1

AIESOPIMUS

Kanta-Hämeen maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019

2

1. SOPIJAOSAPUOLET Tämä aiesopimus on tehty seuraavien osapuolten välille:

• Hämeen liitto • Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskus • Liikennevirasto • Hämeenlinnan kaupunki • Riihimäen kaupunki • Forssan kaupunki • Hyvinkään kaupunki • Hattulan kunta

• Hausjärven kunta • Humppilan kunta • Janakkalan kunta • Jokioisten kunta • Lopen kunta • Tammelan kunta • Ypäjän kunta

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Tämä aiesopimus on sopijaosapuolten yhteinen näkemys Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän ke-hittämiselle asetettavista tavoitteista sekä lähivuosina toteutettavista ja edistettävistä toimenpiteis-tä. Osapuolet sitoutuvat edistämään tavoitteiden toteutumista sekä edistämään ja toteuttamaan esitettyjä toimenpiteitä käytettävissään olevien resurssien puitteissa. Sopimuksella edistetään maakunnallista koordinaatiota asetettujen palvelutasotavoitteiden saavut-tamiseksi sekä aikaisempaa monipuolisempien poikkihallinnollisten toimenpiteiden ja uusien toi-mintamallien toteuttamiseksi. Sopimuksen rungon muodostavat Kanta-Hämeen liikennejärjestel-mäsuunnitelmassa esitetyt palvelutasotavoitteet. Tavoitteet osoittavat suunnan, mihin maakunnan liikennejärjestelmää halutaan kehittää. Tavoitteisiin pohjautuvat vuosina 2014-2019 toteutettaviksi esitetyt maakuntatason liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet on esitetty luvussa 6 sekä liit-teenä 1 olevissa taulukoissa. Kunkin toimenpiteen rahoitusjaosta ja ohjauksesta sovitaan erikseen toteutuksen yhteydessä. Toimenpiteiden toteuttamiseen voi osallistua myös sopimuksessa mainit-semattomia osapuolia. Luvussa 6 on esitetty myös valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoi-menpiteet. Toimenpiteet on priorisoitu tarpeiden ja palvelutasotavoitteiden pohjalta liikennejärjes-telmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä. Toimenpiteiden perustelut on esitetty liitteessä 2. Liikennevirasto sitoutuu resurssiensa puitteissa ensi vaiheessa vuosia 2014-2015 koskeviin toi-menpiteisiin sekä suunnitelman pohjalta käynnistettävään jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön. Seuraavan hallituskauden ajalle ohjelmoituihin toimenpiteisiin sitoutumisesta sovitaan hallituskau-den 2015-2019 alussa. 3. SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI TEHTÄVÄN YHTEISTYÖN K EHIT-TÄMINEN Aiesopimuksen toteuttamisen kannalta on keskeistä, että maakunnassa ja myös yli maakuntarajo-jen tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa. Maakuntatason liikennejärjestelmätyötä koordinoi-maan perustetaan tämän aiesopimuksen pohjalta Hämeen liiton vetämä maakunnallinen liikenne-järjestelmätyöryhmä. Maakunta osallistuu jo nykyisin Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen sekä Uu-denmaan yhteistoiminta-alueen yhteistyöryhmiin. Lisäksi Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävän yhteistyöverkoston toiminta on kehittymässä ja Kanta-Häme osallistuu osaltaan toiminnan kehittämiseen. Maakunta osallistuu myös Helsinki-Forssa-Pori-liikennekäytävän neuvot-telukunnan toimintaan.

3

Maakunnassa toimivat tai ovat käynnistymässä myös seudulliset liikenneturvallisuustyöryhmät, joiden toiminta-aluetta esitetään laajennettavaksi kattamaan koko seudun liikennejärjestelmä. Seuduilla toimivat tämän lisäksi joukkoliikennetyöryhmät sekä osassa kuntia kuntakohtaiset liiken-neturvallisuustyöryhmät. Liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sovitetaan myös muiden maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta kaikkien taustaorganisaatioiden näkökulmasta. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy vahvasti koko maakunnan kehittämi-seen. Samanaikaisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa on valmisteltu Häme-ohjelma, mikä sisältää maakuntasuunnitelman sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittavan maakuntaohjelman. Myös eräitä liikennekysymyksiä sisältävä toinen vaihemaakuntakaava on ollut valmistelussa samaan aikaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa. Ne kytkevät osaltaan lii-kennejärjestelmän kehittämisen osaksi maakunnan kehittämistä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on keskeinen lähtökohta myös liikennejärjestelmän kehittämi-selle ja uusien ongelmien syntymisen vähentämiselle. Tämä koskee maakuntatason ohella myös seutu- ja kuntatasoa. Vain näin kehittämiseen saadaan osaoptimoinnin sijaan tehokkuutta yli hallin-tokuntarajojen. Jatkossa tulee myös palvelujen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämi-nen kytkeä tiiviisti yhteen liikennejärjestelmän sekä alueiden käytön suunnittelun ja kaavoituksen kanssa. Toimintamallit tulee päättää aluekohtaisesti liikennetyöryhmien toiminnan käynnistyttyä. 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN RAHOITUS Maakunnan vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien 2009-2012 välisenä aikana keskimäärin noin 90 M€ ilman kertaluonteisia suuria laajennus- tai kehittämisinvestointeja. Menot ovat muodos-tuneet suhteellisen vähäisistä infrastruktuuri-investoinneista (20 M€) sekä pääosin jatkuviin toi-menpiteisiin sidotuista kunnossapidon kustannuksista (39 M€), joukkoliikenteen ostoista (5 M€), kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten kustannuksista (14 M€) sekä Kelan maksamista kuljetus-kustannuksista (12 M€). Rahoituksesta hieman yli puolet on tullut kunnista ja loput valtion eri ta-hoilta. Investointien osalta on kuntien osuus ollut erittäin suuri. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa Kanta-Hämeen tarpeita. Yhteiskunnan rahoitusosuuden kasvattamista ei voida lähivuosina pitää realisti-sena, joten kehittämisen lähtökohdat ovat haasteelliset. Jatkuviin toimenpiteisiin sitomatonta, aie-sopimuksessa yhteisesti sovittavissa olevaa rahoitusta on aivan lähivuosille myös suhteellisen vä-hän. Rahoituksen kohdentamista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tuleekin koko liikennejärjestelmä-tasolla ja laajemmin poikkihallinnollisesti yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa parantaa. Tässä aiesopimuksessa sovittavilla toimenpiteillä tehostetaan nykyistä toimintaa ja toimien vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä, käyttämällä monipuolisempaa osin uudentyyppistäkin keinovalikoimaa ja kohdentamalla eri osapuolten investointi- ym. toimenpiteet yhteisesti asetettujen tavoitteiden entis-tä paremmaksi saavuttamiseksi. Lisäksi tulee lisätä vuorovaikutusta muiden yhteiskunnan sekto-reiden kanssa uusien ongelmien syntymisen välttämiseksi ja yhteiskunnan kannalta vaikuttavimpi-en toimenpidekokonaisuuksien löytämiseksi. Tehostamisen ohella osapuolet sitoutuvat osaltaan vaikuttamaan myös perusväylänpidon rahoitustasojen nostoon. Käyttäjien liikkumiseen ja kuljetuksiin kohdistama rahoitus on yhteiskunnan rahoitusosuuteen näh-den moninkertainen; Kanta-Hämeessä arviolta noin 1,1 mrd. euroa/vuosi. Myös tämän resurssin käyttöä tulisi pystyä tehostamaan ja järkevöittämään. Tämä mahdollistaisi osaltaan liikennejärjes-telmän palvelutason turvaamista ja kehittämistä kun käytettävät resurssit pystyttäisiin suuntaa-maan niin yksilön kuin samalla koko yhteiskunnan kannalta tehokkaammin. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet tulee sovittaa yhteen myös valtion muiden hallin-nonalojen sopimusjärjestelmiin ja laajemmin aluekehitykseen. Erilaisia, perinteisen liikenteeseen ohjatun rahoituksen ulkopuolelta tulevia resursseja tulee myös pyrkiä hyödyntämään liikennejärjes-

4

telmän kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee uuden liikennepolitiikan jalkauttamis-ta koskevien kokeilujen ja niihin saatavissa olevan valtakunnallisen osarahoituksen ohella muun muassa kasvusopimuksia, tulevan EU-ohjelmakauden rahoituksen kohdentamista työllisyyttä tuke-viin toiminnallisiin toimenpiteisiin sekä maaseuturahastojen hyödyntämistä haja-asutusalueille eh-dotettujen uudentyyppisten toimenpiteiden toteuttamisessa. 5. TAVOITTEET Vuoteen 2040 tähtäävät liikennejärjestelmän visio ja palvelutasotavoitteet sekä pääasiassa valta-kunnallisiin ja maakunnallisiin strategioihin ja linjauksiin pohjautuvat toiminnan reunaehdot on mää-ritetty laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteet on asetettu todetuille keskeisille tarpeille. Visio ja tavoitteet osoittavat tahtotilan ja suunnan, mihin maakunnan l iikennejärjestelmää halutaan kehittää ja mihin eri osapuolet sitoutuvat resurssiensa puittei ssa. Reunaehdot ovat ohjanneet tarkempien palvelutasotavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden määrittelyä sekä toimineet samalla tarkistuslis-tana esitettävien toimenpiteiden laadulle ja suuntaamiselle. Visio, tavoitteet ja reunaehdot on hy-väksytty maakuntahallituksessa maaliskuussa 2013. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmän visioksi on määritelty seuraavaa: Kanta-Hämeen liikennejärjestelmä tukee maakunnan ke stävää kasvua, parantaa arjen toimi-vuutta ja turvallisuutta sekä varmistaa maakunnan h yvän saavutettavuuden. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen reunaehtoja ovat:

- Rajalliset resurssit suunnataan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. - Ratkaisuissa hyödynnetään nykyistä monipuolisempaa keinovalikoimaa. - Nykyisen infrastruktuurin käytön tehokkuus varmistetaan. - Eri liikennemuotojen tarkoituksenmukaiset käyttömahdollisuudet turvataan. - Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. - Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista, palveluverkkoa sekä

työpaikka-alueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarpeita. - Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta. - Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen so-

peutuminen sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Liikennejärjestelmän palvelutasoa koskevat tavoitteet on määritelty aluetyypeittäin , koska maa-kunnan erityyppisten alueiden kehitys ja lähtökohdat ovat erilaistuneita – samalla myös tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaistuneet. Lisäksi on esitetty liikennekäytäviä koskevien tavoitteiden yhtey-dessä myös pitkiä ylimaakunnallisia matkoja ja kuljetuksia koskevat tavoitteet. Myös yhteistyölle ja toimintamallien kehittämiselle on asetettu tavoitteet.

5

Kuva 1. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen kohdentamisessa käytetyt aluetyypit. Keskeisimmät palvelutasotavoitteet ovat aluetyypeittäin seuraavia: Kaupunkiseutujen ydinalueet:

- Joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyörällä tehtävien työ-, opiskelu-, asiointi- ja vapaa-ajan matkojen parantunut palvelutaso mahdollistaa yhdessä yhdyskuntarakenteen eheytymisen kanssa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen:

- Hämeenlinnan keskusta-alueella sekä Parola-Hämeenlinna-Turenki-vyöhykkeellä - Riihimäen ja Hyvinkään keskusta-alueilla sekä kantatiellä 54 välillä Loppi-Riihimäki-

Oitti - nauhataajamassa Jokioinen-Forssa-Tammela.

- Matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee. - Pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle suuntautuvat työ-, opiskelu- ja asiointimatkat on

mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Matkaketjut ovat HHT-vyöhykkeellä henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä niin matka-ajaltaan kuin matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja help-poudeltaan.

- Teollisuuden ja tukkukaupan sekä logistisiin palveluihin liittyvien kuljetusten kustannuste-hokkuus ja täsmällisyys on hyvä.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävä:

- Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudel-taan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset työ-, opiskelu- ja asiointimatkat niin pääkaupunki-seudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan. Matkaketjut ovat sujuvia, helppoja ja hallittavia.

- Liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen. - Teollisuuden sekä tukkukaupan kuljetusten kustannustehokkuus ja täsmällisyys paranevat.

6

Muut liikennekäytävät: - Matkojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä. - Teollisuuden ja tukkukaupan kuljetusten sekä maakunnan läpi kulkevien itä-

länsisuuntaisten kuljetusten kustannustehokkuus ja häiriöttömyys paranevat kehityskäytä-villä.

- Työ-, opiskelu- ja asiointimatkayhteydet lähimpään seutu- ja kuntakeskukseen ovat mahdol-lisia joukkoliikenteellä.

- Maankäytön ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palve-lutaso-ongelmien syntymisen.

Pitkät matkat ja kuljetukset:

- Joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudel-taan ja helppoudeltaan kilpailukykyiset erityyppiset matkat HHT-vyöhykkeeltä niin pääkau-punkiseudulle, Helsinki-Vantaalle kuin Tampereen suuntaan.

- Joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pääkaupunkiseudulle ja Helsinki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia.

- Kuljetusten kustannustehokkuuden, täsmällisyyden ja vaurioitumattomuuden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä.

- Maakunnan rajat ylittävät kuljetukset ja matkat toimivat turvallisesti ja ennakoitavuudeltaan hyvin.

Palvelukeskukset:

- Palvelukeskuksissa asuvien lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikka-alueet ovat saavutettavissa turvallisesti ja esteettömästi kävellen ja pyörällä.

- Työ- ja opiskelumatkat lähimpään seutukeskukseen ovat mahdollisia joukkoliikenteellä vilk-kaimmilla pendelöintisuunnilla.

- Henkilöautolla tehtävien matkojen palvelutaso turvataan. - Jakeluliikenteen kuljetukset seutu- ja kuntakeskuksiin hoidetaan kustannustehokkaasti.

Haja-asutusalueet:

- Matka-ajan ennakoitavuudeltaan tyydyttävät matkat ja täsmällisyydeltään tyydyttävät kulje-tukset ovat mahdollisia koko haja-asutusalueella.

- Haja-asutusalueen henkilö- ja tavarakuljetukset yhdistellään kustannustehokkaasti. - Haja-asutusalueiden maa- ja metsätalouden sekä bioenergian kuljetukset on mahdollista

hoitaa kustannustehokkaasti ja turvallisesti. - Palveluliikenne mahdollistaa turvallisen asumisen ja tieverkko elinkeinoelämän kuljetukset

koko Kanta-Hämeen alueella. Yhteistyö ja toimintamallit:

- Yhteistyö naapurimaakuntien ja HLJ-alueen kanssa on jatkuvaa ja yhteistyölle on löydetty toimivat mallit.

- Maakunta- ja seututasoilla tehtävä liikennejärjestelmätyö on jatkuvaa ja asiakaslähtöistä, varmistaa rajallisten resurssien ohjaamisen mahdollisimman vaikuttaviin toimenpiteisiin se-kä huolehtii maakuntaa koskevien suunnitelmien ajantasaisina pysymisestä.

Tavoitteiden saavuttamista edistetään sekä valtakunnallisten, maakunnallisten, kuntien välisten että kuntakohtaisten aikaisempaa monipuolisempien ja poikkihallinnollisempien kehittämistoimen-piteiden avulla. Tavoitteiden muuttaminen toiminnaksi edellyttää arvovalintoja ja vaiheittaisuuden hyväksymistä, sillä kaikkia toivottavia asioita ei voida saavuttaa täysimääräisinä samalla kertaa. Resurssien ollessa vähäiset tulee kehittämistoimenpiteiden vahvistaa toistensa vaikutuksia.

7

6. AIESOPIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TOIMENPITEET 6.1 Toimenpiteiden valintaperusteet Aiesopimukseen sisältyvät toimenpiteet toteuttavat asetettuja palvelutasotavoitteita. Toimenpiteet on muodostettu aluetyyppikohtaisten tavoitteiden perusteella analysoimalla eroa tavoitetilan ja ny-kytilan välillä sekä määrittämällä mahdollisimman tehokkaat toimenpiteet, joita toteuttamalla tavoi-tetilaan on mahdollista päästä. Eteneminen tavoitetilaan tapahtuu vaiheittain. Toimenpiteiden valintaa ovat ohjanneet suunnitelmassa asetettujen priorisoitujen tavoitteiden ohel-la:

• käytettävissä olevat toteuttamisresurssit • valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja kehittämisstrategiat • toimenpiteiden arvioitu vaikuttavuus yksittäisinä toimenpiteinä ja laajempina toimenpideko-

konaisuuksina • kustannustehokkuus sekä • laaja maakunnallinen yksimielisyys toimenpiteiden tärkeydestä ja kiireellisyysjärjestyksestä.

Toimenpiteiden valinnassa on pyritty kehittämistoimenpiteiden mahdollisimman tehokkaaseen ja perusteltuun vaiheistamiseen ja priorisointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä monipuolisen keinova-likoiman käyttöä ja ensivaiheessa erityisesti pienempien nykyisen liikenneverkon ja -palveluiden ylläpidon, operoinnin ja käytön tehostamista. Liikenteen ja maankäytön sekä laajemmin myös pal-veluiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten suunnittelun ja toteutuksen järjestelmällisen yh-teensovittamisen merkitys ja myös keinot on nostettu nykyistä voimakkaammin esille. Aiesopimuksessa esitetyt toimenpiteet ovat merkittäviä väylien kehittämistoimenpiteitä lukuun ot-tamatta toteutettavissa pääosin maakunta- ja kuntatason toimin. Toimenpiteet edellyttävät usean osapuolen yhteistyötä. Koska kyseessä on maakuntatasoinen kehittämisstrategia, ei kaikkia kunti-en näkökulmasta keskeisiä toimenpiteitä tai hankkeita voida kirjata aiesopimukseen. Tämän vuoksi kuntien sisäisiä yhteyksiä ja liikennepalvelujen tuottamista käsitellään vain periaatetasolla. Merkittävät valtakunnan tasolla edistettävät väylien kehittämistoimenpiteet on esitetty omana koh-tanaan. Maakuntatasolla pystytään kuitenkin edistämään päätöksentekoon liittyvää valmistelua ja päätöksenteon edellytyksiä. Entistä tärkeämpää on, että toimenpiteet perustuvat uudistetun liiken-nepolitiikan mukaisesti selkeisiin kehittämispolkuihin ja toteuttavat vaiheittaisen asiakastarpeet huomioon ottavan palvelutason parantamisen periaatetta. Toimenpiteiden toteutusta koordinoi maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä Aiesopimuksen toteutusta koordinoi maakunnallinen virkamiestason liikennejärjestelmätyöryhmä. Työryhmässä käsiteltävien asioiden valmistelusta ja työryhmän vetämisestä vastaa Hämeen liitto. Työryhmä koordinoi sekä maakuntatason liikennejärjestelmätyötä että liikenteeseen liittyvää valta-kunnallista vuorovaikutusta ottaen huomioon myös kytkennät kaupunkiseutujen liikennejärjestel-mätyöhön. Kuntatason edustus maakunnallisessa ryhmässä järjestetään seutukuntakohtaisesti. Ryhmä on mukana olevien organisaatioiden keskeisin vuorovaikutusfoorumi ja sen puitteissa käsi-tellään liikenteeseen liittyvät keskeiset maakuntatason kysymykset. Jatkuvalla liikennejärjestel-mäyhteistyöllä varmistetaan mm. tämän aiesopimuksen järjestelmällinen toteuttaminen ja seuranta sekä liikenteeseen liittyvän strategisen kehittämisen linkittäminen alueen muuhun strategiseen kehittämiseen. Työryhmän keskeisimpinä tehtävinä on:

- Koordinoida ja seurata liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja tässä aiesopimuksessa esitet-tyjen palvelutasotavoitteiden toteutumista sekä toimenpiteiden edistymistä.

8

- Valmistella ja tehdä jäsentensä välityksellä esitykset päätöksentekijöille aiesopimuksessa edistettäviksi sovituista toimenpiteistä. Toimenpiteiden käynnistämisestä, kustannusjaosta ja ohjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.

- Huolehtia aiesopimuksen ajantasaisena säilyttämisestä ja päivittämiskierroksista. Samalla tulee tarkistaa toteuttavatko esitetyt toimenpiteet palvelutasotavoitteita. Mikäli näin ei ole, tulee toimenpiteitä tarkistaa.

- Varmistaa ja vahvistaa osaltaan maankäytön, asumisen, palveluverkon, elinkeinoelämän sekä liikennejärjestelmän suunnittelun ja kehittämisen yhteenkytkentää (ns. MALPE-ajattelu).

Lisäksi työryhmän tehtäviin kuuluu:

- Seurata ja analysoida valtakunnallisten liikennettä ja alueidenkäyttöä koskevien tavoitteiden ja linjausten kehittymistä sekä varmistaa mahdollisten nopeastikin esille nousevien toimin-taympäristön, asiakastarpeiden yms. muutosten edellyttämien toimenpiteiden edistäminen.

- Toimia maakunnallisena liikennesuunnittelun asiantuntijana mm. tukemalla maakuntasuun-nittelua sekä seudullista ja paikallista strategista kehittämistä sekä seudullisten liikenne-ryhmien työtä.

- Edistää viisaan ja kestävän liikkumisen valintoja investointien kohdentamisella, liikennejär-jestelmäratkaisuin sekä valistus- ja tiedotustoimintaa kehittämällä.

- Koordinoida liikenteeseen liittyvää valtakunnallista vuorovaikutusta sekä varmistaa jatkos-sakin hyvä ja vaikuttava osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön.

- Koordinoida ja seurata maakunnassa toimivien liikenteeseen liittyvien työryhmien toimintaa sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää asiakas-, päätöksentekijä- ja yritysvuoro-vaikutusta.

- Seurata liikennejärjestelmän tilan kehittymistä.

Työryhmän tehtäviä täsmennetään työryhmän toiminnan käynnistyttyä. Sopimusosapuolet sitoutu-vat mahdollistamaan työryhmän jäsenille aktiivisen osallistumisen maakunnalliseen liikennejärjes-telmätyöhön. 6.2 Alueella päätettävissä olevat toimenpiteet sekä toimintamallien kehittäminen Aiesopimuskaudella toteutettaviksi ehdotetut, maakunnassa päätettävissä olevat toimenpiteet sekä kehitettävät toimintamallit on esitetty liitteessä 1. Toimenpiteet on eroteltu kolmeen kiireellisyys-luokkaan; vuosina 2014-2015 ja 2016-2019 sekä vuoden 2019 jälkeen käynnistettäviin toimenpitei-siin. Osa toimenpiteistä johtaa jatkuvan toiminnan kehittämiseen, jolloin kiireellisyysluokka tarkoit-taa ajankohtaa, jolloin toiminta tulee saada liikkeelle. Lisäksi osa hankkeista on nykyisen toiminnan kehittämistä, jolloin ajoitus on esitetty jatkuvana. Ajankohdat ovat alustavia ehdotuksia ja ovat kiin-ni käytettävissä olevista resursseista. Toimenpiteiden edistämisen koordinoinnista ja aiesopimuksen ajantasaisena pitämisestä huolehtii maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Toimenpiteiden tarkka sisältö, toteutustahot, kustan-nukset ja ajoitus tarkennetaan hankkeistuksen yhteydessä. Toimenpiteillä edistetään palvelu-tasotavoitteilla kuvatun tahtotilan toteutumista. Keskeisimpiä lähivuosina käynnistettäviä alueella edistettävissä olevia jatkotoimenpiteitä ovat:

9

Toimenpide Ajoitus Vastuu Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan käynnis-täminen

2014 Liitto

Liikenteen ja maankäytön asioiden sisällyttäminen osaksi HHT-yhteistyöverkoston toimintaa

2014 Liitto

Valtakunnallisesti merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden suunni-telmavalmiuden parantaminen

2014- Liikennevirasto

Seudullisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien ajantasaistaminen ja kytkeminen maankäytön suunnitteluun (ajoitus ja tarkkuustasot päätetään seutukohtaisesti)

2014- Seutujen keskus-kaupungit

Avoimen joukkoliikenteen sekä kuntien henkilökuljetusten seudulli-sen kokonaissuunnittelun ja – hankinnan käynnistäminen sekä seudullisten joukkoliikenne- ja henkilökuljetuskoordinaattorien ni-meäminen

2015- Kunnat, ELY

Kantatien 54 täsmähoidon kehittäminen 2015 ELY Seutujen viisaan liikkumisen strategioiden toteuttaminen ja konkre-tisoiminen kuntatasolle, eri hallintokuntiin sekä eri järjestöihin ja työpaikoille

2015- Kunnat, ELY

Kevyen liikenteen laatukäytävien määrittäminen ja priorisointi ym-pärivuotisessa hoidossa ja ylläpidossa

2015- Kunnat, ELY

Yhteisöllisten joukkoliikenneratkaisujen (mm. kyläbussi, kimppakyy-ti) pilotointi

2015 Kunnat

HHT-kehityskäytävän liityntäliikenteen ja -pysäköinnin kehittäminen 2015- ELY, kunnat, liitto, liikennöitsijät, Liikennevirasto

Haja-asutusalueiden tavarakuljetusten yhdistelyä ja tehostamista koskevien uudentyyppisten toimenpiteiden käynnistäminen, pilo-tointi Forssan seudulla

2016 Kunnat

6.3 Valtakunnan tasolla edistettävät merkittävimmät väylien kehittämistoimenpiteet Kanta-Hämeen merkittävimmät väylien kehittämistoime npiteet sijoittuvat suurelta osin valta-kunnallisestikin merkittävimpään Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kehityskäytävään ja niillä on sel-keä valtakunnallinen merkitys. Toimenpiteet sijoittuvat osin myös TEN-t-ydinverkolle. Kärkitoimen-piteet toteuttavat asetettuja palvelutasotavoitteita, perustuvat selkeisiin kehittämispolkuihin sekä toteuttavat vaiheittaisen palvelutason parantamisen periaatetta. Keskeisiä Kanta-Hämeen toimen-piteitä ovat:

- Valtatien 10 järjestelyt Hämeenlinnan kohdalla välillä Hattelmala (vt 3) – Eteläinen, ensim-mäinen vaihe (osana koko valtatien 10 vaiheittaista kehittämistä, eteneminen maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen kautta).

- Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen, toinen vaihe (tätä ennen ensimmäisen vaiheen toteutumisen varmistaminen). Toinen vaihe on esitetty liikennepoliittisessa selon-teossa yhtenä vuosina 2016-2022 toteutettavista kärkihankkeista.

- Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenkyt-keminen sisältäen maankäytön sisäisten yhteyksien parantamisen, liittymäjärjestelyt, liityn-täliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämisen sekä älyliikenneratkaisujen määrittämisen.

- Valtatien 2 Helsinki-Forssa-Pori palvelutason parantaminen vaiheittain. Lisäksi Kanta-Hämeen maakunta priorisoi yhteisesti edellisten rinnalle myös kantatien 54 palvelu-tason parantamisen vaiheittain, erityisesti Riihimäen seudulla välillä Loppi – Riihimäki – Oitti. Kehittämistoimenpiteiden perustelut ja vastaavuus a setettuihin palvelutasotavoitteisiin on kuvattu liitteenä 2 olevassa taulukossa. Valtatietä 10/12 ja kantatietä 54 koskeva liikennej ärjestelmätasoinen kehittämisselvitys on käynnistetty suunnitelman jatkotoimenpiteenä. Selvityksessä vertaillaan maanteiden keskinäi-siä rooleja sekä määritellään konkreettiset kehittämispolut molempien yhteyksien kehittämiselle.

10

Selvityksen tulokset voivat vaikuttaa valtatietä 10 ja kantatietä 54 koskevien toimenpiteiden ase-maan ja sisältöön. Maakunnallisen lj-työryhmän tulee ottaa kantaa merk ittävien väylien kehit-tämistoimenpiteiden asemaan ja sisältöön selvitykse n valmistuttua. Keskeistä on tarkastella myös, miten mahdollisesti tarkentuvat toimenpiteet toteuttavat palvelutasotavoitteita. Kanta-Hämeen kannalta erittäin tärkeää on myös Helsingin ratapihan toiminnallisuuden paran-taminen . Parantaminen on edellytys Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämishankkeen toisen vaiheen hyötyjen realisoimiselle ja mahdollistaisi mm. Kanta-Hämeestä pääkaupunkiseudul-la suuntautuvan junaliikenteen vuorotarjonnan kehittämisen sekä matka-aikojen ennakoitavuuden ja laajemmin matkaketjujen palvelutason parantamisen. Toiminnallisuutta parannetaan jo ennen Pisara-radan toteuttamista. Kanta-Hämeen kannalta on tärkeää kehittää myös matka-ajaltaan ja matka-ajan ennakoitavuudel-taan henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä joukkoliikenteen matkaketjuja Helsingin keskustaan . Käytännössä tämä voi tarkoittaa osin vaihdollisia matkaketjuja (linja-autoista juniin), koska joukko-liikenne-etuuksien toteuttaminen Helsingin katuverkon ruuhkautuvissa liittymissä ei ole mahdollista ja jatkossa kaikki vuorot eivät välttämättä voi ajaa enää suoraan Helsingin keskustaan. Yhteyksiä Helsinki-Vantaalle tulee kehittää hyödyntäen Kehäradan valmistumisen antamat mahdollisuudet. Pitkällä tähtäimellä varaudutaan maankäytön suunnit telussa sekä muutoin edistetään vaiheit-tain parantamista erityisesti seuraavissa kohteissa:

- valtatien 10/12 ja kantatien 54 kehittäminen vaiheittain ottaen huomioon edellä esitetyt prio-risoidut yhteysvälit ja käynnistetyn selvityksen tulokset

- Riihimäki-Tampere-radan kehittäminen. Helsinki-Forssa-Pori-ratayhteyden osalta tulee aiesopimuskaudella selvittää ratayhteyden todelli-nen tarve osana yhteysvälin ljs-tasoisen kehittämisselvityksen laatimista. Ensisijaisesti kehitetään kuitenkin valtatiehen 2 tukeutuvaa liikennettä ja linja-autoliikennettä.

Kuva 2. Kanta-Hämeen merkittävimmät valtakunnan tasolla edistettävät kehittämistoimenpiteet.

11

Muu valtakunnallinen vaikuttaminen Valtakunnan tasolla tehtävin päätöksin edistetään myös muutoin alueellisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Valtakunnallinen vaikuttaminen nykyisen infrastruktuurin kunnon sekä hoidon ja yllä-pidon turvaamiseksi tarvittavaan perusväylänpidon rahoituksen nostoon on koettu maakunnassa tärkeäksi. Raskaan liikenteen mitta- ja massamuutokset lisäävät paineita ko. rahoituksen nostolle. Valtakunnallisen tason linjauksia tarvitaan myös liikenneturvallisuuden edistämiseen (esim. ratti-juopumusrajat, automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen kuntiin), ELY-keskuksen alueura-koiden sisältöjen ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämiseen, rautatiekuljetuspalvelujen kehittämi-seen, joukkoliikenteen sekä henkilökuljetusten kehittämisen lainsäädännöllisten esteiden karsimi-seen sekä laajemmin alueidenkäytön, palvelujen sekä liikenteen suunnittelun vuorovaikutteisten konkreettisten toimintamallien kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa toisaalta alueellista pai-netta asioiden edistämiseen, toisaalta mahdollisten päätösten nopeaa jalkauttamista alueelle. Myös mm. liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa vahvasti alueelliseenkin liikenteen kysyntään. 7. SEURANTA JA SOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Aiesopimuksen toteutumisen seuranta varmistetaan liikennejärjestelmätyön tehokkaalla koor-dinoinnilla ja yhteistyön organisoinnilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä määritettyä toimintamallia kehitetään jatkuvasti ottaen huomioon taustaorganisaatioiden ja keskeisten sidos-ryhmien vaatimukset ja henkilöresurssit. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän toiminnan suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus varmis-tetaan huolellisella etukäteissuunnittelulla, muun muassa laatimalla vuosikohtaiset työryhmän toi-mintasuunnitelmat. Aiesopimuksen toteutumista seurataan maakunnan liikennejärjestelmätyöryhmän kokoontumisis-sa. Seurannan organisoinnista vastaa liikennejärjestelmätyöryhmä apunaan eri sopijaosapuolten raportoinnit omien osuuksiensa toteutumisesta. Osapuolet laativat jokaisen vuoden ensimmäisessä kokouksessa yhteenvedon sopimuksen toteu-tumisesta. Yhteenvedossa käsitellään asetettujen palvelutasotavoitteiden toteutuminen, edellisenä vuonna toteutetut toimenpiteet, tarkennetaan kuluvan vuoden toimenpiteet liitteenä 2 olevaan päi-vitettävään toimenpidetaulukkoon sekä tarkistetaan, vastaako aiesopimus edelleen maakunnan yhteistä tahtoa ja tarvitaanko siihen muutoksia (esim. toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muu-tosten myötä tai mikäli esitetyt toimenpiteet eivät enää vastaa asetettuja palvelutasotavoitteita). Sovitut muutokset ja niiden perustelut kirjataan. Osana seurantaa tarkistetaan myös aiesopimuk-sen tavoitteiden ja linjausten vieminen maakunnan ja kuntien strategioihin. Työryhmä seuraa myös maakunnan liikennejärjestelmän tilan kehittymistä. Seurannan periaatteet ja indikaattorit valitaan työryhmän toiminnan käynnistyttyä pohjautuen valtakunnalliseen juuri val-mistuneeseen tilaindikaattorityöhön. Seurattavat indikaattorit valitaan kuvaamaan mahdollisimman hyvin Kanta-Hämeessä tehtäviä toimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta, liikennejärjestelmän tilaa ja palvelutason kehitystä. Hyvissä ajoin ennen aiesopimuskauden päättymistä sovitaan uuden aiesopimuksen valmistelusta.

12

8. ALLEKIRJOITUKSET Forssassa 16. päivänä syyskuuta 2014

Hämeen liitto Forssan kaupunki Hyvinkään kaupunki

Hämeenlinnan kaupunki Riihimäen kaupunki Hattulan kunta

Hausjärven kunta Humppilan kunta Janakkalan kunta

Jokioisten kunta Lopen kunta Tammelan kunta

Ypäjän kunta Liikennevirasto Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja

ympäristökeskus

Liitteet: 1. Ehdotukset maakunnallisesti edistettävissä oleviksi toimenpiteiksi 2. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelu

Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v. 2014-2015, luokka II v. 2016-2019 ja luokka III v. 2019 jälkeen.

Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v. 2014-2015, luokka II v. 2016-2019 ja luokka III v. 2019 jälkeen.

Alustava ajoitus: kiireellisyysluokka I v. 2014-2015, luokka II v. 2016-2019 ja luokka III v. 2019 jälkeen.

Liite 2. Merkittävimpien kehittämistoimenpiteiden perustelut Kehittämistoi-menpide

Toimenpiteen kuvaus

Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen Tavoitetilan ja nykytilan erot , puutteet

Ensimmäinen jatkotoimenpide

Valtatien 10 järjes-telyt Hämeenlinnan kohdalla välillä Hattelmala (vt 3) – Eteläinen, ensim-mäinen vaihe.

Liikenteellisten pullon-kaulojen poistaminen esim. liittymä- ja rinnak-kaistiejärjestelyillä. Kes-keistä on liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen ottaen huomioon käynnistettävän valtatietä 10/12 ja kanta-tietä 54 koskevan lj-tasoisen kehittämisselvi-tyksen tulokset (maantei-den roolit ja merkitys sekä kehittämispolut). Toimen-pide etenee maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen kautta.

Toimenpide toteuttaa pääosaa valtatien 10 kautta kulkevalle liikennekäytävälle, Hämeenlinnan kau-punkiseudun ydinalueelle sekä ylimaakunnallisille matkoille ja kuljetuksille asetetuista palvelutasota-voitteista. Myös keskeiset reunaehdot (yleistavoit-teet) täyttyvät. Keskeisimmät tavoitteet koskevat matka-aikojen ennakoitavuuden säilyttämistä hyvänä, liikennetur-vallisuuden parantamista sekä kuljetusten täsmälli-syyden ja häiriöttömyyden parantamista. Lisäksi toimenpide toteuttaa tavoitetta estää uusien palvelu-taso-ongelmien syntyminen maankäytön ja liiken-teen kehittämistoimenpiteet yhteensovittamalla.

Matka-aikojen ennakoitavuus sekä kulje-tusten häiriöttömyys ovat nykyisin vain tyydyttävällä tasolla erityisesti keskeisten liittymien kapasiteetin ajoittaisen ylittymi-sen myötä. Myös liikenneturvallisuudessa on puutteita. Alueen maankäytön kehit-täminen on vaikeutunut palvelutasopuut-teiden vuoksi ja ero asetettuihin tavoittei-siin on suuri. Ongelmat aiheutuvat suurel-ta osin paikallisesta liikenteestä mutta myös paikallisen ja pitkämatkaisen liiken-teen sekoittumisesta, avainasemassa maankäyttö.

Liikennejärjestelmä-tasoisen valtatien 10/12 ja kantatien 54 rooleja ja kehittämistä koskevan kehittämis-selvityksen laatiminen. Selvityksen tulosten huomioon ottaminen liikenteen ja maankäy-tön suunnittelun yh-teensovittamisessa sekä jatkossa tehtä-vässä tarkemmassa tiesuunnittelussa.

Helsinki-Riihimäki-rataosan kapasitee-tin lisääminen, toinen vaihe (tätä ennen ensimmäi-sen vaiheen toteu-tumisen varmista-minen).

Hanke on tällä hallituskau-della käynnistettävän hankkeen toinen vaihe ja mainittu liikennepoliittises-sa selonteossa. Hyötyjen realisoiminen edellyttää Helsingin ratapihan toi-minnallisuuden paranta-mista.

Toimenpide toteuttaa sekä kaupunkiseutujen ydin-alueiden tavoitetta koskien pk-seudulle suuntautuvi-en erityyppisten matkojen (matkaketjujen) kilpailuky-kyistä hoitamista joukkoliikenteellä että erityisesti HHT-kehityskäytävän ja ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten palvelutasotavoitteita. Esitetyt reuna-ehdot täyttyvät. Tavoitteista ovat keskeisiä: 1) joukkoliikenne tarjoaa henkilöauton kanssa matka-ajaltaan, matka-ajan ennakoitavuudeltaan ja helppoudeltaan kilpailuky-kyiset erityyppiset matkat niin pk-seudulle, Hki-Vantaalle kuin Tampereelle, 2) liikennejärjestelmä mahdollistaa rautatiekuljetusten kulkumuoto-osuuden kasvattamisen sekä 3) kuljetusten täsmälli-syyden parantaminen tukee yritysten kilpailukykyä.

Yhteysväli muodostaa koko maan junalii-kenteen kapasiteetin pullonkaulan niin kauko- ja lähijunaliikenteen kuin rautatie-kuljetusten kannalta. Joukkoliikenne on jo nykyisin matka-ajoiltaan kilpailukykyinen, mutta pullonkaula heikentää merkittävästi matka-aikojen ennakoitavuutta ja matka-ketjujen helppoutta (mm. vuorotarjonta, aikataulut). Kuljetukset ovat häiriöherkkiä.

Toisen vaiheen suun-nitelmavalmiuden parantaminen.

Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-vyöhykkeen maan-käytön ja liikenne-järjestelmän yh-teenkytkeminen

Pilotti uudentyyppisestä hankkeesta sisältäen maankäytön paremmaksi liittymiseksi tarvittavat kuntien sisäisiin ratkaisui-hin tukeutuvat liittymä- ja liikenneverkolliset toimen-piteet sekä liityntäliiken-teen, –pysäköinnin ja älyliikenteen kehittämisen.

Toimenpide toteuttaa erityisesti kaupunkiseutujen ydinalueiden, HHT-kehityskäytävän ja ylimaakunnal-listen matkojen ja kuljetusten tavoitteita (edellisen kohdan tavoite 1 koskien erityyppisten matkojen hoitamista joukkoliikenteellä, yhdyskuntarakenteen eheytymiseen kytkeytyvää joukkoliikenteellä tehtävi-en matkojen parantunutta palvelutasoa sekä teolli-suuden ja tukkukaupan kuljetusten kustannustehok-kuuden ja täsmällisyyden parantamista). Esitetyt reunaehdot täyttyvät.

Erityisesti valtatiehen 3, mutta myös pää-rataan tukeutuva maankäyttö kasvaa voi-makkaasti. Nykyiset alueet tulisi kytkeä paremmin liikenneverkkoon ja nykyinen infra hyödyntää paremmin. Maankäytön puutteellinen kytkentä heikentää kuljetus-ten palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Kytkeminen valtatiehen 3 on haastavaa. Joukkoliikenteen matkaketjujen helppous ja hallittavuus on puutteellinen.

Hankkeen sisällön konkretisointi uuden-tyyppiseksi monipuoli-sen keinovalikoiman käsittäväksi valtakun-nalliseksi kehityskäy-tävän pilottihankkeek-si.

Kehittämistoi-menpide

Toimenpiteen kuvaus

Palvelutasotavoitteiden toteuttaminen Tavoitetilan ja nykytilan erot, puutteet

Ensimmäinen jatkotoimenpide

Valtatien 2 Helsinki-Forssa-Pori palve-lutason parantami-nen vaiheittain

Valtatietä 2 on parannettu vaiheittain ja parantamista tulee edelleen jatkaa, mutta entistä monipuoli-semmalla keinovalikoimal-la. Toimenpiteet määritel-lään ensi vaiheessa laadit-tavassa liikennejärjestel-mätasoisessa kehittämis-selvityksessä. Joukkolii-kenteen kehittämisessä otetaan huomioon myös liityntäyhteyksien paran-taminen pääradalle.

Toimenpide toteuttaa kaupunkiseutujen ydinalueiden tavoitetta koskien matka-aikojen ennakoitavuuden säilyttämistä hyvänä ja liikenneturvallisuuden paran-tamista.

Lisäksi toimenpide toteuttaa muiden liikennekäytävi-en sekä ylimaakunnallisten matkojen ja kuljetusten tavoitteita: 1) teollisuuden ja tukkukaupan kuljetus-ten sekä ylimaakunnallisten kuljetusten häiriöttö-myyden paraneminen, 2) kuljetusten kustannuste-hokkuuden ja täsmällisyyden parantaminen, 3) mat-kojen ja kuljetusten liikenneturvallisuus on hyvä sekä 4) joukkoliikenteellä tehtävät matkat ovat myös muualta maakunnasta pk-seudulle ja Hki-Vantaalle matka-ajan ennakoitavuudeltaan hyviä, helppoja ja hallittavia.

Liikenneturvallisuudessa on erityisesti pistemäisiä palvelutasopuutteita. Yhteys on elinkeinoelämän näkökulmasta puut-teellinen ja hidastaa kuljetuksia. Kuljetus-ten häiriöttömyys on paikoin puutteellinen ja joukkoliikenteen matkaketjujen toimi-vuudessa on puutteita (liityntäpysäköinti ja –liikenne, lipputuotteet, informaatio).

Liikennejärjestelmä-tasoisen kehittämis-selvityksen laatiminen.

Kantatien 54 palve-lutason parantami-nen vaiheittain, erityisesti Riihimä-en seudulla välillä Loppi – Riihimäki – Oitti

Kantatien riittävän palvelu-tason turvaaminen moni-puolisella keinovalikoimal-la, maankäytön ja joukko-liikenteen laatukäytävien kehittämiseen kytkien. Keinot määritellään liiken-nejärjestelmätasoisessa kehittämisselvityksessä.

Toimenpide toteuttaa keskeisiä kaupunkiseutujen ydinalueille asetettuja tavoitteita: 1) joukkoliikenteel-lä tehtävien erityyppisten matkojen parantunut pal-velutaso mahdollistaa henkilöauton käyttötarpeen vähentämisen, 2) matka-aikojen ennakoitavuus säilyy hyvänä ja liikenneturvallisuus paranee.

Lisäksi muille liikennekäytäville ja ylimaakunnallisille matkoille ja kuljetuksille asetetut tavoitteet toteutuvat osittain: 1) kuljetusten kustannustehokkuus, täsmäl-lisyys ja häiriöttömyys paranevat, 2) työ-, opiskelu- ja asiointimatkayhteydet ovat mahdollisia joukkolii-kenteellä sekä 3) maankäytön ja liikenteen kehittä-mistoimenpiteiden yhteensovittaminen estää uusien palvelutaso-ongelmien syntymisen.

Kantatiellä 54 on Riihimäen kohdalla liikenneturvallisuus- ja kuljetusten häiriöt-tömyyspuutteita. Myös maankäytön kyt-kentä on puutteellista ja joukkoliikenteen kilpailukyky on huono. Matka-aikojen ennakoitavuus on kuitenkin hyvä.

Liikennejärjestelmä-tasoisen kehittämis-selvityksen laatiminen laajemmin koko kanta-tiestä. Samassa selvi-tyksessä vertaillaan myös kantatien 54 ja valtatien 10/12 roolia ja merkitystä sekä määritellään kehittä-mispolut molempien yhteyksien kehittämi-selle.