1/2017 arabikansojen ystävyysseura rymosulin kaupungin säälimät-tömät ja laajat...

Arabikansojen ystävyysseura ry1/2017

Syyrian solmutNälkähuuto Israelin vankiloista

Palestiinan suomea puhuva piispa

Välimeren ylitystä palestiinalaislasten silmin.

2 Arabikansojen ystävyysseura ry

AKYS-tiedote 1/2017 Arabikansojen ystävyysseura ry

AKYSPL 698, 00101 Helsinkiwww.akys.fi ja www.akys.orgwww.facebook.com/akystiedotus

Päätoimittaja: Ilona JunkaTaitto: Asmo KosteAKYSin logo: Kare Pohjavirta

Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Arabikansojen ystävyysseuran virallisia kantoja.

AKYSin hallitusIlona Junka, puheenjohtajaYehia El-Sayed, varapuheenjohtajaMarjatta Laiho, sihteeriJäsenet: Kamal Aranki, Haitham Hanna, Johan Heino, Katja Hent-tonen, Mari Hokkanen, Heli Ka-sem, Sirkku Kivistö, Stig Lång, Seppo Rinne, Haseeb Shehadeh, Tuuli Siitari, Riitta Suokas ja Mar-ja Winter

AKYSin tukitilitLibanonin palestiinalaispakolai-set:Kummilapsitili FI93 8000 1101 2300 02, viite 1009Päiväkotitili FI56 8000 1700 4747 46, viite 2008Kummivanhustili FI20 8146 9710 0461 36, viite2011Syyriasta Libanoniin paenneiden tuki FI93 8000 1101 2300 02, viite 7744Länsiranta:Betlehem (Diabetes)tukitili FI95 8000 1300 9905 05, viite 3007Diabetestilin nimi muutettu Bet-lehem-tiliksiGaza-katastrofitili FI14 8000 2710 0992 26 viite 3214keräyslupa POL-2015-8218 Arabikansojen ystävyysseuran jä-senmaksu on 20/10 euroa. Jäsenmaksutili FI97 8000 1201 6693 56, viite 70001

AKYS-tiedote 1/2017

Istuta puu Palestiinaan 2Pääkirjoitus: 3Lähi-idän vaarallinen kevät 4Nuoruus Syyriassa: ”Seinilläkin oli korvat” 6Narin Derky: ”Olen itsekin kuin pomeranssi” 8Karjalan ja Palestiinan evakkojen ystävyys 10Palestiinalaisen piispa Munib Younanin ajatuksia 1217. huhtikuuta: palestiinalaisvankien päivä 13Sosiaaliapua naisvoimalla, kristityn ja muslimin yhteistyönä 14Teatteria ja Palestiinaa 16Akys toimii Tampereella 19Pojan neuvola-aika 20

Kansikuva: Beirutin UNESCO-talossa pidettiin keväällä 2016 lasten piir-tämien ja maalaamien kuvien näyttely. Kuvat oli kerätty AKYSin yhteis-työkumppanin Beit Aftal Assumoudin järjestämissä aktiviteeteissa mukana olevilta lapsilta. Näyttelyssä oli runsaasti pakomatkakuvia. Asia askarruttaa lasten ja nuorten mieltä. UNICEF-raportin (19.2.2016) mukaan Välime-reen hukkuu keskimäärin kaksi lasta päivässä. Unicefin mukaan kukaan ei laita lastaan veneeseen, jos turvallisempi vaihtoehto on olemassa. Monet kuolleista yrittivät liittyä Euroopassa oleskelevien sukulaistensa seuraan. ”Nämä traagiset kuolemat Välimerellä ovat sietämättömiä ja ne täytyy saada loppumaan”, sanoo YK:n pakolaislähettiläs Filippo Grandi.

Israelilainen Jewish National Fund JNF kehuu olevansa maailman vanhimpia ekologi-sia järjestöjä. Se onkin istutta-nut puita palestiinalaisilta ryös-tetyille maa-aluille, joista se on tuhonnut ensin palestiinalais-ten asumukset ja oliivipuut.

Oliivipuut elävät satoja vuo-sia, joten niiden puutetta ei noin vain korvata. Lähi-idässä toimivat järjestöt: Middle East Children´s Alliance, Stop the Wall, the Palestinian Farmer´s Union ja International Jewish Anti-Zionist Network ovat pe-rustaneet kampanjan voidak-seen istuttaa Palestiinaan pui-ta. Kampanjaa voi tukea nap-

Istuta puu Palestiinaanpia painamalla näiden järjes-töjen yhteiseltä sivulta, jonka osoite on

https://www.mecaforpeace.org/projects/plant-tree-palestine

http://www.akys.fihttp://www.akyswww.facebook.com/akystiedotushttps://www.mecaforpeace.org/projects/plant-tree-palestinehttps://www.mecaforpeace.org/projects/plant-tree-palestine

3Arabikansojen ystävyysseura ry

Toivonkipinä Syyriassa,vastarintaa Palestiinassa

Maaliskuussa maailma järkyttyi Syyriassa tapah-tuneesta kaasuhyökkäyksestä sekä USA:n ohjus-hyökkäyksestä Syyriaan. Nousi mieliala, että nyt sota räjähtää uudelle vaarallisuusasteelle. Sen jäl-keen kaikki on kuitenkin jatkunut entisellään, eli taistelut jatkuvat, mutta eivät juuri yllä he-rättämään lännen mediaa. Dosentti Pertti Mul-tanen kommentoi: ”Kazakstanin pääkaupungis-sa Astanassa Venäjän, Turkin ja Iranin aloitteesta käydyt Syyrian rauhanneuvottelut ovat johtaneet tähän mennessä tärkeimpään todelliseen askelee-seen konfliktin sammuttamiseksi. Syyriaan ollaan luomassa taisteluista vapaita vyöhykkeitä, ns. de-eskalaatioalueita. Tämä aloite mahdollistaa onnis-tuessaan merkittävän käänteen sotatilan sammut-tamiseksi ja siviiliväestön tilanteen helpottamisek-si. Suurimpana kysymysmerkkinä on tällä hetkellä USA:n asenne. Trumpin hallinto ei selvästikään ole osannut päättää miten se tähän Syyrian sodan rau-hoittamisyritykseen suhtautuisi. Tässäkin suhteessa Venäjän ulkoministerin Lavrovin ja USA:n ulko-ministerin Tillersonin yhteydenpito on nyt ratkai-sevan tärkeää myös Syyrian osalta.” Toivoa siis on, nähtäväksi jää, sammuuko se jälleen.

Kesäkuussa on kulunut 50 vuotta siitä, kun Israel miehitti Länsirannan ja Gazan. Tätä kir-joittaessa Palestiinassa on ajankohtaisinta ky-symys 1500 vangin nälkälakosta, joka alkoi jo 17.4.2017. tunnuslauseena ’Vapaus ja ihmisar-vo vangeille’. 1967 alkaneesta miehityksestä läh-tien Israel on vanginnut 800 000 palestiinalaista. Palestiinalaiset kärsivät maailman korkeimmasta vangitsemisasteesta, jonka syyt ovat pääosin po-liittisia. Vankeja on miltei joka suvusta ja per-

heestä. ’Palestiinassa jokainen kunnon kansalai-nen voi joutua vankilaan’, on monien näkemys. Vangitsemiset ovat Israelin ase palestiinalaisten poliittista vastarintaa kohtaan. AKYS tukee pa-lestiinalaisia nälkälakkolaisia ja heidän oikeutet-tuja vaatimuksiaan.

Suomi päivitti Palestiinalaisedustuston aseman muiden pohjoismaiden tasolle 2014. Päällikkö nimettiin suurlähettilääksi, vaikka Suomi ei tun-nustanut Palestiinan valtiota. Tunnustaminen on symbolinen ele ja se on vähintä, mikä Suomen tulisi tehdä ollakseen humaani valtio. Valitetta-vasti suomalaisessa ilmapiirissä ymmärrys pales-tiinalaisten sorretusta asemasta horjuu. Tätä ta-pahtuu jopa KEPAssa, jota on totuttu pitämään maailman tasa-arvoisen kehityksen lipunkanta-jana. Kuluvana vuonna on noussut esiin kiista Juutalaisten kansallisrahaston, JNF:n oikeudesta osallistua Maailma kylässä tapahtumaan omalla standillaan. Luontojärjestönä itseään mainosta-van JNF:n aktiviteetteihin kuuluu mm. metsien istuttaminen piilottamaan satojen palestiinalais-kylien rauniot. Parhaillaan JNF osallistuu Ne-gevin autiomaan palestiinalaisten beduiinikyli-en hävittämiseen puskutraktorein ja asukkaiden pakkosiirtämiseen, minkä jälkeen ’luonnonystävä’ JNF istuttaa maille metsää is-raelilaisten käyttöön. Tämä ei ole luonnonystävän teko. Se on viherpestyä apartheidia.

Ilona JunkaAKYSin puheenjohtaja


Tilanne Lähi-idässä tällä het-kellä, kuten jo useamman vuo-den ajan, on vähintäänkin vaa-rallinen. On pieniä merkkejä Syyrian vuosikausia jatkuneen sodan liekkien madaltumises-ta, mutta Jemenin pari vuot-ta jatkuneen ja sielläkin siviili-väestön kannalta äärimmäisen julman sodan raaistuminen ei juuri alueellisen rauhoittumi-sen toivoa herätä, eikä sotaa Syyriassakaan ole vielä saatu sammumaan.

Juuri tällä hetkellä USA:n joh-taman yli 60 maan koalition ja monien muiden paikallisten armeijoiden ja joukko-osasto-jen voimin tapahtuva Mosulin kaupungin jo lokakuusta 2016 jatkunut operaatio ISISin val-lan kukistamiseksi tässä Irakin osassa on vienyt yhteen pahim-mista humanitaarisista kriiseis-tä pitkään aikaan. Mosulin si-viiliväestön kärsimykset eivät ole nousseet median huomion keskipisteeseen ollenkaan sa-malla tavoin kuin luonteeltaan hyvin samanlaisessa, mutta määrällisesti hyvin paljon pie-nemmässä operaatiossa Itä-Aleppon vapauttamiseksi isla-mistikapinallisten herruudesta muutama kuukausi sitten.

Olisikohan kysymys kuuluis-ta kaksoisstandardeista, siviili-väestön kärsimykset tunnutaan arvotettavan aivan eri asteikol-la maasta, kaupungista ja so-tilaallisen operaation osapuo-

Lähi-idän vaarallinen kevätlista riippuen. Sekä Jemenin julmuudet, joihin Saudi-Ara-bian hävittäjien pommitukset ovat keskeinen syy, kuten myös Mosulin kaupungin säälimät-tömät ja laajat ilmapommituk-set ja kaupunkisota kaikkinen-sa ovat jälleen kerran selkeästi osoittaneet, että ennen muuta siviilit maksavat sodan hinnan. Sotapropagandan puheet ”hu-manitaarisista interventioista”, ”täsmäpommituksista” ja ”älyk-käistä, kirurgin veitsen tarkkuu-della kohteeseensa hakeutuvista ammuksista ja pommeista” voi-daan unohtaa. Siviiliväestön kärsimyksiä ei sotapropaganda vähennä.

Syyrian näkymät

Joitakin liikahduksia Syyrian lohduttoman tilanteen rauhoitta-miseksi on vuoden 2017 aikana toki näh-ty, mutta esteet todel-liseen poliittiseen lä-pimurtoon ovat edel-leenkin hyvin suuria. Kaikista tähän saak-ka käydyistä neuvot-teluista ulkona py-syneet islamistikapi-nallisten ryhmät ovat jatkaneet sotaa ja pyr-kineet laajentamaan sitä alueille, jotka tä-hän saakka ovat sääs-tyneet pahimmalta hävitykseltä, Syyrian

pääkaupunki Damaskus mu-kaan lukien. Kysymys ISISin häätämisestä sen julistaman ka-lifaatin pääkaupungista, Rag-gasta, uhkaa ajaa myös ISIS-järjestön häätämiseen osallistu-vat osapuolet törmäyskurssille. Syyriassa on tällä hetkellä liian monta miehittäjää ja tulevai-suus näyttää aika arvaamatto-malta.

Kazakstanin pääkaupun-gissa Astanassa tammikuussa 2017 käydyt rauhanneuvotte-lut antoivat edes pienen mah-dollisuuden tilanteen rauhoi-tusyritysten etsintään. Monet kommentoijat tuntuivat ole-van kovin happamia siitä, et-tä Astanan kokouksen taustal-la vaikuttivat Venäjä, Iran ja Turkki. Joka tapauksessa myös

Pertti Multanen

Toiv

o K

oiv

isTo


Astanassa mukana ollut YK:n Syyrian-erityislähettiläs Staf-fan de Mistura arvosti ne kor-kealle, todeten niiden tärkeällä tavalla antaneen pohjaa helmi-maaliskuun vaihteessa Sveitsin Genevessä järjestetyille ja maa-liskuun 2017 lopussa jatketuil-le Syyrian rauhanneuvotteluil-le. Nämä molemmat polut sekä Astanassa että Genevessä ovat varmasti tervetulleita edes pie-nien toivonkipinöiden herättä-jiä Syyrian jatkuvan tuhoami-sen keskellä.

”Hallinnon vaihtamisen” politiikan vahingollisuus

USA:n ja sen mukana lähes koko länsimaiden, Euroopan unioni mukaan luettuna, edel-leenkin noudattama ”Regime Change”-politiikka uhkaa eri-tyisesti Lähi-itää, mutta ei yk-sin sitä. Juuret USA:n noudat-tamalle hallinnon vaihdon po-litiikalle menevät kauas histori-assa, sen Latinalaisen Amerikan politiikkaan jo 1800-luvulta al-kaen. Lähi-idässä tämä politiik-ka tuotiin aluetta muovaamaan heti toisen maailmansodan jäl-keen. Tuolloin se oli myös osa USA:n pyrkimystä syrjäyttää alueen vanhat siirtomaaval-lat, Englanti ja Ranska. USAn Lähi-idän politiikka on pitä-nyt kiinni tästä vahingollisesta ”doktriinista” alkaen 1950-lu-vun alusta, jolloin valmistau-duttiin hallinnon vaihtami-seen Iranissa ja samalla asemien vahvistamiseen kylmän sodan maailmassa.

Ulkopuolisella sotilaallisella voimalla suoritetut alueen hal-

litsijoiden syrjäyttämiset ja hal-lintojen alasajot ovat jättäneet jälkeensä savuavia raunioita. Romahtaneiksi valtioiksi kut-suttujen maiden määrä kasvaa sitä mukaa kuin näitä operaa-tioita toteutetaan. Viime vuo-sikymmenien aikana Lähi-idän alueella Irak ja Libya lienevät selkeimmät esimerkit kaaok-sesta, joka tällä politiikalla luo-daan, mutta eivät suinkaan ai-noat. Yhtä hyvin voidaan muis-tuttaa Afganistanista, Somali-asta, Jemenistä jne.

Syyrian solmut

Täältä katsoen voi vaikuttaa sil-tä, että taistelurintamat Syyri-assa ovat jumittuneet asemaso-daksi. Todellisuus saattaa olla ai-ka lailla toinen. Palmyran takai-sinvaltaus ISISin taistelijoilta oli tärkeä käänne, joka avasi monia strategisia lukkoja. ISISin ”pää-kaupungin” Raggan valtaukses-sa on todellisena ongelmana se, että vaikka se sotilaallisesti epäi-lemättä olisi ratkaistavissa ole-va tehtävä, sisältyy siihen suu-ri kysymysmerkki. Tämä on n. 50 kilometriä Raggan pohjois-puolella oleva Eufrat-virran pa-tokompleksi, jota ISIS edelleen pitää hallussaan.

Patokompleksin tuhoami-nen, jolla ISIS on uhkaillut, johtaisi mittasuhteiltaan totaa-liseen inhimilliseen katastro-fiin. Sen hintana voisi pahim-millaan olla kymmenien mil-joonien ihmisten elämä sekä Syyriassa että Irakissa. ISISillä on siis hallussaan pantti, jon-ka jokainen alueella toimiva armeija tai joukko-osasto jou-

tuu ottamaan huomioon. Juuri tästä syystä Raggan valtaus on strategisesti äärimmäisen tark-kaa suunnittelua ja strategista punnintaa vaativa operaatio, jossa ei ole varaa epäonnistua.

Astanassa käytävissä neuvot-teluissa pyritään sopimaan rin-tamalinjat siten, että aiemmin keskenään taistelleet osapuolet saataisiin yhdessä toimimaan ISISiä, al-Nusraa ja Syyrias-sa vielä olevia muita Al-Qai-da-järjestön inkarnaatioita vas-taan, siis keskittämään voimat niiden terroristien kukistami-seen, jotka eivät aseleposopi-muksia kunnioita. Jos sitten Genevessä käytävissä neuvotte-luissa voitaisiin poliittisella ta-solla erottaa ’jyvät akanoista’ eli nähdä, ketkä todella ovat val-miita aselepoon ja poliittisiin sopimuksiin ja ketkä kannatta-vat jatkossakin verenvuodatus-ta, oltaisiin jo paljon lähempä-nä Syyrian sodan loppua.

Jos näin kävisi, voisi tästä vuodesta 2017 muodostua tä-män tuhoamissodan loppupis-te ja Syyria voisi päästä pitkään, ja sekä fyysisesti että henkises-ti hyvin vaikeaan, jälleenraken-nuksen kauteen.

Pertti MultanenLähi-itään erikoistunut

kansainvälisten suhteiden historian dosentti

Tämä artikkeli on kirjoitettu 27.3.2017, ennen Syyriasa tapahtunutta kaasuhyökkäystä ja USA:n ohjusiskua.Toimituksen huomatus


Kevät on saapunut Tukhol-maan juuri Syyrian kemialli-sen iskun jälkeen. Täällä haas-tattelin noin 35-vuotiasta syy-rialaista ”Mohammedia”, joka on kotoisin Välimeren rannal-ta. Hän on saapunut pakolai-sena Ruotsiin pari vuotta sit-ten. Mohammed on lähtöjään hyvin tyypillisestä epäpoliitti-sesta sunnimuslimiperheestä. Jo lapsuudessa hänelle tehtiin selväksi, että politiikasta ei pu-huta, eikä mitään saa kritisoi-da.

Kun inhimillisyyson kadotettu

Katkeruus Syyrian hallintoa kohtaan on suurta. ”Toivoisin sunnimuslimin valittavan Syyri-an presidentiksi, mutta tähän en kuitenkaan usko. Assad todennä-köisesti jatkaa, vaikka näennäi-nen rauha saataisiinkin aikaan. Koko maailma tukee häntä, vaikka muuta väitetään”, Mo-hammed uskoo.

”Trump ei tehnyt huhtikuista ohjusiskuaan hallituksen joukko-jen sotilaskohteisiin viattomina kemiallisten aseiden takia kuol-leiden ’kauniiden syyrialaisten vauvojen takia’, vaan poliittisista syistä, jotta Trump voisi näyttää ulkopoliittisen voimansa. Ei mei-dän kärsimys kiinnosta ketään.”

Edessäni on ihminen, jonka tulevaisuuden usko ja usko ih-

misyyteen on viety. Sanotaan että psyykkisesti terve ihmi-nen näkee maailman positiivi-sempana kuin se onkaan. Mut-ta jos Syyriassa ei ole merkkiä-kään käänteestä positiiviseen ja pakolaisuus painaa, miten elää elämäänsä luottavaisena? Mohammed kertoo kärsivän-sä mielenterveyden ongelmista, ja kertoo pelon kroonistuneen: jopa Ruotsissa hän kokee vä-hintäänkin epäluuloisuutta vi-ranomaisia kohtaan. Moham-med on korkeasti koulutettu, mutta tällä hetkellä työkyvy-tön.

Pakko paeta

Mohammed kertoo, että hän joutui elämään tarkkailun alla kolme vuotta ennen lähtöään Ruotsiin. ”Syyrian turvallisuus-joukot pysäyttivät ja kuulusteli-vat minua säännöllisesti, koska henkilö, jolla oli sama nimi ja ikä kuin minulla, oli etsintäkuu-lutettu ja joutunut ongelmiin po-liisin kanssa. Tämä tapahtui vä-hintään 30 kertaa. 200 metrin päässä kodistamme oli poliisin tarkastuspiste, joten liikkuminen mihin tahansa tuotti ongelmia”, hän kertoo.

Lopulta tilanne kärjistyi, koska hän oli mennyt naimi-siin Baniyaksessa asuvan naisen kanssa. Baniayas on Välimeren rannalla sijaitseva kylä, jossa

Assadin joukot tekivät massa-murhan vuonna 2013. Naisen perhe oli paennut Mohamme-din perheen kotiin, mutta Mo-hammed joutui ajamaan mor-siamen perheen pois kodistaan, koska poliisi sai vihiä asiasta. Hänen oman perheensä henki olisi myös vaarassa. Tämän jäl-keen Mohammedin sukulainen vaati ja auttoi Mohammedin luokseen Ruotsiin.

Pelontäytteinen lapsuus

Mohammedin lapsuuden ky-lässä Välimeren rannalla ei ollut paljon shiiamuslimeita asuk-kaina, mutta alaviitit, eli Bas-har al-Assadin edustama shii-alaisuuden alaryhmä, olivat läsnä kaikkialla turvallisuus-joukkojen edustajina. Ainoas-taan shiiamuslimit saattoivat olla valtiolla töissä. Sunnimus-limit joutuivat etsimään työn-sä yksityiseltä sektorilta, ja kuu-luivat yleensä (ja tästäkin syys-tä) alempaan sosiaaliluokkaan. Mohammed kertoo, että sunni-muslimin oli mahdotonta edes vuokrata asuntoa.

Turvallisuuspoliisi tuli myös kotiin ja oli jatkuvasti alueel-la muistilehtiön kanssa kirjaten pienimmätkin yksityiskohdat ylös. ”He tiesivät perheenjäsenis-täni kaiken”.

Assadin puolueeseen (Baath-puolue) liityttiin 15-vuotiaa-

Nuoruus Syyriassa:”Seinilläkin oli korvat”


na koulussa, eikä sille annettu vaihtoehtoa (muuten joutuisi ongelmiin turvallisuusjoukko-jen kanssa). Nuoret eivät käy-neet moskeijassa, sillä siitäkin seuraisi ongelmia. Yliopistolla turvallisuusjoukkojen jäsen seu-rasi luentoja, jopa koteja kuun-neltiin. Kirjeet myös avattiin ja puhelut ulkomaille kuunneltiin systemaattisesti. Shiia- ja sunni-lapset toki leikkivät keskenään, mutta sunnilapset olivat epä-luuloisia ja pelkäsivät konflik-teja. Seinilläkin on korvat, he tapasivat sanoa. ”Edelleenkin jos tapaan tuntemattoman syyrialai-sen, emme puhu politiikasta, em-mekä varsinkaan Assadista”.

Heli Kasem Tukholmasta

Syyrian kansan jakautuminen

Maailmassa arvioidaan olevan noin 1,6 miljardia muslimia, joista 10–15 prosenttia on shiiamuslimeja ja loput sunni-muslimeja. Tähän väliin mahtuu myös muita uskonhaaroja.

Lähi-idän arabimaista vain Irakissa ja Bahrainissa on shiia-enemmistö. Syyriassa on noin 20 miljoonaa muslimia eli noin 90–92 % väestöstä. Heistä noin 75 % on sunni- ja 15–20 % shiiamuslimeja. Valta on kuitenkin keskittynyt shiia-muslimien läheiselle uskonhaaralle alaviiteille, joita ar-vioidaan olevan noin 8–15 % väestöstä. Lisäksi Syyriassa on kristittyjä ja druuseja. Kurdit ovat Turkin rajan läheisyydes-sä elävä oma etninen, pääosin muslimeista koostuva, ryh-mänsä, ja heitä arvioidaan olevan Syyriassa noin 1,75–2,2 miljoonaa.

Yhtenäinen Syyria on monen mukaan jo utopiaa. Tähän ei ole syynä ainoastaan shiiojen ja sunnien kiistat vaan myös alueellisten suurvaltojen hegemoniataistelu. On ehdotettu itsehallintoaluetta kullekin ryhmälle, mutta tämäkin kuu-lostaa kaukaa haetulta.

Teem

u s

ilvá

n

Rauhankulkue 24.10.2016 Helsingissä.


Syyrialaisrunoilija Narin Der-ky kirjoitti ensimmäisen ru-nokokoelmansa Bitter Oran-ge aikana, jolloin kuolema tu-li osaksi jokaisen syyrialaisen elämää. Runoilijan nykyinen kotikaupunki, Montreal, jät-ti myös jälkensä teokseen. Ky-syimme runoilijalta hiljattain julkaistusta teoksesta ja sen synnystä.

Mistä olet kotoisin ja missä asut nykyään, Narin Derky?

Synnyin vuonna 1974 ai-van Pohjois-Syyriassa, Derbas-siyeh’n kaupungissa, Kamish-lin alueella. Olen asunut mo-nissa paikoissa: Lähi-idässä, Euroopassa ja Kanadassa. En-simmäisen kerran muutin Derbassiyeh’stä Damaskokseen kun olin nuori. Sitten muutin Montrealiin, Kanadaan, jossa on pieni perheeni. Montrealis-sa asuin kymmenen vuotta. Sen jälkeen asuin viisi vuotta Sulai-maniyyassa Irakin Kurdistanis-sa, kunnes palasin Montrealiin kahdeksan kuukautta sitten.

Onko kotipaikkasi vaikuttanut kirjaasi?

Asuinpaikka vaikuttaa usein runoilijaan tai kirjailijaan sy-västi, sekä hyvässä että pahassa. Näin kävi myös minulle, kun siirryin paikasta toiseen, kau-punkeihin, jotka ovat kaikin tavoin toistensa vastakohtia.

Tämä jätti jälkensä sekä sisäi-seen maailmaani, että etenkin runouteeni.

Kirjani Bitter Orange on syn-tynyt kuin eteerinen öljy kah-den keskenään erilaisen paikan, pienen ja alkukantaisen, mut-ta spontaanin Sylaimaniyyan ja suurkaupunki Montrealin, väli-sessä paineessa. Miksi kirjoitat runoja?

Yritän tavoittaa oman identi-teettini.

Mistä ensimmäinen teoksesi kertoo?

Se on omakohtaisesti kerrot-tu teos naisen ahdingosta sodan aikana.

Minkälaisissa olosuhteissa teok sesi on kirjoitettu?

Ensimmäisen kokoelmani ru-not on kirjoitettu viimeisen vii-den vuoden aikana. Tarkem-min ottaen tämän loputtoman Syyrian shokin aikana, jolloin kuolema, kodittomuus, petos ja kaikenlainen alistaminen on

Narin Derky:”Olen itsekin kuin pomeranssi”

sam

ia s

ayd

a

Narin Derky asuu nykyisin Montrealissa, Kanadassa. Runoilija sanoo, että asuinpaikka vaikuttaa teokseen usein voimakkaasti.


tullut osaksi jokaisen syyrialai-sen elämää.

Miten julkaisit teoksesi? On-ko se omakustanne vai sait-ko avustusta joltain kulttuuri-instituutilta tai muulta järjes-töltä? Mistä kirjasi voi löytää?

Julkaisin uusimman eli en-simmäisen runokokoelmani Al-Takween -kustantamolla Da-maskoksessa (omilla rahoillani, tietysti). Löydät kirjani Al-Tak-ween-kustantamolta Damas-

Ei virtaa jokea läpi Chenkalin

Koska pako vuorten kauttaVaatii voimaa ja ketteryyttäÄitini vyötti pikkuveljen selkääniVapisevin käsinJa amulettikorunsa ripustiRintaani vasten,Suitsutti minut viime henkäyksilläänAnna minun tuoda hänen viestinsä:Hänen hikensä harvinainen parfyymiJa olkapäilläniÄitiyden raskas taakka;Koska pako vuorten kauttaVaatii voimaa ja ketteryyttäMutta hän unohti piirtää meille joenElämän merkiksi ***Ei virtaa jokea läpi ChenkalinJoka peuranvasat pelastaisiEi yksikään pilvi suo sääliä kuolevilleKallioillaEi varjoja

Chenkal on ISIS:in kesäkuussa 2014 miehittämä kaupunki, jossa ihmiset ajettiin kodeistaan ja tapettiin. Tuhansia naisia vangittiin ja myytiin orjamarkkinoille.Runo on Narin Derkyn kirjasta Bitter Orange (Pomeranssi), vuodelta 2016. Runon on kääntänyt englannista suomeksi Milla Selin.

koksessa sekä sellaisilta arabi- ja muissa maissa järjestetyiltä kir-jamessuilta, joihin kustantamo osallistuu.

Mitä tunsit, kun julkaisit teok-sen?

Se on ehdottomasti kuin uu-si elämä. Oletko sama ihminen kuin en-nen kirjan kirjoittamista? Lisä-sikö se jotain luonteeseesi tai kokemuksiisi?

Jokainen rehellinen sana on suuri lisä kirjoittajan olemuk-seen, ja tämän ensimmäisen ru-nokokoelmani Bitter Orange jälkeen olen itsekin kuin katke-ra pomeranssi.

Jos et olisi runoilija, mitä ha-luaisit tehdä?

Olla paimenena vuorella.

Uskallammeko katsoa toistemme sisimpään?

The World Mirror on toimitta-ja Hanna Hirvosen ja runoili-ja Shurouk Hammoudin yhtei-nen projekti, joka alkoi viral-lisesti huhtikuun 2017 alussa. Projektin keskiössä ovat runot sekä ihmiset niiden takana – runoilijat molempien tekijöi-den kotimaista eli Suomesta ja Syyriasta.

Yhteistyön tavoitteena on li-sätä kulttuurien välisiä kohtaa-misia ja etsiä ja löytää uusia nä-kökulmia Syyriasta ja Suomes-ta. Tämä tehdään juuri runoi-lijoiden kautta, sillä runoilijat ovat herkkiä ja tarkkoja ihmi-siä, joiden kautta voimme pal-jastaa ehkä kaikkein parhaiten, millaista elämä kahdessa maas-sa on.

Haastattelu ja runo ovat osa The World Mirror-hanketta, jossa matkataan syyrialaiseen ja suomalaiseen runouteen journalismin keinoin. Jo julkaistut jutut ja runot voi lukea verkossa, osoitteessa: www.kosmi.fi. Projektin rahoittaa Koneen Säätiö.

Shurouk Hammoud jaHanna Hirvonen

http://www.kosmi.fihttp://www.kosmi.fi


Järvenpään seurakunnassa on vuodesta 2011 asti järjestetty kerran kuussa keskusteluja ot-sikolla ”Ikkuna Palestiinaan”. Paikalle on jatkuvasti saatu eri aloja tuntevia asiantuntijoita samoin kuin kiinnostuneita ja aktiivisia osallistujia. Tilaisuuk-sien vetäjänä ja sieluna on Jääs-keläisten perhe: diakonit Ilkka ja Pirkko Jääskeläinen sekä hei-dän tyttärensä Hanna Graeffe.

Vuonna 1941 välirauhan aika-na evakkolapsena Karjalan kan-naksella syntyneen Ilkan isä palveli puolustusvoimissa, josta syystä perhe joutui usein muut-tamaan. Ilkan äiti ja pikkusisko kuolivat keuhkotuberkuloosiin jo Ilkan varhaislapsuudessa. Il-kan isä avioitui äidin nuorem-man sisaren kanssa ja perhe kas-voi kahdella pikkusiskolla.

”Sotien jälkeen oli jälleenra-kentamisen vuoro. Silloin, ku-ten sodankin aikana, tärkeintä oli selvitä ja mennä eteenpäin. Se koski kaikkia, myös lapsia ja nuoria. Aikaa leimasi kipeistä asioista – menetyksistä ja surus-ta - vaikeneminen. Unohtamis-ta pidettiin parhaana lääkkeenä menetyksiin. Äidistä ei puhut-tu eikä äidin kuvaakaan pidet-ty esillä.”

Ilkka opiskeli diakoniksi Seu-

Karjalan ja Palestiinanevakkojen ystävyys

rakuntaopistossa Järvenpääs-sä. Siellä rakkaus astui kuvaan, kun Ilkka kohtasi diakonik-si opiskelevan Pirkon. Valmis-tuttuaan he muuttivat lyhy-en Helsingin kauden jälkeen 1971 Kannukseen, josta pala-sivat 1976 takaisin Seurakunta-opistolle opettajiksi. Ilkka siir-tyi 1988 Helsingin Diakoniao-pistoon ja sieltä lehtoriksi Dia-konia-ammattikorkeakouluun, jossa hänen yhtenä vastuualu-eenaan oli opiskelijoiden kan-sainvälinen harjoittelu Palestii-nalaisalueilla.

Keskustelumme kiertyi ta-paamisessamme Ilkan omasta elämästä ydinasiaan, Palestii-naan sekä ystävyyteen palestii-nalaisen piispa Munib Youna-nin kanssa.

Munib Younan,rauhan mies

Vuonna 1969 Suomen Lähe-tysseura ja Jordanian ja Py-hän maan luterilainen kirk-ko (ELCJ) päättivät ottaa ns. nuorten kirkkojen edustajan opiskelemaan diakoniksi Seu-rakuntaopistolle. Valinta koh-distui jerusalemilaiseen Munib Younaniin. Hänestä tuli Suo-men Diakonien Liiton nimik-kostipendiaatti, jonka opiske-lua diakonit tukivat.

Kesäkuussa 1969 Ilkka oli lentokentällä vastaanottamas-sa 19-vuotiasta Munibia. Siitä alkoi ystävyys. Munibista tuli perheen esikoistyttären, Han-nan, kummi.

Munib Younan (vas.) ja Ilkka Jääskeläinen 1970-luvulla.


Munibilla on palestiinalaisil-le valitettavan tyypillinen pa-kolaistausta. Isä oli joutunut pakenemaan Negevin autio-maan Berseebasta Jerusalemiin vuonna 1948, vaikka YK:n päätöksen mukaan Berseeban piti jäädä palestiinalaisille. Äiti oli kotoisin Jerusalemista. Mu-nibin kristityt vanhemmat ha-lusivat kasvattaa lapsensa lute-rilaisiksi. Jerusalemissa ei ollut luterilaista koulua, joten Mu-nib siirtyi 11 -vuotiaana opis-kelemaan naapurikaupunkiin Betlehemiin. Koulu oli sisä-oppilaitos, joten Munib joutui viettämään koulussa pitkät vii-konloput voimatta nähdä per-hettään.

”Joskus aikuisena ehkä Muni-bin myötä tajusin olevani hänen laillaan evakkojen lapsi. Mi-nunkin vanhempani olivat pa-kolaisia, jotka menettivät ko-tinsa ja kotiseutunsa Karjalassa ilman toivoa paluusta,” pohtii Ilkka.

Munib oppi nopeasti suo-men kielen. Hänet vihittiin diakoniksi 1972. Munib kui-tenkin haaveili pappeudesta. Kirkkonsa pyynnöstä Lähetys-seura jatkoi opintojen tuke-mista. Ilkka ja Pirkko asuivat Kannuksessa, ja silloin keski-pohjalaiset Himangan, Kan-nuksen ja Toholammin seura-kunnat ottivat Munibin nimik-kostipendiaatikseen. Hän pääsi aloittamaan teologian opinnot Helsingin yliopistossa jo sama-na vuonna. Lomat Munib viet-ti Ilkan ja Pirkon luona Kan-nuksessa.

Keväällä 1976 Munib sai opintonsa päätökseen ja pa-

lasi Palestiinaan, jossa hänet vihittiin papiksi. Hän toimi pappina useassa seurakunnas-sa, viimeiseksi Ramallah´ssa. 1998 hänet valittiin Jerusa-lemista käsin toimivan kirk-konsa, (ELCJ) piispaksi. Ilkka ja Pirkko osallistuivat Jerusa-lemissa piispanvihkimystilai-suuteen, jota myös presidentti Jas ser Arafat kunnioitti läsnä-olollaan. Vuonna 2010 piispa Munib Younan valittiin Lute-rilaisen Maailmanliiton presi-dentiksi.

Munib on vieraillut usein Suomessa yhteistyökumppa-neinaan Suomen Lähetysseura ja Kirkon ulkomaanapu. Hä-nen kirkkonsa on Kuopion hiippakunnan kumppanuus-kirkko. Viime syksyn vierai-lulla Munib tapasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja luen noi Kuopion hiippakun-nan pappeinkokouksessa.

Munibin ja Ilkan ystävyys on laajentunut sukupolvet ylittä-väksi. Munibin opiskeluaika-na hänen äitinsä ja sisaruksensa vierailivat Suomessa. Myöhem-min Munib vieraili ensin vai-monsa Suadin ja sitten lasten-sakin kanssa Suomessa ja seu-rasi lämmöllä Jääskeläisten per-heen kolmen lapsen syntymistä ja kasvamista.

”Puhelimessa ja tapaamisissa keskustellaan nykyään isovan-hempien tapaan perheiden ilois-ta ja huolista. Munibin mukaan me olemme hänen suomalainen perheensä,” toteaa Ilkka.

Munib tunnetaan Palestii-

nassa syvällisenä ajattelijana ja vankkumattomana rauhan

miehenä, joka kykenee etsi-mään sovintomahdollisuuksia eri ryhmien välillä. Hän kehit-tää kirjassaan ”Sovinnon toivos-sa” väkivallattomuuden teolo-giaa: oikeudenmukaisuutta ja anteeksiantoa.

Munib haluaa edistää uskon-tojen välistä dialogia ja teh-tävää rauhan rakentamisessa. Hän painottaa kirkkojen vä-listä kumppanuutta, jossa pie-net ja suuret kirkot ovat suh-teessaan tasavertaisia. Pyhällä maalla – Israelissa ja Palestii-nassa – vierailee paljon suoma-laisia kristittyjä, mutta harvat heistä löytävät siellä paikalli-seen kirkkoon.

”Tulkaa tapaamaan meitä pa-lestiinalaisia kristittyjä. Marha-ba! Tervetuloa!” haluaa Munib toivottaa.

Munibin tapaan Ilkka ja Ik-kuna Palestiinaan -iltojen aktii-viset osallistujat pyrkivät kaikin tavoin tiedottamaan palestiina-laisia koskevista uutisista, niin hyvistä kuin huonoista sekä vä-kivallattomista teistä rauhaan. Ikkuna Palestiinaan on hyvä esimerkki siitä, miten oma lä-hiympäristö saadaan aktiivisek-si. Tämän kevään huhtikuus-sa Järvenpään kirkossa viiden nuoren palestiinalaismuusikon Maazaj-yhtye konsertoi Syyri-asta Jordaniaan paenneiden pa-kolaisten tukemiseksi Yhteis-vastuukeräyksen kautta.

Ikkuna Palestiinaan-keskus-telut jatkuivat toukokuuhun asti ja jatkuvat taas syyskuussa Järvenpään Vanhassa kirkossa.

Ilona Junka


Munib Younan tunnetaan syvällisenä ja aktiivisena kirkonmiehenä. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö hän puolustaisi kansaansa, palestiinalaisia ja näkisi heidän kokemaansa sortoa. Näin Munib kirjoittaa kirjassaan ”Sovinnon toivossa”.

Väkivallasta kieltäytyminen on tärkeää, kun pyritään lopetta-maan miehitys. Kirkon mieles-tä miehitys on väkivallan osoi-tus palestiinalaisia kohtaan. He kokevat tätä väkivaltaa monin tavoin.

Israelin sotilaat käyttävät päi-vittäin väkivaltaa ’järjestyksen vuoksi’, kuten he sanovat: tu-litukset, ammunnat, selkäsau-nat.

Palestiinalaisen piispaMunib Younanin ajatuksia

Joka päivä sotilaat nöyryyt-tävät aikuisia miehiä ja naisia tarkastuspaikoilla pakottamal-la heidät polvilleen, puhutellen heitä vihamielisesti ja vieden heiltä ihmisarvon. Tämä on vä-kivaltaa tunnetasolla.

Väkivaltaa sisältyy myös pe-rusoikeuksien kieltämiseen, kun vesi katkaistaan, karkote-taan kotoa ja terveydenhoito kielletään.

Myös kauhun ylläpitäminen on väkivaltaa. Israelin helikop-tereiden tulitettua Beit Jalaa lapsille tuli psyykkisiä ongel-mia. ”Äiti, tulitetaanko tänäkin yönä? Jos nukahdan, heräänkö enää?” Kuullessaan helikopte-rin äänen nämä lapset aina va-pisevat peläten, että tulitus al-kaa taas.

Kansantalouteen vaikuttavaa väkivaltaa ovat tiesulut, jotka

estävät ihmisiä menemästä työ-hön ja pakottavat heidät elä-mään köyhyydessä noin kah-della dollarilla päivässä. UN-RWA arvioi, että kuusikym-mentä prosenttia kansastamme on työttömiä ja kaksi kolmas-osaa väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä. Heidän pel-tonsa eivät tuota eivätkä he saa korjata satoa; heidän elinikäiset sijoituksensa omaisuuteen on tuhottu.

On myös sanojen väkivaltaa. Joka päivä tiedotusvälineet ker-tovat palestiinalaisten olevan väkivaltaista kansaa, joka tah-too vain aiheuttaa muille vai-keuksia. Vanhempien kuvataan lähettävän nuorensa tahallaan tulilinjalle. Maailmalla pales-tiinalaiset leimataan usein ter-roristeiksi. Heitä ei nähdä in-himillisinä olentoina. Ne, jot-ka käyttävät sanoja väärin, ovat myös vastuussa tästä väkivallas-ta.

Kirkko vastustaa tällaista väki-valtaa, joka nöyryyttää heikkoja - se vastustaa sotilaallisen miehi-tyksen väkivaltaa. Maailman tu-lisi ottaa kantaa asiaan. Miehitys on synti Jumalaa vastaan ja ih-miskuntaa vastaan, koska se vie joiltakin ihmisarvon ja ihmisoi-keudet. Se tuhoaa ensin miehit-täjän ja sitten miehitetyt. Jumala on antanut maan lahjaksi elämää varten, ei siksi että vahvat voisi-vat sortaa heikkoja.Munib Younan ja Pirkko ja Ilkka Jääskeläisen tytär Hanna 1970 luvulla.


Ensimmäisestä maailmansodas-ta ja brittimiehityksestä lähtien alkoi Palestiinan alueen järjes-telmällinen valmistelu tulevaa juutalaisvaltiota varten. Bri-tannian silloisen ulkoministe-rin Balfourin julistus vuonna 1917 antoi virallisen lupauksen perustaa juutalaisille oma val-tio Palestiinaan. Tästä lähtien Palestiinan kansa on joutunut elämään sotilaslakien, tarkas-tuspisteiden ja kollektiivisten rangaistusten kohteena vailla vapautta ja itsemääräämisoike-utta. Tätä epäoikeudenmukai-suutta vastaan on tietysti pro-testoitu monin eri tavoin. Yk-sittäiset protestoijat tapettiin tai suljettiin vankiloihin. Vä-lillä protestiliikkeet laajenivat yleisiksi kansannousuiksi, jois-ta kuuluisin on vuosina 1936–1939 tapahtunut.

Palestiinan kansan ahdinko paheni vuonna 1948, kun Isra-elin valtio perustettiin ja iso osa palestiinalaisista häädettiin ko-deistaan ja ahdettiin pakolais-leireihin.

Vuoden 1967 Länsirannan ja Gazan miehityksen jälkeen ti-lanne paheni entisestään, kos-ka otettiin käyttöön uusia elä-mää vaikeuttavia sotilaslakeja, joiden tulkinta antoi miehittä-jälle entistä laajemmat oikeudet vangita paikallista arabiväestöä. Totisesti kapinoitiin vihamieli-siä siirtokuntia, Gazan saartoa,

17. huhtikuuta: palestiinalaisvankien päivä

Marwan Barghouti.

maan ja veden ryöstöä, liikku-mista vaikeuttavia tarkastuspis-teitä, “turva-aitoja”, kollektiivi-sia rangaistuksia ym. vastaan. Tämän miehittäjän vaihtoeh-dot olivat tuttuja entuudestaan: protestoijan luiden murskaami-nen, surmaaminen tai vangitse-minen. Israelin vankilat alkoi-vat täyttyä. Osoitteesta: http://www.addameer.org/prisons-and-detention-centers löytyy interaktiivinen kartta vankilois-ta.

Vuoden 1967 jälkeen, yli nel-jäsosa miehitetyillä alueilla asu-vista palestiinalaisista on kärsi-nyt eri pituisia tuomioita Isra-elin vankiloissa. Tällä hetkellä vangittuina on 6 300 poliittista vankia. Heistä 500 on ns. ”ad-ministrative detainees” eli van-gittuina ilman oikeudenkäyn-tiä tai mitään ilmoitettua syytä vangitsemisen perusteeksi. Hei-dän joukossaan on 13 kansan-

edustajaa. Vangeista 61 on nai-sia ja 300 alaikäisiä lapsia. Noin 1 000 on tuomittu elinikäisesti tai vähintään 20 vuodeksi van-keuteen. Tällä hetkellä 40 van-kia on jo kärsinyt tuomiostaan yli 20 vuotta ja sama jatkuu to-dennäköisesti elämän loppuun asti.

Vuonna 1974 huhtikuun 17. päivä nimettiin palestiinalais-vankien päiväksi. Päivä määräy-tyi palestiinalaisvangin Mah-moud Hijazin vapautumispäi-vän kunniaksi. Hän oli ensim-mäinen palestiinalaisvanki joka vapautui vankien vaihdon seu-rauksena. Joka vuosi tähän ai-kaan vankiloissa ja vankiloiden ulkopuolella ympäri maailmaa järjestetään toimintoja muista-maan palestiinalaisten poliitti-sia vankeja. Vankiloiden sisällä toiminta on ollut usein nälkäla-kon muodossa.

Tänä vuonna yli 1 500 van-kia aloitti 17.4. avoimen nälkä-lakon vaatimalla mm:

– eristyssellien lakkauttamista– lääkehuoltoa sairaille van-

geille– Ramlen sairaalan sulkemis-

ta huonon lääketarjonnan ta-kia,

– hallinnollisen vangitsemi-sen (administrative detention) lopettamista

– yhteyksien sallimista omais-ten kanssa

http://www.addameer.org/prisons-and-detention-centershttp://www.addameer.org/prisons-and-detention-centershttp://www.addameer.org/prisons-and-detention-centers


– nais- ja lapsivankien ahdis-telun lopettamista

– lehtien ja muun kirjallisuu-den saantia sekä opiskelun sal-limista.

Nälkälakon johdossa on vii-teen elinkautiseen tuomittu pitkäaikaisvanki ja Fatah-jär-jestön arvostettu johtaja Mar-wan Barghouti. Hänen pe-rustelunsa nälkälakkoon löy-tyvät New York Times julkai-susta: https://www.nytimes.com/2017/04/16/opinion/pa-lestinian-hunger-strike-priso-ners-call-for-justice.html

Vankien perheiden ahdinkoa lisää myös se, että jälleen Israe-lin annetaan rikkoa kansainvä-lisiä lakeja. Geneven sopimuk-sen mukaan miehitetyltä alu-eelta vangitun pitää kärsiä tuo-mionsa omalla maaperällään. Israel on kuitenkin sijoittanut lähes kaikki palestiinalaisvan-kinsa omalle alueelleen ja vai-keuttaa kaikin mahdollisin toi-min yhteydenpitoa omaisiin (ks. yllä mainittu kartta)

Lisätietoja vankien oloista ja vihjeet solidaarisuustoimesta löytyvät mm näistä nettilinkeis-tä: http://www.addameer.org/ ja http://samidoun.net/

Kamal Aranki

Betlehemistä tulleet kirjeet ker-tovat, miten palestiinalaisten talouden tila on huonontu-nut, työttömyys kasvanut eivät-kä opintonsa päättäneet nuo-ret löydä töitä. Heikentyneiden palkkojen ja nousseiden hinto-jen kurimuksessa ihmiset vel-kaantuvat pankeille. Rikokset ja huumeiden käyttö ovat tul-leet kuvaan, ihmisten välinen harmonia katoaa. Väestön ää-rimmäinen eristäminen sekä is-raelilaisten sotilaiden ja siirto-laisten väkivaltaiset iskut joh-tavat vakaviin sosiaalisiin on-

Sosiaaliapua naisvoimalla, kristityn ja muslimin yhteistyönä

gelmiin, kuten naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan per-heiden sisällä. Psykologista tu-kea ei juuri ole saatavissa. Mitä jää palestiinalaisille kun Israel takavarikoi heiltä maata, pur-kaa koteja, rakentaa aina vaan uusia siirtokuntia, pidättää ja surmaa palestiinalaisia?

Voi myös kysyä, mistä pales-tiinalainen saa apua kun hän on köyhä ja kipeä. Vaikka Palestii-nalaishallinto saa rahaa ulko-mailta, nämä rahat eivät juuri päädy tukemaan vähäosaisim-pia. YK:n alainen UNRWA on

Lapset vesivärihommissa.

https://www.nytimes.com/2017/04/16/opinion/palestinian-hunger-strike-prisoners-call-for-justice.htmlhttps://www.nytimes.com/2017/04/16/opinion/palestinian-hunger-strike-prisoners-call-for-justice.htmlhttps://www.nytimes.com/2017/04/16/opinion/palestinian-hunger-strike-prisoners-call-for-justice.htmlhttps://www.nytimes.com/2017/04/16/opinion/palestinian-hunger-strike-prisoners-call-for-justice.htmlhttp://www.addameer.org/http://samidoun.net/


perustettu auttamaan palestii-nalaisia, mutta sen resurssit ei-vät riitä. Siksi palestiinalaiset ovat riippuvaisia erilaisista yksi-tyisistä voittoa tavoittelematto-mista avustusjärjestöistä.

Betlehemiläinen Amjaad on yksi näistä pienistä järjestöis-tä, jonka palveluille on varat-tomien asukkaiden joukossa suuri kysyntä. AKYSin kerää-mien avustusten turvin pysty-tään Betlehemissä ylläpitämään osa-aikainen sosiaalityönte-kijä, Jamila Al-Shami, joka huolehtii Betlehemin pakolais-leirien köyhistä asukkaista or-ganisoimalla terveysneuvon-taa, virkistystoimintaa lapsille ja naisille sekä erityisohjausta diabeetikoille ja venyy tarvit-taessa rakentamaan monenlai-sia projekteja. Jamila on mus-limi, joka aikoinaan suositteli AKYSia ryhtymään yhteistyö-hön parhaan ystävänsä, kristi-tyn Amal Hadwehin, kanssa. Amal hoitaa Amajaadin suh-teita yliopstoon, UNRWA:an ja muihin järjestöihin sekä ve-

tää ”professionals”-työryhmää, jonka mukana osallistuu kou-lutustapahtumiin. Jamilan ja Amalin yhteistyö osoittaa to-deksi sen, mitä AKYS-lehdessä on ennenkin kerrottu: palestii-nalaisille kristittyjen ja musli-mien yhteistyö on luonteva ta-pa toimia.

Amjaad on jo vuosia valista-nut teini-ikäisiä ruokavalion ja elämäntavan valintojen vai-kutuksista terveyteen ja 2-tyy-pin diabeteksen kehittymiselle. Koska Amjaad toimii suurelta osin niillä vapaaehtoisresurs-seilla, joita sillä on saatavilla, on tähän valistukseen nyt li-sätty tiedotusta myös keliakian hoidosta gluteenittoman ruo-kavalion avulla. Työtä johtaa vapaaehtoispohjalta Amjaadin hallituksen keliakiaa sairastava jäsen.

Amjaad, monitoimija

Amjaadista on tullut moni-toimija, joka joustavasti puut-tuu erilaisiin epäkohtiin ja haa-

lii niihin vapaaehtoistyönteki-jöitä. Pienissä kylissä kiertävä Jamila on tavannut Betlehe-min ympäristössä lukuisia nai-sia, jotka pahoittelevat sitä, et-tä heiltä on palestiinalainen 10-vuotinen peruskoulu jää-nyt kesken. Tarpeen havaittu-aan Amjaad laittoi - yhteistyös-sä Betlehemin yliopiston kans-sa - opettajiksi koulutettavil-le ilmoituksen, että he voisivat tehdä työharjoittelunsa opetta-malla kouluaineita näille nai-sille. Asiaan tarttui moni har-joittelupaikkaa tarvitseva opis-kelija. Tämä toiminta on nyt todettu erityisen merkittäväk-si pilottihankkeeksi. Se on li-sännyt naisten itseluottamusta ja itsetuntemusta. Samanlaisia luokkia on nyt toivottu monil-le alueille ja mallin mukaiseen opetukseen osallistuminen on kasvanut dramaattisesti.

Amal kirjoittaa myös 33-vuo-tiaasta Sabreenista, jonka avio-mies jätti hänet hänen ollessa raskaana seitsemännessä kuus-sa. Mies pääsi Kanadaan ei-kä koskaan palannut. Sabreen on kasvattanut yksin poikaan-sa, joka on nyt 9-vuotias. Sab-reen on kotoisin Negeevin au-tiomaasta, josta hän vanhempi-ensa kanssa pakeni, kun Israel alkoi tuhota aluetta. Paon seu-rauksena häneltäkin jäi koulu kesken eikä hänellä ole Betlehe-missä henkilötodistusta, ID:tä. Hän odottaa nyt asiansa käsit-telyä Israelin tuomioistuimes-sa. ID:n puute vaikeuttaa työn saantia ja kaikkien asioiden hoitoa. Amjaad pyysi Sabreenia liittymään Amjaadin toimin-taan vapaaehtoisten ryhmään ja

Lapset retkellä Betlehemin läheisyydessä.


Helena Korpelasta tuli Palestii-na-ihminen keväällä 2015. Tuol loin Helsingin Taideyli-opiston Teatterikorkeakou-lu (TeaK) ja Sibelius-Akatemia tarjosivat teatteri- ja musiik-kipedagogiikan opiskelijoille mahdollisuuden tehdä syventä-vä harjoittelu Palestiinan Länsi-rannalla.

Kolmen kuukauden aikana suo-malaiset ja palestiinalaiset teat-terintekijät toteuttivat yhteisen teatteriesityksen Al-Aroubin pa-kolaiskylän hylätyllä uima-al-taalla, ja ystävystyivät. Samana syksynä Helena onnistui kutsu-maan isäntäväestään kaksi teat-terintekijää Suomeen valmista-maan esityksen Helenan kanssa

Palestiinan ja teatterin täyteinen elämä

TeaKissa. Keväällä 2016 Helena valmistui teatteritaiteen maiste-riksi. Ensimmäisenä työurakka-naan hän ryhtyi valmistamaan kolmea arabimaailmaan liitty-vää taideprojektia. Helena ku-vaa projekteja näin:

Jatko vuoden 2015 työlle. En-simmäisessä projektissa lähete-tään vuoden 2015 tapaan opis-kelijoita tekemään harjoittelu-aan Betlehemiin. Tänä vuonna lähtijät ovat TeaKin tanssipeda-gogeja ja nukketeatterin osaa-jia sekä Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulun musiik-kipedagogiikan opiskelijoita. Opiskelijoiden vetämät tans-si- ja musiikkityöpajat pohjaa-vat taidekasvatusnäkemykseen,

Tanssi- ja liiketyöpaja Beit Jalassa

hänelle voitiin luvata pieni tas-kuraha. Opinhaluinen Sabreen osallistui iloisena työhön. Pi-an häntä alettiin tarvita monis-sa paikoissa. Nykyään hän pys-tyy itsekin ansaitsemaan pientä palkkaa, Ilman Amjaadia hän ei olisi päässyt alkuun.

Tämän vuoden suunnitel-missa Amjaadilla on haaveina 1. Kampanjoida koululaisil-le ja opettajille väkivallatonta toimintaa. 2. Aktivoida naiset tiedostamaan oma oikeutensa saada media tuottamaan nais-ten yhteiskunnallista roolia pa-rantavaa tietoa. 3. Opettaa dia-beetikoille omahoitoa ravitse-misterapeuttien ja terveyden-hoitajien tuella.

Näihin hankkeisiin Amjaad on hakenut rahoitusta eri ra-hoituslaitoksilta eikä vielä tie-dä, pystytäänkö niitä toteutt-maan.

Suomesta tuki Amjaadille menee AKYSin tukitilin kaut-ta: Tili FI95 8000 1300 9905 05, Viite 3007

Yhteystietonsa antaneille tu-kijoille lähetetään tiedotteita toiminnasta. Keräyksellä pyri-tään maksamaan Jamilan puo-lipäiväpalkka. Olisi hienoa voi-da olla rahoittamassa Amjaadin muitakin, tarpeellisia hankkei-ta.

Lisätietoja antaaIlona Junka, puh 044 300 2039 tai sähköposti [email protected]

mailto:[email protected]:[email protected]


Taideyliopiston ja Metropolian opiskelijat muurin edessä Betlehemissä.

jossa pyritään tukemaan op-pilaan omaa luovaa ilmaisua, oppilaasta itsestä lähtevää lii-kettä, rytmiä. Taustalla toimii ajatus siitä, että taiteen kaut-ta pyritään saamaan esiin osal-listujien oma potentiaali ja tai-detta - teatteria, tanssia, mu-siikkia - pidetään välineenä oppilaan oman ajattelun ke-hittämisessä. Nämä ovat johta-via ajatuksia myös TeaKin tans-si- ja teatteripedagogiikan kou-lutuksessa. Palestiinassa muun muassa tanssiopetus nojaa vahvemmin perinteeseen, esi-merkiksi dabka-tanssiin ja sen tarkoin hiottuihin koreogra-fioihin. Kun näitä eri lähes-tymistapoja mietitään suoma-

lais-palestiinalaisessa ryhmäs-sä, löytyy kummastakin tyylistä omat hyvät puolensa. Samalla taidetyö keskusteluineen opet-taa ymmärtämään toista kult-tuuria ja yhdistää ihmisiä.

Projektiin kuuluu myös nuk-keteatterityöpajoja, joissa py-ritään opettamaan työpajoihin osallistuville uusia nukenra-kennustekniikoita. Projektityö aloitetaan Betlehemissä nu-kenrakennustyöpajoissa, joissa kukin osallistuja suunnittelee oman nukkehahmonsa. Suun-nittelusta siirrytään nuken ra-kennukseen eri materiaaleja käyttäen. Sitä mukaa, kun hah-mo valmistuu, tulevat vähitel-len esiin myös hahmon tyyp-

pi ja luonne; alkaa etsintä siitä, miten hahmo liikkuu, puhuu, ääntelehtii, kuka hän oikeas-taan on. Tässäkin tekijän on laitettava oma luovuutensa pe-liin, synnytettävä käden, silmän ja ajatuksen yhteistyöllä jotakin täysin uutta ja vielä piilossa ole-vaa.

Siikajoki–Helsinki–Al’Arroub esityskokonaisuus koostuu kol mesta erilaisesta todellisuu-desta ja käynnistyi jo vuoden-vaihteessa. Se käsittelee koke-muksia kulttuurien ja yhteisö-jen erilaisuudesta ja ihmisten samanlaisuudesta. Esityksen ensimmäinen videoblogi-vai-he on nähtävissä osoitteessa


http://s-h-a.weebly.com/, jos-ta voi seurata Helenan, Villen ja Hazemin elämää kotikon-nuillaan. Videoblogin – ja ko-ko esitysprojektin – teemaa eri maailmojen tutkimisesta jatke-taan Helsingissä ensi syksynä isomman työryhmän voimin, kun Hazem saapuu Suomeen. Aiheesta tehdään teatteriesitys, joka saa ensi-iltansa Helsingis-sä kulttuurikeskus Stoassa, jon-ka jälkeen esityksen on määrä kiertää myös Siikajoelle.

”Palestiina on uskomaton paikka, niin kamala ja samal-la niin upea. Palestiinassa nou-see esiin valtava kysymys ihmisyy-destä. Tämän esityksen toivotaan saavan katsoja pohtimaan ihmi-syyttä ja niitä eri lähtökohtia, joista me tähän maailmaan pon-nistamme. Sitä, miten pystymme kohtaamaan toisemme näistä eri lähtökohdista käsin. Tavoitteena on rakentaa yhteyksiä eri taus-toista tulevien ihmisten välille.” pohtii Helena

Teatterityöpajat Helsingin Cai sassa suomea tai arabiaa pu-huville lapsille ja nuorille on kolmas, 15.5.-2.6. aikavälille sijoittuva projekti. Touko-ke-säkuulle sijoittuvaan maksutto-maan pilottijaksoon saattoi il-moittautua työpajojen alkuun saakka. Seitsemän taidetyöpa-jan aikana tutustutaan esittävän taiteen ammattilaisten johdol-la erilaisiin tanssi- ja teatteri-il-maisun harjoitteisiin ja leikkei-hin, jotka ylittävät kielelliset ja kulttuuriset rajat. Osallistujat pääsevät kokeilemaan teatteri-improvisaatiota ja koko kehoa, mieltä ja ääntä aktivoivia har-

joitteita, jotka rakentuvat ryh-mätyölle ja mielikuvitukselle. Kokonaisuus huipentuu yhtei-seen loppujuhlaan, jossa koe-taan lasten itse ideoima esitys.

Tausta-ajatuksena on tarjota työpajojen kautta eri kulttuuri-taustoista tuleville lapsille luon-tevia kohtaamispintoja. Kun lapset oppivat toimimaan kan-sainvälisessä ryhmässä, vieras ei

toivon mukaan pääse muuttu-maan pelottavaksi eivätkä tar-peettomat ennakkoluulot kas-vamaan.

Helenalla on kädet täyn-nä työtä ja valloittava innostus matkassa. Tästä seuraa varmas-ti hyvää.

Ilona Junka

Nukketeatterityöpaja Beit Jalassa.

file:///C:\Users\Ky�sti\Documents\AKYS lehti kev�t\%22


Viime syksyn Vastavirta-festi-vaalilla Helsingissä oli yhden keskustelun aiheena Sota, terro-rismi ja pakolaisuus. Alustajina olivat Karim Maiche ja Sirkku Kivistö. Tilaisuus oli tampere-laisten järjestämä ja heti sen pää-tyttyä sovittiin alustajien kanssa, että vastaava tilaisuus pidetään myös Tampereella. Ja näin teh-tiin. Marraskuussa järjestettiin yleisötilaisuus ’Mitä Lähi-idässä tapahtuu – lapset ja nuoret soti-en keskellä’. Alustajina olivat siis Karim ja Sirkku ja paikalla iso joukko aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Tässä tilaisuudessa pää-tettiin perustaa AKYSin Tampe-reen toimintaryhmä.

Sydänasiana Palestiina

Ensimmäisessä palaverissam-me toiminnan alkua oli vauh-dittamassa Sirkku, joka kertoi seuran toiminnasta ja erityises-ti kummitoiminnasta, Libano-nin pakolaisleirien tilanteesta ja seuran perheneuvolahankkeis-ta. Alustuksen pohjalta keskus-telimme, kyselimme tilanteesta ja suunnittelimme kevään toi-mintaa.

Tärkeää on vahvistaa, tai eh-kä paremminkin käynnistää uudestaan, yhdessä muiden ta-hojen kanssa, kampanjaa, jol-la vaaditaan Suomea tunnusta-maan Palestiinan valtio. Kun-nille kannattaa tehdä esityk-siä palestiinalaisen ystävä- tai kummikaupungin ottamiseksi. Tarvitaan tiedottamista ja ma-

AKYS toimii Tampereella

Karim Maiche.

teriaalin jakoa ja israelilaisten tuotteiden boikottikampanjan tunnetuksi tekoa. Totesimme, että Palestiina on sydänasiam-me, mutta emme unohda Jor-daniaa, Egyptiä, Syyriaa, Liba-nonia emmekä Jemeniä.

Toimintaryhmä on vauhdissa

Toimintaryhmä on laittanut tuulemaan. Meidät tapaat hela-torstaina 25.5.2017 Tampereen Mahdollisuuksien torilla Väinö Linnan aukiolla, jossa pidäm-me esittely- ja myyntipöytää sekä Työväenmuseo Werstaan tiloissa järjestettävässä Sosiaa-lifoorumissa. Siellä järjestäm-

me keskustelutilaisuuden yh-teistyössä Rauhanpuolustajien kanssa.

Olemme tutkailleet mahdol-lisuutta järjestää Tampereella Palestiina sydämiimme - valo-kuvanäyttely. Tämä asia on vie-lä vaiheessa, sopivaa tilaa etsi-tään. Ensimmäinen palestiina-laislapsen kummiryhmäkin on perustettu.

Tervetuloa porukkaan

Jos kiinnostuit ja haluat tul-la mukaan, ota yhteyttä ryh-män kokoonkutsujaan Riit-ta Suokkaaseen sähköpostilla riittasuokas(at)gmail.com tai puhelimitse 040 5406052.

Liity AKYSin jäseneksi

AKYSin jäsenenä olet mukana rauhanliikkeessä, saat kaksi lehteä vuodessa (syksyn lehti Rauhan Puolesta-lehden liittee-nä) sekä halutessasi tapahtumatiedotteita sähköpostiisi.

Jäseneksi voit liittyä täyttämällä lomake AKYSin nettisivul-la. Osoitteet : www.akys.fi ja www.akys.org. Voit myös lähet-tää kirjeen AKYSille, osoite PL 698, 00101 Helsinki

Pen

TTi a

iro

la

Sirkku Kivistö.

gmail.comwww.akys.fiwww.akys.org

Sosiaalityöntekijä Sonja merkitsee seuraavan ajan äitinsä kanssa Beddawin perheneuvolassa käyvälle pojalle. Äiti lähetti terveiset Suomeen. Hän on oikein tyytyväinen lapsensa saamaan apuun perheneuvolassa. Viime vuonna Beddawiin tuli 200 uutta lasta tutkimuksiin ja hoitoon, heistä 33 oli Syyriasta paenneita.

Pojan perheneuvola-aikaAKYS tukee Pohjois-Libanonin leireissä Beit At-fal Assumoud -yhteistyöjärjestön mielenterveys-työtä lapsiperheille. Ulkoministeriön tukemaan hankkeeseen kuuluu rahoitus 30 erityislapselle, jotka tarvitsevat erityisopetusta ja -kuntoutus-ta. Vammaisten oikeuksien mukaan heidän on perheineen oltava alusta lähtien suunnittelemas-sa, toteuttamassa ja arvioimassa palveluita. Beit Atfal Assumoud onkin aika hyvä tunnistamaan myös erityislasten tarpeita.

Sirkku KivistöAKYSin hankekoordinaattori

sirK

Ku K

ivis

Tö

”Kävin Libanonissa itärajan tuntuman pakolaisleirissä. Paikalla oli 10 vessaa, kaikilla EU-kyltit kupeessaan. Yhteenkään ei päässyt pyörätuolilla. Miten vammaiset Syyrian pakolaiset pärjäävät?” kysyi Kalle Könkkölä Ulkoministeriön ’Kehitys kuuluu kaikille’ -seminaarissa. Vammaisten oikeuksien toteutumista varjostavat vielä tietämättömyys ja huomaamattomuus. Asia on Könkkölän mielestä yhä liiaksi yksittäisten ystävällisten virkailijoiden varassa, mutta ei palveluiden rakenteissa itsestään selvänä käytäntönä.

sirK

Ku K

ivis

Tö

Könkkölän kritiikki