21922 hu 1/2004 - esab · 2019-01-25 · 16 aristomig 500 -konetta poriin s. 18. 2 hitsausuutiset...
TRANSCRIPT
1/2004
Futiksen EM-kisat tulossas. 3
Huonosti hitsattavia teräksiäs. 6
Huippupuhtaita orbitaalihitsejäs. 11
16 AristoMig 500 -konetta Poriins. 18
2
HITSAUSUUTISETNro 1/200438. vuosikerta
PäätoimittajaJuha Lukkari
ToimitussihteeriTuula Virta
TaittoTaiten Oy
Reprotyöt ja painopaikkaPAINOPRISMA Oy
JulkaisijaOY ESABRuosilantie 1800390 HelsinkiPuh. (09) 547 761Faksi (09) 547 7771www.esab.fi
Sähkö[email protected]
JakeluJaetaan ilmaiseksi hitsauksesta,leikkauksesta ja teollisuudenilmanpuhdistuksesta kiinnostuneille.
Tilaukset ja osoitteenmuutoksetLehden yhteyskortilla, joka onsivulla 21, tai faksilla:OY ESAB, (09) 547 7771/Benita Öhrnell
Hitsausuutiset 1/2004
Kevättä ilmassa
SEPPO TUOMOLA
Talven selkä taitaa olla vähitellen taittumas-
sa. Vaikka lunta on vielä joka puolella ki-
noksittain, niin selvästi havaitsee kevättä ilmas-
sa. Aamut ovat valoisampia ja päivät tuntuvat
jo pidemmiltä. Mennään kohti kevättä, kohti
uutta luonnon kasvukautta.
Kaikki varmaan toivomme, että kevät toisi
mukanaan metalliteollisuuden kannalta posi-
tiivisia ja kannustavia uutisia. Kotimainen teol-
lisuus on viime aikoina saanut iskuja vähän
puolelta jos toiseltakin. Kiina-ilmiö vie työpaik-
koja halvan työvoiman maihin ja kotimaiset-
kaan asiakkaat eivät jaksa uskoa suomalaisen
metalliteollisuuden kilpailukykyyn, kuten lai-
vatilausten meno italialaiselle telakalle on
osoittanut. Monitoimimurtaja-öljyntorjunta-
aluksen tilauskin on juuttunut jonnekin valtio-
vallan selvittelysokkeloihin eikä valmista oikein
tunnu tulevan. Onneksi ydinvoimalaitoksen
maanraivaustöiden alkupaukku on tehty ja työt
käynnistyneet. Ja muutamia infrastruktuurin
hankkeita on käynnissä tai käynnistymässä,
elleivät liito-oravat yhtäkkiä kevään tullessa
taas huolestuttavasti lisäänny… …
On selvää, että tällaisessa tilanteessa in-
vestoinnit eivät oikein tahdo lähteä käyntiin.
Kotimainen kysyntä on ollut tilastojen mukaan
ihan kelvollisella tasolla ja ihmisillä on ollut
entistä enemmän ostovoimaa. Mutta metalli-
teollisuuden kannalta keskeiset investoinnit
laahaavat perässä. Epävarmuustekijöitä on lii-
kaa ja tulevaisuuden näkymät monelta osin ko-
vin ”sumuisia”. Perinteisesti kehityksen kär-
jessä olleet nykyaikaiset alihankkijatkin joutu-
vat olemassa olevan kapasiteetin täyttämiseksi
etsimään uusia asiakkaita, vanhojen siirtyessä
muihin maihin.
Menipä kehitys mihin suuntaan hyvänsä,
niin metalliteollisuuden kannalta pari asiaa on
varmaa. Suomen kaltaisessa maassa tuotta-
vuutta on parannettava koko ajan ja ”tavan-
omaisesta kilotavarasta” on päästävä paljon
tietoa ja taitoa sisältäviin tuotteisiin. Hitsauk-
sen osalta tarjoamme apuamme teille tässä
työssä. Olipa tavoitteenanne modernisoida ny-
kyistä laitekantaanne uusinvestoinneilla tai
vanhojen laitteiden parannuksilla, niin kartoi-
tamme kanssanne juuri teille sopivia ratkaisu-
ja. Tai jos tarvitsette uusien materiaalien ja
rakenteiden hitsauksessa tarvittavaa tietoa ja
taitoa, niin tekninen palvelumme tarjoaa mie-
lellään tietämystään käyttöönne.
Olemme tähän lehteen koonneet uutuus-
tuotteiden esittelyjen ohella myös luettelon
vuonna 2002/2003 ilmestyneistä artikkeleista.
Niissä on ollut paljon tietoa auttamaan oikei-
den ratkaisujen löytämisessä uusien haastei-
den edessä. Ja jalkapallostadionin rakentamis-
ta käsittelevä artikkelimme kertoo yhden esi-
merkin asiakkaan ja ESABin välisestä tehok-
kaasta yhteistyöstä. Samanlaiseen yhteistyöhön
pystymme kanssanne täällä Suomessakin hit-
sauspulmianne ratkottaessa.
Kevättä kannattaa odottaa avoimin silmin.
Se tuo ehkä mukanaan uusia mahdollisuuksia.
1. Hitsauslehdet netissä 19– Hitsausuutiset– Svetsaren
2. Ladattavia pdf-tiedostoja 19– Mekanisoinnin sietämätön keveys– Orbitaali kiertää putken ympäri
www.esab.fi
FinnTec 04 -messut 11–14.5.2004 15Hitsausuutisten artikkelit 2002–2003 20Yhteyskortti 21ESAB-jälleenmyyjien yhteystiedot 22
Palvelu
Valon stadion– valmiina jalkapallon EM-kisoihin 3
Täytelanka jakevytmekanisointi
Kaksi huonosti hitsattavaa terästä:– 34CrNiMo6– 42CrMo4 6
Hitsattavuus
Porin Aikuiskoulutuskeskuksessaräätälöityä koulutusta 18
Hitsauksen kouluttaja
Aristo SuperPulse™ – monipuolisinpulssi-MIG/MAG-hitsauskone 12A2 Tripletrac railonseurantaan 13Täydellinen hitsaustorniohjelma 13Hitsausarvojen dokumentointi 13ESABMig C 240 ja C240s -koneet 14VBA-EXPERT plasmaviisteleikkaukseen 14
Tuoteuutuuksia
Lääketeollisuus vaatii huippupuhtaitaorbitaalihitsejä ja Putkikarvi osaa sen 11
Putkien TIG-hitsaus
MAG-hitsauksen tuottavuusuudelle tasolle 16
Hitsauslangat
1/2004
Futiksen EM-kisat tulossas. 3
Huonosti hitsattavia teräksiäs. 6
Huippupuhtaita orbitaalihitsejäs. 11
16 AristoMig 500 -konetta Poriins. 18
3Hitsausuutiset 1/2004
▼
Valon stadion
Portugalin kuuluisin seurajoukkue Ben-
fica on rakennuttanut Lissaboniin ko-
konaan uuden stadionin, joka tulee
olemaan yksi kisojen pääareenoista. Se kan-
taa nimeä Estadio da Luz – Valon stadion.
Sen valmistaminen oli myös hitsaustekni-
sesti haastava tehtävä sekä leikkauksen että
hitsauksen osalta niin esivalmistuksessa kuin
asennushitsauksissa. ESAB Portugali oli voi-
makkaasti tässä projektissa mukana kehittä-
mässä hitsaus- ja leikkausratkaisuja, joilla
kyettiin saamaan stadionin teräsrakenteet val-
miiksi tiukan aikataulun puitteissa.
Stadionin rakenteet ovat neljän valtaisan
putkikaaren varassa, jotka muistuttavat sa-
teenkaaria taivaalla. Kunkin kaaren pituus on
yli 200 metriä, joten yhteenlaskettu pituus on
noin kilometri. Esivalmistuksessa kuusi neljä
metriä pitkää putkea (á kaksi tonnia) liitettiin
toisiinsa 24 metriä pitkiksi segmenteiksi, joi-
ta valmistettiin yhteensä 41 kappaletta. Nämä
segmentit nostettiin taivaalle, jossa ne liitet-
tiin vielä toisiinsa yhtenäisiksi kaariksi.
Jalkapallon EM-kisat pi-detään tänä kesänä 4.6.–12.7. Portugalissa, jonnekuusitoista maata on sel-vittänyt tiensä monivai-heisten karsintojen kaut-ta.
Tämä on merkinnyt valta-via rakennustyömaita ym-päri Portugalia, kun seit-semän täysin uutta jalka-pallostadionia on raken-nettu ja kolme vanhaa sa-neerattu.
Koko projekti maksaa hui-keat 550 miljoonaa euroa.
– valmiina jalkapallonEM-kisoihin
Putkien teräslaji oli tavanomainen raken-
neteräs S355J2G3 sekä seinämänpaksuus 40
mm ja halkaisija noin puolitoista metriä.
Leikkaus
Putkien päihin jouduttiin tekemään hitsaus-
viisteet, jotta ne voitiin koota segmenteiksi
jauhekaarihitsaamalla. Railomuoto oli 60˚-X-
railo, jossa oli 4 mm:n juuripinta. Kunkin seg-
mentin päähän tehtiin vielä hitsausviiste asen-
nushitsauksia varten, jossa käytetty railomuo-
to oli 60˚-V-railo, jossa 2 mm:n juuripinta.
Leikkausmenetelmäksi valittiin plasma-
leikkaus, jonka laskettiin olevan kaksi kertaa
Jauhekaarirailon leikkausjärjestys.
Hitsausuutiset 1/20044
24 metriä pitkät esivalmisteet (segmentit).
nopeampi kuin polttoleikkaus. Suojakaasuna
käytettiin paineilmaa.
Aloituskaasuna käytettiin typpeä ja varsi-
naisena leikkauskaasuna happea. Plasmaleik-
kauksen jälki on vähintään
yhtä hyvä kuin polttoleikkaus-
jälki. Lisäksi plasmaleikkaus
ei vaadi esikuumennusta ku-
ten polttoleikkaus.
Plasmaleikkauslaitteisto
koostui plasmaleikkauspäästä
PT 600 XLS, virtalähteestä
ESP 400C ja ohjausyksikös-
tä, jotka toimitti ESAB Cut-
ting Systems (USA). Plasma-
leikkauspää sijoitettiin 6-ak-
seliseen teollisuusrobotin kä-
Putkisegmenttienesivalmistus
Kuusi putkea liitettiin jauhekaarihitsauksella
toisiinsa 24 metriä pitkäksi segmentiksi käyt-
täen hitsaustornia sekä sisäpuolelta että ulko-
puolelta. Putket olivat pyöritysrullastojen
päällä.
Railojen plasmaleikkausta robotilla.
Jauhekaarihitsin palkojärjestys X-railos-sa.
Sisäpuolista jauhekaarihitsausta.
Lisäaineiksi valittiin OK Autrod 12.22 ja
OK Flux 10.71, jotka ovat kaikkialla tunnet-
tuja, luotettavia lisäaineita, mm. tuulimylly-
jen runkojen valmistuksessa.
Plasmaleikkauksen jälki on hyvä.
sivarteen, joka pystyi antamaan leikkauspääl-
le 3-D-liikkeet. Ennen leikkausta robotti kul-
jetti ”kylmänä” leikkauspään putken ympäri,
jolloin se luki muistiin geometrian.
5Hitsausuutiset 1/2004
Mekanisoitua hitsausta täytelangalla putken ympäri. Hitsausta keltaisessa kopissa Lissabonintaivaalla.
JUHA LUKKARITeknisen palveluosaston päällikkö✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045
Artikkeli on lyhennetty käännös ESAB-
yhtymän asiakaslehdessä Svetsaren No 2/
2003 olleesta Ben Altemühlen kirjoittamasta
artikkelista You‘ll never walk alone.
Täytelankahitsin palkojärjestys.
Asennushitsaukset
Asennuspaikalla tehtävä kaarien kokoaminen
segmenteistä oli vaativa urakka, koska hit-
saus jouduttiin tekemään ”taivaalla”, korkeim-
millaan lähes 100 metrin korkeudessa. Koska
aikataulu oli tiukka, niin hitsausmenetelmäk-
si valittiin mekanisoitu MAG-täytelankahit-
saus, jonka arvioitiin olevan moninkertaisesti
nopeampi kuin perinteellinen puikkohitsaus.
Hitsauslaitteisto kuljettimineen sijoitettiin
suojakoppiin, joka nostureilla siirrettiin koh-
teeseen. Työtä varten rakennettiin kaksi suo-
jakoppia, jotka kumpikin varustettiin vielä
kaksilla hitsauslaitteistoilla.
Hitsauslaitteisto koostui seuraavista lait-
teista:
● Putken ympärille kiinnitettävä kul-
jetinkisko Railtrac FW 100, johon
asennettiin kaksi kuljetinta, toinen
kulki toisella puolella ja toinen toi-
sella puolella.
● MAG-hitsauskone LAW 520 W,
jossa MEK 4S -langansyöttölaite
ja PSF 410W-pistooli.
Tällaisen kiinteäasentoisen put-
ken, joka ei ole edes vaakasuorassa,
hitsaus on erittäin vaativa. Hitsaus tehdään
alhaalta ylöspäin samanaikaisesti kummalla-
kin puolella putkea, jolloin asento alkaa kello
kuudesta ja päättyy kello kahteentoista.
Parhaiten siihen soveltuu juuri rutiilitäyt-
teinen asentotäytelanka. Langan nopeasti jäh-
mettyvä kuona tukee hyvin hitsisulaa, minkä
ansiosta voidaan käyttää suhteellisen suuria
virtoja. Täytelangaksi valittiin FILARC
PZ6113, joka on käytetyin rutiiliasentolanka
Euroopassa mm. telakoilla, joissa asentotäy-
telankoja käytetään paljon. Suojakaasu oli 80/
20-seoskaasu. Hitsausmenetelmää kehiteltiin
ja harjoiteltiin ensin sisätiloissa maalla, jossa
valmistettiin myös protokappale (ns. Mock-
up).
Railomuoto oli 60˚-V-railo, johon ensin
hitsattiin pohjapalko käsin puikolla. Täytelan-
galla palkoja tuli vajaa 20 kpl. Jotta säätöjä ei
olisi hitsauksen aikana kovin paljoa, niin hit-
sausvirta (190 A) ja kaarijännite (24 V) pidet-
tiin samoina. Hitsauksen aikana jouduttiin
luonnollisesti muuttamaan hitsausnopeutta ja
levitysliikkeen laajuutta.
Täytelankahitsejä jouduttiin tekemään
yhteensä 40 hitsiä. Yhden hitsin tekemiseen
kului aikaa 1,5–2 päivää, josta paksuseinäi-
sen putken päiden esikuumennus (150 ˚C)
kesti jo kuusi tuntia. Kaikki hitsit tarkastettiin
100 %:sti, jauhekaarihitseille röntgen- ja täy-
telankahitseille ultraäänitarkastus.
6 Hitsausuutiset 1/2004
den pitää olla riittävän korkea eli 0,20–0,50
% ja riittävästi seostettuja kromilla, nikkelillä
ja/tai molybdeenillä. Nuorrutusterästen hii-
liekvivalentti CE ns. IIW-kaavan mukaan las-
kettuna vaihtelee välillä 0,5–1,0 %.
Nuorrutus on lämpökäsittely, jossa teräk-
selle tehdään karkaisuhehkutus (austenitoin-
ti) lämpötila-alueella 820–860 ˚C, sammutus
(nopea jäähdytys) ja päästöhehkutus lämpöti-
la-alueella 450–650 ˚C. Nuorrutuksen avulla
saadaan suuri lujuus ja hyvä sitkeys eli luja ja
sitkeä päästömartensiittinen mikrorakenne.
Murtolujuudet ovat näillä kahdella teräksellä
riippuen aineenpaksuudesta luokkaa 700–
1200 N/mm2. Nuorrutusteräksissä hiilipitoi-
suus on tavallisesti 0,25–0,60 %, minkä lisäk-
si seosaineita voi olla useita prosentteja.
Heti on syytä huomata, että nämä nuorru-
tusteräkset eroavat huomattavasti kemiallisel-
ta koostumukseltaan nykyaikaisista erikoislu-
jista hitsatuissa rakenteissa käytettävistä nuor-
rutusteräksistä, jotka ovat kehitetty nimen-
omaan hitsattaviksi. Tällaisia ovat mm. WEL-
DOX 700, N-A-XTRA 70 ja Dillimax 690,
joiden myötölujuus on vähintään 690 N/mm2
ja murtolujuus 750–900 N/mm2.
Suurin ero näissä uusissa nuorrutusteräk-
sissä on huomattavasti matalampi hiilipitoi-
Kahdenlaisianuorrutusteräksiä
Perinteellisillä nuorrutusteräksillä tarkoite-
taan lähinnä koneenrakennuksen käyttämiä
lujia CrMo- ja CrNiMo-teräksiä, joita käyte-
tään akseleina, hammaspyörinä, hammastan-
koina yms. koneenosina. Nämä teräkset eivät
ole tarkoitettu hitsattaviksi eikä komponent-
tien valmistuksessa yleensä käytetä hitsausta.
Hitsausta ei kuitenkaan voida aina välttää joko
viallisen kappaleen korjauksen tai pakotta-
vien konstruktiovaatimusten takia, vaikka te-
räs ei olisikaan hyvin hitsattava teräs.
Tällaisia teräksiä ovat perinteelliset sak-
salaisen DIN-standardien mukaiset nuorrutus-
teräkset, esim. 34CrNiMo6 ja 42CrMo4, jot-
ka ovat myös uusien EN-standardien mukai-
set merkinnät. Kotimaiset Imatra Steelin mer-
kinnät ovat vastaavasti IMATRA MoCN 315
M ja MoC 410. Toki näitä nuorrutusteräksiä
on muitakin, mutta nämä ovat niistä eniten
kysyttyjä ja myös vaikeimmin hitsattavia.
Monasti näistä teräksistä käytetään myös
amerikkalaisia merkintöjä, jotka ovat 4340
(34CrNiMo6) ja 4142 (42CrMo4).
Jotta teräs voidaan lämpökäsitellä eli
nuorruttaa (karkaisu ja päästö), hiilipitoisuu-
➤ 34CrNiMo6➤ 42CrMo4ESABille tulee jatkuvasti kyselyjä näiden kahden perinteelli-sen nuorrutusteräksen hitsauksesta. Miksi ne ovat huonostihitsattavia? Millä lisäaineella ja miten niitä hitsataan?
Kaksi huonosti hitsattavaa terästä:
suus ja matalammat seosainepitoisuudet. Le-
vyterästen nuorrutukseen on kehitetty tehok-
kaat lämpökäsittelylaitteet, joiden ansiosta
seosainepitoisuudet voivat olla huomattavasti
matalampia. Hiilipitoisuus on yleensä alle
0,20 % tai jopa alle 0,15 % eikä seosaineita
ole niin paljoa kuin perinteellisissä nuorrutus-
teräksissä. Hitsattavuus on hyvä ja esikuumen-
nusta ei yleensä tarvita alle 15–20 mm:n le-
vynpaksuuksilla edellyttäen, että lisäaine on
erittäin niukkavetyinen, eikä lämpökäsittelyä
hitsauksen jälkeen.
Miksi hitsaus onvaikeata?
Tärkein ongelma nuorrutusterästen hitsauk-
sessa liittyy terästen suureen karkenemistai-
pumukseen ja siihen liittyvään halkeiluun, jos-
ta käytetään useita eri nimityksiä, jotka kaikki
tarkoittavat samaa asiaa: vety-, kylmä-, kar-
kenemis- ja palonalainen halkeilu. Halkeilun
syytekijät ovat:
● altis mikrorakenne (so. hauras martensiit-
tinen rakenne)
● riittävästi vetyä (so. vetyhauraus)
● vallitsevat suuret jännitykset
Kun halutaan estää halkeamien syntymis-
tä, niin on pyrittävä vaikuttamaan yhteen tai
useampaan syytekijään. Jos onnistutaan eli-
minoimaan yksi tekijä kokonaan, niin halkea-
mia ei synny. Jos vetyä ei liukene lainkaan
hitsisulaan, niin halkeamia tuskin syntyy.
Käytännössä tämä ei tietysti onnistu täysin,
Nuorrutusteräkset 34CrNiMo6 ja 42CrMo4 (SFS-EN 10083-1).
Teräs C (%) Si (%) Mn (%) Cr (%) Ni (%) Mo (%)
34CrNiMo6 0,30–0,38 Max 0,40 0,50–0,80 1,30–1,70 1,30–1,70 0,20–0,30
42CrMo4 0,38–0,45 Max 0,40 0,60–0,90 0,90–1,20 – 0,15–0,30
7Hitsausuutiset 1/2004
kuten ei jännitysten täydellinen eliminoimi-
nenkaan. Kuitenkin martensiittisen rakenteen
syntyminen voidaan estää sopivilla toimenpi-
teillä, kuten hetken päästä näemme. Vetyteki-
jään eli hitsin vetypitoisuuteen voidaan ja pi-
tää vaikuttaa alentavasti käyttäen sopivaa li-
säainetta tai jälkikuumennusta. Myös jänni-
tyksiin voidaan vaikuttaa jonkin verran käyt-
täen sopivaa lisäainetta.
Korkea hiilipitoisuus (0,30–0,45 %) tekee
sen, että karennut eli martensiittinen rakenne
on erittäin kova ja hauras, koska martensiitin
kovuus riippuu vain hiilipitoisuudesta. Ko-
vuus kasvaa hiilipitoisuuden kasvaessa. Ko-
vuus voi olla lähes 60 HRC (700 HV). Seosai-
neiden vaikutus kovuuteen on vähäinen, mut-
ta ne lisäävät teräksen kykyä muuttua marten-
siitiksi eli itse karkenevuutta.
S-käyristähitsausohjeet
Karkenevuudeltaan erilaiset teräkset käyttäy-
tyvät eri tavoin hitsin jäähtymisnopeuden
vaihdellessa. Muutoksia voidaan tarkastella
ns. S-käyrien avulla:
● isotermiset S-käyrät, kuvat vieressä
● jatkuvan jäähtymisen S-käyrät,
kuvat seuraavalla sivulla
Isotermiset S-käyrät näyttävät eri vakio-
lämpötiloissa tapahtuvan austeniitin hajaan-
tumisen (muutoksen) eri mikrorakenteiksi
ajan funktiona. Syntyvän mikrorakenteen ko-
vuus on annettu kuvassa ympyröiden sisällä
numeroina (HRC, HV). Kun terästä 42CrMo4
pidetään lämpötilassa 400 ˚C noin 2 minuut-
tia, niin austeniitti muuttuu bainiitiksi, jonka
kovuus 35 HRC. Tätä voidaan käyttää hyväk-
si hitsauksessa.
Jatkuvan jäähtymisen S-käyrät näyttävät
teräksen jatkuvasti jäähtyessä austeniitin ha-
jaantumisen (muutoksen) eri mikrorakenteik-
si ajan funktiona. Näiden käyrien avulla näh-
dään, miten austeniitti muuttuu muiksi mikro-
rakenteiksi teräksen jäähtyessä jatkuvasti.
Kun teräs 34CrNiMo6 jäähtyy austeniitti-
alueelta hitaasti noin 4 minuuttia, niin kovuus
on silti vielä lähes 600 HV. Tämä tarkoittaa
hitsauksessa sitä, että pelkän korkean esikuu-
mennuksen avulla ei pystytä estämään karke-
nemista liitoksen muutosvyöhykkeellä.
Teräksen 42CrMo4 isotermiset S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).
Teräksen 34CrNiMo6 isotermiset S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).
▼
8 Hitsausuutiset 1/2004
Hitsausohjeet
ESABilla aikoinaan tehtyihin kokeisiin perus-
tuen on vielä viereisen sivun kuvassa havain-
nollistettu nuorrutusteräksen karkenevuutta ja
syntyviä kovuuksia. Kovuusmittaukset on teh-
ty paksun ”42CrMo4-teräslimpun” päällehit-
Teräksen 34CrNiMo6 jatkuvan jäähtymisen S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).
Teräksen 42CrMo4 jatkuvan jäähtymisen S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).
sipalon alta. Esikuumennuksella ei pystytä es-
tämään karkenemista ja suurta kovuutta ellei
se on ole hyvin korkea, yli 400 ˚C, mikä on
käytännössä jo lähes mahdoton. Tästä seuraa
se, että täytyy ”keksiä” jotakin muuta karke-
nemisen ja siihen liittyvän halkeiluriskin eli-
minoimiseksi.
Hitsausohjeita varten on hyödyllistä tar-
kastella aikaisemmissa kuvissa olevia S-käy-
riä, joista löytyy useita mahdollisuuksia hit-
sausta varten:
1) Hitsaus käyttäen hyväksi isotermisiä muu-
toksia
2) Hitsaus käyttäen välijäähdytystä
3) Hitsaus käyttäen vedynpoistokuumennusta
Hitsaus käyttäen hyväksiisotermistä muutosta
● Esikuumennus ja välipalkolämpötila:
370–420 ˚C
● Ylläpitolämpötila hitsauksen jälkeen:
370–400 ˚C (42CrMo4) ja 400–420 ˚C
(34CrNiMo6) sekä vähintään 10 min
(42CrMo4) ja 60 min (34CrNiMo6)
● Jäähtyminen:
ilmassa huoneenlämpötilaan
● Jälkilämpökäsittely:
tarvittaessa päästöhehkutus, 620–650 ˚C
ja 2 tuntia
● Lisäaine: tarvittavan lujuuden mukaan
■ Aliluja: OK 48.00 tai vastaava lanka
■ Tasaluja: OK 75.75 tai vastaava lanka
Isotermisessä hitsauksessa voidaan estää
austeniitin hajaantuminen (muutos) hauraaksi
martensiitiksi ja saada rakenne sitkeämmiksi
mikrorakenteiksi, esim. bainiitiksi, jolloin hal-
keiluvaara pienenee eikä lujuus paljoakaan
kuitenkaan alene. Esikuumennus ja työläm-
pötila valitaan hiukan Ms-lämpötilan yläpuo-
lelta, mikä lämpötila 42CrMo4:lle on noin
360 ̊ C ja on 34CrNiMo6:lle noin 350 ̊ C. Hit-
sauksen jälkeen pidetään tätä lämpötilaa yllä
riittävän kauan, jotta muutos sitkeämmiksi ja
pehmeämmiksi rakenteiksi ehtii tapahtua iso-
termisten S-käyrien mukaan. Aika pitää olla
vähintään kaksinkertainen aika S-käyrissä ole-
vaan aikaan verrattuna.
Austenoitunut osa muutosvyöhykettä voi
sisältää runsaasti vetyä, mikä ei poistu hit-
sauksen aikana. Vetyä poistuu vasta bainiitik-
si muuttumisen ja jäähtymisen aikana.
Lopuksi voidaan tarvittaessa tehdä heh-
kutus, joka toimii päästöhehkutuksena, joka
tekee rakenteen vielä sitkeämmäksi. Päästö-
hehkutusta ei saa aloittaa suoraan hitsauksen
jälkeen työlämpötilasta, koska muodostunut
austeniitti muuttuu hehkutuksen jälkeisen
jäähtymisen aikana martensiitiksi.
9Hitsausuutiset 1/2004
Teräksen 42CrMo4 päällehitsauskokeita käyttäen eri esikuumennuslämpötiloja ja pito-aikoja hitsauksen jälkeen.
▼
Luonnollisesti tämän tavan n. 400 ˚C:een
esikuumennus on jo huomattavan korkea,
mikä haittaa hitsaustyötä ja voi olla hankala
soveltaa. Joten seuraava tapa tuntuu suositel-
tavimpana hitsausmenettelynä näille nuorru-
tusteräksille.
Hitsaus käyttäenvälijäähdytystä
● Esikuumennus ja välipalkolämpötila:
250 ˚C
● Jäähtyminen:
lämpötilaan 180 ˚C, josta suoraan jälki-
lämpökäsittely
● Jälkilämpökäsittely:
620–650 ˚C ja 2 tuntia
● Jäähtyminen:
hitaasti huoneenlämpötilaan
● Lisäaine: tarvittavan lujuuden mukaan
■ Aliluja: OK 48.00 tai vastaava lanka
■ Tasaluja: OK 75.75 tai vastaava lanka
Jos valitaan esikuumennus Mf-lämpötilan
(martensiitin muodostumisen loppulämpötila)
tienoilta, niin hitsauksen aikana austenoitu-
nut muutosvyöhyke karkenee, mutta tässä
lämpötilassa halkeiluriski on kuitenkin vielä
pieni. Hitsauksen jälkeen annetaan kappaleen
jäähtyä välilämpötilaan 180 ˚C, jolloin kaikki
muutokset ovat ehtineet tapahtua. Jäähtymi-
nen huoneenlämpötilaan merkitsisi kuitenkin
suurta halkeiluriskiä, mistä syystä joudutaan
tekemään päästöhehkutus, joka muuttaa mik-
rorakenteen sitkeämmäksi.
Jos tätä tapaa ei voida soveltaa, niin voi-
daan käyttää seuraavaa tapaa, joka tosin ei ole
niin luotettava ja jäykissä olosuhteissa tietty
halkeiluriski on olemassa.
Hitsaus käyttäenvedynpoisto-kuumennusta
● Esikuumennus ja välipalkolämpötila:
250 ˚C
● Vedynpoistokuumennus:
250 ˚C ja vähintään 4 tuntia
● Jäähtyminen:
hitaasti huoneenlämpötilaan
● Jälkilämpökäsittely: tarvittaessa
päästöhehkutus, 620–650 ˚C ja 2 tuntia
● Lisäaine: tarvittavan lujuuden mukaan
■ Aliluja: OK 48.00 tai vastaava lanka
■ Tasaluja: OK 75.75 tai vastaava lanka
Heti hitsauksen jälkeen pidetään esikuu-
mennus- ja välipalkolämpötilaa yllä riittävän
kauan (vedynpoistokuumennus), jotta vedyl-
le jää aikaa diffundoitua (poistua) ulos hitsis-
tä, mikä pienentää osittain martensiittisen ra-
kenteen halkeiluriskiä. Liitoksen sitkeyttä voi-
daan parantaa tekemällä lopuksi jälkilämpö-
käsittely.
Korjaushitsausausteniittisellalisäaineella
Erilaisia huonosti hitsattavia teräksiä on iät
ajat hitsattu myös austeniittisilla eli yliseoste-
tuilla ruostumattomilla lisäaineilla, lähinnä
erilaisissa korjaushitsauksissa. Austeniittinen
lisäaine ei pysty luonnollisestikaan estämään
karkenemista, mutta sen käytöllä pyritään eli-
minoimaan yksi syytekijä eli vety. Vedyn liu-
koisuus austeniittiseen mikrorakenteeseen on
hyvin suuri, minkä ansiosta vedyn diffundoi-
tuminen (siirtyminen) hitsiaineen puolelta
muutosvyöhykkeelle estyy hyvin tehokkaas-
ti, koska vety jää hitsiaineeseen, missä se ei
juuri tuota haittaa. Luonnollisestikaan lisäai-
neen ei tarvitse olla ruostumaton, mutta sel-
lainen seostyyppi sattuu olemaan kuitenkin
metallurgisesti sopivin tyyppi.
Lisäksi hitsiaineen lujuus on matalampi
ja sitkeys huomattavasti korkeampi kuin te-
räksen. Kutistumisjännitykset aikaansaavat
venymistä hitsiaineessa ennemmin kuin hal-
keilua muutosvyöhykkeellä. Vaikka muutos-
vyöhyke karkenee, niin todennäköisyys muu-
tosvyöhykkeen vetyhalkeilulle on melko pie-
ni, vaikkakaan ei täysin olematon.
Hitsiaine ei ole myöskään itse altis vety-
halkeilulle, koska sen mikrorakenne on pe-
rusaineen kanssa tapahtuvan sekoittumisen
tuloksena suhteellisen sitkeä ja muodonmuu-
toskykyinen austeniittinen tai austeniittis-fer-
riittinen, jos sekoittumisaste ei ylitä lisäaineen
laimistumiskapasiteettia.
Vaikka korjaushitsaukset tehdään yleensä
ilman esikuumennusta, niin esikuumennus
100–150 ˚C varmistaa kuitenkin hitsauksen
onnistumista ilman halkeamia.
Tällaisia paljon käytettyjä austeniittisia ja
austeniittis-ferriittisiä lisäaineita vastaavine
ESABin tuotemerkkeineen ovat:
■ 18%Cr-8%Ni-6%Mn:
OK 67.45 ja OK Autrod/Tigrod 16.95
■ 23%Cr-13%Ni:
OK 67.60 ja OK Autrod/Tigrod 16.51
■ 23%Cr-13%Ni-3%Mo:
OK 67.70 ja OK Autrod/Tigrod 16.54
■ 29%Cr-9%Ni:
OK 68.82 ja OK Autrod/Tigrod 16.75
■ Nikkelipohjainen seos (”Inconel”):
OK 92.26 ja OK Autrod/Tigrod 19.85
10 Hitsausuutiset 1/2004
JUHA LUKKARITeknisen palveluosaston päällikkö✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045
Alumiinin pursotustyökalun korjaus TIG-langallaOK Tigrod 19.85.
Voimanmuuntimen katkenneen tukijalankorjaus puikolla OK 68.82.
Volkswagenin katkenneen vetoakselin korjaus puikolla OK 68.82.
Katkenneen pultin poistaminenkäyttäen puikkoa OK 68.82.
Kartiohammaspyörän korjauspuikolla OK 68.82.
Raskaan ajoneuvon kulu-neen vetoakselin korjauspuikolla OK 68.82.
Näistä yleisin lisäaineseostyyppi on ilman
muuta 29%Cr-9%Ni, jota usein mainostetaan
korjaushitsausten ”ihmepuikkona”. Hitsauk-
sen onnistuminen käyttäen tämän tyyppisiä
lisäaineita perustuu kuitenkin selvään hit-
sausmetallurgiaan eikä mihinkään ”eriskum-
mallisiin ihmeellisyyksiin”.
Nikkelipohjaisessa hitsiaineessa (OK
92.26/OK Tigrod 19.85) on ehdottomasti suu-
rin venymä (n. 40 %), mitä erityisesti tarvi-
taan tosi jäykissä ja vaikeissa korjauksissa,
esim. sementtiuunien kantokehien korjaushit-
saus. Lisäksi nikkelipohjaisen hitsiaineen läm-
pölaajenemiskerroin on lähellä teräksen ker-
rointa, mikä pienentää kutistumisjännityksiä,
kun taas ruostumattomien hitsiaineiden ker-
roin on noin 1,5-kertainen.
Luonnollisesti muutosvyöhyke jää mar-
tensiittiseksi ja liitos voi jäädä suhteellisen
hauraaksi. Liitokselle voidaan tehdä päästö-
hehkutus, mikä tekee sen sitkeämmäksi. Tämä
pitää ottaa huomioon myös lisäaineen valin-
nassa, koska jotkut hitsiaineet haurastuvat
hehkutuksessa. Paras lisäaine tällaisissa ta-
pauksissa on nikkelipohjainen lisäaine.
Erilaisia korjaushitsauksia, joissa on käytetty austeniittisia lisäaineita. Hitsaukset ontehty useimmiten ilman esikuumennusta ja jälkilämpökäsittelyä eikä pelättyjä halkea-mia ole syntynyt ja liitos on kestänyt käytössä.
11Hitsausuutiset 1/2004
Putkikarvi Korhonen &
Vesa Ky on perustettu
Kempeleeseen vuonna
1982. Yritys on erikoistunut lää-
ke-, kemian- ja elintarviketeolli-
suuden putkistoihin sekä paine-
astia- ja prosessilaitteisiin. Toi-
mitusjohtaja Antti Korhosen
mukaan paineastiat ja prosessi-
laitteet valmistetaan pääosin ko-
nepajalla Kempeleessä.
Lääke- , kemian- ja elintarvi-
keteollisuuden putkistojen val-
mistus taas suoritetaan asennus-
kohteissa. Työt ovat vaativia, koska sisäpuo-
linen puhtaus on ensiarvoisen tärkeää näissä
putkistoissa. Putkiston kaikki hitsit kuvataan
sataprosenttisesti ja yleensä tilaaja vaatii myös
näistä hitsaustapahtumista dokumentit.
KARI KORPELAAluepäällikkö
✆ 0500 586 539Asentaja Mikko Hassinen asettaa hit-sausarvoja orbitaalihitsausta varten.
Lääketeollisuus vaatiihuippupuhtaita orbitaalihitsejä
ja Putkikarvi osaa senPutkien orbitaali-TIG-hit-sauksella saadaan todel-lisia laatuhitsejä, joita lää-ke- ja elintarviketeollisuusvaatii. Tällainen osaajalöytyy Kempeleestä.
Operaattori Jyrki Korhonen hitsaa kote-loidulla työkalulla.
Lääketeollisuuteen meneviä painesuotimia ja puhdasvesisäiliöitä.
Hieno ja siisti putkikarvi tehtynä orbitaalil-la.
Vetyputkiston hitsausta lääketehtaassakäyttäen koteloitua työkalua.
Putkistojen hitsaukset suo-
ritetaan Prowelder 160 ja Pro-
welder 250 -orbitaalihitsausko-
neilla käyttäen koteloitua PRH-
työkalua ja avointa PRB-hit-
saustyökalua. Putkien halkaisi-
jat vaihtelevat 6–168 mm:n vä-
lillä seinämänpaksuuksien ol-
lessa ollessa 1–2 mm. Yrityk-
sellä on käytössä koteloidut
PRH 3–38 ja PRH 6–76 työka-
lut sekä avoin PRB 60–170 -
hitsaustyökalu.
Dokumentoinnista huoleh-
tii ESABin Weldoc WMS 4000
-ohjelmisto, jolloin mikään hit-
saustapahtuma ei jää arvailujen
varaan, vaan tilaajalle voidaan
toimittaa jokaisesta hitsatusta
hitsistä hitsausparametrit, joil-
la työ on tehty.
12 Hitsausuutiset 1/2004
■ ESABin uusi Aristo SuperPulse™ hit-
sauslaitteisto on kehittynein versio jo tutuksi
tulleesta AristoMig-koneesta. Se on kehitty-
nein kone myös pulssihitsaukseen. Kun pyri-
tään parempaan tuottavuuteen tinkimättä laa-
dusta, uusi Aristo SuperPulse™ on mm. hyvä
vaihtoehto tämänpäivän valtamenetelmälle
TIG-hitsaukselle ohuiden aineiden hitsaukses-
sa.
Sen ominaisuudet ovat parhaimmillaan
ohuen alumiinin tai ruostumattoman teräksen
hitsauksessa vaadittaessa tehokasta juuripal-
kojen hitsausta tai tehokasta asentohitsausta.
Tavallisen pulssihitsauksen ohessa uudes-
sa Aristo SuperPulsessa on kolme uutta puls-
sihitsaustapaa:
Aristo SuperPulse™– monipuolisin pulssi-MIG/MAG-hitsauskone
Lisätietoja antavat: Juha Hurtta,
✆ (09) 547 7951 tai 0500 202 663 tai
ESAB-jälleenmyyjät kautta maan.
Pulssi/pulssi (kaksoispulssi) Pulssi/lyhytkaari Kuumakaari/pulssi
● Kaksoispulssi
● Lyhytkaari/pulssi
● Kuumakaari/pulssi
Kaksoispulssihitsauksessa, tai tuplapuls-
sihitsauksessa kuten sitä myös kutsutaan, ta-
vallaan kaksi eritehoista pulssitusta vaihtelee
valitun taajuuden mukaan. Kaksoispulssituk-
sessa pulssitetaan sekä hitsausvirtaa että lan-
gansyöttöä. Huippupulssin aikana korkeampi
teho huolehtii riittävästä tunkeumasta ja pe-
ruspulssin aikana hitsaustapahtuma rauhoit-
tuu. Tästä on hyötyä myös railoissa, joissa il-
marako vaihtelee, koska läpipalamisen vaara
pienenee.
Kaksoispulssi-hitsauksen suurin hyöty on
mahdollisuus kontrolloida lämmöntuontia.
Menetelmä on osoittautunut hyväksi ennen
kaikkea alumiinin hitsauksessa. Se parantaa
hitsin ulkonäköä, joka muuodostuu säännölli-
sen suomuiseksi ja TIG-hitsiä muistuttavaksi.
Kaksoispulssihitsauksen lisäksi Aristo
SuperPulse™ -koneessa on kaksi täysin uutta
ESABin kehittämää pulssitustapaa:
● Lyhytkaari/pulssihitsaus korvaa TIG-hit-
sausta pohjapalkoja sekä yleensäkin ohutle-
vyjä hitsattaessa. Menetelmä mahdollistaa
lämmöntuonnin kontrolloinnin ohuillakin le-
vynpaksuuksilla.
● Kuumakaari/pulssihitsaus on erittäin te-
hokas tapa parantaa tuottavuutta paksumpien
levyjen asentohitsauksessa. Alumiinia voi-
daan hitsata alhaalta ylöspäin helposti jopa il-
man normaalisti vaadittavaa rasittavaa levi-
tysliikettä.
Lisäksi koneessa on synergialinjat MIG-
juottamiseen. Tätä menetelmää käytetään sin-
kittyjen ohutlevyjen liittämiseen.
Esimerkki AristoSuperPulse™ -lait-teistosta:
● AristoMig 500w -virtalähde
● AristoPendant U8 -ohjausyksikkö
● AristoFeed 30-4w M0 -langan-
syöttölaite
● Aristomig-vaunu
● PSF 410w -pistooli
Aristo SuperPulse™lyhyesti:
● Helpottaa asentohitsausta.
● Hitsaus mahdollista pienellä lämmön-
tuonnilla.
● Takaa tasaisen tunkeuman.
● Oikea kuljetusnopeus on helpompi
hallita.
● TIG-hitsin ulkonäkö MIG-hitsauk-
sella.
● Soveltuu hyvin mekanisoituun
hitsaukseen.
● Paksumpien ja edullisempien
lankojen käyttö mahdollista.
● Vähemmän herkkä ilmaraon
vaihteluille.
● Tasainen lämmöntuonti.
Tuote-UUTUUKSIA
13Hitsausuutiset 1/2004
Tuote-UUTUUKSIA
■ ESABin uusi A2 Tripletrac on kolmipyöräinen traktori, joka on kehitetty tark-
kaan railonseurantaan. A2 Tripletracia käytetään esimerkiksi suurten lieriömäisten
säiliöiden sisäpuoliseen pyöröhitsaukseen.
Pienin sisähalkaisija, johon Tripletracia voidaan käyttää, on 1300 mm. A2 Trip-
letracin tärkein ominaisuus on kääntyvä ja ohjattava etupyörä, jolla hitsauspää voi-
daan paikoittaa suurella tarkkuudella hitsauksen aikana.
Hitsauspää on sama kuin jo tutuksi tulleessa nelipyöräisessä A2 Multitrac -jau-
hekaarihitsaustraktorissa.
Tripletrac-traktori voidaan varustaa joko PEH- tai PEI-hitsausprosessin ohjaus-
yksiköllä. Traktori toimitetaan vakiona jauhekaarihitsaukseen yhdellä langalla.
■ ESAB on tuonut markkinoille laajenne-
tun hitsaustorniohjelman mm. erilaisten palk-
kien, isojen putkien, säiliöiden sekä tuulivoi-
malarunkojen mekanisoituun hitsaukseen. Va-
rustus voidaan valita eri käyttötarkoituksiin,
yksinkertaisista perusratkaisuista täysin asia-
kaskohtaisiin ratkaisuihin. Hitsaustornin tyyp-
pimerkintä on esim. CaB 460 M.
ESABin CaB-hitsaustorniohjelmaan sisäl-
tyy kokoja 2x2 metristä aina 10x10 metriin
asti ja kaikkia kokoja siitä väliltä. Kokoluokat
300, 460 ja 600 mm, jotka kuvaavat vaaka-
puomin korkeusmittoja, kantavat erilaisia hit-
sauspäitä, ohjauslaitteistoja, jauheenkäsittely-
laitteistoja sekä hitsaajan istuinta.
Hitsaustornit toimitetaan kolmena eri
versiona:
Tyyppikirjain ”S” tarkoittaa vakiomal-
leja perusvarustuksella. Ne on tarkoitettu yk-
sinkertaisiin CaB-hitsaustorniasemiin. Nämä
tornit voidaan varustaa vakiohitsauslaitteilla.
Tyyppikirjain ”M” tarkoittaa moduuli-
ohjelmaa, joka tarjoaa joustavuutta vastamaan
A2 Tripletrac– kolmipyöräinen jauhekaarihitsaustraktoritarkkaan railonseurantaan
Lisätietoja antaa Bo Hollmén,
✆ (09) 547 7854 tai 0500 600 818.
Täydellinen hitsaustorniohjelma
Lisätietoja antaa Bo Hollmén, ✆ (09) 547 7854 tai 0500 600 818.
■ Orbitaalihitsaukseen on tullut uutuus. Pie-
ni helppokäyttöinen kirjoitin, jolla hitsausar-
vojen dokumentointi on todella yksinkertais-
ta. Kirjoitinta voidaan käyttää kaikkien
ESABin orbitaalihitsausvirtalähteiden kanssa.
Kirjoitin tulostaa kaikille hitsatuille oh-
jelmasektoreille mitatut arvot (hitsausnopeus,
-virta, hitsausjännite ja langansyöttönopeus)
sekä hitsaukseen käytetyn sähkötehon. Kir-
joitin kertoo myös käytetyn hitsausvirtaläh-
teen, hitsaustyökalun, päivämäärän, hitsattu-
jen sektoreiden määrän ja kokonaishitsaus-
ajan.
Hitsausarvojendokumentointi
Lisätietoja antaa Rauno Takala,
✆ (09) 547 7853 tai 050 564 3141.
CaB-hitsaustorniasemaan kohdistuvia muu-
tostarpeita.
Tyyppikirjain ”C” tarkoittaa asiakaskoh-
taisia ratkaisuja, joita suunnitellaan yksilölli-
sesti vastaamaan asiakkaan erityistarpeita.
Kaikki ESABin CaB-hitsaustornit sopivat
yhteen ESABin myymien käsittelypöytien ja
rullastojen kanssa.
14 Hitsausuutiset 1/2004
■ ESABMig C240 ja C240s ovat uusimmat
tulokkaat ESABin uuteen ESABMig-kom-
paktikoneperheeseen, joka koostuu nyt 240,
280, 340 ja 420 A:n koneista. Uusin jäsen on
vankka ja tehokas portaallisella jännitteensää-
döllä varustettu kone kevyeen ja keskiraskaa-
seen MIG/MAG-hitsaukseen teräs-, ruostu-
mattomalla, alumiini-, umpi- ja täytelangoilla
sekä suojakaasuttomilla täytelangoilla. Se on
varustettu mm. napaisuudenvaihtotoiminnol-
la.
Hyväksi koettu tekniikka yhdessä
ESABin kehittämän ohjelmiston kanssa tuo
mukanaan luotettavuuden ja erinomaiset hit-
sausominaisuudet.
Helppo käyttää
Laaja virta- ja jännitealue yhdessä kahden in-
duktanssiulosoton kanssa tekee oikeiden sää-
töjen löytymisen helpoksi eri lanka/kaasu-yh-
distelmien kanssa.
Kone on varustettu langansyöttönopeu-
den, pistehitsausajan ja jälkipaloajan säädöil-
lä. ESABMig C240s on lisäksi varustettu 2/4-
Lisätietoja antavat: Juha Hurtta,
✆ (09) 547 7951 tai 0500 202 663 tai
ESAB-jälleenmyyjät kautta maan.
Uusi ESABMig C240 ja C240sKompaktia kestävyyttä ja liikuteltavuutta
Tuote-UUTUUKSIA
tahti-, ryömintäaloitus- ja kylmäsyöttötoimin-
noilla.
Joustava käytössä
ESABMig C240 on perusmalli, joka on va-
rustettu vakiokäyttöpaneelilla. C240s on puo-
lestaan synerginen malli, jossa käyttäjä esi-
asettaa lankatyypin, -halkaisijan sekä suoja-
kaasutyypin ja kone ”loput”. ESAB-kauppi-
aasi kertoo mielellään lisää synergisen mallin
erikoisominaisuuksista.
ESABMig C240s on vakiona varustettu
digitaalisella V/A-mittarilla ja C240:een se on
saatavissa lisävarusteena.
Molemmat koneet ovat puhallinjäähdytet-
tyjä ja ne on varustettu ylikuormitussuojalla
sekä PSF 240-pistoolilla.
ESABMig C240 on oiva valinta esim. au-
tokorjaamon tai verstaan peruskoneeksi.
Tuotetunnuksia
ESABMig C240 400-415 V 3~50 Hz:0349 304 657
ESABMig C240s 400-415 V 3~50 Hz:0349 304 659
■ Automatisointiasteen kasvaessa asetetaan
myöskin hitsausviisteille yhä suurempia laa-
tu- ja tarkkuusvaatimuksia. Erityisesti ruostu-
mattomien ja haponkestävien teräksien käyt-
täjät ovat odottaneet kustannustehokasta viis-
teleikkauslaitteistoa. Nyt sellainen on tullut.
ESABin VBA-EXPERT on plasmaviiste-
leikkauspää, joka voidaan asentaa yleisesti
konepajoissa käytössä olevan kokoluokan
leikkauskoneeseen.
VBA-EXPERT-plasmaviistepäätä voi-
daan luonnollisesti käyttää kaikkien sähköä-
johtavien materiaalien viisteyttämiseen. Plas-
mapoltin voidaan säätää ± 52˚:een kulmaan.
Tällöin tulostuva viistekulma voidaan taata
aina ± 45˚:seen asti.
VBA-EXPERT plasmaviisteleikkauksen uusi ”syömähammas”Polttimen korkeudensäätö on viiste-
leikkauksessa oleellisen tärkeä toiminto.
VBA-EXPERT-vaunussa on kaksi kor-
keudensäätöjärjestelmää: valokaaren jän-
nitteestä ohjaava sekä tuntojalan avulla
ohjautuva korkeudensäätö. Tällöin esim.
elektrodin kulumisesta aiheutuva suutti-
men etäisyyden muutos levystä voidaan
välttää.
Laitteisto soveltuu ± 45˚ railon viiste-
leikkaukseen 32 mm:n levypaksuuteen
asti sekä suoraan leikkaukseen 38 mm:iin
asti.
VBA-EXPERT varusteineen. ▼
15Hitsausuutiset 1/2004
■ ESABin osasto 1d9 sijaitsee Messukeskuk-
sen hallissa numero 1.
Messuilla keskitytään putkien orbitaali-TIG-
hitsauksen ja pienmekanisoinnin ratkaisujen esit-
telyyn. Mukana on myös uutuuskoneitamme
puikko-, MIG/MAG- ja TIG-hitsaukseen. Lisäai-
neista esittelemme mm. uuden AristoRod™-lan-
gan MAG-hitsaukseen ja ruostumattoman OK
Autrod -umpilankauutuutemme sekä tietysti Ma-
rathon Pac™ -tynnyrit ja OK-hitsauspuikot Vac-
Pac™-pakkauksissa.
Messulippuja voit tilata Pirjo Pipiseltä puh.
(09) 547 7801.
Tervetuloa mukaan vuoden suurimpaan tek-
nisen alan tapahtumaan Helsingin Messukeskuk-
seen 11.– 14.5.2004!
Tavataan FinnTec 04 -messuilla!
Tervetuloa!
FinnTec 04 -messut Helsingin Messukeskuksessa11.–14.5.2004
Lisätietoja
antaa:
Juhani Uusitalo,
✆ (09) 547 7860
tai 0500 211 228
Korkeutta säätävä tuntojalka pitää korkeuden tarkasti kohdallaan.Polttimen pidin sisältää magneettilukituk-sen, joka toimii törmäyssuojana sekä mah-dollistaa helpon suuttimen vaihdon.
Messujen yhteydessä keskiviikkona 12.5.ESAB ja PEMAMEK OY järjestävät viimeisintä
hitsaustekniikkaa esittelevän seminaarin
Seminaaripaikka on Messukeskuksen Kongressisiivessä salissa C 5.
Ilmoittaudu ajoissa, sillä mukaan mahtuu vain 50 ensimmäistä.
Ilmoittautua voit Nina Rouhiaiselle puh. (02) 7607 7221 tai sähköpostilla
[email protected]. Seminaariohjelma löytyy
ESABin nettisivuilta www.esab.fi.
16 Hitsausuutiset 1/2004
OK AristoRod™– uuden sukupolvenkuparoimaton MAG-hitsauslanka
Uudessa OK AristoRod™-hitsauslangassa
ESAB esittelee ainutlaatuisen kuparoimatto-
man ASC-pintakäsittelytekniikan. ASC ei ai-
noastaan ehkäise korroosiota ja paranna lan-
gan liukuominaisuuksia, vaan se myös vähen-
tää suuttimen kulumista samalle tasolle par-
haiden kuparipintaisten lankojen kanssa.
Perinteisesti kuparipinnoitteella on hitsa-
uslangassa tärkeä tehtävä. Se voitelee lankaa
vetoprosessissa valmistuksen aikana, paran-
taa virransiirtymistä hitsauksessa sekä ehkäi-
see langan ruostumista sen varastoinnin aika-
na. Kuparin tuomisella hitsausprosessiin on
myös varjopuolensa. Kuparipölyä ja lastuja
voi kerääntyä vähitellen langansyöttölaittee-
seen ja tukkia langanjohtimet, lisäksi kupari-
pölyn kerääntymisestä aiheutuneet langan-
syöttöhäiriöt ja hitsausroiskeet huonontavat
laatua ja näkyvät lopputuotteessa.
Kehittämällä OK AristoRod™-hitsauslan-
gan ESAB on poistanut tekijät, jotka aiheutta-
vat tuotannon keskeytymisiä sekä ylimääräi-
siä huoltokatkoksia. On luotu uusi korkealaa-
tuinen lanka, joka pienentää hitsauskustan-
nuksia. Koska kuparoinnin haittavaikutukset
on eliminoitu, hitsaustyö on korkealuokkaista
ja häiriötöntä. Voit säästää tunteja arvokasta
tuotantoaikaa jo pelkästään välttyessäsi rois-
keiden poistolta.
Erinomaiset liukuominaisuudet on saatu
aikaan ASC-pintakäsittelytekniikalla. Ohei-
sesta kuvasta on nähtävissä langansyöttötes-
tin tulos OK AristoRod™-hitsauslangalla ver-
rattuna korkealuokkaiseen kuparipintaiseen
lankaan. Testilaitteistona oli teräksinen lan-
ganjohdin varustettuna silmukalla, jonka säde
300 mm ja pituus 4,5 m. Taulukosta on nähtä-
OK AristoRod™ ja MarathonPac– lyömätön yhdistelmä
tuottavuuden kasvuun
OK AristoRod™ kuparoimatonMAG-lanka on ESABin tuoreimpiatuotekehityksiä. Yhdessä Marathon-Pac™-suurpakkauksen kanssa seon yhdistelmä, jota on vaikea lyö-dä.
MAG-hitsauksentuottavuusuudelle tasolle
villä erot 30 minuutin testiajon jälkeen. Lan-
gansyöttövastus OK AristoRod™-langalla on
selvästi pienempi kuin kuparoidulla langalla.
Lisäksi kuvasta on nähtävissä alue, jolla lan-
gansyöttöhäiriöt vaikuttavat.
Tuote Luokitukset langalle Luokitukset hitsiaineelle
AWS A5.18 EN 440 M21 C1
OK AristoRod™ 12.50 ER70S-6 G3Si1 G 42 3 G 38 2
OK AristoRod™ 12.63 ER70S-6 G4Si1 G 46 3 G 42 2
OK AristoRod™ -valikoima
Vähemmän roiskeita
Kuparipöly ei ainoastaan tuki hitsauspistoolia
ja langanjohtimia, se myös vaikuttaa valokaa-
ren vakauteen. Tämä voi olla syy runsaisiin
roiskeisiin. Roiskeiden poisto on aikaavievää
Langansyöttötestin tulos OK AristoRod™-hitsauslangalla verrattuna korkealuokkai-seen kuparipintaiseen lankaan.
Hitsausuutiset 1/2004 17
JYRKI RAUTIOTuotepäällikkö
Hitsauslisäaineet ✆ (09) 547 7914 tai
0500 515 881
Monet ESABin asiakkaat
ovat MarathonPac™-tynny-
rin avulla parantaneet tuo-
tannon tehokkuutta ja sen
laatua. 95% kelanvaihdoista
ja huoltotöistä johtuvista
katkoksista jää pois. Marat-
honPac™-tynnyreihin on
pakattu 250 kg tai 475 kg
hitsauslankaa. ”Endless”-
versiossa kytketään kahden
tynnyrin langat yhteen ja
näin saadaan aikaan keskey-
tymätön langansyöttö. Hit-
sauslangan loputtua ensim-
mäisestä tynnyristä tulee
uusi tynnyri käyttöön auto-
maattisesti ilman katkosta
hitsauksessa.
Häiriötönlangansyöttö
MarathonPacin ainutlaatui-
nen kelaustekniikka takaa,
että lanka on aina suoraa ja
kierteetöntä, näin valokaari
ei vaapu. Hitsit ovat aina
hyvin kohdistuneita ja var-
masti suoria. Langan pur-
Paremmat ominaisuudet
hitsausprosessin joka tasolla:
+ Vähäinen suuttimen kuluminen,
ei katkoja tuotannossa.
+ Vakaampi valokaari:
vähemmän roiskeita.
+ Pienempi vastus langanjohtimissa
mahdollistaa pidemmät langan-
johtimet.
+ Vähemmän pölyä ja lastuja
langanjohtimessa: huoltotarve
vähenee.
+ Vähemmän kuparia hitsaussavuissa:
parempi työympäristö.
+ Hyvä korroosionkestävyys langan
säilytyksen aikana.
kautuminen MarathonPac™-
tynnyristä tapahtuu häiriöittä
ja ilman vastusta, joten mi-
tään erillisiä langanoikaisu-
tai apusyöttölaitteita ei tarvi-
ta. Myös aloitukset sujuvat
häiriöittä, kun ei tarvitse ny-
käistä raskasta lankakelaa
vauhtiin.
Ympäristö-ystävällinen
MarathonPac™-tynnyri on
valmistettu kierrätettävästä
pahvista. Tyhjä tynnyri on
helppo kierrättää. Litteäksi
taiteltuna tynnyrin vaippa vie
vain vähän tilaa ja kelpaa sel-
laisenaan kierrätykseen. Näin
MarathonPac™ osaltaan vä-
hentää maksullisen sekajät-
teen määrää.
MarathonPac™ – lankaa loputtomasti
Kuparin määrä hitsaussavuissa.
MarathonPac™-tynnyristä lanka purkautuu häiriöittä ja ilman vastusta.
ja usein se jättää jälkensä myös hitsattuun tuot-
teeseen. Tätä ongelmaa ei ole uudella OK
AristoRod™-hitsauslangalla. Valokaari on
aina vakaa ja roiskeiden määrä pysyy mini-
missään. Tämän ansiosta hitsin pinta on aina
mahdollisimman puhdas.
Parempityöympäristö
Hitsaussavut ovat aina
haitallisia. Uudella ku-
paroimattomalla OK
AristoRod™-hitsaus-
langalla huurujen ku-
paripitoisuudet on saa-
tu pienemmäksi. Tämä
on selvä parannus hit-
saajan työympäristöön.
18 Hitsausuutiset 1/2004
Hitsauskoulutusta annetaan laidasta
laitaan varsinaisesta peruskoulutuk-
sesta aina vaativien täytelanka- ja
putkihitsauksien pätevyyksiin. Tällä hetkellä
on koulutussisällössä erityisesti otettu huo-
mioon Mäntyluodon offshore-tuotannon ja
Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoima-
lan hitsaajille asettamat vaatimukset. Porin
AKK:lla onkin mm. oma jauhekaarilaitteisto
raskaampaa mekanisointikoulutusta silmällä-
pitäen, eikä pienmekanisointiakaan ole unoh-
dettu. Lisäksi koulutusohjelmat tarvittaessa
räätälöidään kunkin yhteistyöyrityksen kans-
sa yhdessä juuri heille
sopivaksi. Koulutus
voidaan antaa tällöin
myös asiakkaan tilois-
sa, jos näin halutaan.
Tätä räätälöityä koulu-
tusta on 10–30 % koko-
naistoiminnasta. Vuosi-
en kuluessa on koulu-
tettu myös paljon venä-
läisiä hitsaajia ja Porin
AKK:ssa on mahdol-
lista saada hitsauskou-
lutusta myös venäjän
kielellä.
Paljon hitsaajia– paljon kalustoa
Kun hitsauspuolen oppilaita on yli sata, tarvi-
taan myös jokaiselle oma kone. Ja kun vielä
kaikki perushitsausmenetelmät ovat käytös-
sä, on konearsenaali varsin mittava. – Jotta
pysyttäisiin mukana hitsaustekniikan kehityk-
sessä on kalustoa ajoittain modernisoitava,
kertoo osastonjohtaja Jukka Haaparanta.
Tästä on osoituksena viime vuoden lo-
pulla toteutettu varsin mittava investointi,
jossa kapasiteettia nostettiin rakentamalla
16 täysin uutta hitsauspaikkaa varustettuna
ESABin uusilla AristoMig U500 -monitoi-
mikoneilla.
Laitteistot on varustettu helppokäyttöisil-
lä U6/U8-käyttöpaneeleilla, jolloin käytössä
on mm. synerginen MIG/MAG-hitsaus puls-
silla, TIG-hitsaus pulssilla, puikkohitsaus ja
hiilikaaritalttaus. U8-käyttöpaneeli sisältää
myös vakiona mm. laatutoiminnot lämmön-
tuonteineen. Lisäksi hitsauspaikat varustettiin
nykyaikaisella savuimulaitteistolla.
Jukka Haaparanta kertoo laitteiston han-
kintaperusteiksi halun saada modernia tek-
niikkaa, helppokäyttöisyyttä
sekä erinomaisia hitsausomi-
naisuuksia laidasta laitaan.
Yhteistyötä ESABin kanssa
syventää ja helpottaa laaja hit-
saustekninen tietämys sekä
tunnetut OK-lisäaineet. On
myös tärkeää, että oppilaat
pääsevät koulutusaikana tu-
tustumaan erimerkkisiin lait-
teisiin, sillä osalla heistä työ-
maana on koko Suomi ja jot-
kut tulevat matkustelemaan
jopa ympäri maailmaa eri hit-
sausprojektien puitteissa.
hitsauskoulutusta ESABin uusilla AristoMigeillä
Porin Aikuiskoulutuskeskusomaa pitkät perinteet oman
talousalueensa ammatillisenakouluttajana ja tänään siellä
opiskeleekin noin seitsemän-sataa henkeä. Tästä joukosta
pari sataa on metallipuolella jaheistä yli 100 varsinaisia hit-sauksen opiskelijoita. Porin
seudulla on useita merkittäviähitsaavia yrityksiä, joten am-
mattitaitoisilla hitsaajilla onpitkällä tähtäimellä varmasti
kysyntää Porin talousalueella.
Porin Aikuiskoulutuskeskuksessa
Esko Lehtimäki Porin AKK:sta, Jyrki Koivisto ESABilta, Kari MahlamäkiFinntig Oy:stä ja Jouko Loijas Porin AKK:sta keskustelevat viimeisimmästäkoneinvestoinnista.
19Hitsausuutiset 1/2004
JUHA HURTTATuotepäällikköHitsauskoneet
✆ (09) 547 7951 tai 0500 202 663
Paljon hitsaajia– paljon hitsaushuuruja
Kun hitsaajia on paljon, syntyy myös paljon
hitsaushuuruja menetelmästä riippumatta.
Jauhekaarihitsaus on tästä tietysti poikkeus.
Porin AKK:ssa on huurujen poistoon kiinni-
tetty aina huomiota. Viimeisen kahden vuo-
den aikana investointeja onkin tehty kohde-
poistojen uusimiseen ja lisäämiseen. Ratkai-
suilla savut ja huurut poistetaan kohdepois-
tolla heti niiden synnyttyä, ennen joutumista
hitsaajan hengitysvyöhykkeelle.
Tehdyissä ratkaisuissa on
keskeistä siirrettävien ilma-
määrien pienentäminen ja
kohdentaminen sinne, missä
imua kulloinkin tarvitaan. Il-
mamäärää ohjataan kahdella
tavalla. Ensinnäkin, automaat-
tiset sulkupellit on asennettu
kaikkiin kohdepoistoihin. Pel-
lit avautuvat ja sulkeutuvat va-
lokaaresta saatavan impulssin
mukaan. Sama impulssi ohjaa
myös puhaltimien käynnistä-
mistä ja sulkemista. Toisaalta
paineohjauksen anturit mittaa-
vat alipainetta putkistossa ja taajuusmuuttaja
säätää puhaltimen pyörimisnopeutta ja imua
kulloisenkin tarpeen mukaan. Kohdepoisto-
kohtainen imuteho on vakio, olipa käytössä
yksi tai useampia pisteitä.
Koulutuskäytössä imettävä ilmamäärä
voidaan näin pudottaa jopa 1/3:aan suoraan
imuun verrattuna. Lisäetuina ovat: pienemmät
putkistot, vähemmän melua puhaltimen käy-
dessä vain tarvittavalla teholla (tärkeää, kun
puhallin on työskentelytilassa) sekä energian-
säästö edellä mainitusta johtuen. Myös ulkoa
tuotavan mahdollisesti kylmänkin korvausil-Uudet AristoMigit opiskelijoiden tehokäy-tössä.
man lämmityskustannukset ovat pienemmät
ilmamäärän pienentyessä. Järjestelmän puhal-
timet on valittu siten, että myöhemmin niin
haluttaessa on mahdollista suodattaa kohde-
poistoilla imetty ilma ja saavuttaa näin vielä
lisää säästöjä käyttökustannuksissa.
Huomionarvoista on, että paineohjaus ja
automaattipellit voidaan laittaa myös jo ole-
massa oleviin järjestelmiin.
Näkymä Porin AKK:n uusista hitsauspaikoista.
www.esab.fiuutisia
2. Ladattavia pdf-tiedostoja(löytyvät kohdastaRatkaisut – Käytännönsovellutuksia):◆ Mekanisoinnin sietämätön keveys◆ Orbitaali kiertää putken ympäri
1. Hitsauslehdetnetissä:◆ Hitsausuutiset
– OY ESABin suomen-kielinen asiakaslehti
◆ Svetsaren– ESAB-konsernin englan-ninkielinen asiakaslehti
➤
➤
20 Hitsausuutiset 1/2004
Alumiinin hitsausAlumiinin hitsaus eurooppalaisittain 3–4/2003
Apua! Huokosia alumiinihitseissä 4/2002
ESABin historiaOY ESAB jo 60 vuotta Suomessa 1/2003
HitsauslisäaineetRuostumaton MIG-lankauutuus käytössä 3–4/2003
OK AristoRod – uusi kuparoimaton MAG-lanka käytössä 2/2003
Porsche Boxster – made in Finland 2/2002
Marathon Pac –maailmanennätys Suomeen 1/2002
Kvaerner Pulping käyttää VacPacia 1/2002
HitsaustietoLöytyykö hitsaustietoa? 2/2002
HitsausvirheetHitsausvirheet ja niiden estäminen, löytyy nettisivuilta 2/2003
JauhekaarihitsausKaksoislanka tuplasi hitsausnopeuden 3/2002
Kuorimarumpuja hitsataan kylmälangalla 3/2002
Ennätysyleisö seurasi jauhekaarta 1/2002
Marathon Pac –maailmanennätys Suomeen 1/2002
KitkahitsausKMT-Tekniikka Oy – Kitkahitsauksen edelläkävijä Suomessa 3–4/2003
Kitkahitsaus pyörivällä työkalulla – vauhdissa 3/2002
KorjaushitsausKorjaushitsauskäsikirja, löytyy nettisivuilta 3/2002
Kupariseosten hitsausCunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002
LaserhitsausESAB ja Permanova yhdistävät voimansa laserhitsauksessa 2/2003
MekanisointiMekanisoinnin sietämätön keveys 3–4/2003
Orbitaali kiertää putken ympäri 3–4/2003
Mesera Karhula Oy mekanisoi hitsausta 4/2002
Konenäkö seuraa railoa plasmahitsauksessa 3/2002
Cunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002
MIG-juottaminenOhutlevyjen MIG-juotto 4/2002
MIG/MAG-hitsausSekakaarialue hallintaan AristoMigillä 1/2002
Orbitaali-TIG-hitsausOrbitaali kiertää putken ympäri 3–4/2003
Cunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002
Orbitaalit pyörivät Olkiluodossa 1/2002
Painelaitteiden hitsausTerästen hitsaus uusien EN-painelaitestandardien mukaan 1/2003
Hitsausuutisten artikkelit2002–2003
______________________________________________________
______________________________________________________
______________________________________________________
______________________________________________________
__________________________ __________________________
______________________________________________________
______________________________________________________
______________________________________________________
______________________________________________________
______________________________________________________
Nimi
Yritys/toimipaikka
Yrityksen/toimipaikan lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin (työaikana) Faksi
Sähköpostiosoite
Tehtävä yrityksessä
Yrityksen toimiala
Kotiosoite (jos lehti halutaan kotiin)
Kotiosoitteen postinumero ja -toimipaikka
Täytä koneella tai selvästi tekstatenja merkitse rasti oikeaan ruutuun!
HITSAUSUUTISTEN TILAUS/OSOITTEENMUUTOS
UUDET TIEDOT
❑ Osoite tai tehtävämuuttunut
❑ Henkilö poistunutyrityksestä
❑ Yritys lopettanuttoimintansa
❑ Olen uusi tilaaja
❑ PeruutanHitsausuutiset-lehdentilauksen
OY ESABAsiakaspalveluryhmä
VASTAUSLÄHETYSSopimus No 00390 – 46
00003 HELSINKI
Postita tai faksaa(09) 547 7771
OY ESABmaksaa
postimaksun
Kiinnitä tähän osoitelippuviimeksi saamastasi lehdestä
21
PlasmahitsausKonenäkö seuraa railoa plasmahitsauksessa 3/2002
Putkien hitsausOrbitaali kiertää putken ympäri 3–4/2003
Cunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002
Orbitaalit pyörivät Olkiluodossa 1/2002
Ruostumattoman teräksen hitsausRuostumaton MIG-lankauutuus käytössä 3–4/2003
Terästen hitsausLämmöntuonti ja hitsausenergia – osa 1 2/2003
Terästen hitsaus uusien EN-painelaitestandardien mukaan 1/2003
Miten paljon teräkset ja lisäaineet kestävät lämpöä? 2/2002
TapinhitsausTapinhitsauksen monet käyttökohteet 2/2003
TyöturvallisuusTyöturvallisuus Symorilla 2/2003
Hitsauslisäaineiden käyttöturvallisuustiedotteet 4/2002
Työturvallisuus Metso Paperilla 1/2002
TäytelankahitsausParamet hitsaa täytelangalla 2/2002
VastushitsausVastushitsauskoneen vaihtoväli 30 vuotta 3/2002
Kumesa Oy kiekkohitsauksessa invertteriaikaan 3/2002
Hitsausuutiset 1/2004
PALVELU
22
ESAB-jälleenmyyjätPaikkakunta Yritys Puhelin
Osoite FaksiPaikkakunta Yritys Puhelin
Osoite Faksi
JÄMSÄ Jämsän Tekniikka Oy (014) 749 0900Paavolankatu 2 (014) 749 092142100 Jämsäwww.ruuskagroup.fi
JÄRVENPÄÄ Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7204Laurilantie 9 (09) 2715 25504400 Järvenpääwww.veld.fi
KAJAANI Pohjolan Tekniikka Oy (08) 633 360Varikkotie 1 (08) 612 191887100 Kajaaniwww.pt-yhtiot.fi
KANKAANPÄÄ Esahitsi Oy (02) 578 3131Tampionkatu 4 (02) 578 313638700 Kankaanpää
KARJAA Karjaan Rauta Oy (019) 27 931Ratakatu 26 (019) 279 34610300 Karjaa
KEMI Pohjolan Tekniikka Oy (016) 216 600Karjalahdenkatu 16 (016) 257 07594600 Kemiwww.pt-yhtiot.fi
KERAVA Laatulaakeri Oy (09) 274 7860Palokorvenkatu 5 (09) 2747 861104250 Keravawww.laatulaakeri.fi
KITEE Kiteen Industria Center (013) 411 119Sumpputie 2–4 (013) 411 10782500 Kitee
KOKKOLA Pohjolan Tekniikka Oy (06) 823 0600Tehtaankatu 51 (06) 822 507767100 Kokkolawww.pt-yhtiot.fi
KOTKA/KARHULA Kotkan Tarvikeapu Oy (05) 226 2000Tikankatu 9 (05) 226 202248600 Karhulawww.ruuskagroup.fi
KOUVOLA/ Kouvolan Laakeri Oy (05) 535 0000KUUSANKOSKI Seppäläntie 1 (05) 535 0050
45720 Kuusankoskiwww.ruuskagroup.fi
KUOPIO Kojaltek Oy Kuopio 0207 471380Liipasintie 5 0207 47138170460 Kuopiowww.kojaltek.fi
LAHTI/HOLLOLA Hämeen Konesampo Oy (03) 874 8500Terveystie 14 (03) 874 855515860 Hollola
LAPPEENRANTA Karjalan Tekniikka Oy (05) 541 6600Myllymäenkatu 23 (05) 541 665053100 Lappeenrantawww.ruuskagroup.fi
ESPOO Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7202Karapellontie 2 (09) 2966 71602610 Espoowww.veld.fi
FORSSA Forssan Hitsausvaruste Oy (03) 434 3434Koikkurintie 4 (03) 434 343530300 Forssawww.hitsausvaruste.fi
HANKO Andelslaget Varuboden (019) 248 4215Esplanaden 126 (019) 248 421710960 Hanko
HEINOLA Heinolan Kymppi Ky (03) 876 770Pohjanmäentie 2 (03) 714 222218100 Heinolawww.heinolankymppi.fi
HELSINKI Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7201Tattarisuontie 1 (09) 3866 46500770 Helsinkiwww.veld.fi
HELSINKI Laatulaakeri Oy (09) 774 2860Elimäenkatu 14–16 (09) 711 49900510 Helsinkiwww.laatulaakeri.fi
HUITTINEN Kone-Tapsa Oy (02) 567 110Autokatu 5 (02) 567 71332700 Huittinenwww.konetapsa.fi
HYVINKÄÄ STT Teollisuustarvike Oy (019) 475 050Riihimäenkatu 75 (019) 435 78205880 Hyvinkääwww.stt-teollisuustarvike.com
HÄMEENLINNA Nelitarvike Oy (03) 65 621Parolantie 72 (03) 616 133113130 Hämeenlinnawww.nelitarvike.fi
IISALMI Iisalmen Autoala Oy (017) 821 4444Yrittäjäntie 12 (017) 821 444574130 Iisalmiwww.iisalmenautoala.fi
IMATRA Karjalan Tekniikka Oy (05) 541 6600Valvatinkatu 4 (05) 669 660055800 Imatrawww.ruuskagroup.fi
JOENSUU Karjalan Laakeri Oy (013) 227 222Pamilonkatu 36 (013) 226 42380130 Joensuuwww.karjalanlaakeri.fi
JYVÄSKYLÄ Matti Toivola Oy (014) 338 8800Seppäläntie 5 (014) 338 888840320 Jyväskyläwww.mattitoivola.fi
Hitsausuutiset 1/2004
PALVELU
23
Paikkakunta Yritys PuhelinOsoite Faksi
Paikkakunta Yritys PuhelinOsoite Faksi
LOHJA Lohjan Konehuolto Oy (019) 357 800Pajakatu 1 (019) 357 808008150 Lohjawww.lohjankonehuolto.fi
MARIEHAMN Holmbergs Ab (018) 23 555Godbyvägen 13 (018) 23 70122100 Mariehamnwww.holmbergs.aland.fi
MIKKELI Nuijakone Oy (015) 321 320Yrittäjänkatu 23 (015) 367 04750130 Mikkeliwww.nuijakone.fi
MÄNTTÄ Mäntän Laakeri Oy (03) 472 4700Louhimontie 4 (03) 472 473035800 Mänttäwww.ruuskagroup.fi
NURMES Nurmeksen Rakennus Ja (013) 284 130Työkalu Ky (013) 284 131Porokylänkatu 3075530 Nurmes
OULU Kojaltek Oy 0207 471200Voudintie 6 0207 47120190400 Ouluwww.kojaltek.fi
PIETARSAARI Pohjolan Tekniikka Oy (06) 724 8610Vaunusepäntie 6 (06) 724 800468600 Pietarsaariwww.pt-yhtiot.fi
PORI Mekeltek Oy (02) 630 1100Teknikontie 1 (02) 630 115028600 Poriwww.mekeltek.fi
PORVOO Työkalutalo Porvoo Oy (019) 5214700Asentajantie 2 (019) 521472206150 Porvoowww.ruuskagroup.fi
RAAHE Kojaltek Oy Raahe 0207 471270Muurarinkatu 4 0207 47127192120 Raahewww.kojaltek.fi
RAUMA Mekeltek Rauma Oy (02) 838 6300Peltivahe 3 (02) 838 635026100 Raumawww.mekeltek.fi
RAUMA Teräshansa Oy (02) 822 4747Kairakatu 40 (02) 822 473726100 Raumawww.ameronic.fi
RIIHIMÄKI Nelitarvike Oy (019) 720 670Tehtaankatu 6 (019) 720 67211710 Riihimäkiwww.nelitarvike.fi
ROVANIEMI Pohjolan Tekniikka Oy (016) 333 2211Teollisuustie 19 (016) 333 227796100 Rovaniemiwww.pt-yhtiot.fi
SALO Salon Hitsikeskus Oy (02) 728 8010Salitunkatu 3 (02) 728 808024100 Salowww.hitsisalo.fi
SAVONLINNA Savonlinnan Industria Center (015) 517 670Ahertajantie 8 (015) 517 671757230 Savonlinna
SEINÄJOKI Kojaltek Oy 0207 471320Välkkilänkatu 7 0207 47132160120 Seinäjokiwww.kojaltek.fi
TALLINN ESTONIA Alas-Kuul As +372 6 593230Sirge 4 / Paldiski Mnt 125 +372 6 593231EE-10618 Tallinn Estoniawww.alas-kuul.ee
TAMPERE Tampereen Insinööritoimisto Oy (03) 366 4288Kuokkamaantie 12 (03) 265 090933800 Tamperewww.ruuskagroup.fi
TORNIO Pohjolan Tekniikka Oy (016) 445 200Teollisuuskatu 22 (016) 445 66695420 Torniowww.pt-yhtiot.fi
TURKU Ameronic Oy Aga-Center (02) 271 7149Polttolaitoksenkatu 11 (02) 271 700120380 Turkuwww.ameronic.fi
UUSIKAUPUNKI Ameronic Oy (02) 841 8880Ketunkalliontie 3 (02) 846 441923500 Uusikaupunkiwww.ameronic.fi
VAASA Kojaltek Oy 0207 471360Rinnakkaistie 0207 47136165350 Vaasawww.kojaltek.fi
VALKEAKOSKI Valkeakosken Tekniikka Oy (03) 586 9200Ruumyllynkatu 3 (03) 586 925037600 Valkeakoskiwww.ruuskagroup.fi
VAMMALA Tauno Kiviranta Oy (03) 517 9000Trakinkatu 4 (03) 517 901938200 Vammala
VANTAA Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7203Niittytie 33 (09) 6944 48301300 Vantaawww.veld.fi
VARKAUS Varkauden Industria Center (017) 365 8010Kiertotie 4 (017) 365 801778200 Varkauswww.kojaltek.fi
YLIVIESKA Kojaltek Oy Vieska 0207 471340Suopellontie 4 0207 47134184100 Ylivieskawww.kojaltek.fi