består av kurser inom olika ämnen. Saarinen har nu genomgått en kurs i förebyg-gande körning, som är det enda ämnet som är obligatoriskt för alla.

– Jag tycker att kursen var nyttig och jag lärde mig något nytt, så det var inte bortkastad tid. Jag är glad och överraskad över hur positivt inställda företagarna var under utbildningen. Ingen klagade på att det handlar om ett EU-direktiv och finansiering, även om det i princip är just det som det är frågan om, skrattar Saarinen.

Direkt- debiteringen upphör – är du redo?Den inhemska direktdebite-ringen upphör i januari 2014.

Även om det fortfarande är över ett år kvar tills direktde-biteringen upphör lönar det sig för företagen att leta efter andra faktureringsalternativ i tid.

– Det är en stor föränd-ring eftersom fakturautstäl-larna måste börja använda nya tjänster. Kunderna måste även meddelas om förändringen, säger Nordeas kundchef Henna Sopanen.

I Finland finns det 60 000 fakturautställare som använ-der direktdebitering och tre miljoner betalare.

Fakturautställarna är främst företag vars fakturor regelbun-det skickas till kunderna, som teleoperatörer och energibolag. Även många små och medel-stora företagare berörs: dispo-nentbyråer, gym och företag som verkar inom hälsovården.

Ett nytt besökarrekord gjordes vecka 44 för webbplatsen yrit-tajat.fi som innehåller nyheter och information för företagare.

Det nya rekordet är 43 507 besökare. Det tidigare rekordet var från september.

Besökarna var särskilt intresserade av resultaten av kommunalvalet, skattein-formation och bankskattens inverkan på företagen.

Nominera en föregångare! Det finns redan ett tiotal föregångareFöretagarna i Finland söker tillsammans med sina partner finländska företag som har rus-kat om eller kommer att ruska om sin egen bransch.

Du kan nominera din kandi-dat på adressen www.ravista-jat.fi. Där kan du även rösta på din favorit.

Sökningen efter föregångare startade i slutet av oktober och det har redan kommit in över 80 nomineringar.

Yrittäjäsanomat kommer att publicera en artikelserie om de tio mest intressanta föregång-arna, där även ett expertråd bestående av företagets partner bedömer företaget.

Företag kan nomineras fram till mitten av december.

aleKsi Poutanen

statens skuldsättning. Tillväxt-prognoserna för nästa år är också pessimistiska. Finland kommer att

öVErraSKNiNG. jag hörde om det nya kravet från mina söner som går i bilsko-lan, berättar företagaren och köpmannen sauli saarinen på Data Group i Borgå.


Tammikuussa 2013 - M/S Viking GraceTurku–Tukholma-reitille

Uuden sukupolven risteilyalus ja ympäristöystävällinen lippulaiva

Hintaan sisältyy: Vuorokaudenristeily kahden hengen Inside Four-hytissä Viking Buffet -illallinen ja -lounas ruokajuomineen Meriaamiainen Kokoustila 4 tunniksi Kokouskahvit ja hedelmät

Aikataulu: Lähtö Turusta klo 20.55 Saapuminen Tukholmaan klo 6.30 Lähtö Tukholmasta klo 07.35 Saapuminen Turkuun klo 19.50 Kaikki annetut ajat ovat paikallisia.

Viking Grace on valmistuessaan Itämeren pisin autolautta ja sen matkustajakapasiteetti on 2800. Alus tullaan kat-tamaan Itämeren laivojen suurimmilla näköalaikkunoilla. Yleiset tilat tulevat laivan reunoille laajoine merimaisemi-neen. Rajoja rikkovaan muotoiluun ja korkealuokkaiseendesigniin tullaan panostamaan kautta linjan.

Kokousosasto on kooltaan 614 m2 ja sinne mahtuu jopa 418 kokousasiakasta saman aikaisesti. Kokoustekniikka on ajanmukaista, mm. kuva ja ääni on mahdollista toteut-taa samaan aikaan eri tiloissa. Uutta on myös sijainti, joka mahdollistaa joustavat aukioloajat. Astu laivaan!

Vuorokauden kokousristeily esim. 87,00 a/henkilöTunnus FKKONF.

Varaukset: Helsinki: (09) 123 571, [email protected]

Turku: (02) 333 1332, [email protected]: (02) 333 1200, [email protected]

Pidätämme oikeudet muutoksiin, paikkoja rajoitetusti.

wwwv.vikingline.fi

yrittäjäsanomat 9/2012

Documents