Hyvinvointia työstä

TyhyverkostoX

Psykososiaalisen kuormituksen riskinarviointiOmien kehittämiskokeilujen konkretisointi

Seinäjoki 30.8.2016

Anna Tienhaara

Psykologi, Organisaatiokonsultti FINOD

Työn psykososiaalisetkuormitus- ja voimavaratekijät

Osa työn arkea joka päivä jokaisella työpaikalla

Vuorovaikutus

Miksi keskustelu työyhteisössä on tärkeää?

Näetkö tanssijan kääntyvän myötä- vai vastapäivään?

Lue lisää:

http://i-perception.perceptionweb.com/fulltext/i01/i0408.pdf

http://well.blogs.nytimes.com/2008/04/28/the-truth-about-the-spinning-dancer/

Valikoiva havaitseminen

• Havaitsemme ympäristömme odotuksien, kokemuksemme ja kiinnostuksemme kautta. Kiinnitämme enemmän huomiota asioihin ja yksityiskohtiin jotka vahvistavat odotuksiamme ja tulkitsemme asioita maailmankuvamme ja ihmiskuvamme mukaisesti.

Tiedon ylitarjonta

• Kun tietoa on paljon, emme pysty vastaanottamaan tai muistamaan kaikkia yksityiskohtia. Jotkut asiat jäävät mieleen, ja ne voivat olla eri asioita eri ihmisille

Kuka voi havaita totuuden työpaikalla?

(Robbins & Judge, 2008)

Tunnistatko keskustelutyylit?Hajottava keskustelu

• Ongelmat keskustelun keskiössä

• Keskitytään syiden ja syyllisten etsimiseen

• Ruoditaan ihmisiä, ei asioita

• Katse on taaksepäin: keskustelu koskee menneitä tapahtumia

• Luulot ja huhut saavat totuuden painoarvon

• Ei nähdä omia vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta

• Virheitä ei unohdeta, niitä ei myönnetä, eikä niistä opita

• Palataan yhä uudestaan "lähtöruutuun": keskustelu ei johda mihinkään

Rakentava keskustelu

• Puhutaan oikeista, työtä ja sen sujuvuutta koskevista asioista

• Kannustetaan toisia kertomaan näkemyksiään

• Maltetaan kuunnella muita

• Etsitään ratkaisuiksi käytännön toimenpiteitä

• Tuodaan myös myönteisiä asioita esiin

• Nähdään omat vahvuudet hyödynnettävinä voimavaroina

• Ollaan valmiita sekä ottamaan että jakamaan vastuuta

• Virheet myönnetään, niihin suhtaudutaan rakentavasti ja niistä opitaan.

Ota lähellä istuvista itsellesi pari

• Sano parille:

• 1 myönteinen asia tästä päivästä tai viikosta

• 1 myönteinen asia sinusta itsestäsi

• 1 myönteinen asia vieressä istuvasta

Työturvallisuuslaki 10 § ja 25 § velvoittavat työnantajaa

Iltalehti maaliskuussa 2015:

”… Käräjäoikeus ei löytänyt näyttöä kiusaamisesta, vaikka sopimatonta käyttäytymistä oli ollut puolin ja toisin. Sen sijaan työpaikalla oli käräjäoikeuden mukaan henkilökunnan terveyttä kuormittanut yleinen johtamis- ja kommunikointiongelma, josta syytetty johtaja oli vastuussa. Hän sai 15 päiväsakkoa eli 510€ sakot työturvallisuusrikoksesta….”

•Miksi juuri psykososiaalisen kuormituksen arviointi saattaa olla haastavaa?

•Mitä olet itse tai mitä teidän työpaikalla on erityisesti jouduttu pohtimaan?

Ryhmäkeskustelu

Erilaisia työstressiteorioita

• Karasek: työn vaatimukset vs. työn hallinta

• Siegrist: ponnistelu-palkitsevuus –epätasapaino

• Schaufeli & Bakker: työn vaatimukset vs. työn voimavarat

• työuupumus vs. työnimu

Kaikista myös tutkimusnäyttöä! Ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia.

Psyykkisten kuormitustekijöiden arvioinnin haasteita:

• Stressi seuraa mukana myös vapaa-ajalle!

• jo työn ajatteleminen saattaa kuormittaa

• vrt. esimerkiksi kemialliset altisteet

• Miten stressi vaikuttaa terveyteen?

• suora vaikutus

• välillinen vaikutus muuttamalla ihmisen toimintaa

• Yksittäisten stressitekijöiden vaikutuksista on paljon tutkimuksia, mutta miten saa kokonaiskuvan?

Työtehtävään liittyvät psyykkiset kuormitustekijät (TIKKA 2015)

1. Työn tavoitteiden selkeys

2. Työmäärän ja työtahdin kohtuullisuus

3. Vaikutusmahdollisuudet työhön

4. Kehittymisen ja oppimisen mahdollisuus työssä

5. Työn virikkeisyys

6. Työn haasteiden kohtuullisuus

7. Keskeytykset ja esteet työssä

8. Vastuun kohtuullisuus

9. Arvoristiriidat

10. Työstä ja työsuorituksesta saatu palaute ja arvostus

Vuorovaikutukseen liittyvät kuormitustekijät (TIKKA

2015)

1. Yksintyöskentely

2. Yhteistyön toimivuus työpaikalla

3. Tiedonkulku ja tiedon saanti

4. Asioiden ja toiminnan johtaminen

5. Päätöksenteon oikeudenmukaisuus

6. Jatkuvat muutokset ja epävarmuuden hallinta

7. Tasa-arvoinen kohtelu

8. Epäasiallisen kohtelun tai häirinnän esiintyminen työyhteisössä

9. Väkivallan uhka

10. Kielteisiä tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet

Esimerkki Tikan lomakkeista

Riskien arviointi työpaikalla –työkirja STM 2015, Psykososiaaliset kuormitustekijät (P), tarkistuslista

Työn sisältö:

P1. Yksipuolinen työ

P2. Työn laadulliset vaatimukset

P3. Työtehtäviin sisältyvä vastuu

P4. Valppaana olo

P5. Tiedon käsittely

P6. Työn keskeytykset

P7. Työtehtäviin sisältyvät vuorovaikutustilanteet

P8. Väkivallan uhka

Organisointi ja toimintatavat:

P9. Työnjako, tehtävänkuvat ja tavoitteet

P10. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön

P11. Työn määrä ja työtahti

P12. Työajat (mm. ylityöt, vuorotyö, yötyö ja työn sidonnaisuus)

P13. Liikkuva työ

P14. Työsuhteen epävarmuus

P15. Työskentelyolosuhteet ja työvälineet

Työyhteisön sosiaalinen toimivuus

P16. Yksintyöskentely

P17. Esimiehen ja työyhteisön tuki

P18. Yhteistyö ja tiedonkulku

P19. Häirintä tai epäasiallinen kohtelu

P20. Syrjivä kohtelu

Riskien arviointi työpaikalla, Henkinen kuormitus

seuraukset/

altistumisen todennäköisyys

vähäiset

väsymistä ja turhautumista, satunnaisia poissaoloja

haitalliset

alentunut keskittymis-ja toimintakyky, avuttomuutta ja levottomuutta, toistuvia poissaoloja

vakavat

toivottomuus, masennus, jatkuvia poissaoloja

epätodennäköinen

vaara- ja kuormitus-tilanteet satunnaisia, esiintyy harvoin tai vähän aikaa kerrallaan

1. merkityksetönriski

ei toimenpiteitä

2. vähäinen riski

seuranta

3. kohtalainen riski

toimenpiteitä tarvitaan

mahdollinen

vaara- tai kuormitustilanteita esiintyy toistuvasti tai jonkin aikaa kerrallaan

2. vähäinen riski

seuranta

3. kohtalainen riski

toimenpiteitä tarvitaan

4. merkittävä riski

toimenpiteet välttämättömiä

todennäköinen

vaara- ja kuormitus-tilanteita jatkuvasti, haitallisia vaikutuksia on havaittu, kuormitus on pysyvää

3. kohtalainen riski

toimenpiteitä tarvitaan

4. merkittävä riski

toimenpiteet välttämättömiä

5. sietämätön riski

välittömät toimenpiteet

Ryhmätyöskentelyoman työn arviointi

Käykää keskustellen läpi yhden ryhmänne jäsenen työnkuva.

Pohtikaa yhdessä, mitkä ovat kolme merkittävintä kuormitus- ja voimavaratekijää

Ennaltaehkäisy

Psykososiaaliset riskitekijät työssä• Liian suuret tai ristiriitaiset työn vaatimukset

• Vähäiset työn hallinnan mahdollisuudet

• Jatkuva kiire ja aikapaine

• Toimimaton viestintä tai tuen puute

• Kiusaaminen tai epäasiallinen kohtelu

• Huonosti hoidettu organisaatiomuutos tai työpaikan

epävarmuus

• Puutteellinen työn suunnittelu, organisointi ja hallinta

• Johtaminen

• Sosiaaliset suhteen työyhteisössä

Mitä seurauksia?

• Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen. Työperäisen

stressin on muiden psykososiaalisten riskien ohella arvioitu

aiheuttavan noin puolet menetetyistä työpäivistä.

•Mitä?

•Miksi?

Työhyvinvoinnin edistäminen on …

sekä

että

Epäkohtiin

puuttumista

Vahvuuksien

tunnistamista,

vahvistamista

ja hyödyntämistä

Työyhteisö

Toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö (Järvinen)

Sisäinen

maailma

Työn maailma

Työntekoa palveleva johtaminen

Selkeät töiden

järjestelyt

Yhteiset pelisäännöt

Avoin vuorovaikutus

Toiminnan jatkuva

arviointi

Perustehtävä

Ympäröivä todellisuus

Työntekoa tukeva

organisaatio

Tehoton ja huonovointinen työyhteisö (Järvinen)

epäselvyyksiä

riitoja

juoruja

epäluuloisuutta

klikkejä

takanapäin puhumista

loukkaantumista

katkeruuttakiusantekoa Todellisuuden taju

heikentynyt tai

vääristynyt

Peruspilarit

rapautuneet

TYÖYHTEISÖN JÄÄVUORIMALLI

NÄKYVÄ

OSA

• organisaatiokaaviot• suunnitelmat, paperit• järjestelmät, toimitilat• henkilöt• muut resurssit ym.

näkyvä osa• asenteet, arvot

• perinteet

• normit

• klikit, kuppikunnat

• myönteiset ja kielteiset tunteet

• ihmissuhteet

• "puskaradio"

• valtataistelut

• luulot, epäilyt, pelot, pettymykset ym.

NÄKYMÄTÖNOSA

• uuden oppiminen edellyttää pois oppimista vanhasta

• mikä tiedetään ja osataan, koetaan turvallisena

• muutos vie aina oman aikansa, suuret yleensä 1-3 vuotta

Ammattirooli

•Ammattirooli on rooli, jota ei saa ottaa liianhenkilökohtaisesti

•Kun ajattelee työnsä ammattiroolin kautta, on helpompi kehittää työskentelytapaansa = rooliansa

Ammatillisuus

• Ammatillisuuteen voi kuulua omien tunteiden sivuun laittamista, mutta ei niiden sivuuttamista

Ammatillisuus• Ammatin tarjoama suojautumiskeino

• Työn mielekkyyden ymmärtämistä

• Tunne-etäisyyden kasvattamista

• ammatillisuuteen kuuluu omien tunteiden näyttäminen siinä määrin kun ne palvelevat työtehtävän suorittamista

• "Tunnesäilönä" toimimista

• tunteiden vastaanottaminen, sisällä pitäminen, muokkaaminen ja takaisin antaminen asiakkaalle/kollegalle/alaiselle ymmärrettävässä muodossa

• Säiliöön kertyneiden tunteiden purkamista rakentavalla tavalla ja sopivassa paikassa, esim. työnohjauksessa tai työkavereiden kanssa ("harmikahvit" tai "viikon

Työyhteisö tuki jaksamiseen

Keskustelu: Työyhteisön voimavarat

• Mitkä asiat tuovat energiaa ja iloa koko työyhteisön työhön? Missä tilanteessa?

• Miten voisi lisätä - mitä voi

tehdä yksin tai yhdessä

työkavereiden kanssa?

Yksilön voimavarat

Kohti työhyvinvointiaYksilön henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkkejä

• tyytyväisyys elämään ja työhön - vaikka asiat eivät olisikaan täydellisesti, on silti pääsääntöisesti hyvä olla

• aktiivisuus, jaksaa tehdä muutakin kuin sen, mikä on pakko

•myönteinen perusasenne, suhtautuminen asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti

• kyky sietää epävarmuutta ja vastoinkäymisiä (kohtuullisesti)

• oman itsensä hyväksyminen puutteineen ja vahvuuksineen

Lähde: Hakanen J, ym, Työn voimavarojen ABC

Työterveyslaitos

Elämän valttikortitReijo Räsänen, Helsingin diakoniaopisto

•Minunkaupat:

• elävä yhteys omaan tahto-, tarve- ja tunnemaailmaan

• omien rajojen ja katvealueiden tunnistaminen ja hyväksyminen

•Hyvä fyysinen kunto

• Avoimet, toimivat ihmisuhteet, erityisesti lähisuhteet, ystävät

•Mielekäs, oikein mitoitettu työ

• Elämää kannattavat arvot, päämäärä ja visio

•Monipuoliset harrastukset, myös henkiset

• Kyky rentoutua ja käyttää hiljaisuutta voimanlähteenään

Omien kehittämiskokeilujen konkretisointi

Edellisen tapaamisen 21.6. ”kotitehtäv䔕Mitä teen seuraavaksi omalla työpaikallani?

•Mitä kehittämisen tarvetta on omalla työpaikalla

riskinarviointiprosessissa?

• Miten kokeilen/kokeilemme kehittää prosessia omalla työpaikallamme?

• Kuka tekee? Mitä, miten ja milloin tekee?

• Tulisiko kutsua seuraavalla kerralla vielä joku omalta työpaikalta mukaan?

KIITOS!

Seuraathan meitä Twitterissä ja liity Facebook –kaveriksi!

twitter.com/tyoterveystwitter.com/fioh

anna.tienhaara@ttl.fi

Kirjallisuutta ja lähteitä Työsuojeluoppaita ja –ohjeita 42, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2004

Työturvallisuuslaki. Soveltamisopas. Työterveyslaitos. Hki.

www.tyosuojelu.fi/tutsp (toimintamalli)

Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla. Työturvallisuuskeskus. 2006.

www.tyoturvallisuuskeskus.fi

www.keva.fi, (Aktiivinen aikainen puuttuminen- tavoitteena pitkäaikaisterveys)

Hietala, H., Hurmalainen, M. & Kaivanto, K. Työsuojeluvastuuopas. Talentum. 2013

Järvinen, P. Esimiestyö ongelmatilanteissa – konfliktien luomat haasteet työyhteisössä. Ekonomia-sarja, WSOY, Porvoo 1999

Kauppinen, K., Purola, M. Flirtti- häirintä- jännite. Seksuaalinen ahdistelu työpaikalla. Työterveyslaitos, 2001

• Kess, K. & Kähönen, M.: Häirintä työpaikalla – työpaikkakiusaamisen selvittäminen ja siihen puuttuminen. Edita, Helsinki, 2010.

• Kess, K. & Ahlroth, M.: Epäasiallinen kohtelu – häirintä ja syrjintä työyhteisössä. Edita, Jyväskylä 2012.

Kivistö, S. Paluu työhön. Työterveyslaitos, 2005

Lundell,S. Kateus työyhteisössä. Työterveyslaitos, 2008

Multanen, L., Bredenberg, K., Koskensalmi, S., Lauttio, L-M., Pahkin, K. Parempi työyhteisö - avaimia kehittämiseen. Työterveyslaitos, 2004

Räisänen, K., Roth,K. Hankalat tyypit työelämässä. Työterveyslaitos, 2007

Vartia, M., Lahtinen, M., Joki, M. & Soini, S.: Työyhteisötörmäyksiä – ristiriitojen käsittely työpaikalla. Työterveyslaitos, 2004

Vartia, M., Lahtinen, M., Joki, M. & Soini, S.: Piinan loppu. Kiusaamistilanteiden selvittely työpaikalla. Työterveyslaitos, 2008

Vartia, M., Gröndahl, M., Joki, M. & Soini, S.: Haastavat tilanteet esimiestyössä. Työterveyslaitos, 2012

Kivistö S. Paluu työhön. Helsinki, Työterveyslaitos, 2006

Ahola K. Tue työkykyä. Käsikirja esimiestyöhön. Helsinki, Työterveyslaitos, 2011.

• Ahola, Kirsi & Toppinen-Tanner, Salla (2012) Kaikkea Stressistä. Työterveyslaitos.

• Hakanen, Jari (2011) Työn imu. Työterveyslaitos