KEMIAKemi

3/20

16

MIKROBITovat eko-tehokkaitatyömyyriä

PALMU-ÖLJYNplussat jamiinukset

VÄÄRÄtaide eienää menetäydestä

HAITTA-AINEETtuotteissa – onko tietoa?

Uusi suomen-

kielinen opas

ilmestynyt!

KemiKEMIA

Kemiasta laudaturin kirjoittaneet uudet ylioppilaat palkitaan jälleen Kemia-lehden vuosikerralla. Viime vuonna lehtistipendin sai yli 400 kevään ja syksyn ylioppilasta!

Hanke laajenee. Tänä vuonna stipendejä jaetaan ensimmäisen kerran myös toisen vuosikurssin lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitettävää harrastuneisuutta kemiaan. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan.

Tervetuloa mukaan jakamaan hyvää mieltä!Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja organisaatioita. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosikerrasta, kumppanit toisen puolen. Mitä enemmän kumppaneita osallistuu, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllätyksen kevään päättäjäisjuhlissa. Hankkeeseen voi osallistua 2 500 tai 5 000 eurolla.

Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla

euromäärällä, jolla osallistutte hankkeeseen.

• Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa,jossa Kemia-lehti kertoo lehtistipendistä jayhteistyökumppaneista.

• Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa jauutisissa, joissa kerromme hankkeesta ja senmahdollistajista.

Kysy lisää ja ilmoittaudu kumppaniksi 25. toukokuuta mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

Leena LaitinenKemia-lehden päätoimittajaleena.laitinen@kemia-lehti.fi, puh. 040 577 8850

Lehtistipendejä lukiolaisille

Jose

Tab

ares

Scan

stoc

kpho

to

Tarkimmat työkalut tulevaisuuden tekijöille.

4 3/2016KEMIA

SISÄLLYS

Jari

Kopo

nen

Scan

stoc

kpho

to

Luonnon mikrobiyhteisöt voidaan val-jastaa tuottamaan hyödykkeitä eko-tehokkaasti ja jätteettömästi, sanoo tutkija Elias Hakalehto. (s. 6)

Onko palmuöljy ykkösluokan pahis vai joihinkin tarkoituksiin paras vaihtoehto? Lue kiistellystä aineesta sivulta 14.

Anna

Dam

mer

t

Vauvalomalta kemian nuorimmaksi naisprofessoriksi. Marja-Liisa Riekkola on rikkonut urallaan rajoja ja lasikat-toja. (s. 36)

Madame Leon Clapissonin ikuisti tai-teilija Auguste Renoir vuonna 1883. Lue sivulta 38, mitä modernit tutki-musmenetelmät ovat paljastaneet mestariteoksesta.

25 KEMIA SILLOIN ENNEN

25 NÄKÖKULMATyhmyys ja meriAnja Nystén

26 VIHREÄT SIVUT

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIAMarja-Liisa RiekkolaAnalytiikan uranuurtajaSisko Loikkanen

38 Spektroskopia avaataideaarteiden salojaJarmo Wallenius

42 Suomalaistutkijat väärennösjahdissaAitous tekee arvotaiteenMarja Saarikko

44 Mobiilisovellukset tulevat laboratorioihin

Laite käyntiin vaikka kotisohvalta

Marja Saarikko

46 Tuotteiden haitalliset aineet huolettavatKemikaalitiedon saanti tökkiiKatja Pulkkinen

50 Uusia käyttökohteita ligniinillePuupohjaisia liimoja

rakennusmateriaaleihinMarja Saarikko

53 Jauheen käyttäytyminenhaastaa tutkijatChrister Rosén

56 ULKOMAILTA

58 KEEMIKKOKemian mitalla

59 HENKILÖUUTISIA

62 TULEVIA TAPAHTUMIA

63 SEURASIVUT

66 TIETEEN KAUPUNGITRoomassa tiedekinon ikuistaSisko Loikkanen

6 Suomalaistutkimus aukoo uusia uria Mikrobiyhteisöt

ihmisen apulaisiksiJari Koponen

12 TÄTÄ MIELTÄOikeanlaista kemiaaPaula Eskola

14 Pulmallinen palmuöljyEeva Pitkälä

18 AJANKOHTAISTAVene vesille myrkyttömästiMarja-Liisa Kinturi

20 UUTISIA

53/2016 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS4.5.2016

Vol. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Forsäljning • SalesJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2016ISO 9002

HEITTEILLEJÄTTÖ tapahtui Pa-riisissa huhtikuussa 2010.

”Osaattehan te tästä takaisin?”, sisareni varmisti ennen kuin lähti omia menojaan.

Olin 11-vuotiaan poikani kanssa kahden suurkaupungissa. Matkaa hotellille oli parisataa metriä. Puoli korttelia käveltyämme kaikki kadut olivat silmissäni yhtä potentiaalisia.

Kadehdin lintujen loistavaa suun-nistustaitoa. Itse olen vähän päästä hukassa.

Voin kulkea kartta kädessäni oi-keaa katua väärään suuntaan. Voin hypätä bussiin, joka menee itään eikä länteen, jonne tähtään, enkä edes huomaa asiaa ennen kuin pää-tepysäkillä. Kaikki maisemat näyttävät yhtä tuoreilta.

Utahin yliopiston tutkijat esittävät, että miehille on kehittynyt evo-luution saatossa naisia parempi suuntavaisto, koska suunnistustaitoiset miehet ovat vaeltaneet kauemmas ja saaneet lapsia useampien partne-rien kanssa. Oma hypoteesini on, että on olemassa suuntavaistogeeni X, joka ihmisellä joko on tai ei ole.

Akateemisesta tutkinnostani saan kiittää isosiskojani, jotka saattoivat minut ensimmäisenä koulupäivänä Teknillisen korkeakoulun pääraken-nuksen pääovelle. Seuraavana aamuna eksyin matkalla Hietaniemen-kadulta Kampin linja-autoasemalle.

Eksyminen ei edes vaadi paljon tilaa. Se onnistuu virastossa, yleisessä vessassa tai lentokoneessa. Jos et ymmärrä mistä puhun, omistat onnek-sesi suuntavaistogeenin.

ÄLYPUHELIMEN karttasovellus on hieno keksintö. Se ei kuitenkaan takaa perillepääsyä.

Bisnestapaamiseen ravintolassa oli pari minuuttia, ja olin kännykän mukaan oikeassa paikassa. Rakennus oli pressujen peitossa ja sisään-käynti huonosti esillä. Kävelin reippaasti ohi, käännyin kulmasta, jatkoin portista sisäpihalle ja samaa vauhtia sisään ovesta ohi remonttireiskojen.

Huomasin olevani jätehuoneessa.Kartoitin nopeasti vaihtoehdot. Koska niitä oli vain yksi, kohensin

ryhtini ja astelin takaisin pihalle, jossa kaksi virolaista työmiestä veti tupakkaa ja tarkkaili tilanteen kehittymistä. Kysyin tietä, ja mie-het viittilöivät kohti toista ovea, jonka takaa löytyivät portaat alas. Taju-sin joutuneeni kellariin, mutta takaisin ei enää ollut menemistä.

Käytävällä tuli vastaan kokkiasuinen nuorukainen, joka koetti pitää kasvonsa peruslukemilla ohjatessaan eksyneen asiakkaan kohti maalia. Seuralaiseni näytti hämmästyneeltä, kun hetken päästä astuin ravinto-lasaliin keittiön heiluriovesta.

MITEN SEIKKAILU Pariisissa päättyi?”Äiti oletko sä eksyksissä”, poikani kysyi, kun olimme vaihtaneet suun-

taa kolmannen kerran. ”En tietenkään”, vakuutin.”Meidän hotellin edessä oli nostokurki. Tuolla se näkyy”, poika

huomautti.Sinä päivänä perheemme kartanlukija vaihtui.

Mar

kku

Jout

sen

Kyökin kautta

”Työmiehet tarkkailivat tilanteen kehittymistä.”

6 3/2016KEMIA

Suomalaistutkimus aukoo uusia uria

Mikrobiyhteisöt ihmisen apulaisiksi

Mikrobeja on havahduttu katsomaan aivan uudesta näkökulmasta. Kun hyödynnetään yksittäisten mikrobikantojen sijaan luonnon omia mikrobiyhteisöjä, saadaan aikaan kestäviä teollisia prosesseja.

Itä-Suomen yliopiston dosentti Elias Hakalehto on tutkinut pitkään mik-

robien toimintaa ja nii-den hyötykäyttöä. Hän

on myös tutkimustietoa tuotteistavan Finnoflag

Oy:n toimitusjohtaja.

Jari

Kopo

nen

73/2016 KEMIA

Mikrobiomit kierrättävät jätteen

Hakalehdon painottamaa periaa-tetta sovellettiin muun muassa vuo-sina 2012–2014 toteutetussa EU:n Abowe-hankkeessa. Sen perusideana oli kokeilla biojätteiden käsittelyä jätemateriaalin luontaisesti sisältä-mien mikrobien avulla.

oli lähes sellaisenaan sopivaa luomu-lannoitteeksi”, Hakalehto kertoo.

Onnistunut kokeilu on jo johtanut jatkohankkeisiin, sillä menetelmän edut ovat ilmeiset. Koska prosessi ei vaadi aseptisia olosuhteita, bioja-lostamon rakennus- ja ylläpitokus-tannukset ovat pienet. Lisäksi testit todistivat, että kaikenlaista biojätettä on mahdollista käsitellä mikrobiyh-teisöjen voimin.

”Merkittävä seikka on sekin, että prosessilaitteisto voidaan siirtää jät-teen syntypaikalle, jolloin jätettä ei tarvitse kuljettaa minnekään. Mikä tärkeintä, itse käsittelyprosessi ei tuota jätettä lainkaan, vaan kaikki palautuu hyödykkeinä kiertoon.”

Mikrobit myös terveyden juurilla

Uudenlainen konttibiojalostamo hyödyntää prosessointia, jollainen on jatkuvasti käynnissä myös ihmiseli-mistössä. Omilla mikrobiyhteisöil-lämme on ratkaiseva osa hyvinvoin-nissamme.

Suurin osa ihmisen mikrobeista sijaitsee suolistossa. Suoliston mikro-biomit muodostavat oman ekosystee-minsä, joka on symbioottisessa suh-teessa muun kehon kanssa.

Jari Koponen

Dosentti Elias Hakalehto Itä-Suo-men yliopistosta on tutkinut pitkään sitä, kuinka mikrobit voitaisiin valjas-taa ihmisen apulaisiksi. Hän on myös vienyt tutkimuksen tuloksia käytän-töön.

Tutkijan keskeisiä viime vuosien havaintoja on oivallus, että asepti-set, yhteen tai kahteen mikrobikan-taan perustuvat teolliset prosessit ovat varsin rajallisia. Saman ovat yhä laa-jemmin huomanneet myös teolliset toimijat.

”Parempi vaihtoehto on käyttää kokonaisia luonnon mikrobiyhteisöjä ja tuottaa niiden avulla hyödykkeitä ihmisen käyttöön ekotehokkaasti ja jätteettömästi”, Hakalehto sanoo.

”Kun aseptiikkaa ei pääosin tarvita, prosessit ovat kustannustehokkaita, ja ihmisen teollinen toiminta nivel-tyy luonnontalouteen”, tutkija kuvaa uutta ajattelutapaa.

Avaimen mikrobiyhteisöjen eli mikrobiomien käyttöön tarjoaa nii-den sisältämien kantojen keskinäis-ten vuorovaikutusten ja tasapainon ymmärtäminen.

”Mikrobiyhteisöissä eri mikrobi-kannoilla ja -lajeilla on oma paik-kansa ja tehtävänsä. Se, mitä tapahtuu, on yhteistulos monien eri mikrobien toiminnasta. Niiden keskinäisiä vuo-rovaikutuksia voidaan selvittää mik-robiologisen tutkimuksen avulla. Kun perustyö on tehty, mikrobiomin tasa-painotilaa voidaan ohjata toivottuun suuntaan.”

Esimerkkinä luonnon mikrobiyh-teisöjen tehokkuudesta Hakalehto ottaa esiin Meksikonlahdella vuonna 2010 tapahtuneen öljyonnettomuu-den.

”Tutkijat yllättyivät siitä, kuinka nopeasti paikallinen mikrobifloora puhdisti veden öljysaasteesta. Tavan-mukaisilla puhdistusmenetelmillä operaatio olisi kestänyt huomattavasti kauemmin ja tullut hyvin kalliiksi.”

Hakalehto muistuttaa, että luonnon mikrobiyhteisöihin kytkeytyy suuria taloudellisia arvoja, kunhan ne opi-taan tuntemaan ja käyttämään niitä oikein.

”Näitä luonnon omia kokonaisuuk-sia ei kuitenkaan pidä riistää, vaan meidän tulee tehdä yhteistyötä niiden kanssa. Tämä on yksi polku kestävään kehitykseen”, tutkija tähdentää.

”Mikrobiyhteisöjen avulla voidaan tuottaa hyödykkeitä ihmisen käyttöön ekotehokkaasti ja jätteettömästi.”

Projektiin osallistui kuusi unioni-maata, Suomi, Ruotsi, Viro, Liettua, Puola ja Saksa. Savonia-ammatti-korkeakoulussa rakennettiin siirrel-tävään konttiin biojalostamo, jonka käyttöä testattiin kolmessa eri maassa.

Avainasemassa hankkeessa oli mik-robiyhteisöjen tutkimus.

”Kun tutkitaan, mitä aineita jät-teen sisältämät mikrobit luonnostaan tuottavat ja mitä yhdisteitä proses-siliemeen kertyy, muodostuu kuva koko mikrobiomin toiminnasta. Sen jälkeen voidaan selvittää, kuinka mikrobiston sisäistä tasapainoa pitää muuttaa, jotta saadaan haluttuja aineita tuottavat mikrobit vallitse-viksi”, Hakalehto kuvaa.

Biojalostamon toimintaa testattiin kahden kuukauden jaksoissa erilai-silla biojätetyypeillä.

Suomessa konttijalostamossa käy-tettiin sellutehtaan lietettä, Ruotsissa kanateurastamon jätettä, kuivikkeita ja kananlantaa. Puolassa prosessoitu jäte saatiin perunajalostamon täh-teistä sekä erilliskerätystä ja lajitel-lusta biojätteestä.

Hankkeen tulokset olivat lupaavat. Kaikista käsitellyistä jätetyypeistä saatiin talteen merkittäviä määriä biokaasuja, kuten metaania ja vetyä, sekä biopolttoaineita, kuten etanolia.

Talteen saatiin myös hyödylli-siä kemikaaleja. Niistä esimerkiksi 2,3-butaanidiolia tai valeriaanahap-poa voidaan niiden myrkyttömyyden ansiosta käyttää terveystuotteissa tai kosmetiikassa lähtö- tai apuaineina.

”Jatkotutkimuksissa havaittiin lisäksi, että jäljelle jäänyt kiinteä aines Sivulle 9

”Mikrobeja ei saa riistää, vaan meidän tulee tehdä yhteistyötä niiden kanssa.”

Ihmisen suoliston mikrobiomi rakentuu jo varhaislapsuuden aikana ja on koostumukseltaan yksilöllinen. Mikrobiomeihin vaikuttavat muun muassa elimistön lähettämät hormo-naaliset, hermostolliset ja immunolo-giset signaalit sekä elintapa- ja ruokai-lutottumukset.

Kun ihminen on terve, mikrobio-mien sisäiset prosessit ja keskinäiset vuorovaikutukset ovat luonnollisessa tasapainotilassa, jota mikrobistot myös pyrkivät ylläpitämään.

”Tasapainoinen mikrobiomi lähet-tää tervehdyttäviä signaaleja kehoon. Jos tasapainotila jostain syystä järk-kyy, se heijastuu suoraan ihmisen terveydentilaan. Moni sairaus onkin

8 3/2016KEMIA

Mikrobit ovat ihmissilmälle näkymättömiä pieniä eliöitä, joita ilman ihmisiäkään ei olisi olemassa.

Suppeammassa määritelmässä mik-robeiksi lasketaan vain bakteerit ja virukset. Yleisemmin mikrobeihin luetaan niiden lisäksi mukaan myös arkeonit (joita aiemmin kutsuttiin arkeiksi tai arkkibakteereiksi), sieni- ja alkueliöt sekä mikrolevät.

Kaikkialla läsnä olevat virukset ovat kuolleen ja elävän aineen välimuoto. Leijuessaan ilmassa tai loikoessaan vaikkapa pöydän pinnalla virukset ovat käytännössä yhtä kuolleita kuin kivipöly.

Virukset aktivoituvat vasta jou-tuessaan tekemisiin sopivien solujen kanssa. Silloin ne tunkeutuvat solui-hin ja ohjaavat ne tuottamaan uusia viruksia. Kaikille eliöille on omat viruksensa, niin eläimille, kasveille kuin bakteereillekin.

Bakteerit ja arkeonit elävät kaik-kialla maapallolla. Syanobakteerit ovat yksinkertaisimpia niistä eliöistä, jotka toteuttavat fotosynteesin. Juuri fotosynteesin ansiosta maapallon

Pöpökammoisen kauhistus on

Elämälle välttämättömyysilmakehä on muuttunut happipitoi-seksi. Tämä mahdollistaa kehitty-neempien elämänmuotojen esiinty-misen.

Mikrobien yhteisöt sopeutuvat nopeasti uusiin ja erilaisiin olosuh-teisiin, kuten ihmisen aiheuttamaan saastumiseen. On kuitenkin meidän kannaltamme tärkeää, että nämä luonnon tasapainon peruselemen-tit säilyvät toimintakykyisinä eivätkä yksipuolistu.

Arkeonit tosin pärjäävät ympäris-töissä, joissa mikään muu elämän-muoto ei menesty. Äärimmäisin esimerkki ovat valtamerten poh-jalla asustelevat arkit, jotka elävät niin sanottujen mustien savuttajien, kuumien geotermisten halkeamien ympärillä.

Halkeamista pulppuava yli 400-asteinen vesi sisältää suuria määriä liuenneita mineraaleja, ennen kaikkea sulfideja. Rikkiarkeonien aineenvaihdunta toimii lämmön, metaanin ja rikkiyhdisteiden avulla.

Samalla arkeonit muodostavat perustan paikalliselle ekosystee-mille, johon kuuluvat muun muassa putkimadot ja simpukat. Viimeksi mainituilla on eläinkunnan ainoa

”rautapanssari”, sillä niiden kuori ei muodostu tavanomaisesta kalsium-karbonaatista vaan rautasulfidista.

Valtamerten syvyyksissä elelee myös ainoa tunnettu eliö, joka ei tar-vitse auringonvaloa fotosynteesiinsä. Auringonvalon sijasta rikkibakteeri hyödyntää mustien savuttajien him-meää hehkua.

Maapallon valtiaat

Mikrobien osuudesta maapallon bio-massasta on esitetty vaihtelevia, osit-tain ristiriitaisia arvioita.

Järjestys on kuitenkin selvä. Ykkö-senä ovat kasvit, seuraavaksi tulevat mikrobit ja kolmantena eläimet.

Kun puhutaan lukumääristä, ylivoi-maisen ykkössijan nappaavat mikro-bit. Niiden yhteismäärä on luokkaa 1030.

Lusikallisessa multaa on noin mil-jardi bakteeria, 120 000 sienieliötä ja 25 000 levää. Pelkästään ihollamme on enemmän mikrobeja kuin kehos-samme on soluja. Jokainen aikuinen kantaa sisällään useita kiloja mikro-beja, joista suurin osa on ruoansula-tuskanavassa.

fotosyn-teesi

KASVIT

CO2

ELÄIMET

hajoamis- tuotteet

H2

fossiilinen hiili

maaperä vesi sedimentti- suot ja kerrokset rämeet

MIKROBIT LUONNOSSA

O2

CH4

fossiilinen hiili/turve

hajoamis- tuotteet

Biosfäärissä hiilen kiertoa ylläpitää auringon sätei-lystä saatava energia, joka kasvien fotosynteesissä varastoituu orgaanisten yhdisteiden sidosener-gioihin. Ravintoketjussa yhdisteet kulkevat kas-veista kasvissyöjien kautta lihansyöjiin.

Toinen symbioottinen kierto liittyy eläinten hengittämään happeen ja kasvien yhteyttämisessä käyttämään hiilidioksidiin. Kierrosta poistuu hiiltä maaperään fossiilisena hii-lenä ja turpeena.

Mikrobeilla on kierrossa keskeinen osa, sillä ne ha-jottavat kasvi- ja eläinjään-teet uusiokäyttöön. Lisäksi merien plankton tuottaa happea ilmakehään.

Jari

Kopo

nen

93/2016 KEMIA

oire tästä järkkymisestä”, Hakalehto kertoo.

Pohjukaissuolessa, jonne ruokasula tulee vatsasta, asustaa tasapainotilassa sekä koli- että klebsiellabakteereja. Kolibakteerit erittävät happoja, mikä puolestaan provosoi klebsiellat tuot-tamaan etanolia ja butaanidiolia.

”Nämä aineet neutraloivat happoja siten, että ruokasulan pH vakiintuu arvoon kuusi, joka on juuri oikea arvo ohutsuolessa tapahtuvalle ravinnon imeytymiselle.”

Tasapainosta poikkeaminen voi olla kohtalokasta. Jos tilanne hor-

jahtaa kolibakteerien eduksi, seu-rauksena on liiallisen happamuuden vuoksi ärtyneen suolen oireyhtymä.

Jos taas klebsiellabakteerit ottavat ylivallan, niiden erittämä, erittäin hel-posti imeytyvä liika etanoli aiheuttaa energiapitoisena yhdisteenä liikali-havuutta, kuvailee Hakalehto, joka on perustanut Finnoflag-nimisen yrityksen tuotteistamaan tutkimus-työnsä poikimia ideoita.

Yritys on kehittänyt muun muassa laitteen, joka mahdollistaa mik-robien nopeutetun rikastusvilje-lyn. Spectrion Oy:n kaupallistamaa

Min

na T

apan

inen

Konttibiojalostamossa edessä oikealla stabilisaattori, johon prosessiliemi kerätään. Takana näkyvä korkeampi säiliö on bioreak-tori. Sitä edeltävässä hydrolysaattorissa muutetaan jätteen makromolekyylit mikrobeille käyttökelpoiseen muotoon, ja ketjun alkupäässä sijaitsevassa homogenisaattorissa jäte sekoitetaan ja tasalaatuistetaan.

Kevi

n Ki

ng

PMEU-laitteessa tuo-tettu mykobakteeripe-säke. Bakteerikanta on eristetty luonnonvesis-tä, mutta se on sukua muun muassa hidas-kasvuiselle tuberku-loosibakteerille, jonka antibiooteille vastus-tuskykyiset muodot on tärkeää havaita nopeasti. Laitteesta kehitetään parhaillaan vesilaitos- ja luonnon-vesien tarkkailuun sopivaa versiota.

Monille ihmisille mikrobit ovat pelkästään taudinaiheuttajia, joista pitää päästä eroon. Mikrobien häviämisen seuraukset olisivat kui-tenkin katastrofaaliset.

Ilman mikrobeja nääntyisimme nälkään, kasvit eivät kasvaisi, elo-peräinen jäte ei maatuisi eikä hajo-aisi, jolloin biosfäärin materiaali-kierto katkeaisi. Jos kasvien ja merien planktoneliöstön hapen-tuotanto puuttuisi, ilmakehän hap-pipitoisuus lähtisi laskuun.

Maapallon biosfäärin eri osien ja ympäristöolosuhteiden välillä vallitsee herkkä tasapainotila, joka korjaa itseään eliöiden vuorovai-kutuksen kautta.

Mikrobit muodostavat maapal-lon biosfäärin ekologiassa alim-man portaan. Tällaisten porrasra-kenteiden yleinen piirre on se, että alemmat portaat selviävät ilman ylempiä – mutta ei päinvastoin.

Pyramidin huipulla olevan ihmisen on siis syytä miettiä tark-kaan toimiaan, joiden seurauk-sena ympäristö saastuu, biologi-nen monimuotoisuus typistyy, luonnonvarat hupenevat ja bio-sfäärin tasapainotila horjuu. Tässä pelissä vahvoilla ovat mikrobit, eivät ihmiset.

PMEU-laitetta (Portable Microbe Enrichment Unit) on hyödynnetty sekä Abowe-projektissa että mikro-bien välisten tasapainotilojen tutki-muksissa.

Microbiome, Ihmisen mikrobiyhteisö.Hankkeessa pyritään selvittämään

ihmisen kaikkien mikrobiomien koostumus ja genetiikka.

”Suoliston mikrobiomien epätasa-painotiloihin ovat usein syynä ruo-kailutapamme”, Hakalehto sanoo.

Kaikille soveltuvia syömisohjeita on kuitenkin vaikea antaa, koska mik-robistot ovat jokaisella ainutlaatuiset.

Tutkija toivookin, että niin amerik-kalaishankkeen kuin muidenkin tut-kimusprojektien avulla saavutetaan joskus tilanne, jossa elimistön mik-robiyhteisöt voidaan tuntea yksilöta-solla samoin kuin nykyisin voimme tutkituttaa yksilöllisen geeniperi-mämme.

”Kun tähän päästään, olemme ter-veyden juurilla.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.

Sammakkojen peptidit ovat osoittautuneet jopa tavanomaisia antibiootteja tehokkaammiksi.

Suomessa ja Venäjällä on osattu hyö-dyntää antibiootteja jo kauan ennen niiden keksimistä.

Kaivoissa pidettiin sammakoita, jolloin niiden vesi pysyi puhtaana. Maakellareihin varastoitu piimä ei maitoeriä lisättäessä päässyt etikoitu-maan, jos piimätonkkaan pudotettiin polskimaan sammakko.

Miksi näin tapahtuu, on selvin-nyt vasta äskettäisissä tutkimuksissa, joissa hyödynnettiin Finnoflag Oy:ssä kehitettyä mikrobiviljelylaitteistoa.

Tutkimukset paljastivat, että sam-makkoeläinten iholle erittyy erilaisia peptidejä, jotka pystyvät tuhoamaan bakteereja. Sammakkojen ihoon tul-leet haavat eivät siksi tulehdu.

Sammakko piimätonkassa

Scan

stoc

kpho

to

torjumisessa. Tutkimuksia jatketaan toiveena löytää peptidejä, jotka tepsi-sivät myös multiresistentteihin bak-teerikantoihin.

Vaikka valtaosa käytössä olevista antibiooteista on peräisin maaperän mikrobeista, sammakot osoittavat, että tehokkaita antibiootteja voidaan löytää myös eläimiltä. Ihmiselläkin on peptidiyhdisteitä, jotka ehkäisevät bakteerien liiallista kasvua silmissä ja suoliston limakalvoilla.

Toisaalta peptidit vaurioittavat sammakon ihosolukkoa, joten sam-makon iho myös hajottaa niitä. Kun sammakko uiskentelee vedessä, ihon peptidit siirtyvät siihen, tappavat bak-teereja ja puhdistavat vettä. Vastaa-vasti piimässä peptidit tuhoavat etik-kahappobakteereja.

Sammakkojen peptidit ovat osoit-tautuneet jopa tavanomaisia anti-biootteja tehokkaammiksi stafylo-kokkien ja salmonellabakteerien

Hakalehdon mukaan ihmisen mik-robien merkitykseen on alettu kiin-nittää huomiota maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käyn-nistetty jättihanke nimeltään Human

Jo esi-isämme osasivat hyödyntää sammakon ihon erittämiä antibiootteja, joiden avulla kaivovesi pysyi puhtaana ja piimä pilaantumattomana.

Ihmisen mikrobitluupin allaYhdysvaltain kansallisen terveysviraston NIH:n rahoittamassa kansainvälisessä Human Microbiome -yhteistyöhankkeessa selvitetään ihmisen mikrobiyhteisö-jen olemusta. Tutkijoiden tavoitteena on:

• Selvittää ihmisessä elävien mikrobipopulaatioiden genetiikka.

• Arvioida kunkin populaation kompleksisuus ja selvittää, onko jokaisessa populaatiossa pysyvä ydinmikrobiomi.

• Löytää ihmisen mikrobiyhteisöissä tapahtuvien vaihteluiden ja tautien välisiä yhteyksiä.

• Kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä tietokoneanalyyseihin sekä perustaa koordinaatiokeskus ja resurssivarastoja.

• Kartoittaa eettisiä, laillisia ja sosiaalisia seurausvaikutuksia, jotka liittyvät ihmi-sen mikrobiomien metagenomisen analyysin tutkimiseen ja soveltamiseen (metagenomiikka on menetelmä, jolla tutkitaan kerralla koko mikrobieliöstö-näytteen geenejä yksittäisten mikrobiomien sijaan).

3/2016KEMIA10

Introducing the new Thermo Scientific™ Varioskan™ LUX Multimode Microplate

Reader – our most versatile and powerful microplate reader yet. We designed the Varioskan

LUX with innovative features that optimize performance and usability across a broad range

of applications – including AlphaScreen and TRF. It is paired with our intuitive SkanIt software,

helping automate processes that once slowed you down. Because delivering reliable results

shouldn’t be that complicated.

Varioskan LUX Multimode Microplate Reader

© 2016 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific and its subsidiaries.

• Experience simplified versatility at thermoscientific.com/varioskanlux

Versatility that goes with your flow

We are on the same wavelength

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää:myynti.fi@thermofisher.com010 329 2200

Varioskan_LUX_210x297mm.indd 1 18.4.2016 16:17:46

3/2016KEMIA12

TÄTÄ MIELTÄ

Oikeanlaista kemiaamahdollistaja. Alan yritykset toimivat mo-nesti teollisuuspuistoissa, joissa yritykset ovat keskenään symbioosissa hyödyntäen toistensa sivuvirtoina syntyviä kemikaa-leja, kaasuja, höyryä tai lämpöä.

Puistoissa voidaan myös jakaa tuotanto- tai laboratoriotiloja, analyysi- ja pilotoin-tilaitteita tai tukipalveluja. Hyvänä esi-merkkinä viimeksi mainituista on Smart Chemistry Park Raisiossa. Aktiivisella sym-bioosien rakentamisella voidaan kehittää edelleen nykyisiä teollisuuspuistoja tai synnyttää uusia.

Yritykset kehittävät mielellään ydinliike-toimintaansa, mutta sivuvirtojen hallinta jää helposti taka-alalle ajan tai osaamisen puutteen vuoksi. Siksi yritysten kylkeen tarvitaan pienempiä toimijoita, jotka voi-vat huolehtia sivuvirtojen keräilystä, jatko-

jalostuksesta tai tuotteistamisesta.Monet kiertotaloustuotteet perustuvat

kemiaan. Näitä ovat esimerkiksi jätepohjai-set polttoaineet, kemikaalit ja komposiitit.

Kemian avulla on rajattomat mahdolli-suudet kehittää uusia kierto- ja biotalous-tuotteita, mistä mielenkiintoisia suomalai-sia esimerkkejä ovat käytetyistä vaatteista liuottamalla valmistetut tekstiilikuidut, rakennusteollisuuden tuotteissa hyödyn-nettävät geopolymeerit, UPM ProFi -kom-posiittituotteet tai Papticin puupohjaiset muovipusseja korvaavat tuotteet.

AJATUKSENA teollinen symbioosi ei ole uusi. Siinähän hyödynnetään perin-teistä pula-ajaltakin tuttua säästäväisyyttä, jossa kaikki materiaali hyödynnettiin tark-kaan niin kotona, maataloudessa kuin yri-tyksissä.

Tekemällä järjestelmällisesti töitä uusien symbioosien rakentamiseksi saadaan aikaan huomattavasti enemmän. Tässä tarvitaan aktiivista symbioosimahdolli-suuksien tunnistamista ja vauhdittamista, verkostojen luomista ja asiantuntijayhteis-työtä.

MOTIVA ON käynnistänyt teollisten symbioosien FISS-toimintamallin (Finnish Industrial Symbiosis System) vauhditta-maan symbioosien muodostumista. Malli verkottaa resurssien tarjoajia ja hyödyntä-jiä sekä symbiooseja edistävien teknolo-gioiden tai palveluiden tarjoajia ja asian-tuntijoita. Yrityksille tarjotaan myös apua symbioosien toteutuksessa.

Toimintamallin mukainen symbioosien rakentaminen on saatu hyvään vauhtiin. Mukana on jo seitsemän maakunnallista hanketta ja lähes 500 yritystä.

Toiminta on hyvin konkreettista. Sym-bioosimahdollisuuksia ideoidaan FISS-työpajoissa ja yhteistyökumppaneita hae-taan kansallisesta resurssitietokannasta. Työpajat tutustuttavat yrityksiä uudesta näkökulmasta ja mahdollistavat yllättä-vienkin symbioosi-ideoiden syntymisen.

Pyrkimyksenä on viedä ideat maaliin, saada materiaalit kiertoon, parantaa yritys-ten kannattavuutta ja luoda uutta liiketoi-mintaa. Toimintaa suunnataan tukemaan korkean jalostusarvon tuotteiden sekä kiertotaloutta edistävien puhtaiden rat-kaisujen kehittämistä ja näiden vientiä.

Paula Eskolapaula.eskola@motiva.fi

Paula Eskola on kemiantekniikan diplomi-insinööri, joka työsken-telee johtavana asiantuntijana resurssitehokkuutta edistävässä Motiva Oy:ssä.

KIERTOTALOUDESSA jätteet ovat uusi luonnonvara, tulevaisuuden raaka-aine. Toisen ylijäämästä liiketoimintaa ja arvokkaampia tuotteita luovat yritykset pärjäävät.

Teollisissa symbiooseissa yritykset tuot-tavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknolo-giaa, osaamista tai palveluja. Jäte tai tuo-tannon sivuvirta käytetään toisen yrityk-sen raaka-aineena.

Symbioosit parantavat toimijoiden materiaali- ja energiavirtojen hyödyntä-mistä, materiaalien arvo säilyy tai nousee, ja syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.

KEMIANTEOLLISUUS on symbioosi-ajattelun edelläkävijä ja kiertotalouden

Jari

Aalto

MAINOS

TYHJIÖALAN KOULUTUS ON SATUNNAISTAMaahantuojan asiantuntemus usein tarpeenTyhjiötekniikan koulutusta annetaan Suomessa vähän, sillä alue on pieni vaikkapa hydrauliikkaan ja pneuma-tiikkaan verrattuna. Kun etsitään parhaita ratkaisuja, korostuu alan maahantuojien osaaminen.

Tyhjiötekniikka kuuluu osana monien teknisten oppilaitosten opintosuun-

tiin, mutta siihen ei paneuduta syvällisesti missään. Ammatillisen peruskoulutuksen aukkoja on siksi paikattu alan maahan-tuojien järjestämillä lyhyillä kursseilla.

BUSCH PÄHKINÄNKUORESSATekniikan tohtori Karl Busch perusti pump-puja ja kompressoreita valmistavan yrityk-sen Saksassa vuonna 1963. Yli 50 maassa toimiva yhtiö tekee lähes 500 miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistää 2 800 hen-keä. Tytäryhtiö Busch Vakuumteknik Oy:n toiminta käynnistyi vuonna 1992. Yrityksen palveluksessa on seitsemän henkeä ja liike-vaihto pari miljoonaa euroa.

Vaikka vakuumia tuotetaan usein peri-aatteeltaan samoilla laitteilla kuin paine- ilmaa tai pumppaamista, tekniikka eroaa paineen kehittämisestä. Koska imettävä kaasu kulkee tyhjiöpumpun läpi, koko-naisratkaisussa on huomioitava aineiden erotus kaasusta joko ennen tai jälkeen pumpun.

”Esimerkiksi nesterengaspumpusta kul-keutuu pumpun nestettä painepuolelle. Se on usein ongelma, sillä tyhjiöstä tulevas-sa kaasussa saattaa olla sellaisia kompo-nentteja, jotka halutaan erottaa talteen”, kertoo Busch Oy:n toimitusjohtaja, insi- nööri, MBA Pentti Karjalainen.

ASIANTUNTIJA MUKAAN

Karjalaisen mukaan hyvä tyhjiöratkaisu edellyttää suunnittelijalta alaan perehty-mistä tai ulkopuolista konsultointia. Edul-lisinta on ottaa asiantuntija mukaan mah-dollisimman varhain, jotta putkituksen ja oheislaitteiden tapaiset ratkaisut saadaan istumaan vaivatta kokonaisuuteen.

”Busch-konsernissa on hyvin laaja asian-tuntemus. Tarvittaessa ekspertti tietoi-neen on tavoitettavissa vaikkapa Aasiasta.

”Maailman-laajuinen asiantuntija-verkostomme varmistaa par-haat ratkaisut suomalaisille asiakkaillem-me”, Busch Oy:n toimitusjohtaja Pentti Karjalai-nen lupaa.

Näin saadaan aikaan mahdollisimman kil-pailukykyinen ratkaisu.”

Tyhjiötekniikkaa hyödyntävät mm. lää-ke-, kemian- ja elintarviketeollisuus sekä biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian tuotanto. Korkeakouluissa ja tutkimus- laitoksissa taas usein tarvitaan hyvin kor-keita tyhjiöitä.

”Buschin valitsema tie on luottaa kor-kealaatuisiin tuotteisiin ja laajaan tuote-repertuaariin. Asiakkaillemme on oleellis-ta se, että pystymme nopeaan ja varmaan huolto- ja varaosatoimintaan. Heidän käyttöasteensa säilyttäminen on tärkeim-piä tehtäviämme pitkällä tähtäimellä.”

14 3/2016KEMIA

Pulmallinen palmuöljy

Palmuöljy on tullut elintarvikkeisiin jäädäkseen. Se ei ole terveellisin rasva mutta ei myöskään myrkkyä. Suurin ongelma on sademetsien tuhoaminen palmuplantaasien tieltä, mutta viljelyä ja tuotantoa pyritään kehittämään mahdollisimman vastuulliseksi toiminnaksi.

Palmuöljyä on hyödyn-netty sen viljelijämaissa vuosituhansia. Viime vuo-sikymmeninä siitä on tullut arkinen raaka-aine myös Euroopassa, ja öljyn tuotanto on kasvanut suorastaan räjähdys-mäisesti.

Scanstockphoto

153/2016 KEMIA

Eeva Pitkälä

Ennen EU:n uuden pakkausmerkin-täasetuksen voimaanastumista harva suomalainen kiinnitti huomiota tut-tujenkaan elintarvikkeiden sisältä-mään kasvirasvaan. Rasva kuin rasva, kunhan ei eläinrasva, ajateltiin.

Kun ensimmäiset uudet merkin-nät vuonna 2015 ilmestyivät tuotese-losteisiin, moni kuluttaja kuitenkin yllättyi, kun aiempi ”kasvirasva” usein paljastuikin yhdeksi tietyksi rasvaksi, palmuöljyksi.

Palmuöljyä sisältäviksi tuotteiksi osoittautuivat muun muassa pakatut valmisruoat, pinaattiletut, lihapiira-kat, karjalanpiirakat, pizzat, monet leivät ja muut leivonnaiset, marga-riinit, marinadit, kasvisliemikuu-tiot, tietyt suklaamakeiset, jäätelöt ja äidinmaidonkorvike.

Voin ja margariinin välissä

Palmuöljy on hyvin pitkälle puhdis-tettua ja jaoteltua öljyä. Tuotantopro-sessiin kuuluva öljyn kuumentaminen ja uuttaminen erilaisilla liuottimilla poistavat tehokkaasti kaiken muun kuin itse öljyn.

Palmuöljy sisältää varsin paljon samoja pitkäketjuisia tyydyttyneitä rasvoja, joiden vuoksi kovia eläin-rasvoja aikoinaan ruvettiin karsasta-maan.

Rasvahappokoostumuksensa osalta palmuöljy asettuu voin ja margarii-nin välimaastoon. Asiantuntijoiden mukaan parasta olisi, jos sen voisi

EU:n elintarviketietoasetuksessa vuodelta 2011 säädetään uusista pakkausmerkintävaatimuksista tavanomaisten elintarviketieto-jen antamisesta kuluttajille.

Asetusta alettiin soveltaa 13.12.2014 alkaen niin, että ravintoarvomerkintää koskevat vaatimukset astuvat voimaan vii-meistään 13.12.2016.

Pakollisen ravintoarvomerkin-nän on sisällettävä tiedot tuotteen energiasisällöstä sekä rasvan, tyy-dyttyneiden rasvojen, hiilihyd-

raattien, sokereiden, proteiinin ja suolan määrästä.

Ravintoarvomerkintää voidaan lisäksi täydentää ilmoittamalla muun muassa kertatyydyttämät-tömistä ja monityydyttymättö-mistä rasvoista yhden tai useam-man määrät.

Ravintoaineiden määrät ilmoi-tetaan keskiarvolukuina, jotka perustuvat useammasta näyt-teestä saatuihin tutkimustulok-siin ja/tai laskennalliseen tietoon.

Lähde: Evira

nyttä rasvaa, lähinnä palmitiinihap-poa. Se nostaa veren huonon koleste-rolin eli LDL:n tasoa, mikä puolestaan on haitallista sydänterveydelle.

Toinen puoli sisältää tyydyttymät-tömiä rasvahappoja, 35 prosenttia öljyhappoa ja 10 prosenttia linoli-happoa.

”Palmuöljyssä on siten liikaa kovaa rasvaa eikä juuri lainkaan elimistölle välttämättömiä omega-3-rasvahap-poja, kun taas rypsiöljyssä on niihin kuuluvaa alfa-linoleenihappoa 10 prosenttia.”

Heinonen neuvoo katsomaan leipä-rasvan ravintosisältöä ja siitä etenkin rasvan laatua, jos leipärasva sisältää palmuöljyä.

”Jos leipärasvassa kuitenkin on hyvä määrä kerta- tai monityydyt-

tymättömiä rasvahappoja, suositte-len sen käyttöä voin tai kookosrasvan sijaan.”

Toisin kuin tyydyttyneet rasvaha-pot kertatyydyttymätön öljyhappo lisää rasvan juoksevaa olomuotoa.

”Tutkimusten mukaan rypsiöljy, jossa on paljon tällaisia kertatyydyt-tymättömiä rasvahappoja, on voita edullisempi vaihtoehto sydän- ja veri-suoniterveyden kannalta.”

Samoilla linjoilla on ravitsemustut-kija, apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta. Hän kuiten-kin tähdentää palmuöljyn sopivan tiettyihin tarkoituksiin.

”Ei ole hyvä korvata kasviöljyjä palmuöljyllä, mutta joissakin elintar-vikkeissa yksinkertaisesti tarvitaan kovempaa rasvaa, ja niihin juokse-vampi öljy ei käy”, Schwab toteaa.

”Palmuöljyä käsittääkseni käyte-tään pääasiassa kasviöljypohjaisissa levitteissä kovan rasvan fraktiona, jotta margariinista tulee levittyvää tahnaa. Rasvahappokoostumus säi-lyy hyvänä, kunhan alle kolmasosa on kovaa rasvaa ja muut ainesosat rasva-happokoostumukseltaan hyviä.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen tutkimuspäällikkö, dosentti Matti Jauhiainen muistuttaa tärkeästä asi-asta. Kun puhutaan ravinnon vai-kutuksesta sepelvaltimotautiin ja yleensä kardiometabolisiin häiriöi-hin, rasvahappokoostumuksen lisäksi merkitystä on kulutetun rasvan mää-rällä.

Rasvan vaarat kytkeytyvät hänen mukaansa moneen muuhun riskite-kijään, kuten tupakointiin, korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpainee-seen ja huonoihin geeneihin.

”Liikunta ja ruoan kohtuulli-nen määrä ovat avainasemassa, kun sydänterveydestä puhutaan”, Jauhiai-nen kiteyttää.

Palmuviljelyn haitat huolettavat

Länsimaisen kuluttajan kannalta elin-tarvikkeiden tarkat pakkaus- ja ravin-toainemerkinnät ovat askel kohti terveellisempää ja läpinäkyvämpää ruoantuotantoa.

Palmuöljyn tuottajamaissa öljyä on käytetty suuremmitta pohdinnoitta ravinnoksi tuhansia vuosia. Nykyään-kään niissä eivät ole akuutteja öljyn

Palmuöljyssä on liikaa kovaa rasvaa eikä juuri lainkaan elimistölle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.

korvata tyydyttymättömiä rasvahap-poja sisältävällä öljyllä.

”Esimerkiksi rypsiöljyyn verrat-tuna palmuöljyn koostumus on ter-veyden kannalta epäedullisempi”, sanoo ravinnon turvallisuuden pro-fessori Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristö-tieteiden laitoksesta.

Heinosen mukaan palmuöljyn koostumuksesta puolet on tyydytty-

Muuttuvat pakkausmerkinnät

16 3/2016KEMIA

Kun elintarvikkeisiin vuonna 2015 ilmestyivät uudet pakkausmerkinnät, yleisönosastoissa ja netin keskustelu-palstoilla nousi poru. Joulusuklaa-seenkin on lisätty palmuöljyä!

”Ensinnäkään meidän suklaamme eivät sisällä palmuöljyä, vaan sitä käy-tetään vain joissakin täytteissä. Toi-seksi palmuöljy ei ole mikään uusi aine”, toteaa Fazer Groupin yritysvas-tuujohtaja Nina Elomaa.

”Tuotteissamme on ollut palmuöl-jyä niin kauan, että en edes tiedä, kuinka pitkään. Nykyisin sen määrä on kuitenkin vähenemään päin.”

Elomaan mukaan palmuöljyä on pieniä määriä paitsi yhtiön eräiden makeistuotteiden, kuten Geisha-, Fazerina- ja Pätkis-patukoiden täyt-teissä myös lehtitaikinasta valmiste-tuissa kahvileivissä ja kekseissä.

Yhtiö otti alun perin palmuöljyn käyttöön aineen hyödyllisten omi-naisuuksien vuoksi.

”Palmuöljyä ei tarvitse keinotekoi-sesti kovettaa, eikä se sisällä transras-

Fazer käyttää palmuöljyä muutamien suklaiden täytteissä ja joissakin leivonnaisissa.

Faze

r Oyj

terveysvaikutukset vaan aivan muut asiat, jotka heijastuvat Suomenkin kuluttajakäyttäytymiseen.

Varsinkin WWF mutta myös muut ympäristöjärjestöt ovat 1990-luvulta lähtien kantaneet huolta öljypal-mutuotannon massiivisesta mitta-kaavasta, kasvin viljelyyn liittyvistä sääntörikkomuksista ja erityisesti kiihtyvästä metsätuhosta.

Öljypalmuviljelmien alta kaadetaan jatkuvasti laajoja sademetsäalueita. Metsiä raivataan tropiikin turvepoh-jaisilta mailta tulen avulla, mikä ai-heuttaa valtavia hiilidioksidipäästöjä ja savusumuja.

Jättimäisten plantaasien perustami-sella on huomattavia ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia myös paikal-lisyhteisöille.

Alkuperäiskansojen maaoikeudet ovat uhattuina, työolot plantaaseilla ja pientiloilla ovat ankeat, palkat eivät riitä elämiseen, työturvallisuusajat-

telu on lapsenkengissä, lapsityövoi-man hyväksikäyttö tavallista ja siirto-työntekijöiden oikeudet olemattomat.

Palmuviljelmien raivauksen seu-rauksena palmuöljyn tuottajamai-den metsät tuhoutuvat maailman nopeinta tahtia, ja muun muassa sumatrantiikeri ja borneonorangit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Kohti vastuullisempaa tuotantoa

Ongelmien kääntöpuoli on, että öljy-palmujen viljely on nostanut usei-den köyhien maiden talouden aivan uudelle tasolle, jolta ne tuskin haluavat enää poistua. Palmuöljyn tuotantolu-kuja katsellessa on helppo päätellä, että se ei ole enää edes mahdollista.

Myös ympäristöjärjestöt ovat rei-vanneet kantaansa. Greenpeace paheksuu yhä metsätuhoja mutta vastustaa lähinnä palmuöljyn käyttä-mistä liikenteen polttoaineeksi.

Toisaalta esimerkiksi suomalai-

nen tietokirjailija Risto Isomäki on kannattanut palmuöljyn viljelemistä nimenomaan biopolttoaineeksi lii-kenteen tarpeisiin. Ravintokäyttöön hän ehdottaa oliivia ja avokadoa, pal-muöljyä terveellisempiä aineita.

WWF:n mukaan trooppisten sade-metsien katoa ja luonnon moni-muotoisuuden vähenemistä on mahdollista ehkäistä vastuullisen palmuöljytuotannon avulla. Tämän allekirjoittaa usea muukin ympäris-töjärjestö. Ajatusta kannattavat monet eurooppalaiset, muun muassa suo-malaiset yritykset.

Räjähdysmäisesti kasvaneen tuo-tannon ongelmia suitsimaan perus-tettiin vuonna 2003 kansainväli-nen kestävän palmuöljyn yhdistys, Roundtable on Sustainable Palm Oil eli RSPO.

Yhdistyksen jäsenistö koostuu niin öljypalmun kasvattajista kuin öljyn jalostajista, välittäjistä, lopputuottei-den valmistajista, myyjistä, rahoitta-jista kuin ympäristö- ja kansalaisjär-

Sanokaa Fazer, kun haluatte

Vastuullisempaa palmuöljyä

tuotteissaan ainoastaan RSPO-serti-fioitua segregoitua palmuöljyä ja väli-arvioi ensi vuonna sitoumuksensa ja sen tavoitteet.

Vuonna 2018 kaiken yhtiön käyttä-män palmuöljyn on määrä olla RSPO-sertifioitua Suomessa, Ruotsissa, Nor-jassa, Tanskassa ja Baltiassa. Venäjällä Fazer aloittaa RSPO:n massatase-menetelmän mukaisen palmuöljyn hankinnan vuonna 2020.

Tavoite on, että lopulta kaikki Faze-rin ostama palmuöljy kaikissa toimin-tamaissa on RSPO-sertifioitua. Lupaus- ten toteutumista voi seurata osoittees- sa www.rspo.org/certification.

voja. Se on yksi komponentti meille tulevissa, tarkkaan määritellyissä ras-vaseoksissa.”

Konserni ei hänen mukaansa eri-tyisesti pyri pääsemään palmuöljystä eroon, jos se muuten on hyvä ratkaisu johonkin tuotteeseen.

”Toisaalta moneen tuotteeseen on kuitenkin valittu palmuöljyn tilalle auringonkukkaöljy tai rypsiöljy, jos se sopii käyttökohteeseen paremmin.”

Tärkeää läpinäkyvyys

Fazerille on tärkeää, että yhtiön käyt-tämä palmuöljy tuotettu vastuullisesti ja että sen toimitusketju on mahdol-lisimman läpinäkyvä, Elomaa sanoo.

Suomalaiskonserni on toiminut vastuullisen palmuöljyn RSPO-yhdis-tyksessä vuodesta 2004. Vuonna 2014 yritys laati moniportaisen kehittymis-suunnitelman, joka viitoittaa tulevai-suutta.

Tänä vuonna Fazer käyttää makeis-

173/2016 KEMIA

jestöistä.RSPO pyrkii vähentämään ympä-

ristöongelmia alkutuottajamaissa ja samalla tekemään öljyn tuotannosta yhä läpinäkyvämpää.

Järjestön toimintaan sitoutuneet yritykset hankkivat sertifikaattinsa periaatteessa neljällä eri tavalla. Kolme koskee palmuöljyn hankinta-ketjun jäljitettävyyttä ja neljäs perus-tuu niin kutsuttujen Greenpalm-serti-fikaattien erillisostoon.

Book and claim -mekanismiin perustuvassa erillisostojärjestelmässä loppukäyttäjät hankkivat omat serti-fikaattinsa sertifioiduilta tuottajilta

Öljypalmu on maailman ehdotto-masti tuottoisin öljykasvi, jota on viljelty vuosituhansia.

Tätä nykyä palmuöljyn tuottaja-markkinoilla kilpailee 27 päivänta-saajavaltiota. Kärjessä ovat 33 mil-joonan tonnin vuosituotannollaan Indonesia ja 20 miljoonan vuosi-tonnin Malesia. Palmuöljyä tuote-taan yhä enemmän myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Palmuöljyn suurimmat ostajat löytyvät Intiasta, Kiinasta ja Euroo-pasta. Suomen elintarviketeollisuu-den käyttöön tuodaan palmuöljyä useita tonneja vuodessa.

Palmuöljyn lisääntynyt suosio Suomessa seuraa muuta maail-maa. Kasviöljyjen käyttö on lähes kuusinkertaistunut 1970-luvulta 2010-luvulle. Tarjonta on paisunut kysynnän myötä.

Elintarviketeollisuudelle pal-muöljy tarjosi hyvän vaihtoehdon säilytystä ja lämpökäsittelyä vaati-viin tuotteisiin siinä vaiheessa, kun kuluttajat alkoivat sanoa ”ei” ikä-viksi osoittautuneille transrasvoille.

Palmuöljyn kulutuksen maail-massa arvioidaan nousevan yli 70 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä.

lopussa. RSPO:n yritykset kattavat nyt noin 22 prosenttia palmuöljyn maail-mantuotannosta, ja luvun odotetaan kasvavan – vaikka kriittisimmät äänet yhä pitävät toimintaa lähinnä ”viher-pesuna”.

Myös suomalainen kuluttaja voi seurata palmuöljyn tuoteryhmämer-kinnän ja ravintoarvomerkinnän rinnalle ilmaantuvia sertifikaatteja. Niiden avulla voi varmistaa, että tuot-teessa käytetty palmuöljy on tuotettu mahdollisimman eettisesti.

Suomalaiset ovat pärjänneet koh-tuullisesti WWF:n palmuöljypistey-tyksessä, joka selvittää vastuullisen palmuöljyn määrää elintarvike- ja päivittäistavaratuotannossa.

RSPO:lla on tätä nykyä 13 suo-malaisjäsentä. Suomalaisista valmis-tajista pelkästään RSPO-öljyä ovat sitoutuneet käyttämään muun muassa Fazer, Kesko, Saarioinen, S-Ryhmä, Vaasan ja Valio.

Ruotsissa RSPO-yrityksiä on 38, Ranskassa 137, Saksassa 339. Venäjäl-lekin on hiljattain ilmaantunut kaksi jäsentä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.epitkala@gmail.com

Wik

imed

ia C

omm

ons

Öljypalmun hehtaarisato on 4,5 kertaa suurempi kuin esimerkiksi rapsin. Jos palmuöljy korvattaisiin jollakin toisella kasvirasvalla, peltomaata tarvittaisiin huomattavasti enemmän.

Maailman satoisin öljykasvi

ja tukevat näin näitä taloudellisesti. Suhteellisen pieninä toimijoina suo-malaiset yritykset osatavat enimmäk-seen book and claim -sertifikaatteja.

Yritykset sitoutuvat samalla osal-taan noudattamaan RSPO:n kahdek-saa keskeistä periaatetta ja 39 kriteeriä ja siten lisäämään öljypalmutuotan-non ekologista, sosiaalista ja taloudel-lista vastuullisuutta.

Eettisempää öljyä myös Suomeen

Vastuullisesti tuotettua palmuöl-jyä alettiin valmistaa vuoden 2007

18 3/2016KEMIA

AJANKOHTAISTA

Yhdistys on teettänyt selvityksen ongelmista, joita antifouling-maalit ja veneiden pohjien pesu aiheuttavat ympäristölle. Haaksi kertoi raportin tuloksista Helsingissä järjestetyillä Venemessuilla.

Myrkyttömät vaihtoehdot

Nykyisten veneenpohjamaalien ku-pari ja myös sinkki ovat ihmiselle haitallisia suurina määrinä. Sen sijaan Itämeren eliöstölle ne ovat vaaraksi jo pieninä pitoisuuksina.

Erityisen haitallisia myrkyt ovat muutamalle avainlajille, joista monen muun lajin hyvinvointi ja olemassa-olo riippuvat. Avainlajeja ovat muun muassa rakkolevä ja sinisimpukat.

Huviveneiden antifouling-maa-lit ovat niille erityinen uhka, koska

Vene vesille myrkyttömästi Kevään tullen rannoilla

kuhisee, kun veneitä kunnos-tetaan ja valmistellaan vesille. Myrkylliset veneenpohjamaalit muodostavat uhan ympäristölle, mutta niitä ei ole pakko käyttää.

veneet liikkuvat enimmäkseen mata-lissa vesissä, joita rakkolevä suosii.

Rakkoleväkasvusto tarjoaa kalan-poikasille suojaisan, ravinnepitoisen kasvuympäristön. Sinisimpukka taas on monien kalojen, pohjaeläinten ja lintujen ruokaa. Koska simpukat suodattavat ravintonsa merivedestä, ympäristömyrkyt kertyvät niihin hel-posti.

Vaihtoehtoja myrkyllisille kiinnit-tymisenestomaaleille kuitenkin on.

”Lähes jokaiselta maalinvalmista-jalta löytyy myös biosidittomia vaih-toehtoja”, Hanna Haaksi painottaa.

Yksi ratkaisu on jättää veneenpoh-jamaalit käyttämättä kokonaan. Se on mahdollista, kun nostaa veneen ylös ja pesee sen pohjan silloin, kun merirokolla on tapana käydä aluksiin kiinni.

Tämän veneen pohjaa ei ole suojattu antifouling-maalilla, vaan sitä puhdis-

tetaan harjaamalla. Tällaisia veneitä säilytetään usein kuivalla maalla,

jolloin merirokko tai muut kasvustot eivät pääse tarraamaan niihin kiinni.

Marja-Liisa Kinturi

Huviveneiden pohjat käsitellään Suomessa yleisesti niin kutsutuilla antifouling-maaleilla, jotka estävät merirokon ja muiden kasvustojen kiinnittymistä veneeseen.

Varsinkin merirokko hidastaa veneen vauhtia, lisää polttoaineen kulutusta ja edellyttää syksyisin poh-jan perusteellista siivousta. Veneiden ikävästä seuralaisesta halutaan siksi eroon.

Tehokkaasti veneet puhtaana pitä-vien kiinnittymisenestomaalien ikävä kääntöpuoli on, että ne ovat haitalli-sia niin vesieliöille kuin mahdollisesti ihmisellekin.

Veneenpohjamaalien tehoaineina käytettiin 1970-luvun alusta lähtien orgaanisia tinayhdisteitä eli tributyy-litinaa (TBT) ja trifenyylitinaa (TPT). Niitä sisältävien maalien käyttö kui-tenkin kiellettiin alle 24-metrisissä veneissä vuonna 1991 ja myös isom-missa aluksissa vuonna 2003.

Tätä nykyä vaarana ovat muut aineet, etenkin kupari.

”Suomessa antifouling-maalit ovat edelleen hyvin kuparipitoisia ver-rattuna esimerkiksi Ruotsiin. Jo 7,5 painoprosenttia riittää torjumaan merirokkoa, mutta joissakin maa-leissa kuparia saattaa olla jopa 34 painoprosenttia, ihan vain varmuu-den vuoksi”, kertoo projektipäällikkö Hanna Haaksi Pidä saaristo siistinä -yhdistyksestä.

”Vähempikin riittäisi”, innokkaana veneilijänä ja myös kilpapurjehtijana tunnettu Haaksi vakuuttaa.

193/2016 KEMIA

”Kiinnittymisaika on yleensä pari, kolme viikkoa heinä–elokuussa”, Haaksi kertoo.

”Aika vaihtelee jonkin verran alu-eittain, mutta Pidä saaristo siistinä -yhdistyksellä on seurantapaneeleita, jotka ilmoittavat tarkat ajankohdat.”

Pesuvedet käsiteltävä

Pohjamaalien lisäksi pulmallisia ovat veneiden pesuvedet. Kun veneet nos-tetaan syksyisin vesiltä, niiden pohja puhdistetaan. Pesuvesien sisältämät aineet voivat kuitenkin kulkeutua maaperästä pohjaveteen, vesistöön tai ympäröiville alueille.

Pidä saaristo siistinä ry:n tutkimuk-sessa selvitettiin Turkuun rakennetun veneiden pohjien pesupaikan tilanne.

Veneenpohjamaalien ostajille on vastedes annettava ostotilanteessa kemikaalisuojakäsineet. Näin määrää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Antifouling-maaleja myyvän kaupan täytyy antaa kuluttajalle kemikaalinkestävät käsineet, kun tämä ostaa veneenpohja-maalia.

Lisäksi maalien käyttöoh-jeessa on kerrottava selvästi, että suojakäsineiden käyttäminen on venettä käsiteltäessä välttä-mätöntä.

Uusi määräys on seurausta valmisteiden terveysriskien ar-vioinnin johtopäätöksistä, Tukes kertoo. Käsineiden avulla pyri-tään vähentämään veneenpoh-jamaalien käsittelyssä tapahtu-vaa kuluttajan altistumista ja siihen mahdollisesti liittyviä riskejä. Käsineiden jakamisella halutaan myös korostaa hyviä työtapoja.

Uuden velvoitteen toteuttami-sesta ja kustannuksista vastaavat veneenpohjamaalien luvanhalti-jat. Käytännössä näiden on toi-mitettava suojakäsineitä maa-lien jakelijoille, jotka puolestaan luovuttavat käsineitä ilmaiseksi maalien ostajille.

Velvoite koskee ainoastaan kuluttajakäyttöön tarkoitettuja maaleja. Ammattikäytössä vaa-ditaan tehokkaampaa suojautu-mista.

Veneenpohjamaalien luvan-haltijoita on Suomessa vain muutamia. Tukes on ilmoitta-nut niille uusista velvoitteista vuonna 2015, ja niillä on aikaa tämä vuosi hoitaa asia kuntoon. Tukes alkaa valvoa määräyksen noudattamista vuonna 2017.

Suomessa saa tuoda maahan, myydä ja käyttää vain Tukesin hyväksymiä antifouling-valmis-teita.

Maalien ostajillesuojakäsineet

Nor

a Fo

rsm

an

Mar

ja-L

iisa

Kint

uri

”Veneiden poh-jamaalien ohella isoimpia ongel-miamme on meren roskaantuminen ja varsinkin eliöihin päätyvä mikro-muovi”, pohtii Hanna Haaksi Pidä saaristo siistinä -yhdistyksestä.

Myrkkymaalattua venettä pestään painepesurilla asianmukaisella kentällä, josta vedet johdetaan käsittelyyn.

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö-tutkimus Oy otti paikalta vesinäyt-teet kahdesti vuonna 2014 ja kerran vuonna 2015.

Näytteiden analysointi paljasti, että käsittelemättömissä pesuvesissä sekä kupari- että lyijypitoisuudet olivat huomattavat.

”Tämä viittaa hyvin kuparipitois-ten maalien käyttöön”, sanoo Hanna Haaksi, jonka mukaan Suomessa sal-littujen antifouling-maalien kuparipi-toisuuden rajaa tulisi laskea.

Myös veneiden pesupaikat on suun-niteltava huolellisemmin.

”Veneiden pohjien pesuvesiä ei saisi päästää maahan eikä veteen käsittele-mättöminä”, hän painottaa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.mlkinturi@gmail.com

20 3/2016KEMIA

UUTISIA

Kattaus ulottui rikoskemiasta viineihin ja kosmetiikasta vetyautoihin, kun toimittajakurssi nautti päiväannoksen kemiaa Helsingin yliopistossa.

”Taannoinen ministeri kuuli vierailul-laan teollisuuslaitoksessa, että jäteveden pH oli saatu jo lähelle seitsemää. Ihan hyvä, ministeri vastasi, mutta kyllä se pitäisi saada lähemmäs nollaa.”

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg testaa avauskaskul-laan toimittajajoukon huumorintajua – ja ehkä vähän myös lähtötietämystä kemiassa. Hörähtelystä päätellen mo-lemmat ovat kohdillaan.

Reilut 40 toimittajaa osallistui Suomen Journalistiliiton Kemiaa journalisteille -kurssille Helsingin yliopiston Kumpu-lan tiloissa 6. huhtikuuta. Yhteistyössä olivat mukana Suomalaisten Kemistien

Verta, viiniä ja vetyautoja

Toimittajat kemian opissa Kumpulassa

Seura ja Helsingin yliopiston kemian laitos.

Kemian laitoksen tuore johtaja Heikki Tenhu kertoo, että laitoksessa on kolmi-sensataa työntekijää ja 16 professuuria. Joka syksy kemian opinnot aloittaa noin 70 uutta opiskelijaa, ja uusia tohtoreita valmistuu vuosittain reilu kymmen-kunta.

Kimmo Himberg avaa väkivaltarikos-ten, tuhopolttojen ja päihderikosten tut-kimusmenetelmiä ja oikoo luuloa siitä, että dna-tutkimus tarkoittaisi geenitut-kimusta.

”Laki kieltää geneettisen tiedon tutki-misen. Sekin tieto löytyy dna:n sisältä, mutta rikostutkimus on kiinnostunut dna:sta rakenteena. Dna-tunniste tar-koittaa yhtätoista dna:n kohtaa, joiden koko määritellään analyysissä. Se ei kerro henkilön ominaisuuksista muuta kuin sukupuolen.”

Toimittajia kiinnostavat Ulvilan sur-

matutkimuksen epäonniset käänteet. Rikospaikalta löytyneestä halosta eris-tetty tuntematon dna johti poliisit pit-källe harhapolulle ennen kuin löydös paljastui tutkimukseen osallistuneen työntekijän dna:ksi.

”Eikö rikostutkijoista voisi olla omaa rekisteriä tällaisen estämiseksi?”

”Esitin dna-eliminaatiorekisteriä la-kiin jo vuonna 1997. Ei mennyt läpi”, Himberg huokaisee. Vapaaehtoisuuteen perustuva rekisteri perustettiin vuonna 2007, ja mysteeri selvisi vasta, kun kysei-nen työntekijä antoi näytteensä rekiste-riin vuonna 2013.

”Siirtykää väkeviin!”

Eturivin tutkijat tarjoilevat toimittajille monipuolisen kattauksen. Professori Mikko Ritala kertoo suomalaisen ato-mikerroskasvatusmenetelmän voitto-kulusta ja professori Ilkka Kilpeläinen

Gadolin-luokan ohjaaja Katariina Tammi (oik.) näyttää toimittajille, kuinka vetyauto tankataan.

Kim

mo

Bran

dt

julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitet-tu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkin-toihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määrältään enintään 2 000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemis-tien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknillisen Yh distyksen jäsenyyttä.

Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoitteessa http://kemianseurat.fi/

Hakemusten on oltava perillä 31.8.2016 mennessä. Kemian Seurojen toimisto, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki.

Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimis-tossa Heleena Karrus, puh. 010 425 6302.

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖNJATKO-OPISKELU-

APURAHAT

LISÄTIETOJAwww.ttl.fi/kemia

www.ttl.fi/aerosolilaboratoriowww.ttl.fi/mikrobiologiawww.ttl.fi/kemikaalit

Meiltä saat:- Selvitykset ja

mittaukset työpaikoilla- Analyysipalvelut

- Lämpöhajoamistuotteiden ja materiaaliemissioiden määritykset tuotteista

T YÖH YGIEENISET PA LV ELUT

vihreän kemian hyödyntämisestä biomassan jalostuksessa uusiksi tuotteiksi.

Kemiaa on kaikkialla, myös kosmetiikassa ja viineissä, osoittavat tohtorikoulutettava Päivi Kousan ja dosentti Pekka Lehtosen esitykset.

”Kosmetiikka on paljon muutakin kuin meikkejä”, Kousa muistuttaa. ”Kosmetiikan tuotteet sisältävät kymmeniä tuhan-sia aineita ja kattavat valtavan määrän käyttötarkoituksia.”

Hän kehottaa toimittajia ja kuluttajia kriittisyyteen kosme-tiikan markkinointia kohtaan.

”Alasta on luotu glamourhömppää, jota valmistajat kiillot-tavat pseudotutkimuksilla.”

Eläkkeelle siirtynyt Alkon laboratorionjohtaja Lehtonen jat-kaa harrastustaan Viinin ystävät ry:ssä, mutta suhtautuu tie-demiehen viileydellä väitteisiin viinien terveysvaikutuksista.

”Samat flavonoidit saa mehusta.”Lisä- ja vierasaineet eivät ole Lehtosen mukaan iso ongelma

laillisesti tuotetuissa viineissä. Suurempi rajoite ovat sulfidit, joiden takia monet joutuvat välttelemään viinejä.

Mitä Lehtonen ehdotti asiakkaalle, joka soitti ja valitteli, ettei kestä juoda viinejä?

”Siirtykää väkeviin!”, Lehtonen myhäilee ja tunnustaa, ettei rouva ilahtunut vinkistä.

Entä mitä ovat nanojäljittimet? ”Kun PET-kuvantaminen yhdistetään uusiin nanomateriaa-

leihin perustuviin syöpälääkkeisiin, saadaan syövän nanojäl-jittimiä. Ne pystyvät samaan aikaan paikantamaan pahanlaa-tuiset kasvaimet ja kuljettamaan niihin lääkeaineen”, dosentti Anu Airaksinen kertoo.

”Kemia tulee koko ajan vastaan”

Luentojen lomassa toimittajat pääsevät testaamaan vetyautoja ja valmistamaan biomuovia Kemianluokka Gadolinissa. Kun laboratoriotakit ja suojalasit on puettu, on aika tankata pik-kuiset autot tislatusta vedestä erotettavalla vedyllä.

”Kun vetypuolella alkaa kuplia, auto on tankattu”, Gadolin-luokan ohjaaja Katariina Tammi opastaa. Pian toimittajat ryhtyvät kisaamaan menopeleillään luokan lattialla.

Isäntäväelle sinkoilee kysymyksiä. ”Voiko ihmiskunta päästä eroon fossiilisista raaka-aineista?””Miksi heliumista tulee Aku Ankan ääni?””Kuinka paljon tarvitaan ilmapalloja nostamaan ihminen

ilmaan?”Kemianluokan koordinaattori Veli-Matti Ikävalko selvittää

toimittajien kysymysryöpyn rauhallisesti, onhan hän Helsin-gin Sanomien Torstin luottohenkilö kemiaa koskevissa kysy-myksissä.

Vapaa toimittaja Elina Venesmäki piti kurssia erinomai-sena tilaisuutena päivittää yleistoimittajan kemiatietämystä.

”Kemia tulee koko ajan vastaan työssäni. Kirjoitan paljon ilmastonmuutoksesta, biotaloudesta ja kiertotaloudesta – kaikki aiheita, joissa on ymmärrettävä kemiaa.”

”Tiedän nyt paremmin, mistä saan lisää tietoa ja löydän asiantuntijoita kertomaan. Myös laboratoriossa oli hauskaa ja kiinnostavaa.”

”Jos joku olisi lukiossa sanonut, että tulen vielä tarvitsemaan kemiaa, en olisi uskonut”, Venesmäki naurahtaa.

Leena Laitinen

22 3/2016KEMIA

UUTISIA

Vuoden 2016 Helsinki Chemicals Forum on kutsunut vieraikseen joukon asian-tuntijoita ja korkeita virkamiehiä Aasian ja Afrikan maista. Tapahtumaan odote-

Suomen Messusäätiö etsii jälleen pak-kausalan ansioituneita toimijoita tavoit-telemaan PacTec-palkintoa. Palkinnon voi saada innovatiivinen pakkaus, pak-kausidea tai ansiokas pakkausteko.

Palkinnon myöntämisessä pääpaino on hyvän pakkauksen kriteereissä. Niitä ovat muun muassa se, että pakkaus suo-jaa tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta, säilyttää pakatun tuotteen ominaisuudet, mahdollistaa tehokkaan tuotannon ja jakelun sekä parantaa käyt-täjän ja käytön mukavuutta.

Lisäksi hyvä pakkaus vähentää hävik-kiä ja helpottaa pakkauksen kierrättä-mistä.

Avoimeen sarjaan voivat osallistua kaikki, jotka toiminnallaan vievät eteen-päin pakkausalan käytäntöjä. Palkinnon opiskelijasarja on tarkoitettu alan opis-kelijoille ja opiskelijaryhmille.

Palkintoa voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen liittei-

Helsinki Chemicals Forum:

Tukea kehittyvien talouksienkemikaaliturvallisuudelle

Mes

suke

skus

Helsinki Chemicals Forumista on muodostunut keskeinen kemikaaliturvallisuuden asian-tuntijakokoontuminen.

taan osallistujia Etiopiasta, Keniasta, Egyptistä, Etelä-Afrikasta, Thaimaasta, Vietnamista ja Iranista.

”Tavoitteena on vahvistaa kehittyvien

talouksien osaamista kemikaalisekto-rilla. Tämä on tärkeää kehitysmaiden ympäristöhallinnon kehittämiseksi ja laajemmin kestävän kehityksen edis-tämiseksi”, sanoo ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen ulkoministeriöstä.

”Helsinki Chemicals Forum tarjoaa osallistujille hyödyllisiä kemikaalialan kontakteja ja auttaa kehittyvistä talouk-sista tulevia delegaatteja myös ymmärtä-mään ja noudattamaan EU:n kemikaali-lainsäädäntöä. Tämä puolestaan edistää näistä maista tulevien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille.”

Monet tämänkertaisen tapahtuman teemoista ovat ajankohtaisia myös Afri-kan ja Aasian kemikaaliturvallisuudessa. Foorumin aiheita ovat kiertotaloudessa syntyvien kemikaalivirtojen säätely, monifluorattuihin kemikaaleihin liitty-vät riskit, kemikaalituotannon onnetto-muusriskit, sisäilma ja kemikaaliriskit rakentamisessa sekä kemikaaleista ker-tyneen valtavan tietomäärän parempi hyödyntäminen.

Kahdeksas Helsinki Chemicals Forum järjestetään Messukeskuksessa 26.–27. toukokuuta. Tapahtuman ohjelma ja aikataulu löytyvät osoitteesta www.hel-sinkicf.eu/programme.

Pakkausalan edelläkävijätpalkitaan

neen 30. kesäkuuta mennessä osoittee-seen Messukeskus Helsinki, tiedottaja Jaana Matilainen, PL 21, 00521 Helsinki.

Palkinnot jaetaan PacTec-messuilla,

Mar

kku

Oja

la/M

essu

kesk

us

Vuoden 2013 PacTec-pakkauspalkinnon ottivat vastaan RePack Oy:n Veijo Aikio (vas.), Juha Mäkelä ja Petri Piirainen. Palkinnon luovuttivat Roger Bagge Suomen Pakkausyhdis-tyksestä ja Mikko Horppu Suomen Messuilta.

jotka järjestetään Helsingissä Messu-keskuksessa 20.–22. syyskuuta 2016. Kemia-lehti on tapahtuman yhteistyö-kumppani.

Pöytämallisten 3D-tulostinten käyttä-jien kannattaa huolehtia tilan kunnolli-sesta ilmanvaihdosta.

Näin toteavat Työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopis-ton tutkijat, jotka ovat selvittäneet kol-miulotteisen tulostuksen aiheuttamia hiukkaspäästöjä.

Tulostettaessa ilmaan vapautuu nanohiukkasia, joille altistumista ja joi-den leviämistä huonetilaan tulisi vähen-tää mahdollisimman paljon.

”Altistumista voi vähentää hankki-malla koteloidun tulostimen, jonka suunnittelussa päästöjen hallinta on otettu huomioon, välttämällä oleskelua samassa tilassa kuin tulostin tai varmim-min johtamalla päästöt pois huoneil-masta”, sanoo erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen Työterveyslaitoksesta.

Silloin tällöin tulostaminen ei ole kovin haitallista, mutta siellä missä ihmiset altistuvat päästöille päivittäin, pitäisi tutkijoiden mukaan kiinnittää huomiota päästöjen ehkäisemiseen.

Kolmiulotteisessa tulostuksessa eli pikavalmistuksessa voidaan käyt-tää materiaaleina esimerkiksi muovia, keraameja, metalleja ja lasia.

BLENDING DISPERSINGHOMOGENIZING

www.bergius.seStockholm +46 8 731 58 00Helsingborg +4642 25 03 60Helsinki +358 40 5403439

MIXING TECHNOLOGIES

3D-tulostus edellyttäähyvää ilmanvaihtoa

Wik

imed

ia C

omm

ons

Pöytämalliset 3D-tulostimet ovat hintojen laskun ja helpon saatavuuden myötä yleisty-neet muun muassa kodeissa, kouluissa ja kirjastoissa.

Porvoon biotalouspuistonsuunnittelu eteneePorvoon Kilpilahdesta tehdään bio- ja kierto-talouden yrityskeskittymää. Alueelle kaavail-lun biotalouden teollisuuspuiston yritysten tarpeita on kartoitettu, ja visio jatkosuunni-telmista julkaistaan toukokuun aikana. Kilpi-lahden alue on jo nykyisellään Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskittymä, jossa on muun muassa merkittä-vää biopolttoaineiden tuotantoa. Nykyisten yritysten lisäksi Kilpilahteen haetaan myös uusia avauksia.

Kemira kasvattaatuotantoa JoutsenossaKemira lisää natriumkloraatin tuotantoa Joutsenon-tehtaassaan. Yhtiö rakentaa teh-taaseen uuden tuotantolinjan ja kennosalin. Rakennustöiden on määrä käynnistyä kesä-kuussa, ja uuden natriumkloraatin tuotanto-yksikön arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 lopulla. Natriumkloraatista valmistetaan sellu-tehtaissa klooridioksidia, joka on yleisin sellun valkaisussa käytettävä kemikaali.

Valion uusi suurmeijerikohoaa RiihimäelleValio rakentaa Riihimäelle uutta suurmeijeriä. Vuonna 2017 valmistuvan laitoksen kapasi-teetiksi tulee 120 miljoonaa kiloa vuodessa. Investoinnin arvo on 170 miljoonaa euroa. Modernin tehtaan energia-, logistiikka- ja vedenkäyttöratkaisut vähentävät yhtiön mukaan hävikkiä ja säästävät luonnonvaroja. Lämmöntuotantoon meijeri käyttää uusiu-tuvia polttoaineita. Laitoksessa tehdään vähäsokerisia välipala- ja proteiinituotteita.

Valion nykyinen meijeri on toiminut Riihi-mäen Herajoen kaupunginosassa vuodesta 1967. Se jää toimintaan nestemaitomeijerinä.

Woikoski vähentääväkeäKaasuyhtiö Woikoski on käynnistänyt koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut voivat johtaa enimmillään 70 työntekijän irtisanomiseen. Yhtiö harkitsee Turun, Kotkan, Imatran ja Varkauden toimi-pisteidensä sulkemista kokonaan. Woikoski perustelee vähennyksiä markkinatilanteen muutoksella ja tehostamistarpeella.

TILAA KEMIAN UUTISKIRJE

www.kemia-lehti.fi

24 3/2016KEMIA

UUTISIA

KEMIAKemi

www.kemia-lehti.fi

Numero 4/2016 ilmestyy 15. kesäkuuta.

Varaa paikkasi viimeistään 26. toukokuuta!

Tiedustelut ja varaukset:jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778

Osateemoina: • laboratoriot • patentit • standardit

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

Startup-yritys muuttaa

Gasumin biokaasutuotannonsivuvirrat lannoitteeksiStartup-yritys Soilfood ryh-tyy jalostamaan Gasumin biokaasutuotannon sivuvir-roista orgaanista lannoitetta suomalaispelloille.

Gasum on jo aiemmin toi-mittanut ravinnejäännöstään sadoille maatiloille. Jatkossa biokaasutuotannon jätteet hyödynnetään entistä parem-min.

”Tasapainotamme Gasu-min prosessijäännöksen kierrätysravinteilla, ja tulok-sena on maaperälle hedel-mällisempi ja viljelijälle talo-udellisempi vaihtoehto kuin perinteinen keinolannoite”, kuvailee Soilfoodin toimitus-johtaja Saara Kankaanrinta.

Yritykset kehittävät yhteis-työmalliaan aluksi yhdessä

tai kahdessa Gasumin bio-kaasulaitoksessa. Jatkossa toimintaa on määrä laajentaa niin, että Soilfoodin patentoi-malla menetelmällä tuotet-tua lannoitetta riittää reilulle 50 000 peltohehtaarille eli yli 1 100 keskikokoiselle tilalle.

Gasumin toimitusjohtajan Johanna Lammisen mukaan kaasuyritys etsii aktiivisesti yhteistyömalleja, jotta ravin-nejäännöksen typpi ja fosfori saadaan entistä tehokkaam-min uusiokäyttöön.

Gasum käsittelee jätteitä ja tuottaa biokaasua yksin tai yhteistyökumppaneidensa kanssa yhdeksässä biokaasu-laitoksessa eri puolilla maata. Kymmenes laitos käynnistyy loppuvuodesta Riihimäellä.

Soilf

ood

Biokaasun sivuvirroista jalostettua orgaanista lannoitetta riittää tulevaisuudessa yli tuhannelle keskikokoiselle suomalaistilalle, Soilfood lupaa.

Uusi hankintalakiviivästyyJulkisia hankintoja säätelevän lakikokonaisuuden uudistus viiväs-tyy. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hallitus antaa esityksensä uudesta hankintalainsäädännöstä kesäkuussa. Näin laki valmistuisi vasta loppuvuodesta.

EU:n jäsenmaiden olisi pitänyt saattaa hankintoja koskevat direk-tiivit kansalliseen lainsäädäntöön 18. huhtikuuta mennessä. Uudesta laista ja sen mukanaan tuomista muutoksista kerrottiin Kemia-lehden numerossa 1/2016.

Fermionille uusitehdas HankoonLääkeaineiden valmistaja Fermion Oy rakentaa uuden tuotantolaitok-sen Hankoon. Rakennustyöt kaupungin tehdasalueella käynnistyvät kevään aikana, ja tehtaan arvioidaan valmistuvan vuonna 2018. Inves-toinnin arvo on yli 30 miljoonaa euroa. Uuden laitoksen myötä Fer-mionin Hangon-tehtaan tuotantoa voidaan kasvattaa noin puolella eli 300 tonniin.

Fermionilla on tehdas myös Oulussa, jossa yhtiö keskittyy lähinnä pienempien volyymien erikoistuotteiden, kuten syöpälääkkeiden vaikuttavien aineiden valmistukseen. Yhtiö on viiden viime vuoden aikana satsannut useita miljoonia euroja myös Oulun tehtaaseen, johon on rakennettu muun muassa kaksi uutta tuotantomoduulia korkea-aktiivisten lääkeaineiden valmistukseen.

Suomalaisyritys kehittipaloturvallisen vaunumaalinLahtelainen Finnester Coatings on kehittänyt uudenlaisen palonsuo-jateknologian, joka perustuu polymeerien keramisoitumiseen. VTT:n testit osoittivat, että liekki ei leviä hybridRED-pinnoitteessa käytän-nössä lainkaan.

Huhtikuussa 2016 voimaan tullut EU:n uusi paloturvastandardi tiukentaa junien rakentamiseen käytettyjen materiaalien palotur-vavaatimuksia. Suomalaisyhtiön uutuusmaali täyttää ensimmäisenä standardin asettamat vaatimukset matkustajavaunujen ulkopintojen maalaamisesta. Standardin noudattaminen tulee pakolliseksi vuoden 2018 alusta.

253/2016 KEMIA

NÄKÖKULMA

Kemia-lehden kolumnisti Anja

Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaali-

kimara ja Kemikaali-kimara lapsiperheille

(Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoit-teessa www.kemikaali-

kimara.blogspot.com.

OLI LÄMMIN kesäpäivä ja minä menossa ruo-kakauppaan. Kaupan portailla istui kaksi esiteini-ikäistä, vähän uhmakkaan oloista tyttöä syömässä jäätelötuutteja, joiden käärepaperit lojuivat metrin päässä asfaltilla.

Kysyin, miksi he olivat heittäneet roskat maahan, vaikka roskis on vieressä. Sain takaisin tiukan tuijo-tuksen ja odotin kuulevani kommentin keski-ikäisistä nipottajista.

Yllättäen toinen neitonen napautti ilmeenkään värähtämättä: ”Siks, kun me ollaan niin vitun tyhmiä!”

Totesin hymyäni pidätellen, että hän sanoi niin, en minä. Pääsimme yhteisymmärrykseen papereiden sijoituspaikasta.

ISOMPI ongelma on merten muovijäte, erityisesti mikromuovi. Tyynenmeren jätepyörteessä lilluu val-tava määrä ihmiskunnan tuottamaa roskaa. Huoli on nostettu esiin myös Itämeren alueella.

Muovipussit ja -pullot, pumpulipuikkojen tikut, tupakantumpit ja kaikki muu laivoista ja maalta dumpattu roska uhkaa merten ekosysteemejä.

Mikromuoveja kulkeutuu vesistöihin myös auton-renkaista irtoavana pölynä ja tekokuitutekstiilien pesuvesistä. Hygienian nimissä jynssäämme myös hampaamme ja ihomme kosmetiikkatuotteiden muovihiukkasilla.

Muovikappaleet möyhentyvät ajan myötä pieniksi kappaleiksi mutta eivät häviä. Vaikka isompia partik-keleita kyettäisiin vesistöistä keräämään, mikromuo-veja ei saada pois koskaan. Muovi joutuu vesieliöihin ja kaloihin, joita vesilinnut syövät.

Koska olemme ravintoketjun huipulla, taaksemme jättämä päätyy lopulta omalle lautasellemme.

JOS ihmiskunnalta kysyttäisiin, kuinka on mah-dollista, että pilaamme muoviroskalla elinympäris-tömme ja vesistömme, mikä olisi vastaus?

”Siks, kun me ollaan niin…?”

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Tyhmyys ja meri

SILLOIN ENNEN

Kemia-Kemi 4/1981Hämeen Peruna Oyperunatärkkelyksestä erikoiskemikaaleja paperiteollisuudelle

Kemia-Kemi 4/1991Kemikaalivalvonta EY:ssä ja Suomessa

Hämeen Peruna Oy aloitti toimintansa elintarviketeol-lisuusyrityksenä, jonka tuo-tantolaitoksilla on valmis-tettu vuodesta 1933 lähtien perunatärkkelystä elintarvi-kekäyttöön. Peruna on säi-lyttänyt asemansa yrityksen pääraaka-aineena näiden lähes 50 vuoden ajan tuo-terakenteen kuitenkin muuttuessa. Kymmenisen vuotta sitten alkoi siirty-minen kemian teollisuu-teen, kun Hämeen Peruna Oy:ssä ryhdyttiin jatkojalosta-maan perunatärkkelystä teknisiksi tärkkelyksiksi käytettäväksi ensi sijassa paperiteollisuuden liima- ja sideaineena.

– Tähän kehityskulkuun vaikutti se, että 50-luvulla aloitettu paperin pinnoitus ja tärkkelysten käyttö tähän tarkoitukseen levisi yleismaallisesti lähtien USA:sta ja aiheuttaen rakenne-muutoksen tärkkelysmarkkinoilla, kertoi lehdellemme vara-tuomari Pertti Niemistö, joka on Hämeen Peruna Oy:n toimi-tusjohtajana seurannut 20 vuoden ajan tärkkelysmarkkinoiden muuttumista.

Euroopan yhteisöjen direk-tiivit ovat EY-jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön malleja. Direktiivit kattavat jatkuvasti laajenevan ken-tän yhteiskunnan toimin-toja. Direktiivejä on saatu valmiiksi nopeaan tahtiin sen jälkeen, kun EY:n pää-töksenteossa hyväksyttiin enemmistöpäätökset. Alu-een yhtenäistä säädöspoh-jaa koskevat tämänhetki-set tavoitteet saataneen pääosin toteutetuksi vuo-den 1992 loppuun men-nessä sisämarkkinaohjel-man mukaisesti. EY:n kemikaalivalvontaa koskevat ratkaisut ovat olleet malleja myös EFTA-maille näiden laatiessa kansalli-sia säädöksiään sekä osallistuessa ETA-neuvotteluihin.

Kemikaalien valmistusta, kauppaa, käyttöä ja käsittelyä on säädelty EY:ssä jo pitkään kattavasti yhteisillä päätöksillä. Yhteisten pelisääntöjen syntymiselle muita alueita varhemmin on luonnollinen selitys. Kemikaalien valmistukselle on omi-naista kansainvälinen työnjako. Mikään yksittäinen maa ei voi tuottaa kaikkia kemianteollisuuden moninaisia tuotteita, ja kansainvälisen kaupan osuus on kaikkialla korkea.

Aimo Kastinen

Ida

Pim

enof

f

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

26

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Varaa heti oma paikkasi.Ota yhteyttä:

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVaisalantie 202130 EspooKangasvuorentie 1040320 JyväskyläKiilakiventie 190250 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

27

Vihreät sivut huomataan.

Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9727leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

LABTIUM OYLaboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

28

PERKINELMER FINLAND OYMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305www.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185cc.nordic@perkinelmer.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriolaitteet – Laboratory

InstrumentsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIPERCHEMAGENNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

Kysy ensin meiltä • At your service

Vihreät sivut huomataan!Jokaisessa lehdessä.

Jokaisessa uutiskirjeessä.Verkossa www.kemia-lehti.fi

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi

NAB LABS OYNäytteenotto-, analyysi-, mittaus- ja asiantuntijapalvelutUpseerinkatu 102600 Espoopuh. 0404 503 100info@nablabs.fiwww.nablabs.fi

NablabsSEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

Vihreät sivut myös verkossa.

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsED-, WD- ja WD/EDXRF-spektro-

metrit (röntgenfluoresenssi) – ED, WD ja WD/EDXRF X-ray Fluorescence Spectrometers (XRF)

0D-, 1D-, 2D- ja 3D(CT) -XRD-lait-teistot (röntgendiffraktometrit) – 0D, 1D, 2D and 3D(CT) X-ray Diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory Automation Systems

Claissen sulatelaitteet myös AA- ja ICP-analyyseihin – Claisse Bead Equipment (also for ICP and AA analysis)

Näytejauhimet ja -puristimet – Sample Mills and Presses

Lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Near-infrared-equipment (NIR)

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, tes-tipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits)

29

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611myynti@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

WACKER-KEMI ABBox 3115SE-16903 Solna, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

TESTWARE OYPuurtajantie 415880 Hollolapuh. (03) 780 5530testware@testware.fiwww.testware.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja -huoneet –

Climate chambers and rooms Inkubaattorit – Incubators ESD-tuotteet – ESD products

VALMET AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 010 676 1780kari.karppinen@valmet.comwww.valmet.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation SystemsTurvalogiikat – Safety Interlocking

Systems

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

Ota yhteyttä:jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

puh. 040 770 3043irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

Kysy ensin meiltä • At your service

30

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

• Jokaisessa lehdessä• Jokaisessa uutiskirjeessä• Netissä www.kemia-lehti.fi > Vihreät sivut• Hinnat alkaen 1 000 euroa + alv / koko vuosi

Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 4/2016Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 26. toukokuuta mennessä!

Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan!Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm. 1 200) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte• uusia asiakkaita ja kauppoja• tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne• lisää kävijöitä nettisivuillenne• osallistujia tapahtumiinne.

Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista:www.kemia-lehti.fi > Ilmoittajalle

Lisätiedot ja varaukset:Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tervetuloa Vihreille sivuille!

KEMIAKemi

Lisätietoja: www.tttlehti.fitilaukset@tttlehti.fi Puhelin: 03 4246 5370

Työhyvinvoinnin suosittu erikoislehti

”TTT-lehdessä on sellaista luettavaa, jota ei muista lehdistä löydy.”

”Laadukasta lukemista tärkeistä aiheista.”

TTT-lehden lukijatutkimus, Focus Master Oy.

Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

Jaana Koivisto, puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi

Irene Sillanpää, puh. 040 827 9778irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Leena Laitinen, puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

32 3/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Ilmaston lämpeneminen ei todennä-köisesti lisääkään kasvillisuuden kas-vua pohjoisilla alueilla, vaan kasvil-lisuus voi jopa vähentyä. Tämä käy ilmi kansainvälisestä tutkimuksesta, johon osallistui muun muassa Helsin-gin yliopisto.

Aiemmin on esitetty, että lisään-tyvä kasvillisuus ikiroudan alueella sitoisi jopa merkittävän osan hiilestä, jota maaperästä ilmastonmuutoksen

Merten läheisyydessä asuu enemmän ihmisiä kuin aiemmin on arvioitu, osoittaa Aalto-yliopiston tutkimus.

Näin myös kasvihuoneilmiön nos-tama merenpinta, lisääntyvät tulvat ja aiempaa voimakkaammat myrskyt uhkaavat oletettua suurempaa ihmis-määrää.

Tutkimus kertoo, että 1,9 miljar-dia ihmistä eli 28 prosenttia maail-man väestöstä elää alle 100 kilomet-rin päässä merestä alueilla, jotka ovat korkeintaan sata metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. Yksin Suo-messa liki 2,4 miljoonaa ihmistä asuu näillä alavilla alueilla.

”Vuoteen 2050 mennessä alueilla asuvien ihmisten määrä noussee 2,4 miljardiin. 500 miljoonaa ihmistä elää silloin alueilla, jotka ovat korkeintaan viisi metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella”, kertoo apulaisprofessori Matti Kummu.

”Monet näistä ihmisistä joutuvat muuttamaan asuinpaikkaansa, työ-tään tai elämäntapojaan sopeutuak-seen muuttuvaan ilmastoon.”

Alueiden erot tasaantuvat

Samalla kun väestö ja vauraus keskit-tyvät meren ääreen, ruoka pitää kas-vattaa yhä kauempana sieltä, missä ihmiset elävät. Ylängöt ja vuoristot ovat yhä tärkeämpiä ruuantuotan-

Merenpinnan nousu uhkaapuolta suomalaisista

nolle mutta myös hyvin alttiita ilmas-tonmuutokselle.

Vaikka väestö ja vauraus lisääntyvät etenkin rannikoilla, molemmat kas-vavat vielä nopeammin sisämaassa ja vuoristoisilla alueilla, tutkimus pal-jastaa.

Löydös kumoaa aiemmat tutkimus-tulokset, joiden mukaan alueiden kes-kinäinen erilaisuus kasvaa tulevaisuu-dessa. Sen sijaan kaupungistuminen ja taloudellisen tuotanto jakautuu maailmassa aiempaa tasaisemmin.

Tutkijoiden analyysi perustuu usei-den eri tietokantojen hyödyntämi-

seen. Ensin tutkijat jakoivat maail-man eri vyöhykkeisiin sen perusteella, kuinka etäällä merestä ja korkealla merenpinnasta ne sijaitsevat.

Vyöhykkeiden avulla analysoitiin sään, väestön, maanviljelyn, talouden ja ympäristövaikutusten jakautumi-nen maailmassa. Sen jälkeen arvioi-tiin, kuinka nämä tekijät ovat muut-tuneet ja muuttuvat vuosien 1900 ja 2050 välisenä aikana.

Tutkimukseen osallistuivat myös Amsterdamin ja Zürichin yliopistot sekä Italian tilastokeskus.

Suomalaisista jo 2,4 miljoonaa elää alavilla alueilla lähellä merta.

Ikirouta-alueen kasvitvoivat vähentyä

Tarm

o Vi

rtane

n

Jos ikirouta sisältää paljon jäätä, maan-pinta voi sulamisen seurauksena yhtäk-kiä vajota, kuten on käynyt Herschelin saarella Kanadassa. Samalla sekä kasvil-lisuus että maaperä häiriintyvät.

myötä vapautuu.Tuoreen tutkimuksen mukaan iki-

routa-alueen biomassaa pienentä-vät maaperän kosteuden muutokset sekä palojen ja kasvinsyöjien aiheut-tamien häiriöiden yleistyminen. Näin biomassa ei juurikaan kykenisi kom-pensoimaan maasta vapautuvan hii-len ilmastovaikutusta.

Nykytietämyksen mukaan noin kolmasosa maapallon maaperän hii-lestä sijaitsee ikirouta-alueilla. Ilmas-ton lämmetessä routa alkaa sulaa, mikä päästää maasta ilmaan suuria määriä hiiltä. Tämä kiihdyttää läm-penemistä edelleen.

Scan

stoc

kpho

to

333/2016 KEMIA

Litium voidaan saada talteen suola-vesialtaista entistä tehokkaammin ja entistä puhtaampana. Tämä käy ilmi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimuksesta.

Tutkijoiden hyödyntämien uusien menetelmien ansiosta litiumliuoksen puhtaus kasvoi 95 prosentista jopa 99,9 prosenttiin.

Litiumia ja akkuihin käytettävää litiumkarbonaattia saadaan pää- asiassa suolajärvien kerrostumista. Suolavesi pumpataan ylös ja sitä väke-vöitetään haihduttamalla vettä pois, yleensä suurissa altaissa auringon alla. Lopuksi väkevöitynyt liuos johdetaan prosessiin, jossa se puhdistetaan epä-puhtauksista, ja litium erotetaan.

Lappeenrannassa liuoksen puhdis-tukseen käytettiin neste-nesteuuttoa. Siinä erotus tapahtuu kahden toisiinsa liukenemattoman nestefaasin välillä. Epäpuhtaudet eli kalsium ja magne-sium erotettiin väkevästä litiumsuo-laliuoksesta pääasiassa kerosiinista koostuvaan orgaaniseen liuokseen.

”Saimme kalsiumin puhdistettua 99–100-prosenttisesti ja magne-siuminkin yli 90-prosenttisesti. Litiumin hävikki oli vain 3–5 prosent-

K-rasin toiminnan torpedoiminen vähentää merkittävästi kasvainten kasvua ja muodostumista.

Tutkijoiden mukaan aiemmin on ajateltu, että Ras-proteiinin torjumi-seen on mahdoton löytää lääkettä. Yhdysvaltain kansallisen syöpäinsti-tuutin Ras-hanke on kuitenkin muut-

Syövän ”Graalin malja”ehkä löytymässä

Turussa kehitetty lääkeaine voi tehota etenkin naisten kasvaimiin, kuten rinta-, munasarja- ja kohtusyöpiin.

Scan

stoc

kpho

to

Scanstockphoto

tanut tilannetta.”Uudet läpimurrot lääkekehityk-

sessä ennustavat, että syöpätutki-muksen Graalin malja, Rasin toimin-taan kohdennettu lääke, voitaisiin vihdoinkin kehittää”, kertoo tutki-musryhmän johtaja, dosentti Daniel Abankwa Åbo Akademista.

Abankwan ryhmä teki yhteistyötä Turun yliopiston ja Suomen mole-kyylilääketieteen instituutin (FIMM) professorin Tero Aittokallion ryh-män kanssa.

Turkulaistutkijoiden löytämä gee-niryhmä voi auttaa tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyisivät eniten tut-kimuksessa kehitetyistä yksilöllisesti kohdistettavista lääkehoidoista.

Litium paremmin talteenluonnon suolavesistä

tia. Perinteisissä menetelmissä joko puhdistustulos on heikompi tai li- tiumin häviöt suuremmat tai molem-pia”, kertoo tutkijatohtori Sami Viro-lainen.

Tarve kasvaa

Pilottimittakaavassa tehdyssä ero-tusprosessissa uuton virtausnopeu-det vaihtelivat litrasta viiteen litraan tunnissa.

”Teollisuusmittakaavassa puhutaan jopa kymmenistä kuutioista tunnissa. Prosessi on sama kuin teollisuudessa, eli sisään menee ja ulos tulee jatkuvat virtaukset, ja prosessointivaiheita on yhtä monta kuin teollisesti tehtävässä uutossa.”

Litiumia tarvitaan yhä enemmän

muun muassa säh-köautojen akkuihin.

Virolaisen mukaan neste-neste-uutto on kannattava vaihtoehto, kun tuotteelta vaaditaan lähes satapro-senttista puhtautta ja kohdemetallille korkeaa saantoa. Menetelmä sopii myös litiumin erottamiseen elektro-niikkajätteestä.

Litiumin tarve kasvaa jatkuvasti. Kysyntää ruokkivat etenkin sähkö-auto- sekä akku- ja paristoteollisuus. Suurin osa litiumista tuotetaan Ame-rikoissa ja Aasiassa. EU-maissa tuo-tantoa on vähän ja litiumia myös kier-rätetään vähän, vain kolme prosenttia metallin koko määrästä.

”Litiumin tarve voi jopa nelin-kertaistua vuoteen 2025 mennessä. Litiumia sisältävien tuotteiden kier-rätystä sekä uusien vaihtoehtoisten raaka-ainelähteiden käyttöä on siksi lisättävä”, Virolainen sanoo.

Turun biotekniikan keskuksen tutki-musryhmä on kehittänyt lääkeaineen, joka lopettaa syövän etenemiseen liit-tyvän onkoproteiinin K-rasin toimin-nan.

Kokeellinen aine estää proteiinia tukemasta niin sanottuja syöpäkanta-soluja, jotka saavat taudin leviämään.

34 3/2016KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Uuden lääkeaineen turvallisuutta on mahdollista selvittää geenitiedon avulla. Asian osoitti suomalaisvetoi-nen kansainvälinen tutkijaryhmä.

Ryhmä onnistui kartoittamaan kehitteillä olevan sydäntautilääkkeen taustoja. Tutkimuksessa selvisi, että lääkkeellä ei todennäköisesti ole voi-makkaita sivuvaikutuksia. Havain-non mahdollisti genetiikan ja laajojen elektronisten potilastietojen yhdistä-minen.

Uutuuslääke vaikuttaa LPA-gee-niin, joka osoittautui muokkaavan koehenkilöiden rasva-aineenvaih-duntaa aiemmin tuntemattomalla tavalla. Ryhmä kartoitti tarkasti gee-niin liittyvät perintötekijät. Potilasar-kiston analysointi paljasti, että geeni on yhteydessä sydäntautiriskiin mutta ei vakaviin sivuvaikutuksiin.

Havupuun kuoresta kehitetään uutta, puun luontaisiin kemiallisiin suo-jamekanismeihin pohjaavaa puun-suoja-ainetta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä Itä-Suomen ja Oulun yliopisto-jen tutkijoiden tavoitteena on teolli-seen valmistukseen sopiva tuote, jolla käsitelty puutavara kestää ulkokäyt-töä.

Puita suojaavia uuteaineita ovat tanniinit, lignaanit, flavonoidit ja stil-beenit.

”Uutta puunsuoja-ainetta kehite-tään tanniinien pohjalta, sillä niiden on todettu muun muassa hidastavan bakteerien ja sienien kasvua”, kertoo tutkija Martti Venäläinen Lukesta.

Tanniineja on lisäksi helppo uuttaa suuria määriä, ja havupuun kuori on edullista. Tanniinit kiinnitetään puu-hun nanoselluloosalla, joka muodos-taa kestäviä sidoksia puun solukon kanssa eikä huuhtoudu helposti irti.

”Tanniinien erotus kuoritähteestä olisi yksi tapa jalostaa teollisuudelle lisäarvoa tuottavia biotalouden tuot-teita. Toinen tulevaisuuteen tähyävä puunsuojauksen komponentti voi löytyä puusta tislatuista pyrolyysines-teistä”, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Antti Haapala.

Geenitieto ennustaalääkkeen turvallisuutta

Tutkimuksessa hyödynnettiin 37 000 eurooppalaisen vapaaehtoisen antamia näytteitä. Aineenvaihduntatuotteet tut-kittiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen kehittämällä uudella verianalyysillä.

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Scan

stoc

kpho

to

Tutkimukseen osallistuivat Suo-mesta myös muun muassa Helsingin, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yli-opistot sekä THL.

Kuoresta biopohjaistapuunsuoja-ainetta

Puusta noin kymmenesosa on kuorta. Tällä haavaa se poltetaan yleensä ener-giaksi, mutta kuoren sisältämät aineet voisi hyödyntää paremminkin.

Turussa kehitetäänhiv-testiä IntiaanTurkulaiset biotekniikan tutkijat kehittävät uutta, edullista virustestiä Intian markkinoille. Testin avulla voi-daan havaita samasta verinäytteestä muun muassa hiv- ja hepatiittiviruk-set.

Tutkijoiden tavoitteena on saada aikaan testi, joka on sekä tarkka että yhtä helppokäyttöinen kuin raskaus-testi. Projekti nojaa professori Tero Soukan tutkimusryhmän kehittä-mään Upconverting Phospors (UCP) -teknologiaan.

Turun yliopisto ja kaupungissa toi-

Etenkin Intian maaseudulla on tarvetta virus-testille, joka on mahdollisimman yksinkertainen käyttää.

miva laboratorioalan yritys Kaivogen vievät hanketta eteenpäin yhdessä intialaisten yhteistyökumppanien kanssa.

Intian maaseudulla terveyden-huollon olosuhteet voivat olla hyvin alkeelliset, eikä ihmisillä ole koulu-tusta monimutkaisten virustestien käyttöön, yliopisto kertoo tiedottees-saan.

Kolmivuotista tutkimushanketta rahoittavat terveyden edistämiseen tähtäävä hyväntekeväisyysjärjestö Wellcome Trust ja Intian hallitus.

353/2016 KEMIA

Suomalainen terveysvalistus on ras-vojen kohdalla onnistunut. Iso osa kansasta on vaihtanut voin ja muut eläinrasvat kasvirasvalevitteisiin ja kasviöljyihin, paljastaa Helsingin yli-opiston ja THL:n tutkimus.

Suomalaiset innostuivat voi-kas-viöljylevitteistä 1980-luvun alussa ja kevytlevitteistä 1980-luvun lopulla. Kolesterolia alentavien kasvistano-lituotteiden suosio ei sen sijaan ole kovin suuri.

Rasvamieltymyksissä näkyvät myös ruokatrendit, eivätkä kaikki muutok-set ole olleet ravitsemussuositusten mukaisia.

”2000-luvun alkuun asti sellaisten suomalaisten määrä lisääntyi, jotka eivät käyttäneet mitään rasvaa leivän päällä”, kertoo dosentti Piia Jallinoja.

”Osa kuluttajista tulkitsi suosituk-set niin, että mitä vähemmän kaikkia rasvoja, sen parempi. Osa jopa kam-moaa rasvaa.”

Vuonna 2009 tulivat vähähiilihyd-raattiset ruokavaliot ja tiedotusväli-neiden rasvakiistat. Kevytlevitteiden menekki laski ja voin kysyntä kasvoi. Karppaukseen liittyvä eläinrasvojen käytön lisääntyminen jatkui kuiten-kin vain kolme vuotta. Sen jälkeen levitteiden suosio on ollut tasainen.

Scan

stoc

kpho

to

Terveysvalistus pureerasvavalintoihin

Mitä leivän päälle? Kannattaa noudat-taa virallisia ravitsemussuosituksia.

punaiseen, ja vastaavasti toisin päin pitoisuuden laskiessa”, kuvailee eri-koistutkija Markus Tuomikoski.

Sisustuselementti voi haluttaessa lähettää tietoa myös vaikkapa kän-nykkään tai pilvipalveluun, jossa kerättyä informaatiota voidaan ana-lysoida.

Sisustuselementtivahtii sisäilmaa

VTT

Tyylikkäästi muotoiltu sisäilman tark-kailija sopii esimerkiksi toimistoihin ja koululuokkiin.

VTT on kehittänyt sisustuselementin, joka tarkkailee sisäilman laatua. Laite havainnoi etenkin hiilidioksidia, läm-pötilaa ja kosteutta.

Ulkonäöltään purjevenettä muis-tuttava design-elementti on tarkoi-tettu tiloihin, joissa työhyvinvointi ja -tehokkuus ovat erityisen tärkeitä.

Laitteen sisältämän anturin toi-minta perustuu infrapunasäteilyyn, jonka aallonpituusalueella monet kaasut ja haihtuvat orgaaniset yhdis-teet absorboivat. Sensoreita lisäämällä voidaan mitata erilaisia kaasuja, lii-kettä, ääntä ja valon määrää.

IoT:hen eli esineiden internetiin pohjautuva ilmantarkkailija voi valon avulla ohjata ihmisiä puhtaampaan tilaan, jossa esimerkiksi hiilidioksi-dipitoisuus on alhaisempi. Kun antu-rin mittaama kaasupitoisuus ylittää tietyn tason, lediteknologiaan perus-tuva valokalvo kertoo asiasta vaihta-malla väriä.

”Kun kaasupitoisuus kasvaa, valo muuttuu vihreästä keltaisen kautta

Pajun biomassaparemmin hyödyksi

Pajun koko biomassa voitaisiin hyö-dyntää nykyistä selvästi tehokkaam-min, kertoo VTT:n ja Aalto-yliopis-ton tutkimus.

Sopivan esikäsittelyn ja entsyymi-hydrolyysin jälkeen paju soveltuu hyvin sokerin lähteeksi etanolintuo-tannossa. Etanolinsaanto parani huo-mattavasti, kun pajun kuori erotettiin biomassasta ennen höyryräjäytystä ja hiivakäymistä.

Etanolikäymiseen soveltuvien sokerien lisäksi pajusta on erotetta-vissa erilaisia jakeita: ligniiniä, kuo-riosan kuituja sekä bioaktiivisia ja antimikrobisia yhdisteitä. Jakeista voidaan valmistaa ympäristöä säästä-viä kemikaaleja ja biopohjaisia mate-riaaleja, mutta jakeiden ominaisuudet ja käyttökohteet edellyttävät vielä lisä-tutkimuksia.

Jo saatuja tutkimustuloksia pajun käytöstä etanolintuotannossa on mahdollista hyödyntää teollisuudessa

Nopeakasvuista pajua on hyödynnet-ty teollisuuden raaka-aineena vasta vähän. Kasvi sopisi kuitenkin moneen käyttöön.

jo käytössä olevilla teknologioilla eri-tyisesti, jos käytettävissä on kuorin-taan soveltuvia teollisen tai maatila-mittakaavan laitteita.

Scan

stoc

kpho

to

36 3/2016KEMIA

SUOMALAISET NAISET JA KEMIASarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä.

Science & Technology -lehteen. Nuori, lahjakas tutkija teki vaikutuksen var-sinkin miespuolisiin lukijoihin, ehkä muistakin syistä kuin tiukan tieteel-lisistä.

”Palautetta tuli, jopa kaksi kosima-kirjettä. Olisin päässyt hyviin naimi-siin varakkaan turkkilaisen herran kanssa”, nauraa Riekkola, joka jätti tarjoukset omaan arvoonsa ja suun-tasi sen sijaan tutkijatohtoriksi Sveit-siin.

Kaasukromatografian gurun Kon-rad Grobin johtamassa Zürichin Kantonales-laboratoriossa huoleh-dittiin elintarvikkeiden, erilaisten kemikaalien, alkoholin ja tupakan valvonta-analytiikasta ja tehtiin myös korkeatasoista tutkimusta.

Laitoksessa oli juuri kehitteillä uusia injektointitekniikoita, kuten suoraan kolonniin injektointi ja suurten tila-vuuksien injektointi sekä retention gap -esikolonni ja sen hyödyntämi-nen, jotka kaikki ovat tätä nykyä ylei-sesti käytössä.

”Tärkein saamani oppi oli silti se, että määritysmenetelmillä on suora linkki sovelluksiin”, Riekkola huo-mauttaa.

Historiallinen nimitys

Seuraavana etappina tutkijan taipa-leella oli Coloradon yliopisto Yhdys-valtain Boulderissa. Siellä Riekkola sai työskennellä toisen maineikkaan kaasukromatografian osaajan Robert E. Sieversin laboratoriossa Cires-ins-tituutissa.

”Sievers oli valtavan kuuluisa sekä kirjoistaan että tutkimuksistaan. Hän muun muassa kehitti uuden kemilu-minesenssidetektorin polttoaineiden rikki- ja typpiyhdisteiden tutkimuk-siin.”

Boulderiin tutkija sai uransa ehkä tärkeimmän kirjeen. Siinä Osmo Mäkitie kertoi jäävänsä eläkkeelle ja pyysi Riekkolaa hoitamaan virkaa väliaikaisesti, kunnes uusi professori

Marja-Liisa Riekkola

Analytiikan uranuurtajasaataisiin valituksi.

Riekkola kiitti luottamuksesta ja palasi Helsinkiin syksyllä 1984. Yli-opistossa hän ryhtyi heti muotoi-lemaan ulkomailla hankkimaansa osaamista uusiksi luentokursseiksi, kunnes työ jäi tauolle ja vt. professori äitiyslomalle tammikuussa 1985.

Laakereilleen Riekkola ei silti jää-nyt lepäämään, vaan keräsi vauva kai-nalossaan tarvittavat paperit kasaan, jätti hakemuksensa varsinaisen pro-fessorin tehtävään ja piti myös näy-teluennon.

Kymmenestä hakijasta valittiin ykköseksi turkulainen Ari Ivaska, joka asiaa harkittuaan kuitenkin päätti jäädä Åbo Akademihin. Niin presidentti nimitti virkaan toiselta sijalta 33-vuotiaan Riekkolan, josta siten tuli Suomen historian nuorin naispuolinen kemian varsinainen professori.

Tarmokas tuore professori kääri hihansa ja ryhtyi hommiin.

”Kun Mäkitie oli erikoistunut liuos-kemiaan, minä päätin, että nyt pitää panostaa instrumenttianalytiikkaan ja nimenomaan orgaanisten yhdis-teiden analytiikkaan, joka perustuu uusimpiin laitteisiin.”

Juuri instrumenttianalytiikan tut-kimus ja opetus ovatkin Riekkolan aikana kehittyneet laboratoriossa isoin harppauksin. Professori pani peliin kaikki kykynsä.

”Olen kova tinkijä ja osaan solmia hyviä sopimuksia. Niin saimme han-kituksi erinomaisia laitteita, vaikka laboratorion varat olivat varsin vähäi-set.”

Tähän mennessä laboratoriosta on valmistunut noin 420 maisteria, joilla on taatusti ajanmukaiset opit orgaani-sesta analytiikasta.

”He ovat sijoittuneet hyvin työelä-mään. Juuri tällaisia osaajia siellä kai-vataan”, professori korostaa.

Myös oma tutkimustyö on Riekko-lalle erittäin tärkeää. Juuri nyt hän on mukana akatemiaprofessori Markku

Professori Marja-Liisa Riekkola on listattu maailman sadan vai-kutusvaltaisimman analyyttisen kemian alan toimijan joukkoon.

Sisko Loikkanen

Helsingin yliopiston analyyttisen kemian professori Marja-Liisa Riek-kola nostettiin hiljattain alansa eliit-tiin jo toista kertaa.

Riekkola on kunniasta otettu.”Onhan se hienoa, kun samalla

listalla on pari nobelistiakin, Kurt Wüthrich ja Koichi Tanaka, ja esi-merkiksi Shimadzun ja Agilent Technologiesin presidentit”, profes-sori hymyilee.

Tamperelaisen Sammon yhteis-lyseon huippuoppilaan usutti alalle antaumuksellinen lukion lehtori.

”Olin tyypillinen tyttö, hyvä kai-kessa. Mutta kemian ja fysiikan opet-tajani Kauko Seinälä kannusti koko ajan minua nimenomaan kemistiksi. Siitä olen hänelle kiitollinen, ja olen sen hänelle kyllä sanonutkin.”

Tuore ylioppilas aloitti kemian opinnot Helsingin yliopistossa ja samaan aikaan taloustieteiden pänt-täämisen Tampereen yliopistossa.

”Professori Osmo Mäkitie sitten kuitenkin kehotti keskittymään vain yhteen asiaan, joten opiskelu entisessä kotikaupungissa sai jäädä.”

”Kunnolla” kemia kolahti silti vasta kolmantena opiskeluvuonna, kun Riekkola ryhtyi tekemään kandidaat-titutkielmaansa. Siinä hän selvitti, miksi tietynlaiset metallikompleksit ovat haihtuvia. Työtään varten opis-kelija sai käyttöönsä laitoksen uuden kaasukromatografin.

Tutkimuksen sytyttämä innos-tus sai naisen suorastaan ahmimaan loput kurssinsa ja tekemään nopeasti samasta aiheesta myös gradun ja vielä väitöskirjankin.

Väitöstyö poiki jutun muun muassa Finnairin lennoilla jaossa olleeseen

373/2016 KEMIA

Kulmalan johtamassa ilmastonmuu-tokseen liittyvässä monitieteisessä tutkimuksessa.

Siinä Riekkola ryhmineen tutkii aerosolipienhiukkasten muodostu-miseen ja kasvuun liittyviä yhdisteitä ja niiden kemiaa ja kehittää uusia tek-niikoita ilmanäytteiden keräykseen ja analytiikkaan.

Lisäksi hän tekee bioanalyyttistä tutkimusta, jossa kehitetään Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoituksella miniatyrisoituja menetelmiä lipo-proteiinien ja muiden suurten bio-molekyylien eristämiseen ihmisestä otetuista näytteistä. Molemmissa tut-kimushaaroissa on isossa osassa myös materiaalikemia.

Yliopistojen budjettirahoituksen kohtalo on Riekkolalle murheen aihe.

”Olen hieman kauhuissani rahojen vähentämisestä. Suomen kaltainen pieni maa ei pärjää millään muulla kuin hyvällä koulutuksella ja tutki-mustoiminnalla. Vain niiden avulla voimme luoda uusia yrityksiä”, pro-fessori muistuttaa.

Virtaa liikunnasta

Työn vastapainoksi Riekkola piipah-taa usein pariksi päiväksi Nizzaan,

Anna

Dam

mer

t

Marja-Liisa Riekkola on avannut naisille

latua kemian huipul-le. Hänet nimitettiin

jo 33-vuotiaana Suo-men ensimmäiseksi

naispuoliseksi kemian professoriksi.

jossa hänellä on vapaa-ajan asunto.”Siellä rentoudun, nautin hyvästä

ruuasta, auringonpaisteesta ja tur-koosista merestä. Kävelen rantaa pit-kin kylästä kylään, juoksen ja käyn kuntosalilla, kuten kotonakin. Lii-kunta on rakkain harrastukseni.”

Vuosien mittaan alun pieni ennak-koluuloisuus ranskalaisia kohtaan on hälvennyt.

”Hehän ovatkin lämpimiä, ihania ihmisiä! Naapuriperhe kutsuu usein kylään ja käy myös meillä. Kun olen Suomessa, pidämme yhteyttä Whats-Appin välityksellä.”

Myös matkailua rakastavan profes-sorin toinen suosikkimaa on Sveitsi,

jossa hän käy vaeltamassa ja lasket-telemassa. Muodista kiinnostuneen naisen lempikaupunkeja on Rooma, ja myös New Yorkilla on ainutlaatui-nen viehätysvoimansa.

Oma lukunsa on Japani, jonne Riekkola jätti sydämensä vierailu-professuurinsa aikana vuonna 1994.

”Koska lapset olivat pieniä, vietin maassa vain neljä kuukautta, mutta ne olivat sitä mieleenpainuvampia. Japanissa on suorien lentojen ansiosta onneksi helppo pistäytyä.”

Kirjoittaja on kemiantekniikan diplomi- insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Marja-Liisa Riekkola• Syntynyt Nokialla vuonna 1953.

Ylioppilas Sammon yhteislyseosta 1972.

• LuK 1976, FK 1977, FL 1981 ja FT 1983 (analyyttinen kemia) Helsin-gin yliopistosta.

• Vierailevana tutkijana Kantonales Labor Zürichissä 1983 ja Coloradon yliopistossa 1984. Vierailevana professorina Toyohashin teknilli-sessä yliopistossa 1994.

• Helsingin yliopiston analyyttisen kemian vt. professori 1984–1987, varsinainen professori 1987–.

• Noin 350 vertaisarvioitua tieteel-listä julkaisua ja 180 muuta alan julkaisua.

• Kromatografian Emanuel Merck -palkinto 1995, Tswett-mitali 1996, Magnus Ehrnroothin palkinto 2008.

• Listattu maailman sadan vaikutus-valtaisimman analyyttisen kemian alan toimijan joukkoon 2013 ja 2015.

• Asuu Espoossa. Kaksi tytärtä.• Harrastaa liikuntaa ja matkailua.

38 3/2016KEMIA

Jarmo Wallenius

Chicagon taideinstituutissa Michi-ganjärven rannalla on esillä kolme hienoa maalausta maailman tunne-tuimmasta makuuhuoneesta.

Vincent van Gogh (1853–1890) ikuisti nukkumakammionsa vuosina 1888–1889. Yksi hollantilaistaiteilijan versio teoksesta Makuuhuone Arle-sissa kuuluu instituutin omiin kokoel-miin. Kaksi muuta ovat lainassa Van Gogh -museosta Amsterdamista ja Musee d’Orsaysta Pariisista.

Kiinnostavin on kuitenkin neljäs variaatio kuuluisasta kamarista: tie-tokoneavusteinen visualisointi, jossa kolmen originaalityön vuosikym-menten saatossa sinisiksi haalistuneet seinät ja ovet on korvattu alkuperäi-sillä lilalla ja purppuralla. Huonekalut ovat saaneet tummemman sävyn.

”Tämä on ollut mahdollista moder-nin tieteen, mikroskopian ja röntgen-sädeteknologian keinoin”, kertoo ins-tituutin tieteellinen konservaattori, kemisti Francesca Casadio, joka esitteli työtään helmikuisilla Ameri-kan tieteen päivillä Washingtonissa.

Kuvantamisen avulla tutkijat pääsi-vät tunkeutumaan taulujen pigment-teihin jopa niihin kajoamatta. Heidän tietolähteenään olivat myös kirjeet, jotka van Gogh taulun maalaamisen aikoihin kirjoitti veljelleen Theolle.

Makuuhuone Arlesissa on vain yksi esimerkki kulttuuriperintötieteestä, joka on ottanut vauhdilla jalansijaa uutena tieteidenvälisenä aluevaltauk-sena ja tutkimuskenttänä. Asiaan ovat vaikuttaneet ennen muuta kuvanta-mislaitteiden kehitys, spektroskopian edistysaskeleet sekä kemian ja fysii-kan modernit analysointimenetelmät.

Isoihin luonnontieteellisiin yleis-konferensseihin sisältyy yhä useam-min yksi tai useampi kulttuuriperin-

Spektroskopia avaataideaarteiden saloja

Tekninen taidehistoria ja modernit tutkimusmenetelmät tuottavat uutta ja yllättävääkin tietoa maailman kulttuuriperinnöstä.

nön istunto. Heinäkuussa järjestetään jo neljäs kulttuuriperinnön kemian ChemCH-kokous Brysselissä. Ses-sioiden aiheet ulottuvat vettyneestä arkeologisesta puusta ja neanderta-linihmisen taiteesta arkeometriaan ja museoiden molekyylispektrosko-piaan.

Kulttuuriperinnön luonnontie-teellä, jota kutsutaan myös konser-vointitieteeksi, tarkoitetaan taiteeseen ja arkeologiaan liittyvien materiaalien tutkimista luonnontieteellisin mene-telmin.

Tutkittava esineistö voi olla liiku-teltavissa, kuten vaikkapa maljakot ja korut, tai paikkaan sidottua, kuten kalliomaalaukset ja katakombit.

Materiaalien kirjo on laaja: metallit korroosiotuotteineen, tekstiilit väri-aineineen, mineraalit, epäorgaani-set ja orgaaniset pigmentit, jalokivet, biomateriaalien komposiitit, kuten nahka, pergamentit ja puu, paperi ja papyrus, polymeerit ja hajoavat bio-kalvot.

Luupin alla ovat myös keramiikka-tuotteet, lasitus, tiilet, emali, muuri-laasti, keraamiset nanopinnoitteet ja valokuvauksen moninaiset muodot.

Materiaaleista selvitetään usein raaka-aineet ja esineiden valmistus-menetelmät. Samalla tutkitaan esinei-siin ja aineisiin liittyviä hajoamispro-sesseja sekä kehitellään ja testataan sopivia konservointi- ja entisöintita-poja, uusia analyysitekniikoita ja väli-neitä.

Materiaalien analysoinnin avulla on mahdollista saada selville esinei-den ja teosten alkuperä ja tunnistaa väärennökset. Tällaisen taiteen sala-poliisityön kohdalla puhutaan usein teknisestä taidehistoriasta. Siinä pyri-tään kartoittamaan teoksen tekoaika,

autenttisuus, tekijä ja mahdolliset aiemmat entisöintitavat.

Monipuoliset tekniikat

Kulttuuriperinnön Sherlock Holme-sien ja konservaattorien moderni tut-kimusvälineistö on laaja ja monipuo-linen.

Siinä missä Hampurissa taideteok-sia voidaan asettaa DESY-hiukkas-kiihdyttimien synkrotronisäteilyn tielle, Pisassa ja Valenciassa käytetään bakteereja ja nanohiukkasia seinä- ja kattomaalausten puhdistamiseen. Rooman katakombeista epäorgaani-nen lika lähtee myös lyhyillä laser-pulsseilla.

Nykypäivää on myös aiemmissa konservoinneissa tehtyjen virhei-den korjaaminen. Viime vuosisadan akryylipohjaisissa väreissä ja muovi-pohjaisissa sidosaineissa kytee oma aikapomminsa. Toivoa sopii, etteivät maailman modernin taiteen museot ole niiden vuoksi sadan vuoden kuluttua tyhjillään.

Teknisen taidehistorian salapoliisit soveltavat työssään paljolti samankal-taisia laitteistoja, joita lääketieteen, biologian, kemian, fysiikan ja mate-riaali- ja nanotieteiden ammattilaiset hyödyntävät.

Osa instrumentaatiosta on saa-tavana kaupallisesti, osa laitteista pitää kehitellä ja rakentaa itse, kuten yhdysvaltalaisessa Duke-yliopistossa

Röntgen- ja fluoresenssitutkimukset ovat paljastaneet, että Pablo Picasso

käytti töissään tavallisia talomaaleja. La Vie edustaa mestarin kuuluisaa

sinistä kautta.

40 3/2016KEMIA

äskettäin päivänvalon nähnyt taide-esineiden ja taulujen 3D-kuvaukseen tarkoitettu epälineaarinen mikro-skooppi.

Se tarvitsee kuvantamisessa valo-tehoa vähemmän kuin laserosoi-tin, mutta laitteella nähdään yli 60 mikrometrin syvyyteen. Idean tausta on biolääketieteessä ja ihon kudosten kuvantamisessa. Tässäkään tapauk-sessa ei itse näytteeseen eli taideteok-seen tarvitse kajota.

Alan yleisimpiä työkaluja ja -tapoja ovat erilaiset mikroskoopit, spektro-skoopit, kromatografit ja kuvanta-mismenetelmät, jopa tavalliset digi-taalikameroilla tehtävät makro- ja mikrokuvaukset.

Mikäli mahdollista, työssä pyri-tään hyödyntämään non-invaasio- eli kajoamatonta tai non-destruk-tiivista eli tuhoamatonta tekniikkaa. Niissä tutkittavasta kohteesta ei irro-teta pientäkään hitusta eikä laite edes kosketa esinettä.

Aina tällaiset analysointimenetel-mät eivät kuitenkaan ole mahdollisia eivätkä riittäviä, jolloin ”koepalan” ottaminen on välttämätöntä.

Yleisimmin käytössä on raman-

(mikro)spektrokopia, jonka nopea kajoamaton menetelmä hyödyntää kuituoptiikkaa ja laservaloa. Tek-niikka sopii erilaisten väriaineiden analysoinnin lisäksi lasin, meripih-kan, lasitetun keramiikan ja polymee-rien tutkimiseen. Analysointiin riittää jopa mikrometrin levyinen pistemäi-nen kohde.

Fourier-muunnokseen perus-tuva FTIR-infrapunaspektroskopia puolestaan soveltuu epäorgaanisten yhdisteiden ja orgaanisten väriainei-den, öljyjen, lakan ja sidosaineiden havaitsemiseen ja analysointiin.

FTIR-tekniikkaa hyödynnetään paljon yhdessä ramanspektrosko-pian kanssa maalausten tutkimisessa. Menetelmä käy myös käsikirjoitusten, veistosten, seinäkoristeiden, arkeolo-gisten kohteiden, ruukkujen ja mui-den moniväristen esineiden analy-sointiin.

Kolmas, taideteosten tutkimisen kannalta tärkein spektroskooppinen menetelmä on non-invasiivinen rönt-genfluoresenssispektroskopia XRF.

XRF mahdollistaa useiden alku-aineiden samanaikaisen mittaami-sen taulujen tai seinien pigmenteistä. Saman alkuaineen erilaiset kemial-liset sidokset, sen esiintyminen use-

Kansallismuseon tutkijakonservaattori Henni Reijonen tutkimassa vuonna 1771 uponneen Vrouw Marian hylystä nostettua väri-ainetta. Näytteestä saadun FTIR-spektrin perusteella väri kyettiin tunnistamaan indigoksi.

ammassa pigmentissä tai pigmentin muuttuminen eivät kuitenkaan vält-tämättä selviä fluoresenssispektristä.

Osalla pigmenteistä on jo nimes-sään niiden alkuperään viittaava alkuaine. Sellaisia ovat esimerkiksi kromikeltainen, kobolttisininen, lyi-jyvalkoinen ja titaanivalkoinen.

Kaikista kolmesta spektrianalyysi-laitteesta on äskettäin kehitetty myös kannettava, niin sanottu pistoolimalli.

Muun muassa Kansallismuseolla on käytössään uusi FTIR-spektroskooppi mallikirjastoineen. Museo hyödyntää sitä taulujen ja muiden pintojen ana-lysoinnin lisäksi Seurasaaren raken-nusten tutkimiseen. Konservointiin voidaan siten valita oikeanlaisia maa-leja ja pinnoitteita.

”FTIR-spektroskopia on monessa tapauksessa raman- ja XRF-spektro-skopiaan verrattuna nopeampaa, helppokäyttöisempää ja kustannuste-hokkaampaa. Tilaajalle voidaan toi-mittaa laajoja spektrikirjastoja, joita on tehty räätälöidysti muun muassa taidekonservointia varten”, kertoo diplomi-insinööri Jyri-Pekka Mul-tanen Agilent Technologies Finland Oy:stä.

”Tosin laitteiden käyttäjät tekevät usein omia kirjastojaan itse esimer-

Kans

allis

mus

eo

413/2016 KEMIA

Konservoiva kemisti Francesca Casadio esittelee Chicagon taideinstituutin omistamaa Vincent van Goghin teosta Makuu-huone Arlesissa. Oikealla maalaus nykysävyisenä, vasemmalla alkuperäisessä värikirjossaan.

kiksi epäorgaanisia ja orgaanisia pig-menttejä silmällä pitäen.”

Multasen mukaan kannettavaa FTIR-tekniikkaa markkinoidaan maailmalla museoille ja konservoin-tilaboratorioille etenkin materiaali-tutkimuksen tarpeisiin.

Mobiili matkalaboratorio

Vanhaa mannerta on EU:n rahoituk-sen turvin vuodesta 2004 lähtien kier-tänyt Molab-niminen liikkuva labo-ratorio, joka keskittyy taideaarteiden kajoamattomaan analytiikkaan.

Laboratoriota hallinnoivat Ita-lian kansallinen tiedeneuvosto CNR, Perugian yliopisto ja Ranskan kansal-linen tiedekeskus CNRS. Molab on taittanut matkaa jo 200 000 kilomet-rin verran 19 maassa. Tehtäviä Italian ulkopuolella on ollut reilut 60.

”Molab on analysoinut freskoja Firenzen Pyhän ristin basilikassa, van Goghin Auringonkukkien kromi-keltaisen muuttumista tummanrus-keaksi Amsterdamissa ja atsteekkien kirjoituksia Liverpoolissa”, kertoo tut-kija Costanza Miliani.

Molabin tuoreimpia saavutuksia on vuonna 2015 tehty pigmenttianalyysi 1500-luvun persialaisista käsikirjoi-

tuksista, joita säilytetään Cambridgen Fitzwilliam-museossa.

Myös muut kemistit ja fyysikot ovat viime aikoina ratkaisseet monta taide-historioitsijoita askarruttanutta arvoi-tusta.

Francesca Casadio ja Argonnen kansallisen laboratorion tutkija Vol-ker Rose osoittivat kovaa röntgen-säteilyä ja fluoresenssia hyödyntä-mällä, että Pablo Picasso todella käytti töissään öljymaalien sijasta tavallisia talo- ja keittiömaaleja. Val-koisen maalin sinkkioksidipigmen-tistä löytyi epäpuhtautena rautajää-miä, jotka olivat tyypillisiä sadan vuoden takaisissa yleismaaleissa.

Northwestern-yliopiston kemian professori Richard Van Duyne löysi pinta-avusteisen ramansironnan avulla Auguste Renoirin vuonna 1883 maalaamasta taulusta Madame Leon Clapisson samanlaista haalistu-mista kuin van Goghin makuuhuo-netöissä. Renoirin käyttämä, hyön-teisistä saatava karmiininpunainen pigmentti on hyvin kirkasta mutta valoherkkää, tutkimus todisti.

Taidehistorioitsijasta kemistiksi kouluttautuneen Delftin teknillisen yliopiston professorin Joris Dikin mukaan taideteos on usein nähtävä

prosessina. Muutaman mikronin syvyydestä pintapigmenttien ja lakan alta voi spektroskooppisin menetel-min saada paljon uutta tietoa: kan-kaassa voi olla hahmotelmia, muutok-sia tai jopa kokonainen toinen teos.

Tällaisia yllätyksiä on XRF-mene-telmän ansiosta löytynyt niin van Goghin kuin Rembrandtinkin töistä. Maalauksista paljastuvat kerrostumat erottavat usein myös oikean mestari-teoksen väärennöksestä.

Teknistä taidehistoriaa ja juridii-kan luonnontiedettä hyödynnetään myös teosten tekijän selvittämisessä. Yalen yliopiston varastossa maan-nut tuntematon taulu on osoittautu-massa espanjalaisen Diego Velazque-zin (1599–1660) varhaistyöksi. Tähän viittaavat sekä XRF -spektroskopialla tehdyt pigmenttianalyysit että maa-lauksen tekotapa luonnoksineen.

”Materiaalit ja maalaustekniikka eivät ole aivan ainutlaatuisia, mutta kokonaisuutena todisteet viittaavat voimakkaasti siihen, että kyseessä on juuri Velazquezin prosessi ja loppu-tulos”, sanoo Yalen kulttuuriperinnön instituutin tutkimusjohtaja Aniko Bezur.

Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com

Bost

on A

tlant

ic P

hoto

grap

hy/A

AAS

42 3/2016KEMIA

Kuinka keräilijä kykenee varmistumaan siitä, että hänen ostamansa taideteokset ovat aitoja? Miten arvomaalaukseen voidaan lyödä autenttisuus-leima? Kysymyksiin on etsitty vastaukset Jyväskylänyliopistossa.

Marja Saarikko

Taidekauppa on viime vuosina koke-nut mullistuksen, kiitos uusien tut-kimusmenetelmien. Jyväskylän yli-opiston Recenart-hanke (Research Centre for Art) on poikinut kaksi tänä vuonna aloittavaa yritystä, joiden lii-keideana on taideteosten aitouden varmistaminen.

Kansainvälisen taidemyynnin arvo oli vuonna 2014 hulppeat 51 miljar-dia euroa. Taide kiinnostaa siksi myös väärentäjiä. Jos museon tai yksityisen ostajan hankkima teos osoittautuu väärennökseksi, kyse ei ole ainoastaan valtavasta pettymyksestä vaan myös jopa erittäin huomattavista taloudel-lisista menetyksistä.

Recenart-hankkeen suunnittelijan Laura Aineslahden mukaan eteen tulee traagisiakin kohtaloita.

”Joistakin kerääjistä tulee himo-hamstraajia, ja väärentäjät saattavat myydä heille hyvinkin monta teosta”, Aineslahti kertoo.

Kaikki teokset olisi siksi tärkeä tut-kia tieteellisin menetelmin jo ostoti-lanteessa.

”Myös satoja vuosia vanhoja töitä kannattaa tutkia uusin keinoin. Jos ne osoittautuvat aidoiksi, tunnettujen mestarien tekemiksi, niiden arvo voi nousta miljooniin euroihin.”

Aineslahden mukaan taiteentunti-jat ovat tähän asti arvioineet teosten alkuperää lähinnä connoisseurismiksi kutsutulla menetelmällä eli silmä-

Suomalaistutkijat väärennösjahdissa

Aitous tekee arvotaiteen

määräisesti. Asiantuntijat saattavat päätellä työn aidoksi esimerkiksi sillä perusteella, että sivellintä on sitä maa-lattaessa käytetty ”taiteilijalle tyypilli-seen tapaan”.

Tällaiset arviot osuvat kuitenkin usein harhaan, ja menetelmän uskot-tavuus on siksi kärsinyt. Maailmalla myytävistä teoksista peräti 40 prosen-tin on epäilty olevan väärennöksiä.

Yksityisten taiteenystävien ongelma on ollut, että heillä ei käytännössä ole ollut mahdollisuutta ostostensa aitou-den testaamiseen, sillä museot tutki-vat yleensä vain omiin kokoelmiinsa kuuluvia töitä.

Esimerkiksi Ateneumin taidemu-seolla on oma kattava osaamisensa teosten aitouden varmistamiseen,

17 eri menetelmää, joilla teoksia voi-daan tutkia. Tärkeää on, että että kajoamattomilla tekniikoilla ei vahin-goiteta arvomaalauksia.

Keskeisimmät laitteet ovat VTT:n ja Jyväskylän yliopiston rakentama hyperspektrikamera ja yliopiston fysii-kan laitoksessa kehitetty kiihdytinpoh-jainen PIXE-materiaalianalytiikka.

Laitoksessa on myös poikkeuksel-lisen hyvän erotuskyvyn TES-PIXE-analysaattori, jonka avulla on kyetty osoittamaan muun muassa Tang-kauden keramiikkaesineen tarkka valmistuspaikka 900-luvun Kiinassa.

Tiimi tutkii aina taulun molemmat puolet, sillä taustapuolella saattaa olla leimoja tai tarroja, joista voi päätellä teoksen vaiheita. Hyperspektrikame-ralla saadaan esiin esimerkiksi hävin-neitä kirjoituksia ja luonnospiirroksia maalikerrosten alta.

Kameran kuvista näkyvät myös kohdat, joissa maalausta on restau-roitu, sekä uudet maalikerrokset, joi-den alta saattaa paljastua aivan uusi teos. Joskus taiteilija itse voi peittää signeerauksensa, jolloin työtä ei myö-hemmin tunnisteta.

”Näin kävi esimerkiksi Mäntän Ser-lachius-museossa, jonka kokoelmista löytyi hyperspektrikameralla tehdyllä analyysillä aito Claude Monet’n teos.”

Jos tutkijat saavat todistettua työn olevan tunnetun tekijän käsialaa, sen arvo nousee yleensä huomattavasti. Jyväskyläläistiimi on jo saanut analy-soitavakseen teoksia eri puolilta maa-ilmaa.

Maalausten lisäksi kesällä aloittava Recenart-firma tutkii muun muassa keramiikkaa, metalliesineitä ja ar-keologista esineistöä.

”Asiakkaat ovat keräilijöitä ja tai-teeseen sijoittavia yksityishenkilöitä. Palvelut kiinnostavat myös vakuu-tusyhtiöitä, huutokauppahuoneita ja kulttuuriperinnön suojelijoita, jotka haluavat tietää enemmän teosten

Maailmassa myytävistä taideteoksista jopa 40 prosenttia saattaa olla väärennöksiä.

mutta museon päätehtävä ei ole aut-taa yksityishenkilöitä tai yrityksiä.

”Tarkkoja menetelmiä on myös vaikkapa Pariisin Louvrella, mutta sekään ei käytännössä palvele yksi-tyistä sektoria.”

Monitieteistä osaamista

Recenart-hankkeen vahvuutena on korkean tason 13-jäseninen tieteiden-välinen tutkimustiimi. Tiimin asian-tuntemus kattaa niin kemian, fysii-kan, materiaalitieteet, konservoinnin kuin taidehistorian.

”Myös meidän laitekantamme ja tutkimuspalvelumme ovat ainut-laatuisia”, kehuu Aineslahti, jonka mukaan tiimi yhdistää taidehistori-aan erittäin tarkan optisen ja materi-aalitutkimuksen.

Yhteensä hankkeessa on kehitetty

433/2016 KEMIA

Recenart-työryhmän läpimurto tapahtui vuosi sitten keväällä, kun se löysi Gösta Serlachiuksen taide-säätiön kokoelmista aidon Claude Monet’n maalauksen.

Heinäsuova ilta-auringossa oli hankittu Mänttään vuonna 1957 Monet’n teoksena. Siitä puuttui kui-tenkin signeeraus, joten varmuutta teoksen aitoudesta ei ollut.

Vasta kun tutkijat kuvasivat työn

hyperspektrikameralla, maalipin-nan alta paljastui kuin paljastuikin taiteilijan omakätinen allekirjoitus ja vuosiluku 1891.

Hyperspektrikameran löytö tuli pisteenä i:n päälle. Yhdessä muiden optisten ja materiaalitieteellisten analyysien sekä taidehistoriallisen tutkimuksen kanssa se toi varmis-tuksen sille, että Serlachius-muse-oilla todella on hallussaan arvoteos.

alkuperästä.”Hankkeessa on kehitetty myös

suomalaista versiota liikkuvasta tai-deanalyysilaboratoriosta. Se voisi viedä tekniikan asiakkaan luo, sillä taideteosten lähettäminen tutkitta-vaksi on joskus hankalaa.

Nanotodistus pitää

Myöhemmin tänä vuonna starttaa myös hankkeen toinen spinoff-yritys,

Kameran silmä havaitsiMonet’n signeerauksen

Claude Monet’n maalaus Heinäsuova ilta-auringossa on Serlachius-kokoelmien helmiä. Teoksen aitouden varmisti hyper-spektrikameralla tehty tutkimus.

Gös

ta S

erla

chiu

ksen

taid

esää

tiö

Nanomerkinnällä voidaan todistaa aidoksi maalaus, luksustuote tai kirjallinen dokumentti.

jonka tuoteideana on nanomerkintä.Se on Laura Aineslahden mukaan

täysin uusi tapa identifioida teoksia. Kertaalleen aidoksi todistettu teos voidaan nanomerkinnällä ”leimata” niin, ettei sen aitoutta tarvitse poh-tia enää uudelleen. Merkintä tuottaa ainutlaatuisen spektrin, jota ei voi väärentää.

Nanomerkinnän voi applikoida eri tavoin suoraan teokseen tai vaikka painaa paperiin. Merkintä on lähes

näkymätön eikä vaurioita maalausta millään tapaa.

Menetelmällä voidaan merkitä luo-tettavasti kallisarvoiset taideteokset, mikä helpottaa muun muassa polii-sin työtä.

”Jos poliisi ei pysty osoittamaan, että väärennöstä käytetään rikollisiin tarkoituksiin, se joudutaan palautta-maan omistajalleen ja voi sen jälkeen päätyä uudestaan levitykseen. Esi-merkiksi Ateneum on joutunut siksi tutkimaan saman taulun aitoutta useaan kertaan.”

Taidekaupan vilunki edustaa vain väärennösten jäävuoren huippua. Nanomerkintä soveltuu myös luksus-tuotteiden ja dokumenttien aitouden todistamiseen.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

44 3/2016KEMIA

tulee analyysilaitteiden segmentistä.Uusimpiin laitteisiin on kehitetty

jopa älypuhelinsovelluksia, joiden avulla ne voi käynnistää etänä vaikka kotisohvalta, kertoo Weiss, joka vas-taa yhtiössä kromatografiasta ja mas-saspektrometriasta.

Hänen mukaansa yrityksen tuote-päälliköt keräävät jatkuvasti asiakkail-taan ideoita laitteiden kehittämiseksi. Ideat pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon, kun laitteita hiotaan entistä tehokkaam-miksi.

Yleisin toive myös laboratorioalalla on laitteen helppokäyttöisyys.

”Käyttäjät haluavat, että laitteet oli-sivat mahdollisimman selkeitä sekä sisältä että ulkoa. Laitteessa ei saa olla spagettimaisia johtovyyhtejä, ja kaik-keen pitää päästä käsiksi helposti.”

Parasta olisi, jos laitteen käynnis-täminen onnistuisi yhtä nappia pai-namalla, eikä työtä tehdessä tarvitsisi selata manuaaleja.

Mobiilisovellukset tulevat laboratorioihin

Laite käyntiin vaikka kotisohvalta

Laboratorioalan kehitys on viime vuosikymmeninä ollut huimaa. Uusinta uutta on esimerkiksi analyysilaitteiden etäohjaaminen tabletin tai älypuhelimen avulla.

Laitteen oltava väsymätön työjuhta

Suuria näytemääriä analysoivat, ympärivuorokautisesti toimivat labo-ratoriot edellyttävät, että analyysilaite on tehokas ja luotettava työjuhta, joka selviytyy sukkelasti isostakin näyte-kuormasta.

”Samaan aikaan laitteen on oltava tarkka ja herkkä. Tulosten pitää olla toistettavia ja määritysrajojen yhä matalampia”, Weiss listaa laboratorio-ammattilaisten esittämiä vaatimuksia.

Saksalaisasiantuntija tietää, milloin laboratorioissa tapahtuu eniten vir-heitä. Ne hetket ovat maanantaiaamu ja perjantai-iltapäivä.

Esimerkiksi ionikromatografiassa virheitä tehdään helposti eluenttien eli puskuriliuosten valmistuksessa. Laitevalmistaja lähti siksi kehittä-mään kromatografiin lisäosaa, joka hoitaisi puskuriliuoksen valmistuk-sen automaattisesti. Uutuus tekee työstä entistä varmempaa.

”Laitteelle tarvitsee vain kertoa, millaisen eluentin haluaa ja milloin toivoo sen olevan valmiina”, Weiss kuvailee.

Tärkeä seikka laboratoriossa on luonnollisesti raha. Yhden testin hinta ei saa kohota liian korkeaksi.

”Asiakkaat kysyvät aina myös sitä, kuinka paljon laitteen ylläpito mak-saa kymmenen seuraavan vuoden aikana.”

Kehitystyö vie vuosia

Monet analyysilaitteiden valmistajat ovat tehneet alan kehitystyötä jo vuo-sikymmeniä. Laboratorioille se näkyy

Marja Saarikko

Laboratorioanalytiikan valmistajat panostavat yhä enemmän tietotekni-siin sovelluksiin, joilla laitteita ohja-taan.

”Laitteen käyttöliittymän on tätä nykyä toimittava tabletissa, jonka voi irrottaa laitteesta ja viedä muka-naan esimerkiksi kahvihuoneeseen”, kuvailee johtaja Joachim Weiss labo-ratoriolaitteita toimittavasta Thermo Fischer Scientific -yhtiöstä.

Yhtiö kuuluu 15,6 miljardin euron liikevaihdollaan alan jättiläisiin. 18 prosenttia konsernin liikevaihdosta

Saksalainen Joachim Weiss on tehnyt koko työuransa laboratorioiden ana-lytiikkalaitteiden parissa. ”Kiinnosta-vinta on etsiä ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin”, Weiss sanoo.

Mar

ja S

aarik

ko

453/2016 KEMIA

yhä parempina tuotteina ja laajem-pina tuotevalikoimina.

Thermo Fisher Scientificilla on takanaan nelikymmenvuotinen tai-val. Yritys toi ensimmäisen ionikro-matografinsa markkinoille vuonna 1975. Sittemmin laitteesta on ilmes-tynyt useita uusia versioita, ja päivän-valon ovat nähneet myös kokonaiset uudet laitesukupolvet.

Niistä jokaisen lanseeraaminen vaatii useiden vuosien työn ja valta-van määrän testejä, joihin valjaste-taan mukaan myös laitetoimittajien asiakkaat.

”Uutuuden tuominen markkinoille on silti aina yhtä jännittävää. Jos labo-ratoriot ovat olleet tyytyväisiä aiem-piin laitteisiin, niiden odotukset ovat jatkossa entistä kovemmat.”

Viime aikoina kehitys on ollut niin vauhdikasta, että se hämmästyttää jopa valmistajia itseään.

”Jos olisin kymmenen vuotta sit-ten nähnyt nykypäivän ionikromato-grafit, olisin ollut todella vaikuttunut näkemästäni”, Weiss sanoo.

Samalla kun analyysilaitteiden suorituskyky paranee, ne laajenevat yhä uusille sovellusalueille. Moder-neja ionikromatografeja hyödynne-tään muun muassa elintarvikkeiden,

lääketeollisuuden ja biopolttoainei-den analytiikassa tavoin, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia kyseisellä menetelmällä.

Laitevalmistaja etsii ratkaisuja ongelmiin

Joachim Weiss on tehnyt koko uransa ionikromatografien ja muiden ana-lyysilaitteiden parissa. Hän pitää työn kiinnostavimpana puolena ratkaisu-jen etsimistä asiakkaiden ongelmiin.

Yrityksellä on Saksassa 150-hen-kinen tiimi, joka paneutuu nimen-omaan asiakkaiden neuvontaan ja näiden esittämien haasteiden ratko-miseen.

Tyypillisesti laboratoriosta kysy-tään esimerkiksi sitä, mikä yhdiste tietty piikki kromatogrammissa voisi olla. Usein halutaan tietää myös, kuinka jotkin aineet saataisiin par-haiten eroteltua.

Laboratorioissa keskustellaan Weis-sin mukaan paljon myös analyysiai-

kojen lyhentämisestä. Päivän aikana pitäisi ehtiä analysoimaan mahdolli-simman monta näytettä.

Hänen mielestään huomio tulisi kiinnittää myös laitteeseen integroi-tuun automaattiseen näytteensyöttä-jään, sillä sekin voi hidastaa analyysiä. Lisäksi pitäisi muistaa, että esikäsitte-lykin vie aikaa.

Kun laboratorion näytevolyymit ovat suuret, myös jätettä voi syntyä paljon. Jätteen syntymiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi uusin analyysimenetelmin.

”Kapillaari-ionikromatografisilla menetelmillä jätteen määrää saatiin pudotettua sadasosaan entisestä, sillä puskuriliuoksia tarvitaan vain joita-kin mikrolitroja”, Weiss kertoo.

Thermo Fisher Scientific esitteli analytiikkalaitteiden kehitystä Sak-sassa helmikuussa järjestetyssä semi-naarissa.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Moderneja laboratorio-laitteita voidaan ohjata etäyhteyden avulla vaikka kahvitauolta tai kotisohvalta.

Scanstockphoto

Analyysilaitteen on oltava tehokas ja luotettava työjuhta, joka selviytyy sukkelasti isostakin näytekuormasta.

46 3/2016KEMIA

Tuotteiden haitalliset aineet huolettavat

Kemikaalitiedon saanti tökkii

EU:n kemikaalilainsäädäntö antaa kuluttajalle oikeuden saada tietoa haitallisista aineista, joita tämän hankkimat tuotteet sisältävät. Käytännössä tietoa ei aina heru, sillä monikaan yritys ei vielä tunne ilmoitusvelvollisuuttaan.

Katja Pulkkinen

Kuluttajalla on oikeus kysyä myyjältä, sisältääkö tämän kauppaama tuote erityistä huolta aiheuttavia kemikaa-leja eli niin kutsuttuja SVHC-aineita. Myyjällä on puolestaan velvollisuus vastata kuluttajan kysymykseen.

Näin säätää EU:n kemikaaliasetus Reach, jonka päätavoitteita on kar-toittaa sitä, millaisia kemikaaleja uni-onin markkinoilla on. Se onnistuu, kun tunnetaan kemikaalit tuotanto-ketjussa valmistajalta kuluttajalle asti.

Laissa on kuitenkin ongelmansa. Asiaa käsittelevä artikla 33 ei sano suoraan, pitääkö kuluttajan kysy-mykseen antaa vastaus siinäkin ta- pauksessa, että tuotteessa ei huoles-tuttavia aineita ole.

”Lain voi lukea niin, että kaupalla on velvollisuus vastata vain, jos esine sisältää yli 0,1 painoprosenttia SVHC-aineita”, sanoo riskintunnistusyksi-kön johtaja Elina Karhu Euroopan kemikaalivirastosta Echasta.

Asiaa on pohdittu myös Turvalli-suus- ja kemikaalivirasto Tukesissa. Tarkastaja Elina Vaahtovuonkin mukaan artikla on tulkinnanvarainen eikä suoraan velvoita yritystä ilmoit-tamaan, että tuotteessa ei ole vaaral-lisia aineita.

Jos siis vastaus jää saamatta, kulut-taja ei voi tietää, onko syynä tiedo-tusvelvollisuuden laiminlyönti vai SVHC-aineiden puuttuminen.

”Totta on, että kuluttaja ei voi yri-tyksen vastaamattomuuden perus-

Mistä aineista on esimerkiksi lento-laukku tehty? Sen selvittäminen voi osoittautua mahdottomaksi.

Scan

stoc

kpho

to

473/2016 KEMIA

teella päätellä asian laitaa”, Vaahtovuo myöntää.

”Paras vastata aina”

Epäselvyyksien välttämiseksi kemi-kaalivirasto suosittelee, että kulut-tajalle vastataan aina. Elina Karhu kehottaa yrityksiä laatimaan valmiin vastausviestin ja vastauskäytännöt.

”Jos mikään tuote ei varmistetusti sisällä SVHC-ainetta, kyselyihin on nopeaa vastata samalla viestillä”, hän kannustaa.

Elina Vaahtovuo puolestaan katsoo vastaamisen olevan osa hyvää palve-lua.

”Lainsäädäntö asettaa vain minimi-vaatimukset. Mikään ei estä yritystä toimimasta niitä paremmin. Yrityk-sen kannalta on varmasti kannatta-vaa hoitaa asiakassuhteet mahdolli-simman hyvin.”

Siihen, että myyjät tai toimitusket-jun muut osapuolet eivät pyynnöstä huolimatta anna kuluttajalle tämän kaipaamaa tietoa, on muitakin syitä kuin silkka välinpitämättömyys.

Yritykset eivät tutkitusti vielä tunne uusia velvoitteitaan riittävän tark-kaan. Viranomaiset toivovat siksi aktiivisuutta myös kuluttajilta.

Aineet kandidaattilistalla

Reachin edellyttämässä prosessissa on tähän mennessä määritelty SVHC-aineiksi 168 kemikaalia. Niillä saattaa olla vakavia, usein peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön.

Tietojen saaminen arkipäivän tuotteiden mahdollisesti sisäl-tämistä vaarallisista aineista ei nykyisellään ole helppoa.

Kemia-lehti kyseli kandidaatti-listan aineiden perään kolmesta esineestä: tietokoneesta, talviken-gistä ja lentolaukusta.

Laukusta kysyimme suoraan sen valmistajalta. Tämä ei kuiten-kaan vastannut tiedusteluun lain-kaan.

Tietokoneen ja kengät myy-neistä liikkeistä neuvottiin kysy-mään tietoja tuotteiden valmista-jilta. Nämä kertoivat, että tuotteet ovat ”EU-lainsäädännön mukai-sia”.

Tällainen vastaus on puutteel-linen eikä vastaa kysymykseen. SVHC-aineiden käyttö on lain-säädännön mukaan sallittua, eikä tietokoneyrityksen ja kenkäval-

mistajan vastauksista voi päätellä, sisältävätkö lainmukaiset tuotteet kandidaattilistan aineita.

Toistimme kyselyt useaan ker-taan ja selitimme yrityksille, mitä näille asetettu vastaamisvelvolli-suus tarkoittaa.

Tämän jälkeen tietokoneen valmistaja toimitti raportin, jossa todettiin, ettei kyseinen tietoko-nemalli sisällä mitään kandidaat-tilistan ainetta 0,1 painoprosenttia enempää.

Kenkävalmistaja sen sijaan palautti pallon jalkineiden myy-jälle ja pyysi kysyjää olemaan yhteydessä tähän, jotta mahdol-lisesti terveysoireita aiheutta-neet kengät voidaan vaihtaa toi-siin. Tietoa kenkien mahdollisista SVHC-aineista ei herunut.

Katja Pulkkinen

Tiedonmetsästys onaikaa vievää puuhaa

SVHC-aineet on koottu niin sano-tulle kandidaattilistalle, jolta ne voi-daan edelleen siirtää lupamenettelyn piiriin. Kandidaattilistalle päätynei-den aineiden käyttö on toistaiseksi sallittua, mutta valmistajien ja maa-

hantuojien on siis tiedotettava niistä.Myös tuotteen myyjän tulee olla

tietoinen myymiensä esineiden koos-tumuksesta. Tämän ei tarvitse auto-maattisesti kertoa, onko niissä SVHC-

Jalkineissa saattaa olla huolta aiheut-tavia kemikaaleja

– tai sitten ei.

Scan

stoc

kpho

to

SVHC-aineita ovat muun muassa syöpää aiheuttavat ja perimää vaurioittavat kemikaalit.

Erityistä huolta katsotaan aiheu-tuvan, jos aine on syöpää aiheuttava, perimää vaurioittava, lisääntymiselle vaarallinen, hitaasti hajoava, bioker-tyvä tai myrkyllinen.

Lisäksi voidaan tapauskohtaisesti tunnistaa aineita, joiden osalta on tieteellistä näyttöä todennäköisistä vakavista vaikutuksista, jotka aiheut-tavat vastaavaa huolta. Tällaisia ovat esimerkiksi hormonitoimintaa häirit-sevät aineet.

48 3/2016KEMIA

Joissakin maissa tietoa esineiden SVHC-aineista voi yrittää hakea mobiilisovellusten avulla.

Tanskan kuluttajaliitto havaitsi muu-tama vuosi sitten, että sen paremmin yritykset kuin kuluttajatkaan eivät tunteneet oikeuksiaan ja velvollisuuk-siaan, mitä tulee tuotteiden sisältä-miin kemikaaleihin.

Kuluttajaliitto ja maan ympäristön-suojeluvirasto laativat siksi yhdessä mobiilisovelluksen nimeltä Tjek Kemien. Sen avulla voi tuotteen viiva-koodin skannaamalla kysyä tuotteen sisältämistä kandidaattilistan aineista ja lukea muiden kysyjien saamia vas-tauksia.

”Helmikuun 2016 loppuun men-nessä applikaatiolla on skannattu tuotteita lähes 80 000 kertaa. Yli tuhat yritystä on ilmoittanut tieto-kantaamme tietoja listan aineiden käytöstä tuotteissaan”, kertoo Chris-

tel Søgaard Kirkeby Tanskan kulut-tajaliitosta.

Myös Ruotsissa on rakennettu samanlaista sovellusta. Vara Utan Fara -nimisen applikaation käytettä-vyys ja käyttömäärät ovat kuitenkin vielä tanskalaista vastinettaan jäljessä.

Saksassa puolestaan on kehitteillä Tanskan sovellusta vastaava lisäosa jo käytössä olevaan ToxFox-Cosme-ticcheck -palveluun.

”Nykyinen sovellus ei toimi kan-didaattilistan aineiden osalta, koska se kattaa vain kosmetiikan, johon Reach-artiklaa ei sovelleta”, kertoo Ulrike Kallee sovelluksen kehittä-neestä Saksan Maanystävät -järjes-töstä Bundista.

Muihinkin tuotteisiin laajeneva jat-kosovellus on kuitenkin luvassa lähi-aikoina, sillä uutta tietokantaa ohjel-moidaan parhaillaan.

”Tämän lisäosan avulla kuluttaja voi lähettää kyselyn tuotteen sisältämistä

kandidaattilistan aineista tuottajalle. Vastaus jää automaattisesti järjestel-mään, josta seuraavat käyttäjät voivat sen nähdä, aivan kuten tanskalaisessa Tjek Kemienissä”, Kaleen kuvaa.

Saksalaisversio vaatii kuluttajilta aktiivisuutta, sillä sovellus lanseera-taan tyhjänä. Tuotetietoa kertyy sitä mukaa kuin kansalaiset sitä hankkivat.

Sovellusten käyttö ohjaa yrityksiä vähentämään tuotteiden sisältämiä huolta aiheuttavia aineita. Täyteen kuluttajaturvallisuuteen mobiiliapp-likaatiot eivät kuitenkaan riitä. Kan-didaattilista kattaa vain murto-osan markkinoilla olevista kemikaaleista eikä kerro sitä, ovatko korvaavat kemikaalit todellisuudessa korvatta-via turvallisempia.

Iso urakka

Tanskan suurin päivittäistavarakaup-paketju COOP on saanut Tjek Kemien

Scan

stoc

kpho

to

Mobiilisovelluksistaapua tiedonhankintaan

Kandidaattilistalla on lähes 170 ainetta ja kaupassa kymmeniätuhansia tuotteita. Kuluttaja voi yrittää perata kemikaali-viidakkoa eri maissa kehitettävien mobiilisovellusten avulla.

493/2016 KEMIA

aineita, vaan vastaamisvelvoite astuu voimaan asiakkaan kysyessä asiasta. Kuluttajan kysymykseen on vastat-tava 45 päivän kuluessa.

Tuote, josta kuluttaja voi pyytää tie-toa, voi olla esimerkiksi vaate, jalkine, elektroniikkalaite, huonekalu, auto tai jokin muu ”kiinteä” esine.

Sen sijaan vaikkapa maalit, kos-metiikkatuotteet ja pesuaineet eivät kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

SVHC-aineista kysyvällä kulutta-jalla ei ole ostovelvoitetta, vaan tämä saa kysellä asiasta vapaasti ennen ostopäätöksen tekoa.

Eroon haitallisista aineista

Valmistajille, maahantuojille ja myy-jille asetetuilla lisävelvollisuuksilla halutaan vähentää haitallisten ainei-den käyttöä jo ennen kuin aineet muuttuvat luvanvaraisiksi.

”Kaikki kandidaattilistan aineet ovat sellaisia, jotka pitäisi pyrkiä kor-vaamaan vähemmän haitallisilla niin

pian kuin teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista”, kemikaaliviraston Elina Karhu sanoo.

Kandidaattilistaa ei kuitenkaan ole laadittu ensisijaisesti kuluttajaturval-lisuutta ajatellen, eikä aineiden listalle valitsemisen lähtökohtana ole ollut esineiden käytöstä kenties aiheutuva akuutti haitta kuluttajan terveydelle.

”Sen sijaan listalle on otettu aineita, joista koituu pitkän aikavälin ympä-

alkaa selvittää asiaa toiminnanhar-joittajan kanssa ja auttaa tätä ymmär-tämään kemikaalilainsäädännön vel-voitteet.

”Tarvittaessa toimijaa neuvotaan 33. artiklan velvoitteiden noudatta-misessa ja ohjeistetaan selvittämään asiaa toimitusketjun aiempien toimi-joiden kanssa.”

Jos toiminnanharjoittaja ei noudata kemikaalilain tai EU:n kemikaalilain-

-sovelluksen myötä paljon tuoteky-selyjä. Yli 1 300 kysymykseen vas-taaminen on vaatinut arviolta 600 työtuntia.

Laadusta ja sosiaalisesta vas-tuusta yrityksessä vastaava Malene Teller Blume kertoo, että Reach-lainsäädäntö ja kuluttajien kyselyt SVHC-aineista ovat tuoneet niille näkyvyyttä toimitusketjussa.

”Jatkolähetämme kyselyt tava-rantoimittajille ja pyydämme heitä vastaamaan niihin. Samalla saamme eteenpäin tiedon siitä, että ihmiset kiinnittävät huomiota eri-tyistä huolta aiheuttaviin kemikaa-leihin”, Teller Blume kuvailee.

Kunnollisten vastausten laatimi-nen ei hänen mukaansa ole yksin-kertainen urakka.

”Kandidaattilistallahan on jo lähes 170 ainetta. Ne pitää selvittää tuotteen kaikista osista, joita puo-lestaan voi joskus olla jopa sata.”

Saksassa tuotetietoa kertyy sitä mukaa kuin kansalaiset sitä hankkivat.

Jos kauppa ei vastaa kuluttajan kyselyyn, asiasta voi ilmoittaa Tukesille.

ristö- ja terveyshaittoja. Sitä ei siis voi käyttää suoran terveyshaitan arvioin-tiin. Esimerkiksi herkistäviä aineita ei ole listalla kuin muutama, kun taas pysyviä, biokertyviä ja lisääntymis-terveydelle vaarallisia aineita siellä on enemmän.”

Kemikaalivirasto antaa Euroopan komissiolle vuosittain suosituksen siitä, mitkä kandidaattilistan aineista tulisi siirtää lupamenettelyn piiriin. Prosessit ovat kuitenkin hitaita, joten komissio on tähän mennessä määrän-nyt luvanvaraisiksi vasta 31 ainetta.

”Kuluttajien paine olisi tässäkin hyvä lisä motivoimaan tuotteiden val-mistajia kandidaattilistan aineiden käytön vähentämisessä”, Karhu toteaa.

Tukes valvoo

Tietojen penääminen tuotteiden toi-mittajilta on kuitenkin kuluttajalle työlästä, niin vastausvelvollisuus kuin näillä onkin.

”Esineen toimittajan, esimerkiksi jälleenmyyjän, on toimitettava mak-sutta kuluttajalle aineesta riittävät tiedot, joiden perusteella esinettä on turvallista käyttää”, Tukesin Elina Vaahtovuo kertaa velvoitetta.

”Tavarantoimittajan on annettava kuluttajalle vähintään esineen sisäl-tämän SVHC-aineen nimi sekä saa-tavilla olevat esineen turvallista käyt-töä koskevat tiedot, jos SVHC-ainetta on esineessä yli 0,1 painoprosenttia.”

Mutta entä kun vastausta ei kuulu tai se on puutteellinen?

”Tällöin kuluttaja voi ilmoittaa asiasta Tukesille. Se toimii Suomessa viranomaistahona, joka valvoo tie-dotusvelvollisuuden toteutumista”, Vaahtovuo neuvoo.

Ilmoituksen perusteella Tukes voi

säädännön säännöksiä, asia hoituu yleensä kuntoon viranomaisen keho-tuksella.

”Jos näin ei kuitenkaan käy, Tukes voi tehdä asiassa päätöksen, jonka mukaan toiminnanharjoittaja määrä-tään toimittamaan asianmukaiset tie-dot. Tarvittaessa määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla, ja ääritapauk-sessa on mahdollista harkita tuotteen myynnin kieltämistä.”

”Tiedon pitää kulkea”

Myös kemikaalivirasto on tarjonnut ohjeita ja esimerkkejä, jotka autta-vat niin yrityksiä kuin valvontaviran-omaisia lain velvoitteiden toteuttami-sessa. Valvontaa on tarkoitus kehittää edelleen.

”Echan koordinoima valvontavi-ranomaisten yhteistyöelin valmiste-lee pilottiprojektia niiden säännösten valvonnasta, jotka koskevat kandi-daattilistan aineita esineissä”, Elina Karhu kertoo.

Sekä Karhu että Vaahtovuo muis-tuttavat, että tiedon SVHC-aineista tulee kulkea tuotanto- ja toimitusket-jussa, vaikka kuluttajat eivät aineiden perään kyselisikään.

”Monimutkaisten toimitusketjujen kautta valmistettavien ja toimitetta-vien esineiden ainekohtainen koos-tumus on hyvin vaikea selvittää jälki-käteen”, Vaahtovuo perustelee.

”Osaamista kemikaalitiedon vaa-timiseen jo tuotteiden ostovaiheessa tarvitaan koko toimitusketjulle, ei pelkästään lopputuotteen jälleenmyy-jälle. Tiedon pitäisi siirtyä automaat-tisesti toimitusketjua pitkin esineen toimittajalta jakelijoille.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.pulkkinen.katja@gmail.com

50 3/2016KEMIA

Uusia käyttökohteita ligniinille

Puupohjaisia liimoja rakennusmateriaaleihin

Metsäteollisuudessa puhal-tavat nyt uudet tuulet. Stora Enson Sunilan tehdas tekee jatkossa uusiutuvia raaka-aineita sivutuotteista, kuten ligniinistä. Ensimmäiseksi siitä valmistetaan puupohjaista liimaa rakennus-teollisuudelle.

Kotkalaislaitoksen on määrä tuot-taa vuosittain 50 000 kuutiotonnia kuivattua ligniiniä sellunvalmis-tusprosessissa puusta erotettavista jakeista, jotka ovat tähän asti men-neet polttoon.

Yksi hyvä käyttökohde ligniinille on jo löytynyt: liima.

”Nykyiset liimat ovat fossiilisista öljypohjaisista raaka-aineista valmis-tettuja. Nyt meillä on mahdollisuus saada tuotteisiimme ensimmäinen uusiutuva liima”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja

Stora Enson Sunilan sellutehtaan sivu-tuotteena syntyy vuosittain noin 50 000 tonnia kuivattua ligniiniä, josta voi tulla uusiutuvan liiman raaka-ainetta.

Stora Enso

Marja Saarikko

Stora Enson Sunilan sellutehtaassa Kotkassa etsitään uusia sovelluskoh-teita ligniinille, sellun valmistuksen sivutuotteelle.

Yhtiö avasi vuoden 2015 lopulla tehtaan yhteyteen integroidun Lig-noBoostiksi kutsutun laitoksen. Yksikkö on laatuaan toinen kaupalli-nen laitos maailmassa. Ensimmäinen käynnistyi aiemmin viime vuonna yhdysvaltalaisen Domtarin tehtaassa Plymouthissa.

3/2016 KEMIA 51

Jari Suominen.Uudet puupohjaiset liimat tarjoavat

myrkyttömän ja ympäristölle helläva-raisemman vaihtoehdon kuin perin-teiset liimat. Niistä ei haihdu huone-ilmaan lainkaan formaldehydiä, joka on yksi perinteisissä liimoissa yleisesti käytetty ainesosa.

Esimerkiksi vanerilevyjen liimat sisältävät tyypillisesti fenoliformal-dehydihartsia, kun taas lastulevyissä käytetään pääasiassa ureaformalde-hydihartsia. Laboratorioissa pöytien kova pinnoite saadaan aikaan formal-dehydipohjaisilla hartseilla.

Kaikkien näiden tuotteiden liima-saumoista haihtuu formaldehydiä, vaikkakin yleensä selvästi standar-dien mukaisia raja-arvoja vähemmän.

Puupohjaisten liimojen kehittämi-sestä vastaavat Stora Enson asiak-kaat, kansainväliset liimanvalmista-jat, jotka parhaillaan testaavat uutta ainesosaa tuotteissaan.

”Asiakkaiden alustavien testien mukaan ligniinillä saadaan aikaan sama suorituskyky kuin fenolihart-seillakin”, kertoo suomalaisyhtiön Biomaterials-divisioonan johtaja Juan Carlos Bueno.

”Kyseessä on kuitenkin uusi tuote ja uusi ainesosa asiakkaiden liimaseok-seen, joten testaus eri sovelluksissa ja eri olosuhteissa vie vielä aikaa.”

Liimoissa hyödynnettävien feno-lihartsien markkinat ovat yhtiön mukaan valtavat. Vuosittain maail-malla käytetään liimoissa noin 3,8 miljoonaa tonnia fenoleita. Koko markkina on arvoltaan kahdeksisen miljardia euroa.

Puu kokonaan hyötykäyttöön

Stora Enson Wood Products -divi-sioonalla on 20 tuotantolaitosta eri puolilla Eurooppaa. Itävallassa toimii kaksi yksikköä, jotka tuottavat ristiin-liimattua puuta (CLT, Cross Lamina-ted Timber) ja perinteistä sahatava-raa.

Formaldehydi on aldehydeihin kuuluva haihtuva orgaaninen yhdiste, väritön, pistävän hajuinen kaasu ja karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine.

Huoneilmassa formaldehydi voi aiheuttaa ikäviä oireita, kuten sil-mien ja hengityselinten ärsytystä. Jotkut voivat oireilla jo hyvinkin vähäisistä pitoisuuksista.

VTT Expert Services Oy:n tuo-tepäällikön Helena Järnströ-min mukaan formaldehydin käytön vähentäminen rakennus-materiaalien liimoissa todennäköi-sesti vähentäisi myös niiden haih-tumista huoneilmaan.

Tosin myös puulla on luontaisia päästöjä.

”Puutuotteiden pääasialliset päästöt ovat terpeenejä, jotka ovat

puun luontaisia orgaanisia yhdis-teitä. Puusta haihtuu myös aldehy-dejä ja orgaanisia happoja.”

Jokaisella puulajilla on omanlai-sensa päästöt. Jos puu käsitellään esimerkiksi pinnoittamalla, lakkaa-malla tai maalaamalla, sen emissiot muuttuvat.

”Yleensä pinnoite estää puun luontaisten emissioiden synnyn, mutta toisaalta pinnoite tuottaa uusia päästöjä, kuten glykoleja.”

Järnströmin mukaan oletus kui-tenkin on, että puun luontaiset päästöt eivät aiheuta terveydellisiä haittoja.

”Ne pitoisuudet, mitä niistä haih-tuu huoneilmaan, jäävät yleensä kauaksi niille määritetyistä raja-arvoista.”

”Kaikki fossiilipohjai-sista raaka-aineista tehtävät materiaalit voidaan tulevaisuudessa valmistaa puusta.”

Formaldehydi onikävä kaasu sisätiloissa

Mar

ja S

aarik

ko

Stora Enson tehdas Itävallan Ybbsissä tuottaa perinteisen sahatavaran lisäksi kor-kealaatuista ristiinliimattua massiivipuuta, jonka valmistukseen ligniinipohjainen liima sopisi hyvin.

Jari Suomisen mukaan tavoitteena on tuoda Sunilan ligniiniä sisältävä puupohjainen liima myös näihin tuotteisiin.

Massiivipuutuotteet CLT ja LVL-viilupuu (Laminated Veneer Lum-ber), jonka valmistus on käynnisty-mässä Varkaudessa, soveltuvat hänen mukaansa erityisen hyvin talojen rakennusmateriaaliksi.

Massiivipuutuotteet ovat tiiviitä ja

painoonsa suhteutettuina jopa kestä-vämpiä kuin teräs. Lisäksi massiivi-puun palo-ominaisuudet tunnetaan hyvin; se esimerkiksi säilyttää muo-tonsa tulipaloissa.

Wienin Ybbsissä sijaitsevan teh-taan tuottama sahatavara menee pää-asiassa Japanin markkinoille, joilla sanotaan olevan maailman tiukimmat laatuvaatimukset.

52 3/2016KEMIA

Scan

stoc

kpho

to

Ligniinille etsitään tätä nykyä käyt-töä monella taholla. Teknologian tut-kimuskeskus VTT on kehittänyt kus-tannustehokkaan menetelmän, jolla ligniinistä syntyy edullinen ja ekolo-ginen betonin notkistin.

Vesiliukoiseksi muunnettua lig-niiniä voidaan tutkijoiden mukaan käyttää apuaineena myös maalien, painovärien, päällysteiden ja kipsi-tuotteiden valmistuksessa.

Nimen LigniOx saaneella menetel-mällä valmistettu ligniiniliuos toimii tuoreessa betonissa selvästi parem-min kuin kaupallinen lignosulfo-naattinotkistin, sanovat tutkijat, jotka pitävät ligniiniä lupaavana vaihtoeh-tona myös synteettisille tehonotkisti-mille. Pienellä vesimäärällä valmistui helposti työstettävä betonimassa, joka kovettui lujaksi lopputuotteeksi.

Menetelmässä ligniini muokataan vesiliukoiseksi happihapetuksella. Menetelmä soveltuu erilaisten lig-niinien käsittelyyn, mutta valmis-tusprosessi on tutkijoiden mukaan räätälöitävä jokaiselle ligniinityypille sopivaksi.

VTT:n jatkokehityshankkeissa Lig-niOx-liuoksesta pyritään valmista-maan kilpailukykyinen synteettisten

Ligniinistä ekologinenbetonin notkistin

”Japanissa käytetään paljon puuta rakennusmateriaalina. Rakentamisen menetelmät ovat siellä usein perintei-siä, jopa satoja vuosia käytössä olleita”, Suominen taustoittaa kovia kritee-reitä.

Stora Ensolle puolestaan on tärkeää jätteetön tuotanto.

”Kun pyöreä puu tulee tehtaaseen, siitä ei saisi prosesseissa muodostua yhtään jätettä. Kaikki jakeet pyritään hyödyntämään uusina tuotteita tai energiana”, divisioonajohtaja kertoo.

Myös energiantuotannossa teh-taissa pyritään omavaraisuuteen.

”Esimerkiksi Ybbsin tehdas saa osan energiastaan pelleteistä, jotka tuotetaan CLT-laitoksessa syntyvästä puuhakkeesta laitoksen viereisessä yksikössä.”

Limsat puisiin pulloihin

Jari Suomisen mukaan Stora Enso on muuttumassa perinteisestä paperi- ja kartonkivalmistajasta uusiutuvia materiaaleja tuottavaksi globaaliksi kasvuyhtiöksi. Viime vuonna kon-serni teki 10 miljardin euron liike-vaihdon ja työllisti 26 000 henkeä 35 maassa.

”Uskomme siihen, että kaikki mate-riaali, joka on tehty fossiilipohjaisista raaka-aineista, voidaan tulevaisuu-dessa valmistaa puusta”, hän linjaa.

Esimerkiksi muovinen virvoitus-juomapullo on tulevaisuudessa mah-dollista korvata puusta valmistetulla vastineella.

”Toki tällaiset ratkaisut vaativat

vielä paljon tuotekehitystä.”Pullojen lisäksi vahva alue ovat

hänen mukaansa muutkin kuluttaja-pakkaukset. Nekin edellyttävät lisää tutkimusta ja kehitystyötä, sillä elin-tarvikkeiden pakkaamiseen käytettä-villä tuotteilla on hyvin ankarat laa-tukriteerit.

Uusilla puutuotteilla on tarkoitus tuottaa lisäarvoa myös muilla aloilla. Vaikkapa puisiin ikkunankarmeihin on luvassa ratkaisuja, joilla voisi Suo-misen mukaan pudottaa asuintalojen energiankulutuksen puoleen nykyi-sestä.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Vaikka notkistimen osuus betonimassasta on alle prosentin, tuotteen potentiaaliset markkinat ovat isot: notkistimia käyte-tään maailmassa vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia. Kysyn-nän arvioidaan kasvavan etenkin kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa.

tuotteiden kanssa ja tutkitaan myös sen muita käyttömahdollisuuksia.

Tätä nykyä notkistintuotteet val-mistetaan öljypohjaisista kemikaa-leista ja lignosulfonaateista. Myös

lignosulfonaatit ovat peräisin sellu-teollisuuden sivuvirroista, mutta niitä tuottavia prosesseja on käytössä enää vähän ja lignosulfonaattien saatavuus siksi laskussa.

533/2016 KEMIA

Jauheen käyttäytyminenhaastaa tutkijat

Jauheita hyödynnetään monissa lääketeollisuuden, kemianteollisuuden, metal- lurgisen teollisuuden ja elintar-viketeollisuuden sovelluksissa. Monimutkaiset aineet on paras testata useiden menetelmien yhdistelmällä.

Scan

stoc

kpho

to

Christer Rosén

Jauheet ovat kolmifaasisia aineita, jotka sisältävät monimuotoisia ja muuttuvia kiinteitä hiukkasia sekä määrittelemättömän määrän ilmaa ja jonkin verran kosteutta. Jauheen käyttäytyminen on näiden kolmen faasin monimutkaista yhteisvaiku-tusta, johon ovat osallisina myös monet muut parametrit.

Insinöörit ja tutkijat ovat tottu-neet käsittelemään nesteitä ja kaa-suja, joiden ominaisuuksia voidaan helposti mitata, taulukoida ja myös laskea. Hiukkasmaisten kiintoainei-den osalta asia on kuitenkin toinen. Taulukko- tai laskentatietojen sijaan on lähes aina parasta turvautua asian-mukaisiin mittauksiin.

Jauheiden testaukseen on käytettä-

Sellaisten jauheiden kehittäminen, jotka käyttäytyvät ennalta arvatta-vasti ja luotettavasti inhalaatio-prosessissa, on todellinen haaste formulaatio- eli lääkkeen tuote-muototutkimuksessa.

Aktiiviset ainesosat ovat erittäin kohesiivisia eivätkä juuri virtaa vapaasti, mikä tekee niin annoste-lusta kuin dispersiosta ongelmal-lista.

Perinteiset virtausanalyysime-netelmät eivät pysty mittaamaan

käyttäytymisen monia näkökohtia, ennen kaikkea ilman lisäämistä. Formuloijien täytyy ymmärtää etenkin hiukkasten välinen kohe-siivinen voima varmistaakseen, että potilaalla on riittävästi ener-giaa selvitä näistä hiukkastenväli-sistä voimista.

Kokemus osoittaa, että ilmas-tetun virtausenergian ja hienojen hiukkasten annoksen välillä on selvä, lineaarinen korrelaatio.

Lääkekehityksen haaste

Pienhiukkasannos DPI-valmisteiden formulaatiossa suhteessa dynaamisesti ilmastettuun virtausenergiaan.

54 3/2016KEMIA

vissä monia menetelmiä. Jotta niistä on hyötyä, niiden on oltava luotettavia ja toistettavia ja annettava merkityksel-listä tietoa. Kun halutaan ymmärtää, miten jauhe käyttäytyy eri tilanteissa, kannattaa useimmissa tapauksissa käyttää monimuuttuja-analyysiä ja tehdä useita eri mittauksia.

Hiukkasten liike määrää virtauksen vaivattomuuden

Jauheiden liikkuessa niiden sisältä-mien hiukkasten täytyy liikkua suh-teessa toisiinsa. Se, kuinka helposti tämä tapahtuu, määrittää jauheen virtauksen vaivattomuuden. Tämä yksinkertainen väittämä auttaa tun-nistamaan tekijät, jotka vaikuttavat jauheen virtaukseen.

Siihen sisältyvät hiukkasten välisen kitkan määrä, joka riippuu muodosta ja pinnan rakenteesta, ja mekaaninen kiinnittyminen, jossa hiukkaset sopi-vat toisiinsa kuin palapelin palaset ja muodostavat liikevastuksen.

Virtaukseen vaikuttavat vahvasti myös koheesio ja adheesio. Van der Waalsin voimat, muun muassa säh-köstaattinen vetovoima ja magne-tismi, puolestaan säätelevät sitä, miten hiukkaset kiinnittyvät toisiinsa.

Sidosvoimat syntyvät siis hiukkas-ten välisestä vuorovaikutuksesta, säi-

liön seinistä sekä hiukkasten välisistä nestesilloista.

Raskaimmissa hiukkasissa veto-voima pyrkii dominoimaan, mutta pienemmissä, kevyemmissä hiuk-kasissa koheesio- ja adheesiovoimat ovat suhteellisen suuria ja voivat mää-rittää käyttäytymisen. Näiden monien mekanismien vuoksi on vaikeaa ennakoida, kuinka prosessin muu-tokset vaikuttavat suoritukseen.

Perinteisin menetelmin viitteitä valuvuudesta

Perinteinen vastaus jauheiden komp-leksisuuteen on ollut kehittää sellaisia tekniikoita, jotka luokittelevat virta-usta yhdellä määritteellä.

Yksi vanhimmista ja yksinkertai-

simmista jauheen valuvuuden mit-tausmenetelmistä on luonnollinen kaatumiskulma. Menetelmä perustuu olettamukseen, että kulma, johon jau-hekasa asettuu valuttuaan kanavasta, riippuu hiukkasten välisten voimien vahvuudesta.

Suurimmat ongelmat tässä mene-telmässä ovat tuloksen jääminen saa-matta, jos jauhe ei virtaa vapaasti kanavasta, sekä epätarkkuus.

Aukon läpi tapahtuvassa valumi-sessa mitataan sellaisen reiän läpi vir-taavan jauheen määrä, jonka koko on tarkasti määritelty.

Tämän menetelmän huono puoli on, että sillä ei saada mahdollisesti mitään tuloksia, etenkin koossapysy-vien jauheiden kohdalla. Lisäksi sen toistettavuus on huono, sillä tulok-

Dynaaminen mittaus. Virtauksen kokonaisenergia terän eri kärkinopeuksissa.

Monimuuttuja-analyysi paljastaa tärkeät erotKahden titaanidioksidinäytteen leikkaustestin tiedot kertovat, että näytteet ovat samanlaiset. Dynaa-minen testi kuitenkin paljastaa, että niiden virtausenergiassa on selvä ero prosessin tietyissä olo-suhteissa.

Näytteet voivat käyttäytyä samalla tavalla, mutta niiden suorituskyky voi vaihdella suu-resti eri olosuhteissa. Esimerkiksi kaikkien materiaalien käsittelyyn muotoillun syöttösuppilon aukon koko voi olla sama, mutta täyt-tölaitteen tai sekoittimen para-metrit täytyy säätää dynaamisen virtauksen erilaisten ominaisuuk-sien vuoksi.

Leikkausjännitysanalyysi. Staattisesta dynaamiseen eri tavalla vaikuttavien normaalijännitysten yhteydessä.

553/2016 KEMIA

siin vaikuttaa merkittävästi se, kuinka näyte on täytetty.

Valutetun aineen tiheysmääritys on yksinkertainen ja suhteellinen help-pokäyttöinen menetelmä. Kun näyte on valutettu, sen hiukkaset pakkau-tuvat tiheämpään.

Hiukkasten kykyyn liikkua jauhe-pedissä vaikuttavat hiukkasten väliset voimat, jotka myös vaikuttavat jau-heen valuvuuteen. Valutuksen aihe-uttama tiheyden kasvu voi sen vuoksi olla yhteydessä jauheen valuvuuteen.

Nämä perinteiset menetelmät anta-vat viitteen siitä, miten jauhe valuu. Niiden käyttö kuitenkin rajoittuu prosessi- ja tuotekehityksen tarkoi-tuksiin, eivätkä ne välttämättä anna tietoja, jotka korreloivat prosessin suorituskyvyn kanssa.

Dynaaminen testi mittaa liikkuvan jauheen

1960-luvulla kehitetyt leikkauskam-miotesterit mittaavat voimia, joita tarvitaan leikkaamaan tiivis jauhe-pinta suhteessa toiseen. Ne määrittä-vät jauhenäytteen koheesion.

Leikkaustesti on käytännöllinen, kun mitataan, kuinka helposti tiivis jauhe muuttuu staattisesta muodosta dynaamiseen muotoon.

Leikkauskammiomittauksista saa-dut tiedot ovat tärkeitä erityisesti syöttösuppiloiden muotoilussa ja yleisemmin jauheen käyttäytymisen määrityksessä keskinkertaisesti tai suuresti kuormitetussa ympäristössä.

Tämän analyysimenetelmän suu-rena rajoituksena kuitenkin on, että tulokset eivät ennusta jauheen käyt-täytymistä vähäisesti kuormitetussa ja/tai dynaamisessa ympäristössä, kuten sekoittimissa, täyttöproses-seissa tai fluodisoinnissa.

Kun haluttiin suoraan mitata jau-heen valuvuus olosuhteissa, jotka simuloivat prosessiympäristöä, kehi-tettiin 1990-luvulla jauheen valuvuu-den dynaaminen mittaustapa.

Dynaamisessa jauhetestissä mita-taan liikkuvaa jauhetta. Virtauksen energia määritetään mittaamalla aksi-aali- ja pyörimisvoimat, jotka vaikut-tavat terään sen liikkuessa määritetyn matkan jauhenäytteen läpi.

Terää alaspäin liikutettaessa käy-tetään puristusvoimaa, joka työn-tää jauheen säiliön pohjaa vasten, samalla kun ylöspäin kohdistuva liike

saa aikaan vähäkuormitteisen nosto-tapahtuman.

Siitä saatavat parametrit ovat virta-uksen perusenergia (Basic Flowability Energy, BFE) ja ominaisenergia (Spe-cific Energy, SE), jotka määrittävät suoraan jauheen virtauksen eri olo-suhteissa, ja ne korreloivat luotetta-vasti prosessin suorituskyvyn kanssa.

Dynaamisella jauhetestillä voi-daan evaluoida virtaavaa jauhetta ja sen testituloksilla voidaan simuloida prosessiympäristöä, koska jauheita voidaan testata tiiviissä, vakioidussa, ilmastetussa ja myös fluidisoidussa tilassa.

Menetelmien yhdistelmä on hyvä työkalu

Jokaisella sovelluksella on omat suo-rituskykyyn vaikuttavat ominaisuu-tensa. Sen vuoksi on tärkeää määrit-tää parametrit, jotka kuvaavat näitä erityisominaisuuksia.

Jos jauhetta esimerkiksi kuljete-

taan laimennettavaksi pneumaatti-sesti, jauheen reagointi ilman kanssa on erittäin tärkeää, kuten myös läpäi-sykykymittaukset ja tiedot käyttäy-tymisestä ilmastuksen yhteydessä. Tabletoinnissa tunnetusti tärkeitä muuttujia ovat rajoittamaton virtaus, seinän aiheuttama kitka ja kokoon-puristuvuus.

Dynaaminen jauhetesti on nykyai-kainen menetelmä, joka mittaa suo-raan tiiviin, vakioidun, ilmastetun ja myös fluidisoidun jauheen virtaus-ominaisuudet. Dynaamiset testime-netelmät kattavat leikkaus- ja bulk-kiominaisuudet, kuten tiheyden, kokoonpuristuvuuden ja läpäisyky-vyn, ja analysoivat jauheita laajasti.

Kaikki kolme menetelmää antavat yhdessä hyvän työkalun jauheiden monimutkaisen käyttäytymisen arvi-ointiin.

Kirjoittaja on elintarviketeknologian tohtori, joka työskentelee Powder Development, CHR

Food & Health AB:ssä.christer.rosen@powdevelop.com

Vääntömomentti ja voima mitataan samaan aikaan, kun terä liikkuu kierteisesti alaspäin jauheen läpi.

56 3/2016KEMIA

ULKOMAILTA

ennen ajanlaskun alkua. Valiosotu-rien ratsuina ja kuormajuhtina oli reilut 15 000 hevosta ja 37 norsua.

Päivi Ikonen

Ruotsissa on käynnistymässä klii-ninen tutkimus, jossa selvitetään, voisiko eturauhassyövän hoitoon tarkoitettu lääke estää pedofiilistä käyttäytymistä.

Karoliinisen instituutin tutkijoiden lähtöoletus on, että elimistön testoste-ronitasoa alentava lääkeaine vähentää impulsseja, jotka saattavat johtaa lap-sen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Tähän mennessä tutkijat ovat löy-täneet testausta varten ”neljä tai viisi” koehenkilöä, mutta heidän päämää-ränään on saada kokoon yhteensä 60 hengen joukko tutkittavia.

Ryhmä kerää parhaillaan joukkora-hoitusta, jonka turvin tutkimus voi-taisiin toteuttaa.

Hankkeesta kirjoitti Science-lehti.

Päivi Ikonen

Kioton yliopiston tutkijat ovat löytä-neet bakteerin, joka kykenee hajotta-maan PET-muoveja.

Bakteeri pilkkoo muovin 30 cel-siusasteen lämpötilassa kuudessa vii-kossa. Kahden tuottamansa entsyy-min ansiosta mikrobi voi hyödyntää muovin ravintonaan.

Tutkijat antoivat uudelle mikrobille nimen Idonella Sakaiensis.

Polyetyleenitereftalaatti eli PET-muovit ovat yleinen aine muun muassa muovipulloissa ja polyesteri-vaatteissa. PET-muoveja tuotetaan maailmassa vuosittain noin 50 mil-joonaa tonnia.

Vaikka japanilaislöydös on tieteel-lisessä mielessä mullistava, se ei kui-tenkaan välttämättä tarjoa ratkaisua

Hevosenkakkarat kertovatHannibalin sotaretkestä

Nerokas sotapäällikkö Hannibal oli loistava taktikko, jolle Rooman armeija kärsi toisen puunilaissodan aikana his-toriansa suurimman tappion.

Muovi maittaa bakteerille

Muovijätettä riittää niin maissa kuin meressä. Muovia ahmivan bakteerin lisäksi on-gelma kaipaa muitakin ratkaisuja.

Ruotsissa testataanlääkettä pedofiliaan

Pillerillä eroon pedofiliasta? Se on ruotsalaistutkijoiden toiveena.

globaaliin muovijäteongelmaan.Muovin hajottaminen bakteereilla

ei prosessina suuresti eroaisi siitä, että keräysmuovi esimerkiksi sulatetaan uusiokäyttöön. Katoaa muovi sitten sulatusuuniin tai parempiin suihin bakteerien ruuaksi, se on joka tapauk-

sessa ensin ongittava esiin kaatopaik-kojen sekajätteestä tai maailman meristä, joita se tätä nykyä saastuttaa.

Kiotolaistutkimus julkaistiin Science-lehdessä.

Katja Pulkkinen

Scanstockphoto

Scan

stoc

kpho

to

Mitä reittiä pitkin karthagolainen sotapäällikkö Hannibal ylitti Alpit lähtiessään hyökkäykseen roomalai-sia vastaan?

Asia on säilynyt mysteerinä yli kaksi vuosituhatta, mutta nyt arvoi-tukseen saadaan ehkä ratkaisu yllättä-västä paikasta: hevosenlannasta.

Col de Traversetten solassa kai-vauksia tehnyt kansainvälinen tut-kijaryhmä on löytänyt maaperästä huomattavan määrän nisäkkäiden jätöksiä. Hankalakulkuisella vuoris-toseudulla ei nisäkkäitä kuitenkaan juuri elä.

Hiili-isotooppianalyysi paljasti lan-takasaumien iäksi noin 2 200 vuotta, eli ne ovat syntyneet juuri Hanniba-lin sotaretken aikaan. Jätösten mik-robeista iso osa kuuluu klostridibak-teereihin, jotka ovat yleisiä hevosen ulosteessa.

Maahan jääneet painaumat ja maa-perän kemialliset muutokset kerto-vat siitä, että paikalla on ollut tuhan-sia eläimiä. Lisätodisteita saadakseen tutkijat etsivät parhaillaan jäänteitä hevosten tai elefanttien lapamadoista, kertoo Science-lehti.

Hannibalin johtama 30  000 mie-hen joukko vaelsi yli Alppien toisen puunilaissodan aikana vuonna 218

573/2016 KEMIA

Ilmastonmuutos tuottaa jatkuvasti uusia yllätyksiä. Tuorein niistä on, että maapallon maantieteellinen pohjoisnapa on äkkiä lähtenyt seilaamaan kohti Lontoota.

Viimeaikaisten mittaustulosten mukaan pohjoisnapa on muuttanut pitkäaikaista liikesuuntaansa äkilli-sesti itään päin. Kun napa on aiem-min kulkenut kohti Kanadaa, sen matka on vuodesta 2000 lähtien vie-nyt Greenwichin meridiaanin suun-taisesti kohti Lontoota.

Maapallo ei ole täydellinen pallo vaan rosopintainen ja navoiltaan litis-tynyt vääristynyt geoidi, jonka maa- ja vesimassat ovat jatkuvassa liikkeessä.

Napojen paikat määrittää maapal-lon kiertoakselin kallistuma. Se muut-tuu asteiden 24,5–22,1 välillä 41 000 vuoden syklissä. Nykyinen arvo on 23,44 astetta.

Pohjoisnavan paikasta on saata-vana katkeamatonta mittaustietoa vuodesta 1899 alkaen. Mittauksen tarkkuus on ajan mittaan parantu-nut. 1980-luvun alussa päästiin kol-men senttimetrin ja vuosikymmen myöhemmin satelliittien avulla mil-limetrin tarkkuuteen.

Mittaukset kertovat, että pohjois-napa on vaeltanut keskimäärin 7–10 senttimetriä vuodessa. Vuoden 2000 äkkikäännöksen jälkeen navan vuo-sittaisen matkan pituus on kaksinker-taistunut.

Tutkijoita on askarruttanut toinen-kin tähän asti selittämätön ilmiö: poh-joisnavan eteneminen ei ole tasaista, vaan siihen liittyy kulkusuuntaan nähden poikittaista heilahtelua.

Kohti massakatoa

Huhtikuussa Science Advances -leh-dessä julkaistu, Nasan tekemä tutki-mus tuo arvoituksiin vastaukset.

Syyksi navan etenemissuunnan äkilliseen muutokseen paljastui ilmaston lämpenemisen aiheuttama napajäätiköiden ja maapallon muiden jäätikköalueiden sulaminen. Tämä

Ilmastonmuutos keikuttaa maapalloa

on johtanut maapallon pintamassan jakauman muutokseen, jolloin napo-jen siirtymäsuunta kohdistuu massa-katoon päin.

Vastaavasti aiempi liikesuunta selit-tyy viimeisimmän jääkauden jälkeen tapahtuneella Yhdysvaltojen ja Kana-dan jääpeitteen sulamisella.

Jäätiköiden sulaminen ei kui-tenkaan yksin selitä ilmiötä, vaan mukana on myös toinen tekijä, muu-tos maa-alueiden vesivarantojen jakautumisessa.

Vesivarantojen jakautumista on vuodesta 2002 alkaen kyetty seuraamaan suoraan satelliitti-mittauk-sin, joilla saadaan kuukau-sittain tie-dot veden kiertokulun muutoksista. Yleensä vaihtelut liittyvät lumipeit-teen muodostumiseen ja sulamiseen sekä pohja-veden määrän muutoksiin.

Mittauksissa havaittiin Euraasiassa mittavaa veden massakatoa esimer-kiksi Kaspianmerellä, Intian nie-mimaalla ja Länsi-Antarktiksella. Ilmiön taustalla vaikuttaa ilmaston-muutoksen lisäksi ihmisten massii-vinen pohjaveden käyttö, joka tekee tietyt alueet kuivemmiksi ja toiset kosteammiksi.

Arvoitus ratkesi

Kun tutkijat ottivat huomioon sekä jäätiköiden sulamisen ja veden liik-keet että fysiikan lait, teoreettiset ennusteet ja mittaushavainnot saatiin vastaamaan toisiaan.

Samalla ratkesi poikittaisheilahte-lujen arvoitus. Niiden syyksi osoittau-tuivat muutokset maa-alueiden vesi-jakaumissa.

Tämä voi tuntua oudolta, koska

näihin muutoksiin liittyvät massa-siirtymät ovat jäätiköiden sulamisiin verrattuna pieniä. Pyörivän kappa-leen fysiikasta kuitenkin seuraa, että pyörimisakseli reagoi herkästi kor-keammilla leveysasteilla tapahtuviin pienempiinkin massasiirtymiin.

Tutkimuksen perusteella tiedemie-het voivat periaatteessa lukea poh-joisnavan liikkeistä maapallon ilmas-tohistoriaa 115 viime vuoden ajalta.

Meillä muilla riittää ihmettelemistä siinä, että ihmiskunta voi omien toi-miensa aiheuttamien seurausilmiöi-den kautta jopa keikuttaa planeet-taamme.

Jari Koponen

Ihmiskunta pompot-telee kotiplaneettaansa

yhä raskaammalla kädellä.

Scanstockphoto

AUTOMAATTIKELLO on mukava kapistus. Se vetää itse itsensä, kun kättä heiluttelee.

Siinä on myös ajannäyttimen Akilleen kantapää. Vieteristä loppuu veto ja aika pysähtyy, jos kellokättä ei riittävästi vis-paa. Kun ruumiillinen työ on maailmasta loppunut, ei läppärin, tabletin ja kännykän välisessä Bermudan kolmiossa kulu riittä-västi potentiaalienergiaa edes kellon virittämiseen.

Mutta ei hätää. Insinööreillä on oiva ratkaisu kellon aktivoin-tiin.

Hintaan 42,99 euroa jokainen voi hankkia itselleen auto-maattikellon ravistimen. Kello kiinnitetään kojeen rannesimu-laattoriin, joka liikkuu niin kuin ihminen saattaisi liikkua, jos olisi oikeissa töissä.

KUN KELLO on saatu parkkeerattua asiaankuuluvaan helis-timeen, voi ryhtyä hyödyntämään modernia teknologiaa laa-jemminkin.

Aktiivisuusranneke on hyvä korvaaja nalkuttavalle aviopuo-lisolle. Ranneke ilmoittaa piinaavan tarkasti joka joulen, jota ei ole aterioiden välillä saanut kulutettua.

Kuntoilua voi onneksi harrastaa uusitulla Cooperin testillä. Siinä lasketaan, kuinka monta somepäivitystä ehtii tehdä 12 minuutissa.

Testi on kaikilta osin edeltävää versiotaan parempi. Uudessa Cooperissa eivät polvinivelet kulu, ja lonkkaleikkaustenkin määrä vähenee suorassa suhteessa naamakirjan peukutuksiin.

Viimeisin villitys on uskomus, että vasta 10 000 askelta päi-vässä takaa kunnon kunnon. Koska laskeminen on tunnetusti vaikeaa, suoritteen kalkylointia varten kehitettiin askelmittari.

Bitti piirissä naksahtaa joka kerta, kun jalka asfalttiin tömäh-tää. Viisas pääsee vähemmällä ja kytkee mittarinsakin kello-vatkaimeen.

JOS EHDOTTOMASTI haluaa nauttia huippuluokan urheilusuorituksista, niitä voi seurata median välityksellä. HD-televisio hakkaa hallit ja stadionit, koska mukana on selostus, zoomaus ja tarvittaessa hidastus. Ainoastaan nakkimukin jono-tuksen tunnelmaan ei kotisohvalla pääse.

Nykyaikaisen urheilun hieno puoli on, että tärkein rooli on kemisteillä. Harva maallikko pääsee katsomaan, miten otetaan mittaa A- ja B-näytteistä.

Lopullinen taisto käydään kuitenkin analyysien tasolla. Lyhyen tikun vetää se, jonka purkista löytyy hesiä tai epoa.

Voittaja on se, joka on onnistunut douppaamaan itsensä ana-lytiikan ulottumattomiin.

Häivetekniikan ja analyysien välinen taistelu on veristä ja ikuista. Pelin hengessä kiinni jääneet saavat pelikieltoja ja päl-kähästä päässeet voittavat kemian mitalla.

MUUT KUIN KEMISTIT voivat tähdätä korkealle.Yritykset, joilla on liikaa rahaa, kauhovat ylijäämää jäähallien

edustustiloihin. Kaukaloiden ylimmälle hyllylle rakennetaan kutsuvierasaitioiksi kutsuttuja ikkunallisia koppeja, joissa arvo-henkilöt voivat ryypätä muita pahemmin häiritsemättä.

Areenalle avautuvat ikkunat on puhkaistu puhtaasti verot-tajaa varten, jotta syömingit ja juomingit olisivat verovähen-nyskelpoisia.

Tiedepiireissä vastaavia tilaisuuksia kutsutaan sympo-siumeiksi. Niitä vietetään usein tutkimuslaitosten lämpökäsit-telyhuoneissa. Saunoja ne eivät ole, koska saunaa ei saa mah-tumaan tutkimusbudjettiin.

Se sijaan kotikatsoja voi päättää urheiluillan rentouttavaan saunomistuokioon. Ennen sitä on syytä ottaa automaattikello pois veivauskotelostaan. Siellä se saattaa virittyä liikaa, ja yli-rasitusta on paras välttää.

KeemikkoYlirasittavasti rasittumaton

Kemian mitalla

KEEMIKKO

”Pelin hengessä kiinni jääneet saavat pelikieltoja

ja pälkähästä päässeet voittavat kemian mitalla.”

3/2016KEMIA58

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

in memoriam

HENKILÖUUTISIA

Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) pitkään vaikuttanut professori Pekka Linko kuoli 14. marraskuuta 2015 Espoossa.

Linko syntyi 11. elokuuta 1930 Helsingissä mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Vaajakoskella. Yliop-pilaaksi hän pääsi Jyväskylän lyse-osta vuonna 1949.

Innokkaana perhostenkeräili-jänä hän tutustui jo kouluaikana isänsä kemian kirjoihin ja opiskeli sittemmin Helsingin yliopistossa orgaanista kemiaa, josta hän väitteli vuonna 1960.

Pekka Linko työskenteli tutkijana A. I. Virtasen johtamissa Valion labo-ratoriossa ja Biokemiallisessa tutki-muslaitoksessa vuosina 1954−1958. Virtasen suosituksesta hän pääsi Asla-stipendiaattina Kalifornian yliopistoon toisen tulevan nobelis-tin Melvin Calvinin laboratorioon.

Vuosina 1957–1962 Linko toimi apulaisprofessorina Kansasin yli-opistossa. Siitä alkoi hänen uransa entsymologian ja viljakemian parissa. Kansasissa hän tapasi myös tulevan vaimonsa Yu-Yenin.

Palattuaan Suomeen Pekka Linko työskenteli tutkimusjohtajana Vaa-san Höyrymylly Osakeyhtiössä vuo-sina 1962−1971. Hän perusti muun muassa yrityksen tuotetutkimuslai-toksen. Vuonna 1971 hänet nimi-tettiin dosentiksi Helsingin yliopis-toon.

Hän toimi teollisuusneuvoksena kauppa- ja teollisuusministeriön teknologian toimistossa vuosina 1971−1976 ja vastasi siellä muun muassa tutkimus- ja tuotekehitys-asioista, teollisuussihteeriverkoston perustamisesta ja kansainvälisistä tutkimusasioista Euroopan yhteisön komissiossa.

Vuodet ministeriös-sä antoivat erinomai-sen taustan Teknillisen korkeakoulun profes-sorin virkaan: Linko toimi elintarviketek-nologian professorina vuosina 1976−1986 ja biotekniikan pro-fessorina vuosina 1986−1995.

Kansainvälisyyden edistäjä

Pekka Linko on kan-sainvälisesti tunne-tuimpia suomalaisia elintarviketeknologian tutkijoita. Hänen jul-kaisuluettelossaan on 500 nimikettä.

Linko toimi monissa kansainväli-sissä järjestöissä, kuten IUFoST:ssa (The International Union of Food Science and Technology) ja World Food Prize -järjestössä.

Hänellä oli vilkas kansainvälinen tutkijanvaihto jo aikoina, jolloin se ei ollut itsestään selvää. Kansainvälis-ten suhteidensa ja vaimonsa aasialai-sen kulttuuritaustan tukemana hän loi muun muassa Japanin kanssa tut-kimusyhteistyötä, joka jatkuu edel-leen.

Pekka Linko sai Suomen Kemian Seuran palkinnon vuonna 1984, hänet kutsuttiin Elintarviketietei-den Seuran kunniajäseneksi vuonna 1987, ja Japanissa hän sai arvon Riken Eminent Scientist vuonna 1994.

Pekka ja Yu-Yen Lingon vuodet Teknillisessä korkeakoulussa tuovat mieleen mukavia muistoja.

Lapset Rita, Eric ja Susan leikkivät piilosta Otaniemen kemian laitoksen

pitkillä käytävillä, kun isä ja äiti tut-kimusryhmineen ahersivat entsyy-mitekniikan kehittämisen parissa viikonloppuja myöten. Kotiin, joka sekin sijaitsi Otaniemessä, oli onneksi lyhyt matka.

Lapsista nuorin valitsi aikanaan kemian opiskelun ja jatkoi näin suvun perinteitä jo kolmannessa polvessa.

Pekan huoneen hallittu kaaos kor-keine paperipinoineen oli kuuluisa, mutta tennismaila löytyi kuin löytyi-kin aina papereiden keskeltä. Maila oli tarpeen viikoittaista Matti-veljen kanssa pelattavaa erää varten. Ame-rikan-vuosina alkanut golf-harrastus jatkui niin ikään eläkevuosina.

Kaisa Poutanen ja Rita Linko

Kaisa Poutanen on Pekka Lingon oppilas ja Rita Linko tytär.

Pekka Linko

Professori kehitti elintarviketeknologiaa

3/2016 KEMIA 59

60 3/2016KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Aalto-yliopistoTkL Janne Patakankaan väitös-kirja Investigation and character-ization of materials for compos-ite and electrolyte layer free fuel cells tarkastettiin 1.4.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Yongdan Li (Tianjinin yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Peter Lund.

FM Jukka Hassisen väitöskir-ja Noble Metal Nanoparticles and Clusters—From Basic Concepts to Novel Functionalities tarkastet-tiin 8.4.2016. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Christopher J. Ackerson (Coloradon yliopisto, Yhdysval-lat) ja kustoksena prof. Robin Ras.

DI Elina Niinivaaran väitös-kirja 2-dimensional assembly of cellulose-based materials tarkas-tettiin 8.4.2016. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Wim Thielemans (Leuvenin yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Eero Kontturi.

DI Robert Drostin väitöskirja Synthesis and electronic Properties of atomically well-defined Gra-phene Nanostructures tarkastet-tiin 15.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Roman Fasel (Empa, Sveitsi) ja kustoksena prof. Peter Liljeroth.

DI Piritta Niemen väitöskirja Enzymatic fractionation of brew-er’s spent grain and bioconver-sions of lignin-rich fractions in colon model in vitro tarkastettiin 15.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Mirko Bunzel (Karlsruhen teknologiainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Markus Linder.

Helsingin yliopistoFM Jaakko Heikkisen väitöskir-ja Carbon storage of Finnish agricultural mineral soils and its long-term change tarkastettiin 11.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Hannu Ilvesniemi (Luon-nonvarakeskus) ja kustoksena prof. Juha Helenius.

Ph.D. John Mpindin väitös-kirja Bioinformatic tools for anal-ysis, mining and modelling large-scale gene expression and drug testing datasets—Bioinformatic tools for analyzing large-scale biomedical datasets tarkastettiin 11.3.2016. Vastaväittäjänä toimi Dr. Al-Lazikani Bissan (Cancer Research UK, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Olli Kallioniemi.

FM Richard Hatzin väitös-kirja Computational Studies of Dispersion Interactions in Coinage and Volatile Metal Clus-ters tarkastettiin 18.3.2016. Vas-taväittäjänä toimi emer.prof. Ad van der Avoird (Radboudin yli-opisto, Alankomaat) ja kustokse-na prof. Lauri Halonen.

M.Sc. Cheng Zhun väitös- kirja New noble-gas compounds

VÄITÖKSIÄ and environmental effects tar-kastettiin 29.3.2016. Vastaväittä-jänä toimi prof. Mika Pettersson (Jyväskylän yliopisto) ja kustok-sena prof. Dage Sundholm.

FM Mari Hirvisen väitös- kirja Immunological boosting and personalization of oncolytic viro-therapies for cancer treatment tarkastettiin 1.4.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Maria Croyle (Texasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Arto Urtti.

M.Sc. Neha Shresthan väitös-kirja Mesoporous silicon systems for oral protein/peptide-based diabetes mellitus therapy tarkas-tettiin 1.4.2016. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Alejandro Sosnik (Israelin teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Jouni Hirvonen.

FM Ville Kasurisen väitös-kirja Linking water and car-bon cycles: modeling latent heat exchange and dissolved organic carbon tarkastettiin 8.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Pe-ter A. Raymond (Yalen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Jaana Bäck.

FM Sari Rautiaisen väitös-kirja Selective oxidation of al-cohols and aldehydes with gold nanoparticle catalysts tarkastet-tiin 15.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Peter Fristrup (Tans-kan teknillinen yliopisto) ja kus-toksena prof. Timo Repo.

Itä-Suomen yliopistoM.Sc. Albert Oforin väitöskirja Inter- and Intramolecular Inter- actions in the Stabilization and Coordination of Palladium and Silver Complexes: DFT and QTAIM Studies tarkastettiin 24.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Matti Haukka (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Igor Koshevoy.

M.Sc. Polina Abushikin väitöskirja Mechanisms of neuro-toxicity induced by activation of glutamate receptors in rat central and peripheral neurons tarkastet-tiin 29.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Antonio Cuadrado (Madridin autonominen yliopis-to, Espanja) ja kustoksena prof. Rashid Giniatullin.

DI Tuomas Ervastin väitös-kirja Towards continuous tablet manufacturing: Assessment of some critical quality attributes and novel techniques for quality monitoring tarkastettiin 1.4.2016. Vastaväittäjänä toimi dos. Osmo Antikainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jarkko Keto-lainen.

FM Anton Laakson väitös- kirja Modelling radiative and climate effects of aerosols: from Anthropogenic emissions to geoen-gineering tarkastettiin 9.4.2016. Vastaväittäjänä toimi apul.prof.

Ilona Riipinen (Tukholman yli-opisto) ja kustoksena tutk.prof. Hannele Korhonen (Ilmatieteen laitos).

Jyväskylän yliopistoFM Janne Nevalaidan väitös-kirja Computational Studies of Gold-Adsorbate Complexes on Modifield Oxides tarkastettiin 1.4.2016. Vastaväittäjänä toi-mi apul.prof. Anders Hellman (Chalmersin teknillinen yliopis-to, Ruotsi) ja kustoksena dos. Ka-roliina Honkala.

Oulun yliopistoFM Anne-Riikka Raution väi-töskirja On the stability of carbon nanotube and titania nanowi-re based catalyst materials: from synthesis to applications tarkas-tettiin 18.3.2016. Vastaväittäjinä toimivat prof. Saikat Talapatra (Etelä-Illinoisin yliopisto, Yh-dysvallat) ja dos. Toni Kinnunen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Krisztian Kordas.

FM Mari Taipaleen väitös-kirja Genetic studies on suscep-tibility genes in osteoarthritis tarkastettiin 1.4.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Hannes Lohi (Helsingin yliopisto) ja kustok-sena dos. Minna Männikkö.

B.Sc. Anthi Kelempisiotin väitöskirja Genetic risk factors for intervertebral disc degenera-tion tarkastettiin 2.4.2016. Vas-taväittäjänä toimi prof. Elisabet Einarsdottir (Karoliininen insti-tuutti, Ruotsi) ja kustoksena dos. Minna Männikkö.

FM Marjut Nätyngin väitös-kirja Venous malformation caus-ative mutations affect TIE2 re-ceptor trafficking, downstream signaling and vascular endothe-lial cell functions tarkastettiin 8.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Dietmar Vestweber (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kus-toksena dos. Lauri Eklund.

FM Juhani Kaakisen väitös-kirja Chemical studies of oil and heavy metals contaminated soils to promote environmental leg-islation and permit processes tarkastettiin 15.4.2016. Vasta-väittäjänä toimi prof. Simo Peh-konen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Ulla Lassi.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Anssi Arffmanin väitöskir-ja Numerical and experimental study on inertial impactors tarkas-tettiin 19.2.2016. Vastaväittäjänä toimi tohtori Ismo K. Koponen (Tanskan kansallinen työympä-ristön tutkimuslaitos) ja kustok-sena prof. Jorma Keskinen.

Tampereen yliopistoM.Sc. Mauro Scaravillin väi-

töskirja Identification of 1p21-22 Amplification in Bladder Cancer and Expression of non-coding RNAs in Prostate Cancer tar-kastettiin 11.3.2016. Vastaväit-täjänä toimi dos. Noora Kotaja (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Tapio Visakorpi.

Turun yliopistoM.Eng. Jongyun Moonin väitös-kirja Hydrogen sensor applicati-on of anodic titanium oxide nano-structures tarkastettiin 11.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. János Mizsei (Budapestin teknologia- ja talousyliopisto, Unkari) ja kustoksena prof. Aulis Tuomi-nen (Vaasan yliopisto).

FM Eveliina Munukan väi-töskirja Gut microbiota and me-tabolic disorders tarkastettiin 11.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Liping Zhao (Shanghain yliopisto, Kiina) ja kustoksena prof. Sulin Cheng (Jyväskylän yliopisto).

M.Sc. Senthil Palanin väi-töskirja CLEVER-1 as an immune suppressive molecule tarkastettiin 18.3.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Jo Van Ginderachter (Brys-selin vapaa yliopisto, Belgia) ja kustoksena prof. Sirpa Jalkanen.

M.Sc. Thadee Grocholskin väitöskirja Monooxygenase diver-sity and oxygen activation within polyketide antibiotic biosynthesis tarkastettiin 24.3.2016. Vastaväit-täjänä toimi prof. Timothy Bugg (Warwickin yliopisto, Iso-Bri-tannia) ja kustoksena emer.prof. Pekka Mäntsälä.

M.Sc. Saeid Alinezhadin väi-töskirja Identification and valida-tion of novel prostate cancer bio-markers tarkastettiin 15.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Guide Jenster (Lääketieteen Erasmus-keskus, Alankomaat) ja kustok-sena prof. Kim Pettersson.

M.Sc. Oleg Golubevin väitös-kirja Recognition of nucleic acids by metal ion complexes tarkastet-tiin 15.4.2016. Vastaväittäjänä toimi prof. Bernhard Lippert (Dortmundin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Harri Lönnberg.

Åbo AkademiM.Sc. Qian Xun väitöskirja Synthesis and Characterization of Nanoperforated Metal Oxide Thin Films tarkastettiin 4.3.2016. Vastaväittäjänä toimi FT Tapani Viitala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen.

M.Sc. Hasan Mohammadin väitöskirja JNK regulation of neurogenesis, neuroplasticity and anxiety-related behaviors in mice tarkastettiin 6.4.2016. Vastaväit-täjänä toimi Ph.D., MD Nino Sousa (Minhon yliopisto, Por-tugali) ja kustoksena prof. Kid Törnquist.

61KEMIA3/2016

in memoriam

Teknillisen korkeakoulun teknillisen kemian professori Johan Brunosson Bredenberg kuoli Helsingissä 16. tam-mikuuta 2016 85-vuotiaana.

Päästyään ylioppilaaksi Helsingin ruotsinkielisestä lyseosta keväällä 1948 Johan Bredenberg aloitti opinnot Tek-nillisen korkeakoulun kemian osastossa ja valmistui diplomi-insinööriksi 1954.

Valmistuttuaan hän toimi osastossa orgaanisen kemian assistenttina vuo-det 1955–1959 ja teki samalla väitöskir-jaansa. Hän väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 1959, ja helmikuussa 1961 hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian dosentiksi.

Tammikuussa 1960 Bredenberg siirtyi puoleksi vuodeksi Tukholmaan Kunin-kaallisen teknillisen korkeakoulun orgaanisen kemian tutkimusassistentiksi ja sen jälkeen vuodeksi tutkijaksi Bioke-mian tutkimuslaitokseen. Lukuvuoden 1961–1962 hän toimi postdoc-tutkijana Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa.

Marraskuussa 1962 Bredenberg aloitti Neste Oy:n palveluksessa. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin tutkimusla-boratorion päälliköksi. Vastuu laajeni vuonna 1967, jolloin hänet nimitettiin Neste Oy:n tutkimustoiminnan päälli-

köksi ja vuotta myöhemmin apulaisjoh-tajaksi.

Akateemiseen maailmaan Bredenberg palasi vuonna 1977, jolloin hän ryhtyi hoitamaan Teknillisen korkeakoulun teknillisen kemian professuuria. Tässä virassa hän toimi vuonna 1993 tapah-tuneeseen eläkkeelle siirtymiseensä asti.

Opetuksen kehittäjä

Johan Bredenberg perehtyi opinnäyte-töissään ja tutkijana orgaaniseen kemi-aan, erityisesti orgaanisiin synteeseihin. Jotkin hänen tältä ajalta peräisin olevat julkaisunsa ovat saaneet viittauksia vielä viime vuosina.

Otaniemessä hänen tutkimuksensa painopiste oli puubiomassan tai sen fraktioiden konversioissa niin termisissä kuin katalyyttisissä reaktioissa. Taustalla varmaankin vaikutti hänen kiinnostuk-sensa havupuihin. Viime vuosina nämä tutkimusalueet ovat nousseet uudelleen kiinnostuksen kohteiksi biojalostamoja kehitettäessä. Tieteellisten artikkelien lisäksi aiheesta valmistui myös useita väitöskirjoja.

Professori Bredenberg laajensi teknil-lisen kemian opetusta kemian reaktio-

taa. Tiheysfunktionaalilaskujen avulla Karhu osoitti, että ryhmän 12 metal-lidikloridit laskevat seleenidi-imidin dimeroitumiseen vaadittavaa energiaa.

Karhun kehittämää syklokondensoi-tumisreaktiota voidaan käyttää laajem-minkin epäorgaanisessa ja orgaanisessa syntetiikassa. Rikin, seleenin ja telluu-rin kemiassa sillä on merkitystä etenkin elektroniikan materiaalien valmistuk-sessa.

FM Aino Karhun väitöskirja Novel imidoselenium compounds and their metal complexes tarkastettiin Oulun yli-opistossa 1.4.2016. Vastaväittäjänä toimi professori Jeremy Rawson Windsorin yliopistosta Kanadasta ja kustoksena professori Risto Laitinen.

Uutta tietoa seleenin ja typen yhdisteistä

Aino Karhu

Johan Bredenberg

Havupuiden ystävä tutki biomassoja

Tutkija Aino Karhu valmisti väitös-työssään useita uusia seleenin ja typen yhdisteitä. Hän kehitti myös uuden syn-teesimenetelmän, joka toisin kuin aiem-mat tuottaa vain yhtä rengasrakenteista seleeni-imidiä korkealla saannolla.

Karhu osoitti, että ketjumaiset imido-seleenidikloridit toimivat välivaiheina rengasrakenteisten seleeni-imidien muodostumisessa. Tuotejakauma on hyvin riippuvainen lähtöaineiden aine-määräsuhteista ja konsentraatiosta.

Reaktioissa kadmium- ja elohopea-dikloridin kanssa muodostui metalli-komplekseja, joissa ligandina on dimee-rinen seleenidi-imidi. Seleenidi-imidien energeettisesti epäedullinen syklodime-roituminen havaittiin ensimmäistä ker-

tekniikan suuntaan, unohtamatta kui-tenkaan kemian prosesseja tai Suomen kemianteollisuutta.

Bredenbergin professuurin viimeiset vuodet olivat haasteellisia, sillä myös 1990-luvun alkupuolella lama vaikutti yliopistojen rahoitukseen. Eläkkeelle siirtymisestä alkoi professorin elämässä uusi vaihe, jolloin hän panosti kuntoi-luun, erityisesti uintiin sekä pitkiin ulko-maan matkoihin.

Johan Bredenberg oli Suomen sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen teknillisten tieteiden akatemian jäsen, ja hän toimi ruotsinkielisen akatemian hallituksessa vuosina 1979–1988.

Outi KrauseKirjoittaja toimi Johan Bredenbergin

seuraajana TKK:n/Aalto-yliopiston teknillisen kemian professorina.

62 3/2016KEMIA

NIMITYKSIÄAsianajotoimisto Borenius OyToimitusjohtajaksi on nimitet-ty yhtiön osakas, OTT Casper Herler.Kemianteollisuus ryOTK Jyrki Hollmén on nimitet-ty työmarkkinatoiminnasta vas-taavaksi johtajaksi. Työmark-kinajohtaja Pekka Hotti jatkaa järjestön varatoimitusjohtajana toukokuun loppuun, jolloin hän jää eläkkeelle.

Kiilto OyChristopher Mills on nimitet-ty PU-, EPI- ja PVAc-pohjaisten puuliimojen tuotekehittäjäksi ja Juha Rinne ja Tero Mäkinen teollisuusosaston asiakaspalve-lupäälliköiksi.

Neste OyjTurvallisuusjohtajaksi on nimi-tetty DI, MBA Ari Palmroos. Hän siirtyy yhtiöön UPM-Kym-menen OHS Director -tehtäväs-tä.

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTOptics & Photonics DaysTampere 17.–18.5.2016www.photonics.fi/opd2016

Pohjoinen teollisuus 2016Oulu 25.–26.5.2016www.expomark.fi

Helsinki Chemicals ForumHelsinki 26.–27.5.2016www.helsinkicf.eu

Nordic Polymer Days ja Nordic Rheology ConferenceHelsinki 30.5.–1.6.2016http://npd2016.fi

International Symposium on STEM Education ja Valtakunnalliset LUMA-päivätLahti 6.–8.6.2016luma.fi/tapahtumat

ISAPP 2016Turku 7.–9.6.2016www.isapp.net

Rubbercon 2016Tampere 8.–9.6.2016www.rubbercon2016.com

Laadunvarmistus laboratoriossaHelsinki 9.6.2016www.ael.fi > Koulutustarjonta

The Biochemistry and Chemistry of Biocatalysis: From Understanding to DesignOulu 12.–15.6.2016www.embo.org/events

The 38th Finnish NMR SymposiumLaukaa 13.–15.6.2016http://nmrsymposium.fi/2016

6th Baltic Electrochemistry ConferenceHelsinki 15.–17.6.2016chemistry.aalto.fi/en/current/6th_electrochemistry_meeting

ESHRE 2016Helsinki 3.–6.7.2016www.eshre2016.eu

International Workshop on Nanocarbon Photonics and OptoelectronicsLappeenranta 1.–5.8.2016www.npo.fi

Jyväskylä Summer SchoolJyväskylä 3.–19.8.2016www.jyu.fi/summerschool

International Symposium on Small Particles and Inorganic ClustersJyväskylä 14.–19.8.2016www.jyu.fi/en/congress/isspic18

9th International Conference on Nuclear and RadiochemistryHelsinki 29.8.–2.9.2016nrc9.it.helsinki.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT World Biomaterials CongressMontreal, Kanada 17.–22.5.2016www.wbc2016.org

7th International Symposium on Molecular Aspects of Catalysis by SulfidesUtrecht, Alankomaat 22.–26.5.2016www.macs2016.com

European Technical Coatings CongressBirmingham, Iso-Britannia 24.–25.5.2016www.etcc2016.org

International Pulp & Paper Week and Bioeconomy Innovation ForumTukholma, Ruotsi 24.–26.5.2016www.adforumworld.com

7th Nordic Process Chemistry ForumKööpenhamina, Tanska 25.–27.5.2016

www.eventsites.dk/Lundbeck

IFAT 2016München, Saksa 30.5.–3.6.2016www.ifat.de

Chemspec EuropeBasel, Sveitsi 1.–2.6.2016www.chemspecevents.com

EcwatechMoskova, Venäjä 3.–6.6.2016www.ecwatech.ru

17th European Congress on BiotechnologyKrakova, Puola 3.–6.6.2016www.ecb2016.com

International Symposium on Loss Prevention and Safety Promotion in the Process IndustriesFreiburg, Saksa 5.–8.6.2016http://events.dechema.de/events/en/lossprevention2016

2nd International Symposium on Halogen BondingGöteborg, Ruotsi 6.–10.6.2016www.isxb-2.eu

9th World Mycotoxin Forum & XIVth International Symposium on MycotoxinsWinnipeg, Kanada 6.–10.6.2016www.WMFmeetsIUPAC.org

16th International Conference on ElectroanalysisBath, Iso-Britannia 12.–16.6.2016www.eseac2016.com

Nordic Congress in Clinical BiochemistryOdense, Tanska 14.–17.6.2016www.nfkk2016.dk

15th International Congress of Histochemistry and CytochemistryIstanbul, Turkki 19.–22.6.2016www.ichc2016.com

6th International Congress on Arsenic in the EnvironmentTukholma, Ruotsi 19.–23.6.2016www.as2016.se

17th Tetrahedron SymposiumBarcelona, Espanja 28.–30.6.2016www.tetrahedron-symposium. elsevier.com

Nanotexnology 2016Thessaloniki, Kreikka 2.–8.7.2016www.nanotexnology.com

42nd International Conference on Coordination ChemistryBrest, Ranska 3.–8.7.2016http://iccc2016.sciencesconf.org

23rd International Conference on Physical Organic ChemistrySydney, Australia 3.–8.7.2016www.icpoc23.unsw.edu.au

12th European Solid Fuel Cell and Solid Electrolysis ForumLucerne, Sveitsi 5.–8.7.2016www.efcf.com

80th Prague Meeting on Macromolecules – Self-Organizaion in the World of PolymersPraha, Tšekki 10.–14.7.2016www.imc.cas.cz/sympo/80pmm

Iupac World Polymer CongressIstanbul, Turkki 17.–21.7.2016www.macro2016.org

International Conference on Green Chemistry and Sustainable EngineeringRooma, Italia 20.–22.7.2016www.greenchemistry.skconferen-ces.com

8th International Congress of Environmental ResearchLyypekki, Saksa 27.–28.7.2016www.icer16.jerad.org

8th International Conference on Molecular ElectronicsPariisi, Ranska 22.–26.8.2016www.elecmol.com

The 16th European Microscopy CongressLyon, Ranska 28.8.–2.9.2016emc2016.fr/en

Oy Woikoski AbToimitusjohtajaksi on palannut yhtiön omistaja, insinöörineu-vos Clas Palmberg. Hän aloit-ti tehtävässä huhtikuun alussa, jolloin edellinen toimitusjohtaja Kalevi Korjala siirtyi eläkkeelle. Palmberg johti yhtiötä jo aiem-min vuosina 1977–2012.Santen OyToimitusjohtajaksi on nimitetty FT Katri Outinen. Hänen edel-täjänsä Jyrki Liljeroos siirtyy yhtiön hallituksen puheenjohta-jaksi ja jatkaa ulkoisten yhteis-työkumppanuussuhteiden hoitoa.

Tampereen teknillinen yliopisto TTYRehtoriksi on nimitetty TkT Mika Hannula. Hänen toimi-kautensa alkoi Tampereen kor-keakoulujen yhdistämispro-sessin nopeutuneen aikataulun vuoksi jo 1.4.2016. Hannulan edeltäjä Markku Kivikoski jat-kaa nykyisen toimikautensa lop-puun eli 31.7.2016 saakka TTY-säätiön hallituksen ja rehtorin neuvonantajana.

Jaana Koivisto on nimitetty Kemia-lehden myyntipäälli-köksi Milla Sinisalmen siir-

Jaana Koivistosta Kemia-lehden myyntipäällikkö

Koko Suomi Lapista eteläran-nikolle on tullut tutuksi Jaana Koivistolle, joka asuu tätä nykyä Päijänteen rantamai-semissa Kuhmoisissa. ”Töitä voi onneksi tehdä missä vain. Soitellaan!”

ryttyä uusiin tehtäviin.Talo on entuudestaan tuttu

Koivistolle, joka aloitti viime syksynä myyntipäällikön työt Kemia-lehden sisarlehdissä, Työ Terveys Turvallisuus -leh-dessä ja Uusiouutisissa. Hän on työskennellyt aiemmin Lapin Kansan myyntineu-vottelijana.

”Sukellan suurella mielen-kiinnolla kemian maailmaan. Uskon lujasti kehittyvän median uusien tuotteiden ja kanavien mahdollisuuksiin alan yritysten viestinnässä”, Koivisto sanoo.

Kemia-lehden myynnissä jatkaa edelleen Irene Sillan-pää, joka toimii myös Uusio-uutisten myyntipäällikkönä.

63KEMIA3/2016

SEURASIVUT

jäsenmaksuosuus päätettiin pitää seitse-män euron suuruisena. Kemian Seuro-jen yhteisten kulujen jäsenmaksuosuus on 56 euroa, joten jäsenmaksu vuonna 2016 on yhteensä 63 euroa.

Nuorilta jäseniltä Suomalaisten Kemistien Seura ei peri jäsenmaksua mutta kerää heiltä 10 euron lehtimak-sun.

Uusia jäseniä

Seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi hyväksyttiin kokouksessa filosofian toh-torit Johanna Moilanen ja Mari Rau-tio, filosofian maisterit Mika Myrsky-ranta, Joonas Mäkelä, Pertti Rantala, Annu Rusanen ja Riitta Snellman sekä dosentti Maija Pitkänen.

Uusiksi nuoriksi jäseniksi hyväksyt-tiin filosofian ylioppilaat Paulus Hyväri, Mia-Maria Kivelä, Tapio Rajala, Heidi Reiman, Aino Syrjälä, Henry Teitti-nen ja Katarina Vidjeskog sekä teknii-kan ylioppilaat Juho Ikävalko, Tommi Johansson, Jussi Tahvanainen ja Lauri Väisänen.

Seuran varsinaisiksi jäseniksi siirret-tiin 48 vuoden 2015 aikana korkeakou-lututkinnon suorittanutta seuran nuorta jäsentä.

SKS:n vuosikokous

Vetovuoroon uusi puheenjohtaja

He ovat filosofian maisterit Richard Aarnio, Elina Autio, Sonja Betan-court, Niko Ekholm, Satu Hakonen, Saara Hartikainen, Riku Heininen, Tatu Iivanainen, Oskari Jaakkola, Maria Kaipainen, Suvi Karjalai-nen, Erkka Korolainen, Sami Kortet, Heikki Laakkonen, Salla Lahden-pohja, Salla Lahti, Elmeri Lahtinen, Toni Lamminaho, Johannes Lehmus-koski, Juho Leikas, Milla Leppä, Juhani Lähde, Lauri Marttila, Eveliina Muuri, Nanna Myllys, Milla-Maria Mäkinen, Tuomas Nurmi, Turo Nurmi, Jennifer Ott, Lauri Parviainen, Pauliina Pitkä-nen, Joona Rajahalme, Anna Ruoko-nen, Henna Saukko, Saija Siren, Tat-jana Sorokina, Milla Suominen, Jussi Suvanto, Noora Svahn, Anni Taponen, Antero Vaarnamo, Anatoli Vaskinov, Salla Välimäki, Jaakko-Pekka Wester-holm ja Tiia-Riikka Wik sekä diplomi-insinöörit Martti Hintukainen, Henna Niskakoski ja Laura Ylitalo.

Nuori tutkija palkittiin

Kokouksessa jaettiin myös seuran myöntämä vuoden 2015 Nuorten tutki-jain tunnustuspalkinto.

Suomalaisten Kemistien Seura kokoontui vuosikokoukseensa 13. huhtikuuta.

Kokouksessa seura sai uuden vetäjän, kun puheenjohtajaksi vuodeksi 2016 valittiin yksimielisesti professori Jari Yli-Kauhaluoma Helsingin yliopis-tosta.

Varapuheenjohtajaksi valittiin PhD Pekka Joensuu Aalto-yliopistosta.

Uudeksi jäseneksi hallitukseen valit-tiin filosofian maisteri Sara Alanärä Pohjois-Suomen Kemistiseuran edus-tajana ja uudelle hallituskaudelle tut-kimusprofessori Sirpa Herve Keski-Suomen Kemistiseuran edustajana sekä tekniikan tohtori Ritva Tuunila Kaak-kois-Suomen Kemistiseuran edustajana.

Heidän lisäkseen seuran hallitukseen kuuluvat dosentti Anu Airaksinen, filo-sofian lisensiaatti Nina Aremo, filoso-fian maisteri Maija Hihkiö (Pirkan-maan Kemistiseura), professori Kimmo Himberg, professori Timo Hirvi, pro-fessori Liisa Kanerva (Turun Kemisti-kerho), filosofian maisteri Liisa Kos-kinen, diplomi-insinööri Ilkka Pollari sekä laatupäällikkö Sirpa Suntioinen (Itä-Suomen Kemistiseura).

Tilintarkastajaksi valittiin KHT Jouni Vanhala ja varatilintarkastajaksi KHT Vesa Peltola. Seuran toiminnantar-kastajiksi valittiin professorit Hilkka Knuuttila ja Heikki Saarinen sekä varatoiminnantarkastajiksi dosentit Jorma Korvenranta ja Jarno Kansikas.

Seuran toiminnanjohtajana ja talou-denhoitajana toimii edelleen filosofian lisensiaatti Heleena Karrus.

Paikallisseurojen hallitusten kokoon-panot ovat luettavissa verkossa osoit-teessa www.suomalaistenkemistien- seura.fi ja jaostojen hallitusten kokoon-panot osoitteessa www.kemianseurat.fi.

SKS:n verkkosivuilta voi lukea myös kokouksen vahvistaman seuran 96. toi-mintavuoden vuosikertomuksen vuo-delta 2015. Kokouksessa vahvistettiin lisäksi seuran tilinpäätös vuodelta 2015, myönnettiin hallitukselle vastuuvapaus ja hyväksyttiin talousarvio vuodeksi 2016.

Suomalaisten Kemistien Seuran

Petri

Virt

anen

/Val

tion

taid

emus

eo

Vuoden 2016 vuosikokous järjestettiin Nykytaiteen museossa Kiasmassa Helsingissä.

64 3/2016KEMIA

SEURASIVUT

”Me kemistit saamme olla mukana ratkaisemassa ihmis-kunnan tärkeimpiä haasteita”, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran uusi puheenjohtaja Jari Yli-Kauhaluoma.

Suomalaisten Kemistien Seuran uusi puheenjohtaja, lääkeainekemian profes-sori Jari Yli-Kauhaluoma on toiminut SKS:n hallituksessa neljä vuotta, joista kaksi viime vuotta varapuheenjohtajana. Puheenjohtajan nuijan hänelle luovutti seuraa kaksivuotiskauden luotsannut professori Kimmo Himberg.

”Otan tehtävän vastaan hyvillä mielin. Seuran toiminta ja talous ovat kunnossa, ja pääsen jatkamaan Kimmon kaudella tehdyn strategialinjauksen toteutta-mista”, Yli-Kauhaluoma sanoo.

Yksi tärkeimmistä tavoitteista on nuorten jäsenten innostaminen toimin-taan. Puheenjohtaja itse liittyi seuraan heti opintojensa alussa kolmisenkym-mentä vuotta sitten. Nykyopiskelijan ajasta ja kiinnostuksesta käydään entistä kovempaa kilpailua.

”Seuratoimintaan kannattaa ilman muuta tulla alusta alkaen mukaan. SKS järjestää Karruksen Heleenan johdolla todella kiinnostavaa ohjelmaa läpi vuo-den. Emoseura ja paikallisseurat antavat loistavan tilaisuuden tutustua oman alan ihmisiin ja verkostoitua jo opiskeluvai-heessa.”

Luonto on aarreaitta

Jari Yli-Kauhaluoma vetää Helsingin yli-opistossa 15-henkistä lääkeainekemian tutkimusryhmää. Keskeisenä kohteena

Jari Yli-Kauhaluoma onnittelee kemistejä:

”Olemme valinneet hienon alan”ovat olleet luonnosta peräisin olevat aineet, joiden tutkimuksesta hänet pal-kittiin viime marraskuussa Alfred Kor-delinin säätiön palkinnolla.

”Se oli odottamaton ja mieluisa yllätys”, professori hymyilee ja kertoo innoissaan luonnon raaka-aineiden mahdollisuuk-sista lääkekehitykselle.

”Suurin osa käytössä olevista lääk-keistä on peräisin luonnosta tai luon-non inspiroimia. Oma ryhmämme on

osoittanut, että koivun ja havupuiden terpeeneistä on mahdollista kehittää lääkeaineaihioita infektioiden ja syövän hoitoon.”

Yli-Kauhaluoman ryhmä on valmista-nut ja tutkinut aminohappojohdannai-sia, jotka perustuvat havupuun pihkan terpeeneihin. Niitä voitaisiin hyödyntää taistelussa mm. sairaalainfektioita aihe-uttavaa stafylokokkibakteeria vastaan. Tutkimusryhmä on jättänyt aiheesta

Jari Yli-Kauhaluoma kannustaa päättäjiä katsomaan tulevaisuuteen taloudellisesti vaikeina aikoina. ”Tieteeseen investoidut rahat eivät mene hukkaan!”

Veik

ko S

omer

puro

Jari Yli-Kauhaluoma• Syntynyt Karvialla 1966. Ylioppilas

Honkajoen lukiosta 1985. • Valmistunut Helsingin yliopistosta

filosofian kandidaatiksi orgaanisesta kemiasta 1991, proviisoriksi 1992 ja tohtoriksi orgaanisesta kemiasta 1997.

• Tutkija ja vanhempi tutkija VTT:ssä 1992–2001, tutkimuspäällikkö 2001–2013.

• Vieraileva tutkija Scrippsin tutkimus-instituutissa Kaliforniassa 1992–1995, Fullbright-stipendiaatti Massachu-settsin teknillisessä korkeakoulussa 1997–1998.

• Eri tehtävissä Helsingin yliopistossa vuodesta 2001; lääkeainekemian professori vuodesta 2006 ja farma-sian tiedekunnan johtaja vuodesta 2014.

• Noin 150 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua ja 60 muuta alan julkaisua.

• Useita huomionosoituksia, mm. Edward Hjeltin palkinto 1992, Suo-malaisten Kemistien Seuran nuoren tutkijan palkinto 1992, American Chemical Societyn julkaisupalkinto 2009, Alfred Kordelinin säätiön pal-kinto 2015.

• Asuu Helsingissä, perheessä vaimo ja kolme lasta. Harrastaa lukemista.

Sen sai filosofian maisteri Milla Suo-minen Turun yliopiston kemian laitok-sessa tekemästään pro gradu -tutkiel-masta.

Suomisen gradun otsikkona on Gra-feeni ja johdepolymeerit aktiivisina mate-riaaleina superkondessaattoreissa – Ionis-

ten nesteiden vaikutus ominaisuuksiin.Tutkielma käsittelee sähkökemiallis-

ten superkondensaattoreiden materi-aalivalinnan vaikutusta niiden energia-tiheyteen. Hän on tarkastellut työssään erityisesti grafeenin ja grafeenioksidin (GO) kemiaa ja niiden käyttöä kompo-siittimateriaaleissa johdepolymeerien kanssa.

Johdepolymeereillä on itsellään hyvät kapasitiiviset ominaisuudet ja sähkön-johtavuus, ja komposiittimateriaaleissa niiden mekaanista kestävyyttä voidaan parantaa.

Heleena KarrusKirjoittaja on Suomalaisten Kemistien Seuran

toiminnanjohtaja.heleena.karrus@kemianseura.fi

Edelliseltä sivulta…

65KEMIA3/2016

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä4/2016 19. toukokuuta 15. kesäkuuta5/2016 11. elokuuta 7. syyskuuta6/2016 14. syyskuuta 11. lokakuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi?

Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja.

Ilmoita sähköpostiosoitteesi!

Turun Kemistikerhon ja Kemiska Sällskapet i ÅbonKevätretki Ytterbyhyn20.–22.5.2016Tutustuminen Ytterbyn louhokseen lähellä Tukholmaa. Johan Gadolin löysi louhoksen mustasta kivestä gadoliniitista alkuaine yttriumin. Mineraalista on löydetty viittä muutakin harvinaista maametallia.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteeseen ankatu@utu.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranKesäretki Vallisaareen15.6.2016Kello 15 tutustuminen Vallisaari-näyttelyyn Helsingin kaupun-gintalossa. Sen jälkeen lähtö Vallisaareen vesibussilla Kauppa-torilta. Retken yhteydessä pidetään seuran kokous. Paluu kello 21 mennessä. Jäsenet 30 euroa, nuoret jäsenet 10 euroa. Varaa mukaan tasaraha. Hinta sisältää matkat, opastukset ja eväät.

Ilmoittautumiset 28.5. mennessä osoitteessa www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Wik

imed

ia C

omm

ons

Suomalaisten Kemistien Seuran kesäretki suuntautuu Suo-menlinnan naapurisaareen Vallisaareen (kuvan vasemmassa alanurkassa), joka avautuu yleisölle tänä keväänä.

puolisentoista vuotta sitten patenttihakemuksen, joka tulee julkiseksi näinä viik-koina.

Professori toivoo julkistuk-sen vauhdittavan tutkimus-hankkeen jatkorahoitusta. Yliopisto etsii parhaillaan kaupallista kumppania tutki-muksen jatkamiseksi.

”Hankkeet vaativat paljon aikaa ja rahaa, eikä rahoitta-jien löytäminen ole helppoa. Uusien antibioottien kehittä-minen on ihmiskunnan tär-keimpiä haasteita ja myös iso taloudellinen kysymys. Pel-kästään EU:ssa menetetään vuosittain arviolta 1,5 mil-jardia euroa antibioottiresis-tenssin takia.”

”Ongelmana on, että lää-keyrityksille on kannatta-vampaa kehittää lääkkeitä pitkäaikaissairauksiin kuin satunnaisemmin tarvittavia antibiootteja.”

Myös meret ovat pohjaton aarreaitta uusien lääkkeiden metsästäjille.

”Meristä löytyy valtavasti potentiaalia. Markkinoilla on jo syöpälääkkeitä, jotka ovat peräisin merien eliöistä. Uusimpia tutkimuskohteita ovat merien bakteerit, joiden tuottamissa yhdisteissä riittää penkomista.”

Yli-Kauhaluoman ryhmä oli mukana viisivuotisessa hankkeessa, jossa tieteiden-välisyys kukoisti.

”Yksi ryhmä keräsi merien eliöitä, toinen teki uutteita, kolmas etsi niiden vaikuttavia aineita. Me lääkeainekemis-tit muokkasimme aktiivisia aineita yksinkertaisemmiksi, tehokkaammiksi ja turval-lisemmiksi. Oli kiehtovaa

olla yhteistyössä monen alan osaajien kanssa merisukelta-jista ja -biologeista alkaen.

Kemiaa kaikkialla

SKS:n uusi puheenjohtaja haluaa virittää keskustelua siitä, voisiko seuran ovea avata entistä laajemmalle joukolle.

”Kemiaa on biotieteissä, elintarvike- ja lääketieteessä ja monella muulla alalla. Voi-simmeko tarjota paikan seu-rassa myös lähialojen osaa-jille ja etenkin nuorille?”

Jari Yli-Kauhaluoma on-nittelee nykyisiä ja tulevia kemistejä hienosta alanva-linnasta.

”Saamme olla mukana rat-kaisemassa ihmiskunnan suuria haasteita, puhtaan veden, ruuan ja energian riit-tävyyttä, uusien lääkkeiden kehitystä, ilmastonmuutok-sen torjuntaa. Nämä ja monet muut tärkeät kysymykset vaativat vahvaa kemian osaa-mista.”

Professorin henkilökohtai-nen ”unelmien täyttymys” olisi molekyyli, joka olisi menossa kliinisiin tutkimuksiin.

”Se olisi yliopistohank-keelta jo todella kova saa-vutus, jollainen onnistuu yleensä vain yritysmaail-massa.”

Kiinnostaako kemia tutki-jan omia lapsia?

”Hevoset ja jalkapallo kiin-nostavat ainakin toistaiseksi enemmän”, naurahtaa 13- vuotiaan Meerin ja 10-vuoti-aiden Alman ja Eemilin isä.

Leena Laitinen

66 3/2016KEMIA

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Scan

stoc

kpho

to

Roomassatiedekin on ikuista

man toiseksi vanhin. Vuonna 1603 perustettu laitos kantaa nimeä Acca-demia dei Lincei, ilvesakatemia. Epi-teetillä viitataan kissapedon terävään havainnointiin, jota edellytetään myös tutkijoilta.

Vuonna 1610 akatemia hyväksyi jäsenekseen erään Galileo Galilein, jonka teoksia se otti julkaistakseen ja jota se urhoollisesti puolusti inkvisiti-olta, kun tähtitieteilijää syytettiin har-haoppisuudesta.

Poikkeukselliseksi tiedekaupun-giksi Rooman tekee kaupungin sisällä sijaitseva Vatikaani ja sen salamyh-käinen paavillinen tiedeakatemia. Akatemia toimii arvorakennuksessa uskonnollisen pikkuvaltion keskei-sellä paikalla.

Paavin oma akatemia on kutsunut jäsenikseen maailman johtavia tutki-joita. Sen 80 jäsenen joukkoon kuuluu kymmeniä nobelisteja, kuten akate-miaa johtava sveitsiläinen lääketie-teilijä Werner Arber.

Akatemian jäseniä ovat myös Vati-kaanin observatorion johtaja sekä kääpiövaltion valtavan kirjaston ja salaisen arkiston prefektit. Suoma-laisjäseniä ovat olleet kemian nobe-listimme A. I. Virtanen sekä geofyy-sikko Veikko Heiskanen.

Vatikaanin akatemia toimii katoli-sen kirkon linkkinä tutkimukseen ja järjestää jatkuvasti erilaisia seminaa-reja. Paavinistuinta kiinnostavat niin epistemologia ja etiikka kuin luon-nontieteetkin.

Vatikaanin asenne tieteeseen on silti ristiriitainen. Pyhä istuin myönsi vasta vuonna 1992, että Galilei oli aikoinaan oikeassa ja että Maa todella kiertää Aurinkoa eikä päinvastoin. Samalla paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi kirkon vainoa tiede-miestä kohtaan.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Sisko Loikkanen

Vuonna 1303 perustettu Rooman yli-opisto kuuluu Euroopan vanhimpiin. 1600-luvulla lisänimen Sapienza, vii-sas, saanut opinahjo on myös maan-osan suurin. Yliopistossa on yli 100  000 opiskelijaa ja professoreita-kin reilut 2 000.

Sapienzan vahvoja aloja on fysiikka. Yliopistossa ovat vaikuttaneet monet alan merkkihenkilöt, kuten ilmapun-tarin 1600-luvulla keksinyt Evange-lista Torricelli.

Myöhempi kuuluisuus oli Enrico Fermi, josta tuli Italian ensimmäi-nen teoreettisen fysiikan professori vuonna 1927. Fermi sai vuonna 1938 fysiikan Nobelin neutronien tutki-muksistaan.

Fermin ryhmässä työskenteli muun

muassa Ettore Majorana, joka ikuisti nimensä majoranafermioneiksi kut-suttuihin hiukkasiin. Salaperäinen persoona muistetaan kohua herättä-neestä katoamisestaan Palermon ja Napolin välisellä laivamatkalla 1930-luvun lopulla.

Villit huhut kertoivat hänen häi-pyneen Etelä-Amerikkaan. Joku aika sitten löytyikin vahvoja todisteita tut-kijan asumisesta Venezuelassa vielä 1950-luvulla.

Majoranan nimi nousi taas valokei-laan keväällä 2016, kun kansainväli-nen tutkijaryhmä löysi aineen oudon olomuodon, joka oli ennustettu teo-reettisesti jo 40 vuotta sitten.

Niin sanottu kvanttispinneste saa elektronit hajoamaan osiinsa, jolloin syntyy juuri majoranafermioneja. Jäl-kiä niistä on löytynyt grafeenin tapai-sesta kaksiulotteisesta materiaalista.

Kaksi tiedeakatemiaa

Roomassa pitää majaansa myös Ita-lian tiedeakatemia, lajissaan maail-

Vatikaanin Pietarinkirkko kohoaa mahtavana keskellä ikuista kaupun-kia. Tieteen ja uskonnon suhde on Roomassa yhä päivänpolttava aihe.

Rooma on yhtä hyvin elävä antiikin museo kuin modernin tutkimuksen kuhiseva keskus.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Jaana Koivistojaana.koivisto@kemia-lehti.fi

puh. 040 770 3043

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2016 7.1. 21.1. 10.2. Kemian työkalut, turvallisuus, yritykset

2/2016 18.2. 3.3. 23.3. Laboratoriot, ympäristö, biotalous

3/2016 1.4. 15.4. 5.5. Analytiikka, Reach, kemikaalit

4/2016 12.5. 26.5. 15.6. Laboratoriot, patentit, standardit

Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

5/2016 4.8. 18.8. 7.9. Kemianteollisuus, työelämä, turvallisuus

6/2016 7.9. 21.9. 11.10. Laboratoriot, ympäristötekniikka, materiaalit

7/2016 12.10. 26.10. 15.11. Analytiikka, tutkimus, bioteknologia

8/2016 10.11. 24.11. 15.12. Laboratoriot, patentit, koulutus

Erikoisjakelut 2016Nro 1 Labquality Days, Helsinki 11.–12.2.2016

Nro 2 YTP ry:n kevätseminaari, Lahti 14.–15.4.2016

Nro 3 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 26.–27.5.2016

Nro 4 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 5 Turvallisuus 2016, Jyväskylä 7.–9.9.2016 Eurosafety, Tampere 13.–15.9.2016 PlasTec/PacTec 2016, Helsinki 20.–22.9.2016 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 21.–22.9.2016 Bioenergia 2016, Jyväskylä 21.–23.9.2016

Nro 6 Enviro Expo, Helsinki 12.–14.10.2016 Kokkola Material Week, lokakuu 2016

Nro 7 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 8 Tieteen päivät, Helsinki tammikuu 2017

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

Entistä suurempi pesutila yhdessä uuden, moduuleista koostuvan pesuvaunuston kanssa mahdollistaa, että yhä suurempi määrä lasitavaraa saadaan kerralla puhtaaksi.

Suorasuihkuvaunujen sekä ylä- ja alakorien liitäntä takaseinään varmistaa veden ja kuivausilman tehokkaan käytön. Elektroninen vedenjohtokyvyn mittaus varmistaa, että puhtaustulos on aina luotettava.

Käytännöllisiä innovaatioita. Tietysti Miele.

Enemmän tilaa. Enemmän joustavuutta.Analyyttisen puhdasta laboratoriolasia uudella PG 85-sarjalla.

Miele Oy Professionalpuh. (09) 875 970www.miele-professional.fi asiakaspalvelu@miele.fi