VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA

2/2010

HYVÄ PAHA SÄTEILYOrgaaninen valo tekee tuloaan

Humuskuppila on humanistin koti

Nokia vei matemaatikon

2 aktuumi 2/2010

3

Keväällä luonnon useimmiten ajatellaan vihertyvän. Yhä useammissa pihoissa ja puistoissa kuitenkin punertaa, kun punakoivu alkaa ava-ta lehtiään. Se on hieskoivusta mutatoitunut puulaji, jonka ensim-mäinen yksilö kasvoi luonnossa Ylikiimingissä. Sittemmin punakoi-vuja on tuotettu solukkolisäyksellä laboratoriossa, ja nykyisin se on tunnetuin Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan solukkolisä-yslaboratoriosta maailmalle kaupalliseen levitykseen lähtenyt tuote.

Punakoivun lehtien punainen väri koko kasvukauden ajan johtuu niiden sisältämästä runsaasta antosyaanista. Se on kemiallinen yh-diste, joka suojaa lehtiä auringon UV-säteilyltä. Antosyaani vaimen-taa säteilyn ennen kuin se pääsee vaurioittamaan lehden solukkoa. Sen avulla kasvi siis suojautuu. Toisaalta kasvit tarvitsevat auringon-valoa pystyäkseen yhteyttämään.

Tässä Aktuumissa kerrotaan, mitä säteily on ja mihin se voi vai-kuttaa. Tietyntyyppinen säteily on elämän edellytys maapallolla. Toisentyyppinen taas on eliömaailmalle vaarallista.

KEVÄT PUNErTAA

Lassi Kalleinen

5 Maailma muuttuu, strategiankin on muututtava

6 Ohuen ohuita näyttöjä ja valaisimia

9 Kasvua kaivoksista

10 Hyvä paha säteily

13 Florakin suojautuu ultraviolettisäteilyltä

14 Aktivoiva kokousmalli lisäsi tulosta ja hyvinvointia

16 Suomalaista korkeaa projektiosaamista kannattaa tutkia

18 Aktuumit

20 Yhteisöllisyys vahvistuu opiskelijariennoissa

24 Soveltamisen taituri

26 Lyhyet

28 Väitökset

30 Kiljuva ja kupliva kaukokirjoitin

4 aktuumi 2/2010

JULKAISIJAOulun yliopisto

PÄÄTOIMITTAJATapio Mäkinen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖTiina Pistokoski

TOIMITUSNEUVOSTO

Erkki AlasaarelaSakari Jussi-Pekka

Sanna JärveläErkki KarvonenKaroliina Kekki

Leila RisteliOlli Silvén

Tapio MäkinenTiina Pistokoski

TAITTO/KUVANKÄSITTELY/KANSIPetri Ovaskainen

GRAAFINEN SUUNNITTELUV-P Viklund/Avalon Oy

OSOITTEET Liisa Salmela

Osoitteenmuutokset osoitteeseen aktuumi oulu.fi

Mikäli olet rekisteröitynyt alumniverkos-toon, tee osoitteenmuutos myös alumni-

rekisteriin https://alumni.oulu.fi.

YhTEYSTIEdOTsähköposti: aktuumi oulu.fi

www.oulu.fi/aktuumiPuhelin (08) 553 4091

PAINATUS Painos 6200

Joutsen Median Painotalo

Kannen kuva:Mikael damkier / Rodeo

ISSN 0788-7132

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia.

Nro2huhtikuu201020.vsk

aktuumi

Valmistettu UPM:n toimittamasta paperista, jolle on myönnetty

Euroopan unionin Ympäristömerkki, rek.nro FI/11/1.

Paperi: Novatech Satin 150g/115g

13 1416 20

5

p ä ä k i r j o i t u s

Maailma muuttuu, strategiankin on muututtava Suomessa ja Euroopassa elettiin suurta murrosta, kun Oulun yliopiston ensimmäinen strategia valmistui vuonna 1994. Euroopassa valtioiden välisiä rajoja piirrettiin uudelleen. Neuvostoliitto oli romahtanut, Saksat yhdistyneet ja Baltian maat itsenäistyneet. Suomi oli sukeltanut pahaan taloudelliseen lamaan. Oltiin siirtymässä informaatioyhteiskuntaan ja kansainvälistyminen voi-mistui. Suomi liittyi EU:hun.

Nyt elämme jälleen suurta yhteiskunnallista murrosta. Samalla olemme toipumassa maa-ilmanlaajuisesta taloudellisesta taantumasta. Suuria kysymyksiä ovat väestön ikääntyminen, tulevaisuuden energiaratkaisut, ympäristöasiat, ilmastonmuutos ja globalisaatio. Globalisaation ensimmäinen vaihe on jo ohi ja uusi vaihe käynnistymässä.

Usko osaamispohjaiseen talouteen on uudessakin vaiheessa edelleen vankka ja yliopistoilla siinä keskeinen rooli. Korkeakoulujärjestelmäämme on kuitenkin moitittu sekä maantieteelli-sesti hajanaiseksi että sisäisesti pirstaleiseksi.

Koko maan kattava korkeakoulujärjestelmä sivutoimipisteineen synnytettiin aikakautena, jolloin yliopistojen haasteet olivat toisenlaiset. Nyt on synnytettävä voimakkaampia tutkimus- ja koulutusyksiköitä, jotka ovat sekä tutkimus- että koulutustehtävässään korkeaa kansain-välistä tasoa. Kunkin yliopiston on pystyttävä profiloitumaan esimerkiksi tutkimus- tai opetuspainotteisena tiedeyliopistona, innovaatioyliopistona tai aluettaan palvelevana korkeakouluna. Kunkin on myös keskityttävä omille vahvuusalueilleen.

Oulun yliopisto on ensimmäisenä yliopistona käynnistänyt oman laajamittaisen rakenteellisen kehittämisen ohjelman, johon liittyy muun muassa talouden tasapainotta-minen. Näillä toimenpiteillä yliopisto haluaa varmistaa menestymisensä ja saavuttaa strategiset tavoitteensa.

Oulun yliopiston hallitus hyväksyi syyskuussa 2009 pitämässään kokouksessa Oulun yliopiston strategian vuosille 2010–2012. Yliopiston ja opetusministeriön välisissä tavoite- ja tulosneuvotteluissa sovittiin, että yliopisto tarkentaa ja rajaa keskeisiä painoalojaan kehittämällä niiden kärkialueille monialaiset tutkijakoulut ja tutkimusohjelmat sekä suuntaamalla ja vahvistamalla niihin liittyvää infra-struktuuripolitiikkaansa.

Oulun yliopisto profiloituu jatkossa neljälle painoalalle, jotka ovat biotieteet ja terveys, informaatioteknologia, kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus sekä ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Vahvoja kehittämisaloja ovat kai-vos- ja vuoriala, terästutkimus, liiketoiminta ja talous sekä tutkimusperustei-nen opettajankoulutus.

Tutkimuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista varten laadittiin toi-menpideohjelmat sekä opetukselle erillinen toimenpideohjelma koulutuksen tulok-sellisuuden parantamisesta ja läpäisyn tehostamisesta.

Kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä kehitetään kumppanuussopimuksien kaut-ta. Keinoina ovat yhteiset tutkimus- ja koulutusohjelmat sekä toiminnallisesti yhteiset yksiköt.

Lauri LajunenrehtoriOulun yliopisto

Juha Sarkkinen

13 1416 20

6 aktuumi 2/2010

Vähän energiaa kuluttavat lediva-laisimet ja -televisiot ovat yleisty-mässä vauhdilla. Ledin uusi suku-polvi, oled, monipuolistaa ledin

käyttömahdollisuuksia entisestään. Kemialli-sen ainesosansa ansiosta oled mahtuu vain muutaman millimetrin paksuiseen tilaan, jolloin sitä voidaan käyttää jopa pakkauksis-sa tai vaatteissa. Nopeimmin oled yleisty-nee kuitenkin näytöissä ja valaisimissa.

Ledistä oled poikkeaa orgaanisuuten-sa vuoksi. Ledien epäorgaanisen valmistus-materiaalin säteilemän valon spektri on ka-pea, joten eri värisävyjä saadaan aikaan le-din pintaan lisätyillä kalvoilla tai pakkaamalla useita ledejä samaan koteloon.

Oledissa käytetään orgaanisiin liuottimiin liukenevia yhdisteitä, jotka säteilevät valoa, kun niihin johdetaan sähköä. Näitä yhdistei-tä on kehitetty Oulun yliopiston luonnon-tieteellisen tiedekunnan kemian laitoksessa. Juuri tohtoriksi aiheesta väitelleet tutkijat Juha Heiskanen ja Walaa Omar kehittivät ensimmäisinä maailmassa 30 erilaista, eri

värisävyin säteilevää yhdistettä.Tuoreet tohtorit valmistivat uusia Alq

3-johdannaisia alumiinista ja kehittämistään ki-noliinimolekyyleistä. Alq3 on vihreää valoa säteilevä yhdiste, jota rochesterin yliopis-ton professorina toimiva C.W. Tang hyödyn-si ensimmäistä kertaa parikymmentä vuotta sitten. Ainetta käytetään muun muassa mat-kapuhelimien näyttöjen taustavalona.

Koska monet oledin uusista valmistus-materiaaleista ovat helposti liukenevia, niitä voidaan käyttää painomusteen tavoin niin

Tek s t i : Ra i ja TuominenKuva: R e i jo Koi r i k iv i

Uusi oled-tekniikka pohjautuu kemiaanOHUEN OHUITA Näyttöjä ja valaisimia

sanotussa painetussa elektroniikassa. Kemi-kaalit voidaan painaa tai suihkuttaa melkein mille tahansa pohjamateriaalille kerroksit-tain, ja kun siihen kytketään sähköä, ”mus-teesta” tulee sähköinen komponentti.

Yksi sovellus ovat erilaiset sensorit eli komponentti reagoi esimerkiksi kosteuteen, liikkeeseen tai valoon. ”Esimerkiksi ikkunan pintaan voidaan kiinnittää ohut oled-kalvo, joka päästää päivällä valoa läpi normaalisti. Kun alkaa hämärtää, kalvo alkaa säteillä va-loa ja ikkuna toimii lamppuna”, selventää Ju-

� Ehkä jo viiden vuoden kulut-

tua markkinoilla on muutaman

millimetrin paksuisia näyttöjä tai

valaisimia, jotka voidaan sijoittaa

vaikka ikkunaan läpinäkyväksi

kalvoksi. Sen mahdollistaa oled-

tekniikka, jonka tärkeää kemial-

lista ainesosaa kehitetään Oulun

yliopiston kemian laitoksessa.

Sama aine toimii elektroniikan

”painomusteena”.

7

Tohtori Juha Heiskanen työskenteli laboratoriossa kolme vuotta kehittäessään uusia säteileviä alumii-nijohdannaisia.

Uusi oled-tekniikka pohjautuu kemiaanOHUEN OHUITA Näyttöjä ja valaisimia

ha Heiskanen. Valon sävyksi voidaan säätää esimerkiksi luonnonvalon sävy.

Sävyä vaihtavat lamputValaistus onkin yksi niistä oledin sovelluksis-ta, joiden merkitys Heiskasen mukaan kas-vaa. Nykyiset lamppumme, hehkulamput, fluorisoivat loisteputket ja energiansäästö-lamput, ovat jonkin tietyn sävyisiä.

”Oled-lampussa valon sävyä voidaan muuttaa hyvin laajakirjoisesti: esimerkiksi

olohuoneen valo on normaalisti lämminsä-vyinen, mutta siivotessa taas olisi hyvä saa-da kirkas valo huoneeseen. Oledissa tämä onnistuu kääntämällä himmennintä. Kun jännite muuttuu, valon värisävy muuttuu.”

”Sekä ledit että oled-valot ovat turvalli-sia, koska ne eivät juurikaan kuumene. Niis-tä ei myöskään vapaudu myrkyllisiä aineita, kuten energialampun rikkoutuessa.”

Ledin ja oledin parhaita puolia on vähäi-nen energian tarve. Led kuluttaa sähköä noin kymmenesosan hehkulampun tarvit-

semasta sähköstä. Oledin kulutus ei ole vie-lä päässyt täysin ledin tasolle, mutta kehi-tystyötä tehdään tälläkin saralla.

Led- ja oled-valot toimivat myös ulko-na. Niiden avulla on mahdollista saada ai-kaan suuria säästöjä katu- ja koristevalais-tuksessa.

Muutaman millin näytötSony on toissa vuonna valmistanut proto-tyypin maailman ensimmäisestä oled-televi-

lED – light-Emitting Diode

puolijohdekomponentti (diodi), joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta

valmistusmateriaali epäorgaaninen (esim. pii)

materiaali määrää komponentin lähettämän valon värin

yksittäisen ledin säteilemän valon spektri on kapea, joten eri värisävyjä saadaan aikaan pakkaamalla useita ledejä samaan koteloon tai lisäämällä ledin pintaan erivärisiä kalvoja

led-näytöt ovat noin kolmen senttimetrin paksuisia

OlED – orgaaninen led

orgaaninen komponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta

valmistusmateriaali orgaaninen, liukoinen kemikaali

valon värisävyyn vaikuttaa kemikaalin koostumus

oledin säteilemän valon spektri on laaja: valon värisävyä voidaan muuttaa säätämällä oledin läpi kulkevan sähkön jännitettä esimerkiksi himmentimen avulla

kemikaali toimii musteen tavoin painettaessa elektroniikkaa

oled-näytön paksuus on noin kolme millimetriä

Led- ja oled-laitteet ja -valaisimet kuluttavat hyvin vähän energiaa, koska ne eivät juuri lämpene. Samasta syystä ne ovat myös turvallisia.

Eri lamppujen sähkökulutus yhtä suureen valomäärään

hehkulamppu 60 w energiansäästölamppu 11 w led ja oled muutama watti

8 aktuumi 2/2010

Professori Osmo Hormi ja tuoreet tohto-rit Walaa Omar ja Juha Heiskanen nä-kevät oledilla lupaavan tulevaisuuden. Oled mullistaa valaistuksen ja ohentaa näytöt muutamaan milliin.

leviä alumiinijohdannaisia kehittäessä. Jotta uusia aineita päästiin testaamaan, tutkijoi-den oli myös valmistettava niitä molekyyli molekyyliltä. Tätä työtä kemisti tekee hyö-dyntäen erilaisten aineiden yhdistämisessä tarvittavia kemiallisia reaktioita.

Oledia kehittävät kemistit tekevät pohja-työn, ja insinöörit kehittävät lopulliset lait-teet. Osmo Hormi tähdentää, että oledin kehittäminen on tyypillisen poikkitieteellis-tä. Kehitystyöhön on osallistunut merkittä-västi myös Oulun VTT, joka on valmistanut oled-laitteita ja testannut kemian laitok-sessa kehitettyjä uusia oled-materiaaleja. Myös VTT:n kaksi painokonetta painetta-van elektroniikan valmistukseen ovat oled-tutkijoiden käytössä.

Yhteistyöllä vahvemmaksiOledia tutkitaan joka puolella maailmaa. Etenkin superyliopistoissa, kuten Cambrid-ge ja Stanford, toimii tutkimusryhmiä.

Myös Oulun yliopisto on hankkinut tut-kimukseen kansainvälistä osaamista. Oledia tutkiva FiDiPro-professori Ghassan Jabbour Arizonan yliopistosta työskentelee puolet työajastaan Oulussa. Myös opiskelijavaihtoa on tehty Arizonan yliopiston kanssa.

Oululaistutkimus on herättänyt kiinnos-tusta. Viikoittain tutkijat eri puolilta maail-maa pyytävät lähettämään ryhmän tuotta-mia artikkeleita. Haastattelun alla Heiska-nen lähetti tekstin Venäjälle.

Kemian laitos on hakenut tutkimukseen Suomen Akatemialta rahoitusta kahdelle tutkijalle. Sen myötä oled-tutkimus jatkui-si Oulun yliopiston kemian laitoksessa vielä useita vuosia ja yhteistyö vahvistuisi Tampe-reen teknillisen yliopiston kanssa.

”Voisimme kasvattaa tutkimusryhmän

siosta, jonka näytön paksuus on vain kolme millimetriä; Led-televisioiden paksuus on noin kolme senttimetriä. Oledin etuja ovat myös entistä laajempi katselukulma ja lyhy-empi vasteaika.

Oled-televisiot tulevat kauppojen hyllyille laajemmin todennäköisesti noin viiden vuo-den kuluttua. ”Television ohuudella ei ole niin suurta merkitystä, mutta oledin ansi-osta näyttö voitaisiin integroida esimerkiksi luentokansioon”, Heiskanen ideoi.

Toistaiseksi oled-tekniikka on kallista, koska kemialliset aineet vaativat suojauksia kosteudelta ja hapelta. Suojauksissa käyte-tään muun muassa hopeaa, ja yksi keino on kapseloida herkät kemikaalit.

Molekyyli molekyyliltäOulun yliopistossa oledia on kehitetty täy-sipäiväisesti noin viisi vuotta, mutta jo tä-tä ennen on tehty valmistelevaa tutkimusta. Alkusysäyksen orgaanisen ledin kehittämi-seen antoi kemian laitoksen professori Os-mo Hormi.

”Olen koko akateemisen urani aikana tehnyt töitä heterosyklisten yhdisteiden pa-rissa, joten ajattelin, että näitä osaan teh-dä ja pystyn niitä muokkaamaan haluamal-lani tavalla. Samaan aikaan alettiin puhua sii-tä, että elektroniikan painettavuus voisi olla uusi Nokia”, Hormi kertoo oled-tutkimuk-sen taustasta.

Elektroniikan painettavuus onkin yksi Ou-lun yliopiston kärkialoista. Siihen ovat yli-opiston lisäksi sitoutuneet myös Oulun seu-dun ammattikorkeakoulu, VTT ja teollisuus.

Myös Juha Heiskanen haistoi aiheessa tu-levaisuuden potentiaalia. Lisäksi häntä haas-toi uusien yhdisteiden keksiminen. Labora-toriossa kuluikin aikaa kolme vuotta sätei-

kokoa. Kriittinen tutkijoiden määrä olisi seitsemän. Sillä joukolla voidaan jo ajatella saatavan aikaan jotakin merkittävää”, Hor-mi kertoo.

Kemian laitoksen oled-työ on perustut-kimusta parhaimmillaan. ”Jos emme tekisi perustutkimusta pitkällä tähtäimellä, ei tääl-lä tehtäisi myöskään soveltavaa tutkimus-ta, vaan osaamista pitäisi hakea ulkomailta”, Heiskanen pohtii.

9

ElinvoimainenPohjois-Suomi 2020

� Metallisten raaka-aineiden saanti on yk-si teollisen toiminnan keskeisistä edellytyk-sistä. Siksi onkin yllättävää, kuinka myöhään EU:n puitteissa on asiaan ryhdytty kiinnit-tämään huomiota. Kiinan valtava taloudel-linen kasvu ja maan aggressiivinen toiminta teollisuutensa metallisten raaka-ainevarojen saannin turvaamiseksi muun muassa Afri-kasta paljastivat myös EU:lle oman mineraa-lipolitiikan ja strategian tärkeyden. Euroop-pa on edelleen noin 90-prosenttisesti riip-puvainen Euroopan ulkopuolelta tuotavista metalleista.

On Suomen onni, että yksi maailman rik-kaimmista malmivyöhykkeistä, Fennoskandi-an kilpi, kulkee Suomen läpi ja luo edellytyk-set merkittävälle kaivostoiminnalle Pohjois- ja Itä-Suomessa. Hyviä esimerkkejä ovat Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos ja Kit-tilän Suurkuusikon kultakaivos sekä lukui-sat eri puolella Pohjois-Suomea meneillään olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet. Ke-vitsan monimetallikaivoksen rakentaminen Sodankylässä alkaa tulevana kesänä samoin kuin Laivakankaan kultakaivoksen rakenta-minen raahessa.

Kaivosten merkityksestä käyty keskuste-lu on ollut yllättävän pinnallista. Kaivos on nähty pienenä omana saarekkeenaan, jon-ka vaikutusta talouselämälle ei ole nähty tai ei ole haluttu nähdä. Kaivos on usein avain-lenkki laajemmassa prosessissa, jonka käyn-nistäjänä on ollut löydetty malmi tai muu teollisuuden tarvitsema raaka-aine. Mitä-pä Kiiruna olisi ilman kaivosta, tai tuskinpa Outokumpu- nimistä yritystä olisi olemas-sakaan, ei ainakaan Torniossa, ellei Kemin kromimalmiesiintymää olisi löydetty.

Suomen korkea elintaso perustuu kil-pailukykyiseen vientiteollisuuteen, joka on mahdollistanut monipuolisen palveluyhteis-kunnan syntymisen. Palveluyhteiskunta il-man teollista tuotantoa on mahdottomuus tai ainakin meidän olisi tyytyminen huomat-tavasti alhaisempaan elintasoon. Jokaista teollista työpaikkaa kohti tarvitaan 2–3 pal-velutyöpaikkaa.

Kaivosten rooli pohjoisen Suomen työ-paikkojen synnyttäjänä on erittäin tärkeä, sillä kaivosteollisuus on ollut jo vuosien ajan

Kasvua kaivoksistamatkailun ohella ainoa merkittäviä inves-tointeja toteuttanut toimiala. Se on luonut uskoa tulevaisuuteen ja sen tuella on näh-tävissä, että pohjoisen infrastruktuuria kan-nattaa ylläpitää ja kehittää. Useat ratahank-keet ovat siitä hyvä esimerkki. Ilman kaivok-sia pohjoisen visiot ja skenaariot olisivat ko-vin synkkiä.

Meitä Oulun yliopiston piirissä kiinnos-taa luonnollisesti kaivannaissalan tutkimus- ja koulutustarpeet. Alaa ei yleisesti pidetä kovin innovatiivisena eikä osaamisintensiivi-senä alana, vaikka totuus on toinen. Malmin löytäminen ja kestävän kehityksen edellyt-tämät tuotantomenetelmät, energian hinta ja monet muut tekijät korostavat osaami-sen merkitystä.

Muutaman metalligramman erottami-nen tonnista kiveä on taitolaji. Oulun yli-opiston monitieteisyys ja vankka yhteistyö-verkosto luovat hyvät edellytykset alan in-novaatioympäristön kehittämiselle. Oulun yliopistoon rakennettava jatkuvatoiminen minipilot-rikastamo edustaa alansa huip-pua maailmassa ja samalla luo uskottavuut-ta teollisuuden parissa, missä pelkät puheet ja teoriat eivät riitä. Tarvitaan konkreettista näyttöä osaamisesta ja kilpailukykyi-sestä, korkeatasoisesta tutkimuk-sesta. Luottamus on ansaittava.

Kaivosalalle on ominaista pit-käjänteinen suunnittelu- ja val-mistelutyö, jossa kehittämispanok-set ovat suuret. Aikatauluja uhkaavat mi-tä moninaisimmat riskit, kuten valittajien armeijat ja taloudelliset suhdanteet, jotka heijastuvat sekä kustannuksiin että rahoi-tusmahdollisuuksiin. Kaivosyhtiöiltä vaadi-taan kärsivällisyyttä ennen kuin vuosia kes-tävä lupaviidakko on käyty läpi. Kaivosalan kvartaali onkin 25 vuotta, kun se ict-alalla on kolme kuukautta ja rahamarkkinoilla 15 minuuttia, kuten eräs tunnettu kaivosyrittä-jä on todennut.

Leena Yliniemiyli-insinööri, dosenttiOulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastoOulu Mining School

Kolumnisarjassa Oulun yliopiston asiantunti-jat arvioivat Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden edellytyksiä ja tulevaisuuden menestystekijöitä

Hilkka Sandberg

10 aktuumi 2/2010

HYVÄ PAHA sätEily

11

Säteily on fysiikan mukaan ener-gian siir tymistä säteilylähteestä ympäristöön muuttuvan kentän tai massallisten hiukkasten kaut-ta. Se on sähkömagneettista aal-toliikettä tai hiukkassäteilyä.

”Aurinko on maapallon lähin suuri sä-teilyn lähde. Koska auringon säteily ja sen muutokset vaikuttavat siihen, mitä maapal-lolla tapahtuu, on auringon toiminnan ym-märtäminen tärkeää. Aurinkoa voisi sanoa yhdeksi avaruusfysiikan tutkimuksen kuu-mimmaksi kohteeksi”, kertoo avaruusfysii-kan tutkijatohtori Arto Karinen, joka tutkii aurinkotuulta eli Auringosta lähtevää hiuk-kassäteilyä.

”Myös muualta avaruudesta tulee paljon säteilyä, mutta siltä meitä suojaavat iono-sfääri ja maapallon magneettikenttä. Maan pinnalle saakka avaruudesta pääsee näky-vää valoa, osa ultravioletti-, infrapuna- ja ra-diotaajuisesta säteilystä sekä osa hiukkassä-teilystä”, jatkaa Karinen. ”Näyttäisi siltä, et-tä ionosfäärillä on merkittävämpi rooli ava-ruudesta tulevan säteilyn torjunnassa kuin magneettikentällä.”

Avaruuden lisäksi ympäristömme sätei-lee, mutta yleensä suhteellisen vähän. Suurin osa, noin 2 millisievertiä tavallisen suoma-laisen vuotuisesta noin 3,7 millisievertin sä-teilyannoksesta on peräisin sisäilmaan pää-sevästä maaperän radonista. Kehon sisäl-tämistä luonnon radioaktiivisista aineista ja maaperän säteilystä saamme noin 0,8 mil-lisievertiä. Lääketieteellisistä tutkimuksista eli pääasiassa röntgenkuvauksista tulee noin 0,5 millisievertin säteilyannos ja kosmisesta säteilystä noin 0,3 millisievertiä. Määrät ei-vät ole terveydelle haitallisia. Esimerkiksi sä-teilysairaus seuraa lyhyessä ajassa saadusta noin 1000 millisievertin säteilyannoksesta.

Vaikutuksensa mukaan säteily voidaan ja-

kaa ionisoimattomaan ja ionisoivaan sätei-lyyn. Ionisoiva säteily vaikuttaa aina aineen ominaisuuksiin ja muuttaa niitä. Ionisoima-ton säteily ei vaikuta vastaavalla tavalla.

Ionisoimaton säteily – kuultavaa ja nähtävääIonisoimattomat säteilytyypit ovat useimmi-ten huomaamattomia. Toisinaan ihminen voi tuntea niitä eri tavoin. Sähkö- ja magneetti-kentät voivat tuntua kihelmöintinä lihaksissa ja tuntohermoissa. radiotaajuinen ja infra-punasäteily voivat tuntua lämpönä iholla.

radiotaajuisen säteilyn voi kuulla mil-lä tahansa radiolla, kun taajuus säädetään pois radiokanavan kohdalta ja radio-ohjel-ma vaihtuu kohinaan. ”Avaruudesta tuleva ja salamanpurkausten aiheuttama kohina otetaan huomioon tietoliikennetekniikassa määräämällä signaalitasot sellaisiksi, että ne erottuvat kohinasta”, kertoo tietoliikenne-tekniikan professori Jari Iinatti.

Ultraviolettisäteilyä ei yleensä tunneta välittömästi, mutta se voi vahingoittaa sil-män osia ja aiheuttaa erilaisia valokemial-lisia ja valobiologisia reaktioita. Se on siksi ionisoimattomista säteilylajeista haitallisin. Ultraviolettisäteilyn korkeimmat taajuudet ovat jo ionisoivaa säteilyä.

”Ionisoimaton säteily ei ole täysin harmi-tonta. Esimerkiksi voimakas infrapuna- eli lämpösäteily ja mikroaaltosäteily lämmittä-vät kohdettaan ja voivat siten olla haitalli-sia. Tutkat toimivat mikroaaltoalueella ja ne voivat aiheuttaa sairauksia tutkien lähistöl-lä työskenteleville. Kännyköiden lähetyste-ho on niin pieni, ettei sen ole katsottu aihe-uttavan sairauksia. Näkyvä valo lienee har-mittominta ionisoimattomasta säteilystä”, kertoo fysiikan lehtori Kari Kaila.

Näkyvä valo on nimensä mukaisesti ai-

� Ihminen voi säteillä onnesta. Säteilevä kryptoniitti lamaannuttaa

sarjakuvan Teräsmiehen. Kevätauringon säteily lämmittää mutta voi

myös polttaa ihon. Säteilyä on koko ajan kaikkialla ja se on monen

tyyppistä. Se on sekä hyvää että haitallista.

Tek s t i : Hannu Pan t t i la Kuva t : Rode o, La s s i Ka l l e in en ja Hannu Pan t t i la

12 aktuumi 2/2010

Joka sekunti sinutkin läpäisee yli 1 000 000 000 000

neutriinoa.

1 km100 m10 m1 m10 m1 cm1 mm100 µm10 µm1 µm100 nm10 nm1 nm0.1 nm

Ylä

ilmak

ehän

op

asite

etti

Aallonpituus

Yläilmakehään imeytyvät gamma-, röntgen- ja ultraviolettisäteilyt

Näkyvästä valosta suurin osa saavuttaa maanpinnan

Maan pinnalla havaittavat radioaallot

Infrapuna- eli lämpösäteilystä suurin osa imeytyy ilmakehän kaasuihin

Pitkän aaltopituu-den radiosäteily jää yläilmakehään.

0%

50%

100%

ilmakehä

maanpintaAvaruudesta tulevat erityyppiset säteilyt. Niiden pääsy maan pinnalle asti vaihtelee, osa imeytyy kokonaan yläilmakehään, osa pääsee alas asti

Suomalaisen vuotuinen säteilyannos säteilylähteittäin.

noa silmin aistittava sä-teilylaji. Se on edellytys kasvien yhteyttämisel-le ja hapen tuotannol-le ja sitä kautta elämäl-le maapallolla veden ja lämmön lisäksi. Aurin-gosta maahan tuleva säteilyenergia on ko-ko maapallon ilmaston ja ilmastokehityk-sen alkuun paneva voima, kirjoittaa maa-perägeologian professori Juha Pekka Lunk-ka vuoden 2008 tiedekirjaksi valitussa teok-sessaan ”Maapallon ilmastohistoria”.

Ionisoiva säteily – vaurioittavaa ja imeytyvääIonisoiva säteily on atomien sähkövarauk-sia muuttavaa suurienergistä säteilyä. Osu-essaan atomiin ionisoiva säteily irrottaa sen elektronikuorelta elektronin ja muuttaa atomin kemiallista käyttäytymistä. Se voi johtaa esimerkiksi kemiallisen yhdisteen ha-joamiseen.

Elävissä soluissa ionisoiva säteily voi vauri-oittaa perimää ja aiheuttaa syöpää tai mui-ta terveyshaittoja. Soluvaurioiden kannalta

on merkittävää, tulee-ko säteilyannos pitkän vai lyhyen ajan sisällä ja kuinka suuri se on. Sä-teilyn kohdalla ainainen kitinä on siis parempi vaihtoehto kuin kerta-rysäys. Toisaalta pienil-läkin säteilyaltistuksilla

on kasautuva vaikutus, eli useat mutaatiot voivat johtaa syöpäkasvaimen muodostu-miseen.

Kaikki säteilyperäiset muutokset peri-mässä eivät kuitenkaan aina johda sairauk-

siin, vaan ne voivat jäädä paikallisiksi mutaa-tioiksi tai joskus jopa korjaantua.

Sähkömagneettista ionisoivaa säteilyä ovat gamma- ja röntgensäteily sekä ultra-violettisäteilyn korkeimmat taajuudet. Näis-tä radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvä gammasäteily on vaarallisinta, koska se on hyvin läpitunkevaa. röntgensäteilyä syntyy maapallolla käytännössä vain ihmisen ra-kentamissa röntgenputkissa ja hiukkaskiih-dyttimissä.

Avaruudessa on lukuisia röntgensäteitä lähettäviä taivaankappaleita, esimerkiksi au-rinkomme. Onneksemme avaruudesta tu-

1 % Tshernobyl 15 % Säteilyn käyttö lääketieteessä 30 % Luonnon taustasäteily 54 % Radon

13

”Aavikolla kasvavat pylväskaktukset ovat sopeu-tuneet voimakkaaseen valoon ja kuiviin olosuhtei-siin. Vahapinta toimii osaltaan ultraviolettisäteilyn torjunnassa”, osoittaa tutkija Henna Pihlajaniemi.

leva röntgensäteily imeytyy ylemmän ilma-kehän ioneihin eikä pääse maahan saakka. Ultraviolettisäteilyn vaarallisin tyyppi, UV-C-säteily, on ionisoivaa. Siltä meitä suojaa ylemmän ilmakehän otsoni, johon UV-C-säteily imeytyy.

hiukkassäteily – heikkoa ja läpäisevääHiukkassäteilyä ovat alfa- ja beetasäteilyt, neutronit, positronit ja neutriinot. Neutrii-noja lukuun ottamatta hiukkassäteily on io-nisoivaa.

Lyhytikäinen alfahiukkanen syntyy radio-aktiivisen hajoamisen kautta. Se ei etene il-massa kuin muutaman senttimetrin ja esi-merkiksi paperiarkki on sille läpäisemätön este. Alfasäteily on vaarallista vain, jos sitä aiheuttavaa ainetta joutuu elimistöön esi-merkiksi hengitysilman kautta.

Beetahiukkanen on elektroni tai sen an-tihiukkanen positroni. Niitä muodostuu ra-dioaktiivisen hajoamisen kautta ja suurel-la energialla atomiin osuvan fotonin vaiku-tuksesta. Beetasäteily pystyy tunkeutumaan ihoon, mutta esimerkiksi ohut alumiinilevy pysäyttää sen.

Neutronisäteily on hyvin läpäisevää ja vaarallista elävälle kudokselle. Neutronisä-teily ei itsessään ole ionisoivaa, mutta se ai-heuttaa ionisoivaa gammasäteilyä neutro-nin liittyessä atomin ytimeen. Neutronisä-teilyn lähteet, kuten ydinreaktorit ja hiuk-kaskiihdyttimet, pitää suojata paksulla ker-roksella runsaasti vetyä sisältävää ainetta, kuten vettä, polyeteeniä, parafiinivahaa tai betonia.

Neutriinot ovat hyvin erikoisia alkeishiuk-kasia. Niitä syntyy muun muassa tähtien si-sällä ydinreaktioissa. Ne ovat lähes massat-tomia eikä niihin vaikuta sähkö- tai mag-neettikenttä ja painovoimankin vaikutus on mitätön. Ne läpäisevät käytännössä kaiken – hidastumatta. Joka sekunti sinutkin läpäi-see yli 1 000 000 000 000 eli miljoona mil-joonaa neutriinoa.

Oulun yliopisto on mukana kansainvä-lisesti merkittävän neutriinoja ja kosmista säteilyä tutkivan Pyhäsalmen maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen (CUPP) luomi-sessa Pyhäsalmen kaivokseen. Kosmisen säteilyn mittauksia on tehty eri syvyyksillä kaivoksessa, jopa 1400 metrin syvyydessä maanpinnalta. Mittauksia tehdään maan al-la, jotta esimerkiksi neutriinosäteily erottui-si taustasäteilystä.

Tekstissä mainitut asiantuntijat työskentelevät Oulun yliopistossa.

Ihmisen iho palaa joutuessaan alttiiksi voimakkaalle auringon ultraviolettisätei-lylle. Ihon palaminen lisää riskiä sairastua ihosyöpään, mutta se ei ole suuri ongel-ma. Ihminen voi suojautua liialta ultra-violettisäteilyltä menemällä varjoon, pu-keutumalla ihon peittäviin vaatteisiin tai käyttämällä aurinkovoiteita. Kasvit eivät voi kävellä suojaan, mutta niillä on muita keinoja torjua ultraviolettisäteilyä.

Tutkija Henna Pihlajaniemi tutki väitös-kirjatyössään muun muassa kasvien puo-lustautumiskeinoja ultravioletti-B-säteilyä vastaan. ”UV-säteily vaikuttaa kas-veihin kuten muihinkin eläviin or-ganismeihin. Kasvin perimä voi vaurioitua. Näkyvinä oireina leh-det voivat kellastua tai käpertyä, ja UV-säteily voi häiritä kasvua, kukintaa ja yhteyttämistä. Kasvien vasteet kertautuvat edelleen niitä syöviin eläimiin, karikkeen hajoa-miseen ja symbioottisiin vuorovai-kutuksiin”, hän kertoo.

”Kasveilla on monia keino-ja suojautua UV-säteilyä vastaan. Ne vaihtelevat eri lajien välillä, sa-moin herkkyys UV-säteilylle vaih-telee lajien ja jopa yksilöiden välillä. Esimerkiksi lehtien karvat ja vahat ovat tehokas suojakeino liian voi-

FLOrAKIN SUOJAUTUU ULTrAVIOLETTISÄTEILYLTÄ

makasta valoa, UV-säteilyä ja kuivumista-kin vastaan.”

Lisäksi kasvien lehdistä löytyy UV-sä-teilyltä suojaavia kemiallisia yhdisteitä, fe-noleita, kuten lehdissä punaisena värinä näkyvät antosyaanit. ”Näiden suojakei-nojen tarkoitus on pysäyttää UV-sätei-ly ennen kuin se pääsee vaurioittamaan lehden yhteyttävää solukkoa. Vaha ja karvat heijastavat osan säteilystä pois ja kemialliset UV-alueella absorboivat yh-disteet imevät säteilyä itseensä.”

Lassi Kalleinen

Hieskoivusta mutatoituneen punakoivun lehdissä on runsaasti antosyaania ja ne ovat punaisia koko kasvukauden. Punakoivu on tunnetuin maailmalle lähtenyt tuote Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan solukkolisäyslaboratoriosta. Punakoivua on tutkittu ultravioletti-B-säteilykokeessa.

14 aktuumi 2/2010

Työtiedettä käytäntöönAKTIVOIVA KOKOUSMALLI LISÄSI tUlOsta ja HyviNvOiNtia

� Ennen siivooja siivosi ja huoltomies huolsi. Nyt kiinteistöpalvelu-

yrityksissä halutaan antaa asiakkaalle kokonaisvaltaista palvelua,

jossa työt suunnitellaan ja tehdään joustavasti yli ammatillisten rajojen.

Oulun yliopiston työtieteen yksikkö oli yksi muutoksen arkkitehdeista.

SOL:n työntekijä Sirpa Halonen-Korva-la huoltaa apuvälineitä Rehapolikses-sa. Kipa-tutkimushankkeessa kehitetty uusi malli tukee työntekijöitä huolehti-maan työkohteestaan ja muun muassa tuomaan esiin mahdollisia kehittämis-kohteita.

Tek s t i Ra i ja TuominenKuva t Onn i K innunen / S tud io P.S .V.

15

Kiinteistönhoitopalveluja antavat yritykset pyrkivät yhä enemmän tarjoamaan asiakkailleen sekä sii-vouksen että kiinteistön huolto-työt kokonaispalveluna. Kun sii-

voojat ja huoltomiehet työskentelevät sa-massa organisaatiossa saman esimiehen alaisuudessa, asiakkaan on helppo ottaa yh-teyttä. Myös palvelu sujuu nopeasti ja jous-tavasti, kun siivooja voi vaihtaa lampun tai huoltomies lakaista huoltotyön jäljet.

Muutos vaatii asenteiden muuttumista. Alalla on myös paljon muita haasteita: työtä tehdään asiakkaan tiloissa lukuisissa erilaisis-sa työpisteissä, joissa myös turvallisuusriskit vaihtelevat. Työntekijät ovat hajallaan, jol-loin tiedon välitys vaatii tavallista enemmän. Esimiestä kuormittavat eri työpisteiden jat-kuvat ja usein nopeaa reagoimista vaativat tarpeet. Eri asiakkaiden sopimukset voivat poiketa kovastikin toisistaan. Kiinteistöyri-tysten palveluvalikoima laajenee, mikä vaatii yhä enemmän muun muassa koulutukselta.

Muun muassa näihin haasteisiin lähdet-tiin hakemaan ratkaisuja hankkeella Työhy-vinvointia kehittyvään kiinteistöpalvelutyö-hön. Lyhenteen Kipa saanut hanke on osa Tekesin Työelämän kehittämisohjelmaa Ty-ke. ISS Palvelut ja SOL Palvelut -yrityksis-sä toteutetun hankkeen asiantuntijoina toi-mivat Oulun yliopiston työtieteen yksikkö, Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipiste ja Verve.

Uusi tiimikokousmalli aktivoiSOL:n Oulun yksikön palvelujohtajan Sari ronkaisen mukaan hankkeen parasta antia oli tiimikokousmallin kehittäminen. ”Olem-me aina pitäneet palavereja, mutta uuden kokousmallin myötä työntekijät ovat saa-neet aktiivisemman roolin. Malli ohjaa työn-tekijöitä entistä enemmän huolehtimaan työkohteistaan yhteisvastuullisesti.”

Uusi tiimikokousmalli aktivoi työnteki-jöitä myös huomaamaan mahdollisia tur-vallisuusriskejä tai kehittämiskohteita työ-pisteissään. ronkaisen mukaan työnteki-jät ovat oppineet aiempaa paremmin myös kommunikoimaan suoraan asiakkaan kans-sa ilman esimiesvälikättä.

Työntekijät osaavat myös aiempaa parem-min ehdottaa asiakkaalle esimerkiksi käytä-vämattojen vaihtamista tai seinien maalaa-mista. Näin asiakas saa tarpeellisia vinkkejä ja yritys lisämyyntiä.

”Nykyisin käymme työntekijöiden kanssa asiakassopimukset aiempaa tarkemmin lä-pi, jotta heille syntyisi selkeä kuva siitä, mitä asiakkaalle on myyty ja luvattu. Käymme lä-pi myös tulosraportteja. Työntekijät ovat-kin ottaneet enemmän vastuuta lopputu-loksesta, jolloin myös työn mielekkyys on kasvanut. Työntekijät ovat myös ylpeitä sii-tä, kun pääsemme tavoitteisiin”, ronkainen kertoo.

Näiden Kipa-hankkeen avulla saatujen muutosten ansiosta työn tuottavuus on ronkaisen mukaan kasvanut. Myös sairaus-poissaolot ovat vähentyneet. Helsingistä Iva-loon toimiva SOL työllistää 7000 ihmistä, joista Oulussa työskentelee 300. Kipa-hank-keen hyvät käytännöt on tarkoitus siirtää koko konsernin käyttöön.

Mallia teollisuudestaMyös professori Seppo Väyrynen Oulun yliopiston työtieteen yksiköstä pitää uutta tiimikokousmallia Kipa-hankkeen tärkeim-pänä tuloksena. Yliopiston vastuualueena hankkeessa olivat työturvallisuusasiat, jotka Väyrysen mukaan tulisi käsitellä aina aktiivi-sena ja luontevana osana tiimikokouksia.

Työtieteen yksikkö saattoi hyödyntää hankkeessa yli kaksikymmenvuotista taival-taan työelämän tutkijana ja kehittäjänä. Ai-emmista tutkimuksista teollisuuden puo-lelta voitiin soveltaa muun muassa sitä, mi-ten vaaratilanteista on luontevaa esimiehelle kertoa.

”Hyvä johtaminen edellyttää myös si-tä, että esimiehet saavat tarpeellista tietoa työntekijöiltä. Yksi tärkeä kehittämiskohde työpaikoilla onkin se, miten opittaisiin luke-maan ympäristöä ja viestittämään siitä.”

Tiimikokousmalli syntyi työtieteen yk-sikön, Työterveyslaitoksen ja Verven sekä ISS:n ja SOL:n yhteistyönä. Pari vuotta kes-täneen hankkeen aikana asiantuntijatahot ja yritysten edustajat kokoontuivat useita kertoja kuukaudessa kehittämään ja testaa-maan kokousmallia. Niissä työntekijöitä ak-tivoitiin esimerkiksi viikkotehtävien avulla.

Kehitystyö pohjautui alkukartoitukseen, jota asiantuntijat tekivät vierailemalla työ-pisteissä, videoimalla työtä ja haastattele-malla työntekijöitä.

Yliopiston tutkijana Kipa-hankkeeseen osallistunut Maarit Niemelä korostaa, että vaikka hanke pohjautui tutkimustyöhön, si-tä tehtiin hyvin käytännönläheisesti: havain-

not liittyivät jokapäiväiseen työhön. Hänen mukaansa yhteistyö Työterveyslaitoksen ja Verven kanssa sujui innostuneessa henges-sä. ”Yhteishankkeita kannattaa ilman muuta järjestää. Sain itse tukea vanhemmilta asian-tuntijoilta. Verkoston myötä esille tuli esille erilaisia näkökulmia myös omaan työhön.” Kipa-hanke synnytti aineistoa myös kahteen väitöstutkimukseen.

KIPA – Työhyvinvointia kehittyvään kiinteistö-palvelutyöhön

yksi Tyke-projekteista; vuonna 2004 alkanut Työelämän kehittämisohjelmaa Tyke (aiemmin Tykes) on Tekesin toteuttama ja rahoittama

asiantuntijoina toimivat Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipiste, Verve ja Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö

toteutettiin SOL Palveluiden ja ISS Palveluiden kanssa yhteistyössä Oulussa 2006–2009

TilaustutkimustaYritys voi tilata erilaisia organisaation kehittämiseen, muun muassa työtapojen, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä tutkimuksia Oulun yliopiston työtieteen yksiköstä. rahoitusta on mahdollista hakea Työsuojelurahastolta (tsr.fi).

Yhteystiedot:Oulun yliopiston teknillinen tiedekuntaTuotantotalouden osasto / Työtieteen yksikkö

Tutkija, DI Maarit Niemelägsm 040 352 2689puh. (08) 553 2500

maarit.niemela oulu.fihttp://tuta.oulu.fi/tyotiede

SUOMALAISTA KOrKEAA prOjEktiOsaamista KANNATTAA TUTKIA

� Projektiliiketoiminta on monien suomalaisyritysten huippuosaamista.

Sen kehittämiseksi edelleen ja hyödyntämiseksi entistä laajemmin tekee

tutkimusta laatu- ja projektijohtamisen professori Jaakko Kujala.

Tek s t i : Ti ina P i s t oko s k iKuva: Juha Sa rk k in en

Opiskelijat ovat professori Jaakko Kuja-lan mukaan yksi tutkimuksen voimavara. Heidän yrityksissä tekemänsä harjoitus- ja diplomityöt tuovat usein hyviä tuloksia myös yliopistotutkimukseen.

16 aktuumi 2/2010

Kheopsin pyramidi kohoaa au-tiomaassa Kairon liepeillä 137 metrin korkeuteen. Viime vuon-na Suomessa valmistunut 72 metrin korkuinen loistoristeilijä

Oasis of the Seas mahtui juuri ja juuri Ison-Beltin sillan alta matkallaan Karibialle. Nii-den kuvat rinnakkain seinälle heijastaa Ou-lun yliopiston laatu- ja projektijohtamisen professori Jaakko Kujala aloittaessaan opis-kelijoidensa johdattamisen projektiliiketoi-minnan opintoihin.

”Kysymykseen, kumpi oli isompi ja haas-tavampi projekti, on vaikea yksiselitteisesti vastata. Niitä ainakin erottivat toteutusai-kataulu ja tekijöiden määrä: pyramidia var-ten tarvittiin kymmeniä vuosia ja 40 000 tekijää, laivaa varten taas kolme vuotta ja 3000 työntekijää”, sanoo Kujala.

Projekteista ei pyramidien rakentamisen aikaan puhuttu, mutta sellaisiksi niiden to-teutusta voidaan kuitenkin kutsua. Projek-tiksi toiminta muuttuu, kun tarkoituksena on saavuttaa tietty ainutlaatuinen tavoite, joka vaatii monimutkaista toimintaa.

Jaakko Kujalan tutkimustyön pääalue on projektiliiketoiminta. Kohteena ovat yrityk-set, jotka toteuttavat toimintansa projek-teina. Yritys joko toimittaa jatkuvasti isoja projekteja asiakkaille tai toteuttaa sisäisinä projekteina esimerkiksi tuotekehityksensä.

Tutkimuksella selvitetään malleja, joil-la projektit toteutetaan, ja miksi yritys on valinnut juuri tietyn toimintatavan. Tapa or-ganisoida projekti muuttuu esimerkiksi sen mukaan, tehdäänkö samaa usein vai har-vemmin. Tutkijoita kiinnostaa myös, voi-daanko malleja soveltaa muissa yrityksissä. Tarkoituksena ei ole tuottaa yrityksille val-miita malleja vaan työkaluja, joilla ne voivat muokata omat ratkaisunsa.

”Osana tuotantotalouden tutkimusta ei tavoitteenamme ole aina uuden perustut-kimustiedon tuottaminen vaan olemassa olevan toiminnan ymmärtäminen ja selittä-minen organisaatio- ja johtamisteorioiden avulla. Sitä kautta tietoa voidaan levittää hyödyksi laajemmille ryhmille”, kuvaa Jaak-ko Kujala.

Hänestä projektiliiketoiminnan tutkimi-sen tekee kiinnostavaksi sen korkea taso Suomessa. ”Voidaan sanoa, että projek-

tiosaaminen on meillä ainutlaatuista. Taus-tana on tietenkin se yritysten ymmärrys, että emme voi pärjätä tuotannollisessa toi-minnassa vaan osaaminen on elinehto ja on tehtävä jotain haasteellisempaa.”

Kansainvälisesti korkean projektiosaami-sen yrityksinä, joiden kanssa tehdään tiivistä tutkimusyhteistyötä, Kujala luettelee muun muassa Wärtsilän, Outotecin, Nokia Sie-mens Networksin, Koneen ja Metson. Pro-jektitoiminnan osaaminen voi liittyä myös in-vestointiprojektien hyvään hallintaan, josta esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa Neste Oilin biodieselvoimalaitokset ja puo-lustusvoimien asejärjestelmien hankinnat.

Yhtä selkeää syytä suomalaisten korke-aan projektiosaamiseen on Jaakko Kuja-lan mukaan vaikea nimetä. ”Lähtökohtana on suomalainen johtamiskulttuuri, joka on ei-hierarkkista. Lisäksi se on rohkeaa, kun meillä on totuttu tekemään selkeitä päätök-siä. Isot projektit ovat hyvin monimutkaisia ja ne on koottava useista osista. Tarvitaan siis myös korkeaa koulutustasoa, mikä suo-malaisyrityksissä on monia maita huomatta-vasti parempi”, hän kiittää.

Projektiliiketoiminnan tutkimus keskit-tyykin paljolti yritysten johtamisen tutkimi-seen tavoitteena tuottaa ratkaisuja yritys-ten ongelmiin ja kehittämiseen.

Yritykset laboratorioinaKujalan mukaan tuotantotalous tutkimus-alana eroaa muista tekniikan aloista siinä, että sillä ei ole yliopistossa omia tutkimus-laboratorioita, vaan niinä toimivat kohteina olevat yritykset.

”Projektiliiketoiminnan tutkimus on Suo-messa hyvää kansainvälistä tasoa. Sen yksi perusta on, että korkean osaamisen yrityk-set ovat hyvin avoimia tutkimukselle. Voim-me päästä niihin tekemään tutkimusta ja yrityksistä löytyy koulutettuja ja väitelleitä henkilöitä, jotka ymmärtävät tutkimuksen merkityksen. Keskusteluyhteys toimii. Tämä tekee suomalaistutkimuksesta kansainväli-sesti kiinnostavaa.”

Alan tutkijoiden määrä on kuitenkin suh-teellisen pieni, 20–30 henkilöä. Siksi tutkijat eri yliopistoista, Oulusta, Aalto-yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta ja Åbo Akade-

mista tekevät tiivistä yhteistyötä.Jaakko Kujala näkee yhtenä tutkimuksen

voimavarana myös opiskelijat. ”Tutkimuk-sen ja yliopisto-opetuksen saumaton yhte-ys on mielestäni erittäin tärkeä. Ne hyö-dyttävät toisiaan. Opiskelijoiden yrityksissä tekemät harjoitus- ja diplomityöt tuottavat usein hyviä tuloksia yliopistotutkimukseen. Suomalaisopiskelijat ovat itsenäisiä, ottavat vastuuta jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja menevät rohkeasti yrityksiin. Siellä heidän oma osaamisensa edelleen kasvaa. Näin voimme saada yrityksiin jälleen uutta hyvää henkilökuntaa.”

Kolmas alan tutkimusta tukeva tekijä on Kujalan mukaan Tekes, jota vastaavaa tut-kimusrahoituksen mallia ei muualla ole käy-tössä. ”Byrokratialtaan Tekes-rahoituksen hankkiminen on varsin kohtuullista verrat-tuna esimerkiksi EU-tutkimusohjelmiin. Kil-pailu tietenkin kiristyy, mutta on hyvä, et-tä Tekes rahoittaa isoja monivuotisia tutki-musprojekteja.”

Onnistumisen sijasta vaikutusKysyttäessä tekijöitä, joilla isot projektit on-nistuvat, kääntää Kujala näkökulman hie-man toiseksi. ”Voisimme tietenkin puhua siitä, miten projektin hallinta ja toteutus on-nistuvat. Tärkeämpää on kuitenkin se, mi-ten projekti vaikuttaa yrityksen asiakkaisiin ja itse yritykseen eli sen strateginen onnis-tuminen.”

Projektin aikataulussa ja budjetissa pysy-misen sijasta näin saadaan esiin laajempia ja pitkäaikaisempia vaikutuksia. ”Taloudellises-ti tappiollinen projekti voi esimerkiksi avata yritykselle uuden suuren markkina-alueen. Tai yritys voi oppia jotain tulevaisuutensa kannalta olennaista.”

Vastaavasti projektin epäonnistuminen-kin on suhteellista. Jaakko Kujala nostaa esiin maailmankuulun Sidneyn oopperata-lon. ”rakentamisaikataulu ylittyi, budjetti ylitettiin 3-4-kertaisesti ja kaiken lisäksi tuo-te eli talo on akustiikaltaan huono. Ooppe-ratalo on kuitenkin Sidneyn tunnus ja maa-merkki, jota matkustetaan kaukaa katso-maan. Se siis näyttää monien mielestä on-nistuneelta.”

SUOMALAISTA KOrKEAA prOjEktiOsaamista KANNATTAA TUTKIA

17

t u t k i j a k u v a

Vesistöjen ja Itämeren tilaan vaikuttavat monet tekijät ku-ten ulkoinen kuormitus ja va-luma-alueiden prosessit. Kuor-mitus Itämeren valuma-alueella on muuttanut ja tulee muutta-maan vesien tilaa merkittävästi.

Vesistöjen tilaa voidaan pa-rantaa monitieteisellä tutkimuk-sella, joka osoittaa muun muas-sa hajakuormituksen, maankäy-tön ja ilmaston muutosten ja toisaalta erilaisten vesiensuoje-lutoimenpiteiden vaikutukset. Tutkimuksen tuottaman tiedon perusteella voidaan löytää toteuttamis-kelpoisia ja kestä-viä uusia ratkaisu-keinoja vesistöjen suojelemiseksi.

Vuoden alussa aloitti toimin-tansa uusi laaja vesistöjä ja nii-den valuma-alueita koskeviin kysymyksiin keskittyvä, Oulun yliopiston koordinoima VA-LUE-tutkijakoulu. Suomen Aka-temian on myöntänyt sille 12 nelivuotista tutkijakoulutuspaik-kaa vuosille 2010–13. Tutkija-kouluun on valittu lähes 30 toh-

vesistöasiantuntemus vahvistuu uudella tutkijakoululla

Yli 30 prosenttia aikuisista kärsii krooni-sista nenän toiminnan ongelmista, jotka heikentävät heidän elämänlaatuaan. Nä-mä nenän sairaudet aiheuttavat yhteis-kunnalle huomattavia kustannuksia lääkä-rikäyntien, diagnostisten toimenpiteiden, lääkehoidon sekä operaatioiden muo-dossa. Kroonisten nenäsairauksien diag-nosoinnissa on kuitenkin suuria vaikeuk-sia, koska tieto jopa normaalin nenän pe-rustoiminnasta on hyvin rajallista.

Sähkö- ja tietotekniikan osaston bio-signaalien tutkimusryhmä on yhteistyös-sä korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan kanssa kehittänyt uuden non-invasiivisen menetelmän nenän hengitysvastuksen mittaamiseen. Tutkimushanketta johta-vat professorit Tapio Seppänen ja Olli-Pekka Alho.

Uuden menetelmän avulla on ensim-

mäistä kertaa mahdollista laskea nenän hengitysvastus jatkuva-aikaisesti hyödyn-tämällä ilmanvirtauksen ja nenänsisäisen paine-eron arvoja ja siten, että toimen-piteellä on hyvin vähäinen vaikutus nenän normaaliin toimintaan. Perinteisillä tavoil-la (rinomanometria) mitattuna vastusar-vot eivät ole jatkuva-aikaisia. Niiden mit-taaminen vaikuttaa myös merkittävästi nenän toimintaan, mikä vääristää tuloksia ja tuottaa huonon toistettavuuden.

Uuden menetelmän avulla nenän hen-gitysvastus voidaan mitata tarkasti. Tätä tietoa nenän toiminnasta voidaan hyö-dyntää potilaan hoidossa esimerkiksi seu-raavissa tavallisissa hengitystieongelmis-sa: allerginen nuha, muu pitkäaikainen tai toistuva nuha, muut ylähengitysteiden oi-reet, astma ja uniapneatauti.

Nenän sisäisen ilmavirran mittaus mittalaitteen prototyypillä.

Nenäsairauksien toteaminen onnistuu entistä paremmin

toriopiskelijaa, ja kaikkiaan väi-töskirjatyötä tekevien määrän sen piirissä arvioidaan nouse-van 40 henkilöön.

VALUE-tutkijakoulu lähes-tyy vesistöjä kokonaisvaltaises-ti maan, ilman ja veden vuoro-vaikutusprosessien kautta. Se kokoaa yhteen tutkijoita useil-ta aloilta, kuten hydrologiasta, geokemiasta, ekologiasta ja mik-robiologiasta. Tutkijoiden väi-töstyöt kohdistuvat vesistöjen ja vesivarojen hallintaan ja sitä koskevaan päätöksentekoon se-

kä valuma-alueiden prosesseihin ja mal-lintamiseen.

Tutkijakoulu on merkittävä keino

tuottaa tutkimuksen lisäksi asi-antuntijoita vesivarojen ja valu-ma-alueiden kestävän käytön ja hallinnan käytännön tehtäviin. Aihepiiriltään se on Suomessa uusi ja vastaa Suomen Akate-mian vesitutkimuksen arvioin-nissa esiin tulleisiin tarpeisiin. Tutkijakouluyhteistyöhön osal-listuu kahdeksan yliopistoa ja kuusi sektoritutkimuslaitosta.

18 aktuumi 2/09

a k t u u m i t

vuorialan innovaatioympäristö yliopistoonOulun yliopistossa toimiva Ou-lu Mining School suunnittelee ja rakentaa prosessi- ja ympäristö-tekniikan osastoon vuorialan inn-vovaatioympäristön, joka sisältää jatkuvatoimisen minipilot-mitta-kaavaisen rikastamon. rikasta-mossa käsiteltävä materiaalimää-rä on 100–200 kiloa tunnissa.

Hankkeelle on myönnetty EAKr-rahoitusta ja sen kustan-nusarvio on runsaat miljoona eu-roa. Tutkimus- ja kehitysympäris-tö mahdollistaa paitsi mineraali-en rikastamisen jatkuvatoimises-ti, myös mahdollisuuden tutkia yksittäisiä osaprosesseja, kuten murskausta, jauhatusta, vaahdo-tusta, magneettista erotusta ja liuotusta panostyyppisesti.

Tutkimuksella tavoitellaan ekotehokasta rikastusproses-sia. Lisäksi hankitaan erilaisia analysaattoreita mineralogi-

seen tutkimukseen.Vuorialan innovaatioympä-

ristössä suoritettava tutkimus sisältää kaivoksen koko elin-kaaren mukaan lukien ympä-ristö ja työturvallisuus. rikas-tamon liittäminen automaa-tiojärjestelmään antaa myös mahdollisuuden monipuoliseen automaatio tutkimukseen.

www.oulumining.fi

Tiina Seppänen

sudet edelleen kiistakapulanalED-näytöille edullisempi valmistusmenetelmä

Pensaikot ovat puuttomien tunturialuei-den ja arktisen tundran korkeinta kasvilli-suutta, ja siksi niiden merkitys ekosystee-mille on suuri. Pensaikkojen ennustetaan levittäytyvän pohjoiseen ja valtaavan alaa matalammalta tundrakasvillisuudelta il-mastonmuutoksen vaikutuksesta.

Porolaidunnus ja Venäjällä myös öljy- ja kaasuteollisuus vaikuttavat tundrapensaik-koihin ilmastonmuutokselle vastakkaisella tavalla ja vähentävät niiden kasvua, totesi väitöstutkimuksessaan Anu Pajunen. Hän selvitti pensaikkojen lajistoa ja kasvun yh-teyksiä ympäristötekijöihin, kuten ilmas-toon, routaan ja porolaidunnukseen te-kemällä havaintoja ja mittauksia maastos-sa sekä Suomessa että pohjoisella Venä-jällä neljällä tutkimusmatkalla Uralin itä- ja pohjoispuoliselle Jamalin niemimaalle. Po-rolaidunnuksen vaikutusta tutkittiin Kilpis-järvellä myös häkkikokeella, jossa porot suljettiin pois tietyiltä alueilta.

Tundrapensaikot koostuvat useista leh-

tipuusuvuista, joista Euraasian tundralla yleisimpiä ovat pajut. Väitöstutkimuksen mukaan pajukot ovat lajistoltaan vaihte-levia. Niiden kasvu on etelässä voimak-kaampaa kuin pohjoisessa, minkä perus-teella ilmaston lämpeneminen tulee li-säämään pajun kasvua. Nykyisellään pa-jupensaikot ovat suhteellisen kapea vyö-hyke metsän ja matalakasvuisen tundran välissä.

Pajukoiden aluskasvillisuutta luonneh-tivat isokukkaiset ruohokasvit, kuten kul-lero. Tiheän pensaskerroksen alla kasvaa vähemmän lajeja kuin muualla tundralla. Jos pensaikot ilmaston lämpenemisen vai-kutuksesta valtaavat alaa muulta tundra-kasvillisuudelta, kukkakasvit todennäköi-sesti runsastuvat, mutta valoa vaativat jä-kälät ja sammalet vähenevät.

Teräväpiirtonäytöissä käytettä-vien ledien valmistamiseen on kehitetty uusi menetelmä, jon-ka avulla näyttöjen valmistus-kustannukset ja kuluttajahinta laskevat. Oulun yliopiston säh-kö- ja tietotekniikan osaston tutkija, diplomi-insinööri Hanna Haverinen tutki väitöskirjassaan ledien valmistamista mustesuih-kutulostimella.

Haverisen valmistamat kvant-tipiste-hybridiledit koostuvat nanometrien kokoluokkaa ole-vista osasista. Tarvittavat kvant-tipisteet ovat vielä kalliita, mutta mustesuihkumenetelmä tuo val-mistusprosessin hintaa alas mer-kittävästi. Valmistukseen voi-daan käyttää periaatteessa mi-tä tahansa mustesuihkutulostin-ta. Ledien etuna ovat kirkkaat ja puhtaat värit sekä vähäinen vir-rankulutus.

Nykyään suosituimpia näyt-töjä ovat plasma- ja nesteki-denäytöt, joiden hintaa nostaa

niiden hankala valmistusmene-telmä. Näyttöteknologian tut-kimukseen panostetaan rahal-lisesti huomattavasti, ja yksin-kertaisemmalla tekniikalla val-mistettavat LED-näytöt ovat yleistymässä. Tarkoituksena on kehittää näyttöjä, jotka ovat se-kä ohuita että teräväpiir toisia mutta silti edullisia.

Hanna Haverisen väitöskir-jassa kuvattavaa ledien valmis-tusmenetelmää voidaan tulevai-suudessa hyödyntää sellaisenaan näyttöjen tuotannossa. Uutta tekniikkaa soveltavien näyttöjen koekappaleita suunnitellaan teh-täväksi kuluvan vuoden aikana.

Näyttöjen ohella muun mu-assa erilaiset sensorit ovat kvant tipiste-hybridiledien mah-dollisia käytännön sovelluksia.

porolaidunnus hillitsee tundrapensaikkojen kasvua

Plugi / Jarmo M

äättä

19

a k t u u m i t

Suhtautuminen susiin vaihte-lee. Poronhoitajat ja metsästä-jät pitävät sutta uhkana toimin-nalleen, ja osa suomalaisista ei siedä susia tunneperäisistä syis-tä, koska eläin mielletään ihmis-ten tappajaksi. Toisaalta monet suorastaan ihailevat susia.

Asenteet ilmenevät Oulun yliopistosta valmistuneen filo-sofian maisteri Jukka Bisin väi-töskirjasta, joka perustuu susi-en kansallisen hoitosuunnitel-man valmistelun aikana kerät-tyihin materiaaleihin.

Susien kerrotaan surman-neen 1880-luvulla parikym-mentä lasta, minkä jälkeen su-det hävitettiin Suomesta mel-kein kokonaan. Kun sudet eivät enää säädelleet muiden eläi-mien määrää, porokanta pääsi suurenemaan poroelinkeinon eduksi, ja metsästyksestä muo-dostui yleinen harraste.

Nykyään susi on rauhoitettu, eikä susia saa tappaa ilman eril-listä kaatolupaa. Hoitosuunni-

telmassa sopivaksi susikannak-si on määritelty 20 lisääntyvää paria, mutta eläimiä arvioidaan olevan tällä hetkellä hieman vä-hemmän eli noin 16 paria.

Lajin rauhoittamisesta huoli-matta eri tahojen vastakkaiset asenteet pysyvät edelleen vah-voina. Kantaa on esitetty ko-konaan hävitettäväksi, mutta myös suurennettavaksi, jolloin se säätelisi hirvieläinten määrää. Susikonfliktille ei ole näkyvissä ratkaisua.

Rodeo / Pentti Sorm

unen

Humus-kuppilassa ei titteleihin ja tenttipapereihin tuijoteta, vaan se on iloinen kohtauspaikka humanis-tiopiskelijoille, -opettajille ja muille yliopistolaisille. Samira Fahim, Tiina Jaatinen ja Heikki Niemi vastaa-vat aktiivisesta kiltatoiminnasta, josta Humus-kuppila muodostaa suuren osan.

20 aktuumi 2/2010

YHTEISöLLISYYS VAHVISTUU OpiskElijariENNOissa

21

Tänä vuonna 45 vuotta täyt-tävä Oulun yliopiston Huma-nistinen Kilta ry. tarjoaa sekä humanisti- että muille yliopis-to-opiskelijoille runsaasti yh-

teenkuuluvaisuutta lisäävää hauskanpitoa ja muuta toimintaa. Tämä humanististen aine-järjestöjen kattokilta toimii ainejärjestöjen linkkinä toisiinsa ja vastaa lisäksi yhteyksis-tä Oulun yliopiston ylioppilaskuntaan ja yli-opiston eri hallintoelimiin.

”Humanisteilla on seitsemän pienempää ainejärjestöä ja ne ovat ikään kuin killan sii-pien suojassa. Kilta järjestää usein isompia tapahtumia, ei ihan pienempiä lautapeli-il-toja. Killan kautta myös tieto kulkee hel-pommin ainejärjestöltä toiselle”, selvittää killan puheenjohtaja, suomen kielen opiske-lija Samira Fahim.

Humanistisen killan näkyvin vuosittai-nen tapahtuma on vappuaaton perinteinen Franzénin patsaan lakitus Oulun keskustas-sa Franzénin puistossa. ”Humanisteillakin pitää olla oma tapahtuma, jottei vappu olisi niin teekkaripainotteinen. Olen kuullut, että

� Oulun yliopiston killat ja ai-

nejärjestöt tarjoavat opiskelijoil-

le hauskat ja virikkeelliset mah-

dollisuudet vapaa-ajan viettoon.

Oulun yliopiston humanistinen

Kilta ja Oulun Teekkariyhdistys

ovat opintoalojensa kattojärjes-

töjä, joiden tapahtumissa meno

yltyy usein riemukkaaksi.

Tek s t i : Minna Pe l t o laKuva t : Ka l l e Ka r i , Juha Sa rk k in en

22 aktuumi 2/2010

nassa ja yliopistossa tapahtuu”, kuvaavat Heikki Niemi ja Samira Fahim vuonna 1993 perustettua kahvilaa.

”Humanistisen tiedekunnan hyvä henki on pitkälti Humus-kuppilan ansiota. Huma-nistien yhteisöllisyys on Oulun yliopistossa todella vahva”, Niemi lisää. Humuksessa is-tuminen on ”humustelua” – ja joskus myös aktiivista itsensä huijaamista: luentoprujut saattavat olla kassissa mukana, mutta killan edustajat eivät tiedä, että kukaan olisi niitä siellä lukenut.

Humuksessa kilta järjestää muun muassa ainejärjestömarkkinoita muutaman kerran vuodessa. Niissä voi tutustua eri ainejärjes-töjen toimintaan ja ostaa vaikkapa haalari-merkkejä. Humanistisen killan kulttuurijaosto HAKON järjestää Humus-kuppilassa myös kulttuuripäiviä, joissa on tarjolla runonlau-suntaa, bändejä, lautapelejä, taidenäyttelyitä. Onpa kuultu myös sitarin soittoa.

humanistin koti kuppilassa

Linnanmaan kampuksen humanistisessa tie-dekunnassa sijaitseva eläväinen Humus-kup-pila on iso ja näkyvä osa humanistisen killan toimintaa. Humuksessa voivat istua samassa pöydässä professorit, opettajat ja fuksit.

”Humus-kuppila on humanistin koti. Se on kuin tori, jossa kuulee, mitä tiedekun-

”Tiedekunnan hyvä henki

on pitkälti Humus-kuppilan

ansiota. Humanistien

yhteisöllisyys on Oulun

yliopistossa todella vahva”

moni muukin yliopiston opiskelija lakittaisi mielellään Franzénia”, heittää killan hallituk-sen talousvastaava, Suomen ja Skandinavi-an historian opiskelija Heikki Niemi.

Opiskelijoiden illanistujaisia eli sitsejä pi-detään opiskeluvuoden aikana useita, muun muassa Teekkaritalolla Kaijonharjussa yh-dessä teekkareiden kanssa. ”Tällaiset kat-tokiltasitsit kutsuvat yhteen useiden alojen opiskelijoita, fuksisitsit puolestaan ensim-mäisen vuoden opiskelijoita. Tämän vuoden lokakuussa humanistinen kilta juhlii 45:ttä vuottaan tanssiaisilla”, Fahim kertoo.

Uusille opiskelijoille järjestettävistä ta-pahtumista suurin on syyskuun lopun fuksi-suunnistus, joka päättyy bileisiin oululaiseen rockravintolaan. ”Syyskuun lopussa fuksit ovat jo ehtineet vähän tutustua oman alan-sa opiskelijoihin, joten fuksisuunnistus on oiva tilaisuus tavata myös muita opiskelijoi-ta”, Fahim kuvaa.

23

”Varsinkin näiden kulttuuripäivien kaut-ta kilta ja humanistit saavat mukavasti näky-vyyttä yliopistossa”, kommentoi killan halli-tuksen koulutuspoliittinen vastaava, yleisen kirjallisuuden opiskelija Tiina Jaatinen.

Vappuun valmistaudutaan pitkäänOulun yliopiston tekniikan opis-kelijoiden kattokillalta, Oulun Teekkariyhdistys OTY:ltä, ei vuosittaisia vauhdikkaita tapah-tumia puutu. Se vastaa muun muassa teekkarien suurimmas-ta tapahtumasta, wapusta. Tä-män vuoden lokakuussa ovat tie-dossa myös arvokkaat 50-vuotis-juhlat Oulun teknologiakylässä. Lisäksi OTY järjestää koulutuk-sia, valvoo opiskelijoidensa etua yliopistossa ja pitää yllä tulevien diplomi-insinöörien ja arkkiteh-tien työelämäsuhteita.

”Teekkariyhdistys on yhteistyö-elin seitsemälle eri alojen teekka-rikillalle. riviopiskelija ehkä mieltää-kin teekkariyhdistyksen tekniikan opiskelijoiden ylioppilaskunnaksi. Tärkein asiamme on vaalia oululaista teekkarikult-tuuria”, valaisee yhdistyksen puheenjohtaja, prosessitekniikan opiskelija Kalle Kari.

Teekkareiden WappuComitea peruste-taan jo tammikuussa; teekkarin vappu kun kestää viikon ja toipuminen vähintään pari päivää. Vapunaaton tärkeimmässä tapahtu-massa fuksit uivat Ainolan puiston raikkaas-sa vedessä teekkarilakin saadakseen ja ve-tävät lakin päähänsä vappupäivän aamuna.

”Fukseista noin 85 prosenttia saa vappu-na lakin. Loput lakitetaan sitten äitienpäivän surulakituksessa”, kertoo teekkariyhdistyk-sen kulttuurisika, sähkötekniikan opiskelija Ville Brunou.

Teatteria vedet silmissäOulun Teekkariyhdistys kannustaa teknii-kan fukseja mukaan kiltatoimintaan heti opintojen alussa muun muassa pienryhmä-ohjaajien kautta. Syyskuun fuksisuunnistuk-seen osallistuu jo ainakin kaksi kolmannes-ta uusista teekkariopiskelijoista. ”Fuksisuun-nistuksesta saa hyvin kavereita. Itsekin tu-tustuin siellä heti moneen ihmiseen”, ker-too OTY:n isäntä, konetekniikan opiskelija Santtu Uurtamo.

Syyskuun lopussa teekkarin lakki rauhoi-tetaan talven ajaksi. Se tarkoittaa, että en-nen vappua sitä saa käyttää vain OTY:n hal-lituksen myöntämällä lakkiluvalla. ”Näissä syyskuun lakinlaskiaisissa fuksit saavat käyt-

töönsä fuksilakit, joka voi olla esimerkik-si sininen maalarinlippis. Fuksilakki opettaa käyttämään varsinaista teekkarilakkia”, se-littää Ville Brunou.

Syksyiltojen ankeus väistyy muun muassa laulumaratonissa, jossa teekkareiden Lau-lukalu veisataan kannesta kanteen sisällys-luettelo mukaan lukien. Sävelmänä on käy-tetty muun muassa Tähtien sotaa.

Spekseissä taas esitetään johonkin tun-nettuun tarinaan perustuva musiikkinäytel-mä, jota katsojat saavat ohjata. Tampere-laisten tuottamassa NääsPeksissä ja otanie-meläisten Teekkarispeksissä on nähty muun muassa romeo ja Julia, Kaarina Maununty-tär ja Batman. ”Yleisö voi huutaa näytteli-jöille esimerkiksi ”hitaammin!” tai ”soitta-kaa Paranoid!”. Näytelmä saattaa kestää useamman tunnin ja siellä saa usein nauraa vedet silmissä”, Brunou kuvaa.

Tekniikan opiskelijat ylläpitävät myös erilli-siä harrastejärjestöjä. Ystävällisen Kaunohiih-toseuran mukana pääsee vuosittain upeille lasketteluretkille Pohjoismaihin ja Keski-Eu-rooppaan, Teekkarikuoro Teekusta ja Teek-karitorvista saavat kaikkein innokkaimmat musikantit sopivan harrastusyhteisön.

”Vapunaaton tärkeimmässä

tapahtumassa fuksit uivat

Ainolan puiston raikkaassa

vedessä teekkarilakin saadakseen

ja vetävät lakin päähänsä

vappupäivän aamuna.”

Opiskelijoiden kattokillat Oulun yliopistossa

Finanssi – Kauppatieteilijöiden ainejärjestö

Oulun Hammaslääketieteen kilta Oulun yliopiston Humanistinen Kilta Oulun Luonnontieteilijät Oulun Lääketieteellinen kilta Oulun lääketieteen tekniikan opiskelijat

Oulun yliopiston opetus- ja kasvatusalojen opiskelijoiden liitto

Oulun Teekkariyhdistys

24 aktuumi 2/2010

sOvEltamisEN TAITUrI

� Ville Kukkola ei yliopisto-opintojen jälkeen

valinnut matemaatikkojen yleisintä työuraa eli

aineenopettajan työtä. Sen sijaan hän lähti so-

veltavaan teollisuuteen, Nokiaan ohjelmisto-

suunnittelijaksi, ja sopeutui alalle mainiosti.

Tek s t i : Minna Pe l t o laKuva: Juha Sa rk k in en

Ville Kukkolan mielestä matematiikan opinnot ovat erittäin hyvä pohja erilaisil-le teknisille aloille, kuten esimerkiksi peli-suunnitteluun, tilastotieteisiin, robotiikkaan ja tietojärjestelmien kehittämiseen.

25

Ville Kukkolan ei alun perin pi-tänyt suunnata yliopistoon ja matematiikan opintojen pa-riin. Vakava työtapaturma ke-sätyöntekijänä kalajokisella

sahayhtiöllä vei kuitenkin nuoren miehen kämmenen salamannopeasti mennessään. Tämä muutti puu- ja muissa teknisissä töis-sä loistaneen Kukkolan opiskelu- ja ura-suunnitelmia ja vahvisti myös sinnikästä elä-mänasennetta.

”Olin kyllä aina pitänyt matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta ja ollut innokas oppi-maan uutta. En kuitenkaan pitänyt itseäni huippulahjakkaana oppilaana. Kalajoen luki-on matematiikan opettajani Oiva Utriainen oli hyvänä ja mukavana opettajana esimerkki siitä, että ei matematiikan opiskelukaan var-masti huono valinta olisi. Pääsin sitten suo-raan Oulun yliopistoon kirjoitettuani mate-matiikasta laudaturin”, Kukkola kertoo.

Yliopisto-opiskelu alkoikin sujua hyvin Kukkolan epäilyksistä huolimatta. Hän luki kuuden vuoden ajan matematiikkaa, tieto-tekniikkaa ja fysiikkaa sekä suoritti aineen-opettajan opinnot. ”90-luvun lopussa oli Nokiassa kova työllistämisimu ja siihen pää-sin minäkin. Ajattelin, että voihan tästä sit-ten siirtyä opettajaksi. Nyt olen ollut Noki-assa jo 11 vuotta, aluksi Oulun teknologia-kylässä, pari viime vuotta Peltolassa”, Kuk-kola kertoo.

Matematiikasta hyvä pohjaKukkola on kehittänyt työssään matkapu-helinten internetsovelluksia ja niitä mahdol-listavia standardeja. Välillä hän on toiminut tiiminvetäjänä: ohjelmistojen tekeminen on pitkälti tiimityötä.

Kasvava matkapuhelinyritys tarjosi 1990–2000-lukujen vaihteessa uusille, nuoril-le työntekijöille myös inspiroivia työmatkoja.

”Monet 90-luvun lopussa työllistyneet pääsivät käymään esimerkiksi Oslossa IETF-konferenssissa, mikä oli todella hienoa. IETF-organisaatio on vastannut lähes kaikis-ta internetprotokollista, mikä tarkoittaa in-ternetin standardeja, eri ohjelmien yhteen-sovittamista.”

Ohjelmistojen tekeminen on Kukkolan mukaan pitkälti matematiikkaa, joten omat opinnot tuntuivat sopivan uuteen työhön hyvin. Yliopiston lopputyönsä hän teki Tu-

ringin koneesta, jonka teorialla voi mate-maattisesti mallintaa tietokonetta tai ohjel-mistoa.

”Matematiikan opinnot voisivat sisältää ehkä enemmänkin soveltamiskursseja ja tuoda esille ohjelmoinnin ja matematiikan yhteyttä. Matematiikka itsessään kyllä kehit-tää loogista ajattelutapaa ja laaja-alaisuutta ollen näin hyvä pohja moniin teknisiin am-matteihin. Esimerkiksi mobiililaitteissa use-an yhtäaikaisen sovelluksen sujuva kommu-nikointi vaatii monesti suuremman kokonai-suuden hahmottamista”, Kukkola selvittää.

Ei vain teknologiaaAloittaessaan työskentelyä Nokiassa Kuk-kola kuitenkin mietti, oliko käyttänyt ai-neenopettajan opintoja väärin yksityissek-torille lähtiessään. Matemaattisten ainei-den opettajista oli tuohon aikaan pulaa, niin kuin on edelleen.

”Itsensä ja muiden ihmisten tunteminen, sosiaaliset opinnot ovat kuitenkin aika hyö-dyllisiä työelämässä. Työelämä ei ole pelk-kää teknologiaa. Pedagogisista opinnoista on ollut minulle hyötyä myös esiintymis- ja esittämistilanteissa”, hän kertoo.

Kuten myöhemmin työssään Nokiassa, myös Oulun yliopistossa Kukkola sai ratkoa erilaisia tieteellisiä ongelmia yhdessä mui-den kanssa. Tätä ryhmätyötä hän toivoisi edelleen lisää opetukseen.

”Matematiikkaa opiskellessa ei jäänyt yk-sin, vaikka yliopisto-opiskelu onkin aika pal-jon oman aktiivisuuden varassa. Erityisesti muistan hyväksi ja kannustavaksi mentorik-si ja mentorijärjestelmän kehittäjäksi lehtori Alli Huovisen”, Kukkola kiittää monien mui-den tavoin.

Hän mainitsee yllättäen, etteivät myös-kään taideopinnot olisi ohjelmistosuun-nittelijan urasta haaveilevalle pahitteeksi. ”Muutama kurssi taiteiden ja humanistis-ten tieteiden puolelta kehittäisi varmasti-kin luovuutta, jota ongelmanratkaisu vaatii. Niin pystyy avartamaan näkemystään, rik-komaan rajoja”, Kukkola kannustaa.

Nörttiharrastuksia ja ulkoiluaNokian Oulun organisaatio on muuttunut 11 vuodessa monta kertaa ja Ville Kukko-lan esimiehet vaihtuneet. Myös työkalut ja

-ympäristö kehittyvät it-yrityksessä suhteel-lisen ripeästi.

”Muutos tuo työhön vaihtelua, joskus jo-pa piristää. Oma työni on ollut haastavaa mutta samalla joustavaa ja mahdollisuuksia antavaa. Tykkään ratkoa teknisiä ongelmia ja omaksua viimeisintä tietoa mobiilitekno-logiasta ja internetin hyödyntämisestä. Ker-taakaan en ole ollut vielä tympääntynyt työhöni”, hän kuvaa.

Kukkola harrastaa melko paljon myös it-seopiskelua, mikä auttaa työssä eteen tu-levien uusien asioiden omaksumista. ”Vai-mon mielestä minulla on ’nörttiharrastuk-sia’ eli tietokoneisiin liittyviä kokeiluja. Yri-tän rakennella ja saada erilaisia tietoko-nesovelluksia ja ympäristöjä toimimaan.”

Iso perhe päivittäisine rutiineineen sekä luonnonläheiset ja liikunnalliset harrastuk-set ovat Kukkolalle suuri työtä tasapainot-tava tekijä. Perhe asuu omakotitalossa Hau-kiputaan Kalimeenkylässä. Yksikämmenelli-syys ei rajoita erilaisia käsiproteeseja käyt-tävän perheenisän elämää lainkaan.

”Olen muun muassa hankkinut taekwon-dosta vihreän vyön. Mitään en ole jättä-nyt sen takia väliin, etteikö sitä voisi yhdellä kämmenellä tehdä. Ehkä tässä on oppinut melkein 20 vuodessa vähän soveltamaan”, hän hymyilee.

Onpa Kukkolalla työkaverinsa kanssa sel-lainenkin reipas harrastus, että he saattavat käydä kahvitunnilla Tuirassa avannossa. Sii-nä saa työpäivän nollattua ja sen jälkeen voi kimurantti ohjelmointipulma ratketa melko nopeasti.

Ville Kukkola filosofian maisteri Oulun yliopistosta

ohjelmistosuunnittelija, Nokia harrastuksina sähly, lumilautailu, kalastus, koiranhoito, puutarhanhoito, tietokonesovellukset, asuntoautomatkailu

a l u m n i

NorthChallenge-työryhmän kiikarissa Barents

Oulun yliopisto on käynnistänyt mittavan rakenteellisen kehittämisohjelman, jon-ka tavoitteena on tervehdyttää yliopiston alijäämäinen rahoitus ja kohdentaa voima-varoja tutkimukseen ja opetukseen.

Oulun yliopiston hallituksen puheen-johtajan Hans Söderlundin mukaan ta-voitteena on kestävien toimintaedellytys-ten luominen yliopiston huippututkimuk-sen ja siihen liittyvän koulutuksen nosta-miseksi kansainväliseen kärkeen.

Oulun yliopiston hallituksen päätöksellä yliopiston rahoituksen 8–9 miljoonan eu-ron alijäämä tasapainotetaan henkilöstö- ja toimitilasäästöillä sekä rakenteellisen kehittämisen ratkaisuilla. rakenteelliseen kehittämiseen sisältyy vahvojen tutki-mus- ja koulutusyksiköiden muodostami-nen, päällekkäisten toimintojen purkami-nen sekä ydintoimintaa tukevien palvelu-jen uudelleen järjestelyt.

Yliopisto vähentää seuraavien kolmen vuoden aikana pääasiassa hallinto- ja tu-kitehtävissä työskentelevää henkilöstöään 180 henkilötyövuoden verran. Vähentä-minen toteutetaan eläkeratkaisuin, mää-räaikaisuuksien päättymisten sekä irtisa-nomisten kautta. Yhteistoimintaneuvot-teluissa irtisanottavien määrä saatiin su-pistettua 68:aan.

Tukitehtäviä tehostetaan yhdistämällä laboratorioita ja työpajoja, muodostamal-la tiedekuntakohtaisia palvelupisteitä sekä ulkoistamalla tukitehtäviä edelleen sovel-tuvin osin.

tuloksellisuutta vahvuuksia vahvistamallaTutkimuksessaan yliopisto keskittyy kan-sainvälisesti korkeatasoisille painoaloille, joita uuden strategian mukaisesti ovat 1) biotieteet ja terveys, 2) informaatiotekno-logia, 3) kulttuurinen identiteetti ja vuoro-vaikutus sekä 4) ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit. Kehittämisaloiksi on valittu

kaivos- ja vuoriala, terästutki-mus, liiketoiminta ja talous se-kä tutkimusperusteinen opet-tajankoulutus.

Koulutuksen voimavaroja suunnataan uudelleen luopu-malla kliinisestä laboratoriotie-teestä ja radiografiasta Oulus-sa ja tietojenkäsittelytieteiden koulutuksesta Kajaanissa. Tie-tojenkäsittelytieteitä voi edel-leen opiskella Oulussa. Kieli-keskuksessa luovutaan ei-pa-kollisten kielten opetuksesta ja suunnataan voimavaroja tut-kintokoulutuksen tukemiseen.

Koulutuksen tuloksellisuut-ta nostetaan kaikilla koulutus-aloilla parantamalla opintojen läpäisyä ja tutkintotavoittei-den saavuttamista sekä lisää-mällä kansainvälisten opiskeli-joiden määrää.

Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan julkisen rahoituksen tiukka tilanne ei lupaa yliopistoille lisärahoitus-ta lähivuosina. Siksi tulokselli-sen tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamiseksi voimavarojen kohdenta-minen ydintehtäviin ja omiin vahvuuksiin on välttämätöntä.

kajaanissa panostetaan mittaus- ja tietojärjestelmiinKajaanin luokanopettajakoulutus siirre-tään Oulun kampukselle. Opettajankou-lutuksen keskittämisellä varmistetaan opetusministeriön kanssa sovitun tutki-musperusteisen opettajakoulutuksen to-teuttaminen tavoitteiden mukaisesti. Ou-lun kampuksella ovat valmiina sivuainevali-koimat, monitieteinen tutkimusinfrastruk-tuuri ja aineenopettajakoulutus.

Kajaanin yliopistokeskus keskittyy Kajaa-

nin korkeakoulukonsortion strategian mu-kaisesti aikuiskoulutukseen sekä mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimukseen ja kou-lutukseen CEMIS – innovaatiokeskuksen puitteissa. Innovaatiokeskuksen toiminnas-sa on jo mukana 130 henkilöä.

CEMIS:n teknologisina kärkialoina tule-vat olemaan mittaustekniikka, ajoneuvo-tietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitek-niikka. Oulun yliopistosta keskuksen toi-mintaan kuuluvat Kajaanissa ja Sotkamossa sijaitsevat Oulun yliopiston ICT-alan koulu-tus- ja tutkimusyksiköt kuten mittalaitela-boratorio, biotekniikan laboratorio, tieto-jenkäsittelytieteiden laitoksen Kajaanin yk-sikkö sekä CWC:n Kainuun yksikkö.

Studio Ilpo Okkonen O

y

voimavaroja suunnataan tutkimukseen ja koulutukseen

Oulun yliopiston Thule-instituut-ti on koonnut North Challenge-työryhmän, jonka tarkoituksena on löytää konkreettisia yhteis-työmalleja ja toimintatapoja, joi-den avulla pohjoisilla alueilla voi-daan synnyttää, ylläpitää ja kehit-tää kannattavaa, kansainvälisesti kilpailukykyistä yritystoimintaa ja

edistää sitä tukevaa monitieteistä tutkimusta ”ympäristö, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö” -teema-alueella.

Monitieteisessä asiantuntija-ryhmässä on edustajia pohjois-suomalaisista organisaatioista, kuten yliopistoista, yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Kaksivuoti-

sen NorthChallenge-hankkeen painopiste tulee olemaan met-sä- ja kaivosteollisuudessa sekä elinympäristön muuttumisen ai-kaansaamissa liiketoimintamah-dollisuuksissa.

Pohjois-Suomen elinkeino-elämälle tarjoavat uusia toimin-tamahdollisuuksia Euroopan

pohjoisten ja arktisten alueiden, erityisesti Barentsin alueen al-kava luonnonvarojen hyödyntä-minen, siihen liittyvä infrastruk-tuurin ja palveluiden kehittä-minen sekä valtavat energia- ja kaivosteollisuuden investointi-hankkeet.

26 aktuumi 2/09

l y h y e t

yliopistorahaston arvo ylitti 10 miljoonaa

Plugi / Antti Ekola

Varainhankintakampanja Ou-lun yliopiston tutkimuksen tulevaisuusalojen tukemisek-si ja koulutuksen kehittämi-seksi on edennyt tasaisen tu-loksekkaasti. Lahjoituksia on kertynyt maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 3,8 mil-joonaa euroa.

Kun huomioidaan yksityis-ten lahjoitusten osuus ja val-tion niistä lupaama 2,5 -ker-tainen vastinrahoitus, yliopis-torahastoon on tällä hetkel-lä kertymässä kaikkiaan 10,1 miljoonaa euroa.

Maaliskuussa suurimman yksi t tä isen lahjoi tuk sen 290 000 euroa teki Teknii-kan Akateemisten Liitto ja Tekniska Förening i Finland.

Järjestöt tekivät lahjoituk-sen myös muille tekniikan koulutusta antaville yliopis-toil le koulutusresurssien tukemiseksi.

Kuntasektorilta on myös ker tynyt runsaasti uusia merkittäviä lahjoituksia. Lah-joituksen ovat tehneet Kuu-samo (50 000 €), Kempe-le (50 000 €), Pudasjärvi (44 710 €), Liminka (34.304 €), raahe (20 000 €) ja Uta-järvi (10 000 €) eli yhteensä 209.014 euroa.

Kampanjapäällikkö Seppo Heikkilän mukaan varainhan-kinnan valtuuskunta on teh-nyt talven aikana aktiivista työtä lähestymällä suuryritys-ten ja järjestöjen edustajia. Oulun yliopisto on läpäissyt

Korkeakoulujen arviointineu-voston (KKA) toteuttaman laa-dunvarmistusjärjestelmän audi-toinnin hyväksytysti. Yliopisto läpäisi auditoinnin hyvin tulok-sin, sillä yhtä auditointikohdetta lukuun ottamatta kaikista koh-teista saatiin toiseksi korkein arvosana (kehittyvä). Tutkin-totavoitteisen koulutuksen laa-dunvarmistuksen arvosana oli jopa korkein (edistynyt).

KKA:n auditointiryhmän mu-kaan Oulun yliopiston laatu-järjestelmä on lähtökohdiltaan avoin, henkilöstön keskuudessa laajasti tunnettu ja järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan ke-hittämiseen on jatkuvaa näyt-töä. Yliopistolla on useita hyviä vuorovaikutteiseen palauttee-nantoon kannustavia käytäntö-jä, kuten erilliset palautepäivät

ja ylioppilaskunnan toteuttama Omppu opelle -päivä.

Auditointirapor t ti sisäl-tää myös kehittämissuosituk-sia. Auditointiryhmän mukaan muun muassa ulkoisten sidos-ryhmien entistä suoremmalla kytkemisellä laatutyöhön voitai-siin vielä tehostaa yhteiskunnal-lisen vuorovaikutuksen vaikut-tavuutta.

Kaikki suomalaiset korkea-koulut on tarkoitus auditoida vuoden 2011 loppuun mennes-sä. Auditoinnissa arvioidaan, miten laadunvarmistusjärjes-telmä tukee korkeakoulun joh-tamista sekä koulutuksen, tut-kimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadun kehit-tämistä. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

laatujärjestelmä läpäisi tiukan seulan

Suomalaisyrityksistä 54 pro-senttia ilmoitti toteuttaneen-sa innovaatiotoimintaa vuosina 2006–2008. In-novaatiotoimintaan si-sältyi tuote-, proses-si-, markkinointi- ja or-ganisaatioinnovaatiot.

I nnova a t io to im in -ta sekä innovaatioiden käyttöönotto oli teolli-suuden toimialoista ylei-sintä kemikaalien ja

kemiallisten tuotteiden val-mistuksessa sekä tietoko-

neiden, elektronisten ja optisten tuottei-den valmistuksessa. Palvelutoimialoista tuote- ja prosessi-

innovaatioihin liitty-vä innovaatiotoiminta

oli yleisintä tietotek-niikkapalveluissa ja tele-viestinnässä.

Euroopan talousalueen ulko-puolelta tulevia opiskelijoita koskeva lukukausimaksukokei-lu on mahdollista toteuttaa yh-deksässä yliopistossa ja kym-menessä ammattikorkeakoulus-sa. Kokeilun tavoite on edistää korkeakoulujen kansainvälisty-mistä ja selvittää, miten mak-sullisuus vaikuttaa kansainvälis-tymiseen.

Oulun yliopistolla on mah-dollisuus periä määrittelemänsä summa seuraavissa koulutusoh-jelmissa:

1) Master’s Programme in International Business

2) Master’s Programme in Financial and Management Accounting

3) Master’s Programme in Finance and Economics

4) Master’s Degree Programme (BCBU) in Software and System’s

Development in Global Environment

5) Master’s Degree Programme in Architectural Design

6) Master’s Degree Programme in Astronomy and Space Physics

7) Master’s Degree Programme in Barents Environmental Engineering (BCBU)

8) Master’s Degree Programme in Education and Globalisation

9) Master’s Degree Programme in Protein Science and Biotechnology

10) Master’s Degree Programme in Synchrotron radiation Based Science and Accelerator Physics

11) Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering

kansainvälinen lukukausimaksukokeilu mahdolliseksi

innovaatiotoiminta yleistä

27

l y h y e t

28 aktuumi 2/2010

v ä i t ö k s e t

Oulun yliopiston väitökset 11.12.2009–31.3.2010

lääketieteellinen tiedekunta

Lääketiede

LL Satu Länsmanin 11.12.2009 tar-kastetussa silmätautien alan väitöskir-jatutkimuksessa kehitettiin silmän pin-nalle ommeltava, biohajoavasta poly-96L/4D-laktidi-materiaalista valmistet-tu implantti. Satu Länsman on syntynyt 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Uts-joen saamelaislukiosta 1999.

BM Ying Yanin 16.12.2009 tarkas-tettu mikrobiologian alan väitöskirja selvitti sydän- ja verisuonitautilääkkei-den vaikutusta keuhkoklamydiainfekti-oon. Ying Yan on syntynyt Kiinassa ja valmistunut siellä ylioppilaaksi.

TTM Tuula Arkkolan 8.1.2010 tarkastetussa epidemiologian alan väi-töstutkimuksessa todetaan erityisesti nuorten ja vähemmän koulutettujen äi-tien tarvitsevan tehokkaampaa ravitse-musohjausta odotusaikana. Tuula Ark-kola on syntynyt Oulussa 1974 ja val-mistunut ylioppilaaksi Kempeleen luki-osta 1993.

LL Erkki Liimatan 15.1.2010 tar-kastettu lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian alan väitöstutkimus antaa uutta tietoa sydämen esialtistuk-sen mekanismeista ja solunsisäisen kal-siumin mittaamisesta. Erkki Liimatta on syntynyt Taivalkoskella 1973 ja val-mistunut ylioppilaaksi Taivalkosken lu-kiosta 1992.

FM Tiina Pääkkösen 26.2.2010 tarkastettu fysiologian alan väitöstut-kimus tuo uutta tietoa hormonitasojen merkityksestä polaarisen T3-oireyhty-män synnyssä ja oireyhtymän eri vaihei-siin liittyvissä psyykkisissä muutoksissa. Tiina Pääkkönen on syntynyt Kajaanis-sa 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Lin-nan lukiosta 1987.

LL Petri Volmasen 26.2.2010 tar-kastetun anestesiologian alan väitös-tutkimuksen tulokset osoittavat, että 1990-luvulla käyttöön otettu erittäin lyhytvaikutteinen morfiininkaltaisesti vaikuttava kipulääke remifentaniili sopii synnytyskipulääkkeeksi. Petri Volma-nen on syntynyt Lappeenrannassa 1959 ja valmistunut ylioppilaaksi Hämeenlin-nan lyseosta 1978.

LL Terhi Nevalan 19.3.2010 tarkas-tetussa radiologian alan väitöstutkimuk-sessa todetaan vatsa-aortan pullistuman suonensisäisen stenttiproteesihoidon olevan hyvä vaihtoehto avoleikkauksel-le. Terhi Nevala on syntynyt Oulussa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1989.

Hammaslääketiede

BDS Ibrahim O. Bellon 22.1.2010 tarkastetun suupatologian alan väitös-kirjatutkimuksen mukaan tiivisliitos-proteiini klaudiini 7:n poikkeava määrä ja cancer-associated fibroblastin lisään-tynyt määrä liittyvät kielisyöpäpotilaan huonoon ennusteeseen. Ibrahim Bello on syntynyt Lagosissa Nigeriassa 1972 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1989.

HLL, LK Jarkko Korven 13.2.2010 tarkastetussa suu- ja leukakirurgian sekä suupatologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin erityisesti matriksin metal-loproteinaasien roolia ja ilmentymistä kieli- ja luusyövässä sekä pehmyt- ja ko-vakudoshaavassa. Jarkko Korpi on syn-tynyt Oulussa 1978.

Terveystieteet

THM Päivi Huhtelan 11.12.2009 tar-kastetussa terveyshallintotieteen alan väitöskirjassa tutkittiin terveyssisarkou-lutusta Suomessa vuosina 1945–1957. Päivi Huhtela on syntynyt Tampereella 1958 ja valmistunut ylioppilaaksi Val-keakosken yhteiskoulusta 1978.

KM Marko Kantomaan 13.2.2010 tarkastettu kansanterveystieteen alan väitöskirjatutkimus kertoo liikunnan tukevan nuorten mielenterveyttä ja hy-vinvointia sekä koulutuksellisia edelly-tyksiä. Marko Kantomaa on syntynyt Kemissä 1975 ja valmistunut ylioppi-laaksi Kemin lukiosta 1995.

luonnontieteellinen tiedekuntaFM Timo Hyartin 11.12.2009 tarkas-tetussa teoreettisen fysiikan alan väitös-työssä on teoreettisesti tutkittu sähkö-magneettisen säteilyn vuorovaikutusta superhilaelektronien kanssa ja löydetty useita erilaisia mahdollisuuksia hyödyn-tää elektronien aaltoluonteesta aiheutu-via ilmiöitä terahertsialueella toimivissa vahvistimissa. Timo Hyart on syntynyt Kuopiossa 1981 ja valmistunut ylioppi-

laaksi Siilinjärven lukiosta 2000.FL Henna Pihlajaniemen 11.12.2009

tarkastetussa ekologisen kasvitieteen alan väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 19 POHKAS-rekisteröidyn (POHjoisen kes-tävät KASvit) puu- ja pensaslajin/lajik-keen menestymistä ja ominaisuuksia Poh-jois-Suomessa. Henna Pihlajaniemi on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kastellin lukiosta 1993.

FM Anu Maria Kantolan 12.12.2009 tarkastettu fysiikan alan väitöskirja tuo uutta tietoa nestekiteiden dynamiikas-ta ja pienten molekyylien magneettisista ominaisuuksista. Anu Maria Kantola on syntynyt Rovaniemellä 1973 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Lyseonpuiston luki-osta 1992.

FL Eija Saaren 18.12.2009 tarkaste-tussa kemian alan väitöskirjassa tuotet-tiin uutta tietoa öljyhiilivedyillä pilaan-tuneiden maiden analysointiin ja näyt-teenottoon liittyvistä epävarmuusteki-jöistä. Eija Saari on syntynyt Kemissä 1973 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemin lukiosta 1992.

DI Kaisa Stillin 18.12.2009 tarkaste-tussa tietojenkäsittelytieteen alan väitös-tutkimuksessa kartoitettiin yhteisöllisyy-den vaikutusta mobiililaitteen suunnit-teluun. Kaisa Still on syntynyt Oulussa 1968 ja valmistunut ylioppilaaksi Kem-peleen lukiosta 1987.

FL Oili Tarvaisen 18.12.2009 tar-kastetussa kasviekologian alan väitöstut-kimuksessa selvitettiin mäntyvaltaisten kaupunkimetsien sienilajistoa, kasvilli-suutta ja maaperän ominaisuuksia Ou-lun seudulla. Oili Tarvainen on synty-nyt Jyväskylässä 1964 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kesyn lukiosta 1983.

FM Juha Heiskasen 8.1.2010 tar-kastetussa orgaanisen kemian alan väi-töstyössä kehitettiin uusia kompleksi-yhdisteitä orgaanisten LEDien raaka-ai-neiksi. Juha Heiskanen on syntynyt Ka-jaanissa 1981 ja valmistunut ylioppilaak-si Linnan lukiosta 2000.

FL Tero Vedenjuoksun 9.1.2010 tarkastettu matematiikan alan väitöskir-jatyö esittelee uusia tuloksia maksimaa-lisista puoliryhmäkompaktisoinneis-ta. Tero Vedenjuoksu on syntynyt Nur-mossa 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Nurmon lukiosta 1998.

M. Sc. Walaa Omarin 11.2.2010 tarkastetussa orgaanisen kemian alan väitöskirjatyössä tutkittiin orgaanisia,

29

v ä i t ö k s e t

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: www.kirjasto.oulu.fi/ julkaisutoiminta/acta/

valoa emittoivia diodeja, jotka tarjoavat uuden ja lupaavan menetelmän valmis-taa ohuita näyttöpäätteitä. Walaa Omar on syntynyt Egyptissä 1977.

FM Tuomo Karisen 12.2.2010 tar-kastetussa geologian ja mineralogian alan väitöskirjassa on esitetty todistei-ta Koillismaa-intruusion kerrossarjassa tapahtuneesta platinaryhmän metallien rikastumisesta. Tuomo Karinen on syn-tynyt Rovaniemellä 1971 ja valmistunut ylioppilaaksi Rovaniemen keskustan lu-kiosta 1990.

FM Teemu Kanstrénin 19.2.2010 tarkastetussa tietojenkäsittelytieteen alan väitöstyössä luodaan kehys havain-toihin perustuvalle mallinnukselle mal-lipohjaisessa testauksessa. Teemu Kans-trén on syntynyt Vaasassa 1974 ja val-mistunut ylioppilaaksi Vaasan yhteis-koulun lukiosta 1993.

FM Anu Pajusen 12.3.2010 tarkas-tetussa ekologisen kasvitieteen alan väi-töskirjassa todetaan ilmaston ja porolai-dunnuksen muuttavan tundrapensaik-koja. Anu Pajunen on syntynyt Oulussa 1975 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1995.

FM Mika Luimulan 19.3.2010 tar-kastettu tietojenkäsittelytieteen alan väitöskirja esittelee paikkatietoisten jär-jestelmien kehittämiseen liittyviä omi-naispiirteitä järjestelmätasojen, sulaute-tun tietotekniikan, mobiliteetin ja eri-laisten rajoitteiden näkökulmista. Mika Luimula on syntynyt Ylivieskassa 1970 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 1989.

FM Mikko Salinin 19.3.2010 tar-kastetun biokemian alan väitöstutki-muksen tulokset osoittavat, että rönt-genkristallografiset menetelmät voivat näytellä tärkeää roolia entsyyminmuok-kausprojekteissa, joissa entsyymivari-anttien ominaisuuksien määritys on tär-keää. Mikko Salin on syntynyt Ylivies-kassa 1977 ja valmistunut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 1997.

M. Sc. Sandra Vargan 19.3.2010 tar-kastetussa kasviekologian alan väitöstut-kimuksessa selvitettiin kasvin sukupuo-len ja sienijuurisymbioosin merkitystä elinkierron piirteisiin. Sandra Varga on syntynyt Manresassa Espanjassa 1979 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1998.

FL Markus Harjun 20.3.2010 tar-kastetussa sovelletun matematiikan alan väitöskirjassa tarkastellaan ns. sironta-

ongelmia, joissa väliaineessa tapahtuva aaltoliike kohtaa epähomogeenisen alu-een ja siroaa siitä muodostaen ns. siron-neen aallon. Markus Harju on syntynyt Tampereella 1976 ja valmistunut yliop-pilaaksi Iisalmen lukiosta 1995.

teknillinen tiedekuntaTkL, arkkitehti Antti Pihkalan 11.12.2009 tarkastettu arkkitehtuurin alan väitöskirja kertoo paanukatteiden ra-kennushistoriasta ja restaurointikäytän-nöistä keskiajalta nykyaikaan. Antti Pih-kala on syntynyt Lahdessa 1954 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Lahden lyseosta 1973.

TkL Tero Väisäsen 11.12.2009 tar-kastetun vesi- ja ympäristötekniikan alan väitöstutkimuksen mukaan sedi-mentin kemikaloinnilla voidaan sitoa järvessä kiertävää fosforia sedimenttiin, mutta pysyvää sedimentin fosforinsidon-takykyä kertaluontoisella kemikaloin-nilla ei saavuteta. Tero Väisänen on syn-tynyt Pieksämäellä 1965 ja valmistunut ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta 1984.

FM Tiina Leiviskän 15.1.2010 tar-kastettu ympäristötekniikan alan väitös-tutkimus osoittaa sellutehtaan jätevesien käsittelyn tehostamisen auttavan sekä prosessia että ympäristöä. Tiina Leivis-kä on syntynyt Kiimingissä 1976 ja val-mistunut ylioppilaaksi Kiimingin luki-osta 1975.

FM Marinus G. Casteleijnin 12.2.2010 tarkastetussa ympäristötek-niikan alan väitöskirjatyössä on kehitet-ty ja sovellettu uusia bioprosessiteknii-kan, molekyylibiologian, entsyymien ra-kennetutkimuksen ja rakenteellisen bio-informatiikan menetelmiä. Marinus G. Casteleijn on syntynyt Bergambacht’ssa Alankomaissa 1972 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1990.

FM Jussi Haapolan 19.2.2010 tar-kastetussa tietoliikennetekniikan alan väitöskirjassa on arvioitu langattomien sensoriverkkojen linkinohjausprotokol-lia. Jussi Haapola on syntynyt Oulussa 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun Lyseon lukiosta 1995.

DI Hanna Haverisen 19.3.2010 tarkastetussa sovelletun elektronii-kan alan väitöskirjatyössä perehdytään kvanttipiste-hybridi LEDin valmistuk-seen mustesuihkumenetelmällä. Hanna Haverinen on syntynyt Suomussalmel-la 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Ma-detojan musiikkilukiosta 2000.

taloustieteiden tiedekuntaYTM Jouko Isokankaan 11.12.2009 tarkastetun yrittämisen alan väitös-kirjan tutkimustulokset osoittivat, et-tä partneriperustainen harjoitusyritys on oppimismenetelmänä yhdensuuntai-nen rinnakkaiseen kilpailuun perustu-van yrittäjyyden kanssa. Jouko Isokan-gas on syntynyt Muhoksella 1962 ja val-mistunut ylioppilaaksi Muhoksen luki-osta 1981.

Humanistinen tiedekuntaFM Marjatta Jomppasen 16.1.2010 tarkastetussa saamen kielen alan väitös-kirjassa vertailtiin pohjoissaamen ja suo-men perusinfinitiiviä leat ja olla -verbien yhteydessä. Marjatta Jomppanen on syn-tynyt Inarissa.

FM Tiina Suopajärven 22.1.2010 tarkastettu kulttuuriantropologian alan väitöstutkimus osoittaa ensimmäisten metsäteknikon ammatin valinneiden naisten joutuneen taistelemaan oikeu-destaan metsäammattilaisuuteen. Tii-na Suopajärvi on syntynyt Keminmaas-sa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Ke-minmaan lukiosta 1993.

Annu Hattunen

30 aktuumi 2/2010

k a r v o n e n

� Mies rivissä ähkäisee tuskaisesti ”S!”, kot-van kuluttua toinen mylväisee ”A!” ja kohta kolmas kiljaisee ”L!”. Tästä konsertista hah-mottuu sana ¡ Saludo! (Terve!).

Eletään vuotta 1796 ja meneillään on barcelonalaisen Francisco Salvá y Campillon hankaussähköön perustuvan lennättimen koekäyttö. Tohtorin kaukokirjoittimeen tarvitaan parikymmentä koehenkilöä, jois-ta kukin saa omasta johdostaan napakoi-ta sähköiskuja sormiinsa. Jokainen henkilö edustaa yhtä aakkosta ja huikkaa kirjaimen-sa sen mukaan kuin johdon toisessa päässä kytketään jännite päälle. Viesti kulkee.

Tällaisessa tietoliikenneyhteydessä on tie-tysti moitteen sijaa. Kovin on työvoimaval-tainen menetelmä, ja olisikohan työnäkin aavistuksen epämiellyttävä. Ehkä sitä voi-si ajatella vangeille osaksi rangaistusta. Lä-hetysnopeuskin jää vaatimattomaksi. Myö-hemmin Salvá sai toisella teknologialla toi-mimaan 50 kilometrin yhteyden.

Sähköstaattiset viritelmät saivat pian jää-dä, kun Alessandro Volta esitteli sähköpa-ristonsa. Sitä soveltaen Baijerin tiedeaka-temian johtaja Samuel Thomas von Söm-merring keksi lähettää viestejä elektrolyysin avulla, hajottamalla vesiliuoksia sähkövirral-la vedyksi ja hapeksi. Sömmerringin vuo-den 1809 vekottimessa kutakin aakkosta vastaava sähköjohto muodosti kaasukuplia nesteputkessaan. Lähetetty aloitusmerk-ki keräsi kaasua nesteessä olevaan ”lusik-kaan”, joka kohotessaan vipusi rautakuulan rämisevään peltiastiaan. Viesti tulossa! Nyt äkkiä kuplien kertomaa tarkkailemaan!

Lennättimen monihaaraisessa sukupuus-sa tämäkin sovellus kuoli pian sukupuut-toon. 1820–1830 -luvuilla nähtiin sen sijaan

kiljuva ja kupliva kaukokirjoitinmonenlaisia sähkömagneettisuuteen perus-tuvia virityksiä. Sähkövirta kykeni heilautta-maan magneettiset osoittimet kirjaimia vas-taaviin asentoihin. Kun viisariin lisättiin mus-tekynä ja alle pyörivä paperikela, niin mer-kitykset piirtyivät paperiin. Parhaissa mal-leissa laite soitteli myös eriäänisiä kelloja, joiden kilahtelusta harjaantunut korva erot-ti sanoman. Tällaiset lennättimet palvelivat Englannissa juuri kehittynyttä junaliikennet-tä estäen törmäyksiä.

Varsinaisen läpimurtonsa lennätin te-ki kuitenkin 1840-luvun Yhdysvalloissa tai-demaalari Samuel Morsen kehittelemänä. Morse sovelsi sähkömagneetin perusideaa: kuparilangalla käämitetty rautaydin muut-tuu magneetiksi, kun virta kytketään, ja vir-ran katketessa vetovoima katoaa. Morsen vastaanottimessa sähkömagneetti nosti ja laski kynää, joka piirsi lähettäjän sähkötyk-sen mukaisesti lyhyitä ja pitkiä viivoja jousi-koneiston vetämään paperinauhaan.

Morsen laitteeseen tarvittiin koodi, jos-sa kutakin aakkosta vastasi pisteiden ja vii-vojen yhdistelmä. Sähkötyksen nopeutta-miseksi yleisimmin käytetyt kirjaimet sai-vat lyhimmät merkit. Kirjainten frekvenssit Morse selvitti yksinkertaisesti kurkkaamalla kirjapainon latomon lokerikkoihin: paljonko mitäkin kirjasinta pidettiin varas-tossa. Lennätinlinja Washingtonin ja Baltimoren radanvarteen valmis-tui 1844. Vuonna 1855 lennätinlin-ja vedettiin jo Suomen suuriruhtinas-kunnankin pääkaupunkiin Helsinkiin.

Uuden keksinnön esitteli tuoreel-taan tieteen yleistajuistamisen pio-neeri, rovasti Antero Varelius kirjas-saan Enon opetuksia luonnon asiois-

ta (1855). Vareliuksen varhaisnykysuomeksi ”lieke-postin” toimintaperiaate kuuluu näin:

”Tiedettäessä liekkeen (= sähkön) juok-sevan johdattajiansa pitkin sanomattoman kiiruusti, laitellaan tarpeellisesti varustettuja mitalli-lankoja, jotka ulottuvat pitkin maata taikka meren pohjaa, pitkät matkat. Kun nyt tehdään määrättyjä lieke-temppuja langan toisessa päässä, niin tuntuvat samat tem-put heti toisessakin, ja ne ymmärretään niin kuin sanat.”

Kirjoitus perustuu pääosin Ismo Lindellin teok-seen ”Sähkön pitkä historia” (Otatieto 2009).

Erkki Karvoneninformaatiotutkimuksen ja viestinnän professoriOulun yliopisto

Hilkka Sandberg

ta Pa h t u u

NäyttElyttapaHtUmia

alumnitoiminta – yhteys kotiyliopistoosi

Tervetuloa mukaan Oulun yliopiston alumnitoimintaan! Alum-nitoimintaan osallistumalla pysyt yhteydessä kotiyliopistoosi ja entisiin opiskelutovereihisi ja opettajiin.

Yhteydenpidon keskeinen väline on alumniverkosto, joka toi-mii verkko-osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Mukana verkostos-sa on jo noin 4000 Oulun yliopiston alumnia. rekisteröitymi-nen alumniksi ja verkoston käyttö on maksutonta eikä sido mi-hinkään. Voit halutessasi liittyä myös alumnitoimijoiden posti-tuslistalle. Tiedustelut ja liittymiset alumnikoordinaattori Karo-liina Kekki, s-posti karoliina.kekki(at)oulu.fi, puh. (08) 553 4027.

Näyttelyssä on esil-lä mm. mammu-tin syöksyhammas, mammutin poski-hammas, jättihirven sarvet sekä luolakar-hun, karhun, luolalei-jonan ja sapeliham-maskissan kallot. Luo-lakarhun koko tekee vaikutuksen, kun vertaa sen luonnollises-sa koossa olevaa siluettia konservaattori Atte Lahtelan täyttä-mään komeaan ruskeakarhuun.

Lisäksi esillä on ihmisen kehityshistoriaan liittyen esi-ihmisten ja apinaihmisten kalloja. Näyttelyjulisteissa kerrotaan mm. jää-kauden eläimistä sekä jäätiköiden syntymisestä. Näyttelyä täy-dentää espoolaisen taidemaalari Tom Björklundin upea kuvitus.

Eläinmuseo avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

Esko Heikkisen taidepuukkonäyttely geologisessa museossaKalajokisen taidemuotoilija Esko Heikkisen taidepuukkonäyt-telyssä on esillä noin 80 taidepuukkoa, joista viitisenkym-mentä on design-puukkoja. Näyttelyssä on mukana mm. di-nosauruksen kivettyneestä luusta ja dinosauruksen kivetty-neestä ulosteesta tehtyjä puukkoja. Puukkojen valmistukses-sa on hyödynnetty harvinaisia materiaaleja, kuten korundia, rautameteoriittia, gagaattia, mursun syöksyhammasta, va-laan hammasta ja korukiviä. Puukkojen lisäksi näyttelyssä on esillä Esko Heikkisen kiviveistoksia, kivistä tehtyjä käyttöesi-neitä ja koruja. Näyttely on esillä 31.5.2010 saakka.

Geologinen museo avoinna (K-ovi) ma–pe klo 8–15 ja su klo 11–15.

Pohjoinen varhaiskasvatus päivä 2010 6.5.2010

OpinTori 2010 27.5.2010

SkyPro-conference 3.6.2010

Laskentatoimen valtakunnalli-nen tohtoritutoriaali Oulussa 3.–4.6.2010

XII International Conference on Laser Applications in Life Sciences 2010 (LALS-2010) 9.–11.6.2010

The Nordic Association for English Studies (NAES) and the Finnish Society for the Study of English (FINSSE) 9.–13.6.2010

Geologinen museo LinnanmaaMuseo on avoinna ma–pe klo 11–15 ja su klo 11–15.

EläinmuseoLinnanmaa avoinna virka-aikana (ma–pe) klo 8.30–15.45.

Kasvitieteellinen puutarha LinnanmaaKasvihuoneet avoinna ti–pe 8–15, la–su 12–15Ulkopuutarha avoinna 1.5. –30.9. joka päivä 8–20

mUsEOt

Eläinmuseon 50-vuotisjuhlanäyttely Mammutin jäljillä

Aktuumi-lehden

osoitteenmuutoksetKaikki Aktuumi-lehden osoitteen-

muutokset tulee tehdä sähköpostitse osoitteeseen aktuumi oulu.fi

Mikäli olet rekisteröitynyt Oulun yli-opiston alumniverkostoon, tee osoit-teenmuutos myös alumnirekisteriin

osoitteessa https://alumni.oulu.fi. Tietoja sinne voit päivittää

vain sinä itse!

.5304

Osallistu yhteisen yliopistomme varainhankinta-kampanjaan hankkimalla Oulun yliopiston Tukijamitali. Samalla annat tukesi tieteelliselle tutkimukselle ja uusien huippuosaajien kouluttamiselle - Pohjois-Suomen tulevaisuudelle.

Myyntipisteet: Prisma (Limingantulli) ja Nordean konttori (Kirkkokatu). LisŠtiedot ja tilaaminen netistŠ: www.oulu.fi/varainhankinta/

ONKO SINUSTA T€RKE€€, ETT€ POHJOIS-SUOMI PYSYY ELINVOIMAISENA?