Maailman ainoa akateeminen minirikastamo

Kännykällä liikettä nuoriin miehiin

Tekesin Pekka Soini ja kasvun eväätVIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA • 1/2013

Kariesta kavalampi haMMaSPeiKKo

2 Aktuumi | 1/2013

Julkaisija: Oulun yliopisto Päätoimittaja: Tapio Mäkinen Toimituspäällikkö: Tiina Pistokoski Graafinen suunnittelu: Petri Ovaskainen Toimitusneuvosto: Erkki Alasaarela, Sakari Jussi-Pekka, Sanna Järvelä, Erkki Karvonen, Karoliina Kekki, Olli Silvén, Tapio Mäkinen, Tiina Pistokoski

alumniverkostoon rekisteröityneiden osoitteenmuutokset: alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. Muut osoitteenmuutokset: sähköpostilla

Yhteystiedot: sähköposti: | www.oulu.fi/aktuumi | Puhelin 0294 484 091 Painatus: Painos 7000 | Joutsen Median Painotalo

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia. ISSN 0788-7132

VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA • NrO 1 hELmIkUU 2013 • 23. VSk

Juh

A SA

rK

KIN

EN

JAN

hJO

rT

arTiKKeliT:

Parodontiitti – astetta pahempi hammaspeikko ........14

Pelipalvelulla liikettä nuoriin miehiin ...................................16

uteliaisuus vei tutkijaksi ..............................................................18

Insuliinin uusi valmistusmenetelmä oululaisella yhteistyöllä ................................................................20

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini: Innovaatioiden kautta kasvuun ..............................................22

Öljyjätti etsii vetää ja uusiutuvaa energiaa .....................26

Lyhyet .......................... 3Kommentti ............... 3Pääkirjoitus .............. 6Nimitykset .............31

Väitökset .................32Karvonen ............... 34Oulu.fi .......................35

VaKioT:

Palsasuot sulavat | 24Ikiroutaa löytyy Suomesta pohjoisen Lapin palsasoista. Palsa on turvekumpu, jonka sydän on ikiroutainen.

Palsat syntyvät ja romahtavat muutaman sadan vuoden sykleissä. Viime vuosikymmeninä niiden sulaminen on kiihtynyt eikä uusia juurikaan synny. Se kertoo ilmaston lämpenemisestä. Jos lämpeneminen jatkuu, palsat ja ikirouta ovat hävinneet Suomesta kuluvan vuosisadan loppuun mennessä.

Minipilot rikastaa uutta tietoa kaivosalalle | 10Oulun yliopiston kaivosalan tutkimuk-sen ja koulutuksen käytössä on nyt pienois-mittakaavainen malminrikastamo, jolla arvo-mineraali voidaan erottaa malmista yhdes-sä prosessissa alusta loppuun kuin oikeassa kaivoksessa.

Minirikastamolla tehtävällä tutkimuksella kehi-tetään kaivoksia varten uusia ratkaisuja, joilla vähennetään raaka-aineiden, kemikaalien, ener-gian ja veden kulutusta ja jätteiden määrää.

3

rEIJO

KOIr

IKIV

I / STu

dIO

P.S.V.W

Ar

dJET

”Kehitteillä olevat uudet tek-nologiat, esimerkiksi erilaiset edulliset sensorit, tarjoavat mahdollisuuksia internetissä olevan informaation nitomi-seen saumattomasti arjen ti-lanteisiin. Tällä tavoin näkymä-tön netti valtaa lisää alaa olo-huoneissa ja työpaikoilla. huo-misen uusi humaanimpi web, joka rakentuu ihmisten ja hei-dän arkensa ehdoilla, onkin luonteva jatko tämän päivän sosiaaliselle webille.”

PrOfESSOrI hArrI OINAS-kUkkONEN

hUmANIzINg ThE WEb: ChANgE

ANd SOCIAL INNOVATION -kIrJAN

JULkISTUSTILAISUUdESSA 12.2.2013.

kIrJAN TOINEN kIrJOITTAJA ON

dOSENTTI hENrY OINAS-kUkkONEN.

uusien lujien terästen ja muiden materiaalien tutkimus ja alan koulutus tehostuvat Oulun yliopistossa, kun konetekniikan osastoon on hankittu vesisuihkuleikkauslaitteisto. Osas-tossa kehitetään muun muassa ultralujia te-räksiä, joita on vaikea leikata perinteisillä me-kaanisilla menetelmillä. Vesisuihkuleikkaus on usein ainoa vaihtoehto tutkimuksessa tarvit-tavien näytteiden valmistamiseen.

Konetekniikan osastossa tutkitaan myös ultralujien terästen käytettävyyttä. Vesisuih-kuleikkaus mahdollistaa niiden uusien leik-kaustapojen tutkimuksen ja kehittämisen se-kä tähän liittyvän koulutuksen.

”uusien lujien terästen käyttö kiinnostaa kahdella rintamalla, rakenneteräksissä ja ku-lutusteräksissä. rakenneterästen sovelluksis-sa pätee sääntö: mitä lujempi, sitä kevyempi. Silloin materiaalia tarvitaan vähemmän tietyn tuotteen aikaansaamiseksi, ja luonnonvaro-ja kuluu vähemmän. Kevyempi lopputuote on helpompi kuljettaa ja asentaa, ja liikkuvassa ka-lustossa päästään pienempään polttoaineen-kulutukseen”, kuvaa professori David Porter osaston materiaalitekniikan laboratoriosta.

Kulutusteräksiä puolestaan käytetään kai-vos- ja maansiirtosovelluksissa. ”Mitä lujempaa teräs on, sitä kovempaa ja kulutusta kestäväm-pää se on. huoltovälit pitenevät ja luonnonva-roja kulutetaan vähemmän”, jatkaa Porter.

Vesisuihkuleikkauksessa ohut vesisuihku johdetaan suuttimesta suurella paineella ja nopeudella. Menetelmä soveltuu lähes kai-kenlaisten materiaalien leikkaukseen teräk-sestä lasiin ja kivestä muoviin sekä ohutlevys-tä useiden kymmenien senttimetrien pak-suisiin materiaaleihin. Myös kuitu-, kenno- ja kerrosrakenteita voidaan leikata.

hankinnan kokonaisbudjetti oli 350 000 euroa ja se toteutettiin pääosin Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella koordi-naattorina Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Terästutkimus on yksi Oulun yliopiston tutkimuksen kehittämisaloista. Sitä tehdään Terästutkimuskeskus CASr:ssa (Centre for Advanced Steel research). uutta laitteistoa tullaan hyödyntämään myös yliopiston ja yri-tysten yhteisissä tutkimushankkeissa.

TeräS leiKKauTuu VeSiSuihKulla

4 Aktuumi | 1/2013

ikääntyvät oululaiset tyytyväisiä elämäänsä

Yli puolet vuonna 1935 syntyneistä oululaisista kertoi olevansa tyytyväi-siä elämäänsä. heidän kokemustaan selvitettiin 17-vuotisessa seuranta-tutkimuksessa henkilöiden ollessa 55-, 62- ja 72-vuotiaita. Tuloksen ra-portoi väitöskirjassaan terveystietei-den maisteri Pirjo härkönen.

Elämäänsä tyytyväisten osuus kasvoi iän karttuessa. Tyytyväisyy-teen liittyivät hyvä fyysinen kunto, terveys ja sosiaalinen tuki sekä ma-sennusoireiden puuttuminen. Samat tekijät ennustivat härkösen tutki-muksessa myös pidempää elinikää.

PALB2-geenistä on löydetty uusi mutaatio, joka nostaa kantajansa rintasyöpäriskin kuu-sinkertaiseksi verrattuna normaalin geenin omaavaan. Suomessa mel-ko yleisesti esiintyvän mutaation löysi väitöstutkimuksessaan filoso-fian maisteri Jenni Nikkilä.

Nikkilän löytämä uusi mutaa-tio selittää noin yhden prosentin kai-kista rintasyöpätapauksista Suomessa. Mutaation perusteella henkilön rinta-syöpäriski voidaan tunnistaa aikaisem-min. Myös seulonta, diagnoosi ja hoi-dot voidaan aikaistaa ja näin paran-taa potilaan mahdollisuuksia selviytyä sairaudesta.

Nitinolilangalla vahvempia jännekorjauksia

Nitinolista valmistetulla langalla teh-dyt sormen koukistajajänteen korja-ukset kestävät kuormitusta selvästi paremmin kuin perinteisillä langoilla tehdyt. uutta jänteen korjaustekniik-kaa tutki väitöskirjassaan lääketie-teen lisensiaatti Teemu karjalainen.

Nitinolimetallista voidaan valmis-taa hyvin ohuita lankoja, joilla on erinomainen vetolujuus. Ominai-suus on erityisen hyödyllinen käden koukistajajännevammojen korjauk-sessa, koska sormen jännesauman on kestettävä toistuvaa kuormitus-ta ja pystyttävä liukumaan ahtaassa jännetupessa.

Karjalainen totesi tutkimukses-saan lisäksi, että langan ote jäntees-tä parani, kun käytettiin litteää tai monisäikeistä nitinolilankaa perin-teisen pyöreän sijasta. hän kehitti myös kaksi uutta ommelsilmukkaa, joiden ote jännekudoksesta oli puo-litoista kertaa parempi aiempiin tek-niikoihin verrattuna.

uusilla tekniikoilla aikaansaadut kestävämmät korjaukset helpottavat vamman kuntoutusta sekä lyhentävät sairauslomia ja uusintaleikkausten tar-vetta. Tekniikoita voidaan hyödyntää myös muissa kirurgisissa korjauksissa.

Oulun yliopiston ja Princetonin yliopiston tutkijat ovat yhteistyössä onnistuneet osoit-tamaan, että aineen ominaisuuksien tutkimi-nen atomi- ja molekyylitasolla onnistuu valon ja magnetismin yhtäaikaiseen käyttöön pe-rustuvalla spektrometrisellä menetelmällä.

Professori Juha Vaaran tutkimusryhmä Oulun yliopistosta ja Vaaran silloinen tutki-jakoulutettava Suvi Ikäläinen helsingin yli-opistosta esittivät vuonna 2010 ilmiöstä teo-reettisen ennusteen. Professori michael ro-maliksen ryhmä Princetonista on onnistunut löytämään sen kokeellisesti. Oululaistutkijoi-den mittaustilanteesta tekemät uudet teo-reettiset laskut ovat vahvistaneet tuloksen. Tutkimus julkaistiin Journal of Physical Che-mistry Letters -lehdessä tammikuun lopussa.

Molekyylien ja materiaalien tutkimukses-sa käytetään yleisesti erilaisia atomiytimi-en magneettisuuteen perustuvia spektro-metrisiä menetelmiä, joissa hyödynnetään radioaaltoja. Tunnetuimpia käytännön so-velluksia ovat lääketieteen magneettikuva-us ja aineen tutkimuksessa käytettävä ydin-

Tutkimuksen aineistona olivat pohjoissuo-malaiset rintasyöpäsuvut, joiden alttiutta sai-raudelle ei voitu selittää millään aiemmin

tunnetulla geenivirheellä. Tähän mennessä tunnistetut rintasyövälle altistavat gee-nivirheet selittävät noin kolmanneksen kaikista perinnöllisistä syistä johtuvista rintasyövistä Suomessa.

Suomessa löydetään joka vuosi noin 4700 uutta, rintasyöpää sairastavaa

henkilöä. Noin 900 kuolee siihen vuosittain. rintasyövän osuus kaikista syövistä on noin 32 prosenttia ja syöpäkuolemista noin 16 prosenttia.

uusi rintasyövälle altistava geenivirhe löytyi

magneettinen resonanssispektroskopia (NMr-spektroskopia).

uudessa valon ja magneettikenttien yh-täaikaiseen käyttöön perustuvassa eli mag-neto-optisessa spektroskopiassa atomien ja molekyylien läpi johdetaan laservaloa. Valon-säteen ominaisuudet muuttuvat atomiytimi-en magnetisaatiosta johtuen. Syntyvä optinen spektri kertoo aineen ominaisuuksista. Prin-cetonin yliopiston kokeissa käytettiin vety- ja fluoriatomeita.

”Tuloksemme on lupaava perustutkimuk-sessa syntynyt avaus. Aiempiin menetelmiin verrattuna magneto-optisella spektroskopialla voidaan tehdä herkempiä mittauksia pienem-mistä näytteistä ja syntyvät kuvat ovat periaat-teessa erittäin tarkkoja. Varsinaisen kuvanta-mismenetelmän kehittäminen vaatii vielä run-saasti tutkimusta”, kuvaa professori Juha Vaara.

Ydinmagneto-optista spektroskopiaa tut-kitaan Oulun yliopiston NMr-tutkimusryh-mässä Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa.

aiNeeN TuTKiMiNeN oNNiSTuu MagNeTo-oPTiSella SPeKTroSKoPialla

PIxMAC

5

Lyhyttutkinnot – tarvitaanko niitä?

SuoMeN NYKYiSTä TuTKiNToJärJeSTelMää pidetään kan-sainvälisesti vertailtuna jäykkänä. Lisäksi moititaan, et-tä avoimen yliopiston arvosanaopintoja ei Suomessa muodosteta mitenkään kokonaisuuksiksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt asettanut ta-voitteeksi, että korkeakoulutukseen pääsy on nykyis-tä nopeampaa ja sujuvampaa ja että yhä useammalla nuorella on mahdollisuus korkeakouluopintoihin suorit-tamaan tutkintoja tai osaamista tuottavia kokonaisuuksia. Tämä edellyttää joustavia koulutusrakenteita, kiinteää yhteyttä koulutuksen ja työelämän välillä, katkeamattomia työuria ja yksilöllisiä opintopolkuja.

Ministeriö asetti kesäkuussa 2012 työryhmän valmistelemaan tarkemmat tavoitteet eri-koistumiskoulutukselle ja tarvittaville säädösmuutoksille. Työryhmän työ päättyy maalis-kuun 2013 lopussa.

JulKiSuuTeeN TulleideN TieToJeN mukaan työryhmä on esittämässä korkeakouluihin niin kutsuttuja lyhyttutkintoja. Nykyisistä korkeakoulututkintojen osista koottaisiin noin 90–120 opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia, ”korkeakouludiplomeja”. diplomin suori-tusaika olisi korkeintaan kaksi vuotta.

Työryhmä esittää kokeilua vuosina 2013–2018. Tänä aikana korkeakoulut kehittäisivät 120 opintopisteen kokonaisuuksia korkeakoulutuksen monipuolistamiseksi. Korkeakoulu-diplomia suorittamaan pääsisivät sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevat että tutkin-non suorittaneet täydentämään tai uudelleen suuntaamaan osaamistaan. Kokonaisuudet suunniteltaisiin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi työryhmä esittää avoimen yliopiston tarjonnan monipuolistamista ja kehittämistä siten, että se mahdollistaa diplo-miin johtavien osaamiskokonaisuuksien luomisen.

KaKSiVuoTiSTeN diPloMiTuTKiNToJeN avaaminen vailla aiempaa korkeakoulutusta oleville ei ole mielekästä. Se toisi yliopistoille runsaasti lisätyötä opiskelijavalinnoissa. Ja mikä arvo näillä pätkätutkinnoilla olisi työelämässä? Suomessa kandidaatinkaan tutkinto ei anna työelämäkelpoisuutta useimmilla aloilla. Toimisivatko lyhyttutkinnot preppaus-kursseina kandi- ja maisteriopintoihin?

Sen sijaan työryhmän suunnitelmat täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston kehit-tämisestä siten, että hyödynnetään korkeakoulujen antamaa opetusta paketoimalla työ-elämän kannalta mielekkäitä 120 opintoviikon opintokokonaisuuksia diplomeiksi, ovat kannatettavia.

YlioPiSToT oVaT Jo itse asiassa reagoineet työelämän muuttuneisiin koulutustarpeisiin ja tekevät työryhmän esittämien toimenpiteiden suuntaista työtä. Yliopistot ovat laajalti uudistamassa kandidaatin tutkintoja ja niihin johtavia opintoja. Opiskelijat valitaan jatkos-sa nykyistä laajempiin opintokokonaisuuksiin, joissa suoritettu kandidaatin tutkinto antaa kelpoisuuden nykyistä useampaan maisteriohjelmaan. Täydennyskoulutuksen tarjontaa yliopistot ovat uudistamassa siten, että siinä voidaan hyödyntää kandidaatin ja maisterin tutkinto-opintojen osia.

lauri lajunenrehtori

Juh

A SA

rK

KIN

EN

Pää

Kir

JoiT

uS

ultraääni kertoo luun murtumariskistä

uusi ultraääneen perustuva menetelmä so-veltuu luun murtumariskin ja osteoporoosin eli luukadon arvioimiseen. Se ennustaa mur-tumia yhtä hyvin kuin perinteiset röntgensä-teisiin perustuvat luuntiheysmittaus ja raajo-jen tietokonekerroskuvaus.

Menetelmässä matalataajuinen ultraää-nimittaus tehdään luun pituusakselin suun-taisesti. huonompikuntoisessa luussa ult-raääni etenee hitaammin kuin tervees-sä eli sen alhainen nopeus on yhteydessä murtumariskiin.

Menetelmän soveltuvuutta tutki väitös-kirjassaan terveystieteiden maisteri mikko määttä. Tulokset antavat hyvän pohjan uu-den mittauslaitteen jatkokehittämiselle.

Tutkimuksessa selvitettiin myös elintapoi-hin liittyviä lonkkamurtuman riskitekijöitä. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja. Nii-den mukaan alhainen painoindeksi ja heiken-tynyt liikuntakyky lisäävät ikääntyneiden nais-ten murtumariskiä. Tutkimuksessa oli muka-na 1222 oululaista noin 72-vuotiasta naista.

Sokerirasituskoe edelleen tärkeä

Sokerirasituskoe on edelleen tärkeä, kun seulotaan kohonneen diabetes- sekä sydän- ja verisuonisairausriskin henkilöitä väestös-tä. Seulonnassa voidaan käyttää myös so-kerihemoglobiinin mittaamista, mutta se ei korvaa sokerirasituskoetta, totesi väitöstut-kimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Tuula Saukkonen.

Yhdysvalloissa on ryhdytty seulonnassa käyttämään sokerihemoglobiinia, koska soke-rirasituskoetta pidetään kalliina ja aikaa vie-vänä. Saukkonen totesi tutkimuksessaan, että eri seulontamenetelmät löytävät eri riskiryh-mät. Jos kahden tunnin sokerirasituskokeesta luovuttaisiin, jäisi paljon todellisen sydän- ja verisuonisairausriskin henkilöitä löytymättä.

Sokerihemoglobiinin avulla tutkimuksessa löydettiin henkilöt, joiden perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, ylipaino, vyö-tärölihavuus ja veren rasva-arvot, olivat ylei-semmät. Selkeästi huonoimmin riskihenkilöt löytyivät paastosokerin mittauksella.

6 Aktuumi | 1/2013

riin. Tapahtumia voi olla Oulun lisäksi myös muilla paikkakunnilla, kuten helsingissä.

”haluamme tehdä lahjoittamisesta arvos-tettua ja huomioida jokaisen lahjoittajam-me. Yliopistoklubi on luonteva tapa kohdata kumppaneitamme hieman vapaamuotoisem-min. Klubiajatus on otettu hyvin vastaan”, ku-vaa klubin isäntä, rehtori Lauri Lajunen.

Lahjoittajaklubin jäsen voi olla yksityishen-kilö, yritys tai yhteisö. Yksityishenkilö pääsee jäseneksi rahalahjoitusten summan ylittäessä 1000 euroa. Yritysjäsenyys edellyttää yhteen-sä 10 000 euron lahjoituskertymää. Jäsenyys säilyy säännöllisten vuosilahjoitusten kautta.

”Oulun yliopiston tarkoituksena on tehdä

varainhankinnasta pysyvää toimintaa. Yliopis-ton aktivoi tukijoitaan ja yhteistyökumppa-neitaan säännöllisiin vuosilahjoituksiin avaa-malla myös uusia lahjoituskanavia”, sanoo va-rainhankintaa ja klubin käytännön toimintaa vetävä yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekka. Tukijaksi voi ryhtyä pienelläkin rahasummalla.

Varainhankinnassa kertyvät varat suunna-taan uusiin tieteellisiin avauksiin ja koulutuk-sen kehittämiseen. Tuloksellisella tutkimuk-sella ja koulutuksella Oulun yliopisto edistää Pohjois-Suomen innovaatiotoimintaa, kilpai-lukykyä ja hyvinvointia.

1) Lahjoittajaklubilaiset tutustuivat muun muassa Oulun yliopiston tietotek­niikan osastossa kehitettyyn 3D­virtuaalimalliin Oulun keskustasta. Professori (emer.) Jorma Kangas (toinen vas.) on ensimmäinen klubiin rekiste­röitynyt jäsen.

2) Ensimmäiseen tilaisuuteen kokoontui yhteensä 40 klubi­laista. Isäntänä toimi rehtori Lauri Lajunen.

3) Tutkijat Antti Tikanmäki (vas.) ja Jukka Holappa (oik.) havainnoivat lahjoittajien vuorovaikutusta Minotaurus­robotin kanssa.

Oulun yliopisto perusti viime vuoden lopul-la varainhankintansa tueksi lahjoittajaklubin. Klubin jäseneksi ilmoittautui heti alussa yli 70 lahjoittajaa.

Lahjoittajaklubi aloitti toimintansa 18. jou-lukuuta kokoontumalla yliopiston Saalastin-saliin tutustumaan tekniikan viimeisimpään tutkimukseen. Klubilaisille esiteltiin uusia älyk-käitä järjestelmiä, muun muassa ihmisen ja robotin vuorovaikutusta, 3d-virtuaalimal-li Oulusta ja ikääntyville kehitettävää uutta turvaopastinta.

Jatkossa lahjoittajaklubi kokoontuu sään-nöllisesti useamman kerran vuodessa tilai-suuksiin, jotka liittyvät tieteeseen tai kulttuu-

ouluN YlioPiSToN lahJoiTTaJaKlubi TuTuSTui TeKNiiKaN TuTKiMuKSeeN

KuVA

T: Juh

A SA

rK

KIN

EN

7

Oulun Otto Karhin puistossa kokeillaan maaliskuun ajan elämyksellistä puistovalais-tusta, joka mukautuu puistossa kulkijoiden liikkeisiin ja viestii kaupunkitietoa. Oulun yli-opiston arkkitehtuurin osaston Mukautu-va kaupunkivalaistus – Algoritmiavusteinen valaistussuunnittelu -hanke on toteuttanut puistoon valaistusdemon, joka lisää puiston elämyksellisyyttä ja käyttäjien turvallisuuden tunnetta uuden energiatehokkaan valaisin- ja ohjausteknologian avulla.

Väliaikainen valaistusinstallaatio vaihtele-vine tilanteineen toimii reaalimaailman koe-kenttänä, jonka avulla testataan uusia suun-nittelumenetelmiä ja kehitettyjä suunnitte-lutyökaluja. Samalla kartoitetaan käyttäjien

Oulun yliopiston MediaTeam Oulu -tutki-musryhmässä on kehitetty uutispilvipalvelu osana TV-hakupalveluiden tutkimusta. uu-tispilvi havaitsee ja visualisoi televisiossa esi-tettyjä valtakunnallisia uutisaiheita ja tarjoaa aiheista yhteenvetoja vuodesta 2012 alkaen. Palvelun avulla käyttäjät voivat selata merkit-tävimpiä ajankohtaisaiheita kuukausi- ja viik-kotasolla sekä tarkastella uutisaiheisiin liitty-viä ohjelmapoimintoja.

uutispilven taustalla on uusi tiedonlouhin-

liikeideakilpailu lukiolaisille 32. oululainen teko

Oulun yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Finanssi ry:n lukiolaisille järjestämä liikeide-akilpailu on valittu 32. oululaiseksi teoksi. Kilpailussa kutsuttiin kaikki uuden Oulun lukiolaiset ideoimaan uutta Oulun alueen kehittämiseksi.

Kilpailun tavoitteena oli kannus-taa yhä nuorempia yrittäjyyteen ja antaa myös taloudellisesta tukea. Yrittäjyysorganisaatiot, kuten Busi-nessOulu, Business Kitchen ja uus-yrityskeskus kouluttavat finalisteista tulevaisuuden yrittäjiä.

100 tekoa -ohjelma on Oulun kaupungin ja muiden toimijoiden käynnistämä kampanja, joka kerää Oulun seudun kunnista ilahdutta-via ja aluetta kehittäviä tekoja. Ide-an ohjelmasta esitti professori Erkki karvonen Oulun yliopistosta.

kokemuksia mukautuvan puistovalaistuksen erilaisista toteutustavoista.

Valaistusinstallaatio on toteutettu yhden puistokäytävän alueelle käytävän päälle ri-pustetuin ja ympäröivien puiden juureen si-joitetuin LEd-valaisimin. Niillä voidaan syn-nyttää kulkureitille sekä tasaista valaistusta että epätasaisempi, valonläikistä muodostuva valaistus. Valaistus säätyy puistossa liikesen-sorien ja ohjausjärjestelmän avulla seuraten puistossa kulkijoiden liikkeitä.

Valaistusdemoon liittyen on avattu Kau-punkikaikuja-mobiilipalvelu, jolla voi älypuhe-limella seurata kaupungin tapahtumia ja missä ihmisiä liikkuu.

oulussa kokeillaan viestivää puistovalaistusta

nan menetelmä, joka havaitsee laskennallises-ti viikon ja kuukauden ajankohtaisimmat uu-tisaiheet tekstitetyistä TV-uutislähetyksistä ja laatii niistä asiasanapilviä verkkopalveluun.

uutispilvi eroaa perinteisistä asiasanapil-vistä, sillä se mittaa yleisyyden sijaan aihei-den uutuusarvoa. Menetelmää voidaan so-veltaa kaikenlaisille ohjelmasisällöille, ja se on sovitettavissa muillekin mediatyypeille. Me-netelmä soveltuu myös tuottamaan auto-maattisia asiasanalistoja yksittäisille TV-ohjel-

mille, mikä monipuolistaa ohjelmien sisällön kuvailua ja tuo uusia haku- ja selaustekniikoi-ta videoiden hallintaan.

uutispilvi on osa tutkimusryhmässä kehi-tettyä kokeellista Kuukkeli-TV-hakupalvelu-alustaa. Palvelualustan avulla tutkitaan ja ke-hitetään uusia tiedonhallinnan menetelmiä videosisällöille. Menetelmillä tehostetaan merkittävien sisältöjen löytymistä sisältövir-roista ja kehitetään uusia tapoja hallita medi-an kuluttamista.

uutispilvi-palvelu kokosi television uudet puheenaiheet

hEN

rIK

A PIh

LAJA

NIEM

I

8 Aktuumi | 1/2013

Juh

A SA

rK

KIN

EN

Yliopisto-opiskelijoiden kieli- ja viestin-täkoulutuksen toteuttamisen lisäksi keskus

koordinoi opiskeluun liitty-vää harjoittelutoimintaa ja Erasmus-vaihtoa.

TOPIKin palvelut on tar-koitettu osaamistaan päivit-täville kouluttautujille ja kehi-

tystyöstä kiinnostuneille yksiköille ja organi-saatioille yliopiston sisällä ja ulkopuolella.

Ennätysmäärä, 290 nuorta tohtoria on il-moittautunut Oulun yliopiston yhdeksän-teen tohtoripromootioon, joka pidetään 17.–19.5.2013. Promootiojuhlaan heitä osallistuu 270 ja poissaolevina vihitään 20. Lisäksi vihi-tään 21 kunniatohtoria.

”Nuoret tohtorit haluavat juhlistaa väitös-kirjan vaatimaa työtä ja tutkintoaan osallis-tumalla tähän perinteisimpään akateemiseen juhlaan”, arvioi promootiotoimikunnan pu-heenjohtaja, professori harri haapasalo.

Osallistujamäärän kasvun taustalla on myös Oulun yliopistossa suoritettujen toh-torintutkintojen määrän kasvu. Tohtoreita

Matti äyräpään palkinto Taina Pihlajaniemelle

Suomalaisen Lääkäriseura duode-cimin vuoden 2013 Matti Äyräpään palkinto on myönnetty Oulun yli-opiston tutkimusrehtorille, profes-sori Taina Pihlajaniemelle. Palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa.

Pihlajaniemi on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu lääketie-teen tutkija, jonka tutkimustulokset voivat vaikuttaa monien sairauksien hoitoon. hän on ansioitunut myös lääkäreiden tutkijakouluttajana ja monissa tiedehallinnon tehtävissä.

Pihlajaniemen työ kohdistuu solu-välitilan proteiineihin, erityisesti kol-lageeneihin. hän on selvittänyt nii-den yhteyttä syöpiin, tulehdustiloi-hin ja paranemisprosesseihin. hän on ollut kehittämässä lukuisiin lää-ketieteellisiin sovelluksiin käytettä-vää menetelmää, jolla ihmiskollagee-nia tuotetaan hiivasoluissa.

Väisälän palkinto Marko huhtaselle

Suomalaisen Tiedeakatemian Väi-sälän palkinto on myönnetty Oulun yliopiston matematiikan professori marko huhtaselle. Palkinto myön-netään uransa aktiivivaiheessa ole-valle, jo ansioituneelle tutkijalle. Se on suuruudeltaan 15 000 euroa.

huhtasen tutkimustyö kohdistuu funktioanalyysiin ja sen sovelluksiin numeerisen analyysin iteratiivisiin menetelmiin. Funktioanalyysissa hän on keskittynyt ominaisarvotehtäviin, ortogonaalifunktioihin ja matriisilas-kennan faktorointikysymyksiin. hän on käsitellyt myös matemaattisen fysiikan sovelluksia.

huhtanen nimitettiin Oulun yli-opiston sovelletun matematiikan professoriksi 1.6.2012 alkaen. Sitä ennen hän on työskennellyt Aal-to-yliopistossa sekä Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Techno-logyssa ja Stanfordin yliopistossa.

eNNäTYSMäärä TohToreiTa oSalliSTuu ProMooTiooN

Oulun yliopiston täydentävien opintojen kes-kus on uudistanut toimintojaan ja ottanut sa-malla nimestään käyttöön ly-henteen TOPIK.

TOPIK tarjoaa avoimen yli-opiston palveluita, täydennys-koulutusta, kieli- ja viestintä-koulutusta ja vastaa yliopiston alumni- ja varainhankintasuhteista. Keskus te-kee kehittämishankeyhteistyötä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

ToPiK tarjoaa yliopiston palvelut työelämälle

valmistuu vuosittain keskimäärin noin 130, mutta vuonna 2011 heitä valmistui ennätyk-selliset 182.

Edellisessä, toukokuussa 2009 pidetys-sä tohtoripromootiossa vihittiin 231 nuorta tohtoria. Sen jälkeen uusia tohtoreita Oulun yliopistosta on valmistunut tammikuun lop-puun mennessä 560.

Oulun yliopiston promootio on perintei-sesti kaikkien tiedekuntien yhteinen. Eniten nuoria tohtoreita on ilmoittautunut lääketie-teellisestä tiedekunnasta, josta myös tohto-rintutkintoja suoritetaan eniten.

9

Oulun yliopisto uudistaa toimintarakentei-taan muodostamalla nykyisestä kuudesta tie-dekunnasta yhdeksän tieteenalakokonaisuut-ta. Nykyisten kuuden tiedekunnan rinnalle muodostetaan uusina kokonaisuuksina infor-maatiotekniikan, arkkitehtuurin ja biokemian tieteenalat.

Fokusoitujen tieteenalakokonaisuuksien muodostamisella vahvistetaan ennen kaikkea tutkimustoimintaa, mutta myös koulutus-tarjontaa kehitetään. Alempiin korkeakoulu-tutkintoihin johtava koulutus organisoidaan joustaviksi opintopoluiksi. Kandiohjelmien määrä vähenee, maisteriohjelmien kasvaa.

Tavoitteena on myös siirtyä jäykistä laitos-rakenteista kohti kevyempää hallinto- ja toi-mintarakennetta sekä tehostaa laboratorioi-den, laitteistojen ja tilojen yhteiskäyttöä.

Natalia Juristo FidiPro-professoriksi

Oulun yliopiston tietojenkäsittely-tieteiden laitoksessa on aloittanut työskentelyn FidiPro-professori-na Natalia Juristo Espanjasta. hän toteuttaa yhteistyössä professo-ri markku Oivon kanssa projektia, jossa tutkitaan kokeellisesti ohjel-mistoteknologioiden käyttäytymistä erityyppisissä kehitysympäristöissä.

Tutkimuksen tavoitteena on lisä-tä yritysten ohjelmistokehityksen toiminnallista tehokkuutta ja läpi-näkyvyyttä, kun tuloksena saadaan syvällistä faktatietoa ohjelmistoke-hitykseen vaikuttavista tekijöistä. Fi-diPro-professuurin rahoittaa Tekes.

lehtolalle kunniamaininta vuoden tiedekirjasta

Oulun yliopis-ton saamelaisen kirjallisuuden professori Veli-Pekka Lehtola sai teoksestaan Saamelaiset suo-malaiset. Kohtaamisia 1896–1953 kunniamaininnan myönnettäessä tiedekirjapalkintoja vuonna 2012 jul-kaistuille kirjoille.

Lehtolan teos on laaja yleiskatsa-us saamelaisen ja suomalaisen kult-tuurin suhteista 1900-luvun alku-puoliskolla. Kirjaa kiitettiin vahvaksi ja ajankohtaiseksi puheenvuoroksi saamelaiskulttuurin ja -yhteisön tun-netuksi tekemiseksi. Vuoden tiede-kirjoja palkitsevat Tieteellisten seu-rain valtuuskunta ja Suomen tiede-kustantajien liitto.

Lehtola on aiemmin valittu vuo-den 2011 tietokirjailijaksi.

Chalmersin teknillisessä yliopistossa Götebor-gissa toimivan professori Jari kinaretin joh-tamat tutkimusryhmät ovat saaneet Eu-ko-mission myöntämän miljardin euron suuruisen kymmenvuotisen tutkimusapurahan. Kinaret on Oulun yliopiston alumni. hän on valmis-tunut filosofian maisteriksi teoreettisesta fy-

SKS / LA

GA

rTO

eu:n jättiapuraha oulun yliopiston alumnille

siikasta vuonna 1986 ja diplomi-insinööriksi elektroniikasta vuonna 1987.

Professori Kinaretin johtamassa tutkimuk-sessa selvitetään grafeenin erilaisia käyttöta-poja. Grafeeni on maailman vahvin tunnettu aine, vaikka se on vain atomikerroksen pak-suinen hiilimateriaali. Läpinäkyvyytensä ja hy-

vän sähkön- ja lämmönjohtokykynsä ansiosta grafeenia voi hyödyntää

muun muassa aurinkopaneeleis-sa ja kemiallisissa analysaatto-reissa. Muita mahdollisia käyt-

tökohteita ovat esimerkiksi kos-ketusnäytöt ja lentokoneet.

Jari Kinaretilla on edelleen yh-teydet Oulun yliopistoon. hän on

muun muassa 2000-luvulla toiminut vas-taväittäjänä kahdessa teoreettisen fysiikan väitöstilaisuudessa.

Informaatiotekniikan tieteenalayksikkö muodostetaan tietotekniikasta, tietoliikenne-tekniikasta ja tietojenkäsittelytieteistä. Säh-kötekniikan ja tuotantotalouden sijoittumi-nen uuteen tieteenalayksikköön tai teknilli-seen tiedekuntaan päätetään myöhemmin.

Biokemian tieteenalayksikön muodostavat nykyiset biokemian laitos ja lääketieteellisen tiedekunnan biokemian ja molekyylibiolo-gian oppiaine. Arkkitehtuurin tieteenalayk-sikkö muodostuu nykyisestä arkkitehtuurin osastosta.

rakenteellisen uudistamisen suunnittelu etenee parhaillaan työryhmissä. uudet tie-teenalakokonaisuudet toiminta- ja hallintora-kenteineen ja lopullisine nimineen vahviste-taan kesään mennessä. uudistettu toimintara-kenne otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.

informaatiotekniikasta oma tiedekunta

PIxM

AC

10 Aktuumi | 1/2013

TEKSTI: rAIJA TuOMINENKuVAT: JuhA SArKKINEN

MALMINrIKASTuSTA PIENOISKOOSSAOulun yliopistoon on rakennettu minirikastamo, jossa erotetaan malmista arvomineraali yhdessä prosessissa alusta loppuun saakka aivan kuten kaivoksessa. uusi laitteisto vahvistaa Oulu Mining Schoolin asemaa kaivostutkimuksen ykkösosaajana Suomessa ja kansainvälisesti. Vastaavaa tutkimuslaitteistoa ei ole missään muussa maailman yliopistossa.

11

Minipilot-rikastamo on kuin Pyhäsalmen kaivos pienois-koossa. Vaikka laitteistolla on pituutta vain neljätoista met-

riä, se hoitaa koko rikastusprosessin alus-ta loppuun: murskaa ja jauhaa malmin ja erottaa siitä arvomineraalin.

Prosessi alkaa siilosta, johon malmi en-sin kaadetaan. Siilosta malmi menee ruu-vikuljetinta myöten tankomyllyyn ja siel-tä kuulamyllyyn. Näissä jauhimissa kolme-senttinen malmi murskaantuu raekooltaan kolmemilliseksi. Tämän jälkeen malmi kulkeutuu valmentimeen, jossa siihen lisä-tään kemikaalit erotusta varten. Erotukses-sa malmista pyritään erottamaan arvomi-

neraali mahdollisimman hyvin.Kuten Pyhäsalmen kaivoksessa, myös

minirikastamossa on mahdollista erottaa samassa prosessissa useita mineraaleja: ku-paria, sinkkiä, nikkeliä ja kobolttia. Ero-tusprosessi on vaahdotus. Jäljelle jäävä ri-kastushiekka, jossa ei ole arvomineraaleja, ja vesi kerätään säiliöihin ja viedään takai-sin kaivokselle.

Oulu Mining Schoolin johtaja Leena Yliniemi on syystäkin ylpeä uudesta lait-teistosta:

”Minirikastamo on maailman ensim-mäinen yliopistossa käytettävä jatkuvatoi-minen minipilot-mittakaavainen rikasta-mo. Muualla käytetään yksittäisiä laitteita,

”Minirikastamo on maailman ensimmäinen yliopistossa käytettävä

jatkuvatoiminen minipilot-mittakaavainen rikastamo.

Muualla käytetään yksittäisiä laitteita, joilla ei saada aikaan yhtenäistä

rikastusprosessia.”

Minirikastamo on sijoitettu prosessi­ ja ympä­ristötekniikan osaston tiloihin Linnanmaalla. Oulussa joulukuussa pidetyn kansainvälisen kaivosalan konferenssin osallistujat olivat mukana sen vihkiäisissä 11. joulukuuta 2012.

12 Aktuumi | 1/2013

neiden, kemikaalien, energian ja vesien käyttö sekä rikastuksessa syntyvän jätteen määrä”, Yliniemi kertoo.

”Tärkeä osaprosessi erityisesti energi-ankulutuksen tutkimuksen kannalta on jauhatus. Parin prosentin pienennys ener-giamäärässä tietää huomattavia rahallisia säästöjä prosessissa.”

Toinen tärkeä Oulu Mining Schoolin tut-kimuskohde on se, miten päästäisiin erotta-maan arvomineraalia jo murskaus- ja jauha-tusvaiheessa mekaanisilla menetelmillä en-nen varsinaista kemiallista erotusprosessia.

”Tällöin olisi mahdollista säästää sekä ke-mikaaleja että luontoa”, Yliniemi muistuttaa.

Kaivosala kiinnostaa nuoria, mutta opettajista ja aloituspaikoista on pulaa.

joilla ei saada aikaan yhtenäistä rikastus-prosessia.”

Laitteistoa käytetään yliopiston opetuk-sessa ja tutkimuksessa. Lisäksi laitteistoa voivat myös ulkopuoliset tahot vuokrata omaan tutkimustoimintaansa.

Kestävä kaivostoiminta tavoitteena

Minipilot-rikastamo maksoi 1,5 miljoonaa euroa. Budjetista 85 prosenttia saatiin Eu-roopan aluekehitysrahaston EAKR-ohjel-masta Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta. Lopun kustannuksista jakoivat Oulun kau-punki ja yliopisto. Laitteiston toimitti tek-nologiayhtiö Outotech. Schneider Electric vastasi rikastamon sähköistyksestä sekä prosessinohjaus- ja automaatiotekniikasta.

”Oulu Mining Schoolin päätavoite on kestävä kaivostoiminta. Me kehitämme prosesseja, joissa minimoidaan raaka-ai-

Vilkkaaseen koulutuskäyttöön

Yliopiston koulutuksessa minipilot-rikasta-mo palvelee väitöskirjatyön tekijöitä. Työn alla on parhaillaan muun muassa malmin jauhatukseen liittyvä väitöstutkimus, jol-la haetaan optimaalista raekokoa mahdol-lisimman energiatehokkaaseen erotuspro-sessiin. Toisessa väitöstutkimuksessa selvi-tetään optimaalista kemikaalien ja ilman määrää sekä erotusprosessin lämpötilaa.

Yliniemi kertoo yllättyneensä siitä, kuinka paljon kiinnostusta minirikasta-mo on herättänyt yliopiston ulkopuolisis-sa tahoissa nimenomaan koulutuskäytös-sä: ”Olemme käynnistämässä Oulu Mining Schoolissa Schneider Electricin henkilös-tön koulutuksen.”

Hän pitää sopimusta merkittävänä ava-uksena, sillä kaiken kaikkiaan Schneider Electric työllistää 140 000 työntekijää eri puolilla maailmaa. Schneider Electric -kon-

Minirikastamon vihkivät käynnistämällä sen tutkimusprofessori Leena Yliniemi Oulu Mining Schoolista ja kaivos­ ja mineraalialan liiketoiminnan johtaja Diego Areces Schneider Electric ­konsernista, joka toimitti laitteiston prosessiohjaus­ ja automaatiojärjestelmän.

13

timia ja jauhimia. ”Jos halutaan tutkia kul-lan rikastamista, laitteistoon on mahdollis-ta lisätä vaahdotuksen lisäksi autoklaavi. Jos taas halutaan tutkia rautamalmia, han-kitaan laitteistoon magneettinen erotin”, kuvaa Yliniemi.

Minipilot on vahvistanut Oulu Mining Schoolin asemaa myös kansainvälisesti. Se on tuonut uusia yhteyksiä kaivosyhtiöihin eri puolilta maailmaa. Pohjoismaista yh-teistyötä laajennetaan nyt Luulajan lisäk-si Tanskaan, Norjaan ja Islantiin. Pohjois-maiden ministerineuvosto on myöntänyt kolmevuotisen rahoituksen NordMin-ver-kostohankkeelle, jossa Oulu Mining School minipilot-laitteineen on tärkeä partneri.

Talvivaara poikkeus

Kaivosala elää Suomessa vahvaa nousua. 1980–90 -luvuilla se oli täysin pysähdyk-sissä, ja suurin osa kaivoksista ja alan kou-lutus lopetettiin. Viime aikoina menestys-tä ovat kuitenkin varjostaneet Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmat.

Yliniemen mukaan Talvivaaran ongelma on se, että siellä otettiin ensimmäisenä käyt-töön laajoissa, taivasalla olevissa kasoissa tapahtuva bioliuotus monimetallimalmille. ”Kun innovaatiota kehitettiin pienessä mit-takaavassa, kaikkea ei osattu ottaa huomi-oon, kuten muun muassa sitä, miten mene-telmä toimii arktisissa olosuhteissa.”

Hän muistuttaa kuitenkin, että Suomes-sa on 52 kaivosta, joista yhdessä on ilmen-nyt laajempia ympäristöongelmia. ”Esi-merkiksi Kemin kaivos on yli 50 vuotta vanha, ja on paljon kemiläisiä, jotka eivät edes tiedä kaivoksesta juuri mitään.”

Kaivosala kiinnostaa nuoria, mutta opet-tajista ja aloituspaikoista on pulaa. Edelli-sessä haussa geologian opiskelupaikkoihin Ouluun haki lähes 180 hakijaa, joista vain 25 sai opiskelupaikan.

”Tarvitsemme kymmenen vuoden ku-luttua yli 5000 uutta kaivosammattilaista, joista noin 1300 on ammattikorkeakoulun ja yliopistotason osaajia”, Leena Yliniemi arvioi tulevaa.

sernin kaivos- ja mineraalialan liiketoimin-nan johtaja Diego Areces vahvisti asian Oulun-vierailullaan viime joulukuussa:

”Suunnitelmissamme on tulevaisuudes-sa kehittää Oulun laitoksen avulla koko konsernimme kaivosalan osaamista lähet-tämällä tänne henkilöstöämme eri puolilta maailmaa koulutukseen ja sen ohella tutus-tumaan minipilot-laitoksen toimintaan.”

Myös useat Suomessa toimivat kaivosyh-tiöt ovat jo ottaneet yhteyttä koulutuksen järjestämisestä niiden työntekijöille.

alan terävintä kärkeä

Minirikastamon myötä kaivosalan kehitys saa lisää vauhtia. Yhteistyökumppani pu-kee ajatuksen sanoiksi näin: ”Meistä on hie-noa olla mukana hankkeessa, joka kehit-tää kaivosalan huippuosaamista Suomessa ja voi auttaa kaivosyhtiöitä toimimaan te-hokkaammin, turvallisemmin ja kestäväm-min”, sanoo johtaja Veli-Matti Järvinen Schneider Electric Finland Oy:stä.

Minirikastamo tarjoaa ympäristön, jossa on jo nyt mahdollista tehdä kaivosalan tut-kimusta hyvinkin monipuolisesti. Se pal-velee muun muassa Tekesin rahoittamia tutkimushankkeita.

Jatkossa koelaitosta on mahdollista laa-jentaa. Siihen voidaan hankkia uusia erot-

ESr- rahoitteinen hanke vuonna 2007 tavoitteena rakentaa Oulu Mining School -verkosto toteuttamaan vuori-alan koulutusta ja tutkimusta

ydintoimijoina Oulun yliopiston geo-tieteiden laitos, prosessi- ja ympäristö-tekniikan osasto ja täydentävien opin-tojen keskus TOPIK

tiedekuntien ja tutkimuslaitosten rajat ylittävä verkosto

vastaa vuorialan geologien ja diplomi-insinöörien peruskoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta

osa Suomen Vuoriklusteria

tärkeimmät yhteistyökumppanit Geo-logian tutkimuskeskus GTK, Luulajan teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, Työterveyslaitos ja alan yritykset

oulu MiNiNg School

”Tarvitsemme kymmenen vuoden

kuluttua yli 5000 uutta kaivosammattilaista, joista noin 1300 on

ammattikorkeakoulun ja yliopistotason osaajia”

14 Aktuumi | 1/2013

TEKSTI: JuhO KArJALAINENKuVA: JuhO KArJALAINEN

PArOdONTIITTI – ASTETTA PAhEMPI hAMMASPEIKKOhampaita harjatessa kannattaa muistaa, ettei hyvä hammas-hygienia ehkäise ainoastaan reikien syntymistä. Suussa asus-tavat bakteerit aiheuttavat myös parodontiittia eli hampaiden kiinnityskudoksen sairauksia. Tauti on yllättävän yleinen.

Parodontologi Anna­Maija Syrjälä suosittelee hampaiden pesuun sähköhammasharjaa. Ienrajojen puhtaanapito ehkäisee vaarallisia kiinnityskudosten sairauksia.

15

”Merkkejä parodontiitista tava-taan 64 prosentilla 30 vuot-ta täyttäneistä suomalaisista. Taudin vaikeammasta muo-

dosta merkkejä löytyy 21 prosentilla sa-masta ryhmästä”, kertoo Anna-Maija Syr-jälä, dosentti ja parodontologian yliopisto-tutkija Oulun yliopiston hammaslääketie-teen laitoksesta.

Parodontiitissa hammasta ympäröivä kudos tulehtuu ja saa hoitamattomana ai-kaan leukaluun luukatoa. Hampaan kiin-nitys heikentyy, ja hammas voi irrota ko-konaan. ”Tauti alkaa gingiviitistä eli ientu-lehduksesta. Ienrajaan kertyy bakteereita ja jos niitä ei harjata pois, tulehdus voi syven-tyä parodontiitiksi”, Syrjälä jatkaa.

Tauti vaikuttaa laajasti terveyteen

Syrjälä tutkii parodontiitin yhteyttä yleis-terveyteen. Selviä linkkejä parodontiitin ja esimerkiksi sydäninfarktin välillä on löy-detty. ”Tauti aiheuttaa elimistön yleisen tu-lehdusreaktion ja lisää muun muassa keuh-kokuumeen yleisyyttä vanhuksilla. Link-kejä löytyy myös aivohalvauksiin ja kak-kostyypin diabeteksen pahenemiseen.”

Parodontiitin oireet ovat pahanhajuinen hengitys, ienverenvuoto harjatessa ja pu-nottavat ja turvonneet ikenet. Varmistuk-sen taudista saa ainoastaan hammaslääkä-riltä, joka mittaa ientaskujen syventymi-sen.” Jos ientaskut ovat syventyneet yli nel-jä millimetriä, voi kyseessä olla parodon-tiitti. Myös ienten vetäytyminen voi olla taudin merkki”, Syrjälä kertoo.

Erityinen riskiryhmä ovat tupakoitsijat, joiden paha tapa myös vähentää tulehduk-sen näkyviä merkkejä kuten ikenien punoi-tusta. Myös diabeetikkojen on kasvaneen riskin takia pidettävä tautia silmällä. ”Suu-rin taudin aiheuttaja on huono suuhygie-nia”, Syrjälä kuitenkin toteaa.

Mitä pitemmälle taudin päästää, sen vai-keampi sitä on pysäyttää. Alkava parodon-tiitti ja sen aiheuttama kudostuho voidaan

nykyhoidolla pysäyttää, mutta henkilö jää alttiiksi taudin uusiutumiselle.

”Pitkälle levitessään tauti tuhoaa leuka-luuta ja kiinnityssäikeitä, joita ei voi saada takaisin ilman hoitoa. Muutokset voivat ol-

la yllättävän nopeita, joten riskiryhmään kuuluvien tulisi tarkistuttaa itsensä sään-nöllisesti”, Syrjälä neuvoo.

hyvä harjaus ennaltaehkäisynä

Oulussa on parodontiitin tutkimuksel-le vahva pohja, ja uusien löydösten muka-na kasvaa myös huoli kansanterveydestä. ”Parodontiittia voi tavata kroonisena myös lapsilla, ja jotkut ovat taudille geneettises-

ti alttiimpia. Kotkassa toteutetussa tutki-muksessa koeryhmän alle 18-vuotiaista lapsista 10 prosentilla tavattiin parodontiit-tia”, Syrjälä kuvaa.

”Kyseessä on vakava tauti, jonka oireita ei itse aina huomaa. Siksipä aiheesta olisi tarve kampanjoida laajemmin.” Paras tau-din ennaltaehkäisy on säännöllinen ham-paiden pesu aamuin ja illoin sekä ham-masvälien puhdistus esimerkiksi hammas-langalla kerran päivässä. Hammaslääkärit suosittelevat sähköhammasharjaa.

Potilaan omahoito on ensisijaisen tärke-ää ja taudin esiasteeseen, gingiviittiin, on suhtauduttava huolella. ”Jokaisen tulee kan-taa vastuu terveydestään ja muistaa pyytää hammastarkastuksessa tieto mahdollisista ientaskujen syventymistä. Monelle taudin toteaminen on tullut täytenä yllätyksenä.”

Syrjälä haluaa muistuttaa, että hampais-ta huolehtiessamme teemme palveluksen koko kehomme hyvinvoinnille.

Hammasta ympäröivä kudos tulehtuu ja saa

hoitamattomana aikaan leukaluun luukatoa.

A: terveet hampaan tukikudokset

B: bakteeripeite ikenen ja hampaan välissä on tulehduttanut ikenen ja tuhonnut hammasta luuhun kiinnittäviä side­kudossäikeitä ja luuta.

C: tulehdus on edennyt vielä syvemmälle hammasta ympä­röivään sidekudok­seen ja luuhun.

luu

bakteeripeiteientasku

ien

hampaan kiille

Parodontiitin eteneminen

16 Aktuumi | 1/2013

TEKSTI: JuhO KArJALAINEN KuVAT: JuhO KArJALAINEN JA KATI LEINONEN

Nuoret miehet liikkuvat yhä vähemmän ja kunto heikkenee. MOPO-hankkeessa selvitetään syitä ja kehitetään uusia pelipal-veluja liikkumisen lisäämiseksi.

KÄNNYKÄLLÄ LIIKETTÄ NuOrIIN MIEhIIN

Nuorten miesten fyysisen kun-non heikkeneminen ja kasva-nut syrjäytymisriski herättä-vät huolta. Tuoreiden tutki-

musten mukaan väestön ja etenkin nuorten arkiaktiivisuus vähentyy.

”Liikkeessä oleminen on vähäisempää, ja tämä on yhteydessä keskeisiin kansan-tauteihin ja jopa kuoleman riskiin”, ker-too terveysliikunnan professori Raija Kor-pelainen Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksesta. Hän on mukana nuorukaisten terveyden tukemiseen tähtäävässä MOPO-hankkeessa, jossa selvitetään, missä vai-heessa liikkuminen lakkaa ja miten se voi-daan käynnistää uudelleen.

”Liikkuminen on nuorelle luonnollis-ta mutta muuttuu jossain vaiheessa suo-rittamiseksi”, hän jatkaa. Korpelainen on tutkimusryhmineen selvittänyt kutsun-taikäisten nuorten terveys- ja liikuntatot-tumuksia vuodesta 2009 lähtien ja uskoo löytäneensä tähän syyn.

”Olemme keränneet vuosittain nuorten vastauksista sanapilviä. Niistä nousee vuo-desta toiseen yksi kielteinen liikuntako-kemus ylitse muiden: koululiikunta.” Lii-kunnanopettajien keskuudessa tulokseen ei suhtauduta suopeasti, mutta Korpelaisen aineisto, lähes 4000 pohjoissuomalaisen nuoren miehen tietopankki ei valehtele.

Terveystietoa pelillisellä palvelulla

Korpelainen käyttää tutkimuksessa kerät-tyjä aineistoja ViritäMopo-osahankkees-sa, jonka tarkoituksena on kartoittaa, mi-ten nuorten hyvinvointipalvelut pitää jär-jestää. ”Kehitämme uudenlaisen pelillisen palvelun, joka antaa nuorille tarvittavaa in-formaatiota hyvinvointia edistävistä, heitä kiinnostavista asioista motivoivalla taval-la. Pelitilanteet syntyvät elävästä elämästä.”

Kyseessä on virtuaalipalvelu, jonka kes-keinen elementti on sosiaalisuus. Palvelu

toimii sekä tietokoneella että mobiililait-teissa, ja siinä voidaan hyödyntää nuorille pelimaailmasta tuttuja avattaria.

Esimerkiksi jos nuori on kiinnostunut vaikkapa melonnasta, voi hän tulevaisuu-dessa Kasarmintietä kävellessään saada joltakin palveluntuottajalta puhelimeensa henkilökohtaisen viestin, jossa hänet kut-sutaan kokeilemaan melontaretkeä.

”Viesti lähetetään myös muille samois-ta asioista kiinnostuneille, joten palvelun kautta voidaan saada aikaan myös uusia ys-täväverkostoja”, Korpelainen kuvaa. Palve-lun pilottiversion pelimäiset ominaisuudet on toteuttanut oululaisyritys Ludocraft, ja tulokset ovat lupaavia.

Pelinkaltainen palvelu perustuu valtaus-teemaan, jossa nuoret järjestäytyvät ” jen-geihin”. Kaikenlainen liikkuminen ja aktii-visuus tuottavat omalle jengille lisähyötyä pelissä ja kuin huomaamatta kohennetaan omaa hyvinvointia ja tietoutta erilaisista tarjolla olevista nuorten palveluista.

17

Älypuhelin rekisteröi liikunnan

� ”Arkiaktiivisuuden mittaamiseksi ei tarvitse kannella monimutkaisia romuja mukanaan. Normaali älypuhelin riittää”, lupailee Oulun yliopiston tietotekniikan professori Juha röning. hän on toh-torikoulutettava Pekka Siirtolan kans-sa kehittänyt uutta älypuhelinten kiih-tyvyysantureita hyödyntävää tekniik-kaa käytettäväksi MOPO-hankkeessa. ”Pystymme määrittämään erittäin tar-kasti ja luotettavasti, millaista liikkumista nuori harrastaa”, röning selittää. Juok-sun lisäksi älypuhelimella voidaan mita-ta kävelyä, pyöräilyä ja autoilua sekä vi-sualisoida liikkujan liikkumispiirin kasvua.

Palvelun avulla nuori voi selvittää, kuinka paljon päivän aikana oikeas-taan tulee liikuttua. ”Terveyden kannal-ta epäaktiivisen ajan vähentäminen voi olla jopa tärkeämpää kuin hiki päässä rehkiminen”, röning sanoo.

Professori Raija Korpelainen korostaa arkiliikkumisen tärkeyttä. Myös sauvakävely liikuttaa sopivasti.

Arkiliikkumisen tärkeys korostuu. Nuor-ten kanssa on yhdessä mietitty, kuinka ter-veysjargonista päästään eroon ja käytetään nuorta puhuttelevaa kielellä. ”Esimerkiksi pyöräilyyn innostaminen tiivistettiin kah-teen sanaan: Pyörällä pizzalle!” Korpelainen naurahtaa. Merkityksellisiä viestejä muute-taan erilaisiksi pelisisällöiksi palveluun.

Tulokset kaupungin käyttöön

Oulun yliopisto tarjoaa MOPO-hankkeel-le ainutlaatuisen mahdollisuuden erittäin monitieteiseen tutkimukseen. ”Hankkees-sa on mukana kahdeksan tieteenalaa. Vas-taavaa yhdistelmää ei ihan heti muualta löydy!” Korpelainen kiittää.

”Kehitämme ainutlaatuista palveluiden ekosysteemiä, jonka mahdollisuudet myös tuotteistamiseen ovat erittäin suuret. Lisäk-si yhteistyö Oulun kaupungin kanssa toimii todella hyvin, ja tutkittu tieto toimitetaan

tarkoituksena edistää pohjoissuoma-laisten nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä mm. terveysviestintää uudistamalla

taustalla huoli nuorten miesten syrjäytymisen lisääntymisestä

Oulun yliopistosta mukana tutkijoi-ta liikuntalääketieteestä, lääketieteen tekniikasta, informaatiotutkimuksesta, kulttuuriantropologiasta, sotilaslääke-tieteestä, terveystieteestä, tietoteknii-kasta ja taloustieteistä

koostuu neljästä osahankkeesta: ViritäMopo, MopoTuning, Callup&Go- ja Nuorten hyvinvointivalmennus MOPOCoach

toteutetaan vuosina 2009–2015

rahoittajina OKM, Tekes, ELY-keskus ja Eu:n sosiaali- ja aluekehitysrahasto.

lisätietoa verkossa: www.tuunaamopo.fi

MoPo-haNKevälittömästi palveluiden kehittämiseen.”Rahoittajia MOPO-hankkeessa on usei-

ta, mutta lisärahoitusta etenkin pelipal-velun visuaalisen ulkoasun viimeistelyyn kaivataan. Nykynuoriso on sen suhteen vaativaa.

”Alalta löytyy erinomaista oululaista osaamista ja olen luottavainen rahoituksen suhteen. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa kunnalle noin 1,3 miljoonaa euroa. Sen eh-käisemisestä koituva hyöty on suuri”, Kor-pelainen arvioi.

Tärkeintä on, että nuoret saadaan liik-keelle.” Tarkoituksena on aktivoida sosiaa-lisesti, psyykkisesti ja fyysisesti. Jos syrjäy-tymisvaarassa oleva nuori saadaan liikku-maan neljän seinän sisältä vaikkapa kave-rinsa luo, on se jo merkittävä askel.”

18 Aktuumi | 1/2013

Yksi median kestoaihe on rasva ja sen merkitys ihmisen terve-ydelle. Olemme oppineet, että eläinrasvat eli tyydyttyneet ras-

vat nostavat veren kolesteroliarvoja ja lisää-vät runsaasti käytettyinä muun muassa se-pelvaltimotaudin riskiä. Toisten näkemys-ten mukaan esimerkiksi sataprosenttista eläinrasvaa sisältävä voi onkin margariinia terveellisempää, ja rasvojen sijasta pitäisi kiinnittää huomiota hiilihydraatteihin.

”Mediassa oleva keskustelu rasvoista ei perustu tieteelliseen näyttöön”, biokemian professori Kalervo Hiltunen Oulun yliopis-ton biokemian laitoksesta kertoo ja viittaa muun muassa karppauskeskusteluihin.

”Kontrolloiduilla ja laajoilla väestötutki-muksilla on saatu kiistaton näyttö siitä, et-tä esimerkiksi valtimokovettumataudilla ja tyydyttyneillä rasvoilla on yhteys. Kuiten-kin tämä kyseenalaistetaan ja erilaisten ra-vitsemusohjeiden antajia riittää ilman luo-tettavaa tutkimustietoa.”

Kaiken selittävää tieteellistä faktatietoa ei ole olemassa myöskään siitä, miksi mo-nityydyttymättömät rasvat ovat hyödylli-siä. ”Tyydyttymättömiä rasvahappoja pitää olla ravinnossa tietty osa, se on selvä. Me yritämme purkaa asiaa molekyylien ja ato-mien tasolla ja selvittää, miksi näin on.”

Hiltusen tutkimusryhmän viimeisin mer-kittävä havainto kertoo, että monityydytty-mättömät rasvahapot näyttävät vaikuttavan

veren sokeritasapainoon. Koska vielä ei ole saatu selville sitä, millä mekanismilla näin tapahtuu, professori ei halua ottaa kantaa havainnon mahdollisiin soveltamiskeinoi-hin vaikkapa diabeteksen hoidossa.

”Meidän tapamme lähestyä tätä tutki-muskohdetta on niin ainutlaatuinen, et-tä epäilen, ettei tällaista ole muualla tehty”, Hiltunen kertoo. Tutkimukseen käytetään muuntogeenistä hiirikantaa, jota ei muual-la maailmassa ole.

Tutkimustyö on tuottanut myös yllättä-viä tuloksia. Apuna käytetään pullahiivaa, sillä yksisoluinen hiiva toimii oivana pie-noislaboratoriona ihmissolulle. Kun tut-kijat siirsivät löytämänsä taudin pullahii-vaan, huomattiin, että hiiva alkaa muodos-taa muovia. Mekanismi perustuu siihen, ettei hiiva pysty ihmissolun tavoin pilk-komaan kuona-aineita kuljetettavaksi pois elimistöstä virtsan mukana.

Peruskysymys: miksi

Alun perin Hiltusesta piti tulla insinöö-ri. Lääketiede kiinnosti nuorta miestä kui-tenkin enemmän, sillä siinä pääsi paneutu-maan elämän peruskysymyksiin:

”Minua kiinnosti alusta asti, miksi jokin tapahtuu ja miten se tapahtuu. Pyrin ym-märtämään, millä tavalla elämä on mah-dollista ja miten elämä on järjestynyt mo-lekylaarisella tasolla.”

Lääkärinopinnot Hiltunen sai päätök-seen vuonna 1974. Väitöstyö valmistui kol-messa vuodessa ja sen jälkeen parissa vuo-dessa post doc -työ, jonka Hiltunen teki In-dianapoliksen yliopistossa Yhdysvalloissa. Hiltunen toimi muutaman vuoden lääkä-rintyössä, ja silloinkin hän potilastyön pää-tyttyä jatkoi työpäivää laboratoriossa.

Hiltunen sai Suomen Akatemialta kaksi lähes peräkkäistä tutkijanvirkakautta. Tut-kimustyö vei miestä myös eri puolille maa-ilmaa, muun muassa Ruhrin yliopistoon Saksaan ja Norjan eläinlääketieteelliseen korkeakouluun. Ouluun mies palasi Kuopi-osta vuonna 1996, jolloin hänet nimitettiin Oulun yliopiston biokemian professoriksi.

Hiltusen tutkimusryhmässä työskente-lee nyt noin 15 tutkijaa eri puolilta maail-maa, ja edelleen professori matkustaa vuo-sittain pariksi viikoksi tutkijayhteisöihin ulkomaille. Viimeisin kansainvälinen yh-teistyösopimus luotiin kiinalaisen Jilin yli-opiston kanssa.

heureka!

Nyt Hiltunen on selvittänyt elämän mys-teeriä yli 40 vuotta. ”Minun ryhmässäni on tehty ehkä puolikymmentä havaintoa, jot-ka jäävät elämään, ja se on ihan hyvin”, hän laskeskelee. Hiltusen työryhmän merkittä-vistä havainnoista yksi vaati 20 vuotta kes-täneen työn ja seitsemän väitöskirjaa. Sinä

TEKSTI: rAIJA TuOMINENKuVA: ONNI KINNuNEN / STudIO P.S.V.

uTELIAISuuS VEI TuTKIJAKSIBiokemian professori Kalervo hiltunen on avannut 40-vuotisen tutkijanuransa ajan solujen rasva-aineenvaihdunnan saloja. Oheistuotteena on syntynyt havaintoja, jotka ovat johtaneet niin erilaisten tautien löytymiseen kuin vaikkapa muovin valmistukseen.

19

1969 ylioppilaaksi Suomussalmen lukiosta

1974 lääkäriksi Oulun yliopistosta

1977 tohtoriksi Oulun yli-opiston lääketieteellisen kemian laitoksesta

1984 kliinisen kemian erikoislääkäriksi

Suomen Akatemian nuo-rempi ja vanhempi tutkija (3 + 5 vuotta)

neljä vuotta tutkijana ulkomailla eri yliopistoissa

1994 lääketieteellisen bio-kemian professoriksi Kuo-pion yliopistoon

1996 biokemian professo-riksi Oulun yliopistoon

2012–2017 Jilin yliopiston (Kiina) vieraileva professori

Biocenter Oulun varajohtaja

lukuisia luottamustoimia, mm: biotekniikan neuvot-telukunta, Journal of Bio-logical Chemistry -tiede-lehden toimitusneuvosto, Suomen Akatemian bio- ja ympäristötieteiden toimi-kunta, European Molecu-lar Biology -konferenssin talouskomitean puheen-johtaja

perhe: lääkärivaimo, kolme aikuista lasta aviopuolisoi-neen ja viisi lastenlasta

harrastukset: kalastus ja metsässä liikkuminen

KalerVo hilTuNeN

aikana tutkijat saivat ratkaistua erään mo-lekyyliproteiinin rakenteen ja sen, miten proteiini toimii.

Kun työrupeama saatiin viime vuonna päätökseen, ei tutkijankammioista kuulu-nut urheilupiireistä tuttuja tuuletuksia. ”To-dettiin vain, että nyt se saatiin – ja ruvettiin tekemään uutta”, Hiltunen hymyilee.

Heureka-elämyksiä Hiltusen uraan on

kuitenkin mahtunut. Ne tulevat tilanteis-sa, joissa tutkijan alkuperäinen oletus esi-merkiksi jonkin laboratoriokokeen loppu-tuloksesta osoittautuu vääräksi. Kun pro-fessori saa selville, miksi tulos olikin jotain muuta kuin odotettiin ja kun selitys osoit-tautuu yleispäteväksi, heureka-huutoja ka-jahtaa ainakin ajatuksen tasolla.

Perustutkimus antaa vastauksia elä-

män mysteeriin pieninä palasina, ja tutki-jalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja pitkäjän-teisyyttä. Ja uteliasta elämänasennetta, jo-ta arvostetulla tutkijalla Kalervo Hiltusella riittää, vaikka ikää ja tutkijavuosia on ker-tynytkin: ”Sehän se tekee elämän mielen-kiintoiseksi.”

Julkinen keskustelu rasvoista ja erilaisista ruokavalioista ei useinkaan perustu tieteelliseen näyttöön, muis­tuttaa professori Kalervo Hiltunen.

20 Aktuumi | 1/2013

”oulussa on osaamista, jota tar-vitaan lääkekehitystyössä”, sanoo Ashesh Kumar. Hänel-lä on reilun kuuden vuoden

kokemus Oulun yliopiston ja Medipolis GMB -yrityksen välisen yhteistyön merki-tyksestä. Esimerkiksi yliopiston Biocenter Oulun elektronimikroskopia-palvelut oli-vat ratkaisevassa roolissa, jotta saatiin sel-ville, mitä lääkkeen tuotannon aikana ta-pahtui yksittäisissä bakteerisoluissa.

Medipolis GMP:ssä saatiin viime syk-synä päätökseen kuuden vuoden työ, jossa kehitettiin uusi tehokkaampi valmistusme-netelmä niin kutsutulle insuliinianalogille. Analogi on muokattu versio ihmisen erit-

tämästä insuliinista. Muokkauksen avul-la on voitu muuttaa esimerkiksi insulii-nin vaikutusaikaa. Kehitetty valmistusme-netelmä synnytti konseptin, jota voidaan hyödyntää myös muiden proteiineihin pe-rustuvien lääkkeiden kohdalla.

Ashesh Kumar toimi vuodenvaihteeseen saakka Medipolis GMP:n johtajana. Nyt hän vetää uutta oululaista Paras Biophar-maceuticals Finland -yritystä. Molemmat yritykset kehittävät tehokkaampia ja edul-lisempia valmistusmenetelmiä biosimilaa-reille eli biologisille lääkkeille, joiden pa-tenttisuoja on umpeutunut. Tuotantolai-toksiksi on valjastettu bakteerit.

TEKSTI: MAArIT JOKELAKuVA: JuhA SArKKINEN

INSuLIININ uuSI VALMISTuSMENETELMÄ OuLuLAISELLA YhTEISTYÖLLÄ

Lääkekehityksestä tulee helposti mieleen isoissa kansainvälisissä lääkeyri-tyksissä tehtävä kehitys-työ. Mutta osataan sitä pienissä kotimaisissakin. Oulussa kehitettiin insulii-nille uusi valmistusmene-telmä sinnikkään yhteis-työn tuloksena.

21

Ole liikkeellä riittävän ajois-sa – ei päivää ennen määrä-aikaa.

Verkostoidu – osaamisten uudenlainen yhdistäminen luo pohjaa uusille avauksille.

Tutustu yhteistyökumppa-nin toimintaan, jotta ym-märtäisit paremmin sen tar-peet ja toiveet.

Sovi asioista kirjallisesti etu-käteen – mm. työn laa-juus, tulosten ja keksintöjen omistus, julkaisu oikeus.

huomioi aikaisemmat sopi-musvelvoitteet.

Ymmärrä toisen tarve pitää tietoa luottamuksellisena tai vastaavasti saada julkaista.

Toimi sovittujen asioiden mukaisesti.

KuN SuuNNiTTeleT YlioPiSTo-YriTYS -YhTeiSTYöTä:

INSuLIININ uuSI VALMISTuSMENETELMÄ OuLuLAISELLA YhTEISTYÖLLÄ

Palveluja laaduntarkkailuun

Vaikka patentoidut biologiset lääkkeet ovat aikanaan käyneet läpi lääkeviranomaisten hyväksynnät, uuden valmistusmenetelmän kehittäminen ja käyttöönotto vaativat huo-lellista laaduntarkkailua.

”Lääkekehityksessä on tärkeää, että tes-tataan lääkkeen sekä fyysisiä että kliinisiä ominaisuuksia. Puhutaan laadun suunnit-telusta, quality by design”, Kumar painottaa.

Aikaisemmin riitti, että tarvittavat testa-ukset tehtiin valmiille lääkkeelle. Nyt lääk-keen omaisuuksia on mitattava monesta eri vaiheesta.

Medipolis GMP hyödynsi laaduntark-kailussa monipuolisesti Oulun yliopis-

ton osaamista ja palveluja, joissa käytettiin esimerkiksi massaspektrometri- ja NMR -laitteistoja. ”Yliopistolla oli meidän tar-koituksiimme sopiva palvelukokonaisuus, johon yhdistyi hyvä tieteellinen osaami-nen”, Kumar kertoo.

uusia työkaluja yliopistosta

Nyt yhteistyö jatkuu uuden Paras Biophar-maceuticals Finlandin kanssa. ”Pyrimme kehittämään hyviä proteiinilääkkeitä hy-vällä hinnalla esimerkiksi diabetekseen, syöpään ja osteoporoosiin”, Kumar kiteyt-tää.

Yhteistyö on entistä syvempää, sillä yri-tyksen kehittämän teknologian lisäksi hyö-dynnetään yliopiston biokemian laitokses-sa kehitettyjä työkaluja perustuen äskettäin solmittuun yrityk-sen ja yliopiston vä-liseen lisenssisopi-mukseen.

Yliopistossa kek-sityt työkalut poh-jautuvat professori Lloyd Ruddockin pitkäaikaiseen osaami-seen proteiinien laskostumisen mekanis-meista. Hänen tutkimusryhmässään selvi-tetään, miten proteiini muokataan soluis-sa toimintakykyiseksi. Kertynyttä tietoa on hyödynnetty uudenlaisten bakteerikanto-jen valmistuksessa.

Tämä on mahdollistanut sen, että entis-

tä monimutkaisempia ihmisen proteiineja voidaan tuottaa yksinkertaisessa, nopeasti kasvavassa kolibakteerissa. Tämä tuo sääs-töä lääkkeitä valmistavalle yritykselle ja pi-temmän päälle myös lääkkeiden käyttäjille, kun lääkettä ei tarvitse tuottaa huomatta-vasti kalliimmassa nisäkässolusysteemissä.

Yhteinen tahtotila tärkeä

Vaikka yrityksillä ja yliopistoilla on erilai-set tarpeet ja tavoitteet, yhteinen sävel on monissa tapauksissa löytynyt. ”Molemmil-la osapuolilla on oltava sellainen tahtotila, että halutaan auttaa toista”, ohjelmajohtaja Mari Leppilampi Oulun kaupungin elin-keinotoimintaa edistävästä BusinessOulus-ta tiivistää.

Leppilampi mainitsee, että alueen alka-ville life sciences -alan yrityksille on ollut tärkeää se, et-tä ne ovat voineet vuokrata yliopis-ton tutkimuslaittei-ta käyttöönsä. Näin

alkava yritys on välttänyt alussa kalliit lai-teinvestoinnit.

Yliopistoyhteisö taas saa yhteisprojekteis-sa kosketusta teollisiin haasteisiin. Myös harjoittelujen ja opinnäytetöiden kautta opiskelijat pääsevät näkemään, miten inno-vaatioita synnytetään yrityksissä.

”Yliopistolla oli meidän tarkoituksiimme sopiva

palvelukokonaisuus, johon yhdistyi hyvä tieteellinen osaaminen.”

Johtaja Ashesh Kuma­rin yritys hyödyntää lääkekehityksessään Oulun yliopistossa kehitettyjä työkaluja, jotka perustuvat professori Lloyd Ruddockin ryhmän tutkimustuloksiin pro­teiinien laskostumisen mekanismeista.

22 Aktuumi | 1/2013

Pekka Soinin työpäivät sisältävät asiakas­ ja sidosryhmätapaamisia, seminaareja, alueyksiköissä vieraile­mista, lobbausta, matkoja. Juuri nyt häntä työllistää organisaatiouudistus.

TEKSTI: rAIJA TuOMINEN • KuVA: MArKuS SOMMErS

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini:INNOVAATIOIdEN KAuTTA KASVuuN

Oulun yliopiston alumni, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini näkee Suomen yrityskentän mahdollisuuksia

pullollaan. Nokiassa kovan luokan kokemusta kartuttanut Soini ei etsi uusia nokioita. hän uskoo eri alojen osaajien poikkitieteellisiin innovaatioihin.

23

oulun yliopistosta 1980-luvun lopussa valmistunut Pekka Soini on luonut komean työ-uran Nokiassa ja toimi vii-

meksi Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajana ja globaalina kehitysjohtajana.

Tekniikasta mies kiinnostui jo lapsuuden-kodissaan. Isä oli sähköinsinööri, joten poi-kakin innostui alasta jo pienestä pitäen. Pö-lynimurikin tuli purettua osiin, eivätkä pie-net sähköiskut lannistaneet kiinnostusta.

Innostus tekniikkaan vei miehen opiske-lemaan Oulun yliopiston prosessitekniikan osastoon. Heti valmistuttuaan Soini sai työpaikan Nokiasta, jossa hän eteni ural-laan eri tehtäviin eri puolille maailmaa.

Tekesin pääjohtajana Soini aloitti viime syksynä. Tekesin tehtävänä on rahoittaa yri-tysten kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä.

”Tilanteemme Suomessa on haasteelli-nen, mutta samalla meillä on suuret inno-vaatiomahdollisuudet. Minua on aina kiin-nostanut työskennellä uusien innovaatioi-den ja liiketoimintamahdollisuuksien ym-pärillä”, hän perustelee hakeutumistaan Tekesiin. ”Tässä työssä pääsen lisäksi laa-jentamaan omaa perspektiiviäni myös ICT-alan ulkopuolelle.”

Soinin aloittaessa Tekes oli uusinut stra-tegiansa vain vuotta aiemmin. ”Tekesillä oli asiatunteva henkilökunta, asiakastyy-tyväisyys oli kasvussa ja tulossa oli evalu-ointi, jossa tehtiin kansainvälinen vertai-lu Tekesin toimien vaikuttavuudesta. Eva-luoinnissa Tekes erottautui yhdeksi maail-man parhaaksi toimijaksi innovaatiorahoi-tusalueella.”

Jatkossa Soinin tavoitteena on kasvattaa asiakaslähtöisyyttä siten, että yritystukien haku- ja käsittelyprosessit nopeutuvat en-tisestään. Lisäksi hän haluaa vahvistaa yri-tysten kansainvälistymistä, jota Soini pitää pienten ja keskisuurten yritysten kehitty-misessä avainasiana.

Kasvu tarvitsee rahaa

Soinin mukaan suurin yksittäinen este yritys-ten kansainvälistymiselle on osaamisen puu-te: ”Yrityksissä pohditaan, miten kansainvä-listyminen pitäisi toteuttaa. Perustetaanko tytäryritys vai etsitäänkö ulkomainen kump-pani. Myös rohkeuden puute vaivaa.”

1987 valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopiston prosessitekniikan osastosta pääaineenaan säätötekniikka

1987 aloitti työt Nokian Tukiasemat -yksikön aluevientipäällikkönä

1990 Nokia Networksin Pariisin yksikköön kansainvälisen konsortio-yhteistyön tehtäviin

1992–1997 rakensi Nokia Networksin myynti- ja markkinointiorganisaatiota Yhdysvalloissa

1997–2005 systeemiteknologian ja eri liiketoimintayksiköiden johtajana Nokia Networksin pääkonttorissa Espoossa

2005–2007 Nokia Networksin strate-gia- ja kehitysjohtaja, oli mukana neu-vottelemassa ja toteuttamassa fuusiota Siemensin kanssa

2007–2012 Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtaja ja globaali kehitys-johtaja

1.9.2012 alkaen Tekesin pääjohtaja

PeKKa SoiNi

”Toinen iso kansainvälistymisen este liit-tyy pääomien puutteeseen. Riskinotto vaatii riskirahaa”, Soini muistuttaa. ”Jos 10 miljoo-nan liikevaihtoa tekevä yritys pyrkii 100 mil-joonan liikevaihtoon, se vaatii satsauksia.”

Soini korostaa, että riskirahoitusta tar-vitsevat sekä alkavat yritykset että isoa kas-vuharppausta hakevat yritykset. Vaikka myös Tekesin rahoitustoimintaan vaikutta-vat nykyiset globaalin talouden ongelmat, Soini varoittaa päättäjiä tekemästä vääriä säästöpäätöksiä:

”Uusiin innovaatioihin pitäisi pystyä sat-saamaan myös huonoina aikoina, koska se mahdollistaa talouden kasvun tulevaisuu-dessa. Toiseksi meidän pitää saada aikaan uutta kasvua vanhan raunioille”, hän poh-

tii ja viittaa muun muassa Nokiasta irtisa-nottuihin työntekijöihin.

Rahoituksen niukkuudessa Soini pe-räänkuuluttaa myös yhteistyötä Tekesin ja yksityisten rahoittajien kesken. Millä taval-la Tekes varmistaa, että yritystuet menevät oikeille yrityksille?

”Dialogilla asiakkaan kanssa. Varmis-tamme, että yrityksellä on kasvuhaluk-kuutta, liiketoimintarealismia ja oikeat re-surssit”, Soini vastaa.

”Tekesilla on osaamista ja kokemusta tehdä näitä arvioita. Meillä on useita tu-hansia erikokoisia yrityksiä asiakkaina, jo-ten kosketuspinta on laaja. Lisäksi Tekes seuraa tukien vaikuttavuutta, ja osumis-tarkkuus on ollut hyvä.”

älykkäät kaupungit mahdollisuutena

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini näkee uusia kasvun mahdollisuuksia muun muassa äly-kaupunkien rakentamisessa. Siksi innova-tiivisten yritysten pitäisi päästä mahdolli-simman aikaisessa vaiheessa mukaan kau-punkisuunnitteluun.

”Tähän liittyy esimerkiksi kaupungin energiatehokkuus ja erilaisten teknologioi-den käyttö terveydenhuollossa, opetuksessa tai liikenteessä. Tämäntyyppisille ratkaisuil-le on huutava kysyntä eri puolilla maailmaa.”

Toiseksi kasvupotentiaaliksi Soini nos-taa pelialan. Voimakkaasti kasvavan viih-dekäytön lisäksi Soini uskoo pelillisten rat-kaisujen mahdollisuuksiin muun muas-sa opetuksessa ja terveydenhuollossa. Kol-manneksi hän uskoo palvelujen kasvuun:

”Esimerkiksi designissa Suomella voisi olla mahdollisuuksia. Kaikkia hienoja kau-pallisia menestystuotteita ei tarvitse voida koputtaa, eli menestystuote voi olla myös palvelukonsepti. Tekesissä yritämme saada poikkitieteellisesti erilaisia toimijoita yh-teen, jolloin voi syntyä yllättäviä kohtaami-sia ja ideoita.”

”Tekesissä yritämme saada poikkitieteellisesti erilaisia toimijoita yhteen, jolloin voi syntyä yllättäviä kohtaamisia ja ideoita.”

24 Aktuumi | 1/2013

TEKSTI: SATu rÄSÄNENKuVA: JAN hJOrT

l apin kulkijat tuntevat pohjoisim-man Suomen palsasuot, hautakum-pujen kaltaisten kohoumien luon-nehtiman suotyypin. Aapasuon

keskellä kohoaa turvekasoja eli palsoja, joiden ydin on ikiroutaa eli pysyvästi jäässä.

Palsat syntyvät soille kohtaan, josta tuu-li puhaltaa lumen pois ja vetinen suo jää-tyy syvälle. Kesällä turpeen eristämä rou-talinssi pysyy jäässä, ja palsan päällä oleva kasvillisuus kasvattaa turvekerrosta. Tal-vella jäätynyt sydän jatkaa kasvuaan.

Palsat eivät ole pysyviä muotoja, vaan ne syntyvät, kasvavat ja romahtavat muu-taman sadan vuoden sykleissä. Kuitenkin viimeisten vuosikymmenien aikana pal-soja on sulanut aiempaa kiivaammin, eikä uusia juurikaan synny.

”Jos ilmasto lämpenee ennusteiden mu-kaisesti, palsat todennäköisesti sulavat Fennoskandian alueelta tämän vuosisadan loppuun mennessä”, ennustaa luonnon-maantieteen professori Jan Hjort Oulun yliopiston maantieteen laitoksesta.

Palsa on turvekumpu, jonka ydin on pysyvästi jäässä.

kulkee suunnilleen utsjoen ja Enontekiön kuntien eteläistä rajaa pitkin.

Sana ”palsa” tulee saamen kielestä, ja sitä käytetään maailmanlaajuisesti.

Ikiroutaa on Suomen alueella palsojen lisäksi paikoitellen tuntureiden kallioperässä ja mineraa-limaassa. Ikiroudan ete-läraja noudattelee palsa-soiden rajaa.

Palsasuot ovat vaarassa kadota Suomesta. Ilmaston lämme-tessä turvekumpujen ikiroutasydän pienenee. Sateet viimeis-televät sulamisen ja palsat romahtavat.

Paksu turvekerros toimii pitkään pusku-rina ilmaston lämpenemistä vastaan, mutta lisääntyvät sateet sulattavat lopulta palsat. Myös Fennoskandian kallioperän ja mine-raalimaiden paikoittaiset ikirouta-alueet tulevat korkeimpia vuoria lukuun ottamat-ta katoamaan palsojen lailla.

Kaukokartoitus yleistyy

Jan Hjort on tutkinut Lapin palsoja ja mui-ta routamuodostumia paikkatietomenetel-mien avulla väitöstyöstään saakka. ”Luon-nonmaantieteilijät keräävät mittaustietoa maastossa yhä vähemmän ja vähemmän, sillä paikkatieto- ja kaukokartoitusmene-telmät ovat syrjäyttäneet lapiot ja lämpö-mittarit maantieteilijän työkalupakissa”, hän kertoo.

Ensi kesänä Hjort kuitenkin pystyttää automaattisen sääaseman palsasuolle Uts-joella ja seuraa tulevina vuosina yhä tar-kemmin lämpötilojen ja sademäärien vai-kutusta palsojen sisäisiin lämpötiloihin.

PalSaT Ja iKirouTa SuoMeSSa

Pohjoisessa sulaa ja lämpenee

SATEET SuLATTAVAT PALSAT

� Palsojen sulaminen on yksi esimerkki il-maston lämpenemisen maapallon pohjoi-silla alueilla käynnistämistä muutoksista. Siellä sulaa nyt muutakin.

Syksyllä 2012 raportoitiin, että Jäämeren jääpeite suli pienimmilleen sitten vuoden 1979, jolloin säännöllinen jokavuotinen mit-taaminen aloitettiin. Jäätä oli puolet, runsaat 4,5 miljoonaa kuutiota, verrattuna vuoden 1979 määrään, 8,5 miljoonaan kuutioon.

”Jos sulaminen jatkuu samansuuntaisesti, Jäämeri on kesällä jäätön 30-40 vuoden ku-luttua. Kun vapaan meriveden tumma pin-ta lisäksi sitoo auringon lämpösäteilyä jää-tä enemmän, lämpeneminen ja sulaminen kiihtyvät”, sanoo tutkimusprofessori kari Strand Thule-instituutista.

metaanista ei katastrofia

Siperian ja sen rannikkomerien alueilta puolestaan on tehty havaintoja ikiroudan sulamisesta sekä maaperästä että meren

25

Ilmaston lämpenemisen seurauksena ikirouta on alkanut sulaa Siperian maa­perästä ja sen rannikkomerien merenpohjasta. Siitä vapautuu metaania, voi­makasta kasvihuonekaasua. Ilmiötä ja sen seurauksia ei tarkasti tunneta, sillä aluetta on vaikea järjestelmällisesti tutkia sen ankarien olosuhteiden takia.

alta. Tutkijat ovat raportoineet, että meren-pohjan ikiroutaan varastoituneista kaasuhyd-raateista vapautuu metaanikaasua. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuone-kaasu eli nopeuttaa ilmaston lämpenemistä päästessään ilmakehään.

”Metaanipurkauksista on esitetty kauhuske-naarioita, mutta mitään katastrofeja ei ole tu-lossa. Kaikki varastoitunut metaani ei poksah-da ilmaan kerralla. Vaikka metaanihydraattien tila on epävakaa, se ei ole hallitsematon”, jatkaa Strand, joka on seurannut metaanista käytävää tieteellistä keskustelua.

Metaanipurkauksien vaikutusten arvioimis-ta vaikeuttaa Strandin mukaan se, että niitä ku-ten monia muitakaan pohjoisten alueiden ilmi-öitä ei tarkasti tunneta. Jääpeitettä voidaan mi-tata satelliiteista, mutta merenalaisen ikiroudan kaasuhydraattikerrostumien tutkimus tulisi teh-dä havainnoimalla ja mittaamalla paikan päällä. Ikirouta-alueita ei toistaiseksi ole näin järjestel-mällisesti tutkittu.

”Olosuhteet etenkin talviaikaan ovat niin an-karat, että ikirouta-alueiden tapahtumat ovat suurelta osin tuntemattomia.” (TP)

Professori Jan Hjortin johtamassa GEO-BIO-projektissa kehitetään uutta, koko-naisvaltaisempaa ja taloudellisempaa lä-hestymistapaa suojelualueiden suunnitte-luun. Siinä ekosysteemien suojelua lähesty-tään geodiversiteetin kautta.

Eloton luonto on keskeinen osa ekosys-teemiä, sillä geologiset tekijät yhdessä il-maston kanssa luovat perustan ekosystee-mien lajistolle. Geodiversiteetti eli kallio- ja maaperän ja pinnanmuotojen vaihtelu on siten määräävä tekijä biologiselle moni-muotoisuudelle, biodiversiteetille.

Kasvillisuus ja eläimistö reagoivat ilmas-tonmuutokseen taantumalla, häviämäl-lä tai kukoistamalla. Geologisen aluekoko-naisuuden suojeleminen voi pitkällä tähtäi-mellä olla viisaampaa kuin biologisten yh-

ELOLLISEN PEruSTANA GEOLOGINEN MONIMuOTOISuuS

Ekosysteemien suojelun suunnitte-luun tarvitaan uusia kustannuste-hokkaita menetelmiä. Geologinen monimuotoisuus eli geodiversi-teetti voi olla reitti biologisen mo-nimuotoisuuden jäljittämiseen.

teisöjen suojelu. Geodiversiteetiltään tär-keät alueet mahdollistavat monimuotoisten ekosysteemien olemassaolon, vaikka ilmas-to muuttuisi.

Alueellisesti mallintaen voidaan kartoit-taa laajojen alueiden geologisia piirteitä ja muuta ympäristötietoa. Paikkatietomene-telmillä kohteelle voidaan laskea indekse-jä, jotka kuvaavat alueen geologista moni-muotoisuutta. GEOBIO-projektissa etsi-tään ne geodiversiteetin tunnusluvut, jotka parhaiten sopivat biodiversiteetin kartoit-tamiseen ja arvioimiseen.

GEOBIO (The potential of geodiversi-ty information in biodiversity assessments) on Thule-instituutin kestävän kehityksen ja ympäristöteknologian tutkimusteeman projekti. (SR)

Suojelualueiden valinta on tähän saakka perustunut lähinnä biologi-siin tekijöihin, eli kasvillisuuteen ja

eläimistöön. Koska biologisen aineiston ke-rääminen maastossa on aikaa vievää ja kal-lista, kaivataan avuksi epäsuoria menetel-miä, joilla laajempia alueita voidaan kar-toittaa vähemmällä vaivalla.

Pohjoinen napapiiri

Pohjoinen napapiiri

Pohjoinen napapiiri

Norja

Ruotsi

Suomi

Venäjä

S I P E R I A

J Ä Ä M E R I

Barentsinmeri

KaranmeriLaptevinmeri

Itä-Siperianmeri

26 Aktuumi | 1/2013

TEKSTI JA KuVAT: JuhA EurOPAEuS

ÖLJYJÄTTI ETSII VETTÄ JA uuSIuTuVAA ENErGIAA

Lähi­idän suurin aurinko­voimala tuottaa pääosan Masdarin sähköenergiasta.

27

Y hdistyneiden Arabiemiraatti-en suurimmat kaupungit Du-bai ja Abu Dhabi ovat täynnä keinokasteltuja puistoja, jät-

timäisiä ostoskeskuksia ja bensasyöppöjä maastureita. Maan hallitus subventoi voi-makkaasti energian ja veden kulutusta. Arabiemiraattien hiilijalanjälki asukasta kohden on maailman suurimpia.

Veden kulutus henkeä kohden on noin 500 litraa päivässä, mikä on 82 prosenttia enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Arabiemiraattien pohjavesivarat ovat kui-tenkin hupenemassa kovaa vauhtia. Me-riveteen joudutaan turvautumaan suolan-poiston avulla.

”Täällä ei olla vielä kovin pitkällä kes-tävän kehityksen saralla”, toteaa Masdarin teknillisessä yliopistossa työskentelevä suo-malaisprofessori Simo Pehkonen.

Abu Dhabin lähellä sijaitseva Masdar on keidas keskellä erämaata. Emiirikunta Abu Dhabin hallitus perusti muutama vuosi sit-ten yliopiston tutkimaan kestävää kehitys-tä. Masdariin on rekrytoitu kestävän kehi-tyksen huippututkijoita ympäri maailman.

Simo Pehkonen tunnetaan johtavana ve-situtkijana. Hänet on nimitetty myös Ou-lun yliopiston dosentiksi alanaan kemial-

Arabiemiraattien pohjavesivarat hupenevat kovaa vauhtia. Puhdasta vettä ei ole ostettavissa edes mahtavilla öljytuloilla. Öljyn loppumiseen on myös varauduttava. Löytääkseen vettä ja uusiutuvaa energiaa öljyjätti perusti hiekkaerämaahan Masdaran yliopiston ja sen ympärillä kestävän kehityksen mallikaupungin.

linen kinetiikka ympäristö- ja pintakemi-asovelluksissa. Pehkonen on työskennellyt myös Singaporessa ja Yhdysvalloissa.

”Ympäristökemiaa voidaan käyttää ve-sipuhdistuksessa, missä tietyt mikromyr-kyt on hyvin vaikea poistaa muilla mene-telmillä”, Pehkonen kertoo.

Kemiallisia perusreaktioita voidaan käyttää hyväksi veden mikromyrkkyjen kuten torjunta-aineiden, lääke-aineiden ja hormonien puhdistuksessa. Esimerkik-si muovin kovettami-sessa käytettäviä lisä-aineita joutuu helpos-ti juomaveteen ja si-tä kautta ihmisten ke-hoon. Nämä voivat olla sikiöille ja lapsille hy-vinkin vaarallisia.

aurinkoenergiaa riittää

Masdarin yliopistossa Pehkonen on keskit-tynyt energiantuotannon kehittämiseen, erityisesti kemiallisten reaktioiden nopeut-tamiseen aurinkoenergian käytössä. Lä-hes kaikki aurinkoenergian tallentaminen on joko veden kuumentamista ja sitä kautta turbiinin käyttämistä tai aurinkokennojen

”Ympäristökemiaa voidaan käyttää vesipuhdistuksessa, missä tietyt mikromyrkyt on hyvin vaikea poistaa muilla

menetelmillä.”

28 Aktuumi | 1/2013

energian muuntamista sähköksi.”Meillä on sen sijaan hyvin vähän tutki-

mustietoa aurinkoenergian käyttämises-tä kemiallisissa reaktioissa, joissa muunne-taan aine A aineeksi B”, Pehkonen sanoo. ”Tutkimukseni liittyvät aurinkoenergian ja uusiutuvien energiamuotojen hyväksikäyt-töön kemianteollisuudessa.”

Masdar Cityyn oli alun perin tarkoitus perustaa noin 50 000 asukkaan kaupunki alle sadan hehtaarin tontille. Maailmanta-louden taantuman seurauksena hankkeen rahoitus on hieman supistunut.

Masdar City on pääosin valtiollisen jätti-yhtiö Mubadalan omistuksessa. Mubadala on investoinut Masdariin noin 15 miljardia euroa. Yliopistosta löytyy maailman edis-tyksellisimpiä laitteita ja koelaboratorioi-ta. Tutkijat testaavat muun muassa veden-

Masdar on eräänlainen elävä koelaboratorio siitä, miltä irtautuminen fossiilisista

polttoaineista voisi näyttää.

käyttöön, materiaaleihin ja aurinkoenergi-aan liittyviä sovelluksia.

”Yliopisto toimii hyvin itsenäisesti, vaikka tutkimusten ja stipendien varat tulevat mi-nisteriöltä”, Pehkonen sanoo. ”Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat 2011. Parhaillaan on alkanut myös tohtorinväitösohjelma.”

Masdarin opiskelijat asuvat futuristisella kampuksella. Rakennukset on suunniteltu siten, että ne kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa.

1) Helpotusta hel­teeseen. Masda­rin yliopiston kampukselle on rakennettu tuuli­torni, joka viilen­tää kuumuutta kampusaukiolla.

2) Oulun yliopiston dosentti, profes­sori Simo Pehko­nen tunnetaan johtavana vesitut­kijana. Hän tutkii Masdarin yliopis­tossa aurinko­energian hyödyn­tämistä ympäris­tökemiallisissa prosesseissa.

3) Masdarissa ei su­vaita tavanomai­sia polttomootto­reita. Liikenneväli­neenä on sähköi­nen robottiauto.

Sisäänkäynti kampukselle tapahtuu elektronisilla robottiautoilla. Nappia pai-namalla sähköauto vie vierailijan halut-tuun paikkaan.

Asukkaita Masdarissa on vasta muuta-ma sata. Lopulliseen muotoonsa Masda-rin pitäisi valmistua tämän vuosikymme-nen aikana. Alueesta suunnitellaan energi-antuotantonsa suhteen lähes omavaraista.

Portti tulevaisuuteen

Abu Dhabin emiirikunta haluaa profiloitua uusiutuvan energian edelläkävijänä, vaikka se on maailman suurimpia öljyn ja kaasun tuottajia. Abu Dhabi sijaitsee öljykentällä, joka vastaa noin yhdeksää prosenttia maa-ilman tunnetuista öljyvaroista.

Emiirikunnan öljyvarojen on arvioi-

29

tu riittävän sadaksi vuodeksi eteenpäin. Se riittäisi takaamaan nykyisen ja ehkä seu-raavankin sukupolven vaurauden. Mas-dar on Abu Dhabille kirjaimellisesti pitkän tähtäimen investointi.

Maan hallitsija Mohammed bin Zayed bin Sultan Al Nahyan on myös Mubadalan hallituksen puheenjohtaja. Hän tietää, et-tä musta kultakausi loppuu aikanaan. Naa-puriemiirikunta Dubai on jo öljynsä lähes käyttänyt ja sen talous pyörii muiden toi-mialojen varassa. Abu Dhabi haluaa samal-la tavoin irti öljyriippuvuudesta.

Masdar on eräänlainen elävä koelabora-torio siitä, miltä irtautuminen fossiilisista polttoaineista voisi näyttää. Koulutusoh-jelmat keskittyvät uusiutuvan energian ja kestävän kehityksen teemoihin. Yliopisto tekee yhteistyötä maineikkaan amerikka-laisen Massachusetts Institute of Technolo-gyn (MIT) kanssa.

”Tähän mennessä olemme saaneet labo-ratorion pystyyn ja rekrytoineet opiskeli-joita hankkeeseen. Paikallisten jatkokou-luttaminen ja teknisen taidon nostaminen on tärkeää”, Pehkonen sanoo.

”MIT:n maine tuo mukanaan motivoitu-neita ja kypsiä opiskelijoita, joita on muka-va opettaa. On tärkeää kouluttaa omaa vä-keä jatkamaan aloitettuja projekteja, ettei kaikki tietotaito ole ulkomaisten asiantun-tijoiden varassa.”

Masdarin sähköenergiasta suuri osa tu-lee kampusalueelle kuuluvasta kymmenen megawatin aurinkovoimalasta. Sen tarkoi-tus ei ole ainoastaan tuottaa sähköä, vaan testata eri firmojen aurinkopaneeleita eri-laisissa olosuhteissa.

Pöly ja korkeat lämpötilat altistavat au-rinkopaneelit rasitukselle, mikä lyhentää niiden käyttöikää. Aurinko- ja bioenergian teknologiat kuitenkin paranevat koko ajan. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat vasta alkamassa.

Tilaa ulkomaisille yrityksille

Abu Dhabin kiinnostus uusiutuvaan ener-giaan on houkutellut Masdarin yhteistyö-kumppaneiksi lukuisia ulkomaisia yrityk-siä. Suomalaisillekin cleantech -yrityksille olisi Arabiemiraateissa markkinoita.

Liiketoiminnan perusteet vauraassa öl-jyvaltiossa ovat samanlaiset kuin missä ta-hansa muualla. Valmista reseptiä ei menes-

tymiselle ole. Voittajia ovat yritykset, joil-la on vankka oman alan asiantuntemus. Osaaminen ja myyntitaidot ratkaisevat.

Masdarin suunnittelussa kaikki tähtää energian säästämiseen. Säästöä etsitään muun muassa rakennusmateriaaleista, ik-kunoiden heijastuspinnoista ja muista ark-kitehtonisista ratkaisuista.

Osa Masdarin ekologisuudesta kierrätys-pisteineen on hyvin yksinkertaista. Keskel-lä kampusta on perinteinen tuulitorni, jon-ka kanavissa syntyvä ilmavirtaus viilentää

alla olevaa aukiota.Kukaan ei tiedä, miten Masdarin elävälle

laboratoriolle lopulta käy. Onko pilottipro-jekti paikallinen, pian unohduksiin jäävä ko-keilu vai kenties häivähdys siitä, miltä urbaa-nit ympäristöt tulevaisuudessa näyttävät?

”Uskon, että Masdar jää teknologiakylä-nä jatkossakin elämään. Paljon riippuu sii-tä, miten kansainvälisiä yrityksiä saadaan mukaan vaikuttamaan opetukseen ja tek-nologian kehitykseen”, Pehkonen sanoo.

� Ympäristötekno-logia eli cleantech on globaalisti no-peimmin kasvavia toimialoja. Oulussa

sen kehittämiseen panostetaan vahvasti. Energia ja ympäristö on yksi Oulun inno-vaatioallianssin toimialoista. Oulussa alal-la toimii yli 100 yritystä.

Oulun yliopiston yhteydessä toimii ym-päristö- ja energia-alan innovaatiotoimin-taa ohjaava ja alan perus- ja soveltavaa tutkimusta tekevä Centre for Environ-

ment and Energy (CEE). CEE:n keskeinen tavoite on kehittää, tukea ja tuotteistaa kestävää kehitystä, luonnonvarojen kes-tävää käyttöä sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Näihin tavoitteisiin tähtäävät toiminnalliset tee-mat ovat energia, ilma, vesi, materiaali- ja energiatehokkuus sekä edellisiä poik-kileikkaavana teemana mittaustekniikka.

Oulun innovaatioallianssin toimijoita Oulun yliopiston lisäksi ovat Oulun kau-punki, Oulun seudun ammattikorkea-koulu, VTT ja Technopolis.

Oulun cleantech kasvaa voimakkaasti

30 Aktuumi | 1/2013

Jari Metsämuuronen ()

Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä

Käsikirjan tutkijaversio ammattilaisen käyt-töön. Opiskelijaversioon verrattuna kirja sisältää viisi lisäosaa: Pienten aineistojen analyysi ( s.), Kokeellisen tutkimuksen perusteet ihmistieteissä ( s.), Monitaso-mallituksen perusteet ( s.), Rakenneyh-tälö- ja polkumallituksen perusteet ( s.) ja Elossaoloanalyysien perusteet ( s.). Hinta (+ kirjakaupan osuus).

Klassikkokirjojen e-kirjaversiotilmestyneet yksilöhenkilöille

– vihdoinkin!

Jari Metsämuuronen (toim.) ()

Laadullisen tutkimuksen käsikirjaKäsikirjan laadullisen tutkimuksen tekijälle. Kirjassa johdatetaan lukija laadullisen tut-kimuksen ajatteluun ja perustyövälineisiin. Kirjassa syvennytään mm. fenomenologiaan, etnografi aan, diskurssianalyysiin, tietokone-avusteiseen laadulliseen tutkimukseen sekä pienten aineistojen tilastolliseen testaami-seen. Hinta (+ kirjakaupan osuus).

Käsikirja opiskelijoille ja aloitteleville tutki-joille. Kirjassa johdatetaan lukija tutkimuksen tekemisen kiehtovaan maailmaan yksinkertai-sesti ja havainnollisesti. Kirja on sellaisenaan tai osittain kurssikirjana lähes kaikissa Suomen yliopistoissa. Hinta (+ kirjakaupan osuus).

Opiskelijalaitos

Jari Metsämuuronen ()

Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä

Tutkijalaitos

Yksittäisiä e-kirjoja myy www.Booky.fi . Useamman kappaleen lisenssejä esimerkiksi kirjastoille tai tutkimusryhmille välittää Pohjoismaiden ja Baltian johtava tietopal-veluiden ja julkaisutilausten tarjoaja LM-info. Isommissa lisensseissä kirjakohtaiset hinnat jäävät selvästi alle yksittäisen kirjan hinnan. Kysy lisää hinnoitteluperusteista ja hinnoista osoitteesta heli.isoaho@lminfo.fi . Kirjaversioita myyvät hyvin varustetut kirjakaupat.

– Tehokkaat haku-toiminnot

– Suorat linkit Internetiin– Helppo liikutettavuus –

kirja aina mukana– Tekstin osittainen

kopiointimahdollisuus– Tekstin tulostus-

mahdollisuus

Jari Metsämuuronen

Oy International Methelp Ltd.

5th Edition

UUSI

Jari Metsämuuronen ()

Handbook of Basics of Research Methods in Human Sciences”Basics” on täysin uudistettu ja laa-jennettu englanninkielinen laitos suomenkielisestä versiosta. Kirja on kansainvälisestikin arvioiden omaa luokkaansa kattavuutensa ja laajuutensa puolesta (n. s.) Kirjaa voi tarvittaessa siteerata kan-sainvälisissä julkaisuissa. Saatavissa maaliskuun loppuun asti ennakko-hintaan (+ kirjakaupan osuus). Normaalihinta (+ kirjakaupan osuus).

Jari Metsämuuronen

methelp_ilmo12.indd 1 22.12.2012 11:07:52

31

ante aikio saamen kielen professoriksi

Filosofian tohtori Ante Aikio on nimitetty saamen kielen professoriksi (poh-joissaame ja inarinsaame) Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin 1.1.2013 alkaen. hänen tutkimusalansa ovat historiallis-vertai-leva uralilainen kielentutkimus, saamen kielen rakenne, saamelaisten esihistoria, kielikon-taktit ja paikannimistön tutkimus.

Aikio on väitellyt filosofian tohtoriksi Ou-lun yliopistossa 2004 ja toiminut yliopiston-lehtorina ja professorina Giellagas-instituu-tissa. Vuoden 2012 hän työskenteli tutkija-tohtorina Suomen Akatemian tutkimushank-keessa helsingin yliopistossa.

ivan argatov teknillisen mekaniikan professoriksi

doctor of Science Ivan Argatov on nimitetty teknil-lisen mekaniikan professo-riksi 1.9.2012 alkaen. hänen tutkimusalojaan ovat kon-taktimekaniikka, tribologia, lujuusoppi ja värähtelymekaniikka.

Argatov on väitellyt tohtoriksi Pietarin val-tionyliopistossa vuonna 2000. hän siirtyy Oulun yliopistoon Marie Curie -tutkijapro-fessorin tehtävästä Aberystwythin yliopistos-ta Isosta-Britanniasta. Aiemmin hän on työs-kennellyt Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Venäjän tiedeakatemiassa ja toiminut pro-fessorina Pietarin valtionyliopistossa ja Admi-ral Makarovin Meriakatemiassa Pietarissa.

eila estola varhaiskasvatuksen professoriksi

Kasvatustieteiden tohtori, dosentti Eila Estola on ni-mitetty varhaiskasvatuksen professoriksi 10.9.2012 al-kaen. hänen tutkimustyön-sä kohdistuu laaja-alaisesti opettajatutkimukseen. uusimpana tutkimus-alueena on lapsuuden tutkimus.

Estola on väitellyt kasvatustieteiden toh-toriksi 2003 ja toiminut erikoistutkijana Ou-lun yliopistossa.

Jan hjort luonnonmaantieteen professoriksi

Filosofian tohtori, dosent-ti Jan hjort on nimitet-ty luonnonmaantieteen professoriksi 1.6.2012–31.5.2017. hänen tutkimus-alueitaan ovat geomorfo-logia, geodiversiteetti, biogeomorfologia, pohjoiset alueet ja periglasiaalinen ympäristö sekä menetelminä geoinformatiikka ja alueel-linen mallintaminen.

Jan hjort on väitellyt filosofian tohtoriksi 2006 ja toiminut tutkijana ja yliopistonlehto-rina helsingin yliopistossa. hän on toiminut Oulun yliopiston luonnonmaantieteen pro-fessorina 2010–2012.

Timo Koivumäki digitaalisen palveluliiketoiminnan professoriksi

Kauppatieteiden tohtori Timo koivumäki on nimi-tetty digitaalisen palvelulii-ketoiminnan professoriksi 1.1.2013 alkaen. Professuu-ri on Oulun yliopiston ja VTT:n yhteinen, osa Oulun innovaatioallians-sin yhteistyötä ja sijoittuu Martti Ahtisaari Instituuttiin.

Timo Koivumäki on väitellyt kauppatie-teiden tohtoriksi 1999 ja toiminut Oulun yli-opistossa tietoteollisen liiketoiminnan profes-sorina, tietoverkkoliiketoiminnan tutkimus-professorina sekä yliopiston ja VTT:n yhteise-nä määräaikaisena tutkimusprofessorina.

elise Kärkkäinen englantilaisen filologian professoriksi

Phd, dosentti Elise kärk-käinen on nimitetty kutsus-ta englantilaisen filologian professoriksi 1.8.2013 alka-en. hänen tutkimusalansa on englannin kielen tarkas-telu sosiaalisen toiminnan ja vuorovaikutuk-sen osana korostaen toiminnan multimodaa-lista luonnetta.

Kärkkäinen on väitellyt filosofian tohtoriksi Kalifornian yliopistossa 1998 ja toiminut ylias-sistenttina, yliopistonlehtorina ja professorina Oulun yliopistossa sekä Suomen Akatemian tutkijana ja akatemiatutkijana.

Kaisa Tasanen-Määttä ihotautiopin professoriksi

Lääketieteen tohtori, do-sentti kaisa Tasanen-määt-tä on nimitetty ihotautiopin professoriksi 1.1.2013 alkaen.

Kaisa Tasanen-Määttä on väitellyt lääketieteen tohto-riksi Oulun yliopistossa 1992. hän on toimi-nut eri tehtävissä, kuten kliinisenä opettajana ja vanhempana tutkijana Oulun yliopistossa vuodesta 1994. Vuodesta 2009 hän on toimi-nut akatemiatutkijana ja hoitanut professorin tehtävää.

Tasanen-Määtän tutkimustyö kohdistuu ihon sidekudokseen ja eri ihosairauksiin ku-ten periytyviin ja hankittuihin rakkulatautei-hin. Erityisesti hän on selvittänyt kollageenin xVII yhteyttä ihosairauksiin.

essi Kiuru hallintojohtajaksi

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Essi kiuru on nimitetty Oulun yliopiston hallintojohtajaksi 1.1.2013 al-kaen. hallintojohtaja tukee ylintä johtoa ja hallitusta yli-opiston johtamisessa. hän johtaa yliopiston hallintopalveluiden toimintaa ja vastaa hallinnon kehittämisestä. hallintopalvelut vastaa mm. ta-louden, tilojen, koulutuspalvelujen sekä henki-löstö- ja tietohallintojen hoitamisesta. hallinto-palveluissa työskentelee noin 300 henkilöä.

Essi Kiuru on toiminut kansainvälisissä asiantuntija- ja johtotehtävissä Nethawk- ja ExFO-konserneissa. hänen vastuualueisiinsa ovat kuuluneet mm. sopimusneuvottelut, im-materiaalioikeudet, riskienhallinta sekä yhtiö- ja työoikeudelliset asiat. Kiuru on työskennel-lyt aiemmin myös Oulun yliopistossa koulu-tus- ja tutkimuspalveluissa lakimiehenä.

uusiin tehtäviin Oulun yliopistossa

32 Aktuumi | 1/2013

Oulun yliopiston väitökset 30.11.–31.12.2012

lääketieteellinen tiedekunta

LääketiedeLL Pasi Eskolan 30.11.2012 tarkastetus-sa lääketieteen alan väitöstutkimukses-sa havaittiin, että tietyt riskigeenit altista-vat välilevyrappeumalle jo teinivuosina ja varhaisessa aikuisuudessa. Pasi Eskola on syntynyt Pudasjärvellä 1982 ja valmistunut ylioppilaaksi Pudasjärven lukiosta 2001.

LL Anna-Lotta Kaivorinteen 30.11.2012 tarkastettu neurologian alan väitöstutki-mus tuo uutta tietoa otsa-ohimolohkorap-peumien perinnöllisistä syistä Suomessa. Anna-Lotta Kaivorinne on syntynyt Pu-dasjärvellä 1986 ja valmistunut ylioppi-laaksi Pudasjärven lukiosta 2005.

LL Tuula Saukkosen 30.11.2012 tarkas-tettu lääketieteen alan väitöstutkimus osoit-taa sokerirasituskokeen olevan edelleen tär-keä diabeteksen seulonnassa. Tuula Sauk-konen on syntynyt Oulussa 1960 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 1979.

LL Riitta-Liisa Vasunnan 30.11.2012 tarkastettu sisätautien alan väitöstutkimus osoitti ambulatorisen verenpaineenmitta-uksen tuovan merkittävää lisätietoa eten-kin sydän- ja verisuonisairastuvuuden ris-kiä jo itsessään lisäävissä metabolisissa häi-riöissä ja munuaistoiminnan alentumassa.

LL Teemu Karjalaisen 7.12.2012 tarkas-tetussa kirurgian alan väitöstutkimukses-sa havaittiin, että nitinolista valmistetulla langalla tehdyt koukistajajänteen korjauk-set kestävät kuormitusta selvästi paremmin kuin perinteisesti käytetyillä langoilla teh-dyt jännekorjaukset. Teemu Karjalainen on syntynyt Helsingissä 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kittilän lukiosta 1992.

FM Eeva Hookanan 14.12.2012 tarkastet-tu sisätautien alan väitöstutkimus osoittaa, että lihavuus ja alkoholi ovat luultua yleisem-piä sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttajia pohjoissuomalaisessa väestössä. Eeva Hoo-kana on syntynyt Torniossa 1981 ja valmis-tunut ylioppilaaksi Putaan lukiosta 2000.

LL Eija Junttilan 14.12.2012 tarkaste-tun anestesiologian ja tehohoidon alan väi-töstutkimuksen mukaan aivoverenvuo-don jälkeiset sydämen ja verenkierron toi-mintahäiriöt huonontavat ennustetta. Eija Junttila on syntynyt Sodankylässä 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Sodankylän lu-kiosta 1993.

M. Sc. Subramanian Muruganin 14.12.2012 tarkastetussa kehitysbiologian alan väi-töstyössä kehitetyt uudet kudosteknologi-set sovellukset tuovat lisävaloa sikiöaikai-sen munuaiskehityksen geenisäätelyn me-kanismeista. Subramanian Murugan on syntynyt Intiassa 1974 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1992.

LL Juha Hagmanin 21.12.2012 tarkaste-tussa silmätautien alan väitöstutkimukses-sa havaittiin, että enemmän hoitoresursse-ja kuluttavien silmänpainetautipotilaiden kokema elämänlaatu on yhtä hyvä kuin vä-hemmän hoitoa saavien. Juha Hagman on syntynyt Nurmossa 1980 ja valmistunut ylioppilaaksi Nurmon matemaattis-luon-nontieteellisestä erikoislukiosta 1999.

TerveystieteetTtM Pirjo Härkösen 8.12.2012 tarkastettu terveystieteen alan väitöstyö kertoo ikään-tyneiden oululaisten olevan tyytyväisiä elämäänsä. Pirjo Härkönen on syntynyt 1948 ja valmistunut ylioppilaaksi Kajaanin yhteiskoulusta 1968.

FM Päivi Laukkasen 14.12.2012 tar-kastetun epidemiologian alan väitöstutki-muksen mukaan papilloomavirusinfekti-ot yleistyivät ennen kohdunkaulan syövän ilmaantuvuuden kasvua. Päivi Laukkanen on syntynyt Karlstadissa Ruotsissa 1967 ja valmistunut ylioppilaaksi Keminmaan lu-kiosta 1986.

luonnontieteellinen tiedekunta

FM Maija Mehtälän 30.11.2012 tarkaste-tussa biokemian alan väitöstutkimukses-

sa selvitettiin proteiinitutkimuksella ras-va-aineenvaihdunnan kertymäsairauden mekanismia. Maija Mehtälä on syntynyt Kemissä 1979 ja valmistunut ylioppilaaksi Tornion yhteislyseon lukiosta 1998.

M. Sc. Liyun Zhangin 30.11.2012 tarkas-tetussa fysiikan alan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin Auringon magneettisen aktii-visuuden jakautumista Auringon pinnalla. Liyun Zhang on syntynyt Kiinassa 1978 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 1998.

FM Jukka Kontulan 4.12.2012 tarkaste-tussa tietojenkäsittelytieteen alan väitös-työssä tutkittiin uuden liiketoiminnan luo-mista ohjelmistoteollisuudessa. Jukka Kon-tula on syntynyt Oulussa 1978 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Laanilan lukiosta 1997.

FM Pasi Kuvajan 4.12.2012 tarkastetus-sa tietojenkäsittelytieteen alan väitöstyössä kehitettiin uusi menetelmä, joka sopii am-mattimaiseen ohjelmistoprosessin arvioin-tiin. Pasi Kuvaja on syntynyt Rovaniemellä 1951 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemijär-ven yhteislyseosta 1971.

FM Ossi Kotavaaran 5.12.2012 tarkaste-tussa maantieteen alan väitöstutkimukses-sa mallinnettiin saavutettavuuden väestöä keskittävät vaikutukset. Ossi Kotavaara on syntynyt Kemijärvellä 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Kemijärven lukiosta 2000.

FM Kaisu Juntusen 7.12.2012 tarkastet-tu tietojenkäsittelytieteen alan väitöstutki-mus osoitti, että terveydenhuollon palvelu-prosesseja parannettaessa tietotekniikka ei riitä, jos henkilökunta ei seiso sen takana. Kaisu Juntunen on syntynyt Oulussa 1957 ja valmistunut ylioppilaaksi Merikosken lukiosta 1998.

FM Jari Kajavan 14.12.2012 tarkastet-tu tähtitieteen alan väitöstutkimus käsitte-li linnunradan ja lähigalaksien kompaktien tähtien röntgenhavainnointia. Jari Kajava on syntynyt Kuusamossa 1981 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Kuusamon lukiosta 2000.

FM Sanna Komulaisen 14.12.2012 tar-kastetussa fysikaalisen kemian alan väitös-

3333

Vä

iTö

KS

eT

Oulun yliopistossa tarkastetut väitöskirjat luettavissa verkossa: http://jultika.oulu.fi/Search/Results/

tutkimuksessa kehitettiin vihreän kemian mukainen hapetusmenetelmä sekundää-risille alkoholeille. Sanna Komulainen on syntynyt Kuhmossa 1983 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kainuun ammattiopistosta 2004.

FM Karri Sepän 15.12.2012 tarkastetus-sa tilastotieteen alan väitöstutkimukses-sa kehitetyillä tilastollisilla menetelmillä voidaan arvioida maan sisäistä alueellista vaihtelua kuoleman lisäriskissä, jonka syö-pä potilaille aiheuttaa. Karri Seppä on syn-tynyt Riihimäellä 1982 ja valmistunut yli-oppilaaksi Kuhmon yhteislukiosta 2001.

FM Antti Hassisen 18.12.2012 tarkas-tettu biokemian alan väitöstutkimus osoit-taa, että Golgin laitteen glykosyylitransfe-raasien organisaatio on häiriintynyt syö-päsoluissa. Antti Hassinen on syntynyt Kokkolassa 1981 ja valmistunut ylioppi-laaksi Kiviniityn lukiosta 2000.

M. Sc. Fumi Suomen 18.12.2012 tarkas-tetussa biokemian alan väitöstyössä tut-kittiin mitokondriaaliseen rasvahappo-synteesiin osallistuvan asetyyli-KoA kar-boksylaasin (ACC) geenin evoluutiota hii-voilla. Fumi Suomi on syntynyt Osakassa Japanissa 1977 ja valmistunut siellä yliop-pilaaksi 1995.

Teknillinen tiedekunta

DI Meng Wangin 23.11.2012 tarkastettu soveltavan elektroniikan alan väitöstutki-mus käsittelee polymeerisista materiaaleis-ta valmistettujen interferometristen antu-reiden kehitystä biomolekyylien spesifiseen tunnistamiseen nestemäisistä näytteistä. Meng Wang on syntynyt Kiinassa 1983 ja valmistunut siellä ylioppilaaksi 2002.

DI Sami Myllymäen 30.11.2012 tarkas-tetussa sähkötekniikan alan väitöstutki-muksessa kehitettiin kapasitiivinen anten-nin läheisyysanturi käyttäjän läheisyyden ilmaisuun. Sami Myllymäki on syntynyt Oulussa 1974 ja valmistunut ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta 1993.

TkL Ari Poutun 3.12.2012 tarkastetus-sa tietoliikennetekniikan alan väitöskirjas-sa esitetään uusia moniulotteisia modulaa-tiomenetelmiä ja analysoidaan näiden suo-rituskykyä radiotiedonsiirrossa. Ari Pouttu on syntynyt Kokkolassa 1966 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Kiviniityn lukiosta 1985.

DI Jari Krekun 14.12.2012 tarkastetussa sulautettujen järjestelmien ja ohjelmistojen alan väitöstyössä on kehitetty menetelmä tietokonejärjestelmien suorituskyvyn arvi-oimiseksi varhaisessa suunnitteluvaihees-sa. Jari Kreku on syntynyt Kemissä 1976 ja valmistunut ylioppilaaksi Keminmaan lu-kiosta 1995.

DI Laura Kupiaisen 14.12.2012 tarkas-tetussa prosessitekniikan alan väitöstutki-muksessa havaittiin, että muurahaishappo voi toimia selluloosan hajottamiskatalyyt-tinä kuten perinteinen rikkihappo. Laura Kupiainen on syntynyt 1981 ja valmistunut ylioppilaaksi Suomussalmen lukiosta 2000.

M. Sc. Ebba Ossiannilssonin 14.12.2012 tarkastettu tuotantotekniikan ja hallin-non alan väitöstutkimus tarjoaa vinkkejä ja suosituksia, miten e-learningin bench-markkausta tulisi toteuttaa yliopistoissa. Ebba Ossiannilsson on syntynyt Lundissa Ruotsissa 1953 ja valmistunut siellä yliop-pilaaksi 1973.

Arkkitehti Heikki Kaikkosen 15.12.2012 tarkastetussa arkkitehtuurin alan väitös-tutkimuksessa on selvitetty Heikki Taski-sen arkkitehtuuria ja elämäntyötä. Heik-ki Kaikkonen on syntynyt Oulussa 1972 ja valmistunut ylioppilaaksi Oulun normaa-likoulun lukiosta 1991.

Kasvatustieteiden tiedekunta

KM Elina Viljamaan 30.11.2012 tarkastetus-sa kasvatustieteen alan väitöstutkimuksessa paljastui, että lapsilla on maailmasta tietoa, jonka aikuinen on unohtanut. Elina Vilja-maa on syntynyt Oulussa 1963 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Merikosken lukiosta 1981.

KM Virpi Louhelan 1.12.2012 tarkas-tettu kasvatustieteen alan väitöstutkimus osoittaa kuulluksi tulemisen hetkien kou-luliikunnan yhteydessä lisäävän oppilai-den osallistumisrohkeutta ja omaehtoista liikkumishalua. Virpi Louhela on syntynyt Keravalla 1978 ja valmistunut ylioppilaaksi Suomussalmen lukiosta 1997.

KM Mervi Heikkisen 14.12.2012 tarkas-tettu nais- ja sukupuolentutkimuksen alan väitöstutkimus tarkastelee seksististä häi-rintää ja sukupuolten tasa-arvopolitiikan rakentumista Oulun yliopistossa. Mervi Heikkinen on syntynyt 1970 ja valmistu-nut ylioppilaaksi Sotkamon lukiosta 1989.

humanistinen tiedekunta

FM Katja Västin 8.12.2012 tarkastettu suo-men kielen alan väitöstutkimus tuo uutta tietoa verbittömistä lauseista suomen kie-lioppiin ja yleisiin kielioppiteorioihin. Kat-ja Västi on syntynyt Kuopiossa 1978 ja val-mistunut ylioppilaaksi Minna Canthin lu-kiosta 1997.

34 Aktuumi | 1/2013

erkki Karvonen informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori, Oulun yliopisto

Perinteinen näkemys tiedeviestinnästä oli hiu-kan karrikoiden seuraava: Tiede oli sitä, että Olympos -vuoren huipulla tuotettiin puhdas-ta tieteellistä tietoa; puhtaassa sisäpiirissään vihkiytyneiden tietäjien veljeskunta viesti kes-kenään vääristymättömiä totuuksiaan tekni-sellä tieteen kielellään.

Sen sijaan yleistajuistavaa tiedeviestintää ei katsottu lainkaan osaksi tieteellisen tiedon tuotantoa, vaan se nähtiin tieteen ulkopuo-liseksi asiaksi. Niinpä tieteen eturintamassa taistelevan tutkijan ei kuulunut tuhlata aikaan-sa moiseen vähäarvoiseen puuhasteluun, joka oli omiaan vain huonontamaan hänen akatee-mista mainettaan. Sen saattoi jättää toimitta-jille, tiedottajille ja eläköityneille professoreille.

Jos joku tutkija vastoin parempaa tietoaan hai-rahti yleistajuiseen viestintään, oli hänet syy-tä tuomita esiintymishaluiseksi narsistiksi. Tai kenties kyse oli yrityksestä hamuta tutkimus-rahoitusta ulkoakateemisin kepulikonstein.

Jos yleistajuisempaan viestintään kuitenkin ryhdyttiin, oli se ylhäältä alas massoille suun-nattua yksisuuntaista tiedon siirtoa. Asiantun-tija oli tietoa täynnä, kun taas yleisöä pidet-tiin tyystin tyhjänä astiana. Ihmisillä ei ajatel-tu olevan erilaisia tiedontarpeita ja kiinnos-tuksen kohteita. Yleisön ajateltiin kärsivän pa-hanlaatuisesta tietovajeesta.

Tähän tapaan kuvattiin perinteistä tiedevies-tintäkäsitystä vuonna 1985 Terry Shinnin ja richard Whitleyn toimittamassa kirjassa Ex-pository Science: Forms and Functions of Pop-ularisation. Tuossa tieteensosiologisessa teok-sessa ja monissa myöhemmissä tutkimuksissa kyseenalaistettiin perinteinen käsitys.

Jyrkästi kaksijakoinen ”raja railona aukeaa” -ajatus tieteellisestä ja ei-tieteellisestä viestin-nästä haastettiin. Tiedeyhteisöjen hartaasti vaalima jako muistuttaa nimittäin uskontotie-teellistä jakoa pyhään ja epäpyhään. Pyhässä on kyse varjellusta sisäpiiristä, joka on erotet-

tava ulkopiiristä. Vain papit saivat astua tar-kasti vartioidun temppeliin pyhiin osiin, vain he osasivat pyhää kieltä ja tunsivat hermeet-tisen salatiedon. ”Minä uskon pyhään tietee-seen, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan…”

Tilalle ehdotettiin jatkumomallia, jonka mu-kaan on olemassa monenlaista tiedeviestin-tää ja vastaanottajan huomioiminen kuuluu niihin kaikkiin. Ensinnäkin on tieteenalan si-säistä, erikoistuneiden asiantuntijoiden kes-kinäistä, intraspesialistista viestintää. Tämän yleisön voi olettaa tuntevan erikoistermit, menetelmät ja teoriat. havainnollistamista kuitenkin tarvitaan tässäkin. Mainitun teok-sen ´expository´ viittaa juuri selventämiseen ja havainnollistamiseen. Lukijat kiittävät siitä.

Kun mukaan tulee hieman eri alan asiantunti-joita, täytyy pyrkiä viestimään yleistajuisem-min. Toisen alan tutkija on maallikko meidän jargoniamme käsittämään. Tällaiselle yleisöl-le viestiminen on interspesialistista viestintää. Pitäisikö tähän lukea mukaan myös viestintä päättäjille, virkamiehille, ammattikäytännön edustajille, rahoittajille?

Pedagogisessa tiedeviestinnässä opetetaan eri vaiheen opiskelijoita, myös täydennyskoulu-tettavia. Se akateemikko, joka ei osaa yleista-juistaa asiaansa, on kehno opettaja.

Vihdoin tullaan populaariin tiedeviestintään, jossa yleisön tiedon tasot ja kiinnostukset ovat hyvin kirjavat. Yleisönä ovat periaattees-sa kaikki, myös edellä mainitut ryhmät, sekä vaikkapa halutut uudet opiskelijat. Tässä lajis-sa todella punnitaan viestijän kyky yleistajuis-taa, havainnollistaa asiaa ja tehdä se kiinnos-tavaksi. Se on siis erittäin vaativaa akateemis-ta viestintätyötä.Ju

hA

SA

rK

KIN

EN

KarVoNeN

”Minä uskon pyhään tieteeseen…”

File Message Developer

File Message Developer

from: maiju hietala

Terveisiä lahden toiselta puolelta!Aloitin reilut neljä vuotta sitten jatko-opiskelijana Luulajan teknillisen yliopiston ja Oulun yliopiston välisessä yhteistyöprojektissa, jonka seurauksena olen viettänyt pääosan jatko-opintoajastani Luulajassa Norrbottenin läänissä ruotsissa tutustuen samalla pohjoisruotsa-laiseen kulttuuriin ja yliopistoelämään.

Luulajaan minut houkutteli biokomposiittimateriaaleja käsitte-levä tutkimusaihe ja osaava tutkimusryhmä. Yhtenä motivaat-torinani oli myös sujuvan ruotsin kielen oppiminen. Nyt nel-jän vuoden jälkeen on kuitenkin pakko myöntää, ettei tavoite täysin täyttynyt, vaan tehtävän suorittaminen oli paljon vaike-ampaa kuin olin aluksi uskonut.

Pääsyynä tähän lienee se, että yliopistolla työskennellessä puhekielenä on yleensä englanti johtuen kansainvälisestä työyhteisöstä. Lisäksi lähimmät ystäväni olen saanut muista ulkomailta saapuneista jatko-opiskelijois-ta. Onneksi muutaman avuliaan työtoverin ja yliopiston sihteerien avustuksella on ruotsin kielen taitoni kuitenkin selvästi ko-hentunut neljän vuoden takaisesta.

260 km Oulusta sijaitsevasta Luulajasta ensimmäisenä mieleeni tulee lumi ja jää. Niitä on nimittäin riittänyt hyvässä ja pahassa jokaisena vuotena. Positiivista runsaassa lumen määrässä on, että talviurheilun kannalta kaupunki on ideaali: hiihtolatuja on runsaasti ja kaupungin rajojen sisäpuolelta löytyy myös pieni laskettelurinne sekä upea jäätie retkiluisteluun.

Muutenkin ruotsalaisten ja luulajalaisten kiinnostus urheiluun ja kuntoiluun on huomattava. Liekö geeniperimää vai vain harjoittelun puutetta, kun kuntosalilla rehkiessä tuntee itsensä hyvin pieneksi ja hennoksi. Tärkein ja näkyvin laji Luulajassa on tietenkin jääkiekko. Kahvituntien keskustelunaihe onkin usein Luleå hockeyn viimeisin peli – erityisesti jos vastustajana on ollut arkkivihollinen Skellefteå AIK. Arki-iltaisin noin 70 000 asukkaan kaupunki on melko hiljainen, mutta herää eloon viikonloppuisin, jolloin ihmiset lähtevät ostoksille ja ulos syömään. Och fika också, jajamen!

Opiskelijoille ehkä tärkein ajanviettopaikka Luulajassa on STuK, jonka nimi herätti aluksi hieman hilpeyttä itsessäni. Paikalla ei ole mitään tekemistä säteilyturvallisuuden kanssa, vaan se on yliopiston yhteydessä oleva opiskelijaravintola ja -baari. STuK:ista ja muista opiskelijatapahtumista johtuen Porsön kaupunginosassa sijaitsevalla yliopistolla on arki-iltoinakin vilskettä.

Nyt kun omat jatko-opintoni ovat loppusuoralla, huomaan jo kaipaavani etukäteen tiettyjä asioita Luulajasta: hyvää kahvia (paitsi yliopiston hirveää automaattikahvia), StiL sportcenteriä (yliopiston yhteydessä toimivaa monipuolista kuntoilukeskusta), rentoa fika-kulttuuria, kaunista luontoa ja tietenkin mukavia ihmisiä.

Med vänliga hälsningarMaiju hietala

Kirjoittaja on työskennellyt tutkijana Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan laboratoriossa ja suorittanut jatko-opintonsa Luulajan teknillisessä yliopistossa, jossa hän väitteli tohtoriksi 17.1.2013 materiaalitieteen alalla.

.5302

NäYTTelYT

KeSäKoulu

TaPahTuMaT

10.–15.6. 4th international ubi Summer School 2013, oulu

This summer school provides young researchers with an opportunity to gain hands on experience and insight on selected topics on the multidisciplinary fields of ubiquitous computing and urban informatics under the tutelage of distinguished experts.

Applications by March 11, 2013. Further information: www.ubioulu.fi/en/UBI-summer-school-2013

14.3. enterprise Forum 1/2013klo 17.00–20.00Oulun yliopisto, Linnanmaa, sali IT116Paavo havaksen tie 3

Enterprise Forumit nostavat esiin ajankohtaisia yritystoiminnan kehittämiseen ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja esimerkkejä. Forum 1/2013:n teemana on pk-yrityksen suunnitelmallinen va-rautuminen omistajanvaihdokseen: onnistunut omistajanvaihdos on pitkän aikavälin onnistuneen liiketoiminnan ja verosuunnitte-lun tulos.

Lisätietoja: www.oulu.fi/yliopisto/tapahtumat/2013/02/enterprise-forum-12013

17.–19.5.2013 oulun yliopiston 9. tohtoripromootio

13.–15.6. Suomalais-saksalainen talous- ja tutkimusfoorumi, oulu

Suomalais-saksalaisen talous- ja tutkimusfoorumin tavoitteena on syventää yhteistyötä saksalaisten ja suomalaisten välillä. Ta-pahtuma järjestetään Baden-Württembergin osavaltion ja Oulun alueen yhteistyönä. Foorumi avaa yrityksille, korkeakouluille, tut-kimuslaitoksille ja muille toimijoille mahdollisuuksia löytää yhteis-työkumppaneita ja partnereita.

Foorumissa käsitellään Life Science -teemoja keskittyen terveys- ja IT-ratkaisuihin Tulevaisuuden sairaala- ja SmartLiving/Smart-home -ympäristöissä. Tapahtuma on maksuton.

Ilmoittautumiset 11.5.2013 mennessä. Lisätietoja: www.businessoulu.com

Painettu saamen kieli -näyttely Näyttelyssä on esillä lähes kaikki merkittävimmät 1600–1800 -luvuilla ruotsissa, Norjassa ja Suomessa painetut saamenkie-liset ja saamen kieliä käsittelevät kirjat keräilijä Ilkka Paateron kokoelmasta.

Näyttely jatkuu 15.3.2013 asti Tiedekirjasto Pegasuksessa, avoinna ma-to klo 8–19, pe klo 8–17, la klo 10–15.

eläinmuseoAmbomaan kansankulttuuriPysyvä näyttely kertoo Nami-bian suurimman etnisen ryh-män, ovambojen, kulttuurista 1800- ja 1900-lukujen vaih-teessa. Kokoelmaan kuuluu yli 500 esinettä, luonnontie-teellisiä näytteitä, valokuvia ja ovambojen lauluja, tanssia ja vihellyksiä sisältäviä äänitteitä.

Eläinten talviEläinten talveen sopeutumi-sesta kertova näyttely on esil-lä toistaiseksi.

Eläinmuseo on avoinna ma–pe klo 8–15.30, la ja su suljettu.

Kasvitieteellinen puutarhaLinnanmaa

Kasvihuoneet avoinna ti–pe klo 8–15, su klo 12–15.ulkopuutarha avoinna klo 8–20, talviaikaan käynti vain pääportista, käytävillä ei kunnossapitoa.