21922 hu 1/2004 - esab · 2019-01-25 · 16 aristomig 500 -konetta poriin s. 18. 2 hitsausuutiset...

24
1/2004 Futiksen EM-kisat tulossa s. 3 Huonosti hitsattavia teräksiä s. 6 Huippupuhtaita orbitaalihitsejä s. 11 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18

Upload: others

Post on 13-Apr-2020

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

1/2004

Futiksen EM-kisat tulossas. 3

Huonosti hitsattavia teräksiäs. 6

Huippupuhtaita orbitaalihitsejäs. 11

16 AristoMig 500 -konetta Poriins. 18

Page 2: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

2

HITSAUSUUTISETNro 1/200438. vuosikerta

PäätoimittajaJuha Lukkari

ToimitussihteeriTuula Virta

TaittoTaiten Oy

Reprotyöt ja painopaikkaPAINOPRISMA Oy

JulkaisijaOY ESABRuosilantie 1800390 HelsinkiPuh. (09) 547 761Faksi (09) 547 7771www.esab.fi

Sähkö[email protected]

JakeluJaetaan ilmaiseksi hitsauksesta,leikkauksesta ja teollisuudenilmanpuhdistuksesta kiinnostuneille.

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetLehden yhteyskortilla, joka onsivulla 21, tai faksilla:OY ESAB, (09) 547 7771/Benita Öhrnell

Hitsausuutiset 1/2004

Kevättä ilmassa

SEPPO TUOMOLA

Talven selkä taitaa olla vähitellen taittumas-

sa. Vaikka lunta on vielä joka puolella ki-

noksittain, niin selvästi havaitsee kevättä ilmas-

sa. Aamut ovat valoisampia ja päivät tuntuvat

jo pidemmiltä. Mennään kohti kevättä, kohti

uutta luonnon kasvukautta.

Kaikki varmaan toivomme, että kevät toisi

mukanaan metalliteollisuuden kannalta posi-

tiivisia ja kannustavia uutisia. Kotimainen teol-

lisuus on viime aikoina saanut iskuja vähän

puolelta jos toiseltakin. Kiina-ilmiö vie työpaik-

koja halvan työvoiman maihin ja kotimaiset-

kaan asiakkaat eivät jaksa uskoa suomalaisen

metalliteollisuuden kilpailukykyyn, kuten lai-

vatilausten meno italialaiselle telakalle on

osoittanut. Monitoimimurtaja-öljyntorjunta-

aluksen tilauskin on juuttunut jonnekin valtio-

vallan selvittelysokkeloihin eikä valmista oikein

tunnu tulevan. Onneksi ydinvoimalaitoksen

maanraivaustöiden alkupaukku on tehty ja työt

käynnistyneet. Ja muutamia infrastruktuurin

hankkeita on käynnissä tai käynnistymässä,

elleivät liito-oravat yhtäkkiä kevään tullessa

taas huolestuttavasti lisäänny… …

On selvää, että tällaisessa tilanteessa in-

vestoinnit eivät oikein tahdo lähteä käyntiin.

Kotimainen kysyntä on ollut tilastojen mukaan

ihan kelvollisella tasolla ja ihmisillä on ollut

entistä enemmän ostovoimaa. Mutta metalli-

teollisuuden kannalta keskeiset investoinnit

laahaavat perässä. Epävarmuustekijöitä on lii-

kaa ja tulevaisuuden näkymät monelta osin ko-

vin ”sumuisia”. Perinteisesti kehityksen kär-

jessä olleet nykyaikaiset alihankkijatkin joutu-

vat olemassa olevan kapasiteetin täyttämiseksi

etsimään uusia asiakkaita, vanhojen siirtyessä

muihin maihin.

Menipä kehitys mihin suuntaan hyvänsä,

niin metalliteollisuuden kannalta pari asiaa on

varmaa. Suomen kaltaisessa maassa tuotta-

vuutta on parannettava koko ajan ja ”tavan-

omaisesta kilotavarasta” on päästävä paljon

tietoa ja taitoa sisältäviin tuotteisiin. Hitsauk-

sen osalta tarjoamme apuamme teille tässä

työssä. Olipa tavoitteenanne modernisoida ny-

kyistä laitekantaanne uusinvestoinneilla tai

vanhojen laitteiden parannuksilla, niin kartoi-

tamme kanssanne juuri teille sopivia ratkaisu-

ja. Tai jos tarvitsette uusien materiaalien ja

rakenteiden hitsauksessa tarvittavaa tietoa ja

taitoa, niin tekninen palvelumme tarjoaa mie-

lellään tietämystään käyttöönne.

Olemme tähän lehteen koonneet uutuus-

tuotteiden esittelyjen ohella myös luettelon

vuonna 2002/2003 ilmestyneistä artikkeleista.

Niissä on ollut paljon tietoa auttamaan oikei-

den ratkaisujen löytämisessä uusien haastei-

den edessä. Ja jalkapallostadionin rakentamis-

ta käsittelevä artikkelimme kertoo yhden esi-

merkin asiakkaan ja ESABin välisestä tehok-

kaasta yhteistyöstä. Samanlaiseen yhteistyöhön

pystymme kanssanne täällä Suomessakin hit-

sauspulmianne ratkottaessa.

Kevättä kannattaa odottaa avoimin silmin.

Se tuo ehkä mukanaan uusia mahdollisuuksia.

1. Hitsauslehdet netissä 19– Hitsausuutiset– Svetsaren

2. Ladattavia pdf-tiedostoja 19– Mekanisoinnin sietämätön keveys– Orbitaali kiertää putken ympäri

www.esab.fi

FinnTec 04 -messut 11–14.5.2004 15Hitsausuutisten artikkelit 2002–2003 20Yhteyskortti 21ESAB-jälleenmyyjien yhteystiedot 22

Palvelu

Valon stadion– valmiina jalkapallon EM-kisoihin 3

Täytelanka jakevytmekanisointi

Kaksi huonosti hitsattavaa terästä:– 34CrNiMo6– 42CrMo4 6

Hitsattavuus

Porin Aikuiskoulutuskeskuksessaräätälöityä koulutusta 18

Hitsauksen kouluttaja

Aristo SuperPulse™ – monipuolisinpulssi-MIG/MAG-hitsauskone 12A2 Tripletrac railonseurantaan 13Täydellinen hitsaustorniohjelma 13Hitsausarvojen dokumentointi 13ESABMig C 240 ja C240s -koneet 14VBA-EXPERT plasmaviisteleikkaukseen 14

Tuoteuutuuksia

Lääketeollisuus vaatii huippupuhtaitaorbitaalihitsejä ja Putkikarvi osaa sen 11

Putkien TIG-hitsaus

MAG-hitsauksen tuottavuusuudelle tasolle 16

Hitsauslangat

1/2004

Futiksen EM-kisat tulossas. 3

Huonosti hitsattavia teräksiäs. 6

Huippupuhtaita orbitaalihitsejäs. 11

16 AristoMig 500 -konetta Poriins. 18

Page 3: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

3Hitsausuutiset 1/2004

Valon stadion

Portugalin kuuluisin seurajoukkue Ben-

fica on rakennuttanut Lissaboniin ko-

konaan uuden stadionin, joka tulee

olemaan yksi kisojen pääareenoista. Se kan-

taa nimeä Estadio da Luz – Valon stadion.

Sen valmistaminen oli myös hitsaustekni-

sesti haastava tehtävä sekä leikkauksen että

hitsauksen osalta niin esivalmistuksessa kuin

asennushitsauksissa. ESAB Portugali oli voi-

makkaasti tässä projektissa mukana kehittä-

mässä hitsaus- ja leikkausratkaisuja, joilla

kyettiin saamaan stadionin teräsrakenteet val-

miiksi tiukan aikataulun puitteissa.

Stadionin rakenteet ovat neljän valtaisan

putkikaaren varassa, jotka muistuttavat sa-

teenkaaria taivaalla. Kunkin kaaren pituus on

yli 200 metriä, joten yhteenlaskettu pituus on

noin kilometri. Esivalmistuksessa kuusi neljä

metriä pitkää putkea (á kaksi tonnia) liitettiin

toisiinsa 24 metriä pitkiksi segmenteiksi, joi-

ta valmistettiin yhteensä 41 kappaletta. Nämä

segmentit nostettiin taivaalle, jossa ne liitet-

tiin vielä toisiinsa yhtenäisiksi kaariksi.

Jalkapallon EM-kisat pi-detään tänä kesänä 4.6.–12.7. Portugalissa, jonnekuusitoista maata on sel-vittänyt tiensä monivai-heisten karsintojen kaut-ta.

Tämä on merkinnyt valta-via rakennustyömaita ym-päri Portugalia, kun seit-semän täysin uutta jalka-pallostadionia on raken-nettu ja kolme vanhaa sa-neerattu.

Koko projekti maksaa hui-keat 550 miljoonaa euroa.

– valmiina jalkapallonEM-kisoihin

Putkien teräslaji oli tavanomainen raken-

neteräs S355J2G3 sekä seinämänpaksuus 40

mm ja halkaisija noin puolitoista metriä.

Leikkaus

Putkien päihin jouduttiin tekemään hitsaus-

viisteet, jotta ne voitiin koota segmenteiksi

jauhekaarihitsaamalla. Railomuoto oli 60˚-X-

railo, jossa oli 4 mm:n juuripinta. Kunkin seg-

mentin päähän tehtiin vielä hitsausviiste asen-

nushitsauksia varten, jossa käytetty railomuo-

to oli 60˚-V-railo, jossa 2 mm:n juuripinta.

Leikkausmenetelmäksi valittiin plasma-

leikkaus, jonka laskettiin olevan kaksi kertaa

Jauhekaarirailon leikkausjärjestys.

Page 4: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

Hitsausuutiset 1/20044

24 metriä pitkät esivalmisteet (segmentit).

nopeampi kuin polttoleikkaus. Suojakaasuna

käytettiin paineilmaa.

Aloituskaasuna käytettiin typpeä ja varsi-

naisena leikkauskaasuna happea. Plasmaleik-

kauksen jälki on vähintään

yhtä hyvä kuin polttoleikkaus-

jälki. Lisäksi plasmaleikkaus

ei vaadi esikuumennusta ku-

ten polttoleikkaus.

Plasmaleikkauslaitteisto

koostui plasmaleikkauspäästä

PT 600 XLS, virtalähteestä

ESP 400C ja ohjausyksikös-

tä, jotka toimitti ESAB Cut-

ting Systems (USA). Plasma-

leikkauspää sijoitettiin 6-ak-

seliseen teollisuusrobotin kä-

Putkisegmenttienesivalmistus

Kuusi putkea liitettiin jauhekaarihitsauksella

toisiinsa 24 metriä pitkäksi segmentiksi käyt-

täen hitsaustornia sekä sisäpuolelta että ulko-

puolelta. Putket olivat pyöritysrullastojen

päällä.

Railojen plasmaleikkausta robotilla.

Jauhekaarihitsin palkojärjestys X-railos-sa.

Sisäpuolista jauhekaarihitsausta.

Lisäaineiksi valittiin OK Autrod 12.22 ja

OK Flux 10.71, jotka ovat kaikkialla tunnet-

tuja, luotettavia lisäaineita, mm. tuulimylly-

jen runkojen valmistuksessa.

Plasmaleikkauksen jälki on hyvä.

sivarteen, joka pystyi antamaan leikkauspääl-

le 3-D-liikkeet. Ennen leikkausta robotti kul-

jetti ”kylmänä” leikkauspään putken ympäri,

jolloin se luki muistiin geometrian.

Page 5: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

5Hitsausuutiset 1/2004

Mekanisoitua hitsausta täytelangalla putken ympäri. Hitsausta keltaisessa kopissa Lissabonintaivaalla.

JUHA LUKKARITeknisen palveluosaston päällikkö✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

Artikkeli on lyhennetty käännös ESAB-

yhtymän asiakaslehdessä Svetsaren No 2/

2003 olleesta Ben Altemühlen kirjoittamasta

artikkelista You‘ll never walk alone.

Täytelankahitsin palkojärjestys.

Asennushitsaukset

Asennuspaikalla tehtävä kaarien kokoaminen

segmenteistä oli vaativa urakka, koska hit-

saus jouduttiin tekemään ”taivaalla”, korkeim-

millaan lähes 100 metrin korkeudessa. Koska

aikataulu oli tiukka, niin hitsausmenetelmäk-

si valittiin mekanisoitu MAG-täytelankahit-

saus, jonka arvioitiin olevan moninkertaisesti

nopeampi kuin perinteellinen puikkohitsaus.

Hitsauslaitteisto kuljettimineen sijoitettiin

suojakoppiin, joka nostureilla siirrettiin koh-

teeseen. Työtä varten rakennettiin kaksi suo-

jakoppia, jotka kumpikin varustettiin vielä

kaksilla hitsauslaitteistoilla.

Hitsauslaitteisto koostui seuraavista lait-

teista:

● Putken ympärille kiinnitettävä kul-

jetinkisko Railtrac FW 100, johon

asennettiin kaksi kuljetinta, toinen

kulki toisella puolella ja toinen toi-

sella puolella.

● MAG-hitsauskone LAW 520 W,

jossa MEK 4S -langansyöttölaite

ja PSF 410W-pistooli.

Tällaisen kiinteäasentoisen put-

ken, joka ei ole edes vaakasuorassa,

hitsaus on erittäin vaativa. Hitsaus tehdään

alhaalta ylöspäin samanaikaisesti kummalla-

kin puolella putkea, jolloin asento alkaa kello

kuudesta ja päättyy kello kahteentoista.

Parhaiten siihen soveltuu juuri rutiilitäyt-

teinen asentotäytelanka. Langan nopeasti jäh-

mettyvä kuona tukee hyvin hitsisulaa, minkä

ansiosta voidaan käyttää suhteellisen suuria

virtoja. Täytelangaksi valittiin FILARC

PZ6113, joka on käytetyin rutiiliasentolanka

Euroopassa mm. telakoilla, joissa asentotäy-

telankoja käytetään paljon. Suojakaasu oli 80/

20-seoskaasu. Hitsausmenetelmää kehiteltiin

ja harjoiteltiin ensin sisätiloissa maalla, jossa

valmistettiin myös protokappale (ns. Mock-

up).

Railomuoto oli 60˚-V-railo, johon ensin

hitsattiin pohjapalko käsin puikolla. Täytelan-

galla palkoja tuli vajaa 20 kpl. Jotta säätöjä ei

olisi hitsauksen aikana kovin paljoa, niin hit-

sausvirta (190 A) ja kaarijännite (24 V) pidet-

tiin samoina. Hitsauksen aikana jouduttiin

luonnollisesti muuttamaan hitsausnopeutta ja

levitysliikkeen laajuutta.

Täytelankahitsejä jouduttiin tekemään

yhteensä 40 hitsiä. Yhden hitsin tekemiseen

kului aikaa 1,5–2 päivää, josta paksuseinäi-

sen putken päiden esikuumennus (150 ˚C)

kesti jo kuusi tuntia. Kaikki hitsit tarkastettiin

100 %:sti, jauhekaarihitseille röntgen- ja täy-

telankahitseille ultraäänitarkastus.

Page 6: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

6 Hitsausuutiset 1/2004

den pitää olla riittävän korkea eli 0,20–0,50

% ja riittävästi seostettuja kromilla, nikkelillä

ja/tai molybdeenillä. Nuorrutusterästen hii-

liekvivalentti CE ns. IIW-kaavan mukaan las-

kettuna vaihtelee välillä 0,5–1,0 %.

Nuorrutus on lämpökäsittely, jossa teräk-

selle tehdään karkaisuhehkutus (austenitoin-

ti) lämpötila-alueella 820–860 ˚C, sammutus

(nopea jäähdytys) ja päästöhehkutus lämpöti-

la-alueella 450–650 ˚C. Nuorrutuksen avulla

saadaan suuri lujuus ja hyvä sitkeys eli luja ja

sitkeä päästömartensiittinen mikrorakenne.

Murtolujuudet ovat näillä kahdella teräksellä

riippuen aineenpaksuudesta luokkaa 700–

1200 N/mm2. Nuorrutusteräksissä hiilipitoi-

suus on tavallisesti 0,25–0,60 %, minkä lisäk-

si seosaineita voi olla useita prosentteja.

Heti on syytä huomata, että nämä nuorru-

tusteräkset eroavat huomattavasti kemiallisel-

ta koostumukseltaan nykyaikaisista erikoislu-

jista hitsatuissa rakenteissa käytettävistä nuor-

rutusteräksistä, jotka ovat kehitetty nimen-

omaan hitsattaviksi. Tällaisia ovat mm. WEL-

DOX 700, N-A-XTRA 70 ja Dillimax 690,

joiden myötölujuus on vähintään 690 N/mm2

ja murtolujuus 750–900 N/mm2.

Suurin ero näissä uusissa nuorrutusteräk-

sissä on huomattavasti matalampi hiilipitoi-

Kahdenlaisianuorrutusteräksiä

Perinteellisillä nuorrutusteräksillä tarkoite-

taan lähinnä koneenrakennuksen käyttämiä

lujia CrMo- ja CrNiMo-teräksiä, joita käyte-

tään akseleina, hammaspyörinä, hammastan-

koina yms. koneenosina. Nämä teräkset eivät

ole tarkoitettu hitsattaviksi eikä komponent-

tien valmistuksessa yleensä käytetä hitsausta.

Hitsausta ei kuitenkaan voida aina välttää joko

viallisen kappaleen korjauksen tai pakotta-

vien konstruktiovaatimusten takia, vaikka te-

räs ei olisikaan hyvin hitsattava teräs.

Tällaisia teräksiä ovat perinteelliset sak-

salaisen DIN-standardien mukaiset nuorrutus-

teräkset, esim. 34CrNiMo6 ja 42CrMo4, jot-

ka ovat myös uusien EN-standardien mukai-

set merkinnät. Kotimaiset Imatra Steelin mer-

kinnät ovat vastaavasti IMATRA MoCN 315

M ja MoC 410. Toki näitä nuorrutusteräksiä

on muitakin, mutta nämä ovat niistä eniten

kysyttyjä ja myös vaikeimmin hitsattavia.

Monasti näistä teräksistä käytetään myös

amerikkalaisia merkintöjä, jotka ovat 4340

(34CrNiMo6) ja 4142 (42CrMo4).

Jotta teräs voidaan lämpökäsitellä eli

nuorruttaa (karkaisu ja päästö), hiilipitoisuu-

➤ 34CrNiMo6➤ 42CrMo4ESABille tulee jatkuvasti kyselyjä näiden kahden perinteelli-sen nuorrutusteräksen hitsauksesta. Miksi ne ovat huonostihitsattavia? Millä lisäaineella ja miten niitä hitsataan?

Kaksi huonosti hitsattavaa terästä:

suus ja matalammat seosainepitoisuudet. Le-

vyterästen nuorrutukseen on kehitetty tehok-

kaat lämpökäsittelylaitteet, joiden ansiosta

seosainepitoisuudet voivat olla huomattavasti

matalampia. Hiilipitoisuus on yleensä alle

0,20 % tai jopa alle 0,15 % eikä seosaineita

ole niin paljoa kuin perinteellisissä nuorrutus-

teräksissä. Hitsattavuus on hyvä ja esikuumen-

nusta ei yleensä tarvita alle 15–20 mm:n le-

vynpaksuuksilla edellyttäen, että lisäaine on

erittäin niukkavetyinen, eikä lämpökäsittelyä

hitsauksen jälkeen.

Miksi hitsaus onvaikeata?

Tärkein ongelma nuorrutusterästen hitsauk-

sessa liittyy terästen suureen karkenemistai-

pumukseen ja siihen liittyvään halkeiluun, jos-

ta käytetään useita eri nimityksiä, jotka kaikki

tarkoittavat samaa asiaa: vety-, kylmä-, kar-

kenemis- ja palonalainen halkeilu. Halkeilun

syytekijät ovat:

● altis mikrorakenne (so. hauras martensiit-

tinen rakenne)

● riittävästi vetyä (so. vetyhauraus)

● vallitsevat suuret jännitykset

Kun halutaan estää halkeamien syntymis-

tä, niin on pyrittävä vaikuttamaan yhteen tai

useampaan syytekijään. Jos onnistutaan eli-

minoimaan yksi tekijä kokonaan, niin halkea-

mia ei synny. Jos vetyä ei liukene lainkaan

hitsisulaan, niin halkeamia tuskin syntyy.

Käytännössä tämä ei tietysti onnistu täysin,

Nuorrutusteräkset 34CrNiMo6 ja 42CrMo4 (SFS-EN 10083-1).

Teräs C (%) Si (%) Mn (%) Cr (%) Ni (%) Mo (%)

34CrNiMo6 0,30–0,38 Max 0,40 0,50–0,80 1,30–1,70 1,30–1,70 0,20–0,30

42CrMo4 0,38–0,45 Max 0,40 0,60–0,90 0,90–1,20 – 0,15–0,30

Page 7: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

7Hitsausuutiset 1/2004

kuten ei jännitysten täydellinen eliminoimi-

nenkaan. Kuitenkin martensiittisen rakenteen

syntyminen voidaan estää sopivilla toimenpi-

teillä, kuten hetken päästä näemme. Vetyteki-

jään eli hitsin vetypitoisuuteen voidaan ja pi-

tää vaikuttaa alentavasti käyttäen sopivaa li-

säainetta tai jälkikuumennusta. Myös jänni-

tyksiin voidaan vaikuttaa jonkin verran käyt-

täen sopivaa lisäainetta.

Korkea hiilipitoisuus (0,30–0,45 %) tekee

sen, että karennut eli martensiittinen rakenne

on erittäin kova ja hauras, koska martensiitin

kovuus riippuu vain hiilipitoisuudesta. Ko-

vuus kasvaa hiilipitoisuuden kasvaessa. Ko-

vuus voi olla lähes 60 HRC (700 HV). Seosai-

neiden vaikutus kovuuteen on vähäinen, mut-

ta ne lisäävät teräksen kykyä muuttua marten-

siitiksi eli itse karkenevuutta.

S-käyristähitsausohjeet

Karkenevuudeltaan erilaiset teräkset käyttäy-

tyvät eri tavoin hitsin jäähtymisnopeuden

vaihdellessa. Muutoksia voidaan tarkastella

ns. S-käyrien avulla:

● isotermiset S-käyrät, kuvat vieressä

● jatkuvan jäähtymisen S-käyrät,

kuvat seuraavalla sivulla

Isotermiset S-käyrät näyttävät eri vakio-

lämpötiloissa tapahtuvan austeniitin hajaan-

tumisen (muutoksen) eri mikrorakenteiksi

ajan funktiona. Syntyvän mikrorakenteen ko-

vuus on annettu kuvassa ympyröiden sisällä

numeroina (HRC, HV). Kun terästä 42CrMo4

pidetään lämpötilassa 400 ˚C noin 2 minuut-

tia, niin austeniitti muuttuu bainiitiksi, jonka

kovuus 35 HRC. Tätä voidaan käyttää hyväk-

si hitsauksessa.

Jatkuvan jäähtymisen S-käyrät näyttävät

teräksen jatkuvasti jäähtyessä austeniitin ha-

jaantumisen (muutoksen) eri mikrorakenteik-

si ajan funktiona. Näiden käyrien avulla näh-

dään, miten austeniitti muuttuu muiksi mikro-

rakenteiksi teräksen jäähtyessä jatkuvasti.

Kun teräs 34CrNiMo6 jäähtyy austeniitti-

alueelta hitaasti noin 4 minuuttia, niin kovuus

on silti vielä lähes 600 HV. Tämä tarkoittaa

hitsauksessa sitä, että pelkän korkean esikuu-

mennuksen avulla ei pystytä estämään karke-

nemista liitoksen muutosvyöhykkeellä.

Teräksen 42CrMo4 isotermiset S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).

Teräksen 34CrNiMo6 isotermiset S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).

Page 8: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

8 Hitsausuutiset 1/2004

Hitsausohjeet

ESABilla aikoinaan tehtyihin kokeisiin perus-

tuen on vielä viereisen sivun kuvassa havain-

nollistettu nuorrutusteräksen karkenevuutta ja

syntyviä kovuuksia. Kovuusmittaukset on teh-

ty paksun ”42CrMo4-teräslimpun” päällehit-

Teräksen 34CrNiMo6 jatkuvan jäähtymisen S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).

Teräksen 42CrMo4 jatkuvan jäähtymisen S-käyrät (MET Raaka-ainekäsikirja, 2001).

sipalon alta. Esikuumennuksella ei pystytä es-

tämään karkenemista ja suurta kovuutta ellei

se on ole hyvin korkea, yli 400 ˚C, mikä on

käytännössä jo lähes mahdoton. Tästä seuraa

se, että täytyy ”keksiä” jotakin muuta karke-

nemisen ja siihen liittyvän halkeiluriskin eli-

minoimiseksi.

Hitsausohjeita varten on hyödyllistä tar-

kastella aikaisemmissa kuvissa olevia S-käy-

riä, joista löytyy useita mahdollisuuksia hit-

sausta varten:

1) Hitsaus käyttäen hyväksi isotermisiä muu-

toksia

2) Hitsaus käyttäen välijäähdytystä

3) Hitsaus käyttäen vedynpoistokuumennusta

Hitsaus käyttäen hyväksiisotermistä muutosta

● Esikuumennus ja välipalkolämpötila:

370–420 ˚C

● Ylläpitolämpötila hitsauksen jälkeen:

370–400 ˚C (42CrMo4) ja 400–420 ˚C

(34CrNiMo6) sekä vähintään 10 min

(42CrMo4) ja 60 min (34CrNiMo6)

● Jäähtyminen:

ilmassa huoneenlämpötilaan

● Jälkilämpökäsittely:

tarvittaessa päästöhehkutus, 620–650 ˚C

ja 2 tuntia

● Lisäaine: tarvittavan lujuuden mukaan

■ Aliluja: OK 48.00 tai vastaava lanka

■ Tasaluja: OK 75.75 tai vastaava lanka

Isotermisessä hitsauksessa voidaan estää

austeniitin hajaantuminen (muutos) hauraaksi

martensiitiksi ja saada rakenne sitkeämmiksi

mikrorakenteiksi, esim. bainiitiksi, jolloin hal-

keiluvaara pienenee eikä lujuus paljoakaan

kuitenkaan alene. Esikuumennus ja työläm-

pötila valitaan hiukan Ms-lämpötilan yläpuo-

lelta, mikä lämpötila 42CrMo4:lle on noin

360 ̊ C ja on 34CrNiMo6:lle noin 350 ̊ C. Hit-

sauksen jälkeen pidetään tätä lämpötilaa yllä

riittävän kauan, jotta muutos sitkeämmiksi ja

pehmeämmiksi rakenteiksi ehtii tapahtua iso-

termisten S-käyrien mukaan. Aika pitää olla

vähintään kaksinkertainen aika S-käyrissä ole-

vaan aikaan verrattuna.

Austenoitunut osa muutosvyöhykettä voi

sisältää runsaasti vetyä, mikä ei poistu hit-

sauksen aikana. Vetyä poistuu vasta bainiitik-

si muuttumisen ja jäähtymisen aikana.

Lopuksi voidaan tarvittaessa tehdä heh-

kutus, joka toimii päästöhehkutuksena, joka

tekee rakenteen vielä sitkeämmäksi. Päästö-

hehkutusta ei saa aloittaa suoraan hitsauksen

jälkeen työlämpötilasta, koska muodostunut

austeniitti muuttuu hehkutuksen jälkeisen

jäähtymisen aikana martensiitiksi.

Page 9: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

9Hitsausuutiset 1/2004

Teräksen 42CrMo4 päällehitsauskokeita käyttäen eri esikuumennuslämpötiloja ja pito-aikoja hitsauksen jälkeen.

Luonnollisesti tämän tavan n. 400 ˚C:een

esikuumennus on jo huomattavan korkea,

mikä haittaa hitsaustyötä ja voi olla hankala

soveltaa. Joten seuraava tapa tuntuu suositel-

tavimpana hitsausmenettelynä näille nuorru-

tusteräksille.

Hitsaus käyttäenvälijäähdytystä

● Esikuumennus ja välipalkolämpötila:

250 ˚C

● Jäähtyminen:

lämpötilaan 180 ˚C, josta suoraan jälki-

lämpökäsittely

● Jälkilämpökäsittely:

620–650 ˚C ja 2 tuntia

● Jäähtyminen:

hitaasti huoneenlämpötilaan

● Lisäaine: tarvittavan lujuuden mukaan

■ Aliluja: OK 48.00 tai vastaava lanka

■ Tasaluja: OK 75.75 tai vastaava lanka

Jos valitaan esikuumennus Mf-lämpötilan

(martensiitin muodostumisen loppulämpötila)

tienoilta, niin hitsauksen aikana austenoitu-

nut muutosvyöhyke karkenee, mutta tässä

lämpötilassa halkeiluriski on kuitenkin vielä

pieni. Hitsauksen jälkeen annetaan kappaleen

jäähtyä välilämpötilaan 180 ˚C, jolloin kaikki

muutokset ovat ehtineet tapahtua. Jäähtymi-

nen huoneenlämpötilaan merkitsisi kuitenkin

suurta halkeiluriskiä, mistä syystä joudutaan

tekemään päästöhehkutus, joka muuttaa mik-

rorakenteen sitkeämmäksi.

Jos tätä tapaa ei voida soveltaa, niin voi-

daan käyttää seuraavaa tapaa, joka tosin ei ole

niin luotettava ja jäykissä olosuhteissa tietty

halkeiluriski on olemassa.

Hitsaus käyttäenvedynpoisto-kuumennusta

● Esikuumennus ja välipalkolämpötila:

250 ˚C

● Vedynpoistokuumennus:

250 ˚C ja vähintään 4 tuntia

● Jäähtyminen:

hitaasti huoneenlämpötilaan

● Jälkilämpökäsittely: tarvittaessa

päästöhehkutus, 620–650 ˚C ja 2 tuntia

● Lisäaine: tarvittavan lujuuden mukaan

■ Aliluja: OK 48.00 tai vastaava lanka

■ Tasaluja: OK 75.75 tai vastaava lanka

Heti hitsauksen jälkeen pidetään esikuu-

mennus- ja välipalkolämpötilaa yllä riittävän

kauan (vedynpoistokuumennus), jotta vedyl-

le jää aikaa diffundoitua (poistua) ulos hitsis-

tä, mikä pienentää osittain martensiittisen ra-

kenteen halkeiluriskiä. Liitoksen sitkeyttä voi-

daan parantaa tekemällä lopuksi jälkilämpö-

käsittely.

Korjaushitsausausteniittisellalisäaineella

Erilaisia huonosti hitsattavia teräksiä on iät

ajat hitsattu myös austeniittisilla eli yliseoste-

tuilla ruostumattomilla lisäaineilla, lähinnä

erilaisissa korjaushitsauksissa. Austeniittinen

lisäaine ei pysty luonnollisestikaan estämään

karkenemista, mutta sen käytöllä pyritään eli-

minoimaan yksi syytekijä eli vety. Vedyn liu-

koisuus austeniittiseen mikrorakenteeseen on

hyvin suuri, minkä ansiosta vedyn diffundoi-

tuminen (siirtyminen) hitsiaineen puolelta

muutosvyöhykkeelle estyy hyvin tehokkaas-

ti, koska vety jää hitsiaineeseen, missä se ei

juuri tuota haittaa. Luonnollisestikaan lisäai-

neen ei tarvitse olla ruostumaton, mutta sel-

lainen seostyyppi sattuu olemaan kuitenkin

metallurgisesti sopivin tyyppi.

Lisäksi hitsiaineen lujuus on matalampi

ja sitkeys huomattavasti korkeampi kuin te-

räksen. Kutistumisjännitykset aikaansaavat

venymistä hitsiaineessa ennemmin kuin hal-

keilua muutosvyöhykkeellä. Vaikka muutos-

vyöhyke karkenee, niin todennäköisyys muu-

tosvyöhykkeen vetyhalkeilulle on melko pie-

ni, vaikkakaan ei täysin olematon.

Hitsiaine ei ole myöskään itse altis vety-

halkeilulle, koska sen mikrorakenne on pe-

rusaineen kanssa tapahtuvan sekoittumisen

tuloksena suhteellisen sitkeä ja muodonmuu-

toskykyinen austeniittinen tai austeniittis-fer-

riittinen, jos sekoittumisaste ei ylitä lisäaineen

laimistumiskapasiteettia.

Vaikka korjaushitsaukset tehdään yleensä

ilman esikuumennusta, niin esikuumennus

100–150 ˚C varmistaa kuitenkin hitsauksen

onnistumista ilman halkeamia.

Tällaisia paljon käytettyjä austeniittisia ja

austeniittis-ferriittisiä lisäaineita vastaavine

ESABin tuotemerkkeineen ovat:

■ 18%Cr-8%Ni-6%Mn:

OK 67.45 ja OK Autrod/Tigrod 16.95

■ 23%Cr-13%Ni:

OK 67.60 ja OK Autrod/Tigrod 16.51

■ 23%Cr-13%Ni-3%Mo:

OK 67.70 ja OK Autrod/Tigrod 16.54

■ 29%Cr-9%Ni:

OK 68.82 ja OK Autrod/Tigrod 16.75

■ Nikkelipohjainen seos (”Inconel”):

OK 92.26 ja OK Autrod/Tigrod 19.85

Page 10: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

10 Hitsausuutiset 1/2004

JUHA LUKKARITeknisen palveluosaston päällikkö✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

Alumiinin pursotustyökalun korjaus TIG-langallaOK Tigrod 19.85.

Voimanmuuntimen katkenneen tukijalankorjaus puikolla OK 68.82.

Volkswagenin katkenneen vetoakselin korjaus puikolla OK 68.82.

Katkenneen pultin poistaminenkäyttäen puikkoa OK 68.82.

Kartiohammaspyörän korjauspuikolla OK 68.82.

Raskaan ajoneuvon kulu-neen vetoakselin korjauspuikolla OK 68.82.

Näistä yleisin lisäaineseostyyppi on ilman

muuta 29%Cr-9%Ni, jota usein mainostetaan

korjaushitsausten ”ihmepuikkona”. Hitsauk-

sen onnistuminen käyttäen tämän tyyppisiä

lisäaineita perustuu kuitenkin selvään hit-

sausmetallurgiaan eikä mihinkään ”eriskum-

mallisiin ihmeellisyyksiin”.

Nikkelipohjaisessa hitsiaineessa (OK

92.26/OK Tigrod 19.85) on ehdottomasti suu-

rin venymä (n. 40 %), mitä erityisesti tarvi-

taan tosi jäykissä ja vaikeissa korjauksissa,

esim. sementtiuunien kantokehien korjaushit-

saus. Lisäksi nikkelipohjaisen hitsiaineen läm-

pölaajenemiskerroin on lähellä teräksen ker-

rointa, mikä pienentää kutistumisjännityksiä,

kun taas ruostumattomien hitsiaineiden ker-

roin on noin 1,5-kertainen.

Luonnollisesti muutosvyöhyke jää mar-

tensiittiseksi ja liitos voi jäädä suhteellisen

hauraaksi. Liitokselle voidaan tehdä päästö-

hehkutus, mikä tekee sen sitkeämmäksi. Tämä

pitää ottaa huomioon myös lisäaineen valin-

nassa, koska jotkut hitsiaineet haurastuvat

hehkutuksessa. Paras lisäaine tällaisissa ta-

pauksissa on nikkelipohjainen lisäaine.

Erilaisia korjaushitsauksia, joissa on käytetty austeniittisia lisäaineita. Hitsaukset ontehty useimmiten ilman esikuumennusta ja jälkilämpökäsittelyä eikä pelättyjä halkea-mia ole syntynyt ja liitos on kestänyt käytössä.

Page 11: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

11Hitsausuutiset 1/2004

Putkikarvi Korhonen &

Vesa Ky on perustettu

Kempeleeseen vuonna

1982. Yritys on erikoistunut lää-

ke-, kemian- ja elintarviketeolli-

suuden putkistoihin sekä paine-

astia- ja prosessilaitteisiin. Toi-

mitusjohtaja Antti Korhosen

mukaan paineastiat ja prosessi-

laitteet valmistetaan pääosin ko-

nepajalla Kempeleessä.

Lääke- , kemian- ja elintarvi-

keteollisuuden putkistojen val-

mistus taas suoritetaan asennus-

kohteissa. Työt ovat vaativia, koska sisäpuo-

linen puhtaus on ensiarvoisen tärkeää näissä

putkistoissa. Putkiston kaikki hitsit kuvataan

sataprosenttisesti ja yleensä tilaaja vaatii myös

näistä hitsaustapahtumista dokumentit.

KARI KORPELAAluepäällikkö

✆ 0500 586 539Asentaja Mikko Hassinen asettaa hit-sausarvoja orbitaalihitsausta varten.

Lääketeollisuus vaatiihuippupuhtaita orbitaalihitsejä

ja Putkikarvi osaa senPutkien orbitaali-TIG-hit-sauksella saadaan todel-lisia laatuhitsejä, joita lää-ke- ja elintarviketeollisuusvaatii. Tällainen osaajalöytyy Kempeleestä.

Operaattori Jyrki Korhonen hitsaa kote-loidulla työkalulla.

Lääketeollisuuteen meneviä painesuotimia ja puhdasvesisäiliöitä.

Hieno ja siisti putkikarvi tehtynä orbitaalil-la.

Vetyputkiston hitsausta lääketehtaassakäyttäen koteloitua työkalua.

Putkistojen hitsaukset suo-

ritetaan Prowelder 160 ja Pro-

welder 250 -orbitaalihitsausko-

neilla käyttäen koteloitua PRH-

työkalua ja avointa PRB-hit-

saustyökalua. Putkien halkaisi-

jat vaihtelevat 6–168 mm:n vä-

lillä seinämänpaksuuksien ol-

lessa ollessa 1–2 mm. Yrityk-

sellä on käytössä koteloidut

PRH 3–38 ja PRH 6–76 työka-

lut sekä avoin PRB 60–170 -

hitsaustyökalu.

Dokumentoinnista huoleh-

tii ESABin Weldoc WMS 4000

-ohjelmisto, jolloin mikään hit-

saustapahtuma ei jää arvailujen

varaan, vaan tilaajalle voidaan

toimittaa jokaisesta hitsatusta

hitsistä hitsausparametrit, joil-

la työ on tehty.

Page 12: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

12 Hitsausuutiset 1/2004

■ ESABin uusi Aristo SuperPulse™ hit-

sauslaitteisto on kehittynein versio jo tutuksi

tulleesta AristoMig-koneesta. Se on kehitty-

nein kone myös pulssihitsaukseen. Kun pyri-

tään parempaan tuottavuuteen tinkimättä laa-

dusta, uusi Aristo SuperPulse™ on mm. hyvä

vaihtoehto tämänpäivän valtamenetelmälle

TIG-hitsaukselle ohuiden aineiden hitsaukses-

sa.

Sen ominaisuudet ovat parhaimmillaan

ohuen alumiinin tai ruostumattoman teräksen

hitsauksessa vaadittaessa tehokasta juuripal-

kojen hitsausta tai tehokasta asentohitsausta.

Tavallisen pulssihitsauksen ohessa uudes-

sa Aristo SuperPulsessa on kolme uutta puls-

sihitsaustapaa:

Aristo SuperPulse™– monipuolisin pulssi-MIG/MAG-hitsauskone

Lisätietoja antavat: Juha Hurtta,

✆ (09) 547 7951 tai 0500 202 663 tai

ESAB-jälleenmyyjät kautta maan.

Pulssi/pulssi (kaksoispulssi) Pulssi/lyhytkaari Kuumakaari/pulssi

● Kaksoispulssi

● Lyhytkaari/pulssi

● Kuumakaari/pulssi

Kaksoispulssihitsauksessa, tai tuplapuls-

sihitsauksessa kuten sitä myös kutsutaan, ta-

vallaan kaksi eritehoista pulssitusta vaihtelee

valitun taajuuden mukaan. Kaksoispulssituk-

sessa pulssitetaan sekä hitsausvirtaa että lan-

gansyöttöä. Huippupulssin aikana korkeampi

teho huolehtii riittävästä tunkeumasta ja pe-

ruspulssin aikana hitsaustapahtuma rauhoit-

tuu. Tästä on hyötyä myös railoissa, joissa il-

marako vaihtelee, koska läpipalamisen vaara

pienenee.

Kaksoispulssi-hitsauksen suurin hyöty on

mahdollisuus kontrolloida lämmöntuontia.

Menetelmä on osoittautunut hyväksi ennen

kaikkea alumiinin hitsauksessa. Se parantaa

hitsin ulkonäköä, joka muuodostuu säännölli-

sen suomuiseksi ja TIG-hitsiä muistuttavaksi.

Kaksoispulssihitsauksen lisäksi Aristo

SuperPulse™ -koneessa on kaksi täysin uutta

ESABin kehittämää pulssitustapaa:

● Lyhytkaari/pulssihitsaus korvaa TIG-hit-

sausta pohjapalkoja sekä yleensäkin ohutle-

vyjä hitsattaessa. Menetelmä mahdollistaa

lämmöntuonnin kontrolloinnin ohuillakin le-

vynpaksuuksilla.

● Kuumakaari/pulssihitsaus on erittäin te-

hokas tapa parantaa tuottavuutta paksumpien

levyjen asentohitsauksessa. Alumiinia voi-

daan hitsata alhaalta ylöspäin helposti jopa il-

man normaalisti vaadittavaa rasittavaa levi-

tysliikettä.

Lisäksi koneessa on synergialinjat MIG-

juottamiseen. Tätä menetelmää käytetään sin-

kittyjen ohutlevyjen liittämiseen.

Esimerkki AristoSuperPulse™ -lait-teistosta:

● AristoMig 500w -virtalähde

● AristoPendant U8 -ohjausyksikkö

● AristoFeed 30-4w M0 -langan-

syöttölaite

● Aristomig-vaunu

● PSF 410w -pistooli

Aristo SuperPulse™lyhyesti:

● Helpottaa asentohitsausta.

● Hitsaus mahdollista pienellä lämmön-

tuonnilla.

● Takaa tasaisen tunkeuman.

● Oikea kuljetusnopeus on helpompi

hallita.

● TIG-hitsin ulkonäkö MIG-hitsauk-

sella.

● Soveltuu hyvin mekanisoituun

hitsaukseen.

● Paksumpien ja edullisempien

lankojen käyttö mahdollista.

● Vähemmän herkkä ilmaraon

vaihteluille.

● Tasainen lämmöntuonti.

Tuote-UUTUUKSIA

Page 13: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

13Hitsausuutiset 1/2004

Tuote-UUTUUKSIA

■ ESABin uusi A2 Tripletrac on kolmipyöräinen traktori, joka on kehitetty tark-

kaan railonseurantaan. A2 Tripletracia käytetään esimerkiksi suurten lieriömäisten

säiliöiden sisäpuoliseen pyöröhitsaukseen.

Pienin sisähalkaisija, johon Tripletracia voidaan käyttää, on 1300 mm. A2 Trip-

letracin tärkein ominaisuus on kääntyvä ja ohjattava etupyörä, jolla hitsauspää voi-

daan paikoittaa suurella tarkkuudella hitsauksen aikana.

Hitsauspää on sama kuin jo tutuksi tulleessa nelipyöräisessä A2 Multitrac -jau-

hekaarihitsaustraktorissa.

Tripletrac-traktori voidaan varustaa joko PEH- tai PEI-hitsausprosessin ohjaus-

yksiköllä. Traktori toimitetaan vakiona jauhekaarihitsaukseen yhdellä langalla.

■ ESAB on tuonut markkinoille laajenne-

tun hitsaustorniohjelman mm. erilaisten palk-

kien, isojen putkien, säiliöiden sekä tuulivoi-

malarunkojen mekanisoituun hitsaukseen. Va-

rustus voidaan valita eri käyttötarkoituksiin,

yksinkertaisista perusratkaisuista täysin asia-

kaskohtaisiin ratkaisuihin. Hitsaustornin tyyp-

pimerkintä on esim. CaB 460 M.

ESABin CaB-hitsaustorniohjelmaan sisäl-

tyy kokoja 2x2 metristä aina 10x10 metriin

asti ja kaikkia kokoja siitä väliltä. Kokoluokat

300, 460 ja 600 mm, jotka kuvaavat vaaka-

puomin korkeusmittoja, kantavat erilaisia hit-

sauspäitä, ohjauslaitteistoja, jauheenkäsittely-

laitteistoja sekä hitsaajan istuinta.

Hitsaustornit toimitetaan kolmena eri

versiona:

Tyyppikirjain ”S” tarkoittaa vakiomal-

leja perusvarustuksella. Ne on tarkoitettu yk-

sinkertaisiin CaB-hitsaustorniasemiin. Nämä

tornit voidaan varustaa vakiohitsauslaitteilla.

Tyyppikirjain ”M” tarkoittaa moduuli-

ohjelmaa, joka tarjoaa joustavuutta vastamaan

A2 Tripletrac– kolmipyöräinen jauhekaarihitsaustraktoritarkkaan railonseurantaan

Lisätietoja antaa Bo Hollmén,

✆ (09) 547 7854 tai 0500 600 818.

Täydellinen hitsaustorniohjelma

Lisätietoja antaa Bo Hollmén, ✆ (09) 547 7854 tai 0500 600 818.

■ Orbitaalihitsaukseen on tullut uutuus. Pie-

ni helppokäyttöinen kirjoitin, jolla hitsausar-

vojen dokumentointi on todella yksinkertais-

ta. Kirjoitinta voidaan käyttää kaikkien

ESABin orbitaalihitsausvirtalähteiden kanssa.

Kirjoitin tulostaa kaikille hitsatuille oh-

jelmasektoreille mitatut arvot (hitsausnopeus,

-virta, hitsausjännite ja langansyöttönopeus)

sekä hitsaukseen käytetyn sähkötehon. Kir-

joitin kertoo myös käytetyn hitsausvirtaläh-

teen, hitsaustyökalun, päivämäärän, hitsattu-

jen sektoreiden määrän ja kokonaishitsaus-

ajan.

Hitsausarvojendokumentointi

Lisätietoja antaa Rauno Takala,

✆ (09) 547 7853 tai 050 564 3141.

CaB-hitsaustorniasemaan kohdistuvia muu-

tostarpeita.

Tyyppikirjain ”C” tarkoittaa asiakaskoh-

taisia ratkaisuja, joita suunnitellaan yksilölli-

sesti vastaamaan asiakkaan erityistarpeita.

Kaikki ESABin CaB-hitsaustornit sopivat

yhteen ESABin myymien käsittelypöytien ja

rullastojen kanssa.

Page 14: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

14 Hitsausuutiset 1/2004

■ ESABMig C240 ja C240s ovat uusimmat

tulokkaat ESABin uuteen ESABMig-kom-

paktikoneperheeseen, joka koostuu nyt 240,

280, 340 ja 420 A:n koneista. Uusin jäsen on

vankka ja tehokas portaallisella jännitteensää-

döllä varustettu kone kevyeen ja keskiraskaa-

seen MIG/MAG-hitsaukseen teräs-, ruostu-

mattomalla, alumiini-, umpi- ja täytelangoilla

sekä suojakaasuttomilla täytelangoilla. Se on

varustettu mm. napaisuudenvaihtotoiminnol-

la.

Hyväksi koettu tekniikka yhdessä

ESABin kehittämän ohjelmiston kanssa tuo

mukanaan luotettavuuden ja erinomaiset hit-

sausominaisuudet.

Helppo käyttää

Laaja virta- ja jännitealue yhdessä kahden in-

duktanssiulosoton kanssa tekee oikeiden sää-

töjen löytymisen helpoksi eri lanka/kaasu-yh-

distelmien kanssa.

Kone on varustettu langansyöttönopeu-

den, pistehitsausajan ja jälkipaloajan säädöil-

lä. ESABMig C240s on lisäksi varustettu 2/4-

Lisätietoja antavat: Juha Hurtta,

✆ (09) 547 7951 tai 0500 202 663 tai

ESAB-jälleenmyyjät kautta maan.

Uusi ESABMig C240 ja C240sKompaktia kestävyyttä ja liikuteltavuutta

Tuote-UUTUUKSIA

tahti-, ryömintäaloitus- ja kylmäsyöttötoimin-

noilla.

Joustava käytössä

ESABMig C240 on perusmalli, joka on va-

rustettu vakiokäyttöpaneelilla. C240s on puo-

lestaan synerginen malli, jossa käyttäjä esi-

asettaa lankatyypin, -halkaisijan sekä suoja-

kaasutyypin ja kone ”loput”. ESAB-kauppi-

aasi kertoo mielellään lisää synergisen mallin

erikoisominaisuuksista.

ESABMig C240s on vakiona varustettu

digitaalisella V/A-mittarilla ja C240:een se on

saatavissa lisävarusteena.

Molemmat koneet ovat puhallinjäähdytet-

tyjä ja ne on varustettu ylikuormitussuojalla

sekä PSF 240-pistoolilla.

ESABMig C240 on oiva valinta esim. au-

tokorjaamon tai verstaan peruskoneeksi.

Tuotetunnuksia

ESABMig C240 400-415 V 3~50 Hz:0349 304 657

ESABMig C240s 400-415 V 3~50 Hz:0349 304 659

■ Automatisointiasteen kasvaessa asetetaan

myöskin hitsausviisteille yhä suurempia laa-

tu- ja tarkkuusvaatimuksia. Erityisesti ruostu-

mattomien ja haponkestävien teräksien käyt-

täjät ovat odottaneet kustannustehokasta viis-

teleikkauslaitteistoa. Nyt sellainen on tullut.

ESABin VBA-EXPERT on plasmaviiste-

leikkauspää, joka voidaan asentaa yleisesti

konepajoissa käytössä olevan kokoluokan

leikkauskoneeseen.

VBA-EXPERT-plasmaviistepäätä voi-

daan luonnollisesti käyttää kaikkien sähköä-

johtavien materiaalien viisteyttämiseen. Plas-

mapoltin voidaan säätää ± 52˚:een kulmaan.

Tällöin tulostuva viistekulma voidaan taata

aina ± 45˚:seen asti.

VBA-EXPERT plasmaviisteleikkauksen uusi ”syömähammas”Polttimen korkeudensäätö on viiste-

leikkauksessa oleellisen tärkeä toiminto.

VBA-EXPERT-vaunussa on kaksi kor-

keudensäätöjärjestelmää: valokaaren jän-

nitteestä ohjaava sekä tuntojalan avulla

ohjautuva korkeudensäätö. Tällöin esim.

elektrodin kulumisesta aiheutuva suutti-

men etäisyyden muutos levystä voidaan

välttää.

Laitteisto soveltuu ± 45˚ railon viiste-

leikkaukseen 32 mm:n levypaksuuteen

asti sekä suoraan leikkaukseen 38 mm:iin

asti.

VBA-EXPERT varusteineen. ▼

Page 15: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

15Hitsausuutiset 1/2004

■ ESABin osasto 1d9 sijaitsee Messukeskuk-

sen hallissa numero 1.

Messuilla keskitytään putkien orbitaali-TIG-

hitsauksen ja pienmekanisoinnin ratkaisujen esit-

telyyn. Mukana on myös uutuuskoneitamme

puikko-, MIG/MAG- ja TIG-hitsaukseen. Lisäai-

neista esittelemme mm. uuden AristoRod™-lan-

gan MAG-hitsaukseen ja ruostumattoman OK

Autrod -umpilankauutuutemme sekä tietysti Ma-

rathon Pac™ -tynnyrit ja OK-hitsauspuikot Vac-

Pac™-pakkauksissa.

Messulippuja voit tilata Pirjo Pipiseltä puh.

(09) 547 7801.

Tervetuloa mukaan vuoden suurimpaan tek-

nisen alan tapahtumaan Helsingin Messukeskuk-

seen 11.– 14.5.2004!

Tavataan FinnTec 04 -messuilla!

Tervetuloa!

FinnTec 04 -messut Helsingin Messukeskuksessa11.–14.5.2004

Lisätietoja

antaa:

Juhani Uusitalo,

✆ (09) 547 7860

tai 0500 211 228

Korkeutta säätävä tuntojalka pitää korkeuden tarkasti kohdallaan.Polttimen pidin sisältää magneettilukituk-sen, joka toimii törmäyssuojana sekä mah-dollistaa helpon suuttimen vaihdon.

Messujen yhteydessä keskiviikkona 12.5.ESAB ja PEMAMEK OY järjestävät viimeisintä

hitsaustekniikkaa esittelevän seminaarin

Seminaaripaikka on Messukeskuksen Kongressisiivessä salissa C 5.

Ilmoittaudu ajoissa, sillä mukaan mahtuu vain 50 ensimmäistä.

Ilmoittautua voit Nina Rouhiaiselle puh. (02) 7607 7221 tai sähköpostilla

[email protected]. Seminaariohjelma löytyy

ESABin nettisivuilta www.esab.fi.

Page 16: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

16 Hitsausuutiset 1/2004

OK AristoRod™– uuden sukupolvenkuparoimaton MAG-hitsauslanka

Uudessa OK AristoRod™-hitsauslangassa

ESAB esittelee ainutlaatuisen kuparoimatto-

man ASC-pintakäsittelytekniikan. ASC ei ai-

noastaan ehkäise korroosiota ja paranna lan-

gan liukuominaisuuksia, vaan se myös vähen-

tää suuttimen kulumista samalle tasolle par-

haiden kuparipintaisten lankojen kanssa.

Perinteisesti kuparipinnoitteella on hitsa-

uslangassa tärkeä tehtävä. Se voitelee lankaa

vetoprosessissa valmistuksen aikana, paran-

taa virransiirtymistä hitsauksessa sekä ehkäi-

see langan ruostumista sen varastoinnin aika-

na. Kuparin tuomisella hitsausprosessiin on

myös varjopuolensa. Kuparipölyä ja lastuja

voi kerääntyä vähitellen langansyöttölaittee-

seen ja tukkia langanjohtimet, lisäksi kupari-

pölyn kerääntymisestä aiheutuneet langan-

syöttöhäiriöt ja hitsausroiskeet huonontavat

laatua ja näkyvät lopputuotteessa.

Kehittämällä OK AristoRod™-hitsauslan-

gan ESAB on poistanut tekijät, jotka aiheutta-

vat tuotannon keskeytymisiä sekä ylimääräi-

siä huoltokatkoksia. On luotu uusi korkealaa-

tuinen lanka, joka pienentää hitsauskustan-

nuksia. Koska kuparoinnin haittavaikutukset

on eliminoitu, hitsaustyö on korkealuokkaista

ja häiriötöntä. Voit säästää tunteja arvokasta

tuotantoaikaa jo pelkästään välttyessäsi rois-

keiden poistolta.

Erinomaiset liukuominaisuudet on saatu

aikaan ASC-pintakäsittelytekniikalla. Ohei-

sesta kuvasta on nähtävissä langansyöttötes-

tin tulos OK AristoRod™-hitsauslangalla ver-

rattuna korkealuokkaiseen kuparipintaiseen

lankaan. Testilaitteistona oli teräksinen lan-

ganjohdin varustettuna silmukalla, jonka säde

300 mm ja pituus 4,5 m. Taulukosta on nähtä-

OK AristoRod™ ja MarathonPac– lyömätön yhdistelmä

tuottavuuden kasvuun

OK AristoRod™ kuparoimatonMAG-lanka on ESABin tuoreimpiatuotekehityksiä. Yhdessä Marathon-Pac™-suurpakkauksen kanssa seon yhdistelmä, jota on vaikea lyö-dä.

MAG-hitsauksentuottavuusuudelle tasolle

villä erot 30 minuutin testiajon jälkeen. Lan-

gansyöttövastus OK AristoRod™-langalla on

selvästi pienempi kuin kuparoidulla langalla.

Lisäksi kuvasta on nähtävissä alue, jolla lan-

gansyöttöhäiriöt vaikuttavat.

Tuote Luokitukset langalle Luokitukset hitsiaineelle

AWS A5.18 EN 440 M21 C1

OK AristoRod™ 12.50 ER70S-6 G3Si1 G 42 3 G 38 2

OK AristoRod™ 12.63 ER70S-6 G4Si1 G 46 3 G 42 2

OK AristoRod™ -valikoima

Vähemmän roiskeita

Kuparipöly ei ainoastaan tuki hitsauspistoolia

ja langanjohtimia, se myös vaikuttaa valokaa-

ren vakauteen. Tämä voi olla syy runsaisiin

roiskeisiin. Roiskeiden poisto on aikaavievää

Langansyöttötestin tulos OK AristoRod™-hitsauslangalla verrattuna korkealuokkai-seen kuparipintaiseen lankaan.

Page 17: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

Hitsausuutiset 1/2004 17

JYRKI RAUTIOTuotepäällikkö

Hitsauslisäaineet ✆ (09) 547 7914 tai

0500 515 881

Monet ESABin asiakkaat

ovat MarathonPac™-tynny-

rin avulla parantaneet tuo-

tannon tehokkuutta ja sen

laatua. 95% kelanvaihdoista

ja huoltotöistä johtuvista

katkoksista jää pois. Marat-

honPac™-tynnyreihin on

pakattu 250 kg tai 475 kg

hitsauslankaa. ”Endless”-

versiossa kytketään kahden

tynnyrin langat yhteen ja

näin saadaan aikaan keskey-

tymätön langansyöttö. Hit-

sauslangan loputtua ensim-

mäisestä tynnyristä tulee

uusi tynnyri käyttöön auto-

maattisesti ilman katkosta

hitsauksessa.

Häiriötönlangansyöttö

MarathonPacin ainutlaatui-

nen kelaustekniikka takaa,

että lanka on aina suoraa ja

kierteetöntä, näin valokaari

ei vaapu. Hitsit ovat aina

hyvin kohdistuneita ja var-

masti suoria. Langan pur-

Paremmat ominaisuudet

hitsausprosessin joka tasolla:

+ Vähäinen suuttimen kuluminen,

ei katkoja tuotannossa.

+ Vakaampi valokaari:

vähemmän roiskeita.

+ Pienempi vastus langanjohtimissa

mahdollistaa pidemmät langan-

johtimet.

+ Vähemmän pölyä ja lastuja

langanjohtimessa: huoltotarve

vähenee.

+ Vähemmän kuparia hitsaussavuissa:

parempi työympäristö.

+ Hyvä korroosionkestävyys langan

säilytyksen aikana.

kautuminen MarathonPac™-

tynnyristä tapahtuu häiriöittä

ja ilman vastusta, joten mi-

tään erillisiä langanoikaisu-

tai apusyöttölaitteita ei tarvi-

ta. Myös aloitukset sujuvat

häiriöittä, kun ei tarvitse ny-

käistä raskasta lankakelaa

vauhtiin.

Ympäristö-ystävällinen

MarathonPac™-tynnyri on

valmistettu kierrätettävästä

pahvista. Tyhjä tynnyri on

helppo kierrättää. Litteäksi

taiteltuna tynnyrin vaippa vie

vain vähän tilaa ja kelpaa sel-

laisenaan kierrätykseen. Näin

MarathonPac™ osaltaan vä-

hentää maksullisen sekajät-

teen määrää.

MarathonPac™ – lankaa loputtomasti

Kuparin määrä hitsaussavuissa.

MarathonPac™-tynnyristä lanka purkautuu häiriöittä ja ilman vastusta.

ja usein se jättää jälkensä myös hitsattuun tuot-

teeseen. Tätä ongelmaa ei ole uudella OK

AristoRod™-hitsauslangalla. Valokaari on

aina vakaa ja roiskeiden määrä pysyy mini-

missään. Tämän ansiosta hitsin pinta on aina

mahdollisimman puhdas.

Parempityöympäristö

Hitsaussavut ovat aina

haitallisia. Uudella ku-

paroimattomalla OK

AristoRod™-hitsaus-

langalla huurujen ku-

paripitoisuudet on saa-

tu pienemmäksi. Tämä

on selvä parannus hit-

saajan työympäristöön.

Page 18: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

18 Hitsausuutiset 1/2004

Hitsauskoulutusta annetaan laidasta

laitaan varsinaisesta peruskoulutuk-

sesta aina vaativien täytelanka- ja

putkihitsauksien pätevyyksiin. Tällä hetkellä

on koulutussisällössä erityisesti otettu huo-

mioon Mäntyluodon offshore-tuotannon ja

Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoima-

lan hitsaajille asettamat vaatimukset. Porin

AKK:lla onkin mm. oma jauhekaarilaitteisto

raskaampaa mekanisointikoulutusta silmällä-

pitäen, eikä pienmekanisointiakaan ole unoh-

dettu. Lisäksi koulutusohjelmat tarvittaessa

räätälöidään kunkin yhteistyöyrityksen kans-

sa yhdessä juuri heille

sopivaksi. Koulutus

voidaan antaa tällöin

myös asiakkaan tilois-

sa, jos näin halutaan.

Tätä räätälöityä koulu-

tusta on 10–30 % koko-

naistoiminnasta. Vuosi-

en kuluessa on koulu-

tettu myös paljon venä-

läisiä hitsaajia ja Porin

AKK:ssa on mahdol-

lista saada hitsauskou-

lutusta myös venäjän

kielellä.

Paljon hitsaajia– paljon kalustoa

Kun hitsauspuolen oppilaita on yli sata, tarvi-

taan myös jokaiselle oma kone. Ja kun vielä

kaikki perushitsausmenetelmät ovat käytös-

sä, on konearsenaali varsin mittava. – Jotta

pysyttäisiin mukana hitsaustekniikan kehityk-

sessä on kalustoa ajoittain modernisoitava,

kertoo osastonjohtaja Jukka Haaparanta.

Tästä on osoituksena viime vuoden lo-

pulla toteutettu varsin mittava investointi,

jossa kapasiteettia nostettiin rakentamalla

16 täysin uutta hitsauspaikkaa varustettuna

ESABin uusilla AristoMig U500 -monitoi-

mikoneilla.

Laitteistot on varustettu helppokäyttöisil-

lä U6/U8-käyttöpaneeleilla, jolloin käytössä

on mm. synerginen MIG/MAG-hitsaus puls-

silla, TIG-hitsaus pulssilla, puikkohitsaus ja

hiilikaaritalttaus. U8-käyttöpaneeli sisältää

myös vakiona mm. laatutoiminnot lämmön-

tuonteineen. Lisäksi hitsauspaikat varustettiin

nykyaikaisella savuimulaitteistolla.

Jukka Haaparanta kertoo laitteiston han-

kintaperusteiksi halun saada modernia tek-

niikkaa, helppokäyttöisyyttä

sekä erinomaisia hitsausomi-

naisuuksia laidasta laitaan.

Yhteistyötä ESABin kanssa

syventää ja helpottaa laaja hit-

saustekninen tietämys sekä

tunnetut OK-lisäaineet. On

myös tärkeää, että oppilaat

pääsevät koulutusaikana tu-

tustumaan erimerkkisiin lait-

teisiin, sillä osalla heistä työ-

maana on koko Suomi ja jot-

kut tulevat matkustelemaan

jopa ympäri maailmaa eri hit-

sausprojektien puitteissa.

hitsauskoulutusta ESABin uusilla AristoMigeillä

Porin Aikuiskoulutuskeskusomaa pitkät perinteet oman

talousalueensa ammatillisenakouluttajana ja tänään siellä

opiskeleekin noin seitsemän-sataa henkeä. Tästä joukosta

pari sataa on metallipuolella jaheistä yli 100 varsinaisia hit-sauksen opiskelijoita. Porin

seudulla on useita merkittäviähitsaavia yrityksiä, joten am-

mattitaitoisilla hitsaajilla onpitkällä tähtäimellä varmasti

kysyntää Porin talousalueella.

Porin Aikuiskoulutuskeskuksessa

Esko Lehtimäki Porin AKK:sta, Jyrki Koivisto ESABilta, Kari MahlamäkiFinntig Oy:stä ja Jouko Loijas Porin AKK:sta keskustelevat viimeisimmästäkoneinvestoinnista.

Page 19: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

19Hitsausuutiset 1/2004

JUHA HURTTATuotepäällikköHitsauskoneet

✆ (09) 547 7951 tai 0500 202 663

Paljon hitsaajia– paljon hitsaushuuruja

Kun hitsaajia on paljon, syntyy myös paljon

hitsaushuuruja menetelmästä riippumatta.

Jauhekaarihitsaus on tästä tietysti poikkeus.

Porin AKK:ssa on huurujen poistoon kiinni-

tetty aina huomiota. Viimeisen kahden vuo-

den aikana investointeja onkin tehty kohde-

poistojen uusimiseen ja lisäämiseen. Ratkai-

suilla savut ja huurut poistetaan kohdepois-

tolla heti niiden synnyttyä, ennen joutumista

hitsaajan hengitysvyöhykkeelle.

Tehdyissä ratkaisuissa on

keskeistä siirrettävien ilma-

määrien pienentäminen ja

kohdentaminen sinne, missä

imua kulloinkin tarvitaan. Il-

mamäärää ohjataan kahdella

tavalla. Ensinnäkin, automaat-

tiset sulkupellit on asennettu

kaikkiin kohdepoistoihin. Pel-

lit avautuvat ja sulkeutuvat va-

lokaaresta saatavan impulssin

mukaan. Sama impulssi ohjaa

myös puhaltimien käynnistä-

mistä ja sulkemista. Toisaalta

paineohjauksen anturit mittaa-

vat alipainetta putkistossa ja taajuusmuuttaja

säätää puhaltimen pyörimisnopeutta ja imua

kulloisenkin tarpeen mukaan. Kohdepoisto-

kohtainen imuteho on vakio, olipa käytössä

yksi tai useampia pisteitä.

Koulutuskäytössä imettävä ilmamäärä

voidaan näin pudottaa jopa 1/3:aan suoraan

imuun verrattuna. Lisäetuina ovat: pienemmät

putkistot, vähemmän melua puhaltimen käy-

dessä vain tarvittavalla teholla (tärkeää, kun

puhallin on työskentelytilassa) sekä energian-

säästö edellä mainitusta johtuen. Myös ulkoa

tuotavan mahdollisesti kylmänkin korvausil-Uudet AristoMigit opiskelijoiden tehokäy-tössä.

man lämmityskustannukset ovat pienemmät

ilmamäärän pienentyessä. Järjestelmän puhal-

timet on valittu siten, että myöhemmin niin

haluttaessa on mahdollista suodattaa kohde-

poistoilla imetty ilma ja saavuttaa näin vielä

lisää säästöjä käyttökustannuksissa.

Huomionarvoista on, että paineohjaus ja

automaattipellit voidaan laittaa myös jo ole-

massa oleviin järjestelmiin.

Näkymä Porin AKK:n uusista hitsauspaikoista.

www.esab.fiuutisia

2. Ladattavia pdf-tiedostoja(löytyvät kohdastaRatkaisut – Käytännönsovellutuksia):◆ Mekanisoinnin sietämätön keveys◆ Orbitaali kiertää putken ympäri

1. Hitsauslehdetnetissä:◆ Hitsausuutiset

– OY ESABin suomen-kielinen asiakaslehti

◆ Svetsaren– ESAB-konsernin englan-ninkielinen asiakaslehti

Page 20: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

20 Hitsausuutiset 1/2004

Alumiinin hitsausAlumiinin hitsaus eurooppalaisittain 3–4/2003

Apua! Huokosia alumiinihitseissä 4/2002

ESABin historiaOY ESAB jo 60 vuotta Suomessa 1/2003

HitsauslisäaineetRuostumaton MIG-lankauutuus käytössä 3–4/2003

OK AristoRod – uusi kuparoimaton MAG-lanka käytössä 2/2003

Porsche Boxster – made in Finland 2/2002

Marathon Pac –maailmanennätys Suomeen 1/2002

Kvaerner Pulping käyttää VacPacia 1/2002

HitsaustietoLöytyykö hitsaustietoa? 2/2002

HitsausvirheetHitsausvirheet ja niiden estäminen, löytyy nettisivuilta 2/2003

JauhekaarihitsausKaksoislanka tuplasi hitsausnopeuden 3/2002

Kuorimarumpuja hitsataan kylmälangalla 3/2002

Ennätysyleisö seurasi jauhekaarta 1/2002

Marathon Pac –maailmanennätys Suomeen 1/2002

KitkahitsausKMT-Tekniikka Oy – Kitkahitsauksen edelläkävijä Suomessa 3–4/2003

Kitkahitsaus pyörivällä työkalulla – vauhdissa 3/2002

KorjaushitsausKorjaushitsauskäsikirja, löytyy nettisivuilta 3/2002

Kupariseosten hitsausCunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002

LaserhitsausESAB ja Permanova yhdistävät voimansa laserhitsauksessa 2/2003

MekanisointiMekanisoinnin sietämätön keveys 3–4/2003

Orbitaali kiertää putken ympäri 3–4/2003

Mesera Karhula Oy mekanisoi hitsausta 4/2002

Konenäkö seuraa railoa plasmahitsauksessa 3/2002

Cunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002

MIG-juottaminenOhutlevyjen MIG-juotto 4/2002

MIG/MAG-hitsausSekakaarialue hallintaan AristoMigillä 1/2002

Orbitaali-TIG-hitsausOrbitaali kiertää putken ympäri 3–4/2003

Cunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002

Orbitaalit pyörivät Olkiluodossa 1/2002

Painelaitteiden hitsausTerästen hitsaus uusien EN-painelaitestandardien mukaan 1/2003

Hitsausuutisten artikkelit2002–2003

Page 21: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

__________________________ __________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

Nimi

Yritys/toimipaikka

Yrityksen/toimipaikan lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin (työaikana) Faksi

Sähköpostiosoite

Tehtävä yrityksessä

Yrityksen toimiala

Kotiosoite (jos lehti halutaan kotiin)

Kotiosoitteen postinumero ja -toimipaikka

Täytä koneella tai selvästi tekstatenja merkitse rasti oikeaan ruutuun!

HITSAUSUUTISTEN TILAUS/OSOITTEENMUUTOS

UUDET TIEDOT

❑ Osoite tai tehtävämuuttunut

❑ Henkilö poistunutyrityksestä

❑ Yritys lopettanuttoimintansa

❑ Olen uusi tilaaja

❑ PeruutanHitsausuutiset-lehdentilauksen

OY ESABAsiakaspalveluryhmä

VASTAUSLÄHETYSSopimus No 00390 – 46

00003 HELSINKI

Postita tai faksaa(09) 547 7771

OY ESABmaksaa

postimaksun

Kiinnitä tähän osoitelippuviimeksi saamastasi lehdestä

21

PlasmahitsausKonenäkö seuraa railoa plasmahitsauksessa 3/2002

Putkien hitsausOrbitaali kiertää putken ympäri 3–4/2003

Cunifer-putkien orbitaali-TIG-hitsaus 3/2002

Orbitaalit pyörivät Olkiluodossa 1/2002

Ruostumattoman teräksen hitsausRuostumaton MIG-lankauutuus käytössä 3–4/2003

Terästen hitsausLämmöntuonti ja hitsausenergia – osa 1 2/2003

Terästen hitsaus uusien EN-painelaitestandardien mukaan 1/2003

Miten paljon teräkset ja lisäaineet kestävät lämpöä? 2/2002

TapinhitsausTapinhitsauksen monet käyttökohteet 2/2003

TyöturvallisuusTyöturvallisuus Symorilla 2/2003

Hitsauslisäaineiden käyttöturvallisuustiedotteet 4/2002

Työturvallisuus Metso Paperilla 1/2002

TäytelankahitsausParamet hitsaa täytelangalla 2/2002

VastushitsausVastushitsauskoneen vaihtoväli 30 vuotta 3/2002

Kumesa Oy kiekkohitsauksessa invertteriaikaan 3/2002

Page 22: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

Hitsausuutiset 1/2004

PALVELU

22

ESAB-jälleenmyyjätPaikkakunta Yritys Puhelin

Osoite FaksiPaikkakunta Yritys Puhelin

Osoite Faksi

JÄMSÄ Jämsän Tekniikka Oy (014) 749 0900Paavolankatu 2 (014) 749 092142100 Jämsäwww.ruuskagroup.fi

JÄRVENPÄÄ Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7204Laurilantie 9 (09) 2715 25504400 Järvenpääwww.veld.fi

KAJAANI Pohjolan Tekniikka Oy (08) 633 360Varikkotie 1 (08) 612 191887100 Kajaaniwww.pt-yhtiot.fi

KANKAANPÄÄ Esahitsi Oy (02) 578 3131Tampionkatu 4 (02) 578 313638700 Kankaanpää

KARJAA Karjaan Rauta Oy (019) 27 931Ratakatu 26 (019) 279 34610300 Karjaa

KEMI Pohjolan Tekniikka Oy (016) 216 600Karjalahdenkatu 16 (016) 257 07594600 Kemiwww.pt-yhtiot.fi

KERAVA Laatulaakeri Oy (09) 274 7860Palokorvenkatu 5 (09) 2747 861104250 Keravawww.laatulaakeri.fi

KITEE Kiteen Industria Center (013) 411 119Sumpputie 2–4 (013) 411 10782500 Kitee

KOKKOLA Pohjolan Tekniikka Oy (06) 823 0600Tehtaankatu 51 (06) 822 507767100 Kokkolawww.pt-yhtiot.fi

KOTKA/KARHULA Kotkan Tarvikeapu Oy (05) 226 2000Tikankatu 9 (05) 226 202248600 Karhulawww.ruuskagroup.fi

KOUVOLA/ Kouvolan Laakeri Oy (05) 535 0000KUUSANKOSKI Seppäläntie 1 (05) 535 0050

45720 Kuusankoskiwww.ruuskagroup.fi

KUOPIO Kojaltek Oy Kuopio 0207 471380Liipasintie 5 0207 47138170460 Kuopiowww.kojaltek.fi

LAHTI/HOLLOLA Hämeen Konesampo Oy (03) 874 8500Terveystie 14 (03) 874 855515860 Hollola

LAPPEENRANTA Karjalan Tekniikka Oy (05) 541 6600Myllymäenkatu 23 (05) 541 665053100 Lappeenrantawww.ruuskagroup.fi

ESPOO Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7202Karapellontie 2 (09) 2966 71602610 Espoowww.veld.fi

FORSSA Forssan Hitsausvaruste Oy (03) 434 3434Koikkurintie 4 (03) 434 343530300 Forssawww.hitsausvaruste.fi

HANKO Andelslaget Varuboden (019) 248 4215Esplanaden 126 (019) 248 421710960 Hanko

HEINOLA Heinolan Kymppi Ky (03) 876 770Pohjanmäentie 2 (03) 714 222218100 Heinolawww.heinolankymppi.fi

HELSINKI Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7201Tattarisuontie 1 (09) 3866 46500770 Helsinkiwww.veld.fi

HELSINKI Laatulaakeri Oy (09) 774 2860Elimäenkatu 14–16 (09) 711 49900510 Helsinkiwww.laatulaakeri.fi

HUITTINEN Kone-Tapsa Oy (02) 567 110Autokatu 5 (02) 567 71332700 Huittinenwww.konetapsa.fi

HYVINKÄÄ STT Teollisuustarvike Oy (019) 475 050Riihimäenkatu 75 (019) 435 78205880 Hyvinkääwww.stt-teollisuustarvike.com

HÄMEENLINNA Nelitarvike Oy (03) 65 621Parolantie 72 (03) 616 133113130 Hämeenlinnawww.nelitarvike.fi

IISALMI Iisalmen Autoala Oy (017) 821 4444Yrittäjäntie 12 (017) 821 444574130 Iisalmiwww.iisalmenautoala.fi

IMATRA Karjalan Tekniikka Oy (05) 541 6600Valvatinkatu 4 (05) 669 660055800 Imatrawww.ruuskagroup.fi

JOENSUU Karjalan Laakeri Oy (013) 227 222Pamilonkatu 36 (013) 226 42380130 Joensuuwww.karjalanlaakeri.fi

JYVÄSKYLÄ Matti Toivola Oy (014) 338 8800Seppäläntie 5 (014) 338 888840320 Jyväskyläwww.mattitoivola.fi

Page 23: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta

Hitsausuutiset 1/2004

PALVELU

23

Paikkakunta Yritys PuhelinOsoite Faksi

Paikkakunta Yritys PuhelinOsoite Faksi

LOHJA Lohjan Konehuolto Oy (019) 357 800Pajakatu 1 (019) 357 808008150 Lohjawww.lohjankonehuolto.fi

MARIEHAMN Holmbergs Ab (018) 23 555Godbyvägen 13 (018) 23 70122100 Mariehamnwww.holmbergs.aland.fi

MIKKELI Nuijakone Oy (015) 321 320Yrittäjänkatu 23 (015) 367 04750130 Mikkeliwww.nuijakone.fi

MÄNTTÄ Mäntän Laakeri Oy (03) 472 4700Louhimontie 4 (03) 472 473035800 Mänttäwww.ruuskagroup.fi

NURMES Nurmeksen Rakennus Ja (013) 284 130Työkalu Ky (013) 284 131Porokylänkatu 3075530 Nurmes

OULU Kojaltek Oy 0207 471200Voudintie 6 0207 47120190400 Ouluwww.kojaltek.fi

PIETARSAARI Pohjolan Tekniikka Oy (06) 724 8610Vaunusepäntie 6 (06) 724 800468600 Pietarsaariwww.pt-yhtiot.fi

PORI Mekeltek Oy (02) 630 1100Teknikontie 1 (02) 630 115028600 Poriwww.mekeltek.fi

PORVOO Työkalutalo Porvoo Oy (019) 5214700Asentajantie 2 (019) 521472206150 Porvoowww.ruuskagroup.fi

RAAHE Kojaltek Oy Raahe 0207 471270Muurarinkatu 4 0207 47127192120 Raahewww.kojaltek.fi

RAUMA Mekeltek Rauma Oy (02) 838 6300Peltivahe 3 (02) 838 635026100 Raumawww.mekeltek.fi

RAUMA Teräshansa Oy (02) 822 4747Kairakatu 40 (02) 822 473726100 Raumawww.ameronic.fi

RIIHIMÄKI Nelitarvike Oy (019) 720 670Tehtaankatu 6 (019) 720 67211710 Riihimäkiwww.nelitarvike.fi

ROVANIEMI Pohjolan Tekniikka Oy (016) 333 2211Teollisuustie 19 (016) 333 227796100 Rovaniemiwww.pt-yhtiot.fi

SALO Salon Hitsikeskus Oy (02) 728 8010Salitunkatu 3 (02) 728 808024100 Salowww.hitsisalo.fi

SAVONLINNA Savonlinnan Industria Center (015) 517 670Ahertajantie 8 (015) 517 671757230 Savonlinna

SEINÄJOKI Kojaltek Oy 0207 471320Välkkilänkatu 7 0207 47132160120 Seinäjokiwww.kojaltek.fi

TALLINN ESTONIA Alas-Kuul As +372 6 593230Sirge 4 / Paldiski Mnt 125 +372 6 593231EE-10618 Tallinn Estoniawww.alas-kuul.ee

TAMPERE Tampereen Insinööritoimisto Oy (03) 366 4288Kuokkamaantie 12 (03) 265 090933800 Tamperewww.ruuskagroup.fi

TORNIO Pohjolan Tekniikka Oy (016) 445 200Teollisuuskatu 22 (016) 445 66695420 Torniowww.pt-yhtiot.fi

TURKU Ameronic Oy Aga-Center (02) 271 7149Polttolaitoksenkatu 11 (02) 271 700120380 Turkuwww.ameronic.fi

UUSIKAUPUNKI Ameronic Oy (02) 841 8880Ketunkalliontie 3 (02) 846 441923500 Uusikaupunkiwww.ameronic.fi

VAASA Kojaltek Oy 0207 471360Rinnakkaistie 0207 47136165350 Vaasawww.kojaltek.fi

VALKEAKOSKI Valkeakosken Tekniikka Oy (03) 586 9200Ruumyllynkatu 3 (03) 586 925037600 Valkeakoskiwww.ruuskagroup.fi

VAMMALA Tauno Kiviranta Oy (03) 517 9000Trakinkatu 4 (03) 517 901938200 Vammala

VANTAA Hitsitalo Weld Oy (09) 8569 7203Niittytie 33 (09) 6944 48301300 Vantaawww.veld.fi

VARKAUS Varkauden Industria Center (017) 365 8010Kiertotie 4 (017) 365 801778200 Varkauswww.kojaltek.fi

YLIVIESKA Kojaltek Oy Vieska 0207 471340Suopellontie 4 0207 47134184100 Ylivieskawww.kojaltek.fi

Page 24: 21922 HU 1/2004 - ESAB · 2019-01-25 · 16 AristoMig 500 -konetta Poriin s. 18. 2 HITSAUSUUTISET Nro 1/2004 38. vuosikerta Päätoimittaja Juha Lukkari Toimitussihteeri Tuula Virta