aluerakenteen isot muutosvoimat
TRANSCRIPT
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
Val$o$eteen tohtori Timo Aro 9.11.2015 Tampere
Aluerakenteen isot muutosvoimat
Kaupungistuminen
Keski.yminen Vyöhykkeisyys
Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen
1. 2. 3. 4. 5. 6.
1-‐2. Kaupungistuminen ja keski.yminen
3
Kansalliset muutosvoimat
Aluehierarkia de facto 2015
1. Metropolialue
2. Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14) 3. Seutukaupungit, seutukeskukset (20-‐30) 4. Muut kunnat
Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys
100 km
50 km
50 km
50 km 30 km
30 km
30 km
30 km
30 km 30 km 30 km
30 km
15 km
15 km 15 km 15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
15 km
30 km
Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta KarFa: Timo Widbom 2014
Työ, asuminen, liikkuvuus ja demografinen muu-‐tospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asente-‐isiin lii.yvät muutokset vauhdi.avat kaupungis-‐tumis-‐ ja keski.ymiskehitystä § Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mu.a
nopeasK kaupungistunut maa: kaupungistu-‐mis-‐ tai taajamoitumiskehitys on 70-‐84 % $las-‐toin$tavasta riippuen.
§ Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat
vyöhykemäises$: neljä viidestä suomalaisesta asuu suurten kaupunkiseutujen vaikutusalu-‐eella
§ Yli 90 000 asukkaan kaupunkiseutujen (14)
väestölisäys oli yhteensä 157 000 henkilöä vuo-‐sina 2010-‐2014: jos kehitys jatkuu samalla kehitysuralla, kasvaa niiden väkiluku tasaisella uralla noin 400 000 henkilöllä ja nopealla uralla noin 500 000 henkilöä vuoteen 2030 mennessä
Kaupunki-‐maaseutu-‐luokituksen tyyppi
Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990-‐2013
Väestömää-‐rän muutos % vuosina 1990-‐2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
§ Sisempi kaupunkialue
267 304 18,4
§ Ulompi kaupunkialue
257 368 21,9
§ Kaupungin kehysalue
120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -‐190 375 -‐10,4
§ Maaseudun paikalliskeskukset
-‐11 331 -‐3,4
§ Kaupungin läheinen maaseutu
27 385 7,4
§ Ydinmaaseutu -‐92 724 -‐13,0
§ Harvaan asuFu maaseutu
-‐113 705 -‐27,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestömäärän muutos ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013
250 km
Muutama tilastofakta kaupungistumis- ja keskittymiskehityksen dynamiikasta
1. Kaupunkialueiden väestö kasvoi 645 000 henkilöllä ja työpaikkojen määrä 190 000:lla vuosina 1990-‐2013. Maaseutualueiden väheni samanaikaisesK noin 245 000 henkilöllä ja 60 000 työpaikalla
2. Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua).
3. Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu Klastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-‐alasta on poismuu.oalue.a . Vain joka neljäs kunta ja seutukun-‐ta sai muu.ovoi.oa
4. 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi 384000 henkilöllä vuosina 2000-‐2014 eli yhtä paljon kuin Tam-‐pereella ja Turussa on asukkaita. Jos väestökehitys jatkuu samankaltaisena vuosina 2015-‐2030, tarvitaan uu.a asuntuotantoa noin 15 miljoonan asuinneliön verran. Asuntotuotantotarve vastaa Turun ja Tampereen nykyistä asuntokantaa.
MUUTTUJA
HELSINGIN SEUTU (%)
TAMPEREEN, TURUN JA OU-‐LUN SEUDUT (%)
YLI 90 000 ASUKKAAN SEUDUT (%)*
14 SUURTA KAUPUN-‐KISEUTUA (%) YH-‐TEENSÄ KOKO MAAN OSUUDESTA
VÄESTÖSTÄ (2014) 27,1 17,4 23,5 68 TYÖPAIKOISTA (2013) 31,8 17,4 22,5 71,7 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA (2013) 34,9 17,7 21,5 74,1 BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (2012) 35,7 17,4 20,9 74 TEHDYISTÄ TYÖTUNNEISTA (2012) 30,4 16,3 22,3 69 TUTKIMUS-‐ JA TUOTEKEHITYSMENOISTA (2013) 43,9 31,3 13,1 88,3 KORKEA-‐ASTEEN SUORITTANEISTA (2013) 37,8 20,1 21,2 79,1 VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA (2010-‐2014) 33,5 22,4 23,6 79,5 VIERASKIELISISTÄ (2014) 53,5 15 14,9 83,4 TYÖLLISISTÄ (2013) 30,9 16,7 22,3 69,9 YRITYKSISTÄ (2013) 20,2 14,1 23 57,3 TYÖTTÖMISTÄ TYÖNHAKIJOISTA (2014 23,7 20,3 24,4 68,4 PiITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ (2014) 25 21,3 25 71,3 NUORISTA TYÖTTÖMISTÄ (2014) 19,4 22,6 27 69
* Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäyn$; alue$linpito; tutkimus-‐ ja tuotekehitys; asuminen; väestörakenne; yritykset; työFömyys
Suurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta eräillä tunnusluvuilla
Helsingin seutukunta (1)
+ 203 869
Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3)
+134 224
Keskisuuret seudut* (9) +61 882
Muut Manner-‐Suomen seudut
(54)
-‐ 111 753
* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000 asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
Väestön osuus (%) seuduittain koko maan väestöstä 2014
KASVUKOLMIO
47,1 %
3. Vyöhykkeisyys
12
Vyöhykkeisyys
§ Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehiFäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla
§ Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityises$ nopeat liikenneyhteydet työssäkäyn$alueiden välillä. Lyhyemmät aikavälit tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-‐liikenteellisille sosiaalisille ja taloudelli-‐sille vaikutuksille: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja ”tunnin juna” -‐konsep$t keskeisiin asutus-‐ ja työ-‐paikkakeskiFymiin
§ Jalankulku-‐, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehi.äminen korostuu kaupungeissa. Yksityisautoilu säilyFää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla
§ Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäynKalueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maanKeteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin
SijainK, saavute.avuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymä.ö-‐myyden taustalla
ETELÄ-‐ JA LOUNAIS-‐SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyö-‐hyke Helsinki-‐Turku-‐Tampere) -‐ 30 minuu\a: 1.896.000 hlöä -‐ 60 minuu\a: 2.588.000 hlöä -‐ 90 minuu\a: 3.193.000 hlöä
ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Jyväs-‐kylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli) -‐ 30 minuu\a: 430.000 hlöä -‐ 60 minuu\a: 695.000 hlöä
POHJOISEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Oulu): -‐ 30 minuu\a: 224.000 hlöä -‐ 60 minuu\a: 280.000 hlöä -‐ 90 minuu\a: 347.000 hlöä
POHJANMAIDEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola) -‐ 30 minuu\a: 256.000 hlöä -‐ 60 minuu\a: 419.000 hlöä
KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Neljä Suomen suuraluetta kolmella ajoaikavyöhykkeellä
Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen
ETELÄ-‐ JA LOUNAIS-‐SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyö-‐hyke Helsinki-‐Turku-‐Tampere) -‐ 30 minuu\a:
1.896.000 hlöä -‐ 60 minuu\a:
2.588.000 hlöä -‐ 90 minuu\a:
3.193.000 hlöä
§ Suomen kasvukäytävän alueella on yhteensä 26 kuntaa Helsin-‐gin, Hämeenlinnan ja Tampe-‐reen välisellä vyöhykkeellä (+ Seinäjoki)
§ Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yhteensä 2,1 miljoonaa asu-‐kasta eli enemmän kuin yh-‐teensä 10 maakunnassa Itä-‐Suomessa, Pohjois-‐Suomessa, Keski-‐Suomessa ja Pohjan-‐maiden maakunnissa
§ Suomen kasvukäytävän osuus koko maan osuudesta vaihtelee keskeisillä tunnusluvuilla 38-‐58 %:in välillä
Suomen kasvukäytävä
Suomen kasvukäytävä
KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot KarFa ja analyysi: Timo Aro 2015
Kuntien välisen muuttoliikkeen ja liikenneväylien välinen yhteys
Kolme ylivertaista vetovoimatekijää: korkeakoulut, rautaKe ja mainekuva
• Muu.oliikkeen, nopeiden rautaKe-‐ ja maanKe-‐yhteyksien ja korkeakoulujen välinen ”pyhä yhteys”: polarisoi en$sestään alueiden välistä kehitystä jatkossa.
• Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne-‐ ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-‐uralla pl. Helsingin ja Porin välinen yhteys
• Muu.oliike muovaa aluerakenne.a keski.ävään suuntaan: yli tuhat henkilöä muuFovoiFoa sai yhteensä 10 kuntaa ja muuFotappiota kuusi kuntaa vuosien 2010-‐2014 välisenä aikana. KunKen välinen muu.oliike oli posiKivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negaKivinen 241 kunnassa vuosina 2010-‐2014
Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
4. Liikkuvuus (muu.oliike)
19
Muuttoliike on pirullinen yhteiskun-nallinen ja alueel-linen ilmiö…
Muuttoliike muovaa aluerakennetta epätasapainoiseen suuntaan1
Muuttoliike kuntien välillä vuosina 2010-2014
2010-‐luvun muu.oliik-‐keelle on ollut ominaista: 1. Kun$en välinen polarisoitumis-‐
kehitys muuFovoiFoisten ja –tappiollisten alueiden välillä: nuoret ja koulutetut avainroolissa
2. Maahanmuuton kasvava merki-‐tys kun$en väestölisäyksessä ja
3. Keskuskaupunkien lisääntyneet muuFovoitot kasvavien kau-‐punkiseutujen sisällä suhteessa kehyskun$in.
22
2010-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 900 000 muuttoa
65,3 %
Joista, kunnan sisäisiä muu.oja kunnan osa-‐
alueelta toiselle
30 % joista, kunKen välisiä muu.oja
4,7 % joista, maahan-‐ ja maastamuu.oja
Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot
Kuntien välinen muutto-liike yhteensä vuosina 2010-2014
KunKen välinen muu.oliike yhteensä vuosina 2010-‐2014
yli + 400 henkilöä
Yli -‐ 500 henkilöä -‐-‐-‐-‐-‐
§ KunKen välinen muu.oliike oli posiKivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negaKivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina 2010-‐2014
§ Kun$en välinen muuFoliike oli posi$ivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäises$ näiden alueiden ulkopuolella
§ KunKen välisestä muu.oliikkeestä sai ylivoi-‐maisesK eniten määrällistä muu.ovoi.oa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuFovoiFoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lah$ (1684).
Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot KarFa ja analyysi: Timo Aro 2015
Noin neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita2
0
50
100
150
200
250
15–19 -‐vuo$aat 20–24 -‐vuo$aat 25–29 -‐vuo$aat
30–34 -‐vuo$aat 35–39 -‐vuo$aat 60–64 -‐vuo$aat
Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012
§ MuuFoal\us eli muuFajien määrä
suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä
§ Muu.oalfus on ylivoimaisesK korkein 20-‐24 –vuoKaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuFoal\us on lähes kaksinkertaistunut 1990-‐luvun alkuun verraFuna
§ Nuorten 15-‐19 –vuo$aiden muuFo-‐al\us on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-‐2012 välisenä aikana
§ Eri ikäryhmien muuFoal\udessa suuria eroja: esimerkiksi 20-‐24 –vuo$aiden muuFoal\us 11 kertaa suurempi kuin 60-‐64 -‐vuo$ailla
Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot
Nuorista 15-‐24 -‐vuo$aista sai muuFovoiFoa
18 kuntaa vuosina 2010-‐2014
Nuorten 15-‐24 -‐vuoKaiden kunKen välisestä muu.oliikkeestä eniten muu.ovoi.oa saaneet kunnat vuosina 2010-‐2014
25009 13025
11237 6505 6200
3235 2708 2318 1907 1316 1001 628 620 565 399 322 190 134
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000
Helsinki Tampere
Turku Oulu
Jyväskylä Kuopio Joensuu Vaasa Lah$
Seinäjoki Espoo Pori
Lappeenranta Vantaa
Rovaniemi Maarianhamina
Ylivieska Kerava
Lähde: Tilastokeskus, kun$en väliset muutot ikäryhmiFäin
Yliopisto-‐ tai ammafkorkea-‐kouluopiskelijoiden määrä 1000 asukasta kohden vuonna 2013
① Vaasa 186,2 (12 350) ② Turku 160,3 (30 646)
③ Joensuu 158,4 (11 797) ④ Tampere 152,8 (33 679) ⑤ Jyväskylä 149,0 (20 061)
⑥ Rovaniemi 127,9 (7829) ⑦ Oulu 117,4 (22 756)
⑧ Helsinki 109,9 (67 327) ⑨ Kuopio 108,7 (11 965) ⑩ Lappeenranta 100,8 (7 324) 11 Espoo 76,2 (19 862)
12 Seinäjoki 71,9 (4 920)
13 Mikkeli 69,8 (3 815)
14 Pori 65,5 (5 597)
15 Rauma 59,0 (2358)
Lähde: Tilastokeskus, koulutus; analyysi: Timo Aro 2015
Osmon teesit
3. Muu väestö seuraa työpaikkoja
1. Nuori ja kouluteFu elii\ aseFuu minne haluaa 2. Työpaikat seuraavat kouluteFua elii\ä
Muu.oliikkeen valikoivuus lisää alue-‐eroja 3
MuuFajien profiili, rakenne
Muu.ajien määrä
Ei-‐työllisten muu.ajien keskimääräiset tulot vuodessa
7.700 € Työllisten muu.ajien keskimääräiset tulot vuodessa
29.000 €
Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan
kehityksen kannalta?
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
Työllisten nettomuutot maakunnittain vuosina 2010-2012
§ Työllisten neFomuuFo on yksi tärkeimmistä muuFoliikkeen indikaaForeista sen suurten posi$ivisten tai nega$ivisten kerrannais-‐vaikutuksten vuoksi: työllisten muutoilla on keskeinen vaikutus alueiden olemassa olevaan ja varsinkin tulevaan elinvoimaan!
§ Vain neljä maakuntaa sai muu.ovoi.oa työllisistä (=työssä olevat) muu.ajista vuosina 2010-‐2012: Uusimaa, Pirkanmaa, Kanta-‐Häme ja Päijät-‐Häme
§ Työllisten muu.ovoitot keski.yivät eri.äin vahvasK vain Uudellemaalle: Uusimaa sai muuFovoiFoa työllisistä kaikkiaan 10 406 henkilöä, kun kolme muuta muuFovoiFoista maakuntaa saivat yhteensä 1 634 henkilöä vuosina 2010-‐2012
§ Työllisistä kärsivät eniten määrällistä muut-‐totappiota Pohjois-‐Pohjanmaa (-‐2227), Keski-‐Suomi (-‐1163), Lappi (-‐1142) ja Pohjois-‐Karjala (-‐1073)
Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Uusimaa
Kanta-‐Häme
Päijät-‐Häme Pirkanmaa
Pohjois-‐ Karjala
Kainuu
Pohjois-‐ Pohjanmaa
Lappi
Kainuu Kainuu
Etelä-‐Savo
Pohjois-‐ Savo
Etelä-‐Karjala Kymen-‐ laakso
Satakunta
Pohjanmaa
Etelä-‐ Pohjanmaa Keski-‐
Suomi
Keski-‐ Pohjanmaa
Varsinais-‐ Suomi
Työllisten nettomuutot seutukunnittain vuosina 2010-2012
§ Vain 15 seutukuntaa 68:sta sai muu.ovoit-‐toa työllisistä muu.ajista vuosina 2010-‐2012
§ Helsingin seudun työllisten muu.ovoi.o oli ylivertainen muihin seutuihin verraFuna: Helsingin seutu sai työllisistä muuFovoiFoa perä$ 10 300 henkilöä vuosina 2010-‐2012 (laske 10 300 henkilöä x 29 000 € kolmen vuoden aikana!)
§ Tampereen seutu sai työllisistä muuFo-‐
voiFoa noin tuhat henkilöä vuosina 2010-‐2012. Muiden muuFovoiFoisten seutujen muuFovoitot vaihtelivat 9-‐370 henkilön välillä
§ Työllisistä kärsi muu.otappiota 53 seutua: eniten työllisistä saivat määrällistä muut-‐totappiota Joensuun, Kemi-‐Tornion, Oulun, Lappeenrannan ja Jyväskylän seudut, joiden työllisten muuFotappio nousi yli 500 henkilöön vuosina 2010-‐2012
Lähde: Tilastokeskus, alue$linpito KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Helsingin
Seinäjoen
Tunturi-‐ Lapin
Vaasan
Lahden Hämeen-‐ linnan
Tampereen
Pohjois-‐ Lapin
Vaasan
Nurmijärvi –ilmiöstä Helsinki –ilmiöön! 4
Hiipuuko Nurmijärvi –ilmiö?
§ Suurten kaupunkien kehyskun$en tulomuutot hiipuneet 2010-‐luvun aikana
§ Onko kyse a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä
§ Selvä käänne vuoden 2008 finanssi-‐kriisin jälkeen: talouden taantuma à varovaisuus ja epäluoFamus talouden kehiFymisen suhteen à pankkien kiristyneet lainaehdot à vakuusarvojen alueellinen eriytyminen jne.
16150
5014
26649
33233
27401
8341
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
2000-‐2004 2005-‐2009 2010-‐2014
Keskuskaupungit (5) Keskuskaupunkien kehyskunnat (44)
§ Suurten keskuskaupunkien muut-‐tovoitot viisinkertaistuivat vuosina 2010-‐2014 vuosiin 2005-‐2009 verra.una!
§ Helsingin muuFovoiFo (13 244) oli noin puolet keskuskaupunkien yhteenlasketusta muuFovoitosta : Helsinki sai vielä muuFotappiota vuosina 2000-‐2004 ja Turku vuosi-‐na 2005-‐2009
§ Suurten kaupunkien kehyskun$en muuFovoitot vähentyivät merkit-‐täväs$ vuoden 2010 jälkeen: 12 kehyskuntaa 44:stä sai muu.otap-‐piota vuosina 2010-‐2014
Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien (5) ja kehyskuntien (44) nettomuutto vuosina 2000-2014
Lisääntyvä maahanmuu.ajien ja vieraskielisten määrä 5
Vieraskielisten määrän kehitys kuudessa suuressa kaupungissa vuosina 1990-2013
§ Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieras-‐kielisten määrä 10,6 kertaistui vuo-‐sina 1990-‐2013
§ Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa
kaupungissa oli yhteensä 14 500 vie-‐raskielistä eli muita kuin suomen-‐, ruotsin-‐ tai saamenkielistä. Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita
§ Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-‐2013 välisenä aikana. Vieraskielisten mää-‐rä 10-‐16 kertaistui kaikissa suurissa kaupungeissa alle neljännesvuosi-‐sadassa.
31949
78469
27515
16704
13835
5976
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
1990 1995 2000 2005 2010 2013
Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu
Lähde: Tilastokeskus, väestö$lastot ja väestöennuste
5. Demografinen muutospaine
41
Suomi on vauraampi kuin koskaan histo-rian aikana, mutta miksi tuntuu siltä, etteivät rahat riitä mihinkään?
Työikäisten määrä laskee!
Demografinen muutospaine
§ Väestön ikärakenteen muutos johtaa ikäsidon-‐naisten sosiaali-‐ ja terveysmenojen kasvuun: yli 65-‐vuo$aiden määrä kasvaa 32,6 % ja yli 75-‐vuo$aiden määrä 68,6 % vuosina 2015-‐2030
§ Väestöllinen huoltosuhde yliFää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä. Taloudellinen huoltosuhde on vielä armoFomampi useassa kunnassa.
§ Työikäisen väestön määrä vähenee noin 58 000
henkilöllä ja samanaikaisesK koko väestön määrä nousee noin 250 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä.
§ Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnas-‐sa (317) vuoteen 2023 mennessä. Työikäisten määrä laskee kaikissa satakuntalaisissa kunnissa!
Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen
Lähde: Tilastokeskus KarFa: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015
Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040
Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
6. Pirstoutuminen
46
Pirstoutuminen
§ Yhtenäisval$osta ja –kulFuurista sekä suuren sosiaalisen pääoman/luoFamuk-‐sen yhteiskunnasta koh$ pirstoutu-‐nuFa, lohkoutunuFa ja jakautunuFa Suomea?
§ Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-‐luvun aikana
§ Suomessa eletään monessa todellisuu-‐dessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa
Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin lii.yvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea
Summa summarum…
Alueen vetovoiman kaava
Kovat vetovoimatekijät* Kovat vetovoima-‐tekijät*
Pehmeät Vetovoimatekijät** Pehmeät veto-‐voimatekijät**
Iden$tee\in liiFyvät tekijät***
IdenKteef-‐tekijät***
Sijain$ suhteessa kasvukeskuksiin SijainK suhteessa kasvukeskuksiin
Ulkoinen ja sisäinen saavuteFavuus Ulkoinen ja sisäinen saavute.avuus
Alueen ulkoinen mainekuva
Alueen ulkoinen mainekuva X
+
+ +
*Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue-‐ ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaa$o-‐, osaamis-‐ ja toimialakeskiFymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne.
**Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulFuuri, museot ja galleriat, matkailu-‐ ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne.
***IdenKteeftekijät = ko$paikka, iden$tee\, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.
Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta
§ Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keski.yy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesK niiden astei.ain laajenevalle vaikutusalueelle
§ Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinniFyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäy-‐tävät ja –yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunki-‐seutujen välillä keskeisessä roolissa. MuuFoliike ja pen-‐delöin$ muovaavat aluerakenneFa käytävien ja vyöhyk-‐keiden sisällä ja niiden välillä.
§ Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä-‐ ja Lounais-‐Suomen käsi.äväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskiFymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskiFyminä ja kasvuvyöhykkeinä.
§ Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehi.ymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saaFaa nostaa esille pistemäises$ paikallisia menestystarinoita.
Lähde: KarFa: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015
Hahmotelma kaupunkiseutujen kasvusta ja vuorovaikutuksesta keskipitkällä aikavälillä
Lähde: Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro [email protected] www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890