zookkonen 6-2013
DESCRIPTION
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti. Leiritoimintaa jo vuodesta 1946.TRANSCRIPT
LEIRIEN LUMO BRYGGMAN AINA VALMIINA
6
2013
Kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti
Leiri-toimintaa
jo vuodesta1946.
2 Zookkonen 6/2013
Zookkonen On Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän
kasvatusasiain keskuksen tiedotuslehti.
Zookkonen ilmestyy 9 kertaa vuodessa.
Linkki vakioaineistoon http://turunseurakunnat.fi/portal/fi/toimintaa/kasvatus/zookkonen/
Oheisesta linkistä löytyy kokouskalenteri,
toimialakohtaisia suunnitelmia,
seurakunnan nuorisotyöntekijöiden ja
partiovastaavien yhteystietoja.
Linkistä löytyy myös saarnan aiheita.
Juhlavuoden ilmestymisaikataulu 2013
Lehti nro DL Ilmestyy
Zookkonen 7 DL 18.9. Ilmestyy 27.9.
Zookkonen 8 DL 16.10. Ilmestyy 25.10.
Zookkonen 9 DL 15.11. Ilmestyy 22.11.
Päätoimittaja Kasvatustoimen johtaja: Hannu Hurme
040 341 7250, [email protected]
Ulkoasu ja taitto Jani Käsmä www.kasma.fi
Kannen kuva Kasvatusasiain keskuksen kuva-arkisto
Kunstenniemi 1955
Sisällysluettelon kuva Jamboree, Hannu Hurme
ZOOKKONEN
Sisällys
Juhlavuoden artikkelit.
Ajan-kohtaista
6
2013
Leirien lumo 4
Hetki... 5
Kun arkkitehti 6kohtasi Bryggmanin
Saariston helmet 10- käytettävissänne
Kristillinen 20ympäristökasvatus
Aina valmiina 22
Pikamatka 26kasvatuksen historiaan
Naurua ja saippuakuplia 30kesäkerhoissa
Nuoret tapasivat kirkon 32päättäjiä
DBTL 34on rakkauden festivaali
Vetskari 36- eroryhmissä tilaa
Piispa Kaarlo Kallialan 34haastattelu
4 Zookkonen 6/2013
J uhlaZookkosen tämä numero ilmestyy leirikesän pääs-tyä vauhtiin. Siksi leiritoiminnan valinta numeron tee-maksi on luonnollinen.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leiritoiminta on laajaa. Vuoden 2012 aikana leirivuorokausia ympäri vuoden toimi-vissa upeissa leirikeskuksissamme, Heinänokassa, Kunsten-niemessä ja Sinapissa, kesäkodillamme Pyölinrannassa sekä saaristokohteessamme Houtskarin Björkössä kirjattiin noin 65 000. Myös tänä kesänä leirikesä synnyttää läpi elämän kan-tavia muistoja. Leirien kautta kirkko on myönteisellä tavalla läsnä yhtymämme kaiken ikäisten asukkaiden elämässä.
Leirikeskuksistamme Sinapin leirikeskus viettää kasvatusasi-ain keskuksen tavoin tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan. Sinappi oli alun perin yksityishuvila, muuttui sitten Kakskerran pappi-laksi ja siirtyi lopulta seurakuntien diakoniatyön leiritoiminnan keskukseksi. Vielä tänäänkin Sinappi palvelee pääosin seura-kuntiemme varttuneempaa väkeä. Sinapin alkuperäisen hu-vilan suunnitteli kuuluisa turkulaisarkkitehti Erik Bryggman. Arkkitehti Jaakko Rautanen kertoo omassa artikkelissaan arkkitehdin kokemuksia Bryggmanista ja Sinapista.
Leirien lumoHeinänokan ja Kunstenniemen pääasialliset käyttäjät ovat nuoret. Kymmenvuotiatten 10-leirit ovat jo klassikko. Rippi-koululaisten sankat joukot saapuvat ainutlaatuisen luonnon äärelle opiskelemaan kristinuskon perusteita. Rippikoulun sukupolvia yhdistävästä merkityksestä kertoo muun muassa Alinan torpan seinällä oleva Alinan rippikoulutodistus. Muita todistuksia Alina Maria Lehtisen seiniltä ei sitten löydykään. Ja vaikka oppikirjat ovat Alinan Svebiliuksen katekismuksen ajoista muuttuneet nykyajan vaatimusten mukaisiksi, ei uskon sisältö ole miksikään muuttunut. Oman pienen tunnelmapala-ni jostain kaukaa 70-luvulta, papin kokemuksen leirityöstä ja sen merkityksestä, olen lehteen raaputtanut.
Leirikesien muistojen, menneiden ja parhaillaan syntyvien ää-rellä, olemme tässä numerossamme. Parhaita muistojamme emme voi edes jakaa. Mutta hyvä niin, jos tämä numeromme nostaa niitä pintaan. Leirikesien lumo on tunteen asia, jota jär-jellä on ihan turha yrittää mennä selittämään. Sellaisena se on uskomme kuva.
”Leirikeskuksistamme Sinapin leirikeskus viettää kasvatusasiain keskuksen tavoin tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan.”
Kasvatusasiain keskus1963-2013
”Leirikesien lumo on tunteen asia, jota järjellä on ihan turha yrittää mennä selittämään.”
Zookkonen 6/2013 5
”Toisinaan leiriävaihdettiin lennosta.”
T yynen yön jälkeen edes tuuli ei vielä ollut virinnyt. Hammas-pyykille rannan kiville polvis-
tuneena saattoi nähdä kuvansa meren pinnasta. Kirkkaan veden läpi meren syvenevän pohjan. Aamun hyvää oloa ei häirinnyt mikään. Ei vielä. Sillä leiriläis-ten uni oli papin unta syvempää. Vielä en ollut käynyt heitä herättämässä. Vasta sitten oli sen aika, kun olin saanut imet-tyä itseeni kesäaamun voiman. Aamun oman, hiljaisen hetken voimin, jaksoi lähteä uuden leiripäivän haasteisiin. Ja niitähän toki riitti…
Herätetyn nuorison iloinen puheensori-na voitti lintujen kuoron. Aamutoimista lipunnoston kautta aamiaiselle, tunneil-
le, aterioille, leikkimielisiin kilpailuihin, saunaan, Alinan torpan menneisyyden äänien äärelle ja sammuvan nuotion sa-vunhajuisiin maaonniinkauniin säveliin. Aamun hetkestä iltaan oli monen hetken matka. Ja uuteen aamuhetkeen sitäkin pitempi.
Vielä nytkin, vuosia aktiivisen rippikou-luleirityöni päätyttyä muistelen lämmöl-lä nuoren papin kesiä. Nuorisopapin työ oli nuorten kanssa oloa. Kesät kuluivat Kunstenniemessä. Talvet Lapin hangil-la ja rinteissä. Siinä välissä valmistau-duttiin jompaankumpaan. Kunstennie-men Ristniemi oli parhaimmillaan kuin
oma kesämökki, jonne matka suuntau-tui kesän alussa ja josta palattiin leiri-tingin päätyttyä. Olojen vaatimattomuus ei häirinnyt. Makea vesi tuotiin tonkissa keittiöltä. Klapit saunan lämmitykseen hakattiin itse. Välillä oli puuceitten pytyt tyhjennettävä leiriläisten voimin isännän kaivamiin kuoppiin. Nykyajan muka-vuudet, hyvät tiet, kunnallistekniikka ja sähkösaunat saatiin myöhemmin. Toi-sinaan vaihdettiin leiriä lennosta. Sama bussi, joka toi uuden ryhmän, vei vanhan mennessään. Konfirmaatioiden aika oli sitten aikanaan.
Nuorten rippikouluajan jakajana oli etuoikeutetussa asemassa. Nuorten kysymysten, arvostusten ja nuorisokult-tuurin muutoksen suhteen oppi jonkin sortin asiantuntijaksi. Omaa vanhene-mistaan ei juuri huomannut, kun työn kohde pysyi samanikäisenä. Toisaalta, siirtyminen kentältä hallintoon vieroitti äkkiä ennen tutusta maailmasta. Sa-maan aikaan kuin uudet nuoret papit lähtivät jakamaan nuorten nuoruutta, muuttui vanha asiantuntija vanhojen asioiden muistelijaksi. Kesän unohtu-mattomien hetkien perintönä olen uu-den nuoren työntekijäkunnan ajatuksia kuunnellen yrittänyt olla leiritoiminnan asiantuntijan sijaan leiritoiminnan mah-dollistaja ja siinä ohessa jakanut omien rippikoulunuorteni matkan aikuisuu-teen, avioliittoon ja vanhemmuuteen. Kesän leirien hetkien arvokasta perintöä ovat lukuisat perhepappisuhteet.
Meille vanhat ajat olivat hyviä aikoja. Nuorille kollegoille hyvät ajat ovat tässä ja nyt. Sellaiseksi elämä on suunniteltu.
Teksti Hannu Hurme
”Nuorten rippikouluajan jakajana oli etuoikeutetussa asemassa.”
Hetki...Alkukesän aurinko oli noussut jo tunteja sitten. Pesimäpuuhis-sa olevien lintujen kuoro hallit-si saariston äänimaisemaa.
6 Zookkonen 6/2013
Kun arkkitehti kohtasi Bryggmanin Ensi kosketukseni Erik Bryggmanin arkkitehtuuriin sain opiskeluaikani ns. kotimaan excursiolla, joka suuntautui mm. Turun seudulle. Ylösnousemuskappeli teki toisenvuosikurssin arkkitehtiylioppilaaseen lähtemättömän vaikutuksen.
”Alkuperäinen säilynyt säilytettiin, myöhäisemmät muutokset pyrittiin palauttamaan alkuperäisen kaltaisiksi tai ainakin rakennuksen henkeen sopiviksi.” Juhlavuoden
artikkeli
Zookkonen 6/2013 7
”Villa Staffans suojeltiin rakennussuojelulain nojalla vuonna 1995.”
Erik Bryggman vuonna 1950.Ylösnousemuskappeli Turun hautausmaalla.
Erik William Bryggman (7. helmikuuta 1891 Turku – 21. joulukuuta 1955 Turku) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa ark-kitehtuurissa. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Helsingin Tek-nillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin kanssa kunnes perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923.
Bryggmanin kanssa samaan aikaan Turussa työskenteli Alvar Aalto, joka ilmeisesti vaikutti karumman funktionalismin läpi-lyöntiin Bryggmanin töissä. Bryggmanin funktionalismi oli varo-vaisempaa kuin Aallon, koska hänen esikuvansa tulivat osittain Ruotsista. Bryggmanin rakennukset pyrkivät sulautumaan ym-päristöön, eivät erottautumaan siitä. Hänen 1930-luvun tunnetuin rakennuksensa on Åbo Akademin kirjatorni (1935), joka yhdistyy Turun tuomiokirkon ympäristön puutaloihin vaivattomasti. Tästä huolimatta kirjatorni on selkeästi funktionalistinen työ, jossa on tasakatto, valkoiset seinät ja yllättävästi sijoitetut ikkunat.
Sodan alla suunniteltu ja Talvisodan jälkeen valmistunut Turun hautausmaalla sijaitseva Ylösnousemuskappeli on Bryggmanin arkkitehtuurin kulmakivi. Se ei enää kuulu selkeästi funktiona-lismin piiriin, sillä taidokkaat metallikoristeet, seiniin maalatut symbolit ja entistä hienovaraisempi suhde ympäröivään luontoon kertovat tyylin muutoksesta. Rakennus heijastelee 1940-luvun arkkitehtuurin uusromantiikkaa, mutta myös Bryggmanin oman tyylin korostumista.
Teksti Wikipedia
Kuva Wikipedia
Silloin en voinut aavistaa, että jo muutaman vuoden kuluttua seuraisin arkkitehtitoimistossa Ylösnou-semuskappelin peruskorjauksen suunnittelua. Ola
Laihon ja Carin Bryggmanin yhteistyön tulos on erittäin onnis-tunut, hienovaraisesti toteutettu esimerkki vaativasta perus-korjaussuunnittelusta.
Seuraavan kerran kohtasin Bryggmanin Villa Staffansissa (Si-napin vanha päärakennus) 1990-luvun alussa, jolloin Sinapin leirikeskuksen kaikkiin rakennuksiin tehtiin muutos- ja kor-jaustöitä. Museoviraston kanssa yhteistyössä luotiin pohja myö-hemmille suojeluperusteille: alkuperäinen säilynyt säilytettiin, myöhäisemmät muutokset pyrittiin palauttamaan alkuperäisen kaltaisiksi tai ainakin rakennuksen henkeen sopiviksi.
Villa Staffans suojeltiin rakennussuojelulain nojalla 1995 yh-dessä lukuisten Bryggmanin Turun seudulle suunnittelemien huviloiden kanssa. Huvilat, jotka suunniteltiin parinkymmenen vuoden aikana (1927 – 1947) edustavat kokonaisuutena hyvin Bryggmanin arkkitehtuurin tyylikehitystä 1920-kuvun klassis-mista, 1930-luvun funktionaalisuuden kautta sodanjälkeiseen romanttisempaan tyylisuuntaan.
8 Zookkonen 6/2013
Vuorineuvos Allan Staffansille, Ab Vulcanin toimitusjohtajalle, suunniteltu huvila-omakotitalo päätyi 1950-luvulla Kakskerran seurakunnalle ja edelleen Turun evankelis-luterilaisille seura-kunnille. Leirikeskustoiminta käynnistettiin 1960-luvulla, jolloin alueelle rakennettiin uusi majoitusrakennus ja sauna. 1990-luvun lopulla kävi ilmeiseksi, että majoitusrakennus ei enää täyttänyt toiminnallisia eikä terveydellisiäkään perus-vaatimuksia.
Aloitettiin uudisrakennuksen suunnittelu yhdessä käyttäjien ja seurakuntayhtymän kiinteistöosaston kanssa.
Leirikeskuksen toiminnan kannalta suurimmat ongelmat liit-tyivät ruoan valmistukseen, ruokailutiloihin, peseytymis- ja vaatehuoltotiloihin. Myös kappelin saaminen uudisrakennuk-seen koettiin tärkeäksi. Jätevesien käsittelyä oli parannettava. Rannan rinteeseen upotettiin jätevedenpuhdistamo.
Kohtasin Bryggmanin kolmannen kerran: miten tähän ym-päristöön ylipäätään voisi suunnitella tilaohjelmaltaan mel-
ko kookasta rakennusta. Miten ratkaista rakennuspaikan si-säinen liikenne ja huomattavien korkeuserojen aiheuttamat ongelmat, esteettömyys, arkkitehtuuri? Toisaalta vanha ma-joitusrakennus oli varsin suuri rakennusalaltaan, rinnettä oli leikattu jo runsaasti ja meren puolelle tehty massiivinen täyt-töpenger.
Siihen uudisrakennus sovitettiin, Staffansin pihapiiriin; niin vetäytyvänä kuin tontti antoi myöden, niin kyyristyvänä kuin rinne salli.
Neljäs kohtaaminen Bryggmanin kanssa oli jälleen Villa Staf-fansissa. Uudisrakennukseen siirtyneet toiminnot vapauttivat keittiö- ja ruokasalitilat sekä kylmiö- ja teknisiä tiloja uusiin käyttötarkoituksiin.
Kaikki tilat käytiin jälleen lävitse, tekniikkaa uusittiin, lattiat lakattiin, valaistusta parannettiin, tilat kalustettiin uusiin käyt-tötarkoituksiin. Asennettiin salaojat ja sadevedenpoistojärjes-telmä; vesikatto ja osa vesikouruista ja syöksytorvista uusittiin.
Erik Bryggman perusti arkkitehtitoimiston Turkuun 1923. Tuottelias arkkitehti ehti työskennellä toimistossaan 32 vuot-ta. Hänen työluettelossaan on lähes 300 nimikettä. Hän osal-listui ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin ja menestyi niissä erinomaisesti. Erityisesti huviloita ja kirkollisia rakennuksia esiteltiin laajasti paitsi Arkkitehti-lehdessä niin myös kansain-välisessä arkkitehtuurilehdistössä. Siitä huolimatta Bryggman
”Bryggman oli suuri arkkitehti.”
Villa Staffansissa on noin 40-paikkainen sali ja kaksi ryhmätyöhuonetta. Huvilassa on myös pieni keittiö, joka on asiakkaiden käytössä. Uusi uudisrakennus sovitettiin, Staffansin pihapiiriin; niin vetäytyvänä kuin tontti antoi myöden, niin kyyristyvänä kuin rinne salli.
Zookkonen 6/2013 9
”Villa Staffansin on historiansa aikana palvellut myös Kakskerran pappilana ja leiritoiminnan alkaessa alueella vuonna 1964 ruokalana.”
on jäänyt melko tuntemattomaksi. Osasyynä lienee Bryggma-nin vetäytyvä luonne; hän ei halunnut tuoda itseään esiin. Työt saivat puhua puolestaan.
Bryggman oli suuri arkkitehti. Siksi on ollut haastava kunnia saada kohdata hänet useasti. Kohtaamisissa ovat olleet tukina arkkitehti Ola Laiho ja sisustusarkkitehti Assi Sandelin, jon-ka kanssa kohtasimme Bryggmanin oikeastaan viidennenkin kerran ollessamme mukana Villa Solinin (Maijala) peruskorja-uksessa suunnittelemalla sinne sisustuksen ja valaistuksen. Mutta se onkin jo sitten toinen tarina.
Teksti Jaakko Rautanen
Kuvat Jussi Vierimaa
Uusi uudisrakennus sovitettiin, Staffansin pihapiiriin; niin vetäytyvänä kuin tontti antoi myöden, niin kyyristyvänä kuin rinne salli.
Nykyään Villa Staffans on suosittu kokousten pitopaikka.
10 Zookkonen 6/2013
Juhlavuoden
artikkeli
Saariston helmet – käytettävissänne
”Leirinjohtajien työhön tuodaan helpotusta tarjoamalla heille materiaalia ohjeistaa lapsia ja nuoria tutustumaan luontoon.”
”Luonto on paikka, joka ei ole itsestään selvyys vaan, jonka eteen jokaisen tulee tehdä oma panoksensa.”
Toiminnallisten mahdollisuuksien lisääminen alueillemme lähtee tarpeesta, että tänä päivänä ei ole enää itsestäänselvyys, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus ulkoilla luonnossa, metsässä. Itsestäänselvyys ei myöskään ole se, että hetuntisivat luontoa, luontoarvoja, joita noudattaa.
Tänä päivänä velvollisuutenamme kasvattajina on tuoda esille ja opastaa lapsia ja nuoria ympäristökasvatuksessa, kristillisessä ympäristökasvatuksessa. Leirinjohtajien työhön tuodaan helpotusta tarjoamalla heille materiaalia ohjeistaa lapsia ja nuoria tutustumaan luontoon sekä ymmärtämään, että luonto on paikka, joka ei ole itsestään selvyys vaan, jonka eteen jokaisen tulee tehdäoma panoksensa.
Saariston helmet – käytettävissänne
12 Zookkonen6/2013
Kunstenniemen leirikeskusMonella lapsella ja nuorella on syntynyt jossakin vaiheessa suhde Kunstennie-men leirikeskukseen. Leirillä on koettu hyviä hetkiä ja nuo hetket ovat jättäneet mieleenpainuvan muiston kannettavaksi mukana läpi elämän. Kunstenniemen leirikeskus sijaitsee Naantalin Rymätty-lässä. Alueella on ollut seurakunnallista leiritoimintaa reilusti yli 60 vuoden ajan. Vaatimattomasta alusta, Alinan torpan ympäristössä pidetyistä telttaleireistä, on siirrytty nykyaikaiseen, erittäin laa-dukkaaseen majoituskantaan.
Luonnonkauniilla tammimetsäalueel-la sijaitsee kaikkiaan kuusi erillistä majoituskohdetta, joiden taso vaihte-lee Tuominiemen yhteismajoituksesta
Kunstenkarin – ja pään tyylikkään hirsi-rakennuksen 5-6 hengen huoneisiin.
Leiritoiminta on monipuolista ja sitä py-ritään jatkuvasti rakentamaan toimin-nallisemmaksi.
Kunstennimen toiminnassa pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon var-haisnuoret –ja nuoret. Kunstenniemen kohdalla kyseessä on leirikeskus, joka on nähnyt pitkältä ajalta leiritoiminnan vaiheita ja kehitystä vuodesta 1946 asti, on syytä tuoda leirialueen tämän päivän leiriläisten ja tulevien polvien tietoisuu-teen pala alueen historiaa/kulttuuria.
Kunstenniemessä leiriläisten käytössä kulkee Avainreitti, joka johdattaa sillä
Kuvassa Pitkä tie on kuljettu oheisesta leirimuistiosta tähän päivään.
Ilmakuva Alinan torppa, kuvaaja Tuukka Salmenkorva.
Zookkonen 6/2013 13
Avainreitti - Kunstenniemen historia
Vuoden 1947 tyttöleirillä tehtiin Kunstenniemen ensimmäinen nimikkolau-lu ”Kunstenniemi, unten niemi”. Samalla leirillä tehtiin myös suuri tamminen ’Kunstenniemen kaupungin avain’. Avaimeen liittyi leirinvaihtoperinne, jossa avain luovutettiin juhlallisin menoin seuraavalle leirille Ajolan talon pihalla. Täs-tä leiriläiset jatkoivat matkaa Kunstenniemeen veneellä. Tämä perinne jatkui aina 60 luvulle saakka, kunnes Kunstenniemeen rakennettiin maantie, jota pitkin leiriläiset kuljetettiin suoraan leirialueelle. (Lähde Kunstenniemi, unten niemi, 60 vuotta leiritoimintaa, toim. Paula Raitis 2006)
Avainreitti - luontotietous
Leiki käkkärämäntyäKäkkärämänty on perinteinen tutustumisleikki leireillä. Leikin avulla voidaan opetella ryhmän jäsenten nimiä. Leikissä lyödään kädet kerran reisiin ja kerran yhteen, ja tämä toistetaan yhden kerran. Samalla kaikki sanovat yhteen ääneen ”Käkkärämänty, käkkärämänty”. Kun tämä liike on tehty, leikinjohtaja aloittaa osoittamalla peukalollaan va-senta hartiaansa ja sanoo samalla oman nimensä. Tämän jälkeen hän osoittaa peukalollaan oikeaa hartiaansa ja sanoo jonkun pelissä mukana olijan etunimen. Tästä jatketaan taas lyömällä reisiin ja kädet yhteen hokemalla käkkärämäntyä kaksi kertaa. Seuraavaksi nimien sanomisvuorossa on se henkilö, joka äskeinen vuorossa ollut sanoi oman nimensä jälkeen. Näin jatketaan, ja tahtia voidaan vä-hitellen nopeuttaa, kun tuntuu, että nimet on opittu.
”Leiritoiminta on monipuolista ja sitä pyritään jatku-vasti rakentamaan toiminnallisem-maksi.”
kävijän Kunstenniemen historiaan, tu-tustuttaa ympärillä olevaan luontoon tai opastaa ympäristökasvatuksessa. Tässä muutama poiminto eri aiheista
Avainreitti - ympäristökasvatus
Ekokurren lajittelulaulu Leirisi kanssa voit opetella Kunstenniemen Ekokurren lajittelulaulun, jonka sa-noituksesta vastaa Hanna ’Kätsä’ Alin. Laulu toimii myös muualla kuin Kunsten-niemessä – saa käyttää. Samainen Ekokurre seikkailee ympäri Kunstenniemeä kertoen mitä valintoja tekemällä voit säästää luontoa ja energiaa
Avainreitin löydätKokonaisuudessa Avainreitin annin löydät tämän linkin takaa
LinkkiKunstennimen nettisivut löydät tästä.
LinkkiTämän lisäksi leiritoimintaan löydät valmiita vinkkejä. Näihin vinkkeihin tarvikkeet löytyvät Kunstenniemestä.
VideoPartiolaisten leiri, 1950-luku, Kunstenniemi.Lähde: Kasvatusasiain keskuksen kuva-arkisto
Zookkonen 6/2013 15
Heinänokan leirikeskusHeinänokan leirikeskus on ympäri vuoden toimiva leirikeskus Turun Erikvallassa, Airiston rannalla.
Heinänokka on palvellut leiriläisiä jo runsaat 40 vuotta, ensinkesäkotina, nykyään monipuolisena leirikeskuksena ympäri vuoden. Heinänokassa voit järjestää kaiken kokoisia tapahtu-mia, aina 10-15 hengen leireistä, sadan hengen koulutuksiin.
Heinänokassa toiminnalliset painopisteet on suunnattu nuo-riso ja rippikoulutyöhön. Alueelta löytyy Löytäjän metsäpolku, joka kiertää lähes koko leirikeskuksen alueen kiertävä polku jonka varrelta löytyy 11 kpl tauluja. Taulujen aiheita mm. kau-neus, rakkaus, hyvä ravinto ja lepo.
Löytäjän metsäpolku tarjoaa voimavaroja luonnosta. Luonto-aiheisissa tauluissa näkyy yhtäältä biologinen lähestymistapa luonnonanteja kohtaan, toisaalta taulujen teksteissä kiinnite-tään huomiota sosiaaliseen, ihmiskeskeiseen puoleen. (Turun Sanomat 21.4.2004)
”Heinänokassa toiminnalliset painopisteet on suunnattu nuoriso ja rippikoulutyöhön.”
16 Zookkonen 6/2013
Löytäjän metsäpolku
Leiritoiminnassa saamme kokea yhteenkuuluvuutta. Tällä leirillä minulla on oma paikkani, kuulun tähän ryhmään. Luonnossa, tämän taulun äärellä, voidaan ryhmänä paneutua ryhmän jäsenyyteen liittyvien kysymysten äärelle; millainen minä olen ryhmässä, mitä odotan itseltäni ja mitä muut minulta odottavat jne.
Näiden pohdintojen jälkeen voidaan siirtyä toiminnallisten harjoitteiden pariin esimerkiksi Shark Island, autiosaari harjoitteen pariin
Autiosaari on ryhmäharjoite. Harjoittee-seen liittyy mm. seuraavia seikkoja: ryh-män turvaaminen, vastuunottaminen, ongelmanratkaisu, läheisyys, koskettami-nen, toisten auttaminen, roolit, uskallus, tunteet.
OhjeistusRyhmän tehtävänä on siirtyä saarelta A saarelle C saaren B kautta.
Saarelle B mahtuu kerrallaan vain tietty määrä ryhmäläisiä (ohjaaja päättää määrän suhteuttaen sen ryhmän kokoon), muilla saarilla on mahdollisuus olla koko ryhmä kerrallaan. Apuna ryhmällä on lankku, joka pituudeltaan ei aivan riitä saarelta toiselle. Ryhmän tehtävänä on kokonaisuudessaan siirtyä saarelle C edellä otetut rajoitteet huomioon ottaen.KUVA piirros harjoitteesta
LinkkiHeinänokan nettisivut löydät tästä.
LinkkiLöytäjän metsäpolulta löydät lisää erilaisia toiminnallisia harjoitepisteitä. Löytäjän met-säpolun löydät tästä linkistä
Zookkonen 6/2013 17
Sinapin kurssi –ja leirikeskusSinapin kurssi- ja leirikeskus sijaitsee Turun kaupungin alu-eella, Kakskerran saarella, Vapparnin rannalla. Sinappiin on syksyllä 2003 valmistunut uusi majoitusrakennus, jossa on 19 kahden hengen majoitushuonetta. Rakennuksessa on myös kappeli, ruokala sekä ryhmätyötiloja ja sauna. Sinapin vanha päärakennus on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja toimii nykyisin kokoustilana.
Sinappiin valmistui keväällä 2012 Kummeliväylä, materiaali-paketti leirinjohtajien käyttöön, avuksi hyvän leirin toteuttami-seen.
Kummeliväylä pitää sisällään erilaisille ja eri ikäisille ryhmil-le suunniteltuja teemakokonaisuuksia, jotka pitävät sisällään toiminnallisia juttuja ja käsittelevät varsin erilaisia aiheita: on esimerkiksi lapsille suunnattu (rukous)helmi-polku ja vaikka vähän varttuneemmille suunnattu meditaatio-polku.
”Sinapin kurssi- ja leirikeskus sijaitsee Turun kaupungin alueella, Kakskerran saarella, Vapparnin rannalla. ”
18 Zookkonen 6/2013
Kummeliväylä
Jotain meditatiivista...
Jotain lapsille…
Jotain Raamatusta….
Jotain ympäristöstämme….
50 Sinapin leirikeskus
2 41 2 3 5 6 7 84
Kerran ihmiset näkivät, kun Jeesus käveli veden päällä.Tämän nähdessään he uskoivat, että Jeesus oli Jumalan Poika.Matt. 14: 22–33
Jeesus käveleeveden päällä
SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKULASTEN RAAMATTUPOLKU
6
SINAPIN LEIRIKESKUS
Lasten raamattupolku 51
6. Jeesus kävelee veden päälläKerran ihmiset näkivät, kun Jeesus käveli veden päällä.Tämän nähdessään he uskoivat, että Jeesus oli Jumalan Poika. (Matt. 14: 22–33)
a) Pohdinta- ja keskustelutehtävä. Muistatko, mitä muita ihmeitä Jeesus teki?
b) Toiminnallinen tehtävä. Jakaudutaan pareittain. Pari va-litsee haluamansa Jeesuksen tekemistä ihmeistä ja val-mistelee siitä pantomiimiesityksen tai ihmispatsaan. Muut arvaavat, mitä ihmettä pari esittää.
c) Liikunnallinen tehtävä. Jokainen keksii oman kävelytyy-lin, esittelee sen ja muut matkivat perässä. Miltähän Jee-suksen kävely näytti, kun hän käveli veden päällä?
d) Ongelmanratkaisutehtävä. Muodostetaan muistipeli ryh-mäläisistä: kaksi voi olla pelaajaa ja loput muistikortteja. Muistipelin kortit muodostavat Raamatun kertomuksen maiseman: esim. 2 pilveä, 2 aaltoa, 2 Jeesusta, 2 opetuslas-ta, 2 venettä, 2 kenkää jne. Kortit asettuvat järjestykseen. Pelaajat osoittavat vuorotellen ihmiskortteja, jolloin kortin on sanottava kerran se kortti, joka hän on. Kun pelaajat löy-tävät korttiparin, nämä saavat poistua pelistä.
e) Ongelmanratkaisutehtävä. Otetaan muutama erilainen esine (esim. käpy, pallo, kivi jne.) ja ämpäriin vettä. Kokeil-laan, mitkä esineistä kelluvat ja pysyvät itsestään veden päällä ja mitkä uppoavat.
62 Sinapin leirikeskus
21 3 5 6 7 8 9 104
SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKUSINAPIN LEIRIKESKUS PARATIISIPOLKU
Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä. Toisen joen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian maan. Kolmannen joen nimi on Tigris, ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat.
Vesi ylläpitääelämää 1. Moos. 2:10-14
4
Paratiisipolku 63
TarvikkeetVesipisaran matka maailmassa –pelikortit. Pelikortit asete-taan pinoihin riittävän kauas toisistaan niin, että pilvi, maa-perä, kasvi, eläin, ihminen, järvi, joki ja meri ovat omissa pinoissaan tekstipuoli alaspäin.
TehtäväLeikitään vesipisaroita. Olet pisara vettä ja kierrät maail-maa. Mieti ensin, missä olet pelin alkaessa: oletko pisara meressä, joessa, järvessä, pilvessä, ihmisessä, eläimessä, kasvissa vai maaperässä? Pelikortit kertovat jatkon.
Jokainen menee valitsemansa korttipinon luo ja nostaa päällimmäisen kortin ja noudattaa sen ohjetta. Luettu kortti laitetaan pinoon alimmaiseksi. Kukin kulkee omaan tahtiin-sa pisteeltä toiselle korttien osoittamaa reittiä 8-10 nostoa.
Kun peliä on pelattu riittävästi, jokainen kertoo toisille, mikä oli kiinnostavin kohta oman pisaran matkassa.
4. Vesi ylläpitää elämääVesi on yhtä vanhaa kuin maapallo. Sama vesi kiertää maa-pallolla vuosisadasta toiseen raviten, kostuttaen ja puhdis-taen sitä. On tärkeää, ettei pisaroiden mukaan tartu sellai-sia saasteita, joita luonto ei pysty puhdistamaan.
Meditaatiopolku 79
21 2 3 5 6 7 84
SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKUSINAPIN LEIRIKESKUS MEDITAATIOPOLKU
Tällä polulla sinun ei tarvitse hengästyä eikä suorittaa mitään. Seiso hetki tässä ja anna katseesi levätä siinä, mitä avautuu ympärilläsi.Juuri nyt olet tässä, sinua ympäröi Luojan ihmeellinen maailma ja hänen rakkautensa sinua kohtaan. Katsele puita, maata, merta, taivasta – kaikkea ympärilläsi ja mieti: millainen on Jumala, joka lähestyy sinua tällä tavalla?
Katsele
44
Raamatun naiset polku 125
4. Ester2 41 2 3 5 6 7 84 5
Magdalan Maria eli Maria Magdaleena on tunnetuin Jeesuksen naispuolisista seuraajista. Kirkollinen perimätieto esittää hänet usein parannuksen tehneenä prostituoituna, mutta tähän ei ole viittausta Uuden testamentin teksteissä. Maria kuvataan sen sijaan Jeesusta seuraavana naispuolisena opetuslapsena, joka myös tukee Jeesusta varoillaan. Jeesuksen sanotaan ajaneen Mariasta pois seitsemän riivaajaa, joten Jeesuksen kohtaamisen on täytynyt olla hänelle parantava, vapauttava ja eheyttävä kokemus. Maria seurasi Jeesusta tämä ristin juurelle. Pääsiäisaamuna hän löysi tyhjän haudan ja kuuli Jeesuksen nousseen kuolleista. Koska Maria julisti Jeesuksen opetuslapsille ylösnousemuksen sanomaa, häntä on usein kutsuttu apostolien apostoliksi. Marialla lienee ollut tärkeä asema varhaisessa seurakunnassa.
Magdalan Maria
SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKURAAMATUN NAISETPOLKUSINAPIN LEIRIKESKUS
Zookkonen 6/2013 19
SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKUheinanokka.fi kunstenniemi.fi sinapinleirikeskus.fi
Tutustu ja ihastuLeirikouluun
saaristoon!Sijainti ja etäisyys Turun keskustasta: Heinänokka, Satava Turku, 20 km, Kunstenniemi, Naantali, 38 km Sinappi, Kakskerta, Turku, 24 km
SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKU
Sinapin leirikeskus - kummeliväylä
Ohjaajan opas2012
LinkkiKummeliväylän ohjaajan oppaasta löydät lisää materiaalia edellä oleviin vinkkeihin ja muitakin vinkkejä
LinkkiLeirien johtajiemme käyttöön on suunniteltu Leirinjohtajien opas, jonka kautta pääsee kootusti tutustumaan leirikeskuksiemme mahdollisuuksiin
LinkkiSinapin nettisivut löydät tästä.
20 Zookkonen6/2013
K ussakin leirikeskuksessa pi-detään yllä ympäristön suoje-lun tärkeyttä. Kunkin keskuk-
sen materiaalipaketeissa on huomioitu ympäristökasvatukseen liittyviä huomi-oita. Esimerkiksi Kunstenniemen Avai-retin ohjaajan kansiosta löytyy malleja kierrätysaiheisiin leikkeihin mm.
Pelle Peloton: Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi roska. Ryhmän tehtävänä on 1-2 minuutin aikana kehitellä mah-dollisimman monta uutta ja idearikasta käyttötarkoitusta roskalle. Voidaan pal-kita paras keksintö.
Kristillinen ympäristökasvatusKierrätysdomino: Valmistele iso-kokoiset dominopelin nappulat, jois-sa on kaksi sanaa. Toinen sanoista on kierrätettävän jätteen nimi ja toinen on kierrätyspisteen nimi. Rakenna domino siten, että siitä on varmasti mahdollista koota kehä, eli nappulat sopivat toisiinsa ketjuksi. Jaetaan pelinappulat pelaajien kesken, jonka jälkeen vuoron perään pe-lataan omia nappuloita pois, mikäli ne sopivat kehälle. Se, joka pääsee ensim-mäisenä eroon nappuloistaan, on voitta-ja.
Kaupunki siistiksi: Huoneeseen levitellään erilaisia kortteja, joissa kus-sakin on jätteen nimi ja kuva. Huoneen
seinustalle laitetaan rivi laatikoita eri kierrätyspisteiksi. Jaetaan leikkijät joukkueisiin, ja jokainen joukkue valit-see keskuudestaan yhden henkilön ros-kapihdeiksi.
Lähtömerkistä leikkijät saavat etsiä huoneesta löytyviä kortteja, ja mikäli löy-tävät jonkun roskan, heidän tulee antaa äänimerkki oman joukkueensa roska-pihdeille. Ainoastaan roskapihdit saavat koskea roskaan. Roskapihdit noutavat pelaajien löytämiä roskia ja vievät ne oi-keisiin kierrätyslaatikoihin. Leikinohjaa-ja tarkistaa aina roskapihtien lajitteluva-linnan, ja jokaisesta oikein toimitetusta roskasta saa pisteen.
”Leirikeskuksen materiaalipaketeissa on huomioitu ympäristökasvatus. Ohjaajan kansioista löydät mm. kierrätysaiheisia leikkejä.”
Zookkonen 6/2013 21
Muita vinkkejä kristilliseen ympäristökasvatukseen
• pidetään kasvisruokapäivä• vietetään leirin ohjelmaa
mahdollisimman paljon luonnossa• pidetään huolta kierrättämisestä• korjataan mahdolliset roskat
polkujen varsilta• vältetään tarpeetonta kuluttamista
jne.
Tutustu myös näihin Suunnittele Vihreä kesähitti!
Itämeren suojeluLeirikeskuksemme sijaitsevat kaikki meren rannalla. Juurikin tästä syystä Itämeren suojelu on lähellä sydäntäm-me. Olemme mukana suojelemassa Itämerta. Majoitusrakennuksissa on pullokolehdit, joihin voi oman tyhjän limsapullonsa/tölkkinsä jättää kierrä-tykseen toimitettavaksi. Tulot näistä palautuksista menee Itämeren suoje-luun.
Tee Vihreä kesähitti – Voita äänitys studiossa
K esähittikisa on suunnattu 13-25-vuotiaille ja kilpailuai-ka jatkuu kesäkuun 14. päi-
vään asti. Tehtävänä on äänittää oma Vihreä kesähitti, ladata se nettiin ja laittaa linkki Vihreiden ripareiden Face-book-sivuille. Biisin voi äänittää vaikka puhelimella, sillä äänenlaadulla ei kil-pailuvaiheessa ole väliä. Pääpalkintona on biisin äänitys stu-diossa, jossa lopullinen versio hiotaan valmiiksi ammattilaisten avulla.
Vihreät riparit -hanke järjestää kevään aikana kesähittikisan, jonka pääpalkintona on oman kesähitin äänitys ammattilais-studiossa.
Vihreät riparit -hankkeen Ituhippi-video-kisassa tammikuussa vei voiton ja 1000 euron palkinnon Evijärven, Kortesjärven ja Ylihärmän seurakuntien nuorten yh-teistyössä syntynyt Pienet teot -leffa. Vihreät riparit on WWF:n, Nuorten Keskuksen ja kirkkohallituksen yhteis-työhanke, jolla vahvistetaan krsitillistä ympäristökasvatusta rippikoulu- ja isos-toiminnassa.
Teksti Noora Wikman
Tykkää Facebookissa meistä.
Tiesitkö nämäItämeri on huomioitu myös Kunstennie-men Avainreitin tauluissa.
”Itämeri on huomioitu myös Kunstenniemen Avainreitin tauluissa.”
22 Zookkonen6/2013
Juhlavuoden
artikkeli
rakentui jättikokoisen sammalkarhun taakse, ongelma juok-sevan veden kanssa ratkesi ja polku suihkutelttoihin rakentui. Polut saivat sateen tuhoilta suojaavan purukatteen. Klapipino kasvoi ja savu alkoi nousta kiukaan piipusta... Suomalainen sauna oli syntynyt 40.000 partiolaista koonneen maailman-jamboreen tarpeisiin.
Aina valmiina...
Tehtävä, kuhmuraisen, lehmänlantakasojen peittä-män pellon muuttaminen Jamboreen SPA:ksi, oli vielä vaiheessa. Niinpä telttakunta sonnustautui so-
piviin varusteisiin. Eläkeläiset 80- ja 70- vuotta ja me nuoret kuudenkympin molemmin puolin lähdimme verstaalle, yön muutaman pimeimmän tunnin lepohetken jälkeen. Telttasau-nat saivat suuren päähineen muotoisen pukuhuoneen, respa
”Osallistuminen Ruotsin Jamboree-leirille kesällä 2011 oli jälleen uusi kokemus vuodesta 1959 käynnistyneellä partiotaipaleellani.”
Sade oli ropissut teltan kattoon useamman päivän ajan. Töihin oli silti lähdettävä, kun kerran töihin oli tultu.
22 Zookkonen 6/2013
Zookkonen 6/2013 23
Aina valmiina...
”Mikä partiosta sitten tekee harrasteen, jonka parissa viihtyy läpi elämänsä.”
Osallistuminen Ruotsin Jamboree-leiril-le kesällä 2011 oli jälleen uusi kokemus vuodesta 1959 käynnistyneellä partiotai-paleellani. Partiosta tärkeän harrasteen löytänyt isäni päätti tehdä minustakin partiolaisen. Kovin suurta innostusta en uuteen harrasteeseen lähtemiseen tuntenut. Mutta partiolainen minusta tuli ja partiolaisena olen pysynyt. Tämän kesän haastetta, tiskiryhmätyötä kesä-kuun alun Tammileirillä odotan innolla. Kuten myös lippukunnan vanhemman johtajiston vierailua oman lippukuntani heinä-elokuun taitteessa Kroatiassa pi-dettävälle kesäleirille.
Mikä partiosta sitten tekee harrasteen, jonka parissa viihtyy läpi elämänsä. Vas-tauksia on monia. Eräs näkökulma voisi olla vaikkapa se, että partio on ajassam-me eräänlainen vaihtoehtoliike. Yksi-löllisyyden ja teknologian nimiin van-
novassa kilpailuyhteiskunnassa partio korostaa yhteisöllisyyttä, yhdessä teke-mistä sekä vastuun kantamista toisista ja luomakunnasta. Partiossa jokainen on tärkeä siksi partiossa myös on tilaa jokaiselle.
Oman lippukuntani, Turun Metsänkä-vijöiden, taustalla ei ole seurakuntaa, mutta monet muut alueen lippukunnat
ovat myös seurakuntien nuorisotoimin-taa. Tällä hetkellä Turun ja Kaarinan alueen 29 seurakuntataustaisessa lip-pukunnassa toimii yhteensä noin 3.500 partiolaista. Lippukuntien käytössä on 6 partioalusta. Partion ja kirkon yhteinen arvopohja on kirjattu Suomen Partiolais-ten ja Suomen ev.lut.kirkon tekemään sopimukseen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tukee partiotoimintaa partiopiirin vuo-tuisella avustuksella, tarjoamalla lip-pukuntien käyttöön niiden tarvitsemat kolot ja osallistumalla partioalusten hankintaan ja ylläpitoon. Varsinaisesti lippukunnat toimivat pai-kallisseurakuntien yhteydessä.
Lisätietoja seurakuntien lippukunnista saat tästä.
Partiolaisten maailmanlaajuinen suurtapahtuma, neljän vuoden välein järjestettävä maailmanjamboree järjestettiin 2011 Etelä-Ruotsissa lähellä Kristianstadia. Leiri kerää 40 000 nuorta yli 140 maasta kymmeneksi päiväksi yhteen.
24 Zookkonen6/2013
LinkkiLisätietoja partiosta löydät tästä.
Kerran partiolainen pysyy aina partiolaisena, koska:• partio on aito nuorisoliike, jossa nuoret johtavat nuoria• partiossa nuori saa äänensä kuuluviin• partio auttaa nuorta kasvamaan tasapainoiseksi ja toiset huomioivaksi ihmiseksi• partiossa uskonto toimii arjen teoissa• partiolaiselle mikään ei ole mahdotonta• partiossa saa hyviä ystäviä• partiolainen oppii luonnossa ja luonnosta• partiossa kukin saa toimia kykyjensä mukaan• partiossa myös vammainen on täysivaltainen• partiossa kilpaillaan vain leikkimielisesti• maailmanlaajuisena liikkeenä partio rakentaa rauhaa, suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä• partio vaan on niin upea juttu!
Teksti ja kuvat Hannu Hurme
Aina valmiina...
24 Zookkonen 6/2013
Zookkonen 6/2013 25
LinkkiLippukuntajohtajien perhehdytysoppaan löydät tästä.
Aina valmiina...
26 Zookkonen6/2013
6
2000
V anhat toimintakertomukset kertovat siitä, miten kasvatusasiainkeskuksesta tuli se keskus, joka se tänään on. Kat-
saus nostoihin menneistä toimintakertomuksista nostaa mieleen muistoja, hymyilyttää ja saattaa joitakin jopa ihmetyttää. Mikä kumman DDR? Mis-sä lienee Leningrad? Mutta kun matka on alkanut pian Berliinin muurin nousemisen jälkeen, nähnyt sen murtumisen ja uuden Euroopan syntymisen, niin menneiden vuosien matkalle mahtuu paljon ollutta ja mennyttä.
Miten historian saatossa kehittyivät varhaiskasva-tuksen työmuodot tai leirikeskukset, miten kasva-tusasiainkeskus on ollut tukemassa nuorisotyötä, partiotyötä ja partioveneitä tai millaisia haasteita on oppilaitostyö kohdannut.
Tervetuloa mukaan pikamatkalle kasvatusasiainkes-kuksen kasvutarinaan!
Sarjan neljännessä osassa tutustumme 2000-lukuun.
Seuraavissa lehdissä seuraamme vuosikymmen
kerrallaan kasvatuksen historiaa Turussa.
Tervetuloa aikamatkalle.
Pikamatkakasvatuksen historiaan
2000• Kirkko vietti riemuvuotta.• Päiväkerhoikäisille tarkoitettu lumimuuritapahtuma toteutettiin Turun tuomiokirkon edustalla 7.3.• Koululaiset Tuomiokirkossa-tapahtuma toi huhti-toukokuussa Tuomiokirkkoon noin 11.000 Turun ja Kaarinan koululaista.• Tuomiokirkon juhlaviikon lauantaina vietettiin Aurajoella Afrikkalaista gospelmessua, joka jälkeen ilta jatkui puoleen yöhön monipuolisen gospelmusiikin merkeissä.• Kirjanpidollisista syistä seurakunnalliset partiolippukunnat rekisteröitiin omiksi rekisteröityneiksi yhdistyksikseen.• Kansainvälinen BIEN-verkostotoiminta käynnistyi toimintaa valmistelevilla kokouksilla Kööpenhaminassa, Riiassa, Kunstenniemessä ja Tukholmassa.• IRIS-projektilla etsittiin yhdessä Lausteen perhekuntoutuskeskuksen kanssa vaikeuksiin joutuneille nuorille varhaisen puuttumisen mallia.• Lastenohjaajien lomautukset poistuivat 1.5.
26 Zookkonen 6/2013
Zookkonen 6/2013 27
3
1970
2
1960
4
1980
5
1990
6
2000
7
2010
2001• Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään perustettiin vuoden alusta alkaen jokaiseen seurakuntaan, Paattisten seurakuntaa lukuun ottamatta, neljän vuoden määräaikainen nuorisopapin virka.• Kuudesluokkalaisille tarkoitettu Kutosleiri kokosi Kunsten-niemeen 60 osanottajaa.• Oberhausen-ystävyystoiminta päättyi kestettyään 37 vuotta.• BIEN-verkoston ensimmäinen kansainvälinen kokoontu-minen pidettiin Riiassa yhtä aikaa kaupungin 800-vuotisjuhlien kanssa.• Yhtymä osti partioveneiden etappipaikaksi ja partiolaisten ja muiden eräretkeilystä kiinnostuneiden käyttöön eräretkialueen Mossalan salmen rannalta Houstkarin Björköstä.
2002• Sinapin leirikeskus suljettiin homeongelmien vuoksi alku-vuodesta 1999. Leirikeskuksen tilannetta pohtinut työryhmä päätyi esittämään vanhan majoitusrakennuksen purkamista ja korvaamista nykyaikaisella leirikeskuksella. Yhteisen kirkko-valtuuston hyväksyttyä esityksen ja suunnitelmien valmistuttua saatiin työt käynnistettyä heinä-elokuussa. Syksyllä 2003, lähes viiden vuoden tauon jälkeen, käynnistyy leiritoiminta Sinapissa uudelleen.• Kasvatusasiainkeskuksen keväällä 1999 käyttöön otetut www-sivut uudistettiin syksyn aikana. Alkuperäisten sivujen tu-tut elementit säilyivät samalla kun sivujen ulkoasua yhdenmu-kaistettiin yhtymän kotisivujen yhteisen ulkoasun kanssa.
Kuva ylhäällä. Kunstenniemen leirikeskuksen 60-vuotisjuhlia vietettiin avoimien ovien merkeissä 9.9.2006. Kuvaaja Hannu Hurme.
28 Zookkonen 6/2013
2003• Houtskarin leirialue otettiin käyttöön. • Heinänokan leirikeskus sai kappelin.• Sinapin uusi majoitusrakennus vihittiin käyttöön.• Piispainkokouksen hyväksyttyä 11.9.2001 uuden rippikoulu-suunnitelman ”Elämä-Usko-Rukous”, käynnistettiin henkilös-tön koulutus, joka kesti keväästä 2002 vuoden 2003 loppuun.
2004• Yhteistyö Turun konservatorion kanssa käynnistyi vauva-muskarin merkeissä.• Hannu Revon suunnittelema meditatiivinen luontopolku, ”löytäjän metsäpolku” avattiin Heinänokan leirikeskukseen ym-päristödiplomin hengessä.• Maailmanhistorian ensimmäiset kymppisynttärit pidettiin Turussa 20.1.1985. Synttärien 20-vuotisjuhla järjestettiin 20.3. Tuomiokirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen lapset siirtyivät kulkueena konserttitalolle, jonne hauskaa oli saapu-nut seuraamaan myös juhlien isä, Timo Sjöman, Raumalta.• Kymppisynttärien kunniaksi pidettiin Kunstenniemessä kaksi 10-leiriä. Yhden leirin 180 lapsen sijaan leiristä pääsi nauttimaan yhteensä 300 lasta.
2005• Kasvatusasiain keskuksen organisaatio uudistettiin. Uudes-sa organisaatiossa palvelut tuotetaan toimiston, leirikeskusten ja lapsi-, nuoriso- ja oppilaitosyksikköjen toimesta. • Päiväkerho täytti 60 vuotta. Juhlavuoden pääjuhlaa vietettiin Turun tuomiokirkossa ja Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalis-sa Mikkelinpäivänä 2.10. Juhlan yhteydessä julkistettiin 60-vuo-tisen päiväkerhotoiminnan juhlakirja.• Iltapäivätoiminnan reunaehdot määritellyt laki astui voi-maan elokuun alussa. Iltapäivätoiminnan toteuttamisesta sovit-tiin Turun ja Kaarinan kaupunkien kanssa.• Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterissä käyttöön otettu sähköinen varauspalvelu otettiin loppuvuodesta käyttöön myös leirikeskuksissa.• Leirikeskukset liittyivät ”Kirkon paikat”-markkinointiren-kaaseen.• Ammattioppilaitospastori Atte Airaksinen oli mukana am-mattiosaamisen Taitaja 2005 SM-kisoissa ja pestattiin sen jäl-keen ammattiosaamisen maailmanmestaruuskisojen edustus-joukkueen tukitiimiin.• Kirkon 850-vuotisjuhlien kunniaksi lahjoitti Turun ja Kaari-nan seurakuntayhtymä kaikille kakkosluokan oppilaille oman virsikirjan ja näiden lisäksi jokaisen koulun yhteiseen käyttöön oman luokkasarjansa.
Arkkipiispa Jukka Paarma vihki Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun kaupungin nuorisotalo Vimman käyttöönsä 2006.
Zookkonen 6/2013 29
2006• Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät järjestettiin Turun historiallisessa ydinkeskustassa.• Kasvatusasiainkeskuksen tiedotuslehti Zookkonen muuttui sähköiseksi.• Arkkipiispa Jukka Paarma vihki Kunstenniemen kappelin käyttöönsä 12.2. • Kunstenniemen leirikeskuksen 60-vuotisjuhlia vietettiin avoimien ovien merkeissä 9.9.• Arkkipiispa Jukka Paarma vihki Turun ja Kaarinan seura-kuntayhtymän ja Turun kaupungin uuden nuorisotalo Vimman, entisen Aurakadun koulun, käyttöönsä 11.12.
2007• Kasvatusasiainkeskus oli remontin kourissa tammikuun lo-pusta syyskuun alkuun.• Turussa vietettiin kirkkopäiviä. Nuorille tarjottiin laaja ja laadukasohjelmakokonaisuus, josta parhaimmin jäivät mieleen Tuomiokirkkotorilla pidetyt, yhteensä 12.000 nuorta koonneet, suvivirteen päättyneet koululaisjumalanpalvelukset. Jumalan-palvelusten lisäksi tarjolla oli myös muun muassa kymppisynt-tärit, yhteislaulutilaisuuksia, konsertteja, työpajoja ja mahdol-lisuus ystävien tapaamiseen yökahvilan miljöössä. Kaikkiaan nuorten tapahtumiin osallistui noin 21.000 nuorta.• Lapsityö valmisti kirkkopäiville elokuvan ”10 käskyä lasten silmin”.• Heinänokan saunat, peruskorjattu vanha ja kokonaan uusi, saatiin käyttöön ennen leirikesän alkua. • Heinänokan leirikeskuksen 40-vuotisjuhlia vietettiin 8.9. avointen ovien merkeissä.• Ammattioppilaitospappi Atte Airaksinen toimi ammattiosaa-misen maajoukkueen pappina Japanissa pidetyissä kisoissa.
3
1970
2
1960
4
1980 6
2000
5
1990
7
2010
2008• Kirkkovaltuusto hyväksyi kesäkuussa ohjeistuksen, jonka mukaan kaikessa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leiri-toiminnassa noudatetaan tupakkalain kirjainta ja henkeä.• Kunstenniemen leirialue laajeni, kun alueeseen liitettiin noin 16 hehtaarin suuruinen lisäalue.• Kirkkoneuvosto päätti kasvatusasiain johtokunnan esityk-sestä muuttaa rippikoulun maksuttomaksi Turun ja Kaarinan kaupunkien alueella asuvien nuorten osalta.• Kirkkoneuvosto päätti kasvatusasiain johtokunnan esityk-sestä muuttaa päiväkerhon maksuttomaksi.• Yhtymän kapellimestarin virka lakkautettiin. Samalla muutettiin SUMU-nimellä toimiva, ennen Turun Sinikotkien puhallinorkesteri-na tunnettu puhallinorkesteri seurakuntayhtymän yhteistoimintayh-teisöksi, jota yhtymä tukee vuosittaisella toimintamäärärahalla.
2009• Lapsen oikeuksien vuotena nostettiin lapsi keskiöön: ”Kättä päälle”-kampanjassa lapsi sai tehdä oman vapaamuotoisen so-pimuksen läheisen aikuisen kanssa. Lapsivaikutusten huomioi-misesta laadittu opaskirjanen jaettiin työntekijöille. • Varhaiskasvatuksen omat www-sivut, ”kirkonrotta.fi” avautuivat.• Lasten kesä – esite kokosi yhteen kaikki seurakuntien ja yh-tymän lapsille tarjoamat kesätoiminnot.• Kiva kesä – esite kokosi yhteen seurakuntien ja yhtymän nuorille tarkoitettujen kesätoimintojen lisäksi yhteen laajalti myös muiden toimijoiden kesätoiminnot.• Sähköinen työaikasuunnittelu otettiin käyttöön varhaiskas-vatuksen yksikössä ja leirikeskuksissa.• Sähköinen rippikouluilmoittautuminen otettiin käyttöön.• Kasvatusasiain keskus vei kirkon keskelle DBTL-tapahtumaa.• BIEN kokosi Itämeren maiden nuoret Kunstenniemeen.• Pyölinrannan kesäkoti tuli yhtymän haltuun Piikkiön seura-kunnan liityttyä osaksi yhtymää.• Nuorisosihteeri Marja Ruusun ideoima, monipuolisesti luonnon tarkkailun mahdollistava, ”Kunstenniemen avainpolku” avattiin. • ”Kas kummaa” – nukketeatteri kokosi yhteensä 5623 katsojaa.
30 Zookkonen6/2013
”Kesäkahviloihinon helppo tulla.”
30 Zookkonen 6/2013
Zookkonen 6/2013 31
K esäkahvilat ovat aikuisten ja lasten yhteisiä kohtaamispaik-koja joissa iloitaan yhdessä
kesästä. Kahviloissa on ohjattua toimintaa alle kouluikäisille lapsille. Vanhemmat, isovanhemmat tai lasten hoitajat saavat kohdata kahvin äärellä tai leikin lomassa toisia aikuisia.
”Monelle pienten lasten kanssa kotona olevalle äidille kahvilat ovat tärkeitä virkis-tyspaikkoja ja toisten aikuisten kohtaami-sen mahdollisuuksia. Joskus perheen isä saattaa olla kesäkuukaudet töissä, jolloin äidille ja pienille lapsille on tärkeää saada virkistäviä hetkiä yhdessä”, kertoo seu-rakuntayhtymän lapsityönjohtaja Mirkka Torppa.
”Lapsille kahvilat tarjoavat lapsille mo-nenlaista kesäistä tekemistä. Saippu-akuplat, majaleikit, taiteen tekeminen ul-kona ja muskarihetket ovat esimerkkejä
siitä, mitä lapset tekevät kahviloissa. Kah-viloissa toimitaan aina osallistuvien lasten ja aikuisten ehdoilla”, Torppa jatkaa.
Toimintaa ja tekemistä suunnataan toimi-pistekohtaisesti sen mukaan, minkä ikäi-siä lapset ovat ja mikä heitä kiinnostaa. Lisäksi huomioidaan ettei kesäkahvilassa tehdä samoja asioita kuin talven perhe-kerhoissa, jotta kesän erityislaatuisuus pääsee esiin.
”Myös jatkossa tulemme toteuttamaan kerhoja ja kahviloita joihin ei ole ikärajaa. Tässä tärkeää on seurakuntatyön sisäl-lä tapahtuva työalojen välinen yhteistyö.” Torppa kertoo.
Perheille suunnattuja suosittuja kesäkahviloita järjestetään kesäkuussa eri puolilla Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää.
Naurua ja saippuakuplia kesäkahviloissa
”Lapsille kahvilat tarjoavat lapsille monenlaista kesäistä tekemistä.”
Kesäkahvilat
on suunniteltu alle kouluikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Toimintaan kuuluu ohjattuja toi-mintahetkiä, vapaata leikkiä ja aikuisten kohtaa-misia. Perhekahviloihin ei tarvitse ilmoittautua. Kesäkahviloiden toiminta-aika on 9-15.
Kesätoiminnan toimipisteet
• Henrikinkirkon kesäkahvila: ma,ke ja pe• Kaarinan kirkon kesäkahvila: ti ja to• Hannunniitun kesäkahvila: ti ja to• Maarian kiertävä kesäkahvila eri
seurakuntataloissa, retkipäivä keskiviikkoi-sin tiedustelut Anne Saarni 0403417156
• Hirvensalon kesäkahvila ma-ke 9-12• Paattisten kesäkahvila ma ja ke• Piikkiön kesäkahvila ma & ke• Nuortentalon kesäkahvila ma-pe
Lisätietoja
lapsityönohjaaja Hanna Rajalin [email protected]
Teksti Mirkka TorppaKuva Jussi Vierimaa
Yhteisvastuu nuoresta
”Kerhoissa on tarjolla mehua ja kahvia. Halutessaan mukaan voi ottaa pienet eväät.”
”Lisätietoja kahviloista ja aukioloajoista www.kirkonrotta.fi.”
32 Zookkonen6/2013
Tulevaisuus on meidän –
Nuoret tapasivat kirkon päättäjiäKirkolliskokousedustajat tapasivat nuoria torstai-iltana järjes-tetyssä Kirkolliskokous kohtaa lapset ja nuoret -tilaisuudessa.
omia kokemuksiaan siitä, miten ovat itse nuorena päässeet vaikuttamaan, Mari-anna Kallio, 16, kertoo.– Oli kiva huomata, että he miettivät asioita, jotka nostimme esille ja heille tuli uusia ideoita, diakoniakeskusteluun osallistunut Vesa Tella, 17, sanoo.
Lasten terveisiä tapahtumaan välittivät Turun tuomiokirkossa asuvat Rouskis-rotta ja hänen ystävänsä Naakka.
Lasten toiveissa tulevaisuuden kirkos-sa olisi purkka-automaatti ja iso matto edessä, jolla lapset voisivat istua ja näh-
dä paremmin. Seurakunnasta voisi myös saada pusun, jos on surumielellä.
Kirkolliskokouksen tervehdyksen nuo-rille esitti varapuheenjohtaja Kaisa Rön-kä ja myös arkkipiispa Kari Mäkinen pu-hui tapahtumassa. Ilta päättyi nuorten vetämään hartauteen.
Kirkolliskokousedustajat pitivät iltaa in-nostavana ja virkistävänä.– Tämä oli koskettava ilta, nuoret olivat avoimia, aitoja ja iloisia. Suurimman vai-kutuksen minuun teki nuorten into tulla mukaan diakoniatyöhön. Näissä nuoris-sa on viriämässä talkoohenki, joka on yhteiskunnasta katoamassa, kirkollis-kokousedustaja Tapio Seppälä sanoo.
I llan aikana kirkolliskokousedusta-jat osallistuivat rastityöskentelyyn, jossa he muun muassa kuulivat
videoterveisiä nuorilta eri puolilta Suo-mea ja irrottelivat turkulaisen nuorten-bändi Hemulin tahdissa.
Edustajat pääsivät myös keskustele-maan paikalla olevien nuorten kanssa. Pienryhmissä käydyt keskustelut käsit-telivät kirkon imagoa, uskonnonopetus-ta, diakoniatyötä ja nuorten osallisuutta.– Oli tosi hienoa, että edustajat olivat oikeasti näin kiinnostuneita meidän asi-oista. Keskustelussa he kertoivat paljon
Kuvassa Nuoret ja kirkolliskokousedustajat kokoontuivat Sinapin leirikeskukseen.
Zookkonen 6/2013 33
”Tämä oli koskettava ilta, nuoret olivat avoimia, aitoja ja iloisia.”
Tulevaisuus on meidän –
Nuoret tapasivat kirkon päättäjiä
Edustajat saivat keskusteluista myös ideoita omaan työhönsä paikallisseu-rakunnissa ja viemisiä kirkolliskokouk-seen.
– Minulle illan oivallus oli se, miten vä-hän me keskitymme kuuntelemaan sitä, mitä nuoret sanovat. Meidän pitäisi ottaa nuoria mukaan myös päätöksenteossa ja suunnittelussa, Helsingin piispa Irja Askola kertoo.
– Puhuimme nuorten kanssa hyvien käy-täntöjen materiaalipankista, jota voisi jakaa seurakuntien välillä. Mietin myös sitä, miksi emme kuuntele tätä jengiä enemmän? Joka ikisessä seurakunta-neuvoston kokouksessa ja kirkollisko-kouksessa voisi kuunnella ensin mieli-piteet nuorelta sukupolvelta. Se antaisi vähän perspektiiviä meidänkin päätök-senteolle, kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen sanoo.
Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus, Kirkkohallitus,
Nuorten Keskus ry, NAVI – nuorten ai-kuisten vaikuttamisryhmä, PTK – poi-kien ja tyttöjen keskus ry, Seurakuntien Lapsityön Keskus ry ja Suomen Lähe-tysseura.
Tilaisuus oli kaksikielinen ja sitä tuki EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action. Suomessa Youth in Action -oh-jelman hallinnoinnista ja toimeenpa-nosta vastaa CIMO, kansainvälisen liik-kuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio.
LisätietojaAnnika Koivula projektisihteeri Nuorten Keskus [email protected] 044 957 3820
Kari Kanala kasvatuksen teologi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Kasvatusasiainkeskus [email protected] 040 3417755
Simon Lampenius Branchsekreterare/Kyrkostyrelsen [email protected] 09-1802549
Juttu ja kuvat Elina Johansson ja Noora Ketola
”Minulle illan oivallus oli se, miten vähän me keskitymme kuuntelemaan sitä, mitä nuoret sanovat. Meidän pitäisi ottaa nuoria mukaan myös päätöksenteossa ja suunnittelussa.”Helsingin piispa Irja Askola
34 Zookkonen 6/2013
usko, toivo, rakkaus
-Tahdon” on merkillinen sana, koska se on myös teko. Se tar-koittaa sitoutumista ja tahtoa osoittaa rakkautta elämän halki, DBTL-hääpappi Kari Kanala kertoo.
Hääparit saapuvat jokirannassa sijaitsevalle DBTL-lavalle yleisön keskeltä musiikin säestäminä. Vihkimisen jälkeen esiintyjät laulavat pareille rak-kauslaulun ja häävalssin.
– Vaikka pappi on se joka kysyy “tahdotko?”, annetaan vastaus omalle rak-kaalle puolisolle. Nyt sen voi tehdä laajan DBTL-seurakunnan keskellä. Ei tarvitse siis lähteä aavan meren tuolle puolen, vaan satulinna löytyy Aura-joen tältä puolen, Kanala veistää.
Viime vuonna DBTL:n yhteydessä Mikaelinkirkossa järjestetyt Elvis-teema-häät keräsi lukuisia hääpareja.
>> Hääpäivä on perjantai 26.7.2013 ja
ilmoittautumisaikaa hääpareilla on 14.6. saakka.
Teksti Juho Niemelä
Kuva Rod McCracken
Piirros Jani Käsmä
DBTL on rakkauden festivaaliTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Down by The Laituri -festivaalit (DBTL) tarjoavat naimisiin halajaville mahdollisuuden solmia liittonsa Aurajoen maisemissa iskelmätähtien säestyksellä.
Kuvassa Viime vuoden seurakuntayhtymän artistina oli Jukka Poika. Tänä vuonna artisteja ovat Paleface, Jippu, Viitasenpiia ja Isac Elliot.
Zookkonen 6/2013 35
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on julkaistu uusia esitteitä eri elämäntilanteisiin.
Oheisista linkeistä voit tutustua sähköisiin versioihin. Esitteitä voit tiedustella keskusrekisteristä. Esitteiden kuvat Jussi Vie-rimaa, Timo Jakonen ja Katri Saarela. Ilme Jani Käsmä.
Uusia esitteitäerilaisiin elämäntilanteisiin
36 Zookkonen 6/2013
Vetskari
Eron keskellä tunteitaan selvittele-välle lapselle on usein huojenta-vaa huomata, ettei hän ole yksin
omien pohdiskelujensa kanssa. Naapu-ripulpetissa tai naapuritalossa saattaa myös olla lapsi, joka painii samanlais-ten ongelmien kanssa ja jonka perheelle sama arka asia on ajankohtainen.
Vertaisryhmissä käydään keskustelua avioeroon ja lapsen elämään liittyvien teemojen ympärillä. Keskusteluun osal-listuminen on vapaata ja vapaaehtoista, joten ryhmässä on lupa olla hiljaakin ja kuunnella muiden kokemuksia.
Vertaisryhmässä puhuminen on luot-tamuksellista ja siellä juteltavat asiat pysyvät ryhmän sisäpuolella. Niitä ei
kerrota vanhemmille, kavereille eikä kenellekään ulkopuoliselle. Ryhmän tuotoksia ei saa myöskään käyttää huol-tajuuskiistoissa tai muutoin eroriitojen välineenä.
Ryhmät ja ilmoittautuminenVertaisryhmiä järjestetään tulevana syk-synä Henrikinseurakunnassa, Martin seurakunnassa, Mikaelinseurakunnas-sa sekä Kaarinan ja Piikkiön seurakun-nissa. Ryhmiin ovat tervetulleita lapset ja nuoret seurakuntarajoista riippumat-ta. Vanhempien erosta olisi hyvä ollut kulunut vähintään 6 kuukautta, mutta ryhmään voi liittyä vaikka erosta olisi kulunut jo useampikin vuosi. Mukaan voi liittyä myös lapsi, joka on kokenut eron useamman kerran. Ryhmään valittavat
Kun lapsen elämä ja tunteet menevät solmuun vanhempien avioeron vuoksi, voi apua hakea seurakuntien järjestämistä vertaisryhmistä. Ne tarjoavat mahdollisuuden tavata sa-massa elämäntilanteessa olevia lapsia ja nuoria sekä jutella omaa mieltä askarruttavista kysymyksistä.
Vetskari -eroryhmässä on tilaa
lapset ja heidän huoltajansa haastatel-laan ennen valintaa.
Ilmoittaudu tästä mukaan.
Perheasiain neuvottelukeskus
Aikuisten eroryhmistä ja Perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoamasta kes-kusteluavusta parisuhde- ja perheon-gelmissa löydät tästä.
Keskusteluapua
Maksutonta ja anonyymia keskustelu-apua elämän kriiseihin tarjoavat myös kirkon ylläpitämät Palveleva puhelin (p. 01019-0071, ppm/mpm) ja Palveleva netti: www.verkkoauttaminen.fi
YmpäristökasvatuspäiväTiistai 7.5. klo 12–19
Zookkonen 6/2013 37
VideoToriSeurakuntavaalit 2014
VideoPortsariSeurakuntavaalit 2014
VideoKonferenssiSeurakuntavaalit 2014
Tämän vuoden riparilaisista monet ovat ensi vuoden seurakuntavaaleissa äänestyskelpoisia. On tärkeää, että pidämme teemaa esillä ja muistutamme äänes-
tämisen mahdollisuudesta. Yhteyshenkilönä projektipäällikkö Mari Leppänen. Tähän työhön on tehty avuksi kolme videota:
Seurakuntavaalit 2014Tutustu nuorillesuunnattuihin videoihin
Kirkkohallitus on myöntänyt ympäristödiplomin Maskun seu-rakunnalle, Ylä-Savon seurakuntayhtymälle sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle.
Lisäksi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin virasto sai ympäristödiplomin. Se on ensimmäinen tuomiokapituli, jolle diplomi myönnettiin.
Ympäristödiplomit on myönnetty vuosiksi 2013-2017. Kirkko-hallitus perusti ympäristödiplomin vuonna 2001.
Lisätiedot
Työalasihteeri Ilkka Sipiläinen, p. 040 544 1158
Kirkon ympäristödiplomin löydät tästä.
Ympäristödiplomit Maskuun, Ylä-Savoon ja Turkuun
38 Zookkonen 6/2013
Miten lapsen oikeudet toteutuvat kirkossa?Eivätköhän kaikkineen aika hyvin. Tällä hetkellä näyttää silti siltä, ettei ainakaan tänä keväänä olla päättämässä kirkkolain muutoksesta, jonka mukaan kirkollisessa päätöksenteossa pitäisi systemaattisesti toteuttaa lapsivaikutusten arviointi. Syy ei kuitenkaan ole siinä, etteikö asiaa pidettisi tärkeänä, vaan asian valmistelussa havaituissa heikkouksissa. Mikään ei kuitenkaan estä lapsiasianhenkilöiden nimeä-mistä jo nyt. Sellainen onkin jo 125 seurakunnassa.
Mitkä asiat ovat hyvin seurakuntien lapsi-, perhe- ja nuorisotyössä? Mitä voisi kehittää?Ihmisen kunnioitus, työtavat, asiantuntevat työntekijät - erit-täin monet asiat. Kirkko panostaa näihin ikäryhmiin ja ihmisiin tosi paljon. Suuri vastattava kysymys on, miksi maailman jota-kuinkin parhaan rippikoulun jälkeen niin moni nuori aikuinen harkitsee eroa kirkosta ja toteuttaakin sen.
Turun piispanKaarlo Kallialan haastattelu
Miten seurakunnat voivat vaikuttaa lasten ja nuorten asemaan yhteiskunnassa?Seurakuntien lapsi-, perhe- ja nuorisotyössä saadaan tun-tumaan jokseenkin koko ikäluokkaan koko Suomessa. Sitä kautta kerääntyy valtava määrä kokemuksellista tietoa ja nä-kemystä siitä, mitä ihmisille kuuluu. Siitä voidaan tehdä omia johtopäätöksiä tai sitten harjoittaa advocasyä, puolestapuhu-mista. Hallitusohjelmaankin voidaan asioita joskus saattaa.
Miten lapset ja nuoret voisivat vaikuttaa tehokkaammin itseään koskeviin asioihin seurakunnassa?Tuomalla niitä esille. Ei välttämättä tarvita paikkaa jossakin hallintoelimessä, vaan yhteyksien ottamista. Mutta kannattaa äänestää seurakuntavaaleissa, kun kerran jo 16-vuotias voi niin tehdä, ja asettua ehdokkaaksi. Niissä seurakunnissa, joissa on lapsiasiahenkilöitä, juuri he ovat niitä, joille kannattaa puhua.
Pitäisikö järjestää enemmän nimenomaan nuorille suunnattuja messuja/muita tapahtumia? Jos, niin millaisia?Hmm... Enpä tiedä, onko kysymys nimenomaan määrästä, ehkä ennenmminkin siitä hiukkasen ikuisensorttisesta poh-dinnasta, mikä ja millainen antaa nuorelle hänelle sopivan mahdollisuuden kokea Jumala-uskon antamaa mieltä, merki-tystä ja elämän tarkoituksellisuutta. Mutta vaikka nuorille erikseen järjestettäisiin mitä, olisi hie-noa, jos he kävisivät myös yhteisessä jumalanpalveluksessa. Kun itse aikoinaan - kauan sitten - olin nuori, päätimme joi-
”Suuri vastattava kysymys on, miksi maailman jotakuinkin parhaan rippikoulun jälkeen niin moni nuori aikuinen harkitsee eroa kirkosta jatoteuttaakin sen.”
Turun piispa Kaarlo Kallialavastasi Katariinanseurakunnan nuoren Saba Bobergin kysymyksiin.
Zookkonen 6/2013 39
Lue lisää tästä.
Kuka voitti?
kesä Lasten
Kesäkerhot Kesäkahvilat Leirit Tapahtumat
www.kirkonrotta.f i Kesä löytyy osoitteesta:
Aurinkoa, kavereita,
ulkoilua, leikkiä ja
yhdessäoloa.
”
denkin muiden kanssa, että periaatteesta ja periaatteessa käymme kirkossa. Tämä idea ei ole vanhentunut.
Miten kirkko/seurakunnat voisivat toimia aktiivisemmin yhteiskunnassa nuorten syrjäytymisen estämiseksi?Osittain vastasin jo edellä, kohdassa yhteiskunta. Mitä ni-menomaan syrjäytymiseen tulee, kristillisen diakonian pohjalta toimiva Helsingin Diakonissalaitos on Vamos-pro-jektissaan sekä hankkinut paljon uutta tietoa itse syrjäyty-misen ilmiöstä että siitä, miten nuorten syrjäytymistä voi-daan torjua. Se on koko yhteiskunnankin kannalta erittäin merkittävää.
Miten vapaaehtoisten määrää ja tehtäviä voisi kasvattaa seurakunnissa? Kannattaisiko se?Totta Mooses se kannattaa! Seurakunta on ihan eri näköi-nen, kun se on ison joukon yhteinen elämänmuoto eikä siinä määrin kuin nykyisin enimmäkseen työntekijöiden varassa: se on myös paljon energisempi ja hauskempi. Siitä miten tämä tapahtuu, on lukuisia esimerkkejä ympäri Suomea, joten vastaus kysymykseen ”miten” on mennä kat-somaan ja oppimaan, mikä sopii meille ja mikä ei niinkään. Kirkon tulevaisuus on tämännäköinen - eikä siis ollenkaan hullumpi.
Teksti Saba BobergKuva arkkihiippakunta.fi
”Kannattaa äänestää seurakuntavaaleissa, kun kerran jo 16-vuotias voi niin tehdä, ja asettua ehdokkaaksi.”
40 Zookkonen 6/2013
On aina iso asia, kun perhe hajoaa. Usein vasta eron jälkeen huomataan, mitä seurauksia sillä on kaikkien perheenjäsenten elämään. Vaikka eroaminen on yleistä, se ei tarkoita sitä, ettei se satuttaisi.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä järjestää Vetskari-vertaistukiryhmiä lapsille ja nuorille. Vetskariryhmä on puolueeton tila, jossa voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.
Ryhmät ovat suljettuja 4-8 hengen ryhmiä ja pääsääntöinen ikäjakauma on alakoululaiset/yläkoululaiset. Vetskariryhmiä jäljestetään eri puolilla seurakuntayhtymän alueella.
Kiinnostuitko?Ajankohtaiset ryhmien aloitusajat, paikat ja lisätiedot löydät: www.kirkonrotta.fi
Turun ja Kaarinanseurakuntayhtymän
Perheasiain neuvottelukeskus järjestää eroryhmiä vanhemmille
syksyisin ja keväisin. Lisätietoja 040–3417 249.
Vetskari
Ovatko vanhempasi eronneet? Onko pääsi täynnä kysymyksiä?
Oletko kiukkuinen, surullinen, epätietoinen tai helpottunut?
Koetko olevasi yksin?
Et ole yksin. Muita nuoria on kanssasi samassa tilanteessa.
Muissakin perheissä erotaan. Vanhempien erosta voi puhua.
Vetskari Tour de Henrik 25. - 27.6.2013Varhaisnuorten seikkailullinen polkupyörä vaellus Kokemäeltä Turkuun. Ilmoittautumiset: [email protected]
Arkkihiippakunnan tyttöjen ja poikien yhteinen LOISKIS-leiri 30.7.-2.8.2013 Vielä ehdit ilmoittaa itsesi ja seurakuntasi tytöt ja pojat mukaan!Leirin hinta 65-75 euroa/ 8 - 14-vuotias leiriläinenIlmoittaudu mukaan 24.5. mennessä: ptk.fi/koulutus-ja-tapahtumat/ilmoittautuminen
Kasvatuksen teemaseminaari 29.-30.8.2013 Porin Yyterissä Lapsityönohjaajille ja nuorisotyön monille ammattilaisilleIlmoittautuminen ohjelmaan 31.5. mennessä: [email protected] kerro myös ruoka-aineallergiasi. Viestin aiheeksi: ”Yyteri”
Kyöpelivuoren kierto 7. - 8.9.2013 Tapahtuma on tarkoitettu kerhonohjaajille, perheille ja muille luonnollissa liikkujille. Kyöpelivuoren kierron voit suorittaa päi-vän mittaisena tai jatkaa yöpymistä teltassa sunnuntaihin. Päivän mittaisena retkipäivä soveltuu hyvin perheille ja heidän lapsil-leen. Matkan aikana tehdään hauskoja ja yllättäviä tehtäviä, joista 3-4 hengen joukkueet saavat pisteitä. Päivämatka lauantaina on 7 km ja sunnuntaipäivän matka on lyhyempi. Hinnat: Päivävaellus (la) 20e/joukkue ja yön yli vaeltaminen (la-su) 40e/joukkueIlmoittautuminen ja lisätietoja: Timo Sjöblom, [email protected], 044 774 5294
PIIKKI!-varhaisnuorisotyön kehittämispäivä 27.11.2013 Salossa Varhaisnuorisotyön yhteinen työalan kehittämispäivä.Ohjelmassa asiaa ja rentoutumista.Ilmoittautumiset 15.11.2013 mennessä: [email protected] ilmoittelua, kannattaa olla mukana!
40 Zookkonen 6/2013
Zookkonen 6/2013 41
Kun ostat edestakaisen lipun Onnibussilla Helsinkiin, saat Linnanmäen myyntipalvelusta Hupirannekkeen Onnibussista saadulla matkalipulla. Rannekkeella voivat huvitella huoletta niin nuoremmat kuin vanhemmatkin asiakkaat.
Alkaen 40 €/henkilö sisältäen:• hupirannekkeen päiväksi Linnanmäen huvipuistoon• Onnibus-matkan Turku-Helsinki-Turku tai • Tampere-Helsinki-TampereLinnanmäen huvipuisto on avoinna 27.4.-22.10.2013.
Onnibussilla Helsinkiin Linnanmäelle!
Lisätiedot, aikataulut ja liput: www.onnibus.fi
Kesätarjousalkaen 40 €/hlö
Tällä hetkellä vihreitä rippikouluja järjeste-tään kesällä 28 kappaletta. Aivan mainiota! Jos jokaisella riparilla on 25 oppilasta niin 700 nuorta pääsee kokemaan vihreän riparin. Kun tähän määrään lisätään isoset ja muut vas-tuuhenkilöt niin tuhannen henkilön rajapyykki tavoitetaan jo tänä kesänä.
Luomakunnan varjeleminen nousee suoraan Raamatun ytimestä. Joskus ympäristöteemo-jen käsittely koetaan kuitenkin ongelmakes-keiseksi tai syyllistäväksi. Näin ei tarvitse olla. Vihreät riparit on helppo tapa pitää asiaa esille vetäjien ja nuorten kanssa. Innosta työtoverisi katsomaan vihreän riparin kriteerit, pohtikaa olisiko niiden toteuttaminen mahdollista jo tänä kesänä ja ilmoittakaa leirinne vihreäksi ripariksi. Tavoitteena on, että tulevana kesänä viisikymmentä rippikoulua ”vihertäisi”.
Ilmoittaudu mukaan
Helpoin tapa ilmoittaa leiri mukaan on laittaa viestiä osoitteeseen: [email protected]
Lisätietoja
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/
Ilmoita leirisi vihreäksiRipariksi!
SINAPIN LUONTOPOLKU PARATIISIPOLKU
Kokouspaketti puoli päivää sisältäen tilan, aamiaisen, lounaan ja päiväjuoman. Hinta 21.30 € hengeltä (sis. alv 14 %).
heinanokka.fi kunstenniemi.fi sinapinleirikeskus.fi
Tutustu ja ihastu!Kokouspaketti
saaristoon!
Sijainti ja etäisyys Turun keskustasta: Heinänokka, Satava Turku (20 km), Kunstenniemi, Naantali (38 km) ja Sinappi, Kakskerta Turku (24 km)
42 Zookkonen 6/2013
Zookkonen 6/2013 43
”Tupulta voi kysyä sitäkin mitä ei muuten kehtaa.” Lasten suusta
040 3417 787Tukitekstari koululaisille
NMKY:nleirikesä 2013Nyt kannattaa ilmoittautua Turun NMKY:n isä-lapsi- ja perheleireille Harvan leirisaareen. Perheille suunnatut leirit ovat heinäkuun lopulla. Perheleiri 19.-21.7. (2 vrk)Perheleiri on suunnattu kaikenlaisille perheille ja ohjelmassa on tekemistä aikuisille ja lapsille, yhdessä ja erikseen. Mahdol-lisuus myös vanhempien kahdenkeskiseen aikaan.
Isä-lapsi-leiri 25.-28.7. (3 vrk)Tälle leirille eivät äidit pääse. Ohjelma on rento ja kaikki tekeminen on vapaaehtoista. Isä ja lapset rakentavat leirin ohjelman haluamallaan tavalla. Ajatuksena on, että isä ja lapsi tekevät asioita yhdessä.
Ilmoittautumiset ovat nyt auki ja leirit täyttyvät nopeasti, joten kannattaa olla ajoissa.
Tarjolla on myös hauskoja leirejä lapsille ja nuorille.
Linkki Tiedot ja ilmoittautumiset tästä.
Kesä löytyy osoitteesta:www.kirkonrotta.fi
Leppä- kertun kesäkolo
-perhekahvila
44 Zookkonen6/2013
Ilmoittautuminen ohjelmaanToukokuun aikana [email protected] Ilmoittautuessasi kerro myös ruoka-aineallergiasi. Viestin aiheeksi: ”Yyteri”
Ilmoittautuminen majoituk-seen Mielellään myös toukokuun aika-na, kuitenkin viimeistään 8.8. Varaukset voi tehdä numerosta 02-6285 300 tai [email protected] Ilmoit-tamalla osallistumisesta Kasvatuksen teemaseminaariin saat huoneet hintaan: 57 €/hlö/vrk/H2 ja 87 €/vrk/H1 Hintaan sisältyy kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. HUOM! jokainen siis huolehtii majoituksensa itse.
OHJELMA(pieniiltä osin vielä luonnos – muutoksia saattaa tulla)
Torstai 29.8.
10.00 RantaMessu – ihan tavallinen messu, mutta Yyterin hiekkarannalla. Anna merituulen, Sanan ja Sakrament-tien tuulettaa mieltäsi heti aluksi. Pappi-na paikalla Noora Tapiainen ja laulussa meitä auttaa Lasse Kortelainen11.00 Ilmoittautuminen kylpylän au-lassa. Materiaalinäyttely auki. Näyttelyn ohessa IDEATORI = tuo omasi, vie toisen
11.30 Yhdessä koolla – tutustumista ohjelmaan, toisiimme sekä agentteihin ”Partio”, ”Vihreät Riparit” ja ”KUA”
12.30 Lounas + materiaalinäyttely
13.30 ”Haastettu Kirkko” nelivuotis-raportti haastoi meidät, mutta mihin? Miten tuota tulisi tulkita? Pitäisikö ken-ties jotain tehdä toisin? – Hanna Salo-mäki, Kirkon tutkimuskeskuksen vt. johtaja
14.30 Kahvit - Kirkon Nuorisotyönte-kijöiden Liitto, KNT tarjoilee tämän kat-tauksen. Vapaaehtoinen osallistuminen infotilaisuuteen
15.00 Teemakanavat
1. Varhaiskasvatus – monikulttuuri-suutta ja villejä viikareita! Tämä työsken-tely klo 16.30 asti. Aiheita työstää ”Lap-set globaalikasvattajina” näkökulmasta Yhdessä Maailmassa hankkeen työn-tekijä ja sekä toinen henkilö jonka nimi vielä vahvistamatta… Emännöi Noora Tapiainen
Kasvatuksen teemaseminaariYyterissä
L uvassa monipuolinen ohjelma kasvatuksen eri näkövinkke-leistä. Ilmoittautuminen alkaa
toukokuussa.
Aika ja paikka29.-30.8. Porin Yyterissä
Kenellelapsityönohjaajille ja nuorisotyössä mu-kana oleville ammattilaisille
Osallistumismaksu 125 €
Kasvatuksen teemaseminaari järjestetään 29.-30.8. Porin Yyterissä.
”Luvassa monipuolinenohjelma kasvatukseneri näkövinkkelistä.”
44 Zookkonen 6/2013
Zookkonen 6/2013 45
Perjantai 30.8
9.00 Aamuhartaus
9.15 Entä jos… Jeesus olisikin kohdannut ihmisiä ihan toisin? Entä jos… hän ei olisikaan tehnyt Isän ta-hoa? Entä jos… Jumalan valtakunta ei olisikaan ollut lapsille? Raamatun ää-rellä Pekka Lindqvist Åbo Akademista
10.00 Entä jos… Kehittämisasiakir-jat kehiin! ”Lapsi on osallinen”, ”Tytöt ja Pojat seurakuntalaisina”, ”Nuoret seurakuntalaisina” Työskentelyä yh-dessä ja pienemmissä porukoissa kir-jojen äärellä. Meitä ohjaa eteenpäin Katri Vappula Kirkkohallituksesta
11.30 Huoneiden luovutusta
12.00 Seppoinfoa, järjestöuutisia ja muuta ajankohtaista
12.30 Lounas
13.30 Kehittämisasiakirjatyösken-telyn antia ja yhteenveto Katri Vappula ja hiippakuntasihteeri
14.30 Kiitos, Rukous ja Päätöskah-veet
Seuraavat kanavat kahdesti – klo 15.00 ja 15.45
2. Työalavastaavat /-johtajat. Miten voi-sin johtaa työalaani? Kipupisteitä ja roh-kaisevia oivalluksia. Työskentelyn vetää Mika Wallin, Turun NMKY3. Ihmisoikeudet toiminnallisin mene-telmin – tule ja tutustu, PTK4. Kokoontuvaa vai kouluttavaa nuori-sotyötä – Sanna Jattu, Nuorten Keskus5. Wanhaa Wiisautta? Istu hetkeksi pei-laamaan ajatuksiasi työstä ja tulevasta, kuunnellen mitä on mieltä eläkeläiset ovat tästä kaikesta. Eläkeläisviisautta tarjoilevat Pertti Frisk & co
16.45 ”Palmu ja omenapuu” –näytel-mä …on fiktiivinen kertomus afrikkalai-sen miehen matkasta Euroopan halki Suomeen. Antti Sevanto ja Sakari Löytty välittävät kerronnan, laulujen ja kuvien kautta koskettavan tarinan, jossa koske-tuspintoja moneen eri teemaan. Tarjoili-jana Suomen Lähetysseura
17.30 Hetkirukous pastori Pauliina Järvinen Luvialta + kahvia & suolaista
Kylpemistä, ulkoilua, lepoa ja jutustelua
21.00 IllallinenIllallisen ja jälkiruuan lomaan sopii kuulla onnistumisia hiippakunnassa sekä laulua Sakari Löytyltä (puku vapaa mutta pakollinen)
Zoot vuonna 2013
Torstaina 12.9. klo 11.30-15
Torstaina 7.11. klo 11.30-15
Torstaina 12.12. klo 16- pikkujoulukuusi (kutsutilaisuus)
Mikä Zoo on?
ZOO - Nuorisotyöntekijöiden neuvotte-lukokous. Seurakunnat sitoutuvat toimi-maan niin, että nuorisotyön johtoryhmään kuuluvat työntekijät sekä nuorisotyössä mukana olevat työntekijät osallistuvat yhteisesti sovittuihin kasvatusasiain kes-kuksen koolle kutsumiin kokouksiin.
ZOO - Kaikkien lapsi -ja nuoriso-työssä mukana olevien työntekijöiden yhteinen neuvottelukokous, joka ko-koontuu 4-6 kertaa vuodessa.
ZOO - Informatiivisten aiheiden lisäksi käsitellään aiheita, jotka koskettavat nuo-risotyön kenttää, aiheita, joita jokaisen nuorisotyöntekijän on hyvä tietää, aiheita, joista ammentaa virikkeitä työhön.
ZOO - Jokaisella nuorisotyöntekijällä on mahdollisuus esittää toiveita käsi-teltävistä asioista kasvatusasiain kes-kukseen nuorisosihteeri Marja Ruusul-le 040 3417 284, [email protected]).
46 Zookkonen 6/2013
Kasviksen viime vuoden toimintakertomuson ilmestynytVuoden 2012 toimintakertomuksessa kasvatusasiain-keskuksen toiminta-ajatus hahmotellaan sanoin: Kas-vatusasiainkeskus tuottaa yhtymän yhteisen varhais-kasvatuksen, nuoriso-, erityisrippikoulu-, opiskelija- ja kansainvälisen työn työmuodot sekä tukee paikallisseu-rakuntien varhaiskasvatus-, nuoriso- ja rippikoulutyötä. Kristillisen kasvatuksen asiantuntijana keskus tukee pai-kallisseurakuntia kirkon perustehtävän toteuttamisessa ja pitää varhaiskasvatus- ja nuorisotyössä toimivat mu-kana kirkossa ja yhteiskunnassa käytävässä alan keskus-telussa sekä suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa yhdessä paikallisseurakuntien työntekijöiden kanssa yhteisiä ta-pahtumia. Uskontokasvatuksen tukemiseksi kasvatusasi-ainkeskus pitää yhteyttä kouluviranomaisiin, opettajiin ja muihin kasvattajiin.
Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan. Samoin muut-tuvat seurakuntalaisten seurakunnalliseen toimintaan kohdistamat toiveet. Voidakseen suorittaa palvelutehtä-vänsä hyvin, tulee kirkon suurella korvalla ja myötäelävällä sydämellä kuunnella ihmisten toiveita ja sopeuttaa työnsä niiden mukaan. Niinpä entisaikojen pelkän päiväkerhotoi-minnan sijaan kasvatusasiain keskuksen tuottama moni-puolinen varhaiskasvatustoiminta tavoittaa tänään yhden toiminnan mallin aikaa enemmän lapsia ja vanhempia. Nuoria aikuisia kohdataan heidän omassa kontekstissaan ja nettimaailmassa ollaan vahvasti läsnä.
Teksti Hannu Hurme
Kuva Jussi Vierimaa
”Kasvatusasiain keskussuunnittelee, koordinoi ja toteuttaa yhdessä paikallis-seurakuntien työntekijöiden kanssa yhteisiä tapahtumia.
”Kasvatusasiainkeskus tuottaa yhtymän yhteisen varhaiskasvatuksen, nuoriso-, erityisrippikoulu-, opiskelija- ja kansainvälisen työn työmuodot.”
turunoppilaitospapit.fi
Atteammatilliset oppilaitokset040 341 [email protected]
Peteryliopistot040 341 [email protected]
yliopistot ja kv-työ040 341 [email protected]
Kun tarvitset pappia kastamaan, vihkimään tai haluat tulla juttelemaan luottamuksellisesti!
Linkin ryhmä- ja vertaistoiminnot ovat päättyneet tältä keväältä. Ohjausta, neu-vontaa ja keskusteluapua 12–18 -vuo-tiaille nuorille ja nuorten vanhemmille tarjotaan koko kesäkuun ajan Linkin toimipisteessä (Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku). Linkistä voi hakea apua murrosikään, nuoruu-teen, arjen sujumiseen ja vanhemman ja nuoren välisiin suhteisiin liittyvis-sä haasteissa. Vapaita aikoja yksilö- ja perhetapaamisiin voi tiedustella Linkin työntekijöiltä arkisin klo 8-16:Anu Nurmi (044 7355 130) ja Kirsi Rosten (044 7355 131)
Syksyn ryhmätoiminnot
käynnistyvät jälleen 27.8. alkaen
Nuorten vanhemmille suunnatut va-paamuotoiset keskusteluryhmät eli Murkkufoorumit™ käynnistyvät Turussa Perhetalo Heidekenillä 27.8. ja Salossa
kaupungintalon kokoustilassa 3.9. al-kaen. Ryhmissä jutellaan, jaetaan ko-kemuksia ja saadaan uusia näkökulmia vanhemmuuteen. Ryhmät ovat avoimia kaikille nuorten vanhemmille.
Uusi Vetskari-ryhmä 16–18 -vuotiaille vanhempiensa eron kokeneille nuorille käynnistetään Turussa, kun ryhmään on saatu 4-8 nuorta mukaan. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa koulupäivän jälkeen n. 1,5 tunnin ajan, tapaamisia on yhteensä kahdeksan. Ryhmään otetaan mukaan nuoria myös Turun ympäristö-kunnista. Sateenkaariperheiden kohtaaminen -koulutuspäivä 4.9. Oletko koskaan kohdannut työssäsi sateenkaariperhet-tä? Tiedätkö miten toimia, kun asiak-kaaksi tulee perhe, jossa on kaksi isää, kaksi äitiä tai parhaimmillaan tuplat
molempia? Minkälaisia lainsäädännöl-lisiä haasteita sateenkaariperheillä on ja miten ne vaikuttavat lapseen ja van-hemmuuteen? Muun muassa näihin ky-symyksiin perehdytään ammattilaisille suunnatussa koulutuspäivässä Perhe-talo Heidekenillä 4.9. klo 12–16. Koulut-tajana toimii Tiia Aarnipuu Sateenkaari-perheet ry:stä. Koulutus on maksuton ja siihen mahtuu 25 osallistujaa.
Linkki on kiinni 1.7.–2.8. välisen ajan
Lisätietoja: www.linkkitoiminta.fi
LINKIN löydät Perhetalo Heidekenistä,
Sepänkatu 3
Linkkitoiminta
kesasommarskoj
..kiva
.kesa
kivakesa.fisommarskoj.fi
uimista kerhoja retkiä
ötökkäsafari teatteria
kummituskierros leirejä
polkuautolla päristelyä
tapahtumia konsertteja
liikuntaa kulttuuria
Koko kesä taskussa!