SUKUSEURAN TIEDOTUSLEHT!

Porvoo 30. 11. 1989 N:o 1

Hyvat Sukulaiset Niiin on tapahtunut Maanpaallinen on katoavaista mutta sukujen juuret ovat ikuisia! N i i n koskelaistenkin kohdal-la. Taman tunnustaen, ovat innokkaimmat su-kumme jasenet perustaneet Koskelaisten suku-seuran 17.5.1980 Karjala-talossa Helsingissa j a tuota pikaa l i i ty imme seurana myoskin Karjalan L i i t t oon sen ensimmaisena sukuseurana. Ja ar-voisa luki ja , nyt on kadessasi seuramme ensim-mainen julkaisu. Teista kaikista r i ippuu, saako tama lehti jatkoa.

Niin In nil a a n tapahtuneen

Karjalan heimo on kulkeutunut Suomeen josta-k in . Viimeisimmat tutkimukset ovat osoittaneet viitteita siita, etta Baltian maissa olisi parituhat-ta vuotta sitten ollut suomalainen kansa, joka sitten jakautui kahdeksi toisen suunnatessa poh-joiseen y l i Suomenlahden Varsinais-Suomeen ja toinen haara kannaksen kautta Karjalaan j o l l o i n syntyi Korelan (Kakisalmen) yhteiso. Tasta Kore-lasta lienee myoskin peraisin n imi Karjala. Jos-sain myoskin kerrotaan tietavan, etta ugrilais-suomalaisia siirtolaisia olisi tul lut jostakin Vena-jalta vesistoja seuraten asuinsijoilleen. Tosin ar-geologisissa tutkimuksessa on todettu mm. A n t -rean olleen asutettu j o jopa 7000 vuotta ennen ajanlaskuamme.

Edellaolevaan yhteisoon kuulunevat myoskin koskelaiset...

Tiedetaan

Vi ipu r in maalaiskunnan halki virranneen joen, Alakuvamme on Pirkko ja Hannu Koskelaisen kesatapahtumasta Virolahden Ravi-jossa olevan kosken aarelle on tul lut uudisasukas joella 1988. j a asettunut sinne asumaan. Tama on tapahtu­nut 1500—1600 lukujen taitteessa. Tasta ol i alka-nut tunnistamamme koskelalaisten historia. Kos-ki sijaitsi sotia edeltaneen Vahvialan Koskelassa ja myoskin suku ol i ottanut kosken mukaan n i -mensa Koskelainen. Nain historiaa selatessa menneeseen mahtuu taman kir joi t tajan ja edel-lamainitun alkuasukkaan valiin 8 sukupolvea. Ei siis kovin paljon. Ja kun minusta alenevasti on j o 2 polvea n i in saamme 12 sukupolvea. Taman 12. s.uku.ijQlveo_ ybXeeakjuiLavaiidea vaa.LLroisak.s,i. on olemassa Koskelaisten Sukuseura. On merki l -lista: mita enemman selaa sukukirjoja, ni in sita mielenkiintoisemmaksi suku tulee. Se alkaa kuin elaa.

Voidaksemme ryhtya nykyista tuntuvampaan toimintaan olisi mielestamme tamantapainen julkaisu tarpeellinen yhdysside, jossa voisimme kertoa ni in mennytta historiaa ku in myoskin ny-kyisia sukukuulumisiamme. Kayttoomme tarvit-sisimmekin nyt ennenkaikkea kuvamateriaalia suvun entisiin aikoihin palaiaksemme j a myos­k in muistelmakirjoituksia ja kir joi tuksia nykyi-syydesta.

Hyvaa elamanmenoa Teille kaikille Hannu Koskelainen

Eva-Liisa Maamies

Koskelaiset 1700- ja 1800-luvun Viipurin pitajan Vahvialan kylassa

Eva-Liisa Maamies (os. Koskelainen) on tutkinut Koskelaisten suvun vaiheita aina 1600-luvulle saakka. Somalia han on syval-lisesti perehtynyt koko Vahvialan pitajan historiaan. Seuraa-vassa on lyhennelma hanen Vahviala-seuran vuosijuhlassa 1.7.1984 Elimaella pitdmastddn esilelmasta.

Suomen v a k i l u k u o l i 1600-luvun ensi vuos ikymmen ina n . 350 000, josta V i i p u r i n Karjalassa asui n . 55 000 j a Kakisa lmen Karjalassa n. 45 000 henkea. V a k i l u k u kasvoi tasaisesti 1600-luvun l oppuun saakka, kunnes 1695—97 suurten k u o l o n -vuosien aikana n o i n kolmasosa Suomen kansasta menehtyi nalkaan j a sairauksi in. Koh ta taman jalkeen a lkoi suur i Pohjan sota. Venalaisten hydkkays Ruots in val takuntaan kuuluneeseen Suomeen a lko i v. 1710. A l k o i i sonvihan aika, j o l l o i n venalaiset marssivat koko Suomen y l i tehden valtavaa tuhoa koko maassa. Sota paa t ty i Uudenkaupung in rauhaan, jossa Ruotsi-Suomen j a Venajan rajaksi t u l i sama raja k u i n Moskovan rauhassa v. 1940.

Va ikka val takunta o l i k i n va ih tunu t , ho ide t t i i n m m . veron-kanto yhta tunnoll isest i k u i n ennenkin . K r u u n u a k i innos t i ta-val l inen kansa vain veronkannon j a sotavaenoton kannalta . Ta­ta nakoku lmaa kuvaa E.C. Caloniuksen laa t iman v. 1769 verol-lepanokar tan Kite Vahvialan k y l a n t i luksis ta V i i p u r i n pitajassa seuraavasti:

" T a m a kyla sijaitsee kahden pen iku lman paassa lah immas-ta tapul ikaupungis ta Vi ipur i s t a . K y l a n pel lot pehmeassa, heikosti hiekkaisessa j a savisessa maaperassa ovat raivatut n i i n laajalle k u i n on o l l u t m a h d o l -lista. Pelloista v i l je l laan vuos i t ta in 2 /3 , siten etta 1/3 on r u k i i n a j a 1/3 ohrana j a loput 1/3 kesantona. Sato on ko lminke r t a i -nen, ha rvemmin nel inkertainen. He ina on hienoa j a karkeaa saraheinaa n i i t t y j en h u o n o n k u n n o n vuoks i , syyt on j o edel lakuvatut . H u m a l a t a r h o j a on taalla vahan. La idunmaa t ovat jokseenkin hyvat. Metsamaat ovat myos hiekkapohjais ia j a suur immaks i osaksi hakat tu kaskimaaksi . Osaksi siksi, etta suur i asukas-maara on t a rv innu t elantonsa. Osaksi siksi, etta he viljelevat k u l l a k i n tallaisella hakkuumaa l l a 2 tai 3 kertaa ruista j a y h ­ta m o n t a kertaa ohraa. Taten ei maa p i t emman paalle ole tuot tava. Saha-, t u k k i - , h i rs i - j a lehmusmetsaa ei ole tassa kylassa. Seipaita j a aidaksia on heilla kot i ta rpe iks i . Leht i - , t u o h i - j a halkometsaa heil la on kot i ta rpe iks i j a vahan m y y n t i i n k i n . Kalavedet ovat vahaiset. T i l a l l a D (Koskela) o n pieni vesimylly peltojen vieressa. Tata myl lya voidaan kayttaa ainoastaan syys- j a kevatkausi-na. M u i t a to imeentu lomahdol l i suuks ia ei t aman k y l a n asukkai l la ole. Rahat k r u u n u n veroihin j a m u i h i n tarpeisi in he ovat saaneet te rvanpol to l la , m u t t a metsien lopu t tua on ha lonajo j a muunla inen raht i heidan ainoa rahantulonsa. Lisaksi he t ie tyst i myyvat kaupunki la i s i l le kaiken sen t a l in j a vo in m i k a j aa y l i kot i tarpeen. Ta l la tavoin he yr i t tavat sel-v iy tya maksettavista veroista."

Tekstista kay edelleen i l m i , etta Koskela n:o 4:ssa o l i isantana M a t t i Koskelainen. Siina asui 4 ta lout ta j a nelja avioparia , y h -teensa 29 henkea, jo is ta vain kaksi henkea o l i 50 vuo t ta taytta-neita. Tyypi l l i s ta suvulle o l i poikalasten runsaus, silla t i l a l l a o l i t i las ton mukaan m m .

1—7 vuotiais ta 2 ty t toa j a 8 poikaa 7—16 vuotiais ta 2 ty t toa j a 9 poikaa.

Talon pinta-ala o l i 700 ha. Vuoden 1723 henkikir jassa on mer-k in ta , etta he omistavat lisaksi t i l an Nurmissa . Isantana t i la l la ol ivat t a l ld in veljekset Tuomas, Risto, Juhana j a H e i k k i , jo is ta Risto suurperheisena muut t aa v. 1729 N u r m i n ti lalle. Koskelan t i l a halotaan s i t t emmin v. 1845 ko t i t i l a l l e jaaneiden kesken, si-ten etta Tuomaan perill iset saavat siita no in puolet eli 306 ha j a jakavat sen samanaikaisesti kuuteen osaan, j o l l o i n syntyvat t i l a t Tommola , Seppala, H i i v a l a n m a k i , S inkkala , Peramaki ja Haka l a eli P i t k a - H e i k i n t i l a . Juhanan jalkelaiset saavat 235 ha, j o k a jaetaan v. 1875 kahteen t i laan: Y l i j o k i j a A n t t i l a . H e i k i n jalkelaiset saavat 157 ha j a jakavat t i l an v. 1910 t i l o ik s i H e i k k i -la, Onnela j a A h o l a .

N a i n o n k i n paasty j o lahes nykyisen vanhemman polven muistissa sailyneisiin t a l o n n i m i i n j a asuj i in. Edella m a i n i t t u Risto Koskelasta m u u t t i N u r m i i n t i lal le, j o k a s i t t emmin o te t t i in lahjoi tusmaaksi v. 1816. Entiset omistajat saivat ilmeisesti hyvi -tyksena t i la l le Sahala n:o 2-nimisen t i l an . Risto Koskelaisen j a l ­kelaiset kayttavat sukunimea N u r m i j a saavat sellaiset t i l a t k u i n Alasaha j a Ka l l io l a . Useat Ris ton jalkelaiset muut tavat pois N u r m i n kylasta 1800-luvun puolivalissa. Sukuun tulee kui ten-k i n kot ivavyja , joukossa yksi Koskelaisen suvusta Koskelan Tommolas ta , j o l l o i n ympyra sulkeutuu tal ta osin. Suku on m u u t e n k i n hyv in edustettuna koko pi ta jan alueella, silla mies-valtaisia suvun edustajia esiintyy j o 1700-luvulla kot ivavyina m m . L o u k o n , H o u n i n j a LOytomaen t i l o i l l a seka Kintereen ky­lassa. Suvun p i i r i on siten hyv in laaja va ikka s u k u n i m i ei sita aina paljastakaan. Varsin p i tkaan o l i naet tapana, etta sukuni ­m i o m a k s u t t i i n ta lon tai asuinpaikan n imen perusteella.

Sukulaiskokemuksia Olen mukana muutamassa jarjestossa jasenena, j o p a eraassa sihteerina. Eras naista on Koskelaisten sukuseura.

M i t a minu l l e on merk inny t sukuseuran jasenyys? Ne ko-koontumiset , joissa olen saanut o l l a mukana , ovat olleet rie-mul l i s ia hetkia . Erikoisest i kesaretket Viro lahdel le ovat olleet ik imuis to is ia .

K u i t e n k i n tahan sukuseuraan k u u l u m i n e n merkitsee m i n u l ­le enemman, k u i n vain jasenyys. Tavatessani lahisukulaisia esim. velj ia, serkkuja, p ikkuse rkku j a tunne on voimakas; o lemme samaa sukua. Yhteisissa kokoontumisissa olen tavan-nu t useita sellaisia Koskelaisia, j o i t a ennen en ole tavannut. Eraanlainen sukulaisuuden tunne on he idankin kanssaan syn-tyny t . Ehka tassa on sukuseuran paras ant i minul le . Tallaiselle karjalasta p i k k u p o i k a n a lahteneelle on tarkeaa tietaa k u u l u -vansa olemassa olevaan sukuun.

H e i n a k u u n viimeisena v i i k o n l o p p u n a k o k o o n n u i m m e H o l -lo lan seurakunnan leirikeskukseen viet tamaan kesatapahtumaa j a se o l i a l lekir joi t taneel le hieno kokemus. Lahdesta j a Kuusan-koskelta o l i valmistelussa mukana Koskelaisia j a j o siina saim-me tutustua sellaisiin sukuseuralaisi in, j o i t a ennen emme olleet tavanneet.

Naissa merkeissa a ion vastaisuudessakin menna mukaan sinne, missa Koskelaiset kokoontuva t .

Eino Vainikka

Tervajoelia ja vieldpd ongella. Tosi on. Elokuun 16. pdivana kuluvana vuonna saimme viisumin ja ajoimme suoraan kotikylddmme. Saimme kayda synnyinsijalla sekd viipyilla Tervajoen rannoilla. Kuvassamme taman kirjoittaja onkimassa entisen Suuren sillan tuntumassa. Oppaamme Valeri ja Sergei seuraavat silmd tarkkana. Me kaikkihan olemme syntyneet Tervajoelia.

Paasin kaymaan kotona Tervajoelia V i i m e kesa o l i onnen kesa. Sainhan kahdesti pistaytya Terva­joe l i a . Ensimmaisen kerran vapun aat tona aivan extempore ma tka Vi ipu r i s t a Tervajoelle j o l l o i n sain tutustua lahelta ky-lamme keskustaan. E l o k u u n 16. paivana sitten t ay t ty i oikea ela-mys. Saimme v i i sumima tkan suoraan Tervajoelle. Paikal l inen asukas o l i lahettanyt meil le ku tsun j a n i i n va imon i P i r k o n j a sukulaisteni M i r j a m Savelaisen, Raakel L a m m i n p a a n j a Ker t tu Torniaisen kanssa matkas imme kahdella henki ldauto l la .

Val takunnan rajan yl i tys o l i nopea ystavallinen m u o d o l l i -suus j a matka l la po ikkes imme Sakki jarven k i r k o l l a . Tama kaynt i pani j o ounastelemaan mi ta p i t i tu leman j a siksi emme odotel leetkaan mi taan Iuxuselamaa kohtaavamme. Kun lisaksi tiesin j o varautua siihen, etta k o t i n i o l i pure t tu , n i i n mi taan pa i -neita ei o l l u t : halusin vain nahda meren, j oen , kyla t ien j a pel lot seka t ie tenkin seudun jossa sain syntya j a kasvaa.

Odotukseeni en pet tynytkaan: A l u k s i kav imme Har jun i e -messa. O n vaikeaa sanoin kuvata sita kaunista maisemaa j o k a niemen karjessa s i lmiemme eteen avautui . E i ihme, etta venalai-set ovat j u u r i sinne rakentaneet e lokuvauskul iss ikylan . M u u t e n Karpp i l a o l i surkeassa asussa. Kyla l l a kierrellessamme saa-t o i m m e todeta Tervajoen vanhan kansakoulun olevan yha pys­tyssa, H a m i n a n maantie o l i saanut seurakseen uusia asuntoja, s ivukyl is ta s i i r ret tyja . Kylassa o l i kaksi kauppaa j o s k i n i l m a n tavaraa n i i n kauppoja j o k a tapauksessa. Ja asukkaita o l i . Ysta-vall isia.

Vanhankylan t ien varteen o l i myosk in si irret ty ta loja v ier i viereen j a m u i h i n t a rko i tuks i i n o l i j o u t u n u t myoskin p a l o k u n -nan talo. Pystyssa ol ivat Keski-Pekkalan, Ala -Pekka lan , O lav i Sundbergin, Sedigin, Rahikan , Y l a t a l o n j a Savelaisten ta lot seka ik ivanha kansakoulurakennus jossa v i imeks i asui Paavo K o k k o n e n . M u t t a sitten joe l le : se o l i aivan ent inen. Vesi vir tasi t u m m a n a verkalleen kul je t taen vesiaan y la juoksun pel lo i l ta j a Tervajarvelta ha lk i tu t tu jen maisemien Myl lykosken , R i ihvon-gan, Portaikosken j a monen m u u n kalaisen kosken kaut ta Suomenlahden suolaisi in vesiin.

Junnolan p u o l i Sepalta Tervasaareen o l i k u i n pois pyyhkais-ty. E i kivea kiven paalla. Sensijaan M i t i k k a Pekan kaupan aukio l le o l i rakennettu suuria latoja.

A l a h o v i n navetan t i eno i l l a M i t i k a n t i e n alkupaassa o l i suur i s ikakolhoosi j a Lak ia l l a maella nautakar jan "kesas i i r to la" . Paikat ol ivat t u t t u j a siita huo l ima t t a , ettei a inut takaan raken-nusta o l l u t enaa pystyssa. E ika t a rv innu tkaan o l la . Oike in hyva na in j a k u n saattoi todeta peltojen olevan melkoisen hyv in

hoidet tu ja , j a m i n u n t u l i hyva ol la . Kavellessani k o h t i synnyin-paikkaa ku i t enk in rinnassani kouraisi j a n i i n , etta j o p a op­paamme huomasi sen " t u l i k o sinulle huono o l l a " han kysyi huolehtivaisesti . — " V a h a heikottaa, m u t k y l taa tast," sanoin j a n i in sita tuo ta p ikaa o l i n entisena j a etsimassa j o asuinraken-nuksen paikkaa . H y v i n l o y t y i k i n . Kuusiai ta o l i kasvanut t u k k i -pu iks i . Siina sita seisoskeltiin va imon i kanssa asuinrakennuk-semme verannan n u r k k a k i v i l l a . Suuntasin katseeni M a t i n s u o n suuntaan sen y l i Liet jarvel le saakka. Lahtiessamme o l i j o aikaa pysahtya j a katsella maisemaa j a vo i , mi ten kaunista k a i k k i o l i : s i lmieni edessa aaltoilevat pel lot , makikumparee t siella taalla pa ikko ina joissa ennen o l i jokaisessa o l l u t ko t ip iha t . N y t pihat poissa, mu t t a l uon to s i takin kaun i impana . O n toistettava, mi ten hyva, k u n eivat k o t i m m e ole lahoamassa kuten on muu tamia Karppilassa, Vanhankylan t ien varrella seka Hoikas -saperassa.

O l i n kotona. — Uskomaton ta . — M u i s t i n mi ten sodan lopu t tua sain yksikostani lomaa kaydakseni viela kerran ko to­na. Se o l i ankea kaynt i . A r m e i j a n saappaissa Tienhaarasta Ter­vajoelle j a nahda silmissa k a i k k i katoava j a pa luu N u r m i n kautta y k s i k k o o n . M i e r o n t iel la puoleksi vuosisadaksi. — Ja nyt o l i n kotona . Enka o l lu t apea enka suruinen. M i n u a ei enaa kouraissut sydanalasta eika m i n u a i tket tanyt . M i n a o l i n hyvalla tuule l la . O l i n synnyins i ja l lani j a kot ipihal la ' . O l i n kotitalossa. Talossa j o n k a perustana nyt o l i vehreat pel lot , seinina vihreat metsat j a kat tona Luo jan sininen taivas. Ja sen k o d i n lat t iaa peit tosi vihertava sammal seka k y n t t i l o i n a p i l v i i n k u r k o u t t a u -tuvat p ihapuut . M i k a ol is ikaan sen ihanampaa. M i t a muu ta voisikaan siita hetkelta odot taa . En l u u l l u t loy tyvan i n i i n pal-j o a . Silla hetkella o l i n onnel l inen .

Palatessani y l i pel tojen Lak ianmaen suuntaan horppas in vetta Laamanojasta seka viela Ri ihvongas takin . P i t i tehda j o -tain poikkeavaa. P i t i tehda j o t a i n . E l i n n i ina hetkina lapsuutta-n i j a varha isnuoruut tan i . Ha lu s in nahda ka l l io t , maet j a kuk-kulat yhta suurina mi t a mieleeni o l i p i i r t y n y t vuosien saatossa. O l i hyva mybs elaa todellisuudessa.

Eras ystava sanoi, ettei han voisi lahtea kot i insa k u n s i l lo in siella alkaisi i tkettaa. N i i n sais ikin. I tketaan ensin surut pois j a katsellaan sitten k i r k k a i n s i lm in sita seutua j onne r akka immat muis tot ovat jaaneet j a nau t t ikaamme niista muistois ta .

E i minus ta Tervajoelle asujaksi lahtevaa ol is i enaa missaan tapauksessa. M u t t a siella m i n a haluais in kayda yha uudestaan j a uudestaan.

Koskelaisten sukuseura Kuluvan vuoden kesatapahtumapaikaksi o l i saatu ihanteell inen Par inpel lon leirikeskus Hol lolassa 29.—30.7.

Ensimmaisen paivan ohjelmassa o l i tu tus tuminen l e i r i -keskukseen E ino Vain ikan opastuksella seka vapaamuotois ta ohjelmaa, josta m a i n i t t a k o o n l u o n t o p o l k u , kenttapeli t j a sau-nominen seka vuosikokous. Kokouksessa v a l i t t i i n seuran pu-heenjohtajaksi edelleen H a n n u Koskelainen seka varapuheen-joh ta jaks i H e i k k i Koskelainen. Erovuorois ten jasenten vaal in ja lkeen j o h t o k u n t a sai seuraavan kokoonpanon : M a i j a - L i i s a Laakso sihteeri, I l m i Koskelainen rahastonhoitaja, M a t t i Kos­kelainen, Juhani Partanen, Toin i Pel l ikka, Kalevi Ristola, Pauli Va in ikka j a Ensio V i l k k o .

Hollolan Parinpellossa Til in tarkas ta ja t : H i l k k a M a n i l a , P i r jo M a k i - K o r t e , varalla

A n j a La i t inen , Tert tu Loven.

Edustaj iksi Kar ja lan l i i t o n j a sukuseurojen kokouks i in v a l i t t i i n H a n n u Koskelainen, varalla H e i k k i Koskelainen.

Perinteellisen kesatapahtuman j a uutena tulevan ju lka i su -t o i m i n n a n ohella ja tketaan suku tu tk imuksen saralla.

Kaksipaivainen Par inpel lon tapaaminen paat ty i sunnuntai-na osallistumiseen Jumalanpalvelukseen H o l l o l a n kirkossa seka paatokseen Parinpellossa. Tilaisuudesta muis toks i on an-net tu Par inpel lon isannalle E ino Vainikal le Vahvia la-vi i r i omis-tuslaattoineen.

Lahdemme juurillemme Koskelaiset matkustavat ensi heinakuussa juur i l l een Kar ja laan . N i i n on sovi t tu Par inpel lon kesatapaamisessa 29.7. kuluvana kesana. Matkakoh teenamme ovat V i i p u r i j a Koskela ympar is -toineen. Kohtuul l i se t mahdol l i suudet on ka ikk ien paasta syn-nyinsi jo i l leen, sil la olemme saaneet so lmi tuks i e r i t t a in hyvat suhteet paikal l is ten nykyasukkaiden kanssa. Saamme oppaik-semme patevia suomenkiel ta tai tavia " tu rva l l i suusmieh ia" . He tulevat valmistamaan v ie ra i luohje lmamme toivei t temme m u ­kaan j a luvassa on m m . nuo t io i l t a ohjelmineen Koskelan kos­ken partaal la ta i sitten vaihtoehtoisesti V i i p u r i n l a h d e n rannalla olevassa Niittysaaressa, j o k a ol is i eras majo i tuspa ikkamme. K o v i n meita pyydetaan ma jo i t t umaan myoskin perheisiin V i i -purissa j a Tervajoelia.

M e lahdemme siis ensi heinakuussa kaymaan kotona, lahto 27.7. Tata varten tu l i s i menetella seuraavasti:

Karjalaan Osall is tujan tulee lahettaa meil le vuoden loppuun mennessa

i l m o i t t a u t u m i n e n seka matkavarausmaksu j o l l o i n k a paastaan tekemaan l ahemmin ohjelmaa. Matkavaraus jasenilta 100 mk j a ei-jasenilta 150 m k . Kahden paivan matkan hinta Nii t tysaaren majoituskohteessa taysihoidol la i l m a n mukavuuks ia on 300 m k per /h lo . P u o l i h o i -do l l a hote l l i Druzbassa matka to imis toh in ta ol is i no in 700—750 m k j a o m i l l a au to i l la mentaessa 600—650 m k . O m i l l a autoi l la matkatessa, e tenkin Nii t tysaaren kohteessa, o l is i ymparistossa l i i k k u m i n e n va iva t tomampaa. O l i s i k i n hyva, jos henki loau to-matkaajat kokoaisivat va lmi iks i 3—5 hengen r y h m i a autoineen ajajineen. Se helpottaisi meita ka ikk ia . Tarvittaessa annamme lisaohjeita j a tu lemme pi tamaan yhteytta matkal le i l m o i t t a u t u -j i i n kevaan aikana. Voimassa oleva ulkomaanpassi tulee kui ten-k i n jokaisen hankk ia . V i i sumias io ih in palaamme m y o h e m m i n m i k a l i sellaista tarvi taan.

I L M O I T T A U T U M I S K A A V A K E

N i m i synt.aika puhe l in

Lahiosoi te Pos t i to imipa ikka

H a l u a n lahtea

H a l u a n asua

H a l u a n lahtea

l in ja-auto l la •

hotellissa

kot iseutumatkal le •

henk i loau to l l a •

motelli-perheissa •

omal la auto l la •

miten vain •

miten vain •

mi ten vain •

H a l u a n paasta kaymaan synnyinseudul lani

M u i l l a re tkei lykohtei l la Vi ipur issa y m .

I lmoi t t au tumise t :

H a n n u Koskelainen Lank i l an t i e 6 06450 Porvoo Puhel in 915-155 014

Ennakkovarausmaksu ( jota ei palauteta):

Koskelaisten sukuseura ry K O P Pohjois-Haaga 126250-90837

KOSKELAISET Vastaava toimittaja: H A N N U K O S K E L A I N E N Ladonta: R I V I S E T K Y Paino: K A I V O P U I S T O N KIRJAPAINO OY Julkaisija: K O S K E L A I S T E N S U K U S E U R A RY