Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta:”Koronan jälkeen on

vihreän elvytyksen aika”

3/20

20KEMIAKemi

KILPAJUOKSU KILPAJUOKSU VIRUSTA VASTAANVIRUSTA VASTAAN

TESTEJÄ SUOMESTA,TESTEJÄ SUOMESTA,olkaa hyvätolkaa hyvät

Lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen:”Nyt mennään eteen-

päin vauhdilla”

Rokoteprofessori Mika Rämet:”Näköisvirus harhauttaa immuuni- järjestelmän”

KemiKEMIA

”Kemianala kehittyy ja digitalisoituu vauhdilla.

Tuleville ammattilaisille pelikenttä on kiinnos-tava – he pääsevät vai-kuttamaan sekä pelin sääntöihin että kehi-tyksen suuntaan.”

Asiakaskokemustiimin vetäjä Tiia-Lila Vuylsteke, Algol

Chemicals Oy

”Yritykset tarjoavat monenlaisia mahdol- lisuuksia tuleville ammattilaisille. Kestävää kehitystä ja kiertotaloutta ei synny ilman kemiaa.”Liiketoimintapäällikkö Olli-Pekka Jaakola, SGS Finland

Kiitos, opiskelijakummit!Kiitos, opiskelijakummit!

Algol Chemicals Oy ja SGS Finland Oy ovat Kemia-

lehden vuoden 2020 opis- kelijakummit. Yhdessä

lahjoitamme lehden vuosi- kerran 175:lle kemian

alan opiskelijalle.

Oletko kiinnostunut stipendistä tai kummi-

kumppanuudesta?Lue lisää: www.kemia-lehti.fi

> Stipendit

”Kemia ja kemiantekniikka ovat tulevaisuuden aloja. Omia kiinnostuk-

sen kohteitani ovat etenkin lääketeollisuus, kiertotalous ja

terveysteknologia.” Kemiantekniikan opiskelija Jenni Kauppi,

Turun Ammattikorkeakoulu

Scan

stoc

kpho

to

stipendisivu.indd 1stipendisivu.indd 1 23.4.2020 13.0123.4.2020 13.01

33/2020KEMIA

6

SISÄLLYS

41 TYTTÖJEN TIEDEKULMAIhmiskunnan suuri

kilpajuoksuHanna Juvonen

42 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

• Geeniperimä voi vaikuttaa ihmisen koronariskiin

46 SUOMALAISET NAISET JA KEMIAKaroliina Honkala

Laskennallinen katalyysitutkija

Sisko Loikkanen

48 Vihreän kehityksen ohjelma vie Kemikaalivirastoa

uusille urilleKatja Pulkkinen

52 Materiaalit kiertoon Kilpilahdessa

Emma Kaustara ja Hilkka Vähänen

56 Kemian osaston mekaanikko oli myös Abloy-lukon keksijä

Johannes Pernaa ja Markku Räsänen

58 KEEMIKKOTerveisiä etätyöstä

59 BIOVÄRIEN PALETTIMorsingosta ja pietaryrtistäVäriä vaatteisiinRiikka Alanko

60 HENKILÖUUTISIA• Riina Häkkinen kulkee

vihreän kemian polkua

64 SEURASIVUT

66 KEMIAN NOBELISTITHarold UreyRaskaan vedyn löytäjäSisko Loikkanen

Mob

idia

g O

y

”Se pärjää, jolla on kokonaisuus hal-lussa.” Kun testilaitteiden teknisistä tarvikkeista tuli maailmanlaajuinen pula, Tuomas Tenkasen luotsaama diagnostiikkayhtiö Mobidiag Oy alkoi tuottaa niitä itse.

Kem

iant

eolli

suus

ry

”Yrityksissä on uskomatonta osaa-mista.” Koronakriisi on tehnyt Ke- mianteollisuus ry:n valmiuspäällikös-tä Mirva Ojalasta entistä vankemman omavaraisuuden kannattajan.

Echa

Kemikaali-virasto Echa muutti tammi-kuussa uusiin toimitiloihin Helsingin Hietalahteen. Tilat odottavat nyt pandemian laantumista ja etäyhteisöön siirtyneiden työntekijöiden paluuta.

48

Esko

Kes

ki-O

ja

Löytyykö jo markkinoilla olevista lääkkeistä vastusta koronaviruksel-le? ”Muutama lupaava lääkeaine on noussut tarkempaan syyniin”, profes-sori Ilkka Julkunen summaa.

20 18

5 PÄÄKIRJOITUSKoko Suomi melooLeena Joutsen

6 Testien kehittäjät tahtovatKoronan kuriinSisko Loikkanen

12 TÄTÄ MIELTÄYritystoiminnan jatkuvuus on avain kriisistä toipumiseenMika Aalto

14 Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta:”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika”Juha Granath

18 AJANKOHTAISTAKun poikkeusoloista tulikin tottaAnselmi Nousiainen

20 Lääketutkijoiden jahti kiihtyyEmma Kaustara

24 Rokote on ratkaiseva rastiAnni Turpeinen ja Hilkka Vähänen

30 VIHREÄT SIVUT

35 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN

35 NÄKÖKULMAElämän tuoksutAnja Nystén

36 UUTISIA• Suomalainen käsidesi

nujertaa koronaviruksen• Lehtistipendejä kemian

opiskelijoille

ICP-OES-analytiikassa on otettu aimo loikka eteenpäin, kun Thermo Scientific on julkaissut uuden iCAP PRO:n.

Metallianalytiikan vanha uskollinen ”aasi” eli atomiabsortiospek-trometri AAS on edelleen käytössä, mutta sen käyttö on vuosien varrella vähentynyt. Tilalle ovat tulleet nopeat ja kustannustehok-kaat ICP-OES (induktiivisesti kytketty plasma – optinen emissio -spektrometri) ja ICP-MS (induktiivisesti kytketty plasma -massa- spektrometri). ”Plasmatekniikoiden suosio metallianalytiikassa kasvaa vuosi vuodelta. ICP-OES-tekniikkaa käytetään laajalti etenkin ympäristö- analytiikassa ja teollisuuden prosessien hallinnassa”, kertoo Hos-med Oy:n toimitusjohtaja Harri Köymäri.

Suorituskykyä uudella tasollaThermo Scientificin iCAP PRO on uusi, edeltäjiään huomattavasti kehittyneempi ICP-OES-laitteisto.

”Aidosti uusia laitteita julkaistaan alalla hyvin harvoin. Yleensä valmistaja tuo markkinoille muokattuja versioita aiemmista mal-

leista, mutta nyt käsissäm-me on jotain todella uutta”, Köymäri innostuu.

Keväällä julkistetun iCAP PRO -laitteiston taustalla on

useita vuosia ja miljoonia euroja vaatinut tuotekehitys. Myös Hos-med on osallistunut kehitystyöhön.

Tyypillisissä nykypäivän simultaanisissa ICP-OES-laitteissa hyö-dynnetään Echelle-optiikkaa, jossa mittauksen haasteena ovat monikertahäiriöt. iCAP PRO vie laitteiden suorituskyvyn uudelle tasolle yhdistämällä monikertojen hyvän erottelukyvyn, korkean optisen resoluution ja isokokoisen yli neljän megapikselin CID- kameran.

CID-kameratekniikka mahdollistaa pitoisuus- ja tähtitaivasmit-taukset aallonpituusalueella 167–852 nm. Uusi CID-kamera ylittää aiemman mallin mittausnopeuden 50-kertaisesti.

Köymärin mukaan perusteellisesti testattu uutuus mahdollistaa nopeat ja luotettavat analyysit. Kehitystyön keskeinen tavoite on ollut kustannustehokkuus laboratorioille, mikä näkyy laitteen uu-sissa ominaisuuksissa.

”Useille vanhempien ICP-OES-laitteiden käyttäjille on etua vaih-taa uuteen iCAP PRO -laitteistoon.”

Käyttövarmuus ja käyttäjätuki tärkeitäVarmuus laitteen katkottomasta käytettävyydestä on Köymärin mukaan erittäin tärkeää asiakkaille, varsinkin teollisille toimijoille.Hosmedin monipuolinen kokemus ja paikallinen kattava varaosa-varasto takaavat nopeat ja kustannustehokkaat huollot. Yhtiön huolto ja tekninen tuki ovat keränneet runsaasti kiitosta käyttäjiltä.

”Huoltomiehillämme on yhteensä yli 30 vuoden kokemus ICP-OES-tekniikasta. Vikatilanteissa Thermon ICP-OES-laitteisto saadaan tyypillisesti kuntoon yhdellä huoltokäynnillä.”

Suomalaiset laboratoriot ovat oppineet vaatimaan laadukasta ja kattavaa käyttäjäkoulutusta laitteen käyttöönoton yhteydessä. Köymäri pitää tätä positiivisena.

”Analyysilaitteesta saa täyden hyödyn irti vasta kun tietää, mihin kaikkeen sitä voi käyttää.”

”Perusteellinen koulutus ja osaava käyttäjätuki ovat toimintam-me kulmakiviä. Pidämme huolen siitä, että laboratorion henkilös-töllä on valmiudet ottaa käyttöön laitteen hyödylliset toiminnot heidän omilla näytteillään.”

Uuteen iCAP PRO -laitteistoon on tilaisuus tutustua Hosmedin Analytiikkapäivien ICP-käyttäjäpäivän yhteydessä 1. lokakuuta 2020.

Uusia tuulia ICP-OES-analytiikassa

MAINOS

Uusi CID-kamera ylittää aiemman mallin nopeuden 50-kertaisesti.

”ICP-OES-tekniikkaa sovelletaan paljon ympäristöanalytiikkaan ja teollisuuden prosessien hallintaan”, Harri Köymäri kertoo.

Lisätietoja: Harri Köymäri, p. 020 775 6331, www.hosmed.fi

Kari Långsjö

Lue artikkelin pidempi versio:

www.kemia-lehti.fi

hosmed_adv320.indd 1hosmed_adv320.indd 1 1.4.2020 9.531.4.2020 9.53

PÄÄKIRJOITUS6. toukokuuta 2020KEMIA

Kemi

Tämä koskiseikkailu ei ole pikapyrähdys vaan maraton.

Etukannen kuvat: Adobe StockTampereen yliopistoTurun yliopistoAbacus Diagnostics OyLauri Myllyvirran albumi

Vol. 47 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficeAsolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Joutsen 040 577 8850leena.joutsen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretarySanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Mainokset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Försäljning • SalesJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302toimisto@kemianseura.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatusPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena Joutsen 040 577 8850leena.joutsen@kemia-lehti.fi

Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office ManagerSanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardJohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveys- teknologian Liitto ryEmer.prof. Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-KemiTiedetoimittaja Sisko LoikkanenProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoEmer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPeruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu.

Forssa Print, Forssa 2020 | ISO 9002

Koko Suomi meloo

5

”MINÄ KOSTAN sinulle koronavirus.”Painokas kähinä kuului lastenhuoneesta,

jossa tutun perheen ekaluokkalainen kä-sitteli vielä iltaunille peiteltynä pettymys-tään. Kauan odotettu lomamatka oli tys-sännyt katkeraan esteeseen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi saman hiukan toisin Suomi toimii -kampanjan avauksessaan.

”Tämä pirulainen on voitettavissa. Me nujerramme sen.”

MITEN SINULLA menee?Kun epänormaalista on tullut pikakelauksella uusi normaali, pin-

tarupattelu on vaihtunut puheeseen epävarmuudesta, ikävästä ja toivosta.

Uudessa arjessa on paljon sankareita: hoitajia, lääkäreitä, opettajia, bussikuskeja, kaupan kassoja, poliiseja, tutkijoita, yrittäjiä ja viran-omaisia. Moneen venyviä vanhempia konttoreiksi ja kouluiksi muut-tuneissa kodeissa.

Tuhansissa yrityksissä tasainen arki on muuttunut kamppailuksi eloonjäämisestä ja maa jalkojen alla huvipuiston seikkailutalon liik-kuvaksi lattiaksi. Jos yrittää pysyä paikallaan, kaatuu.

”MITEN TÄLLAISESTA voi selvitä?”, kysyin kokeneelta yrittäjältä.Hän kertoi kanoottiretkestä, jolle oli vuosia aiemmin vienyt poi-

kansa ja tämän ystävän. Kun virta vuolaantui kuohuvaksi koskeksi, toveri lamaantui ja nosti melan syliinsä.

”Huusin, että nyt pistät melan oikealle puolelle veteen ja melot niin lujaa kuin osaat. Muuta ei tarvitse tehdä – minä ohjaan. Niin siitä selvittiin.”

Kaikkialla näkyy nyt venekuntia, isompia ja pienempiä. Melojat pi-tävät sisukkaasti paikkansa. Kapteenit keskittävät voimansa ja tai-tonsa koskessa kiitävän kanootin ohjaamiseen.

Rannalla ei ole katsojia, kaikki kulkevat virran vietävinä. Jokaisella on sama päämäärä, selviytyä arvaamattomista kuohuista turvallisille vesille.

On varauduttava siihen, että tämä koskiseikkailu ei ole pikapyräh-dys vaan maraton. Välillä tulee tyven ja hetki aikaa hengähtää, sitten mennään taas.

On luotettava siihen, että lopulta selviämme.

TOIVOA ON. Yhteinen uhka on saanut koko ihmiskunnan yhdistä-mään voimansa ennennäkemättömällä tavalla.

Tässä lehdessä nostetaan esiin suomalaisia yrityksiä ja tutkijoita, jotka uurastavat eturintamassa kehittämässä ja valmistamassa uusia testejä, rokotteita, lääkkeitä ja suojavarusteita.

Pieni päättäväinen tyttö kuivasi kyyneleensä ja nautti täysin sie-mauksin kotilomasta ja samoilusta lähiluonnossa. Aikanaan hän ehkä valitsee uran, joka vie myös hänet taisteluun ihmiskunnan näkymättömiä vihollisia vastaan.

Näytetään niille yhdessä.

Leena Joutsen

Scan

stoc

kpho

to

Kemia-lehti 3/2020 julkaistaan 6. touko-kuuta myös pdf-näköislehtenä osoitteessa www.kemia-lehti.fi. Lehteä voi vapaasti lukea ja jakaa eteenpäin.

6 KEMIA 3/2020

Tavarasta kilpaillaan kuin mustan pörssin huutokaupassa konsanaan.

”Yhdysvallat maksaa aineista jopa nelinkertaisia hintoja.”

Tenkasen mielestä kriisitilanteessa korostuu omavaraisuuden ja paikallis-ten toimijoiden merkitys.

”Suomella on oltava enemmän oma-varaisuutta. Niiden, joiden tehtävänä on huolehtia asiasta, pitäisi nyt huo-mata tämä.”

Mobidiag ei jäänyt aikailemaan, vaan tarttui oitis toimeen.

”Me olemme jo tilanneet muotteja muoviputkien valmistusta varten, ja niitä aletaan pian tuottaa Suomessa.”

Espoolaisyhtiö on itse kehittänyt ma-teriaalin, jota putkeen tarvitaan. Yri-tyksellä on omasta takaa sekä liuokset että raaka-aineet.

”Pystymme näin valmistamaan hel-posti hurjan määrän testejä.”

Laitteiden asennus vauhdissaReipas vauhti on tuottanut tulosta, ja Mobidiagin koronaviruksen tunnistava testi on valmiina. Myös viranomaiset ovat toimineet ripeästi, jotta keskeisen tärkeät lääkkeelliset tuotteet saadaan terveydenhuollon käyttöön mahdolli-simman pian.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittä-miskeskus Fimea myönsi heti huhti-

Testien kehittäjät tahtovat

Koronan kuriin Suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset rakentavat nyt rinta

rinnan uusia koronavirustestejä, sillä laajamittainen testaus on avaintekijä epidemian hallitsemisessa.

kuun puolessavälissä Mobidiagin uu-delle testille poikkeusluvan, jonka tur-vin sitä voidaan myydä Suomessa.

Amplidiag-niminen testijärjestelmä on tarkoitettu suurille näytemääril-le. Alustalla voidaan tutkia kerralla 48 näytettä, ja tulokset tulevat kolmessa tunnissa.

Huhtikuun loppupuolella yhtiön tes-tauslaitteita asennettiin jo kovaa vauh-tia Helsingin ja Uudenmaan sairaan-hoitopiirin yksiköihin.

”Olemme tällä hetkellä asentaneet Suomeen noin 4  000 testin päiväka-pasiteetin. Se edustaa yli puolta maan koko kapasiteetista”, Tenkanen laskee.

Kotimaan turvaamisen lisäksi Mobi-diag pyrkii viemään testinsä myös mui-hin Pohjoismaihin, Ranskaan ja Isoon-Britanniaan.

Yhtiöltä on lähiaikoina tulossa myös toinen koronatesti, joka on suunnattu pienempiä näyte-eriä ja yksittäisiä tes-tauksia varten. Molemmat testilaitteet tekevät analyysin kaikki vaiheet samas-sa yksikössä.

Koronaviruksen tunnistavissa tes-teissä hyödynnetään pcr-tekniikkaa (polymeraasiketjureaktio, polymerase chain reaction), jolla pätkä virusspesi-fistä dna:ta monistetaan miljardiker-taiseksi.

”Se on suoraviivaista standarditek-niikkaa”, Tenkanen sanoo.

Geenimonistusmenetelmä on hä-nen mukaansa sekä tarkka että erittäin herkkä, kunhan näyte vain on otettu oikein.

Näyte testiä varten otetaan näyteti-kulla testattavan nenänielusta. Sen jäl-keen näytteestä eristetään virukset. Vi-ruksen rna:sta tehdään käänteiskopioi-jaentsyymin (rt, reverse transcriptase)

Tavarasta kilpaillaan kuin mustan pörssin huutokaupassa.

SISKO LOIKKANEN

Vaikka vakavan pandemian mahdol-lisuutta oli väläytelty jo vuosia, uusi koronavirus Sars-CoV-2 yllätti maail-man.

Vasta kriisin puhjettua alettiin ym-märtää, että varoitukset olisi sittenkin pitänyt ottaa tosissaan ja aloittaa varau-tuminen hyvissä ajoin ennakkoon.

Suurin yllätys monille oli, että jo pandemian alkuvaiheessa tulee huu-tava pula monenlaisista tarvikkeista ja suojavarusteista.

Seuraavaksi herättiin siihen, että tar-vittiin testejä, joiden avulla virus voi-taisiin tunnistaa ja tartunnankantajat eristää.

Näin pula laajeni koskemaan testien valmistusta, niissä käytettäviä kemi-kaaleja eli reagensseja sekä testausla-boratorioita ja niiden analyysikapasi-teettia.

Suomella on onnekseen eturivin diagnostiikkayrityksiä, jotka ryhtyivät välittömästi rakentamaan ja tuotteista-maan omia koronatestejään.

Testien kehittäjät ja käyttäjät joutui-vat kuitenkin karvaasti kokemaan, että kun tilanne oli sama muissakin maissa, tavaraa ei riittänyt kaikille.

Myös monet testilaitteiden tekniset osat olivat äkkiä kortilla. Yksinker-taisimpienkin esineiden saatavuus on kärsinyt, kun kysyntä on paisunut en-tisestä moninkertaiseksi.

”Kaikki testivalmistajat eivät ole saa-neet edes tavallisia näytetikkujen kul-jettamiseen käytettäviä muoviputkia, kun ne ovat yrittäneet niitä hankkia”, kuvailee molekyylidiagnostiikkayritys Mobidiagin toimitusjohtaja Tuomas Tenkanen.

”Jotkut taas eivät pysty käyttämään testejä, koska ei ole tarvittavia reagens-seja.”

3/2020KEMIA

Mobidiag Oy:n toimitus-johtaja Tuomas Tenkanen patistaa Suomea nostamaan jatkossa omavaraisuuttaan. ”Myös paikallisten toimijoi-den merkitys korostuu kriisi-tilanteessa”, hän sanoo.

Mobidiag Oy

7

8 KEMIA 3/2020

avulla vastaava dna, jota sitten monis-tetaan pcr-laitteessa.

Monistuksessa muodostunut dna detektoidaan eli havaitaan fluoresens-sisignaalin avulla. Menetelmässä tun-nistukseen käytetään kahta koronavi-rukselle spesifistä kohtaa rna:ssa.

”Ratkaisevaa on, että yritys hallitsee koko tuotantoketjun ja kaikki valmis-tusvaiheet itse. Se pärjää, jolla on ko-konaisuus hallussa”, Tenkanen sanoo ja tähdentää, että Mobidiag valmistaa pcr-testaukseen tarvittavat entsyymit-kin itse.

”Näin emme ole niiden osalta riippu-vaisia ulkomaisista toimittajista.”

Oma versio geeni- monistustestistäMyös turkulainen molekyylidiagnostii-kan yritys Abacus Diagnostica on saa-nut valmiiksi oman koronavirustestin-sä, joka sekin perustuu rt-pcr-menetel-mään.

Testi on paraikaa koekäytössä koti-

maassa ja ulkomailla. Yhtiö toivoo, että sillä on jo tämän lehden ilmestymisen aikoihin Fimean poikkeuslupa tuot-teen myyntiin Suomessa.

Abacuksen koronatesti analysoidaan yhtiön itse kehittämällä GenomEra CDX -laitteella, joita on käytössä sai-raaloissa Suomen lisäksi muuallakin Euroopassa sekä Lähi-idässä ja Hong-kongissa.

Turun yliopiston spinoff-yrityksen testeillä voidaan havaita erilaisia in-fektiotautien aiheuttajia monenlaisista näytemateriaaleista. Uuden koronavi-ruksen diagnosointia varten tarvitaan nielusta tai nenänielusta otettu näyte.

Näytteen sisältämän koronaviruksen voi Abacuksen testissä käyttää lähes sellaisenaan, ilman aikaa vievää rna:n eristystä.

”Esikäsittelyn aikana näyte kuumen-netaan kahden millilitran esikäsittely-putkessa 90 celsiusasteessa viiden mi-nuutin ajan, jolloin viruksen rna va-pautuu viruksen kuoresta”, kuvailee yhtiön tuotekehityspäällikkö Antti-

Mob

idia

g O

y

Mobidiagin tuotekehi-tystä. Yhtiön testaus-laitteita on asennettu

Suomeen jo laajalti.

Heikki Tapio.”Olemme kehittäneet reagensseja

niin, että tämä vaihe toimii hyvin.”Varsinainen analytiikka tapahtuu

monistamalla ja tunnistamalla fluoro-metrisesti viruksen geenisekvenssistä osia, jotka ovat tyypillisiä juuri uudelle koronavirukselle.

”Omaa innovaatiotamme on se, kuinka olemme valinneet nuo sekvens-sit, sekä lisäksi näytteen nopea esikäsit-tely ja reagenssien kuivausteknologia”, Tapio kertoo.

Samasta näytemateriaalista on mah-dollista testata Abacuksen toisella tes-tillä myös influenssa- ja rs-virukset.

”Reagenssipihi” testi pian tutkimuskäyttöönMyös toinen turkulaisyhtiö, nopeaan diagnostiikkaan erikoistunut ArcDia International rakentaa kiivaasti omaa analyysimenetelmäänsä koronavirus-tartunnan tunnistamiseen.

Se lisätään mukaan yrityksen omalle mariPOC-testialustalle, jolla on ennes-tään parisenkymmentä erilaista mene-telmää hengitystie- ja suolistoinfektioi-den osoittamiseen.

ArcDian testejä käytetään erityisesti yksityisessä perusterveydenhuollossa mutta myös useissa julkisissa laborato-rioissa, sairaalaosastoilla ja päivystyk-sessä ympäri Suomea.

”Uuden koronavirustestimme saam-me tutkimuskäyttöön muutaman vii-kon kuluttua”, lupaa tuotekehitysjohta-ja Janne Koskinen.

ArcDian menetelmät eivät hyödyn-nä polymeraasiketjureaktiota. Sen si-jaan ne perustuvat Turun yliopistossa tehtyihin tutkimuslöytöihin.

Koronatestin nenänielunäyte liuo-tetaan nesteeseen koeputkessa, min-kä jälkeen automaattilaite annostelee liuosta putkesta testikasetin kuoppiin. Ne sisältävät reagenssivasta-aineel-la päällystettyjä kolmen mikrometrin hiukkasia, joihin viruksen nukleopro-teiini kiinnittyy.

Lisäksi kuopissa on fluoresenssilei-malla varustettua vasta-ainetta, joka sekin takertuu virusproteiiniin, mikäli näyte on positiivinen.

Näin mikrohiukkasen pinnalle syn-tyy rakennelma, jossa on sekä vasta-ainetta, viruksen proteiinia että siihen kiinnittynyttä fluoresenssileimattua vasta-ainetta. Mittaukseen käytetään kaksoisfotoniviritteistä fluoresenssia,

93/2020KEMIA

Akuutin virustartunnan osoittavien testien lisäksi on tarvetta myös testeille, jotka paljastavat, onko henkilö jo sairastanut koronataudin.

Jo sairastettu covid-19-tauti voidaan havaita ihmisen verinäytteestä teh-tävän testin perusteella. Testi kertoo, onko elimistöön muodostunut viruk-sen vasta-aineita.

Aivan tuoreet tartunnat eivät testis-sä näy, koska vasta-aineiden muodos-tumiseen kuluu muutamia viikkoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on kehittänyt vasta-ainetestaus-ta varten omat menetelmänsä, joiden avulla se on ryhtynyt selvittämään, kuinka laajalle koronavirus on väes-tössä levinnyt.

Tutkimukseen osallistuvien näytteis-tä mitataan vasta-aineita kaksivaihei-sella testauksella.

”Seulontatesti mittaa vasta-aineiden esiintymistä seeruminäytteistä fluo-resenssiin perustuvalla menetelmäl-lä”, kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin.

Näytteistä voidaan selvittää joko sa-manaikaisesti tai erikseen  vasta-aine-pitoisuus usealle eri antigeenille.

Koronavirustutkimukseen osallistu-vien näytteistä tutkitaan, onko niissä Sars-CoV-2-viruksen rakenteita tun-nistavia vasta-aineita.

Menetelmässä koronaviruksen anti-geeneja, esimerkiksi nukleoproteiinia tai spike-glykoproteiinia, kiinnitetään mikrohelmien pintaan. Näytteen mah-dollisesti sisältämät IgG-, IgM- tai IgA-vasta-aineet tunnistetaan fluoresoivalla leimalla varustetulla vasta-aineella.

Samantapaisia testejä on käytetty Vasta-ainetestit tehdään verinäytteistä.

Ado

be S

tock

THL:ssa rokotevasteiden arvioimiseen. Seulontatesti löytää koronavirusinfek-tion seurauksena syntyneet vasta-ai-neet varsin herkästi.

Testi saattaa kuitenkin antaa myös väärän positiivisen tuloksen, sillä se voi reagoida vasta-aineisiin, jotka ovat muodostuneet tavallisia hengitystiein-fektioita aiheuttavien koronavirustar-tuntojen seurauksena.

Positiiviset seulontanäytteet tutki-taan siksi myös tarkemmalla mikro-neutralisaatiotestillä. Sen antama tulos kertoo luotettavasti, ovatko vasta-ai-neet juuri covid-19-tartunnan tuotta-mia.

”Testissä mitataan vasta-aineiden kykyä sitoutua viruksen pintaan ja es-tää elävän viruksen kiinnittymistä so-luihin ja solutuhoa epiteelisoluviljel-mässä”, Melin kertoo.

THL:n tarkoituksena on myös mitata vasta-aineiden määrää ja seurata sitä, kuinka pitkään vasta-aineet elimistös-sä säilyvät.

”Neutraloivat vasta-aineet hyvin to-dennäköisesti suojaavat uudelta tar-

tunnalta ainakin lyhyellä aikavälillä”, Melin sanoo.

 

Testattavat valitaan satunnaisotannallaTHL valitsee testattavat ihmiset satun-naisotannalla. Viikoittain on tarkoitus kerätä näytteet noin 750 hengeltä, aluk-si pääkaupunkiseudulta, jossa korona-tartuntoja on eniten.

Tutkimukseen valitaan tasapuolisesti miehiä ja naisia eri ikäryhmistä. Alku-vaiheessa testejä tehdään kuitenkin lä-hinnä työikäisille eli 18–69-vuotiaille.

Näytteet otetaan sairaanhoitopiirien omissa laboratorioissa. Niiden analy-soinnista vastaa THL, joka on valmis-tautunut tutkimaan noin 150 näytettä päivässä.

Tutkimusta jatketaan vuoden lop-puun asti, ja sen tuloksia arvioidaan reaaliaikaisesti.

”Tuloksia käytetään päätöksenteon tukena, kun mietitään, millaisia toi-menpiteitä tarvitaan epidemian eri vaiheissa.”

Vasta-ainetesti kertoo, onko

Koronatauti sairastettu

joka paljastaa virusta sisältävät näyt-teet.

”Tulos saadaan noin kahdessakym-menessä minuutissa, joten lääkäri voi kertoa diagnoosin potilaalle melkein heti.”

Janne Koskinen pitää menetelmän etuna sen ”reagenssipihiyttä”.

”Kalliita reagensseja tarvitaan hyvin vähän”, korostaa myös yhtiön toimitus-

johtaja Vesa Kemppainen.Tästä seuraa, ettei yritys usko pan-

demiatilanteessakaan joutuvansa kär-simään reagenssien puutteesta.

Myös oireettomat kiinni pikatestilläUuden koronaviruksen aiheuttama co-vid-19-tauti on siinä mielessä hankala,

että sen voi sairastaa myös huomaa-mattaan. Aina ei ilmene mitään oireita.

Tällöin voi käydä niin, että ihminen tartuttaa sairautta eteenpäin tietämät-tään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että koronatapauk-sia voi todellisuudessa olla jopa kym-meniä kertoja enemmän kuin niitä on diagnosoitu.

10 KEMIA 3/2020

Tervetullut on siksi pikatesti, joka tunnistaa myös oireettomat ja varhai-set koronaviruksen kantajat. Sellaista kehittää Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdessä Helsingin yliopiston ja jatkossa mukaan tulevien suomalaisten diagnostiikkayritysten kanssa.

Helsingin yliopistosta tutkimukseen osallistuvat professori Anu Kanteleen ja professori Olli Vapalahden ryhmät.

”Tavoitteenamme on halpa, no-pea testi, joka antaa tuloksen alle 15 minuutissa ja jota voidaan valmistaa massatuotantona”, paaluttaa tutkimus-alueen johtaja Jussi Paakkari VTT:stä.

Tutkimuskeskuksen mukaan uutuu-desta tulee kustannuksiltaan merkittä-västi edullisempi kuin nykyisin saata-villa olevat testit.

Pikatesti perustuu virusantigeenien eli viruksesta peräisin olevien proteii-nien määrittämiseen nenänielunäyt-teestä. Antigeeni osoitetaan vasta-ai-neilla, joita VTT parhaillaan kehittää.

Tutkimuskeskus pyrkii löytämään sellaisia vasta-aineita, jotka tunnista-vat mahdollisimman hyvin juuri Sars-CoV-2-viruksen antigeenit.

Vasta-aineiden tunnistuskyky perus-tuu niiden kolmiulotteiseen rakentee-seen.

”Vasta-aineen pitää pystyä tunnis-tamaan koronaviruksen proteiini niin tarkasti, että se sitoutuu siihen kuin avain lukkoon”, kuvailee VTT:n tiimi-päällikkö Leena Hakalahti.

Virusproteiinit tuotetaan biotekno-logisin menetelmin bakteereissa, jol-loin itse virusta ei tarvita lainkaan. Tämä tekee työskentelystä turvalli-sempaa.

Jussi Paakkarin mukaan uutuus tuo ennen muuta lisää testauskapasiteettia. Sitä tarvitaan mahdollisesti pitkäksi ve-nyvän epidemian etenemisen seuran-nassa.

”Pikatestin tarkoituksena on varmis-taa testien riittävä saatavuus myös epi-demian jatkuessa”, Paakkari sanoo.

VTT arvioi, että testin ensimmäiset versiot voivat parhaimmillaan valmis-tua ensi syksyn aikana.

Toimijoiden yhteistyöllä eteenpäinKoronaepidemian pitäminen aisoissa vaatii valtavaa ponnistelua ja yhteistyö-tä julkisen sektorin ja yritysten välillä. Se on eri toimijoiden mielestä lähtenyt liikkeelle melko juohevasti.

Mobidiagin Tuomas Tenkasen mu-kaan poikkeustilanne on luonut yhtei-söllisyyttä esimerkiksi julkisten ja yksi-tyisten sairaalalaboratorioiden välille.

”Yhteistyö on aktiivista ja lisäänty-nee jatkossa. Saattaa olla, että tästä seu-raa uusia toimintamalleja”, hän pohtii.

Myös Synlab Suomen toimitusjohta-jan Aarne Aktanin mukaan yhteistyö julkisen sektorin ja yksityisten labora-torioiden välillä toimii varsin hyvin.

Kansainvälinen laboratoriojätti on analysoinut koronatestejä Tallinnan yksikössään, jonne näytteitä on kulje-tettu Suomestakin.

Testaustarpeen kasvaessa yhtiö päät-ti käynnistää testien analytiikan myös Kivihaan laboratoriossaan Helsingissä.

”Kivihaan laboratoriossa on ennes-tään laitteet testausta varten, mutta vuorosuunnittelun olemme panneet uusiksi”, Aktan kertoo.

”Tavoitteemme on 500 testiä vuoro-

kaudessa, mikä näyttää hyvin realisti-selta.”

Näytteet Synlabin laboratorioon Hel-sinkiin tulevat koko Suomen alueelta, sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta.

Myös Aktan tunnistaa reagenssien osalta vaikeutuneen tilanteen.

”Reagensseja ja näytteenottovälineis-töä on saatavilla, mutta hinnat ovat nousseet merkittävästi. Hintataso on moninkertaistunut helmikuusta”, hän kertoo.

”Me olemme kuitenkin luultavasti Euroopan suurin ostaja näillä markki-noilla, mikä keskimäärin helpottaa ti-lannetta.”

Synlab aikoo aloittaa myös vasta-ai-netestien tekemisen.

”Testaamme sitä parhaillaan ja käyn-nistämme toiminnan piakkoin.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@gmail.com

Abacus Diagnostican kehittämä koronatesti on parhaillaan koekäytössä.

Aba

cus

Dia

gnos

tica

Oy

Yritysvastuu ja vaatimusten täyttäminen edellyttävät omaa toimintaa koskevan lainsäädännön tunnistamista. Valtaosa kemikaalialan yrityksistä käyttää säännösten seurantaan digitaalisia ratkaisuja, joissa lakitieto on aina ajan tasalla.

Linnunmaa Lexissä lakiasiantuntijana toimiva erikoisjuristi Jonna Rytkönen ymmärtää yritysten kemikaalilainsäädännön seurantaan liittyvän työn määrän. Perinteisen Excel-lakilistan laatiminen ei enää riitä takeeksi sääntelyn vaatimusten tunnistamisesta. Omaa toimintaa koskevat vaatimukset on tunnistettava ajantasaisina, ja niitä on noudatettava myös käytännön tasolla.

– Esimerkiksi ympäristöjärjestelmästandardi ISO 14001 edellyttää organisaatiolta tätä koskevan EHS (Environment, Health, Safety) -lainsäädännön tunnistamista, lakimuutosten systemaattista seurantaa sekä vaatimusten täyttymisen arviointia ja dokumentointia.

Lainsäädännön tunnistaminen on yrityksen vastuullaStandardiasiakirjat ja -ohjeet eivät sisällä ajantasaista sääntelyä, vaan sääntelyn vaatimusten tunnistaminen, arviointi ja muutosten seu-ranta ovat aina yrityksen vastuulla.

Rytkönen kollegoineen on auttanut jo satoja kemikaaleja käsitteleviä ja valmistavia yrityksiä lainsäädännön vaatimuksien kanssa. Linnunmaa Lexin lakiseurantapalvelu toimii verkossa, mutta juristit ovat tavoitettavissa myös esimerkiksi reaaliaikaisessa chatissa.

Rytkönen pitää suomalaisia toimijoita vastuullisina ja tarkkoina.– Kemikaaleja käsittelevät ja valmistavat yritykset toimivat

Suomessa todella vastuullisesti. Vastuuhenkilöillä on halua ja kiinnostusta olla selvillä lainsäädännöstä.

– Moni kokee kuitenkin haastavaksi jatkuvien muutosten seurannan ja pykälätekstien ymmärtämisen. Haluan välittää lakipykälien kanssa painiskeleville viestin, että sääntelyn seuranta on nykyaikaisilla ratkaisuilla yllättävän helppoa.

Kemikaalien käyttöä ja valmistusta koskeva lainsäädäntökenttä on laaja. Digitaalinen ratkaisu on systemaattinen ja luotettava valinta lainsäädännön seurannan toteuttamiseen.

– Automatisoitu lakirekisteri ei tee sinällään autuaaksi – vaatimusten ymmärtämiseen tarvitaan usein avuksi tulkinta-apua ja juridista osaamista.

Lisäarvo syntyy vaatimusten ymmärtämisestäKemikaalilainsäädännön keskeinen tarkoitus on työntekijän ja ym-päristön terveyden turvaaminen.

– Lainsäädännön seuranta on toiminnan perusta. Todellinen lisäarvo syntyy siitä, miten vaatimukset ymmärretään ja täytetään ydintoiminnassa; käytännössä esimerkiksi siitä, miten asiaa tarkkaillaan ja ylläpidetään ja mistä tarvittavat asiakirjat, kuten kemikaaliluettelot, ohjeet ja luvat, löytyvät. Palvelumme nostaa esiin keskeiset vaatimukset ja tarjoaa myös valmiit arviointikysymykset ja helppokäyttöiset työkalut vaatimusten täyttymisen arviointiin.

Rytkönen pitää tärkeänä, että lainsäädännön läpikäyntiin on teknisten ratkaisujen lisäksi tarjolla myös asiantuntija-apua.

– Asiakkaamme saavat meiltä apua siihen, mitä lainsäädännössä mainitut vaatimukset käytännössä merkitsevät. Vaikka palvelumme on digitaalinen, olemme aidosti läsnä asiakkaillemme, korostaa Rytkönen.

– Jos oma juridinen osaaminen tai ajanpuute mietityttää, satojen vaatimusten läpikäynti on helpompaa ja sukkelampaa lakiasiantuntijan johdolla. Asiakkaamme ovat pitäneet VTA-työpajaa antoisana tilaisuutena, jossa moneen epäselvyyteen on löytynyt vastaus. Asiantuntijan mukanaolon on koettu tuovan varmuutta käytännön toteutuksen arviointiin.

Lakilista ei yksin riitä

Vastuullisuus vaatii aitoja toimenpiteitä

MAINOS

Maksuton webinaari 16.6. klo 13: Ajankohtaiset lakimuutokset & Vaatimustenmukaisuuden arviointi kemikaalien jatkokäyttäjälle. Ilmoittaudu sähkö-

postitse osoitteeseen palvelu@linnunmaalex.fi

Linnunmaa Lexin on valinnut Suomessa käyttöönsä jo yli 300 teollisuusyritystä. Tutustu ja tilaa esittely

www.linnunmaalex.fi

– Kemikaalilainsäädännön seuranta on yllättävän help-poa nykyaikaisilla työkaluilla, erikoisjuristi Jonna Rytkönen rohkaisee.

linnunmaa_adv320.indd 1linnunmaa_adv320.indd 1 21.4.2020 10.3921.4.2020 10.39

KEMIA 3/2020

TÄTÄ MIELTÄ

KORONAKRIISI muutti kevään ja yl-lätti meidät kaikki. Ajatus maailman-laajuisen pandemian uhasta ei ollut uusi, mutta ensimmäistä kertaa uhka tuli todeksi aivan odottamattomalla nopeudella ja ennennäkemättömän laajoin vaikutuksin.

Kun opiskelin tammi–helmikuussa Valtakunnallisella maanpuolustuskurs-silla, puntaroimme kuvitteellisia ta-pauksia työstäessämme myös valmius-lain käyttöönottoa. Kukaan ei voinut kuvitella, että lain käyttöönotosta tulisi pian totisinta totta.

Kuluva kevät on osoittanut, että ke-mianteollisuus on hyvistä syistä mää-ritelty yhteiskunnan toimivuuden kan-nalta kriittiseksi toimialaksi. Kriisin ai-kana on kirkastunut, kuinka elintärkeitä monet kemianteollisuuden tuotteet ovat yhteiskunnan toiminnalle: lääk-keet, desinfiointiaineet, liikennepolt-toaineet, vedenpuhdistuskemikaalit, lannoitteet ja monet muut.

ON OLLUT hienoa seurata kemian-teollisuuden yritysten aloitteellisuutta ja tahtoa panostaa siihen, että kriisistä selvitään. Useat yritykset ovat muutta-neet tuotantoaan, tehneet lahjoituksia tai lähteneet mukaan ideoimaan sitä, miten tästä kriisistä päästään eteen-päin.

Vauhti Speed vaihtoi tuotantonsa suksivoiteista käsidesiksi, Kiilto aloitti käsidesin valmistuksen myös Hankasal-mella, Kemira osoitti merkittävän lah-

Yritystoiminnan jatkuvuus on avain kriisistä toipumiseen

joituksen suojavarusteiden hankintaan terveydenhoitohenkilökunnalle. Neste on mukana yritysryhmässä, jonka ta-voitteena on koronatestien määrän kaksinkertaistaminen. Nämä vain esi-merkkeinä.

Kriisi on nostanut esiin kotimaisen tuotannon ja tuotannollisen osaami-sen tärkeyden. Se on myös paljastanut kuljetusten ja logistiikan keskeisen mer-kityksen.

Ei ole yhdentekevää, millaiseksi muokkaamme yritystemme toimin-taympäristöä ja millaiset edellytykset tuotannolliselle toiminnalle jatkossa Suomessa on. Kansainvälinen kilpailu-kykymme on turvattava. Nyt tehtävil-lä valtion ja elinkeinoelämän yhteisillä toimilla luodaan toipumisen ja kasvun edellytyksiä kriisin jälkeiseen aikaan.

On tärkeää nostaa katse kriisin jälkeiseen aikaanTerveys ja ihmisten hyvinvointi ovat nyt etusijalla, ja akuutin kriisin hoito on pis-tänyt valtion ja kuntatalouden suunni-telmat uusiksi. Pandemiasta uhkaa kui-tenkin tulla myös talouden täystuho. Yritysten konkurssit ja laajamittainen työttömyys lisäävät toteutuessaan so-siaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia.

Kriisin keskellä katse täytyy nostaa tulevaan, rajata vahinkoja ja miettiä, miten tästä poikkeustilanteesta ja sii-hen liittyvistä rajoituksista tullaan ulos mahdollisimman pian ja turvallisesti.

Samalla pitäisi pystyä päättämään rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talou-den uralle.

VIENTITEOLLISUUDEN pyörät täytyy pitää pyörimässä. Kotimaista kulutusta on pidettävä yllä ja yksityinen sektori kytkettävä tiiviisti mukaan ratkaisuun.

Kemianteollisuus haluaa toimia maan hallituksen ja viranomaisten tu-kena ja kumppanina koronaepidemian ja sen vaikutusten hillitsemisessä. On kriittisen tärkeää luoda Suomelle par-haat mahdolliset lähtökohdat toipumi-seen. Yhtään ylimääräistä päivää ei ole hukattavana, ei Suomessa eikä maail-malla.

Rokotteen uupuessa täydellistä exit-suunnitelmaa ei ole. Olennaista on, että terveet ja taudin jo sairastaneet voivat palata töihin ja kouluun ja pistää yhteiskunnan rattaat pyörimään.

Tarvitsemme mittavia toimenpitei-tä testaamisen lisäämiseksi, ja tähän myös hallituksen tulisi tarttua. Samoin tartuntaketjut on pystyttävä jäljittä-mään.

Suomi on aina historiassaan selvinnyt kriiseistään, ja niin selviämme tästäkin. Tasavallan presidentti Sauli Niinis-tön tavoin uskon vahvasti siihen, että ”tämä pirulainen on voitettavissa, me nujerramme sen”.

Mika Aaltomika.aalto@kemianteollisuus.fi

Kuva: Sini Pennanen

Kemiantekniikan tohtori Mika Aalto on Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja.

12

Koronavirustilanteen vuoksi Helsinki Chemicals Forum on siirtynyt uuteen ajankohtaan.

Uusi päivämäärä on 27.–28.4.2021.

Merkitse päivät kalenteriisi jo nyt!

Lue lisää www.helsinkicf.eu

27.–28.4.2021 Messukeskus HelsinkiHELSINKI CHEMICALS FORUMHELSINKI CHEMICALS FORUM

AVAIN

www.finnoflag.comfinnoflag@finnoflag.comPuh. 0500 574 289 tai 050 553 1079

Finnoflag Oy

BIOTALOUTEEN

VAIKUTTAVAA MIKROBITURVALLISUUTTAVAIKUTTAVAA MIKROBITURVALLISUUTTA

• Nopeattestimenetelmäthygieniavalvontaan(myösteollisuuteen),taudinaiheuttajillejaantibiootti-resistenteillekannoille

• Mikrobiominkartoitusta(terveydentukipilari!)• Probioottienkehitystyötä• Biojalostamottuottamaansivuvirroistakemikaalejajaenergiaa

• Maaperänmikrobitjaorgaaninenlannoitus• Passiivi-immunisaatiobakteereillejaviruksille• Rakennusbiologia• Mikrobiturvallisuuskodeissa,työpaikoilla,kouluissa,hoivakodeissajaliikenteessä

PUNNITSEMISENUUSI ÄLYAIKA

on alkanut!

Vallitsevienolosuhteiden

huomiointi

Staattisensähkön poisto

Intuitiivinenkosketuskäyttöliittymä

myös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.www.teopal.fi

Monipuolisetliitännät

Asiakaspalvelu: (09) 8190 560asiakaspalvelu@teopal.fi

Katso esittelyvideoskannaamalla tämä koodi.

Elektroninenvesivaaka

olosuhteiden

kosketuskäyttöliittymämyös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.

Monipuolisetliitännät

Automaattinenviritys

ja linearisointi

JUHA GRANATH

Maaliskuun alussa vuonna 2020 pää-kaupunkiseudun ilmanlaatukartta il-moittaa ilmanlaadun olevan kohtalai-nen huolimatta runsaasta katupölystä ja liikenteen pakokaasuista.

Tutkimuskeskus Crean johtava ana-lyytikko Lauri Myllyvirta kurvaa maastopyörällään työpaikalleen Hel-singin Herttoniemeen. Ultralajeja har-rastava mies pursuaa energiaa.

”Harjoitusolot ovat loistavat. Täällä Herttoniemessä luontoon ja lenkkipo-lulle pääsee suoraan niin kodin kuin työpaikan ovelta”, Myllyvirta iloitsee.

Toista oli Myllyvirran edellisessä työ-paikassa Pekingin miljoonakaupungis-sa. Siellä ”hyväksi” ilmoitetun ilman-laadun saastemäärät ylittivät monin-kertaisesti Maailman terveysjärjestön suositukset.

”Pekingissä piti seurata tarkasti il-manlaatuennusteita tietääkseen, mil-loin voi mennä lenkille ja milloin tar-vitsee käyttää maskia.”

Marraskuussa 2019 aloittanut Crea (Centre for Research on Energy and Clean Air) on Myllyvirran ideoima glo-baali organisaatio, joka tuottaa ja jul-kistaa tietoa puhtaan energian ja pa-remman ilmanlaadun saavuttamiseksi.

Monitieteinen ryhmä laatii ilmanlaa-tumalleja hyödyntämällä muun muas-sa epidemiologiaa sekä talous- ja insi-nööritieteitä.

Crea-tutkimusyksikössä oli maalis-kuussa kolme vakituista työntekijää, Myllyvirran lisäksi tutkijat Sunil Da-

Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta:

”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika”

Crea-tutkimuskeskuksen johtava analyytikko Lauri Myllyvirta katsoo jo koronaviruksen jälkeiseen maailmaan. ”Puhdas energia pitää nostaa keskeiseen rooliin, kun valtiot alkavat pandemian väistyttyä elvyttää talouksiaan”, hän sanoo.

hiya ja Nandikesh Sivalingam Intias-sa. Huhtikuussa henkilöstö kasvoi kah-della suomalaisella ja yhdellä filippiini-läisellä asiantuntijalla.

”Pohjaksi tarvitaan yliopistokoulu-tus, mutta laaja poikkitieteellinen tut-kimus edellyttää, että työntekijällä on valmius oppia ja soveltaa tietoa”, Myl-lyvirta kuvailee.

Yhdysvaltalaisten ClimateWorks Foundationin ja Bloomberg Philan-thropiesin myöntämä tuki takaa sen, ettei Crean tarvitse hakea rahoitusta yksittäisille hankkeille, vaan tutkimus-keskus voi tehdä toimintasuunnitel-mansa aina vuodeksi eteenpäin.

Maaliskuun alussa Myllyvirran työ-viikko alkoi analyysilla Vietnamin hii-livoimaloiden päästöjen vaikutuksista ihmisten terveyteen.

”Työn alla on myös analyysi Bangla-deshin hiilivoimaloiden investoinneis-ta sekä niiden vaikutuksista ilmanlaa-tuun ja ekosysteemeihin.”

”Historian suurin päästövähennys”Kiinasta kuului jo loppusyksystä 2019 lähtien hälyttäviä uutisia koronaviruk-sesta. Kiinan hallinto reagoi viruksen leviämiseen tiukasti, ja asetetut tor-juntatoimet pysäyttivät tammi–helmi-kuussa lähes koko maan talouden.

Toisen hätä on toisen leipä. Maalis-kuun alussa Crea-tutkimuskeskus sai valmiiksi laskelmansa siitä, miten Kii-

nan talouden äkkipysähdys on vaikut-tanut maan hiilidioksidipäästöihin.

”Päästömäärät putosivat neljännek-sen. Kolmessa viikossa 150 miljoonaa tonnia viime vuoteen verrattuna. Se on varmasti historian suurin päästövä-hennys näin lyhyessä ajassa”, Myllyvirta hämmästelee.

Tutkimuskeskus on kehittänyt oman automatisoidun prosessinsa, jossa käy-tetään ilmansaasteiden leviämistä ja kemiaa simuloivia tietokonemalle-ja. Näin voidaan arvioida esimerkiksi hiilivoimaloiden vaikutuksia ilman-laatuun, terveyteen ja raskasmetallien laskeumaan.

Crean tutkijat mallintavat päästöjen vaikutuksia yhdistämällä dataa muun muassa meteorologisista malleista, maankäytöstä, topografiasta ja ilma-kehän kemiasta sekä väestöstä, epide-miologiasta ja terveysriskejä kuvaavista malleista.

Maaliskuussa Lauri Myllyvirta antaa lausuntoja koronaviruksen vaikutuk-sista ilmanlaatuun sekä Suomen valta-mediassa että kansainvälisissä julkai-suissa.

Häneltä pyytävät kommentteja tv-, radio- ja lehtijuttuihin niin Reuters, Fi-nancial Times ja Guardian kuin Kiinan mediajätti Caixin.

”Pystyn antamaan haastattelut kii-naksi, mutta pidemmät luennot ja esi-tykset on syytä pitää englanniksi.”

Energiatutkijan työtahti on kiivas,

3/202014 KEMIA

3/2020KEMIA

Ilmastotutkija Lauri Myllyvirta:

”Koronan jälkeen on vihreän elvytyksen aika”

Lauri Myllyvirta analysoi vuosia ilmanlaatua Kii-nassa. ”Tuntui, että kaikki paikalliset asukkaat antavat tukensa ympäristönsuoje-lulle”, hän kertoo.

Laur

i Myl

lyvi

rran

kot

ialb

umi

15

16 KEMIA 3/2020

mutta edessä on hetki akkujen lataa-mista Lapin erämaassa.

”Vaellamme kaverini kanssa viikon Koillis-Lapin vaara- ja suomaisemissa. Nautimme puhtaasta ilmasta, valkoi-sesta lumesta ja revontulista”, Mylly-virta suunnittelee.

Kuukautta myöhemmin kaikki on toisinHuhtikuun alun maanantaina pääkau-punkiseudun ilmanlaatukartta kertoo ilmanlaadun olevan hyvä.

Uusimaa on eristetty, liikenne pysäh-tynyt ja kauppakeskukset hiljentyneet.

Lauri Myllyvirta on palannut pohjoi-sesta autioituneeseen Helsinkiin ja va-paaehtoiseen kotikaranteeniin.

”Hiihdimme viikon aikana syvässä lumessa 90 kilometriä”, hän kertoo.

”Olihan se erilaista kuin aiempi kau-

kopartiohiihto, jossa mentiin 300 kilo-metriä kahdessa vuorokaudessa. Nyt pystyn pitämään ulkoilun ja urheilun erillään.”

Kun koronavirus on sulkenut miltei koko läntisen maailman, Crea-tutki-muskeskus tekee pitkää päivää.

Myllyvirta analysoi koronaviruksen torjuntatoimien vaikutuksia myös In-tian ja Euroopan maiden ilmanlaatuun. Saksan ja Espanjan saastetasot ovat pu-donneet koronan myötä kuukaudessa 20 prosenttia.

”Asian seuraaminen on tärkeää, kos-ka kriisin jälkeisillä elvytyspaketeilla on iso vaikutus energiantuotannon ja päästöjen kehitykseen.”

Tutkimuksen tarpeellisuus käy ilmi Myllyvirran esittämästä kansainväli-sestä tilastosta. Sen mukaan Delhissä ilman pienhiukkaspitoisuus on 12-ker-tainen ja Pekingissä seitsenkertainen

Helsinkiin verrattuna.Brysselinkin ilmassa pienhiukkaisia

on kaksi kertaa Helsinkiä enemmän.”Nämä määrät vähentävät eliniän

odotetta Delhissä viisi ja Pekingissä neljä vuotta, Brysselissä kymmenen kuukautta ja Helsingissä viisi kuukaut-ta”, Myllyvirta luettelee.

Hiilivoimalan piipulta maailman metropoleihinLauri Myllyvirta on 35-vuotiaana jo il-mastokonkari. Ensimmäiseen mielen-osoitukseensa hän lähti 13-vuotiaana. Vuonna 2009 nuori mies kiipesi hiili-voimalan savupiippuun Meri-Porissa.

Seuraavana vuonna oli vuorossa In-tia ja siellä työ Greenpeacen energiatii-min neuvonantajana.

”Intiasta lähdin Indonesiaan teke-mään kandityötäni, joka käsitteli Nes-teen palmuöljyn hankinnan vaikutuk-sia maan ilmanlaatuun ja sademetsiin”, Myllyvirta kertoo.

Suomalaistutkijan ristiretki puhtaan ilman puolesta jatkui Indonesiasta Amsterdamiin. Siellä hänen tehtävä-nään oli avartaa ympäristöjärjestöjen ajattelumallia, joka oli jämähtänyt ta-kavuosikymmenten happosateisiin.

”Samaan aikaan Euroopassa julkais-tiin tutkimuksia ilmansaasteiden ai-heuttamista kroonisista sairauksista ja tuhansista ennenaikaisista kuolemista. Oli unelmatyö toimia puhtaamman energiatuotannon puolesta kansainvä-lisillä kentillä.”

Amsterdamista Myllyvirran tie vei Greenpeacen toimistoon Pekingiin. Vuonna 2012 elämä Kiinassa ei enää ollut päivittäistä selviytymistaistelua, vaan ihmiset suunnittelivat jo tulevai-suuttaan.

Terveyden ja elämänlaadun merkitys kasvoivat.

”Greenpeace nosti ilmansaasteongel-man julkiseen keskusteluun ja kivihii-len käytön esiin päästöjen lähteinä. On vaikea ymmärtää, että vielä kymmenen vuotta sitten Pekingin ilmansaastekes-kustelu keskittyi autoihin”, Myllyvirta miettii.

Kiinasta Myllyvirta lähti kahdeksi vuodeksi Puolaan tekemään ilmanlaa-tututkimusta kansainvälisille ympäris-töjärjestöille. Populistit eivät vielä ol-leet vallassa, ja keskustelu pahoin saas-tuneessa Krakovassa kävi vilkkaana.

Puolassa tutkija loi eri maissa toimi-vasta asiantuntijayhteistyöstä verkos-

Useita kieliä sujuvasti puhuva suomalaistutkija pystyy antamaan haastatte-luja myös kiinaksi.

Laur

i Myl

lyvi

rran

kot

ialb

umi

Koronavirus on todistanut, että dramaattisetkin ilmastotoimet on mahdollista toteuttaa.

173/2020KEMIA

ton, jota hän sittemmin hyödynsi Crea-tutkimuskeskuksen rakentamisessa.

Vuonna 2015 oli aika palata takaisin Kiinaan. Kävi ilmi, että tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen vapaus sosiaalises-sa mediassa oli kaventunut dramaatti-sesti.

”Reunaehdot ovat Kiinassa aina ol-leet selvät, mutta ympäristöasioista oli aiemmin ollut mahdollista käydä kriit-tistäkin keskustelua ja nostaa esiin epä-kohtia”, Myllyvirta kuvailee.

”Jos ei seuraa Kiinan mediaa, ei ym-märrä, kuinka suuri muutos oli.”

”Kaikki ympäristönsuojelun puolella”Kiinalaisilla tutkijoilla ja järjestöillä on kova paine esittää tuloksia, jotka näyt-tävät maan hallinnon ja kehityksen myönteisessä valossa.

Pekingiin palanneena länsimaisena ilmastotutkijana Lauri Myllyvirran oli osoitettava, että hän ymmärtää maan tilannetta ja arvioi sitä oikeudenmu-kaisesti.

”Kiinalaiset ovat perinteisesti olleet avoimia ulkomaalaisia asiantuntijoita kohtaan”, hän sanoo.

”Koen, että tietoon ja dataan perus-tuva linjamme on nähty arvokkaak-si Kiinassa. Tämä tekee myös riippu-mattomien tahojen roolista entistä tär-keämmän.”

Kun suomalainen istui Pekingin puistonpenkeillä tai ravintoloissa, hä-nen ympärilleen kerääntyi huolestunei-ta kaupunkilaisia kyselemään ilman-saasteiden vaarallisuudesta, asuntojen ilmanpuhdistimien toimivuudesta ja hallituksen toimien riittävyydestä.

”Usein esitin tietämätöntä, uteliasta ulkomaalaista. Näin kuulin paikallisten asukkaiden näkökulman. Tuntui, että he kaikki olivat ympäristönsuojelun puolella, eikä asia politisoitunut, kuten monissa muissa maissa.”

Ristiriitainen tieto tuo epävarmuuttaTutkijan työtä Pekingissä hankaloitti ristiriitaisen tiedon suuri määrä. Kiina-laisen datan analysointi edellytti aina arviota siitä, mikä aikasarja tai tietoläh-de oli lähinnä totuutta ja mikä vääris-tynyt joko tiedon puutteellisuuden tai poliittisten syiden takia.

”Tällainen tiedon epävarmuus tar-koittaa, että aina on oltava valmis ar-

vioimaan uudelleen omia oletuksiaan.”Kun Lauri Myllyvirralta kysyy, kuin-

ka vapaasti ilmastotutkija voi työsken-nellä Kiinassa, hän asettelee sanojaan tarkasti.

”Hyväksyttävän keskustelun ja tut-kimuksen rajat vaihtelevat jatkuvasti. Ympäristökysymyksissä keskustelulle löytyy tilaa, mutta poliittinen paine ja kontrolli on kovaa”, mies muotoilee.

Kun Myllyvirta palasi Pekingistä Suomeen syksyllä 2018, hän jatkoi Kii-na-projektiaan Greenpeace Nordicin kansainvälisessä ilmansaasteprojektis-sa.

Aika ryhtyä tutkimaan päästöjen terveysvaikutuksia omassa Crea-tutki-muskeskuksessa koitti vuotta myöhem-min. Nuoren organisaation arvioita on jo käytetty päätöksenteossa Indonesi-asta ja Intiasta Puolaan, Hollantiin ja Etelä-Afrikkaan saakka.

”Olen toiminut niiden pohjalta myös asiantuntijatodistajana oikeudenkäyn-neissä”, Myllyvirta kertoo.

Pandemiasta kohti uusiutuvaa energiaaHuhtikuussa koronavirus jyllää maail-malla, ja tartunta- ja kuolleisuusluvut kasvavat päivä päivältä.

Jossain vaiheessa pandemia on kui-tenkin ohi. Sen vaikutuksetkin jääne-vät hyvin pieniksi verrattuna siihen, jos

ihmiskunta ei saa ilmastonmuutosta aisoihin.

Energia-analyytikko Lauri Myllyvir-ta näkee, että koronan jälkeinen aika antaa myös oivan mahdollisuuden siir-tyä fossiilisista polttoaineista puhtaam-paan energiaan.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisek-si suunnitellut toimenpiteet on nähty suuremmaksi uhaksi taloudelle kuin ympäristölle. Nyt koronavirus todisti, että dramaattisetkin toimet on mah-dollista toteuttaa.

”Kun valtiot alkavat elvyttää talouk-siaan pandemian väistyttyä, puhtaalla energialla pitää olla keskeinen osa el-vytyspaketeissa. Ilmastonmuutoksen uhat on tiedetty jo 40 vuotta, ja nyt on aika toimia”, Myllyvirta sanoo.

Entä sitten ydinvoiman tulevaisuus ilmastonmuutoksen vastaisessa taiste-lussa?

Greenpeace-aktivistina Myllyvirta vastusti näkyvästi ydinvoimaa 2000-lu-vun lopulla. Yksi pelko oli, että ydin-voima vie tilaa uusiutuvalta energialta.

”Näin ei käynyt, vaan edullista uusiu-tuvaa energiaa on jo runsaasti tarjolla. Ydinvoiman ongelmat kalpenevat fos-siilisten polttoaineiden aiheuttamien ilmansaasteiden rinnalla, mutta sen tu-levaisuuden roolia rajoittaa kilpailuky-ky”, Myllyvirta uskoo.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.juha.granath@saunalahti.fi

”Ilmastonmuutokset uhat on tiedetty jo 40 vuotta. Nyt on aika toimia”, Lauri Myllyvirta sanoo koronakeväänä 2020.

Pandemian vaikutukset jäävät hyvin pieniksi verrattuna siihen, jos ihmiskunta ei saa

ilmastonmuutosta aisoihin.

Laur

i Myl

lyvi

rran

kot

ialb

umi

18 KEMIA 3/2020

AJANKOHTAISTA

Kemianteollisuus ry:n uusi valmiuspäällikkö Mirva Ojala joutui koronapandemian takia kohtamaan tilanteen, jota hän ei uskonut ikinä tulevan.

ANSELMI NOUSIAINEN

Elokuussa 2019 pestissään aloittanut Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällik-kö Mirva Ojala ei olisi koskaan osan-nut aavistaa, kuinka pian oltaisiin oi-keasti kovan paikan edessä.

Ojala toimii työssään Kemian poo-lin ja Muovi- ja kumipoolin sihteerinä. Poolien tehtävänä on yhdessä Huolto-varmuuskeskuksen kanssa varmistaa, että kriittinen tuotanto jatkuu mahdol-lisimman hyvin myös poikkeuksellisis-sa olosuhteissa.

Kriittisiin kemiantuotteisiin kuulu-vat muun muassa monet lääkeaineet, lääkepakkaukset ja terveydenhuollon suojavarusteet.

”Kun viime syksynä kokoustin en-simmäistä kertaa ja perehdytin poolien jäseniä poikkeusolojen lainsäädäntöön ja valmiuslakiin, totesin, ettei lakia to-dennäköisesti koskaan tulla käyttä-mään”, Ojala muistaa.

”Lisäsin vielä, että ainoa mahdolli-nen tilanne voisi olla jonkinlainen pan-demia. Kuinkas sitten kävikään.”

Poolit päättivät syksyllä ryhtyä val-mistelemaan varautumissuunnitelmaa erilaisia skenaarioita varten. Päätökses-tä oli kulunut vain muutama kuukausi, kun Kiinassa puhkesi koronavirusepi-demia, joka levisi nopeasti maailman-laajuiseksi pandemiaksi.

Skenaarioita oli enää turha pähkäillä. Piti ryhtyä tositoimiin.

Suunnitelma, jonka laatimiseen oli varattu aikaa kaksi vuotta, runnottiin kokoon neljässä päivässä.

”Sen jälkeen poolityön merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan.”

Kuten moni suomalainen, myös Mir-va Ojala ja Kemianteollisuus ry:n muu henkilöstö tekevät tällä haavaa etätöitä.

Siitä huolimatta ihmisten välinen

Kun poikkeusoloista tulikin totta

kommunikointi – kiitos modernin viestintäteknologian – on jopa lisään-tynyt normaalioloista.

”Pyrimme aktiivisesti auttamaan myös jäsenyrityksiämme neuvomalla ja kertomalla poikkeusolojen erilaisis-ta käytänteistä ja esimerkiksi siitä, mi-ten yrityksissä voidaan suojautua tar-tunnalta”, Ojala kuvailee.

”Yritykset pärjänneet uskomattoman hyvin”Valtion varmuusvarastojen avaaminen ei ole suoraan heijastunut kemian alal-le.

”Varastojen käyttöönotto on kyllä lisännyt tietoisuutta Huoltovarmuus-keskuksesta ja huoltovarmuusajatte-lusta yleisesti niin Suomessa kuin ul-komaillakin.”

Edes valmiuspäällikkönä työskente-levä Ojala ei tunne varmuusvarastojen tarkkaa sisältöä.

”Kollegoiden kesken aihe on kyllä puhuttanut, ja arvauksia on heitelty”, hän naurahtaa.

Poikkeustila astui Suomessa voimaan 18. maaliskuuta. Sen aluksi aiheuttama hämmennys haihtui kemianteollisuu-dessa Ojalan mukaan nopeasti.

Alan toimijat saavat häneltä vuolai-ta kehuja.

”Yritykset ovat olleet suorastaan us-komattomia”, valmiuspäällikkö sanoo.

”Niiden toiminta on varmalla poh-jalla, ja osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstönsä ansiosta ne selviytyvät tehtävistään hyvin.”

Ojala kiittelee erityisesti toimialan keskinäistä solidaarisuutta ja avunan-toa.

”Yrityksissä kehitetään aktiivisesti ratkaisuja paitsi oman toiminnan yl-läpitämiseksi myös muiden yritysten auttamiseksi.”

Ojala muistuttaa myös, että vaikka Suomi toistaiseksi elää poikkeustilaa, näin ei ole joka paikassa. Lisäksi kaik-kien maiden yhteinen intressi on pitää globaalin kemianteollisuuden pyörät pyörimässä, sillä alan verkottuneisuu-den vuoksi kukaan ei pärjää yksin.

Muualla tapahtuvaa tuotantoa voi-daan tarpeen tullen silti ainakin osit-tain korvata kotimaisella.

”Jo nyt jotkut yritykset ovat kyenneet aivan huikeisiin suorituksiin tuotan-non muutoksissa”, Ojala sanoo.

Asenne muovia kohtaan

kääntyi päälaelleenPoikkeusolot tietysti näkyvät ja tun-tuvat. Esimerkiksi yritysvierailut ovat keskeytyksissä. Huolta kannetaan siitä, kuinka ulkomaisen asiantuntijatyövoi-man pääsy maahan saataisiin turvattua.

Muuten kontakteja karsitaan. Tuo-tannon vuoronvaihtojen yhteydessä eri vuorojen työntekijät eivät ole te-kemisissä keskenään. Vuorot on myös suunniteltu niin, että joka alan osaajia on aina paikalla.

Pandemian vaikutukset kemian raa-ka-aineiden saantiin ovat ainakin pää-siäisen aluspäiviin mennessä olleet melko lieviä. Minkään raaka-aineen tuotanto tai saatavuus ulkomailta ei ole varsinaisesti tyrehtynyt. Tilanteen kehittymistä toki seurataan aktiivisesti.

Kotimaiset raaka-aine- ja tuotekulje-tukset ovat sujuneet hyvin, eikä viiveitä ole juuri esiintynyt. Kuljetusyritykset-kin pyrkivät ehkäisemään tartuntoja vähentämällä kuskien kontakteja mui-hin ihmisiin lastaus- ja purkuvaiheessa.

Sen sijaan tuonti maailmalta on jon-kin verran takkuillut. Rajatarkastusten palauttaminen EU:n sisäiseen liiken-teeseen on tuonut mukanaan viivästyk-siä. Kiinasta saapuvissa laivarahdeissa niitä on ollut tammikuusta lähtien.

”Myös kuljetuskustannukset ovat kohonneet sekä maa- että meriliiken-teessä.”

Sama pätee joihinkin muihinkin ku-luihin.

”Esimerkiksi muovin raaka-aineiden hinta on noussut merkittävästi sitä mu-kaa kuin muovin kysyntä on kasvanut.”

Koronakriisi näyttää muuttaneen myös asenteita muovia kohtaan. Kun aiemmin julkisuudessa olivat erityises-ti ympäristöhaitat, nyt esiin on noussut muovin olennainen merkitys vaikkapa

193/2020KEMIA

suojaesiliinojen valmistuksessa.”Suuresta rikollisesta on tullut maail-

man pelastaja”, Ojala muotoilee.

Omavaraisuuden merkitys tullut esiinPandemian kestoa ei tiedä kukaan. Sen pitkäaikaisempien vaikutuksien arvi-ointi on siksi vaikeaa.

Mirva Ojala kuitenkin uskoo, ettei kemian raaka-aineista tule jatkossa-kaan pulaa. Yksittäisten aineiden osal-ta voidaan kovan kysynnän takia ehkä törmätä hetkittäisiin saatavuusongel-miin.

”Kemianteollisuus on hyvin verkot-tunutta ja raaka-aineet peräisin useista eri maista. Yksittäisen maan osuus ei näin nouse kovin suureksi.”

Yritysten kannattaa silti varautua myös tuleviin poikkeustilanteisiin en-tistäkin paremmin. Kaikkien on hyvä pitää pientä puskurivarastoa.

”Jos sitten jossain vaiheessa huoma-taan, että jonkin raaka-aineen saanti uhkaa heikentyä, varastoa voi kasvat-

taa, mutta sekin pitää tehdä kohtuudel-la. Hamstraaminen aiheuttaa vain tar-peettomia hankaluuksia muille.”

Ojala muistuttaa, ettei mahdollisis-sa toimituskatkoksissakaan ole yleensä kyse siitä, että raaka-aineiden tai tuot-teiden valmistaminen olisi pysähtynyt.

”Ongelmat voivat johtua esimerkik-si logistiikasta tai yksinkertaisesti sii-tä, että jotakin tuotetta ei ole saatavana jossakin tietyssä pakkauskoossa. Muita kokoja saattaa löytyä hyvin.”

Valmiuspäällikkö opastaa myös miettimään ennakolta, voitaisiinko joidenkin raaka-aineiden käytöstä luo-pua tai niiden käyttöä vähentää väliai-kaisesti.

Mahdollista on joiltakin osin myös korvaavien raaka-aineiden kehittämi-nen.

”Tosin kehitysprosessi on usein pit-kä, eikä korvaavan raaka-aineen käyttö aina välttämättä onnistu.”

Pandemian aika on joka tapaukses-sa tehnyt Ojalasta yhä vahvemmin ko-timaisuuden ja omavaraisuuden kan-nattajan.

Kemianteollisuus ry

”Poikkeustilan jälkeen voitaisiin pohtia, olisiko kotimaista tuotantoa mahdollista lisätä, kun osaamista yri-tyksissä kerran on.”

Tuotanto Suomessa saattaa tulla kal-liimmaksi kuin ulkomailla, mutta jos otetaan huomioon myös hinnan suhde laatuun, vaaka voi siinäkin kohtaa kal-listua kotimaisuuden puolelle.

Historiallisesti ainutlaatuinen tilan-ne on lisääntyneestä kuormitukses-ta huolimatta ollut valmiuspäällikölle myös antoisa kokemus.

Ei haittaa, vaikka päivä venyisi aa-musta iltaan, kun tehtävät ovat sekä tärkeitä että mielenkiintoisia ja kun pääsee pureutumaan juuri oman työn-kuvansa ytimeen.

”Merkityksellinen työ auttaa jaksa-maan pitkiäkin päiviä. Ja vaikka tilan-ne on nyt tämä, poikkeusolot eivät jat-ku ikuisesti.”

Kirjoittaja on Kemia-lehden toimitusharjoittelija.

anselmi.nousiainen@gmail.com

”Nyt eletään historiallista aikaa, mutta poikkeusolot

eivät jatku ikuisesti”, Mirva Ojala muistuttaa.

20 KEMIA 3/2020

Koronalääke-ehdokkaita on tutkijoiden tähtäimes-sä valtava määrä. ”Erityi-sesti muutama on noussut tarkempaan syyniin”, kertoo professori Ilkka Julkunen.

Esko Keski-Oja

Lääketutkijoiden jahti kiihtyy

Uutta koronavirusta vastaan ei toistaiseksi ole lääkettä. Johonkin muuhun sairauteen tarkoitettu lääkitys saattaisi kuitenkin toimia myös covid-19-taudin hoidossa.

EMMA KAUSTARA

Kokonaan uuden lääkkeen kehittämi-nen on prosessi, joka vie vähintään vuosikymmenen. Täsmälääkettä maa-ilmalla juuri nyt riehuvaa koronavirus-ta vastaan ei siis ehditä rakentaa alusta alkaen.

Nopeampi vaihtoehto on kokeilla, tepsisikö jokin markkinoilla jo oleva aine myös covid-19-tautiin. Asiaa tut-kitaan laajalla rintamalla.

”Seulonnassa on valtava määrä lää-

keaineita”, toteaa virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

Yhdisteistä pyritään soluviljelmien avulla selvittämään muun muassa sitä, voisivatko ne vaikuttaa viruksen tun-keutumiseen soluun, sen lisääntymi-seen solun sisällä tai vapautumiseen solusta.

Tämän hetken potentiaalisimmat vaihtoehdot on kuitenkin rajattu muu-tamaan.

213/2020KEMIA

Kun virus on pujahtanut ihmi-sen elimistöön, se tunnistaa tie-tyn reseptorin solujen pinnassa. Reseptori on kuin ovi, jonka vi-rus avaa ja pääsee näin tunkeu-tumaan solun sisuksiin.

Solun sisällä virus hyödyntää isäntäsolun prosesseja, joiden avulla se monistaa itseään. Lo-pulta isäntäsolu hajoaa ja pääs-tää näin uudet virukset matkaan tartuttamaan seuraavia soluja.

Uusi koronavirus Sars-CoV-2 sitoutuu ACE2-reseptoriin, joita on erityisesti ihmisen keuhkojen pintasolukossa ja verisuonten seinämissä.

Juuri siksi covid-19-tauti ai-heuttaa etenkin keuhko-oireita. Jos keuhkoepiteeli lakkaa toimi-masta, keuhkot eivät enää pys-ty vaihtamaan kaasuja, ja niihin kertyy nestettä.

Näin koronavirus toimii

”Maailman terveysjärjestö WHO on aloittanut avoimen lääketutkimuksen neljästä kandidaatista”, Julkunen ker-too.

WHO:n esille nostamista ehdokkais-ta ensimmäinen on remdesiviiri. Toi-sena tulee hydroksiklorokiini tai sen kanta-aine klorokiini.

Kolmas vaihtoehto on lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmä. Neljäs mah-dollinen kandidaatti on sama yhdistel-mä, johon on lisätty vielä interferoni beta-1a:ta.

Kaikkia näitä saa ainakin joissakin maissa hyödyntää jonkin ihmisten tai eläinten sairauden hoitamiseen. Näin ne olisivat periaatteessa käytettävissä heti myös uuden koronaviruksen ai-heuttaman covid-19-taudin hoidossa, jos niistä vain on siinä hyötyä.

”Ensin pitää kuitenkin määrittää, toimivatko ne tehokkaasti ja turvalli-sesti koronavirusta vastaan”, Julkunen painottaa.

Lääkkeen käytön pitää siis perustua näyttöön valmisteen tehosta ja turval-lisuudesta. Niiden osoittaminen kont-rolloiduissa kliinisissä kokeissa vaatii sekin aikaa, joten aivan pikaisesti ei ko-ronalääkettä löydy tälläkään keinoin.

Tärkeää on muun muassa haittavai-kutusten minimoiminen.

”Tosin jos kyseessä on vakava, hen-keä uhkaava ja hoitamattomana kuo-lemaan johtava tauti, kuten covid-19 pahimmillaan on, tulee pohtia tarkasti hyödyn ja haitan suhdetta.”

Rasittava painostusKoronalääketutkimuksen tahti on siis kova. Siellä täällä vauhtia kiihdyttää kuitenkin paitsi tutkijoiden oma into myös päivänpoliittiset syyt. Tieteen-tekijöitä saatetaan potkia eteenpäin ja johonkin tiettyyn suuntaan turhankin kiivaasti.

”Näin lääkekehittäjänä on stressaa-vaa lukea esimerkiksi Donald Trum-pin twiittejä”, puuskahtaa Turun yli-opiston farmakologian ja lääkekehi-tyksen professori Ullamari Pesonen.

”On ongelmallista, että lääkekandi-daattia ajaa potilaiden käyttöön tie-deyhteisön huolellisen tutkimuksen sijaan Yhdysvaltain presidentin aavis-tus.”

Ongelman ydin piilee siinä, että korkealta taholta tuleva viesti tai jopa suoranainen painostus voi vinouttaa tutkimukselle jaettavia resursseja ja

vääristää tutkimuksesta tehtäviä joh-topäätöksiä.

Pahinta on, että tämä tapahtuu tilan-teessa, jossa erityisesti pitäisi keskittyä niihin lääketutkimuskohteisiin, jotka ovat tieteen silmissä parhaita.

Hydroksiklorokiinin erinomaisuutta korostava presidentillinen ohjaus saat-taa toki osua oikeaankin. Yhdiste voi osoittautua toimivaksi lääkkeeksi koro-nataudin hoidossa, mutta minkäänlais-ta varmuutta asiasta ei toistaiseksi ole.

”Sinänsä lupaavat alustavat tulokset ovat peräisin pienen otoksen pilottitut-kimuksista”, Pesonen painottaa.

”Niistä ei pidä uutisoida sävyyn, että nyt on kaikki ratkaistu.”

Tepsisikö malarialääke?Viruslääkkeet toimivat eri tavoin. Mo-net lääkeaineet vaikuttavat suoraan vi-rukseen ja sille olennaisiin entsyymei-hin, kuten eri polymeraaseihin ja pro-teaaseihin.

Toiset muuttavat isäntäsolun ympä-ristöä virukselle epäsuotuisaksi, kol-mannet vahvistavat ihmisen omaa im-muunipuolustusta.

Presidentilliseen suosioon nousseita hydroksiklorokiinia ja klorokiinia käy-tetään erityisesti malarian ja nivelreu-man hoitoon.

Hydroksiklorokiinin tarkkaa vaiku-tusmekanismia virusta vastaan ei vielä tunneta. Yksi teoria on, että lääke saa isäntäsolun pH-ympäristön muuttu-maan tavalla, joka vaikuttaisi viruksen kykyyn toimia solussa.

”Fuusio solun ja viruksen välillä tar-vitsee tietyn pH-ympäristön, jonka hydroksiklorokiini tämän teorian mu-kaan siis muuttaisi epäsuotuisaksi.”

Toisen teorian mukaan hydroksiklo-rokiini taas vaikuttaisi nukleiinihappo-jen monistukseen.

Koronavirusta vastaan hydroksi-klorokiini ja klorokiini joka tapauk-sessa toimisivat samalla tavoin, ja nii-den oletetaan myös olevan yhtä tehok-kaita.

Kehittyneissä maissa hydroksikloro-kiinia suositaan enemmän kuin kloro-kiinia. Syynä on, että ensin mainitusta on saatavilla enemmän kliinistä tietoa, ja sillä esimerkiksi tiedetään olevan vä-hemmän haittavaikutuksia.

”Klorokiini taas on laajemmin käy-tössä alemman tulotason maissa, joissa sillä hoidetaan malariaa.”

Hydroksiklorokiinin soveltuvuudes-ta koronalääkkeeksi on käynnissä lu-kuisia laajoja tutkimuksia, muun mu-assa iso eurooppalainen yhteishanke. Pesonen seuraa etenkin hiljattain star-tannutta norjalaista tutkimusta.

”Norjan tilanne on todennäköisesti parhaiten verrattavissa Suomen oloi-hin, meidän hygieniakulttuuriimme, paikalliseen vastustuskykyyn ja mui-hin tekijöihin.”

Uutuus kovaan testiinWHO:n listalla ensimmäisenä mainittu remdesiviiri on vaikutusmekanismil-taan viruksen rna-polymeraasin estä-jä. Rna-polymeraasi on entsyymi, jota tarvitaan viruksen monistumiseen.

Polymeraasi lukee viruksen rna-muotoisen perimän ja kopioi sen yh-deksi suureksi proteiiniksi. Polyme-raasin estäjinä toimivat lääkkeet ovat nukleosidi- tai nukleotidianalogeja, jotka sitoutuvat viruksen rna-rihmaan.

”Tällainen viruslääke liittyy viruksen rna:han ja estää rna-polymeraasia jat-kamasta toimintaa ja monistamasta vi-ruksen geenejä.”

22 KEMIA 3/2020

Vaikka suoraan koronavirukseen vaikuttavaa lääkettä ei ole, korona-potilaita hoidetaan heidän oirei-densa mukaan.

Covid-19-taudin hoidossa oi-reenmukainen hoito on myös eh-dottoman tärkeää, aivan samoin kuin muidenkin hengitysteiden vi-rustautien kohdalla.

Vakavassa tautimuodossa poti-laalle voi kehittyä ARDS eli äkil-linen vakava hengitysoireyhtymä (acute respiratory distress syndro-me).

ARDS-syndroomaa hoidetaan muun muassa kortisonipohjaisilla lääkkeillä. Sairaalapotilaiden hen-gitystä avustetaan myös happihoi-dolla.

ARDSin hoitoon on kokeiltu myös turkulaisen Faron Pharma-ceuticalsin interferonilääkettä, joka ensimmäisessä kliinisessä tutki-muksessa vähensi potilaiden kuol-leisuutta. Se ei kuitenkaan näyttäi-si sopivan käyttöön yhtäaikaisesti hydrokortisonin kanssa. Tutkimuk-set asiasta jatkuvat.

Dosentti Matti Waris on kiinnostunut interferonin mahdollisuuksista koronataudin hoidossa.

Interferoni voisi antaa immuuni- puolustukselle

lentävän lähdön taistelussa virusta

vastaan.

Koronapotilaita hoidetaanoireenmukaisesti

Esko

Kes

ki-O

ja

Me ihmiset olemme dna-pohjaisia, eikä meillä ole vastaavaa rna:ta mo-nistavaa entsyymiä. Rna-polymeraa-siin vaikuttavilla lääkeaineilla on siksi todennäköisesti vähemmän haitallisia vaikutuksia ihmiselle.

Remdesiviiri on lääkeaineena niin uusi, että siitä on ehtinyt markkinoil-le asti vasta yksi johdannainen, joka on tarkoitettu eläimille.

”Yhdysvaltain lääkevirasto FDA on hyväksynyt yhden remdesiviirin versi-oista käytettäväksi kissojen hoidossa.”

Ihmisten hoidossa lääke on vas-ta kokeellisella asteella. Sitä kehittää amerikkalainen biolääkeyhtiö Gilead Sciences, jolla ovat menossa kolman-nen vaiheen ihmistestit.

Remdesiviiriä on testattu kahteen maailmalla aiemmin raivonneeseen vaaralliseen taudinaiheuttajaan, mers-virukseen ja ebolavirukseen. Niihin sil-lä ei kuitenkaan ollut merkittävästi pa-rempaa tehoa kuin vertailulääkkeillä.

Tutkimuksellista lääkeainetta voi-daan luovuttaa myös potilaiden hoi-toon niin sanotussa compassionate use -ohjelmassa. Näin on toiminut myös Gilead, joka on humanitaarisista syistä jakanut lääkekandidaattiaan eri maihin liki 2 000 potilaalle.

”Gilead on arvostettu lääkealan yri-tys, joka mitä luultavimmin tekee tarkkaa ja huolellista työtä kliinisissä kokeissaan, eikä halua riskeerata tut-kimusohjelmaansa hätiköidyillä pää-töksillä”, Pesonen arvioi toimintaa.

Koronaepidemian puhjettua Gilead toimitti samassa ohjelmassa erän lää-kettä Kiinaan, missä maan tutkijat läh-tivät kiireesti jatkokehittämään ja myös testaamaan sitä.

Tietoa pilottitutkimuksen tuloksista ei ole Kiinasta virallisesti vielä kantau-tunut. Huhtikuun loppupuolella uuti-soitiin kuitenkin WHO:n vahingossa julki päässeistä asiakirjoista. Niiden mukaan remdesiviiri ei olisi osoitta-nut merkittävää tehoa covid-19-taudin hoidossa.

Lääke ei ollut parantanut potilaiden tilaa, eikä myöskään viruksen mää-rä näiden verenkierrossa vähentynyt. Gilead-yhtiö ei ole samaa mieltä tutki-mustulosten tulkinnasta.

Japanissa on saanut myyntiluvan toi-nen samantapainen rna-polymeraasia estävä lääkeaine, favipiraviiri. Se on tarkoitettu influenssan hoitoon.

Sama lääke hyväksyttiin myöhem-min markkinoille myös Kiinassa, jossa parhaillaan testataan sen tehoa uutta koronavirusta vastaan. Tämänkin lää-kekandidaatin toimivuus covid-19:n hoidossa on vielä arvoitus.

”Länsimaisten ja kiinalaisten lääke-tieteellisten julkaisukäytäntöjen väliset erot sekä viranomaisjärjestelmät ovat tehneet tiedon välittymisestä hanka-laa”, Pesonen muotoilee.

Hänen mukaansa maan kulttuu-

233/2020KEMIA

”Näin lääke-kehittäjänä on

stressaavaa lukea Donald Trumpin

twiittejä.”

Turu

n yl

iopi

sto

Professori Ullamari Pesonen on kiinnittänyt huomiota koronalääkekehityksen intensiivisyyteen. ”Nyt mennään eteenpäin todella vauhdilla.”

ri heijastuu myös tutkimuksentekoon niin, että tieteellisessä artikkelissakaan ei välttämättä tarvitse kertoa kaikkea.

”Kiinalaisia tutkimuksia lukiessa tu-lee joskus olo, että jotakin olennaista jätetään nyt sanomatta.”

Hiv-lääkkeen haitatWHO:n kolmatta koronalääkekandi-daattia eli lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmää käytetään hiv-infektion hoidossa. Molemmat lääkeaineet ovat toimintamekanismiltaan proteaasin es-täjiä.

Kopioidessaan genomiaan virukset luovat ensin yhden ison proteiinin, jonka proteaasit sitten pilkkovat pie-nemmiksi toiminnallisiksi proteiineik-si, kuten erilaisiksi viruksen toiminnal-le tärkeiksi entsyymeiksi.

Proteiinien tuottamiseen virus hyö-dyntää omia geenejään mutta isäntä-solun proteiinisynteesiä.

”Virushan on vähän samantapainen kuin loiset. Se tarvitsee isännän pysty-äkseen tuottamaan tarvitsemiaan pro-teiineja”, Ullamari Pesonen kuvailee.

Proteaaseja estävät lääkeaineet häi-ritsevät tätä virukselle elintärkeää pro-sessia.

Voisi ajatella, että niistä olisi haittaa vain viruksille, mutta näin ei valitetta-vasti ole.

Proteaasin estäjillä on sekä lääkeai-neen rakenteeseen että vaikutusmeka-nismiin perustuvia hyvinkin vaikeita ja vakavia haittavaikutuksia.

Immuunipuolustuksen tukiNeljäs WHO:n ehdottama koronavi-ruslääke koostuisi lopinaviirin ja rito-naviirin lisäksi vielä interferonista. In-terferonit ovat ihmisen solujen erittämiä pro-teiineja, joita on use-anlaisia.

”Interferoni on yksi virusinfektioiden puo-lustuksen ensimmäi-sistä linjoista ihmiske-hossa”, kertoo Turun yliopiston biolääketieteen yliopisto-lehtori, dosentti Matti Waris.

Lääkkeenä interferoni vahvistaa eli-mistön omaa immuunipuolustusjär-jestelmää. Nykyisin interferoneja käy-tetään muun muassa C-hepatiitin ja multippeliskleroosin eli ms-taudin hoidossa.

Virusinfektiossa syntyy interferoni-vaste, jossa solut tuottavat interfero-nia. Näin ne saavat ympärillään olevat

solut varautumaan vi-rukseen ja tuottamaan sen toimintaa häiritse-viä proteiineja.

Monilla viruksilla on vastakeinona taas toi-sia proteiineja, jotka aiheuttavat viiveen in-terferonivasteen muo-

dostumisessa ja immuunipuolustuksen aktivoitumisessa.

Interferonin antaminen lääkkeenä voisi Wariksen mukaan siksi toimia vi-rustaudin varhaisessa vaiheessa, kun keho ole vielä ehtinyt alkaa muodos-taa sitä itse.

Lääkkeen avittamana immuunipuo-

lustus saisi ikään kuin lentävän lähdön taistelussaan virusta vastaan.

”Sen sijaan lääkkeenä annetusta in-terferonista ei välttämättä ole hyötyä enää siinä vaiheessa, kun taudinkuva on pahentunut, ja mikäli luonnollinen interferonivaste on aktivoitunut”, Waris tähdentää.

Eri virusten välillä on kuitenkin ero-ja siinä, kuinka hyvä suojaus niillä on interferonia vastaan.

”Siksi tämäkin asia täytyy tutkia huo-lellisesti ennen kuin voidaan varmuu-della tietää, onko interferonista hyötyä covid-19-taudin hoidossa.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.emmakaustara@gmail.com

24 KEMIA 3/2020

Koronarokotteen kehittäjät uurastavat nyt hartiavoimin, sillä maailma voi huokaista helpotuksesta vasta, kun heidän työnsä hedelmät ovat valmiita ja ihmis-kunnan käytettävissä.

ANNI TURPEINEN

Uusi koronavirus Sars-CoV-2 lehahti kiinalaiselta kalatorilta Itävallan virus-linkoon ja sieltä kaikkialle Eurooppaan häkellyttävän nopeasti.

Hämmästyttäväksi on osoittautunut myös viruksen kukistamiseen tähtää-vän rokotetutkimuksen ja -kehityksen tehokkuus.

Siitä, kun tutkijat olivat tammikuus-sa saaneet selvitetyksi viruksen geno-min eli perimäaineksen, kului ainoas-taan 42 päivää siihen, kun amerikka-lainen bioteknologiayritys Moderna Therapeutics toimitti ensimmäiset rokote-erät kliinisiin tutkimuksiin eli ihmisillä tehtäviin kokeisiin.

Ihmistutkimukset käynnistettiin maaliskuussa Yhdysvaltojen Seattlessa ja Atlantassa, joissa rokoteinjektioita on alettu antaa terveille vapaaehtoisille koehenkilöille.

Intensiivistä työtä tehdään muual-lakin. Koronarokotteita on eri puolilla maailmaa kehitteillä toistasataa. Niistä jo muutama muukin on edennyt labo-ratoriosta joko eläinkokeiden kautta tai jopa ilman niitä ihmistesteihin.

”Sekä tahti että motivaatio covid-19-taudin ehkäisevän rokotteen kek-simiseen ja markkinoille saattamiseen ovat kovat”, vahvistaa Tampereen yli-opiston rokotetutkimuskeskuksen tuo-re johtaja, professori Mika Rämet.

Juuri rokote on keskeinen työkalu taistelussa pandemiaa vastaan.

Rokoteon ratkaiseva rasti

”Käytännössä uuden koronaviruk-sen aiheuttama tauti saadaan hallin-taan ainoastaan riittävän laumasuojan muodostumisella. Se tapahtuu joko rokotteen avulla tai niin, että tarpeeksi suuri osuus väestöstä sairastaa taudin.”

Rokotteen avaimet viruksen kruunussaRokottamisen ideana on saada ihmi-sessä aikaan immuunivaste. Rokote esittelee viruksen ja sen mekanismin elimistölle turvallisella tavalla ennen kuin ihminen altistuu tautitartunnalle.

Kun kehoon sitten tunkeutuu oikea virus, elimistö tunnistaa sen ja osaa heti ryhtyä valmistamaan vasta-ainet-ta.

Näin immuunipuolustus saa viruk-sen tuhottua ennen kuin se ehtii val-jastaa soluja lisääntymiskoneikseen. Ihminen ei sairastu eikä hänelle tule taudin oireita.

Täysin uuden rokotteen kehittämi-nen kestää tyypillisesti vuosikymme-nen tai enemmänkin. Koronarokote-tutkimuksessa on siis edetty huimaa vauhtia – myös siihen nähden, että ky-seessä on alle puoli vuotta sitten lepa-kosta loikannut virus, jota ihmiskunta ei ole koskaan ennen tavannut.

Rokotetutkijoilla on kuitenkin puo-lellaan tieteenteon keskeinen peruspi-lari.

”Tutkimus nojaa aina aikaisempaan tietoon, niin nytkin”, Rämet sanoo.

”Uudella viruksella on läheisiä suku-laisia, jotka tunnemme hyvin. Se auttaa tutkijoita.”

Maailmalla nyt riehuva virus on su-kua 2000-luvun alussa temmeltäneille Sars-CoV-1- ja mers-viruksille. Mo-lemmat aiheuttavat ihmisessä vakavan hengitystieinfektion, samoin kuin nyt uusi sukulaisvirus.

Yhteistä kaikille kolmelle koronavi-rukselle on niiden rakenne. Rakenteen tunteminen ja tautimekanismin tun-nistaminen tarjosivat rokotetutkijoille pohjan, jolta he pääsivät pian ponnis-tamaan eteenpäin.

Uuden koronaviruksen tiedetään olevan positiivissäikeinen rna-virus. Tätä perimäainesta suojaa proteiinista muodostunut rasvaliukoinen vaippa, josta sojottaa ulospäin piikkien muo-dostama ”kruunu”. Sen mukaan ko-ronavirukset ovat saaneet nimensäkin; latinan sana corona tarkoittaa kruunua.

Viruksen nujertamisen avaimen us-kotaan piilevän juuri kruunun piikeis-sä. Sars-CoV-2-virus tunkeutuu isän-täsoluunsa piikkiensä eli s-proteiinien

avulla. Juuri ne ovat tutkijoiden mu-kaan sopiva kohde rokotteelle.

Samaa kohdetta hyödynnettiin myös rokotteissa, joita aikoinaan kehitettiin Sars-CoV-1-virusta vastaan. Tutkimus kuitenkin tyrehtyi, kun sars-epidemia päättyi. Sars-CoV-1-virusta ei ole ta-vattu maapallolla enää vuoden 2003 jälkeen.

Vaihtoehtoisia kehityslinjojaRokotteen rakentamisessa voidaan käyttää hyväksi kokonaista virusta,

Tutkimus on edennyt huimasti siihen nähden, että kyseessä on alle puoli vuotta sitten

lepakosta loikannut virus, jota ihmiskunta ei ole ennen tavannut.

253/2020KEMIA

”Tiedeyhteisön motivaatio koronarokotteen aikaansaa-

miseen on erittäin korkea”, sanoo professori Mika Rämet.

Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

26 KEMIA 3/2020

joka on joko tapettu tai jota on aina-kin heikennetty. Näin perinteisesti teh-däänkin.

Koska nyt on kiire, useat kehitteillä olevista koronarokotteista pohjautuvat siihen, että elimistön omat solut valjas-tetaan tuottamaan haluttua viruksen osaa – kuten piikkiproteiinia – dna:n tai rna:n avulla. Kun tutkijoiden ei tar-vitse kasvattaa suuria määriä virusta, päästään etenemään nopeammin.

Esimerkiksi Moderna Therapeutic-sin rakentama rokote sisältää niin kut-suttua lähetti-rna:ta, jonka ohjeen mu-kaan viruksen osia tuottuu elimistössä.

Amerikkalaisyhtiön toimitusjoh-taja, tohtori Stephen Hoge vertaa Ti-mes-lehdessä lähetti-rna:ta biologi-seen tietokoneohjelmistoon. Ohjelma saa solun tuottamaan koronaviruksen kaltaisia proteiineja, jolloin ihmiselle muodostuu immuunivaste.

Rokote voidaan valmistaa myös niin, että siihen sisällytetään viruksesta vain jokin aktiivinen osa tai palasia siitä. Apuna on mahdollista käyttää myös muita viruksia.

”Presidentti Vladimir Putin on mai-ninnut tiedotusvälineissä, että Venäjäl-

lä tutkitaan tupakan mosaiikkiviruk-sen hyödyntämistä koronarokotteen kehittämisessä”, Mika Rämet kertoo.

”Tupakan mosaiikkivirus on ihmi-selle vaaraton. Sen rakenteita käsitte-lemällä siihen voidaan liittää korona-viruksen proteiineja, vaikkapa juuri piikkiproteiini.”

Rokotteen valmistamisessa ei vält-tämättä tarvita itse virusta lainkaan. Tarkoitukseen kelpaavat myös virusta muistuttavat partikkelit (vlp, virus-like particles).

Juuri tämän melko uuden mene-telmän on valinnut Rämetin johta-ma Tampereen yliopiston rokotetut-kimuskeskus, joka myös suunnittelee omaa täsmäasettaan koronapirulaista vastaan.

Rokotetutkimuskeskuksen laborato-rion vetäjän Vesna Blazevicin ryhmäl-lä on vlp-partikkelien rakentamisessa hyvin vahvaa osaamista. Keskus tekee tiivistä yhteistyötä myös yliopiston lää-ketieteellisen tiedekunnan apulaispro-fessorin Vesa Hytösen ryhmän kanssa.

Työn tavoitteena on saada aikaan partikkeleja, jotka näyttävät Sars-CoV-2-virukselta. Niistä kuitenkin puuttuu sen rna. Rokotteessa ”näköisviruk-sen” on tarkoitus harhauttaa ihmisen immuunipuolustus luulemaan sitä oi-keaksi, jolloin lopputuloksena on im-muunivaste.

Samalla tekniikalla on aiemmin jo onnistuttu rakentamaan toimivia tuot-teita. Sellainen on esimerkiksi hpv-ro-kote, joka tepsii papilloomavirukseen ja ehkäisee näin kohdunkaulan syöpää.

Tällainen tutkimus on haastavaa ja aikaa vievää, joten Tampereella kehitet-tävän koronarokotteen ei odoteta am-paisevan markkinoille ensimmäisten joukossa.

Tamperelaisten rokote tähtääkin vas-ta koronaepidemian toiseen aaltoon, joka on mitä luultavimmin jossakin kohtaa odotettavissa.

Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen laboratoriossa tunnelma on nyt intensiivinen.

Rokotteen valmistamisessa ei välttämättä tarvita

lainkaan itse virusta.

273/2020KEMIA

Jonn

e Re

nval

l/Ta

mpe

reen

ylio

pist

o

Vesna Blazevicin vetämän ryhmän tutkijan työsarkaa. Ryhmän erikois-osaamista on viruksenkaltaisten partikkelien rakentaminen.

”Olemme muutenkin työssämme vasta alussa”, professori tähdentää.

”Kaikki koronavirukseen paneutuva tutkimus on joka tapauksessa tarpeen. Vielä ei tiedetä, mikä on oikea lähes-tymistapa.”

Turvallisuudessa ei ole ohituskaistaaOn siis hyvä, että kohti ratkaisua johta-va kiitorata täyttyy uusista rokotekan-didaateista ja niiden alkuvaiheen kehi-tyksestä.

Mitä enemmän vaihtoehtoja kulkee kohti kliinisiä tutkimuksia, sitä to-dennäköisempää on, että ainakin joku niistä läpäisee ihmisillä tehtävän tutki-muksen kaikki vaiheet.

Vielä ei kuitenkaan pidä iloita, vaik-ka muutama rokotekandidaatti jo on-kin ehtinyt ensimmäisiin ihmiskokei-siin. Se ei merkitse sitä, että maailma vapautuisi karanteeneista ja poikkeus-oloista tuota pikaa.

Sekä lääke- että rokotetutkimukset sisältävät aina kolme faasia eli vaihetta, joissa arvioidaan tutkittavan yhdisteen tehoa ja turvallisuutta. Joka kerran ro-kotetta tutkitaan entistä suuremmalla joukolla ihmisiä.

Kliinisen tutkimuksen toisessa vai-heessa puhutaan useista sadoista ter-veistä vapaaehtoisista koehenkilöistä.

”Mukana on tällöin usein myös ro-kotteen varsinaisen kohderyhmän edustajia, tässä tapauksessa todennä-köisesti siis myös iäkkäitä ihmisiä, joil-la on korkea riski vakavaan tautimuo-toon”, Rämet kertoo.

”Siinä vaiheessa etsitään sopivaa an-nostusta ja seurataan mahdollisia hait-tavaikutuksia. Tuloksia verrataan lu-merokotteesta saatuihin tuloksiin.”

Kolmannen vaiheen kliinisen tut-kimuksen osallistujamäärä on usei-ta tuhansia henkiä. Silloin testirokot-teen saajien joukossa on jo paljon niitä, joille covid-19-tautiin sairastuminen muodostaa ison riskin, siis erityisesti ikäihmisiä.

”Tässä vaiheessa halutaan mahdolli-simman selkeä näyttö rokotteen tehos-ta, mutta myös turvallisuutta seurataan koko rokotteen kehityksen ajan.”

Rokotteiden haittavaikutuksia ar-vioidaan tarkoin. Esimerkiksi lapsilla, joilla covid-taudin oireet ovat pääsään-töisesti hyvin lieviä, ei voida hyväksyä koronarokotteesta johtuvia haittoja juuri lainkaan.

Vanhuksilla tartunta sen sijaan joh-taa selvästi muita useammin jopa kuo-lemaan, joten rokotteen mahdollisiin haittoihin suhtaudutaan heidän osal-taan hieman toisin.

”Haittavaikutuksia punnitaan aina lopulta suhteessa hyötyyn”, professori selventää.

Kun kehityksen jokainen etappi on vihdoin onnellisesti läpäisty, viran-omaiset myöntävät uudelle rokotteelle myyntiluvan, ja sen tuotanto voi alkaa.

Rokotteiden valmistus miljardeille apua odottaville ihmisille ei kuitenkaan sekään ole läpihuutojuttu. Tuotannon nopeus ja kapasiteetti riippuvat paljol-ti siitä, mikä ja millainen rokotekandi-daatti lopulta osoittautuu parhaaksi.

Sikainfluenssa opetti kantapään kauttaRokotekehityksen nopeuden maail-manennätystä pitää toistaiseksi hal-lussaan sikainfluenssarokote vuodelta

2009. Se valmistui puolessa vuodessa.Ennätyksen salaisuus piilee siinä, että

kehitystyö ei tuolloin lähtenyt nollasta vaan sai alun alkaen pitkän etumatkan. Tavallista kausi-influenssaa vastaan ke-hitetty rokote saatiin muunnettua uu-teen muotoon vaihtamalla siihen si-kainfluenssaviruksen ainesosia.

Rokotekandidaatti antoi tutkitusti tehokkaan suojan tautia vastaan, eikä kliinisissä kokeissa tullut esiin vakavia haittoja.

”Muistamme kuitenkin kaikki si-kainfluenssarokotteen yllättävät hait-tavaikutukset”, Rämet huomauttaa.

Niillä hän tarkoittaa Pandemrix-ro-kotteen yhteyttä narkolepsian eli nu-kahtelusairauden puhkeamiseen. Suo-messakin narkolepsiaan sairastui roko-tusvuonna 2010 normaalia enemmän 4–19-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että sairas-tuneilla oli jo ennestään narkolepsiaan geneettinen alttius, jonka rokote sitten laukaisi sairaudeksi. Tapaukset olivat

On hyvä, että kohti ratkaisua vievä kiitorata täyttyy mahdollisimman monista uusista

rokotekandidaateista.

Tutkijat haluavat Suomenturvaksi oman rokotteenTamperelaisrokotteen lisäksi kehitteillä on myös toinen kotimainen rokote, jota vievät eteenpäin Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat.

HILKKA VÄHÄNEN

Suomessa on polkaistu käyntiin toi-nenkin kokonaan kotimainen koro-narokotteen kehitysprojekti.

Hankkeen takana ovat Helsingin yliopiston virologian professori Kal-le Saksela ja syöpäsairauksiin eri-koistunut akatemiaprofessori Kari Alitalo sekä Itä-Suomen yliopiston rokotevektoreiden osaaja, akatemia-professori Seppo Ylä-Herttuala.

Verkkouutisten haastatteleman Sakselan mukaan kansainvälisen rokotekehityksen ohessa on tärkeää saada vireille myös oma kansallinen hanke.

Samoilla linjoilla on Helsingin yli-opiston zoonoosivirologian profes-sori Olli Vapalahti.

”Maailmassa on reilut seitsemän

miljardia ihmistä, ja kaikki haluavat koronarokotteen”, hän tähdentää.

Vapalahti puhui aiheesta yliopiston Tiedekulman 17. huhtikuuta striima-tussa haastattelussa, jossa pohdittiin ratkaisuja koronakriisiin usean tutki-jan voimin.

Toimivan rokotteen saaminen val-miiksi on sinänsä valtava urakka, mut-ta se ei suinkaan ole vielä lopullinen päämäärä.

”Sen jälkeen rokotetta pitää vielä tuottaa suuria määriä ja sitten hoitaa sen jakelu. Se on iso logistinen ope-raatio, jossa tulee menemään pitkään”, Vapalahti varoittaa.

Tämä on myös yksi syy siihen, että rokotteita rakennetaan nyt joka puo-lella maailmaa, niin meillä kuin muu-allakin.

Tavoitteena avoin lähdekoodi”Omassa maassa tehdyllä kehitystyöllä taataan, ettei rokotteen saamiseen tule lisäviivettä”, Vapalahti sanoo.

”Suomessa pitäisi siis olla sellai-set omat valmiudet, että emme joudu odottamaan puolta vuotta rokotteen tuloa jostakin Seattlesta.”

Kalle Sakselan ideoima rokote-hanke poikkeaa lähestymistavaltaan useimmista ulkomaisista vastineis-taan. Niissä tavoitteena on useimmi-ten myös kaupallinen hyöty.

”Meidän ajatuksemme sen sijaan on täysin avoin lähdekoodi tai ei-kaupallinen alusta, jolla tätä tehtäi-siin”, professori kertoo Verkkouuti-sissa.

Saksela korostaa lehdessä, ettei kyse ole uudesta innovaatiosta vaan aiempaan tutkimukseen ja geeni-vektoriin perustuvasta geenipohjai-sesta rokotteesta. Hänen mukaansa varsinainen rokoteantigeeni näyttää muissa hankkeissa olevan hyvin sa-mantyyppinen.

Suomalaishanke on vasta alussa ja ”muutaman sadantuhannen euron” valmisteluvaiheen tutkimusrahoitus haussa.

Koerokote voisi hyvässä lykyssä kuitenkin valmistua jo kesän mit-taan. Rokotteen tehon ja turvalli-suuden tutkiminen eläin- ja ihmis-kokeineen vie silti pitkään vielä sen jälkeen.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.hilkka.vahanen@gmail.com

Helsingin ja Itä-Suomen yliopis-

tojen tutkijoiden kehittämä rokote

on tarkoitus an-taa nenäsumut-

teena.

Ado

be S

tock

28 KEMIA 3/2020

293/2020KEMIA

kuitenkin niin äärimmäisen harvinai-sia, että asia ei olisi paljastunut enna-kolta edes jättimäisillä ihmiskokeilla.

”Ennen rokotetta keskivertoihmi-sen todennäköisyys saada narkolepsia oli yksi sadastatuhannesta. Rokotuk-sen jälkeen se oli edelleen pieni eli yksi kymmenestätuhannesta.”

Asia otettiin joka tapauksessa opiksi.”Tämä kokemus muistuttaa, että ro-

kotteen jatkuva seuraaminen on tär-keää myös myyntiluvan saamisen jäl-keen.”

Maaliviivalle on vielä matkaaSuomi on Mika Rämetin mukaan ro-kotetutkimuksen mallimaa. Meillä on hyvät potilasrekisterit ja maanlaajui-nen klinikkaverkosto kliinisten tutki-musten toteuttamiseen. Tällainen laa-ja, kiinteä verkosto on ainutlaatuinen koko maailmassa.

Suomalaiset rokotteiden kehittäjät ovat puolestaan alansa huippuammat-tilaisia ja valitsevat myös kliinisiin tut-kimuksiin parhaat mahdolliset toimi-jat.

”Suomessa on tehty rokotetutkimus-ta jo vuosikymmeniä, ja olemme kan-

Ennen rokotteiden käyttöön ottamista niiden turvallisuus on varmistettava huolellisesti. Erityisen tärkeää tämä on lasten osalta.

sainvälisesti hyvin arvostettu toimija, jolla on puitteet kunnossa”, Rämet ko-rostaa.

”Voimme myös osallistua laajoihin kansainvälisiin tutkimuksiin nopealla-kin aikataululla.”

Näin voisi hyvinkin olla, että ensim-mäisenä kolmosvaiheen ihmistutki-muksiin ennättävää koronarokotekan-didaattia – tulee se mistä maasta tahan-sa – testataan myös Suomessa.

Virusepidemioille on tyypillistä, että ne tulevat ja menevät aaltoina ja siirty-vät yhdestä maailmankolkasta toiseen.

Tästä hyvä esimerkki ovat jokavuotiset influenssavirukset, jotka saapuvat poh-jolaan yleensä kevättalvella. Virukset voivat matkallaan myös muuntua.

”On siis mahdollista, että myös ko-ronaviruksen osalta tulee jatkossa uu-sia epidemia-aaltoja”, Rämet muistut-taa.

Viruksen tartuttavuusluku kertoo, kuinka ärhäkkä se on leviämään ym-päristöönsä. Uudella koronaviruksella luku on ollut yli kaksi. Se tarkoittaa, että jokainen virukselle altistunut tar-tuttaa sairastaessaan enemmän kuin kaksi muuta.

Erilaisin rajaamiskeinoin tartutta-vuuslukua on saatu Suomessakin pai-nettua alaspäin. Kun tartuttavuus las-kee alle yhteen, epidemia kuihtuu vä-hitellen pois.

”Vielä virusta on maapallolla kuiten-kin niin paljon, että sen leviämistä voi-daan hallita ainoastaan rajoitustoimia vuoroon kiristämällä ja höllentämällä siihen asti, kunnes ensimmäiset rokot-teet saadaan markkinoille.”

Ja kuinka kauan siihen siis menee?”Nopeallakin aikataululla edeten pu-

hutaan noin vuodesta.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.anni.turpeinen@gmail.com

Jonn

e Re

nval

l/Ta

mpe

reen

ylio

pist

o

Suomalaiset rokotekehittäjät

ovat alan huippuammattilaisia.

Kun tartuttavuus laskee alle yhteen, epidemia kuihtuu

vähitellen pois.

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Nettisivuilla www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi/mainostajalle

Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy (vastaajia 416)

katsoo, että ilmoitus Vihreillä sivuilla lisää

yrityksen tunnettuutta.

81 %

pitää Vihreitä sivuja kiinnostavina tai hyvin

kiinnostavina.

katselee Vihreiden sivujen ilmoituksia tai tutustuu

niihin tarkemmin.

72 % 65 %

Kemia-lehden lukijoista

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70%Lähde: Huomioarvotutkimus / Innolink Research Oy

52,9 %

19,1 %

20,6 %

17,6 %

Saa minut hakemaan lisätietoja mainostajan kotisivuilta.

Saa minut harkitsemaan ostamista.

Houkuttaa kokeilemaan tuotetta tai palvelua.

Saa minut kertomaan tuotteesta/palvelusta ystävälleni ja tuttavalleni.

Kysy ensin meiltä | At your serviceVIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

31

ELEKTROKEM OYPL 71, 00131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620myynti@elektrokem.fi www.elektrokem.fiHoneywell-laboratoriokemikaalit Reagecon-standardit ja -reagenssit

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsSuursäkkien täyttöasemat – Big

Bag Filling StationsJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Vaa’at – Balances & Scales

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540info@dosetec.fiwww.dosetec.fi

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinkipuh. +358 10 2818 900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fiwww.innovatics.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjestelmät

Laboratory Information Management Systems

Laadunvalvonta – Quality ControlToiminnanohjaus – ERPLaiteliitännät – Instrument ConnectionsSähköinen asiointi – Extranet and Web

ServicesTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

Autamme rakentamaan parempaa maailmaa – We help to build a better world

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

Elomatic Oy Process & Energy EngineeringToimialatKemian-, lääke-, biomassajalostus-, elintar-vike- ja energiateollisuus.Tuotteet ja tuoteryhmätProjektinjohtopalvelut, tuotannonkehitys ja -tehostaminen, kustannusarviot, eri suun-nitteluvaiheet, hankintapalvelut, asennus-valvonta, käyttöönottopalvelut, validointiPalveluiden osa-alueetProsessi, laitos, sähkö, instrumentointi, automaatio, turvallisuus, puhdastilat, LVI, laserskannausToimipaikat Suomessa Turku, Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Ota yhteyttä Riinaan!Riina Brade, puhelin 050 302 3178riina.brade@elomatic.comwww.elomatic.com

ULTRA CLEAR™ GLASS PANEL SYSTEMOUTSTANDING PERFORMANCE This special edition is equipped with a control panel made of black glass which includes the monitor and capacitive sensors. The Ultra Clear™ GP bench top / wall mounting systems are designed for maximizing space saving installations. Each system is equipped with economical state-of-the-art purification technology. Water quality with a resistivity of 18.2 MΩ-cm and a TOC level from 5-10 ppb far exceeds all reagent water quality standards including: ASTM Type 1, CLSI and ISO 3696 Type 1. All systems that include UV oxidization, TOC monitoring and ultrafiltration produce the highest possible water quality. These units deliver RNase-, DNase- and DNA-free water. Systems are also capable of producing purified water with endotoxin levels of < 0.001 EU/ml. The dispense flow rate of ultrapure water is up 2 l/min. The high resolution display indicates the water conductivity in µS/cm or resistivity in MΩ-cm with the corresponding water temperature. Cartridge changes are very simple and fast due to quick and easy access to the replacement parts. A single UV bulb is used for the oxidization of organic compounds and TOC measurement.

The energy saving operation mode enables the user to program the running cycles according to the real needs. The use of a single UV lamp results in much lower annual running cost compared to the competition. A flexible remote dispenser enables the user to dispense water where it is needed. A built-in automatic self-cleaning/sanitization mechanism extends the life of the ultrafiltration module. Pure water dispensing is made easy by simply activating the valve lever at the dispenser. A continuous flow of pure water is achieved by simply placing the draw-off lever in an upright position. Our new systems are available with special features such as volume control dispensing, a 24-hour-circulation mode and integrated RS 232 interface for data recording. Ultra Clear systems are delivered with the first set of all cartridges and filters. Typical Applications GP• AAS, routine Analysis, standard buffer, GC

Typical Applications GP UV• HPLC, IC, GC and GC/MS, TOC analysis, ICP and

ICP/MS

Typical Applications GP UV UF• DNA sequencing, RNase- and DNase-free

applications, IVF and more...

Sinun paikkasi tässä?

Lue lisää:www.kemia-lehti.fi/

mainostajalle

Kysy ensin meiltä | At your serviceVIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi

32

METROHM NORDIC OYVantaankoskentie 1401670 Vantaapuh. 010 7786 800mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Analyysien automatisointi – Automation of Analysis

Ionikromatografia – Ion Chromatography

pH/ionit & johtokyky – pH/Ions and Conductivity

NIR-spektroskopia – NIR Spectroscopy

Potentiostaatit/galvanostaatit – Potentiostats/Galvanostats

Prosessianalysaattorit – Process Analyzers

Stabiilisuusmittaukset – Stability Measurements

Titraus – TitrationVoltammetria, CVS

– Voltammetry, CVS

LAINE IP OYPorkkalankatu 2400180 Helsinkipuh. (09) 6859 560posti@laineip.fiwww.laineip.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentit, tavaramerkit ja mallisuojat

– Patents, Trademarks and Design Rights

IPR-strategiat ja -salkun optimointi – IPR Strategies and IPR Portfolio Optimization

Euroopan ja USA:n patenttiasian-tuntijat Helsingissä – European and US Patent Experts at your service in Helsinki

IPR-tutkimukset ja -lausumat; FTOt – IPR Searches and Opinions; FTOs

Labsense OyRounionkatu 12637150 Nokiapuh. 029 170 7300asiakaspalvelu@labsense.fi

Suomen suurin laboratorioalan verkkokauppa:

www.labsense.fi

Laitteita ja tarvikkeita kaikkeen analytiikkaan.

Erikoisalueitamme mm.• alkuaineanalytiikka• spektroskopia• kromatografia • termoanalytiikka• laboratorion pienlaitteet

Myynti • Huolto • Koulutus • Tuki KemiKEMIA

LUE LISÄÄ JA TEE TILAUS:www.kemia-lehti.fi > Tilausasiat

Ilahduta opettajaa

Lahjoita Kemia-lehti kouluun!

19 €Koulutilaus

vuodeksi vain

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200sales@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

Vihreät sivutverkossa

Tutustu ja tule mukaan!

kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate Chambers and Rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD Products3D-mittalaitteet – 3D Measuring

EquipmentRöntgenlaitteet – X-Ray Equipment

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information

Management SystemsLaadunvalvonta – Quality ControlToiminnanohjaus – ERPLaiteliitännät – Instrument

ConnectionsBusiness Intelligence

Neuvotteleva insinööritoimistoNovox OyTekniikantie 12 02150 EspooPuh. 010 50 42 700www.novox.fi

Ympäristöpalvelut• Ympäristölupapalvelut• Ympäristöriskien arvioinnit • Perustilaselvitykset• Ennaltavarautumissuunnitelmat

Turvallisuuspalvelut• Prosessi- ja työturvallisuuden

kehittäminen• Ennakoiva riskienhallinta• Riskitarkastelut

VIHREÄTSIVUT | GREENPAGES www.kemia-lehti.fi

33

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780olli.koivumaki@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

Laboratorio- ja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus

www.intermed.fi

huolto@intermed.fi09 7731100

Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammatti- taidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita.

Huolto- ja varaosapalvelumme kattaa koko maan.

We keep your research running

Sinun paikkasi tässä?

Lue lisää:www.kemia-lehti.fi/

mainostajalle 20€3 NUMEROA

www.tunnejamieli.fi

Tutustu ja tilaa itselle tailahjaksi paketti hyvää mieltä

Nyt vain

Valoa kevääseen!

KEMIAKemiKysy ensin meiltä

Vihreät sivut -palvelu on nyt enemmän! www.kemia-lehti.fi

LISÄTIEDOT JA VARAUKSET:jaana.koivisto@kemia-lehti.fi, puh. 040 770 3043

Supertehokasta ja huippuedullista näkyvyyttä koko vuodeksi:

• Mainos vuodeksi Kemia-lehdessä (7 numeroa). • Paikka vuodeksi uutiskirjeessä (22 numeroa).• Paikka vuodeksi nettisivuilla www.kemia-lehti.fi. • Paikka Tuotteita ja palveluita -suorapostituksessa.

Entistä enemmän kontakteja vuonna 2020:• Printtilehdet: yli 70 000 lukijaa vuodessa.• Uutiskirjeet ja suorapostitus: yli 100 000 lukijaa

vuodessa.• Nettisivut: yli 30 000 käyntiä vuodessa.

Palvelu painetussa lehdessä:• Valitse mainoskokosi – tarjolla kuusi eri

vaihtoehtoa.• Tee itse mainoksesi – tai anna meidän tehdä.

Valinta on sinun.

Palvelu nettisivuilla:• Saat oman slotin, jossa logo, vapaavalintainen

teksti ja linkitys nettisivuillenne.• Helppo käyttää, hyvä näkyvyys.

Palvelu suorapostituksessa:• Tehokas tuotesuorapostitus jaetaan uutiskirjeen

lukijoille. Edun arvo 750 euroa.• Valitse kuukausi, jolloin haluat käyttää edun.• Postitukset vuonna 2020: maalis-, huhti-, touko-,

syys-, loka- ja marraskuussa.• Lue lisää Tuotteita ja palveluita -suorapostituksesta:

www.kemia-lehti.fi/mainostajalle.

Voit aloittaa näkyvyyden Vihreillä sivuilla milloin tahan-sa. Laskutus valintasi mukaan 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein. Tilauksen minimikesto 12 kk. Tervetuloa!

Kempulssi OyAsontie 29 b01400 Vantaa puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

Kiertotalous mullistaa elämäntapammeTilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset!• sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi• puhelimitse (03) 4246 5370• nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat• kestotilaus 89 euroa

Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta

TILAA TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI KÄTEVÄSTI

VERKKOKAUPASTAwww.tttlehti.fi > Tilaa lehti

Kestotilaus 85 euroa.

Tutustu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti.

TÄSSÄ ESIMERKKIMAINOKSIA

Katso kaikki kokovaihtoehdot ja hinnasto:

www.kemia-lehti.fi/mainostajalle

353/2020KEMIA

NÄKÖKULMA

KOIRAN HAJUAISTI on ihmiseen verrattuna monituhat-kertainen. Koiria onkin koulutettu muun muassa etsimään huumeita tai tryffeleitä tai varoittamaan diabeetikkoja alhai-sesta verensokerista.

Voi olla onni, että emme pärjää koiralle, sillä tietotulva olisi melkoinen. Bussille kävellessä haistaisimme, ketkä naa-purit ovat menneet edellä. Noteeraisimme kuskin syöneen aamulla suolakurkku-makkaravoileivän ja juoneen tumma-paahtoista kahvia.

Haju- ja makuaisti ovat kemiallisia aisteja. Nenäontelon reseptorit sieppaavat hajumolekyyleja ja vapauttavat signaa-leja, jotka kulkevat suoraan aivojen hajukeskukseen. Muiden aistien viestit käyttävät monimutkaisempaa reittiä.

Tuoksut palauttavat mieleen muistoja, sillä ne prosessoi-daan samassa osassa aivoja kuin tunteet. Ihminen muistaa helpommin tuoksuja kuin kuvia.

LAPSUUDEN HAJUMUISTOIHINI kuuluu mummolan saunan tuoksu. Olin reilusti alle kymmenvuotias, kun mum-mo kuoli. Siitä huolimatta muistan selvästi puusaunan, vie-non savun ja Sunlight-saippuan sekoituksen.

Toisenlainen muisto tulee neuvolasta. Desinfiointiaine ja rokottaminen. Silloin se tuntui hieman pelottavalta.

Teini-ikäisenä olin Yhtyneiden paperitehtaiden lähettinä ensin pääkonttorissa, sitten Tervasaaren sellutehtaassa.

Konttorissa tehtäviini kuului voileipien teko toimistohenki-lökunnalle. Leipä oli makeahkoa limppua, päällä savujuustoa ja tomaattia. Savujuuston tuoksu tuo yhä mieleen ensimmäi-sen työpaikkani.

SELLUTEHTAASTA MUISTAN pahviset kansiot, joissa kul-jetettiin postia. Sulfaatti- ja sulfiittilinjan kansioilla oli erilai-nen ominaistuoksu.

Opiskeluaikana selvittelin typen oksideja. Kadulla kulkies-sani haistan edelleen raskaan liikenteen typpidioksidit.

Vahvoihin hajumuistoihini kuuluvat myös vadelmahillon keittäminen, kaalilaatikko ja märät tumput, jotka ovat kas-tuneet lumipalloja tehdessä. Millaisia muistoja tuoksut si-nulle tuovat?

ANJA NYSTÉNanja.nysten@gmail.com

Elämän tuoksut

KEMIA 25 VUOTTA SITTEN

Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiper-heille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara. blogspot.com.

Kuva: Ida Pimenoff

Kemia-Kemi 4/1995Kierrätettävät ja syötävät materiaalit elintarvikepakkauksissa

Pakkausmateriaalien uudelleen-käyttö on ympäristönäkökoh-tien takia kehittymässä kannat-tavaksi liiketoiminnaksi. Uu-delleenkäyttö on ympäristön kannalta suositeltavaa, mutta kohteissa, joissa materiaali jou-tuu kosketukseen elintarvik-keen kanssa, se herättää eräitä turvallisuuteen liittyviä kysy-myksiä. Parhaillaan käydään laajaa keskustelua keräysmate-riaalien käytöstä elintarvike- pakkausten raaka-aineena.

Markkinoilla on jo esimerkiksi polyeteenitereftalaattimuovis-ta (PET) valmistettuja virvoitusjuomien kiertopulloja. Suuntaus entistä laajempaan materiaalien uudelleenkäyttöön on selvästi nähtävissä.

- - Jos pakkausmateriaalien uudelleenkäytön lisääntyessä osoittautuu tarpeelliseksi käyttää kierrätysmateriaaleja myös elintarvikkeiden pakkauksina, on tehtävä selväksi, millä tavoin kuluttajan turvallisuus taataan. Yksityiskohtaisten pelisääntöjen luominen teollisuuden ja valvonnan käyttöön - - vaatii vielä run-saasti tutkimus- ja kehitystyötä.

THEA SIPILÄINEN-MALM JA JUHA LAHTI

Elintarvikepakkausten ympäris-törasitusten vähentämisen yh-deksi keinoksi on esitetty syö-täviä kalvoja ja päällysteitä. Sinänsä elintarvikkeen suojaa-minen syötävällä päällyksellä ei ole uusi idea. Jo satoja vuo-sia sitten kiinalaiset päällysti-vät vihannekset ja hedelmät syötävällä vahalla, ja menetel-mää käytetään vieläkin. Britit sulkivat pilaantuvat elintarvik-keet rasvan sisään (silavointi) jo 1500-luvulla.

Yleisesti käytetyt kelatiini, kapselit, makkarankuoret sekä suk-laa-, sokeri- ja vahapäällysteet ovat syötäviä filmejä. Erityisesti japanilaiset, amerikkalaiset ja australialaiset ovat nykyisin kiin-nostuneita syötäväksi kelpaavista pakkausmateriaaleista, mutta myös Ranskassa tutkitaan syötävien päällysteiden teknologiaa.

Aiheesta on ilmestynyt äskettäin alan ensimmäinen kirja, Edible Coatings and Films to Improve Food Quality.

- - Syötävien kalvojen ja päällysteiden tärkeimpiä ominaisuuk-sia ovat riittävät tiiviysominaisuudet. - - Sovellettaessa syötäviä päällysteitä elintarvikkeiden säilyvyyden lisäämiseen myös oi-keat päällystystekniikat ovat olennaisia.

- - Rentouttavaksi iltalukemiseksi kirja ei sovi, mutta sitä voi mielihyvin suositella käsikirjaksi syötävistä kalvoista ja päällys-teistä kiinnostuneille tai niiden parissa työskenteleville.

RAIJA AHVENAINEN

36 KEMIA 3/2020

UUTISIA

Suomalainen käsidesi nujertaa koronaviruksenHelsinkiläisen Nolla Antimicro-bial -yrityksen alkoholittoman käsidesivalmisteen on osoitettu tuhoavan muun muassa korona- virukset. Hopeapolymeeritekno- logiaa hyödyntävää käsidesiä tuodaan nopeutetulla aikataululla vähittäismyyntiin.

Tulokset varmistuivat huhtikuussa skot-lantilaisen BluTest-laboratorion testeissä. Niissä selvisi, että Nolla Antimicrobialin alkoholiton käsidesi täyttää EN14476-standardin vaatimukset.

Kyseisen standardin mukainen tuote te-hoaa vaipallisiin viruksiin, joita ovat Sars-CoV-2-koronaviruksen lisäksi esimerkik-si hepatiittivirukset B ja C sekä ebola-, tuhkarokko-, rabies- ja HI-virukset.

Nollan hopeapolymeeriteknologiaa on testattu onnistuneesti aiemmin myös anti-biooteille vastustuskykyisiä superbaktee-reita vastaan. Teknologia on patentoitu 140 maassa.

Taustalla vuosien tutkimustyö Tuotteen teho perustuu hopeaa sisältä-vän, amiinirikkaan polymeerin hyödyn-tämiseen. Nolla Antimicrobial Oy:n pe-rustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jyri Nieminen on kehittänyt ja tutkinut ho-peapolymeerien käyttöä yli 20 vuotta eri sovelluksissa.

Käsidesissä hopea tarttuu ihon pinnalla oleviin bakteereihin ja viruksiin, tuhoaa niiden pintarakenteita ja tekee ne toimin-takyvyttömiksi.

Yhtiön teknologiajohtaja Jani-Markus Malho kertoo, että hopeapolymeerin toi-mintamekanismia on tutkittu jo usean vuoden ajan.

”Tutkimme hopeapolymeerin toimin-nallisuutta yhteistyössä Åbo Akademin, Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Tutkimus on sekä kokeellista la-boratoriotyötä että laskennallista mallin-tamista.”

”Se tiedetään jo, että tuotteen toiminta on selektiivistä: se tuhoaa nimenomaan iholla olevia patogeenisia mikrobeja, joi-den pinnalla on negatiivinen varaus.”

Nolla-käsidesi valmistetaan sekoitta-

malla, ilman lämpötilan nostoa. Hopea-polymeerin lisäksi tarvitaan puhdasta vet-tä ja vaahdonmuodostusainetta, kokamii-nioksidia.

Kosteuttavina aineina käytetään sokeri-juurikkaasta saatavaa betaiinia ja 1,3-bu-tyleeniglykolia, jotka säätävät myös visko-siteettia.

Huippu-urheilijat tukevat hankettaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopii-rin infektiotautien ylilääkäri Veli-Jukka Anttila pitää etuna sitä, että tuote ei sisäl-lä lainkaan alkoholia.

”Tehokkaista alkoholittomista käsi-huuhteista on pulaa”, Nollan teknologia-kehityksen neuvonantajana toiminut Ant-tila sanoo. Esimerkiksi päihdehuollon ja mielenterveyden yksiköissä alkoholitonta käsidesiä voidaan käyttää ilman valvon-taa.

Tuote sisältää hopeaa hyvin pienenä pi-toisuutena ja sopii herkällekin iholle. Se ei kuivata ihoa eikä allergisoi. Hopea ei imeydy ihon läpi elimistöön.

Nolla Antimicrobial valmistaa käside-

sin aktiiviainetta omissa tuotanto- ja labo-ratoriotiloissaan Viikissä. Laitoksen vuo-sikapasiteetti on reilut tuhat tonnia. Pul-lotuksen yritys on toistaiseksi ulkoistanut.

Yritys suunnittelee myös uuden käsi-desivaahtoa tuottavan tehtaan avaamista Etelä-Suomessa. Hankkeesta on luvassa tarkempaa tietoa myöhemmin.

Vuonna 2014 perustetun Nolla Anti-microbialin rahoittajiin kuuluu nimek-käitä suomalaisia huippu-urheilijoita, muun muassa jääkiekkoilijat Teemu Se-länne, Valtteri Filppula ja Jere Lehtinen. Formula-autoilija Valtteri Bottas on koe-käyttänyt käsidesiä jo vuoden ajan.

Hopeapolymeerille saattaa jatkossa löy-tyä käyttöä myös tekstiiliteollisuudessa.

”Tekstiilikuidut voidaan tehdä antimik-robisiksi pinnoittamalla ne meidän ho-peapolymeerilla”, Malho arvioi.

Koronapandemian puhjettua yhtiö ryh-tyi nopeuttamaan käsidesinsä lanseeraus-ta. Tuotetta on jo saatavilla hyvin varuste-tuista apteekeista sekä K-ryhmän päivit-täistavarakaupoista.

SISKO LOIKKANEN

Hyvin pieni hopea-pitoisuus riittää teke-mään ihon pinnalla olevat koronavirukset toimintakyvyttömiksi.

373/2020KEMIA

Innovaatiopalkinnonjulkistus syksylläKemianteollisuus ry:n Innovaatiopalkinnon fi-nalistien ja voittajien julkistaminen on siirretty syksyyn. Palkinto oli alun perin määrä jakaa jo huhtikuussa.

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeusti-lanteen takia finalistit  julkistetaan syyskuun puolivälissä Kemianteollisuuden nettisivuilla ja somekanavissa. Voittaja tai voittajat esitellään järjestön vuotuisessa Tiedefoorumissa, joka pi-detään tänä vuonna 6. lokakuuta. Vuoden 2020 palkinto on lajissaan kuudestoista.

Millennium-voittajaselville ensi vuonnaTekniikan Akatemia on siirtänyt vuoden 2020 Millennium-teknologiapalkinnon voittajan jul-kistustilaisuuden, palkintoseremonian ja Mil-lennium Innovation Forum -tapahtuman vuo-den verran eteenpäin. Tilaisuudet järjestetään Espoon Dipolissa 18.–19.5.2021. Palkinto oli tar-koitus julkistaa tämän vuoden toukokuussa.

Edellisen, vuonna 2018 myönnetyn Millen-nium-palkinnon sai tutkija Tuomo Suntola ato-mikerroskasvatuksen (ALD) kehittämisestä.

Pakkausalan kansainvälinen suurtapahtuma Interpack 2020 lykkääntyy koronapan-demian vuoksi ensi vuoteen.

Laajasta näyttelystä, semi-naareista ja konferensseista koostuva Interpack-kokonai-suus oli tarkoitus pitää Saksan Düsseldorfissa tänä keväänä 7.–13. toukokuuta.

Jo toista vuotta sitten lop-puunmyydyille messuille odo-tettiin eri puolilta maailmaa yhteensä yli 2 800:aa näytteil-leasettajaa, joista viitisenkym-mentä aikoi esitellä uusia bio-hajoavia ja biopohjaisia pak-kausmateriaaleja.

Juuri ne ovat suomalais-ten yritysten vahvinta aluet-ta. Messuilta olivat varanneet näyttelypaikan esimerkiksi Paptic, Kotkamills, Metsä Bo-ard, Stora Enso, UPM Special-ty Papers sekä Walki.

Tapahtuman järjestäjä Mes-se Düsseldorf on ilmoittanut, että Interpackin uudet päivä-määrät ovat 25.2.–3.3.2021.

Interpack 2020 -messutsiirtyvät ensi vuoteen

Kemira juhli satavuotisiaanlahjoituksella WHO:lle

hankitaan suojavarusteita koro-naepidemian etulinjassa työs-kentelevälle terveydenhuollon henkilöstölle.

Kun Kemira perustettiin vuonna 1920, yrityksen pää-tarkoitus oli valmistaa lan-noitteita suomalaisille maan-viljelijöille.

Tätä nykyä suomalaisyhtiö on maailman johtavia vesike-mian osaajia. Kemiran liike-toiminnan segmentit ovat sel-lu- ja paperiteollisuus, veden-käsittely ja energiasektori. Työ jatkuu myös Kemiran tutkimuskeskuksessa Espoossa.

Kem

ira

Tältä näytti edellisessä, vuonna 2017 järjestetyssä Interpack-tapahtumassa, jossa vieraili reilut 170 000 henkeä.

Suomalaisen kemianteollisuu-den lippulaivoihin kuuluva Kemira täytti tasan sata vuotta 26. maaliskuuta 2020.

Yhtiö juhli pitkää taivaltaan työn merkeissä pitämällä tuo-tantolaitoksensa käynnissä ja jatkamalla kriittisen tärkei-den tuotteiden toimittamista asiakkailleen myös keskellä poikkeustilaa.

Syntymäpäivälahjan eli 100 000 euroa Kemira antoi maailman terveysjärjestölle WHO:lle keräykseen, jolla

Mes

se D

üsse

ldor

f

Aina tuoretta luettavaa:

www.kemia-lehti.fi

38 KEMIA 3/2020

UUTISIA

Suomalainen terveysalan konserni COR Group on os-tanut Labquality Oy:n koko osakekannan. Myyjänä oli omistajakunta, johon kuului muun muassa sairaanhoito-piirejä, Suomen Kuntaliitto ja Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry.

Vuonna 1971 perustettu Labquality tarjoaa laadunar-viointia ja laadunvarmistus-ta lääketieteellisille laborato-rioille. Lisäksi yhtiö tuottaa sertifiointi- ja koulutuspal-veluja sosiaali- ja terveyden-huollon organisaatioille.

Labqualitylla on 6 500 asia-

kasta reilussa 50 maassa, ja yrityksen vuoden 2019 lii-kevaihto oli kahdeksan mil-joonaa euroa. Yhtiö työllis-tää noin 50 henkeä.

COR Groupin palveluk-sessa työskentelee 3 600 ter-veydenhuollon ammattilais-ta. Yhtiön liikevaihto oli vii-me vuonna 225 miljoonaa euroa.

Yrityskaupan jälkeen Lab-qualityn toiminta jatkuu osana COR Group -konser-nia. Järjestely ei vaikuta yh-tiön asiakassuhteisiin eikä yhteistyökumppanuuksiin.

COR Group ostiLabquality Oy:n

www.kemia-lehti.fi

Kysy lisää ja varaa paikkasi 27. toukokuuta mennessä.

Numero 4/2020 ilmestyy Numero 4/2020 ilmestyy 17. kesäkuuta. 17. kesäkuuta.

KEMIAKemi

seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

Mainostaja, Mainostaja, tavoita tehokkaasti tavoita tehokkaasti

ammattilaiset!ammattilaiset!

Teemoina mm.• Kiertotalous • Biotalous• Ympäristö

Haluatko alan tuoreet uutiset sähköpostiisi?

Tilaa uutiskirje: www.kemia-lehti.fi

KemiKEMIA

Kemia-lehti on myös facebookissawww.facebook.com/kemia-lehti

Tikkurila parantaapuun palosuojaaMaalinvalmistaja Tikkurila on tuonut markkinoille uuden palo-suojamaalausyhdistelmän, joka parantaa teollisesti maalattujen puurakennusten turvallisuutta. Yhdistelmä hidastaa palon levi-ämistä ja estää savun muodostumista, ja sillä on korkein mah-dollinen palosuojaluokitus B-s1, d0. Uutuus myös mahdollistaa pintamaalauksen kahteen kertaan.

KiiltoClean luopuiturvatuoteyksiköstäänKiiltoClean Oy on myynyt Workplace Safety -yksikkönsä ruot-salaisen Lifco Ab:n tytäryhtiölle Plum Safety Apsille. Tanskassa ja Saksassa toimiva yksikkö on silmähuuhteiden, laastareiden ja ensiapuasemien johtava erikoisvalmistaja. Yksikkö sulautetaan Lifcon Dental-yksikköön. KiiltoClean ja Plum Safety Aps toimivat jatkossa liikekumppaneina, jotka myyvät toistensa tuotteita.

Laboratoriolääketieteen näyttely- ja kongressitapahtuma Labquality Days järjestetään seuraavan kerran 11.–12. helmi-kuuta 2021.

3/2020KEMIA

Scan

stoc

kpho

to

Kaikkiaan 175 kemian alan opiskelijaa on saanut stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. Hankkeen kummeille Algol Chemicals Oy:lle ja SGS Finland Oy:lle opiskelijat ovat tärkeä tulevaisuuden voimavara.

”Mukavaa päästä seuraamaan alaa lehden kautta”, ilahtuu Turun ammattikorkea-koulussa opiskeleva Jenni Kauppi, joka kertoo olleensa aina kiinnostunut luon-nontieteistä. Hän on opiskellut aiemmin farmaseutiksi.

Kauppi aloitti kemiantekniikan opinnot viime syksynä monimuotototeutuksena, jota Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa nyt ensimmäistä kertaa. Suurin osa opin-noista suoritetaan itsenäisesti, ja lähiope-tusta on pari kertaa kuussa.

”Monimuotokoulutuksessa pärjäämi-nen vaatii kunnianhimoa ja motivaatio-ta. Itseäni kiinnostaa erityisesti prosessi-kemia.”

Kaupin mielestä on ollut jopa helpotta-vaa, että opiskelu on onnistunut korona-pandemian aikana kokonaan etänä. Opin-tojen ohella hän työskentelee farmaseutti-na apteekeissa, ja töitä on riittänyt.

Erityisesti lääketeollisuus houkuttaa Kauppia mahdollisena työnantajana. Myös kiertotalous ja terveysteknologia kiinnos-tavat.

”Kemia ja kemiantekniikka ovat tule-vaisuuden aloja globalisaation ja ympä-ristöhaasteiden maailmassa. Kehitystyö-tä tarvitaan esimerkiksi cleantech- ja ter-veysteknologia-aloilla.”

Tulevaisuuden tekijät arvokkaita yrityksilleKemian opiskelijat ovat tärkeitä stipen-dihanketta rahoittaneille opiskelijakum-meille, Algol Chemicals Oy:lle ja SGS Fin-land Oy:lle.

Algol Chemicalsin asiakaskokemus-tiimin vetäjä Tiia-Lila Vuylsteke näkee opiskelijat arvokkaana voimavarana tule-vaisuuden kasvulle.

”Tuleville ammattilaisille kemian ala on kiinnostava – alalla pääsee vaikuttamaan paitsi pelin sääntöihin myös kehityksen suuntaan.”

Algol Chemicals tarjoaa teollisuus-

Lehtistipendejä kemian opiskelijoilleja erikoiskemikaaleja sekä polymeereja teollisen tuotannon prosesseihin. Yhtiö on osa suomalaista Algol-konsernia, joka on mukana myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

Vuylsteken mukaan kesätyöntekijät an-tavat vakituisille työntekijöille mahdolli-suuden päivittää omaa tietämystään.

”Parhaita tuloksia syntyy, kun pitkän linjan osaamiseen päästään yhdistämään

uusia ideoita”, Vuylsteke sanoo.SGS Finland Oy muodostaa yhdessä

SGS Fimko Oy:n kanssa SGS Finlandin, joka on Suomen johtavia tarkastus-, tes-taus-, verifiointi- ja sertifiointipalveluja tarjoavia yrityksiä.

SGS Finland Oy:n liiketoimintapääl-likkö Olli-Pekka Jaakola pitää stipendi-hanketta hyvänä tapana saada näkyvyyttä opiskelijoiden keskuudessa.

Jaakola uskoo kemian, luonnontietei-den ja tekniikan alojen tarjoavan paljon mahdollisuuksia tulevaisuuden ammatti-laisille.

”Suomi tunnetaan kemian alalla inno-vatiivisena maana, ja juuri kehitystyössä tarvitaan uusia osaajia. Yritykset puoles-taan voivat tarjota yhteiskunnalle tukea kestävän kehityksen ja kiertotalouden edistämiseksi.”

SGS Finland on tehnyt pitkään yhteis-työtä oppilaitosten kanssa ja tarjonnut opiskelijoille myös kesätyö- ja harjoitte-lupaikkoja.

”Oppilaitokset ovat aina vahvoja yhteis-työkumppaneita”, Jaakola sanoo.

ANSELMI NOUSIAINEN

Opinnot on tänä keväänä toteutettu muualla kuin oppilaitoksissa. Kesän tul-len lukuhetket voi siirtää vaikka luontoon.

YLI KUUSITUHATTA VUOSIKERTAAKemia-lehden vuosikertoja jaettiin nyt toisen kerran alan opiskelijoil-le. Valtaosa uusista stipendiaateista opiskelee kemiaa tai kemiantekniik-kaa ammattikorkeakouluissa.

Toukokuun lopulla on lukiolaisten vuoro. Kemiasta innostuneille lukio-laisille on jaettu lehtistipendejä vuo-desta 2013 lähtien.

Yhteistyökumppanit ovat mahdol-listaneet stipendien jaon vuosien mit-taan jo yli 6 000 nuorelle. Lisätietoja stipendihankkeista löytyy osoitteesta www.kemia-lehti.fi > Stipendit.

39

40 KEMIA 3/2020

UUTISIA

Helsingin yliopiston tutkijat pyrkivät sel-vittämään Sars-CoV-2-viruksen perimän lähes kaikkien Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) koronapotilai-

Laminaatti- ja pakkausvalmistaja Wal-ki on kehittänyt uuden, korkealaatuisen suojamateriaalin kertakäyttöisiä sairaa-latekstiilejä varten. Uutuuden nopeaa in-novointia siivitti koronapandemia, jonka takia yhtiö sai lukuisia yhteydenottoja sai-raaloista ja muualta terveydenhuoltosek-torilta.

Uusi Apron 45 -materiaali on ekstruu-siopäällystetty polypropyleenikuitukan-gas, joka täyttää hoitoalan suojatekstii- lien vaatimukset. Materiaalin repäisylu-

Walkilta suojamateriaalisairaalatekstiileihin

Kertakäyt-töisten sai-raalatekstii-lien kysyntä on roihahta-nut monin-kertaiseksi.

Koronaviruksen perimääkartoitetaan Helsingissä

den näytteistä.Kun virus lisääntyy ihmisessä, sen ge-

nomiin syntyy pieniä mutaatioita. Suurin osa niistä ei vaikuta viruksen ominaisuuk-

siin, kuten taudinaiheuttamiskykyyn.Sen sijaan muuttuneiden virusten peri-

mä kertoo koronan maantieteellisestä le-vinneisyydestä, muuntautumisnopeudes-ta ja väestössä kiertävän viruspopulaation koosta.

Sekvenssitiedon avulla tunnistetaan tarkasti myös eri viruskannat ja niiden muuntautumiskyky.

”Jos toinen epidemia-aalto tulee esi-merkiksi ensi syksynä, on tärkeää erottaa viruksen paikallinen leviäminen ulko-mailta tuoduista viruskannoista”, sanoo tutkija Teemu Smura.

Viruksen genomin tunteminen auttaa tutkijoiden mukaan myös tulevaisuuden epidemioihin varautumisessa.

Helsinkiläisten tuottama sekvenssitieto julkaistaan mahdollisimman nopeasti jul-kisissa tietokannoissa, jotta tieto on heti myös muiden tutkijoiden ja asiantuntijoi-den käytettävissä.

Wal

ki

juus on korkea, joten se ei repeä tuotan-toprosessissa. Kangas on myös veden- ja roiskeidenkestävä ja joustavana mukava kantajalleen.

Yhtiö priorisoi uuden materiaalin toi-mitukset muiden edelle, koska sairaalat ja hoivalaitokset ympäri maailman kärsivät akuutista suojatekstiilipulasta.

Walki Groupin tuotantolaitokset sijait-sevat Suomen lisäksi Saksassa, Alanko-maissa, Belgiassa, Puolassa, Isossa-Bri-tanniassa, Venäjällä ja Kiinassa.

Gasumilta nesteytettyäbiokaasua ForchemilleEnergiayhtiö Gasum on solminut sopimuk-sen nesteytetyn biokaasun (LBG) toimitta-misesta Forchemin mäntyöljytislaamolle Raumalle. Yhtiö alkoi käyttää nesteytettyä maakaasua (LNG) vuonna 2019, ja LNG:n käytöstä voi siirtyä vähäpäästöisempään LBG:hen ilman lisäinvestointeja. Forchem höyrystää nesteytetyn kaasun ja hyödyn-tää sen tuotantoprosesseissaan.

Nanoformille tytäryhtiöYhdysvaltoihinHelsinkiläinen lääkealan teknologiayritys Nanoform on perustanut tytäryhtiön Yh-dysvaltoihin. Nanoform USA Inc. on sata-prosenttisesti emoyhtiönsä omistuksessa. Nanoform on kehittänyt palkitun teknii-kan, jolla lääkeaineet kutistetaan nano-kokoisiksi. Näin lääke imeytyy ja vaikuttaa paremmin. Yrityksen mukaan kiinnostus keksintöön on Yhdysvaltain markkinoilla kasvussa.

HyXo osti GWB:nvoimalamittauksetLaboratorio-, vedenkäsittely- ja proses-silaitteita toimittava keravalainen HyXo Oy on ostanut Oy G. W. Berg & Co Ab:n (GWB) voimalaitosmittausliiketoiminnan. Liiketoiminta sisältää Hach- ja Sentry-pro-sessimittalaitteiden jälleenmyyntioikeu-det. GWB keskittyy kaupan jälkeen labora-torioliiketoimintaansa.

Ado

be S

tock

Koronaviruksen perimää tutkitaan

parhaillaan monessa maassa, joten sen

muutoksia pystytään seuraamaan lähes

reaaliajassa.

3/2020KEMIA

TYTTÖJEN TIEDEKULMAPalstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista.

Ihmiskunnan suuri kilpajuoksuVIIME VUOSIKYMMENINÄ maailma on pelännyt suur-valtojen kasvavia jännitteitä. Keskustelua ovat herättäneet niin ydinasevarustelu kuin kyberhyökkäyksetkin.

Tänä keväänä koko maailman on kuitenkin pysäyttänyt yllättävä vihollinen: nanometrien kokoinen koronavirus on hetkessä sulkenut koulut ja yritykset sekä ruuhkauttanut terveydenhuollon.

Koronavirus on osoittanut, miten haavoittuvainen yh-teiskuntamme on. Globalisaation ja tiheän asutuksen myötä virukset pääsevät leviämään ennätyksellisen no-peasti – parissa kuukaudessa koronakin on jo tavoittanut Amazonin sademetsän eristyneet kansat.

KORONAVIRUKSEEN KEHITETÄÄN kuumeisesti roko-tetta, joka viimeistään pysäyttäisi sen etenemisen. Viruk-sien nopea muuntelu ja lisääntyminen tekevät niistä kui-tenkin vaikeasti torjuttavia.

Koronavirus ei ole ensimmäinen, eikä se myöskään tule olemaan viimeinen maailmalla riehunut epidemia. Noin sata vuotta sitten kuolonuhreja vaati tuhoisa espanjan-tauti, kun taas viime vuosikymmeninä pelkoa ovat kylvä-neet koronan sukulaiset, sars- ja mers-virukset.

KORONAVIRUKSEN LAANNUTTUA katse on käännet-tävä jo tulevaan. Tiedemaailma on valtavan haasteen edes-sä yrittäessään estää vastaavien pandemioiden syntymisen tulevaisuudessa.

Erityisen haastavia ovat eläimistä ihmiseen tarttuvat taudit, kuten tämä covid-19, joihin ihmisen immuunijärjes-telmä ei ole ehtinyt sopeutua.

Koronavirus on käynnistänyt yhden ihmiskuntamme suurimmista kilpajuoksuista viheliäisiä taudinaiheuttajia vastaan. Siitä, kumpi voittaa, olemme tulevaisuudessa vii-saampia.

Panostamalla nyt tutkimukseen saamme kuitenkin ar-vokkaan etumatkan uusia, yhä tuhoisampia viruksia vas-taan.

HANNA JUVONENKirjoittaja on oululaisen Laanilan lukion oppilas.

Mikä juttu on sinun mielestäsi tämän lehden (3/2020) kiinnos-tavin? Äänestä suosikkiasi viimeistään 31. toukokuuta osoit-teessa www.kemia-lehti.fi > Kilpailut ja arvonnat. Kaikkien äänestäjien kesken arvotaan lehden vuosikerta, voittajan va-linnan mukaan Kemia-lehti, Uusiouutiset, TTT-lehti tai Tun-ne & Mieli.

Mikä juttu sytyttää?

PALAUTETTA NUMEROSTA 2/2020”Näin työpaikallani näytenumeron ja tämähän on aivan

mahtava lehti.”

”Uusi hiilidioksiditeollisuus nousee oli ihan loistojuttu.”

”Juttu hiilidioksiditeollisuudesta osoitti, ettei hiilidioksidiakaan tulisi mieltää vain jätteeksi, josta pitää päästä eroon, vaan että sitä

voi hyödyntää kuten muutakin materiaalien virtaa.”

”On hauska saada tietää, mitä kaikkea hiilidioksidista voikaan tehdä. Tällaiset kiinnostavat jutut herättävät myös toivoa

maapallon paremmasta tulevaisuudesta.”

”Tykkäsin varsinkin jutusta, jossa käytiin läpi koko hiilensidonnan tutkimuskentän tämänhetkinen tilanne.”

”Eniten kosketti juttu hypokoirasta pienen diabeetikko- pojan turvana.”

”Nämä hypokoirathan ovat ihan uskomattomia.”

”Ihana ja ajankohtainen pääkirjoitus. Ystävälliset sanat ja yhteydenotot voivat nyt pelastaa monen yksinäisessä

karanteenissa sinnittelevän päivän.”

”Päätoimittaja osaa aina avata elämän tärkeitä asioita hyvin.”

”Pidin artikkelien vahvasta tulevaisuudenuskosta ja positiivi- suudesta. Näin kotiin teljettynä oli kiva lukea lehteä.”

”Sain lukiossa stipendinä Kemia-lehden vuosikerran, ja olen nautti-nut jokaisesta numerosta. Lehti on innostanut myös perhettäni.”

”Kemia-lehti on aina päivän kohokohta, kun se ilmestyy!”

Kerro mielipiteesi

ja voita luettavaa vuodeksi!

41

Numeron 2/2020 kiinnostavimmaksi äänestettiin juttu Uusi hiilidioksiditeollisuus nousee. Toiseksi tuli Karvainen kuono työssä ja kolmanneksi pääkirjoitus Paranna elämää-si, ole ystävällinen. Lehden vuosikerran voitti Andreas Ek-holm. Kiitokset kaikille äänestäjille!

42 KEMIA 3/2020

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Riippuuko sairastumis- herkkyys covid-19-tautiin ihmisen omasta perimästä? Entä vaikuttavatko yksilön geenit siihen, kuinka vakavaksi infektio hänellä etenee?

Tätä selvitetään nyt ahkerasti ympäri maailmaa. Yksi aiheen tutkijoista on Suomen molekyylilääketieteen insti-tuutissa (Fimm) työskentelevä Andrea Ganna, jonka alaa on tilastollinen ge-netiikka ja epidemiologia.

Ganna kollegoineen käynnisti maa-liskuussa globaalin yhteistyöprojektin, johon on lähtenyt mukaan jo reilut 70 laboratoriota, yli sata tutkimusryhmää ja runsaat 600 tutkijaa useista huippu-yliopistoista.

”Osalla covid-19-taudin oireet ovat lieviä, mutta toisille kehittyy vaikea keuhkokuume. Me haluamme etsiä po-tilaiden dna:sta mutaatioita, jotka voi-sivat selittää sitä, miten vakava taudis-ta tulee”, Ganna kuvailee tutkimuksen tavoitetta.

Tutkijat keräävät koronatartunnan saaneiden ihmisten näytteitä ja poti-laiden kliinisiä tietoja muun muassa sairaaloista.

Geeniperimä voi vaikuttaa ihmisen koronariskiinCovid-19 Host Genetics Initiative

-projektiin osallistuu myös biopankke-ja ja biopankkihankkeita. Mukana ovat esimerkiksi UK Biobank Isosta-Britan-niasta, Estonian Biobank etelänaapu-ristamme sekä suomalainen FinnGen-hanke. Niillä on jo valmiiksi genomi-data biopankkinäytteen luovuttajista.

FinnGen-hankkeen tiedot covid-19-tautiin sairastuneista perustuvat terveydenhuollon rekistereihin, ja päi-vitettyyn tilanteeseen pohjautuvia tu-loksia tuotetaan keskimäärin muuta-man viikon välein.

Näin koottavan informaation muo-dostama data voi paljastaa, onko yksi-löllisellä geeniperimällä ja koronatau-din välillä yhteyttä.

Apua lääkekehittäjilleYhteistyöprojektin tuottamasta geeni-tiedosta toivotaan apua ensinnäkin ko-ronalääkkeiden kehitystyöhön.

”Tietyt lääkkeet kohdistuvat tiettyi-hin geeneihin. Jos geenien mutaatiot liittyvät covid-19-sairauden vaikeus-asteeseen, on mahdollista, että lääkettä voisi melko helposti ja nopeasti käyttää myös koronavirusinfektion hoitoon”, Ganna uskoo.

Lisäksi tiedosta olisi hyötyä lääkä-

reille, jotka voisivat näin valita potilail-le osuvimman hoidon ja asettaa heidät kiireellisyysjärjestykseen.

”Jos ilmenee, että osalla ihmisistä on alhainen geneettinen riski saada vaka-via oireita, tätä tietoa voitaisiin käyttää hoidon priorisointiin.”

Geenitiedon antama varoitus ihmi-sen perinnöllisestä alttiudesta infek- tion vaikeaan muotoon auttaisi lääkä-reitä myös siinä vaiheessa, kun koro-narokote saadaan valmiiksi ja markki-noille. Rokotetta riittää todennäköises-ti aluksi vain riskiryhmiin kuuluville.

Oppia sars-epidemiastaCovid-19 Host Genetics Initiativen roo-lina hankkeessa on kaikkien kerättyjen tietojen yhdenmukaistaminen ja geno-mitiedon tuottaminen, mikäli jollakin ryhmällä ei ole siihen mahdollisuutta. Projekti myös laatii yhteisen analyysi-suunnitelman.

Koska tutkimus on vasta alussa, ana-lyysit tehdään toistaiseksi vertaamalla sairastuneita koko muuhun käytettä-vissä olevaan väestöaineistoon.

Mielenkiintoisempia tuloksia on kui-tenkin luvassa jo lähiaikoina, sillä pian potilasnäytteitä päästään vertaamaan niihin, jotka on testattu positiivisiksi

Adobe Stock

433/2020KEMIA

Geeniperimä voi vaikuttaa ihmisen koronariskiinmutta jotka ovat saaneet vain lieviä oi-reita. Tällöin voisi ehkä löytyä geneet-tisiä eroja, jotka selittäisivät vakavasti sairastuneiden tautia.

Ainakin yksi kiinnostava epäilty on jo näköpiirissä. Koronaviruksen tie-detään pääsevän soluun solukalvon angiotensiinikonvertaasientsyymin (ACE2) reseptorin kautta.

Tätä entsyymiä koodaavasta geenistä on olemassa harvinaisia muunnelmia, jotka joutuvat pian tutkijoiden tarkem-paan syyniin.

Hankkeeseen osallistuvia tutkijoi-ta kiinnostavat myös 2000-luvun alun sars-epidemian aikana tehdyt tutki-mukset. Niiden perusteella näyttää, että immuunipuolustuksen yksilölli-sistä ominaisuuksista vastaavat HLA (Human Leucocyte Antigen) -alueen geenit voivat vaikuttaa myös korona-alttiuteen.

Keskeinen geenialueJuuri HLA-geenialueeseen on suun-nannut katseensa toinen Suomen mo-lekyylilääketieteen instituutin tutkija Hanna Ollila, joka hänkin on mukana Andrea Gannan käynnistämässä yh-teistyöprojektissa.

Helsingin lisäksi Ollila työskentelee

Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa.HLA-alueella sijaitsee ihmisen sai-

rastumisalttiuden kannalta tärkeitä immuunitekijöitä. Alueen geenit esit-televät viruksen elimistön puolustus-soluille, mutta ne toimivat eri ihmisillä eri tavoin.

”Nimenomaan tämän alueen geenit voivat vaikuttaa myös siihen, sairastuu-ko yksilö covid-19-tautiin vai ei”, Ollila sanoo.

Hän on aiemmin selvittänyt sikain-fluenssan ja narkolepsian välistä yh-teyttä, johon sama geenialue olennai-sesti liittyy.

Sikainfluenssapandemia riehui maa-ilmassa vuosina 2009–2010. Tautia eh-käisemään kehitettiin rokote, jonka on jälkikäteen todettu nostaneen joiden-kin ihmisten perinnöllisen riskin nar-kolepsian puhkeamiseen moninkertai-seksi. Näin kävi myös joukolla suoma-laisia lapsia ja nuoria.

Tuloksia jo kesälläVähemmän tunnettua on se, että si-kainfluenssa lisäsi narkolep-siatapauksia myös niiden ihmisten joukossa, jot-ka eivät olleet roko-tetta saaneet.

Heillä narkolepsian puhkeamisen taustalla vaikuttivat sikainfluenssa ja perimän HLA-alue yhdessä.

”Narkolepsiaan sairastuneilla oli kaikilla HLA-alueen geenivariaatio DQB1*06:02. Geenimuunnosta esiin-tyy noin 25 prosentilla suomalaisista”, Ollila kertoo.

Kun HLA-alue esitteli sikainfluens-savirusta puolustussoluille, juuri ky-seinen geeni ja muut altistavat tekijät vaikuttivat siihen, että mutaatiota kan-tava ihminen sai autoimmuunisairauk-siin kuuluvan narkolepsian.

”Toisaalta sama geeni nimenomaan suojaa influenssalta. Tällä kertaa HLA-alueen geenit vain tavallaan hahmotti-vat tilanteen väärin.”

Kuuma kysymys siis kuuluu, löytä-vätkö tutkijat myös sellaisia geenejä, jotka antavat ihmiselle suojaa uudelta koronataudilta – tai vaihtoehtoisesti ovat hänelle vaaratekijä.

Hanna Ollila luottaa parhaillaan teh-tävän massiivisen tutkimustyön voi-maan.

”Tuloksia voi tulla jo alkavan ke-sän kuluessa.”

ANNI TURPEINEN

Lapset eivät saa koronatartuntaa kovin

herkästi, ikäihmisille covid-19-tauti taas muodostaa

selvästi isomman riskin kuin muille. Tautialttius saattaa

olla myös yksilöllistä sen mukaan, millaisia geenejä

sattuu kantamaan.

44 KEMIA 3/2020

Tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa.

Asia käy ilmi Suomen ympäristökes-kuksen (Syke) tuoreesta tutkimukses-ta. Laaja selvitys on ensimmäinen laa-tuaan.

Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy vuosittain noin 5 000–10 000 tonnia mikromuovipääs-töjä.

Vertailun vuoksi: muovituotteiden raaka-aineista eli muovipelleteistä ar-vioidaan aiheutuvan vuositasolla noin 360 tonnin mikromuovipäästöt.

Keinokuituisten tekstiilien pesussa muodostuu suunnilleen yhtä paljon mikromuovipäästöjä kuin niitä syntyy muovipelleteistä eli enimmillään noin 290 tonnia vuodessa.

Tekonurmikenttien täyteaineena käytettävää kumirouhetta joudutaan lisäämään kentille noin 1 000–6 000 tonnia vuodessa. Tämä johtuu kuiten-kin osittain täyteaineen tiivistymisestä ajan myötä, joten luku ei yksiselitteises-ti kuvaa ympäristöön päätyvän kumi-rouheen määrää.

Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden

Suomen suurin mikromuovinlähde on tieliikenne

Ihmisen ulos hönkäisemä aero-solipilvi leviää esi-merkiksi kaupassa

hyllyväliköstä toiseen.

Pett

eri P

elto

nen/

Aal

to-y

liopi

sto

muodostamat mikromuovipäästöt ovat muihin päästölähteisiin verrattuna pie-net eli viitisen tonnia vuodessa.

Vain osa vesistöihinJätevedenpuhdistamot poistavat tehok-kaasti mikromuovia yhdyskuntavesis-tä. Tämän ansiosta vain muutama pro-sentti tekstiilien pesun ja kosmetiik-katuotteiden mikromuoveista pääsee

vesistöihin.Suomen merivesiä pilaavat kuiten-

kin muun kuormituksen lisäksi myös kalastuksesta ja kalankasvatuksesta ai-heutuvat mikromuovipäästöt.

Pyydyksistä irtoaa 17 tonnia ja ka-lankasvatuksen materiaaleista 30 ton-nia mikromuovia vuodessa.

Suomen merialueen roskaantumisen lähteet -raportin voi lukea Syken verk-kosivuilta.

set. Kuivassa yskässä, joka on nykyisen koronataudin tyypil-

linen oire, hiukkaskoko on tyy-pillisesti vajaat 15 mikrometriä.Näin pienet hiukkaset eivät vajoa lat-

tialle vaan jäävät ilmaan joko paikal-leen tai liikkuvat ilmavirtauksien mu-kana eteenpäin.

Video aerosolipilven etenemisestä löytyy Youtubesta hakusanalla Aalto-yliopisto.

Tutkimus jatkuu edelleen Aalto-yli-opiston, Ilmatieteen laitoksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston voimin.

Ado

be S

tock

Renkaiden kulumisesta syntyy runsaasti mikromuovipäästöjä. Muovihituset kulkeutuvat mereen lumenkaadon, hulevesien, ilman ja pintavaluman kautta.

kijoiden mukaan tärkeintä on välttää vilkkaita sisätiloja.

Virtausten vietävissäMallinnuksen kohteena olivat alle 20 mikrometrin kokoiset aerosolihiukka-

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Koronavirus leijaileeilmassa pitkäänKoronavirusta kantavat aerosolihiuk-kaset voivat säilyä ilmassa oletettua pidempään. Näin sanovat suomalais-tutkijat, jotka ovat mallintaneet pikku-ruisten hiukkasten liikkeitä supertieto-koneella.

Aerosolihiukkasia poistuu ihmisen hengitysteistä tämän puhuessa, yskies-sä tai aivastaessa. Aerosolipilvi leviää tällöin myös laajemmalle ympäristöön. Levitessään pilvi laimenee, mutta sii-hen kuluu jopa minuutteja.

”Jos koronavirustartunnan saanut yskijä kävelee pois ja lähelle samaa paikkaa saapuu toinen ihminen, ilmas-sa leijuvat äärimmäisen pienet korona-virusta sisältävät aerosolihiukkaset voi-vat päätyä tämän toisen hengitysteihin”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofes-sori Ville Vuorinen.

Muihin ihmisiin kannattaa siis edel-leen pitää kunnon turvavälejä. Tut-

453/2020KEMIA

telemään.Monet fodmap-yhdisteitä sisältävät

ruoka-aineet ovat kuitenkin hyviä kui-dun, ravintoaineiden ja kasviproteii-nien lähteitä. Kun fodmap-ruokia oi-reiden pelossa vältellään, jäädään vaille niiden terveyshyötyjä.

Kohti ruokauutuuksiaFodmap-yhdisteitä pilkkovat entsyy-mit osoittautuivat toimivan monenlai-sissa olosuhteissa ja ruokaprosesseissa.

bias Freitag.Tutkimuksen tulokset on lisensoitu

kansainväliselle lääkeyhtiölle Takedal-le, ja työ on jatkunut Yhdysvalloissa, jossa on tehty ensimmäiset alustavat kokeet keliakiaa sairastavilla ihmisillä.

Amerikkalaistulosten mukaan ke-liakiapotilaiden nanohiukkashoito vaimentaa tai vähentää tulehdusta ai- heuttavia gliadiinispesifisiä T-soluja veressä.

Jos potilaat voidaan jatkotutkimuk-sissa siedättää gluteenille, hoito saattaa johtaa keliakian paranemiseen. Sen jäl-keen potilaat voisivat syödä gluteenia sisältäviä viljapohjaisia ruokia ilman oireita.

Toistaiseksi keliakian ainoa hoito on pysyvä täysin gluteeniton ruokavalio.

Fodmap-yhdisteiden poistosuitsii vatsanpuruja

Siedätyshoito saattaaparantaa keliakian

Ado

be S

tock

Kun mahavaivoja aiheuttavat fodmap-yhdisteet hajotetaan entsyymien avul-la, ruuasta tulee vatsalle ja suolistolle hellävaraisempaa. Tämä selvisi VTT:n tutkimuksessa, johon osallistuivat myös elintarvikeyritykset Gold&Green Foods, Raisio ja Valio sekä entsyymi-valmistaja Roal.

Tutkimus kohdistui kahteen keskei-seen fodmap-yhdisteeseen eli galak-taaniin ja fruktaaniin. Galaktaania on runsaasti muun muassa palkokasveis-sa, fruktaania monissa viljoissa.

Projektissa käytettiin sekä VTT:n tuottamia että kaupallisia entsyymejä. Fodmap-yhdisteiden poistaminen här-käpapu- ja herneproteiinijakeista sekä ruis-, graham- ja vehnäjauhoista on-nistui entsyymeillä hyvin.

Fodmap-yhdisteet (fermentoituvat oligosakkaridit, disakkaridit, monosak-karidit ja polyolit) ovat lyhytketjuisia hiilihydraattimolekyyleja, jotka imey-tyvät huonosti ihmisen ohutsuolessa.

Näin yhdisteet kulkeutuvat paksu-suoleen, jossa suolistomikrobit käyttä-vät ne ravinnokseen. Samalla muodos-tuu kaasuja, jotka saavat vatsan kipris-

Fodmap-yhdis-teitä esiintyy erityisesti terveellisessä kasvispainot-teisessa ruuas- sa, jota monet vatsaoireiden pelossa kart-tavat.

niiden tulehdus ja kudosvauriot vähe-nivät merkittävästi. Lisäksi immuno-logiseen toleranssiin liittyvien geenien ilmentyminen aktivoitui.

”Havainnot tukevat ajatusta, että saattaa olla mahdollista uudelleenoh-jelmoida immuunijärjestelmä keliakia-potilailla ja ohjeistaa T-lymfosyyttejä sietämään gluteenia”, sanoo tutkija To-

Helsingin yliopistossa on kehitetty sie-dätyshoito keliakiaan. Hoidossa im-muunijärjestelmä ohjataan toimimaan uudella tavoin gliadiinia sisältävien nanopartikkelien avulla. Menetelmä rakennettiin professori Seppo Meren tutkimusryhmässä.

Kun tutkijat ruiskuttivat nanokokoi-sia gliadiinihiukkasia hiirten vereen,

Vehnä, ohra ja ruis voivat ehkä tule-vaisuudessa kuulua myös nykyisten keliaakikkojen ruokapöytään.

Ado

be S

tock

Tutkijat testasivat entsyymejä erilaisis-sa kasvipohjaisissa ja lihaa korvaavissa ruuissa sekä leipomotuotteissa.

Erityisen kiinnostavaa heistä oli entsyymien teho palkokasveihin, sil-lä markkinoilla ei toistaiseksi ole fod-map-ruokavalioon sopivia palkokasvi-tuotteita.

Tutkija Antti Nyyssölän mukaan tuloksia voidaankin jatkossa hyödyn-tää paitsi akateemisessa tutkimuksessa myös uusien elintarvikkeiden kehitys-työssä.

46 KEMIA 3/2020

SUOMALAISET NAISET JA KEMIA

Karoliina Honkala

Laskennallinen katalyysitutkija

Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

• Syntynyt Kuusamossa vuonna 1973.• Ylioppilas 1992, Sotkamon lukio.• Filosofian maisteri (teoreettinen

fysiikka) 1996, filosofian tohtori (fysikaalinen kemia) 2001, Oulun yliopisto.

• Tutkija 1996–1997, Helsingin yliopis-to.

• Tutkija 1997–2002, Oulun yliopisto.• Apulaisprofessori 2002–2004, Tans-

kan teknillinen korkeakoulu.• Post doc -tutkija 2005–2006, Suo-

men Akatemia/Jyväskylän yliopisto.• Fysikaalisen kemian dosentti 2006,

Jyväskylän yliopisto.• Akatemiatutkija 2006–2012, Suomen

Akatemia/Jyväskylän yliopisto.• Yliopistotutkija 2012–2016, Jyväsky-

län yliopisto.• Kemian apulaisprofessori 2016–2017,

Jyväskylän yliopisto.• Laskennallisen nanokatalyysin pro-

fessori 2017–, Jyväskylän yliopisto.• Berzelius-mitali 2015, Nordic Cataly-

sis Society.• Harrastukset: ulkoilu koiran kanssa,

ryhmäliikunta, dekkarit ja muu kirjallisuus.

• Perhe: aviomies ja 12-vuotias poika.

Karoliina HonkalaKaroliina Honkala

Professori Karoliina Honkala tutkii katalyytteja ja katalyyttisiä reaktioita tekemällä niistä tietokone- mallinnuksia.

SISKO LOIKKANEN

Koronaepidemia on pannut kaiken uu-siksi myös yliopistoissa. Luennot pide-tään etänä, laboratoriokurssit ovat ko-konaan katkolla.

Tietokonelaskentaan perustuva tut-kimus sujuu kuitenkin entiseen tapaan, kun laboratorioon ei ole tarvetta men-näkään.

”Koronan vaikutukset laskennalli-seen kemiaan ovat olleet vähäisiä. Näin jatkuu, jos tietokoneet vain pysyvät pystyssä”, naurahtaa professori Karo-liina Honkala Jyväskylän yliopistosta.

Honkalan mukaan yliopisto-opetta-jat ovat sopeutuneet tilanteeseen hie-nosti.

”Sähköiset yhteydenpitovälineet ovat tulleet tutuiksi, ja kollegat tekevät upeaa työtä siirtäessään kursseja ja opetusta verkkoon. Ehkä tästä seuraa, että ope-tustavat muuttuvat tulevaisuudessakin, kun palaamme arkeen.”

Honkala piti laskemisesta jo kouluai-koinaan. Matikan lisäksi lempiaine oli fysiikka, mutta hän suoritti myös kaik-ki Sotkamon lukiossa tarjolla olleet ke-mian kurssit.

Koulun jälkeen tuore ylioppilas suuntasi Oulun yliopistoon opiskele-maan teoreettista fysiikkaa.

”Puhdas matematiikka ei innostanut, ja halusin ymmärtää fysiikan ilmiöitä”, Honkala muistaa.

Maisteriksi valmistuttuaan Honkala aloitti pintafysiikan jatko-opinnot Hel-singin yliopistossa mutta palasi vuoden kuluttua Ouluun, jonne hänen toinen ohjaajansa Kari Laasonen oli nimitetty fysikaalisen kemian professoriksi.

”Muutaman välivaiheen” kautta myös Honkalan tohtoriopintojen suun-ta vaihtui fysikaaliseen kemiaan.

Väitöskirjassaan hän tutki pienten molekyylien, kuten hapen, hiilimo-noksidin ja typpimonoksidin adsorp-tiota alumiini- ja palladiumpinnoilla sekä hiilimonoksidin hapetusta palla-diumilla.

Kvanttimekaniikka on myös kemian työkaluVäitöksensä jälkeen Karoliina Honkala työskenteli lähes kolme vuotta katalyy-situtkimuksen huippuyksikössä Tans-kan teknillisessä korkeakoulussa.

”Viihdyin ja verkostoiduin Tanskas-sa todella hyvin”, professori hymyilee.

Suomeen paluun aika koitti, kun Honkalan nykyinen kollega, akatemia-professori Hannu Häkkinen sai kata-lyysitutkijan houkuteltua Jyväskylään. Siellä tämän työtä rahoitti alkuun Suo-men Akatemia, ensin tutkijatohtorin ja sitten akatemiatutkijan nimikkeellä.

Honkala hyödynsi jo väitöstutki-muksensa tietokonemallinnuksissa ti-heysfunktionaaliteoriaa, joka kuuluu hänen työkaluihinsa edelleen. Kvantti-mekaniikkaan perustuvan teorian ke-hitti yhdysvaltalainen Walter Kohn, joka palkittiin siitä vuoden 1998 ke-mian Nobelilla.

”Tiheysfunktionaaliteoria eli lyhyes-ti DFT on materiaalitutkimuksen työ-hevonen, jossa yhdistyvät laskennalli-nen tehokkuus ja kelvollinen tarkkuus”, Honkala kuvailee.

Kvanttimekaniikka on fysiikan osa-alue, mutta Honkala korostaa sen mer-kitystä myös kemialle.

”Opiskelijat saattavat kokea kvantti-mekaniikan kaukaiseksi ja ajatella, ettei se liity kemiaan ollenkaan. Tosiasias-sa kvanttimekaniikkaa tarvitaan lu-kuisten kemian keskeisten kysymysten ymmärtämiseen”, professori tähdentää.

Esimerkiksi kovalenttista sidosta ei voi käsittää ilman kvanttimekaniikkaa. Klassinen mekaniikka ei riitä sen selit-tämiseen.

”Myös sähkömagneettisen säteilyn ja atomien tai molekyylien vuorovaiku-tusten sisäistäminen edellyttää kvant-timekaniikkaa. Tunneloituminen on puhtaasti kvanttimekaaninen ilmiö”, hän luettelee.

Kvanttimekaniikka liittyy myös pin-takemiaan, materiaalimallinnukseen ja katalyysiin. DFT-teorian avulla voi-daan tutkia kiinteiden katalyyttien ominaisuuksia ja reaktiivisuutta, jois-ta Honkala on erityisen kiinnostunut.

Todellisesta katalyytistä tehdään las-kentaa varten yksinkertaistettu, tyypil-

473/2020KEMIA

lisesti vain muutamista kymmenistä yksittäisistä atomeista koostuva malli. Malli on sitä parempi, mitä paremmin tutkittavan katalyytin ominaisuudet tunnetaan ja voidaan luonnehtia.

DFT:n pohjalta tutkitaan yhä mut-kikkaampia katalyytteja ja reaktioita. Tämän mahdollistaa se, että tiheys-funktionaalilaskuissa tarvittavat suur-teholaskentatietokoneet ovat kehitty-neet entistä nopeammiksi.

Tutkimustyössään Honkala hyödyn-tää myös kineettistä mallinnusta, joka hänen mukaansa tuo syvempää ym-märrystä katalyysin etenemisestä.

”Käytämme DFT:llä laskettuja reak-tio- ja aktivaatioenergioita kineettisten simulaatioiden syöttöparametreina, mikä parantaa kineettisten tulosten luotettavuutta”, hän kertoo.

Honkalaa kiinnostaa myös katalyyt-tisen reaktion valikoivuus. Hän halu-aisi selvittää syyt siihen, miksi lähtöai-neesta syntyy useita erilaisia tuotteita.

Lisäksi häntä askarruttaa rajapinto-jen merkitys katalyysissa. Heterogee-ninen katalyytti koostuu kantajasta ja aktiivisesta metallista, ja jotkin kata-lyyttiset reaktiot tapahtuvat metallin ja kantajan rajapinnalla.

”Neste-kiinteäkatalyyttirajapinta on tärkeä vaikkapa elektrokatalyysissa mutta toki myös heterogeenisessa ka-talyysissa, jos lähtöaineet ovat alun pe-rin nestefaasissa.”

Yliopistojen rahoitus huolettaaKaroliina Honkala oli nuorempana aktiivinen kouluratsastaja, mutta hän joutui luopumaan omasta hevosesta Tanskaan lähtiessään. Hän viihtyi silti muiden ratsujen selässä vielä pitkään sen jälkeenkin.

”Viime vuosina aika ei enää ole riit-tänyt tähän ihanaan, lähellä sydäntäni olevaan harrastukseen.”

Nykyisin hän ulkoilee perheensä ja kaksivuotiaan jackrusselinterrierin Nuksun kanssa.

”Nuksusta parasta ovat metsälenkit, jotka viikonloppuisin venyvät paritun-tisiksi.”

Honkala käy myös ryhmäliikunta-tunneilla. Lisäksi hän on kirjojen suur-kuluttaja ja kirjaston vakioasiakas.

”Dekkarit ovat vastapainoa työlle ja nollaavat aivoja. Pidän erityisesti brit-tiläisistä ja pohjoismaisista dekkaris-

teista, suomalaisista esimerkiksi Lee-na Lehtolaisesta ja Ilkka Remeksestä. Muutakin kirjallisuutta toki luen.”

Poikkeustila on tosin muuttanut elä-mää tältäkin osin.

”Kodin ulkopuoliset harrastukset ovat tauolla, eivätkä pojan kaveritkaan käy kylässä.”

Sen sijaan myös kotona tulee poh-dittua työasioita. Honkalaa mietityttää etenkin yliopistojen tiukka rahatilan-ne, joka teettää professoreilla liikaakin työtä.

”Tutkimusmäärärahojen niukkuus tuntuu valtavana hakemusrumbana. Hakemusten laatimiseen kuluu todella paljon aikaa, joka on pois muusta teke-

misestä”, hän huomauttaa.Ikävintä on, että uurastus valuu usein

hukkaan. Kun rahoitus myönnetään vain pienelle osalle hakijoista, moni jää väistämättä rannalle.

Oman tieteenalansa Karoliina Hon-kala näkee vastaisuudessa nousevan yhä keskeisempään asemaan koko maailmassa.

”Kemia ja katalyysikemia ovat tule-vaisuudessa tärkeitä tutkimusaloja ih-miskunnalle, kun ilmastonmuutoksen ongelmia ratkotaan tai etsitään korvaa-via raaka-aineita raakaöljylle.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@gmail.com

Jyvä

skyl

än y

liopi

sto

Professori Karoliina Honkala haluaa kannustaa nuoria kemian opintoihin. ”Jyväskylän yliopis-tosta valmistuvat maisterit ja tohtorit työllistyvät mielen-kiintoisiin tehtäviin sekä yksityiselle että julkiselle sek-torille.”

48 KEMIA 3/2020

dännön hakukone, jolla halutaan aut-taa pienyrityksiä selviämään lakilaby-rintissä.

”Yritykset voivat nyt hakea käyttä-miään kemikaaleja ja katsoa, missä kaikissa laeissa niitä käsitellään”, Malm selventää.

Työnkuva muutoksessaKun Echa perustettiin, sen päävastuu-na oli kemikaaliasetus Reachin edellyt-tämä kemikaalien rekisteröintiurakka. Kaikki unionialueella valmistettavat ja sinne maahantuotavat aineet piti tutkia ja saada rekisteriin.

Pian työpöydälle tuli kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista säätelevä CLP-asetus. Sitä seurasivat biosidiasetus ja PIC-asetus, joka käsit-telee vaarallisten kemikaalien tuontia ja vientiä.

Nykyisin virasto toimii myös mo-

nipuolisena asiantuntijana EU-työssä, kun vaikkapa työpaikkojen haitallisil-le aineille asetetaan raja-arvoja tai tuo-tetaan alan työkaluja eri toimijoiden käyttöön.

”Esimerkiksi kiertotalous- ja kestä-vyystyössä kemikaalien hallintajärjes-telmät ovat avainasemassa silloinkin,

Vihreän kehityksen ohjelma vie

Kemikaalivirastoa uusille urille

Euroopan kemikaalivirastoon on kertynyt paljon tietoa, tiedon-hallinnan työkaluja ja kokonaisuuksien osaamista. Virasto toivoo voivansa valjastaa ne käyttöön entistä laajemmin, kun EU alkaa toteuttaa vihreän kehityksen ohjelmaansa.

kun ei olla suoranaisen kemikaalilain-säädännön alueella”, Malm toteaa.

Tällainen kehitys on hänen mieles-tään positiivista.

”Tietoa, jota sekä teollisuus että vi-ranomaiset ovat Reachin kautta tuot-taneet valtavin investoinnein, voidaan näin käyttää sekä kemikaalilainsäädän-nön ytimen että ympäröivän lainsää-dännön toimeenpanoon.”

Päällekkäisyyksien vähentäminen voisi puolestaan toteutua kahdella ta-voin.

”Nykyistä tehtäväjakoa saatetaan muuttaa, mikä voisi tarkoittaa kemi-kaalivirastolle uusia lainsäädännöllisiä tehtäviä”, Malm sanoo.

”Toinen vaihtoehto on, että varmis-tetaan yhteistyön toimivuus viran-omaisten välillä esimerkiksi aineiden arvioinnissa. Ehkä keinoista käytetään kumpaakin.”

Aukkoja universumissaSelvyyttä tarvitaan myös aineviidak-koon. Kun materiaalivirroissa kiertää kymmeniätuhansia kemikaaleja, nii-den hallinta ajaa helposti sekä yrityk-set että viranomaiset oravanpyörään.

Kun aineita yksi kerrallaan havai-taan haitallisiksi ja niiden käyttöä ra-joitetaan, tilalle otetaan yhä uusia, vai-kutuksiltaan tuntemattomia tulokkaita.

Tällainen on yleistä esimerkiksi per-fluoratuissa aineissa. Niiden turvalli-suutta pyritään lisäämään myös muun

KATJA PULKKINEN

EU:n uusi vihreän kehityksen ohjel-ma Green Deal voi tuoda uusia tehtä-viä myös Euroopan kemikaalivirastolle Echalle.

Euroopan komissio on jo julkaissut Green Dealiin kuuluvan kiertotalouden toimintaohjelman, ja kesällä julkaistaan uusi kemikaalistrategia.

”Vihreän kehityksen ohjelma voi ava-ta meille mahdollisuuden tarjota osaa-mistamme kokonaisuuden hallinnas-sa”, sanoo Echan varapääjohtaja Jukka Malm.

Green Deal tähtää myös kemikaalien lainsäädäntökehyksen yksinkertaista-miseen, mutta vielä toistaiseksi sirpalei-nen lainsäädäntö aiheuttaa turhaa työtä sekä yrityksille että viranomaisille.

”Meillä on lähes sata kemikaaleihin liittyvää lakia”, Malm laskee.

”Sehän osoittaa, että kemikaalien haitat on läpäisevästi huomioitu EU:ssa. Ongelmaksi kuitenkin muo-

dostuu kemikaalitiedon tuottaminen, käsittely ja riskien arviointi. Niissä voi olla päällekkäisyyttä tai jopa ristiriitai-suuksia eri lainsäädäntöalueiden välil-lä.”

Alkuvuonna avattu EUCLEF-palvelu on esimerkki Echan osaamisesta. Se on komission tilaama kemikaalilainsää-

Kymmenientuhansien kemikaalien hallinta ajaa helposti sekä yritykset että

viranomaiset oravanpyörään.

493/2020KEMIA

Echa

Uuden SCIP-tietokannan testiversio julkaistiin helmikuussa. Versiota voi-vat kokeilla erilaisten tuotteiden maa-hantuojat, valmistajat ja myyjät.

”Jo ensimmäisen kuukauden aikana testiversioon kirjautui liki 1 500 käyt-täjää”, kertoo tietokannan rakentamis-ta koordinoinut Echan Bo Balduyck.

SCIP tulee sanoista Substances of Concern in articles as such or in comp-lex objects (products).

Arkisten esineiden tuotantoketju-jen toimijoiden täytyy vuodesta 2021 alkaen kirjata tietokantaan kaikki ne tuotteet ja tuotteiden osat, jotka sisäl-tävät niin kutsuttuja SVHC-aineita eli huolta aiheuttavia aineita.

Tietokantaan ilmoitetaan esimer-kiksi tekstiilit, laitteet ja kulkuneuvot silloin, kun niissä tai niiden jossakin osassa on SVHC-ainetta yli 0,1 pai-noprosenttia.

”Tuotteelle voi jo kokeiluluontoi-

sesti luoda rekisteröintilomakkeen ja katsoa, mitä tietoja täytyy ilmoittaa ja kuinka se tapahtuu.”

Lisäksi yritykset voivat testata sitä, kuinka tietokantaan siirretään tietoja niiden omista järjestelmistä. Baldu-yckin mukaan esimerkiksi autoteolli-suudessa ja elektroniikkateollisuudes-sa on pitkälle kehitettyjä haitallisten aineiden kirjausjärjestelmiä.

”Tietojen siirtoon tarvitaan tällöin vain toimiva ohjelmarajapinta. Sitten tietokantaan voidaan viedä kerralla jopa tuhannen esineen tiedot.”

Echa kehittää parhaillaan rajapinto-jen toimivuutta yhdessä useiden teol-lisuudenalojen edustajien kanssa.

SCIP-tietokannan tarkoitus on hy-vin ajankohtainen: edistää kiertota-louden puhtaita materiaalikiertoja.

”Tämä on juuri sellaista kokonai-suuksien yhteen liimaamista, jota kemikaalivirasto mielellään tekee”,

viraston varapääjohtaja Jukka Malm huomauttaa.

Kehittäminen jatkuuSCIP-tietokannan virallinen versio avataan lokakuun lopussa, mutta sen kehittämistä jatketaan vielä sen jäl-keenkin.

Balduyck arvioi tietokannan hyö-dyttävän aluksi eniten kuluttajia ja haitallisten aineiden käsittelijöitä.

”Vastaisuudessa pyrimme palvele-maan kierrättäjien yhä moninaisem-pia tiedontarpeita”, hän sanoo.

Vaikkapa muovinkierrätysyritykset tarvitsevat hänen mukaansa tietoa ai-nesisällöistä, ei niinkään yksittäisistä tuotteista ja tuotemerkeistä.

Tietokantaa voidaan jatkossa moni-puolistaa esimerkiksi erilaisilla käyt-tönäkymillä, hakutoiminnoilla ja da-tan visualisoinnilla.

Kemikaaliviraston uudessa kodissa yhdistyvät tyylikkäästi vanha ja uusi. Theodor Höijerin suunnittelema, vuonna 1899 valmistunut suojeltu rakennus toimi alkujaan puusepänverstaana. Sen ympärille noussut uusi toimistotalo on L-Arkki-tehtien käsialaa.

Uuden tietokannan testaushyvässä vauhdissaKemikaaliviraston rakentaman SCIP-tietokannan testikäyttö on lähtenyt sujuvasti käyntiin. Tietokantaan ilmoitetaan esineiden sisältämät haitalliset aineet.

50 KEMIA 3/2020

muassa OECD:ssä. Se ei kuitenkaan ole yksinkertaista.

”Teollisuus on siirtymässä pitkäket-juisista pfas-yhdisteistä lyhytketjuisiin mutta ei välttämättä tiedä sitä, ovatko ne todella turvallisempia”, Malm ku-vailee.

Kokonaiskuvan hahmottamiseksi kemikaalivirasto on julkaissut listan kaikista 21 000:sta sinne rekisteröidys-tä aineesta.

Näin on syntynyt Echan ”kemikaa-liuniversumi”. Sen virasto on jakanut edelleen ryhmiin, joiden perusteella aineiden riskinhallintaa voidaan hah-mottaa ja helpottaa.

Monien aineiden osalta asiat ovat kunnossa, mutta jotkin vaativat jat-kotoimia, jotta niihin liittyviä haittoja voidaan vähentää.

Suurin osa universumin aineista on kuitenkin sellaisia, että niitä ei vielä osata sijoittaa mihinkään ryhmään.

”Niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Reach-evaluoinnin kautta tarvitaan lisää tes-tausta.”

Reach ei ole valmisKemikaaliturvallisuustyö tarjoaa poh-jan muun muassa sille, että kemikaale-

Kemikaalivirasto ehti juuri muuttaa uusiin tiloihin, kun koronapandemia ajoi sen väen etäyhteisöksi. Poikkeusoloissa työ jatkuu tilannetta seuraten ja ihmisiä kuunnellen.

Helsingissä sijaitseva kemikaalivirasto muutti tammikuun alussa Punavuoren Annankadulta Hietalahden Telakka-rantaan. Varapääjohtaja Jukka Malm kertoo uusien tilojen antaneen henki-löstölle uutta energiaa.

”Rakennus on suunniteltu edistä-mään sisäistä yhteistyötä. Ensimmäiset kuukaudet osoittivat, että ne todella ak-tivoivat ihmiset olemaan vuorovaiku-tuksessa.”

Kun koronavirus maaliskuussa otti kuristusotteen arjesta, myös kemikaa-liviraston kasvotusten yhdessä tekemi-nen katkesi. Nyt paiskitaan etätöitä.

Echan noin 600 työntekijää edusta-

Pandemia loi etäyhteisönvat lähes kaikkia EU-kansalaisuuksia. Suuri osa jäi pandemiatilanteessa Suo-meen.

Tiiu Bräutigam viraston viestintä-yksiköstä kertoo etätöihin siirtymisen sujuneen teknisesti kivuttomasti.

”Mutta työntekijöillä on erilaisia perhetilanteita, kuten pieniä lapsia. Esimerkiksi italialaiset ja espanjalaiset ovat hyvin huolissaan läheisistään epi-demian ydinalueilla”, hän kuvailee.

”Tämä vaikuttaa tietysti työntekoon-kin. Yritämme kuitenkin pitää tiimiko-kouksia ja pysyä kärryillä siitä, miten ihmiset voivat.”

Jukka Malmin mukaan viraston hal-lintoneuvoston kokous järjestettiin ti-lanteen takia ensi kertaa sähköisesti. Se onnistui hyvin.

Sen sijaan Echan lukuisille komi-teoille etätyöskentely on uutta. Muun muassa riskinarviointi- ja biosidival-mistekomiteassa sekä jäsenmaiden ko-miteassa toimii paljon ulkoisia asian-

tuntijoita, jäseniä voi olla 60−70, ja työ-ohjelmat ovat monimutkaisia.

Juuri komiteatyön hoitaminen onkin virastossa pohdinnan kohteena.

Kriisi voi hioa yhteenJukka Malm on tyytyväinen siitä, että yllättävää pandemia-aikaa edelsi viras-tossa hyödyllinen vuosi.

”Uuteen organisaatioon siirtymistä valmisteltiin käymällä syvällisesti läpi, minkä takia tätä työtä tehdään ja kuin-ka yhdessä toimitaan, jotta tavoitteet saavutetaan. Tämä loi tietoisuutta yh-teistyön merkityksestä.”

Tiiu Bräutigam huomaa asian yhteen puhaltamisen henkenä.

”Ihmiset pyrkivät ottamaan toisen-sa ja tilanteen huomioon. Jollain taval-la poikkeustila tuntuu hiovan ihmisiä yhteen.”

KATJA PULKKINEN

Kemikaalien hal-lintajärjestelmät ovat avainasemas-sa, kun kehitetään kiertotaloutta ja kestävyyttä, Jukka Malm sanoo.

Echa

513/2020KEMIA

Universumin kemikaalitEchan kemikaaliuniversumissa ai-neet on jaettu viiteen ryhmään.

Ensimmäiseen ryhmään kuulu-vat aineet, joiden riskinhallinta-toimi on käytössä. Aineiden vaarat ihmisen terveydelle ja ympäristölle on tunnistettu.

Kakkosryhmän aineilla riskin-hallintatoimet ovat harkinnassa.

Kolmosryhmässä ovat kemikaa-lit, joista tarvitaan lisätietoja, jotta mahdollisista riskinhallintatoimis-ta voidaan tehdä päätös.

Neljänteen ryhmään on sijoitet-tu aineet, joiden osalta toimia ei toistaiseksi tarvita.

Viidennessä eli viimeisessä ryh-mässä ovat kemikaalit, jotka vielä odottavat jaottelua.

Echan tavoitteena on, että kaik-ki yli 100 tonnin määrinä rekiste-röidyt aineet on ryhmitelty vuoden 2020 loppuun mennessä. Loppu-jenkin on tarkoitus olla jaoteltuina vuonna 2027.

Tietopakettidesinfiointi-aineistaKemikaalivirasto on koonnut net-tisivuilleen tietopaketin desin- fiointiaineisiin käytettävistä biosi-deista. Siitä löytyy toimintaohjeita yrityksille, jotka haluavat mukaan desinfiointiaineiden markkinoille.

Biosidipohjaisten desinfiointi-aineiden hyväksymisprosessia ke-vennettiin koronapandemian takia EU-komission ja jäsenmaiden no-pealla yhteispäätöksellä.

Toimenpiteellä vastataan akuut-tiin uhkaan desinfiointiaineiden loppumisesta.

Echa on myös ilmoittanut jous-tavansa tarpeen mukaan omissa aikatauluissaan, jos teollisuus tar-vitsee kriisitilanteessa lisäaikaa vi-raston päätösten toimeenpanoon.

Lisätietoa saa osoitteesta echa.europa.eu/covid-19.

Ado

be S

tock

ja käyttävä teollisuus voi jatkossa tehdä kestäviä valintoja.

Monella on Malmin mukaan käsitys, että Reach olisi saatu ”valmiiksi”, kun viimeisten aineiden rekisteröintijakso vuonna 2018 päättyi.

”Näinhän ei ole”, varapääjohtaja huo-mauttaa.

”Nyt vain tiedetään, mitä tietoja markkinoilla on ja mitä vielä puuttuu.”

Kemikaalien systemaattinen per-kaaminen jatkuu vielä pitkään. Kaikki kemikaaliuniversumin aineet on mää-rä saada jaotelluiksi vuoden 2027 lop-puun mennessä.

Siinä riittää tehtävää. Virasto tarkisti jo viime vuonna 50 prosenttia aiempaa enemmän kemikaalien rekisteröinti-asiakirjoja selvittääkseen, täyttyvätkö tietovaatimukset vai pyydetäänkö yri-tyksiä toimittamaan aineista lisätietoa.

Echalla on työn alla myös erilaisia kieltoja ja rajoituksia, joilla aineista kertynyttä tietoa viedään käytäntöön. Esimerkiksi tatuointimusteisiin, kei-nonurmiin, vaippojen ja tekstiilien kemikaaleihin sekä lyijyhauleihin on tulossa rajoituksia, joilla halutaan suo-jella tuotteiden käyttäjiä ja ympäristöä.

Kohti kestävyyttäKauemmas katsoessaan Jukka Malm toivoo, että kemikaaliturvallisuus saa-daan itsestään selväksi osaksi kestävää tuotekehitystä.

Siihen suuntaan ollaan jo menossa, isojenkin brändien osalta.

”Yritykset ovat kiinnostuneita erilai-sista kemikaalilistoista”, hän sanoo.

Viraston havainnon mukaan tietyn kemikaalin käyttöä ei välttämättä enää tarvitse kieltää, kun siitä jo vapaaeh-toisesti luovutaan. Riittää, että aine ilmestyy Reachin kandidaattilistalle, mikä tarkoittaa, että aineesta ollaan te-kemässä luvanvaraista.

Todellinen kestävyys ja kiertotalous vaatisi Malmin mukaan vielä askelta eteenpäin. Silloin siirryttäisiin proak-tiivisesti jo tuotekehitysvaiheessa yksit-täisten aineiden tarkastelusta ennakoi-vaan riskinarviointiin.

”Ideaalitilanteessa me listoinemme tekisimme itsemme tarpeettomiksi.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pulkkinen.katja@gmail.com

Kemikaalien systemaattinen perkaaminen jatkuu vielä pitkään.

Kaikki Reach-rekisteröidyt kemikaalit jaetaan viiteen ryhmään aineiden riskialt-tiuden mukaan.

52 KEMIA 3/2020

EMMA KAUSTARA

Kuusitoista vuotta, eikä suotta.Pitkään odotettu kiertotalouden uusi

merkkipaalu, Kilpilahden materiaali-keskus Kilke on aloittanut toimintansa Porvoossa.

Kierrätysmateriaalien käsittely- ja jalostuskeskuksen juhlallinen avajais-tilaisuus peruuntui koronaepidemian takia, mutta itse keskus starttasi aika-taulun mukaisesti maaliskuun puoli-välissä.

Jatkossa Kilke-keskuksen on määrä tuoda yhteen jäte- ja sivuvirtamateriaa-leja prosessoivia ja hyödyntäviä yrityk-siä kautta Suomen ja myös ulkomailta.

”Kilpilahti on alusta, jota tarjoam-me alan toimijoille kiertotalouden ke-hittämiseksi”, kuvailee toimitusjohtaja Vesa Heikkonen keskusta isännöivästä Rosk’n Roll Oy:stä.

Kilken rakentaminen on ollut Uu-denmaan kuntien omistamalle kier-rätystoimijalle suurponnistus, jonka suunnittelu käynnistyi jo joulukuussa 2003.

”Silloin elettiin vielä pitkälti kaa-topaikkayhteiskunnassa”, Heikkonen muistelee.

Parin vuosikymmenen takaista aikaa kuvaa se, että Kilpilahden keskuksen

Materiaalit kiertoon Kilpilahdessa

alueesta luvitettiin alkujaan yli puolet loppusijoituspaikaksi.

Jätteiden energiakäyttö ja materiaa-lina hyödyntäminen ovat sittemmin li-sääntyneet huimasti. Matkan varrella terävöityi vastaavasti myös Kilken fo-kus, eikä siellä ole loppusijoitusta lain-kaan.

”Siinä missä kaatopaikoille oli vielä kuusitoista vuotta sitten kysyntää, ny-kyään ne ovat marginaalissa.”

Keskus täyttyy asteittain ”pääsykokeiden” kauttaKilpilahti valikoitui Kilke-keskuksen paikaksi muun muassa hyvän sijain-tinsa ansiosta.

”Täällä on seudun parhaat liikenne- ja huolto-olosuhteet ja häiriintyvää ympäristöä vähemmän kuin muualla”, Heikkonen taustoittaa.

Vierestä kulkee Kilpilahdentie, josta myös materiaalikeskus saa ajoyhtey-tensä. Tie rakennettiin aikoinaan pa-rantamaan huoltovarmuutta, sillä sitä ennen öljytuotteet pääsivät Nesteen Porvoon-jalostamosta eteenpäin vain yhtä reittiä pitkin.

Kun Kilpilahdentie vuonna 2011 val-mistui, louhintatyöt tulevan materiaa-likeskuksen alueella käynnistyivät.

”Samana päivänä kun kaupunki leik-kasi rusetin uuden tien vihkiäisissä, meiltä lähtivät murskerekat matkaan.”

Ensimmäisten rekkojen liikkeelle-lähdöstä on kulunut noin kymmenen vuotta. Kun nykyhetkestä mennään eteenpäin vielä toiset kymmenen vuot-ta, materiaalikeskus toimii täydellä pai-nollaan.

”Prosessi on pitkä, mutta etenemme tietoisesti hitaasti ja taiten”, Heikkonen linjaa.

Hänen mukaansa on tärkeintä, että alueelle tulee toimijoita, jotka tukevat sekä uuden keskuksen kokonaisuut-

ta että paikallisen jätehuollon ja koko kiertotalousalan tarpeita.

”Meidän tavoitteenamme ei ole mis-sään vaiheessa ollut täyttää keskus-ta kiireellä. Tänne päästäkseen pitää ikään kuin läpäistä pääsykokeet”, Heik-konen naurahtaa.

Kaikki hyödyksi viimeistä murikkaa myötenMurskerekkojen ralli jatkuu arviolta 2020-luvun loppuun saakka. Niiden pois kuljettama kiviaines käytetään hyödyksi viimeistä murikkaa myöten.

”Kallioperä on hyvälaatuista, rahan-arvoista materiaalia, jota emme halua haaskata vaan louhia tarkoituksenmu-kaisesti.”

Louhinnasta vastaa Rosk’n Rollin urakoitsijana toimiva Terrawise Oy, joka myy kiveä lähialueiden ja pääkau-punkiseudun rakennuskohteisiin.

Valmistakin materiaalikeskuksen alueella on jo tullut. Valmiina on muun muassa perusinfrastruktuuri vesi- ja viemärilinjoineen ja sähkö- ja tietolii-kennekytkentöineen.

Tulevaa materiaalinkuljetusliiken-nettä odottaa myös vaaka-asema vaa-kasiltoineen, joista toinen on mitoitettu superpitkille HCT-rekoille (high capa-city transport).

Eri toiminnoille tarkoitettua spesifiä kenttäinfrastruktuuria on Heikkosen mukaan mahdollista rakentaa nopeas-tikin lisää. Sitä on luvassa sitä mukaa kuin yrityksiä keskukseen asettuu.

Kilpilahden teollisuusalueella toimii useita suuryrityksiä. Rosk’n Roll on tehnyt pitkään yhteistyötä Nesteen ja muovijätti Borealiksen kanssa, viime vuosina myös kierrätyksen alalla.

”Olemme pyrkineet kehittämään keinoja molempien yhtiöiden jättei-den uusiokäyttöön”, Heikkonen kertoo.

Porvoon Kilpilahteen on perustettu uusi kierrätysmateriaalien käsittely- ja jalostus-keskus. Kilke-keskuksesta tulee kiertotalouden etappi, jota verrataan jo maailman suuriin kierrätysalustoihin.

Kilpilahden uusi materiaali- keskus rakentaa parhaillaan yhteyksiä tuotantoketjujen osasten välille, Vesa Heik- konen kertoo. ”Me muodos- tamme yhteisen alustan, jonka tarjoamme kierto- talouden toimijoille.”

Nik

o La

urila

53

Revanssi jalostaa jätteenuusiokäyttöön

pari askelta lähempänä pääkaupunki-seutua ja pääsemme helpommin tarjo-amaan palveluita myös sen alueen yri-tyksille. Toki myös Kilpilahden teolli-suusalueen läheisyys tuo merkittäviä synergioita.”

Revanssin käsittelyhallit ja -kentät ovat Kilpilahdessa jo valmiina, mutta investointeja laitteisiin ja prosesseihin on toimitusjohtajan mukaan luvassa lisää.

Yhtiöllä on suunnitelmissa rakentaa vielä ainakin yritysten ja teollisuuden nestemäisten jätteiden erottelutiloja.

Rakennus- ja purkujätteen lisäksi Revanssi käsittelee Kilke-keskuksessa monia muitakin kierrätykseen sovel-tuvia materiaaleja. Niitä ovat muun muassa muovi, pahvi, paperi ja kylläs-tetty puu.

Lisäksi yhtiöllä on alueella kattavat kierrätysmetallin vastaanotto- ja käsit-telytoiminnot.

”Myös muovinkeräyksen osalta meillä on suunnitteilla hankkeita, jot-ka liittyvät sisään tulevien materiaalien jatkojalostukseen”, Sinisalo kertoo.

Rakennusmateriaalia voimalan kuonastaLisää mahdollisuuksia uudelle mate-riaalikeskukselle tarjoaa Vantaan jäte-voimala, josta on matkaa Kilpilahteen vain viitisentoista kilometriä.

Kilpilahden materiaalikes-kuksessa toimiva Revanssi Oy aikoo jalostaa jätteestä muun muassa uusioraaka-ainetta maarakentamisen tarpeisiin.

HILKKA VÄHÄNEN

Kilpilahden uuden materiaalikeskuk-sen ensimmäisiin toimijoihin kuuluu kierrätysyhtiö Revanssi Oy, joka on jo aloittanut kierrätysmateriaalien vas-taanoton alueella.

”Pystymme jo nyt ottamaan vastaan kaikki sekä rakennusalan että kaupan ja teollisuuden jätteet”, kertoo Revans-sin toimitusjohtaja Martti Sinisalo.

Kilpilahdessa yritys aikoo hoitaa ma-teriaalin lajittelun ja osan sen esikäsit-telystä.

”Monessa rakennuskohteessa on hankalaa järjestää tarkkaa syntypaik-kalajittelua. Me lajittelemme helpos-ti hyödynnettävät jakeet täällä, ja tar-kempi jatkolajittelu voidaan tehdä Kuusakoski Oy:n kierrätyslaitoksessa Lahdessa”, Sinisalo sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan Kilke-kes-kus on ollut Revanssille keihäänkärki-hanke.

Yritys on tähän asti pitänyt majaan-sa osakkuusomistajansa Rosk’n Roll Oy:n vuokralaisena tämän toimipis-teissä Porvoon Domargårdissa ja Loh-jan Munkkaassa.

Uuden materiaalikeskuksen myötä Revanssi pääsee siirtymään väljem-mille vesille.

”Olemme tähän asti toimineet suh-teellisen pienissä tiloissa, joten Kil-pilahti avaa meille paljon mahdolli-suuksia, kun esimerkiksi vastaanotto-kapasiteettimme kymmenkertaistuu”, Sinisalo kertoo.

”Arvioisin, että pystymme vastaisuu-dessa prosessoimaan noin kymmen-kertaisen määrän materiaaliakin.”

Tulossa lisää investointeja laitteisiin ja prosesseihinMartti Sinisalo kiittelee keskuksen si-jaintia.

”Domargårdiin verrattuna olemme

”Voisimme tulevaisuudessa jalostaa voimalan kuonasta rakennusmateriaa-lia erilaisiin maarakennuskohteisiin”, pohtii materiaalikeskuksen omista-van Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen.

Heikkonen suosii mielellään uusio-materiaalien käyttöä maarakentami-sessa. Monissa Rosk’n Rollin kohteissa on hyödynnetty muun muassa betoni- ja lasimursketta ja rengasrouhetta eri rakennuskerroksissa.

”Uusiomateriaali on yleensä saman hintaista tai halvempaa kuin neitseelli-nen materiaali”, Heikkonen muistuttaa.

”Myös Kilke-keskuksessa tulee ajan mittaan rakennettaviksi uusia laitoksia ja kenttäalueita, ja silloin seuraamme hyvin valppaasti, missä kohtaa voitai-siin käyttää uusiomateriaaleja.”

Heikkosen mukaan tärkeää on myös se, että maarakennusmateriaalit tuote-taan paikallisesti.

”On kätevämpää hyödyntää jo pai-kalla olevaa betonimursketta kuin rah-data materiaalia muualta.”

Lisäksi paikallisen materiaalin käyttö säästää rahaa ja kutistaa päästöjä, kun kuljetusmatkat lyhenevät.

”Kuljetukset vaikuttavat osaltaan materiaalin kasvihuonekaasupäästö-jen kokonaismäärään.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.hilkka.vahanen@gmail.com

54 3/2020KEMIA

Tienviitta osoittaa suuntaa kiertotalouteen.

Kilpilahden uusi keskus kierrättää jatkossa mo-

nenlaiset jätemateriaalit uuteen käyttöön.

Aar

o Ka

jast

e

553/2020KEMIA

”Kiertotalous vaatii paljon tekijöitä”

Borealiksen toimitusjohtaja  Salla Ro-ni-Poranen kiittelee Kilpilahden yri-tykset yhteen kokoavaa tarkoitusta.

”Kiertotalous vaatii paljon tekijöitä, jotta siitä saadaan kannattavaa. Yhden yrityksen voimin se ei onnistu”, hän tähdentää.

”Olemme miettineet yhdessä Rosk’n Rollin kanssa tätä projektia alusta alka-en, ja näemme sen suurena mahdolli-suutena kiertotaloudessa.”

Roni-Porasen mukaan Kilpilahtea voi jo verrata maailman suuriin kier-rätysalustoihin.

”Tärkeintä on, että tällainen alue si-jaitsee riittävän lähellä isoja teollisuus-yrityksiä ja riittävän kaukana asutuk-sesta.”

Juuri muoviteollisuuden jätemate- riaalien käsittely ja jalostus voisi olla yksi Kilke-keskuksen tulevaisuuden painopisteistä.

Vesa Heikkosen mukaan materiaali-keskus luo parhaillaan kytkentöjä tuo-tantoketjujen toimijoiden välille. Esi-merkiksi Orthex ja Plastex ovat olleet mukana keskustelemassa siitä, kuinka sekä kuluttajien että yritysten jätemuo-

vit saataisiin mahdollisimman hyvin kiertoon.

”On tärkeää koota yhteen koko muo-vinkierrätysketjun tietotaito siitä, mitä tarvitaan ja millainen on hyvä materiaa- liensiirtoketju.”

Työn alla on myös sen selvittäminen, kuinka keräysmuovit voitaisiin lajitella eri laaduittain. Kilpilahdessa tähdätään tälläkin alueella kehityksen kärkeen.

”Me haluamme tänne jotakin uu-dentyyppistä ja edistyksellisempää, ei

samaa, mitä muualla Suomessa jo teh-dään.”

Tulevaisuudessa ehkä myös biokaasuaKun puhutaan pidemmän aikavälin vi-sioista, Vesa Heikkosen mielessä kan-gastelee myös biokaasulaitos.

Itä-Uudellamaalla ei niitä vielä ole, joten Kilke voisi täydentää aukon Suo-men muutoin varsin kattavassa verkos-tossa.

”Me olemme muutenkin monen projektin risteyskohdassa”, Heikkonen näkee ja muistuttaa heti perään mate-riaalikeskuksen suhteellisen kompak-tista koosta.

Keskuksen operatiivinen alue on vain 32 hehtaarin laajuinen, joten mu-kaan mahtuvat toimijat valitaan siksi-kin huolellisesti. Kilpilahteen ei tahdo-ta esimerkiksi jätemaiden läjitystä.

”Haluamme ensisijaisesti toimijoita ja prosesseja, jotka hyötyvät vaikkapa paikallisen jalostamoteollisuuden lä-heisestä sijainnista ja vuorostaan hyö-dyttävät sitä.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.emmakaustara@gmail.com

Yksi Kilke-keskuksen tulevaisuuden painopisteitä voi olla muoviteollisuuden jätemateriaalien käsittely ja jalostus.

KILPILAHDEN MATERIAALIKESKUS• Rakennuttaja ja hallinnoija Rosk’n

Roll Oy Ab.• Avattiin maaliskuussa 2020.• Pinta-ala 32 hehtaaria, otetaan

käyttöön asteittain.• Keskuksen rakennusbudjetti

noin 10 miljoonaa euroa. Siitä perusinfrastruktuuriin kuluu noin seitsemän miljoonaa ja ensimmäi-sen vaiheen käsittelyvalmiuksien rakentamiseen kolme miljoonaa.

• Jokainen alueelle tuleva erikois-laitos tuo lisäinvestointeja muu- tamasta miljoonasta useisiin kymmeniin miljooniin euroihin.

Materiaalikeskus maaliskuussa 2020. Noin 32 hehtaarin laajuinen alue täydentyy uusilla laitoksilla ja investoinneilla asteittain.

Aar

o Ka

jast

e

JOHANNES PERNAA JA MARKKU RÄSÄNEN

Kemia on tieteidenvälinen ala, joka työllistää monipuolisesti erilaisia osaa-jia. Yksi erityisen mielenkiintoinen henkilö on keksijä Emil Henriksson (1886–1959), joka työskenteli mekaa-nikkona Helsingin yliopiston kemian osastossa.

Hienomekaanikko Henrikssonin kuuluisin keksintö on vuonna 1919 pa-tentoitu haittasylinterilukko, joka tuli sittemmin yleisesti tunnetuksi nimellä Abloy-lukko.

Henrikssonin lukko oli aikanaan maailman edistynein. Se oli kestävä ja turvallinen, eikä sitä voinut tiirikoida, sillä lukkosylinterin haittalevyt mah-dollistivat miljardeja erilaisia yhdistel-miä.

Haittalevyjen ansiosta lukko voitiin myös sarjoittaa, mikä toi sille aivan uu-denlaista käytettävyyttä.

Sarjoittamalla voitiin suunnitella käyttäjätasoja. Esimerkiksi hotellissa asukkaan täytyy päästä vain omaan huoneeseensa, kerrossiivoojan kerrok-sen jokaiseen huoneeseen ja esimiehen jokaiseen huoneeseen koko hotellissa.

Ominaisuus mullisti lukkojen käy-tettävyyden, ja se on ollut yksi kes-keisimmistä tekijöistä Abloy-lukkojen menestyksen takana.

Alku lukkojen menestystarinalleEmil Henriksson nimesi keksintönsä Henriksson Patentti Lukoksi ja haki sille patenttia heinäkuussa 1918.

Hän oli alkanut valmistella lukon teollista tuotantoa jo aikaisemmin sa-mana kesänä, mutta koska hän oli ensi-sijaisesti mekaanikko ja keksijä, hänellä ei ollut yksinään resursseja eikä vaadit-

Kemian osaston mekaanikko oli myös

Abloy-lukon keksijä

tavaa osaamista keksinnön kaupallista-miseen ja teollistamiseen.

Kumppaneikseen Henriksson sai rekrytoitua aikakauden teollisuus- ja finanssialan vaikuttajia, jotka vakuut-tuivat keksinnön mahdollisuuksista.

Sijoittajat näkivät keksinnössä kau-pallista potentiaalia. He kokivat luk-kojen teollisen tuottamisen tärkeäksi myös juuri itsenäistyneelle Suomelle.

Lukkojen valmistamista ja myymis-tä varten perustettiin 18. marraskuuta 1918 yritys nimeltä Aktiebolaget Lås-fabriken – Lukkotehdas Osakeyhtiö. Seuraavana vuonna nimi vaihdettiin Ab Abloy Oy:ksi.

Patentti Henrikssonin lukolle myön-nettiin 15. helmikuuta 1919. Siitä alkoi jo yli sata vuotta kestänyt suomalainen lukkomenestystarina. Abloy-lukkoa pidetään yhtenä Suomen merkittävim-mistä keksinnöistä.

Keksijä ei itse rikastunutEmil Henriksson ei itse rikastunut kek-sinnöllään. Vuonna 1921 hän myi in-novaationsa patentin ja luopui samalla kaikista oikeuksistaan.

Kauppasumma oli 100 markkaa (34 euroa vuoden 2019 arvon mukaan) ja 50 Abloy-yhtiön osaketta.

Aikakirjat ja historioitsijat eivät osaa kertoa tarkkaa syytä Henrikssonin myyntipäätökselle.

Yhdeksi mahdollisuudeksi on epäilty välirikkoa kumppaneiden kanssa, mut-ta sitä ei voi sanoa varmaksi. Henriks-son jatkoi kaupan jälkeen yhtiön halli-tuksen varajäsenenä.

Toiseksi syyksi päätöksen takana on esitetty 1920-luvun vaikeaa taloustilan-

netta, jonka vuoksi Abloyn alkutaival oli raskas ja usko menestykseen koe-tuksella.

Kumppaneiden avulla vientituotteeksiTalousongelmien tausta on historialli-sesti mielenkiintoinen. Teolliseen val-mistukseen vaadittava kalusto oli kal-lista, samoin prosessien kehitys. Vaa-dittavaa pääomaa lainattiin pankista, ja lainat sidottiin ulkomaiseen valuut-taan.

Samaan aikaan markan arvo tipahti ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) seurauksena kymmenenteen osaan siitä, mitä se oli ollut ennen so-taa.

Kun markka romahti, ja velat oli si-dottu Ruotsin kruunuun, Abloyn pää-rahoittajapankki Privatbanken i Hel-singfors teki konkurssin. Abloyn tilan-ne muuttui vaikeasta katastrofaaliseksi.

Ongelmia pahensi se, että lukko-markkinat olivat hyvin kilpailtu ala, joten tuotteet eivät alkuun käyneet kaupaksi odotetulla tavalla. Yrityksen kasvu oli hidasta.

Abloyn tilanne alkoi kuitenkin pa-rantua yhteistyösopimusten kautta jo vuonna 1922. Yhtiön lukosta kiinnos-tui esimerkiksi metallijätti Kone ja Sil-ta, joka lisäsi sen vientiportfolioonsa.

Vähitellen lukkojen myynti kasvoi, ja Abloy alkoi menestyä taloudellisesti.

Johannes Pernaa on Helsingin yliopiston kemian osaston yliopistonlehtori ja

Markku Räsänen emeritusprofessori.

johannes.pernaa@helsinki.fi markku.rasanen@helsinki.fi

Abloy-lukko on tuttu jokaiselle suomalaiselle, mutta harva tietää, että sen keksijä työskenteli aikoinaan Helsingin yliopiston kemian osastossa.

3/2020KEMIA56

Juttu on julkaistu aiemmin Helsingin yliopiston Kemiauutisissa.

573/2020KEMIA

Keksijä Emil Henriksson huolehti Helsingin yliopiston kemian osaston instrumenttien valmistamisesta ja kunnossapidosta vuodesta 1928 aina 1950-luvun puoleenväliin.

Abloy Oy

58 KEMIA 3/2020

Terveisiä etätyöstä

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa

erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen

maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

KEEMIKKO

TULI MÄÄRÄYS pääkonttorista. Tehkää etätöitä. Käyttäkää käsidesiä.

Rynnistin kauppaan ja heittäydyin ovesta sisään juuri ennen sulkemisaikaa. Hyllyltä löytyi pumppupullo, joka maksoi sa-man kuin kalleimmat hajuvedet.

Sitten käytin, kun kerran määrättiin.Pahalta maistui, mutta minkäs teet. Käsky on käsky.

ENSIMMÄISEN ETÄAAMUN sarastaessa mietin kuumei-sesti, kannattaako pukeutua vai ei. Valitsin ensimmäisen.

Löysät verkkarit herättivät tarpeen venytellä. Työkoneen uumenista löytyi kuin ihmeen kaupalla striiming-palveluna intialainen joogatunti.

Intian murteesta ei saanut selkoa, mutta tunnistin ainakin alaspäin katsovan koiran. Vai-keimmaksi asanaksi guru väitti shavasanaa.

Se oli selvästi harhaanjohtavaa markkinointia. Otin asanan ja nukahdin heti.

OLISIN VARMASTI ollut shavasanassa lopun päivää, ellei pomo olisi soittanut.

”Juu juu, töitä paiskin. Ei ei, ei kuumeoireita tai kurkkuki-pua”, raportoin.

Lisäksi mainitsin asiakkuuksien hoidon olevan erinomaisella mallilla. Firman liikevaihto kasvaisi kriisin jälkeen kohisten. Pomo oli tyytyväinen ja toivotti hyviä vointeja.

Kun sosiaalinen puoli oli näin hoidettu, lukaisin tiedonja-nooni New York Timesin ja selasin Seiskan nettisivut.

Varmemmaksi vakuudeksi tarkistin maan tilanteen vauva.fi- sivustolta. Valtakunnassa näytti olevan kaikki olosuhteisiin nähden hyvin.

Newyorkilaisten puolesta kyllä huolestuin.

RYHDYIN TAAS surffaamaan netissä saadakseni muuta ajateltavaa. Vahingossa osuin yliopistollisen verkkokurssin sivuille.

Matematiikan luennoilla on tunnetusti mieltä rauhoittava vaikutus. Aivot lamaantuvat heti, kun ensimmäistä kaavaa

derivoidaan. Integraalin kohdalla on jo onnellisessa täyden turtumuksen tilassa.

Se huono puoli virtuaaliopiskelussa on, että se ei tarjoa mahdollisuuksia samassa salissa istuvien vastakkaisen suku-puolen edustajien silmäilyyn.

Virtuaalisesti ei myöskään pääse käsiksi esimerkiksi märkä-kemiaan, kun koeputkien tiskaaminen jää puuttumaan.

SITTEN LÖYSIN sielustani toisen täyttämättömän aukon. Kielten opiskelu oli aina jäänyt elämässä taka-alalle tai aina-kin opinnot keskeytyneet.

Ensin ajattelin kerrata venäjän raskasta kielioppia, mutta sitten muistin, että kielitaito voi johtaa jos ei ulkomaanko-

mennukseen niin ainakin työ-matkaan. Tunsin jo nenässäni Moskovan hajun.

Kokemuksesta viisastuneena sukelsin bambaran saloihin. To-dennäköisyys siihen, että kukaan

saisi päähänsä lähettää minut bisnesneuvotteluihin Maliin, on häviävän pieni.

Bambara on siksikin turvallinen kielivalinta, että varsinai-sessa Bambarassa on vain yksi tie ja sekin vie poispäin.

RIITTÄVÄSTI BAMBAROITUNEENA tartuin striiming-tilaisuuteen seurata berliiniläisen progressiivisen teatterin esitystä.

Kuten tunnettua, kulttuuri vaatii punaviiniä. Koronaoloissa laatikkosellaista.

Sitä ei valitettavasti kaapeista löytynyt, mutta yksi hana-vodka kuitenkin. Vaikeina aikoina täytyy tehdä uhrauksia.

Osoittautui, että humanistit ovat oikeassa. Hanajuoma avaa kulttuurireseptorit.

Enää ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia ymmärtää saksaa tai modernia progressiivista draamaa, vaikka yleinen suhteelli-suusteoria on jälkimmäiseen verrattuna lapsellisen helppo nakki.

Kauan eläköön etätyö. KEEMIKKO

Etänä shavasanassa

”Mainitsin pomolle asiakkuuksien hoidon olevan

erinomaisella mallilla.”

593/2020KEMIA

Morsingosta ja pietaryrtistä

Väriä vaatteisiin

BIOVÄRIEN PALETTISarjassa seurataan monitieteisen BioColour-hankkeen etenemistä. www.biocolour.fi

Värikasvien viljely Suomen pelloilla tuottaisi eettisiä väri-aineita ja sitoisi samalla hiiltä maaperään.

RIIKKA ALANKO

Lähes kaikki kasvit tuottavat väriä, mutta tutkimuksen ja tuotannon kan-nalta on taloudellista keskittyä kasvei-hin, joista saa esimerkiksi tekstiileihin sopivia väriaineita.

Värikasvien tutkimusta BioColour-hankkeessa johtaa Luonnonvarakes-kuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo. Hän paneutuu työssään muun muassa kasvituotannon monipuolistamiseen, jonka tarkoituksena on ilmastonmuu-tokseen sopeutuminen ja monimuotoi-suuden turvaaminen.

BioColour-projektissa erikoiskas-vien tutkimus tähtää erityisesti sinisen ja keltaisen biopohjaisen värin kehittä-miseen.

Sinistä saadaan värimorsingon (Isa-tis tinctoria) lehtien sisältämistä indok-syyleistä, värittömistä esiasteista, jotka muutetaan erotusprosessissa indigoksi. Kyyppivärjäyksessä väripigmentti saa-tetaan ensin vesiliukoiseen leukomuo-toon.

Värjäyksessä tekstiiliin kiinnitty-nyt leukoindigo muuttuu ilman hapen vaikutuksesta siniseksi. Tämän näkee omin silmin, kun materiaali nostetaan värjäysliemestä kuivumaan.

Keltaista taas saa esimerkiksi pietar-yrtin (Tanacetum vulgare) ja värirese-dan (Reseda luteola) flavoneista sekä kultapiiskun (Solidago virgaurea) fla-vonoideista.

”Tavoitteenamme on tuottaa tietoa myös indigon ja keltasävyisten väri-aineiden kemiallisesta koostumukses-ta ja muodostumisesta kasveissa”, Kes-kitalo kertoo.

Lisäksi tutkijat pyrkivät kehittämään väriaineiden eristysmenetelmiä, joilla värjäyksen ympäristökuormaa kasvat-tavaa vedenkulutusta saadaan pienen-nettyä.

”Aika on kypsä”Keskitalon mukaan värikasvien pelto-viljely oli vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa ”liian uusi asia”.

”Nyt aika tuntuu kuitenkin olevan sille kypsä”, hän uskoo.

Koko tekstiilituotanto väriaineita ja värjäystä myöten on siirtynyt kauas halvan tuotannon maihin. Tämä ai-heuttaa eettisiä ja ympäristöongelmia, joiden takia tuotannon palauttamista paikalliseksi pohditaan monella alalla.

Nykyteknologioilla ja Suomella olisi annettavaa siihen, että väriaineet voi-taisiin tuottaa kestävän kehityksen pe-riaatteiden mukaisesti.

”Värikasveilla saataisiin monenlaisia ympäristöhyötyjä ja lisäarvoa peltovil-jelyyn”, Keskitalo sanoo.

Monivuotisten värikasvien vilje-ly esimerkiksi lisää hiiltä sitovaa bio-massaa ja vähentää hiiltä vapauttavan maanmuokkauksen tarvetta.

Monivuotista nurmea on perintei-sesti pidetty hyvänä hiilen sitojana, mutta vaikkapa värimorsinko tuottai-si viljelijälle myös satoa ja lisätuloja.

Kirjoittaja toimii BioColour-hankkeen vuo-rovaikutusvastaavana.

riikka.alanko@helsinki.fi

Pietaryrtistä saadaan kauniin keltaista väriainetta.

Marjo Keskitalon sininen huivi on värjätty värimorsingolla.

Vilja

Pur

siai

nen

Anj

a Pr

imet

ta

60 KEMIA 3/2020

HENKILÖUUTISIA

Aalto-yliopistoDI Tom Blombergin väitöskirja Role of Potassium Hydroxide in Fouling and Fireside Corrosion Processes in Biomass Fired Boilers tarkastettiin 20.3.2020. Vastaväit-täjänä toimi prof. Mikko Hupa (Åbo Akademi) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen.

DI Sampo Inkisen väitöskir-ja In situ TEM of oxygen vacancy migration and ordering in complex oxide films tarkastettiin 27.3.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Tho-mas Tybell (Norjan tiede- ja tek-nologiayliopisto) ja kustoksena prof. Sebastiaan van Dijken.

DI Heini Elomaan väitöskirja Simulation Based Life Cycle As-sessment Method for Evaluation of Hydrometallurgical Cyanide-free Gold Processes tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Cilliers (Lontoon Im-perial College, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Mari Lund-ström.

DI Sami Jouttijärven väitöskir-ja Studies on single-component and three-component nanocomposite fuel cells tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Mikael Syväjärvi (Linköpingin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Peter Lund.

DI Karhan Özdenkcin väitös-kirja Hydrothermal Biomass Conversion as the Enabler of Sus-tainable Biorefinery tarkastet-tiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Andrea Kruse (Ho-henheimin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus.

M.Phil. Saeed Ahmadin väi-töskirja Aerosol CVD synthesis and applications of single-walled carbon nanotube thin films using spark-discharged produced cata-lyst tarkastettiin 17.4.2020. Vas-taväittäjänä toimi prof. Thomas Wågberg (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Esko Kauppinen.

FM Nina Forsmanin väitöskir-ja Multifunctional coatings for plant-based textiles and other cellulosic substrates tarkastettiin 24.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Aji Mathew (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Monika Österberg.

DI Vera Prozheevan väitöskir-ja Point defects in oxide and ni-tride compounds, alloys and heterostructures tarkastettiin 24.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Rachel Oliver (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kus-toksena prof. Filip Tuomisto.

Helsingin yliopistoFM Riku Kataisen väitöskirja Cancer genetics research methods

VÄITÖKSIÄin the next-generation sequencing era tarkastettiin 20.3.2020. Vas-taväittäjänä toimi tutk.joht. Jussi Paananen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Päivi Pelto-mäki.

M.Sc. Sailalitha Spurthy Bol-lepallin väitöskirja Epigenetic Profiling of Obesity and Smoking tarkastettiin 27.3.2020. Vastaväit-täjänä toimi apul.prof. Tuuli Lap-palainen (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jaakko Kaprio.

FM Marja Hemmilän väitös-kirja Chemical Characterisation of Boreal Forest AIr with Chromato-graphic Techniques tarkastettiin 27.3.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Steffen Noe (Viron EMÜ-yli-opisto) ja kustoksena prof. Tuuk-ka Petäjä.

Dr.Sc. Biar Dengin väitöskirja Improving soil properties with aca-cia seyal agroforestry and biochar tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväit-täjänä toimi prof. Erik Karltun (Ruotsin maatalousyliopisto) ja kustoksena prof. Juha Helenius.

FM Miika Mattisen väitöskirja Atomic Layer Deposition of Two-Dimensional Metal Dichalcogeni-des tarkastettiin 3.4.2020. Vasta-väittäjänä toimi prof. Ageeth Bol (Eindhovenin tekninen yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Mikko Ritala.

M.Sc. Laura Tikkerin väitöskir-ja GATA transcription factors and their co-regulators guide the de-velopment of GABAergic and se-rotonergic neurons in the anterior brainstem tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi Dr. Johan Holmberg (Karoliininen insti-tuutti, Ruotsi) ja kustoksena prof. Juha Partanen.

M.Sc. Yilin Wangin väitöskir-ja Development of Microsphere-based Molecular and Serodiag-nostics and Their Clinical Utility tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväit-täjänä toimi dos. Matti Lehtinen (Karoliininen instituutti, Ruotsi ja Tampereen yliopisto) ja kustokse-na prof. Klaus Hedman.VTM Sami Hautakankaan väi- töskirja Cost-efficient nutrient load reduction in wastewater treatment plants tarkastettiin 17.4.2020. Vastaväittäjänä toimi ylijohtaja Anni Huhtala (VATT) ja kustoksena prof. Kari Hyytiäinen.

FM Antti Halkan väitöskirja Changing climate and the Baltic re-gion biota tarkastettiin 23.4.2020. Vastaväittäjänä toimi FT Markus Ahola (Luonnontieteellinen mu-seo, Ruotsi) ja kustoksena prof. Otso Ovaskainen.

FM Joonas Siirilän väitöskir-ja Soft poly(N-vinylcaprolactam) nanoparticles in aqueous disper-sions tarkastettiin 28.4.2020. Vas-taväittäjänä toimi prof. Brigit-te Voit (IPF-instituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu.

Itä-Suomen yliopistoM.Sc. (Pharm.) Paulina Jaku-biakin väitöskirja Use of melanin binding as drug delivery strategy to the posterior eye segment tar-kastettiin 13.3.2020. Vastaväittä-jänä toimi apul.prof. Sara Nicoli (Parman yliopisto, Italia) ja kus-toksena prof. Arto Urtti.

M.Sc. Uma Thanigai Arasun  väitöskirja  Hyaluronan-coated vesicles: Regulation of their secre-tion and interaction with their target cells  tarkastettiin 4.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Mattias Belting (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena dos. Kirsi Rilla.

M.Sc. Chian Ye Lingin väitös- kirja Atomic-level understanding of the rubber-brass adhesion and the effect of additives tarkastettiin 24.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Jouni Pursiainen (Oulun yli-opisto) ja kustoksena emer.prof. Tapani Pakkanen.

Jyväskylän yliopistoFM Thorbjörn Sievertin väitös- kirja Indirect and transgeneration-al effects of predation risk: predator odor and alarm pheromones in the Bank Vole tarkastettiin 23.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. An-ders Angerbjörn (Tukholman yli-opisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Hannu Ylönen.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopistoDI Indu Ambatin  väitöskirja  Application of diverse feedstocks for biodiesel production using catalytic technology  tarkastettiin 24.3.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Dmitry Murzin (Åbo Aka-demi) ja kustoksena prof. Tuomo Sainio.

DI Kimmo Arolan väitöskir-ja Enhanced micropollutant re-moval and nutrient recovery in municipal wastewater treatment tarkastettiin 27.4.2020. Vastaväit-täjänä toimi tutkija Morten Lyk-kegaard  Christensen (Aalborgin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Mika Mänttäri.

Oulun yliopistoM.Sc. Panpan Lin väitöskirja Deep eutectic solvents in the pro-duction of wood-based nanomate-rials tarkastettiin 13.3.2020. Vas-taväittäjänä toimi apul.prof. Tiina Nypelö (Chalmersin tekninen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustok-sena apul.prof. Henrikki Liima-tainen.

M.Sc. Naemeh Nayebzadehin väitöskirja Novel genetic causes of severe neurological and multi-organ disorders in children tar-kastettiin 18.3.2020. Vastaväittäjä-nä toimi dos. Riikka Martikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustok-sena dos. Reetta Hinttala.

FM Pekka Myllymäen väitös-kirja Chemical precipitation in the simultaneous removal of NH4−N and PO4−P from wastewaters using industrial waste materials tarkastettiin 6.4.2020. Vastaväit-täjänä toimi prof. Ari Väisänen (Jyväskylän yliopisto) ja kustok-sena prof. Ulla Lassi.

FM Marja Töllin väitöskirja Identification and characteriza-tion of small molecule modulators of cardiac hypertrophy tarkastet-tiin 17.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Ullamari Pesonen (Tu-run yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Ruskoaho (Helsingin yli-opisto).

Tampereen yliopistoFM Minna Hietikon väitöskir-ja Characterising disease-specific IgA responses in coeliac disease and dermatitis herpetiformis tar-kastettiin 13.3.2020. Vastaväit-täjänä toimi apul.prof. Marko Kalliomäki (Turun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Katri Lindfors.

FM Susanna Tepon väitöskir-ja  Genome-wide Transcriptional Characterization of the ETV6-RUNX1-positive Childhood Leu-kemia  tarkastettiin 3.4.2020. Vastaväittäjänä toimi prof. Mo-nique den Boer (Erasmus-yli-opisto, Alankomaat) ja kustok-sena dos. Olli Lohi.

DI Jenni Tienahon väitöskir-ja  Utilizing Nordic Forest Plant and Fungi Extracts—Bioactiv-ity Assessment with Bacterial Whole-Cell Biosensors tarkastet-tiin 29.4.2020. Vastaväittäjänä toimi dos. Anna Maria Pirttilä (Oulun yliopisto) ja kustoksena apul.prof. Ville Santala.

Turun yliopistoFM Sari Puputin väitöskirja In-dividual differences in taste per-ception—Focus on food-related behavior tarkastettiin 25.3.2020. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. John Hayes (Pennsylvanian val-tionyliopisto, Yhdysvallat) ja kus-toksena prof. Mari Sandell.

Åbo AkademiFM  Polytimi Dimitrioun  väi-töskirja Identification of Three Con-served Interaction Zones  Around the Catalytic Machinery of alpha/beta-Hydrolase Fold Enzymes tar-kastettiin 6.3.2020. Vastaväit-täjänä toimi prof. Petri Kursula (Bergenin yliopisto, Norja) ja kus-toksena prof. Mark Johnson.

M.Sc. Soudabeh Saeidin väi-töskirja Destruction of selected pharmaceuticals by ozonation and heterogeneous catalysis tarkastet-tiin 16.3.2020. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Rüdiger Lange (Dresdenin tekninen yliopisto, Saksa) ja kus-toksena akat.prof. Tapio Salmi.

613/2020KEMIA

Riina Häkkinen tutki väitös-työssään ympäristölle hellävarai-sia syväeutektisia liuottimia. Ne voisivat toimia niin biomassan fraktioinnissa kuin litiumioni-paristojen sidosaineena.

Selluloosaa, luonnon yleisintä polymee-ria, hyödynnetään moninaisissa kohteissa ja sovelluksissa. Hyvän materiaalin käyt-töä rajoittaa se, että sen liuottaminen ei ole aivan yksinkertaista.

Parempia liuotusmenetelmiä kehitetään siksi jatkuvasti. Yksi uusi, tehokas sellu-loosan ja muun biomassan liuottaja ovat ioniset nesteet.

”Valitettavasti monet ioniset nesteet ei-vät kuitenkaan täytä vihreän kemian kri-teerejä, sillä useimmat niistä ovat myrkyl-lisiä ja hyvin kalliita”, sanoo tutkija Riina Häkkinen VTT:stä.

Pieksämäeltä kotoisin oleva Häkkinen valmistui kemistiksi Jyväskylän yliopis-tosta ja aloitti sen jälkeen työuransa Stora Ensossa, jossa hän paneutui biomassoihin tuotekehityskemistin ominaisuudessa.

Muutaman vuoden kuluttua syntyi pää-tös jatkaa opintoja kohti tohtorintutkin-toa, jonka Häkkinen on juuri suorittanut Helsingin yliopistossa.

”VTT:ssä oli haussa väitöskirjatyönte-kijän paikka, joka kuulosti juuri sopivalta minulle”, hän kuvailee Helsingin yliopis-ton tiedotteessa.

Häkkisen mukaan kestävän vaihtoeh-don ionisille nesteille ja perinteisille or-gaanisille liuottimille voisivat tulevaisuu-dessa tarjota syväeutektiset liuottimet (DES, Deep Eutectic Solvent).

DES-liuottimet ovat ominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia kuin ioniset nesteet, mutta ne koostuvat kahdesta edullisesta ja usein myös biohajoavasta lähtöaineesta.

Vahva vetysitoutuminen lähtöaineiden välillä mahdollistaa sen, että seoksella on alhainen sulamispiste.

Tunnetuin esimerkki syväeutektisesta liuottimesta on reliini eli koliinikloridin ja urean seos moolisuhteessa 1:2. Reliini on neste, jonka sulamispiste on 12 cel-siusastetta eli huomattavasti alempi kuin lähtöaineilla; koliinikloridilla se on 302 astetta ja urealla 133 astetta.

Tutkija Riina Häkkinen kulkee

Vihreän kemian polkua

Edessä vielä haasteita

Väitöstyössään Häkkinen keskittyi erityi-sesti hiilihydraattien ja syväeutektisten liuottimien välisiin vuorovaikutuksiin sekä aineiden faasikäyttäytymiseen DES-liuottimissa.

Hän analysoi myös uuden syväeutekti-sen liuottimen fysikaalis-kemiallisia omi-naisuuksia ja räätälöi niitä vaihtelemalla lähtöaineiden mooliosuuksia, vesipitoi-suutta ja lämpötilaa.

Lisäksi hän tutki ionisten nesteiden ja DES-liuottimien välisiä eroavaisuuksia, joita niitäkin on. Yksi suuri ero on vali-tettavasti se, että DES-liuottimien kyky liuottaa selluloosaa on ainakin toistaisek-si kehno.

Ratkaistavana on monta muutakin isoa kysymystä ennen kuin syväeutektiset liuot-

VTT

”Minua on aina kiinnostanut kestävä kehitys ja vihreä kemia, mikä näkyy myös arkielämän valinnoissani”, Riina Häkkinen kertoo.

timet saadaan teolliseen käyttöön. Suurin haaste on liuosten hankala kierrätettävyys ja korkeahko viskositeetti. Ongelmia saat-taa aiheuttaa myös liuosten happamuus erityisesti hiilihydraattien osalta.

Tutkimus paljasti kuitenkin myös uu-sia mahdollisuuksia: Häkkinen hyödynsi onnistuneesti syväeutektisten liuottimien erikoislaatuisia ominaisuuksia täysin uu-dessa käyttökohteessa eli litiumioniparis-ton sidosaineena.

Riina Häkkisen väitöskirja Carbohydra-tes in Deep Eutectic Solvents tarkastettiin Helsingin yliopistossa 28.2.2020. Vasta-väittäjänä toimi professori Thomas Ro-senau itävaltalaisesta BOKU-yliopistosta ja kustoksena professori Ilkka Kilpeläi-nen.

PÄIVI IKONEN

62 KEMIA 3/2020

Orion OyjFaT Tero Närvänen on nimitet-ty laatutoiminnoista vastaavaksi johtajaksi. Hän johti aiemmin yh-tiön teollistaminen & tuotteiden elinkaari -yksikköä.

Säteilyturvakeskus StukJohtajaksi on nimitetty FM Ka-rim Peltonen. Hänen vastuullaan on uusi yksikkö, joka vastaa mm. Stukin valmiudesta ja kansainvä-lisistä hankkeista.

Tampereen yliopistoRokotetutkimuskeskuksen johta-jana on aloittanut LT Mika Rä-met.

Yara SuomiUudenkaupungin tehtaiden Safe-ty Manageriksi on nimitetty tra-denomi (YAMK), kone- ja tuo-tantotekniikan insinööri (AMK) Tuomo Mäkelä. Safety Specia-listiksi on nimitetty DI Heikki Kärkkäinen.

NIMITYKSIÄFennovoima OyToimitusjohtajaksi on nimitetty M.Sc. (metalli- ja materiaalitie-teet) Joachim Specht, joka siirtyy tehtävään PreussenElektran vara-toimitusjohtajan paikalta. Specht aloittaa Fennovoimassa 1. kesä-kuuta.Kemianteollisuus ryFM Anni Siltanen on nimitetty

Kemian professori Pauli Ensio Juhani Antikai-nen kuoli Helsingissä

25.2.2020. Hän oli syntynyt Kuopiossa vuonna 1927.

12-vuotiaasta lähtien hän toimi sotilaspoikana ja osal-listui 16-vuotiaana vapaaeh-toisena jatkosotaan pääma-jan ilmatorjuntajoukoissa Mikkelissä.

Antikainen suoritti yliop-pilastutkinnon Kuopion ly-seossa 1946 ja aloitti samana vuonna kemian opinnot Hel-singin yliopistossa.

Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1952 ja väitteli tohtoriksi 1954. Näin hänestä tuli siihen mennessä nuorin Suomessa väitellyt tohtori.

Antikainen valittiin ke-mian apulaisprofessorin vir-kaan Helsingin yliopistoon 1959.

Ennen eläkkeelle siirtymis-tään hän ehti toimia kemian assistenttina ja tutkijana Hel-singin yliopiston matemaat-tis-luonnontieteellisessä osastossa sekä professorina maatalous- metsätieteellises-sä ja lääketieteellisessä tiede-kunnassa yhteensä lähes 40 vuotta.

Varsinaisen virkatyönsä li-säksi Antikainen piti luento-

ja erikoisopettajana Kuopion kesäyliopistossa sekä Helsin-gissä eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa ja yliopiston voimistelulaitoksessa.

Hänen erikoiskiinnostuk-sensa kemian opettamiseen ja kehittämiseen johti usei-den oppikirjojen julkaisemi-seen tekijänimellä P. J. Anti-kainen.

Tunnetuin teos on 1961 ilmestynyt Yleinen ja epä-orgaaninen kemia, joka il-mestyi poistamaan suomen-kielisen kemian oppikirjan puutetta. Kirjasta otettiin 30 vuoden aikana kahdeksan painosta.

Antikaisen tutkimustyö tuotti noin 90 tieteellistä jul-kaisua.

Ahkera kirjoittajaKirjoittaminen seurasi Pau-lia myös harrastuksena lap-sesta seniori-ikään asti. Hän oli innokas päiväkirjan pitä-jä, ja varsinkin nuoruusaikoi-na vihkoihin ja paperiarkeille tallentui lukuisia runoja sekä tilanne- ja luontokuvauksia.

Sota-ajan päiväkirjoista syntyi myös omaelämäker-ronnallinen romaani Rekoli. Teos sisältää kuopiolaispojan

Stadin friiduun Kalevalan päi-vän tansseissa. Siitä alkoi pitkä ja antoisa yhteistaival.

Isänä, ukkina ja isoukkina Pauli oli oikeudenmukaisuu-den ja tasapuolisen kohtelun ilmentymä. Hän oli aina tar-peen vaatiessa auttamassa har-rastuksiin vienneissä ja koulu-asioissa kuin myös opettamas-sa elämän viisauksia.

Kaikkea tätä maustoi vank-kumaton savolaishuumori vit-seineen ja hauskoine tositari-noineen.

JOUNI ANTIKAINEN

Kirjoittaja on Pauli Antikaisen poika.

Pauli AntikainenProfessori kehittikemian opetusta

in memoriam

johtavaksi asiantuntijaksi, jonka vastuualueena on Kemianteolli-suuden koulutuspolitiikka, osaa-minen ja vetovoima Suomessa ja EU-tasolla.

Kesäkatalyytiksi on valittu opiskelija Onerva Aalto Itä-Suo-men yliopistosta.

Euroopan kemianteollisuuden järjestön Ceficin edunvalvonnan ja yritysviestinnän viestintäpääl-likkönä toimiva Roosa-Maiju Huhtaniska on nimetty Suomen kemianteollisuuden lähettilääksi.

tarinan ohella autenttisia valo-kuvia ja lehtiartikkeleja ja luo näin historiallisen perspektii-vin sotien ympäröimän ajan ilmapiirille.

Kirjoittamisen lisäksi rak-kaana harrastuksena Paulilla oli musiikki, niin kuunteluna, soittamisena kuin säveltämise-näkin.

Tiedemiehenä Paulia kiin-nostivat myös scifi-aiheiset elokuvat ja romaanit sekä ar-kielämän tekniset laitteet.

Anja-puolison kanssa yh-teiseloa ehti kertyä yli 70 vuot-ta. Helsinkiin opiskelemaan tullut savolaispoika iski sil-mänsä iloiseen ja nauravaiseen

633/2020KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Vuoden 2019 tiedekirjana on palkittu dosentti, filosofian tohtori Kirsi Lehdon teos Astrobiologia – Elämän edelly-tyksiä etsimässä (Ursa).

Lehto on toiminut molekyy-libiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopiston biokemian laitok-sessa.

Kemia-lehden julkaisema Tu-levia tapahtumia -kalenteri on siirtynyt lehden nettisivuille osoitteeseen www.kemia-leh-ti.fi.

Kalenteri listaa entiseen ta-paan Suomessa ja muualla maailmassa järjestettäviä ke-mian alan kokouksia, kong-resseja, messuja, näyttelyjä ja muita tapahtumia.

Tulevista tapahtumista voi edelleen lähettää tietoja osoit-teeseen toimitus@kemia-leh-ti.fi. Tiedot julkaistaan kalen-terissa maksutta.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt akatemia-professori Seppo Ylä-Herttu-alalle tavoitellun ERC Advan-ced Grant -tutkimusapurahan vuosiksi 2020–2025. Rahoi-tuksen määrä on 2,5 miljoo-naa euroa.

Ylä-Herttuala työskentelee Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutissa. Hän sai apurahan jo kolmannen kerran peräkkäin, mikä on erittäin poikkeuksellista. Ylä-Herttuala on ensimmäinen suomalaistutkija, joka on yl-tänyt harvinaiseen saavutuk-seen.

Rahoitus tuli tutkimukseen, jonka päämääränä on niin sa-nottu biologinen sydämen ohitusleikkaus. Biologisella leikkauksella voitaisiin auttaa potilaita, joilla on vaikea sepel-valtimotauti ja sydämen vajaa-toiminta.

Leikkauksen mahdollistavat uudet verisuonen kasvutekijä-molekyylit, joita Ylä-Herttua-lan ryhmä kehittää. Molekyy-lit parantavat hapenpuutteesta kärsivän sydämen verenkier-

Tapahtumatiedotsiirtyvät verkkoon

Biologinen ohitusleikkaus toitutkijalle huippuapurahan

toa. Lisäksi ne tehostavat sy-dämen aineenvaihduntaa ja energiansaantia.

Biologinen ohitusleikkaus toteutetaan geeninsiirroilla.

Ainutlaatuinen hankeA. I. Virtanen -instituutti ja Kuopion yliopistollisen sai-raalan Sydänkeskus ovat alan tutkimuksessa edelläkävijöitä ja Seppo Ylä-Herttualan tut-kimushanke ainoa laatuaan.

Hankkeessa kehitetään myös uusia geeninsiirtovek-toreita, jotka testataan soluvil-jelmissä ja hiirimalleissa. Lo-pulliset esikliiniset kokeet teh-dään sioilla.

Eläimet tutkitaan moder-neilla magneettikuvauksen (MRI) ja positroniemissioto-mografian (PET) menetelmil-lä.

Kuvantamistutkimukset tehdään Kuopion yliopistolli- sessa sairaalassa. Merkkiai-neena käytetään muun muas-sa hajoavaa radiovettä, joka valmistetaan sairaalan omassa syklotronissa.

Itä-

Suom

en y

liopi

sto

Seppo Ylä-Herttuala on Suomen kansain-välisesti tunnetuin geeniterapiatutkija.

Kirsi Lehto kirjoittiVuoden tiedekirjan

Vuosittain jaettavan Vuoden tiedekirja -palkinnon myön-tävät Tieteellisten seurain val-tuuskunta ja Suomen tiede-kustantajien liitto, joka rahoit-taa palkinnon. Palkitsija pitää Astrobiologiaa potentiaalisena klassikkona.

”Astrobiologia kertoo mah-tavan tarinan planeetta Maan elämästä. Kirja on läpivalaisu siihen, miten elämä on syn-tynyt maapallolla, miten yk-sinkertaisista eliöistä on tullut yhä monimutkaisempia ja lo-pulta ajattelevia olentoja sekä millaisissa olosuhteissa elämä on kehittynyt”, palkintolauta-kunta kiittää.

Kirsi Lehto itse määrittelee astrobiologian lähestymista-pana, joka liittyy sekä biolo-giaan, kemiaan, geofysiikkaan, geologiaan, tähtitieteeseen että filosofiaan.

Hänen tärkeimpiä vieste-jään on, että maapallo tarjoaa elämälle ilmastollaan ja geo-fysiikallaan monimutkaisen ja vuorovaikuttavan kokonai-suuden, mutta ihmisen toi-minta voi nyt horjuttaa sitä. Kirsi Lehdon vastaanottaman

Vuoden tiedekirja -palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Jaan

a Ti

hton

en

64 KEMIA 3/2020

SEURASIVUT

Ruotsissa vuosittain järjestet-tävät Berzeliuspäivät tekevät kemian alaa tutuksi lukiolaisille. Myös kaksi suomenkielistä opet-tajaa pääsi osallistumaan vuoden 2020 tapahtumaan.

Tukholman yliopistossa 31.1.–1.2.2020 pidetyille Berzeliuspäiville kokoontui noin 300 ruotsalaista sekä joitakin suoma-laisia ja norjalaisia lukiolaisstipendiaatte-ja. Lisäksi osallistujina oli heidän noin 50 opettajaansa.

Mukaan pääsi myös kaksi suomenkie-listä opettajaa stipendillä, jonka ruotsalai-nen Svenska Kemisamfundet myönsi Suo-malaisten Kemistien Seuralle.

Berzeliuspäivillä tutustutaan kemian tutkimukseen, teollisuuteen ja opiskelu-mahdollisuuksiin. Tapahtuman tavoittee-na on innostaa taitavia lukiolaisia kemian jatko-opintoihin ja myöhemmin erilaisiin työtehtäviin.

Kahden päivän aikana saimme kuulla toistakymmentä katsausta kemistin työs-tä erilaisissa teollisuus- ja tutkimuslaitok-sissa. Moni tilaisuuden puhujista kertoi itsekin olleensa lukioaikanaan Berzelius-päivillä.

Luennot ovat lyhyitä, vain puolen tun-nin pituisia. Siinä ajassa ehti hyvin saada selville esitysten ideat.

Puhujat olivat eri-ikäisiä ja lähtöisin eri puolilta maailmaa. He kertoivat esityksis-sään myös, miten olivat nykyiseen tehtä-väänsä päätyneet, eli jokaisen luennoitsi-jan uratarina oli osa esitelmää.

Kaikki korostivat yhteistyötä toisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien välil-lä Ruotsissa ja ulkomailla. Stipendiaa-tit kuuntelivat kiinnostuneina ja tekivät myös hyviä kysymyksiä.

Kemian tunnit katsotaan netistäTapahtumassa oli hyvin välitön ja inten-siivinen tunnelma. Kaikki puheet pidet-tiin samassa salissa, lounas tarjoiltiin lä-heisessä ruokalassa, ja kaikki osallistujat oli majoitettu samaan hotelliin.

Perjantai-iltana stipendiaateilla oli yh-

Käänteistä oppimista kielikylvyssä

teinen ohjelmallinen päivällinen. Nuorilla oli hyvä mahdollisuus tutustua myös toi-siinsa.

Lounas- ja kahvitaukojen aikana oli mahdollisuus käydä tutustumassa eri op-pilaitosten tarjontaan ja jutella opiskeli-joiden kanssa. Myös luennoitsijat olivat lounas- ja kahvitaukojen aikana valmiina keskustelemaan.

Iltapäivän päätteeksi opettajat kokoon-tuivat kuulemaan Magnus Ehingeriä, jonka käänteinen opetusmenetelmä (flip-ped classroom) on kuuma puheenaihe Ruotsissa.

Lukiolaiset katsovat etukäteen koto-naan Magnus Ehingerin kemian tunnit, jotka tämä lataa Internetissä toimivaan Youtube-videopalveluun.

Näin varsinaisilla oppitunneilla on ai-kaa kokeellisuuteen ja keskusteluun. Me-netelmä herätti kovasti keskustelua myös Berzeliuspäiville osallistuneiden opetta-jien keskuudessa.

ANU PENTTILÄ JA MARIA KIVIKOSKIAnu Penttilä opettaa kemiaa Otaniemen lukiossa ja Maria Kivikoski Ruusutorpan

koulussa.

”Matka Berzeliuspäi-ville oli hyvin antoisa. Olisi hienoa, jos Suo-messakin järjestettäi-siin vastaavanlaiset päivät lukiossa kemiaa opiskeleville”, sanovat espoolaisopettajat Anu Penttilä ja Maria Kivikoski.

653/2020KEMIA

SEURASIVUT

SEUROISSA TAPAHTUU

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä4/2020 27. toukokuuta 17. kesäkuuta5/2020 6. elokuuta 2. syyskuuta6/2020 17. syyskuuta 14. lokakuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista

toimitetaan osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranKevätkokous ja vierailu LohjalleSiirtyy koronaepidemian takia suunnitellusta ajankohdasta (19.5.2020) eteenpäin.Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin. Seuraa sivua www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Kemistigolf-tapahtuma käyn-nistyi vuonna 1991, kun Hanna-Leena Kauppinen ja Pentti Ruuskanen (Espoon golfseura EGS) keksivät, että kemistit voisivat kisailla kes-kenään golfin merkeissä.

Golf oli silloin kohtuullisen uusi laji, joka levisi nopeasti, joten ei ollut vaikea saada mu-kaan kilpailijoita eikä sponso-reita.

Ohjelmaan on aina kuulunut myös kisan jälkeinen ruokailu ja yhdessäolo. Joissakin tapah-tumissa on ollut myös sauno-mismahdollisuus rantasaunas-sa, kerran jopa ohjelmalliset iltamat Kotojärvellä orkesterin ja tanssin merkeissä.

Perinteinen kemian alan yritys Merck ja sen silloinen johtaja Roba Helenius lah-joittivat kilpailulle kiertopal-kinnon, joka kantaa nimeä Merckin malja. Sen saa par-haan pistebogey-tuloksen teh-nyt kemisti.

Kisaan saavat osallistua myös avecit ja muut kemian teollisuuden tai kaupan alal-la toimivat golffarit, mutta Merckin maljan voi voittaa vain ”oikea” kemisti.

Heinäkuun lopussa RaaseporissaUsein kisan voittaja on ottanut vetovastuun seuraavan Kemis-tigolfin järjestämisestä. Niinpä kisaa on pelattu vuosien saa-tossa jo 24 eri kentällä.

Kemistit kokoontuvat golfin juhlaturnaukseenKemistigolf kokoaa yliopisto- ja korkeakoulugolf-farit leikkimieliseen kisaan kerran vuodessa. Tänä kesänä tapahtuma järjestetään jo 30. kerran.

Perjantaina 31. heinäkuuta 2020 pelataan järjestyksessään jo 30:s Kemistigolf, joka järjes-tetään Raaseporissa Ruukki-golfissa.

Mukaan voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen ka-tariina.alagrund@welho.com. Ilmoittautumisaikaa on 30. kesäkuuta asti.

Kuten aina, järjestäjät otta-vat tänäkin vuonna mielellään vastaan palkintolahjoituksia.

OUTI ITKONEN, KATARIINA ALAGRUND

JA PIRJO TANNER Merckin maljan voittajat

Golfkisan paras kemisti pokkaa tänäkin kesänä itselleen Merckin maljan.

Vuosi Voittaja Kilpailupaikka

1991 Pentti Ruuskanen Espoo1992 Jouko Patrikka Messilä1993 Jouko Patrikka Turku1994 Minna Jäppinen Espoo1995 Mikko Maunula Wiurila1996 Pekka Toijala Nevas1997 Mikko Maunula Takkula1998 Maarit Voss Tarina1999 Mikko Maunula Tawast2000 Kalevi Siivinen Laukaa2001 Kari Lahtinen Tuusula2002 Rauno Stedt Lakisto2003 Timo Pajunen Vihti2004 Kari Lahtinen Nokia2005 Seppo Paltemaa Kotojärvi2006 Kari Lahtinen Lakeside2007 Jussi-Pekka Aittola Uusi-Tarina2008 Leena Tervo Kullo2009 Kari Lahtinen Etelä-Saimaa2010 Anna Suorsa Pickala Forest2011 Pasi Myllyperkiö Muurame2012 Pasi Myllyperkiö Espoo2013 Jari Kolari Ruukki2014 Anu El-Ghaoui Kullo2015 Ulla Suistonen Messilä2016 Anu El-Ghaoui Espoo2017 Anu El-Ghaoui Annila2018 Outi Itkonen Koski2019 Outi Itkonen Keimola

Out

i Itk

onen

66 KEMIA 3/2020

KEMIAN NOBELISTITSarja kertoo Nobelin palkinnon saaneista kemisteistä.

Harold Urey

Raskaan vedyn löytäjäVuoden 1934 kemian nobelisti Harold Urey oli monipuolinen tutkija, jonka aloja olivat myös geokemia, geologia, tähtitiede ja astrofysiikka.

SISKO LOIKKANEN

Newyorkilaisessa Columbian yliopis-tossa työskennellyt kemisti Harold Urey (1893–1981) osoitti vuonna 1931, että vety esiintyy myös tavallista kevyt-tä muotoaan raskaampana.

Raskaan vedyn eli deuteriumin yti-messä on protonin lisäksi yksi neut-roni. Neutronin olemassaolon todisti seuraavana vuonna britti James Chad-wick Cambridgen yliopistosta.

Kun atomiytimen osaset oli löydet-ty, Ureyn deuteriumhavainto voitiin palkita vuoden 1934 kemian Nobelilla. Chadwick puolestaan pokkasi fysiikan palkinnon vuonna 1935.

Harold Urey aloitti akateemiset opintonsa suorittamalla kandidaatin-tutkinnon eläintieteestä Montanan yli-opistossa. Sieltä hän jatkoi Kaliforni-an yliopistoon, jossa hän keskittyi fy-sikaaliseen kemiaan höystettynä aimo annoksella matematiikkaa ja fysiikkaa.

Väitöksensä jälkeen kvantti- ja ato-miteoriasta innostunut Urey täydensi opintojaan Niels Bohrin johtamassa teoreettisen fysiikan tutkimuslaitok-sessa Kööpenhaminassa. Siellä hän tu-tustui moniin muihinkin ajan johtaviin eurooppalaistutkijoihin.

Taipaleellaan kohti deuteriumlöytöä Urey vieraili myös Saksassa, jossa hän tapasi itsensä Albert Einsteinin.

Jo vuonna 1930 Urey julkaisi yhdessä fyysikko Arthur Ruarkin kanssa teok-sen nimeltä Atoms, Quanta and Mole-cules, joka oli ensimmäisiä englannin-kielisiä johdatuksia kemiaan kvantti-mekaniikan pohjalta.

Urey myös perusti The Journal of Chemical Physics -tiedelehden ja toi-

mi sen ensimmäisenä päätoimittajana vuodet 1933–1941.

Elämän rakennuspalikatHarold Ureyn isotooppiosaaminen tuli tarpeeseen Yhdysvaltain Manhat-tan-projektissa toisen maailmansodan aikana. Hän oli mukana kehittämässä menetelmää atomipommissa tarvitun uraani-235:n rikastamiseen kaasudif-fuusiolla.

Sodan jälkeen Urey siirtyi profes-soriksi Chicagon yliopiston ydintut-kimuksen instituuttiin. Siellä hänen kiinnostuksen kohteikseen nousivat geokemia, aurinkokunnan rakenne ja synty, elämän alkuperä ja kosmokemia.

Vuonna 1951 Urey harmitteli luen-nollaan, etteivät tutkijat olleet vielä-kään testanneet elämän synnyttämistä epäorgaanisesta aineesta. Venäläinen

Amish-lahkon koulusta 14-vuotiaana valmistunut Harold Urey kapusi vaa-timattomista lähtökohdista tieteen korkeimmalle huipulle.

biokemisti Aleksandr Oparin ja eng-lantilainen J. B. S. Haldane olivat sen-tään pohtineet ideaa jo 1920-luvulla.

Urey esitti, että maapallon alkuilma-kehä saattoi sisältää vesihöyryä, ammo-niakkia ja metaania. Jos kaasuja pantai-siin reaktioastiaan, voitaisiin jäljitellä muinaista ilmakehää ja tutkia, muo-dostuuko seoksessa orgaanisia mole-kyyleja.

Ehdotukseen tarttui luennolla istu-nut nuori Stanley Miller. Tämä teki laboratoriokokeen, jossa vettä, vetyä, ammoniakkia ja metaania sisältänee-seen seokseen kohdistettiin salamoin-tia jäljitelleitä sähköpurkauksia.

Reaktio synnytti tervamaista ainetta, joka sisälsi kuin sisälsikin useita ami-nohappoja, proteiinien perusosia. Epä-orgaanisesta aineesta siis saattoi syntyä elämän rakennuspalikoita.

Nobelistina Ureylla ei ollut tarvetta lisämaineeseen. Hän ei halunnut ni-meään Science-lehden vuonna 1953 julkaisemaan tutkimusartikkeliin, vaan toivoi huomion kohdistuvan Milleriin, joka kohosikin näin kuuluisuuteen.

Jäätyään eläkkeelle Chicagon yliopis-tosta Urey jatkoi uraansa Kalifornian yliopiston emeritusprofessorina ja kes-kittyi tutkimaan aurinkokuntamme planeettoja. Hänellä oli myös osuuten-sa siihen, että Yhdysvaltain avaruus-hallinto Nasa ryhtyi tekemään aktii-vista kuututkimusta.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@gmail.com

KemiKEMIAAIKATAULU JA TEEMAT 2020

Menossa mukana / Erikoisjakelut

1/2020 PacTec ja PlastExpo Nordic, Helsinki 11.–12.3.2020

2/2020 Laboratorioalan ammattilaiset

3/2020 Kemikaali-, terveys- ja laboratorioalan ammattilaiset

4/2020 Kiertotalous- ja ympäristöalan ammattilaiset

5/2020 Eurosafety ja Työhyvinvointi, Tampere 8.–10.9.2020 Kemian- ja prosessiteollisuuden ammattilaiset

6/2020 Kokkola Material Week, 7.–12.11.2020

7/2020 Bio- ja laboratorioalan ammattilaiset Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2021

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Asolantie 29b, 01400 Vantaa • www.kemia-lehti.fi

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

POIMINTOJA LUKIJATUTKIMUKSESTA

Lähde: Lukijatutkimus 2017 / Focus Master Oy

”Saan lehden artikkeleista hyötyä työtehtäviini.”

94 %

”Saan lehden mainoksista hyödyllistä tietoa.”

89 %

NROTOIM.

AINEISTOTMAINOS-

VARAUKSETMAINOS-

AINEISTOT ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2020 3.1. 13.1. 16.1. 5.2. Analytiikka, muovit ja pakkaukset

2/2020 14.2. 24.2. 27.2. 18.3. Laboratoriot, terveys, tutkimus

3/2020 3.4. 14.4. 16.4. 6.5. Kemikaalit, laboratoriot, patentit

4/2020 15.5. 25.5. 27.5. 17.6. Kiertotalous, biotalous, ympäristö

5/2020 31.7. 10.8. 13.8. 2.9. Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus

6/2020 11.9. 21.9. 24.9. 14.10. Analytiikka, tutkimus, materiaalit

7/2020 22.10. 1.11. 5.11. 25.11. Laboratoriot, innovaatiot, biotieteet

Seija Kuoksa, puh. 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Jaana Koivisto , puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

KemiKEMIA

”Kemianala kehittyy ja digitalisoituu vauhdilla.

Tuleville ammattilaisille pelikenttä on kiinnos-tava – he pääsevät vai-kuttamaan sekä pelin sääntöihin että kehi-tyksen suuntaan.”

Asiakaskokemustiimin vetäjä Tiia-Lila Vuylsteke, Algol

Chemicals Oy

”Yritykset tarjoavat monenlaisia mahdol- lisuuksia tuleville ammattilaisille. Kestävää kehitystä ja kiertotaloutta ei synny ilman kemiaa.”Liiketoimintapäällikkö Olli-Pekka Jaakola, SGS Finland

Kiitos, opiskelijakummit!Kiitos, opiskelijakummit!

Algol Chemicals Oy ja SGS Finland Oy ovat Kemia-

lehden vuoden 2020 opis- kelijakummit. Yhdessä

lahjoitamme lehden vuosi- kerran 175:lle kemian

alan opiskelijalle.

Oletko kiinnostunut stipendistä tai kummi-

kumppanuudesta?Lue lisää: www.kemia-lehti.fi

> Stipendit

”Kemia ja kemiantekniikka ovat tulevaisuuden aloja. Omia kiinnostuk-

sen kohteitani ovat etenkin lääketeollisuus, kiertotalous ja

terveysteknologia.” Kemiantekniikan opiskelija Jenni Kauppi,

Turun Ammattikorkeakoulu

Scan

stoc

kpho

to

stipendisivu.indd 1stipendisivu.indd 1 23.4.2020 13.0123.4.2020 13.01

Sinä olet siellä.

Aikakausmedioihin uppoudutaan. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Niitä luetaankeskittyneesti ja usein. Myös mainoksia. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella