VARHAISKASVATUS TOPPAHOUSU 70-LUKU HAASTE

3

2013

Kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti

56sivua

2 Zookkonen 3/2013

Zookkonen On Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän

kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti.

Zookkonen ilmestyy 12 kertaa vuodessa.

Linkki vakioaineistoon http://turunseurakunnat.fi/portal/fi/toimintaa/kasvatus/zookkonen/

Oheisesta linkistä löytyy kokouskalenteri,

toimialakohtaisia suunnitelmia,

seurakunnan nuorisotyöntekijöiden ja

partiovastaavien yhteystietoja.

Linkistä löytyy myös saarnan aiheita.

Juhlavuoden ilmestymisaikataulu 2013

Lehti nro DL Ilmestyy

Zookkonen 4 DL pe 8.3. Ilmestyy pe 15.3.

Zookkonen 5 DL ma 8.4. Ilmestyy ma 15.4.

Zookkonen 6 DL pe 17.5. Ilmestyy pe 24.5.

Zookkonen 7 DL pe 7.6. Ilmestyy pe 14.6.

Zookkonen 8 DL avoin Ilmestyy avoin

Zookkonen 9 DL avoin Ilmestyy avoin

Zookkonen 10 DL avoin Ilmestyy avoin

Zookkonen 11 DL pe 11.10. Ilmestyy pe 18.10.

Zookkonen 12 DL pe 15.11. Ilmestyy pe 22.11.

Päätoimittaja Kasvatustoimen johtaja: Hannu Hurme

040 341 7250, hannu.hurme@evl.fi

Ulkoasu ja taitto Jani Käsmä www.kasma.fi

Kannen ja sisällysluettelon kuva Jussi Vierimaa

ZOOKKONEN

3

2013

Sisällys

Juhlavuoden artikkelit.

Ajan-kohtaista

Kastamalla ja opettamalla 4

Tärkeä alku 5Aninkaistenkadulla

Varhaiskasvatusta 6lähes 70 vuotta

Varhaiskasvatuksen 13edelläkävijä

Lausteen päiväkerho 1440 vuotta

Hetki päiväkerhossa 16

Päivähoidon 20uskontokasvatus

Tehdään hyvä päivä yhdessä 22Leppoisaa yhteiseloa Haarlan koulussaHirvensalon ippessä luodaan muistoja

Minä lastenohjaaja! 24Lastenohjaajat esittelyssä ja haastattelussaKorvina ja syleinä -lastenohjaajat verkostotyössä

Samalla matkalla 28

Kivakesä kokoaa kesän 36

Tiivis yhteistyö on helmeä 38

Toppahousukarnevaalit 42

Kuorot Roomassa 44

Haaste ja paljon tiedotettavaa 48

4 Zookkonen 3/2013

P erheemme pojat ilmestyivät maailmaan 1980-luvun alussa. Siihen aikaan seurakunnan päiväkerho oli oleellinen osa turkulaisten ja kaarinalaisten perheiden

elämää. Merkittävä ja arvostettu. Kerhoon pääsi 4-vuotiaana ja kerhossa oltiin kolme vuotta, kouluun siirtymiseen asti.

Kohtuullisen kattavasti kaupunkien lapset kirkolliseen toimin-taan kokoamalla kirkko osaltaan kantoi vastuunsa siitä kas-teessa itselleen ottamastaan tehtävästä, joka nykyisen kirkko-käsikirjan kasteen kaavassa on muotoiltu sanoin: Vanhemmat ja kummit, pyhä kaste velvoittaa teitä yhdessä seurakunnan kanssa huolehtimaan hänen kristillisestä kasvatuksestaan.

Päiväkerhossa kuultiin Jeesuksesta, opittiin kristillisiä tapoja ja kuljettiin yhdessä kirkkovuoden matkaa. Joulu- ja kevätjuh-lat olivat suuria, perheet ja sukupolvet yhdistäviä, tapahtumia. Päiväkerho antoi kokemuksen siitä, miten hienoa kansakunnan yhteisiin kristillisiin juuriin ja kirkkoon kuuluminen oli.

Poikieni tullessa päiväkerhoikään, oli kerhojen suosio tosin jo hiljalleen alkanut hiipua. Esikoisen päästessä kerhoon oli lapsia toiminnassa mukana kaikkiaan noin 2.400 ja kuopuksen siirty-essä kouluun oli lapsia mukana hieman runsaat 1.900. Vähitel-len esikoulu vei kuusivuotiaat ja lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon siirsi lapset seurakunnan muutaman viikoittaisen kokoontumiskerran kerhoista päivittäisen kunnallisen päivä-hoidon piiriin.

Kastamallaja opettamalla

Maailman muutosten keskellä pitää itsekin olla valmis muut-tumaan. Kirkollisessa varhaiskasvatuksessa syntyi päiväker-hon rinnalle uusia suosittuja toimintamuotoja. Lähinnä ykkös-ja kakkosluokkalaisille tarkoitettuun iltapäiväkerhotoimintaan lähdettiin mukaan. Vauvamuskarit kokoavat äitejä ja lapsia yhteen jo lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Myös perhe-kerhoissa äidit ja lapset ovat yhdessä koolla. Elämästä otetta etsiviä perheitä tuetaan moniammatillisessa Torin kulmassa. Nukketeatteri kokoaa vuosittain tuhansia katsojia ja internetis-sä lapsille tutuksi tulleen Rouskis-rotan ja ystävänsä Naakan seikkailuille vain maailma on rajana.

Tänään seurakunnallisen päiväkerhotoiminnan kulta-ajat ovat nostalginen muisto. Toisaalta kasvatusasiain keskuksen varhaiskasvatuksen monipuoliset toi-minnot kokoavat tänään yhteen enemmän lapsia kuin päivä-kerho parhaimmillaan.

Jeesuksen antama kas-tamisen ja opettamisen tehtävä säilyy. Kukin aika toteuttaa tehtävää omalla tavallaan.

Huppehannu.hurme@evl.fi

”Maailman muutosten keskellä pitää itsekin olla valmis muuttumaan.”

”Päiväkerho antoi kokemuksen siitä, miten hienoa kansakunnan yhteisiin kristillisiin juuriin ja kirkkoon kuuluminen oli.”

Kasvatusasiain keskus1963-2013

Zookkonen 3/2013 5

Tärkeä alku Aninkaistenkadulla

”Suomen ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa vuonna 1945 leikkikouluna Turun tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa, Aninkaistenkatu viidessä.”

T yöpöydälläni on koko talven ollut kaksi paksua kansio-ta, joiden selkämyksessä lukee Päiväkerhotyö. Ava-tessani kansioiden hyvin järjesteltyjä muovitaskuja,

ymmärsin piteleväni historiallisia papereita. Kansiot eivät ker-toneet vain päiväkerhotyöstä Turussa. Kansioissa oli hyvin mer-kityksellinen osa kirkkomme kasvatustyön historiaa.

Liikutuin, kun löysin vuonna 1945 kuvatun valokuvan. Siinä oli-vat ensimmäiset turkulaiset päiväkerholapset joulujuhlassaan. Kuvan reunaan oli ensimmäistä päiväkerhoa pitänyt ohjaaja Marja Jylhä kirjannut: ”pienten alkujen päivä oli siunattu päivä”.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskuk-sessa jatketaan lähes 70 vuotiasta kristillisen varhaiskas-vatuksen perinnettä. Suomen ensimmäinen päiväkerho aloitti toimintansa vuonna 1945 leikkikouluna Turun tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa, Aninkaistenka-tu viidessä. Toiveen kerhosta oli esittänyt eräs pienten lasten äiti.

Aninkaistenkadun leikkikoulusta kehittynyt kirkon varhaiskas-vatus on eräs evankelis-luterilaisen kirkon kasvatustyön me-nestystarinoita. Se on myös kansainvälinen menestystarina. Muissa luterilaisissa kirkoissa ei ole päiväkerhoon verrattavaa toimintaa, joka tavoittaa alle kouluikäisiä lapsia yhtä laajasti ja on pedagogisesti sekä sisällöllisesti laadukasta. Pienten alku-jen päivä Turussa vuonna 1945 sai liikkeelle vahvan ja merkityk-sellisen virran kirkkoomme.

Teksti Mirkka Torppa, lapsityön johtaja Kuva Jukka Mustasilta

dessä oli ensimmäinen arkisin kokoontuva ja kerhomainen kirkon varhaiskasvatuksen toimintamuoto Suomessa. Sitä en-nen seurakunnat toteuttivat lapsille lähinnä pyhäkouluja.

Toiminta laajeni 60-luvun taitteessaTyttötyönohjaaja Saara Salo jatkoi Marja Jylhän työtä Turun tuomiokirkkoseurakunnan leikkikoulussa vuodesta 1946 aina vuoteen 1961 saakka. Kerho toteutui 5 päivänä viikossa 2 tun-tia kerrallaan, ryhmiä oli kaksi ja toiminta oli maksullista. Tu-

Varhaiskasvatusta lähes 70 vuotta!Alussa kerhomainen leikkikoulu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän varhaiskasvatus alkoi vuonna 1945 kerhomaisena leikkikouluna tuomiokirkkoseu-rakunnan tiloissa. Aloitteen leikkikoulusta teki eräs äiti, joka esitti toiveen lapsille järjestetystä toiminnasta. Seurakunnan tyttötyön sihteeri Marja Jylhä ohjasi kerhoa. Kerho kokoontui arkisin kaksi tuntia kerrallaan, se oli maksullinen ja kerhoon kuului leikkiä, askartelua, lauluja ja raamatunkertomuksia. Tuomiokirkkoseurakunnan leikkikoulu Aninkaistenkatu vii-

Kuva. Ensimmäinen kerhomaisen leikkikoulun joulujuhla vuonna 1945. Juhlaan ei pystytty hankkimaan kynttilöitä pulan vuoksi.

”Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän varhaiskasvatus alkoi vuonna 1945 kerhomaisena leikkikouluna tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa.”

6 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 7

Juhlavuoden

artikkeli

russa leikkikoulutoiminta laajeni tuomiokirkkoseurakunnasta Mikaelinseurakunnan alueelle vuonna 1956, Martinseurakun-taan vuonna 1961 ja Kaarinan seurakuntaan vuonna 1962. Seurakunnat vastasivat leikkikouluista.

Kerhomainen leikkikoulutoiminta laajeni, kun seitsemässä seurakunnassa aloitettiin kerhot vuosien 1960-1963 aikana. Vuonna 1963 leikkikouluja oli 11 ja lapsia mukana toiminnas-sa 343. Kaksi kerhoa kokoontui kuutena päivänä viikossa kol-meksi tunniksi, kaksi kerhoa viisi kertaa viikossa ja loput ker-hot kahdesti viikossa. Toiminnan suosio oli kuitenkin huimaa, sillä vuoden lopussa 1964 seurakunnissa oli 28 leikkikoulua, lapsia noin 1400 ja opettajia 48. Toiminnanohjaaja piti elokuus-sa uusille ohjaajille kurssin, jolla opittiin laulujen, leikkien, ru-kousten ja virsien perusvarasto. Turun seurakunnissa nimike leikkikoulu muuttui päiväkerhoksi vuonna 1968.

Lastenohjaajien koulutus alkoiVuonna 1970 piispainkokous hyväksyi lastenohjaajien koulutus-suunnitelman 350 tuntia ja ensimmäinen lastenohjaajan kou-lutus aloitettiin samana vuonna Turun kristillisellä opistolla. Vuonna 1973 päiväkerhotyön työpisteitä oli 45, lapsiryhmiä 108, lastenohjaajia 91 ja päiväkerhoon osallistuvia lapsia 2973. Päi-vähoitolaki tuli voimaan vuonna 1973. Lain myötä kolme vuonna 1970 perustettua seurakunnallista lastentarhaa Pansiossa ja Va-saramäessä, muuttivat nimensä päiväkodeiksi.

Kuva. Kyllikki Pohjanen ohjailee ryhmaansa Nuortentalolla.

”Turun seurakunnissa nimike leikkikoulu muuttui päiväkerhoksi vuonna 1968.”

Zookkonen 3/2013 7

8 Zookkonen 3/2013

”Ensimmäinen avoin päiväkerho aloitti 1980-luvulla toimintansa.”

Kuva. Prinsessa Ruusunen - leikki ja kukkaseppeleet kuuluvat päiväkerhojen kevätjuhlien perinteeseen.

Zookkonen 3/2013 9

”Yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen mukaan lasten-ohjaajat saivat toimia perhekerhoissa ohjaajina, mutta vastuu kerhoista kuuluu paikallisseurakunnille.”

Avoimet päiväkerhot 1980-luvullaEnsimmäinen avoin päiväkerho aloitti toimintansa vuonna 1983. Kerho oli tarkoitettu lapsille jotka eivät sopeutuneet tavallisiin ryhmiin ja halusivat oman aikuisen mukaansa ker-hotoimintaan. Vuonna 1983 päiväkerhotyön työpisteitä oli 42, lastenohjaajia 73, harjoittelijoita 2, lapsiryhmiä 95 ja päivä-kerhoon osallistuvia lapsia 2593. Seurakunnallinen päiväkoti Pansiossa oli siirtynyt Turun kaupungille vuonna 1981 ja Vasa-ramäessä vuonna 1982. Yhteinen pyhäkoulutyö toteutui vielä vahvasti. Vuonna 1983 pyhäkoulut toteutuivat 62 ryhmässä, va-paaehtoisia opettajia oli 140 ja pyhäkouluun osallistuvia lapsia oli 1588.

Vastuu kerhoista paikallisseurakunnillaVuonna 1993 päiväkerhotyön työpisteitä oli 35, lapsiryhmiä oli 64, lastenohjaajia oli 48 ja päiväkerhoon osallistuvia lapsia oli 48. Yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen mukaan lastenohjaa-jat saivat toimia perhekerhoissa ohjaajina, mutta vastuu ker-hoista kuuluu paikallisseurakunnille. Syksyllä kutsuttiin päi-väkerholaiset isovanhempineen, kummeineen ja perheineen ”sukupolvien laulut” tilaisuuksiin. Koululaisten iltapäivätoi-mintaa toteutettiin yhdessä paikallisseurakuntien kanssa nel-jässä toimipisteessä, toiminnassa oli mukana kaksi ohjaajaa ja kerhoissa kävi yhteensä 59 lasta.

10 Zookkonen 3/2013

Lasten määrä väheni2000-luvulla päiväkerholaisten määrä väheni ja kasvatusasian keskuksessa aloitettiin lapsityön sopeuttaminen muut-tuviin olosuhteisiin kohdentaen resurssia perhetyöhön, avoimiin perhekerhoi-hin, muskareihin ja iltapäivätoimintaan. Vuonna 2003 päiväkerhoon osallistui 750 lasta ja 1-2-luokkalaisten lasten iltapäi-vätoimintaan 300 lasta. Lastenohjaajia työskenteli yhteensä 49. Lasten oikeuk-sien päivänä 20.11.2003 naulattiin Turun tuomikirkon oveen ”Suojele lapsuutta” teesit. Vuonna 2001 tapahtui lastenoh-jaajien koulutuksessa merkittävä kehitys, kun koulutus muuttui lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, joka on toisen asteen ammatillinen tutkinto.

”Vuonna 2001 lastenohjaajien koulutus muuttui lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, joka on toisen asteen ammatillinen tutkinto.”

10 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 11

”Vuonna 2001 lastenohjaajien koulutus muuttui lapsi- ja perhetyön perustutkinnoksi, joka on toisen asteen ammatillinen tutkinto.”

Kuvat. 1970-luvun päiväkerhokuvista välittyy ilo ja leikki!

12 Zookkonen 3/2013

Tänä vuonna 2013Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasian keskuksen varhaiskasvatuksen yksikössä työskentelee 60 lastenohjaajaa, kolme lapsityönohjaajaa ja lapsityön johtaja. Työ lasten ja per-heiden parissa tavoittaa viikoittain noin 5000 lasta ja aikuista. Lastenohjaajat työskentelevät kolmella varhaiskasvatuksen alu-eella: 3-5 vuotiaiden päiväkerhotyössä, koululaisten iltapäivätoi-minnassa ja perhetyössä tai kumppanuudessa toteutuvissa työ-muodoissa. Kesäkuussa lastenohjaajat toteuttavat kesäkerhoja ja perhekahviloita. Yli puolet lastenohjaajista on mukana päiväkerhojen toteutuk-sessa, kuitenkin niin että jokaisen ohjaajan viikkotyöhön kuuluu myös muita tehtäviä. Päiväkerhoa toteutetaan kaksipäiväisenä, kolmepäiväisenä ja kolmevuotiaille kerran viikossa suunnattuna. Koululaisten iltapäivätoimintaa 1-2 luokan oppilaille toteutetaan Turun kaupungin palveluntuottajana seurakuntataloissa tai kou-lujen tiloissa. Kerhot toteutuvat päivittäin koulupäivän jälkeen. Perhetyön kokonaisuuteen kuuluvat vauva- ja perhemuskarit,

”Tänä päivänä kasvatusasian keskuksen varhaiskasvatuksen yksikössä työskentelee 60 lastenohjaajaa, kolme lapsityönohjaajaa ja lapsityön johtaja.”

Kuva. Varhaiskasvatuksen yksikön työntekijät lastenohjaajat, lapsityönohjaajat ja lapsityön johtaja Turun kristillisellä opistolla helmikuussa 2013.

Zookkonen 3/2013 13

P äiväkerhotyö alkoi Turussa vuonna 1945, ensimmäisenä koko Suomessa. Turun ja Kaa-

rinan seurakuntayhtymän kasvatus-asiain keskuksella on alusta lähtien ollut keskeinen rooli tämän toiminta-muodon kehittämisessä. Työntekijöille tämä on mahdollistanut joustavuutta, säännöllisiä työtehtäviä ja oman osaa-misen hyödyntämistä seurakunnassa. Suuressa lastenohjaajien työyhteisössä myös ammatillinen kehittyminen ja vuorovaikutus on ollut rikasta ja työalaa hyödyntävää. Oman lisänsä tähän on tuonut vahva yhteistyö Turun kristillisen opiston kanssa.

Varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot kertovat seurakun-tayhtymän vahvasta sitoutumisesta lasten ja perheiden kanssa tapahtuvaan työhön. Toiminnassa on pystytty hyvin vastaamaan sekä perheiden että yhteiskunnan haasteisiin. On myös vahvasti sitouduttu kirkon kasvatuksen painopisteisiin ja niiden jalkaut-tamiseen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Hyvä esimerkke-jä tästä ovat Vake-prosessit, Lasten oikeuksien edistäminen ja verkkotyö. Nämä näkökulmat ovat jatkossakin tärkeitä.

Lisäksi tämän päivän haasteena kirkon varhaiskasvatuksessa on verkostoyhteistyön kehittäminen alueen muiden toimijoiden kanssa sekä lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen. Kirkolla on paljon osaamista ja annettavaa tällä alueella. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on myös tässä edelläkävijöiden joukossa. Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat toivottaa siunausta ja menestystä kaikelle työlle myös tulevina vuosina!

Teksti Heljä Petäjä, Raija Ojell

Varhaiskasvatuksen edelläkävijä

”Kasvatus ja perheasiat toivottaa siunausta ja menestystä kaikelle työlle.”

Heljä Petäjä Raija OjellKirkon Kasvatus ja perheasiattyöalasihteerit

perhekahvila Leppäkerttu nuortentalolla ja seurakuntien vauvakahvilat sekä perhekerhot. Lisäksi lastenohjaajia työs-kentelee TYKS:n lastenosastolla, Perhekeskus Marakatin kahdessa kerhossa, ennaltaehkäisevässä Torin Kulma työs-sä, SPR:n vastaanottokeskuksen kerhossa, neuvoloiden per-hevalmennuksessa ja nukketeatteri KasKummaa!ssa. Las-tenohjaajat tekevät myös työtä seurakuntien tapahtumissa ja osallistuvat päivähoidon uskontokasvatuksen tukemiseen. Kasvatusasian keskuksen toimistolla työskentelee kol-me lapsityönohjaajaa ja lapsityön johtaja. Lapsityönohjaajat ovat lastenohjaajien esimiehiä ja ohjaavat kolmea työaluetta. He tekevät myös verkostoyhteistyötä, järjestävät tapahtumia tai koulutuksia päivähoidon ja seurakuntien työntekijöille ja toteuttavat varhaiskasvatuksen hankkeita. Lapsityön johta-jan tehtävään kuuluu yksikön kokonaisuuden koordinointi.

Teksti Mirkka Torppa

Kuvat Janne Peltonen, kasvatusasian keskuksen arkisto

VIDEOPäiväkerhon joulujuhla 1986

VIDEOHovirinnan päiväkerho 1989

VIDEOPäiväkerho Maarian pappilassa 1990-luvulla.

14 Zookkonen 3/2013

Lausteen päiväkerho 40 vuottaKasvatusasian keskuksen lisäksi myös Lausteella juhlitaan tänä keväänä! Lausteen päiväkerhossa juhlitaan tänä keväänä kerhon 40-vuotiasta taivalta. Lisäksi Lausteella pitkään toiminutlastenohjaaja Tuire Kuusikoski eläköityy 40 vuoden työuran jälkeen.

P äiväkerhot alkoivat Lausteella vuonna 1972, jolloin toimittiin vuosi uimahallin kerhohuoneessa kahdes-ti viikossa. Sen jälkeen siirryttiin kahdeksi vuodeksi

Pormestarinkatu 2:n kerhohuoneeseen, kunnes Lausteen seurakuntakoti valmistui. Uudessa seurakuntakodissa toi-mittiin aluksi ilman huonekaluja. Tuire Kuusikoski aloitti työn Lausteella vuonna 1972.

14 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 15

Lausteen päiväkerho 40 vuotta

”Myös vanhat kerholaiseni ovat nyt vanhempina tuoneet omia lapsiaan kerhooni, Tuire iloitsee.”

Lausteen kerhoissa on ollut aina paljon lapsia, tämä on ollut pikkulapsiperheiden asuinalue. Alkuvaiheessa kaikkien ker-hoon tulevien lasten kotiosoite oli Pormestarinkatu, kertoo Tuire Kuusikoski. 1970-luvulla yhdessä ryhmässä oli jopa 60 lasta. Työaika meillä lastenohjaajilla oli silloin 20-30 tuntia viikossa ja kesät olimme lomautettuina. Lausteella yhteistyö neuvolan, perhepäivähoitajien ja päiväkotien kanssa on suju-nut aina erittäin hyvin. Myös vanhat kerholaiseni ovat nyt van-hempina tuoneet omia lapsiaan kerhooni, Tuire iloitsee.

Eläköityessäni jään kaipaamaan iloisia silmiä Lausteen päi-väkerhotilojen ikkunan takana. Ne odottavat ja innokkaat silmät ovat antaneet voimaa ja iloa työhön. Lapset eivät ole muuttuneet, mutta ehkä lapset ovat nykyään rohkeampia ja vapaampia kuin 1970-luvulla. Toisaalta lapset ovat nyt myös levottomampia, kun nopea elämänsyke ja vanhempien kiire vaikuttavat lapsiin. Mielestäni päiväkerho on tärkeä paikka kokea levollisuutta ja pysähtymistä. Kerhossa ei aina tarvitse tehdä paljoa. Tärkeintä on kohdata, pysähtyä ja keskittyä jon-kin asian kanssa.

Lausteen päiväkerhossa vietetään juhlaa 20.3.2013. Juhlan teemana on ”valo laajenee”. Kevään lähestyessä teema nousi lähtökodasta, että Jeesus on maailman valo. Kaikki hyvä mitä saamme on Jumalan valoa ja kauttamme valo loistaa kohtaa-

Juhlavuoden

artikkeli

Kuvassa oikealla Lastenohjaajat Tuire Kuusikoski ja Päivi Suomalainen ohjaajavat päiväkerhoa Lausteella.

millemme lapsille ja aikuisille Lausteella, Tuire pohtii. Juh-lamme on Lausteen lasten juhla. Pukeudumme prinsseiksi ja prinsessoiksi itse tehdyt kruunut päässä ja laulupainotteisena kerhona laulamme paljon juhlassamme. Lopuksi herkutel-laan kakulla, kuten kunnon juhlaan kuuluu.

Teksti Mirkka TorppaKuva Jussi Vierimaa

16 Zookkonen 3/2013

Hetkipäiväkerhossa

Päiväkerhossa leikitään, iloitaan, ihmetellään pyhää, ollaan kavereita, sovitaan riitoja, pyydetään anteeksi,

piirretään, askarellaan, lauletaan, ulkoillaan, rukoillaan, kuullaan

Raamatun kertomuksia, syödään eväitä, tullaan kuulluiksi ja nähdyiksi.

Juhlavuoden

artikkeli

Zookkonen 3/2013 17

Hetkipäiväkerhossa

K ello lähestyy puolta yhdeksää aamulla. Kerhon ulko-oven takaa kuuluu lasten iloista

puhetta ja joku vetää kahvasta kokeil-lakseen, joko kerhon ovi on auki. Vih-doin kerhon ovi avataan ja päiväkerhon lastenohjaaja toivottaa kerholaisille ja heidän vanhemmilleen hyvät huomenet. Eteisessä käy kova kuhina, kun lapset riisuvat vaatteita ja samalla kertovat innokkaana viikonlopun tapahtumista. Joku lapsista on ollut luistelemassa ja toinen hiihtämässä. Kun kerhotossut on saatu jalkaan, on vuorossa käsien pesu. Sitten vielä reppu selkään ja sen jälkeen suunta on kohti kerhohuonetta. Repulle löytyy paikka kerhon matalista lastennaulakoista. Leikit voivat alkaa. Osa lapsista leikkii automatolla ja osa rakentelee legoilla. Muutama tyttö hoi-taa nukkevauvoja ja pukee niille vaat-teita. Joku makoilee kerhon sohvalla ja katselee kirjaa.

”Lapset heiluttavat varpaita, sitten mahaa, korvia, silmiä.”

Aamu alkaa aamupiiristä

Kun kaikki lapset ovat saapuneet ker-hoon, kokoonnutaan aamupiiriin. Jokai-sen lapsen nimi lauletaan aamupiirissä. Aamupiirissä tarkistetaan kenen vuo-ro on olla kerhoapulainen. Apulaisella on monia kivoja pikkutehtäviä. Hän saa laskea pehmonallella lapset, jotka ovat tänään paikalla kerhossa. Hän saa myös kertoa, mikä viikonpäivä on ja millainen säätila on tänään. Monesti aamupiirin jälkeen on hartaus. Apulainen tai joku kerholaisista saa soittaa triangelia eli kirkonkelloja ja joku toinen lapsi saa olla ohjaajan kanssa sytyttämässä kynt-

tilää. Hiljaisuus-laulu johdattaa lapset ja aikuiset pyhän äärelle. Hartauden alussa lausutaan tuttu ja turvallinen kerhorukous. Tänään hartauden aihee-na on Kynttilänpäivä. Ohjaaja antaa jo-kaisen lapsen valita oman näköisensä ja värisensä kynttilän pienestä korista. Jokaisen lapsen kynttilä sytytetään ja kerrotaan, että tämä valo loistakoon si-nulle. Kerrotaan myös mitä Jeesus sa-noi, ”minä olen maailman valo, se joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Uudesta lasten virsikirjasta lauletaan iloinen laulu: ”Mi-nulla on valoa varpaissa, siellä se valo liikkuu, näin kun heilutan varpaita, valon säde keikkuu ja kiikkuu..”. Lapset hei-luttavat varpaita, sitten mahaa, korvia, silmiä. Paikallaan ei tarvitse istua vaan hartauden aikana on lupa liikkua lapsel-le luontaiseen tapaan.

Artikkeli jatkuu seuraavalla aukeamalla >>

Kuvat Poikluoman päiväkerhossa taiteillaan talviaiheita kynttilöiden ja vesivärien kanssa.

18 Zookkonen 3/2013

Pienen kynttilähetken päättyessä kaik-ki lapset yhdessä puhaltavat kynttilät sammuksiin- omalta paikaltaan turval-lisuussyistä.

Leikit pääsevät vauhtiin

Kynttilähetken jälkeen leikit jatkuvat. Ääni nousee välillä, kun leikit pääsevät hyvään vauhtiin. Kotileikissä on monta kerholaista. Pari tyttöä haluaa piirtää. He ottavat hyllyltä paperia ja väriky-niä. Automatolla autojen vauhti kiihtyy. Vapaaseen leikkiin on varattu reilusti aikaa. Pöydällä on päivän askartelun tarvikkeet. Pöydän ääressä lapset käy-vät kaksi tai kolme lasta kerrallaan as-kartelemassa oman pikkukynttilän. Toi-nen lastenohjaajista on pöydän vieressä auttamassa askartelussa. Joku lapsi leikkaa jo taitavasti ja toinen harjoittelee

leikkaamista harjoittelusaksilla. Lasten kasvoille leviää iloinen hymy, kun oma askartelu on valmis ja siihen on kirjoi-tettu oma nimi.

Eväshetki - yksi kerhon

tärkeimmistä hetkistä

Ennen eväshetkeä käydään pesemäs-sä kädet ja kerhoapulainen jakaa kai-kille reput. Apulainen muistaa sanoa ”Ole hyvä” ja repun saaja sanoo: Kiitos. Ruokarukous sanotaan yhdessä ennen eväshetkeä. Eväshetki on yksi kerhon tärkeimmistä hetkistä. Eväitä syödään suurella innolla ja vertaillaan naapurin kanssa mitä hänellä on ja mitä minulla on evääksi. Kerholaisten vanhempia on toivottu huomioimaan eväissä ympäris-töystävällisyys ja terveellisyys. Toivo-taan, että ei olisi pillimehuja, vaan juoma

”Muskarihetkessä lauletaan ja leikitääntalvilauluja.”

Kuva Soittaminen ja laulaminen päiväkerhossa on hauskaa!

Zookkonen 3/2013 19

olisi juomapullossa. Eväshetken jälkeen on muskarihetki. Muskarihetkessä lauletaan ja leikitään talvilauluja. Hallaharso on lun-ta, jonka alla lapset saavat olla yhden lau-lun ajan. Välillä otetaan soittimia. Joku ha-luaa quiron ja toinen triangelin. Lapsista on mukava soittaa. Muskarihetken jälkeen on vielä aikaa leikkiä ennen lelujen siivousta ja loppusatua. Iloinen kerhopäivä on pää-töksessään. Kerhon päätteeksi lauletaan loppulaulu.

Tekstit Jasmin NisunenKuvat Jussi Vierimaa Kuvat on otettu Poikluoman päiväkerhosta.

”Muskarihetken jälkeen on vielä aikaa leikkiä ennen lelujensiivousta ja loppusatua.”

Kuva Eväät maistuvat kerhossa. Mehupullo ja leipä ovat perinteiset kerhoeväät.

20 Zookkonen 3/2013

Päivähoidossa toteuttavaa uskontokasvatusta ja sen sisältöä

ohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman

perusteet sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Päivähoidon uskonto-kasvatuksen toteuttamisessa tu-

lee huomioida ja kunnioittaa erilaisia uskon-

nollisia ja katsomuksellisia näkemyksiä.

On tärkeää, että jokainen lapsi saa tuntea,

että hänen omaa uskonnollista taustaansa,

sen tapoja ja traditioita kunnioitetaan.

P äivähoidon kasvatushenkilöstö suunnittelee ja toteuttaa päi-vähoidon uskontokasvatuksen.

Uskontokasvatuksen toteuttamiseen on mahdollista saada tukea Turun ja Kaa-rinan seurakuntayhtymän lastenohjaa-jilta, jotka tekevät viikoittain mentoroin-tityötä. Lastenohjaajilla on mahdollisuus mennä päiväkotiin, kohdata päiväkotien henkilöstöä, keskustella päivähoidon uskontokasvatuksen arjesta, pohtia yh-dessä uskontokasvatuksen haasteita sekä auttaa sopivan materiaalin löytä-misessä. Lastenohjaajien lisäksi päivä-kodeissa vierailee mahdollisesti myös seurakunnan pappi, perhetyöntekijä ja kanttori. Tällöin useimmiten seurakun-nan työntekijä kohtaa lapsiryhmän ja viettää lasten kanssa yhteistä aikaa.

Päivähoidossa tehtävää uskontokas-vatustyötä pyritään tukemaan myös erilaisilla koulutuksilla. Uskontokasva-tusaamuissa päivähoidon henkilökunta saa lastenohjaajilta konkreettisia mal-leja ja esimerkkejä uskontokasvatuk-sen toteuttamiseen. Lisäksi järjestetään luentotilaisuuksia, laulu - ja leikkikou-lutuksia, joista kaikista saa ajatuksia lapsiryhmän uskontokasvatuksen to-teuttamiseen.

Teksti Minna Lempiäinen

Kuva Timo Jakonen

Päivähoidon uskontokasvatus

Juhlavuoden

artikkeli

20 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 21

Päivähoidon uskontokasvatus

Uskontokasvatus Kiitäjien ryhmässä

Kiitäjien ryhmä on osa Moision päivä-hoitoyksikköä. Ryhmässämme uskon-tokasvatus näkyy päivittäin erilaisina toimintamuotoina. Kaikkien lasten van-hempien kanssa on keskusteltu ja kysyt-ty lupa saako lapsi osallistua ryhmässä tarjottavaan uskontokasvatuksen. Käsittelemme kirkkovuoden tapah-tumia laajasi edeten lineaarisesti ta-pahtumasta toiseen. Meillä loppiainen ei merkitse ainoastaan kuusen katkomista ja laskiainen pulkkamäkeä vaan pyrim-me kertomaan kunkin tapahtuman kris-tillisen taustan. Korostamme eettisesti oikeita ja kristinuskoon perustuvia arvoja. ”Saa-ko valehdella?”, ”Miten minä voin teh-dä hyvää?”. Konkretisoimme näitä ar-voja esimerkiksi viemällä joulupataan itsellemme ylimääräisiä tavaroita ja ilahduttamalla vanhainkodin asukkaita lauluesityksin. Suuri ja merkittävä arvo ryhmässämme on jokaisen lapsen tär-keys omana itsenään. Korostamme tois-tuvasti kuinka suuri yksilöllinen ihme kukin lapsi on. Elämänarvoja, ihmeitä ja Luojan luomaa maailmaa kummaste-lemme musiikin ja laulujen kanssa. Käytämme ryhmässä viikoittain musiikin, näytelmän tai pöytäteatterin keinoja. Uutuutena ryhmäämme ovat rantautuneet lattiakuvat. Niiden äärel-lä voimme turvallisesti ja esteettisesti käydä läpi arkea ja juhlaa, iloa ja surua. Ruokailuun käymme kiitollisina saa-mastamme ateriasta. Täydellä vatsalla on mukava mennä nukkumaan ja rau-hoittua hiljaisuuden pussista löytyvien runojen ja lorujen saattelemana.

Teksti Teresa Luovula, lastentarhanopettaja

Kuva Jussi Vierimaa

22 Zookkonen 3/2013

Tehdään hyväpäivä yhdessäPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille.

Zookkonen 3/2013 23

Haarlan koulussa, jossa myös Kakskerran homeisista tiloista karkotetut oppilaat käyvät, toimii

tänä vuonna kaksi iltapäiväkerhoa, Turun nuorisotoimen kerho ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kerho, jossa ohjaajina ovat Tuulikki Kaarto ja Katja Rintamäki. Koulussa on todella hyvä yhteishenki, jota erityisesti rehtori Minna Kirkkola ylläpitää. Joka maanantai kokoonnumme viikkopala-veriin, opettajat, keittiöhenkilökunta, päivä-kodin väki, iltapäiväkerhot, talonmies jne. Kaikki asiat selvitetään heti, ja silloin on mukava tulla töihin. Kerho on toisen kerroksen luokassa, joka on vähän pieni, mutta muuten oikein

I ltapäiväkerho tarjoaa vastapainoa koulutyölle. Arkemme perustuu lap-silähtöisyyteen, eli jokainen lapsi saa

itse päättää, mikä on tänään mielekästä. Paras lääke lapsen luovuudelle on se, ettei hänelle tarjota mitään valmiiksi pureskel-tua. Jos lapsi haluaa tehdä löytämästään laatikosta nukkekodin, annamme hänelle siihen mahdollisuuden. Ippe on mielestämme kerhoista se, jossa parhaiten oppii tuntemaan lapsen. Meillä on aikaa kiireettömään läsnäoloon ja saatammekin olla lapselle se aikuinen, jolle lapsi uskaltaa kertoa vaikeistakin asioista. Meille on ollut tärkeää luoda kerhoon ko-dinomainen ilmapiiri. Kohdatessamme päi-vittäin olemme kuin yhtä suurta perhettä. Tähän ajatteluun liittyy keskeisenä kristilli-set arvot ja lähimmäisenrakkaus. Joka per-jantai vietämme kerhossa kynttilähetkeä ja niissä aiheet kumpuavat kirkkovuoden teemoista ja lapsen elämää koskettavista

Tehdään hyväpäivä yhdessä

Leppoisaa yhteiseloa Haarlan koulussa

Hirvensalon ippessä luodaan muistoja

I ltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen iltapäivä ja edistää lapsen kokonaisvaltaista

hyvinvointia. Toiminnan keskeisenä tar-koituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Ilta-päivätoiminnassa virkistytään, levätään ja tehdään erilaisia asioita vastapainona koulutyölle. Leikkiminen, liikkuminen, ulkoileminen sekä taiteen tekeminen ovat toiminnan arkea. Keskeisiä asioita kerhon arjessa ovat turvallisuus, lasten osallisuus, toisista välittäminen, juhlien viettäminen sekä perinteet, tapakulttuu-ri ja hiljentyminen. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva ja kii-reetön ilmapiiri.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on yksi Turun kaupungin iltapäivätoiminnan palvelun tuottajista. Seurakuntayhtymän iltapäiväkerhoja on yhteensä 13 eri puolilla Turkua. Lastenohjaajista 26 työskentelee iltapäivätoiminnassa klo 11–17 välisenä aikana. Päivittäin iltapäivätoiminnassam-me kohdataan lähes 300 lasta.

Teksti Minna Lempiäinen

Kuva Jani Käsmä

Juhlavuoden

artikkelisopiva ja kiva tila. Käymme ruokailemassa alakerran ruokasalissa ja vietämme paljon aikaa moniin leikkeihin houkuttelevalla pi-halla ja myös torstaisin liikuntasalissa. Kerhoon kuuluu myös aamukerho, ja siellä käydään usein mielenkiintoisia keskustelu-ja, kuten tämä seuraava: Ekaluokkalainen poika ihmettelee ääneen: ”Miksiköhän tytöt ei rakenna paljon koskaan legoilla?” Tulee hetken hiljaisuus, sitten toinen ekaluokka-lainen kertoo päivänselvän totuuden: ”Ei tytöt ehdi, kun ne pitää huolta kauneudes-taan.”

Teksti Tuulikki Kaarto ja Katja Rintamäki

asioista kuten esimerkiksi kiusaaminen. Kaikkia kynttilähetkiä yhdistävä tekijä on lasten osallisuus. Lapset saavat pohtia ai-hetta ja kertoa mitä se heille tuo mieleen. Voimme verrata koulun uskontotunteja ja kerhon kasteopetusta yhteiseen ruokapöy-tään: koulu tarjoaa pääruoan ja meillä on tarjota lapselle myös jälkiruokaa. Meillä molemmilla ohjaajilla on omat lämpimät muistomme lapsuuden hetkis-tä seurakunnan kerhossa. Nämä muistot lienevät tärkein syy miksi olemme itse ha-keutuneet tähän työhön. Haluamme olla turvallisia ja helposti lähestyttäviä aikuisia. Yhteiset kohtaamiset rakentavat lapsen itsetuntoa ja se, miten seurakunta ottaa lapsen vastaan rakentaa lapsen käsitystä rakastavasta Taivaan Isästä. Tämä tunne kantaa läpi elämän.

Teksti Sirje Siukola ja Laura Läntinen

24 Zookkonen 3/2013

Minälasten-ohjaaja!

Lastenohjaaja kohtaa lapsen ystävällisesti, kärsivällises-ti, rehellisesti ja kunnioittaa

häntä yksilönä. Hän kohtelee lapsia oikeudenmukaisesti, on työssään vastuullinen aikuinen ja edistää työl-lään lapsen itsenäistymistä kulloisenkin kehitysvaiheen edel-lyttämällä tavalla. Lastenohjaaja on kristillisen kasvatuksen asiantuntija ja ammattilainen, joka toimii kasvatuskumppani-na vanhemmille ja tekee moniammatillista yhteistyötä.

Lastenohjaajan työ on tärkeä osa seurakunnan varhaiskasva-tuksen kokonaisuutta. Kerhotoiminta sekä siellä työskentele-vät lastenohjaajat ovat monille perheille ensimmäinen pitkäai-kainen kontakti seurakuntaan. Molemminpuolinen kunnioitus ja arvostus ovat tärkeitä työnantajan ja työntekijän välisessä yhteistyössä. Tässä yhteistyössä myös Kirkon Lastenohjaajat ry on ollut mukana lähes 40 vuoden ajan.

Juhlavuoden

artikkeli

Zookkonen 3/2013 25

Merja Forsman

toimii lastenohjaajana kasvatusasian keskuksessa päiväkerhotyössä, mus-kareissa ja perhekerhoissa. Vuoden 2013 alusta hän on toiminut Kirkon Las-tenohjaajat ry:n puheenjohtajana.

Mirjami Jalonen

tekee lastenohjaajana työtä TYKS:n las-tenosastoilla. Hän kohtaa lapsipotilai-ta ja heidän perheitään erimittaisilla sairaalajaksoilla. Työhön kuuluu yhtei-

set hetket lapsen kanssa jutellen, kä-dentaitoja tehden tai muulla tavalla toimi-

en. Tarkoituksena on tuoda iloa ja virkistystä lapsen, mutta myös vanhemman elämään.

Tarja Rinta-Jouppi

on päiväkerhotyössä toimiva lasteno-hjaaja. Hän ohjaa 4-5 vuotiaiden päi-väkerhoja ja 3-vuotiaiden kerhoa. Li-säksi hän on mukana vauvaperheiden kerhon toteutuksessa ja toimii mento-rina uskontokasvatuksen kysymyksissä päivähoidon työntekijöille.

Tiina Nieminen

toimii tällä kaudella sekä lastenoh-jaajana että Maarian seurakunnan osa-aikaisena perhetyöntekijänä. Lastenohjaajana hän työskentelee

päiväkerhotyössä ja on kerran viikos-sa kasvatusasian keskuksen työntekijä

MLL:n perhekahvilassa Heidekenillä. Hänel-lä on myös lastenohjaajan työtunteja yhteyshenkilön tehtäviin kasva-tusasian keskuksen ja Maarian seurakunnan välisessä yhteistyössä.

Teksti Merja ForsmanHenkilökuvat Janne PeltonenViereisen sivun kuva Jussi Vierimaa

Korvina ja syleinä–lastenohjaajat verkostotyössä

Lastenohjaajien työ on paljon muutakin kuin perinteistä kerhotoimintaa. Työnkuvia voidaan kehittää ajanhaasteiden ja työntekijöiden eri-tyisosaamisten suuntaan. Tämän mahdollistaa varhaiskasvatuksen suuri kokonaisuus, josta löytyy aina tilaa ja innokkuutta kehittämiselle ja eteenpäin katsomiselle.

TYKSTyksin lastenosastoilla toimii kaksi reipasta ja kokenutta las-tenohjaajaa. Työllä on pitkät perinteet ja lastenohjaajien läs-näolo osastojen arjessa on merkittävää. Lastenohjaajat pyr-kivät helpottamaan lapsen sairaalassa oloa ja tämän kautta edistämään paranemista.

Työ on hyvin vaihtelevaa lasten tilanteiden ja iän vaihdellessa pikkulapsesta teini-ikäisiin. Työn tavoitteena on tulevaisuu-dessa entistä enemmän mukautua kivun lievityksen suuntaan. Työ pitää sisällään elämän koko kirjon, isot ilot ja isot surut. Lastenohjaajat ovat osastojen sylejä ja korvia. Yhteistyö van-hempien ja hoitohenkilökunnan kanssa on saumatonta.

TorinkulmaAjatuksena on tukea intensiivisesti ja laaja-alaisesti haasta-vassa elämäntilanteessa olevia pikkulapsiperheitä. Kaksi las-tenohjaajaa toimii Torinkulman moniammatillisessa tiimissä.Perheet tulevat TORIN KULMAan neuvolan työntekijöiden, opiskelijaterveydenhuollon tai seurakunnan diakoniatyönte-kijän lähettämänä. Tuen pituus määräytyy perheen tarpeiden mukaan. Työ on joka päivä erilaista ja lastenohjaajan tulee valppaina ottaa perheen tilanteet vastaan, olla korvina äitien murheille ja turvallisena sylinä pienille vauvoille.

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla >>

© S

amul

i Lin

tula

/ Cr

eativ

e Co

mm

onsLastenohjaajat esittelyssä

Zookkonen 3/2013 25

26 Zookkonen 3/2013

Päivi Suomalainenmuskarin lastenohjaaja

Kuka olet Olen Päivi Suomalainen. Olen valmistunut las-tenohjaajaksi vuonna 2006. Tällä hetkellä pidän muskareita tiistaisin Mikonmökissä ja keskiviikkoisin Hepokullan seura-kuntatalolla. Kuvaile työtäsi muskarissa Työ on iha-naa, luovaa. Täytyy tykätä musiikista ja heittäytymisen taito helpottaa työtä. On myös hyvä osata välillä nauraa itselleen. Olisi hyvä, että muskarissa säilyy iloisuus. On hieno tunne, kun saa aikuiset innostumaan ja laulamaan sekä tanssimaan. Lapset lähtevät helposti mukaan. Mikä muskarityössä on antoisinta Saa olla sekä lasten että aikuisten kanssa. Musiikki rentouttaa kokonaisvaltaisesti sekä itsen että mus-karilaiset. Kun tunnetaan paremmin, niin syntyy vapautunut tunnelma ja ilmapiiri, jossa on kiva laulaa yhdessä. Entä mikä muskareissa on haastavinta Perheryhmä ovat haastava, koska ryhmässä on eri-ikäisiä lapsia, että saisi jo-kaiselle jotakin. Haastavaa on myös pitää kolme ryhmää pe-räkkäin. Se voisi tuntua raskaalta, ellei siitä tykkäisi niin pal-jon. Mikä on tärkein työvälineesi Oma musikaalisuus, luova hulluus ja halu olla ihmisten kanssa. Mikä sinua on viimeksi ilahduttanut muskarityössä Joulun aikaan sain eräältä äidiltä ihanan kortin, jossa hän kirjoitti, että ”on ollut kohokohta hänelle ja lapselle tulla muskariin”. Yleisesti ottaen ihmiset tulevat hyvällä tuulella muskariiin ja lähtevät hyvällä tuulella muskarista, se ilahduttaa minua.

Anneli LaukkanenPoikluoman päiväkerhon lastenohjaaja

Kuka olet Olen Anneli Laukkanen. Olen aloittanut lasteno-hjaajan työt vuonna 1980. Sitä ennen kävin lastenohjaajakurs-sin. Kesäisin olen käynyt erilaisia lisäkursseja. Olen päivittänyt koulutukseni 2000-luvulla vastaamaan tämän päivän lasteno-hjaajan koulutusvaatimuksia. Kuvaile työtäsi päivä-kerhossa Päivät ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka on olemassa päivän runko, mutta kun lähtee lasten kanssa seikkailuun, niin siitä voi muodostua erilainen päivä mitä oli suunnitellut. Mikä päiväkerhotyössä on antoisinta Lapset ovat tärkeintä. Ja antoisinta on lasten ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö- kasvatuskumppanuus. Lapsilta saa aina uskomat-tomia oivalluksia ja pohdintoja. Entä mikä päiväkerho-työssä on haastavinta Pitää tehdä itsensä kanssa koko ajan työtä sen suhteen, että mikä on se kaikkein tärkein eli jokaisen ryhmässä olevan lapsen näkeminen ja kuuleminen.Mikä on tärkein työvälineesi Minä olen tärkein työ-välineeni, pitää huolehtia itsestä kaikella tavalla. Ilo ja posi-tiivisuus ovat tärkeää tässä työssä, silloin pystyy nauttimaan lapsista ja tästä työstä. En halua jämähtää paikoilleen, vaan etsiä ja löytää uusia haasteita. Kolmipäiväinen luontopainot-teinen päiväkerho on antanut minulle paljon. Myös lasten vanhemmat arvostavat luontopainotteisuutta. Mikä sinua on viimeksi ilahduttanut päiväkerhotyössä Ilah-duttavia asioita tulee joka päivä. Lapset tuovat suunnattomasti iloa ja heidän kommentit. Lapset tuovat paljon viisautta meille aikuisille.

Lastenohjaajat haastattelussa

26 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 27

PäiväkerhotPäiväkerhot ovat tarkoitettu 4-6-vuotiaille lapsille. Joihinkin ryhmiin pääsevät myös 3-vuotiaat esim. ruotsinkielinen päiväkerhoryhmä Åbo svenskassa on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän alueella, kymmenessä eri seurakunnassa kokoontuu yhteensä 24 päiväkerhoryhmää. Päivä-kerhot kokoontuvat yleensä kaksi kertaa viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Poikluomassa ja Maarian pappilan tallissa päiväkerho kokoontuu kolme kertaa viikossa kolmeksi ja puoleksi tunniksi ker-rallaan. Näissä päiväkerhoryhmissä on vähintään yksi kerhokerta viikossa ulkoilua. Päiväkerhotoiminnan tärkeitä lähtökohtia ovat toiminnan lap-si- ja perhelähtöisyys, osallisuus ja kasvatuskumppanuus lapsen perheen kanssa. Lapsen luontainen tapa toimia; leikkiminen, liikku-minen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen, on huomioitu toimintaa suunniteltaessa. Myös ympäristökasvatus on luontainen osa kerhon arkea. Askartelumateriaaleissa pyritään hyö-dyntämään kierrätysmateriaaleja, leluhankintoja tehdessä huomioi-daan niiden kestävyys ja pitkäikäisyys sekä kerhoeväissä suositaan ympäristöystävällisiä eväitä. Myös hartausaiheissa on huomioitu luonnon ja Jumalan luomistyön kunnioitus. Luonnon kiertokulkua ja vuodenaikoja tutkitaan ja ihmetellään. Yhden lastenohjaajan motto on: ”Sen minkä oppii tuntemaan hyvänä (luonto), siitä haluaa pitää huolta”. Kun pienet kerholaiset oppivat tuntemaan lähiympäristön luonnon, heille syntyy halu varjella sitä.

MuskaritTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää yhteistyössä Turun konservatorion kanssa muskareita. Tällä hetkellä ryhmiä on yhteen-sä 27. Muskariryhmät ovat jaoteltu kolmeen eri ryhmään: 0-1-vuo-tiaiden ja 1-2-vuotiaiden muskareissa lapsi pääsee yhdessä van-hemman kanssa kokeilemaan ja tutustumaan musiikin eri puoliin. Perhemuskariin voi tulla koko perheen voimin oppimaan uusia lau-luja ja leikkejä. Seurakuntayhtymän muskareissa huomioidaan kristilliset arvot, lauletaan myös hengellisiä lauluja ja kohdataan pieni lapsi musii-kin keinoin. Joidenkin muskareiden yhteydessä toimii myös kahvi-la, jossa on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia muiden vanhempien ja seurakunnan perhetyöntekijän kanssa. Muskaritoiminta on hyvin suosittu toimintamuoto, johon tulee keväisin runsaasti hakemuksia.

MLL MarakattiMannerheimin lastensuojeluliiton Perhekeskus Marakatis-sa toimii kaksi lastenohjaajaa yhdessä MLL:n työntekijöiden kanssa perhekahvilassa ja vauvakahvilassa.

Työ Heidekenillä toimi hyvänä esimerkkinä toimivasta yhteis-työstä, jossa eri toimijoiden osaamista ja vahvuuksia hyödyn-netään. Lastenohjaaja vie seurakunnan lähemmäksi ihmisiä keskustellen, korvat kuunnellen ja lapsia sylissä pidellen.

SPR vastaanottokeskus Kaksi lastenohjaajaa toimii SPR vastaanottokodissa Pansios-sa. Työ on eri uskonnoista tulevien lasten kanssa toteutettavaa kerhotyötä. Vastaanottokeskuksen kerho tarjoaa 1-10-vuoti-aille lapsille virkistystä, tukea lasten kasvulle ja kehitykselle, edistää kielellistä ja kulttuurista sopeutumista ja toivottua vaihtelua vastaanottokeskuksen arkeen.

Työn haasteita on yhteisen kielen puuttuminen sekä kulttuuri-nen ja uskonnollinen moninaisuus. Lastenohjaat ovat vastaan-ottokeskuksessa aikuisia joilla on aikaa lapsille, korvat ja syli.

”Työn haasteita on yhteisen kielen puuttuminen sekä kulttuurinen ja uskonnollinen moninaisuus.”

Tiesitkö tämän?

Juss

i Vie

rim

aa

Korvina ja syleinä–lastenohjaajat verkostotyössä

28 Zookkonen 3/2013

Samalla matkalla lasten ja perheiden kanssa

U sein tärkeämpää kuin kuka tekee on se, miten sitä työtä tehdään. Yhteistyö Kasvatusai-

sankeskuksen ja paikallisseurakuntien välillä on viime vuosina kehittynyt hy-vään suuntaan; enemmän puhutaan nyt yhteisestä työstä kuin ”meidän ja teidän työstä”. Katariinanseurakunnan omat resurssit lapsityössä rajoittuvat yhden papin ”osa-aikatyöhön” eli se ei ole ke-nenkään ainoa työala ja työ keskittyy pääasiassa päivähoidon kanssa tehtä-

Seurakuntalaisen näkökulmasta seurakunnan työntekijä on seurakunnan työntekijä eikä sillä ole niin väliä, onko hän Kata-riinanseurakunnasta vai kasvatusasian keskuksesta. Samaa työtä siis teemme lasten ja perheiden kanssa.

vään yhteistyöhön. Perhekasvatussih-teerin työaika puolestaan on jaettu myös lähetys- ja rippikoulutyöhön. Siksi onkin mukava tietää, että kasvatusasian kes-kus mm. hoitaa alueellamme laaduk-kaasti päivä- ja iltapäiväkerhotyötä ja on vahva yhteistyökumppani perhekerhois-sa. Olen pitänyt perhekerhoja vuodesta -98 ja olen näinä vuosina saanut ihailla kaikkien työkaverina olleiden lastenoh-jaajien ammattitaitoa.

Zookkonen 3/2013 29

Yksi erityinen ilonaiheeni yhteistyössä kasvatusasian keskuksen kanssa on ol-lut mentorointityöryhmän työ ja siinä vii-me vuosina päivähoidon henkilökunnalle suunnatut uskontokasvatusaamut. Itse olin viimeksi mukana vain osallistujana ja sain nauttia lastenohjaajien tekemäs-tä valmiista materiaalipaketista. Tuu-min, että tässäpä olisi hyvää koulutusta myös jokaiselle teologille - joille ei kou-lutuksessa kovin paljon ohjausta lasten parissa tehtävään työhön anneta. Kunpa

”Usein tärkeämpää kuin kuka tekee on se, miten sitä työtä tehdään.”

”Kaupunki on kutsunut seurakunnat yhteistyökumppaneiksi neuvoloiden perhevalmennukseen.”

vain lastenohjaajilla olisi kaikissa seura-kunnissa aikaa tehdä mentotointityötä.

Muutama vuosi sitten saatiin käyntiin lastenohjaajien yhdyshenkilöiden työ. Taitavat yhdyshenkilöt ovat meillä oh-janneet lastenohjaajien työpanosta nä-kymään seurakuntatuntien kautta entis-täkin vahvemmin paikallisseurakunnan työssä. Tuntityöläisten ja työajattomien työn yhteen sovittamisessa on joskus omat mutkansa, mutta monta perheiden ja lasten tapahtumaa on saatu yhdessä toteutettua; 5-vuotissynttärit, päiväker-hojen kevätkirkko, askartelut, pääsiäis-vaellukset, perhetapahtumat… Vieläkin enemmän voisimme pohtia, mitä yh-dessä saman seurakunnan työntekijöinä saisimmekaan aikaan.

Pesue kokoaa perhe- ja lapsityötä pai-kallisseurakunnissa tekevät ihmiset yhteen - on ollut mukava kuulla, mitä muissa seurakunnissa tehdään, suun-nitella ja toteuttaa yhdessä vaikkapa Seikkailupuiston perhetapahtuma, koo-ta koko seurakuntayhtymän perhejuma-lanpalveluksista yhteinen tiedote yms. Viimeksi kokoonnuimme jakamaan ko-kemuksia ja pohtimaan uutta työmuo-toa: kaupunki on kutsunut seurakunnat yhteistyökumppaneiksi neuvoloiden perhevalmennukseen. Tämän kaltaiset uudet työtilanteet ja työtavat aiheuttavat hieman ”päänvaivaa”, mutta ehkäpä nii-tä mahtuu tulevaisuuteen enemmänkin?

Teksti Outi ToljamoKuva Timo Jakonen

30 Zookkonen 3/2013

3

1970

V anhat toimintakertomukset kertovat siitä, miten kasvatusasiainkeskuksesta tuli se keskus, joka se tänään on. Kat-

saus nostoihin menneistä toimintakertomuksista nostaa mieleen muistoja, hymyilyttää ja saattaa joitakin jopa ihmetyttää. Mikä kumman DDR? Mis-sä lienee Leningrad? Mutta kun matka on alkanut pian Berliinin muurin nousemisen jälkeen, nähnyt sen murtumisen ja uuden Euroopan syntymisen, niin menneiden vuosien matkalle mahtuu paljon ollutta ja mennyttä.

Miten historian saatossa kehittyivät varhaiskasva-tuksen työmuodot tai leirikeskukset, miten kasva-tusasiainkeskus on ollut tukemassa nuorisotyötä, partiotyötä ja partioveneitä tai millaisia haasteita on oppilaitostyö kohdannut.

Tervetuloa mukaan pikamatkalle kasvatusasiainkes-kuksen kasvutarinaan!

Sarjan toisessa osassa tutustumme leveiden lahkeiden 70-lukuun.

Seuraavissa lehdissä seuraamme vuosikymmen

kerrallaan kasvatuksen historiaa Turussa.

Tervetuloa aikamatkalle.

Pikamatkakasvatuksen historiaan Leveiden

lahkeiden70-luku

30 Zookkonen 2/2013

1970Vuoden 1970 aikana perustettiin arkkihiippakuntaan koululaisparlamentti. Turun seurakuntien nuorisotyö on luonnollisesti joutunut olemaan aktiivisesti asiassa mukana.

1971Kuluneen vuoden aikana on keskustelu turkulaisten nuorten käyttäytymisestä voi-makkaasti laajentunut huumausaineiden käytön lisääntyessä.

1972Nuorisotyökeskuksen toiminta ulottuu nykyisin seurakuntien koko lapsi- ja nuo-risotyöhön. Lapsityön sihteerin tehtäväalueeseen kuuluvat päiväkerhotoiminnan lisäksi myös pyhäkoulu sekä lastentarhat ja –seimi.

Nuorisotyössä tilanne on muuttumassa varttuneen nuorison parissa tehtävän työn osalta siinä mielessä, että seurakuntiin valittiin kertomusvuoden lopulla yhteinen jengityöntekijä.

Zookkonen 3/2013 31

3

1970

2

1960

4

1980

5

1990

6

2000

7

2010

Järvistensaaren toiminta keskittyy kesäaikaan. Siellä on järjes-tetty lähinnä Maarian seurakunnan rippikoulu- ja varhaisnuori-soleirejä. Sunnuntaisin saaren riihikirkko on koonnut jumalan-palvelukseen runsaasti eri-ikäisiä seurakuntalaisia.

Nuoren seurakunnan esiinmarssi 1.-4.4. Seurakunnat järjes-tivät yhteisesti suuren tapahtumasarjan tytöille ja pojille. Oh-jelmassa oli toimintanäyttely Eerikinkatu 3:ssa, leirinäyttely nuorten talon pihalla ja suuri lastenjuhla ”aprilleri” Kupittaan urheiluhallissa. Tapahtumat saivat runsaasti julkisuutta osak-seen. Aprilleri-juhla keräsi urheiluhallin täyteen väkeä, vahti-mestarin arvion mukaan paikalla oli noin 1500 henkeä.

Kuva ylhäällä. Lasten juhla urheiluhallissa, sai pukeutua.

1973

3

1970

Lähde: Turun Sanomat Extra 6.5.1972

Zookkonen 3/2013 33

1974Syksyllä 1974 voimaan astuneesta rippikoulu-uudistuksesta tiedotettiin seurakuntien teologeille, kirkkomuusikoille, diako-nia- ja nuorisotyöntekijöille. Kirkkoherrainkokouksen asettama seurakuntien rippikou-lutyöryhmä on yhdessä rippikouluteologien kanssa koordinoi-nut rippikoulu-uudistukseen liittyviä kysymyksiä, koulutusta ja materiaalitarvetta. Syyskaudella valmistui kokonaiskoulutus-suunnitelma, jonka mukaan Turun teologit ja nuorisotyöntekijät saadaan koulutetuiksi uudistuksen käyttöön kevääseen 1976 mennessä. Rippikouluteologi on syksystä alkaen toteuttanut kokonais-suunnitelman vaatimaa oppimateriaalin tuottamista. Lähinnä tähän on kuulunut tuntisuunnitelmien ja niihin liittyvien piirtohei-tinkalvojen valmistaminen. Seurakuntien erityisnuorisotyö tapahtuu kokonaan paikal-lisseurakuntien työntekijöitten voimin. Seurakunnilla ei ole ke-väästä lähtien ollut yhteistä jengityöntekijää. Työn koordinointi ja yhteyksien hoitaminen muihin erityisnuorisotyön eli nuorisodia-konian alalla toimiviin työntekijöihin on ollut sattumanvaraista.

1975Syksyllä valmistui Heinänokan toinen majoitusrakennus, jossa on majoitustilaa 72 hengelle. Tämän majoitusrakennuksen val-mistuminen mahdollisti Heinänokan toiminnan huomattavan laajentamisen. Seurakunnissa toimi neljä puhallinyhtyettä, joiden soittajis-ta muodostuu puhallinorkesteri. Soittotoimintaa ohjaavat ka-pellimestari Rafael Pulkkinen, sotilasmestari Raimo Manninen ja ylikersantti Kalevi Kontio.

1976Rippikoulunopettajien koulutuksen lisäksi on järjestetty ”iso-jen” koulutus leirille tuleville avustajille. Koulu-uudistuksesta jatkuva keskustelu on tuonut voimak-kaasti esiin myös uskonnonopetuksen merkityksen, Tämän opetuksen kehittäminen kiinnostaa luonnollisesti myös seura-kuntia, joiden tehtävänä tulevaisuudessa ilmeisesti yhä enem-män tulee olemaan uskonnonopettajien tukeminen.

1977Viime kesänä järjestettiin kokeiluluonteisesti Ruisrockin yh-teydessä päihdeaineita käyttävien nuorten palvelutoimintaa. Saatujen kokemusten perusteella toimintaa jatketaan Turussa. Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa on suunniteltu ns. Fes-tivaalikoulutusohjelma (”Operaatio Saapas”), jolla koulutetaan nuorisotyöntekijöitä, vapaaehtoisia, asiasta kiinnostuneita vart-tuneita nuoria ja aikuisia suurjuhlille ennaltaehkäisevään ja auttavaan toimintaan. 25.-26.1. Leningradin Hengellisen Akatemian opiskelijaryh-mä Turun seurakuntien nuorisotyön vieraana.

3

1970

2

1960

4

1980

5

1990

6

2000

7

2010

Lähde: Kirkko ja Me -lehti 1974

34 Zookkonen 3/2013

3

1970

1978Elokuussa järjestettyyn Ruisrock-tapahtumaan on osallistuttu edellisen vuoden tapaan palveluryhmä Saappaan avulla. Toiminta on koostunut kahdesta työmuodosta, nimittäin nuorten kohtaaminen ja sielunhoito ja toisena nuorisohuoltoon liittyvä toiminta. Saatujen kokemusten perus-teella tullaan toimintaa jatkamaan. Henrika on useita vuosia palvellut Kupittaan Henrikinpoikien partio-toiminnan lisäksi muita Turun seurakuntien ryhmiä. Kuluneen purjeh-duskauden alussa merenkuluntarkastaja ilmoitti, että lippukunnan ul-kopuolisten ajojen jatkamisen edellytyksenä on aluksen merkitseminen kauppa-alusrekisteriin. Kertomusvuonna Henrika katsastettiin kauppa-alusrekisteriä varten ja näin alusta voitiin käyttää entisessä laajuudessa.

34 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 35

3

1970

2

1960

4

1980

5

1990

6

2000

7

2010

1979Päiväkerhotoimintaan osallistui yh-teensä 2770 lasta, joista poikia 1291 ja tyttöjä 1479 Turun ev. lut. seurakunnilla on toi-minnassaan kolme seurakunnallista päiväkotia. Ne kuuluvat Turun kaupun-gin päivähoitosuunnitelmaan, ja niissä noudatetaan sosiaalihallituksen mää-räämiä ohjeita päivähoitomaksuissa (Pansio A, Pansio B ja Vasaramäki). Merkittävä tapahtuma leiritoi-minnassa oli yhteisesti toteutettu Prinkkala-leiri, joka järjestettiin Kunstenniemessä 15.-21.6. ja johon osallistui noin 400 nuorta. Saapas-ryhmä käsittää tällä hetkellä 40 aikuista ja nuorta. Ryh-mään kuuluu noin puolet aikuisia eri ammattialan henkilöitä ja perheen-äitejä. Puolet on nuoria 18 vuotta täyttäneitä, lähinnä opiskelijoita. Erityisnuorisotyössä on ollut toimin-tavuoden aikana yhteyksiä paikallis-seurakuntien nuorisotyöhön sekä seurakuntien yhteisistä työmuo-doista lähinnä diakoniakeskukseen ja perheasiain neuvottelukeskuk-seen. Lisäksi työntekijä on palvelu-operaatio Saappaan sekä asiakkai-den yhteyksissä ollut yhteistyössä seuraavien virastojen ja laitosten kanssa: Raittiuslautakunta, kau-pungin nuorisotoimisto, A-klinikan nuorisoasema, A-klinikan katkai-suasema, ammatti- ja peruskoulut, poliisi, Kriminaalihuoltoyhdistyksen Turun aluetoimisto, kaupungin-sairaalan psykiatrinen klinikka ja sosiaalivirasto. Lisäksi on ollut jat-

Lähde: Kirkko ja Me -lehti 1974

kohoitoon ohjaamisia Järvenpään sosiaalisairaalaan. Vuoden 1979 toiminnassa oli seurakunnissa keskeisenä tee-

mana lapsi, sillä Kirkon vuosiaiheena 1978-1980 oli Lapsi keskellämme ja kansainvälistä lapsen vuotta vietettiin 1979.

36 Zookkonen 3/2013

Kyseiseen päivään mennessä syötetyt tiedot tulevat painettuun esitteeseen. Esitteen ulkoasusta vastaa Jani Käsmä.

Mainostilaa saa ostaaNyt myös Turun seudulla toimivilla jär-jestöillä ja yrityksillä on mahdollisuus mainostaa omaa toimintaansa edul-lisesti Kivakesä-esitteessä. Vaihtoeh-toina on joko 1/1, ½, ¼, 1/8, -kokoinen mainos tai banneri sivustolla www.kivakesa.fi. Mainostilahinnat löydät osoitteesta: www.kivakesa.fi. Mainos-paikkoja on rajoitetusti. Koko sivun mainos pitää sisällään kivakesa.fi sivustolla mainosbannerin, josta tulee linkki asiakkaan haluamaan www-osoitteeseen. Bannerin koko 160 x 50 pikseliä. Banneripaikat jaetaan va-rausjärjestyksessä.

LisätietojaJani Käsmä, nuorisosihteeriTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymä/ kasvatusasiain keskus040 341 7247, jani.kasma@evl.fi

Netissäwww.kivakesa.fiwww.turunseurakunnat.fiwww.turku.fiwww.turkukalenteri.fi

Facebookissawww.facebook.com/kivakesa

Kuva Jussi Vierimaa

Turussa lapsille ja nuorille palveluja ja toimintaa järjestävät tahot tekevät jälleen ensi kesäksi Kivakesä-esitteen 6–15-vuotiaiden lasten ja nuorten kesätoimintamahdollisuuksista. Esite sisältää lyhyesti listattuna tietoa kesä-elokuussa lapsille ja nuorille järjestettävistä toiminnoista, kuten erilaisista leireistä, kursseista ja ryhmistä.

Kivakesä kokoaa taas kesäpuuhat samoihin kansiin

kesasommarskoj

..kiva

.kesa

Esitteessä toimintojaan mainos-tavat mm. Turun kaupunki, Tu-run ja Kaarinan seurakuntayh-

tymä sekä lukuisat liikunta-, kulttuuri-, ja nuorisojärjestöt. Kivakesä-esite il-mestyi ensimmäisen kerran kevääl-lä 2009 ja se sai heti suuren suosion.

Esite jaetaan huhtikuun puolivälissä kaikkiin Turun ja Kaarinan peruskou-luihin ja esikouluihin. Lisäksi sitä jae-taan nuorisoja liikuntatiloissa, kulttuu-rilaitoksissa sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimipisteissä. Esitteen painosmäärä on 23 000 kpl.

Ilmoita toimintosi mukaanVoit ilmoittaa koululaisten kesätoimin-not 12.3. mennessä osoitteeseen:www.turkukalenteri.fi.

Ajan-kohtaista

36 Zookkonen 3/2013

Kuuntele Kivakesä radiomainos

Zookkonen 3/2013 37

38 Zookkonen 3/2013

Tiivis yhteistyö synnyttää helmiä

”L astenohjaajakoulutus al-koi Turun kristillisellä opistolla vuonna 1970.

Itse koulutus lähti liikkeelle seurakun-tien tarpeesta saada koulutusta lasten parissa työskenteleville. Aluksi koulu-tukset olivat kesä- ja viikonloppukurs-seja, josta vuosien kuluessa kehittyi ny-kyisenkaltainen lastenohjaajakoulutus, joka on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa”, kertoo Turun kristillisen opiston ilmai-suaineiden lehtori Marjaana Utriainen.

”Välillämme on tiivis koulutusyhteistyö: Kasvatusasian keskuksesta on käy-nyt työntekijöitä opistolla opettamassa kursseilla ja vastavuoroisesti me käym-me tarpeen mukaan kouluttamassa yh-

Turun kristillisen opiston ja kasvatusasiain keskuksen välisellä yhteistyöllä tärkeä merkitys.

tymässä esimerkiksi työpaikkaohjaajia. Koulutusyhteistyöllä on tärkeä asema, kouluttaessamme yhdessä tulevia työn-tekijöitä seurakuntaan”, toteaa Turun kristillisen opiston teologisten aineiden lehtori Leena Vainionpää.

”Kasvis on opistolle todella tärkeä yhteistyökumppani, joka on suurena apuna esimerkiksi työssäoppimisissa. Opistolta on vuosittain kasviksen kautta työssäoppimisissa sekä erilaisissa tut-kintotilaisuuksissa lähes 40 opiskelijaa. Lisäksi opiskelijat avustavat erilaisissa Kasviksen järjestämissä tapahtumissa, kuten nyt Toppahousukarnevaalissa. Tapahtumilla ja työssäoppimisilla on todella iso merkitys erityisesti opiske-lijoille. On hienoa, että työelämä jaksaa edelleen ottaa vastaan opiskelijoitam-me sekä olla mukana näyttöjen ja tut-

”Välillämme on tiivis koulutusyhteistyö.”

Kuva Lastenohjaaja voi työskennellä seurakunnassa, päivähoidon työntekijänä, iltapäivätoiminnan ohjaajana tai perhepäivähoitajana.

Zookkonen 3/2013 39

kintotilaisuuksien arvioinneissa”, kiit-telee Utriainen.

”Vuorovaikutus toimii molempiin suun-tiin ja se on tärkeää kaikkien osapuolien kannalta. Toimimme toistemme tukijoi-na ja tarvittaessa apua saadaan helpos-ti. Kahden ison toimijan on hyvä tehdä yhteistyötä. Tiivis yhteistyö synnyttää oikeita helmiä, joita voimme nähdä esi-merkiksi työelämässä ammattitaitoisina varhaiskasvattajina”, kiittelevät Utriai-nen ja Vainionpää Kasviksen ja opiston välistä yhteistyötä.

Teksti Mari MantereKuvat Janne Peltonen

Lapsi- ja perhetyön perustutkinto• Lapsi- ja perhetyön perustut-

kinto (120 ov) on humanistiseen ja kasvatusalaan kuuluva toisen asteen tutkinto.

• Kelpoisuus toimia lastenohjaa-jana seurakunnassa, päiväkodin työntekijänä, avoimessa varhais-kasvatustoiminnassa, iltapäi-vätoiminnan ohjaajana sekä perhepäivähoitajana.

• Syvällinen perehtyminen varhaiskasvatukseen.

Kolme koulutusreittiä Turun kristillisessä opistossa• Lapsi- ja perhetyön perustutkin-

to: nuorten koulutus (Haku yh-teishaun kautta 25.2.-15.3.2013. Koulutus alkaa 19.8.2013 ja päättyy toukokuussa 2016.)

• Lapsi- ja perhetyön perustut-kinto: aikuiskoulutus (Hakuaika päättyy 4.4.2013. Koulutus alkaa 19.8.2013 ja päättyy toukokuussa 2015.)

• Oppisopimuskoulutus

Lue lisää netistä:www.tk-opisto.fi

”Kahden ison toimijan on hyvä tehdä yhteistyötä.”

Avointa varhaiskasvatusta Paakarlassa Paakarlan seurakuntakodilla on al-kanut uusi päiväkerho tammikuussa. Kerhoa toteuttavat kumppanuudessa Turun ja Kaarinan seurakuntayhty-mä ja Turun kaupunki. Kerho kuuluu Turun kaupungin avoimen varhais-kasvatuksen kokonaisuuteen.

Paakarlan kerho on perinteinen päiväkerho, jota on muokattu vastaamaan Pernon alueen lasten ja periden tarpeita, kertoo lapsityönohjaaja Han-na Rajalin. Alueella päivähoidon paikkatilanne on kuormittunut ja myös lastensuojelussa tilan-teet huolestuttavia. Lasten iloinen yhdessäolo ja kasvun tukeminen olivat pyrkimyksinä toimintaa suunniteltaessa.

Kerhoa toteuttaa kaksi työntekijää, joista toinen on seurakunnan ja toinen kaupungin työntekijä. Kristillinen kasvatus kuuluu luonnollisena osana kerhon arkeen. Kerho kokoontuu kahdesti viikos-sa. Muita avoimen varhaiskasvatuksen toimintoja Turun kaupungin kanssa toteutuu erityisesti Hen-rikinseurakunnan alueella.

Teksti Mirkka TorppaKuva Jani Käsmä

Kuva Lastenohjaajaopiskelijat toteuttavat vuosittain näytelmän osana opintojaan.

40 Zookkonen 3/2013

Parisataa opetteli Lasten virsiä

U uden kirjan lauluissa on näkökulmia monenlaisiin elämäntilanteisiin, sekä arkeen että juhlaan. Melodi-oissa on tarjolla uutta raikkautta ja duurivoittoisuus

on lisääntynyt. Uusia ja vanhoja lauluja kirjassa on lähes yhtä paljon. Tuttu laulu Lensi maahan enkeli avautui kuitenkin kou-lutuksessa uudella tavalla, kun siihen liitettiin mukaan kehol-lisuus ja liikkeet.

Lasten Virsi –kirja on uudistunut. Ystävänpäi-vän aattona 13.2 parisataa seurakuntien ja päivähoidon työntekijä kokoontui Turun kristilliselle opistolle opettelemaan uusia lasten virsiä. Kouluttajana toimi kirjantoimittaja Mari Torri-Tuominen.

Tekijät ovat kiinnittäneet erityistä huomiota lapsi- ja käyttäjä-lähtöisyyteen. Kirjan kohderyhmään kuuluvat 0–10-vuotiaat lapset sekä heidän kanssaan laulavat aikuiset. Laulujen toi-votaan koskettavan monenlaisten lasten elämää, myös niitä villeimpiä. Kuten eräässä lasten virressä lauletaan: ”Tahdo en istua hiljaa vaan…”. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan myös helppoja ja lyhyitä lauluja, jotka on näppärä ottaa käyttöön ja oppia ulkoa. Lapsen on pystyttävä osallistumaan lauluun muutenkin kuin kuuntelemalla.

Opistolla laulettiin nyt erityisesti pääsiäisajan lauluja sekä läpi kirkkovuoden käytettäviä lauluja. Syksyllä järjestetään uusi koulutustilaisuus, jossa opetel-laan adventtiajan ja syksyn lauluja uudesta kirjasta.

Teksti Mirkka TorppaKuvat Janne Peltonen

Kuvassa kirjan toimittaja Mari Torri-Tuominen

Zookkonen 3/2013 41

Iloiset ristit lasten kerhoihin!Kasvatusasian keskuksen juhlavuo-den kunniaksi varhaiskasvatuksen kerhoihin on hankittu uudet värikkäät ristit. Iloiset ja kauniisti kuvioidut ristit on maalannut salvadorilainen taiteilija Christian Chavarría.

M aalaamme ristit iloisilla ja voimak-kailla väreillä. Ja kun joku katsoo tuota ristiä, ajattelee hän elämää, iloa

ja paremman tulevaisuuden toivoa, taiteilija Chris-tian Chavarría kirjoittaa risteistä. El Salvadorissa kutsumme ristiä nimellä “elävä risti”. Tulevaisuus, jonka puolestamme meidän täytyy taistella. Ristit tuovat lasten ja perheiden kerhoihin ter-veiset toisesta maanosasta. Niiden kuvitus ja värit virittävät yhteiseen keskusteluun ja ihmettelyyn. Aiheeseen on tehty hartaus, jota voidaan hyödyn-tää kokoonnuttaessa yhteen ristin ympärille. Pyr-kimyksenä on tutustuttaa lapsia toisen maanosan elämään, pohtia muista välittämistä ja muistuttaa kaikkia kristittyjä yhdistävästä rististä. El Salvadorin luterilaisella kirkolla on kump-panuussopimus Turun arkkihiippakunnan kanssa. Tarkoituksena on lähettää sisarkirkon johonkin lapsiryhmän kuvaterveinen ja kertoa, että ristin ympärillä muistamme ja rukoilemme myös sisar-kirkon lasten ja perheiden puolesta.

Teksti Mirkka TorppaKuva Jussi Vierimaa

KasKummaa!juhlavuoden kiertueella

N äytelmässä seikkaillaan molemmin puolin Aurajokea förin lähettyvillä. Tuomiokirkko, Mikaelinkirkko ja Turun linna vilahtelevat näytelmän tapahtumissa.

Tarinassa seikkailee pulunpoika Touko Mettinen, joka ei opi len-tämään. Ystäviensä kannustamana ja yhä uudelleen harjoitte-lemalla, hän kuitenkin lopulta pystyy siihen mitä haluaa. Näy-telmässä käsitellään ystävyyttä, erilaisuuden hyväksymistä ja muista välittämistä. Tärkeä teema on myös luonnosta huolenpi-to. Ympäristöystävällisyys näkyy myös siinä, että näytelmät nu-keissa ja lavasteissa hyödynnetään paljon kierrätysmateriaalia. ”Täl pual jokkee ja vähä tois pual jokkeeki” on hauska näy-telmä, kertoo lastenohjaaja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti. Siinä on huumoria ja pohdittavaa sekä lapsille että aikuisille. Pidän näytelmän ajatuksesta, että jokaisesta meistä löytyy jotain hy-vää ja ystävyys on tärkeä asia. Turku tuttuine maamerkkeineen ja myös murre tulevat näytelmässä hauskasti esiin. Kasvatusasian keskuksen KasKummaa! nukketeatteriryh-mässä esiintyvät lastenohjaajat Kirsi Koskinen, Anneli Lauk-kanen ja Kaija Vähä-Vahe-Hirvilahti. Näytelmän on kirjoittanut lastenohjaaja Tuulikki Kaarto. ”Täl pual jokkee ja vähä tois pual jokkeeki” näytelmän ensiesitys on Haarlan koululla 26.2.2013. Sen jälkeen näytelmää esitetään kevään ajan Turun ja Kaarinan päi-väkodeissa. Kiertue jatkuu syksyllä seurakunnan kerhoryhmissä.

Teksti Mirkka TorppaKuva Jussi Vierimaa

Nukketeatteriryhmä KasKummaa! juhlistaa kasvatusasian keskuksen juhlavuotta uudella esityksellä. ”Täl pual jokkee ja vähä tois pual jokkeeki” on Turkuun sijoittuva satunäytelmä.

Zookkonen 3/2013 41

42 Zookkonen 3/2013

ToppahousukarnevaaliLaskiaissunnuntaina järjestettiin Hirvensalon hiihtokeskuksessa laskiaisrieha. Päivää olivat tekemässä lastenohjaaja opiskelijat, seurakuntien työntekijöitä, NMKY:n isä-lapsi toiminta ja Kasviksen väki.

42 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 43

P ulkkamäessä riitti vilinää, leikkivarjot saivat lapset riemuitsemaan, pulkkapujottelut ja lumikengäilyt veti väkeä ja tarinoita kuunneltiin kaminan lämmössä.

Rouskis seikkaili tapahtumissa, Dj piti tunnelmaa yllä ja Hei-nänokan maukas hernekeitto teki kauppansa ennätysajassa.

Ajatus järjestää tapahtuma sinne missä ihmiset ovat, oli jäl-leen kerran onnistunut valinta.

Teksti ja kuvat Hanna Rajalin

”Päivää olivat tekemässä lastenohjaaja opiskelijat, seurakuntien työntekijöitä, NMKY:n isä-lapsi toiminta ja Kasviksen väki.”

TOPPAHOUSUKARNEVAALI

kirkonrotta.fi

Kuva Tarinateltassa kerrottiin kertomusta kahdesta ystävästä. Kuvassa Marko Mäenpää Henrikinseurakunnasta.

44 Zookkonen 3/2013

Fuusiokuoro TCYC ja CCI Roomassa 16.-21.1.

A sia vahvistui tiedoksi kevään 2012 kynnnyksellä, jolloin selvillä oli, että tarvitaan 16

hengen sekakuoro molemmista kuo-roista. Pian laulajavalintojen jälkeen alettiin hahmotella yhteistä suuntaa ja musiikillista ohjelmaa Heikki Raini-on, Markku Hietaharjun ja Anu Åbergin kesken. Työnjaoksi sovittiin, että Heikki

Jo aikaa sitten arkkipiispan kansliasta oli kuulunut pieniä vihjei-tä siihen suuntaan, että kuorojemme suojelija, arkkipiispa Kari Mäkinen saattaisi ottaa riskin ja kutsua nuoriso- ja poikakuo-roista TCYC ja CCI edustuksen matkalleen Roomaan, kun hän vierailee muun korkea-arvoisen delegaation seurassa mm. Pyhän Henrikin päivän messussa sekä paavin yksityisvastaanotolla.

Rainio vastaa tenorisooloista, Markku Hietaharju urkuritehtävistä ja Anu Åberg kuoron valmentamisesta ja johtamisesta sekä yleisestä (epä)järjestyksen pidosta. Tämä järjestely sopi kaikille muusikoille hyvin ja aloimme työstää ohjelmistoa.

Joulun 2012 alla olimmekin kaikki ko-vin kiireisiä, kun valmistelimme omien

kuorojemme ja seurakuntien jouluohjel-maa tahoillamme sekä harjoittelimme valittuja kappaleita, joista osa oli paikoin 8-äänistä musiikkia. Saimme vireille hyvin monipuolisen ohjelman keskiai-kaisesta kirkkolaulusta aina nykypäi-vän Rajaton-lauluyhtyeen sovituksiin ja beatbox-henkisiin hulvattomuuksiin. Jälkimmäiset vain varmuuden varalle - emmehän kukaan voineet tietää tarkoin, millaisiin tilanteisiin pääsisimme Roo-massa ja päätimme varautua ihan kaik-keen. Jälkikäteen saimmekin huomata, että strategia oli hyvä.

Kahden kuoron yhteen sovittaminen nopealla aikataululla on todellinen mu-siikillinen ja sosiaalinen matka, eten-kin silloin, kun kokoonpano on pieni ja haavoittuvainen, ainoastaan 16 hengen lauluyhtye, jossa jokaisen panosta tar-vitaan yksilöllisesti. Saimme tehdä mat-kan toisiimme ihmisinä, muusikkoina,

Zookkonen 3/2013 45

sointiväreinä ja kavereina. Saimme totu-tella toisten kuorojen toimintamalleihin ja harjoitella asioita, jotka olivat meille kaikille vähän vaikeita ja vieraitakin. Al-tot olivat kummissaan, kun takaa kuului heitäkin matalampaa ääntä. Sopraa-noille ja tenoreille arvottiin miltei huu-toäänestyksessä sopivimpia sävellajeja. Bassoille ja altoille passasi lähes kaikki, mutta nuo korkeat äänialat tulee löytää oikeiksi, jotta kuoro soi oikein ja tervees-ti. Lopullisen sävellajivalinnan toki suo-ritti kuoronjohtaja, mutta kuorolaisten oma tuntuma ja sointikuva niin ikään oli huomioitava.

Raskaan mutta palkitsevan kotimaassa tehdyn etukäteisharjoittelun jälkeen oli aika lähteä Roomaan. Vatsanpohjat oli kaikilla puruja ja perhosia täynnä, olihan tiedossa 9 eri esiintymistä eri puolilla kaupunkia, joihin suurimpaan osaan an-nettiin ainoastaan osoite ja kellonaika, jossa oli kulloinkin oltava. Aloitimme Kardinaali Kochin vastaanotolta. Saa-puessamme paikalle oli suuri helpotus ja kotoisa tunne, kun siellä oli paikalla meille tuttuja kasvoja, arkkipiispa seu-rueineen. Kuoro teki alusta asti fantas-tista työtä ja lauloi kaiken ulkoa, kuten tämän tasoisissa tilanteissa tulee. Heik-

ki Rainion soolo italialaiseen Signore delle cime –lauluun oli taattua, upeaa Heikki-laatua ja sellaisen kuoron sekä solistin edessä on helppo johtaa. Kaikki tietävät tehtävänsä.

Tulevina päivinä saimme laulaa birgit-talaissisarten vastaanotolla kahdesti, Pyhän Henrikin messussa Santa Maria sopra Minervassa sekä saksalaiseen seurakunnan messussa. Pyhän Henri-kin messu teki meihin suomalaisiin toki erityisen vaikutuksen ja olimme iloi-sia niin liturgisista sävelmävalinnoista kuin muistakin musiikeistamme, jotka tuntuivat oikeilta ja hyviltä, vaikka koti-maassa valinnan vaikeus oli aika suuri. Pyhän Henrikin päivän messu toimi-tettiin uruitta, joten myös virsien neli-ääninen laulaminen tuntui luontevalta. Pyhän Henrikin messua edelsi puolen

tunnin konsertti, jossa saimme musi-soida yhdessä urkurimme Markku Hie-taharjun kanssa, joka soitti Taneli Kuu-siston hienon harvinaisuuden, Fantasian keskiaikaisesta hymnistä, Ramus virens olivarumin. Ramus virens olivarum oli esillä kolmessa eri muodossa tuon Py-hän Henrikin messun ympärillä ja valin-nat tuntuivat hyviltä.

Birgittalaissisarien luona saimme ruo-kaa parinakin iltana ja köyhien opis-kelijoiden matkabudjettiin tämä sopi mainiosti. Siitä kiitollisena oli ilo laulaa myötämielisille kuulijoillemme, ensim-mäisenä iltana vähän konservatiivisem-malla ohjelmalla ja toisena iltana sitten Rajattomankin sovituksia lainaillen ja swing-negroihin sisään sukeltaen. Pa-rasta näissä fuusiokuorolaisissamme on suuren taidon lisäksi se välittömyys ja ilo, joka ei voinut jättää kuulijoita kyl-mäksi.

Pääsimme vierailemaan Suomen Roo-man-instituutin Villa Lantessa ja siel-läkin lauloimme tuliaisia Suomesta, Finlandian tietysti. Heikki lauloi upean italialaisen laulun, jonka jälkeen kaikki

Artikkeli jatkuu seuraavalla aukeamalla >>

”Saimme vireille hyvin monipuolisen ohjelman keskiaikaisesta kirkkolaulusta aina nykypäivän Rajaton-lauluyhtyeen sovituksiin ja beatbox-henkisiin hulvattomuuksiin.”

”Roomassa oli tiedossa yhdeksän eri esiintymistä.”

46 Zookkonen 3/2013

kuulijat halusivat varmasti palata välit-tömästi, kulkematta lähtöruudun kaut-ta, Sorrentoon. Kaiken tämän kruuna-si hyvä päivällinen, jossa saimme olla mukana arvokkaan delegaation hyvässä seurassa. Pietarinkirkko vaikutti meidät mahtavuudellaan, niin ikään Domitillan katakombit vetivät hiljaiseksi. Olemme sivistyneet sekä kirkkohis-toriallisesti, sosiaalisesti että kulttuuril-lisesti ja musiikillisesti. Tästä kutsusta kiitämme sydämellisesti arkkipiispa

Kari Mäkistä sekä delegaatiota ja kaik-kia niitä, jotka ovat eteemme vaivaa nähneet. Haluamme kiittää myös Pyhän Henrikin säätiötä ja kirkon ulkomaan osastoa sekä taloudellisesta että hen-kisestä tuesta, jonka olemme saaneet. Molemmat kuorot saivat rahoitusta sekä Pyhän Henrikin säätiöstä että ulkomaan osastolta 3000 euroa. Tämä kaikki on mennyt lentomatkojen ja hotellimajoi-tusten kattamiseen kuorolaisten oma-vastuun lisäksi.

”Pietarinkirkko vaikutti meidät mahtavuudellaan, niin ikään Domitillan katakombit vetivät hiljaiseksi.”

Zookkonen 3/2013 47

Erityisen mieluisa kokemus on ollut työs-kennellä näiden lahjakkaiden nuorten kanssa sekä hyvien kollegoiden kanssa. Asiat ovat edenneet jouhevasti ja projek-tinhallinta on ollut selkeää, kun jokainen on tiennyt oman tehtävänsä siinä.

Toivomme, että arkkipiispa seurueineen on kokenut riskin, pyytää nuoriso- ja poikakuorolaisia edustusmatkalleen mukaan, kannattavaksi ja toivomme niin ikään, että olemme voineet palvella ark-kihiippakuntaamme ja koko ekumeenis-ta yhteistyötä arvokkaasti ja raikkaasti.

Fuusiokuoroprojektin nimissäTeksti

Anu Åbergkuoronjohtaja

Kuvat

Kuoron Facebook -sivusto

”Olemme voineet palvella arkkihiippa-kuntaamme ja koko ekumeenista yhteis-työtä arvokkaasti ja raikkaasti.”

Miestyön fooruumi

Isän hymy - lapsella oikeus isän hymyyn?

Turun kristillisellä opistolla 22.-23.5. Järjestäjät: Ensi- ja turvakotien liiton Miestyön kehittämiskeskuksen yhteistyökumppaneina ovat MLL:n isä-hanke, Turun ja Kaarinan seu-rakuntayhtymä, Turun ensi- ja turvakotiyhdistys ja Turun kristillinen opisto. Miestyön Foorumi on koulutus- ja verkostota-paaminen sosiaali-, terveys- ja kirkollisentyön ammattilaisille, jotka haluavat kehittää miesten kanssa tehtävää työtä organisaatiossaan.Miestyön Foorumi on merkittävin miehen ja perheiden auttamista pohtiva valtakunnallinen seminaaritapahtuma.

Teksti MLLKuva SXC-kuvapankki

48 Zookkonen 3/2013

HaasteKasvatusasiain keskuksen Nuorisotyön tiimi haastaa kaikki paikallisseurakun-nat ja yhtymän muut yksiköt osallistu-maan Vanhemmuuden viikkoon (22.-28.4.2013) Haastetta voitte jatkaa haluamillenne yhteistyötahoille. Yksityishenkilönä voit osallistua Vanhemmuuden viikkoonFacebookissa Sivuilla tietoa, tulostettavaa mainos-materiaalia, vinkkejä ja käyttökelpoisia ideoita kyseiseen viikkoon!

Lisätietoja, ja ideavinkkejä Nuorisosihteeri Leena Lähde leena.lahde@evl.fi p.0403417348

Mikäli ilmoitatte minulle s-postilla 31.3. mennessä omat Vanhemmuuden viikon tapahtumanne, niin laitan ne kootusti Point:in sivuille.

Haastelinkin löydät tästä:

Viikon teemoina ovat • yhdessä tekemisen tärkeys perheissä• vanhempien vastuu lasten ja nuorten kasvattajina• perheiden yhteistyön pelisäännöt las-ten ja nuorten parissa toimivien kanssa. Teemaviikolle rakentuva ohjelma antaa varmasti jokaiselle jotakin: niin lasten ja nuorten vanhemmille kuin lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Teemaviikon tapahtumat ja toimin-not kootaan pointti.info/vanhemmuu-denviikko-sivustolle kaikkien tiedoksi. Nettisivuilla mm. vanhempainyhdistyk-set, harrasteyhdistykset ja -seurat, par-tiolippukunnat, koulut ja oppilaitokset, liikunta-, -nuoriso, -sosiaali ja kulttuu-ripalvelut, kirjastot, seurakunnat, poliisi

ja muut lasten ja nuorten parissa toivivat tahot voivat ilmoittaa tapahtumasta ja viikkoon osallistumisesta. Yksityishenkilöt voivat osallistua Vanhemmuuden viikkoon klikkaamalla Facebookin tapahtumalinkkkiä ja ilmoit-taa näin itsensä mukaan. Lisätietoja http://www.pointti.info/van-hemmuudenviikko

Vanhemmuuden viikko tulossa Vanhemmuuden viikon teemaviikkoa vietetään 22.-28.4.2013. Mukana Turun läntisistä kunnista ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko sekä itäisistä kunnista Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo sekä Turku. Vanhemmuuden viikon teemaviikon voi pongata myös muista Varsinais-Suomen kunnista.

”Ilmoita tapahtumasi mukaan vanhemmuuden viikkoon.”

Zookkonen 3/2013 49

Tekstaritupu -koulutusTekstariTupun uusien päivystäjien koulutus järjestetään 10.4. on. Viimeinen ilmoittautumispäivä 22.3. Leena Lähteelle, jolta myös lisätiedot: Leena Lähde p.+358 40 3417 348

040 3417 787Tukitekstari koululaisille

Mitä Tupu on?• TUPU vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin

kysymyksiin• TUPUlle voit tekstata milloin vain,

normaalin tekstiviestin hinnalla• Viestiin vastataan koulupäivinä

vuorokauden kuluessa• Voit myös mailata: tekstaritupu@evl.fi• Nettitupu ja Tupun chatti osoitteessa:

www.nettitupu.net

”Tupulta voi kysyä sitäkin mitä ei muuten kehtaa.” Lasten suusta

Miten opetan rippikoulussa -koulutus rippikoulutyötä tekeville

Mitä on opettaminen rippikoulussa? Oppi, jonka Opettaja Opet-taa oppilaille vai yhdessä elämistä, kokemista ja fiilistelyä.Mikä on oma roolini opettajana?

Tule mukaan koulutuspäivään, joka järjeste-tään torstaina 25.4. klo 9.30-15.00. Paikkana Vimma (Aurakatu 16)

Koulutus on osallistujille ilmainen. Kasvatusasiain keskus vastaa kustannuksista.

Sitovat ilmoittautumiset 17.4. mennessä marja.ruusu@ev.fi Koulutus toteutuu jos mukaan ilmoittautuu 20 henkilöä. Ylä-rajaa ei ole.

Kouluttajina Jarmo Kokkonen ja Saara Huhanantti.

Kuva Erityisnuorten rippikoulun konfirmaatio, kuvaaja Riitta Tunturi.

50 Zookkonen 3/2013

Kuopiossa järjestettävien Kirk-kopäivien ohjelma on julkais-tu. Tapahtumassa vierailee

muun muassa tunnettu irlantilainen teologian professori ja tietokirjailija Alis-ter McGrath pohtimassa uusateismin haastetta kristikunnalle. KirkkoAreena -keskustelutilaisuuksissa selvitellään muun muassa onko kirkko kuitumassa pelkäksi palveluntuottajaksi.

Kirkkopäivien ohjelma julkaistumukana tuttu DJ Pastori Kanala

Minun tieni Kristuksen seuraajana -ti-laisuudessa tarinaansa kertovat ja yh-teyttä eri tavoin ajattelevien välille ovat rakentamassa muun muassa Luther-säätiön pastori Kalle Väätäinen, tutkija Sari Roman-Lagerspetz ja pastori Mari Leppänen

Kirkkopäivien musiikkivieraina ovat muun muassa Johanna Rusanen, Ruu-dolf ja Karri Koira. Tapahtuma tarjoaa myös mahdollisuuden osallistua Virsika-

raokeen karaokepastori Mikko Salmen kera tai Pyhäkouluun, jossa DJ-pastori Kari Kanala lupaa soittaa pyhäkoululai-silleen “maallista musaa raamatullisel-la soundilla”.

Kirkkopäivät on luterilaisen kirkon suur-tapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi touko-kesäkuussa eri paikkakun-nilla. Tapahtumassa on yleensä satoja erilaisia tapahtumia. Kirkkopäivien pää-järjestäjinä ovat Kirkkopalvelut ja pai-kalliset seurakunnat.

Maistiasia on luvassa jo Helsigissä 14.3. järjestettävillä Pikkukirkkopäivillä.

50 Zookkonen 3/2013

Zookkonen 3/2013 51

Zoot vuonna 2013

Torstaina 25.4. klo 9-15 koulutus rpk-työtä tekeville ks. erillinen ilmoitus s. 49.

Torstaina 12.9. klo 11.30-15

Torstaina 7.11. klo 11.30-15

Torstaina 12.12. klo 16- pikkujoulukuusi (kutsutilaisuus)

Mikä Zoo on?

ZOO - Nuorisotyöntekijöiden neuvottelukoko-us. Seurakunnat sitoutuvat toimimaan niin, että nuorisotyön johtoryhmään kuuluvat työntekijät sekä nuorisotyössä mukana olevat työntekijät osallistuvat yhteisesti sovittuihin kasvatusasiain keskuksen koolle kutsumiin kokouksiin.

ZOO - Kaikkien lapsi -ja nuorisotyössä mukana olevien työntekijöiden yhteinen neu-vottelukokous, joka kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa.

ZOO - Informatiivisten aiheiden lisäksi käsi-tellään aiheita, jotka koskettavat nuorisotyön kenttää, aiheita, joita jokaisen nuorisotyönteki-jän on hyvä tietää, aiheita, joista ammentaa vi-rikkeitä työhön.

ZOO - Jokaisella nuorisotyöntekijällä on mahdollisuus esittää toiveita käsiteltävistä asioista kasvatusasiain keskukseen nuoriso-sihteeri Marja Ruusulle (040 3417 284, marja.ruusu@evl.fi).

Puheen tai kielen kehitys vii-västyy noin 15–20

SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKUheinanokka.fi kunstenniemi.fi sinapinleirikeskus.fi

Tutustu ja ihastuLeirikouluun

saaristoon!Sijainti ja etäisyys Turun keskustasta: Heinänokka, Satava Turku, 20 km, Kunstenniemi, Naantali, 38 km Sinappi, Kakskerta, Turku, 24 km

Eart Hour 23.3.2013Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastotapahtuma, jossa yk-sityiset ihmiset ja erilaiset yhteisöt eri puolilla maapalloa sammuttavat tarpeetto-mat valonsa tunniksi. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolen-sa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille.

Pelkät symboliset eleet eivät kuitenkaan riitä. Vuonna 2013 Earth Hour rakentuu Suomessakin kansainvälisen I Will If You Will -haastekampanjan ympärille, Suo-messa haastekampanja käynnistyy helmikuussa 2013.

I Will If You Will -kampanjassa sekä yksittäiset ihmiset että organisaatiot voivat haastaa muut ottamaan osaa konkreettisiin ympäristötekoihin. Vaikka yksi ihminen ei voisikaan tehdä kaikkea mahdollista, jokainen voi tehdä jotain ympäristön hyväk-si jo tänään. Nyt onkin aika kysyä, mitä sinä olet valmis lupaamaan haastaaksesi muut tarttumaan toimeen valoisan, kestävän tulevaisuuden puolesta.

Lisätietoja http://wwf.fi/earthhour/

http://www.youtube.com/watch?v=2UywrjnOaUE&feature=player_embedded

52 Zookkonen 3/2013

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutus

Lähestymistapa ja oppimistavoitteet Koulutuksessa painotutaan tarkastele-maan ohjaajan omia tunteita, tulkintoja ja toimintatapoja voimakkaammin kuin analysoimaan haastavaksi koettuja nuo-ria. Prosessissa on tilaa pohtia omaa suhtautumistaan rippikoulussa toimimi-seen ja nuorten kanssa työskentelemi-seen. Koulutus palvelee hyvin myös RKS 2001:n syventämistä.

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulu-tuksen jälkeen osallistuja • osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia

toimintatapoja itselleen haastavissa rippikoulutilanteissa

• osaa pohtia omia reaktioitaan ja tul-kintojaan suhteessa hänelle haasta-viin nuoriin

• vahvistaa motivaatiotaan rippikoulu-työtä ja haastavien nuorten kanssa toimimista kohtaan

• osaa soveltaa selkeyden, kärsivälli-syyden ja rakenteen periaatteita oh-jatessaan rippikoulua

Koulutuksen sisältöjä ovat esimerkiksi • Minä suhteessa haastavasti käyttäy-

tyvään nuoreen• Minä oppimisen mahdollistajana ja

arvioijana• Minä havaintojen tekijänä• Välitehtävien purkaminen• Tukea rakenteista

Koulutuksen työtavoissa painotetaan rippikoulujen ohjaajien oman proses-soinnin mahdollistamista. Aktivoivat ja osittain toiminnalliset menetelmät pyri-tään valitsemaan sellaisiksi, joita sovel-tamalla ohjaaja saa välineitä haastavien nuorten oppimisen ohjaamiseen rippi-koulussa.

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutuksessa rippikoulujen ohjaajat vahvistavat haastavaksi koettujen nuorten opettamiseen ja ohjaamiseen liittyviä taitoja.

LaajuusKoulutus on laajuudeltaan 2 opintopis-tettä. Siihen sisältyy kolme lähiopetus-päivää sekä etäopiskelua ennen lähiope-tuspäiviä ja lähiopetuspäivien välissä.

Koulutukset vuonna 2013Turussa 17.-18.9. ja 24.10.2013

Katso koulutuksen tiedot Kirkon koulutuskalenterista Linkki koulutuskalenteriin tästä.

Lisätietoja Koulutussuunnittelija Sanna Jattu sanna.jattu@nuortenkeskus.fi, 0400 105 072

”Koulutuksessa painotutaan tarkastelemaan ohjaajan omia tunteita, tulkintoja ja toimintatapoja.”

Zookkonen 3/2013 53

Rasisminvastaista viikkoa vietetään 18.-24.3. Silloin ympäri maailman otetaan kantaa yhdenvertaisuuden ja mon-imuotoisuuden puolesta ja vastustetaan rasismia ja etnistä syrjintää. Viikko on hyvä hetki kohottaa rasisminvastaisia asenteita, pistää maailmaa paremmaksi ja osallistua joukolla rasisminvastaiseen liikkeeseen!

Kaikki toimimaan rasismia vastaan

Mitä nuoret haluavat tehdä rasisminvastaisella viikolla? Aiempina vuosina nuoret eri puolilla Suomea ovat järjestäneet rasisminvas-taisia konsertteja, rap-kisoja, työpajo-ja, flash mob -tempauksia, Eläviä kir-jastoja, leffaraateja... Toiminta voi olla mitä tahansa yksittäisen nuorisotalon teemaillasta koko kaupungin nuoret yhteen kokoavaan suurtapahtumaan. Tapahtumissa rasisminvastaisuutta voi tuoda esiin visuaalisella ilmeellä, ää-neen lausutuilla kannanotoilla ja erilai-sella toiminnalla: rasismia voi käsitellä esimerkiksi harjoitteilla ja työpajoilla, joiden avulla nuorten kanssa tarkastel-laan asenteita, ennakkoluuloja ja laa-jennetaan ymmärrystä itselle vieraasta. Tärkeää on, että nuoret ovat itse mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toi-mintaa alusta lähtien.

Linkit eri toimijoiden rasisminvastaisen viikon tapahtumiin, ideoita ja toimin-nallisia harjoitteita löytyy www.keks.fi/puutu -sivulta. Sieltä voi poimia vinkkejä omaan toimintaan ja lisätä omansa lis-talle: www.keks.fi/kalenteri/ilmoitus.

Tilaa Allianssista julisteita ja siirtokuvatatuointeja Allianssista voi tilata maksuttomia ra-sisminvastaisen viikon kampanjamate-riaaleja. Tarjolla on rasisminvastainen “Pistetään paremmaksi - lisää lihaa!” -juliste sekä Kaikki erilaisia, kaikki sa-manarvoisia -siirtokuvatatuointeja. Jätä tilaus osoitteeseen asta.rentola(at)alli.fi. Kerro tilauksen yhteydessä mitä ai-otte tehdä rasisminvastaisella viikolla, tilattavien tuotteiden määrä ja postitus-osoite. Jos jätät tilauksen viimeistään viikolla 10, materiaalit ehtivät rasismin-vastaiselle viikolle.

Lisätietoja: www.keks.fi/puutu

Nuorten akatemia

”Ihan kuin mun elämästä” Kiusaamisesta ja ryhmän ulkopuolelle jäämises-tä kertovaa fiktiivistä videota on YouTubessa käyty katsomassa jo 20 000 kertaa ja se on kerännyt lä-hes 100 kommenttia nuorilta. Fiktiivinen video eli digitarina liittyy koordinoi-maamme hankkeeseen, jossa kehitetään ammat-tioppilaitosten sosiaalista turvallisuutta. ”Videon herättämä kiinnostus on yllättänyt mei-dät. Aihe koskettaa isoa joukkoa nuoria”, sanoo Nuorten Akatemian projektipäällikkö Annakaisa Oksava. Turvallista ryhmää rakentamaan -hankkeella py-ritään luottamuksellisen ja avoimen ilmapiirin luomiseen oppilaitoksissa. YouTube-kommenttien perusteella nuorten mielestä kouluissa tulisi kiin-nittää enemmän huomiota kiusaamiseen. Puuttu-matta jättäminen on aikuiselta kannanotto.

Video Löydät video tästä.

54 Zookkonen 3/2013

Lue lisää tästä.Kaikki Turku Bandstandistä.

Nyt Sinulla on mahdollisuus varata Tuhlaajapoikaesitys rippileirien leireille ajalla 3.6-4.7. ma-pe, klo 14 eteenpäin.• Esityksen kesto noin 20 min. Yhteen päivään mahtuu useampikin

esitys. Esitys on suomenkielinen.• Heinä-elokuun rippileirit voivat tilata esityksen tammi-toukokuun

rippikouluiltoihin, varaukset mahd. pian.• Varaukset kesäleireille 31.5. mennessä.

TUHLAAJAPOIKAtämän päivän

Nukketeatteria rippikoululaisille

Tiedustelut ja varaukset: Nukketeatteri 2 x Koopuh. 040-3417679 (ma-to klo 8-16, pe klo 8-14 )kirsi.koskinen@evl.fi ja kaija.vaha-vahe@evl.fi

Soitaja tilaa! Eikä

maksa mitään!

Zookkonen 3/2013 55

Linkki toiminta Ajankohtaista nuorille 28.2.-25.4. Vetskari - suljettu ryhmä van-hempiensa eron kokeneille 16-18 -vuo-tiaille nuorille Turussa. Kysy lisää Linkin koordinaattoreilta: Anu Nurmi (044 7355 130, anu.nurmi@vslapset.fi) tai Kirsi Ros-ten (044 7355 131, kirsi.rosten@vslapset.fi). Ajankohtaista vanhemmille 5.3. klo 17.30-19.00 Murkkufoorumi™ (Sa-lon perhekeskus, Annankatu 10). Avoin vertaisryhmä murrosikäisten van-hemmille. Aiheena ”Arjen pelisäännöt”. Il-moittaudu viim. 4.3.: sirpa.stenstrom@mll.fi tai 044 5355 161. 7.3. klo 18.00-19.30 Eväitä vanhemmuuteen -ilta (Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku)Aiheena ”Miten nuoren pahoinvointi nä-kyy?”. Asiantuntijana lääkäri Tiia Huhto/ Nuorten psykiatrian pkl, Turku. Ilmoittau-tuminen viim. 6.3.: soile.smiley@vslapset.fi tai tekstiviestillä 044 5355 138. Ajankohtaista ammattilaisille Linkki-toiminnan ja Remontti-hankkeen järjestämässä Omin jaloin -menetelmä-koulutuksessa on enää 20 paikkaa vapaana. Koulutus pidetään Turussa 15.3. ja 22.3. klo 9-16. Koulutukseen mahtuu 80 osallistujaa ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyk-sessä. Koulutus on maksuton. Ilmoittaudu oheisessa mainoksessa olevasta linkistä. Lisätietoja toiminnasta Linkin koor-dinaattoreilta: Anu Nurmi (044 7355 130, anu.nurmi@vslapset.fi) ja Kirsi Rosten (044 7355 131, kirsi.rosten@vslapset.fi). Linkin esitteitä ja Vauhdilla aikuisuuteen -opasta

Omin Jaloin -menetelmäkoulutus Turussa

Paikka: Turun kaupunginsairaalan luentosali, Kunnallissairaalantie 20, Talo 1 A, P-krs Aika: pe 15.3.2013 klo 9-16 ja pe 22.3.2013 klo 9-16

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toiminta ja Remontti-hanke järjestävät kaksipäiväisen koulutuksen nuorten ja perheiden kanssa toimiville ammattilaisille. Tavoitteena on Omin Jaloin -menetelmän avulla luoda uudenlaista yhteistoimintakulttuuria ja selkiyttää asiakkaan ohjauspolkua.

Omin Jaloin -menetelmä on Lohjan kaupungin erityisnuorisotyössä kehitetty yksilötyöskentelyn muoto 13–17 -vuotiaille nuorille. Menetelmän avulla kartoitetaan nuoren elämän suojaavat tekijät ja riskitekijät sekä selvitetään nuoren mahdolliset tuen tarpeet. Toiminnassa nuori tavataan vähintään viisi kertaa ja huoltaja vähintään kerran.

Menetelmä soveltuu kenelle tahansa nuorten kanssa työskentelevälle ammattilaiselle, jolla on mahdollisuus toteuttaa yksilötyötä. Aikaisempiin koulutuksiin ympäri Suomen on osallistunut mm. terveydenhoitajia, kuraattoreita, erityisnuorisotyöntekijöitä,sosiaaliohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä. Menetelmä soveltuu esimerkiksi ehkäisevään lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön ja osaksi lastensuojelutarpeen selvitystä.

Koulutus on maksuton ja mukaan otetaan 80 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu 8.3. mennessä oheisesta linkistä: http://www.webropolsurveys.com/S/0AB7B0A9CE41C140.par

TERVETULOA!

Lisätietoja koulutuksesta:Linkki-toiminta koordinaattori Anu Nurmi 044 7355 130 anu.nurmi@vslapset.fi koordinaattori Kirsi Rosten 044 7355 131 kirsi.rosten@vslapset.fi

Lisätietoja Omin jaloin -menetelmästä: erityisnuorisotyöntekijä Maikki Arola 044 3740 288 maikki.arola@lohja.fi tai ominjaloin@lohja.fi, www.lohja.fi/ominjaloin

noudettavissa maksutta toimistostamme, puh. 044 5355 138 tai soile.smiley@vslap-set.fi.

Linkki-toimintaa kehitetään Ra-ha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina 2011-2015 yhteistyössä kunta- ja järjestö-kumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on kehittää varhaisen tuen ja matalan kynnyk-sen palveluita. Linkki-toiminta on tarkoitet-

tu 12-18 -vuotiaille varsinaissuomalaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Toimin-taan voi hakeutua itse tai ammattilaisen oh-jaamana. Toiminta on perheille maksutonta.

Lisätietoja: www.linkkitoiminta.fi

LINKIN löydät Perhetalo Heidekenistä,

Sepänkatu 3

Lue lisää tästä.

Rentoa meininkiäIlmaista kahvia

AmmattilaistapaaminenFlowelämyksiä

Tule päivittämään tietosi

Ti 5.3. klo 9.00-10.30Vimma (Aurakatu 16)

Nuorisotyön aamukahvi

Hyvä syy tulla aamulla töihin!

Kiinnostuitko?

Aiheena: Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen

Osallisuus on nuoren perusoikeus. Sillä tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan lähiympäristöön, itseä koskevien päätösten tekoon ja itseä koskeviin asioihin. Nuorten on päästävä vaikuttamaan myös kaikille yhteisiin asioihin.

Mitä osallisuus on valtakunnallisesti - entä paikallisesti? Alustamassa Allians-sin osallisuusteemaryhmän pj ja osallisuuskouluttaja Essi Helin ja Aloitekana-vasta Mirja Teräs. Tervetuloa!