4 2009 - [email protected] kymenlaakson meniere-yhdistys ry tarja...

Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

4 • 2009Vuosikerta XIV

M eniere-posti

Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus

Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ryPirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B 13, 60220 Seinäjokipuh. (06) 412 0520, 050 542 7357 tekstiviestit [email protected]

Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Anne HenrikssonHiidenpolku 6 B 9, 50970 Mikkeli puh. 050 300 [email protected]

Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija TammistoKaukaantie 1 F 23, 57100 Savonlinnapuh. 040 767 4890 [email protected]

Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, 13720 Parola puh. (03) 637 2064, 0400 211 765 [email protected]

Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ryNadia TiainenPeltopolku 5, 67700 Kokkolapuh. 040 729 [email protected]

Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki HartikainenSaharisentie 14 A 6, 40270 Palokkapuh. 050 581 5324tuulikki.hartikainen@gmail.comwww.keskisuomenmeniereyhdistys.com

Kymenlaakson Meniere-yhdistys ryTarja PukeroViimakatu 1, 48910 Kotkapuh. 044 345 4580

Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku 44, 96900 Saarenkylä puh. 0400 192 652

Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, 95230 Maksniemi puh. (016) 273 140, 040 514 5132 [email protected]

Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi KiviniemiTiilitie 1 D 12, 90650 Oulupuh. 044 0926 400 [email protected]

Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, 33420 Tampere puh. 040 560 0953, 040 776 [email protected]

Sihteeri Tuulikki HartikainenSaharisentie 14 A 640270 Palokkapuh. 050 581 [email protected]

Mikko SeeskorpiKirkkosalmentie 3 E 74 00840 Helsinkipuh. 050 534 3341seesmi[at]suomi24.fi

Nadia TiainenPeltopolku 567700 Kokkolapuh. 040 729 [email protected]

Rahastonhoitaja31.12.-09 astiAune Pyykkönen Räihänkuja 390540 Oulu puh. 040 592 [email protected] alkaenNina KallunkiPakkaskuja 390630 Oulupuh.0400-600 [email protected]

Liisa PoussuHukanpolku 193600 Kuusamopuh. (08) 851 2992050 563 3333 [email protected]

Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54 33420 Tampere puh. 040 560 0953040 776 [email protected]

Antero Hiitiö Tarkintie 1427430 Paneliapuh. (02) 864 7249050 593 3975 [email protected]

Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C 75 20610 Turku puh. 040 572 7482

VarapuheenjohtajaEsa Antikainen Ainonkatu 28 a 1153130 Lappeenranta puh. 040 541 7782 [email protected]

Mirjami LahtiElontie 57 B as 100660 Helsinkipuh. 040 547 8493mirjamilahti@netti fi

Erna KentalaHUS, KorvaklinikkaPL 220, 00029 HUSpuh. (09) 471 73032050 427 [email protected]

Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ryLiisa Peiponen Luhtatie 6, 70700 Kuopio puh. 040 593 1348 [email protected]

Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C 52, 15140 Lahti puh. 040 557 3890

Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, 27430 Panelia puh. (02) 864 7249, 050 593 3975 [email protected]

Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mikko SeeskorpiKirkkosalmentie 3 E 74, 00840 Helsinkipuh. 050 534 3341seesmi[at]suomi24.fi

Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Anja PeuhkuriHehtokatu 7 A 2, 20540 Turku puh. 050 555 7221, (02) 244 [email protected]

Koillismaan Meniere-kerhoLiisa Poussupuh. (08) 851 2992, 050 563 [email protected]

Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistysten yhteystietoja

eniere-posti 2•2009

4

Kesä on taas alussa ja luonto kauneimmillaan. Monen elämään kesä tuo paljon matkoja, juhlatilaisuuksia, mökkeilyä ynnä muuta normaalista talvielämästä poikkeavaa.

Kesälläkin tarvitaan kuitenkin myös elämänhallin-taa ja halua hoitaa itseään hyvin. Ruokailuun tulee monia houkutuksia, grillimakkarat, sillit ym. ihanat kesäherkut, jotka ehkä eivät ole kaikkein parhaimpia Meniere-potilaille. Liiallinen saunominen ja uiminen voi sekin hetkellisesti pilata kesänvieton, joten kohtuus tässäkin suhteessa on varmaan paikallaan.

Nautitaan kuitenkin kesästä. Onhan takana koko talven kestänyt aherrus yhdistyksissä ja liitossa.

Kela ja lääkkeetHuhtikuun alusta tuli voimaan viitehintajärjestelmä ja lääkevaihdon laajentaminen. Siinä apteekki tarjoaa asiakkaalleen halvempaa, mutta muuten vastaavaa vaihtoehtoa lääkkeestä, jonka lääkäri on määrännyt. Tähän asti potilas on voinut kieltää vaihdon ilman lisäkustannuksia.

Viitehintajärjestelmä on tuonut tähän muutoksen. Mikäli asiakas haluaa nimenomaan sen merkkisen lääkkeen, jonka lääkäri on hänelle kirjoittanut, hänen pitää maksaa hinnanerotus itse.

Lääkäri voi kieltää vaihdon tekemällä tästä merkinnän reseptiin. Silloin asiakas saa kelakorvauksen juuri sen lääkkeen hinnan perusteella jonka lääkäri on mää-rännyt. Joillekin potilaille saattaa olla tärkeää, että valmiste pysyy samana.

Oulun muistelotHaluan kiittää kaikkia Oulun liittokokoukseen osallistuneita. Oli mukava tavata näitä Menieretyön pioneereja. Kokouksen ohjelmassa oli myös vertais-tukikoulutus.

Toivotaan, että Meniere-potilaiden hyväksi tehtävä työ seuraa edelleenkin aikaansa ja me olemme val-miita tuleville haasteille.

Lehden viime numerossa julkaistuun “Meniere-toiminnan historiaa” -kirjoitukseen oikaisu: Ou-lussa 17.11.1989 perustetun Meniere-yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Juhani Leppäkari Kokkolasta ja sihteeri Sirkka Haldin Kokkolasta. Kiitos molemmille ansiokkaasta työstä!

Vertaistukihenkilöiden koulutusTukihenkilökoulutus on siirretty ensi keväälle, jotta saamme mukaan myös IT-pohjaisen ohjelman koe-käytön.

LiittokokousVuoden 2010 liittokokouspaikka on Jyväskylä. Ajankohta on maaliskuu, tarkempi päivä ilmoitetaan tuonnempana.

Toivon kaikille hyvää kesää!

Kirsti Salovaara pj.

PuheenjohtajaKirsti Salovaara

Kesä ja hyvinvointi

3

eniere-posti 4•2009eniere-posti 2•2009

4
















Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen.

Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 9. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään 15.2. tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemminkin.

Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, 20540 Turku, puh. (02) 254 2259, 040 737 5705, sähköposti: [email protected]

Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN 1239-6559

Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla [email protected] tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, 33340 TAMPERE. Raikal Rekisteri-palvelun kotisivut: www.raikal.fi ja puh. 040 515 2050.

Sisällys:Yhdistysten yhteystietoja ja Suomen Meniere-liiton hallitus ......................................................... 2Tsingelbell,tsingelbell Päätoimittajan palsta ................................................................................ 3Kirje Meniere-yhdistysten puheenjohtajille, puheenjohtaja Kirsti Salovaara .......................................4Tervetuloa liittokokoukseen .................................................................................................................5Voivatko kaikki Meniere-potilaat käyttää kuulolaitetta, prof. David Stephens,haastattelu. ..............6Painehoito meniere taudissa- hyötyä vai hyvänolon tunnetta Pyykkö et al ......................................8Kysytään alipainehoidosta, haastattelussa dos. Matti Mäntysaari ................................................. 9Miten lääkärit suhtautuvat Meniere-potilaisiin japanissa, prof. Hisayoshi Ishizaki, ..........................12Mietiskely - läsnäoloa tässä hetkessä, Mika Björklund ....................................................................13 Päijät-Hämeen ja Uudenmaan Meniereyhdistysten retket ................................................................16Oulussa juhlittiin Meniere-toiminnan 20-vuotista historiaa ...............................................................18Yhdistysten tapahtumia .....................................................................................................................20Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot ...................................................................................................21Yhdistysten alkuvuoden kalentereissa ..............................................................................................22Kuuloliiton kuntoutuspalvelut Menieren tautia sairastaville ...............................................................24Menierelääkäreiden yhteystietoja ......................................................................................................25Meniere-posti, mediakortti .................................................................................................................26Meniere-riipus, Hopeajaloste Oy .......................................................................................................27Kansi: Juseliuksen mausoleumi, Pori. Kuva: Pasi Hurme

Käsin kirjoitettu ja postin perille tuoma viesti on yhä voimissaan. Siitä todistavat ne 50 miljoonaa joulukorttia, jotka näinä päivi-nä ovat kiitäneet pitkin ja poi-kin Suomea kädestä käteen.

Tämän Meniere-postin tulles-sa perille alkaa olla myöhäis-tä tarttua kynään jouluterveh-dystä varten. Nyt lähtevät vies-tit sähköisinä. Koneesta konee-seen.Siinä on eroa. Et voi hypistellä sähköpostikorttia, et panna si-

tä esille joulun ajaksi, et kerätä pois joulun jälkeen, et palata sii-hen vuosien kuluttua, et antaa sitä lastenlasten leikeltäväksi as-karteluihinsa.

Se voi kyllä olla tosihieno, kilkat-taa ja kalkattaa, vilkkua ja välk-kyä, syttyä ja sammua, soittaa ihanasti tsingelbelliä amerikka-laisella äänellä. Ja onhan se kätevä, vaivaton, tehokas. Se on tätä päivää ja huomista si-täkin enemmän. Vielä en ole löytänyt keinoa panna välkky-

vä kortti liikkeelle yhdella ”lähe-tä kaikille”-painalluksella.

Ne 50 miljoonaa joulukorttia ker-tovat kuitenkin siitä, että jonkin-laista ihmiskosketusta vielä tar-vitaan Internet-pohjaisen kans-sakäymisen ohella. Voisiko siitä johtaa jopa sellaisen ajatuksen, että Meniere-yhdistysten hiipu-minen ei ehkä sittenkään ole lo-pullista.

Marjukka Laitinen

Tsingelbell, tsingelbell


4


4
















Hyvä Meniere-yhdistyksen puheenjohtaja!

Jäsenkirjeet.Kävin lueskelemassa liiton nettisivuja ja huomasin, että sieltä puuuttuivat usean yhdistyksen syksyn oh-jelmatiedot.

Vaikka ette lähettäisikään jäsenkirjeitä Raikalin kaut-ta (joka on edullisempaa kuin yhdistyksen oma pos-titus) olisi kuitenkin välttämättä huolehdittava siitä, että toiminta näkyy liiton kotisivuilla internetissä ja Meniere-posti lehdessä.Tämä ilmoittelu on yhdistyk-sille ilmaista ja onhan noloa jos Meniere-potilaat käy-vät sivuilla eikä siellä ei ole yhdistyksestä mitään toi-mintatietoja.Tässä vielä Raikalin ja Meniere-postin yhteystiedot, ohjelmien lähettämistä varten:

Raikal Rekisteripalvelu/Rainer KallioLehtikatu 1 B 5, 33340 [email protected], puh. 040 515 2050

Meniere-posti/Marjukka LaitinenJaanintie 34 A 6, 20540 [email protected], puh. 040 737 5705

JäsenrekisteriVuoden loppu lähestyy, tarkistakaa onko jäsenrekiste-rin tiedot ajan tasalla. Tiedot ja osoitteenmuutokset, sekä eroamiset on syytä päivittää.

Saatuanne Raikalilta tiedon uudesta jäsenestä, huomi-oikaa hänet yhdistyksen ohjelmalla.

PankkitiliJos yhdistyksesi pankkitilin numero on muuttunut il-moita se ennen vuodenvaihdetta Raikal Rekisteripal-veluun.

RahastonhoitajaVuosien ajan liiton raha-asioita hoitanut Aune Pyyk-könen luopuu tehtävästä vuodenvaihteessa. Hänen tehtäviään jatkaa Nina Kallunki Oulusta. Tässä yh-teystiedot:

Nina Kallunki, Pakkaskuja 3, 90630 Oulusähköposti:[email protected] 600 452

VertaistukiasiaaMaaliskuussa 2010 pidettävässä liittokokouksessa Jyväskylässä saadaan katsaus IT-pohjaisen vertaistu-kiohjelman viime kehitykseen. FT Yrjö Auramon pi-täisi liittokokoukseen mennessä saada ohjelma siihen mittaan, että sitä voidaan näyttää.

Olen kiertänyt eri yhdistyksissä kertomassa henkilö-kohtaisesta ja IT-pohjaisesta vertaistuesta. Jos joku yhdistys haluaa vielä aiheesta kuulla, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen!

Yhdistyksistä suoraan liiton jäseniksiPienempien yhdistysten lopettamisia on taas edessä.Päijät-Hämeen yhdistys laitetaan ns. jäihin vuoden-vaihteessa. Yhdistyksen jäsenet voivat liittyä suoraan Meniere-liittoon. Tämä on ikävää, mutta pienten yh-distysten on vaikea saada toimijoita. Yhdistys jatkaa Päijät-Hämeen vertaistukiryhmänä.

Samanlaiset viestit on saatu sekä Lapin että Itä-Savon Meniere-yhdistyksiltä. Toivottavasti lakkauttaminen toistaiseksi tai kokonaan ei kuitenkaan merkitse sitä, että jäsenet eroaisivat koko Meniere-yhteisöstä. Toi-minta voi jatkua vertaistukiryhmänä ja epävirallisessa kerhomuodossa. Suomen Meniere-liiton jäsenet saa-vat joka tapauksessa edelleen Meniere-postin ja sitä kautta myös tietoa Meniere-tutkimuksen kehityksestä ja muuta ajankohtaista Meniere-tietoa.

Toivon kaikille hyvää, rauhaisaa Joulun Aikaa ja Onnellista Uutta Vuotta!



4
















5


4
















Tervetuloa Liittokokoukseen!Suomen Meniereliiton liittokokous Jyväskylässä

lauantaina 20.3. 2010

Ruokailu klo 11.00, kokous klo 12.00 Kutsu on avoin vuoden 2009 jäsenmaksunsa maksaneille liiton jäsenille,

valtakirjoja ei siis tarvita. Tarkemmat tiedot kokouspaikasta tammikuussa liiton kotisivuilla

www.suomenmeniereliitto.fi ja yhdistysten puheenjohtajilta.

Jyväsjärvi, Lutakko, ja Ainolan ranta, Kirsti Pehkonen

Viisaat tietäjät itämaan ”navigoivat” avulla tähden luo kuninkaan.

Joulun tähti loistavin ole oppaana meillekin.Heli Mikantie

On valkoisia pisaroitailma tulvillaan.Kimaltava lumimattopeittää koko maan.Hiljaisina sävelinälumi laskeutuu,piiloon lumivaipan allekesä unohtuu.Pia Perkiö

Olet niin hyvä tyyppi,

että ansaitset voida hyvin

(Kotilääkäri Joulukuu 2009)


6


4
















Voivatko kaikki Meniere-potilaat käyttää kuulolaitetta?

Kyllä, edellyttäen, että henkilö ei ole täysin kuuro. Jos vakavaa huono-kuuloisuutta esiintyy molemmissa korvissa, sisäkorvaimplantti saattaa olla paras vaihtoehto.

Huimausta kovista äänistä

Onko Meniere-potilailla vaikeuksia sovittaa kuulolaitetta?

Meniere-potilailla saattaa esiintyä kahdenlaisia ongelmia. Ensinnäkin kaikkein hiljaisimpien sekä kovim-pien ja epämukavimpien äänitaso-jen välinen raja on erittäin pieni. Toiseksi on potilaita, joille aiheutuu huimausta kovista äänistä (Tullion ilmiö). Tällöin kuulolaitteen sovit-tamisessa on tärkeää huomioida ettei kuulolaitteen teho ylitä tätä äänitasoa.

Miten tulisi toimia jos kuulo vaih-telee, tulisiko odottaa parempaa ajanjaksoa vai säätää laite uudel-leen?

Nykyaikaisimmat digitaaliset kuu-lolaitteet sisältävät äänenvoimak-kuuden säätimen, jonka toimintaa voidaan ohjelmoida. Kuulolaitetta sovitettaessa tulisi varmistaa, että äänenvoimakkuus asetetaan niin, että laite vähentää tai lisää ääniä tarpeeksi riippumatta siitä onko kuulo sovitushetkellä hyvä tai huono. Kuitenkaan itse kuulolait-teen voimakkuutta ei voi säätää, vaan se on tehtävä ohjelmallisesti joko poliklinikalla tai kuulolaitteen taarkastuspisteessä.

Digitaalinen vai analoginen

Kumpi kannattaa valita, vanhempi analoginen vai nykyaikaisempi digitaalinen kuulolaite?

Digitaalinen kuulolaite mukautuu paremmin yksilön huonokuuloi-suuteen, kun taas analogista kuu-lolaitetta henkilön on helpompi itse säätää silloin jos kuulon taso vaihtelee toistuvasti. Analogisia kuulolaitteita sovitetaan enää har-vemmin ja niiden saatavuus vähe-nee lähitulevaisuudessa.

Jos korva on hyvin herkkä voimak-kaille äänille, voiko kuulolaitetta käyttää?

Kyllä voi, mutta tuolloin laitteessa täytyy olla tehokas rajoitin voimak-kaille äänille.

Molemmissa korvissa

Missä tapauksissa kuulolaitetta käytetään molemmissa korvissa?

Jos henkilö kuulee huonosti kum-mallakin korvalla, hän yleensä hyö-

Haastateltavana professori Dafydd Stephensin.

Voivatko kaikki Meniere-potilaat käyttää kuulolaitetta

Professori Dafydd Stevens kuuluu maailman johtaviin kuulonhuollon ja huimauk-sen tutkijoihin. Professori Stephens on myös vertais-tukitoiminnan uranuurtaja ja Meniere-liiton yhteistyö IT-pohjaisen vertaistuki-järjestelmän kehittämisessä hänen kanssaan jatkuu.

7


4
















tyy molemmissa korvissa olevasta kuulolaitteesta. Jos henkilöllä on kuitenkin merkittävä kuulovaurio toisessa korvassa ja vähäisempi toisessa, kuulolaitetta kannattaa sovittaa paremmin kuulevan kor-van mukaan.

Kuuloa voidaan testata mittaamalla äänenkorkeutta erikseen kummas-takin korvasta käyttämällä apuna esimerkiksi äänirautaa. Jos äänen-korkeus on erilainen kummassakin korvassa, henkilö ei todennäköi-sesti hyödy molemmissa korvissa olevasta kuulolaitteesta.

Korvan sisälle, vai taakse

Miten korvakäytävän sisälle asen-nettava kuulolaite ja korvan takana oleva kuulolaite eroavat toisistaan?

Osa potilaista pitää enemmän kor-van sisälle asennettavasta kuulo-laitteesta, koska se on ulospäin huomaamaton. Korvan taakse asetettavan laitteen etuna on, että se parantaa suuntakuuloa. Lisäksi ulkoinen kuulolaite kertoo muille, että henkilöllä on kuulo-ongelmia.

Jos henkilön toinen korva kuulee normaalisti, tulisiko kuulolaite sovittaa huonosti kuulevaan kor-vaan?

Kyllä, koska huonommin kuuleva korva kuulee tällöin paremmin ja mahdollisesti suuntakuulo sekä taustamelussa kuuleminen parane-vat. Toisaalta jos toinen korva on selvästi huonokuuloisempi, sen parantaminen kuulolaitteen avul-la voi haitata paremman korvan kuuloa. Siksi toisen korvan ollessa normaalikuuloinen yleensä ei suo-sitella kuulolaitetta.

Vaatii totuttelemista

Kuinka kauan henkilön tulisi käyt-tää kuulolaitetta tottuakseen uuteen äänimaailmaan?

Kuulolaitteeseen tottuminen voi viedä muutaman kuukauden. Mo-

net haluavat kuulolaitteen tuottavan samanlaatuisia ääniä kuin mihin he ovat tottuneet. Tämän vuoksi erittäin huonokuuloinen henkilö saattaa kokea äänet kuulolaitteen avulla tinnituksena. Tällaisessa tapauksessa kuulolaite kannattaa asentaa potilaan haluaman ja op-timaalisen asetuksen välille, ja säätää sitä ajan kuluessa asteittain paremmin auttavaan suuntaan.

Kaksiulotteiseen maailmaan

Sinulla on molemmissa korvissasi kuulolaite, minkälaisia kokemuksia sinulla on niistä?

Sovittaminen on hankalampaa, kos-ka molemmat laitteet on säädettävä toimimaan keskenään. Joku saattaa kokea, että kahden kuulolaitteen pitäminen tarkoittaa, että hän on enemmän ”kuuro”. Ongelmia syn-tyy myös siinä tapauksessa, että toisessa korvassa on enemmän kuulovaurioita kuin toisessa. Kum-massakin korvassa kuulolaitetta pitävät henkilöt saattavat kokea pääsevänsä takaisin kaksiulottei-seen maailmaan. Suuntakuulo ja puheen kuuleminen taustamelusta huolimatta paranevat, koska kum-pikin korva kuulee.

Uskotko, että lähitulevaisuudessa kuulolaitteet tulevat entistä älyk-käämmiksi?

Jo nyt kehittyneimmät kuulolait-teet osaavat automaattisesti säätää kuullun puheen taustamelun tason ja laadun mukaan. Myös muita uu-sia ja älykkäitä teknisiä ratkaisuja kehitellään jatkuvasti, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan lisää tut-kimuksia.

Läheinen mukaan sovittamiseen

Mitä neuvoja sinulla on Meniere-potilaille kuulolaitteiden käytöstä?

Pyydä läheisesi mukaan kuulolait-teen sovittamiseen. Heille kannattaa selventää missä tilanteissa laitteesta on apua ja milloin ei. Esimerkiksi

taustamelussa kuulolaite ei välttä-mättä ole avuksi. Keskustele myös kuinka kommunikointi sujuisi parhaiten vaikeissa tilanteissa, esi-merkiksi autossa. Läheisten tulisi ymmärtää, ettei kuulolaite palauta kuuloasi normaaliksi.

Voin teeskennellä, etten kuule

Mitä muutoksia olet joutunut teke-mään elämässäsi kuulovaikeuksien vuoksi?

En ole koskaan nauttinut meluisissa paikoissa käymisestä ja kuulovai-keuteni onkin hyvä tekosyy välttää esimerkiksi juhlia ja ravintoloita. Minun on vaikea kommunikoida kielellä, joka ei ole äidinkieleni. Lisäksi minulla on vaikeuksia kuulla pienten lasten (mm. lasten-lasten) puhetta silloin, kun he vasta harjoittelevat omaa puheenmuo-dostustaan.

Myönteistä on, että voin aina jättäytyä pois omasta mielestäni tylsistä tai turhista keskusteluista vedoten kuulovaikeuksiini. Olen myös huomannut, että jotkut kes-kittyvät vain oleellisiin ja tärkeisiin asioihin keskustellessaan kanssani kun he huomaavat, että minulla on kuulolaite. Lisäksi voin aina teeskennellä, etten kuule mitään jos joku pyytää minua tekemään jotakin epämieluisaa. jotakin epämieluisaa.


8


4
















Ilmari Pyykkö, prof., Dafydd Stephens, prof., Dennis Poe, prof., Erna Kentala, dos., Hilla Levo, LKT., Vertaistukityöryhmä

Menieren taudin yhtenä tärkeimmistä taudin syistä pidetään nesteen kertymistä sisäkorvan keskeisaitioon, jos-sa kuulon aistinsolut sijaitsevat. Nesteen kertyessä kalvostot pullistuvat, jolloin henkilö havaitsee korvassaan paineen tunnetta, korva alkaa soida ja tuntuu tukkoiselta. Lisäksi sanat ja äänet säröilevät. Ilmeisesti paineen vaikutuksesta tyvikalvokin pullistuu ulospäin ja samalla venyttää siihen kiinnittyneitä ulkoisia karvasoluja. jolloin kuulo heikkenee (katso alla olevia kuvia). Karvasolut eivät pysty enää supistumaan. Ulkoisten karva-solujen karvat saattavat irrota katekalvosta venytyksen seurauksena, jolloin kuulon heikkeneminen on pysyvää ja sanat säröytyvät; niistä on vaikea saada selvää.

Painehoito Menieren taudissa – hyötyä vai vain hyvän olon tunnetta

Kuvassa normaali keskeiskäytävä, jonka lattiana on tyvikalvo ja karvasolut päättyvät katekalvoon. Oikeanpuoleisessa kuvassa katekalvo on nestekertymän vuoksi noussut eroon karvasoluista.

Vuonna 1960 Lundin korvaklini-kan professori Sven Ingelstedt oli kiinnostunut sisäkorvan paineesta ja sai ajatuksen kokeilla painekam-miota oireiden hoitamiseen. Hän julkaisi v. 1976 tulokset kokeista, joissa hän oli hoitanut viittä Me-nieren tautia sairastavaa potilasta akuutin kohtauksen aikana. Hän laittoi heidät kohtauksen aikana painekammioon.

Oltuaan alipaineessa 40 min ajan neljä viidestä parani. Heidän hui-mauksensa poistui, paineen tunne korvassa ja tinnitus helpottuivat. Viidennelläkin oli lievennystä oi-reissa, mutta hän ei parantunut.

Vähän tämän julkaisun jälkeen professori Ingelstedt menehtyi

äkillisesti, mutta hänen tutkimus-ryhmänsä jatkoi työtä. He keräsivät 36 potilaan joukon ja hoitivat heitä kohtauksen aikana alipaineella painekammiossa. Näistä potilaista 15:n kuulo parani nopeasti ja 11:n paraneminen kesti enemmän kuin vuoden ajan. Seuraavassa julkai-sussa potilaiden määrä oli noussut 40:een ja he hoitivat myös toistu-vasti potilaita painekammiossa.

Ohjeet olivat yksinkertaiset: vältä paineen tasaamista nielemällä pai-neen laskiessa. Tulosten mukaan kuulo parani 20 potilaalla nopeasti. Ja 7 potilaalla hoitotulos kesti pi-tempään kuin 3 vuoden ajan.

Samanlaisia tuloksia julkaisivat myös hollantilaiset van Deelen ja

Huzing vuonna 1987. He mittasivat kuuloa ennen ja jälkeen painekam-mion ja totesivat, että 43 potilaasta 8:n kuulo parani enemmän kuin 10 dB. Lisäksi 9 :llä potilaalla 43:sta oli apua huimauskohtausten poissa pysymiseen.

Japanilaiseen Kitaharan tutki-musryhmä julkaisi kaksi artikkelia painehoidosta. Kummassakin n. 50 % hyötyi hoidon tuloksista. Tosin kuulo parani vain kolmasosalla.

Merkillepantavaa on että yksikään näistä tutkimuksista ei ole suo-ritettu satunnaistetussa kaksois-sokkokokeessa, joten tulokset ja johtopäätökset eivät anna varmaa tietoa hoidon hyödyllisyydestä.

9


4
















Miten laitoksesi liittyy lentolääke-tieteeseen?

Alipaine liittyy lentämiseen hyvin-kin oleellisesti. Lennettäessä viiden kilometrin korkeuteen ilmanpaine putoaa noin puoleen maan il-manpaineesta. Siitä se pienenee edelleen hyvinkin voimakkaasti, kolmenkymmenen kilometrin korkeudessa on enää noin sadasosa maanpinnan ilmanpaineesta.

Miten paineen aleneminen vaikut-taa lentäjiin?

Ensimmäinen vaikutus tulee kaa-sutäytteisiin onteloihin, joissa oleva kaasu pyrkii laajentumaan silloin kun ympäröivä paine pie-nenee. Matkustettaessa tavallisella matkustajakoneella matkustamon paine vastaa noin 2300 metrin korkeudessa olevaa ilmanpainetta. Tällaisessa korkeudessa ihmis-kehossa olevien kaasuonteloiden kaasun tilavuus kasvaa suunnilleen

30 prosenttia verrattuna tilantee-seen maan pinnalla. Jos kaasua ei pääse virtaamaan ulos onteloista, niin silloin paine ei tasaannu ja tästä aiheutuu kipua. Kun korkeut-ta tulee tarpeeksi paljon, kipu voi olla niin kovaa, että se invalidisoi ihmisen eikä hän pysty toimimaan lainkaan. Lentäjälle tämä voi olla hyvin kohtalokas asia ja sen takia testaamme lentäjien paineentasaus-kykyä alipainekammiossa.

Miten paine vaikuttaa sisäkor-vaan?

Kun ympäröivässä ilmassa alenne-taan painetta, elimistön rakenteet ja nesteet pyrkivät liikkumaan alem-man paineen suuntaan. Laajen-tuminen koskee myös sisäkorvaa siltä osin kuin tilavuudenmuutosta pääsee rakenteiden sisällä tapah-tumaan. Paineen muutos vaikuttaa myös sisäkorvan nesteiden liik-keeseen.

Mitä painekammioyksikössä teh-dään?

Painekammioyksikkö on osa Ilmai-lulääketieteen keskusta. Tutkimme täällä sotilaslentäjät ja vastaamme suurimmaksi osaksi heidän valin-noistaan ja vuositarkastuksistaan. Täällä tehdään myös siviiliam-mattilentäjien ja lennonjohtajien valinta- ja vuositarkastuksia.

Alipainekammio on alun perin rakennettu Keskussotilassairaalaa eli Tilkkaa varten 1960-luvun puo-livälissä, jolloin Suomen ilmavoi-mien suihkukonekalusto parantui hyppäyksenomaisesti. Meidän alipainekammiomme pystyy tuot-tamaan jopa kolmenkymmenen kilometrin korkeutta vastaavan alipaineen, jolloin ollaan jo sa-dasosassa maanpinnan paineesta. Tällaisia alipaineita ei käytännössä lentäjien testaamisessa enää tarvita, mutta aikoinaan sotilaslentäjät saat-

Kysytään alipaine-hoidosta

Dosentti, kliinisen fysiologian erikoislääkäri Matti Mänty-saari on Sotilaslääketieteen Keskuksessa sijaitsevan Ilmai-lulääketieteen keskuksen joh-taja. Hän toimi aikaisemmin Keskussotilassairaalassa, jos-sa työhön kuuluivat sydän- ja hengityselimistön tutkimukset sekä ali- ja ylipainekammion toiminnasta vastaaminen.


10


4
















toivat lentää kahdenkymmenen ki-lometrin korkeuteen saakka, jolloin heidän painepukujaan pystyttiin testaamaan täällä.

Alipainekammion säätöpöydältä käsin ohjataan paineen muutosta ja säädetään painetasoja. Painekam-mioyksikön monitorista näkyy ali-painekammion istumapaikat ja sen kautta seurataan, että henkilöillä on kammiossa kaikki hyvin. Meillä on käytössä jatkuva puheyhteys sisälle kammioon ja sieltä ulos.

Miten alipainehoito toteutuu Meniere-potilailla?

Ensin mennään hitaasti yhden kilometrin korkeutta vastaavaan alipaineeseen, ollaan siinä kymme-nen minuuttia ja tullaan nopeasti alas. Seuraavaksi mennään hitaas-ti kahden kilometrin korkeutta vastaavaan alipaineeseen, ollaan sielläkin kymmenen minuuttia ja tullaan jälleen nopeasti alas. Lo-puksi mennään vielä 2300 metrin korkeuteen, joka vastaa tavallisen matkustajakoneen matkustamon alipainetta, ollaan siellä kymmenen minuuttia ja tullaan sieltä hitaasti alas.

Käytämme samaa mallia, joka on käytössä Ruotsissa Linköpingin yliopistollisen sairaalan potilailla. Valmisteluineen hoitokertaa kestää tunnin verran.

Onko painekammiohoidosta hyö-tyä Menieren taudissa?

Tieteellisen tason selvitystä tämän hoidon hyödyistä ei tietääkseni ole, mutta olen keskustellut Ruotsin vastaavan alipainekammiokeskuk-sen työntekijöiden kanssa Linkö-pingissä ja heillä käy Meniere-poti-laita säännöllisesti alipainehoidos-sa. Ainakin subjektiivista hyötyä potilaille tästä on ollut, koska he jaksavat käydä siellä muutaman kuukauden välein.

Voiko tästä hoidosta olla Meniere-potilaille jotakin haittaa?

Ymmärtääkseni haittaa ei synny. Pieniä ongelmia voi liittyä paineen tasaukseen, mutta ne saadaan hoi-dettua paineenmuutosnopeutta sää-tämällä. Nuhaisena paineentasaus toimii huonosti ja silloin kannattaa alipainekammioon tuloa lykätä, kunnes nuha on parantunut.

Miten paljon tällainen hoito mak-saa?

Ilmailulääketieteen keskuksen hinnastossa painekammion käytön vuokraksi on määritelty 115,90 euroa tunnilta. Jos alipainekam-miomme kaikki neljä paikkaa ovat käytössä, jakaantuu kustannusnel-neljälle henkilölle. Yksi hoitokerta kestää kaikkiaan tunnin.

Onko hoidon toistamisella mer-kitystä?

Olettaisin, että toistolla on merki-tystä erityisesti Ruotsista saatujen kokemusten perusteella. Siellähän potilaat käyvät muutaman kuukau-den välein tällaisessa hoidossa.

Potilas Hannu Lindholm ennen alipainekammiohoitoa

Sinulla on Menieren tauti ja paineen tunnetta korvissa, joka aiheuttaa vaikeuksia. Mitä sinä potilaana odotat painekammio-hoidolta?

Ensisijaisesti odotan tietysti, että hoito auttaisi minua, edes lyhyt-aikaisesti. Odotukseni ovat korke-alla, koska kuulin, että hoito voisi laskea sisäkorvan painetta mikä on minun ongelmani ydin. Olen innostunut kokeilemaan tätä hoitoa ja uskon siihen.

Tutustuit äsken painekammioon, pelottiko se sinua?

Ei pelottanut ollenkaan.

Potilas alipainekammiohoidon jälkeen

Nyt hoito on suoritettu alipai-nekammiossa, montako kertaa painetta vaihdeltiin?

Kolme kertaa.

Miltä tämä tuntui korvissa ja kuulossa?

Ei mitenkään epämiellyttävältä. Nieleskellä piti, että paine tasaan-tuisi korvissa. Nieleminen tuntui vain siinä korvassa, johon minulla ei ole putkea laitettu.

Vaikuttiko tämä hoito millään tavalla tinnitukseen?

En huomannut muutoksia, että

11


4
















Painekammiohoito saattaa olla avuksi joillain menierikolla. Hoidosta ei ole sivuvaikutuksia, jos pystyy tasaamaan paineet lentokoneessa. Yhden hoitokerran kustannukset ovat 115,90 €, joka jakautuu alipainekammiossa hoidossa olijoiden kesken (enintään 4 henkilöä kerrallaan, jolloin hoidon hinnaksi henkeä kohti tulee n. 29 €).

Alipainekammiohoidosta ei saa korvausta. Hoito on toistaiseksi kokeellista ja sen voi tilata:

Ilmailulääketieteen keskus (AMC) PL 50, 00301 Helsinki Käyntiosoite: Tukholmankatu 8 A Helsinki puh. 00299 580 355 tai 0299 580 340 sähkö[email protected]

tinnitus olisi noussut tai laskenut.

Entä paineen tunne korvissa?

Hoidon aikana tunsin selvästi pai-neen muutokset ja erityisesti nopeat laskut, mutta nyt hoidon jälkeen en tunne suurtakaan eroa. Missään nimessä paineen tunne korvissa ei muuttunut huonompaan suuntaan.

Oletko ajatellut tulla uudestaan tällaiseen hoitoon?

Haluaisin koittaa lisääkin tätä hoi-toa, vaikka heti ensi viikolla.

Hoitoa on ollut seuraamassa myös potilaan vaimo, miltä tämä hoito omaisen mielestä vaikutti?

Se vaikutti hyvin mielenkiintoisel-ta. En epäillyt etukäteen ollenkaan etteikö mieheni pärjäisi tässä hy-vin. Kammio näytti ilmavalta ja mukavalta, ei ollenkaan pieneltä tai ahtaalta. Gitta Lindholm.


12


4
















Liian vähän aikaa potilasta kohden

Miten japanilaiset lääkärit suh-tautuvat Meniere-potilaisiin?Valitettavan usein lääkärit hoitavat potilasta ilman oikeaa diagnoosia. Tämän vuoksi Meniere-potilaita saatetaan hoitaa antihistamiinein tai verenkiertoa parantavin lääk-kein ensin sisätautien osastolla. Jos lääkkeet eivät tehoa, potilas siirretään meidän osastollemme, jolloin tutkimuksien jälkeen poti-laalle vahvistetaan oikea diagnoo-si Menieren taudista.

Klinikallamme saattaa käydä päi-vittäin jopa viisikymmentä poti-lasta. Jokaista potilasta kohden on vain vähän aikaa emmekä kiireen takia välttämättä ehdi tutkia kun-nolla potilaan taustatietoja tai sel-vittää hänen toimintarajoitteitaan.

Minkälainen on Menieren taudin perinteinen hoito Japanissa?Käytämme hoidossa tavallisia yleisimpiä lääkkeitä kuten anti-histamiinia tai steroideja. Aiem-min hyödynsimme samanaikaises-ti myös yrttilääkkeitä ja perinteistä kiinalaista lääketiedettä. Esimer-kiksi vanha aasialainen lääkekas-vi, ginkgo biloba (neidonhiuspuu) saattoi auttaa joitakin potilaita.

Vertaistukijärjestelmää ei ole Tarjotaanko Meniere-potilaille vertaistukea?Tällä hetkellä meillä ei ole käytös-sä vertaistukijärjestelmää Japanis-sa, mutta toivoisimme, että tule-vaisuudessa voisimme tarjota ver-taistukea niin potilaalle kuin omai-sillekin.

Onko teillä käytössä järjestelmää, joka tukisi Meniere-potilaita toi-mintarajoitusten kanssa selviämi-sessä?Tietääkseni meillä ei kouluteta sai-raanhoitajia tai potilaitakaan koh-taamaan sairauden mukanaan tuo-mia toimintarajoitteita. Ainakaan tällä hetkellä meillä ei valitettavas-ti ole antaa arkea helpottavia ohjei-ta Meniere-potilaille.

Eräissä japanilaisissa sairaalois-sa Meniere-potilaille annetaan ”steroidihoitoa”, mitä mieltä olet-te tästä?Joissakin sairaaloissa steroidihoi-toa todellakin käytetään, mutta leikkaustulokset eivät vielä ole tar-peeksi vakuuttavia. Tätä hoitoa an-tavat lääkärit tosin ovat sitä mieltä, että sillä saavutetaan hyviä tulok-sia, mutta minä en henkilökohtai-sesti osaa ottaa tähän kantaa.

Tarkat taustatiedot ja räätälöity hoito

Jos kyseessä on hyvin vakava Me-nieren tauti, mitä hoitoa suositteli-sitte potilaalle?Vakavissa tapauksissa käytän Gen-tamycin-hoitoa. Monille potilaille tämän on todettu olevan tehokas hoitokeino. Potilaan kuulon pa-rantaminen erilaisin apukeinoin on myös tärkeää.

Tulisiko meidän ottaa joissakin asioissa oppia Japanista?Pidän tärkeänä sitä, että Meniere-potilaan taustatiedot tutkitaan tar-koin. Potilaalle tulisi määrätä juu-ri hänen tilanteeseensa sopiva te-hokas lääkitys, ja jos lääkkeet ei-vät auta, käyttöön tulisi ottaa Gen-tamycin-hoito.

”Toivoisimme, että voisimme tulevaisuudessa tarjota vertaistukea niin potilaalle kuin omaisillekin”

Professori Hisayoshi Ishizaki:

Professori Hisayoshi Ishizaki, työskentelee Shizuokan yliopis-tollisessa sairaalassa Japanis-sa. Hän on tutkinut tasapaino-elimistön toimintaa yli kahden-kymmenen vuoden ajan, erikois-alanaan Menieren taudin tutki-mus.

Ilmari Pyykkö, prof., Dafydd Stephens, prof., Dennis Poe, prof., Erna Kentala, dos., Hilla Levo, LKT., Vertaistukityöryhmä

tamycin-hoito.

13


4
















Mitä sinä ymmärrät sanalla meditaatio?

Meditaatio on minulle todella yksinkertainen asia. Se on ikään-kuin sisäänpäin kääntymistä, mutta ei kuitenkaan vetäytymistä. Sitä voisi kuvailla välittömäksi kokemiseksi ja läsnäoloksi tässä hetkessä.

Voiko läsnäoloa harjoitella jol-lakin tavalla?

Se on asia, joka tapahtuu ikään-kuin itsestään, mutta on tietenkin asioita, joita voi tehdä läsnäolon saavuttamiseksi.

Meditaatio liitetään usein kiel-teisten asioiden poissulkemiseen

tai käsittelyyn, miten sinä koet tämän?

Meditaatiossa tulee paljon asioita pintaan, niin ajatuksia, tuntemuk-sia kuin aistimuksiakin. Ne voivat olla positiivisia tai negatiivisia, mutta myös täysin neutraaleja asioita. Olen kokenut, että pintaan

Mietiskely _

läsnäoloa tässä hetkessä

Haastateltavana Mika Björklund

Nimeni on Mika Björklund, asun Kivenlahdessa Espoossa. Opiskelen akupunktiota ja olen harjoittanut meditaatiota kolmisen vuotta.


14


4
















nousseita asioita tarkastellessa, ne ikään kuin katoavat itsestään.

Voiko asioiden analysointi olla ihmiselle haitallista?

Ennemminkin päinvastoin, se on todella hyödyllistä. Sillä on oma paikkansa ja aikansa. Toisaalta jos analysointi on ainoa asia, jota ihminen tekee, se voi muodostua ongelmalliseksi. Meditaation kautta ihminen kykenee havain-noimaan analysointiaan ja sitä kautta irtautumaan siitä.

Meditaation sanotaan olevan tietoista läsnäoloa, miten tule-vaisuus tai menneisyys sijoittuvat meditaatiotapahtumaan?

Meditaatio on nimenomaan läsnä-oloa tässä hetkessä. Jos mieleen tulee ajatuksia siitä mitä voisi tehdä tai mitä on tapahtunut, ne voi olla meditaatiossa mukana, mutta niiden ei tarvitse antaa häi-ritä tässä hetkessä olemista.

Miten meditaatio vaikuttaa ali-tajuntaan?

Se nostaa paljon erilaisia muistoja pintaan. Sitä kautta se on myös hyvin puhdistavaa, koska mieleen tulee tapahtuneita asioita, osa mu-kavia, osa kivuliaitakin. Ne ikään kuin tulevat ja menevät, ja sen jälkeen on hyvin puhdistunut olo. Pikku hiljaa ne eivät enää samalla tavalla kosketa tai hallitse elämää. Meditaation aikana mielestä pois työnnetyt asiat löytävät tavallaan tiensä takaisin pinnalle.

Miten meditaatiota tehdään?

Meditaation voi aloittaa milloin vain sen kokee tarpeelliseksi. Meditoimiseen voi aluksi käyttää joka päivä esimerkiksi 15 minuut-tia. Aikaa voi pidentää myöhem-min omien mieltymysten mukaan.

Miten meditointi käytännössä tapahtuu, onko siinä joitakin valmisteluja?

Mitkään valmistelut eivät ole pakollisia. Meditaatiota voi tehdä istualtaan tai seisaaltaan, liik-keessä tai pysähtyneenä. Tärkeää on, että ulkoiset tai ympäristön ärsykkeet eivät ole tärkeitä, vaan tapahtumien tiedostaminen.

Mistä oman kehon tiedostami-nen olisi paras aloittaa?

Oman hengityksen seuraami-sesta on hyvä lähteä liikkeelle.

Ei tarvitse hengittää normaalia syvemmin, vaan tulee kiinnittää huomiota oman kehonsa toimin-toihin.

Miten meditaatio auttaa selviä-mään sairauksista?

Meditaatio auttaa hyväksymään. Se ei välttämättä muuta sitä, että jalkaan sattuu tai korvia tinnit-tää, vaikka se voi toki helpottaa oireita. Kaikkein merkitykselli-sintä on, että meditaation kautta voidaan saavuttaa rauhallinen vire. Asiat, jotka ennen tuntuivat kivuliailta tai haitallisilta, eivät enää samassa määrin häiritse.

Sinulla on tinnitusta, miten pär-jäät sen kanssa?

Se ei oikeastaan haittaa minua. Kun istun alas meditoimaan ja korvani soi, se on vain asia, jonka kuulen ja havaitsen, mutta en liitä siihen minkäänlaista tunteellista arvoa. Se on vain asia joka ta-pahtuu.

Asiat, jotka ennen tuntuivat kivuli-ailta tai haitalli-silta, eivät enää samassa määrin häiritse.

Jos tinnitus aihe-uttaa ahdistusta, meditaation avul-la se voi hyvinkin laantua. Jos ah-distus itsessään voimistaa tinni-tusta, myös silloin oireet voivat vä-hentyä.

Mitä sinä suosittelisit tinnituksen hoidoksi meditaatiossa, miten se tapahtuisi?

Ennen kuin asiassa voi tapahtua minkäänlaista edistymistä, se pitää ensin hyväksyä. Niin kau-an, kun ihminen taisteleesellaista asiaa vastaan, jolle ei voi mitään, se on kuin energian hukkaan heittämistä. Kun on asian hyväk-synyt, meditaation avulla se alkaa menettää merkitystään. Sen ei tar-vitse antaa häiritä samalla tavalla kuin se on ennen häirinnyt.

Mitä meditaation aikana tapah-tuu?

Meditaation aikana keho usein rauhoittuu ja tunteelliset reaktiot eivät niinkään vaimene, mutta ne nähdään omalla paikallaan. Jos esimerkiksi tinnitus aiheuttaa ahdistusta, meditaation avulla se voi hyvinkin laantua. Jos ahdistus itsessään voimistaa tinnitusta, myös silloin oireet voivat vä-hentyä.

15


4
















antaa olla ja ne hyväksyy, ne pikku hiljaa katoavat näkyvistä.

Voisiko meditaation määritellä parilla sanalla niin, että se on ahdistuksen purkamista tapah-tumista?

Purkaminen on hieman huono sana, koska silloin tuntuisi siltä, että meditaatiossa asiat tapahtuvat kuin itsestään ilman, että niille tarvitsee tehdä mitään. Ahdistuk-sella on taipumus hävitä pikku hiljaa.

Vaatiiko meditaatio paljon työtä?

Meditaatio itsessään ei vaadi oikeastaan mitään, mutta ennen-kuin pääsee jyvälle mistä siinä pohjimmillaan on kyse ja pystyy rentoutumaan, se voi vaatia sitä, että uudestaan ja uudestaan palaa asian ääreen. Ennenpitkää jokai-nen voi tajuta mistä meditaatiossa on kyse. Joillakin se voi kestää vähän aikaa, joillakin pitkänkin aikaa. Omalla halulla on vaikutus-ta asiaa, mutta siihen liittyy myös asioita, joita ei voi välittömästi hallita. Kaikki alitajuntaiset ja ajattelutapojen tottumukset vai-kuttavat.

pidettäessä ajatukset harhailevat enemmän ja on vaikea keskittyä, silmiä voi pitää auki. Joku taas tuntee, että silmät auki on vaike-ampi keskittyä omaan kehoon. Kokeilemalla selviää kumpi itsel-lä toimii paremmin.

Pitääkö mennä meditaatiokurs-sille vai voiko sen oppia itse?

Meditaation voi oppia itsekin. Viime kädessä kaikki pohjautuu meditaation ymmärtämiseen, ku-kaan ei voi sitä opettaa. Kurssit ovat ihan hyviä jos kokee, että sellainen auttaa.

Kursseilla tarjotaan useimmin mantraa, mitä sillä on merki-tystä?

Mantra on asia, johon voi keskit-tyä samalla tavalla kuin hengityk-seen. Se ei ole välttämätön, mutta siitä voi olla joillekin hyötyä. Toisaalta siitä voi olla haittaa jos keskittyy vain mantraamiseen läsnäolon kustannuksella.

Onko sinulla mantraa?

Minulla ei ole mitään yksittäistä mantraa, mutta olen kyllä käyt-tänyt erilaisia sananparsia. Jos meditaatio riisutaan kaikesta uskonnollisuudesta, ei ole väliä mitä mantra tarkoittaa.

Milloin meditaatiota voi tehdä?

Meditaatio tapahtuu aina nyt, ei ole rajoituksia ajan ja paikan suhteen. Käytännössä aina, kun tulee sellainen tilanne, että voi hetkeksi pysähtyä, avautuu myös mahdollisuus meditaatioon.Meditaation oletuksena on, että on tässä ja nyt, haittaako se, että alitajunnasta pulppuaa vanhoja asioita esille?Se ei haittaa, on oikeastaan ihan välttämätöntä, että niin käy. Asi-oita tulee ja menee, ja kun niiden

Niin kauan kuin ihminen taistelee sellaista asiaa vastaan, jolle ei voi mitään, se on kuin energian hukkaan heittä-mistä.

Hengitysharjoitukset ovat yksi tapa lisätä tiedostusta, miksi hengitysharjoitukset ovat niin tärkeitä?

Hengitykseen keskittyminen on todella hyvä tapa kiinnittää huomiota siihen mitä kehossa tapahtuu. Sen kautta tulee tie-toisemmaksi siitä, että keholla on omanlaisensa elämä ja lisäksi se on hyvin rauhoittavaa. Koska meistä jokainen hengittää, se on hyvä asia mistä aloittaa.

Pitääkö meditaatiossa sulkea sil-mänsä vai pitää silmät avoinna?

Kumpikin käy, riippuen siitä miltä itsestä tuntuu. Jos silmiä kiinni

Vaikuttaako meditaatio uni-häiriöihin, nukkuuko silloin paremmin?

Se vaihtelee. Itse olen kokenut, että meditaatio parantaa unen laa-tua ja auttaa nukahtamaan, mutta joskus se voi piristääkin.

Mitä meditaatio sinulle merkit-see?

Paljon eri asioita. Se on paranta-nut elämänlaatuani, koska se aut-taa keskittymään ja tuo elämääni rauhallisuutta ja vakautta.

Meniere-postin seuraavassa nu-merossa käsitellään mietiskelyä ei-lääketieteellisenä hoitovaihtoeh-tona. Lisäksi tässä haastateltu Mika Björklund antaa ohjeita meditoinnin aloittamiseen ja siinä etenemiseen.

Koska meistä jokainen hen-gittää, se on hyvä asia mistä aloittaa.


16


4
















Päijät-Hämeen Menieret retkellelähti Jaalan Verla-museoon,kimppakyydillä reissaamaan.

Edward Dipellin suunnittelema,vuosina 1885–95 rakennettu tehdasmiljööodotti meitä ryhdikkäänä, täysin kunnossa.Samoin koko alue toimintavalmiina.

Oppaamme kun kertoili, niin mielessämmealkoi tehdas toimimaan, vai oliko se havinaa.Hevosella valmiit puut tuotiin hiomoon,sirkkelillä pätkittiin, joskus jopa sormiakin,siitä sai loppupäivän vapaata.

Kuoritut puut hiottiin silinterikoneellavalkoiseksi massaksi, siitä 70 kertaa 100 sm arkeiksi.Liinapäiset essunaiset, kait jo mummo-ikäisethoiti pahvikoneita, myös sieltä arkit kuivaamoon.

Kuivaamon korkeuksissa,hyvin lämpimässä, lankullanaiset sitten pahvit kääntelinäin tehokkaasti kuivatteli.

Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys teki retkenVerlan tehdasmuseoon

Tehtaan vuosituotto oli 2000 tonnianykyisin on tehtaitten päivätuotto samaa luokkaa.2000-luvulla on vielä tilauksia tullut,vaikkakin tuotanto päättyi jo 1960-luvulla.

Kiersimme myös alueen putiikit jamakasiinit ostomielellä ja mukaan tarttuiniin piirakkapulikka kuin emännän valtikkakin.

Ja mikä kaikkein parasta: hyvin maukas lounasmeidät kylläiseksi sai, sekä Osmontarjoilema raparperipiirakka.

Paluumatkalla Pentikin myymäläihastutti meitä kauniilla tavaroilla.Pohdiskelimme sen aikaisia työoloja ja -tapojanaisen näkökulmasta.Isänmaamme on rakennettu kovalla työllä.

Näin vietimme mielenkiintoisen, hauskanyhteisen päivämme Menieren merkeissä. Aimo Marttinen

”Kiersimme myös alueen pu-tiikit ja makasiinit ostomie-lellä....”

Kuvassa vasemalta Mikko Ai-rola, myyjä, Anneli Airola ja Mirja Karjalainen. Liisa Pal-kiosta näkyy hieman tukkaa Osmo Harjun takana. Etu-alalla Raili Tarvainen ja Satu Kaukinen.

17


4
















Uudenmaan Meniere-yhdistyksen syysretkellä 3.10. oli neljä tutustu-miskohdetta, joista ensimmäinen oli Hyrsylän Mutka.

Sattui niin onnellisesti, et-tä Hyrsylän Mutkan emäntä, Ai-ra Samulin lähti mukaamme sa-massa bussissa Helsingistä. Mat-kalla Aira kertoi kaikkea mielen-kiintoista elämästään ja siitä, mi-kä sai hänet innostumaan Hyrsylän Mutkan perustamisesta. Hän halu-aa myös vaalia Karjalan ja kotiseu-tunsa muistoa.

Saimme hyvän käsityksen Airan persoonasta ja ajattelinkin, että ei-köhän ole niin, että hänenlaisiaan taistelijoita syntyy kun vaikeudet jalostavat. Taiteilija ja tahtoihmi-nen hän on sormenpäitään myö-ten, siitä ei pääse mihinkään.

Mutta se Hyrsylän Mutka! Aira Samulin näytti jo bussista pihaan tultaessa, että tuossa on se veturi, tuossa tykki, Johannes Virolaisen puu, Ekun talo jne.

Aloitimme katselmuksen tämän kotiseutumuseon ulkorakennuksis-ta, joihin oli kerätty jos jonkinlai-sia museoesineitä, joita käytettiin jokapäiväisessä elämässä. Siellä oli jopa useita Airan omia käsitöi-tä aitassa.

Itse päärakennus oli valtava. Sen alakerrassa oli lelumuseo, mistä varmaankaan ei puuttunut mitään. Oli myös esimerkiksi sota-ajan esineistöä Lotta-pukua myö-ten. Ja olipa siellä Airan oma kyl-pyläkin, jota lasin takaa päästiin tirkistelemään.

Toisen kerroksen pitkien ruoka-pöytien ääressä joimme Airan keit-tämät hyvät kahvit ruusukupeista maittavan ison pullan kera, sekä

kuuntelimme Airan mielenkiintoi-sen esittelyn talosta.

Kahvitilaan mahtuu varmasti monta sataa henkeä. Leveät hirret, sisustus aidoilla liinoilla ja tava-roilla loivat lähes juhlatunnelman.

Kahvin jälkeen oli vielä vuoros-sa Airan uusi omakotitalo, jossa on huomioitu ikääntyneen ihmisen tarpeet. Sekin oli nähtävyys. Kai-ken kaikkiaan tämä kohde yllätti meidät täysin. Kannatti käydä.

Hyvä lounas nautittiin noutopöy-dästä Vivamossa Lohjalla. Viva-mo on kansan Raamattuseuran omistama perinteikäs toiminta-keskus. Meitä varten oli varattu-na kaksi opasta. Toinen pihapiiris-sä olevassa kirkko- ja asuinraken-nuksessa, toinen vei suurimman osan retkeläisistä tutustumaan ns. Kivikirkkoon ja Raamattukylän teatteriin.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko oli seuraava retkikohteemme. Kirkon arvioidaan valmistuneen 1500-lu-vun alussa. Sakariston paikalla lie-nee ollut sitä ennen puukirkko ja sakariston yhteydessä kirkkosali 1480-luvun alkupuolella. Vuosien 1510–1522 välisenä aikana kirk-ko koristeltiin maalauksin, joihin käytettiin maavärejä. Maalaukset olivat todella näkemisen arvoiset.

Matkamme suuntautui vielä Koi-vulan kartanoon siinä kaupun-gin kupeessa. Siellä odotti ryhmää hyvät iltapäiväkahvit ja mahdolli-suus tuhlata rahaa. Oli tarjolla silk-kipuoti, villapuoti, kaikenlaista ta-varaa ja erikseen vielä sepän paja.

Retkipäivään tuntuivat kaikki ole-van tyytyväisiä, varsinkin kun vie-lä syyssääkin oli mitä kaunein.

Heli Mikantie

Uudenmaan Meniere-yhdistyksen syysretkellävierailtiin Hyrsylän Mutkassa ja käytiin Lohjalla

Aira Samulin Hyrsylän Mutkan aurinkoisella pihamaalla istumassa jatkosodassa kaatuneen isänsä Viktor Suvion patsaan jalustalla. Kuva: Hyrsylän Mutkan kuvagalleria


18


4
















Vuosi 2009 oli merkittävä vuosi Oulun Seudun Meniere-yhdistyk-selle monessakin mielessä. Oli ku-lunut 20 vuotta Meniere-toimin-nan alkamisesta. Oulu sai pitkästä aikaa myös Suomen Meniere-lii-ton liittokokouksen järjestettäväk-seen. Sopiva paikka löytyi kauniil-ta paikalta meren rannalta, Pohton tiloista. Liittokokous sujui asialli-sen ripeästi ja yksimielisesti. Ilta huipentui juhlavaan ja mieliinpai-nuvaan 20-vuotisjuhlaan. Juhlan kunniaksi oli suunniteltu ja tilat-tu erä sydämen muotoista Menie-re-korua. Kevään Meniere-postis-sa oli liittokokouksesta kuvasivu.

Vuosi jatkui 20-vuotistoiminnan merkeissä. Kevään aikana toimin-tamme koostui mm. naurujoogas-ta ja Menieren taudin perinnöl-lisyystutkimuksesta, johon mei-dät perehdyttivät dosentti Minna Männikkö ja LK Elina Hietikko. Toukokuussa kävimme katsomas-sa oululaisnuorten raikasta tulkin-taa West Side Story-musikaalista ja perinteeksi muodostunut kesäte-atteri päätti kevättoiminnan.

Syksyn toiminta käynnistyi tapah-tumien suunnittelulla ja oli ilo näh-dä tuttuja ja monta uuttakin Menie-re-toiminnasta kiinnostunutta. Vie-

timme jo tutuksi tulleessa merelli-sessä Pohtossa Tukihenkilöpäivää 3.10.2009 ja muistelimme 20-vuo-tistaivalta Väinö Pulkkisen esittä-män historiikin pohjalta. Mukana oli mm. liiton puheenjohtaja Kirs-ti Salovaara ja perinnöllisyystut-kija LK Elina Hietikko. Haluk-kaat voivat osallistua päivän ai-kana Menieren taudin perinnölli-syystutkimukseen antamalla näyt-teen. Päivä oli erittäin monipuoli-nen ja antoisa. Toivomuksena oli, että vuoden päästä jälleen tavattai-siin samoissa merkeissä.

Syyskokous oli historiallinen sii-nä, että kokoukseen saapui run-saasti osallistujia, jolloin oli mis-tä valita toimihenkilöitä hallituk-seen! 20-vuotistoiminnan kunni-aksi juhlistimme iltaa vielä kak-kukahveilla, yllätykseksi monelle kokoukseen tulijalle. Vuoden 2010 hallitukseen valittiin puheenjohta-jaksi Tuovi Kiviniemi, varapu-heenjohtajaksi Väinö Pulkkinen, sihteeriksi Jaana Tero ja muik-si hallituksen jäseniksi Annikki Asikainen, Nina Kallunki, Aune Pyykkönen, Leo Välikangas se-kä varajäseniksi Sirpa Kekkonen ja Seija Pesämaa.Kuluvan vuoden aikana on vietet-ty tukihenkilöiltoja, jotka on koet-

tu erittäin tarpeellisiksi. Olemme iloisia, että myös OYS ja yksityi-set lääkäriasemat ovat huomioi-neet toimintamme ja olemme voi-neet lähettää heille tietoa tukihen-kilö-esitteemme muodossa.

Syksy huipentui Sinitaivas-kon-serttiin ja juhlavuoden päättää jou-lujuhlamme kuulovammaisten ja seurakunnan kanssa.

Kiitämme kuluneesta vuodesta kaikkia jäseniämme ja toiminnassa mukana olleita. Erityisesti kiitok-set liiton puheenjohtaja Kirsti Sa-lovaaralle, dosentti Minna Männi-kölle ja LK Elina Hietikolle tues-ta, tiedosta ja kiinnostuksesta yh-distystämme kohtaan. Kiitokset myös Oulun kaupungin Sosiaali- ja terveystoimelle toiminta-avus-tuksesta, joka mahdollisti järjes-tää tukihenkilötoimintaa, tasapai-noa parantavaa kuntoliikuntaa se-kä asiantuntijaluentoja.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2010!

Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen hallitus

puheenjohtaja Tuovi Kiviniemi ja rahastonhoitaja Nina Kallunki

Oulussa juhlittiin koko vuosi Meniere-toiminnan 20-vuotista historiaa

Varapuheenjohtaja Väinö Pulkkinen esitti yhdistyksen historiikin.

Kuv

a:N

ina

Kal

lunk

i

19


4
















”Meniere on outo tauti”. Näin sa-noi Meniereliiton edesmennyt pu-heenjohtaja Jorma Olli eräässä sanomalehtihaastattelussa. Näin oli varmaankin 20 vuotta sitten, kun sopeutumisvalmennuskurs-silaiset kokoontuivat OYS:n tiloi-hin. Monelle se oli ensimmäinen kerta tavata kohtalotoveri, jonka kanssa saattoi vaihtaa kuulumi-sia ja vertailla samaa taudin ku-vaa.

Sama tauti, mutta kuitenkin mo-nella niin erilaiset oireet. Tämän epätietoisuuden huomasi myös OYS:n silloinen dosentti Martti Sorri. Ehkä Sorrin kehotuksesta päätettiin kutsua kokoon kokous, jossa perustettaisiin yhdistys aja-maan Menieren tautia sairastavi-en etuja.

Yhdistys perustettiinMeniere-yhdistys ry perustettiin 17. marraskuuta 1989 OYS:n Kuulokeskuksessa. Kotipaikkana oli Oulu ja toiminta-alueena Poh-jois-Suomi, mukaanluettuna Vaa-san lääni. Paikalla oli 14 henkilöä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Juhani Leppäkari Kok-kolasta. Perustavassa kokouksessa asetettiin kolme tavoitetta:tiedon hankkiminen, edunvalvonta ja toi-nen toisensa tukeminen. Tärkeitä ja ajankohtaisia tavoitteita tänään-kin.

Oulun Meniere-yhdistys oli en-simmäinen Suomessa rekisteröi-ty Meniere-yhdistys. Jäsenmäärä on vaihdellut toiminta-aikana 80-120 välillä. Toiminta-alue kattaa OYS:n koko alueen. Kajaanissa on Oulun yhdistyksen alainen Me-niere-kerho, jonka vetäjänä toimi-

vat Hannele Kähkönen ja Teija Karjalainen.

Saatiin kokoontumispaikkaAlkuvuosina toiminta oli vilkas-ta ja innostunutta. Säännöllis-tä kokoontumista rajoitti vakitui-sen kokoontumispaikan puuttumi-nen, kunnes Oulun kaupunki luo-vutti Aleksinkulman eläkeläisten ja vammaisjärjestöjen käyttöön. Se on järjestöjen taloudelle suuri etu, koska kaupunki ei peri vuok-raa. Oulun Seudun Meniere-yhdis-tys on kokoontunut siellä jo yli 15 vuotta joka kuukauden toisena tiis-tai-iltana.

AsiantuntijaluentojaEri tilaisuuksissa vierailevia luen-noitsijoita on ollut runsaasti.Luen-tojen aiheet ovat olleet monipuoli-set ja käsitelleet Menieren taudin lisäksi usein myös yleistä terve-yttä. On etsitty tietoja ja edunval-vontaa, tuettu kohtalotoveria niin kuin perustavassa kokouksessa on päätetty.

On suuri onni, että yhdistyksem-me jäseninä on kaksi todellista Meniere-asiantuntijaa: Martti Sor-ri ja Jouko Kotimäki. Heidän asi-antuntevia luentojaan on ollut erit-täin mielenkiintoista kuulla. Suu-ret kiitokset heille yhdistyksen puolesta!

Vaikeita aikojaVaikeitakin aikoja yhdistyksellä on ollut. 2000-luvun alkuvuosina oli toiminta väkisinkin sammua. Ei löytynyt etsimälläkään yhdis-tyksen hallitukseen halukkaita jä-seniä. Jouduttiin jopa lainaamaan Oulun Seudun kuulovammaisilta sihteeri. Kiitokset Virpi Miikille!

Pikku hiljaa toiminta alkoi elpyä, saatiin uusia jäseniä toimintaan mukaan. Oulun kaupungin anta-ma avustus antoi mahdollisuuden järjestää erilaisia kuntouttavia toi-mintoja, kuten tasapaino- ja vesi-jumppaa yms. tuettua toimintaa.

Tukihenkilökoulutus alulleMyös liiton järjestämä tukihenkilö-koulutus saatiin vihdoinkin alulle.Yhteistyötä ja yhteisiä tilaisuuksia on järjestetty kuulovammaisten ja seurakunnan kanssa, mm. perintei-set pikkujoulut. Myös OYS:n jär-jestämiin vammaisjärjestöjen yh-teisiin tilaisuuksiin on otettu joka vuosi osaa.

Rekisteriin ja viralliset säännötOulun Seudun Meniere-yhdistys ry on rekisteröity v. 1994. Samalla päivämäärällä yhdistys on saanut viralliset säännöt. Virallisen rekis-terin ovat allekirjoittaneet pj. Val-to Holappa ja varapj. Jaakko Im-piö.

Yhdistyksen puheenjohtajat eri vuosina ovat olleet:Juhani Leppäkari1989-Valto Holappa -1996Sakari Kurronen 1997 - 1999Väinö Pulkkinen 2000 - 2007Tuovi Kiviniemi 2008 alkaen

Sihteeri-rahastonhoitajina:Kalevi Lillberg 1989-1999Virpi MiikkiPirjo LanttoErika Kylmänen 2000-2003Nina Kallunki sihteeri 2004-2008 rahastonhoitaja 2004 alkaenJaana Tero sihteeri 2008 alkaen.Varapuheenjohtaja Väinö Pulkkisen esittämään tekstiin on tässä lisätty vä-liotsikot.

Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen historiikkiTukihenkilöpäivän yhteydessä muisteltiin Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen 20-vuo-tistaivalta. Varapuheenjohtaja Väinö Pulkkinen esitti tilaisuudessa laatimansa yhdis-tyksen historiikin.


20


4
















Itä-Savon Meniere-yhdistyksellä juhlakokous

Itä-Savon Meniere-yhdistys viet-ti 30.11. yhtäaikaa sekä myöhäs-tynyttä 10-vuotisjuhlaa että pikku-joulua ja piti samalla kertaa vielä syyskokouksensakin.Juhlakokouksessa jaettiin Suo-men Meniere-liiton myöntämät-hopeiset ansiomerkit. Palkitut vasemmalta:Aarne Kinnunen, Aino Repo, Anne Soukkalahti ja Eija Tammisto, yhdistyksen pu-heenjohtajaSyyskokous päätti yhdistyksen lo-pettamisesta ensi vuoden kevätko-kouksessa.

30.11. 2009Ravintola-hotelli Pie-tari Kylliäi-nen, Savon-linna

Turun Seudun Vammaisjärjestöt TVJ ry myönsi Pirkko Larke-lalle Krykä-patsaan ansioitunees-ta pitkäaikaisesta vapaaehtois-työstä. Luovutustilaisuus pidettiin Vammaisten päivänä 3.12. Happy Housessa, Turussa.

Pirkko Larkelan toiminta Varsi-nais-Suomen Meniere-yhdistyk-sen monivuotisena puheenjohtaja-na on tärkeällä sijalla palkintoon johtaneiden ansioiden listalla. Ku-vassa palkinnon saaja vierellään V-S Meniere-yhdistyksen nykyi-nen pj.Anja Peuhkuri ja aktiivijä-sen Veikko Santanen.

Pitkäaikainen vapaaehtoistyö työ palkittiin TurussaKuva:Anne Mikkola

21


4
















Etelä-Karjalan vertaistukihenkilöt Esa Antikainen, puh. 040 541 7782, [email protected] Ellonen, puh. (05) 451 2018 Leena Kauhanen, puh. 040 729 6481, [email protected]

Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys Sirkka Mäkelä puh. (06) 422 9523, 040 512 2489 [email protected]

Etelä-Savon Meniere-yhdistys Tuomo Siitari, puh. 044 541 3629 Paula Suhonen, puh. 0500 998 351Kyllikki Turunen, puh. 040 526 1996

Itä-Savon Meniere-yhdistys Laina Sihvonen, puh. 0500 984 266 Aino Repo, puh. 040 718 2240 Anne Soukkalahti, puh. 050 526 0648Eija Tammisto, puh. 040 767 4890

Kanta-Hämen Meniere-yhdistys Anita Ojanen, puh. 050 913 5065, [email protected]

Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys Maarit Hovila, puh. 050 911 3578 Satu Peltoniemi, puh. 040 510 0995 Nadia Tiainen, puh. 040 729 8982

Keski-Suomen Meniere-yhdistys Raili Riihimäki, puh. 0400 643 191 Kaarina Lytsy, puh. 044 505 2735 Heikki Rauhala, puh. 040 547 1342Tuulikki Hartikainen, puh. 050 581 5324

Koillismaan Meniere-kerhoTuula Kolvanki, puh. 040 763 3669, [email protected] Kymenlaakson Meniere-yhdistysTarja Pukero, puh. 044 345 4580 Sirkka Rämö, puh. 050 321 2451 Kukka Paronen, puh. 040 764 5847

Lapin Meniere-yhdistysPirkko Väätti, puh. 040 596 7946 Leena Hoikka, puh. 0400 192 6524

Meri-Lapin Meniere-yhdistysSinikka Kaikkonen, puh. (016) 273 140, 040 514 5132,[email protected]

Oulun Seudun Meniere-yhdistysTuovi Kiviniemi, puh. 044 092 6400 Nina Kallunki, puh. 0400 600 452

Kainuun Meniere-kerho Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797 Merja Junkkarinen, puh. 0400 603 838

Pirkanmaan Meniere-yhdistys Kirsti Salovaara, puh. 040 776 5579, [email protected] Raili Toiviainen, puh. 0400 807 417Pirkko Alhola, puh. 040 592 9556

Päijät-Hämeen Meniere-yhdistysLiisa Palkio, puh. 040 557 3890Mirja Karjalainen, puh. 040 708 0388

Satakunnan Meniere-yhdistysMaija Kangas, puh. 040 535 7599 Mirja Huppunen, puh. 050 412 6961

Uudenmaan Meniere-yhdistysAino Tiainen, puh. 040 587 5218, [email protected] Seeskorpi (erityisesti nuoret aikuiset), puh. 050 534 3341, seesmi[at]suomi24.fiRiitta Järvinen, puh. (09) 2340 3826, [email protected] Roitto (erityisesti gentamysiinihoidot)puh. 040 707 3591

Varsinais-Suomen Meniere-yhdistysAnja Peuhkuri, puh. 050 555 7221,[email protected] Veikko Santanen, puh. 0400 594 212 Carola Silvander, puh. 040 527 0440, [email protected]

Tietoa, tukea, kokemuksia, neuvoja, rohkaisua

Suomen Meniere-liiton jäsenyhdistysten ja -kerhojen vertaistukihenkilöt


22


4
















Kokoonnumme Kodintalolla Vesiavallintie 21 Karhula

to 28.1. klo 18.00 Kerhoillan aiheena kevään ohjelman suunnitteluto 25.3. klo 19.00 vuosikokous. Huom! Hallitus kokoontuu jo klo.18.00.

Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry

Ajantasaista tietoa yhdistysten toiminnasta Suomen Meniere-liiton kotisivuilla

www.suomenmeniereliitto.fi

Lapin Meniere-yhdistys ry.n jäsenetVuoden 2010 alusta yhdistyksemme varsinainen toiminta menee tauolle kolmeksi vuodeksi, mutta vertaistukitoiminan merkeissä tapaamme tarvittaessa. Siitä ilmoitamme Lapin Kansa-lehden Seura-toiminta-palstalla. Yhdistyksemme vertaistukihenkilöidemn nimet ja puhellinnumerot löytyvät Me-niere-posti-lehdestä (tässä numerossa sivulta 21) ja Suomen Meniere-liiton nettisivuilta www.suo-menmeniereliitto.fi

Vuoden alussa jäsenmaksu on Meniere-liiton jäsenmaksu. Sen maksamalla jäsenyytesi säilyy ja saat edelleen Meniere-posti -lehden.

Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry to 11.2. alkaen klo 18.00 vuosikokous. Paikka: Kemin Leipätehdas, Sankarikatu 7. Huom! Hallitus kokoontuu jo klo 17.00.

Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Ti 19.1. klo 18:00 kuukausitapaaminen. Vieraana Hämeenlinnan Seudun Sydänyhdistyksen pj. Marja-Liisa Heino. Näkövammaisten palvelukeskus Parolantie 22, Hämeenlinna.

Ti 16.2. klo 18:00 vuosikokous, sekä yllätysvieras, kannattaa tulla! Näkövammaisten palvelukeskus, Parolantie 22, Hämeenlinna.

Toivotamme kaikille Lapin menierikoille Hyvää Joulua ja

Kaikkea Hyvää Tulevalle Vuodelle 2010Yhdistyksen hallituksen puolesta

Leena Hoikka

23


4
















Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry

Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry

• Kainuun Menierekerhon kerhoillatKokoontumispaikkana on Karoliinan Kamari, Brahenkatu 14, KajaaniKerhon yhteyshenkilöt: Hannele Kähkönen, puh. 040 538 3797, [email protected] ja Teija Karjalainen, puh. 0500 798632

Vertaistuki-illat Kirfastotalo Metsossa, Pirkankatu 2Henkilökohtaista tukea ja keskustelua. ma 16.2. klo 18.00 ja ti 20.4. klo 18.00

to 7.1. Uinti, Lapinniemen kylpylässä. Kokoonnutaan klo17.45 aulassa.Yhdistys maksaa osan li-pun hinnasta.

to 18.3.Vuosikokous ,Kirjastotalo Metsossa klo 18.00. Kokouksen jälkeen esitellään Mukanetin toimintaa. Ilmaista ohjausta tietokoneen saloihin.

to 6.5.Lenkkeilemme Pyynikillä. Kokoontuminen näkötornilla klo 18.00.Meniere jumppa Kuulovammaisten koululla, Kaupinkatu 29 jatkuu kevätkaudella keskiviikkoisin klo 17.30-18.30. Lisätietoja saa Tauno Ahoselta p. 0400 923719.

Tervetuloa osallistumaan.

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE !Kirsti Salovaara pj. Pirkko Alhola, sihteeripuh. 040 776 5579 puh. 040 592 9556

Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ryYhdistyksen ensi kevään jäsenillat Seurakuntakeskuksen Yläsalissa 2 krs:

Keskiviikkoisin 3.2., 3.3. ja 14.4. klo 18-20

”Loimaan Meniere-kerho”, yhdyshenkilö Pirkko Kärnä puh. 044 557 7691 - soita ja kysele ko-koontumisista. Tervetuloa joukkoon, meillä on mukavaa!

Jäsenilta on joka kuukauden toisena tiistaina. Kokoontumispaikka Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Tarkista sali sunuuntain Oulu-lehdestä seuratoimintapalstalta. Ohjelma tarkentuu tammikuun jä-senkokouksessa, jonka jälkeen tiedot jäsenkirjessä

ti 12.1. kevätkauden toiminnan suunnittelua, hallitus kokoontuu

ti 9.2. tiedot jäsenkirjeessä

ti 9.3. vuosikokous

Tuovi Kiviniemi, puheenjohtaja, puh. 044 0926 400, [email protected] Tero, sihteeri puh. 040 559 8540, [email protected]


24


4
















Kuuloliiton kuntoutuspalvelut Menieren tautia sairastaville vuonna 2010Meniere-potilaiden kurssit

Meniere-potilaiden sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on parantaa osallistujien toimintakykyä ja auttaa taudin oireisiin sopeutumisessa. Kurssien ohjelmaan kuuluu mm. luentoja, yksilöllistä ohjausta, työskentelyä ryhmissä ja rentoutusta. Kursseille voi osallistua joko yksin tai puolison kanssa. Työelämä-painotteisella kurssilla haetaan ratkaisuja työelämässä selviytymiseen tai työelämään sijoittumiseen. Työ-elämäpainotteisella kurssilla ei ole paikkoja puolisoille.Rahoitus: Kela (työikäiset) ja RAY (eläkeläiset)

Työikäisille:• Sopeutumisvalmennuskurssit työelämässä oleville Meniere-potilailleKursseille hakijat voivat olla työelämässä, työttöminä työnhakijoina, sairauslomalla tai kuntoutustuella.Kurssien ajankohdat:25.–29.1. (1. osa) ja 7.–10.6.2010 (2. osa). Hakuaika on on päättynyt ja kurssi on täynnä.30.8.–3.9. (1. osa) ja 28.2.–3.3.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 4.6.201025.–29.10. (1. osa) ja 5.–8.4.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 30.7.2010

• Työelämäpainotteinen kurssi huonokuuloisille ja/tai Menieren tautia sairastaville, jotka tarvitsevat tu-kea ja uusia ratkaisuja selviytyäkseen työelämässä tai sijoittuakseen työelämään. Tälle kurssille voivat ha-keutua myös aiemmin sopeutumisvalmennuskurssilla olleet kuntoutujat.4.–12.10. (1. osa) ja 15.–18.2.2011 (2. osa), hakuaika päättyy 2.7.2010

Eläkeläisille:11.–15.1.2010 Meniere-kurssi eläkeläisille. Hakuaika on päättynyt, mahdollisille peruutuspaikoille voi-daan ottaa hakijoita.

TinnituskurssitTinnituskurssit ovat RAY-rahoitteisia, ja ne on suunnattu työ- ja eläkeikäisille.Tinnituskurssi 18.–22.1.2010. Hakuaika on päättynyt ja kurssi on täynnä.Ääniyliherkkyyteen painottunut tinnituskurssi 16.– 20.8. Hakuaika päättyy 22.5.2010.Tinnituskurssi 17.–10.12. 2010. Hakuaika päättyy 10.9.2010.

Huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssitNäille kursseille hakijat voivat olla työelämässä, työttöminä työnhakijoina, sairauslomalla tai kuntoutustu-ella, 1.11. alkavalle kurssille voivat hakeutua myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat huonokuuloiset.

Työikäisille: 15.–19.2. (1. osa) ja 10. –13.8.2010 (2. osa). Hakuaika on päättynyt ja kurssi on täynnä.15.–19.3. (1. osa) ja 7.–10.9.2010 (2. osa), hakuaika päättyy 18.12.2009.3.–7.5. (1. osa) ja 13.–17.12. (2. osa) Tinnituskuntoutukseen painottuva. Hakuaika päättyy 5.2.2010.24.–28.5. (1.osa) ja 9.–12-11. (2.osa). Hakuaika päättyy 26.2.2010.20.–24.9. (1.osa) ja 21.–24.3.2011 (2.osa). Hakuaika päättyy 18.6.2010.1.–5.11. (1.osa) ja 26.–29.4.2011 (2.osa). Hakuaika 6.8.2010.22.–26.11.(1.osa) ja 23.–26.5.2011 (2.osa) Hakuaika päättyy 27.8.2010

Yksilölliset ammatillisen kuntoutuksen palvelut • kuntoutustutkimus • kuntoutustarveselvitys • TYK-kuntoutus

Lisätietoja kursseille hakemisesta:Kuuloliitto ry, Aikuisten kurssitoimintaKuntoutussosiaalityöntekijä Sari Juhila, puh. (09) 580 3232Kurssisihteeri Rebekka Jäntti, puh. (09) 580 3200sähköposti: [email protected]

25


4
















Meniere-lääkärien yhteystietojaKaikki listan lääkärit ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.

Ilmari Pyykkö, professori, ylilääkäriDiacor Tapiola, Itätuulentie 1102100 Espoopuh. (09) 775 08555

Jukka HeinijokiArmi JokelaUlla KiviharjuTerveystalo ForssaKutomonkuja 2 A 230100 Forssapuh.030 633 4750

Jukka HeinijokiLinnan klinikkaRaatihuoneenkatu 1013100 Hämeenlinnapuh. (03) 625 751

Seppo KoskenrantaTerveystalo, HämeenlinnaSibeliuksenkatu 9 B, 2.krs.13100 Hämeenlinnapuh.030 633 4800

Marja EstolaHonkaharjun sairaala Honkaharju 455800 Imatrapuh. 020 617 3227

Seppo KuttilaLääkärikeskus OtonhammasKolmikulma, Puistokatu 2 APL 612, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 333 4455

Erkki HopsuEila HämäläinenSamuli SuutarlaJuha TasaKotkan LääkärikeskusKotkankatu 1048100 Kotkapuh. (05) 211 1500

Ari KosunenHannu MarkkanenMehiläinen KuopioKauppakatu 39 A70100 Kuopiopuh. (017) 262 5533

Juha Silvola, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaalaKeskussairaalankatu 715850 Lahtipuh: (03) 81 911

JYVÄS -KYLÄ

ESPOO

FORSSA

HÄMEEN -LINNA

IMATRA

KUOPIO

LAHTI

KOTKA

Annika Loimula-Kontkanen, audiologiMarskin lääkärikeskusVilhonkatu 13, 50100 Mikkelipuh. (015) 320 380

Martti Sorri, prof., audiologiOYS, Kajaanintie 5090014 Oulun yliopistopuh. (08) 315 2011

Matti SoirinsuoHeikki Teppo, LKT Lääkäriasema TumaHämeenkatu 24-26, III kerros11100 Riihimäkipuh. (019) 716 600

Ari KöpmanTohtoRoi, Urheilukatu 9-11 A 496100 Rovaniemipuh. 020 791 2900

Pepe KarhumaaJuha Väyrynen, KNK-tautien ylilääkäriLapin keskussairaalaPL 8041, 96101 Rovaniemipuh. (016) 328 7885

Pentti PellinenLääkäripalvelu NyPelKirkkokatu 1057100 Savonlinna puh. (015) 515 911

Juha-Pekka VasamaosastonylilääkäriVoitto Kotti, audiologiTAYS, KuulokeskusTeiskontie 35 33520 Tamperepuh. (03) 311 611

Pekka SilvoniemiTurun KorvacenterTerveystalo, Aninkaistenkatu 1320100 Turkupuh. 030 633 633

Seppo Karjalainen Jaakko SalonenLääkäriasema Pulssi, Humalistonkatu 9-11, 20100 Turkupuh. (02) 261 6300

RIIHIMÄKI

MIKKELI

OULU

ROVANIEMI

SAVONLINNA

TURKU

TAMPERE

Mediakortti 200813. vsk

Julkaisija

Suomen Meniere-liitto rywww.suomenmeniereliitto.fiJuurikatu 15 G 5433430 Tamperepuh. 040 560 0953, 040 776 5579sähköposti [email protected]

Päätoimittaja

Marjukka LaitinenJaanintie 34 A 620540 Turkupuh. 040 737 5705sähköposti [email protected]

Ilmoitusmyynti

Leo RoivainenMyllärintie 813720 Parolapuh. 03-6372 825, 045-673 [email protected]

Levikki

Levikki 1377 kpl,painos keskimäärin 2000 kpl

Ilmestymiskerrat

Neljä kertaa vuodessa

Tekniset tiedot

Lehden koko 210 x 297 mm (A4)

Palstan leveydet 1 palsta 50 mm2 palstaa 110 mm3 palstaa 170 mm

Aineisto 300 dpi, CMYK -väreinPainomenetelmä arkkioffsetSidonta hakasidonta

Potilasjärjestöjulkaisu

Sivunvalmistus

Marjukka LaitinenJaanintie 34 A 620540 Turkupuh. 040 737 5705sähköposti [email protected]

Painopaikka

Painola T. Nieminen Oy, Kaarina

Ilmoitushinnat

takakannen sisäsivu, mv 350 €sisäsivu 1/1, mv 300 €sisäsivu 1/2, mv 200 €sisäsivu 1/4, mv 120 €sisäsivu 1/8, mv 60 €rivi-ilmoitus, mv 20 €4-väri-ilmoitukset ja liitteet sopimuksen mukaan

Maksuehdot

14 pv netto, viivästyskorko 12 %Mainostoimistoalennus 15 %Sarja-alennus 3 kpl 10 %

Ilmoitusten peruuttaminenPeruutuksista peritään 50 % ilmoitushinnasta

Tarkemmat tiedotLeo Roivainen, puh. 045-673 6939

Ilmestyminen

2008no 1 viikko 12, viim. aineistopv 29.2.no 2 viikko 25, viim. aineistopv 2.6.no 3 viikko 42, viim. aineistopv 26.9.no 4 viikko 51, viim. aineistopv 28.11.

Mediakortti 2009

2009

14. vsk

28.2.1.6.25.9.27.11.

2010no 1 viikko 9, viim. aineistopv. 15.2.no 2 viikko 24, viim. aineistopv. 31.5.no 3 viikko 41, viim. aineistopv. 27.9.no 4 viikko 50, viim. aineistopv. 30.11.

15. vsk

Mediakortti 2010

Levikki 1541 kpl,painos keskimäärin 2100 kpl

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuinka monta kertaa päivässä

otathuimauslääkkeesi?

Solvay Pharma on johtava Menieren syndroomaa ja sisäkorvaperäistä huimausta tutkiva lääketehdas.

Keskustele huimauksenhoitovaihtoehdoista

lääkärisi kanssa

4 2009 - [email protected] kymenlaakson meniere-yhdistys ry tarja...

Documents