KEMIAKemi

1/20

17

NAAPURIhelvetistä piinasiperhettä

ELÄMÄparemmanmaailmanpuolesta

PÄÄSIÄIS-SAARTENlöytö lupaalisää ikää

JANOISENkansancharmanttisankari

Ratkaisut lämpökäsittelyyn 0–3000°CKuumat uutuudet

www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080

• Inkubaattorit• Ravistelevat inkubaattorit• Lämpökaapit• Vakuumilämpökaapit• Uunit• Olosuhdekaapit• Hauteet

Lämpökaappi Lämpöhaude

Putkiuuni

Käännä sivua ja osallistu

lukijatutkimukseen!

Mitä mieltä sinä olet Kemia-lehdestä?Minkälaista sisältöä toivot ja tarvitset?Miten voimme palvella entistä paremmin?

Osallistu lukijatutkimukseemme ja vaikuta. Voit voittaa yhden yön miniloman kahdelle hengelle Haikon kartanohotellissa Porvoossa! Arvomme myös kolme 50 euron arvoista lahjakorttia, jotka voi käyttää S-ryhmän liikkeissä ympäri Suomen.

Vastaathan 28. helmikuuta mennessä, kiitos!Mielipiteesi on meille tärkeä.

Osallistu Kemia-lehden lukijatutkimukseen

Vastaa, vaikuta ja voita!

Vastaa 28.2. mennessä Kemia-lehden

lukijatutkimukseenosoitteessa:

www.webropolsurveys.com/kemia.net

Sivulla kysytään salasanaa, joka on vuosiluku:

2017

Arvomme osallistujien kesken kolme 50 euron lahjakorttia ja Haikon Kartano & Spa -miniloman!

8.–9.6.2017 Messukeskus HelsinkiHelsinki Chemicals Forumin juhlavuoden ohjelma erikoishintaan!Vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuteen ja -johtamiseen keskittyvä foorumi on tärkeä keskustelu- ja ver-kostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. Ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista, paneelikes-kusteluista ja yleisökysymyksistä, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita maailmalta. Suomen juhlavuoden kunniaksi tarjoamme kongressipassin nyt helmikuun loppuun erikoishintaan 650 €. Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumisohjeet löydät helsinkicf.eu. Foorumin kieli on englanti. Tervetuloa vaikuttamaan yhdeksänteen juhlavuoden foorumiin 8.–9.6. Messukeskukseen!

Mediakumppani:

Yhteistyössä:

@ChemicalsForum

Torstai 8.6.2017Panel 1: PANEL 1: What has chemicals legislation done for us over the last decade?Consept: A chance to ask those big picture questions:• What has legislation done to protect human health and the environment?• Has it at the same time protected competitiveness and supported innovation?• What would it have looked like if we had not legislated?

Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC, Belgium

Panel 2: The Sustainable Development Goals – Is there a business case?Concept: 2017 marks the 30th anniversary of the Brundtland report on sustainable development. A new set of goals came into effect in 2016 to guide societal and planetary needs up to 2030. Chemicals safety plays an important role for the achievement of several of the goals. How should businesses engage with them and what are the bottom-line risks of not doing so? The panel will debate this issue using examples of product successes and failures.

Moderator: Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP, Belgium

Panel 3: Post-2020 Global Chemicals Supply Chains – What will be the drivers for market supply and demand and will chemicals product safety emerge a winner or loser? Concept: Examining macro-economic forecasts, global market trends, supply chain needs, the panel will debate what the products of tomorrow will look like and the implications for the drive to achieve safer chemicals in products.

Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission

Perjantai 9.6.2017Panel 4: Speeding up chemical assessments: from novel information to new management approaches, what works?Concept: New approaches are being tried in different countries to use new kinds of information or use existing information in new ways in order to avoid animal testing and to speed up chemicals assessment and management including grouping, fast-tracking restrictions and computational screening.• What is the experience of implementing such approaches to remove dangerous chemicals from the market or to make approval of chemicals more efficient?• What are the trade-offs for society in using these approaches and are they acceptable?

Moderator: Mamta Patel, Director & Co-Founder, Chemical Watch, UK

Panel 5: Substances of concern (SVHCs) in products – whose job is it to control these in a free trade world?Concept: Despite their efforts to obtain more information and manage the risks of chemicals, regulators and industry are frustrated by unregulated imports of articles that continue to expose people and the environment to dangerous chemicals. Unsafe products are still on every market that should not be. An international panel will discuss the size of the challenge and what more regulators and businesses can do to level the playing field.

Moderator: Jack de Bruijn, Directorof Risk Management, ECHA

Juhlavuoden Early bird -osallistuminenTarjoamme Early bird -kongressipassin hintaan 650 €. Osallistumis-maksu 1.3. alkaen on 870 €. Hinta sisältää kahden päivän osallis-tumisen, jaettavat materiaalit, lounaat ja kahvit sekä torstain iltaohjel-man ja offsite-vierailun sekä arvonlisäveron.

100 % suosittelee – ilmoittaudu

mukaan: helsinkicf.eu

4 KEMIA 1/2017

SISÄLLYS

Jokaisella työpaikalla voi harrastaa taukoliikuntaa. Ota mallia Skanskan tehokkaasta kaksikosta! (s. 55)

6 Hajun piinaamat Sisko Loikkanen

12 TÄTÄ MIELTÄ Oman itsemme hoitajiksi Saara Hassinen

14 Professori Alastair Hay: ”Maailma ilman kemiallisia aseita on parempi maailma” Antti Kivimäki ja Kerttu Vähänen

20 AJANKOHTAISTA Eurooppalainen kosmetiikka kilpailee laadulla Hilkka Vähänen

22 UUTISIA

Aivan tavallisena päivänä erään tavallisen suoma-laisen perheen kotiin hyökkäsi haju. Lue sivulta 6, mitä sitten tapahtui.

Alastair Hayn 40-vuotinen taistelu kemiallisia aseita vastaan on tuotta-nut vaikuttavaa tulosta. Enää neljä maata maailmassa on kieltosopimuk-sen ulkopuolella. (s. 14)

”Koskaan en hakenut töitä”, Raili Nuortila kuittaa uransa teollisuus- ja talousmaailman eturinta-massa. Suuri perhe ja harrastukset pitävät hänet ja Aarne Nuortilan yhä vauhdissa (s. 40).

Pekk

a Si

pola

/Com

pic

Phot

os O

y

Veik

ko S

omer

puro

Scan

stoc

kpho

to

28 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

32 VIHREÄT SIVUT

38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Arvometalleja elektroniikkaromusta Elina Saarinen

39 KEMIA SILLOIN ENNEN

39 NÄKÖKULMA Totuuden aika Anja Nystén

40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Raili Nuortila Kemianteollisuuden rautarouva Sisko Loikkanen

42 Pääsiäissaarten ihmeaine pidentää ikää Kalevi Rantanen

46 Teknokemia pitää Kutrit kunnossa Marja-Liisa Kinturi

50 Algoth Niska oli Janoisten suomalaisten sankari Arja-Leena Paavola

55 Venyttely panee Liikettä niveliin Tinja Saarela

58 ULKOMAILTA

60 KEEMIKKO Hikikomorit kosmoksessa

61 HENKILÖUUTISIA

64 TULEVIA TAPAHTUMIA

65 SEURASIVU

66 TIETEEN KAUPUNGIT Suomen tieteen veturi Helsinki Sisko Loikkanen

Mar

kku

Jout

sen

51/2017KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS8. helmikuuta 2017

Vol. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Försäljning • SalesJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fiSeija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveys- teknologian Liitto ryEmer. prof. Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoEmer. prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2017ISO 9002

VASTAA NYT. Miksi et vastaa?Monet meistä kantavat huolta

iäkkään tai muistisairaan läheisen pärjäämisestä. Vieläkö hän selviää kotona? Muistaako syödä, osaako ottaa lääkkeet?

Puhelin hälyttää turhaan. Ehkä äiti tai isä ei vain kuule, mutta epä-tietoisuus jää kaihertamaan. Onko hän kaatunut tai saanut kohtauk-sen? Kuka ehtii lähteä tarkistamaan?

KOSKA VÄESTÖ ikääntyy ja lai-toshoitoa samaan aikaan puretaan,

vanhukset asuvat kotonaan pitkään ja usein vielä silloinkin, kun koti ei enää ole se paras paikka. Miten suoriutua vaikeasta yhtälöstä?

Osaratkaisuna voi olla turvallista vanhenemista tukeva älyteknolo-gia, josta lehden uutispalstalla kerrotaan. Kodin seiniin, huonekaluihin ja kodinkoneisiin sijoitetaan huomaa-matonta mittausvälineistöä, jota asuk-kaan ei tarvitse opetella käyttämään.

Teknologia ei korvaa inhimillistä vuorovaikutusta, mutta anturit voivat havaita toimintakyvyn muutokset nopeammin kuin kiireiset hoitajat tai etäällä asuvat omaiset.

Osa sovelluksista edellyttää käyttäjiltään yhteistyöhalua. Turvaran-nekkeet ovat jo tuttuja, seuraavaksi tuloaan tekevät puhuvat lääkepak-kaukset, hoivarobotit ja opastuspalvelu kännykkään.

Olemme kaikki erilaisia. Tämän päivän itseään mittaileva biohak-keri on huomispäivän innokas älyrollaattorin ohjaaja. Joku toinen kammoaa ajatusta ”kyttäämisestä”. Yksilön itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava.

ASENTEET MUUTTUVAT sitä mukaa kuin teknologia arkipäiväistyy. Itselleni sopii tulla havainnoiduksi, jos voin sillä säästää läheisteni huolta.

Seuraavaksi toivoisin insinöörien kehittävän älyseinästä version, jonka voisi helposti muuttaa mielimaisemaksi, eläväksi taideteokseksi tai virtuaaliseksi akvaarioksi.

Muistisairas tätini arveli joutuneensa geriatriseen tuoliinsa ratsas-tusonnettomuuden seurauksena. Toivuttuaan hän aikoi taas matkus-taa Pariisiin. Mielikuvitus toimi voimavarana, kun kaikki muu elämässä oli jo rajoitettua.

Kuinka hienoa olisi ollut, jos yksitoikkoinen seinä hänen edessään olisi muuttunut yhdellä napinpainalluksella unelmien kaupungiksi.

P.S. Haluamme tuottaa Kemia-lehteä, jota sinä luet mielelläsi. Vastaat-han lukijatutkimukseemme nettiosoitteessa www.webropolsurveys.com/kemia.net (salasana: 2017) helmikuun aikana. Osallistut samalla arvontaan. Kaikenikäisten lukijoidemme mielipiteet ovat meille tuiki tärkeitä – niistä jo etukäteen lämmin kiitos!

Mar

kku

Jout

sen

Älyä vanhusten hoitoon

Tämän päivän biohakkeri on huomispäivän innokas älyrollaattorin ohjaaja.

Scan

stoc

kpho

to

71/2017KEMIA

sisustustekstiileihin ja myös vaattei-siin, joiden mukana ne seurasivat per-heenjäseniä kouluun ja työpaikalle.

Raimon vaimoa alkoi jossakin vaiheessa askarruttaa löyhähdysten mahdollinen vaarallisuus. Niinpä tämä otti asian puheeksi työterveys-lääkärinsä kanssa.

”Lääkäri kysyi heti, polttaako naa-puri tupakkaa vai huumeita.”

Kysymys oli perheelle ahaa-elämys.”Meille ei ollut tullut huumeiden

käyttö tai niiden valmistus mieleen-kään. Mutta silloin aloimme miettiä sitäkin vaihtoehtoa.”

Käryjä ja katkuja

Asumisterveystarkastajan pyynnös-tä perhe ryhtyi pitämään päiväkirjaa, johon kirjattiin tarkka kuvaus ja ha-

Hajun piinaamat

Mitä tekisit, jos kotisi hengitysilman äkkiä pilaisi hajuhyökkäys, jolta olisi mahdoton puolustautua? Niin kävi aivan tavalliselle suomalaiselle perheelle.

hallituksen pitkäaikaiset selvitykset – niin pitkäaikaiset, että perhe ehti jo pakenemaan väliaikaiseen evakkoon.

Raimo kuitenkin kävi kokeeksi nukkumassa öitään lähes tyhjillään olleessa kodissa. Tuolloin hän tajusi, että hajunmuodostus oli voimallisim-millaan juuri yöaikaan.

Samalla hän kiinnitti huomion-sa naapurin säännölliseen ”työaika-tauluun”. Iltaisin seinän takaa kuului toistuva äänten ketju: hakkaamista, hurinaa ja ”myllyn pyöritystä”. Samal-la lemahdukset pahenivat.

”Kerran panin kellon soittamaan neljältä aamuyöstä testatakseni, mil-lainen tilanne on siihen aikaan. Lemu oli järkyttävä. Koko alakerta oli täyn-nä imelää, asetonimaista, hiukan si-nappiin vivahtavaa käryä”, Raimo muistelee.

Jälkikäteen häntä on kaduttanut, et-tei tuolloin kutsunut paikalle poliisia.

”Muutaman kerran olimme kyllä yhteydessä poliisiin, ja kahdesti sieltä meillä käytiinkin. Mutta ratkaisevasti myöhässä, kun hajupilvi oli jo ehtinyt laimentua.”

Se hyöty viranomaisvisiiteistä oli, että poliisien kanssa juttelu avarsi taas perheen maailmankuvaa.

”Heille asia tuntui olevan arkipäi-vää. Tosin he kyllä kehottivat jatkos-sakin ilmoittamaan kaikesta poikkea-vasta, myös oudoista hajuista.”

Seuraavaksi asunnossa käynnistet-tiin terveystarkastajan vaatimuksesta

Sisko Loikkanen

Suurehkossa suomalaiskaupungissa asuvan Raimon perhe sai muutama vuosi sitten uuden rivitalonaapurin, yksikseen elelleen keski-ikäisen mie-hen. Siitä käynnistyi pitkä piina, joka teki perheen kodista ”kafkamaisen hajuhelvetin”.

Uuden seinänaapurin puolelta al-koi jo muuttoviikolla kantautua voi-makasta hajua. Alkuun perhe tulkitsi lemun hieman erikoiseksi tupakan-savuksi, mutta hajupilvet muuttuivat pian oudommaksi cocktailiksi, joka nopeasti pilasi asunnon hengitysil-man.

Keskusteluyritykset omiin oloihin-sa sulkeutuneen naapurin kanssa ei-vät tuottaneet tuloksia. Tämä kielsi jopa aggressiiviseen sävyyn koko on-gelman olemassaolon.

Perhe päätyi ilmoittamaan tilan-teesta kaupungin asumisterveystar-kastajalle.

”Sieltä kuitenkin vastattiin, että asiaa ehditään tutkimaan aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua”, Raimo kertoo.

Kohta selvisi, etteivät naapurista tulvahdelleet hajut tyytyneet pelkäs-tään sisätiloihin.

Myös rivitalokodin sisäpihalla lei-jui silloin tällöin ”tyrmäävä, kissan-pissamainen” löyhkä, joka tarttui jopa loppusyksyn kuolleeseen kasvustoon. Kun pihaovi avattiin, vastenmielinen katku tulvi olohuoneeseen ulkokaut-ta.

Hajut takertuivat tiukasti etenkin

”Lääkäri kysyi heti, polttaako naapuri tupakkaa vai huumeita.”

vainnot kulloisestakin hajuhyökkä-yksestä. Hajut olivat siihen mennessä vallanneet liki koko asunnon eteises-tä ja kylpyhuoneesta makuuhuonei-siin asti.

Kun hajuntulo vain jatkui, tarkasta-ja saapui paikalle itsekin. Sen jälkeen käynnistyivät tämän ja taloyhtiön

8 KEMIA 1/2017

Asuntoon tulvi poltetun muovin käryä, makeaa, sinappimaista löyhkää ja hapanta, omenamehumaista lemua.

tiivistystyöt. Niiden aikana naapurin puoleisissa seinärakenteissa havaittiin suuria puutteita, suorastaan reikiä.

Kun reiät oli tukittu, naapurin suunnasta leijaillut kukkaismainen haju katosi. Sen sijaan asuntoon tuli yhä poltetun muovin käryä ja ma-keaa, sinappimaista löyhkää. Joskus sinne tulvahti kuin höyrypilvenä voi-makas, happamen oloinen omename-humainen lemahdus.

Jotkin Raimon ”kemiallisiksi” ku-vailemat hajut muistuttivat lääkeai-neen ja pesuaineen yhdistelmää.

Kerran perheen kotona poikkesi kemian ammattilainen, aistinvarai-sesta arvioinnista väitellyt tohtori-tutkija. Kemisti piti hajuja hankala-na tulkita. Hänen mukaansa kyseessä saattoi olla ksyleeni tai muu liuotin,

jonka päällä oli iso kirjo orgaanisia yhdisteitä.

Lopulta ongelmaa selvittämään palkattiin insinööritoimisto. Asun-nosta tehtiin VOC-analyysi ja mikro-bitutkimus. Kosteusvauriota ei todet-tu. Mahdollisia hajulähteitä etsittiin,

rin asunnossa ei käyty”, Raimo huo-mauttaa.

Insinööritoimiston raportissa to-dettiin silti selvä hajuhaitta ja epäily siitä, että jossakin lähistöllä käytettiin voimakkaita liuottimia.

Terveystarkastaja velvoitti talo-yhtiön korjaaviin toimiin. Asunto-ja erottava väliseinä tiivistettiin niin kuin siihen olisi tehty vesieristys, ja Raimon kotiin asennettiin joukko il-manvaihtoventtiileitä.

Hajut alkoivat pian lieventyä.

Iso kirjo löydöksiä

Sattuman kautta tieto asunnon haju-ongelmista kantautui Helsingin yli-opiston kemian laitoksen analyytti-sen kemian professorin Marja-Liisa Riekkolan korviin.

Riekkola on mukana professori Markku Kulmalan ilmakehän ke-miaa ja fysiikkaa tutkivassa ryhmässä ja kehittää uudenlaisia näytteenotto- ja tutkimusmenetelmiä nimenomaan ilmassa olevien orgaanisten yhdistei-den tutkimiseen.

Yksi uutuuksista on kiinteäfaasi-mikrouuttoa hyödyntävä SPME Ar-row -näytteenotin, jonka avulla peri-aatteessa kuka tahansa voi ottaa ilma-näytteen. Ottimesta näyte siirretään suoraan analysoitavaksi kaasukroma-tografi-massaspektrometriin.

Riekkola päätti kokeilla näytteenot-timen soveltuvuutta Raimon tapauk-seen. Perheen kotoa napattiin ilma-näyte, jonka analysointi paljasti kiin-nostavia asioita.

Huoneilmassa oli koko joukko liuottimia, bentseeniä, etyylibentsee-niä, o-ksyleeniä ja tolueenia. Lisäksi näytteestä löytyi varmasti oksiimijoh-dannainen, bentsaldehydi- ja heksa-nolijohdannainen sekä dekanaali. Hieman epävarmempi tulos saatiin useista muista aineista.

Pinttynytkin hajuvoidaan jäljittääMitkä tahansa hajut tarttuvat asunnon seinäpintoihin, kattoon ja tekstiileihin, kun niitä saapuu riittävän pitkään, sanoo VTT:n tutkija Helena Järnström.

”Juuri samalla tavoin kuin tupa-kanpoltosta syntyvä savu pinttyy asuntoihin.”

Vaikka hajulähde poistettaisiin, nenä haistaa seinästä irtoavat le-mahdukset vielä pitkään, sillä ais-tinelimemme on hajuille hyvin herkkä.

Toisaalta eri yhdisteiden haju-kynnykset vaihtelevat paljon, ku-ten myös ihmisten kyky havaita hajuja.

Hajujen tuntemiseen vaikut-tavat lisäksi ilmavirtaukset. Kun ilma virtaa pinttyneen kohdan kautta, se irrottaa hajumolekyyle-jä ja kuljettaa niitä mukanaan. Il-mavirtausten mukana hajut kul-keutuvat huoneesta toiseen.

Ilmavirtojen kulkuun taas vai-kuttavat ilmanvaihto, ilmamää-rät, painesuhteet ja rakenteiden tiiviys.

Järnströmin mukaan pinttynyt-kin haju on mahdollista jäljittää. Sitä voidaan tutkia rakenteesta tu-

levana kemiallisena päästönä esi-merkiksi flec-menetelmällä (field and laboratory emission cell).

Yksittäisiä materiaalinäytteitä voidaan tutkia laboratoriossa ais-tinvaraisesti hyödyntämällä emis-siokammiotekniikkaa. Tällöin 15 hengen hajuraati arvioi hajun hy-väksyttävyyttä sisäilman laadun kannalta.

Jos hajun lähde on muualla kuin omassa asunnossa, sen osoit-taminen vaatii melkoista salapo-liisityötä.

”Sellaisen hajulähteen jäljitys kannattaa aloittaa ilmavirtoja tut-kimalla. Siten päästään parhaiten kiinni siihen, mistä haju tulee”, Järnström neuvoo.

Raimon ongelma oli tosin kink-kinen muutenkin kuin siitä syys-tä, että hajun lähde ei sijainnut perheen kotona.

Kun esimerkiksi tupakansavun nikotiinille on määritetty sallittu enimmäispitoisuus huoneilmassa, useimmille muille aineille – joista Raimon asunnossakin oli kyse – tällaisia määräyksiä ei ole laadittu.

”Siksikin tällaiset hajutapaukset ovat hankalia.”

jalkalistoja irrotettiin, lattioista otet-tiin näytteitä, ja kaksi seinää avattiin. Mitään erityistä ei löytynyt.

”Kaikki analyysit ja tutkimukset tehtiin kuitenkin vain meillä. Naapu-

Analyysin tulokset esiteltiin orgaa-nisen syntetiikan asiantuntijalle, Aal-to-yliopiston kemian laitoksen pro-fessorille Ari Koskiselle. Mitä hän

Sivulle 11.

91/2017KEMIA

Helsingin yliopiston professorin Marja-Liisa Riekkolan tutkimusryhmä kehittää entistä tehokkaampia menetelmiä aerosolihiukkasten ja ilmanäytteiden tutkimiseen.

Viime aikoina ryhmä on keskittynyt ilman kaasumaisiin yhdisteisiin ja käyttänyt työssään miniatyrisoituja tekniikoita ja kannettavia analyysi-laitteita.

”Tutkimme näytteen keräystä, esi-käsittelyä sekä näytteen analyysiä ja datan käsittelyä”, Marja-Liisa Riek-kola kertoo.

Ilmanäytteet tutkitaan yleensä kaa-sukromatografi-massaspektrometri- eli GC-MS-laitteistojen avulla. Lait-teistot ovat jo varsin herkkiä ja kehit-tyneitä, joten uusia ratkaisuja etsitään nyt etenkin näytteenottoon.

Työn päämääränä on, että näyt-teen voi ottaa kuka tahansa, näytteen keräysaika on lyhyt ja sen esikäsittely minimoitu, ja analyysi voidaan teh-dä jopa välittömästi näytteenottopai-kalla.

”Kyse on aivan uudesta ajatteluta-vasta kankeahkon nykykäytännön rinnalla”, Riekkola kuvailee.

Tätä nykyä sisäilmanäytteet tutki-taan akkreditoiduissa laboratorioissa,

Uudet tekniikat mullistavatilmanäytteiden tutkimuksen

ja näytteitä saa ottaa vain koulutet-tu näytteenottaja. Tämä vetää ilmaa metalliputkeen pumpulla niin, että il-massa olevat yhdisteet tarttuvat put-kessa olevan pakkausaineen pintaan.

Sitten putki kuljetetaan laborato- rioon ja kuumennetaan nopeasti. Kun sen läpi johdetaan heliumia tai muuta inerttiä kaasua, höyrystyneet yhdis-teet kulkeutuvat GC-MS-laitteeseen analysoitaviksi.

”Menetelmä on melko raskas ja ai-kaa vievä. Jos putkia säilytetään pi-dempään ennen analyysiä, tutkittavat yhdisteet saattavat haihtua ilmaan, reagoida ristiin tai hapettua. Analy-sointilaitteisto on myös kooltaan suu-ri”, dosentti Jevgeni Parshintsev lis-taa käytännön haittapuolia.

Monipuolinen mikrouutto

Riekkolan ryhmän tutkimat uudet menetelmät perustuvat mikrouutto-systeemeihin, joissa näytteen keräys Si

sko

Loik

kane

n

Näytteet analysoidaan laboratorion kaasukromatografi-massaspektromet-rillä.

Helsingin yliopiston tutkijoiden näytteenottimia. Vasemmalta perinteinen SPME, neulaloukkumikrouutto, ITEX ja SPME Arrow. Otinten kokoa voi verrata oikealla olevaan kuulakärkikynään.

Sisk

o Lo

ikka

nen

Jatkuu seuraavalla sivulla.

Tavoitteena on, että ilmanäytteen voi ottaa kuka tahansa.

10 KEMIA 1/2017

ja esikäsittely yhdistetään.Mikrouuttosysteemit soveltuvat

minkä tahansa ilmanäytteen ja myös nestenäytteiden analysointiin. Näyt-teenottimesta näyte siirtyy suoraan kaasukromatografiin, mikä on iso etu.

Tekniikan sovelluskohteita on pal-jon.

”Ilmastonmuutostutkimuksessa puut, kasvit, maaperä, sienet ja niiden emissiot, ulko- ja sisäilma, hengitys-ilma, materiaalien emissiot ja vaikka-pa sairauksien seuranta hengitykses-tä”, Riekkola luettelee.

”Olemme soveltaneet menetelmiä myös elintarvike- ja jätevesinäyttei-siin.”

Kiinteäfaasimikrouuton eli SPME:n esitteli 1990-luvulla kanadalainen professori Janusz Pawliszyn työryh-mineen. Liuottimeton menetelmä säästää sekä ympäristöä että aikaa.

Alkuperäinen SPME on tasapaino-menetelmä. Siinä metallisen neulan sisällä on erittäin ohut piikuitu, joka on päällystetty adsorboivalla aineella. Kun hauras kuitu paljastetaan putkes-ta, kaasumaiset aineet vuorovaikutta-vat kuidun pintamateriaalin kanssa ja jäävät siihen kiinni.

”Tasapainosta riippuu, miten yh-disteitä kiinnittyy kuidun pinnalle ja irtoaa siitä. Hankaluutena on tietää, milloin tasapaino on saavutettu. Sii-hen kuluu aikaa 40 minuutista kah-teen tuntiin”, Jevgeni Parshintsev sel-vittää.

SPME:n uudempi versio neula-loukkumikrouutto puolestaan toi-mii trap all -periaatteella, eli se kerää kaikki aineet.

Neulaloukun avulla on tutkittu ha-

Kannettavan GC-MS-laitteen voi ottaa mukaansa maastoon.

Sisk

o Lo

ikka

nen

vupuiden monoterpeeniemissioita ja maaperästä irtoavia yhdisteitä Hel-singin yliopiston Hyytiälän tutkimus-asemalla. Analyysi tehtiin kannetta-valla GC-MS-laitteella paikan päällä. Kun näyte injektoidaan laitteeseen, tulos saadaan kolmessa minuutissa.

”Kannettavaan laitteeseen raken-nettiin täällä Kumpulan kampuksel-la automaattinen näytteenkerääjä, johon liitettiin kauko-ohjaus. Niin Hyytiälässä mitatut tulokset tulivat suoraan Kumpulaan”, Marja-Liisa Riekkola kertoo.

ITEX-menetelmässä pakkausma-teriaalin suuresta määrästä on myös haittaa. Koska desorptio eli aineiden irtoaminen kaasukromatografiassa ei ole tarpeeksi nopeaa, mukaan tarvi-taan erillinen lämmitysyksikkö. ITEX ei siksi sovi sellaisenaan käytettäväksi kannettavan laitteen kanssa.

Sen sijaan Arrow-systeemissä ei tarvita lämmitysyksikköä, vaikka sii-nä on adsorbenttimateriaalia perin-teiseen SPME:hen verrattuna kym-menkertainen määrä.

Adsorptioaine tai -aineet valitaan

Arrow-tekniikasta on julkaistu vasta kolme tieteellistä artikkelia, joista kaksi on Riekkolan ryhmästä.

Viisitoista kiloa painavaa kannetta-vaa GC-MS-laitetta voi helposti kulje-tella maastossa mukanaan kuin mat-kalaukkua konsanaan.

Lupaava uutuus

Neulaloukun näytteenottokapasiteet-ti ei kuitenkaan ole aina riittävä. Li-säksi haihtuvat yhdisteet saattavat pit-känä keräysaikana haihtua pois.

Ryhmää kiinnostavatkin eniten pienessä putkessa tapahtuva uutto eli ITEX (in-tube extraction) ja erityises-ti uusi, lupaava SPME Arrow -mene-telmä.

Uuttosysteemeihin voidaan paka-ta adsorboivaa ainetta selvästi enem-män kuin perinteisessä SPME:ssä. Tä-män ansiosta myös näytettä saadaan kerätyksi enemmän, jolloin analyysin herkkyys kasvaa.

tilanteen mukaan. Riekkolan ryhmä syntetisoi itsekin uusia adsorbentteja, joita voidaan käyttää myös selektiivi-sesti tietyille yhdisteille.

Arrow-tekniikka on niin tuore, että siitä on julkaistu vasta kolme tieteel-listä artikkelia. Kaksi niistä on Riek-kolan ryhmän tutkijoiden kirjoitta-mia. Kolmas, PAH-yhdisteitä käsit-televä artikkeli on peräisin Saksasta.

Riekkolan mukaan Arrow sopii varsinkin nopeaan seulontaan silloin, kun ilmassa epäillään olevan joitakin siihen kuulumattomia yhdisteitä. Ha-juhyökkäyksen kohteeksi joutuneen Raimon asunnosta ilmanäyte otettiin juuri Arrow-tekniikalla.

”Arrow-tekniikka on niin yksinker-tainen, että sen kanssa mikään ei voi mennä pieleen”, Parshintsev kehuu.

”Putkesta työnnetään esille neula, jonka päällä adsorptioaine on. Ilman sisältämät yhdisteet tarttuvat siihen passiivisesti. Arrowilla huoneilma-näytteen voi ottaa kouluttamatonkin henkilö, ja esimerkiksi sotilas voi ot-taa sillä näytteen maastossa, kun tar-koituksena on kemiallisen aseen käy-tön osoittaminen.”

Marja-Liisa Riekkola kiittää myös mikrouuttotekniikoiden keveyttä.

”Kevyet laitteet voidaan sijoittaa mihin vain, vaikkapa pienoishelikop-tereihin. Niiden avulla näytteet saa kerättyä vaikeistakin paikoista”, pro-fessori kuvailee.

”Automatiikka ja etäohjaus mah-dollistavat sen, että laite toimii ilman ihmistä, ottaa itse näytteet ja lähettää tulokset kauaskin.”

Uusi ajankohta: toukokuu 2017

LABVOLUTION

■ Uudet messut: innovatiivinen laboratorio ja työskentely

■ smartLAB – tulevaisuuden älykäs laboratorio

■ 3D-tulostus tieteessä

16. – 18.5.2017Hannover ▪ Saksa

labvolution.de

world of labs.

samaan aikaan life

science - tapahtuma

BIOTECHNICA

DEinternational Oy puh. 050 382 6256 ▪ riitta.ahlqvist@dfhk.fi

löytyneet liuottimet saattavat hänen mukaansa viitata myös bensiiniin.

”Sitäkin voidaan käyttää huumei-den mutta myös räjähdysaineiden valmistuksessa”, Sippola kertoo.

”Hämärää puuhastelua”

Oliko Raimon perheen naapuriksi sattunut tyly mies siis huumetehtai-lija?

Vedenpitävää todistusta siitä ei kos-kaan saatu.

Asian eksaktiin osoittamiseen olisi tarvittu näyte, joka olisi otettu yöai-kaan, jolloin hajuja esiintyi vahvim-min. Lisäksi näyte olisi pitänyt mie-luiten ottaa puolta vuotta aiemmin eli ennen väliseinän tiivistystä, jol-loin mystisiä hajuja tuli naapurista vielä runsaasti.

Analyysien tulosten perusteella Raimo itse uskoo hajujen olleen pe-räisin vähintäänkin hämärästä puu-hastelusta.

”Miksi naapuri muuten olisi hoita-nut pahimmat lemut tuottaneet hom-mansa yöllä, kun kaikki muut ihmiset nukkuvat.”

Raimon tulkinnan mukaan naapu-rin prosesseihinsa käyttämät laitteet sijaitsivat tuuletusikkunan äärellä, josta erilaiset ”tuotannon äänetkin” kuuluivat. Avonaisen ikkunan luona askarointi selittäisi myös sisäpihalle levinneen löyhkän.

Tilanne laukesi vihdoin siihen, että seinänaapuri muutti talosta pois. Sa-malla hajujen muodostuminen päät-tyi kuin seinään.

Perheelle asia oli valtava helpotus. Lopen uupunut Raimo oli jo ehtinyt palkata juristin setvimään päättymät-tömältä tuntunutta vyyhteä.

”Juristi olisi tosin pitänyt hank-kia heti alussa. Sen olisin tehnytkin, jos olisin tiennyt, kuinka äärettömän hankalaa hajujen todentaminen on. Asunto-osakeyhtiölaki kuitenkin sa-noo, että asunnosta toiseen ei saa kan-tautua hajuja.”

Vuosia jatkunut kärytys oli saanut aikaan sen, että perheen koti vaati otsonikäsittelyn ennen kuin seiniin ja muihin pintoihin pinttyneet hajut saatiin lopullisesti hälvenemään.

Raimon nimi on muutettu.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

voi tuloksista päätellä?”Analyysi pitää sisällään niin paljon

erilaisia aineita, että minkään varman sanominen on vaikeaa”, Koskinen to-teaa.

”Liuottimista voi sanoa sen, ettei ole mahdotonta, että niitä on käy-tetty esimerkiksi huumeiden val-mistukseen. Mutta samoja liuottimia voidaan käyttää muihinkin tarkoituk-siin.”

Samoilla linjoilla Koskisen kanssa on keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola.

Sippolan mukaan ilmanäytteistä voidaan jossain määrin tehdä johto-päätöksiä huumeiden valmistuksesta. Ainakin joissakin tapauksissa pysty-tään ehkä määrittelemään sekin, mil-laista nimenomaista ainetta on val-mistettu.

Synteettiset huumeet ovat emäksi-siä, öljymäisiä orgaanisia aineita, jol-lainen on esimerkiksi amfetamiiniöl-jy. Kun öljystä tehdään suola, sulfaatti tai kloridi, se kiteytyy.

”Öljymuodosta voi valmistuksen aikana haihtua ilmaan itse huume-molekyylejäkin, mutta tämä riippuu molekyylistä, sen höyrynpaineesta ja kiehumispisteestä. Suolamuoto on vesiliukoinen”, Sippola kuvailee.

Laboratorionjohtaja muistuttaa, että tällaiset tuotteet voivat olla to-della epäpuhtaita ja sisältää erilaisia sivutuotteita.

”Tästäkin syystä ne saattavat olla erittäin vaarallisia”, hän huomauttaa.

”Valmistukseen käytetään erilaisia teollisuuskemikaaleja, eikä huume-annoksen ostaja yhtään tiedä, mitä ostaa.”

Raimon asunnon ilmanäytteestä

Sivulta 8…

Scan

stoc

kpho

to

12 KEMIA 1/2017

TÄTÄ MIELTÄ

Oman itsemme hoitajiksisien syyt, eikä tarvitse hoitaa pelkästään oireita. Sairaudet löydetään jo aikaises-sa vaiheessa tai jopa ennen niiden puh-keamista.

Medix Biochemican pikatesti tun-nistaa, ovatko sikiökalvot puhjenneet. Näin estetään sikiökuolemia.

PerkinElmer Wallacin kehittämä seulonta pelastaa vauvoja. Useimmat harvinaisia, vakavia tauteja sairasta-vat vastasyntyneet näyttävät terveiltä. Testaamalla kaikki löydetään ne, joille taudin varhainen tunnistaminen on

elintärkeää.Genomitutkimus tunnistaa

riskitekijöitä, mikä voi he-rättää elämäntapamuu-

toksiin. Terveyden-huollon tuottavuutta

tehostavat digitaali-set ratkaisut, kuten virtuaalitodellisuu-den ja keinoälyn hyödyntäminen.

IBM Watsonin suunnitelmissa on estää keskosvauvojen hengenvaaralliset ve-renmyrkytykset keinoälyn avulla.

VALTAOSA meistä joutuu jatkossa huolehtimaan itse itsestään. Tämä kos-kee sekä terveyden ylläpitoa että sai-rauksien hoitoa. Julkisesti rahoitettua hoitoa tarjotaan vain niille, jotka sitä todella tarvitsevat.

Itsehuolehdinnan resepti on yksin-kertainen. Nukutaan riittävästi ja hen-gitetään välillä syvään. Syödään vä-rikkäästi ja juodaan vettä. Liikutaan ja kasvatetaan lihaskuntoa. Nautitaan alkoholia kohtuudella. Lopetetaan tu-pakointi.

Onnistuu kyllä, kunhan unohtaa laih-dutuskuurit ja keskittyy onnellisuuteen. Hyvä olo helpottaa elämäntapamuu-tosten tekoa. Vähän kerrallaan on hel-pompaa kuin kerralla kaikki. Läheisten ja ystävien tuki auttavat.

Aktiivisuusrannekkeet ja muut senso-rit eivät tee työtä puolestamme, mutta ne motivoivat seuraamaan muutosta. Polar on tehnyt pitkään kehitystyötä, jotta rannekkeen keräämät tiedot siirty-vät käyttäjälle.

Bedditin unianturi kokoaa arvokasta tietoa unen laadusta ja määrästä. Muil-lekin yrityksille on avautunut uusia liike-toimintamahdollisuuksia, mistä todistaa terveysalueen valtaisa startup-buumi.

KUINKA rakentuva sote-järjestelmä voisi tukea vastuunottoamme?

Toivelistalla on painopisteen siirtämi-nen hoidosta ennaltaehkäisyyn ja yleis-tävästä yksilölliseksi. Tutkimuksella on asiaan paljon annettavaa.

Parhaat ratkaisut syntyvät monitietei-sesti. Jotta ratkaisut saadaan käyttöön, tarvitaan yrityksiä.

Kehitystyössä ei saa unohtaa meitä, jotka olemme oman itsemme herroja, joskus asiakkaita ja joskus potilaitakin. Uusi roolimme on ohjata itseämme hy-vinvoivaan ja terveelliseen elämään.

Saara Hassinensaara.hassinen@teknologiateollisuus.fi

JOKAINEN on kuullut sote-uudistuk-sesta, mutta harva osaa kertoa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Varmaa on, että olemme terveydenhuollon osalta uu-dessa tilanteessa.

Miksi ja miten tähän on jouduttu?Ainakin kädet loppuvat kesken. Suur-

ten ikäluokkien eläköityminen jätti monta työtä ilman tekijöitä, sillä nykyi-set pienet ikäluokat eivät tuota riittä-västi uutta väkeä.

Tarve ei kuitenkaan katoa. Ikäänty-neiden määrä kasvaa. Julkisen tervey-denhuollon paineita lisää elintapa-sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja syöpien, lisääntyminen. Lasten liikkumattomuus voi olla aikapommi.

DIAGNOSTIIKKA ja hoito onneksi ke-hittyvät. Vähitellen selviävät sairauk-

Saara Hassinen on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja Terveystekno-logian Liitto ry:n toimitusjohtaja. Hänen viiden hengen perheessään kuulumiset vaihdetaan ruokapöy-dässä, mikä on hyvä keino lisätä koko perheen hyvinvointia.

Jari

Här

köne

n

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!Erikoisnumero 2/2017

ilmestyy 15. maaliskuuta.

KEMIAKemi

www.kemia-lehti.fi

Varaa paikkasi viimeistään 20. helmikuuta!

Chembio Finland 2017:Ratkaisujen ja

hyvinvoinnin kemia TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:jaana.koivisto@kemia-lehti.fi seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 770 3043 puh. 040 933 1147

PROCESSES AND PACKAGINGLEADING TRADE FAIR

DÜSSELDORF, GERMANY 04 –10 MAY 2017

INTERPACK.COM

EVERY INNOVATIONHAS ITS STARTINGPOINT

2016

-12-

23 in

terp

ack

2017

_Fin

nlan

d_Im

age_

90 x

266

_Kem

ia K

emi_

4c_5

456

Lisätietoja saat edustajalta Suomessa:

INTERFAIR, Messukeskus

PL 21 _ 00521 HELSINKI

puh. 040 450 3250

interfair@messukeskus.com _ www.messukeskus.com

2016-12-23 interpack 2017_Finnland_Image_90 x 266_Kemia Kemi_4c_5456.indd 1 24.01.17 14:30

Joko tunnet Uusiouutiset?Uusiouutiset on kierto- ja biotalouden erikoislehti ja tärkein kotimainen tietolähde ympäristöalalla toimiville.

Nyt etuhintaan Kemian Seurojen ja Loimu-liiton jäsenille!Kestotilauksen jäsenetuhinta vain 69 euroa. Lehden tilausmaksun voi vähentää verotuksessa.

Tutustu ja tee tilaus: www.uusiouutiset.fi > Tilausasiat

Osta itsellesi tai lahjaksi!

14 KEMIA 1/2017

Alastair Hay vieraili joulukuussa 2016 Helsingissä, jossa hän luennoi kemiallisen

aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin seminaarissa.

151/2017KEMIA

Antti Kivimäki

Harvan luonnontieteilijän elämän-työn poliittiset seuraukset ovat olleet yhtä vaikuttavat kuin Leedsin yliopis-ton ympäristötoksikologian professo-rin Alastair Hayn, joka tunnetaan ke-miallisen aseen kieltosopimuksen yh-tenä kummisetänä.

Jo vuoden 1925 Geneven protokol-la kielsi taistelukaasujen käytön mutta salli valtioiden varastoida kemiallisia aseita puolustustarkoituksessa.

Nuori rauhanaktivisti Hay halu-si kuitenkin aseille totaalikiellon ja käynnisti 1980-luvulla sinnikkään kamppailun tavoitteensa puolesta. Tulokset ovat vaikuttavat.

Kansainvälinen kemiallisen aseen kieltosopimus (CWC) astui voimaan vuonna 1997, kun 65:s valtio oli rati-fioinut sen. Tätä nykyä sopimuksen on allekirjoittanut jo 192 maata, jotka samalla ovat jäseninä sopimusta val-vovassa kemiallisten aseiden kielto-järjestössä OPCW:ssa.

”Näin suuri konsensus on harvinai-nen saavutus, jos ottaa vertailukoh-daksi sen, kuinka paljon YK:ssa riittää lukkiutuneita kiistoja”, Hay hymyilee.

Sopimuksen ansiosta maailma on kemiallisten aseiden osalta huike-asti turvallisempi paikka kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Yhdysvallat ja Venäjä ovat tuhonneet varastoistaan noin 90 prosenttia, useimmat valtiot koko arsenaalinsa.

Kieltosopimus meni läpi osittain sen ansiosta, että kemianteollisuus oli vahvasti sen takana, professori kiittelee.

”Kun Yhdysvallat presidentti Rea-ganin aikaan 1980-luvulla yritti mo-dernisoida kemiallisen aseiden va-rastojaan, kaikki isot kemianyhtiöt kieltäytyivät yhteistyöstä. Yritysten Ve

ikko

Som

erpu

ro

Professori Alastair Hay:

”Maailma ilman kemiallisiaaseita on parempi maailma”

Professori Alastair Hay:

”Maailma ilman kemiallisiaaseita on parempi maailma”

Professori Alastair Hay on taistellut kemiallisia aseita vastaan jo neljä vuosikymmentä. Hänen ajamansa kieltosopimus puolestaan täyttää 20 vuotta. Hayn työtä on helpottanut se, että myös kemianteollisuus on vastustanut voimakkaasti tuotteidensa sotilaskäyttöä.

16 KEMIA 1/2017

Vaimo oli sitä mieltä, että kyvykäs tutkija voisi edistää rauhanasiaa muutenkin kuin marssimalla kadulla.

mukaan niiden maine oli liian arvo-kas tahrattavaksi sotilaallisesti.”

Eläintarhasta rauhanmarssille

Alastair Hay työskenteli 1970-luvulla Lontoon eläintarhassa, jossa hän tutki D-vitamiinin vaikutusta kädellisten luusairauksiin. Vapaa-aikansa kiihkeä rauhanpuolustaja käytti kampanjois-sa, joiden tavoitteena oli tehdä loppu Vietnamin sodasta ja Etelä-Afrikan rotuerottelusta.

Erään kerran rauhanmarssia seu-rannut humalainen sivullinen raivos-tui niin, että kävi lähimmän mielen-osoittajan kimppuun. Harmillisesti lähimmäksi osui juuri Hay.

Kun mies sitten palasi kotiin kas-vot ruhjeilla, hän joutui vaimonsa puhutteluun. Puoliso oli sitä mieltä, että kyvykkään tutkijan sopisi edistää rauhanasiaa hieman ammattimai-semmin kuin osoittamalla mieltään kadulla.

Hay otti neuvosta onkeensa ja ha-keutui Leedsin yliopiston kemialli-sen patologian osastoon. Siellä hänen

tutkimusalueenaan oli farmakokine-tiikka eli lääkeaineiden kulku elimis-tössä.

Päätoimensa ohessa Hay ryhtyi perehtymään surullisenkuuluisaan Agent Orangeen, kasvimyrkkyyn, jota Yhdysvaltain armeija oli kylvänyt Vietnamiin. Toimenpiteen tarkoituk-sena oli hävittää metsät ja tuhota näin Vietkongin sissien piilopaikat.

Yksi asia johti toiseen, ja pikkuhil-jaa Hay pätevöityi myös kemiallisten aseiden asiantuntijaksi. 1980-luvun lopulla hän päätyi ensi kertaa tutki-maan aseen uhriksi joutuneita eli Ira-kin sinappikaasuhyökkäysten kohtee-na olleita iranilaisia.

Sittemmin Hay on osallistunut lu-kuisiin selvityksiin epäillystä kemial-listen aseiden käytöstä niin kenttätut-kijana, näytteiden analysoijana kuin tutkimusprotokollien suunnittelija-nakin.

Mieleenpainuvin kokemus on silti helppo valita.

”Se osuu vuoteen 1995. Silloin ta-pasin Bosniassa kolmekymmentävii-si miestä, jotka olivat selvinneet hen-

gissä Srebrenican marssista.”

Aistiharhaiset pakenijat

Bosnian sodan aikainen ”marssi” käynnistyi, kun YK luovutti piiritetyn Srebrenican serbijoukoille. Kaupun-gissa asuneet bosniakkimiehet tajusi-vat oitis joutuneensa hengenvaaraan.

Noin 15 000 miestä lähti kaupungis-ta liki saman tien. Pitkänä jonona he vaelsivat karkuun serbivaltaa ja kohti Bosnian joukkojen hallitsemaa aluet-ta. Matkaa oli reilut sata kilometriä ja miehet käytännössä aseistamattomia.

Serbit olivat tilanteen tasalla, sulki-vat nopeasti kulkureittejä ja ryhtyivät pyydystämään pakenevia bosnialai-sia. Pakenijoista selvisi turvaan vain vajaa kolmasosa. Loput tapettiin, ja heidän ruumiinsa haudattiin joukko-hautoihin.

Myöhemmin alkoi kiertää huhu, että serbit olivat laskeneet metsissä piileskelevien bosniakkimiesten nis-kaan 3-kinuklidinyylibentsilaattia eli BZ-kaasua. Epäilyjä vahvistivat hen-gissä selvinneiden kertomukset. Hei-

Suomalainen Ekokem tuhoaa vaarallisen

jätteen, jota syntyy Syyrian kemiallisen

aseen hävittämis-prosessissa.

Ekokem

171/2017KEMIA

”On tärkeää, että myös nollatuloksista kerrotaan. Se tuo uskottavuutta.”

dän tuntemustensa mukaan serbit oli-sivat käyttäneet jotakin paikantajun sekoittavaa kemikaalia.

”BZ sopisi periaatteessa sellaiseksi. Aine ei tapa mutta vie suuntavaiston, hämmentää ja sekoittaa niin, että esi-merkiksi vihollisjoukot eivät kykene enää kunnolla taistelemaan”, Hay ker-too.

Hänen mukaansa BZ on kuitenkin hallusinogeeneille tyypillisesti myös arvaamaton aine.

”Jotkut muuttuvat sen vaikutuk-sesta turriksi ja välinpitämättömiksi. Toisiin se vaikuttaa niin, että heistä tuleekin erittäin aggressiivisia.”

Juuri kaasun arvaamattomuus sai Yhdysvallat aikoinaan hylkäämään idean BZ:n hyödyntämisestä taistelu-aseena. Sen sijaan Serbian tiedetään olleen aineesta kiinnostunut.

Hay kiersi tapaamassa Srebrenican marssilta eloon jääneitä eri puolilla Bosniaa. Yhdessä kroatialaisen kolle-gansa kanssa hän piti tarkan huolen siitä, että haastateltavat eivät tienneet toisistaan. Näin nämä eivät teoriassa-kaan voineet sopia yhteisestä tarinasta.

Kävi niin, että bosniakki toisensa jälkeen kuvaili tutkijoille erilaisia hal-lusinaatioita ja havaintoharhoja, joita oli pakomatkan aikana kokenut.

”Haastattelujen tekovaiheessa tun-tui siksi hyvin mahdolliselta, että pa-kenijat olivat tosiaan hengittäneet BZ-kaasua”, Hay muistaa.

Palattuaan Britanniaan analysoi-maan aineistoa tutkija kuitenkin tu-tustui myös psykologiseen kirjalli-suuteen, jossa kuvattiin äärimmäisen stressin oireita. Jos ihminen joutuu ennalta arvaamatta ja valmistautu-matta kuolemanvaaraan, tämä alkaa

”Kaikki eivät tietenkään olleet iloi-sia lopputulemastani, mutta se oli re-hellinen mielipiteeni”, Hay sanoo.

”On tärkeää, että myös nollatulok-sista kerrotaan. Se tuo uskottavuutta tapauksiin, joissa tutkijoilla todella on esittää painava näyttö kemiallises-ta aseesta.”

Todistamisen taakka

Valtion syyttäminen kemiallisten aseiden käyttämisestä on likimain raskain syyte, jonka voi ylipäätään esittää. Juuri siksi näytön on oltava vahva. Painavan näytön kokoaminen on kuitenkin haastavaa.

Ensin tutkijoiden on jollain keinoin päästävä tutkittavalle alueelle, mikä sotatilan vuoksi on usein mahdoton-ta tai ainakin vaarallista.

Näytteen kulkureitti maastosta la-boratorioon tulee auditoida vedenpi-

tävästi niin, että kukaan ei pääse ujut-tamaan mukaan peukaloitua näytettä – tai saa aihetta syyttää näin tapah-tuneen.

Ongelmana on myös kiire. Jos uh-rista halutaan ottaa kemikaalit paljas-tava näyte, se on tehtävä noin kym-menessä päivässä. Sen jälkeen aineet ovat jo poistuneet elimistöstä.

Muuttujia on niin monia, että kaik-kien kohtien toteutuminen ei useim-miten onnistukaan. Silloin on tyydyt-tävä haastattelemaan ihmisiä.

”Haastattelujen perusteella arvioi- daan, missä he olivat tapahtuma-

Alastair Hay• 69-vuotias britti.• Kandidaatintutkinto kemiasta, tohtorintutkinto biokemiasta, Lontoon

yliopisto.• Postdoc-tutkijana Lontoon eläintarhan tutkimuslaitoksissa 1972–1977. • Leedsin yliopisto: 1977–1979 tutkija eläinfysiologian laitoksessa, 1979–

1995 kemiallisen patologian laitoksessa, 1995–2001 molekulaarisen epi-demiologian laitoksessa. 2001–2015 ympäristötoksikologian professori. Jatkaa työtään emeritusprofessorina.

• Ollut laatimassa EU:n päästörajoja kemialliselle altistumiselle työpaikalla. Ison-Britannian työterveyslaitoksen neuvonantaja. Palkittu Brittiläisen imperiumin ritarikunnan OBE-arvolla.

• Neljä vuosikymmentä kemiallisen aseen vastaista työtä. Kirjoittajana mm. WHO:n ja Britannian tiedeseuran julkaisuissa, osallistunut useisiin kenttä-selvityksiin kemiallisen aseen käytöstä, toimii hallitusten neuvonantajana. OPCW:n The Hague Award -palkinto 2015.

usein hallusinoida jo vuorokaudessa.”Srebrenican marssille lähtijät oli-

vat luultavasti nukkuneet edeltävät yöt kehnosti. Marssilla he eivät nuk-kuneet lainkaan. Heillä ei ollut juuri ruokaa, ja serbit olivat jatkuvasti kim-pussa. Pakenevilla on siis koko ajan ollut hirveä hermopaine.”

Hayn päätelmä oli, että bosniak- kien hallusinaatiokokemukset johtui-vat pikemminkin stressistä kuin ke-mikaaleista. Hänen johtopäätöstään tukee se, että alueelta ei ole jälkeen-päinkään löydetty merkkejä kemial-lisesta aseesta.

hetkellä ja miten kronologinen hei-dän kertomansa on. Tutkitaan, mitä vammoja tai oireita he ovat saaneet ja onko muilla vastaavia oireita. Tarkis-tetaan, mistä päin tuuli kävi”, Hay lis-taa selvitettäviä asioita.

Jotta kemiallisen iskun voi väittää tapahtuneen, yksittäisten ihmisten haastatteluista pitää rakentua loogi-nen kokonaisuus. Lähempänä isku-paikkaa olleilla tulee ilmetä enemmän oireita kuin kauempana olleilla. Ajan-kohtien on sovittava toisiinsa.

Palaset ovat pieniä, mutta jos niitä on riittävästi, niistä voi syntyä täydel-linen kuva.

Kun OPCW vuoden 2016 elokuus-sa julkisti tiedon, että Syyrian hallitus oli kahteen otteeseen – kerran vuon-na 2014 ja uudelleen vuonna 2015 – käyttänyt kapinallisia vastaan klooria, ilmoitus perustui nimenomaan haas-tattelututkimukseen.

Suoraa kemiallista näyttöä asiasta ei saatu, koska kloori haihtuu niin no-peasti, kertoo Hay, jonka mukaan ti-lanne saattaa jatkossa olla toinen.

”Eräs sveitsiläinen laboratorio on kehittänyt menetelmän, jolla kloori voidaan tunnistaa puumateriaaliin muodostuneiden klooriyhdisteiden avulla. Tästä voi olla suuri apu tule-vaisuudessa.”

”Syyriaa rankaistava”

Syyria liittyi kemiallisen aseen kiel-tosopimukseen vuonna 2013. Seu-raavan vuoden aikana viitisentois-ta OPCW:n jäsenvaltiota sai suurin

Jatkuu sivulla 19.

18 KEMIA 1/2017

Itämeren synkkä salaisuus

Rauhan mereksi kutsuttu Itämeri on myös jättimäinen kemiallisten aseiden hauta. Verifin-instituutin tutkijat selvittävät, kuinka syvyyksiin kätketyt aseet vaikuttavat ekosysteemiin.

Kerttu Vähänen

Vielä toisen maailmansodan jälkeen ajateltiin, että kemiallisten aseiden upottaminen merenpohjaan on lo-pullinen tapa päästä niistä eroon.

Matalaan Itämereen on dumpat-tu yli 40 000 tonnia lähinnä Saksan kemiallisia aseita. Laivan kannelta mereen heitetyt säiliöt sisältävät rik-kisinappikaasua, arseeniyhdisteitä ja muita taisteluaineita.

Mitä syvyyksiin haudatut kemi-kaalit tekevät meriympäristölle ja sen eliöille? Sitä selvittävät parhaillaan kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin Verifinin tutkijat kansain-välisessä yhteistyöhankkeessa.

Hankkeen tavoitteena on kartoit-taa Itämereen päätyneiden kemial-listen aseiden ja niiden hajoamises-sa syntyvien kemikaalien vaikutusta ympäristöönsä ja erityisesti sellaisiin mereneläviin, jotka päätyvät kulutta-jan lautaselle.

Tutkimusta varten kemiallisten aseiden saastuttamilta vesialueilta on kerätty sedimentti- ja huokosvesi- sekä kala- ja simpukkanäytteitä.

”Me analysoimme näytteet erilaisil-la tekniikoilla, muun muassa kaasu-kromatografi-massaspektrometrillä”, kertoo Verifinin laboratoriokoordi-naattori Martin Söderström.

Hän puhui aiheesta instituutin järjestämässä Chemical Weapons – Science and Ethics -seminaarissa Hel-singissä.

Kemiallisten aseiden tiheimmät keskittymät ovat Gotlannin ja Born-holmin syvänteissä, joista jälkimmäi-nen valitettavasti tunnetaan myös esi-merkiksi turskan lisääntymisalueena.

”Huolestuttavaa kyllä, myös vertai-lua varten valituilta puhtailta meri-alueilta löytyi merkkejä kemiallisista aseista. Toisin sanoen aseita on dum-pattu myös sellaisille alueille, joista ei aiemmin ole tiedetty.”

Asia huolettaa tutkijoita etenkin siksi, että kemikaalien joutuminen ekosysteemiin on matalammilla me-rialueilla todennäköisempää kuin happikatoisissa syvänteissä.

Tieto lisää turvaa

Kemikaaleja käytetään maailmalla so-tilaallisiin tarkoituksiin nykypäivänä-kin. Todisteita kemiallisen aseen käy-töstä on kuitenkin hankala saada.

Näytteiden kerääminen sota-alu-eilta on vaarallista, joskus mahdo-tonta. Käsittelyketjun näytteenotosta laboratorioon on oltava aukoton, jot-ta kukaan ei pääse manipuloimaan näytteitä.

Verifin kehittää jatkuvasti uusia tutkimusmenetelmiä kemiallisten aseiden tunnistamiseen ja antaa myös koulutusta menetelmien käyttöön. Reilun parinkymmenen vuoden ai-kana instituutti on kouluttanut noin 1 300 laboratorioammattilaista 135 maasta.

Instituutti auttaa myös ensivastaajia ja pelastushenkilöstöä kehittämään

toimintaansa tilanteissa, joissa epäil-lään kemiallisen aseen käyttöä.

”Luomme parhaillaan eri pelas-tus- ja tutkimustahojen toiveiden ja ehdotusten pohjalta loppukäyttäjien tarpeet huomioivaa perustarvikepa-kettia, jollainen voisi tulevaisuudessa löytyä vaikkapa Euroopan jokaisesta ambulanssista ja pelastusjohtajan tie-tokoneelta”, kertoo Verifinin johtaja, professori Paula Vanninen.

Verifinin arvokkaan työn on huo-mioinut myös Suojelu, pelastus ja

Scan

stoc

kpho

to

Verifin tutkii ja analysoiKemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin toimii osana Helsingin yliopiston kemian laitosta. Instituuttia rahoittavat yliopisto ja ulkoministeriö.

Verifin perustettiin vuonna 1994 jatkamaan vuonna 1973 aloitettua kemial-lisen aseen tutkimushanketta (CW-projekti).

Verifin on OPCW:n yhteistyölaboratorio, jolla on reaaliaikainen valmius ke-miallisten taisteluaineiden tunnistamiseen sekä ympäristö- että biolääketie-teellisistä näytteistä.

Verifin sai vuonna 2014 OPCW:n myöntämän The Hague Award -palkinnon yhdessä australialaisen tohtori Robert Mathewsin kanssa.

191/2017KEMIA

ponnistuksin siirrettyä Syyrian ke-miallisen aseen varastot maasta pois.

Syyrialaisaseita tuhotaan muun muassa Saksassa, Britanniassa ja Yh-dysvalloissa. Tuhoamisessa syntyvää vaarallista jätettä puolestaan hävite-tään Fortum-konserniin kuuluvan Ekokemin laitoksessa Riihimäellä.

Siirto-operaatio ei estänyt Syyrian hallitusta tekemästä vuosien 2014 ja 2015 kloorihyökkäyksiä. Syynä on, että kloori sinänsä ei ole kemiallinen ase.

Kuten useilla muillakin kemikaa-leilla, myös kloorilla on paljon siviili-käyttöä. Kloori muuttuu kemialliseksi aseeksi vasta sitten, kun sitä käytetään vahingontekotarkoituksessa ihmisiä vastaan.

”Syyria valitsi kloorin, koska sitä oli runsaasti saatavilla. Kemiallisena aseena käytettävän kloorin määrä on pieni verrattuna siihen, kuinka paljon sitä tarvitaan vedenpuhdistuksessa”, Hay sanoo.

Miten siis lopettaa laiton käyttö mutta sallia laillisen käytön jatkumi-nen?

Juuri kloori on erityisen hankala aine. Jos rajoitukset johtaisivat sii-hen, että juomavettä ei puhdisteta, suuri määrä ihmisiä joutuisi hengen-vaaraan.

Alastair Hay painottaa auditoin-tiprosessin merkitystä. Niin viran-omaisten kuin kemianteollisuuden tulisi pitää tiukasti kirjaa materiaalin käytöstä.

”Syyria näyttää olevan taitava pi-tämään tilastoja ihmisistä, joten maa pystyisi kyllä pitämään tilastoja myös kemikaaleista”, professori huomauttaa sarkastiseen sävyyn.

Syyrian hallitus lupasi olla käyttä-mättä kemiallisia aseita – mutta se käytti niitä silti. OPCW pohtii nyt, pitäisikö maata rangaista. Professo-rin mielestä pitäisi.

”Jos rikos painetaan villaisella, muilla mailla voi olla houkutus seu-rata Syyrian esimerkkiä”, Hay sanoo.

Tällä haavaa kieltosopimuksen ul-kopuolella ovat ainoastaan Egypti, Israel, Etelä-Sudan ja Pohjois-Korea.

Egypti käytti kemiallista asetta Je-menissä 1960-luvulla, joten sillä to-dennäköisesti on arsenaalia varastos-sa. Myös Israelin uskotaan varastoi-van kemiallisia aseita.

”Tämä on pattitilanne. Egypti on sanonut, ettei se allekirjoita kemialli-

sen aseen kieltosopimusta ennen kuin Israel sitoutuu ydinaseettomuuteen. Israelissa kemistit ovat kyllä vedon-neet hallitukseensa, jotta maa sanou-tuisi irti kemiallisen aseen käytöstä.”

OPCW on tunnustellut varovasti myös Etelä-Sudanin halukkuutta liit-tyä sopimukseen.

”Pohjois-Korea sen sijaan tuskin al-lekirjoittaa sopimusta ikinä.”

Kemistien tuella

Kemiallisten aseiden vastustus on ny-kyisin itsestäänselvyys liki kaikkialla, niin politiikassa kuin teollisuudessa-kin. Jokainen epäily myrkkykaasun käytöstä on iso maailmanlaajuinen uutinen.

Sodat eivät kuitenkaan ole loppu-neet CWC-sopimukseen. Yksi selitys asiaan on raadollinen: tavanomaiset aseet täyttävät tehtävänsä aivan riit-tävän hyvin ja jopa paremmin kuin kemialliset aseet.

Kaunis mutta matala Itämeri on haavoittuvainen ympäristö.

turvallisuus ry SPT, joka myönsi instituutille vuoden 2016 tunnus-tuspalkintonsa. Palkinto jaetaan vuosittain taholle, joka on edistä-nyt viranomaisten, yksityisten ta-hojen ja asiantuntijoiden yhteis-työtä katastrofitilanteessa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.kerttu.vahanen@gmail.com

”Sotilaat eivät edes pidä kemikaaleista.”

Hay myöntää näin olevan.”Jos käyttää kemiallista asetta, pi-

tää ensin varmistua, että oma puoli on suojassa. Jälkeenpäin on suuri työ tuhojen raivauksessa. Tämä hanka-loittaa manöövereiden toteutusta ja vähentää niiden tehokkuutta.”

Hayn mukaan sotilaat ”eivät edes pidä kemikaaleista”.

”Kaikenlaiset räjähtävät ammukset ovat paljon ennustettavampia ja teke-vät usein suurempaa tuhoa esimer-kiksi niin, että räjähdykset kuluttavat hapen hetkellisesti loppuun.”

Kemiallisten aseiden hankalakäyt-töisyys on toki pelkästään hyväksi – etenkin kemian ja kemistien kannal-ta, professori sanoo.

”Se karistaa taakan tieteenalan har-tioilta ja vapauttaa kemistit keskitty-mään lailliseen työhön.”

Hän myös iloitsee kollegoidensa tuesta kemiallisen aseen hävittämi-sessä.

”Kemistit seisovat vahvasti kiel-tojärjestön takana. Meidän tieteen-alamme on olemassa ihmiskunnan auttamiseksi, ei sen tuhoamiseksi.”

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.antti.t.kivimaki@gmail.com

20 KEMIA 1/2017

AJANKOHTAISTA

Mihin menee Euroopan kosme-tiikkateollisuus? Entä EU:n kos-metiikkalainsäädäntö? Aihetta pohti Teknokemian Yhdistyksen seminaarissa muun muassa alan eurooppalaisen kattojärjestön vetäjä John Chave.

Hilkka Vähänen

Eurooppalainen kosmetiikka

Kilpailee laadullaOtetaan tuote, joka saa ihmisen tun-temaan olonsa mukavammaksi, var-memmaksi ja kauniimmaksi. Onko se tyhjänpäiväinen?

Ei varmasti, vastaa omaan kysy-mykseensä John Chave, Euroopan kosmetiikkateollisuuden kattojärjes-tön Cosmetics Europen brittiläinen johtaja.

”Maailma ilman kosmetiikkaa olisi

huomattavasti köyhempi kuin maa-ilma kosmetiikan kanssa”, Chave sa-noo.

Chave toimii keulakuvana merkit-tävälle teollisuudenalalle, vaikka sen yrityksistä valtaosa onkin pieniä tai korkeintaan keskisuuria. Eurooppa on silti maailman suurin kosmetii-kan tuottaja, joka työllistää suoraan liki 180 000 ja välillisesti noin puoli-

Cosmetics Europen johtaja John Chave kertoo kosmetiikkateollisuuden satsaavan voimakkaasti tutkimus- ja kehitystyöhön. ”Ala työllistää noin 26 000 eurooppalaistutkijaa.”

Hilkka Vähänen

211/2017KEMIA

toista miljoonaa EU-kansalaista.Maanosan kosmetiikkateollisuu-

den arvoksi lasketaan 77 miljardia euroa. Muualle maailmaan euroop-palaista kosmetiikkaa – muun muas-sa ihon- ja hiustenhoitotuotteita, väri-kosmetiikkaa, hajusteita ja hygienia-tuotteita – viedään vuosittain reilun 17 miljardin arvosta.

Viime aikojen taantumasta huoli-matta ala kasvaa tasaisesti noin nel-jän prosentin vuosivauhtia.

”Kehittyvät markkinat esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa lupaavat euroop-palaisen kosmetiikkateollisuuden nousujohteisuudelle jatkoa”, kertoo Chave, joka puhui aiheesta Teknoke-mian Yhdistyksen järjestämässä Per-sonal Care in the Modern Society -se-minaarissa Helsingissä.

Vanhan mantereen kosmetiikkaval-mistajilla on Chaven mukaan monta etua kilpailijoihinsa verrattuna. Yksi niistä on eurooppalaisen kosmetiikan vahva brändi.

”Eurooppalainen ”aura” ja laatu-kosmetiikka mielletään yhteenkuu-luviksi, eikä syyttä.”

”Arviointi tehtävä riskien pohjalta”

Teknokemian Yhdistyksen toimitus-johtaja Sari Karjomaa toteaa, että Euroopalla on maailman pisimmälle viety kosmetiikkalainsäädäntö.

”Sen kolme pääkohtaa ovat käyttä-jien turvallisuus, tuottajien vastuulli-suus ja sisäisten markkinoiden kont-rolli”, Karjomaa kuvailee.

”Tuoteturvallisuusmääräyksiä myös päivitetään jatkuvasti, jotta ku-luttajat voivat luottaa käyttämiinsä tuotteisiin.”

John Chaven mukaan nimenomaan kehittynyt lainsäädäntö on brändin lisäksi keskeinen tekijä alan euroop-palaisten toimijoiden menestyksen taustalla.

Kattojärjestön vetäjä uskoo, että Euroopan malli houkuttelee myös muita.

”Meidän kosmetiikkalainsäädän-tömme on suunnannäyttäjä. Sitä tut-kitaan tarkasti ja kopioidaan muualla. Näin luodaan pohjaa maailmanlaa-juisille kosmetiikan turvallisuusstan-dardeille.”

EU:n kosmetiikkalainsäädännös-sä on tähdätty toimivaan balanssiin kuluttajaturvallisuuden ja yritysten

toimimahdollisuuksien välillä. Sekä Chave että Karjomaa toivovat tasapai-non säilyvän myös tulevaisuudessa.

Alan lainsäädännön on jatkossakin pohjauduttava parhaaseen, tieteelli-sesti tutkittuun tietoon, Chave täh-dentää.

”Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että lainsäädäntö perustuu kemikaa-lien ja kosmetiikkatuotteiden riskien arviointiin eikä vaarojen arviointiin”, Chave paaluttaa teollisuuden näkö-kannan.

Lähestymistavoissa on hänen mu-kaansa selvä ero.

”Esimerkiksi kahvin juonti voi ris-keerata terveyden, mutta koska ih-miset ovat tietoisia riskeistä, kahvia ei voida pitää myrkkynä tai kieltää vaarallisena aineena.”

Riskipohjaisen arvioinnin puoles-ta puhuu myös Brysselin vapaan yli-opiston professori Vera Rogiers, joka kouluttaa työkseen lainsäädännön edellyttämien kosmetiikan turvalli-suusselvitysten tekijöitä.

”Globalisaatio on tuonut yhä useammille mahdollisuuden käyttää kosmetiikan tuotteita alkaen saippuasta ja hammastahnasta.”

”EU:ssa kosmetiikan tai sen aines-osien testaaminen eläimillä on ollut kokonaan kiellettyä vuodesta 2009”, toteaa John Chave, jonka mukaan teollisuus on motivoitunut etsimään vaihtoehtoisia testausmuotoja.

Muuttuvan maailman neljä pää-trendiä – globalisaatio, digitalisaatio, individualismi ja resurssitietoisuus – vaikuttavat myös kosmetiikka-alan tulevaisuuteen.

Globalisaatiolla on ikävä kaiku, mutta ilmiöllä on hyvätkin puolensa.

”Globalisaatio on hyödyttänyt ih-misiä ympäri maailmaa esimerkiksi parantamalla yleistä hygieniatasoa. Se on tuonut yhä useammille mahdolli-suuden käyttää kosmetiikan tuotteita alkaen saippuasta ja hammastahnas-ta”, Chave muistuttaa.

Digitalisaation myötä lähes jokai-sen taskuun on ilmestynyt älypuhe-lin, jonka veroinen tietokone olisi vie-lä 1950-luvulla ollut maailman tehok-kain. Hurja teknologinen kehitys on järjestöjohtajan mielestä sekä haaste

Hän pitää unionin nykylainsäädän-töä tiukkana.

”Muissa maissa kosmetiikkafir-moilla on velvollisuus testata tuot-teensa. Vain EU:ssa vaaditaan, että myös kaikkien tuotteiden ainesosien riskit arvioidaan.”

Rogiers muistuttaa, että kaikki ai-neet voivat olla liian suurina an-noksina olla vaaraksi. Olennaista on kunkin aineen annostuksen määrä ja altistumisen kesto.

Tuottajien lunastettava kuluttajien luottamus

Modernina teollisuudenhaarana kos-metiikka on tutkimuspainotteinen ala. Vuonna 2015 alan tutkimus- ja kehitystyötä teki Euroopassa 26  000 tutkijaa, ja yritysten tutkimukseen satsaama summa oli noin 1,27 mil-jardia euroa.

Juuri tutkimus on mustannut alan mainetta, sillä monien mielissä kos-metiikka kytkeytyy yhä eläinkokei-siin.

että mahdollisuus.”Meidän alallamme kehitykseen

on sopeuduttu hyvin. Yritykset osaa-vat ottaa hyödyn irti bloggauksesta, vloggauksesta ja internetpohjaisista markkinoista.”

Pohjoismaisille kuluttajille on Cha-ven mukaan leimallista, että nämä tiedostavat ympäristöongelmat ja ke-mikaalien käytön aiheuttamat haitat muita herkemmin.

”Tässä asiassa erityisen tärkeää on kuluttajien luottamus, joka tuottajien on kyettävä säilyttämään. Meidän on viestittävä avoimesti myös kosmetii-kan merkityksestä”, Chave sanoo.

”Lääkkeet hyväksytään laajalti, sillä niiden tiedetään parantavan ih-misen fyysistä hyvinvointia. Pitää muistaa, että myös kosmetiikalla on huomattava vaikutus paitsi fyysiseen myös etenkin henkiseen ja emotio-naaliseen hyvinvointiin.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.hilkka.vahanen@gmail.com

22 KEMIA 1/2017

UUTISIA

Kallein kosmetiikkatuote ei välttä-mättä ole paras. Lidlissä myytävä kolmen euron hintainen kasvovoide nappasi Kuluttaja-lehden vertailussa ykkössijan hintavampien tuotteiden nenän edestä.

Kuluttaja-lehden rasvatestin voittanut Cien-voide oli yhtä kosteuttava kuin muutkin 16 testattua kosteuttavaa päi-vävoidetta. Liki kaikki saivat kosteut-tavuudestaan – tuotteen tärkeimmästä ominaisuudesta – hyvän arvosanan 7. Ainoastaan vertailun kallein tuote jäi arvosanaan 5.

Voiteita testasi 220 naista, jotka käyt-tivät kahdeksaa voidetta kerran päiväs-sä viikon ajan. Jokainen arvioi käyttä-miensä tuotteiden kosmeettiset ominai-suudet, kuten tahmeuden, rasvaisuuden, öljyisyyden, levittämisen, koostumuk-sen ja tuoksun. Lisäksi naiset vastasivat tuotteen havaittua vaikutusta, ihon peh- meyttä ja kosteuttamisen tuntua koske-viin kysymyksiin.

Voiteiden ominaisuuksia tutkittiin myös laboratoriossa. Siellä niiden kos-teuttavuutta mitattiin korneometrillä, joka on kosmetiikkateollisuuden suosi-ma menetelmä kosteuden määrittämi-seen.

Korneometri mittaa ihon uloimpien kerrosten sähköistä varautumiskykyä. Mitä korkeampi varautumiskyky on, sitä kosteampi on iho.

Kaksoissokkotesteihin osallistui 22 iältään 25–66-vuotiasta vapaaehtoista, joilla kaikilla oli normaali tai kuiva iho. Heidän toiseen käsivarteensa siveltiin testattavaa voidetta, toiseen laborato- rion formuloimaa standardivoidetta. Tietyt alueet jätettiin kokonaan ilman voidetta. Jokaista tuotetta käytettiin nel-jä viikkoa.

Testauslaboratorion nimeä ei paljasteta

Testin tehneen laboratorion nimeä Kuluttaja-lehti ei kerro, jotta testin puo-lueettomuus ei vaarantuisi.

”Teemme testit yhteistyönä eri mai-den kuluttajalehtien kanssa, aina eri-koistuneissa laboratorioissa. Olemme

Halpisrasva voittikosteusvoidetestin

hyväksyneet testausyhteistyössä yhtei-set toimintasäännöt, joiden perusteella laboratorion nimeä ei paljasteta”, kertoo lehden toimitussihteeri Katri Simola.

Hänen mukaansa laboratoriot toivo-vat työrauhaan vedoten itsekin, että nii-den nimiä ei julkaista.

Laboratoriotesteissä useasta kosteus-voiteesta löytyi herkistäviä allergeeneja, jotka huomioitiin pisteytyksessä. Posi-tiivista oli, etteivät tuotteet sisältäneet takavuosina yleisesti käytettyä metyyli-isotiatsolinonia (MI tai MIT).

Allergia- ja astmaliiton kemikaali-asiantuntijan Sanna Virtasen mukaan metyyli-isotiatsolinoni on tehokas säi-löntäaine jo pieninä pitoisuuksina. Sen käyttö kosmetiikassa yleistyi, kun kulut-tajille haluttiin tarjota tuotteita, joissa ei ole säilöntäaineena parabeenejä.

”Metyyli-isotiatsolinoni on kuitenkin voimakas herkistäjä, jonka vaikutuksiin on herätty vasta viime vuosina”, Virta-nen kertoo.

Vaikka MIT:n pitoisuudet ovat olleet

tuotteissa hyvin alhaisia, aineelle herkis-tynyt ihminen saa niitä sisältävistä tuot-teista oireita, kuten viivästynyttä aller-gista kosketusihottumaa tai käsien pu-noitusta. MIT:n käyttö iholle jätettävissä kosmetiikkatuotteissa on siksi hiljattain kielletty EU:ssa. Kielto astuu voimaan kuluvan helmikuun puolivälissä.

”Sen jälkeen MIT:tä saa käyttää vain poishuuhdeltavassa kosmetiikassa, jon-ka tuotteissa aineen enimmäispitoisuus on 0,01 prosenttia.”

Kemisti muistuttaa, että myös luon-nonkosmetiikassa käytetään yleisiä ha-justeallergeeneja. ”Luonnollinen” kos-metiikka ei siten ole allergiselle sen pa-rempi vaihtoehto kuin synteettinenkään.

”Eräässäkin luonnondeodorantissa oli eteerisiä öljyjä ja lähes pelkästään her-kistäviä ainesosia”, hän kertoo.

”Vaikka muutama käyttökerta ei oi-reita aiheuttaisikaan, niin pitkäaikaises-sa käytössä voi herkistyä.”

Marja Saarikko

Kosteusvoiteen tärkein tehtävä on kosteuttaa ihoa. Tehtävästä selviää hyvin myös moni edullinen tuote.

Scan

stoc

kpho

to

231/2017KEMIA

Turvallista ikääntymistä tukevan teknologian kysyntä kasvaa nopeasti. Älykodit ja hoivarobotit ovat jo siirtymässä testivaiheesta

arkiseen käyttöön.

Mistä voi tietää, miten vanhus tai muis-tisairas pärjää kotona?

Monen omaisen huoli on aiheellinen, sillä terveydenhuolto ei aina pysty riit-tävästi seuraamaan ikääntyneen toimin-nan muutoksia. Jos reagointi myöhästyy, seurauksena voi olla toimintakyvyn ro-mahtaminen.

”Muutoksen varhainen havaitseminen on sekä yksilön että yhteiskunnan etu, kun päästään antamaan ajoissa oikeaa hoitoa ja kuntoutusta”, sanoo johtava tutkija Jaana Leikas Teknologian tutki-muskeskus VTT:stä. VTT tutkii, miten ikäteknologia ja robotit voidaan valjas-taa arjen tarpeisiin.

Leikaksen mukaan huomaamaton teknologia auttaa havaitsemaan ja tun-nistamaan arjen kriittiset muutokset. Ratkaisuissa hyödynnetään esimerkiksi aktiivisuuden tunnistavaa anturitekno-logiaa ja esineiden internetiä.

”Älykodissa voi olla liikeantureita, unta seuraavia patjoja, älyvaakoja tai digitaalisia peilejä. Kodinkoneet, talo-tekniikan järjestelmät, huonekalut ja robotit voivat kerätä tietoa ja hälyttää poikkeamista.”

Esimerkiksi jääkaappi kertoo, onko isoisän jääkaapin ovea avattu, ja noja-tuoli mittaa isoäidin sydänsähkökäyrän. Öinen ulko-oven availu rappukäytävään voi varoittaa muistisairaudesta, tiheät yölliset vessareissut virtsatieinfektiosta.

Kotihoidossa toteutetussa kokeilussa seuranta toimi Leikaksen mukaan hy-vin. Markkinoilta löytyy jo käyttökelpoi-sia vaihtoehtoja tavallisille kuluttajille, jotka huolehtivat läheistensä voinnista.

”Anturit täytyy kuitenkin asentaa ajoissa, jotta tiedetään normaalitilanne ennen oireiden etenemistä.”

Entä jos isoäiti ei pidä siitä, että hänen toimintaansa tarkkaillaan?

”Ikäihmiset eivät ole mikään yhtenäi-nen joukko. Jokaisella on oltava vapaus kieltäytyä tai antaa suostumuksensa seu-

Älykkään ikäteknologian tarve kasvaa

Mummon nojatuoli mittaa sydänsähkökäyrän

rantaan ja päättää, ketkä voivat käyttää kerättyä tietoa”, Leikas sanoo ja korostaa, ettei teknologia korvaa inhimillistä huo-lenpitoa vaan täydentää sitä.

”Käyttämisen täytyy myös olla help-poa, jotta oman elämänhallinnan tunne säilyy.”

”Roboteissa ei ole stigmaa”

Robotit ovat yleistymässä nopeasti ikääntyneiden hoidossa, kertoo erikois-tutkija Marketta Niemelä, jonka mu-kaan hoivarobottien maailmanmarkki-noiden ennustetaan yli nelinkertaistu-van lähimmän viiden vuoden aikana.

VTT:n viime vuonna toteuttamassa kenttäkokeessa hyödynnettiin etäyh-teysrobottia hoivakodissa asuvan van-huksen ja hänen läheistensä yhteyden-pidossa. Tulokset olivat Niemelän mu-kaan rohkaisevia.

”Omaiset kokivat, että liikkuvalla alustalla ja videoyhteydellä varustettu Tuuli-robotti toi äidin lähelle.”

”Kokeilu osoitti myös, että on tarpeen laatia pelisäännöt, joissa muun muassa yksityisyyden suoja otetaan huomioon.”

EU:n laajuisessa tutkimuksessa lähes kolme neljäosaa suomalaisista suhtautui myönteisesti robotiikkaan, esimerkiksi teollisuus- ja palvelurobotteihin. 37 pro-senttia oli kiinnostunut ostamaan robo-tin kotiinsa kymmenen vuoden sisällä.

Niemelä uskoo, että asenteet muut-tuvat myös hoivasovelluksissa myöntei-siksi.

”Roboteissa ei ole sellaista stigmaa kuin esimerkiksi turvarannekkeissa, jot-ka voivat tuntua nolottavilta.”

Suomessa on yli 65-vuotiaita jo noin viidennes väestöstä, 15 vuoden päästä yli neljännes. Erityisesti muistisairaiden osuus on kasvussa.

VTT:n pääjohtajan Antti Vasaran mukaan on syntymässä nopeasti kas-vava senioripalveluiden kuluttajamark-kina, jossa eturintaman toimijat saavat kilpailuedun.

”Ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee uusia innovaatioita ja digiloikkaa, jotta kaikil-le voidaan taata palvelut ja toimeentu-lo. Suomella on hyvät valmiudet toimia edelläkävijänä.”

Leena Laitinen

Hoivakodin asukas keskustelee tyttärensä kanssa Tuuli-etäyhteysrobotin avulla.

VTT

24 KEMIA 1/2017

UUTISIA

Kemianteollisuus jatkaa uudella sopimuskaudella mittavia investoin-tejaan energiatehokkuuteen. Työ on palkitsevaa, sillä samalla kertaa sääs-tyy energiaa, ympäristöä ja euroja.

Vuodenvaihteesta käynnistynyt teolli-suuden uusi energiatehokkuussopimus-kausi jatkuu vuoteen 2025 asti. Edelli-nen kausi 2008–2016 oli alalle erittäin tuloksekas, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

”Kemianteollisuus säästi energiaa yli 800 gigawattituntia, investoi lähes 90 miljoonaa euroa energiatehokkuuteen ja toteutti lähes 600 erilaista energiate-hokkuustoimenpidettä.”

Toimenpiteillä on merkitystä, sillä ke-mianteollisuuden osuus Suomen kai-kesta energiankäytöstä on kahdeksan prosenttia. Tehokas energiankäyttö vä-hentää muun muassa ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.

Borealis Polymers Oy liittyi vapaa-ehtoiseen energiansäästöohjelmaan jo vuonna 2003, kertoo energiapäällikkö Jaakko Hyvönen. Hänen mukaansa hel-pot toimenpiteet on jo tehty, ja nyt ede-tään jatkuvan parantamisen tietä.

”Käymme pari kertaa vuodessa kai-kissa laitoksissa arvioimassa tilanteet ja uusien ideoiden toteutuskelpoisuuden. Parhaillaan teemme laajaa energia-ana-lyysiä Porvoon-laitoksistamme.”

”Vuonna 2015 otimme aromaattiyk-sikössä käyttöön kuumaöljyuunin, joka tuottaa lämpöä tislausprosessiin paljon entistä paremmalla hyötysuhteella”, Hy-vönen havainnollistaa.

”Investointi maksoi 24 miljoonaa eu-roa, mutta säästöjen ansiosta sen takai-sinmaksuaika on vain viitisen vuotta.”

”Nyt on käynnissä 40 miljoonan eu-ron hanke, jolla parannetaan propee-nituotantoa. Tislausprosessissa otetaan käyttöön uusi lämpöpumppu, joka vä-hentää kiehutushöyryn ja jäähdytysve-den tarvetta ja tehostaa siten energian-käyttöä.”

”Pienelläkin viilauksella tienaa paljon”

Hyvösen mukaan yhtiössä on säästetty energiainvestointien ansiosta kymme-

nen viime vuoden aikana jopa 200 gi-gawattituntia energiaa ja seitsemän mil-joonaa euroa.

”Työ on palkitsevaa, sillä energianku-lutuksessa prosentin osiakin viilaamal-la voi tienata paljon euroja. Energiate-hokkuuteen investointi on myös melko riskitöntä, sillä säästöjä syntyy aina kun laitos käy.”

Vapaaehtoisuuteen pohjautuvat ener-giatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema kei-no täyttää kansainväliset velvoitteet ilman uutta lainsäädäntöä. Suomi on sitoutunut tiukkoihin tavoittei-siin neljällä vuoteen 2025 jatkuvalla sopimuksella, jotka kattavat elinkei-noelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja

lämmityspolttonesteiden jakelun.Timo Leppä muistuttaa, että kemia

tarjoaa monia ratkaisuja entistä parem-paan energiatehokkuuteen.

”Kemian avulla voimme kehittää uu-sia voimanlähteitä, tehostaa energian varastointia ja talteenottoa sekä pienen-tää energiankulutustamme. Jo nyt ener-giaa voidaan tuottaa auringosta, aallois-ta, tuulesta ja jätteistä.”

Jaakko Hyvönen ei halua päästä koto-nakaan eroon energiatalkoista.

”Muutimme hiljattain uuteen parita-loon. Led-lamput ovat jo katoissa, ja seu-raavana hankintalistalla on ilmalämpö-pumppu”, energiapäällikkö hymyilee.

Leena Laitinen

Satoja energiatekoja, satoja säästettyjä gigawattitunteja

Kemianteollisuus ahkeroi energiatalkoissa

Bore

alis

Pol

ymer

s O

yBorealis Polymersin olefiiniyksikössä otetaan pian käyttöön uusi läm-pöpumppu, joka parantaa propeenituotannon energiatehokkuutta.

Allergiarokotteenkehitykseen rahoitusta

Espoolainen bioyritys Desentum on saanut lähes kahden miljoo-nan euron pääomarahoituksen. Rahoittajia ovat muun muassa belgialainen Cascara Ventures ja luxemburgilainen ACME Invest-ments.

VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston allergeenitutkimuksesta alkun-sa saanut Desentum kehittää uudenlaista immunoterapeuttista allergiahoitoa. Ensi vaiheessa yhtiö tähtää rokotteeseen, jolla voi-daan hoitaa koivun siitepölylle allergisoituneita.

PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖ-KONFERENSSIRiihimäki ti 4.4.201710.00 Tilaisuuden avaus

Antro Säilä, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry

10.05 EU:n kiertotaloushanke ja sen merkitys pakkausalalle Satu Hassi, puheenjohtaja, Eduskunnan ympäristövaliokunta*

10.50 Kommenttipuheenvuoro Päivi Harju-Eloranta, johtaja, Stora Enso Oyj Riku Eksymä, toimitusjohtaja, Jätelaitosyhdistys ry

Keskustelu11.30 Lounas12.30 Tulevaisuuden pakkausmateriaalit

Ali Harlin, professori, VTT

13.15 Muovit kiertotaloudessa – käytännön toteutus Ari-Pekka Pietilä, myynti- ja tuote- kehitysjohtaja, Amerplast Oy Timo Jäske, ympäristöpäällikkö, Ruokakesko Oy Kalle Saarimaa, johtaja, Ekokem Oyj

14.45 Tutustuminen Ekokemin muovi- jalostamoon

15.30 Tilaisuuden päätös*alustavasti vahvistettu

Suomen Pakkausyhdistys järjestää tiistaina 4.4.2017 Ekokem Oyj:llä Riihimäellä Pakkausalan ympäristökonferenssin. Tilaisuuden ajankohtaisena aiheena on EU:n kiertotaloushanke ja sen käytännön toteutus.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.pakkaus.com

SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RYFINSKA FÖRPACKNINGSFÖRENINGENFINNISH PACKAKING ASSOCIATION

Kemian ammattilaiset ko-koava ChemBio Finland ja Kemian Päivät -yhteistapah-tuma satsaa tänä vuonna voi-makkaasti myös suomalaisen bio-osaamisen esittelyyn.

Suomen Bioteollisuus ry kumppaneineen toteuttaa yh-teensä yhdeksän seminaaria, joissa paneudutaan bioalaan monesta näkökulmasta.

Seminaariaiheita ovat muun muassa teollisen bio-tekniikan tuotantokonseptit, yksilöllistetty diagnostiikka ja hoito terveydenhuollossa sekä biopankit lääketieteen etulinjassa.

Omissa seminaareissaan paneudutaan viruksiin ystä-vinä ja vihollisina sekä tut-

ChemBio-tapahtumassa

Vahva satsaus bioalaan

Mes

suke

skus

ChemBio-tapahtuma toi kemian ammattilaiset Messukeskuk-seen edellisen kerran keväällä 2015.

kimustyötä mullistaneeseen crispr/cas9-genomieditoin-tiin.

ChemBio-kokonaisuuden yhteydessä järjestetään ensi kertaa myös bioenergia-alan pohjoismainen konferenssi Nordic Baltic Bioenergy. Se-minaarilta on luvassa vasta-uksia kysymykseen, kuinka fossiiliset polttoaineet korva-taan kestävällä tavalla.

ChemBio Finland -tapahtu-ma pidetään Helsingin Mes-sukeskuksessa 29.–30. maa-liskuuta 2017. Tapahtuman ohjelmaan voi tutustua ja kä-vijäksi rekisteröityä osoittees-sa www.chembiofinland.fi. Rekisteröinti oikeuttaa mak-suttomaan sisäänpääsyyn.

26 KEMIA 1/2017

UUTISIA

Neste tutkii metsäjätteenhyödyntämistä KanadassaNeste on aloittanut tutkimus- ja kehitys-yhteistyön kanadalaisen Bioenergy La Tu-quen kanssa. Kumppanukset selvittävät metsäjätteen hyödyntämistä biopolttoai-netuotannossa Kanadan La Tuquessa. Nes-te pyrkii laajentamaan uusiutuvan dieselin raaka-ainevalikoimaansa ja lisäämään jät-teiden ja tähteiden käyttöä tuotannossaan.

Käytetyistä renkaistaöljyä ja kaasuaKäytettyjä autonrenkaita kierrätetään pian tehokkaasti Nokian Kolmenkulmalle nou-sevassa laitoksessa. Renkaat murskataan viereisessä Nowaste Oy:n tehtaassa, minkä jälkeen laitos tislaa kumijätemurskeesta öl-jyä, kaasua ja hiiltä. Laitoksen vuotuiseksi käsittelykapasiteetiksi tulee 7 500 tonnia jäterenkaita. Lisäksi laitoksessa voidaan käsitellä jonkin verran jätemuovia. Hank-keesta kirjoitti Aamulehti.

Kemira lisää Kiinanliima-ainetuotantoaanKemira laajentaa Kiinan Nanjingissa toi-mivaa liima-ainetehdastaan. Investoinnin arvo on useita miljoonia euroja. Liima-

Suomalainen ZenRobotics Oy toimittaa jätteenlajittelurobotteja Kiinaan. Ensim-mäiset suomalaislaitteet asennetaan kii-nalaiseen rakennusjätteen käsittelylai-tokseen kesällä 2017. Kyseessä on Kii-nan ensimmäinen roboteilla varustettu rakennusjätelaitos.

Tilauksen teki Kiinan rakennusminis-teriön alaisena toimiva Jiangsu LVHE Environmental Technology -yhtiö. Yh-tiö saa samalla yksinoikeuden ZenRo-botics Recycler -jätteenlajittelurobottien jälleenmyyntiin Kiinassa.

”ZenRoboticsin jätteenlajittelurobo-teilla voimme työstää tehokkaasti suu-ria määriä hyvin vaihtelevaa jätettä ja saamme yhä enemmän materiaalia uu-siokäyttöön”, sanoo kiinalaisyhtiön toi-mitusjohtaja Xue Feng.

Roboteille on Kiinassa kysyntää, sillä rakennusjätteen määrä kasvaa yhtä no-peasti kuin maa kaupungistuu. Moder-nit teknologiaratkaisut ovat haluttuja etenkin Kiinan ekokaupungeissa.

Suomalaisrobotit lajittelemaankiinalaista rakennusjätettä

ZenRoboticsin jätteenlajittelurobotit valtaavat tänä vuonna uusia markkinoita myös muun muassa Ruotsissa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa.

ZenR

obot

ics

aineita (ASA) käytetään parantamaan keski- ja korkeatasoisen paperin ja pak-kauskartongin vedenkestävyyttä. Nanjin-gin tehdas on maailman moderneimpia ASA-tuotantoyksiköitä ja samalla Aasian ja Tyynenmeren alueen suurin. Laajennus kasvattaa laitoksen kapasiteettia merkittä-västi.

Gasumista Pohjoismaidensuurin biokaasun tuottajaGasum on ostanut ruotsalaisen biokaa-suyhtiön Swedish Biogas Internationalin. Kaupan myötä Gasumista tuli Pohjoismai-den suurin biokaasun tuottaja. Gasumin omistukseen siirtyi viisi biokaasun tuotan-tolaitosta sekä 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogasista. Ruotsalaislaitokset käyttävät raaka-aineinaan lähinnä maata-louden sivuvirtoja, kuten lantaa ja pelto-biomassaa. Kaasu hyödynnetään pääasias-sa liikennekaasuna.

Fortum osti ruotsalaisenkiertotalousyrityksenFortum on ostanut ruotsalaisen Turebergs Recycling AB:n. Kaupan arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Tureberg Recyclingin pääliiketoimintaa ovat ympäristörakenta-minen, kierrätys ja jätteenpolttolaitosten

pohjatuhkan käsittely. Ruotsalaisfirmasta tulee osa Fortumin City Solutions -divi-sioonaa, johon kuuluu myös konsernin vii-me syksynä hankkima Ekokem.

DiagnostiikkayritysHyTest palkittiinTurkulainen HyTest Oy on saanut Varsinais-Suomen vientipalkinnon. HyTest valmistaa monoklonaalisia vasta-aineita ja antigee-nejä diagnostiikkateollisuuden raaka- aineiksi, pääasiassa laboratoriotestien komponenteiksi.

Noin 80 henkeä työllistävän yrityksen viime tilikauden liikevaihto oli reilut 17 mil-joonaa euroa. Liikevaihdosta 96 prosenttia kertyy Suomen ulkopuolelta. Yhtiö myy tuotteitaan yli 50 maahan.

Nablabs ja Top AnalyticaasbestiyhteistyöhönLaboratorioyhtiö Nablabs on aloittanut as-bestianalytiikan yhteistyön Top Analytican kanssa. Näytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalveluja tarjoava Nablabs toimii useilla paikkakunnilla. Top Analytica on turkulainen pintatekniikan tutkimus-palveluihin keskittyvä yritys, jonka erikois-osaamista on materiaalien pinta- ja mikro-analytiikka.

271/2017KEMIA

aamuyön lumi:vanhoillakin kuusillamorsiuspuvut

Uusi sarja esittelee diplomi-insinööri Ilkka Pollarin ru-notuotantoa, joka on synty-nyt 2000-luvun alkuvuosina Espoossa, Hauholla ja Kiinan Shandongissa. Haiku-mittai-set runot on koottu kirjaan Lintuja, Pisaroita (Skoude 2016), jonka on kuvittanut kalligrafitaiteilija Yoko Ko-bayashi-Stjerna.

Viime syksynä eläkkeelle siirtynyt Pollari tunnetaan työuraltaan etenkin muu-rahaishapon asiantuntijana. Kemian vankkumaton puo-lestapuhuja on myös inno-kas muusikko ja näytelmä-

Haikuinen miesHeinäsirkka vai muurahainen? ”Muurahainen. Tosin nyt päivätöiden loputtua on ai-kaa opetella heinäsirkankin elämää – Samuli Kallion runoa mukaillen päivän-paistattelua ja hullutuksien hyräilyä.”

Espoo, Hauho vai Shandong? ”Mökkipaikka Hauho tar- joaa parhaat elämykset.”

Jazz, iskelmä vai klassinen? ”Iskelmistä minuun ei-vät iske kuin iskevimmät. Vaikka jazz onkin musiik-kina parempaa kuin miltä kuulostaa, otetaan kuiten-kin klassinen, siis klassi-nen 1960–70-luvun rock ja soul.”

Haiku, novelli vai näytelmä? ”Haikun opettelu kestää kuulemma parisataa vuot-ta, ja nyt vaikuttaa siltä, että proosan tekoon verrattuna haikuilu on piece of cake. Pysytellään siis leipälajissa, näytelmässä.”

LINTUJA, PISAROITA

Pakkausvalmistaja Amer-plast on ryhtynyt tuotta-maan muovikasseja, joiden raaka-aineena on kuluttajilta erilliskerätty muovijäte. Van-hat muovipakkaukset on ja-lostettu uusiomateriaaliksi Ekokemin muovijalostamos-sa Riihimäellä.

Essi-nimen saanut kierto-kassi on Amerplastin toimi-tusjohtajan Børge Kvammen mukaan ekologisempi vaih-toehto tavalliselle muovikas-sille ja samalla kiertotalous-mallin mukainen ostoskassi.

Kuluttajamuovipakkausten

Käytetyt pakkauksetkiertävät kassiksi

Amer

plas

tEnsimmäiset kiertokassit lähtivät myyntiin K-ryhmän kauppoi-hin tammikuun puolessavälissä.

erilliskeräys käynnistyi Suo-messa viime vuonna. Käytet-tyä pakkausmuovia voi pa-lauttaa Rinki-ekopisteisiin eri puolille maata.

Hiilineutraalin Essi-kier-tokassin materiaalista yli 90 prosenttia on kierrätysmuo-via. Kassin hiilijalanjälki on siten pienempi kuin paperi- ja kangaskassien, tavallisten muovikassien, biohajoavien muovikassien ja myös perin-teisten kierrätysmuovikas-sien, jotka koostuvat kierrä-tysmuovista 60-prosenttises-ti.

lintuja, pisaroita

ilkka pollari

birds, raindrops

kirjoittaja, jonka kynästä on lähtöisin mm. nobelisti A. I. Virtasesta kertova näytelmä. Vuonna 2013 hänet palkit-tiin ensimmäisellä Kemian hyväksi -palkinnolla.

Ilkka Pollari, jepari, skoude vai sinivuokko? ”Taipumuksia on lain ja jär-jestyksen puolustamiseen, ja toisaalta juuret ovat vahvasti suomalaisessa metsässä. Vas-taan kuitenkin skoude – se on toiminimeni, jonka puitteissa (tai piilossa) voin nyt eläke-läisenä tehdä kaikkea kivaa.”

Kemia – hyväksi vai pahaksi?

”Hyväksi totta kai!”

Parasta juuri nyt? ”Viime kesän vadelmahillo ja jätski.”

Leena Laitinen

28 KEMIA 1/2017

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Suomalaistutkijat ovat löytäneet Michael Grätzelin keksimän väriaurinkokennon Akilleen kantapään: kennon valmistus-prosessissa siihen muodostuu

vettä.

Grätzel-aurinkokennon valmistami-seen tarvitaan kuusi aktiivista kom-ponenttia, joiden väliset vuorovaiku-tukset ovat osoittautuneet hyvin mo-nimutkaisiksi.

Jyväskylän yliopiston Nanotiede-keskuksen ja Aalto-yliopiston tutki-muksessa paljastui, että molekyylien vuorovaikutukset ovat myös hyvin yl-lättäviä ja ehkä syy siihen, miksi kek-sintö ei ole edennyt kaupalliseksi so-vellukseksi.

Jyväskylän yliopiston professorin Jouko Korppi-Tommolan ja Aalto-yliopiston tutkijan Janne Halmeen mukaan kennon pääkomponentit ti-taanidioksidi, jodi ja litiumjodidi sekä valmistusprosessin liuottimet muo-dostavat kennoon vettä.

Veden löytyminen on kennon ke-hittäjille huono uutinen.

”Vesi heikentää kennon varauksen-siirtoprosesseja ja lyhentää väriaineen ja siten myös kennon elinikää”, Korp-pi-Tommola kertoo.

Väriaurinkokennoa olisi mahdol-lista painaa rullalta rullalle -mene-telmällä, mutta koska elektrolyyttiin jää aina millimoolin verran vettä, sen

Vesi hidastaa Millennium-palkitun väriaurinkokennon läpimurtoa

massavalmistukselle ei ole edellytyk-siä.

”Veden pitäminen poissa tulisi kal-liiksi.”

Palkittu keksintö

Noin 90 prosenttia markkinoilla ole-vista aurinkokennoista on valmistettu yksi- tai monikiteisestä piistä. Piiken-nojen hyötysuhde on tavallisesti 13–16 prosenttia.

Michael Grätzelin 1990-luvun alussa keksimä uudentyyppinen ken-no herätti maailmalla kohun. Grät-zel-kennossa auringon energian muuttaminen sähköksi perustuu vä-riainemolekyylien absorptiokykyyn. Väriaineena voidaan käyttää vaikka mustikkamehua.

Sveitsiläistutkija sai innovaatios-taan muun muassa suomalaisen Mil-lennium-palkinnon. Muita alan tut-kijoita uutuuskenno innoitti kehitys-työhön kautta maailman.

Ahkerasta tutkimuksesta huoli-matta Grätzel-kennon hyötysuhde on saatu nostettua parhaimmillaan 12,3 prosenttiin ja elinikä vain hieman yli 5 000 tuntiin.

”Hyötysuhdetta on yritetty paran-taa yrityksen ja erehdyksen kautta. Väriaineitakin on testattu yli 200, mutta läpimurtoa ei ole tullut”, Korp-pi-Tommola kuvailee.

Suomalaisryhmä pääsi kennossa tapahtuvien reaktioiden jäljille, kun

tutkijat keksivät yhdistää kaksi spekt-roskooppista menetelmää. Jyväskylän yliopisto tutki kennojen elektrolyyt-tejä infrapunaspektroskopian, Aalto-yliopisto ramanspektroskopian avul-la.

”Kun tiedot spektreistä yhdistettiin, saatiin hyvin erikoinen kuva, jossa näkyi monia molekulaarisia vuoro-vaikutuksia. Sen jälkeen laskimme kvanttikemiallisin menetelmin, mit-kä vuorovaikutukset olivat havaittu-jen spektrimuutosten takana.”

Olennaista veden löytämisessä oli, että kennon aktiivinen elektrodi val-mistettiin infrapunasäteilyä läpäise-välle substraatille. Tämä mahdollisti noin sata kertaa herkemmän mittauk- sen kuin aiemmin käytetyt, heijas-tukseen (ATR) perustuvat infrapuna-spektroskooppiset mittaukset.

”Samalla selvisi yksityiskohtaises-ti, miten kennon virtaa kuljettavan elektrolyytin hapetus-pelkistysreak-tio toimii kahdessa yleisesti käytetys-sä elektrolyytissä.”

The Journal of Physical Chemistry C -lehdessä julkaistu suomalaistutki-mus tuo merkittävää perustietoa väri-aurinkokennojen optimointityöhön.

”Siitä huolimatta meillä ei vielä-kään ole selkeää reseptiä, miten ken-non hyötysuhdetta voitaisiin olen-naisesti parantaa”, Korppi-Tommola huomauttaa.

Marja Saarikko

Väriaurinko-kennon elektro-lyyttien ainesosien keskinäiset vuoro-vaikutukset selvi-sivät infrapuna- ja ramanspektro- skopian yhdistel-mällä. Spektrien antamat tiedot täydentävät toinen toistaan.Jy

väsk

ylän

ylio

pist

o

291/2017KEMIA

Noin tuhannesosa ihmisen hiuksen paksuudesta. Niin pieni on Aalto-yliopistossa kehitetty uudentyyppi-nen laser. Valon elinaika rakenteessa on vain kymmeniä tai satoja kertoja suurempi kuin valon omaan värähte-lyyn tarvittava aika.

Laserin toiminta perustuu hopeas-ta tehtyihin nanopartikkelihiloihin. Kun perinteisissä lasereissa takaisin-kytkentä tapahtuu normaalien peili-en avulla, uusi nanolaser hyödyntää sadan nanometrin kokoisten nano-

Nanohiukkasetvaljastettiin laseriksi

Geeniperimästä löytyiuusi mutaatiomekanismi

Dna-sek-venssipätkän mutaatiot tapahtuvat vaiheittain.

Antti

Par

aoan

u

Äärimmäisen pieni laser syntyi yhdistämällä väriainemolekyylejä nanopartik-kelihilaan. Laservalo syntyy niin sanotussa pimeässä moodissa ja säteilee ulos hilasta sen reunoilta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löy-tänyt uuden mekanismin, joka ai- heuttaa geenimutaatioita sekä baktee-reille että ihmisille. Mekanismin seu-rauksena lyhyen dna-pätkän alueelle voi syntyä kerralla useita muutoksia.

Nanopinta toimiikuin kasvin lehti

Oululaisten biomimeetik-kojen jäljittelyn kohteena ovat muun muassa bam-bun ja lootuksen lehdet.

Näin kokonaisen geenin toiminta saattaa muuttua nopeasti.

Solun toiminnan häiritseminen, kuten uv-valossa tapahtuva sädet-täminen, lisäsi mutaation yleisyyttä jopa 7 000-kertaiseksi. Antibiootti

sai dna-muutokset tapahtumaan 600 kertaa normaalia nopeammin.

Bakteerien dna saattoi vaihtua il-man, että uudet osaset sopivat täy-dellisesti alkuperäiseen dna-pätkään. Tutkijoiden mukaan tämä voi edistää bakteerien kehittymistä vastustusky-kyisiksi antibiooteille ja rokotteille.

Mekanismin mahdolliset kytkökset esimerkiksi syöpään vaativat vielä li-sätutkimuksia.

”Syöpäsoluista löytyi erityisen pal-jon mutaatiotapahtuman aiheuttamia muutoksia, mikä voi johtua solujen ylläpitomekanismien yleisestä heik-kenemisestä syövän aikana”, sanoo akatemiatutkija Pekka Marttinen Aalto-yliopistosta. Aa

lto-y

liopi

sto

partikkelien säteilemää valoa. Kukin nanopartikkeli toimii kuin pieni an-tenni, joka säteilee valoa toisiin par-tikkeleihin.

Maksimoidakseen laserin intensi-teetin tutkijat asettivat hiukkaset la-servalon aallonpituuden etäisyydelle toisistaan. Tällöin kaikki partikkelit säteilevät samassa vaiheessa ja siten voimistavat laservaloa. Laserin vah-vistavana elementtinä käytettiin or-gaanisia fluoresoivia molekyylejä.

Scan

stoc

kpho

to

Oulun yliopiston tutkijat ovat kehit-täneet energiatehokkaan nanopin-nan matkimalla kasvien lehtien pin-tarakennetta.

Polymeerimuovipinnalle tehdyn nanokalvon avulla aurinkopaneelien energiantuotto kasvaa jopa 17 pro-senttia. Syynä on, että kun paneeli pinnoitetaan nanokalvolla, takaisin-heijastus vähenee. Nanokalvoja voi-daan hyödyntää myös esimerkik-si kasvihuoneiden lämmön ja valon tuotannossa.

”Evoluution ansiosta kasvit kerää-vät optimaalisesti auringon säteilyä. Me kopioimme eri kasvien lehtien pintarakenteen polymeerimuovi-kalvolle”, kuvailee professori Marko Huttula.

Tutkijat ovat onnistuneet kopioi-maan nanopinnan myös suoraan la-sipinnalle ja piihin. Innovaatio voi siten muuttaa jopa aurinkopaneelien valmistusmenetelmän.

”Jatkossa on tarkoitus katsoa, voi-siko menetelmää edelleen kehittää yhdistelemällä luonnon malleja ja päihittää siten evoluution tulokset”, Huttula visioi.

Nanopinnan tuotantomenetelmä ja käyttösovellukset on patentoitu. Tutkimuksen pohjalta on perustettu spin-off-yritys WMZ-NanoSurfaces.

30 KEMIA 1/2017

VTT:n koekeittiössä syntyi maukkaita lihapullia ja falafel-pyöryköitä, joiden taikinasta 5–18 prosenttia on korvattu hyönteisillä.

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

B12-vitamiinia saadaan luontaisesti vain eläintuotteista, mutta Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet kei-non lisätä elintärkeää vitamiinia myös kasviperäisiin elintarvikkeisiin.

Menetelmä perustuu käymispro-sessiin eli fermentointiin sekä em-mentaljuuston Propionibacterium freudenreichii -bakteeriin.

”Kun valitaan oikeat mikrobikan-nat ja säädetään olosuhteet sopivik-si, bakteeri saadaan tuottamaan solu-jensa sisään runsaasti B12-vitamiinia”, kertoo professori Vieno Piironen.

B12-vitamiinia tuottavia mikrobe-ja voidaan kasvattaa esimerkiksi vil-ja- tai härkäpapupohjaisella alustal-la. Alustoja voidaan hyödyntää esi-merkiksi leivän tai jogurttityyppisten tuotteiden ainesosina. Tutkijoiden mukaan fermentoinnin avulla voi-daan tuottaa monia muitakin B-vita-miineja.

B12-vitamiinia tarvitaan hermoston ylläpitoon ja verisolujen muodostuk-seen. Kasvissyöjät ovat tähän saakka joutuneet syömään lisäravinteita tai pillereitä vitamiinintarpeensa tyydyt-tämiseksi.

Kun kasvi vahingoittuu, se lähettää ympäristönsä kasveille kemiallisia hajuviestejä, jotka auttavat muita vah-vistamaan puolustusmekanismejaan.

Tulevaisuuden ruokapöytien proteii-ni hankitaan monista uusista raaka-aineista, kuten jauhomadoista ja ko-tisirkoista.

VTT on kehittänyt kuivafraktioin-tiin perustuvan menetelmän, jolla hyönteiset muuntuvat makuominai-suuksiltaan ja karkeusasteeltaan eri-laisiksi jakeiksi. Hienojakoinen jauhe

Lihapullat syntyvätsirkoista ja madoista

Otsoni häiritseekaalien viestintää

Kaalimaa kuhisee viestejä, joita ihmi-sen kannattaisi opetella käyttämään hyödykseen.

Fermentointi tuottaaleipään B-vitamiinia

Kasvissyöjän elämä helpottuu, jos tär-keän vitamiinin saa vaikkapa leivästä tai soijajogurtista.

Tehostunut puolustautuminen myös toimii, kertoo Itä-Suomen yli-opistossa tehty väitöstutkimus, jonka mukaan tuhohyönteiset munivat ha-juviestin vastaanottaneen keräkaalin lehdille vähemmän kuin verrokkikas-veille.

Ilman epäpuhtaudet, kuten kohon-nut otsonipitoisuus, voivat kuitenkin häiritä kasvien kommunikaatiota. Näin tapahtui parsakaalin ja keräkaa-lin välisessä viestinvaihdossa.

Kun vioittuneen parsakaalin lä-hettämät haihtuvat yhdisteet reagoi-vat otsonin kanssa, viesti laimentui. Matkalla heikentynyt hajusignaali sai keräkaalin reagoimaan niin, että se al-koi päinvastoin houkutella tuholaisia.

Tutkimuksen mukaan luontaista viestintää voitaisiin hyödyntää myös kasvinsuojelussa. Otsonin haitalli-set vaikutukset on kuitenkin otetta-va huomioon, kun kehitetään kasvien vuorovaikutukseen perustuvaa tuho-laistorjuntaa.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

sisältää vain vähän kitiinikuorta ja maistuu voimakkaasti lihalta. Kar-keatekoisemmassa jakeessa kitiiniä on enemmän ja maku miedompi.

Ennen kuivafraktiointikäsittelyä hyönteismassasta poistetaan rasva, jolloin tuloksena on jopa 65–80 pro-senttia hyvälaatuista raakavalkuaista sisältävä aine.

Tehokkaasti vettä ja rasvaa sitovat hyönteisjakeet sopivat tutkijoiden mukaan etenkin lihapullien tapais-ten kiinteiden ruokien ainesosiksi. VTT:n koe osoitti, että pieni ripaus hyönteisjauhetta jopa kolminkertais-taa falafel-pyöryköiden proteiinipi-toisuuden.

Hyönteisille ei vielä ole myönnetty EU:n uuselintarvikelupaa, mutta se saataneen vuonna 2018. VT

T

311/2017KEMIA

Helsingin yliopiston tutkijat ovat saa-neet kiikkiin kansainvälisen biopolt-toainehuijarin. Heidän tutkimuksen-sa osoitti, että ”biopolttoaineeksi” kutsuttu aine oli käytännössä fossii-lista.

Yliopiston Ajoituslaboratorioon saapui syksyllä ulkomaisen asiakkaan lähettämä polttoainenäyte. Näytteen asiakkaalle toimittanut yritys oli väit-tänyt, että polttoaine on 80-prosentti-sesti biopohjaista.

Polttoaineesta tehty radiohiiliana-lyysi kuitenkin paljasti, että se sisäl-si bioperäistä ainetta ainoastaan 2,7 prosenttia.

Tutkimusmenetelmä perustuu ra-diohiilen (14C) kulkeutumiseen ilma-kehästä kaikkeen biomassaan. Kun eliö kuolee, radiohiilen kertyminen loppuu, ja sen määrä alkaa päinvas-toin laskea niin, että fossiilisessa ma-teriaalissa sitä ei enää ole lainkaan. Polttoaineen bio-osuus selviää, kun

Runsas saunominen voi laskea de-mentiaan sairastumisen riskiä. Asia käy ilmi Itä-Suomen yliopiston tutki-muksesta.

Kaksikymmentä vuotta kestänees-sä seurantatutkimuksessa selvisi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehil-lä oli 66 prosenttia pienempi toden-näköisyys saada dementiadiagnoo-si kuin niillä, jotka kävivät saunassa vain kerran viikossa.

Tutkimuksessa seurattiin yli kahta-tuhatta itäsuomalaista miestä. Heidät jaettiin saunomistottumustensa mu-kaan kolmeen ryhmään: kerran vii-kossa, 2–3 kertaa viikossa ja 4–7 ker-taa viikossa kylpeviin.

Mitä useammin tutkittavat löylytte-livät, sitä vähäisempi muistisairauden riski heillä oli.

Saunomisen ja dementiariskin yh-teyttä ei ole aiemmin tutkittu. Sen si-jaan on osoitettu, että ahkera sauno-minen vähentää merkittävästi myös muun muassa sydänperäisen äkki-kuoleman sekä sepelvaltimotautikuo-

Radiohiili paljastibiodieselhuijauksen

Uuttera saunominen kannattaa, vaikka ei olisikaan ammatiltaan fitnessmalli.

Saunominen suojaamuistisairaudelta

Scan

stoc

kpho

to

leman vaaraa.Saunominen saattaa suojella muis-

tia ja sydäntä samoin mekanismein,

joita ei vielä kunnolla tunneta, sanoo tutkimusta johtanut professori Jari Laukkanen.

Scan

stoc

kpho

to

Kaikki biopolt-toaineeksi väi-tetty ei välttä-mättä olekaan bioperäistä ainetta.

määritetään, kuinka suuressa osassa näytettä radiohiiltä on jäljellä.

Bio-osuuksien määritysmenetel-mällä voidaan mitata mitä tahansa materiaalia, joka sisältää hiiltä, ker-too yliopiston Racaf-yksikkö (Radio-carbon Analytics Finland). Sen avul-la selviää vaikkapa biomuovin biope-

räisten aineiden määrä.Menetelmää voidaan hyödyntää

myös esimerkiksi voimalaitosten sa-vukaasujen analysointiin. Piipusta ulos puskevasta savusta otetaan hii-lidioksidinäyte, josta mitataan, kuin-ka paljon biopolttoainetta voimala on polttanut tietyllä aikavälillä.

MILJOONAN10,7dna-muutoksen kartoitus kannatti. Turun yliopiston tutkijat löysivät useita uusia yhteyksiä perimän ja tulehdusmerkkiaineiden välillä. Havainnot voivat poikia uusia keinoja muun muassa ms-taudin, Crohnin taudin, keliakian ja syöpien hoitoon.

1/2017

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

32

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OYProcess & Energy Engineering

ELEKTROKEM OYPL 71, 00131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620myynti@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsHoneywell-laboratoriokemikaalit –

Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -rea-

genssit – Reagecon Standards and Reagents

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

1/2017KEMIA 33

Vihreät sivut huomataan.

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysien automatisointi – Auto-

mation of AnalysisIonikromatografia – Ion Chromato-

graphypH/ionit & johtokyky – pH/Ions and

ConductivityNIR-spektroskopia – NIR Spectro-

scopyPotentiostaatit/galvanostaatit

– Potentiostats/GalvanostatsProsessianalysaattorit – Process

AnalyzersStabiilisuusmittaukset – Stability

MeasurementsTitraus – TitrationVoltammetria, CVS – Voltammetry,

CVS

LABTIUM OY

Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

www.icoy.fi 044-066 6802040-167 9557Turku–Harjavalta–Espoo

Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelutVaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja

kemikaaliturvallisuusRäjähdyssuojauksen suunnittelu ja

räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus

Pelastussuunnitelma (m. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys

LABROTEK OYSinimäentie 8 B02630 Espoo, Finlandinfo@labrotek.comPuh. 044 201 7001www.labrotek.com

1/201734

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comwww.perkinelmerfinland.fiAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

Vihreät sivut huomataan!Jokaisessa lehdessä.

Jokaisessa uutiskirjeessä.Verkossa www.kemia-lehti.fi

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutSurvontie 9 (YAD)40500 Jyväskyläpuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

Nablabs

SEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

Vihreät sivut myös verkossa.

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsED-, WD- ja WD/EDXRF-spektro-

metrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF)

0D-, 1D-, 2D- ja 3D(CT) -XRD-lait-teistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems

Claissen sulatelaitteet myös AA- ja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis)

Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses

Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Near-infrared-equipment (NIR)

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, tes-tipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits)

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

1/2017KEMIA 35

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

Uudet tilaukset:

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 933 1147

Tietojen päivitykset:

sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727

leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Vihreät sivut huomataan!Jokaisessa lehdessä.

Jokaisessa uutiskirjeessä.Verkossa www.kemia-lehti.fi

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

1/201736

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 2/2017Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 20. helmikuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti

”Kun lukee jonkin artik- kelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.”

”Joka kerta mielenkiin- toisia artikkeleita.”

TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä

Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä

Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Seija Kuoksa, puh. 040 933 1147seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

38 KEMIA 1/2017

Suomessa kehitetään kontti-koon laitosta, joka ottaa sähkö- ja elektroniikkaromusta talteen jalometallit ja harvinaiset maametallit. Ideasta uumoillaan uutta vientituotetta.

Elina Saarinen

Kun Jyväskylän yliopisto kuutisen vuotta sitten alkoi yhdessä Jyväsky-län Energian kanssa tutkia turpeen-poltossa syntyvää lentotuhkaa, selvisi, että tuhka sisältää myös jalometalleja ja harvinaisia maametalleja. Tulokse-na syntyi patentoitu kaksivaiheinen uuttomenetelmä.

Nyt yliopiston kemian laitos, Tek-

KIERTOTALOUS JA KEMIAUudessa sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisessä kiertotaloudessa.

Arvometallejaelektroniikkaromusta

nologiateollisuus sekä Elker Oy ovat aloittaneet kokeet, joissa testataan tuhkatutkimuksessa luotuja menetel-miä sähkö- ja elektroniikkaromuun. WEEEFiner-hanke pääsi viime syk-synä mukaan Sitran kiertotalouden tiekartta -listaukseen.

Globaali vihreä teknologia tarvitsee arvometalleja kipeästi.

”Piiri- ja kovalevymurskeessa voi olla harvinaisia maametalleja 600–750 milligrammaa kilossa ja hopeaa kaksinkertainen määrä. Magneeteis-ta löytyy arvokasta terbiumia, ja neo-dyymiä ne voivat sisältää jopa 25 pro-senttia”, kertoo yliopistonlehtori Ari Väisänen.

Hän uskoo, että yritysmaailman laitteiden arvometallipitoisuudet ovat

”Ihannetapauksessa saisimme ar-vometallit talteen sellaisessa muo-dossa, että ne olisivat valmiita, kau-pallisia yhdisteitä. Harvinaisilla maa-metalleilla ja niiden yhdisteillä on magneettisia ja optisia ominaisuuk-sia, joiden ansiosta niitä voi käyt-tää vaikkapa suoraan sensoreina”, Väisänen visioi.

Käsittely kontissa

Käytöstä poistuu vuosittain 50 mil-joonaa tonnia sähkö- ja elektroniik-kalaitteita, ja tahti kiihtyy. Iso osa laitteista ja samalla valtava määrä uusioraaka-aineita katoaa kuitenkin virallisten keräysjärjestelmien ulot-tumattomiin.

Lopuista otetaan muun muassa isoissa kuparisulatoissa talteen lä-hinnä kultaa, palladiumia, hopeaa ja kuparia. Harvinaisia maametalleja ei saada mekaanisella käsittelyllä uu-siokäyttöön, sillä niiden määrät ovat komponenteissa niin pieniä, että ne irtoavat vain kemiallisin menetelmin.

Suomalaiskonsortion mullista-va ajatus on siirtää elektroniikkaro-mun käsittely ympäristöä pilaavista hehtaarihalleista huoneen kokoisiin kontteihin.

”Maailmaa eivät pelasta yksittäi-set isot laitokset. Sen sijaan laitokset pitäisi viedä sinne, mihin sähköro-mua kerääntyy, ja käsitellä romu pai-kan päällä”, sanoo asiantuntija Peter Malmström Teknologiateollisuus ry:stä.

Tutkijat suunnittelevat parhaillaan prosessin skaalaamista pieneen, kont-tiin mahtuvaan koelaitokseen. Jos lai-tos saadaan taloudellisesti kannatta-vaksi, Suomelle voi syntyä uusi vien-tituote.

Konsortioon etsitään mukaan yh-teistyöyrityksiä. Hankkeen tarkempi budjetti, rahoitus ja kokoonpano vah-vistuvat kevättalven aikana.

Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi

Ari V

äisä

nen

Tutkija Siiri Perämäki Jyväskylän yliopiston kemian laitoksesta teki harvinaisten maametal-lien talteenotosta väi-töskirjansa.

vielä suuremmat kuin tut-kimuksessa käytettävän, kotitalouksista kerätyn romun.

Käsittelyprosessissa pii-ri- ja kovalevy- sekä mag-neettimurska liuotetaan ensin mineraalihapoil-la tai poltetaan tuhkaksi, jonka käsittely on kemian laitoksen väelle jo tuttua.

Kaksivaiheisessa hap-poliuotuksessa metal-lit jaotellaan niiden liu-koisuuden perusteella ja konsentroidaan neste-neste-uutolla. Erottelussa voidaan käyttää saostusta kahden tai kolmen me-tallin seoksiksi tai tietyn-tyyppisiksi yhdisteiksi.

Tulevaisuudessa pro-sessi voi vielä tehostua, jos erottelu- ja saostusme-netelmiä voidaan korvata uusilla ionisieppareilla.

391/2017KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

SOSIAALISESSA mediassa kuka tahansa voi sanoa töräyttää mitä tahansa. Edes kaikki toimittajat eivät pi-täydy jutuissaan tosiasioissa. Pääasia on, että lukijoita riittää.

Esimerkki villistä menosta on, kun luotettavana pidet-ty media julkaisee tiedeuutisen, jossa väitetään ham-mastahnan aiheuttavan syöpää, aivovaurioita ja autis-mia.

Hammastahnauutisoinnin käsitellyt Julkisen sanan neuvosto antoi lehdelle huomautuksen journalistin eet-tisten ohjeiden rikkomisesta – peräti neljässä eri kohdas-sa. JSN:n huomautus osoittaa, että median laadunval-vonta toimii.

NIIN TIETEEN kuin laatujournalismin edustajat ovat kyllästyneet tapauksiin, jotka nakertavat ammattimai-sesti kirjoittavien uskottavuutta.

Tiedetoimittajat opastavat kirjassaan Maito tappaa ja muita outoja tiedeuutisia valikoimaan ja arvioimaan myös tiedeuutisia.

Hyvä tieteen yleistajuistamisen opas on Tiina Rae-vaaran Tajuaako kukaan? Tilanteessa, jossa mielipide ja henkilökohtainen kokemus haastavat tieteen, Tiina Sar-ja pohtii, Kuka oikein tietää.

Facebookissa toimivan Klikinsäästäjä-sivuston motto kuuluu: Älä tuhlaa aikaasi huonoon journalismiin. Kli-kinsäästäjä paljastaa, mitä uutisotsikossa ajetaan takaa. Klikkaamme, jotta sinun ei tarvitsisi.

MYÖS OSA bloggaajista on havahtunut tiedon kirja-vuuteen. Esimerkiksi terveystietoa on netissä tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta lukijoiden on vaikea arvioi-da sisällön laatua.

Hiljattain perustetun Antidootti-portaalin tavoitteena on koota yhteen kaikki suomalaiset kirjoittajat, jotka si-toutuvat yhteisten sääntöjen pohjalta tuottamaan tut-kittua, asiallista ja laadukasta tietoa terveyskysymyksistä.

Emme siis vielä elä totuuden jälkeistä aikaa.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Totuuden aika

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 2/1982A.I. Virtanen -palkinto

Kemia-Kemi 1/1992A.I. Virtanen -palkinto professori Pirjo Mäkelälle

Ensimmäinen A.I. Virta-nen -palkinto luovutettiin 17. pnä joulukuuta 1981 Tampereen yliopiston reh-torille professori Jarmo K. Visakorvelle hänen lasten ravitsemusta koskevis-ta tutkimuksistaan sekä ravitsemustutkimusten käytäntöön soveltamista koskevasta työstään.

A.I. Virtanen -palkin-to muodostuu hopeises-ta professori Aimo Tu-kiaisen muotoilemasta mitalista ja 20 000 mar-kan rahapalkkiosta.

Palkinto myönnetään A.I. Virtasen elämäntyötä lähellä ole-vien biotieteiden alalla toimivalle tutkijalle tunnustukseksi korkeatasoisesta tutkimustyöstä.

Palkinnon luovuttamisesta päättävät Ravitsemuksen Tutki-mussäätiö, Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae r.y. ja Suomalaisten Kemistien Seura r.y.

Tieteellisten seurain talossa Helsingissä pidetyssä tilaisuu-dessa prof. Visakorpi piti A.I. Virtanen -muistoluennon aihee-na ”Imeväisen ravitsemus ja terveys”.

Professori Pirjo Mäkelä vastaanotti 22.11.1991 pi-detyssä tilaisuudessa Ra-vitsemuksen Tutkimussää-tiön, Suomalaisten Kemis-tien Seura ry:n ja Societas Biochemica, Biophysica et Microbiologica Fenniae ry:n myöntämän A.I. Vir-tanen -palkinnon. Palkin-non perusteissa koros-tetaan Mäkelän ansioita bakteriologian, virolo-gian ja biotekniikan tut-kimuksessa ja tutkijan-koulutuksessa sekä näiden tieteenalojen kehittämisessä ja käytäntöön soveltamisessa.

A.I. Virtanen -palkinto jaetaan joka toinen vuosi Suomen biokemiallisen tutkimuksen uranuurtajan ja Nobelin kemian palkinnon saajan kunnioittamiseksi ja biologisten tieteenalo-jen edistämiseksi Suomessa. Palkintoon kuuluu rahapalkinto, mitali ja palkinnon luovutustilaisuudessa pidettävä muisto- luento. Professori Mäkelän luennon aiheena oli ”Bakteerien molekyylibiologiasta väestön sairauksien ehkäisyyn”. Vuori-neuvos Yrjö Pessi puhui samassa tilaisuudessa aiheesta ”Ta-voitteena tieteen Nobelin palkinto Suomeen”. Luentoihin pe-rustuvat artikkelit julkaistaan Kemia-Kemi-lehdessä 3/1992.

Ida

Pim

enof

f

40 KEMIA 1/2017

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

Raili Nuortila

Kemianteollisuuden rautarouva

Raili Nuortila tunnetaan suoma-laisen kemianteollisuuden järkäh-tämättömänä järjestöjohtajana.

Sisko Loikkanen

”En ole koskaan kiinnittänyt huo-miota sukupuoleeni. Jos muut ovat sen tehneet, he ovat olleet kyllin koh-teliaita ollakseen hiljaa.”

”Allekirjoitan tuon yhä”, pian 88 vuotta täyttävä kemian grand old lady Raili Nuortila näyttää sitaattiaan leh-tijutusta vuodelta 1989.

Nuortila joutui koko uransa ajan matkustelemaan ulkomaille neuvotte-luihin, joissa hän usein oli ainoa nai-nen. Siitä ei kuitenkaan huomautel-tu, sillä suomalainen meni aina ”asia edellä” ja antoi kuulua, mitä ajatteli.

Terve itsetunto on peräisin kotoa Asikkalasta, jossa Raili Vilppula syn-tyi suurperheen viidenneksi lapseksi vuonna 1929.

”Sama kätilö hoiti peräkammarissa maailmaan meidät kaikki kahdeksan. Viisi meistä elää edelleen.”

Ylioppilaaksi kouluttautunut äiti ja kauppaopiston käynyt isä kannusti-vat katrastaan opintielle. Sisaruspar-vesta valmistui kaksi ekonomia, lää-käri, eläinlääkäri, hammaslääkäri ja insinööri.

”Nuorin veljeni Antti jäi viljele-mään tilaa keskikoulun jälkeen. Vii-tisentoista vuotta myöhemmin hän kiinnostui maa- ja vesioikeudesta, kun Helsinki oli aloittanut Päijänne-tunnelin kaivuun kotikylän peltojen alta. Hän lähti iltalukioon ja oikeus-tiedettä opiskelemaan. Niin saatiin perheeseen viimein myös juristi.”

Koska Raili oppi lukemaan jo ne-livuotiaana, hänet laskettiin kouluun kuusivuotiaana. Käytyään kolme vuotta kiertävää kansakoulua tyttö

Raili Nuortila• Syntynyt Asikkalassa vuonna

1929.• Ylioppilas 1946, kemian diplomi-

insinööri 1953, kauppatieteiden maisteri 1977.

• Lisenssiviraston osastosihteeri ja esittelijä 1953–1957.

• Suomen Teollisuusliiton apulais-osastopäällikkö ja osastopäällik-kö 1958–1972.

• Kumiteollisuusyhdistyksen asiamies 1961–1968.

• Suomen Pankin idänkaupan osaston päällikkö 1972–1978.

• Kemian Keskusliiton/Kemian-teollisuus ry:n toimitusjohtaja 1978–1993.

• Lukuisia luottamustehtäviä mm. maanpuolustusjärjestöissä.

• Naimisissa, 4 lasta, 10 lastenlas-ta, 2 lastenlastenlasta.

• Harrastaa ranskan ja venäjän opiskelua sekä liikuntaa.

vaati päästä oppikouluun.Kun se onnistui, Nuortila painoi

valkolakin päähänsä Lahden yksityi-sessä tyttölyseossa vuonna 1946, ni-pin napin 17-vuotiaana.

Vielä lukiolaisena hän ei osannut ajatella työmaakseen kemiaa, saati teollisuutta.

”En ollut ikänäni nähnyt kuin kak-si tuotantolaitosta, meijerin ja Vääk-syn myllyn, joihin kumpaankin ajelin hevosella tavaraa”, Nuortila hymyilee.

Alan valintaan saattoi vaikuttaa perhettä kohdannut menetys. Van-hin veli Heikki oli ylioppilaaksi val-mistuttuaan 1941 aloittanut asevel-vollisuuspalvelunsa ja sähkötekniikan opinnot Teknillisessä korkeakoulus-sa. Hän ehti lomillaan suorittaa tent-tejä, kunnes kaatui heinäkuussa 1944. Isoveljen opinahjo alkoi vetää pikku-siskoa puoleensa.

Lopputyössään Nuortila tutki hart-sin valmistusta koivusta peräisin ole-vasta raaka-aineesta. Aiheen antoi professori Pekka Kirjakka, joka oli vuonna 1948 perustetun Teknos-Teh-taat Oy:n tieteellinen taustatuki. Yh-tiö tarjosi teekkarille myös kesätöitä.

”Pitäjänmäen aseman taakse pys-tytetyssä parakissa oli keittopytty ja muutama maalinsekoitusastia, joista maalit kaadettiin purkkeihin. Päälle pantiin kansi, jota pamautettiin puu-kalikalla. Niin siihen aikaan pakat-tiin”, Nuortila naurahtaa.

Elämänkumppani Aarne Nuorti-la löytyi ylioppilaskunnan riennois-ta. Ensi juhannuksen alla tulee kulu-neeksi 64 vuotta heleästä sunnuntai-aamusta, jolloin pariskunta vihitytti itsensä Porvoon tuomiokirkossa.

”Ompelin hääpukuni edellisenä yönä. Parin päivän päästä menimme Aden kanssa Asikkalaan ja ilmoitim-me perheille, ettei tarvitse häitä jär-jestää.”

”Naimisissa olevat ulos”

Professori Kirjakka vinkkasi vastaval-mistuneen diplomi-insinöörin osas-tosihteeriksi lisenssivirastoon, jonka tehtävänä oli maan vähäisen ulko-maanvaluutan jakaminen.

Neljän virastovuoden aikana Nuor-tila pääsi seuraamaan, mitkä yritykset anoivat valuuttaa ja millaisten kemi-kaalien hankkimiseen.

Sitten tuli odottamaton käänne: markka devalvoitiin, ja samalla ulko-maankauppaa alettiin vapauttaa. Ti-lanne iski välittömästi lisenssiviras-toon.

”Kun menin seuraavana aamu-na töihin, sain kuulla suunnitelman: naimisissa olevat naiset ulos. Silloin ajateltiin, että aviomiehet elättäkööt.”

Nuortilalle potkut olivat tylyt. Kah-

411/2017KEMIA

Mar

kku

Jout

sen

”Koskaan en ole töitä hakenut”, Raili Nuortila kuittaa vaikuttavan uransa teolli-suus- ja talousmaailman eturintamassa.

den pikkulapsen äidillä oli kyllä ark-kitehtimies, mutta tämä oli juuri läh-tenyt Asla-stipendin turvin opiskele-maan Yhdysvaltoihin.

Esimiehensä pakeille marssineel-le Nuortilalle löytyi uusi kiinnostava työ. Suomen Teollisuusliitto tarvitsi kemian termistön hallitsevaa osaa-jaa laatimaan lausuntoa tullitariffin nimikkeistön uudistamishankkeesta.

Pätkäpestin päätyttyä liitossa avau-tui kauppapoliittisen osaston apulais-päällikön paikka, johon Nuortila va-littiin. Myöhemmin hän eteni osaston päälliköksi.

Seuraavaksi tarvittiin vetäjää Suo-men Pankin idänkaupan osastoon. Pankin johtokunnassa toimineelle Jaakko Lassilalle oli selvää, kenet hän halusi tehtävään.

Nuortila hangoitteli vastaan, mutta Lassilalla oli konstinsa. Tuttavien il-lanvietossa hän kysäisi muina miehi-

nä eräältä vieraalta, arveliko tämä 40 vuotta täyttäneiden naisten vaivautu-van enää oppimaan mitään uutta.

”Se oli niin osuva heitto, että seu-raavana päivänä ilmoitin suostuvani.”

Espoon työväenopistossa 1960-lu-vulla alkaneista venäjän opinnoista oli suuri hyöty nyt, kun Nuortilan ul-komaanmatkat suuntautuivat usein Moskovaan. Työn ohessa Nuortila suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon.

Kuuden vuoden kuluttua Nuortila joutui kuitenkin kertomaan esimie-helleen, pääjohtaja Mauno Koivis-tolle, siirtyvänsä muualle.

”Hän ihmetteli, että mikäs se niin mielenkiintoinen homma on, että pi-tää pankista lähteä.”

Mielenkiintoinen homma oli Ke-mian Keskusliiton toimitusjohtajan tehtävä.

”Joku oli vihjaissut, että olisin sii-

hen kuin räätälin tekemä.”Niin käynnistyi Nuortilan 15-vuo-

tinen urakka suomalaisen kemian-teollisuuden palveluksessa ja etujär-jestön keulakuvana. Keskeisen osan työtä muodostivat kansainväliset asiat, etenkin Euroopan vapaakaup-pajärjestö Eftan ja talousyhteisö EEC:n toiminnan seuraaminen.

”Kun Suomessa alettiin miettiä liit-tymistä EU:hun, meillä oli jo valmii-na suorat yhteydet ulkomaisiin järjes-töihin ja tieto EEC:n toimista kemian alalla. Saimme niiltä tuoretta tietoa paljon enemmän kuin viranomaisten kautta koskaan.”

Työuran viimeisin käänne tapah-tui vuotta ennen eläköitymistä, kun työnantajan nimi vaihtui Kemian-teollisuus ry:ksi, ja toimintaan liitet-tiin työnantajaedunvalvonta. Osoit-teeksi tuli jälleen Eteläranta 10, jossa Nuortila oli työskennellyt 15 vuotta Suomen Teollisuusliitossa.

”Treenit pitävät liikkeellä”

Raili Nuortila kuvaa aikaansa työelä-mässä antoisaksi.

”Erityisen positiivisia muistoja mi-nulla on monista osaavista ja aina yh-teistyöhön valmiista työtovereista ja hallituksen jäsenistä, etenkin aloit-teellisista puheenjohtajista, jotka ke-hittivät luovaa keskustelua järjestön tavoitteista.”

Mieluisaa oli myös jäädä vapaalle 40-vuotisen työuran jälkeen vuoden 1993 lopulla.

”Siitä on nyt 23 vuotta ja enemmän kuin 23 kiloa”, Nuortila hymyilee. Hy-vän voinnin yksi lähde on säännölli-nen kuntoilu Helsingin ruotsinkieli-sessä työväenopistossa.

”Käyn Arbiksen treeneissä kolme kertaa viikossa. Se pitää minut liik-keellä. Myös ranskan ja venäjän opin-not jatkuvat entiseen tapaan.”

Eniten Raili Nuortila iloitsee tänä päivänä terveydestään ja suuresta perheestään. Viimeksi jouluna kotiin Museokadulle kokoontui 23 henkeä lähisukua.

Isoisoäidiksi ehättänyt Nuortila on avoimesti onnellinen ”klaanistaan”.

”Suuri perhe on uskomaton ilon aihe.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi

42 KEMIA 1/2017

Kalevi Rantanen

Laboratoriokokeissa rapamysiini on tehnyt koe-eläinten eliniälle ihmeitä.

Tanskalaisen Roskilden yliopiston tutkijat kasvattivat altaissa Acartia tonsa -hankajalkaisia. Ne ovat pikku-ruisia äyriäisiä, joiden elämänkaari on yleensä parikymmentä päivää.

Kun tutkijat lisäsivät hankajalkais-ten ruokavalioon hieman rapamysii-niä, nämä polskuttelivat altaissaan ta-vanomaisten 12–25 elinpäivän sijaan yli 30 päivää. Parhaimmillaan pik-kuäyriäisten ikä piteni 66 prosenttia.

Rapamysiini eli sirolimuusi on monimutkainen orgaaninen yhdis-te, joka vaimentaa toisen yhdisteen, TOR-proteiinikompleksin toimintaa.

Tutkijat arvelevat, että TORin vauhtia vähentävä rapamysiini vai-kuttaa kalorirajoituksen tavoin. Tie-dossa on, että kun ravinnonsaanti on sopivan niukkaa, ikä pitenee.

Proteiinikompleksi sai sveitsiläisiltä löytäjiltään nimen TOR osittain siitä syystä, että saksan kielen Tor tarkoit-taa kaupungin porttia. TOR taas on ikään kuin portinvartija.

Soluun tulee sen ulkopuolelta ami-nohappoja, glukoosia ja muita ravin-

Pääsiäissaarten ihmeaine pidentää ikää

Pääsiäissaarilta löytyi aikoinaan yhdiste, jolta on sittemmin havaittu erikoisia ominaisuuksia.

Rapamysiiniksi ristitty aine on venyttänyt koe-eläinten ikää yli puolitoistakertaiseksi.

Tutkijat selvittävät, voisiko aineesta tulla myös ihmisen vanhenemisen hidastin.

opiston tutkija Matt Kaeberlein pa-neutuu Seattlessa ikään liittyviin sairauksiin, ikääntymisen mekanis-meihin ja keinoihin säädellä vanhe-nemista.

Kaeberlein ja hänen kollegansa ko-keilivat rapamysiiniä joukolla 20 kuu-kauden ikäisiä hiiriä. Vertailuryhmän hiiret saivat rapamysiinin sijaan lu-melääkettä.

Siinä, missä ilman rapamysiiniä jääneet jyrsijät elivät keskimäärin 28 kuukauden ikään, rapamysiinihiiret porskuttivat reilut neljä kuukautta pidempään. Niiden kuolema koitti hieman yli 32 kuukauden iässä. Jyrsi-jöille rapamysiini toi siis 14 prosentin iänpidennyksen.

Rapamysiiniä käytetään tätä nykyä• Hyljintäreaktion torjumiseen elinsiirroissa• Eräiden syöpien, kuten munuais- ja rintasyövän hoidossa• Sepelvaltimon uudelleenahtautumisen ehkäisemiseen pallolaajennuksen

jälkeen

Rapamysiiniyhdisteitä• Sirolimuusi (rapamysiini, kauppanimi Rapamune): C51H79NO13

• Everolimuusi (Afinitor): C53H83NO14

• Temsirolimuusi (Torisel): C56H87NO16

TOR tai mTOR = rapamysiinin kohdeproteiini (Target of Rapamycin, mechanical Target of Rapamycin)

teita. Lisäksi tulijoina ovat esimerkik-si kasvutekijät, stressi ja muut syöt-teet.

TOR-kompleksi säätelee syötteiden vaikutuksia, kuten proteiinisynteesiä, proliferaatiota eli solujen leviämistä, autofagiaa eli solun sisäistä kierrätys-tä ja muita ”tulosteita”, joista solun kasvu riippuu.

Rapamysiini puolestaan on linnan-herra, joka sanelee portinvartijalle, kuinka paljon porttia avataan.

Näyttöä kerätään

Tanskalaiset hankajalkaiset eivät ole ainoita, joille rapamysiini on tarjon-nut ikälisän.

Jos rapamysiini vaikuttaisi ihmiseen samoin kuin hankajalkaiseen, eläisimme 120-vuotiaiksi.

Muissa tutkimuksissa yhdiste on pidentänyt esimerkiksi hiivasienten (Saccharomyces cerevisiae), sukkula-matojen (Caenorhabditis elegans) ja banaanikärpästen (Drosophila me-lanogaster) elinaikaa.

Yhdysvaltalaisen Washington-yli-

Tutkijoiden mukaan laboratorio-hiiren 20 kuukautta vastaa ihmisellä noin kuuttakymmentä ikävuotta.

Nykyisellä terveydenhuollon ta-solla 60-vuotias suomalaismies elää keskimäärin vielä rapiat 20 vuotta eli saavuttaa ainakin 80 vuoden rajapyy-kin. Kuusikymppisellä naisella on las-kennallisesti edessään vielä liki kolme vuosikymmentä, eli hän hätyyttelee 90 ikävuoden rajaa.

Jos rapamysiini vaikuttaisi ihmi-sellä samassa suhteessa kuin hiirellä, saisimme lisäikää vuosikymmenen verran. Mies eläisi 80 vuoden sijasta noin 90 vuotta, ja nainen ehtisi juhlia satavuotispäiväänsä.

Jos taas aine tekisi meille saman kuin hankajalkaisille, yhä useampi meistä viettäisi myös 120-vuotisjuh-liaan.

431/2017KEMIA

Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitsevat Pää-siäissaaret tunnetaan etenkin jättimäisistä moai-patsaistaan. 1960-luvun tutkijat löysivät saaren maaperästä kiinnostavan yhdisteen, joka sai nimen rapamysiini.

KEMIA 1/2017

Rapamysiinin ja sen sovellus-ten oli ”pakko” tulla ennemmin tai myöhemmin. Näin sanoo moni nyt, mutta kyse on jälkiviisaudesta.

”Väistämättömäksi” väitetty kehi-tyskulku perustuu todellisuudessa moniin sattumiin. Ensimmäinen niistä oli odottamaton bakteerilöytö.

Joukko kanadalaisia tutkijoita rantautui vuonna 1964 Pääsiäissaa-rille, joiden nimi paikallisella kielel-lä on Rapa Nui.

Tutkijoiden tarkoituksena oli ke-rätä uutta tietoa perimän ja ympä-ristön vaikutuksesta ihmisten ter-veydentilaan. Tyynenmeren saaret, joiden väestö eli lähes eristyksissä muusta maailmasta, toimivat hei-dän elävänä laboratorionaan.

Montrealin yliopiston mikro-biologi Georges Nógrády halusi selvittää, miksi saarten asukkaat näyttivät olevan vastustuskykyisiä tetanukselle eli jäykkäkouristuksel-le. Vastausta kysymykseensä hän ei ilmeisesti kuitenkaan saanut.

Sen sijaan Nógrády löysi jotakin muuta – tosin tietämättään. Hän keräsi Pääsiäissaarilta yhteensä 67 maaperänäytettä. Näytekokoelma hautautui arkistoon, kunnes apuun tuli seuraava sattuma.

Lääkeyritys Ayerst Pharmaceuti-

calsin tutkijat olivat ryhtyneet etsi-mään bakteeriperäisiä lääkeainei-ta luonnosta. He saivat Nógrádyn näytteet käyttöönsä.

Vuonna 1972 lääketutkijat eristi-vät yhdestä näytteestä Streptomyces hygroscopicus -bakteerin tuotta-man yhdisteen, joka tappoi sieniä. He antoivat yhdisteelle nimen ra-pamysiini.

Pian rapamysiiniltä löytyi lisää kiinnostavia ominaisuuksia. Ai-neen havaittiin heikentävän elimis-tön immuniteettia.

Tutkimuksen yllätykset

Seuraavaksi Ayerstin mikrobiologi Suren Sehgal keksi syystä tai toi-sesta lähettää rapamysiininäytteitä syöpätutkijoille. Hänen ajatuksensa oli vastoin arkiajattelua. Jos yhdiste huononsi immuniteettia, sen pitäisi vähentää elimistön vastustuskykyä myös syöpää vastaan.

Tutkijoiden hämmästykseksi ra-pamysiini päinvastoin tuhosi syö-päsoluja. Tarkemmissa selvityksissä kävi ilmi, että rapamysiini voi sekä vahvistaa että heikentää vastustus-kykyä.

Yhdisteen tie apteekin hyllylle osoittautui silti pitkäksi. Lääkeyh-tiön johto katsoi, ettei rapamysii-ni tarjonnut riittävästi kaupallisia mahdollisuuksia, joten aineen tut-

kimukset lopetettiin vuonna 1982. Rapamysiinin tarina uhkasi tyssätä siihen.

Sitten Ayerst fuusioitiin Wyet-hin, toisen lääkeyrityksen kanssa, ja tutkimus käynnistettiin uudel-leen. Hankkeen tuloksena syntyi elinsiirtopotilaille tarkoitettu lääke hyljintäreaktiota vastaan. Yhdys-valtain lääkevirasto FDA hyväksyi rapamysiinilääkkeen vuonna 1999.

Suren Sehgal oli tutkija kirjaimel-lisesti henkeen ja vereen. Hänen vaimonsa Ajai kertoi tarinan lopun toimittaja Bill Giffordille, joka on kirjoittanut kirjan ikääntymistutki-muksista.

Sehgalilla todettiin vuonna 1998 syöpä, ja lääkärit antoivat hänelle kaksi vuotta elinaikaa. Tutkija päät-ti tuolloin kokeilla, tehoaisiko rapa-mysiini tautiin. Syöpä rauhoittui.

Tiedemiehenä hän halusi kuiten-kin selvittää, oliko muutos todella rapamysiinin ansiota. Niinpä hän lopetti lääkityksen. Syöpä ärhäköi-tyi taas, ja Sehgal menehtyi vuonna 2003.

Hänen vaimonsa kertoi Giffordil-le tutkijan viimeisistä sanoista.

”Suurin tyhmyys elämässäni oli lopettaa rapamysiinin käyttö”, tämä oli lausunut.

Rapamysiinipohjaiset syöpälääk-keet tulivat markkinoille Sehgalin kuoleman jälkeen.

Sattumien sanelema taival

Kuinka vanhaksi ihminen voi yli-päätään elää? Mikä on elämän maksimipituus, jos sitä kyetään venyttämään tieteen keinoin?

Arviot vaihtelevat suuresti.Newyorkilaisen Albert Einstei-

nin collegen tutkija Xiao Dong kollegoineen julkaisi viime lo-kakuussa Nature-lehdessä tutki-muksen, jonka mukaan ihmisiän luonnollinen yläraja on noin 115 vuotta.

Sitä vanhemmiksi elävät ovat tulevaisuudessakin vain yksittäi-siä poikkeuksia, ryhmä sanoo.

Päätelmä perustuu tietoihin elin-ajan kehittymisestä historian mit-taan.

Toiset tutkijat taas ennusta-vat nanoteknologian mullistavan maailmamme. Sen myötä kaikki rajoitukset rikkoutuisivat.

Pisimmälle menivät futuris-ti Ray Kurzweil ja lääketieteili-jä Terry Grossman. He väittivät vuonna 2004, että ihmisestä tulee kuolematon. Tämä tapahtuisi hei-dän ennustuksensa mukaan ”nel-jännesvuosisadassa” – eli viimeis-tään vuonna 2029.

Täältä ikuisuuteen?

Scan

stock

photo

Mikä on ihmisiän teoreettinen yläraja? Tutkijat eivät ole löytäneet asiasta yksimielisyyttä.

451/2017KEMIA

Matt Kaeberleinin ryhmä on aloit-tanut rapamysiinitutkimukset myös koirilla. Ensimmäiseen tutkimus-vaiheeseen osallistui 40 seurakoiraa. Niillä yhdisteen todettiin parantavan sydämen toimintaa. Mitään haitta-vaikutuksia rapamysiinin ei huomat-tu aiheuttavan.

Lupaavat tulokset antavat tutkijoi-den mukaan perusteet tutkimuksen jatkamiselle. Koirakoe edellyttääkin

toistoja, sillä aineen pitkäaikaisvaiku-tukset ovat vielä tuntemattomat.

Viesti kantasoluille

Suomessa rapamysiiniin on pereh-tynyt muun muassa dosentti Pekka Katajisto. Helsingin yliopiston Bio-tekniikan instituutissa työskentelevä akatemiatutkija toimii myös ruotsa-laisen Karoliinisen instituutin apu-laisprofessorina.

”Olen myös viettänyt neljä vuotta

Rapamysiinin iän-pidennyskykyä on testattu jo nisäk-käilläkin. Hiirillä aine on tepsinyt ja koirillakin parantanut sydämen toimintaa.

Scan

stoc

kpho

to

David Sabatinin laboratoriossa Yh-dysvalloissa”, Katajisto kertoo.

Maineikkaassa MIT:ssä (Massa-chusetts Institute of Technology) työskentelevä Sabatini on selvittänyt, kuinka rapamysiini toimii nisäkäs-soluissa. Juuri hän osoitti, että yhdis-te vaimentaa mTOR-kinaasia, joka säätelee muun muassa solujen kasvua.

Katajiston omassa laboratoriossa tutkitaan kantasolujen ja ikääntymi-sen yhteyttä. Tutkimuksella on paljon kytkentöjä rapamysiiniin.

”Kantasoluhoito ja mTOR-inhi-bointi rapamysiinillä eivät ole miten-kään kilpailevia tai vastakkaisia tapo-ja hidastaa ikääntymistä”, tutkija huo-mauttaa.

”Rapamysiini nimenomaan muok-kaa yksittäisten solujen, kudosten ja koko organismin metaboliaa niin, että kantasolut aktivoituvat ja pysy-vät aktiivisina.”

Rapamysiini toimii kantasoluille viestinä, joka jäljittelee signaalia ra-vinteiden niukkuudesta. Silloin kan-tasolut keskittyvät itsensä uudistami-seen sen sijaan, että tuottaisivat uusia soluja kudoksen varsinaisia toiminto-ja varten.

Juuri tämä on rapamysiinin ikään-tymistä hidastavista efekteistä Kata-jiston mielestä kaikkein merkityksel-lisin.

”Hiirikokeissahan voidaan jo nyt ”nuorentaa” useita ikääntymisen mu-kana heikentyviä parametreja.”

Katajiston laboratoriossa pyritään löytämään kantasolujen ja niiden naapurisolujen viestinnästä keinoja, joilla kudosten uusiutumista voidaan parantaa nuorelle tasolle ilman, että rapamysiinin sivuvaikutuksista on haittaa.

Tutkija muistuttaa, että rapamy-siinillä ei voida varsinaisesti hoitaa ikääntymiseen liittyviä tauteja.

”Mutta sillä voidaan hidastaa ikääntymisen haittojen ilmenemis-tä ja kenties myös ikääntymistautien etenemistä.”

Kun syntyneitä vaurioita halutaan todella korjata, kantasolujen akti-vointiin tarvitaan muita keinoja. Lu-paavia tapoja ovat kudosten omien kantasolujen uudelleenohjelmointi sekä kokonaan uusien kantasolujen transplantaatio.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi

Rapamysiini viestittää kantasoluille signaalia ravinteiden niukkuudesta.

46 KEMIA 1/2017

Oy:n entinen pitkäaikainen toimitus-johtaja ja nykyinen hallituksen pu-heenjohtaja.

XZ:n menestys perustuu alan kon-karin mukaan siihen, että sampoo on kehitetty varta vasten suomalaisille hiuksille, jotka poikkeavat monien muiden, etenkin aasialaisten tai af-rikkalaisten, hiuslaaduista.

Kun hiusten tupeeraus 1960-luvul-la tuli muotiin, kuohkeat kampaukset pidettiin ruodussa kerroksella hius-lakkaa, jota suihkutettiin aerosoli-pulloista surutta. Myöhemmän ajan punkkarit säilöivät piikkisikaa muis-tuttavat hiusluomuksensa kuosiinsa sokerivedellä.

Tyylit ovat vaihtuneet moneen ker-taan, mutta samat keinot ovat käytös-sä yhä.

Teknokemia pitää

Kutrit kunnossa Sampoot, hoitoaineet,

hiusvärit ja kampauksen ojennuksessa pitävät kiinnike-suihkeet ovat tämän päivän ihmiselle itsestäänselvyys. Kuluttajat odottavat ja valmistajat kehittävät entistä turvallisempia hiuskemikaaleja.

”Lakka tai hiuskiinne aerosolina on edelleen yksi tuotemuoto”, vahvistaa Cutrin Oy:n tuotekehityspäällikkö Päivi Mäkinen.

Kun Cutrin hiljattain esitteli lehdis-tölle uusimmat tuotteensa, pääosassa olivat kuitenkin suola- ja sokerisuih-keet eli mekaanisella pumpulla toimi-vat non-aerosolit.

Freonien käyttöä rajoitettiin ylei-sesti, kun niiden todettiin tuhoavan ilmakehän otsonikerrosta. Kosme-tiikka-aerosoleissa niiden käyttö lo-petettiin kokonaan. Tätä nykyä aero-solien ponneaineina hyödynnetään esimerkiksi propaania, butaania ja dimetyylieetteriä.

Aerosolisuihkeista ei alalla luovuta, sillä niillä on oma tehtävänsä.

”Hiuskiinneaerosoleja tarvitaan,

Marja-Liisa Kinturi

”Jokainen sampoo pesee hiukset puh-taiksi, mutta kun halutaan tehdä hyvä sampoo, tarvitaan aika paljon ke- miaa”, toteaa George Berner.

Berner on legendaarisen suoma-laisen XZ-sampoon luoneen Berner

Kampaaja tuntee ohjeetViidettä vuotta kampaajana työs-kentelevä Karita Ojanen pesee, leikkaa ja värjää asiakkaiden hiuk-sia ja loihtii niihin kampauksia Step In -kampaamossa Helsingin Tapa-ninkylässä.

Hän on valmistunut kampaajak-si nykyisin Stadin ammattiopistona tunnetun koulun kauneudenhoito-alan koulutusyksiköstä. Koulutuk-sessa tulevat hiusammattilaiset pe-rehdytettiin myös työsuojeluun.

”Ensimmäisenä tulee mieleen kä-sineiden käyttö erityisesti värejä se-koitettaessa. Lisäksi tilan ilmanvaih-don on oltava riittävä tai sekoitta-misen pitää tapahtua kaapissa, joka imee kemialliset höyryt”, Ojanen kertaa saamaansa oppia.

Hänen työpaikkansa ilmanvaihto on niin hyvä, ettei erillistä kaappia tarvita.

”Käsineistä olemme keskustelleet kollegoiden kesken ja todenneet, että nitriilikäsineet ovat suojaavam-

pia kuin vinyyliset. Sen opin vasta myöhemmin, että käsineitä pitää vaihtaa puolen tunnin välein.”

Hengityssuojaimista koulussa ei puhuttu. Ojanen muistaa silti kuul-leensa lääkärin ohjeesta, jonka mu-kaan parturi-kampaajien tulisi käyt-tää suojaimia aina, myös hiuksia leikattaessa. Ohjetta noudattanevat harvat.

Valveutuneet asiakkaat

Asiakkaat ovat Ojasen mukaan en-tistä valveutuneempia sen suhteen, mitä kemikaaleja kampaamossa käytetään.

”Yhä useampi pyytää käyttämään hajusteettomia ja ei-allergisoivia ai-neita. Ollaan siis menossa luonnol-lisempaan suuntaan. Tosin hiusvä-reistä on varmaan aika mahdotonta kokonaan poistaa PPD:tä. Sittenhän jäljelle jäisivät vain kasvi- ja suora-värit.”

Kampaaja värjää itse myös omat hiuksensa.

”Kotona en kuitenkaan käytä ha-petevärejä vaan mahdollisimman hellävaraisia värejä, joissa ei ole ha-pettuvia pigmenttejä.”

Väriaineiden lisäksi myös perma-nenttiaineet ovat Ojasen mielestä kehittyneet entistä paremmiksi.

”Ammoniakkia niissä ei tietys-ti voi korvata, muutenhan aine ei toimisi. Mutta aineista on saatu esi-merkiksi hajuttomampia.”

Kampaajien yleisin allergia on ha-justeyliherkkyys. Useimmat hius-tuotteet sisältävät hajusteita, joten niitä on vaikea välttää.

”Se on minulle riski, sillä olen al-lerginen monille asioille, kuten koi-vulle ja monille ruoka-aineille. Yri-tän välttää niitä mahdollisimman paljon. Pidän alastani niin paljon, että toivon työni ehkä olevan jon-kinlaista siedätyshoitoa.”

471/2017KEMIA

sillä ne tuottavat hienojakoisemman pisaran kuin mekaaniset pumput. Isompi pisarakoko kastelee ja helpos-ti latistaa kampauksen”, Mäkinen sel-vittää.

Hiusten hoitoaineiden kemiassa muutos näkyy ennen kaikkea siirty-misenä mineraali- ja eläinperäisis-tä lähtöaineista kasviöljypohjaisiin

Kampaaja Karita Ojanen hyödyntää hiustuotteita monipuolisesti. ”Esimer-kiksi väri- ja permanenttiaineet ovat kehittyneet entistä parempaan suuntaan”, ammattilainen sanoo.

Marja-Liisa Kinturi

tuotteisiin.”Nykyään tavallisimmin käytössä

olevat emulgaattorit ja pinta-aktii-viaineet valmistetaan synteettisesti käyttäen lähtöaineena kasviöljyjä.”

Hiustenhoitotuotteiden raaka-ai-neita valmistetaan Suomessa vähän. Sen sijaan meillä syntyy maahantuo-duista valmiista raaka-aineista lop-

putuotteita moniin eri tarkoituksiin, niin hiusten pesuun, hoitoon kuin kiinnitykseenkin.

Turvallisuus edellä

Hiuskosmetiikan tuotteiden valmis-tusta säätelee vuonna 2013 uudistettu

Hiustenhoitotuotteissa siirrytään mineraali- ja eläinperäisistä lähtöaineista kasviöljypohjaisiin.

48 KEMIA 1/2017

EU:n kosmetiikka-asetus. Siinä mää-ritellään muun muassa, mitkä aineet ovat kokonaan kiellettyjä tai ainoas-taan rajoitetusti sallittuja hiustuottei-den raaka-aineita. Asetuksen liitteissä sanellaan, paljonko rajoitetusti sallit-tua ainetta, kuten vetyperoksidia, tuotteessa saa olla.

Täysin kiellettyjä ovat tyypillisesti aineet, joilla on lääkevaikutusta. Niitä ovat esimerkiksi lääkeaineet, hormo-nit ja puuduttavat aineet. Kiellettyjä ovat myös aineet – kuten vaikkapa liuottimet – jotka eivät vaarallisuu-tensa takia sovellu käytettäviksi kos-metiikassa.

Kuluttajat pidetään ajan tasalla

Hiusten lyhyt historiaNykyajan ihminen pysähtyy joskus ihmettelemään vanhojen maalausten näyttäviä hiusrakennelmia ja miet-timään, miten niitä oikein pestiin ja hoidettiin.

Vastaus kuuluu: eipä juuri pesty-kään.

Tapa pestä hiukset liki päivittäin tai ainakin pari kertaa viikossa yleis-tyi vasta 1920-luvun jälkeen. Tiuha peseminen olisi entisaikaan ollut tu-hoisaa, sillä käytettävissä ei ollut ny-kyisen kaltaisia hiustenhoitotuotteita. Lipeästä tehdyt saippuat eivät olleet kovin hellävaraisia.

Naisten yleensä pitkät hiukset le-titettiin yöksi. Aamuinen harjaami-nen poisti niistä likaa ja levitti niihin hiuspohjasta öljyä, joka toimi hoita-vana aineena.

luokkien välillä. Siinä mis-sä ylimykset ja hallitsijat erottuivat tavallisesta kansasta huoliteltuine hiuksineen ja näyttä-vine kampauksineen, ruumiillista työtä te-kevät pitivät tukkan-sa käytännöllisen ly-hyenä. Lyhyt tukka oli orjuuden merkki vielä keskiajalla.

Peruukista permanenttiin

Väriä hiuksiin on haluttu jo var-hain. Ensimmäiset tiedot hiusten värjäämisestä – tietenkin luonnonvä-reillä – ovat noin vuodelta 400 ennen ajanlaskumme alkua.

Uuden värin päähän saattoi saada myös peruukilla. Myös miesten hiuk-set alkoivat pidentyä 1600-luvulla, ja koska kaikkien omat hapset eivät ol-leet riittävän pitkiä ja tuuheita, pe-ruukit yleistyivät.

Aluksi peruukit olivat vaaleamman tai tummemman ruskeita, mutta vä-hitellen voitolle pääsi puuteroitu val-koinen malli. Vasta Ranskan vallan-kumous 1700-luvun lopulla mullisti muodinkin niin, että sekä peruukista että puuterista luovuttiin.

Vallankumouksen jälkimainingeis-sa hiukset myös lyhenivät, kunnes

1800-luvun toisella vuosikymmenel-lä tulivat muotiin pitkät, molemmin puolin kasvoja riippuvat kiharat.

Permanentin keksiminen 1920-lu-vulla vauhditti lyhyen tukan leviämis-tä. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa sekä naiset että miehet palasi-vat taas pidempiin hiuksiin. Kehityk-sen takana olivat entistä paremmat pesumahdollisuudet, sähköiset hius-tenkuivaajat, -kihartimet ja -suoristi-met sekä suuri valikoima uusia hoito- ja muotoilutuotteita.

Artois’n kreivittären ei tarvinnut huolehtia hiuksistaan itse.

pakkausmerkinnöin. Pakkaukseen pitää merkitä niin valmisteen aines-osat, valmistajan nimi ja osoite kuin tuotetiedot molemmilla kotimaisilla kielillä.

”Lisäksi tuotteista on pidettävä yllä tuotetiedostoa, josta käyvät ilmi muun muassa reseptit, työohjeet, laa-dunvarmistustulokset, materiaalien spesifikaatiot, kaikki tuotteelle tehdyt dermatologiset testit, mikrobiologiset tehotestit ja tuotteen tehokkuutta tar-koitukseensa mittaavat testit”, Mäki-nen luettelee.

Kaikista tuotteista on tehtävä myös turvallisuusarviointi, joka kattaa mahdolliset haitat niin terveydelle

kuin ympäristöllekin. Cutrin tekee arvioinnin yhteistyössä ulkopuolisen toksikologin kanssa.

Kuluttajia enemmän hiustuottei-den aineille altistuvat kampaajat. Alan teollisuus on yhdessä Teknoke-mian Yhdistys ry:n kanssa laatinut heille oppaan tuotteiden turvallisesta käytöstä. Kampaajia neuvotaan myös suojautumaan asianmukaisesti.

Yksi hiustuotteiden käytön ongel-ma ovat allergiat.

”Tiedämme ja tunnemme yleisim-min allergisoivat aineet ja yritämme välttää niitä. Teemme tuotteet sellai-siksi, että niitä on turvallista ja help-poa käyttää. Se tietysti edellyttää,

Hiuksiin levitetty puuteri toimi kuin nykyajan kuivasampoo.

Aikoinaan kampaus saatettiin myös puuteroida. Harjattaessa puuteri poisti samalla tavoin hiuksista ras-vaa ja likaa. Samoin toimii moderni kuivasampoo, johon moni turvautuu silloin, kun aikaa hiusten vesipesuun ei ole.

Hiusmuoti vaihteli suuresti kult-tuurista toiseen ja myös yhteiskunta-

491/2017KEMIA

Kemikaalibloggarisuosittaa herkkyystestiäAnsiokkaana tiedonvälittäjänä palkittu, Kemikaalikimara-blogia pitävä kemian diplomi-insinööri Anja Nystén muistuttaa, että hius-värit ovat kosmetiikan voimak-kaimpia kemikaaleja. Ne voivat siksi aiheuttaa pahojakin allergisia reaktioita.

Hän suosittelee hiusvärien koti- käyttäjille herkkyystestiä. Siinä pieni määrä väriseosta levitetään iholle esimerkiksi korvan taakse ja annetaan vaikuttaa vähintään yön yli.

”Jos iho reagoi, värjäys kannattaa jättää väliin.”

Aivan varma keino herkkyystes-tikään ei ole.

”Testit itsessään saattavat altistaa allergioille, eikä negatiivinen testi-tulos takaa, ettei värjäyksestä saisi

reaktiota.”Nystén varoittaa etenkin mus-

tan hennatatuoinnin ja hiusten vär- jäyksen yhdistelmästä. Tatuointi lisää riskiä saada hiusväreistä iho-reaktio jopa vuosien kuluttua ta- tuoinnista. Syynä on mustan hen-nan sisältämä parafenyleenidi- amiini.

Vaihtoehtoiset värjäyskeinot ovat usein hyvä valinta.

”Suoraväreissä pigmentti kiin-nittyy hiuksen pinnalle, jolloin väri kestää vähemmän aikaa kuin muis-sa värjäystavoissa, mutta aiheuttaa vähemmän myös allergioita.”

Kasviväreistä tunnetuin on hen-na, joka tuottaa kuparinpunaisia sävyjä. Väriskaalaa voidaan laajen-taa muilla kasviväreillä, kuten sen-nalla ja indigolla.

Nykypunkkarien tyyli vetää hyvin vertoja rokokooajan kampauksille. Sokerivesi pitää värikkään irokeesin ryhdikkäänä.

että käyttöohjetta noudatetaan.”Se, että tuote ei sisällä allergisoivia

aineita, on Mäkisen mukaan nykyisin myös kilpailuvaltti siinä missä tuot-teen haitattomuus ympäristöllekin.

Tiedekomitea arvioi

Tavallisimmin allergisoivia aineita ovat hajusteiden ainesosat, säilöntä-aineet ja hiusväriaineet. Tunnetuim-mat 26 hajusteallergeenia pitää mer-kitä tuotteisiin.

”Monet niistä ovat hyvin tavalli-sia luonnossakin, esimerkiksi sitrus-öljyissä esiintyvät aineet”, Mäkinen huomauttaa.

Hiusvärien turvallisuus tuntuu pu-huttavan sitä enemmän, mitä useam-min kaupungilla kävelee vastaan tu-lenpunaisia, teräksensinisiä ja yön-mustia kutreja.

”Hiusväriaineiden turvallisuusar-vioinneista vastaa Euroopan komis-sion tiedekomitea SCCS”, kertoo asiantuntija Eeva-Mari Karine Tek-

nokemian Yhdistys ry:stä.”Kattavissa tieteellisissä arvioissa

otetaan huomioon uusimmat tutki-mustulokset. Niiden perusteella mää-ritetään aineiden kosmetiikkakäytön sallitut ja turvalliset pitoisuudet.”

Komitea on ottanut kantaa myös parafenyleenidiamiiniin eli PPD:hen, joka on eniten keskustelua ja myös huolta herättänyt hiusväriaine. Ko-mitean viimeisin mielipide aineesta on vuodelta 2012.

”Mielipiteessä asetetaan PPD:lle turvallisen käytön pitoisuusrajat ja todetaan, ettei PPD:n ole todettu ai-heuttavan syöpää. Myös parafenylee-nidiamiinin johdannaisille on tehty vastaava turvallisuuden arviointi.”

Kun etsitään kosmetiikan aines-osien turvallisuustietoa, Karine neu-voo ensin selvittämään, löytyykö ai-neesta SCCS:n mielipide, joka on hänen mukaansa tiedon paras lähde.

Myös Karine muistuttaa aineiden käyttäjän omasta vastuusta.

”Käyttäjän vastuulla on noudattaa pakkauksissa esitettyjä varotoimen-piteitä ja käyttöohjeita. Esimerkiksi hiusväreissä on paljon turvallisuus-ohjeita, joita tulee noudattaa hiuksia värjättäessä.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.kinturi@dlc.fi

50 KEMIA 1/2017

Vuonna 1919 voimaan oli kuiten-kin astumassa kieltolaki, joka sääti, että viinaa ei saanut myydä, varastoi-da eikä edes pitää hallussa.

”Ihmisissä asia herätti kahdenlai-sia reaktioita: osa kansalaisista halu-si mahdollisimman pian juomistaan eroon, kun taas toiset kaukonäköises-ti hamstrasivat alkoholia tulevaa tar-vetta varten. Algoth Niska kuului jäl-kimmäiseen ryhmään”, kertoo Niskan vaiheita tutkinut kirjailija Kari Kal-lonen.

Niinpä Niska osti itselleen erään

Algoth Niska oli

Janoisten suomalaisten sankari

Vuonna 1919 voimaan astunut kieltolaki käynnisti mittavan kissa- ja hiirileikin viranomaisten ja viinatrokarien välillä. Virkavaltaa juoksutti etenkin legendaarinen Algoth Niska, salakuljettajien kuningas, joka piti juomahimoiset kansalaiset tyytyväisinä.

pikemminkin eräänlaisena kansallis-urheiluna.

Niska oli muihin trokauksen joh-tajiin verrattuna poikkeus, sillä hän osallistui itse myös käytännön toi-miin. Etenkin Ahvenanmaan saaris-tolaiset pitivät häntä suorastaan san-karina.

Tehokkain salakuljetusmuoto oli tuoda viina maahan pirtuna, jossa al-koholi oli pienimmässä mahdollises-sa tilavuudessa. Niska keksi yhtenä ensimmäisistä käyttää niin sanottua torpedoa eli piilottaa pirtusäiliöt ko-konaan veneen alle pois näkyvistä.

Perämiehen ammatin hankkinut, maailman meret kiertänyt mies ehti omistaa useita veneitä. Paras niistä oli sinänsä vaatimattoman näköinen Kickan, jonka valttina oli ketterä koko yhdistettynä 16-solmuiseen mootto-riin.

Viinasäkit puunlatvaan

Algoth Niskasta liikkui ja liikkuu yhä lukematon määrä tarinoita. Jutut pa-ranivat yhä uudelleen kerrottuina, ja on vaikea tietää, mikä on totta, mikä liioittelua ja mikä täysin keksittyä.

Kirjassaan Salakuljettajien kunin-

Algoth Niska• Syntyi Viipurissa merikapteeni-isän ja muusikkoäidin viisilapsisen perheen

kuopukseksi vuonna 1888. Algothin kolmesta sisaruksesta tuli ooppera- ja operettilaulajia ja yhdestä tanssija.

• Kävi koulun Helsingissä Nya svenska läroverketissä ja opiskeli perämiehek-si. Työskenteli useilla laivoilla.

• Jalkapallon kaksinkertainen suomenmestari (Unitas 1908, Kiffen 1916). Pelasi myös maajoukkueessa ja edusti Suomea muun muassa Tukholman olympialaisissa 1912.

• Vaurastui alkoholin salakuljettajana kieltolain (1919–1932) aikana.• Ensimmäinen vaimo Magda Aufrichtig (1915–1924). Liitosta tytär

Magda, jonka poika Ilkka Lipsanen tunnetaan viihdelaulajana taiteilijani-mellä Danny.

• Toinen puoliso Celia Andersson (1928–1932). Liitosta poika Jack.• Kuoli köyhtyneenä Helsingissä vuonna 1954.

Arja-Leena Paavola

Piileskelyä karikkoisen saariston pi-meässä yössä, tullimiesten mielikuvi-tuksellista harhauttelemista ja väliin jopa luotisateen väistelyä.

Sellaista oli legendaarisen salakul-jettajan Algoth Niskan (1888–1954) työ pahimmillaan – tai parhaimmil-laan.

Viinan salakuljettaminen oli riski-altis keino hankkia elanto, mutta se sopi jännityshakuiselle miehelle erin-omaisesti. Rahaa tuli ja rahaa meni siinä määrin, että trokarin maine on kantanut meidän päiviimme asti.

Niska oli komea, elegantti ja kieli-taitoinen maailmanmies, joka tasai-sen hyväntuulisena oli aina valmiina seikkailuun. Pirtutrokarin uransa hän aloitti hieman sattumalta oman tätin-sä esimerkin innoittamana.

Niskan Sofia-täti teki aikoinaan bisnestä kauppaamalla helsinki-läishotelleihin viinipulloja, joihin tämä oli liimannut laadukkaampien juomien etiketit. Sofia ei ollut tuo-teväärentäjänä ainoa laatuaan, vaan filunkia harrastivat monet muutkin. Esimerkiksi portviiniä ja konjakkia pyrittiin ”vanhentamaan” johtamalla niiden läpi sähkövirta.

Tädin puuhailua seuratessaan Nis-ka oivalsi, että väkijuomat ovat tuote, jota ihmiset himoavat hintaan mihin hyvänsä.

Niska aloitti salakuljettajan uransa oman tätinsä esimerkin innoittamana.

lainkuuliaisen kansalaisen viinakella-rin sisällön ja ryhtyi sittemmin kau-pustelemaan juotavaa eteenpäin hy-vällä voitolla.

”Kun varasto oli ehtynyt, hän päät-ti hakea lisää Suomenlahden toiselta puolen.”

Kansan keskuudessa kieltolain rik-komista ja salakuljetusta ei pidetty kovin vakavana rikollisuutena vaan

1/2017KEMIA

Algoth Niska oli älykäs, elegantti ja kielitaitoinen mies, joka hallitsi suuren

maailman elkeet. Itse-varmasta ja rohkeasta

merenkävijästä tuli salakuljettajana

ylivertainen.

51

52 KEMIA 1/2017

gas (Revontuli 2014) Kari Kallonen selostaa, kuinka Niska kerran palasi yölliseltä reissultaan Kirkkonummen edustalle, ankkuroi Kickanin ja kävi lepäämään.

Aamun valjetessa hän heräsi lau-kauksen ääneen. Se kuului paikalle osuneesta tulliveneestä. Viranomais-ten alus oli niin syväkulkuinen, et-tei se päässyt lähelle Niskan venettä, joten tämä komennettiin ajamaan

virkamiesten luo.Kickanin kannella ja lattialankku-

jen alla sattui olemaan iso lasti pirtua hienompia väkijuomia, joita troka-ri ei halunnut menettää. Niinpä hän esitti aikovansa totella käskyä mutta moottorin käynnistettyään ampaisi-kin hurjaa vauhtia pakoon.

Viranomaiset tunnistivat tutun sa-lakuljettajan, mutta heillä ei ollut mi-tään mahdollisuutta seurata tätä vai-

Miltä maistuu Algoth Niskan nimeä kantava pirtu?

Sitä pääsee testaamaan Suomenlah-den eteläpuolella. Suomalaisvoimin käynnistetty tallinnalainen tislaamo ryhtyi valmistamaan kuuluisan sala-kuljettajan nimikkoviinaa viime vuo-den marraskuussa. Siragi-nimen saa-nut premium handcrafted pirtu on jo löytänyt asiakkaansa.

Algoth Distillery & Bar on Viron ensimmäinen niin sanottu artesaani-tislaamo, jonka päätuotteita ovat vot-ka ja gini.

Historiallisella paikalla sijaitseva baari on kunnianosoituksena Niskal-le sisustettu salakuljetusteeman hen-gessä. Kapakan asiakkaat pääsevät näkemään, kuinka juomat syntyvät tuotantotiloissa lasiseinän takana.

Siellä valtavat sammiot pulputta-vat kiiltävän puhtaina. Näky on aivan toista kuin kotipolttajien puu- ja rau-tasammiot korpien kätköissä.

”Olemme kehittäneet tuotteitamme jo pitkään, mutta itse valmistuksen aloittaminen edellytti monimutkai-sen lupaprosessin läpikäymistä”, ker-

keakulkuisen saariston poukamissa. Sen sijaan he avasivat konekivääri-tulen.

”Niska ehti ohjata Kickanin kallioi-den suojaan, mutta veneen mahon-kipinta oli osin säpäleinä kahdeksan luodin osuttua siihen”, Kallonen ku-vailee.

Tilanteesta selvittyään kokenut tro-kari pakkasi tyynesti saaliinsa säkkei-

Tallinnassa voi skoolataAlgoth-pirtulla

too tislaamomestari Juha Väänänen.Algoth-tislaamo on hänen mu-

kaansa Baltian modernein. Prosessia kontrolloidaan mäskäyksestä tislaa-miseen desimaalien tarkkuudella, ja perustislaus tapahtuu 28-kertaisena.

”Juomien turvallisuus perustuu meillä muun kemianteollisuuden ta-voin hyviin tuotantotapoihin ja luo-tettavaan tuotantovälineistöön. Tuot-teiden arvoa nostaa intohimo asiaan”, Väänänen hymyilee.

Pirtun ja votkan valmistusproses-sit ovat sinänsä hyvin samankaltaiset. Juomien erot liittyvät lähinnä resep-tiin ja lantraukseen.

”Ginin valmistus taas poikkeaa muista siten, että se tislataan toistami-seen katajanmarjojen tai muiden yrt-tien kanssa. Lisäksi gini tarvitsee vot-kaa ja pirtua pidemmän kypsytyksen, koska molekyylitasolla sen rakenne on huomattavasti monijakoisempi.”

Tuotteiden valmistumisaikaan vai-kuttavat rankin vierteen ominaispai-no, käytettävän hiivan ja mahdollis-ten hiivaravinteiden määrä ja tehok-kuus sekä valmistettavan tuotteen

edellyttämä kypsytysaika.Väänäsen mukaan pääsääntö on,

että rankin käymisaika on noin viik-ko, ja itse tislaamiseen kuluu kuta-kuinkin päivä. Tämän päälle tulee vielä kypsytys, joka kestää tuotekoh-taisesti parista viikosta jopa vuosiin.

Algoth-tislaamon laitteilla olisi mahdollista valmistaa myös viskiä. Sen kypsytys veisi kuitenkin pit-kään, ja markkinat ovat niin kilpail-lut, ettei juoman myynnistä saataisi kannattavaa.

”Viskin täytyy muhia tynnyrissä vähintään kolme vuotta. Tanniinit toimivat katalyytteinä, jotka neut-ralisoivat tislausprosessin aikana syntyneitä karsinogeeneja. Juoman luonteen taas tekevät epäpuhtaudet”, Väänänen kuvailee.

Legendaarisen salakul-jettajan nimikkopirtu tehdään perinteitä kunnioittaen Virossa.

Algoth-tislaamon tan-keissa syntyy pirtun lisäksi votkaa ja giniä.

Sivulle 54…

Kuva

t: Al

goth

Dis

tille

ry &

Bar

531/2017KEMIA

Vuosina 1919–1932 voimassa ollut kieltolaki ei taittanut alkoholin kulutusta, mutta sen sijaan rikollisuus roihahti.

Suomen asukasluku oli 1930-luvul-la noin kaksi miljoonaa. Siihen suh-teutettuna viinan kulutus oli nykypäi-vän tasolla. Erona oli se, että naisten alkoholinkäyttö oli vähäistä, ja iso osa heistä oli täysraittiita. Viinan joivat ja sen haitat kärsivät ennen kaikkea miehet.

Vuodesta 1922 lähtien kieltolaki- ja juopumusrikokset muodostivat hui-mat 80 prosenttia kaikista rikoksista. Salapolton myötä lisääntyivät pahoin-pitelyt, tapot ja murhat.

Taistelu viinan salakuljetusta vas-taan epäonnistui. Sen myönsi myös Suomen hallitus, joka vuoden 1929 keväällä asetti komitean tutkimaan epäonnistumisen syitä.

Kieltolaki ajoi karilleAlgoth Niska ”vain” trokasi eikä osal-listunut keittohommiin, mutta mo-nelle muulle pirtun valmistus oli tut-tua puuhaa.

Kotipolttimot olivat useimmiten karkeatekoisia kokonaisuuksia, jotka koostuivat kuumennettavasta pan-nusta, höyrystimestä ja jäähdytyk-sestä. Mäskisäiliöt vetivät yleensä 20–50 litraa, mutta joskus tavattiin jopa 3 000 litran pannuja, joilla operointi oli lähes teollista toimintaa.

Tuottoisaan bisnekseen tarttuivat myös väärentäjät.

”Viinaa voitiin esimerkiksi jatkaa muilla aineilla, joilla juomasta saatiin tiukemman oloista”, kertoo palvelu-päällikkö Jaakko Nenonen alkoholi-yhtiö Altian Rajamäen tehtailta.

Juotavan laatu oli iso riski. Sala-kuljetettujen tuotteiden sisällöstä ei voitu koskaan olla varmoja, ja myös kotikonstein tehdyssä viinassa oli

Kari

Joki

nen

Laillisten väkijuomien val-mistus käynnistyi Alkon

Rajamäen-tehtaassa vuon-na 1932. Tehtaan nykyinen

isäntä on Altia Oyj.

”Alkoholi tuhoaa aivosoluja, mutta vaarallinen alkoholi voi panna nupin todella sekaisin.”

”Alkoholi tuhoaa aivosoluja, mutta vaarallinen alkoholi voi panna nupin todella sekaisin. Puhuttiinkin juop-pohulluudesta.”

Kansan äänin kumoon

Lopulta alettiin pohtia, oliko toivoton taistelu väkijuomia vastaan ylipäätään järkevää. Maailmanlaajuisen laman myötä kävi selväksi sekin, että valtio tarvitsi lisää verotuloja, joita viinan luvallinen myynti toisi.

Kun asiasta joulukuussa 1931 jär-jestettiin kansanäänestys, tulos oli sel-vä. Yli 70 prosenttia kansalaisista ha-lusi lain kumoon.

Vuonna 1932 annetussa uudessa väkijuomalaissa säädettiin, että alko-holin myyntimonopoli keskitetään valtiolle. Valtio oli jo ottanut haltuun-sa maan kaikki 38 viinanpolttimoa juuri ennen kuin kieltolaki asetettiin.

Oy Alkoholiliike Ab:n valmistuska-pasiteetti ei kuitenkaan riittänyt vas-taamaan uutta tilannetta.

”Kieltolain aikana etanolia oli val-mistettu edelleen lääkinnällisiin tar-koituksiin ja kemian laboratorioiden prosesseihin, mutta määrät olivat pie-niä”, Jaakko Nenonen kertoo.

Paradoksaalista kyllä, Alko joutui aluksi ostamaan spriitä ja pullotettua viinaa sieltä, mistä salakuljettajatkin olivat sitä tuoneet, eli Virosta. Yhtiön ensimmäinen Rajamäen-tehtaassaan valmistama tuote oli Pöytäviina.

Sellaiseksi todettiin muun muassa merialueen vartioinnin heikkous sekä vartiojärjestelmien ja kaluston van-huus. Vuonna 1930 perustettu meri-vartiolaitos paransi tilannetta, mutta Virosta trokattiin silti yhä noin yh-deksän miljoonaa pirtulitraa vuodes-sa. Juoman jakelu koko maahan oli organisoitu tehokkaasti.

Lisäksi viinaa keitettiin myös itse.

vaaransa. Seurauksena oli myrkytys-kuolemia.

”Lähes sataprosenttinen etanoli voi sisältää epäpuhtautena bentseeniä. Erityisen vaarallista oli, jos mukana oli metanolia.”

Viinan epäpuhtauksien arveltiin jo silloin aiheuttavan haittoja aivotoi-minnalle. Nenosen mukaan kyse oli usein todellisesta rähinäviinasta.

54 KEMIA 1/2017

hin ja nosti ne puun latvaan odotta-maan noutoa.

Toisella kertaa Niska oli liikentees-sä muutaman kumppaninsa kanssa. Tullimiehiä hämätäkseen veijarit la-toivat yhden veneistään täyteen kiviä, jolloin se näytti uivan raskaassa pirtu-lastissa. Sitten vene lähti näennäises-ti karkuun kohti matalaa riuttaa, jolle perään kiiruhtanut tullivene juuttui.

Sillä välin Niska ajeli muina mie-hinä Kickanillaan hakemaan uutta juomaerää ulkomaiselta spriilaival-ta, joka odotteli hieman kauempana. Laivakin tosin jäi jumiin samaiselle riutalle, joten trokarit joutuivat vie-lä auttamaan sen väljemmille vesille.

Tapauksen jälkeen oli taas synty-nyt uusi, kiehtova muistelo, ja edes-sä odotti hauska ilta helsinkiläis- kapakassa.

”Kuivin suin ei tarvinnut istuskel-la, sillä jokaisessa maamme ravin- tolassa tarjoiltiin pirtua”, Kallonen hymähtää.

Kieltolaki ei todellakaan toiminut toivotusti, vaan sen aikana ihmiset alkoivat päinvastoin ryypätä aina ti-laisuuden tullen.

”Kaikkialla oli salakapakoita, joista saatiin jännitystä elämään.”

Niskan myyntitoimintakin oli jul-kinen salaisuus. Poliisit ilmeisesti jah-tasivat häntä hieman viran puolesta eivätkä aina kovin tosissaan. Yhtenä syynä saattoi olla trokarin tunnet-tu asiakaskunta, johon kuului esi-merkiksi Helsingin apulaiskaupun-ginjohtaja, kansanedustaja Erik von Frenckell.

Salakuljettaja sai jatkaa toimintaan-sa niin kauan kuin ei käyttänyt väki-valtaa, johon Niska ei – joitakin käsi-kähmiä lukuun ottamatta – koskaan ryhtynytkään.

Ura hengenpelastajana

Kaikesta neuvokkuudestaan huoli-matta Algoth Niskakin jäi muutaman kerran kiinni ja istui lainrikkojana vankilassa yhteensä pari vuotta. Mu-kavaa, kohteliasta herrasmiestä pidet-tiin mallivankina.

Vuonna 1932 kieltolaki lopulta ku-moutui omaan mahdottomuuteensa. Niskan elämä jatkui silti värikkäänä. Hänen toinen avioliittonsa päättyi sa-mana vuonna eroon, ja vuosikymme-nen loppuvuodet hän asui Saksassa.

Natsien valtaannousu ja kolmas

valtakunta saivat suomalaisen havah-tumaan juutalaisten ahdinkoon. Nis-ka otti käyttöön salakuljetuksen sa-ralla kertyneen osaamisensa ja ryhtyi auttamaan vaarassa olevia pois maas-ta.

Näkemykset hänen roolistaan tosin eroavat. Omissa muistelmissaan mies kertoo pelastaneensa peräti 150 juu-talaista ja toimineensa pyyteettömäs-ti ilman ajatusta rahan tienaamisesta. Joissakin lähteissä taas arvellaan hä-nen ansainneen väärennettyjen pas-sien välittämisellä mittavia summia.

Kari Kallosen tutkimusten mukaan on joka tapauksessa selvää, että kym-menet ihmiset pääsivät Niskan ansi-osta natseja pakoon.

Kun aivokasvain vuonna 1954 vei 65-vuotiaan, sairaalloisena ja vähä-

varaisena kuolleen entisen trokarin, Helsingin juutalaisen seurakunnan vanhin oli mukana hautajaisissa kun-nioittamassa tämän muistoa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Algoth Niska (keskellä) Tukholman olympialaisissa vuonna 1912. Pirtu-kuninkaana muistettu mies oli myös Suomen maajoukkueessa pelannut jalkapalloilija.

Perinne jatkuuViinan ja rahan himo ovat yhdis-telmä, joka kannustaa kekseliäi-syyteen myös meidän aikanam-me. Helsingin käräjäoikeudessa luettiin vuonna 2002 syytteet kahdeksalle miehelle, jotka olivat rahdanneet Suomeen 8 700 kilon erän hyytelöityä pirtua Valko-Ve-näjältä.

Hyytelö oli valmistettu lisäämäl-lä 95-prosenttiseen pirtuun stea-riinia, jonka erottaminen seokses-ta on suhteellisen helppoa. Hyy-telöidystä massasta olisi syntynyt pirtua 10 200 litraa, mikä vastaa alkoholimäärältään yli 50 000:ta puolen litran Koskenkorva-pulloa.

Valkovenäläisessä kemianteh-taassa valmistetun massan ilmoi-tettiin maahan tuotaessa olevan puhdistusainetta.

551/2017KEMIA

Venyttely panee

Liikettä niveliinJokaisessa työpaikassa voi harrastaa taukoliikuntaa, ja jokaiselta työmaalta löytyy jumppavälineitä. Liikkumattomuudelle ei siis ole tekosyytä.

Tekstit Tinja Saarela, kuvat Pekka Sipola/Compic Photos Oy

Jutussa esiteltävät kuminauhaliikkeet lisäävät kehonhallintaa ja elvyttävät lihaksia.

Voit jumpata seisten, mutta monet liikkeet onnistuvat myös istuen.

Toista liikkeet 10–20 kertaa kah-

Suomen Reumaliitossatyöskentelevältä liikunta-

suunnittelijalta Tinja Saarelalta sujuvat tarvit-

taessa rakennushommatkin. Hän on myös laatinut jutun

jumppaohjeet.

desti päivässä. Tahti saa olla reipas. Se saa veren kiertämään, ja lihakset työskentelevät tehokkaasti.

Jumppaajina toimivat rakennus-mies Harri Ahonen ja -nainen Riik-ka Pekanpalo Skanska Oy:stä. Ku-vaukset tehtiin yhtiön työmaalla Van-taan Kaivokselassa.

Skanskan edistysaskelia 2011–2014• Työtapaturmataajuus (työtapa-

turmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti) on pudonnut 11,9:stä 5,2:een.

• Sairauspoissaolojen määrä on pudonnut 3,2 prosentista 2,3 prosenttiin.

• Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohden pieneni keskimääräisestä 8 päivästä 5,8 päivään vuodessa.

• Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut 63,7 vuo-desta 64,4 vuoteen.

• Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi 59,2 vuodesta 59,4 vuoteen.

56 KEMIA 1/2017

Nosta, käännä, työnnä ylösPitele jumppanauhaa kaksin kerroin käsissäsi vartalon edessä. Pidä lantion levyinen haara-asento, hartiat rentoina, keskikorsetti tiukkana. Vedä kuminauha rinnan päälle, lapaluut yhteen: nosto.

Työnnä nauha yläviistoon ja sieltä takaisin alas kädet suorina.

Ammu jousellaNosta kädet olka-päiden tasolle eteen. Koukista toinen kyy-närpää koukkuun, toinen käsi jää eteen. Kierrä reippaassa tahdissa ylävartaloa puolelta toiselle.

Rutista vatsaaVatsarutistus puolelta toi-selle: tuo nauhakädet kohti nousevaa reittä puolelta toiselle jalkaa vaihtaen.

NyrkkeileAnna jumppanauhan kulkea kainaloiden ja lapaluiden alta. Pidä lantion levyinen haara-asento, hartiat rentoi-na, keskikorsetti tiukkana. Nyrkkeile vuorotahtiin.

Vie nauha pään taakse: kääntö.

571/2017KEMIA

Rakennusfirmasuitsii työkyky-riskejä

SahaaSeiso ”käyntiasennossa”. Nauha kulkee etummaisen jalan alta, nauhan päät molemmissa käsissä. Etummaisen jalan polvi saa olla vähän koukussa. Nojaa kämmenellä reiteen.

Vedä kyynärpää voimakkaasti kohti kattoa. Vartalo kiertyy mukana.

Jatkoliike: koukussa oleva kyynärpää ojentuu suoraksi taakse.

KyykiPujota jumppanauha molempien jalkojen alta, pidä nauhan päät molemmissa käsissäsi. Kyyki kuin olisit istahtamassa tuolille. Venytä samalla nauhaa pitkälle eteen.

Kohti kattoaNosta vuorotellen käsi olka-tasolta kohti kattoa. Pidä varta-lo suorana ja tiukkana!

SoudaPystysoutu: tuo rystyset rinnan eteen yhteen, kyynärpäät osoittavat yläviis-toon. Vedä nauhaa alas ja ylös.

Hyppyytä hartioitaNosta hartiat ylös korviin ja päästä rennoiksi.

Rakennusyhtiö Skanska Oy:ssä työtapaturmien määrä on vähen-tynyt yhdeksän viime vuoden ai-kana 90 prosenttia. Yrityksestä jäädään työkyvyttömyyseläkkeel-le 6–7 vuotta myöhemmin kuin rakennusalalla keskimäärin.

”Tavoitteemme ovat nolla tapa-turmaa ja nolla työperäistä sai-rautta sekä työkyvyn turvaaminen koko työuran ajan”, sanoo henki-löstöjohtaja Kirsi Mettälä.

Kysymys on hänen mukaansa ennen kaikkea ihmisten hyvin-voinnista ja jaksamisesta. Sairaus- poissaolojen vähentämisellä ja työurien pidentämisellä on toki myös suuri kansantaloudellinen merkitys.

”Työturvallisuus, työhyvinvoin-ti ja tuottavuus kulkevat käsi kä-dessä.”

Skanskassa on jo usean vuoden ajan siirretty työterveysstrategian painopistettä ennakoivaan ja en-naltaehkäisevään työterveystyö-hön.

”Pyrimme torjumaan erityises-ti tuki- ja liikuntaelinsairauksia, koska ne aiheuttavat suurimmat työkyvyttömyyden riskit. Kiinni-tämme paljon huomiota myös me-lun, pölyn ja tärinän aiheuttamien ammattitautien ennaltaehkäisyyn. Pohjana ovat työterveyshuollon tekemät työpaikkaselvitykset”, kertoo Skanskan työhyvinvointi-päällikkö Helena Pekkanen.

”Erityisesti työmailla toimivien työnjohtajien, työturvallisuus-asiantuntijoiden ja työterveys-huollon edustajien hyvä yhteistyö on avainasemassa työkykyriskien hallinnassa.”

Tinja Saarela

58 KEMIA 1/2017

ULKOMAILTA Koonnut Päivi Ikonen

Start Trek -universumin elämä on syntynyt Maassa, josta se on levinnyt galaksin muille planeetoille. Tämä on tapahtunut noin miljoona vuotta sit-ten.

Näin arvioi Duke-yliopiston evo-luutiobiologi Mohamed Noor, joka esitteli tutkimustuloksensa Atlantas-sa järjestetyssä Dragon Con -tieteis-fiktiotapahtumassa.

Star Trek on suosittu 1960-luvun viihdesarja, jonka sijoittuu kuvitteel-

Kuinka ihmiskunta selviäisi zombien hyökkäyksestä?

Selkärankamme taipuisi vaan ei taittuisi. Rauhoittavan vastauksen an-taa Leicesterin yliopiston opiskelija-ryhmä, joka on kurssityönään tehnyt aiheesta tutkimuksen.

Kansantaruston ja populaarikult-tuurin zombit ovat kuolleista noussei-ta ihmisiä eli epäkuolleita. Kun zombi puraisee elävää ihmistä, tämä muut-tuu itsekin zombiksi tai menehtyy.

Opiskelijat selvittivät zombi-infek-tion leviämistä yleisesti käytettävän epidemiologisen mallin avulla. Ole-tusarvona oli, että yksi zombi nir-

Zombirutto eituhoa ihmiskuntaa

Kenn

y Lo

uie

Vancouverin zombimarssin osallis-tujia ei kannata päästää puremaetäi-syydelle.

Star Trek -tutkija:

”Koko galaksin elämä on peräisin Maasta”liseen kosmokseen. Televisiosarjan pohjalta on sittemmin tehty useita elokuvia.

Mohamed Noor kertoo Live Science -lehdelle olleensa innokas Star Trekin ystävä lapsesta saakka. Vapaa-aika-naan tutkija on biologi- ja kemistikol-legoineen paneutunut sarjan maail-maan tieteellisestä näkökulmasta.

Tuoreessa raportissaan Noor ku-moaa yhden sarjassa esitetyn teo- rian. Sen mukaan useilla taivaankap-

paleilla kukoistava elämä olisi lähtöisin geenimate- riaalista, jota tuntematto-masta paikasta saapuneet oliot levittivät laajalle mil-jardeja vuosia sitten.

Tutkija kuitenkin epäi-lee vahvasti, että muinaiset alienit ovat käyneet nappaa-massa elämän idut mukaan-sa Maasta.

”Maassa elämänmuodot ovat selvästi hierarkkisesti järjestäytyneet”, hän perus-telee.

Dna-todiste puuttuu

Noorin mukaan eri planeettojen ih-miset, humanoidit, eläimet ja kasvit ovat lisäksi niin samankaltaisia, että niiden yhteisten kantaisien ja -äitien on pakko olla paljon nuorempaa pe-rua.

”Esimerkiksi Maan ja Vulkanus-planeetan asukeissa on niin paljon yhteistä, että ne eivät ole voineet ke-hittyä toisistaan erillään kovin kauaa.”

Vulkanuslaiset saattavat olla vaik-kapa Homo erectuksen jälkeläisiä, pohtii Noor ja harmittelee sitä, ettei käytettävissä ole yhdenkään vulka-nuslaisen dna-näytettä, jonka perus-teella olisi helppo laskea, milloin lajit eriytyivät.

Läheisestä geenisukulaisuudesta joka tapauksessa todistaa, että pla-neettojen asukkaat kykenevät lisään-tymään keskenään. Star Trekissä esiintyvä tiedemies Spock on tunne-tusti puoliksi ihminen, puoliksi vul-kanuslainen.

Evoluutiobiologi arvosteleekin sar-jan tarjoilemaa näkemystä siitä, että ihminen olisi geneettisesti läheisem-pää sukua ruohon tai ameeban kanssa kuin vulkanuslaisten kanssa.

”Itse en pysty kuvittelemaan, että saisin lapsia ruohon tai ameeban kanssa.”

Tiedemies Spockin korvat ovat suipot ja kulmakarvat kaartuvat oudosti. Piirteet kertovat tutkijan puoliksi vulkanilaisesta syntype-rästä.

haisee joka päivä yhtä ihmistä, josta puolestaan tulee zombi 90 prosentin todennäköisyydellä.

Jos zombiepidemia puhkeaisi tä-nään, maapallolla kituuttelisi sadan päivän kuluttua hengissä enää vajaat 300 normaali-ihmistä. Selviytyjät op-pisivat kuitenkin taistelemaan zom-beja vastaan, kuten heidän immuuni-puolustuksensakin. Kyvyt siirtyisivät myös näiden jälkipolville.

Lopulta zombit kuolisivat suku-puuttoon ja ihmiskunta elpyisi ennal-leen, kertoo mallinnuksen tuloksista kirjoittanut Science Daily.

591/2017KEMIA

Kun syö vähemmän, elää kauemmin. Käsitys on hiljattain saanut lisävah-vistusta, raportoi Science Daily.

Etenkin amerikkalaista tiedeyhtei-söä ovat hiertäneet kahden ryhmän erilaiset tulokset. Wisconsin-Madi-sonin yliopiston tutkimuksessa ree-susapinat porskuttivat pidempään, kun niiden energiansaantia rajoitet-tiin. Lisäksi niillä oli parempi insulii-niresistenssi ja vähemmän syöpiä ja sydän- ja verisuonitauteja kuin ver-rokeilla.

Vähäisempi syöminen kohensi myös National Institute of Aging -lai-toksen koeapinoiden terveyttä, mutta lisää elinikää se ei niille tuonut.

Ryhmien paneutuminen arvoituk-seen yhdessä tuotti asiaan selvyyden. Vertailevat analyysit paljastivat, että niukemmista eväistä on ikähyötyä vain aikuisille ja vanhoille kädellisil-le. Samaa vaikutusta ei tule, jos ruuan määrää karsitaan nuorilta apinoilta.

Ero on merkittävä verrattuna aiempiin tutkimuksiin, jotka on tehty jyrsijöillä. Ne hyötyvät vähäkalorisen ruokavalion aloittamisesta jo varhai-sessa iässä.

sa elinympäristössään. Tutkijoiden mukaan eläimet näyttivät osaavan ar- vioida sekä tarvitsemansa työkalun että noudettavan saaliin ominaisuuk-sia.

Parhaimmiksi välineiksi valikoi-tuivat pesusienen ja paperin palaset, joista viholaiset muotoilivat tarkoi-tukseensa mahdollisimman sopivia ottimia. Sen jälkeen käynnistyi han-kintaoperaatio. Jokainen muurahai-nen upotti ”ämpärinsä” nestelähtee-seen, antoi sen imeytyä täyteen ja kii-kutti sitten saaliinsa yhteiseen pesään.

Unkarilaistutkimusta kuvaili New Scientist.

Psykologinen ”rokotus” voi tehdä ih-misestä vähemmän alttiin uskomaan valeuutisiin ja salaliittoteorioihin, il-menee Cambridgen ja George Maso-nin yliopistojen tutkimuksesta.

Yhdysvaltalaisille koehenkilöille kerrottiin tutkimustietoa ilmaston-muutoksesta ja väite, jonka mukaan ilmastonmuutoksella ja ihmisen tuot-tamilla hiilidioksidipäästöillä ei ole yhteyttä. Väite nakersi kaikkien luot-tamusta tiedeyhteisön sanomaan.

Sitten testattavat rokotettiin ennalta virheellistä informaatiota vastaan va-roittamalla heitä, että kaikki ilmaston-muutosuutisointi ei perustu faktoihin.

Rokotus nosti heti tutkitun tiedon ar-voa.

Parhaiten toimi Science Dailyn mu-kaan täsmärokote eli Oregon Global Warming Petition -hankkeen net-tisivujen esittely. Sivusto mainostaa keränneensä allekirjoitukset 31  000 amerikkalaistutkijalta, joiden mukaan ihminen ei ole aiheuttanut ilmaston-muutosta.

Kun koehenkilöille osoitettiin, että ”allekirjoittajia” ovat muun muassa Charles Darwin ja Spice Girls -laulu-yhtye, näiden luotto oikeisiin ilmas-tonmuutostutkijoihin lujittui merkit-tävästi.

Rokotukset tarjoavat monenlaista suojaa.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Muurahainenkinnikkaroi työkaluja

Niukempi ruokapöytätuo pitemmän elämän

Banaanit ovat terveellistä syötävää aikuisellekin apinalle, kunhan niitä ei popsi liikaa.

Pienessä-kin päässä voi olla paljon älyä.

Ihminen ja muut ”fiksut” eläimet ei-vät ole ainoita, jotka osaavat käyttää ja valmistaa työkaluja. Taidon hal-litsevat myös muurahaiset, paljastaa unkarilaisen Szegedin yliopiston tut-kimus.

Tutkijat järjestivät kahta eri viho-laislajia edustaville muurahaisille kat-tauksen makeita nesteitä. Lisäksi he asettivat hyönteisten saataville laajan valikoiman potentiaalisia apuneuvoja ruuan kuljettamista varten.

Uutterat muurahaiset ryhtyivät heti testaamaan ja kokeilemaan tarjottuja materiaaleja, vaikka eivät koskaan ol-leet törmänneet niihin luonnollises-

Rokotus suojaavaleuutisilta

Scan

stoc

kpho

to

60 KEMIA 1/2017

Hikikomorit kosmoksessa

KEEMIKKO

ULKOAVARUUDESTA tuli taannoin meille viesti: 6EQUJ5. Humanoidit ovat kuitenkin hankkineet jonkun muun kuin Microsoftin ohjelmia. Sikäläistä sähköposti-sanomaa ei siksi osata lukea.

Ainoa selville saatu asia on lähettäjän osoite. Toki sekin on enemmän kuin mihin posti kykenee. Meili oli pantu matkaan Tau Sagittarii -tähden suunnasta. Osapuilleen. Pirustako sen tietää, missä Luojan luoman suuren pa-mauksen massa kulloinkin lymyää.

Valitettavasti taulaisten koodi saapui perille liian aikai-sin, jotta se voitaisiin selittää vastaukseksi Guglielmo Mar-conin 120 vuotta sitten patentoimalle radiolähetykselle. Kauas on nimittäin pitkä matka, noin 120 valovuotta.

Todellisuudessa Marconin aloite on vasta hetki sitten ehtinyt Tauhun. Parhaillaan siellä mietitään, mitä tehdä. Pohdinnan tuloksen saamme tietää aikaisintaan 120 vuo-den kuluttua.

VENÄLÄISET tosin väittivät saaneensa kommentit vie-railta älyköiltä jo toissa vuonna. Pitivät kirjeenvaihtonsa salaisena, kunnes se lopulta vuoti maailmalle. Venäjän-maalla kun vuotavat sekä votka että huhut.

Siitä huolimatta, että vastaanottajat tulkitsivat viestiä kyrillisillä kirjaimilla, Korpela – näitä Kalifornian Korpeloi-ta – ampui tiedon alas uutisankkana. Ei ollut viestissä älyä. Tähdet vain ähkyivät kaasuvaivojaan, Korpela kuittasi.

Kokonainen toimistollinen SETI-tieteilijöitä oli samaa mieltä. Se on hyvin poikkeuksellista, sillä kaikki tutkijat ovat väitelleitä älyn etsijöitä. Jos kysyy kahdelta tiedemie-heltä, saa yleensä kolme eriävää vastausta ja neljä oppi-riitaa.

Mutta ei tällä kertaa. Venäläisten versio ei ollut muuka-laisten lähettämä tervehdys. Basta.

AVARUUDEN asukkaiden viestimisestä tai viestimättö-myydestä tiedetään yllättävän paljon. Koska ammoisten aikojen radioamatöörien tervehdyksiin ei ole tullut reak-

tiota, ulkoälyköt joko eivät halua vastata tai elelevät valo-vuosisatojen päässä eivätkä vielä ole kuulleetkaan meistä.

Jälkimmäisessä tapauksessa etsintäalue pitää rajata uudelleen. Radioteleskooppeja ja muita salakuunteluväli-neitä ei kannata suunnata ihan lähitienoon planeettoihin. Kuukausipalkalla älyllisen elämän etsijä toki peilaa vaikka Esson baaria, kunhan saa tutkimuksensa julkaistua.

Saattaa olla niinkin, että ulkoavaruuden ajattelijat eivät venäläisten hakkereiden pelossa uskalla käyttää langatto-mia viestintävälineitä. Heillä saattaa olla paremmat tieto-turvatuotteet kuin USA:n demareilla.

Sillä ei kylläkään kannata kehuskella. Paremmalle tasol-le pääsee, kunhan ei piilota serverihuoneen avainta kyn-nysmaton alle eikä jaa salasanaa ilmaisnäytteenä netissä. Supraälykkäiden olentojen posti tuskin matelee 4G:n tah-dissa vaan kiitää suprajohtavassa verkossa.

MAHDOLLISTA on myös, että ulkoavaruuden nerot ovat kuin japanilaisia hikikomoreja, jotka viihtyvät kotioloissa niin, että katkaisevat kaikki kontaktit asuntonsa ulkopuo-lelle. Heitä ei voi vähemmän kiinnostaa se, mitä omien yh-den, neljän tai N:n seinän takana tapahtuu.

Tai ehkä avaruushikikomorit elelevät kuin kotoisat syr-jäytyneet nuoret. Päivät nukkuvat ja yöt pelaavat pleikkaa, pössyttelevät maria ja kuuntelevat musiikkia niin suurel-la äänenvoimakkuudella, että kaukaisen Maan asukkien vaimeat radioaallot hukkuvat meteliin kuin ilmavaiva Saharaan.

KeemikkoÄlyttömien viestien tutkija

Kuukausipalkalla vieraan älyn etsijä kuuntelee

vaikka Esson baaria.

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

611/2017KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Tutkija Virpi Virjamo haluaa selvittää, löytyisikö Suomen kuusista ja männyistä uuden-laisia antibiootteja tehottomiksi käyvien tilalle. Hän puhui tutkimukselleen alkurahoituk-sen Slush-tapahtumassa järjestetyssä pitchauskisassa.

”Vau, mikä mahdollisuus!”Näin ajatteli Itä-Suomen yliopiston

ympäristö- ja biotieteiden laitoksessa työskentelevä Virpi Virjamo kuul- tuaan uudenlaisesta palkinnosta, jo-ka jaettaisiin kasvuyritystapahtuma Slushissa.

100 000 euron Skolar Award myön-nettäisiin kiinnostavalle perustutki-musidealle – pitchauskilpailun jäl-keen. Tieteentekijät nostettaisiin siis estradille puhumaan rahoittajat puo-lelleen kuin myyntimiehet ikään.

Aikaa kisaan oli enää pari viikkoa, mutta Virjamo kääri hihansa. Pian kasassa oli iskevä kuvaus siitä, kuin-ka suomalaiset havumetsät voisivat muuttua lääkkeiden raaka-aineva-rastoksi.

Itse kilpailutilanne oli tutkijan mu-kaan ”valtavan hieno kokemus”. Tie-teentekoa ja -tekijöitä kehuttiin ta-valla, joka sai monen posket punot-tamaan. Oma esitys oli silti jännittävä paikka.

”Olihan se aivan toista kuin perin-teinen kongressiesitelmä, johon val-mistaudutaan kuukausia. Nyt tultiin takahuoneesta spottivaloihin, yleisö ei ollut oman alan ihmisiä, ja asian esittelyyn oli hyvin lyhyt aika”, tutkija muistelee.

Virjamon idea kuitenkin upposi suoraan maaliinsa. Kilpailun finaaliin ylsi kuusi postdoc-tutkijaa, ja heidän mainospuheensa kuunneltuaan kah-deksanhenkinen tuomaristo oli voit-tajasta yksimielinen.

Virjamon myyntipuheenvuorossa oli huomioitu tasapuolisesti sekä se,

Havumetsistä antibiootteja

Virpi Virjamon tutkimusideavei Slush-kisan voiton

mitä tutkimuskentällä on aiemmin tehty, että se, mitä tulevaisuudes-sa voidaan vielä tehdä, sanoo tuomaristo, joka kiittää myös tutkimusai-heen linkkiä metsäteolli-suuteen.

”Voittajan tutkimuk-sella on mahdollisuus tuottaa ennenäkemättö-miä tuloksia niin tutki-muksen kuin liike-elä-mänkin piirissä”, sanoo tuomariston jäsenenä toiminut neurologi Kiti Müller.

Tutkimus käyntiin

Tapahtuman jälkeen Vir-pi Virjamo on yhä häm-mentyneen onnellinen yllättävästä rahoitukses-ta.

Kuopiolaistutkijoiden havupuista löytämistä al-kaloidiyhdisteistä tehtiin alustavat kokeet jo kol-me vuotta sitten. Kokeet osoittivat, että yhdisteillä on lupaavia antimikrobisia vaikutuksia. Palkin-non ansiosta Virjamo kollegoineen saa nyt tilaisuuden paneutua asiaan tarkemmin.

”Antibioottiresistentit bakteerit ovat uhkaava ongelma. Meillä on to-dellinen hätä löytää uudenlaisia, toi-mivia lääkkeitä”, hän huomauttaa.

Sadalla tuhannella päästään hyvään alkuun. Raha menee pääosin kahteen tarkoitukseen.

”Ensinnäkin laboratoriotutkimuk-siin, jotka ovat aina kalliita. Tarvi-taan laitteita, reagensseja ja muita tarvikkeita. Toinen toiveemme on, että saamme summalla myös vähän apukäsiä eli asiantuntijoita siihen, mikä ei ole meidän omaa ydinosaa-mistamme.”

Yhteistyökumppanit ovat jo haus-

sa. Heitä on tarkoitus löytää ensim-mäiseksi omasta ja muista suomalais-yliopistoista, jatkossa mahdollisesti myös ulkomailta.

”Vuodessa ei valmista lääkettä syn-ny eikä kahdessakaan, mutta pyrim-mekin ensin luomaan hyvän pohjan tutkimukselle. Ainakin tuotamme uutta tietoa, josta hyötyvät niin tut-kijat kuin myöhemmin toivottavasti kaupallisetkin toimijat.”

Skolar Award -kilpailun järjestää tiedeviestintätoimisto Kaskas Media. Palkinnon rahoittavat seitsemän suo-malaista säätiötä, Duodecim, Helsin-gin Sanomain Säätiö, Liikesivistysra-hasto, Paulon Säätiö, Runar Bäckströ-min Säätiö, Tieteen tiedotus ry sekä Walter Ahlströmin säätiö.

Päivi Ikonen

”Koulussa aikoinaan kerrottiin sademetsien eksoottisista lajeista, joista voisi löytyä vaikka uusia lääkkeitä. Niitä löytyy kuitenkin myös Suomen havupuista”, sanoo tutkija Virpi Virjamo.

62 KEMIA 1/2017

HENKILÖUUTISIA

Aalto-yliopistoDI Risto Pajarteen väitöskirja Modelling of chemical processes and materials by free energy mini-misation—Additional constraints and work terms tarkastettiin 15.12.2016. Vastaväittäjänä toi-mi prof. John Ågren (Kuninkaal-linen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Kari Laasonen.

M.Sc. Sasikala Anbarasanin väitöskirja Thermostable beta-glycosidases as processing en-zymes in biorefineries tarkastet-tiin 19.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefan Willför (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Markus Linder.

DI Anna Majtykan väitöskir-ja Towards III–V compound semiconductors and multiferro-ics equipped with nanoindenta-tion and atomistic calculation tarkastettiin 22.12.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Naoya Nis-himura (Meijon yliopisto, Japa-ni) ja kustoksena prof. Roman Nowak.

M.Sc. Jorg de Ruiterin väitöskirja Development of Sac-charomyces cerevisiae as a recom-binant antibody factory tarkastet-tiin 27.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Lloyd Ruddock (Ou-lun yliopisto) ja kustoksena prof. Alexander Frey.

Helsingin yliopistoFM Merjo Laineen väitöskir-ja Dynamics of soil carbon and nitrogen in changing boreal envi-ronments tarkastettiin 9.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Kevin Bishop (Ruotsin maatalousyli-opisto) ja kustoksena prof. Rau-ni Strömmer.

M.Sc. (Pharm.) Tatu Rojali-nin väitöskirja Raman Spec-troscopy and Surface Plasmon Resonance as Photonic Tools for Biopharmaceutical Applications tarkastettiin 9.12.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Dennis Matthews (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Marjo Yliperttula.

M.Sc. Tatiana Deminan väi-töskirja Molecular characteriza-tion of new archaeal viruses from high salinity environments tar-kastettiin 16.12.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Jarkko Hantula (Luke) ja kustoksena prof. Den-nis Bamford.

M.Sc. Vigneshwari Subrama-nianin väitöskirja Field-based Proteochemometric Models De-rived from 3D Protein Structures: A Novel Approach to Visualize Affinity and Selectivity Features tarkastettiin 21.12.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Olivier Taboreau (Pariisin yliopisto,

VÄITÖKSIÄ Ranska) ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma.

FM Essi Havulan väitöskirja Transcriptional control of dietary sugar metabolism and homeosta-sis by Mondo-Mlx transcription factors tarkastettiin 5.1.2017. Vastaväittäjänä toimi Dr. Chris-ten Mirth (Monashin yliopisto, Australia) ja kustoksena prof. Juha Partanen.

FM Jani Holopaisen väitöskir-ja Bioactive Coatings and Fibers for Bone Implants and Scaffolds by Atomic Layer Deposition, Electro-spinning, Solution Blow Spinning and Electroblowing tarkastettiin 13.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Gregory N. Parsons (Poh-jois-Carolinan yliopisto, Yhdys-vallat) ja kustoksena prof. Mik-ko Ritala.

M.Sc. Markku Koskisen väi-töskirja Impacts of restoration of forestry-drained peatlands on nutrient and organic carbon ex-ports and methane dynamics tar-kastettiin 20.1.2017. Vastaväit-täjänä toimi prof. Hans Joosten (Greifswaldin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Harri Vasander.

M.Sc. Margarita Andreevs-kayan väitöskirja Ecological fit-ness and interspecies interactions of food-spoilage-associated lactic acid bacteria: insights from the ge-nome analyses and transcriptome profiles tarkastettiin 28.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Kok (Groningenin yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Liisa Holm.

Itä-Suomen yliopistoFM Sari Viitalan väitöskirja New applications for immunoassay based protein microarrays tarkas-tettiin 8.12.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Vesa Hytönen (Tam-pereen yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Vepsäläinen.

FM Mikko Laitaojan väitös-kirja Structure-Function Studies of Zinc Proteins tarkastettiin 9.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Mariusz Jaskólski (Adam Mickiewicz -yliopisto, Puola) ja kustoksena prof. Janne Jänis.

FM Stefanie Kasurisen väitöskirja The in vitro toxico-logical effects of particulate emis-sions from small- and medium-scale heating systems tarkastettiin 13.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Per E. Schwarze (Norjan kansanterveyslaitos) ja kustok-sena prof. Maija-Riitta Hirvonen.

FL Anu Karvisen väitöskirja The effects of Fe(III) and other alternative electron acceptors on methane biogeochemistry in bo-real lake sediments tarkastettiin 15.12.2016. Vastaväittäjänä toi-mi FT Jouni Lehtoranta (Suo-men ympäristökeskus) ja kus-toksena prof. Elina Oksanen.

FM Maarit Liimataisen

väitöskirja Factors controlling nitrous oxide emissions from drained peat soils—effects of wood ash fertilization tarkastet-tiin 16.12.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Niko Silvan (Luon-nonvarakeskus) ja kustoksena apul.prof. Marja Maljanen.

FM Tiina Tuovisen väitöskir-ja Transfer of elements related to the nuclear fuel cycle—Evaluation of linearity in boreal ecosystems tarkastettiin 16.12.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Jukka Leh-to (Helsingin yliopisto) ja kus-toksena prof. Jukka Juutilainen.

Prov. Jaakko Paasosen väi-töskirja Optimization and Imple-mentation of Preclinical Pharma-cologic fMRI for Drug Research and Development tarkastettiin 19.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Annemie Van Der Linden (Antwerpenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Olli Gröhn.

Prov. Emma Aarnion väitös-kirja Statin Adherence and its Ef-fect on Cost-effectiveness in the Prevention of Cardiovascular Events tarkastettiin 21.1.2017. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Marjukka Mäkelä (THL) ja kus-toksena prof. Janne Martikainen.

Jyväskylän yliopistoFM Tommi Isoniemen väitös-kirja Optical Properties of Con-ductive Carbon-Based Nanoma-terials tarkastettiin 7.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Yuri Svirko (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistonleht. Jussi Toppari.

FM Sakari Tuokon väitöskirja Understanding selective reduction reactions with heterogeneous Pd and Pt: climbing out of the black box tarkastettiin 14.12.2016. Vas-taväittäjinä toimivat prof. Nurai Lopez (Katalonian yliopisto, Es-panja) ja prof. Troels Skrydstrup (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Petri Pihko.

FM Hemanathan Kumarin väitöskirja Novel Concepts on the Recovery of By-products from Alkaline Pulping tarkastettiin 16.12.2016. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Adriaan van Heiningen (Mainen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Raimo Alén.

FM, KM Piia Nuoran väitös-kirja Monitapaustutkimus LU-MA-toimintaan liittyvissä oppi-misympäristöissä tapahtuvista kemian oppimiskokemuksista tarkastettiin 21.12.2016. Vasta-väittäjänä toimi dos. Pekka Hir-vonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Jan Lundell.

FM Lars Gellin väitöskirja Theoretical Investigations of Li-gand Protected Silver Nanoclus-ters tarkastettiin 20.1.2017. Vas-taväittäjänä toimi prof. Henrik Grönbeck (Chalmersin yliopisto,

Ruotsi) ja kustoksena akat.prof. Hannu Häkkinen.

FM Matti Hokkasen väitös-kirja On-chip Purification of Arc-discharge Synthesized Mul-tiwalled Carbon Nanotubes via Mobile Liquid Interface tarkastet-tiin 20.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Oren Regev (Nege-vin yliopisto, Israel) ja kustokse-na prof. Markus Ahlskog.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoDI Matti Lampisen väitöskirja Development of hydrometallur-gical reactor leaching for recov-ery of zinc and gold tarkastettiin 16.12.2016. Vastaväittäjä toimi tohtori Justin Salminen (Boliden Kokkola) ja kustoksena prof. Tuomas Koiranen.

Oulun yliopistoFM Petri Sulasalmen väitöskirja Modelling of Slag Emulsification and Slag Reduction in CAS-OB Process tarkastettiin 2.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Sep-po Louhenkilpi (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Fabri-tius.

DI Augustine Bobinsin väi-töskirja Efficiency and stability studies for organic bulk hetero-junction solar cells tarkastettiin 9.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Donald Lupo (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustok-sena prof. Tapio Fabritius.

DI Piia Juholinin väitöskir-ja Hybrid membrane processes in industrial water treatment—Separation and recovery of in-organic compounds tarkastettiin 9.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Susana Luque (Oviedon yliopisto, Espanja) ja kustokse-na prof. Riitta Keiski.

FM Kaarina Kekäläisen väi-töskirja Microfibrillation of pulp fibres. The effects of compression-shearing, oxidation and thermal drying tarkastettiin 9.12.2016. Vastaväittäjänä toimi TkT An-nikki Vehniäinen (Fibrario) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen.

M.Sc. Darif Bouchran väi-töskirja Synthesis and charac-terization of catalysts used for the catalytic oxidation of sulfur-containing volatile organic com-pounds. Focus on sulfur-indu-ced deactivation tarkastettiin 12.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Tapio Salmi (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Riitta Keiski.

M.Sc. Shahram Mohamma-dighavamin väitöskirja Hydrolog- ic and hydraulic design of peatland drainage and water treatment sys- tems for optimal control of diffuse pollution tarkastettiin 25.1.2017. Vastaväittäjänä toimi TkT Tee-mu Kokkonen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Bjørn Kløve.

Jatkuu sivulla 64.

631/2017KEMIA

Lääketablettien laatu voidaan tarkastaa tuotannon aikana pelkällä ulkoisella mittauk-sella itse tablettiin kajoamat-ta, osoittaa Prince Bawuahin väitöstutkimus.

Bawuah kehitti työssään prosessianalyysiteknologian, jonka avulla saadaan tietoa muun muassa aktiivisen lää-keaineen pitoisuudesta sekä tabletin huokoisuudesta, sen mekaanisesta lujuudesta, elastisista muutoksista ja liu-kenemisesta nesteeseen.

Turun yliopistossa tehdys-sä väitöstutkimuksessa on löytynyt uusia, harvinaisia geenimuutoksia, jotka saat-tavat liittyä perinnöllisen de-mentian syntyyn.

Tutkija Petra Pasanen kartoitti muun muassa Alz-heimerin taudin ja otsaloh-kodementian genetiikkaa 60 suomalaisessa suvussa.

Pasanen havaitsi myös uu-sia mutaatioita jo aiemmin tunnetuissa tautigeeneissä. Hän tunnisti Parkinsonin taudin taustalta SNCA-gee-nin mutaation, joka on sit-temmin löytynyt myös kah-desta muusta suomalaisesta suvusta. Tutkimus viittaa sii-hen, että kaikki kolme suo-malaissukua ovat samaa ge-neettistä alkuperää.

Yleisin dementian syy on Alzheimerin tauti, mutta myös useat muut keskusher-mostoa rappeuttavat taudit, kuten Parkinsonin tauti, voi-vat johtaa dementiaan. De-mentioista vain pieni osa on periytyviä, mutta periytyviin muotoihin liittyvien geeni-

Post Docs in Companies (PoDoCo) -ohjelman syk-syn 2016 apurahakierrok-sella on valittu mukaan 14 nuorta tohtoria.

Mikko Laitinen selvit-tää 28  000 euron rahoi-tuksen avulla luonnon-tieteellisten menetelmien hyödyntämistä taideteos-ten aitouden määrittele-misessä. Hänet palkkasi tutkimuksen tekoon Re-cenart Oy.

28  000 euron apurahat saivat myös muun muassa Carletti Claudio (Kemi-ra), Khazraie Shoulaifar Tooran (Kiilto) ja Juha Kontturi (Medix Bioche-

mica).PoDoCo-ohjelmaa ra-

hoittavat Suomen Kult-tuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahas-to, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kultur-fonden, Tekniikan edis-tämissäätiö, KAUTE-sää-tiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja Teknologiateolli-suuden 100-vuotissäätiö. Ohjelman operatiivisesta toiminnasta vastaa DI-MECC Oy.

Seuraava haku ohjel-maan järjestetään 1.3.–13.4.2017.

Lääketabletin laatuselville ilman kosketusta

Uutta tietoa dementianperiytyvistä muodoista

virheiden tunnistaminen voi antaa tärkeää tietoa taudin synnyn solunsisäisistä meka-nismeista.

FM Petra Pasasen väitöskir-ja Genetics of inherited de-menting disorders—Special emphasis on Alzheimer’s dis-ease, frontotemporal demen-tia, Parkinson’s disease and primary familial brain calcifi-cation tarkastettiin 21.1.2017. Vastaväittäjänä toimi dosent-ti Peter Hackman Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Schleut-ker.

Petra Pasanen

Uusi teknologia perustuu terahertsisäteilyyn. Bawuah onnistui sen avulla mittaa-maan ja analysoimaan myös tabletin massan ja korkeu-den.

Tutkimuksen motiivina oli päästä eroon aikaa vievistä, tabletin tuhoavista mittaus-menetelmistä, kuten eloho-pean käytöstä huokoisuuden mittaamisessa.

Noin 80 prosenttia nyky-lääkkeistä on tablettimuo-dossa, joten uudelle mene-telmälle on huomattava ti-laus. Menetelmää voidaan lääketeollisuuden lisäksi hyö-dyntää myös farmasian tutki-muksessa.

FM Prince Bawuahin väi-töskirja Terahertz time-do-main study on selected pa-rameters of pharmaceutical tablets using effective medi-um approximation tarkastet-tiin Itä-Suomen yliopistossa 7.1.2017. Vastaväittäjänä toi-mi professori Thomas Rades Kööpenhaminan yliopistosta ja kustoksena professori Kai-Erik Peiponen. Prince Bawuah

PoDoCo-ohjelmaanuusia nuoria tohtoreitaSeija Kuoksa on nimitetty

Kemia-lehteen myyntipäälli-köksi. Hänellä on yli parin-kymmenen vuoden kokemus sanoma- ja aikakauslehtien ilmoitusmyynnistä.

”Kemia on itselleni uusi ja kiinnostava media, joka tar-joaa ilmoittaja-asiakkaille monipuolisia mahdollisuuk-sia. Aloitan innolla työsken-telyn alan johtavan ammat-tilehden parissa”, Kuoksa sa-noo.

Kemia-lehden toisena myyntipäällikkönä jatkaa Jaana Koivisto, joka vastaa myös Työ Terveys Turvalli-suus -lehden mediamyyn-nistä.

Uusiouutiset-lehden uu-tena myyntipäällikkönä on

Seija Kuoksasta Kemia-lehden myyntipäällikkö

aloittanut Marja-Liisa Lou-hio. Hän seuraa tehtävässä Irene Sillanpäätä, joka on siirtynyt Uusiouutisten levik-kivastaavaksi.

Kuva

tapi

o

”ChemBio-messut ovat tulos-sa juuri sopivaan aikaan. Odotan mielenkiinnolla kemian ammattilaisten tapaa-misia”, Helsingissä asuva Seija Kuoksa sanoo.

64 KEMIA 1/2017

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTLabquality DaysHelsinki 9.–10.2.2017www.labquality.fi

Kemikaaliturvallisuus työpaikallaTampere 14.–15.3.2017www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelut

SisäilmastoseminaariHelsinki 15.3.2017http://sisailmayhdistys.fi

Gasification 2017Helsinki 15.–16.3.2017www.wplgroup.com/aci

Laboratorion excel-kurssitHelsinki 22.–23.3.2017www.ael.fi/koulutustarjonta

ChemBio FinlandHelsinki 29.–30.3.2017www.chembiofinland.fi

Muovi & PakkausLahti 20.–21.4.2017www.muovimessut.fi

Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteestaHelsinki 3.–4.5.2017www.ttl.fi > Koulutukset ja palvelutSciFestJoensuu 11.–13.5.2017www.scifest.fi

Valtakunnalliset Luma-päivätHelsinki 22.–24.5.2017www.luma.fi/tapahtumat

World Circular Economy ForumHelsinki 5.–6.6.2017www.wcef2017.com

The 39th Finnish NMR SymposiumTurku 7.–9.6.2017www.nmrsociety.fi

Helsinki Chemicals ForumHelsinki 8.–9.6.2017www.helsinkicf.eu

20th International Conference on Nucleation and Atmospheric AerosolsHelsinki 25.–30.6.2017www.icnaa2017.net

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT European Winter Conference on Plasma SpectrochemistrySankt Anton, Itävalta 19.–24.2.2017www.ewcps2017.at

Non-Invasive Delivery of Macromolecules Conference 2017Carlsbad, Yhdysvallat 21.–24.2.2017www.zingconferences.com

6th International Conference on Ecological and Environmental ChemistryChisinau, Moldova 2.–3.3.2017http://eec-2017.mrda.md

Pittsburgh Conference on Analytical Chemistry and Applied SpectroscopyChicago, Yhdysvallat 2.–10.3.2017www.pittcon.org

5th International Conference on Multifunctional, Hybrid and NanomaterialsLissabon, Portugali 6.–10.3.2017www.hybridmaterialsconference.com

International Symposium on Drug Delivery and Pharmaceutical SciencesKioto, Japani 9.–10.3.2017http://dds.pharm.kyoto-u.ac.jp/wordpress

Frontiers of NMR in Life SciencesKeystone, Yhdysvallat 12.–16.3.2017www.keystonesymposia.org

International Practical School on Advanced Isotopic Labelling Methods for NMRGrenoble, Ranska 13.–17.3.2017www.ailm2017.fr/practical-school

ACS National MeetingSan Francisco, Yhdysvallat 2.–6.4.2017www.acs.org

Solutions for Drug Resistant Infections ConferenceBrisbane, Australia 3.–5.4.2017www.sdri2017.org

Challenges in Inorganic ChemistryManchester, Iso-Britannia 10.–13.4.2017www.rsc.org/events

3rd Mediterranean Symposium on Medicinal and Aromatic PlantsGirne, Kypros 13.–16.4.2017www.mesmap.org

International Conference on Metallurgical Coatings and Thin FilmsSan Diego, Yhdysvallat 24.–28.4.2017www2.avs.org/conferences/ICMCTF/2017

Interpack 2017Düsseldorf, Saksa 4.–10.5.2017www.interpack.com2nd Green and Sustainable Chemistry ConferenceBerliini, Saksa 14.–17.5.2017www.greensuschemconf.comInternational Symposium on Green ChemistryLa Rochelle, Ranska 16.–19.5.2017www.isgc-symposium.com5th International Symposium Frontiers in Polymer ScienceSevilla, Espanja 17.–19.5.2017www.frontiersinpolymerscience.com100th Canadian Chemistry Conference and ExhibitionToronto, Kanada 28.5.–1.6.2017www.csc2017.caEuropean Symposium on Electrochemical EngineeringPraha, Tšekki 4.–8.6.2017www.electrochemical-engineering.eu/2017

Euromedlab 2017Ateena, Kreikka 11.–15.6.2017www.athens2017.orgColloquium Spectroscopicum Internationale XLPisa, Italia 11.–16.6.2017www.csi-conference.orgDrug Discovery SummitBerliini, Saksa 12.–13.6.2017www.drugdiscovery-summit1.comOorgandagarna – Inorganic DaysNynäshamn, Ruotsi 12.–14.6.2017www.oorgan.se16th EuCheMS International Conference on Chemistry and the EnvironmentOslo, Norja 18.–22.6.2017www.icce2017.org

HENKILÖUUTISIA NIMITYKSIÄVäitöksiä… Kiilto Oy

Teollisuusliiketoiminnan asia-kaspäälliköksi on nimitetty DI Lauri Mäkinen. Hänen vastuu-alueenaan ovat paperi-, pak- kaus- ja valimoteollisuuden asiakkaat. Mäkinen siirtyy Kiil-lon palvelukseen IonPhasE Oy:stä, jossa hän on toiminut tuotepäällikkönä.

Pöyry Finland OyDI Mari Puoskari on nimitetty Ympäristö-liiketoimintayksikön johtajaksi ja Pohjois-Euroopan alueellisten toimintojen johto-ryhmän jäseneksi. Puoskari on aiemmin toiminut johtotehtä-vissä Ekokemissä.

Ramboll Finland OyYmpäristö- ja Terveys -liike-toiminnan johtoon on nimitet-ty FM Jaana Tyynismaa. Hän siirtyy yhtiöön Pöyryn Pohjois-Euroopan ympäristöliiketoi-mintojen johtajan tehtävästä. Rambollin ympäristö- ja ter-veysliiketoiminnasta tätä nykyä vastaava Pentti Manninen kes-kittyy jatkossa rooliinsa ympä-ristö- ja terveystoimialan labo-ratoriopalveluiden globaalina johtajana.

Tampereen teknillinen yliopistoFM Jason Krambin väitöskirja The Role of Inorganics in Biomass Gasification: Catalytic Effects on Char Reactions and Toxic Emis-sions tarkastettiin 13.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. To-bias Richards (Boråsin korkea-koulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jukka Konttinen.

DI Tuomo Nyyssösen väitös-kirja Quenching and Partition-ing of High-Aluminum Steels tarkastettiin 13.1.2017. Vasta-väittäjinä toimivat Ph.D. David Lindell (Swerea Kimab Ab, Ruot-si) ja TkT Pasi Suikkanen (SSAB Europe) ja kustoksena prof. Veli-Tapani Kuokkala.

Tampereen yliopistoFM Suvi Kalliokosken väitös-kirja Biological effects of coeliac disease patient antibodies in vivo tarkastettiin 13.1.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Markku Heikinheimo (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena prof. Kalle Kurppa.

Turun yliopistoFM Maaria Kortesniemen väi-töskirja NMR Metabolomics of Foods—Investigating the Influ-ence of Origin on Sea Buckthorn Berries, Brassica Oilseeds and Honey tarkastettiin 9.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Han-ne Bertram (Aarhusin yliopis-to, Tanska) ja kustoksena prof. Baoru Yang.

FM Tero Laihisen väitöskirja Lanthanide doped NaYF4 up-con-version luminescence materials tarkastettiin 14.12.2016. Vasta-väittäjänä toimi Dr. Dariusz Hre-niak (Puolan tiedeakatemia) ja kustoksena dos. Mika Lastusaari.

FM Jaana Jarvan väitöskirja Geochemical baselines in the as-sessment of soil contamination in Finland tarkastettiin 16.12.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Stefa-no Albanese (Napolin yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Matti Räsänen.

M.Sc. Natalia Pakharuko-van väitöskirja Mechanisms of fimbrial assembly via non-classical chaperone-usher path-ways and receptor recognition by fimbrial adhesins tarkastettiin

16.12.2016. Vastaväittäjänä toi-mi dos. Julie Bouckaert (Lillen yliopisto, Ranska) ja kustoksena prof. Jyrki Heino.

DI Matti Kaistin väitöskirja Field-effect based chemical and biological sensing: theory and implementation tarkastettiin 20.1.2017. Vastaväittäjänä toimi prof. Ioannis Kymissis (Colum-bian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Ari Paasio.

Åbo AkademiFM Helka Juvosen väitöskir-ja Protein Adsorption and Cell Adhesion to Nanostructured Paper Coatings tarkastettiin 16.12.2016. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Monika Österberg (Aal-to-yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen.

DI Martin Slotten väitöskir-ja Two Process Case Studies on Energy Efficiency, Life Cycle As-sessment and Process Scale-up tarkastettiin 11.1.2017. Vasta-väittäjänä toimi prof. Christian Ludwig (Lausannen teknillinen korkeakoulu, Sveitsi) ja kustok-sena prof. Ron Zevenhoven.

651/2017KEMIA

SEURASIVU

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/2017 16. helmikuuta 15. maaliskuuta3/2017 5. huhtikuuta 3. toukokuuta4/2017 11. toukokuuta 8. kesäkuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

SEUROISSA TAPAHTUU

Suomalaisten Kemistien SeuranKokous16.2.2017 kello 16Lassila-Tikanoja, Valimotie 27, HelsinkiKokouksen jälkeen Lassila-Tikanojan yhteiskuntasuhteista vastaa-va johtaja Jorma Mikkonen kertoo kiertotaloudesta yhtiön kan-nalta ja kehityspäällikkö Seppo Pönni kemiasta kiertotaloudessa.Ilmoittautumiset viimeistään 10.2. osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous8.3.2017 kello 17Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, HelsinkiSääntöjen mukaiset vuosikokousasiat, nuorten tutkijain tunnustuspalkinto.Kokouksen jälkeen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan professori Helder Almeida Santos ja kemian laitoksen akatemia-tutkija Arkke Eskola kertovat tutkimusalueistaan ja kokemuksis-taan suomalaisessa, brittiläisessä ja yhdysvaltalaisessa tutkijaym-päristössä. Lopuksi iltapala.Ilmoittautumiset 5.3. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Kemian SeurojenKemian Päivät29.–30.3.2017Messukeskus, HelsinkiTapahtuman ohjelma on osoitteessa http://kemianseurat.fi/kemia/kemian-paivat.

Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:nSuojelun seminaari: Varautuminen Suomessa30.3.2017 kello 12–16Messukeskus, HelsinkiKaikille avoin seminaari järjestetään Kemian Päivien yhteydessä. Ohjelma julkaistaan Kemian Päivien verkkosivuilla. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous.

Gustaf Kompan palkinnon vuoden 2015 parhaasta ke- mian alan väitöskirjasta on saanut tekniikan tohtori Lau-ra Elomaa.

Suomalaisten Kemistien Seuran myöntämä palkinto jaettiin seuran pikkujouluko-kouksessa, joka pidettiin Kan-sallisteatterissa 23. marraskuu-ta.

Elomaa kehitti väitöstyös-sään uusia biohajoavia po-lymeerejä, joista tehtiin 3D-tulostuksen avulla erilaisia kudostukirakenteita.

Väitöskirjan neljä julkaisua ovat ilmestyneet alan kärkileh-dissä, ja tutkimuksen tulokset ovat herättäneet alalla laajaa mielenkiintoa, kiittää palkin-non luovuttanut SKS:n pu-heenjohtaja Jari Yli-Kauha-luoma.

Laura Elomaan väitöskir-ja Synthesis of biodegradable photocrosslinkable polymers for stereolithography-based 3D fabrication of tissue engineering scaffolds and hydrogels tarkas-tettiin Aalto-yliopistossa. Osan väitöstyönsä tutkimuksista Elomaa teki Twenten yliopis-

Kemistit viettivät illan

Mielensäpahoittajan seurassa

tossa Alankomaissa ja Stanfor-din yliopistossa Kaliforniassa.

Kompan palkinto on suu-ruudeltaan 2 600 euroa.

Uusia jäseniäKokouksessa hyväksyttiin seu-ran uusiksi jäseniksi tekniikan tohtori Laura Elomaa sekä fi-losofian maisterit Satu Myk-känen, Minna Myllyperkiö ja Pasi Salonen.

Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyttiin filosofian yliop-pilaat Katri Hokkanen, Lau-ra Idström, Johannes Kak-ko, Janne Koskenoja, Laura Koskinen, Iiro Niskala ja Saara Sirkiä sekä tekniikan ylioppilaat Leo Airaksinen, Taavi Arosara, Iita Hinkka-nen, Meeri Häyrynen, Daria Kambura, Elisa Kankaanpää, Aleksi Karjalainen, Petra Kaukonen, Nea Kauppinen, Mikko Kolehmainen, Hen-ri Lappalainen, Joonas Lin-tula, Taru Mankinen, Joona Nieminen, Pinja Nieminen, Klaus Niskanen, Anni Oja-la, Aino-Maria Rimpeläinen, Vili Toivakka, Nea Vahter,

Hel

eena

Kar

rus

Palkinnon Laura Elomaalle ojensi Suomalaisten Kemistien Seu-ran puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma (oik.). Onnittelut sai myös Elomaan väitöstyötä ohjannut professori Jukka Seppälä.

Valtteri Valtonen ja Juuso Varmemaa.

Kokouksen virallisen osan jälkeen iltaa jatkettiin joulu-aterian ja vilkkaan seurustelun merkeissä. Ilta päättyi Kansal-listeatterin esitykseen Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja.

Pikkujoulukokouksesta on muodostunut monille seuran

jäsenille vuoden tärkeä tapah-tuma, jossa on tilaisuus tavata kemistikollegoja. Viime vuosi-na tapahtumaan on osallistu-nut yli sata henkeä.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja.

heleena.karrus@kemianseura.fi

Suomalaisten Kemistien Seuran pikkujoulukokous pidettiin Kansallisteatterissa.

66 KEMIA 1/2017

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Suomen tieteen veturi

Helsinki

Itsenäisen Suomen juhliessa sataa vuottaan rintaansa röyhistää myös Helsingin yliopisto, maamme vanhin ja tärkein tiedeinstituutio.

Sisko Loikkanen

377-vuotiaalla Helsingin yliopistolla on ollut valtava merkitys oppineiden kouluttajana ja tieteilijöiden tyyssija-na.

Opinahjon juuret ovat Turussa, jos-sa se vuonna 1640 aloitti Suomen en-simmäisenä yliopistona, kuninkaalli-sena Turun akatemiana. Turun palo liki tuhosi akatemian vuonna 1827. Sen jälkeen se siirrettiin keisari Ni-kolai I:n käskystä Helsinkiin, josta vuonna 1812 oli tullut suuriruhtinas-kunnan pääkaupunki.

Helsingissä laitos sai uuden alun keisarillisena Aleksanterin yliopisto-na, jolle arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli komean päärakennuksen, kirjaston ja observatorion. Nykyistä nimeään yliopisto on kantanut vuo-desta 1919.

Yliopisto on pärjännyt hyvin kan-sainvälisissä vertailuissa. Viimevuo-tinen sijoitus World University Ran-

kingissa oli 76. ja Shangain listalla 56. Kunnioitettavia saavutuksia, kun ote-taan huomioon suomalaislaitoksen varsin niukka rahoituspohja.

Tason tosin pelätään laskevan, sillä hallitus päätti supistaa rahoitusta en-tisestään, ja moni tutkija on äänestä-nyt jaloillaan.

Yliopistossa työskentelee silti yhä alojensa huippuja. Professori Mark-ku Kulmalan ilmakehän aerosoleja tutkiva ryhmä on maailman johtava. Professori Kari Alitalon ryhmä on selvittänyt ansiokkaasti imusuonis-ton toimintaa syövässä.

Vuonna 2016 menehtynyt akatee-mikko Ilkka Hanski oli ekologi ja evoluutiobiologi, joka pokkasi muun muassa Nobeliin verrattavan Cra-foord-palkinnon. Myös jo edesmen-nyt akateemikko Leena Palotie teki merkittävän uran ihmisen genetiikan tutkijana. Palotie löysi useita suoma-laiseen tautiperimään kuuluvia gee-nejä.

Nobelistien lähtöalusta

Helsingin yliopistoon voidaan yhdis-tää kolme Nobelin palkintoa. Tuore taloustieteen nobelisti Bengt Holm-ström suoritti siellä matematii-

kan kandidaattitutkinnon vuonna 1972. Hän jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa ja väitteli taloustieteiden tohtoriksi Stanfordin yli-opistossa.

Näköaistin tutkija Rag-nar Granit väitteli Helsin-gissä vuonna 1927 mutta siirtyi sittemmin Ruotsiin Karoliiniseen instituuttiin.

Vuonna 1967 hänet palkittiin lääke-tieteen Nobelilla.

Kemisti Artturi Ilmari Virtanen sai tohtorinhattunsa vuonna 1918. Sen jälkeen hän aloitti työn Valion laboratoriossa, jossa hän 1920-luvul-la kehitti hyvin säilyvän AIV-rehun. Keksintö toi hänelle vuoden 1945 ke-mian Nobelin.

Palkinnon vastaanottaessaan ahke-ra Virtanen oli jo ehtinyt toimia myös biokemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja vuodesta 1939 ke-mian professorina Helsingin yliopis-tossa.

Teknillisestä korkeakoulusta val-mistui kemian diplomi-insinööriksi Gustaf Komppa, joka hänkin suorit-ti tohtorintutkintonsa Helsingin yli-opistossa. Vuonna 1908 hänet nimi-tettiin TKK:n professoriksi.

Komppa tuli kuuluisaksi kamferin kokonaissynteesistä. Hän kehitti me-netelmiä, joilla kotimaisista raaka-aineista, kuten turpeesta ja sahanpu-rusta, saatiin poltto- ja voiteluaineita. Vuonna 1937 hän ratkaisi havupuu-pihkan sisältämän alfapineenin totaa-lisynteesin.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi

Helsingin yliopiston päärakennus valmistui Senaatintorille vuonna 1832.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Jaana Koivistojaana.koivisto@kemia-lehti.fi

puh. 040 770 3043

Seija Kuoksaseija.kuoksa@kemia-lehti.fi

puh. 040 933 1147

KemiKEMIA

Aikataulu ja teemat 2017

NROTOIM.

AINEISTOTILMOITUS-

VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2017 4.1. 16.1. 8.2. Laboratoriot, teknokemia, terveys

2/2017 9.2. 20.2. 15.3.ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia

Erikoisjakelut: ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017, Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017

3/2017 29.3. 7.4. 3.5. Analytiikka, ympäristö, kiertotalous

4/2017 4.5. 16.5. 8.6. Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach

5/2017 2.8. 14.8. 6.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus

6/2017 6.9. 18.9. 11.10. Laboratoriot, ympäristö, materiaalit

7/2017 11.10. 20.10. 15.11. Analytiikka, tutkimus, biotalous

8/2017 7.11. 17.11. 13.12. Laboratoriot, työelämä, patentit

Erikoisjakelut 2017Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki 29.–30.3.2017 Muovi & Pakkaus, Lahti 20.–21.4.2017

Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä 10.–11.5.2017

Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 8.–9.6.2017

Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä 6.–8.9.2017 FinSec 2017, Helsinki 26.–27.9.2017 Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki 5.–6.10.2017

Nro 6/17 Kokkola Material Week, 28.10.–2.11.2017

Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Lisätietoja saat 3M-tuoteasiantuntijoilta:Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, p. (09) 525 21www.3m.fi/suojaimet

Tutustu monipuoliseen 3M-hengityksensuojausvalikoimaan

Tuotekehityksen kärjessä – 3M™ hengityksensuojaimetTurvallisuus ja käyttömukavuus