ahlstrom vuosikertomus 2002 - etusivu...1 ahlstrom lyhyesti ahlstrom on johtava korkealaatuisten...
Post on 03-May-2020
6 Views
Preview:
TRANSCRIPT
FiberSolutions FiberSolutions
Taloudellinen tiedottaminen 2003
Ahlstrom Oyj julkaisee kolme
osavuosikatsausta vuonna 2003:
Osavuosikatsaus 1–3/2003 2. 5. 2003
Osavuosikatsaus 1–6/2003 30. 7. 2003
Osavuosikatsaus 1–9/2003 29. 10. 2003
Ahlstromin vuosikertomus ja osavuosikatsaukset
julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Julkaisut internet-osoitteessa www.ahlstrom.com
Julkaisuja voi tilata osoitteesta:
Ahlstrom Oyj
Konserniviestintä ja -markkinointi
PL 329, 00101 Helsinki
Puh. 010 888 4711
Faksi 010 888 4799
corporate.communications@ahlstrom.com
Vuosikertomus 2002
BIGDIFFERENCE.B
IGDIFFEREN
CE
.B
I GDIFFERENCE.
BIG
DIFFERENCE.BIGDIFFERE
NC
E. B IG D I F F E R EN
CE
.BIGDIFFEREN
CE
.2
002
B IG DIFFERENCE. BIG DIFFERENCE. BIG
DIF
FE
REN
CE
.B
IGD
IFF
ERENCE.
BIG
DIF
FER
EN
CE
.
BIGDIFF
ER
EN
CE
.B
IGD
IFFER ENCE.B
IGD
IFFE
REN
CE
.B
IGDIFFERE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE.BIGD
IFF
ER
EN
CE
.2
00
2
B IG D IFFERENCE . BIGD
IFF
ER
EN
CE
.B
IG
DIFFERENCE.BIGDIFFER
EN
CE.
B IGDIFFERENCE
D
IFFERENCE.BIG
BIGD
IFF
ER
E N C E . D I
FF
ER
EN
E
BIG
D IFFEREN
CE
.B
IGD
IFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FE
RENCE.D
IFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE
.
BIG
DIF
FE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE
. BIGDIFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE
.D
IFFE
RENCE .
BIGDIF FERE
NC
E.
B IG DIF
FERENC
E.
DIF
FE
REN
CE
.B
IGDIFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FE
R
ENCE
. B IG
DIF
FERE
NCE .BIG DIFFERENCE.
BIG
DIF
FE
RE
NC
E.
BIG
DIFFEREN
CE
.B
IGD
IFF
ER
EN
CE
. 2002
BIG
D IFFEREN
CE
.B
IG
D IFFERENCE . BIG
DIF
FER
EN
CE.
BIG
DIFFERENCE.BIGDIF
FE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FE
REN
CE
.
BIG
DIF
FER
EN
CE
. B I G D I F
F ER
EN
CE
.D
IFFE
RENCE.
BIGDIFFERENCE.
BIG
D I F F ERENCE . BIG
DIFFERENCE.BIGDIF
FER
ENC
E.
BIG
DIF
FERENCE . BIG DIFFEREN
CE.
BIG
B IG D I FFERE
NC
D
IFFERENC
E.
BIGDI
FFER
EN
CE
.B
IGD
IFF ERENCE
.B
IGD
IFFER
EN
CE
.B
IG
D IFFERENCE . BIG
BIGDIFFERENCE.B
IGDIFFEREN
C
E . B IG DIFFEREN
CE.
BIGDIFFERENCE.BIG
D I F F E R E NC
E
.BIGDIFFE
REN
CE .
B IG DIFFERENCE.
SM
ALL
F IBERS. SMALL FIBERS.SM
ALL
FIBERS.
SM
ALL
FIB
ERS.SMALLFIBERS.SMALF
IBER
S.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
AL
L
F I B E R S . SM
AL
L
FIBERS.
S M A L L
FIB
ER
S.SMALL
FIB
ER
S.
SMA
LL FIBERS.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FI BERS.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FI BERS.
SM
ALL
F IBERS. SMALL FIBERS.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ERS.SMALLFIBERS.SA
LL
F I B ERS. S M A
LL
FIBERS.SMALLFI
BER
S.
SMALL
FIBE
RS
.S
MA
L L
F I B E R S .
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALLFIBERS.SMALLFIBER
S.
SM
ALL
F IB
ERS.
SMALL FIBERS
SM
ALL
F IBER
SMALL
FIBE
RS
.S
MA
L LF I B E R S .
SM
ALL
FIB
ER
S.
SMALLFIBERS.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
F
IBERS.SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIBERS
SM
ALL
F IBERS.SM
ALL
FIB
ER
S . SM
ALLFIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
E RS.SMA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALLF
IB
ERS. SM
ALL
F IBERS. SMAL
L
FIB
ER
S.
SM ALL
FIBE
RS
.S
MA
LL
FIB
ER
S.SMALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ER SMALL FIBERS. SMALL
FIB
ER
S
.SMALLFIBERS.S
MA
L LF I B ERS. SMA
LL
FIBERS.SMALLFIBERS.SM
ALL
FIB
ER
S. S
MA
LL F IBERS. SM
ALL
FIBERS.
SM
ALL
F IBERS. SMALLFIBE
RS.SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIBERS.SM
ALL
FIB
ER
S.
SMALL FIBERS. SMA
LLFIB
E RS.SMALLFIBERS.
SM
A L L F IBERS.
SM
ALLFIBERS.SMALLFIBER
S.
SM
ALL
FIB
ERS.
SM
ALL F IBERS. SM
ALL
FIBERS.
SMALL F IBERS. SMALLFIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
E RS.SMA
LL
FIB
ER
S.
SM
AL
LFIBERS
.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALLFIBE
RS
.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SMALL FIBERS.SM
ALLFIBERS
.S
MA
LL
FIB
E R S . S M
ALL
FIBERS.SMALLFI
BER
S.
SM
ALL
F IB
ERS.
SMALLFIB
ER
S
.SMALLFIBERS.
SM
A
L L F IBERS.
SM
ALLFIBERS.SMALLFIB
ERS.
SM
ALL
F IB
ERS.
SMALL FIBERS.
SMALL
FIBE
RS
. SMALL FIBE
RS
.
SMALL
FIBERS.
Yhdysvallat 25 %
Saksa 14 %
Ranska 11 %Italia 8 %
Iso-Britannia 6 %
Espanja 4 %
Suomi 3 %Belgia 3 %
Lat. Amerikka 3 %Kanada 2 %
Venäjä 2 %Japani 2 %
Ruotsi 2 %Alankomaat 2 %
Muut 13 %
FiberComposites 39 %
LabelPack 29 %
Specialties 23 %
Myydyt liiketoiminnat 7 %
Muut liiketoiminnat 2 %
Kartta ja osoitteet
Ahlstrom Oyj
Helsingin toimisto
PL 329, 00101 Helsinki
Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki
Puh. +358 (0)10 888 0
Fax +358 (0)10 888 4709
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
Pariisin toimisto
Parc de Nanteuil
6, Rue de Rome
F-93561 Rosny-sous-Bois Cedex
France
Puh. +33 1 4935 4040
Fax +33 1 4935 4041
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
Ahlstrom Research & Services
Tutkimus- ja koulutuskeskus (ARCC)
ZI de l’Abbaye, Impasse Louis Champin
F-38780 Pont-Evêque
France
Puh. +33 4 7457 2929
Fax +33 4 7457 2928
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
FiberComposites-divisioona
PL 329, 00101 Helsinki
Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki
Puh. +358 (0)10 888 0
Fax +358 (0)10 888 4719
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
LabelPack-divisioona
Via Stura 98
I-10075 Mathi Canavese (TO) Italy
Puh. +39 011 926 0111
Fax +39 011 926 9617
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
Specialties-divisioona
PL 329, 00101 Helsinki
Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki
Puh. +358 (0)10 888 0
Fax +358 (0)10 888 4263
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
� Myyntitoimistot
Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Indonesia, Iso-Britannia, Italia,
Japani, Kiina, Korea, Ranska, Singapore, Saksa, Suomi, Taiwan, Thaimaa, Venäjä,
Yhdysvallat
� Tuotantolaitokset
Belgia, Brasilia, Espanja, Hollanti, Italia, Iso-Britannia, Kiina, Korea, Norja, Puola,
Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Venäjä, Viro, Yhdysvallat
� Osakkuusyhtiät
Suomi, Venäjä
� Pääkonttori
Suomi
� Kansainvälinen toimisto
Ranska
� Tutkimus- ja palvelukeskus
Ranska
Sisältö
1 Ahlstrom lyhyesti
2 Toimitusjohtajan katsaus
4 Visio ja liiketoimintastrategia
5 Taloudellinen katsaus
10 Tärkeimmät tapahtumat 2002
12 Liiketoimintakatsaukset
12 FiberComposites-divisioona
18 LabelPack-divisioona
22 Specialties-divisioona
26 Ahlstromin resurssit
30 Toiminnan riskien hallinta
34 Tilinpäätös
34 Hallituksen toiminta kertomus
38 Konsernin tuloslaskelma
39 Konsernin rahoituslaskelma
40 Konsernin tase
42 Konsernin liitetiedot
56 Emoyhtiön tuloslaskelma
57 Emoyhtiön rahoituslaskelma
58 Emoyhtiön tase
60 Emoyhtiön liitetiedot
64 Tunnusluvut 2001–2002
65 Tunnuslukujen laskentaperusteet
66 Osakkeet ja osakkeenomistajat
67 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
68 Tilintarkastuskertomus ja
tilintarkastajan lausunto
69 Konsernin hallintoperiaatteet
72 Ahlstrom Oyj:n hallitus
74 Konsernin johtoryhmä
76 Sanasto
Kartta ja osoitteet
Vuosi 2002
Taloudellinen tulos
Me 2002 2001
Liikevaihto 1 778 1 958
Liikevoitto 92 21
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 68 –9
Tilikauden voitto/tappio 55 –3
Taseen loppusumma 1 602 1 879
Investoinnit 83 207
Omavaraisuusaste, % 45,4 38,1
Velkaantumisaste, % 55,2 75,9
Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,5 2,5
Henkilöstö vuodenvaihteessa 6 585 6 933
Keskeiset saavutukset
� Ahlstrom paransi merkittävästi tulostaan heikosta markkinatilanteesta
huolimatta.
� Parantuneen kassavirran ansiosta korollisen nettovelan määrä laski vuoden
lopussa 401,5 milj. euroon (536,9 milj. euroa).
� FiberComposites-divisioona paransi liikevoittoaan merkittävästi vuodesta 2001.
Liikevaihto
markkina-alueittain
Liikevaihto
divisioonittain
1Ahlstrom lyhyesti
Ahlstrom on johtava korkealaatuisten kuitumateriaalien
valmistaja, joka palvelee erikoistuotemarkkinoita kaikkialla
maailmassa. Yhtiön kuituratkaisuja käytetään laajalti
jokapäiväisissä tuotteissa ympäristön, terveydenhoidon,
kuljetuksen, pakkausalan sekä kotien ja toimistojen
erilaisiin tarpeisiin. Yhtiöllä on yli 150-vuotinen historia, ja
tällä hetkellä sen palveluksessa on noin 6 600 henkilöä.
Ahlstromilla on tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita yli
20 maassa viidessä maanosassa.
Ahlstromin liiketoiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-
alueeseen eli divisioonaan, jotka ovat FiberComposites
(Kuitukomposiitit), LabelPack (Etiketit- ja pakkaukset) sekä
Specialties (Erikoistuotteet) -divisioonat.
Divisioona:
Liikevaihto 2002:
Työntekijöiden määrä:
FiberComposites
693 milj. euroa
2 584
LabelPack
512 milj. euroa
1 360
Specialties
406 milj. euroa
1 914
Tuotantoyksiköt Belgia, Brasilia, Espanja,
Iso-Britannia, Italia, Korea,
Ranska, Suomi, Ruotsi,
Yhdysvallat
Italia, Ranska, Suomi Alankomaat, Kiina, Norja,
Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa,
Suomi, Venäjä, Viro
Liiketoiminta-alueet
ja niiden tärkeimmät
sovellukset
Kuitukankaat
Pyyhkeet
Sairaalavaatteet ja -tekstiilit
Seinänpäällysteet
Teepussit
Kuoret lihajalosteisiin
Suodattimet
Ilma-, polttoaine- sekä
öljysuodattimet moottoreihin
Teolliset- ja laboratorioiden
suodattimet
Lasikuitukankaat
Venerungot
Tuulimyllyjen siipilavat
Lattiapäällysteet
Irrokepaperit
Tarraetiketit
Pakkaus- ja etikettipaperit
Elintarvikkeiden
pakkaukset mm. kahvin,
meijerituotteiden sekä
lemmikkieläinten ruokien
pakkaamiseen
Juomapullojen etiketit
Tekniset paperit
Kalustepaperit
Hiomapaperit
Maalarinteippi
Moottoritiivisteet
Julistepaperit
Tapetit
Tuotantopaperit
Hylsyt ja hylsykartonki
Paperitehdashylsyt
Tekstiilihylsyt
Kartonki
2
FiberSolutions
Toimitusjohtajan katsaus
Vuonna 2002 keskityimme edelleen tuloksen parantamiseen tavoitteena lisätä
valmiuttamme yhtiön tulevaan pörssilistautumiseen. Ilokseni voin todeta, että
etenimme asettamamme tulosparannusohjelman kaikilla osa-alueilla.
Vahvan kehityksen vuosi
T ärkein tavoitteemme vuodelle
2002 oli tuloksen parantaminen,
missä onnistuimmekin hyvin. Hei-
kosta ja epävarmasta markkinatilan-
teesta huolimatta pystyimme paranta-
maan kannattavuuttamme merkittä-
västi. Kuluneen vuoden liikevoitto oli
92 milj. euroa, kun se vuotta aiemmin
oli 21 milj. euroa. Suotuisa kehitys on
seurausta monista parannustoimen-
piteistä, jotka käynnistimme jo kaksi
vuotta sitten. Niissä keskityimme
lähinnä kustannusten pienentämiseen
sekä tehokkuuden ja tuottavuuden
lisäämiseen.
Erityisen tyytyväinen olen Fiber-
Composites-divisioonan tuloksen
parantumiseen. Koska divisioona on
tärkein kasvualueemme, on rohkaise-
vaa todeta, että divisioonan liikevoitto
oli konsernin tavoitteiden mukainen, eli
10–11 %, ja sijoitetun pääoman tuotto-
prosentti 12–13 % vuoden viimeisellä
neljänneksellä.
Tuloksen parantumisen ohella
myös konsernin kassavirta oli vahva.
Siihen vaikuttivat investointien kes-
kittäminen vain kaikkein tarpeellisim-
piin kohteisiin sekä käyttöpääoman
pienentäminen. Vahvan kassavirran
ansiosta pystyimme vähentämään
korollisia nettovelkoja 135 milj. eurolla,
mikä puolestaan pienensi velkaan-
tumisastetta 75,9 %:sta 55,2 %:iin
vuoden 2002 aikana.
Vaikka voimmekin olla tyytyväi-
siä tuloksen parantumiseen, en vielä
ole täysin tyytyväinen koko yhtiön
kannattavuuteen. Konsernin sijoitetun
pääoman tuottoprosentti oli 7,5 %,
mistä on vielä matkaa asettamaamme
13 %:n pitkän aikavälin tavoittee-
seen. Eräät yksiköt tai liiketoiminta-
alueet eivät ole edelleenkään riittävän
kannattavia. Olemme käynnistäneet
monia toimenpiteitä parantaaksemme
niiden tulosta. Vuoden loppupuoliskolla
aloitimme merkittävät tulosparannus-
ohjelmat kahdessa heikosti kannatta-
vassa yksikössä Saksassa ja Ranskassa.
Uskonkin, että käynnissä olevilla tehos-
tamistoimilla pystymme parantamaan
kannattavuuttamme myös vuoden
2003 aikana, vaikka heikko markkinati-
lanne jatkuisikin.
Tulosparannusten lisäksi edis-
tyimme merkittävästi myös muissa
osa-alueissa, joiden avulla valmis-
tamme yhtiötä onnistuneeseen
pörssilistautumiseen. Paransimme
innovaatiotoimintojamme, minkä ansi-
osta pystymme tutkimus- ja tuoteke-
hitystoiminnoissamme keskittymään
nyt entistä tehokkaammin lupaaviin
hankkeisiin ja työstämään ideoita
nopeammin uusiksi tuotteiksi.
Jatkoimme myös johtajuuden
kehittämisohjelmaamme. Se perustuu
johtamisprofi iliin, jossa määritellään,
mitä ominaisuuksia ja minkälaista käyt-
täytymistä hyvältä esimieheltä yhtiös-
sämme odotetaan. Otimme kuluneena
vuonna käyttöön 360°-arviointimene-
telmän, jolla mitataan esimiesten käyt-
täytymistä ja verrataan sitä haluttuihin
ominaisuuksiin. Menetelmän avulla
saamme arvokasta palautetta, jonka
perusteella voimme ryhtyä toimenpi-
teisiin johtajuuden kehittämiseksi.
Valmiina kasvuun
Tänään voimme todeta, että olemme
saavuttaneet vuonna 1999 asetta-
mamme tavoitteen olla sisäisesti
valmiita pörssilistautumiseen vuoden
2002 lopussa. Yhtiön näkökulmasta tär-
kein syy pörssilistautumiseen on tule-
van kasvun rahoittaminen. Olemme
johdonmukaisesti parantaneet
taloudellista tulostamme ja uskon, että
olemme nyt valmiita etsimään kannat-
tavia kasvumahdollisuuksia. Olemme
visiossamme määritelleet tavoitteek-
semme tulla maailman johtavaksi kor-
kealaatuisten kuituratkaisujen toimit-
tajaksi. Sen mukaisesti tavoittelemme
3
2,5–3 miljardin euron liikevaihtoa 4–5
vuoden kuluessa. Pyrimme kasvamaan
korkeamman lisäarvon kuitupohjai-
sissa erikoistuotteissa, joissa voimme
vahvistaa markkina-asemaamme
ja teknologista pohjaamme. Strate-
giamme mukaisesti kasvun pääalueita
tulevat olemaan FiberComposites-divi-
sioonan mielenkiintoisimmat osat sekä
valikoidut erikoispaperiliiketoiminnot.
Vahvistamme
markkina-asemaamme
Olemme valinneet useita meitä kiin-
nostavia kasvualueita, jotka perustuvat
markkina-asemaamme ja vahvuuk-
siimme. Markkinoiden koolla mitattuna
suurimmat kasvumahdollisuudet ovat
kuitukankaissa ja suodatinmateriaa-
leissa. Olemme maailman johtava
märkämenetelmällä valmistettujen
kuitukankaiden ja autojen moottori-
suodatinmateriaalien valmistaja, mikä
luo edellytykset kasvun jatkumiselle.
Voimme kasvaa myös lisäämällä uuden
teknologian osuutta tuotannossamme,
sillä sen avulla pystymme tarjoamaan
asiakkaillemme entistä laajemman
tuotevalikoiman. Näin toimimme jo
esimerkiksi autojen moottorinsuodat-
timien valmistuksessa, jossa yhdis-
tämme synteettisiä ja luonnonkuituja.
Olemme tuoneet markkinoille uusia
tuotteita, jotka täyttävät myös kaikkein
vaativimpien dieselmoottoreiden vaa-
timukset. Toinen esimerkki on Yhdys-
valloissa sijaitsevan Windsor Locksin
tehtaan uusi komposiittituotantolinja,
joka valmistaa uudentyyppistä kuitu-
kangasta terveydenhuoltosektorilla
toimivien asiakkaiden tarpeisiin. Haluan
näillä esimerkeillä osoittaa, kuinka
ainutlaatuisessa asemassa Ahlstrom
on pystyessään yhdistämään erilaisia
kuituja ja tuotantoteknologioita ja näin
vastaamaan asiakkaiden kasvaviin
tarpeisiin maailmanlaajuisesti.
Yritysostot tukevat kasvua
Kasvun vauhdittamiseksi jatkamme
myös tarkkaan harkittuja sisäisiä inves-
tointeja. Yksi tällainen päätös kulu-
neena vuonna oli laajentaa tuotantoa
Etelä-Koreassa, jossa sijaitsevalle teh-
taalle rakennetaan toinen tuotantolinja
palvelemaan sekä kasvavia suodatin-
materiaali- että kuitukangasmarkki-
noita Aasiassa, erityisesti Kiinassa.
Emme kuitenkaan pysy kasvuta-
voitteessamme pelkästään sisäisillä
investoinneilla, vaan tarkoituksemme
on kasvaa erityisesti yritysostojen
avulla. Viimeisten kahden vuoden
aikana olemme tehneet muutamia
Toimitusjohtajan katsaus
pienempiä, olemassaolevaa tuotanto-
kapasiteettia täydentäviä yritysostoja.
Jatkossa tutkimme mahdollisuuksia
myös suurempiin yritysostoihin, joiden
avulla voimme vahvistaa markkina-
asemaamme ja laajentaa teknologista
osaamistamme.
Kuitukankaiden ja suodatinmate-
riaalien lisäksi kiinnostavia kasvumah-
dollisuuksia löytyy myös valikoiduilta
alueilta erikoispaperiteollisuudessa.
Kasvunäkymät ovat erityisen lupaavat
irrokepaperien ja paperiteollisuuden
hylsyjen markkinoilla. Ahlstromilla
on vahva markkina-asema ja vankka
osaaminen näillä molemmilla liiketoi-
minta-alueilla.
Olemme kuluneena vuotena
saavuttaneet merkittäviä parannuksia
taloudellisessa tuloksessa ja muilla
keskeisillä osa-alueilla. Olemme nyt
valmiita seuraaviin tärkeisiin aske-
liin, pörssilistautumiseen ja kasvuun.
Niissä molemmissa olemme riippuvai-
sia ulkoisista tekijöistä, joihin emme
kovinkaan paljon pysty itse vaikutta-
maan. Odottaessamme näitä suotuisia
olosuhteita keskitymme tekemään
Ahlstromista entistä vahvemman
yhtiön kohtaamaan uusia haasteita ja
mahdollisuuksia.
Haluan erityisesti kiittää koko
Ahlstromin henkilöstöä siitä työpanok-
sesta ja sitoutumisesta, joka on aut-
tanut meitä menestymään. Kiitokset
myös asiakkaille, omistajille, tava-
rantoimittajille, pankeille sekä muille
tärkeille sidosryhmille luottamuksesta
ja tuesta kuluneen vuoden aikana.
Juha Rantanen
4
FiberSolutions
Visio ja liiketoimintastrategia
Ahlstromin visioAhlstrom on maailman menestyksekkäin korkealaatuisten
kuituratkaisujen toimittaja, jonka johtamisen laatu kuuluu
yritysten parhaimmistoon.
Liiketoiminta-strategiaAhlstromin liiketoimintastrategia perustuu
neljään avaintekijään:
Laajennumme valikoiduilla
kasvavilla ja korkeamman lisäarvon
liiketoiminta-alueilla
Keskitymme kuituratkaisuihin, jotka
tarjoavat korkeampaa lisäarvoa ja
hyvät kasvunäkymät. Näitä ovat erityi-
sesti kuitukankaat, suodatin materiaalit,
irrokepaperit sekä paperiteollisuuden
hylsyt. Tavoitteenamme on laajentua
näillä liiketoiminta-alueilla investoi-
malla tuotannon kasvattamiseen
olemassaolevilla tuotantolaitoksil-
lamme. Strategiaamme kuuluvat myös
yritysostot.
Vahvistamme yhteistyötä
avainasiakkaidemme kanssa
Keskitymme asiakkaiden tarpeisiin ja
kehitämme uusia tuotteita ja tuote-
ominaisuuksia läheisessä yhteistyössä
heidän kanssaan. Asiakaslähtöiset
innovaatiot ovat edellytys yhtiön
menestykselle ja markkina-aseman
vahvistamiselle. Monet asiakkaamme
ovat johtavia alallaan. Asiakkaiden
vaatimukset kasvavat samalla kun ne
laajentavat toimintaansa eri maihin ja
maanosiin. Globaalina toimittajana pys-
tymme palvelemaan asiakkaitamme
maailmanlaajuisesti.
Parannamme
kannattavuuttamme jatkuvasti
Keskitymme edelleen tuloksen
parantamiseen leikkaamalla kustan-
nuksia ja käyttöpääomaa, tehostamalla
operatiivista toimintaa sekä noudatta-
malla tarkoin kohdennettua investointi-
ohjelmaa.
Osallistumme toimialan
konsolidointiin
Tutkimme aktiivisesti mahdollisuuksia
yritysostoihin. Haluamme osallistua
toimialan konsolidointiin ja kasvattaa
markkinaosuuksiamme korkeamman
lisäarvon ja nopeammin kasvavissa
kuitumateriaaleissa. �
5Taloudellinen katsaus
Kannattavuus parani
Ahlstromin taloudelliset
tavoitteet perustuvat yhtiön
liiketoimintastrategiaan, jonka
kulmakivenä on kannattava kasvu.
Kasvu
Yhtiö pyrkii kasvamaan liiketoimin-
noissa, joissa se voi tarjota asiakkail-
leen korkeaa lisäarvoa. Kasvu perustuu
sekä yritysostoihin että markkinoita
nopeampaan orgaaniseen kasvuun.
Innovaatiot ja uudet sovellukset tuke-
vat yhtiön orgaanista kasvua.
Kannattavuus
Hyvä kannattavuus on tärkein taloudel-
linen tavoite. Tavoitteena on saavuttaa
13 %:n keskimääräinen tuotto sijoite-
tulle pääomalle. Sijoitetun pääoman
tuotto lasketaan lisäämällä korko- ja
muut rahoituskulut tulokseen ennen
satunnaisia eriä ja jakamalla se keski-
määräisellä sijoitetulla pääomalla.
Taserakenne
Konsernin tämänhetkinen vahva
rahoitusrakenne pyritään säilyttämään.
Tavoitteena on pitää velkaantumis-
aste eli gearing (korollisen nettovelan
ja oman pääoman suhde) 50–80 %:n
välillä, tosin se voi väliaikaisesti ylittyä
strategisten yritysostojen seurauksena.
Osingonjako
Ahlstromin tavoitteena on jakaa osin-
koina keskimäärin 30–40 % tilikauden
nettotuloksesta. Pyrkimyksenä on
tarjota osakkeenomistajille vakaa ja
kasvava osinko.
Laskentaperiaatteet
Konsernitilinpäätökset on laadittu
Suomen tilinpäätöskäytäntöä noudat-
taen. Ahlstrom valmistautuu laatimaan
konsernitilinpäätökset kansainvälisen
IAS-kirjanpitostandardin mukaisesti
viimeistään vuonna 2005.
Uuden Ahlstrom-konsernin
ensimmäinen täysi vuosi
Ahlstrom Oyj aloitti toimintansa viral-
lisesti kesäkuussa 2001 A. Ahlström
Osakeyhtiön jakaantumisen seurauk-
sena. Näin ollen vuosi 2002 oli uuden
Ahlstrom-konsernin ensimmäinen täysi
tilivuosi. Tämän rinnalla on vuodelta
2001 esitetty vertailukelpoinen kon-
sernitilinpäätös, joka perustuu samaan
Ahlstromin kannattavuus parani merkittävästi vuonna 2002,
mutta tulos ei vielä ole tavoitteiden mukainen.
6
FiberSolutions
0
Me
2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001
300
600
900
1200
1500
1800
100
200
300
400
500
600
0
0
5
10
15
20
25
20
40
60
80
100
Me
2002 20021Q 2Q 3Q 4Q20010
–5
Me
2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001
0
5
10
15
20
25
–10
0
10
20
30
40
50
–0,1
e
2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001–0,3
0
0,3
0,6
0,9
1,2
1,5
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
toiminnalliseen rakenteeseen kuin uusi
konserni. Tilintarkastajien lausunto
vertailukelpoisesta konsernitilinpää-
töksestä on esitetty vuosikertomuksen
sivulla 68.
Vertailukelpoinen liikevaihto
lähes ennallaan
Konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli
1 778,0 milj. euroa (1 957,8 milj. euroa),
eli 9 % edellisvuotta vähemmän. Liike-
vaihdon lasku johtuu ydinliiketoimin-
taan kuulumattomien osien myyn-
nistä. Vertailukelpoinen liikevaihto,
pois lukien myydyt liiketoiminnat, oli
1 647,1 milj. euroa (1 629,2 milj. euroa).
Myyntimäärät kasvoivat edellisvuo-
desta 1 % pääasiassa yritysostojen
seurauksena. Liikevaihtoa alensivat
myyntihintojen lasku sekä euron
vahvistuminen, mikä vaikutti erityisesti
FiberComposites-divisioonan liikevaih-
toon. Vertailukelpoisen liikevaihdon 18
milj. euron kasvuun vaikuttivat seuraa-
vat tekijät:
Myyntihinnat –64
Myyntimäärät +66
Valuuttakurssien vaikutus –24
Muut +40
+18
Maantieteellisesti Eurooppa on
konsernin tärkein markkina-alue,
vaikka sen osuus kokonaismyynnistä
vuonna 2002 laski 65 %:iin (68 %),
myydyt liiketoiminnat (Kamtech) pois
lukien. Vastaavasti laskettu Pohjois-
Amerikan (pois lukien Kamtech) osuus
liikevaihdosta kasvoi 22 %:iin (20 %).
Kannattavuus parani heikosta
markkinatilanteesta huolimatta
Ahlstromin tulos vuodelta 2002 oli
selvästi edellisvuotta parempi lähinnä
FiberComposites-divisioonan mer-
kittävän tulosparannuksen ansiosta.
Konsernin tulos parani pääasiassa
sisäisin toimenpitein toimintoja virta-
viivaistamalla ja tehtaiden suoritus-
kykyä parantamalla. Myös hankintoja
keskittämällä pystyttiin parantamaan
kustannustehokkuutta.
Konsernin liikevoitto parani 92,4
milj. euroon (20,6 milj. euroa), eli
5,2 %:iin liikevaihdosta (1,1 %). Liike-
voitto sisältää kertaluonteisia eriä
(taulukko alla). Uudelleenjärjestelyt
sisältävät alaskirjauksia ja kustannus-
varauksia, jotka vuonna 2002 liittyivät
toimintojen tehostamiseen heikosti
kannattavissa yksiköissä Ranskassa,
Saksassa ja Italiassa.
2002 2001
Liikevoitto 92,4 20,6
Kertaluonteiset erät:
– uudelleenjärjestelyt 10,0 41,8
– omaisuuden myynnit –0,7 –7,8
– muut –3,5 –5,0
Liikevoitto ilman em. eriä 98,2 49,6
Liikevoitto ilman kertaluonteisia
eriä lähes kaksinkertaistui. Kasvuun
vaikuttivat seuraavat tekijät: Marginaalit +28
Myyntimäärät +33
Valuuttakurssien vaikutus + 6
Muut –19
+48
Raaka-aineiden hinnan alenemi-
nen paransi katteita. Yhdysvaltain dol-
larin heikentyminen puolestaan laski
sellun euromääräistä hintaa.
Tulos ennen satunnaisia eriä ja
veroja oli 67,9 milj. euroa (tappio 8,5
milj. euroa). Nettokorkokulut olivat
11,9 milj. euroa (28,5 milj. euroa).
Korko kulujen pienentymiseen vaikut-
tivat korollisen nettovelan vähenemi-
nen, yleinen korkotason lasku sekä 3,0
milj. euron kertaluonteiset korkotulot
vuonna 2002. Lähinnä dollarimääräi-
sistä saamisista aiheutuneet kurssi-
tappiot olivat 8,9 milj. euroa (0,0 milj.
euroa). Muut nettorahoituskulut olivat
3,8 milj. euroa (0,5 milj. euroa).
Taloudellinen katsaus
Liikevaihto
Liikevoitto (ilman kertaluonteisia eriä)
Tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos
7
0
Me
2002 20021Q 2Q 3Q 4Q20010
530
1060
1590
20120
25150
30180
35210
–2
%
2002 20021Q 2Q 3Q 4Q2001
0
2
4
6
8
10
12
–2
0
2
4
6
8
10
12
Me
1Q 2Q 3Q 4Q0
2002 20022001
100
200
300
400
500
%
0
20
40
60
80
100
0
%
2002 20021Q 2Q 3Q 4Q20010
2
4
6
8
10
12
2
4
6
8
10
12
Taloudellinen katsaus
Tilikauden voitto oli 55,2 milj. euroa
(tappio 3,0 milj. euroa). Tuloverot olivat
–17,2 milj. euroa (+6,1 milj. euroa). Tulos
osaketta kohti (EPS) parani merkittävästi
1,42 euroon edellisvuoden –0,09 eurosta.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
oli 7,5 % (vertailuluku 2001: 2,5 %) ja
oman pääoman tuotto (ROE) 7,1 %
(vertailuluku 2001: –0,4 %). Sijoitettu
pääoma 31. 12. 2002 oli 1 172 milj.
euroa, mikä on 129 milj. euroa edellis-
vuotta vähemmän. Lasku johtuu pää-
asiassa pienemmistä investoinneista ja
yritysmyynneistä.
Ahlstrom käynnisti vuonna 2002
toiminnan tehostamiseen tähtäävän
”a plus” -ohjelman. Ohjelman tavoitteena
on toiminnan ja tuloksen jatkuva paran-
taminen tulevina vuosina. Tähän pääs-
tään tehostamalla liiketoimintaprosesseja,
lisäämällä henkilöstön osallistumista ja
ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä
tiimeissä sekä järjestämällä henkilöstölle
työmenetelmiin liittyvää koulutusta.
Rahoitusrakenne vahvistui
Ahlstromin rahoitusasema vahvistui
merkittävästi paitsi tuloksen parane-
misen myös suotuisan valuuttakurs-
sikehityksen vaikutuksesta, kun euro
vahvistui Yhdysvaltain dollariin nähden.
Liiketoiminnan nettokassavirta,
joka sisältää korkokulut, verot ja käyt-
töpääoman muutoksen, kasvoi 164,2
milj. euroon (154,3 milj. euroa) pääasi-
assa liikevoiton kasvun sekä alentunei-
den rahoituskulujen ja verojen ansiosta.
Kasvanut kassavirta laski korollisen
nettovelan määrän vuoden lopussa
401,5 milj. euroon (536,9 milj. euroa).
Kurssimuunnosten vaikutus tästä oli
noin 34 milj. euroa. Velkaantumisaste
eli gearing parani edellisvuoden 75,9 %:
sta ja oli vuodenvaihteessa 55,2 %.
Omavaraisuusaste parani 45,4 %:iin
edellisvuoden 38,1 %:sta.
Ahlstromin kasvustrategiana on
laajentaa toimintaa hallitusti ja tarkoin
kohdennetuin yritysostoin. Tämä edel-
lyttää vahvaa taserakennetta. Vahva
tase auttaa kestämään paremmin
myös liiketoiminnan riskejä ja markki-
natilanteiden vaihteluja.
Ahlstromin maksuvalmius säilyi
hyvänä koko vuoden. Likvidien varojen
määrä oli vuoden lopussa 43,2 milj.
euroa (55,8 milj. euroa). Konsernilla on
lisäksi käytettävissään sovittuja luotto-
limiittejä yhteensä noin 485 milj. euroa.
Alhaiset investoinnit
Investointien kokonaismäärä oli
yritysostot mukaan lukien 83,1 milj.
euroa (206,8 milj. euroa), eli kon-
sernin vuosisuunnitelman mukaiset.
Tärkeimmät investoinnit olivat BBA:n
kuitukangasliiketoiminnan osto Yhdys-
valloissa, espanjalaisen Papelera del
Besósin hankinta sekä FiberMarkin
erikois suodatinliiketoiminnan osto
Yhdysvalloissa.
Tärkein käynnissä oleva inves-
tointiprojekti, josta tehtiin päätös
vuoden 2002 lopulla, on 28 milj. euron
investointi toiseen kuitukangas- ja suo-
datinmateriaalien tuotantolinjaan Etelä-
Korean tehtaalla. Toiminnan laajenta-
minen on osa Ahlstromin strategiaa
palvella asiakkaitaan maailmanlaajui-
sesti. Ahlstrom päätti myös investoida
16 milj. euroa saksalaiseen Osnabrückin
tuotantolaitokseen. Tarkoituksena on
lisätä yhtiön yhden suurimman paperi-
koneen tuotantokapasiteettia.
Ahlstrom aikoo jatkaa tarkoin koh-
dennettua investointiohjelmaa myös
vuonna 2003.
Tavoitteena kannattavuuden
jatkuva parantaminen
Ahlstrom keskittyy kustannustehok-
kuuden ja tuloksen parantamiseen
Investoinnit
Oman pääoman tuotto, ROE
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE
Korolliset nettovelat ja velkaantumisaste, %
8
FiberSolutions
sekä kassavirran vahvistamiseen myös
vuonna 2003.
Liiketoiminta divisioonittain
FiberComposites
Divisioonan liikevaihto vuonna 2002
kasvoi 4,2 % 693,4 milj. euroon (665,2
milj. euroa) pääasiassa suurempien
toimitusmäärien ansiosta. Myyntimäärät
kasvoivat 12 % edellisestä vuodesta. Lii-
kevaihdon kasvua vähensi osittain euron
vahvistuminen muihin valuuttoihin näh-
den, sillä yli 60 % divisioonan liikevaih-
dosta syntyy euroalueen ulkopuolella.
Vaikeista markkinaoloista huo-
limatta divisioona paransi tulostaan
merkittävästi edellisvuodesta. Liike-
voitto kasvoi 63,0 milj. euroon (30,6
milj. euroa). Tulosparannus saavutettiin
karsimalla kustannuksia ja lisäämällä
kaikkien tehtaiden tuottavuutta. Sijoite-
tun pääoman tuotto oli 10,0 % (5,2 %).
LabelPack
Divisioonan liikevaihto laski 511,9
milj. euroon (566,8 milj. euroa). Lasku
johtui sekä toimitusten vähenemisestä
(n. 3,6 %) että myyntihintojen laskusta.
Liikevoitto kasvoi 27,3 milj. euroon
(21,2 milj. euroa). Kannattavuuden
paraneminen johtui pääasiassa alentu-
neista raaka-ainekustannuksista, mikä
paransi myyntikatteita sekä edellisvuotta
pienemmistä poistoista. Sijoitetun pää-
oman tuotto oli 8,7 % (6,7 %).
Specialties
Divisioonan liikevaihto oli 405,9 milj.
euroa (404,9 milj. euroa), eli lähes
edellisvuoden tasolla. Myyntimäärät
kasvoivat 2 % vuoteen 2001 verrattuna,
mutta vaikea markkinatilanne laski
myyntihintoja.
Kannattavuus oli epätyydyttävä,
mutta divisioonassa saavutettiin kui-
tenkin useita toiminnallisia parannuksia
kuluneen vuoden aikana. Liikevoitto
oli 5,1 milj. euroa (5,5 milj. euroa)
ja sijoitetun pääoman tuotto 1,6 %
(2,8 %). Vuoden viimeisen neljänneksen
liikevoittoon sisältyy 8,7 milj. euroa
kertaluonteisia eriä, jotka aiheutuivat
lähinnä toiminnan uudelleenjärjeste-
lystä Ranskassa ja Saksassa. Toimenpi-
teiden uskotaan parantavan divisioonan
tulosta vuonna 2003.
Muu liiketoiminta
Valtaosa muusta liiketoiminnasta
koostuu italialaisesta Tecno Jolly -teh-
taasta ja venäläisestä Kuban-tehtaasta,
jotka jäivät Ahlstromin omistukseen
Åkerlund & Rausingin myynnin yhtey-
dessä. Muuhun liiketoimintaan kuuluvat
lisäksi osakkuusyhtiö Jujo Thermal Oy,
konserniyksiköt Suomessa, Ranskassa
ja Yhdysvalloissa sekä kaikkia divisi-
oonia palvelevat myyntitoimistot 19
maassa.
Taloudellinen katsaus
Tuloskehitys vuosineljänneksittäin Q1 Q2 Q3 Q4 Q1–Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1–Q4
Me 2001 2001 2001 2001 2001 2002 2002 2002 2002 2002
Liikevaihto
FiberComposites 169 171 161 164 665 176 180 168 169 693
LabelPack 152 146 132 137 567 132 136 122 122 512
Specialties 111 105 94 95 405 102 105 99 100 406
Muut liiketoiminnat ja eliminoinnit 10 –5 15 –28 –8 8 6 8 14 36
Yhteensä 442 417 402 368 1 629 418 427 397 405 1 647
Myydyt liiketoiminnot 79 89 90 71 329 73 58 0 0 131
Konserni yhteensä 521 506 492 439 1 958 491 485 397 405 1 778
Liikevoitto
FiberComposites 6,4 5,4 9,0 9,8 30,6 13,5 15,7 15,5 18,3 63,0
LabelPack 2,0 4,4 8,4 6,4 21,2 6,2 8,0 5,4 7,7 27,3
Specialties 4,2 0,0 0,9 0,4 5,5 4,1 5,3 0,2 –4,5 5,1
Muut liiketoiminnat 5,1 –8,3 –4,5 –33,2 –40,9 –0,5 –2,4 –1,5 0,3 –4,1
Yhteensä 17,7 1,5 13,8 –16,6 16,4 23,3 26,6 19,6 21,8 91,3
Myydyt liiketoiminnat 4,3 1,8 –0,6 –1,3 4,2 1,3 –0,2 0 0 1,1
Konserni yhteensä 22,0 3,3 13,2 –17,9 20,6 24,6 26,4 19,6 21,8 92,4
Vuoden 2001 luvut ovat uuden juridisen rakenteen mukaisia vertailukelpoisia lukuja johtuen A. Ahlström Osakeyhtiön jakautumisesta 30. 6. 2001.
9
Näiden liiketoimintojen liikevaihto
oli 98,3 milj. euroa (85,7 milj. euroa).
Vastaava liiketappio oli 4,1 milj. euroa
(tappio 40,9 milj. euroa). Vertailukau-
den liiketappioon sisältyy kertaluontei-
sia kuluja yhteensä 29,0 milj. euroa.
Muuhun liiketoimintaan sisältyy
myös rakennusyhtiö Kamtech, joka
myytiin kesäkuussa 2002. Konsernin
lukuihin sisältyvä Kamtechin liikevaihto
oli 130,9 milj. euroa (328,6 milj. euroa).
Vastaava liikevoitto oli 1,0 milj. euroa
(4,2 milj. euroa).
Hintaherkkyysanalyysi
Euro
Suuri osa konsernin kassavirroista,
myyntisaamisista, ostoveloista ja
lainoista on muussa valuutassa kuin
eurossa. Esimerkiksi Ahlstromin tär-
keimmän raaka-aineen, sellun, hintayk-
sikkö on Yhdysvaltain dollari. Tuottei-
den hinnat määräytyvät pääsääntöi-
sesti erikseen kunkin markkina-alueen
mukaisesti. Vuoden 2002 kokonaislas-
kutuksesta oli euromääräistä noin 60 %
ja dollarimääräistä (USD) noin 30 %.
Yhdysvaltain dollarin ja euron va-
luuttakursseilla on suuri vaikutus Ahl-
stromiin, koska ne vaikuttavat kauden
tuloksen lisäksi myös konsernin talou-
delliseen kehitykseen ja kilpailukykyyn.
Suojaustoimenpiteiden vaikutus pois
lukien euron vahvistuminen yhdellä
prosentilla parantaa konsernin liikevoit-
toa keskimäärin yhdellä milj. eurolla.
Valuuttakurssien vaikutuksen vähentä-
miseksi konsernissa on määritelty sään-
nöt kurssiriskeiltä suojautumista varten.
Yrityksen suojauskäytännöt on kuvattu
tarkemmin taloudellisten riskien hallin-
taa koskevassa osassa sivulla 54.
Kuidut
Ahlstromin pääasialliset raaka-aineet
ovat erilaiset luonnon- ja keinokuidut.
Kuituraaka-aineiden kokonaiskustan-
nukset vuonna 2002 olivat noin 400
milj. euroa. Käytetyt kuidut olivat pää-
asiassa sellua (noin 88 %), mutta myös
muita luonnonkuituja, keinokuituja ja
lasikuitua (noin 12 %).
Ahlstromilla ei ole omaa sellun
valmistusta, vaan se ostaa lähes 100 %
tarvitsemistaan kuiduista. Konsernin tulos
on siten altis markkinasellun hinnanvaih-
teluille lukuun ottamatta erikoisselluloo-
sia. Valtaosa markkinasellun hinnanvaih-
teluista voidaan siirtää tuotehintoihin.
Osa hinnanvaihtelusta jää kuitenkin
vaikuttamaan konsernin tulokseen
markkinatilanteen sekä raaka-aineen
ja tuotteiden hinnan muutosten aikavii-
veen takia. Tavoitteena on vähentää
tätä hintavaihteluista johtuvaa herk-
kyyttä joko solmimalla kiinteähintaisia
ostosopimuksia vastaamaan tuotteiden
kiinteähintaisia myyntisopimuksia
(back-to-back) tai poistamalla osa hin-
tamuutoksista toimitussopimuksissa.
Kemikaalit
Ahlstrom käyttää tuotannossaan laajaa
valikoimaa kemikaaleja (täyteaineita,
hartsia, lateksia jne). Kemikaaliraaka-
aineiden kokonaiskustannukset vuonna
2002 olivat noin 180 milj. euroa. Eniten
käytetty yksittäinen kemikaali on
lateksi, jonka osuus kemikaalikus-
tannuksista oli 24 %. Lateksin hinta
vaihtelee voimakkaasti, ja perinteisesti
sen hintamuutokset korreloivat vah-
vasti raakaöljyn hinnan kanssa. Muiden
kemikaalien hintojen vaihtelulla ei ole
merkittävää vaikutusta Ahlstromin
tulokseen. Tavoitteena on solmia pit-
käaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia
tärkeimpien toimittajien kanssa.
Energia
Konsernin kokonaisenergiakustannuk-
Taloudellinen katsaus
set vuonna 2002 olivat noin 110 milj.
euroa. Ostettu energia oli pääasiassa
sähköä (noin 36 %) ja kaasua (noin
45 %).
Vuonna 2002 sähkön hinta
nousi Euroopassa, ja hinnannousun
odotetaan jatkuvan vuonna 2003.
Ahlstrom on varautunut lähivuosien
hintamuutoksiin kiinteähintaisilla
ostosopimuksilla, joilla katetaan noin
54 % konsernin vuosien 2003–2004
sähköntarpeesta Euroopassa. Tavoit-
teena on edelleen vähentää hinta-
herkkyyttä keskitettyjen hankintojen
ja kiinteähintaisten sopimusten avulla
sekä hyödyntämällä Euroopan sähkö-
markkinoiden avautumisen tuomia
mahdollisuuksia. �
Raaka-ainekustannukset, %
725 milj. euroa
10
FiberSolutions
27. 2. 2002
Tulos heikkeni, tase vahvistui
Ahlstrom sai vuonna 2001 pääosin
päätökseen strategiansa mukaiset
rakennemuutokset ja pystyy nyt
keskittymään ydinliiketoimintaansa,
kuitupohjaisiin erikoismateriaaleihin.
Konsernin vertailukauden
2001 liikevaihto oli 1 957,8
milj. euroa. Rakennemuutoksiin
liittyvät kertaluontoiset erät ja
ydinliiketoimintoihin kuulumattomien
liiketoimintojen heikko menestys
aiheuttivat sen, että konsernin
liikevoitto jäi 20,6 milj. euroon.
Konsernin koko vertailukauden 2001
tulos oli –3,0 milj. euroa.
8. 3. 2002
Ahlstrom osti kuitukangas-
liiketoimintoja Yhdysvalloissa
Ahlstrom Oyj täydensi FiberComposites-
divisioonaansa ostamalla BBA-yhtiön
Yhdysvalloissa sijaitsevan Lewisburgin
tehtaan kuitukangas liiketoiminnan.
BBA ilmoitti tammikuun alkupuolella
sulkevansa Lewisburgin tehtaan helmi-
kuun lopussa. Kaupan kohteena olleen
märkämenetelmällä valmistettavien
kuitukankaiden vuosittainen liikevaihto
on noin 15 milj. euroa.
2. 4. 2002
Ahlstrom osti espanjalaisen
suodatin materiaalien ja erikois-
paperien valmistajan
Ahlstrom Oyj hankki 100 %:n omistus-
osuuden espanjalaisen Papelera del
Besósin osakepääomasta. Besós
sijaitsee Barcelonan ulkopuolella Kata-
lonian maakunnassa. Yhtiön vuotuinen
liikevaihto on 10 milj. euroa.
Tärkeimmät tapahtumat
200217. 5. 2002
Ensimmäisen neljänneksen tulos
parani vaikeasta markkinatilan-
teesta huolimatta
Ahlstromin liikevaihto laski ensimmäi-
sellä vuosineljänneksellä 491,4 milj.
euroon (1–3/2001: 520,8 milj. euroa).
Liikevoitto kasvoi 24,6 milj. euroon
(22,1 milj. euroa). Tulos ennen satun-
naisia eriä ja veroja oli 20,7 milj. euroa
(6,4 milj. euroa). Tulos/osake oli 0,39
euroa (0,03 euroa).
20. 5. 2002
Ahlstrom Oyj:n ensimmäinen
varsinainen yhtiökokous päätti
0,35 euron osingosta
Ahlstrom Oyj:n osakkeenomistajat
kokoontuivat 17. 5. 2002 yhtiön ensim-
mäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen
sen jälkeen, kun yhtiö muodostettiin
heinäkuussa 2001 entisen A. Ahlström
Osakeyhtiön jakauduttua kolmeksi
erilliseksi yhtiöksi. Yhtiökokous päätti,
että 31.12.2001 päättyneeltä tilikau-
delta maksetaan osinkoa 0,35 euroa
osakkeelta.
Yhtiön hallitukseen valittiin uudel-
leen Johan Gullichsen, Mikael Lilius,
Sebastian Bondestam, Jan Inborr, Urban
Jansson, Peter Seligson ja Willem F.
Zetteler. Puheenjohtajana jatkaa Johan
Gullichsen.
4. 7. 2002
Ahlstrom myi amerikkalaisen
rakennusyhtiö Kamtechin Lauren
Engineers and Constructors Inc:lle
Ahlstrom Oyj myi omistamansa ame-
rikkalaisen sellu- ja paperitehtaiden
rakennus- ja asennusyhtiö Kamtechin
teksasilaiselle Lauren Engineers and
Constructors Inc:lle. Yritys on suunnit-
telu- ja rakennusyritys, jonka asiakkaita
ovat amerikkalaiset teolliset energia-
yhtiöt ja muu prosessiteollisuus. Lauren
11
Engineers and Constructors Inc. on
perustettu vuonna 1984, ja se sijaitsee
Teksasin Abilenessä.
7. 8. 2002
Ahlstromilla vahva alkuvuosi
Tammi–kesäkuun liikevaihto oli 975,9
milj. euroa, jossa oli laskua 5 % edel-
lisvuoteen verrattuna (tammi–kesäkuu
2001: 1 027,3 milj. euroa). Lasku johtui
ydinliiketoimintoihin kuulumattomien
liiketoimintojen myynnistä. Tammi–
kesäkuun liikevoitto kasvoi 51,0 milj.
euroon (25,4 milj. euroa). Tulos ennen
satunnaisia eriä ja veroja oli 36,5 milj.
euroa (3,2 milj. euroa) ja osakekohtai-
nen tulos oli 0,74 euroa (0,01 euroa).
25. 9. 2002
Ahlstrom ilmoitti laajentavansa
tuotantoaan Etelä-Koreassa
Ahlstrom ilmoitti rakentavansa Etelä-
Korean tehtaalleen uuden tuotanto-
linjan. Investoinnin arvo on 28 milj.
euroa. FiberComposites-divisioonaan
kuuluvalla Hyun Poongin tehtaalla
on ennestään yksi tuotantolinja, joka
valmistaa suodatinmateriaaleja. Uuden
linjan tuotanto koostuu kuitukankaista
ja suodatinmateriaaleista, ja se yli
kaksinkertaistaa tehtaan tuotanto-
kapasiteetin.
4. 11. 2002
Ahlstrom investoi 16 milj. euroa
Osnabrückin tehtaaseen Saksassa
Ahlstrom investoi yli 16 milj. euroa
Osnabrückin paperitehtaaseen Sak-
sassa. Paperikone PM6:n märkäpään
ja päällystysyksiköiden uusiminen
mahdollistaa uuden tuotevalikoi-
man ja tuotteiden ominaisuuksien
kehittämisen sekä tehostaa tuotantoa.
Ahlstromin Osnabrückin tehdas kuuluu
Specialties-divisioonaan. Paperikone
PM6 keskittyy grammapainoltaan
raskaampien päällystettyjen paperien
tuotantoon. Tehtaalla valmistetaan
tapettien pohjapaperia, mainosjuliste-
paperia sekä irrokepaperia.
6. 11. 2002
Kannattavuus parani heikosta
markkinatilanteesta huolimatta
Ahlstrom Oyj paransi kannattavuut-
taan tammi-syyskuussa merkittävästi
viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Tammi-syyskuun liikevoitto kasvoi
70,6 milj. euroon (38,5 milj. euroa).
Liikevaihto laski edellisvuodesta ja
oli 1 372,7 milj. euroa (1 519,1 milj.
euroa). Lasku johtui ydinliiketoimintoi-
hin kuulumattomien osien myynnistä,
sen sijaan vertailukelpoinen liikevaihto
pysyi edellisvuoden tasolla. Tulos
ennen satunnaisia eriä ja veroja parani
ensimmäiseltä yhdeksältä kuukaudelta
49,1 milj. euroon (8,8 milj. euroa). Osa-
kekohtainen tulos oli 0,89 euroa (–0,01
euroa).
5. 12. 2002
Ahlstrom laajensi
Yhdysvaltain tehdastaan
Ahlstromin uudet toimitilat vihittiin
käyttöön Yhdysvaltain Kentuckyssa.
Madisonvillessa sijaitsevan tehtaan
laajennus maksoi noin 3 milj. euroa.
Laajennusosa käsittää 1 500 m2, ja
siihen sijoitetaan tekninen asiakas-
palvelu, hallintotoiminnot sekä tutki-
mus- ja kehityslaboratoriot. Laajennus
tuo paikkakunnalle 58 uutta työpaikkaa.
Madisonvillen tehdas on osa Fiber-
Composites-divisioonaa, ja se valmistaa
moottorisuodatinmateriaaleja kansain-
välisille markkinoille. Tehtaan laajenta-
minen tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen,
kun Ahlstrom sulki Chattanoogan
tehtaan, ja sen toiminnot yhdistettiin
Madisonvillen ja Taylorvillen tehtaisiiin
vuonna 2002.
19. 12. 2002
Ahlstrom osti FiberMark Inc:n eri-
koissuodatinmateriaalit-liiketoimin-
nan Yhdysvalloissa
Ahlstrom hankki omistukseensa
FiberMarkin erikoissuodatinmateri-
aalit-liiketoiminnan Yhdysvalloissa.
Ostetun toiminnan liikevaihto on noin
5 milj. euroa. Kaupassa Ahlstromille
siirtyvät Fibermarkin teollisuuden ja
prosessisuodatinkankaiden asiakaslista,
patentit sekä tuotannon jatkojalostus-
koneet. Jatkossa tuotteet valmistetaan
Ahlstromin Mount Holly Springsin
tehtaalla Pennsylvaniassa. Tehdas on
osa FiberComposites-divisioonaa, ja se
valmistaa suodatinkankaita teollisuu-
den, laboratorioiden ja prosessisuoda-
tuksen käyttöön. �
Tärkeimmät tapahtumat 2002
12
FiberSolutions
FiberComposites-divisioona 2002 2001
Liikevaihto, milj. euroa 693 665
Liikevoitto, milj. euroa 63 31
Liikevoitto, % liikevaihdosta 9,1 4,6
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, % 10,0 5,2
Työntekijät vuoden lopussa 2 584 2 513
Osuus konsernin liikevaihdosta, % 39 34
Liiketoimintakatsaus
Korkealaatuiset tervey-
denhuollon kuitukankaat
ovat yksi FiberComposites-
divisioonan painopiste-
alueista. Niiden markkinat
ovat vahvassa kasvussa
maailmanlaajuisesti.
13
FiberComposites-divisioona on yksi maailman johtavista
kuitukangas valmistajista. Se kehittää uusia tuotteita
yhteistyössä johtavien kuitukangaskäyttäjien kanssa ja
palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti. Vuosi 2002 oli
taloudellinen käännekohta, jolloin myös luotiin perusta
divisioonan tulevalle laajenemiselle.
FiberComposites-divisioona
FiberComposites-divisioona val-
mistaa kuitukankaita, suodatin-
materiaaleja ja lasikuitulujikkeita.
Divisioonalla on 16 tuotanto laitosta
neljässä maanosassa. Tuotelinjat
ovat joustavia ja voivat palvella hyvin
erilaisia loppukäyttäjiä. Yhteistä niille
on, että ne hyödyntävät useita erilaisia
kuitukangasteknologioita tai niiden
yhdistelmiä.
Divisioonalla on tuotelinjatiimejä
kuten terveydenhuollon kuitukankaat,
pyyhetuotteet ja suodatinmateriaa-
lit. Tiimit soveltavat koko divisioonan
valmistus-, kuitu-, kemian-, tutkimus-
ja tuotekehitysalojen tietotaitoa eri
markkinoille suunnattujen tuotteiden
valmistukseen. Kaikki tuotelinjat toimi-
vat maailmanlaajuisesti.
Tärkeimmät asiakkaiden
ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät
ovat materiaalien kilpailukykyisyys
korvaaviin materiaaleihin verrattuna,
uudet tuotteet ja tuotelanseeraukset,
kulutustottumusten muuttuminen sekä
materiaalien tuomat kustannushyödyt.
Divisioonan asiakkaista valtaosa on
teollisia asiakkaita.
Onnistunut integraatio toi vakautta
Vuosi 2002 oli uuden divisioonaorgani-
saation ensimmäinen täysi toimin-
tavuosi Dexter Nonwoven Materials
ja Ahlstrom Nonwovens -toimintojen
yhdistämisen jälkeen. Uusi divisioona
aloitti toimintansa syksyllä 2001. Integ-
raation onnistuminen mahdollisti kes-
kittymisen asiakkaisiin ja toimintoihin.
Taloudellinen käänne vuonna 2002
14
FiberSolutions
Liiketoimintakatsaus
Uusi organisaatio mahdollistaa tulevan
kasvun ja toiminnan laajentamisen
sekä synergiaetujen hyödyntämisen.
Liikevoitto yli kaksinkertaistui
Divisioonan tulos parani selvästi
vuodesta 2001. Liikevoitto kaksinker-
taistui edellisvuodesta 63 milj. euroon
(31 milj. euroa), mikä on 9,1 % liike-
vaihdosta (4,6 %). Tuloksen paran-
tuminen johtuu uusien tuotteiden ja
yritysostojen myötä kasvaneista myyn-
timääristä, tuotannon tehostumisesta,
kustannusten hallinnasta sekä heikosti
kannattavien tuotantolinjojen lopetta-
misesta. Kapasiteetin käyttöaste kasvoi
vuoteen 2001 verrattuna. Tilivuoden
aikana divisioonan liikevaihto kasvoi
4,2 % yhteensä 693 milj. euroon
(665 milj. euroa). Myyntimäärät kas-
voivat 12 %. Dollarin heikkenemisen
vuoksi volyymin kasvu ei kuiten-
kaan heijastunut liikevaihtoon
täysimääräisenä.
Työntekijöiden määrä
pysyi samana. Divisi-
oonassa tehtiin useita
merkittäviä rakenteellisia
muutoksia, joissa keskityttiin
kasvualueisiin sekä toimintojen
yksinkertaistamiseen. Yhteensä neljä
heikosti kannattavaa tuotantolinjaa
suljettiin vuosina 2001–2002.
Keskeiset tapahtumat vuonna 2002
Toimintojen virtaviivaistaminen
Oma kuitutuotanto päättyi heinäkuussa
Yhdysvaltain Windsor Locksin tuotanto-
laitoksella.
2,2-metrin lasihuopatuotteet-tuo-
tantolinja suljettiin Karhulan tehtaalla
lokakuussa.
Pohjois-Amerikan moottorisuoda-
tintoimintojen johto sekä tutkimus- ja
tuotekehitystoiminnot yhdistettiin
joulukuussa 2002. Yhdistämisen
seurauksena Chattanoogan toiminnot
lopetettiin kokonaan, ja yhdistetty tiimi
muutti Kentuckyn Madisonvilleen.
Laajentuminen
Helmikuussa 2002 FiberComposites-
divisioona osti BBA:n Lewisburgin
kuitukangastoiminnot Pennsylvaniassa
Yhdysvalloissa.
Toukokuussa 2002 divisioona osti
Papelera del Besósin, espanjalaisen
suodatin- ja erikoispaperien valmis-
tajan. Tehtaan toiminnot integroitiin
onnistuneesti divisioonaan vuo-
den 2002 aikana. Papelera del Besósin
vuosiliikevaihto on noin 10 milj. euroa,
ja yrityksessä on noin 90 työntekijää.
Yrityksen uudeksi nimeksi tuli Ahlstrom
Barcelona S.A.
Syyskuussa tehtiin päätös Korean
kapasiteetin lisäämisestä toisen tuo-
tantolinjan avulla. Uusi linja aloittaa
tuotannon vuonna 2004.
Joulukuussa 2002 hankittiin osa
FiberMark Inc:n Pohjois-Amerikan
suodatinpaperitoiminnoista. Ostettujen
toimintojen vuosittainen liikevaihto on
5 milj. euroa.
Vuonna 2002 Windsor Locksin
tehdas Yhdysvalloissa alkoi valmistaa
uuden sukupolven terveydenhoitoalan
kuitukankaita. Tuotteet on kehitetty
yhteistyössä terveydenhuoltoalan
asiakkaiden kanssa, ja yhtiöllä on
nyt tarjottavana asiakkaille entistä
laajempi kuitukangasvalikoima.
Ahlstrom solmi vuonna 2002 moni-
vuotisen hankintasopimuksen merkit-
tävän yhdysvaltalaisen terveydenhuol-
toalan yrityksen, Cardinal Health Inc:n
kanssa.
Uusi tuotantolinja Belgian Malmé-
dyssä jatkoi tuotteiden kaupallistamista
ja toimi täydessä laajuudessaan vuo-
den 2002 loppuun mennessä.
Myynti-
määrät
kasvoivat 12 %
uusien tuotteiden
ja yritysostojen
seurauksena
15
kasvu1996–20015,6 %
kasvu2002–20056,5 %
Markkina-asema vahvistui
FiberComposites-divisioona vahvisti
kuluneena vuonna asemaansa alan
johtavien yritysten joukossa. Siihen
vaikuttivat yritysostot, kuten BBA:n
Lewisburgin kuitukangasliiketoiminnan
hankinta helmikuussa ja espanjalaisyh-
tiön osto toukokuussa sekä investoinnit
lisäkapasiteettiin. Erityisesti suo-
datinmateriaalien, pyyhkeiden,
seinänpäällysteiden, teknis-
ten kuitukankaiden sekä
lasikuitulujitteiden myynti
kasvoi.
Pohjois-Amerikan
talouden odotettua hitaampi
elpyminen sekä yleinen varovaisuus
muilla markkina-alueilla pitivät kysyn-
nän alhaisella tasolla, mutta vakaana.
Vuonna 2002 kuitukankaiden
kysyntä pysyi alhaisena, mutta paran-
tui vuoteen 2001 verrattuna. Suodatin-
materiaalien kysyntä parani vuoden
aikana. Lasikuitulujitteiden kysyntä
pysyi tasaisena, mutta alkoi heiketä
vuoden 2002 loppupuolella.
Uusia tuotteita markkinoille
Divisioona investoi 2–3 % liikevaih-
dostaan loppukäyttäjien tuotteita val-
mistavien tuotelinjojen tutkimukseen
ja tuotekehitykseen. Vuonna 2002
kehitettiin ja tuotiin markkinoille useita
uusia tuotteita tai niiden sovelluksia.
Esimerkiksi pyyhetuotelinjalla yli 30 %
vuoden 2002 myynnistä koostui täysin
uusista tuotteista, kuten erilaisista
kotitaloustuotteista (hankauspyyhkeet,
hajoavat pyyhkeet). Malmédyn tehdas
Belgiassa kehitti markkinoille entistä
kilpailukykyisempiä kuitukangastapet-
teja.
FiberComposites osallistuu
vuosittain 15–20 messutapahtumaan
kuituratkaisujensa edistämiseksi. Mes-
suesiintymisten pääpaino on asiakas-
kohtaisissa sovelluksissa. Vuonna 2002
divisioona oli mukana mm. kuitu-
kangasalan Anex-messuilla, tervey-
denhuollon kuitukankaiden MDM- ja
lasikuitualan JEC-messuilla sekä useilla
muilla kuitukangas- ja kuljetusalan
messuilla.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tammikuussa FiberCom-
posites- divisioona luopui
viimeisestä energian-
tuotantoyksiköstään
Yhdysvalloissa. Voimala on
kooltaan 56 megawattia, ja
se sijaitsee Windsor Locksissa
Connecticutissa. Kauppahinta oli
28 milj. euroa. Voimalan myynti oli osa
Ahlstromin strategiaa keskittyä korkea-
laatuisiin kuituratkaisuihin ja luopua
ydinliiketoimintaan kuulumattomista
yksiköistä.
Helmikuussa divisioona päätti
kahdesta merkittävästä investoinnista.
Windsor Locksin tehtaalle Yhdysval-
loissa rakennetaan uusi kuitukankaita
valmistava tuotantolinja. Investoinnin
arvo on 38 milj. euroa. Uuden linjan
myötä Windsor Locksissa on viisi
tuotantolinjaa, ja samalla siitä tulee
yksi Ahlstromin suurimpia tuotanto-
laitoksia. Lisäkapasiteetti suunnataan
kuluttaja- ja teollisuuspyyhemarkki-
noille erityisesti Pohjois-Amerikassa,
mutta linjan kapasiteettia voidaan
hyödyntää myös muilla kuitukangas-
markkinoilla, kuten terveydenhuollon
sovelluksissa. Uusi tuotantolinja on
tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2004
alkupuolella.
Divisioona investoi 11 milj. euroa
Italiassa sijaitsevaan Torinon tehtaa-
seen. Investoinnin avulla uusitaan
erikoispapereiden tuotantolinja.
Uudistuksen jälkeen linja valmistaa
tuotteita nopeasti kasvaville kuitukan-
FiberComposites-divisioona
Heikosti
kannattavia
tuotantolinjoja
suljettiin
Lähde: Inda, Worldwide Outlook for Nonwoven Fabrics Industry, 2002
Kuitukangastuotannon kasvuennuste
Divisioonan liikevaihto 2002
loppukäyttöalueen mukaan
16
FiberSolutions
Liiketoimintakatsaus
Liiketoiminta-alue Kuitukangas Suodatus LasikuituTuotelinja Kuluttaja- ja sairaalakuitukankaat Teolliset kuitukankaat Poltto-
moottoriensuodatin-
materiaalit
Erikois-suodatin-
materiaalit
Lujitekomposiitit
Tehdas:
Elin-tarvikkeet
Pyyhkeet Sairaala-kuitu-
kankaat
Auto-teollisuus
Tapetti-materiaalit
Teknisetkuitu-
kankaat
Kudotut ja erikois-lujitteet
Lasikuitu-lujitteet
Lasihuopa
Barcelona (E) • •Brignoud (F) • • • • •Chirnside (UK) • • • •Hyun Poong (ROK) •Karhula (FIN) • •Louveira (BRA) •Madisonville (USA) •Malmédy (B) • •Mikkeli (FIN) •Mt. Holly Springs (USA) •Ställdalen (S) • • • • •
Tampere (FIN) • •Taylorville (USA) •Torino (I) •Windsor Locks (USA) • • • • • •
FiberComposites
gasmarkkinoille. Tuotanto keskittyy
erityisesti suodatinkuitukankaisiin,
mutta tuotevalikoima sisältää myös
terveydenhuoltoalan sovelluksia ja
teknisiä kuitukankaita erilaisiin teollisiin
tarkoituksiin. Tuotantolinjan uudistus-
töiden arvioidaan valmistuvan vuoden
2004 puoliväliin mennessä. Torinon
tehtaalla on viisi tuotantolinjaa, ja
uuden investoinnin valmistuttua kolme
niistä palvelee suodatinmateriaali-
asiakkaita.
Näkymät vuodelle 2003
Divisioona odottaa markkinoiden
kehittyvän maltillisesti ja kysyn-
nän kasvavan vuonna 2003. Koska
tuotekehitystyö useiden asiakkaiden
kanssa onnistui hyvin vuonna 2002,
odotettavissa on uusia tuotteita ja
niihin liittyviä investointeja myös
vuonna 2003.
Divisioona keskittyy myös
jatkossa pitkäaikaisten asiakassuh-
teiden ylläpitoon. Tuotemerkkien ja
sovellusten globalisoituminen tuo
kilpailuetua Ahlstromin kaltaisille yri-
tyksille, jotka voivat täyttää asiakkai-
den kasvavat vaatimukset maailman-
laajuisesti. �
17FiberComposites-divisioona
Hajoavat pyyhkeet täyttävät vaativat ympäristö standardit1990-luvun lopussa FiberComposi-
tes kuunteli japanilaisten kuluttajien
toiveita täysin uudentyyppisistä
pyyhetuotteista. Tänä päivänä inno-
vatiivisten pyyhetuotteiden myynti
on vahvassa kasvussa eri puolilla
maailmaa.
Ympäristöystävällinen
vaihtoehto
Japanilaisilla kuluttajilla on tunnetusti
tiukat laatuvaatimukset tuotteille.
Maa joutuu toisaalta jatkuvasti
etsimään uusia jätehuoltoratkaisuja.
Tämän vuoksi japanilaiset valmistajat
halusivat kehittää korkealaatuisen
WC-pyyhkeen, jota voitaisiin käyttää
joko henkilökohtaisen hygienian
hoitoon tai WC:n puhdistamiseen.
Pyyhe tulisi voida huuhtoa alas WC:stä,
ja viemäri järjestelmään pääty-
neen pyyhkeen tulisi lisäksi hajota
itsestään kasvattamatta kaatopaikka-
jätteen määrää muiden markkinoilla
olevien tuotteiden tapaan. Tehtävä
oli haasteellinen, sillä japanilaisten
viemäriputkien halkaisija on vain
puolet Euroopassa ja Amerikassa käy-
tettyjen putkien halkaisijasta. Tämän
vuoksi pyyhkeen täytyisi hajota hyvin
nopeasti.
Ahlstrom ratkaisi haastavan teh-
tävän: yhtiön uudet, lähes pelkästään
luonnonselluloosakuiduista koostuvat
pyyhkeet hajoavat viemärijärjes-
telmässä nopeasti. Valmistuksessa
käytettävän Ahlstromin Hydraspun®-
tekniikan ansiosta pyyhkeet hajoavat
juoksevassa vedessä (esimerkiksi
WC:n vetämisen yhteydessä), mutta
eivät silloin, jos ne kastellaan muissa
nesteissä tai voiteissa.
Euroopan ja Amerikan kuluttajat
seuraavat Japanin esimerkkiä
Ahlstromin kehittämästä materi-
aalista voidaan valmistaa halutun
kokoisia pyyhkeitä, joiden paksuus
sekä pehmeys vastaavat japanilais-
kuluttajien lisäksi eurooppalaisten ja
amerikkalaisten kuluttajien vaatimuk-
sia. Materiaali soveltuu käyttötarkoi-
tukseensa erinomaisesti, mutta ei
lisää jätteiden aiheuttamaa ympäristö-
kuormitusta.
18
FiberSolutions
Liiketoimintakatsaus
LabelPack-divisioona 2002 2001
Liikevaihto, milj. euroa 512 567
Liikevoitto, milj. euroa 27 21
Liikevoitto, % liikevaihdosta 5,3 3,7
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, % 8,7 6,7
Työntekijät vuoden lopussa 1 360 1 431
Osuus konsernin liikevaihdosta, % 29 29
LabelPack-divisioonan
tuotteiden tärkeimmät
loppukäyttäjät ovat
juoma- ja elintarvike-
teollisuus.
19
Divisioona koostuu irrokepohjapaperi- sekä pakkaus- ja
etikettipaperit -liiketoiminta-alueista. Divisioonan tulos
parani vuonna 2002 epävarmasta markkinatilanteesta
huolimatta.
LabelPack-divisioona
LabelPack-divisioonalla on kuusi
tehdasta päämarkkina-alueellaan
Euroopassa.
Irrokepohjapaperit
Divisioonan tärkeimpiä asiakkaita ovat
tarralaminaattien valmistajat eri puo-
lilla maailmaa. Markkinoiden kasvuun
vaikuttavat tarrojen lisääntyvä käyttö
sekä se, että tarrojen avulla voidaan
vaihtaa joustavasti usein muuttuvaa
informaatiota.
Ahlstromin pääasiallisesti käyt-
tämä irrokepohja on glassiini, mutta
divisioona tuottaa myös irrokepohjapa-
peria, jonka toinen puoli on päällystetty
kaoliinipohjaisella päällysteaineella.
Tällaista irrokepohjapaperia käytetään
lähinnä manuaalisesti irrotettavissa
etiketeissä, kuten toimistokäyttöön
tarkoitetuissa tarroissa.
Pakkaus- ja etikettipaperit
LabelPack-divisioona valmistaa myös
joustopakkauspaperituotteita lemmikki-
eläinten ruokia, kahvia, kuivattuja ja
pakastettuja ruokia, konditoriatuotteita,
suklaata, meijerituotteita ja muita
sellaisia tuotteita varten, jotka vaativat
paperilta erityisiä suojaus-, säilytys- ja
ulkonäköominaisuuksia. Muita divisi-
oonan toispuolisesti päällystettyjen
ja kalanteroitujen paperien asiakkaita
ovat teknisten materiaalien, toimisto-
Tulos parani myyntimäärienlaskusta huolimatta
20
FiberSolutions
ja valokuvamateriaalien sekä siirrettä-
vien muistiinpanolappujen, ikkunallis-
ten kirjekuorien ja muiden graafi sten
tuotteiden valmistajat.
Märkäliimattavien etikettipaperien
asiakkaita ovat etikettipainotalot ja
metalloitujen paperien valmistajat. Täl-
laisten etikettipaperien loppukäyttäjiä
ovat suuret panimot sekä virvoitusjuo-
mien ja pullotetun veden valmistajat.
Tarraetikettipapereita myydään
pääasiassa samoille asiakkaille kuin
irrokepapereitakin. Niitä käytetään
elintarvike-, lääke-, kosmetiikka- ja
alkoholipakkausten etiketeissä.
Markkinoiden kehitys vuonna 2002
Kysyntä oli suhteellisen vakaata koko
vuoden. Kysynnän tavanomaista
heikkenemistä kesäkuukausina ei
ilmennyt, mutta lokakuussa
kysyntä kuitenkin väheni.
Tilanne parani tarraetiket-
timarkkinoilla, mutta jäi
heikoksi joustopakkaus-
markkinoilla. Etikettipaperien
kysynnässä näkyi kausiluontei-
nen lasku talvikuukausina.
Asiakkaiden fuusioitumissuun-
taus jatkui. Sekä irrokepohja- että
tarraetikettipaperi tuotanto linjan kaksi
merkittävää asiakasta fuusioituivat
alojensa maailmanlaajuisten markkina-
johtajien kanssa. Fuusioiden seurauk-
sena etikettiteollisuudessa on jäljellä
enää muutamia toimijoita. Fuusiot
jatkuivat myös joustopakkausalalla,
samoin keskittymistä on nähtävissä
myös hajanaisella etikettipaina-
tusalalla.
Organisaatiomuutoksia
Vuosi 2002 oli uuden LabelPack-divi-
sioonan ensimmäinen täysi toiminta-
vuosi, ja useita uudelleenjärjestelytoi-
mia toteutettiin. Yksiköt, joita aikai-
semmin oli useita, on nyt ryhmitelty
kolmeksi maakohtaiseksi yritykseksi:
Ahlstrom LabelPack, joka koostuu kol-
mesta tehtaasta Ranskassa, Ahlstrom
Turin S.p.A., joka koostuu Mathin ja
Ascolin tehtaista Italiassa, ja Ahlstrom
Kauttua Oy.
Pont-Evêquessa Lyonin lähellä
avattiin uusi asiakaspalvelukeskus, joka
palvelee kaikkia Ranskan yksikköjä
sekä niitä vientimarkkina-alueita, joilla
Ahlstromilla ei ole omaa toimistoa.
Keskeiset tapahtumat vuonna 2002
Vuonna 2002 tehdyt uudelleenjärjes-
telyt paransivat useiden divisioonan
tehtaiden tuottavuutta ja tehokkuutta.
Markkinoille tuotiin uusi, tekni-
sesti innovatiivinen irrokepohjapaperi.
Superkalanteroidun Silca Speedin
avulla asiakkaat voivat
kasvattaa tuottavuutta ja
alentaa kustannuksia käyt-
tämällä entistä nopeampaa
ja vähemmän energiaa
kuluttavaa silikonointipro-
sessia.
Kauttuan tehdas toi markki-
noille kaksi uutta kolmikerrospäällys-
tettyä tarratuotetta: Extrachrome X3
tarra etiketteihin ja Masterchrome X3
märkäliimattaviin etiketteihin.
Vuosi 2002 oli ensimmäinen täysi
vuosi, jona italialainen Ascolin tehdas
valmisti toispuolisesti päällystettyjä
papereita sen jälkeen, kun laitteet muun-
nettiin graafi sen paperin tuotannosta
toispuolisesti päällystettyjen paperien
tuotantoon. Toisen vuosipuoliskon alussa
yli 65 % Ascolin tuotannosta koostui
yksinomaan päällystetyistä pakkaus- ja
etikettiteollisuudelle suunnatuista pape-
rilajeista. Markkinatilanteen vuoksi osuus
pieneni hiukan vuoden loppupuolella.
Tuotannon muunto jatkuu, kunnes
100 %:n osuus saavutetaan.
Ranskassa La Gèren irrokepohjapa-
peritehtaan toinen superkalanteri otet-
tiin täyteen tuotantoon vuonna 2002,
mikä kasvatti paperikoneen tuotanto-
määrää.
Taloudellinen tulos
Divisioonan taloudellinen tulos oli
parempi kuin edellisenä vuonna. Liike-
voitto oli 27 milj. euroa (21 milj. euroa
vuonna 2001), mikä on 5,3 % liikevaih-
dosta (3,7 % vuonna 2001). Kehityk-
seen vaikuttivat Kauttuan tehtaan
suorituskyvyn tehostuminen, kalante-
roitujen joustopakkauspaperien entistä
parempi tuotevalikoima sekä Ranskan
Rottersacin tehtaaseen vuonna 1998
tehtyjen investointien tuomat hyödyt.
Ascolin tehtaan tuotevalikoiman
muuttamisen aiheuttama odotettua
heikompi suorituskyky vaikutti yhä
tulokseen negatiivisesti.
Vuoden lopussa aloitetun kus-
tannussäästöohjelman positiiviset
vaikutukset kannattavuuteen ovat jo
nähtävissä.
Tilivuoden aikana divisioo-
nan liikevaihto oli 512 milj. euroa
(567 milj. euroa vuonna 2001) eli 9,7 %
vuotta 2001 vähemmän. Liikevaihdon
lasku johtuu pääasiassa pienentyneistä
toimitusmääristä ja laskeneista myyn-
tihinnoista.
Näkymät vuodelle 2003
Alkuvuodesta pakkauspapereiden ja
märkäliimattavien etikettien kysyntä
oli alhainen. Sen sijaan irrokepohjapa-
pereiden ja tarraetikettien kysyntä oli
vahva. On odotettavissa, että mark-
kinat vahvistuvat helmi-maaliskuussa,
jolloin sekä tarraetikettien että märkä-
liimattavien juomaetikettien kysyntä
kasvaa kesäsesongin edellä. Euroopan
kehitystä varjostaa Saksan talouden
tila. Kokonaiskysynnän ja -tarjonnan
Liiketoimintakatsaus
Toimintojen
uudelleenjärjes-
tely paransi monien
tehtaiden tehok-
kuutta
21
odotetaan vuonna 2003 pysyvän
nykyisellä tasolla. Asiakasfuusioiden ja
lisääntyneen maailmanlaajuisen osto-
toiminnan vuoksi kilpailun odotetaan
olevan erittäin kovaa vuonna 2003. �
LabelPack-divisioona
Ympäristö-ystävällinen Silco Light markki noille
LabelPack
LabelPack kehitti hiljattain vaippo-
jen tarrakiinnitystä varten uuden
Silco Light -materiaalin, joka täyttää
maailman johtavien lastenhoidon
asiantuntijoiden ja hygieniatuotteiden
valmistajien vaatimukset.
Kansainväliset
tuotevaatimukset johtavat
innovaatioon
Ahlstromin Ascolin tehtaalla Italiassa
kehitetty irrokepaperi on kevyempää
kuin muut markkinoilla olevat tuot-
teet, mutta samalla riittävän kestävää
kapeita rullia varten. Silikonipäällys-
teinen kaitale suojaa terveyssiteiden
sekä vaippojen tarrapintaa, ja siihen
on entistä helpompi painaa ohjeita tai
tuotemerkkejä. Kaitale irrotetaan, kun
vaippaa tai sidettä käytetään, ja se
mahdollistaa miellyttävän ja varman
käytön sekä hyvän istuvuuden.
Märkä vai kuiva?
Kaikkein parasta on, että uudelleen-
kiinnitettävien vaippojen ansiosta
äitien ja isien ei tarvitse arvailla,
täytyykö vaippa vaihtaa: vaipan voi
tarkistuksen jälkeen kiinnittää uudel-
leen tarralla.
Lupaavat markkinanäkymät
Silco Lightilla on Yhdysvaltain FDA:n
(Food and Drug Administration) hyväk-
syntä. Materiaali säästää ympäristöä:
siinä käytetään vähemmän silikonia
kuin muissa markkinoilla olevissa
materiaaleissa eikä siinä tarvita
liuotinpohjaisia silikoneja toisin kuin
muovikalvoissa. Latinalaisesta Ameri-
kasta on tulossa suurin markkina-alue
Euroopan ulkopuolella, ja markkinapo-
tentiaali on hyvä myös Aasiassa sekä
Pohjois-Amerikassa.
Liiketoiminta-alue Irrokepaperit Pakkaus- ja etikettipaperitTuotelinja Irrokepohjapaperi Tarraetiketit Toispuolisesti
päällystetyt paperitKalanteroidut
paperitTehdas:Ascoli (I) • • •
Kauttua (FIN) • •La Gère (F) •Rottersac (F) • • •Stenay (F) • •Torino (I) •
Divisioonan liikevaihto 2002
loppukäyttöalueen mukaan
22
FiberSolutions
Liiketoimintakatsaus
Specialties-divisioona 2002 2001
Liikevaihto, milj. euroa 406 405
Liikevoitto, milj. euroa 5 6
Liikevoitto, % liikevaihdosta 1,2 1,5
Sijoitetun pääoman tuotto, ROCE, % 1,6 2,8
Työntekijät vuoden lopussa 1 914 1 958
Osuus konsernin liikevaihdosta, % 23 21
Pergamenttipaperi kuuluu
Specialties- divisioonan tuote-
valikoimaan. Tästä
korkealaatuisesta
erikoispaperista tehdyt
leivinpaperit ovat erittäin
rasvan-, lämmön-
ja vedenkestäviä.
23
Specialties-divisioona on maailman johtavia teollisuuden
teknisten papereiden sekä kartonkihylsyjen toimittajia.
Vuoden 2002 tulos jäi epätyydyttäväksi. Divisioona saavutti
kuitenkin useita toiminnallisia parannuksia vuoden aikana.
Specialties-divisioona
Divisioonalla on yhdeksän pape-
ritehdasta ja 16 jalostuslaitosta
ympäri maailmaa. Divisioonan
vuoden 2002 liikevaihto pysyi edellisen
vuoden tasolla.
Vahva asema
erikoistuotemarkkinoilla
Specialties-divisioonaan kuuluu kolme
liiketoiminta-aluetta. Tekniset paperit
on jaettu kahteen toimialueeseen,
jotka valmistavat tuotteita rakennus-,
huonekalu-, kuluttajatuote- ja elintar-
viketeollisuudelle, terveydenhuoltoon
sekä autoteollisuudelle. Hylsyt ja
hylsykartonki -liiketoiminta-alue on eri-
koistunut korkealaatuisiin hylsyihin ja
palvelee pääasiassa paperiteollisuutta.
Tekniset paperit paino- ja
huonekaluteollisuudelle
Paino- ja huonekaluteollisuuden
liiketoiminta-alueeseen kuuluvat mai-
nosjulisteiden, tapettien, huonekalula-
minaatin ja hiomapaperin pohjapaperia
valmistavat tuotelinjat. Kaikilla näillä
markkina-alueilla divisioona on yksi
maailman johtavista valmistajista.
Huonekalupapereita käytetään
laminointiteollisuudessa, ja Ahlstrom
on erikoistunut korkealaatuiseen esi-
kyllästettyyn paperiin. Hiomapaperien
pohjapapereita käytetään laadukkai-
den hiomapaperien erikoistuotemark-
kinoilla. Tapettien pohjapapereita ja
mainosjulistepapereita valmistavien
tuotelinjojen kasvu oli vaatimatonta,
mutta maailmanlaajuisesti niiden
markkinoilla on vielä kasvumahdolli-
suuksia. Esimerkiksi ulkomainonnan
odotetaan kasvavan nopeammin kuin
muun perinteisen mainosmedian,
kuten television tai painotuotteiden.
Tekniset tuotanto- ja suojapaperit
Teknisiin tuotanto- ja suojapapereihin
kuuluvat krepatut paperit, perga-
menttipaperit sekä puuvillapaperit ja
tiivistemateriaalit. Krepattuja papereita
käytetään eri sovelluksissa terveyden-
huollossa, pyyhkeissä ja maalarintei-
peissä. Krepattujen paperien markkinat
ovat olleet kasvussa ja kasvun odote-
taan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Pergamenttipaperit ja puuvillapaperit &
tiivistemateriaalit -tuotelinjat valmista-
Toiminnan uudel leenjärjestelyjä tuloksen parantamiseksi
24
FiberSolutions
vat erikoistuotteita teollisuusasiakkaille.
Kumpikin tuotelinja kuuluu alansa
markkinajohtajiin maailmassa.
Hylsyt ja hylsykartonki
Hylsyt ja hylsykartonki -liiketoi-
minta-alue toimittaa korkealaatuisia
kierrehylsyjä maailmanlaajuisesti muun
muassa paperi-, tekstiili- ja muovi-
kalvoteollisuudelle.
Paperiteollisuuden hylsyt
ovat divisioonan nopeimmin
kasvava liiketoiminta, ja sillä
on vahva asema Euroopassa.
Paperiteollisuuden hylsyjä
valmistetaan yhdeksässä Euroopan
maassa 15 tehtaassa sekä yhdessä
tehtaassa Kiinassa.
Markkinoiden kehitys vuonna 2002
Specialties-divisioonan liikevaihto
vuonna 2002 pysyi samana kuin vuotta
aiemmin, vaikka myyntimäärät kas-
voivat 2 %. Markkinaolosuhteet olivat
kaikilla tuotelinjoilla vuoden aikana
melko hiljaiset. Vuoden viimeisellä
neljänneksellä kysyntä parani hieman
verrattuna edellisvuoteen, mutta asiak-
kaiden tavanomaiset joulukuun seisokit
pitivät divisioonan myyntimäärät ja
tuloksen samalla tasolla kuin vuoden
muilla neljänneksillä.
Krepattujen ja hiomapaperien
kysyntä pysyi vuoden aikana tyydyt-
tävänä, ja myyntimäärät kasvoivat
vuoteen 2001 verrattuna. Pergament-
tipaperituotelinjan toiminta oli vakaata
koko vuoden ajan. Puuvillapaperien ja
tiivistemateriaalien kehitys ja markki-
naolosuhteet olivat heikommat kuin
vuotta aiemmin, mikä heijastui negatii-
visesti divisioonan tulokseen. Hylsyt ja
hylsykartonki -liiketoiminta pysyi koh-
tuullisen vakaana Pohjoismaissa, mutta
Keski-Euroopassa markkinat paranivat
vasta vuoden jälkipuoliskolla. Hylsykar-
tongin valmistus kasvoi vuoteen 2001
verrattuna 10 %. Suurin osa lisäyksestä
käytettiin omaan hylsytuotantoon.
Tärkeimmät tapahtumat
Yhtiö päätti investoida 16 milj. euroa
Osnabrückin tehtaaseen Saksassa. PK
6:n märkäpään ja päällystysyksiköiden
uusiminen mahdollistaa uuden
tuotevalikoiman, tehostaa tuo-
tantoa sekä parantaa paperin
laatuominaisuuksia. Inves-
tointi vahvistaa Ahlstromin
johtavaa asemaa tapettien
pohjapaperien ja mainosjuliste-
paperien toimittajana. Rakennus-
työt tehtaalla käynnistyivät joulukuussa
2002 ja pääosa asennuksista on määrä
saada päätökseen kesän 2003 aikana.
Uusi tekstiilihylsylinja käynnistettiin
Puolassa kesällä 2002, mikä paransi
markkina-asemaa ja vahvisti asiakas-
pohjaa Itä-Euroopassa. Uusi paperiteolli-
suuden hylsyjä valmistava tuotantolinja
käynnistettiin Shouguangissa Kiinassa
joulukuussa. Tehdas palvelee Kiinan
kasvavia markkinoita, missä tulevina
vuosina tarvitaan enemmän laadultaan
parempia hylsyjä. Toinen korkealaa-
tuisia paperiteollisuuden M-hylsyjä
valmistava tuotantolinja käynnistettiin
Neussin tehtaalla Saksassa vuoden
2002 lopulla. Ensimmäinen linja sijait-
see Karhulassa Suomessa.
Lähinnä maalarinteipeissä käytet-
tävää krepattua paperia valmistava
Kauttuan tehtaan PK 4 uusittiin vuoden
lopussa onnistuneesti. Uudistuksen ansi-
osta voidaan hyödyntää koneen leve-
yttä paremmin ja kasvattaa tuotantoa.
Kannattavuus
Vuoden 2002 tulos oli epätyydyt-
tävä. Liikevoitto oli 5 milj. euroa
(6 milj. euroa vuonna 2001), mikä on
1,2 % liikevaihdosta (1,5 % vuonna
2001). Tulokseen vaikuttivat pääasi-
assa teknisten papereiden normaalia
alhaisempi tuotanto sekä tapetti-,
mainosjuliste- että puuvillapapereiden
ja tiivistemateriaalien heikko markki-
natilanne. Divisioona saavutti kuitenkin
useita toiminnallisia parannuksia
kuluneena vuonna ja operatiivisten
toimintojen kassavirta parani selvästi.
Vuoden viimeisen neljänneksen tulos
sisältää 8,7 milj. euron kertaluonteiset
erät, jotka aiheutuivat lähinnä uudel-
leenjärjestelyprojekteihin liittyvistä
varauksista ja alaskirjauksista Saksassa
ja Ranskassa. Toimintojen uudelleen
järjestelyn odotetaan parantavan divi-
sioonan tulosta vuonna 2003.
Näkymät vuodelle 2003
Useimpien tuotelinjojen kysynnän arvi-
oidaan jatkuvan kohtuullisella tasolla
vuoden 2003 ensimmäisen neljännek-
sen aikana. Krepattujen ja hiomapa-
perien sekä huonekalulaminaattien
kysynnän ennustetaan olevan hieman
muita tuotelinjoja parempi. Merkittävä
tekijä on Saksan talouskasvu, jolla
taantuman huonontuessa on jossain
määrin vaikutusta divisioonan kysyn-
tään ja taloudelliseen tulokseen. �
Liiketoimintakatsaus
Paperi-
teollisuuden
hylsyjen valmis-
tus laajeni
Liikevaihto 2002 loppukäyttöalueen mukaan
25Specialties-divisioona
Specialties
Liiketoiminta-alue Paino- ja sisustuspaperit Prosessi- ja suojauspaperit Hylsyt ja hylsykartonkiTuotelinja Hioma-
pohjapaperitHuonekalu-
paperitTapetti- ja
julistepaperitKrepatut
ja tekniset paperit
Pergamentti-paperit
Puuvillapape-rit ja tiiviste-materiaalit
Paperiteolli-suuden hylsyt
Teollisuus-hylsyt
Hylsykartonki
Tehdas: Altenkirchen (D) •Bousbecque (F) •Chantraine (F) •Karhula (FIN) • • •Nümbrecht (D) •Osnabrück (D) • • •Pont-Audemer (F) • •Saint-Séverin (F) •Hylsytehtaat* • •Muut: Kauttua (FIN) •
Erikoisvahvoja hylsyjä seu raavan sukupolven painokoneisiinPaperin painaminen on nykyään
monimutkainen prosessi – paino kuvat
luodaan sekunnin murto-osissa, mikä
vaatii äärimmäistä tarkkuutta sekä
laitteistolta että materiaalilta. Nykyai-
kaiset painokoneet kehittyvät jatku-
vasti nopeammiksi ja leveämmiksi ja
käyttävät yhä suurempia rullia. Jollei
paperirullien sisällä oleva hylsy kestä
ja säilytä muotoaan ja kohdistuksiaan
jopa 60 km/t nopeuksilla ja jopa yli
viiden tonnin painojen alla, olisi huip-
putehokkaiden painokoneiden turval-
linen ja häiriötön käyttö mahdotonta.
Paperirullien valmistus uudenlaisia
painomenetelmiä varten edellyttää
edistynyttä paperin rullaustekniikkaa
sekä korkealaatuisempia hylsyjä.
Ratkaisuna M-hylsy
Ahlstromin Hylsyt ja hylsykartonki
-liiketoiminta-alue on panostanut
uuden erikoislujan hylsyvalikoiman
kehittämiseen. Näitä hylsyjä käyte-
tään raskaissa paperirullissa uuden
sukupolven painokoneissa, jolloin
erityisesti tasainen rullaus ja auki-
rullaus ovat kriittisiä vaiheita. Myös
turvallisuus on ensiluokkaisen tärkeää
painotaloissa. Paperin taloudellisen ja
ongelmattoman käytön edellytyksiä
ovat paperirullan hyvä laatu erityisesti
rullan pohjalla sekä korkealaatuinen
painoprosessi. M-hylsyt, jotka laajen-
tavat Ahlstromin Alcore®-tuotevalikoi-
maa, ovat vahvempia, rullauksessa
vakaampia ja jäykempiä kuin nykyiset
korkealaatuiset hylsyt. Koska M-hylsyt
yhdessä edistyneen rullaustekniikan
kanssa mahdollistavat erinomai-
sen rullalaadun, voidaan paperia
painettaessa käyttää mahdollisim-
man suuri osa rullan paperimäärästä.
Tämän ansiosta päästään merkittäviin
kustannussäästöihin tuotantoa ja
turvallisuutta vaarantamatta. M-hylsyt
tarjoavat maailmanlaajuisesti ainut-
laatuisen ratkaisun uuden sukupolven
painokoneissa ja parantavat näin sel-
keästi Ahlstromin ja sen asiakkaiden
kilpailuetuja.
Eurooppalainen yhteistyö luo
maailmanlaajuisia mahdollisuuksia
M-hylsyt ovat tulosta Ahlstromin
sekä teknisten korkeakoulujen kun-
nianhimoisesta teknologiaohjelmasta.
Huolellisen perustutkimuksen ansiosta
pystyttiin ennustamaan hylsyjen
käyttäytymistä ja määrittämään
niissä tarvittava rakenne. Seuraa-
vaksi valmistusprosessia kehitettiin
yhteistyössä laitevalmistajien kanssa.
Ensimmäinen M-hylsyjen tuotantolinja
rakennettiin Karhulaan Suomessa ja
toinen tuotantolinja on käynnistetty
Neussin tehtaalla Saksassa. Hylsy
testattiin läheisessä yhteistyössä
johtavien aikakauslehtipaperien tuot-
tajien ja pituusleikkurien valmistajien
kanssa.
* Paperi- ja muun teollisuuden hylsytehtaat ovat: Anjalankoski (FIN), Emmen (NL), Karhula (FIN), Krefeld (D), Les Echelles (F), Markaryd (S), Matfors (S), Neuss (D), Norrköping (S), Ruukki (FIN), Sochaczew (PL), Shouguang (CN), Pietari (RU), Sveberg (N), Tabasalu (EE) ja Varsseveld (NL).
26
FiberSolutions
Ahlstromin resurssit
Vahvat resurssit takaavat Ahlstromin suorituskyvyn
Haasteellinen ja palkitseva työ,
hyvä tiimihenki ja muiden arvostus
ovat keskeisiä tekijöitä Ahlstromin
henkilöstön motivoinnissa.
27
0
Henkilöstö
Keskitymme johtamisen laatuun
Ahlstromin tavoitteena on visionsa
mukaisesti olla yhtiö, jonka johtamisen
laatu kuuluu yritysten parhaimmis-
toon. Ahlstrom investoi johtajuuden
laatuun, ihmislähtöisiin prosesseihin
sekä työntekijöiden kehittämiseen, sillä
yhtiön tavoitteet voidaan saavuttaa
vain henkilöstön vahvalla tuella ja
sitoutumisella. Yhtiön arvot, luottamus
yksilöön ja eettinen toimintatapa ovat
Ahlstromin perusperiaatteet henkilöstö-
asioissa.
Ahlstromilla on toimintaa kaikissa
maanosissa. Henkilöstöstä 25 %
työskentelee Ranskassa. Henkilöstö-
määrältään seuraavaksi suurimpia
maita ovat Suomi, Italia, Yhdysvallat ja
Saksa.
Vuoden 2002 lopussa henkilöstön
määrä oli 6 585, joista 5 858 työsken-
teli divisioonissa. Konsernin hallin-
nossa, myyntitoimistoissa ja muissa
liiketoiminnoissa työskenteli 727 hen-
kilöä. Vuonna 2002 Ahlstrom työllisti
keskimäärin 6 761 henkilöä, mikä on
251 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Muutos johtuu lähinnä ydinliiketoi-
mintaan kuulumattomien yksiköiden
myynnistä, mutta myös vuoden aikana
tehdyistä kustannusleikkauksista.
Henkilöstöhallinnon tavoitteet ja
toimintatavat
Henkilöstöhallinnon tavoitteena on
tukea yhtiön liiketoimintaa, lisätä
mielenkiintoa yhtiötä kohtaan sekä
kehittää ja motivoida henkilöstöä
tehokkaasti.
Näiden tavoitteiden saavuttami-
seksi henkilöstöhallinto työskentelee
läheisessä yhteistyössä linjajohdon
kanssa. Johtajat ovat vastuussa hen-
kilöstöasioista ja henkilöstö hallinto
tarjoaa heille siinä tarvittavan asian-
tuntemuksen ja tuen. Eri maissa työs-
kentelevät konsernin ja divisioonien
henkilöstöhallinnon ammatti laiset
muodostavat verkoston, joka pyrkii
edistämään yhtiön vision, strategian
ja liiketoimintasuunnitelmien toteu-
tumista.
Toimeenpanon vuosi
Vuoden 2002 aikana Ahlstrom jatkoi
henkilöstöhallinnon toimintaperiaattei-
den ja keskeisten työkalujen kehittä-
mistä ja toimeenpanoa yhtiön yleisen
strategian sekä pörssilistautumis-
suunnitelman mukaisesti. Ahlstromin
henkilöstöperiaatteet ja -työkalut ovat
perusta onnistuneelle henkilöstöhal-
linnolle ja tehostavat siten koko yhtiön
toimintaa.
Johtajuuden laatu on Ahlstromin
henkilöstöhallinnon avaintekijöitä. Sen
merkitys korostuu erityisesti epävar-
moissa markkinaolosuhteissa. Mitta-
ukseen, keskusteluihin ja tärkeimpiin
osaamisalueisiin perustuva johta-
juuden kehittämisohjelma Ahlstrom
360° otettiin käyttöön. Tällä työkalulla
arvioitiin konsernin johtoryhmä sekä
divisioonien ja konsernitoimintojen
johtotiimit, yhteensä 59 henkeä.
Vuoden aikana jatkettiin myös joh-
toresurssien kartoitusta ja kehittämistä.
Ohjelmassa pyritään tunnistamaan ja
kehittämään osaavia esimiehiä. Koh-
deryhmään kuuluu tällä hetkellä noin
450 henkilöä; päälliköitä, asiantuntijoita
ja uusia kykyjä. Painopiste on uusien
työtehtävien ja työkierron kehittämi-
sessä, ja ohjelman tarkoituksena on
varmistaa, että yhtiössä on kyvyk-
käitä esimiehiä myös tulevaisuudessa.
Konsernin sisäisen työnhaun kannusta-
miseksi ja työntekijöiden kehitysmah-
dollisuuksien lisäämiseksi käynnistettiin
sisäinen työnhakujärjestelmä. Avoimet
Ahlstromin resurssit
Henkilöstö maittain vuoden lopussa
Henkilöstö divisioonittain vuoden lopussa
Henkilöstö, konserni
Liikevaihto/työntekijä, divisioonat
28
FiberSolutions
työpaikat ilmoitetaan haettavaksi sisäi-
sesti ennen julkista hakua.
Henkilöstön kehityskeskusteluja
jatkettiin. Keskustelujen tavoitteena
on luoda positiivinen ja kannustava
työilmapiiri sekä varmistaa, että hen-
kilökohtaiset tavoitteet ovat tiedossa,
suorituksista saa palautetta ja henki-
lökohtaiset kehityssuunnitelmat ovat
olemassa.
Palkkauksessa ja palkitsemisessa
Ahlstrom keskittyy tukemaan konser-
nin ja divisioonien liiketoimintastrategi-
oiden, johtajuuden laadun ja toiminnan
tavoitteiden saavuttamista. Palkkojen
kilpailukykyä ja vertailtavuutta paran-
tavaa tehtäväarviointia alettiin soveltaa
noin sataan avaintehtävään. Uusitut
bonusperiaatteet otettiin käyttöön.
Koulutus ja henkilöstön jatkuva
kehittäminen ovat keskeinen osa
yhtiön henkilöstöhallintoa. Vuoden
aikana jatkettiin Stretching Knowledge
-koulutusohjelmaa, joka koostuu joh-
tamis- ja teknisiä taitoja käsittävistä
seminaareista.
Kansainväliseen, nuorille avainhen-
kilöille suunnattuun JUMP (Junior Mana-
gement Program) -kehitysohjelmaan
osallistui vuoden 2002 aikana 25 hen-
kilöä Ahlstromin yksiköistä eri puolilta
maailmaa. Kansainvälistä keskijohdon
kehitysohjelmaa, Leadership Triathlo-
nia kehitettiin. Ohjelmassa osallistujat
joutuvat tilanteisiin, joissa he voivat
aktiivisesti kehittää esimiestaitojaan.
Global Leader -ohjelma on suun-
nattu ylemmälle johdolle, ja sen avulla
johtajat saavat lisäkokemusta kan-
sainvälisten tiimien ja kansainvälisen
liiketoiminnan johtamisesta. Ohjelman
valmistelut aloitettiin vuonna 2002.
Huhtikuussa pidettyyn konser-
nin johtajatapaamiseen osallistui 50
ja kesäkuussa pidettyyn konsernin
yritysjohdon foorumiin 120 johtajaa.
Molempien kokousten pääaiheena oli
operatiivisen toiminnan kehittämisoh-
jelma ”a plus”. Tapaamiset yhtenäistä-
vät konsernin toimintatapoja kehittä-
mällä strategista ajattelua, edistämällä
konsernin arvoja sekä lisäämällä
henkilökohtaisia kontakteja.
Työntekijöiden ja työnantajan
edustajat uusivat sopimuksen Ahlstro-
min eurooppalaisesta vuoropuhelusta.
Vuoropuhelun osallistumiskriteerit
tarkistettiin ja työkomitea aloitti toi-
mintansa.
Näkymät vuodelle 2003
Yhtiön henkilöstöhallinto kohtaa uusia
haasteita sekä henkilöstön ja johdon
kasvavia odotuksia myös vuonna 2003.
Johdon resurssien kartoittaminen sekä
koulutuksen ja toiminnan kehittäminen
ovat tärkeitä painopistealueita. Lisäksi
henkilöstöhallinto tukee osaltaan
vuonna 2002 aloitettua operatiivisen
toiminnan ”a plus” -kehitysohjelmaa.
Henkilöstön laaja sitoutuminen on tär-
keää ja painopisteenä tulee olemaan
tiimityöskentely, jossa tarvitaan halua
oppia uutta ja jakaa tietoa.
Ahlstrom jatkaa ulkopuolisten ver-
kostojen kehittämistä, jotta pystytään
varmistamaan lahjakkaiden ihmisten
löytyminen yhtiön liiketoimintojen
tarpeisiin myös jatkossa.
Innovaatiot
Innovaatiot syntyvät
markkinalähtöisestä tutkimus- ja
kehitystyöstä
Innovaatiotoiminnan tarkoituksena on
tuottaa lisäarvoa Ahlstromille ja erityi-
sesti sen asiakkaille. Ahlstromin inno-
vaatiotoiminta keskittyy kehittämään
sekä markkinalähtöisiä, toteuttamis-
kelpoisia tuotteita että teknologioita
läheisessä yhteistyössä eri sidosryh-
mien kanssa.
Vuoden lopussa Ahlstromin kuitu-
liiketoimintojen tutkimus- ja tuoteke-
hitys työllisti yhteensä 214 henkeä.
Vuonna 2002 yritys käytti tutkimuk-
seen ja tuotekehitykseen 27,7 milj. eu-
roa. (28,8 milj. euroa vuonna 2001), eli
1,72 % kuituliiketoimintojen liikevaihdosta
(1,75 %). Luku sisältää kolmen divisioo-
nan ja konsernin tutkimus- ja tuoteke-
hitystoiminnot. Vuonna 2002 uusien
tuotteiden osuus liikevaihdosta oli 19 %.
Organisaatio tehokkuuden
perustana
Ahlstromin innovaatiotiimi kehittää
yritystason prosesseja, joiden avulla
voidaan arvioida ja seuloa uusia ideoita
sekä hallita koko innovaatioprojektia
ideasta valmiin tuotteen kaupallistami-
seen. Tiimi pyrkii myös tunnistamaan
sellaiset avainteknologiat ja taidot,
joita voidaan kehittää konsernitasolla.
Tiimin jäseninä ovat innovaatiotoimin-
nasta vastaava johtoryhmän jäsen,
Ahlstromin tutkimuskeskus ARCC:n
johtaja sekä divisioonien T&K-toiminto-
jen vastuuhenkilöt.
Ranskan Pont-Evêquessa sijaitseva
ARCC keskittyy innovaatioprojektei-
hin, joilla on pitkäaikainen vaikutus
Ahlstromin liiketoimintaan. Tutkimus-
keskuksen pääasiallisena tehtävänä
on tukea innovaatioiden toteuttamista
koko organisaatiossa. Vuoden lopussa
ARCC:llä oli 37 työntekijää, joista noin
puolet työskenteli innovaatioprojek-
teissa ja puolet immateriaalioikeuk-
sien parissa tai teknisissä tehtävissä
( pilottikoneet, laboratoriot, jalostustoi-
minnot jne).
Divisioonien osuus Ahlstromin
innovaatiotoiminnasta on huomat-
tava. Kaikki kolme divisioonaa ovat
vastuussa omien markkinoittensa kar-
Ahlstromin resurssit
29Ahlstromin resurssit
toituksesta sekä lyhyellä että keskipit-
källä tähtäimellä. Divisioonat toimivat
läheisessä yhteistyössä asiakkaiden
kanssa voidakseen täyttää asiakkaiden
vaatimukset paremmin sekä tunnis-
taa mahdolliset kasvualueet. Vuoden
lopussa Ahlstromin divisioonissa oli
yhteensä 27 teknologiatiimiä, jotka
palvelevat tiettyä tuotelinjaa tai yksik-
köä sekä kahdeksan useita tuotantolin-
joja palvelevaa divisioonakohtaista tut-
kimus- ja tuotekehityskeskusta. Näissä
työskentelee yhteensä 180 työntekijää.
Uraauurtavia tuloksia
verkostojen avulla
Ahlstromin innovaatiotoiminnoilla on
läheistä yhteistyötä yli 70 korkea-
koulun ja tutkimuslaitoksen kanssa
Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tutkijat
kuuluvat moniin tutkimusverkostoi-
hin ja yhteistyöjärjestöihin. Lisäksi
Ahlstrom on jatkuvassa yhteistyössä
alihankkijoiden tutkimus- ja tuotekehi-
tysosastojen kanssa.
Keskeiset tapahtumat
vuonna 2002
Yksi kuluneen vuoden suurimpia saa-
vutuksia oli keskittyminen rajalliseen
määrään samanaikaisia, konsernitason
tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja.
Esimerkkinä valitun strategian onnis-
tumisesta on se, että useita ARCC:n
projekteja saatiin onnistuneesti pää-
tökseen vuoden loppuun mennessä.
Lisäksi divisioonat toivat markkinoille
vuonna 2002 useita uusia tuotteita
ja teknologioita. Yhtiön patenttien ja
patenttihakemusten määrä kasvoi
edellisvuodesta.
Ahlstrom otti myös käyttöön edis-
tyneen, innovaatiotoiminnan hallintaan
suunnitellun Ahlstrom Solution Process
-tietotekniikkatyökalun, joka on nyt käy-
tössä kaikissa liiketoimintayksiköissä.
Jokainen uusi innovaatio arvioidaan
perusteellisesti jo idea-asteella. Inno-
vaation on täytettävä tietyt kriteerit,
eli sitä on voitava soveltaa riittävän
laajasti yhtiössä, sillä on oltava lupaa-
vat markkinanäkymät ja sen on oltava
kannattava.
Vuoden aikana yrityksen tutki-
mus- ja tuotekehitysyksikköjen roolia
sekä koko innovaatio-organisaatiota
on kehitetty tehokkaasti. Yritys jatkoi
myös sisäisen ja ulkoisen innovaatio-
verkoston kehittämistä.
Näkymät vuodelle 2003
Vuonna 2003 Ahlstrom jatkaa uusien
tuotteiden ja teknologioiden kehittä-
mistä markkinoille. ARCC:n ja divisi-
oonien haasteena on näiden projektien
muuntaminen menestyviksi tuotteiksi
eri markkinoille.
Vuodelle 2003 suunniteltuja
toimintoja ovat muun muassa
ideanhallintaprosessin kehittäminen
sekä teknologian kehitysstrategian
laatiminen.
Tietotekniikka
Liiketoimintaprosesseja tukevien
tietotekniikkajärjestelmien kehitys ja
käyttöönotto talous- ja materiaalihal-
linnossa sekä myynnissä, tuotannossa
ja asiakaspalvelussa jatkui vahvana.
Uusi asiakaspalvelun extranet-ratkaisu
otettiin käyttöön eräissä asiakasryh-
missä. Myös yhteistyötä tietotekniikka-
alan yhteistyökumppanien kanssa
lisättiin, jotta tietotekniikkapalvelujen
saanti olisi jatkossakin luotettavaa ja
kustannustehokasta.
SAP R/3 -tekniikkaan pohjautuvan
talous- ja materiaalihallintosovelluksen
käyttöönotto saatiin onnistuneesti
päätökseen vuoden 2002 loppuun
mennessä Yhdysvaltain yksiköissä.
Järjestelmä on nyt käytössä Ahlstromin
Euroopan ja Yhdysvaltain yksiköissä.
Liiketoimintaprosessien yhtenäistä-
minen ja käyttöönotto kesti kolme
vuotta.
Ostolaskujen sähköistä käsittelyä
varten hankittiin uusi tietotekniikkaso-
vellus, eFlow. Ohjelma otettiin käyttöön
Suomen yhteisen taloushallintokeskuk-
sen perustamisen yhteydessä. Sama
sovellus asennettiin vuonna 2002
myös Windsor Locksin toimipaikkaan
Yhdysvalloissa. eFlow-järjestelmä
asennetaan jatkossa myös muihin
palvelukeskuksiin Ranskassa, Saksassa
ja Italiassa.
”Optimill”-järjestelmän
käyttöönotto jatkui
Myynti-, tuotanto- ja asiakaspalvelu-
prosesseihin kehitetty ”Optimill”-jär-
jestelmä otettiin käyttöön italialaisessa
Ascolin tehtaassa tammikuussa, rans-
kalaisessa Stenayn tehtaassa touko-
kuussa ja ranskalaisessa Saint-Séverinin
tehtaassa lokakuussa. Kaikki Label-
Pack-divisioonan tehtaat käyttävät nyt
”Optimill”-järjestelmää, joka mahdollis-
taa myyntikonttorien sekä varastojen
ja tuotantolaitosten välisten tapahtu-
mien tietojen tarkastelun reaaliajassa.
Tällä hetkellä järjestelmä on käytössä
kahdessatoista liiketoimintayksikössä
Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Järjestel-
män käyttöönotto jatkuu vuonna 2003.
Hylsyt ja kartongit -liiketoiminta-alue
kehitti oman, mukautetun ”Optimill”-
sovelluksen, Opticoren. Norjalaisesta
Svebergin tehtaasta alkanut käyttöön-
ottoprosessi jatkuu vuonna 2003.
Keväällä otettiin käyttöön Ahl-
stromin uudistettu ja laajennettu
internet-sivusto, joka soveltuu entistä
paremmin ulkoiseen markkinointiin ja
tiedotukseen. �
30
FiberSolutions
Toiminnan riskien hallinta
Ihmiset, omaisuus, tuotantovälineet, asiakassuhteet sekä
maine ovat Ahlstromin tärkeintä varallisuutta.
Työterveys ja -turvallisuus,
ympäristö ja tuotanto-riskien hallinta
Näin määritellään Ahlstromin
hallituksen keväällä hyväksy-
missä toiminnallisten riskien
hallintaperiaatteissa. Yhteensä 23
kattavaa standardia sisältävät periaat-
teet esiteltiin konsernin vuotuisessa
johtajatapaamisessa huhtikuussa.
Periaatteet kannustavat jokaista
työntekijää tunnistamaan ja torjumaan
olemassaolevia ja ennakoitavia riskejä,
jotka voivat vaarantaa työntekijöiden
terveyttä tai omaisuutta.
Toiminnan riskien hallintaan kuu-
luvat vaaratilanteiden tunnistaminen
ja arviointi sekä niiden hallintaan tar-
vittavien tehokkaiden toimenpiteiden
käynnistäminen.
Tavoitteena on auttaa systemaat-
tisesti kaikkia Ahlstromin toimipaik-
koja saavuttamaan ja täyttämään
tarvittavat standardit kohtuullisessa
ajassa. Standardeja luotaessa käytettiin
hyväksi toimipaikkojen luontaisia vah-
vuuksia ja yhdistettiin työntekijöiden
turvallisuutta, omaisuusriskien hallintaa
sekä ympäristön turvallisuutta koske-
vat seikat.
Omaisuusriskien hallinta
Konsernin omaisuusriskien hallinnassa
keskityttiin vuoden aikana ensisijai-
sesti paloturvallisuuteen ja paineasti-
oiden kestävyyden varmistamiseen.
Konsernitason ohjeet annettiin myös
sähkötapaturmien ehkäisemiseen,
tulityölupien myöntämiseen, tupa-
koinnin valvontaan, helposti syttyvien
nesteiden käsittelyyn ja varastoin-
tiin, vahingontorjuntatarkastuksiin,
yleiseen siisteyteen, uusien projektien
hallintaan, henkilöstön koulutukseen,
turvallisuuslaitteiston kunnossapitoon,
hätätilanteisiin varautumiseen sekä
paloturvallisuuskaluston kunnossapidon
hallintaan.
Suojeluohjelmia kehitettiin useilla
tehtailla vuoden 2002 aikana laajen-
tamalla muun muassa omaisuuteen
31
liittyvien riskien arviointia suurimmilla
tehdaspaikkakunnilla. Suunnitelmiin
kuuluu mm. sammutussprinklerien
asentaminen useisiin toimitiloihin,
joissa niitä ei ole aikaisemmin ollut.
Työt alkavat vuonna 2003, ja ne paran-
tavat välittömästi yleistä paloturvalli-
suutta. Rahallisesti suojelutoimiin on
investoitu merkittävästi.
Useiden tehtaiden tuotannon
uudelleensuuntaamisen yhteydessä
parannettiin merkittävästi myös
omaisuuden suojaa, esimerkiksi
Bousbecquen tehtaalla Ranskassa
ja Malmédyssa, Belgiassa. Mm.
Rottersacin ja Bousbecquen tehtailla
Ranskassa sekä Radcliffi n tehtaalla
Englannissa tehtiin samankaltaisia
ennaltaehkäiseviä parannuksia, kun
voimantuotantoa ulkoistettiin.
Huolimatta rajuista myrskyistä eri
puolilla maailmaa Ahlstromin toimipai-
kat kärsivät vuoden aikana vain pie-
nestä tulvan aiheuttamasta vahingosta
Chantrainen tehtaalla Ranskassa.
Työterveys ja -turvallisuus
Konsernin johtoryhmä asetti vuonna
2001 kunnianhimoisen tavoitteen
vähentää työtapaturmia 50 %:lla
kahdessa vuodessa. Suurin pettymys
vuoden aikana oli, että konserninlaajui-
sista ponnisteluista huolimatta työstä
aiheutuvien tapaturmien määrässä tai
vakavuusasteessa ei tapahtunut mer-
kittävää parantumista.
Toiminnan jatkuvaan parantami-
seen laadittujen ohjeiden toimeenpa-
nossa edistyttiin merkittä västi vuoden
aikana. Euroopan suurimmille kielille
käännetyt standardit ja ohjeet esiteltiin
divisioonien johdolle. Vuoden aikana
toimipaikoilla tehtiin perusteellinen
nykytila-analyysi, jonka perusteella
työstettiin toimintasuunnitelma ja sitä
lähdettiin toteuttamaan. Avainhenki-
löstön auditointikoulutus käynnistettiin.
Uskomme, että nämä toimenpiteet
parantavat työterveyttä ja -turvalli-
suutta vuonna 2003.
Ympäristöjohtaminen
Hyvien yhteiskuntasuhteiden perus-
tana on kunnioitus ympäristöä kohtaan.
Ahlstrom on sitoutunut liiketoimin-
nassaan kestävään taloudelliseen
kasvuun. Tavoitteena on, että kaikkien
toimintojen ympäristövaikutukset ovat
neutraaleja tai positiivisia. Yhtiö pyrkii
myös kehittämään tuotteita, jotka
tukevat ympäristötavoitteita koko
elinkaarensa ajan.
Ahlstrom pyrkii minimoimaan
ympäristöhaitat kaikissa tuotannon,
varastoinnin, kuljetuksen ja tuottei-
den loppukäytön vaiheissa. Tähän
päästään noudattamalla lakeja ja
säännöksiä sekä kehittämällä laitteita
ja prosesseja parhaiden käyttöteknii-
koiden mukaisesti, jotka on määritelty
Euroopan Unionin direktiivissä ympä-
ristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja
vähentämiseksi. Tavoitteena on saada
kaikki tehtaat ISO 14001 -sertifi oiduiksi
vuoden 2003 loppuun mennessä.
Vuonna 2002 ISO 14001 -sertifi kaa-
tin saivat Rottersacin tehdas Rans-
kassa, Altenkirchenin tehdas Saksassa,
Windsor Locksin tehdas Yhdysvalloissa
sekä Karhulan ja Mikkelin lasikuitu-
tehtaat.
Ahlstrom tehostaa rajallisten luon-
nonvarojen käyttöä, suosii uusiutuvia
raaka-aineita sekä toimii yhteistyössä
raaka-ainetoimittajien ja asiakkaiden
kanssa kestävän kehityksen edistä-
miseksi. Tavoitteena on säästää raaka-
aineita niiden uudelleen käytöllä tai
kierrätyksellä.
Ahlstromin tuotantolaitokset
ovat viiden viimeisen vuoden aikana
vähentäneet lämmön ja sähkön
Toiminnan riskien hallinta
Bruttotuotanto Nettotuotanto Hävikki
Esiintymistiheys Vakavuusaste
Suhteellinen jätevesien määrä
Tuotantomäärät
Tapaturmatiheys
32
FiberSolutions
käyttöä 5 %:lla. Tavoitteena on edel-
leen vähentää niiden käyttöä 4 %:lla
vuoteen 2006 mennessä. Myös veden
käyttö on vähentynyt 10 % viimeisten
viiden vuoden aikana. Tavoitteena on
edelleen vähentää veden käyttöä 8 %
vuoteen 2005 mennessä.
Ympäristöinvestoinnit ja
merkittävimmät tapahtumat
Ahlstromin toinen hamppusellua
valmistava tuotantolaitos suljettiin
Windsor Locksissa Yhdysvalloissa
kesällä 2002 ja tuotanto siirrettiin
Radcliffen tehtaalle Englantiin. Tämä
vähensi kokonaispäästöjä ilmaan ja
veteen sekä vastaavasti energian
kulutusta ja jätteen määrää. Ympäris-
tövaikutukset tulevat esille täysimää-
räisinä vuonna 2003. Chattanoogan
tehdas Yhdysvalloissa suljettiin vuoden
lopulla ja tuotanto siirrettiin Taylorvil-
len ja Madisonvillen tehtaille. Ranskan
Bousbecquen tehtaan PK 4 suljettiin
huhtikuussa 2002 ja tehdas keskittyy
nyt pergamenttipaperin valmistukseen.
Vuoden 2002 lopulla tehtiin Saksan
Altenkirchenin tehtaalla merkittävä
investointi kuidunkäsittelyteknologiaan.
Energian ja veden kulutusta vähennet-
tiin korvaamalla vanhat hollanterijauhi-
met uudella kuiduttimella. Investoinnista
saatavat hyödyt toteutuvat vuonna 2003.
Ställdalenin tehtaalle Ruotsissa
tilattiin lamellisuodatin, joka vähentää
tehtaan vedenkulutusta 12 %:lla.
Brignoud’n tehtaalle Ranskassa
asennettiin Serfl o-suodin, mikä vähensi
tehtaan BOD5- (biologinen hapenkulu-
tus) arvoja huomattavasti (–74 %).
Italian Ascolin tehtaan jätevedet
on johdettu toukokuusta 2000 lähtien
kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon,
mikä on vähentänyt sekä COD- (kemi-
allinen hapenkulutus) että BOD5 -arvoja
50 %:lla.
Belgiassa sijaitsevan Malmédyn
tehtaan tuotannon muuttamisella
vuonna 2001 etikettipaperien tuo-
tannosta kuitukankangastuotantoon
oli merkittävä vaikutus ympäristöön.
Vaikka tehtaan vedenkulutus uudessa
tuotannossa on lisääntynyt, on jäte-
vedessä huomattavasti vähemmän
päästöjä.
Ympäristökaaviot
Tuotantomäärät
Tuotannon materiaalihävikkimää-
rät kasvoivat vuonna 2002. Tämä
johtui pääasiassa Ahlstromin monien
liiketoimintojen heikosta kysynnästä,
mikä johti pienempiin valmistuseriin.
Tuotannon tehokkuuden tulee parantua
merkittävästi, jotta taloudellisen tulok-
sen ohella voitaisiin parantaa myös
ympäristövaikutuksia. Yhden prosentin
sisäinen hukka merkitsee noin 10 000 t
pienempää bruttotuotantoa vuodessa,
millä on merkittävä vaikutus kokonais-
päästöihin veteen ja ilmaan.
Ahlstromissa käynnistettiinkin
vuonna 2002 sisäisen toiminnan kehit-
tämiseen tähtäävä ”a plus” -ohjelma.
Ohjelman avulla pyritään vähentämään
virheiden ja erehdysten mahdollisuuk-
sia prosesseissa käyttämällä analyytti-
sia ja tilastollisia menetelmiä virheiden
analysoinnissa. Lisäksi pyritään vahvis-
tamaan henkilöstön ongelmanratkai-
sutaitoja.
Jätevesien määrä
Viiden viimeisen vuoden aikana yhden
paperitonnin valmistukseen kulutet-
tavan veden määrä on vähentynyt
10,5 %:lla. Paperinvalmistukseen
käytettävän veden kulutus väheni
Kauttuan (–20 %), Ranskan Pont-Aude-
merin (–19 %) ja La Gèren (–15 %)
sekä Yhdysvaltojen Taylorvillen (–14 %)
Toiminnan riskien hallinta
Kokonaismäärä, N kg/t Kokonaismäärä, P kg/t
Mg NOX/MJ käytetty polttoaine
Mg S/MJ käytetty polttoaine Hiukkaset mg/m3
Typpioksidi-, rikki- ja
hiukkaspäästöt ilmaan
Typpi- ja fosforipäästöt vesistöihin
COD kg/t BOD kg/t Kiintoaine kg/t
COD-, BOD5- ja kiintoainepäästöt vesistöihin
33Toiminnan riskien hallinta
tehtailla. Sen sijaan Malmédyn ja
Bousbecque’in tehtailla veden kulutus
on lisääntynyt tuotannon muutosten
takia.
Muutamat tehtaat eivät edistyneet
jo aloitetuissa parannushankkeissa.
Yhtiössä käynnistettiinkin ohjelma,
jonka tarkoituksena on auttaa keskei-
siä tehtaita saavuttamaan konsernin
asettamat tavoitteet tarjoamalla koulu-
tusta ja muita voimavaroja.
Kemiallinen (COD) ja biologinen (BOD)
hapen kulutus sekä kiintoaine
Jätevesipäästöjen väheneminen jatkui.
Eniten kemiallista hapen kulutusta
vähensi Torinon tehdas Italiassa
(–20 %), jossa vuoden 2001 lopulla
otettiin käyttöön biologinen jäteveden-
puhdistamo. Pont-Audemerin tehtaalla
sekä COD- että BOD-päästöt vähenivät
yli 35 %. Myös Ascolin tehdas Italiassa
ja Brignoud’n tehdas Ranskassa paran-
sivat toimintaansa.
Typpioksidi-, rikki- ja
hiukkaspäästöt ilmaan
Vaikka hiilen ja raskasöljyn määrä
lisääntyi polttoaineissa, vähentyivät
päästöt ilmaan pääasiassa Karhulan
tehtaan lasinpolttouunien tehokkuuden
noustua merkittävästi.
Polttoaineiden kokonaismäärä (%)
1998 1999 2000 2001 2002
Hiili + öljy 24,5 24,2 22,4 19,6 20,5
Kaasu 72,3 72,3 73,6 73,2 72,0
Kiinteä jäte 0,8 0,8 1,2 4,0 4,0
Muu 1,7 1,8 1,7 2,4 2,8
Hiilidioksidipäästöt
Hiilidioksidipäästöjen uskotaan kiih-
dyttävän kasvihuoneilmiötä. Kioton
sopimuksen mukaan EU on asettanut
tavoitteeksi hiilidioksidipäästöjen
vähentämisen 8 %:lla vuoteen 2012
mennessä verrattuna vuoteen 1990.
Ahlstrom käyttää sen vuoksi fos-
siilisten polttoaineiden sijasta osittain
biopolttoaineesta tuotettua energiaa
Osnabrückin tehtaalla Saksassa ja
Kauttuan tehtaalla Suomessa. Jätema-
teriaalin poltosta syntyvää hiilidioksidia
pidetään neutraalina kasvihuonekaa-
sujen kokonaismäärässä. Ero pylväissä
ilmaisee biopolttoainetta sisältävän
jätemateriaalin kasvavan osuuden
Ahlstromin käyttämissä polttoainese-
koituksissa. Pieni kasvu hiilidioksidi-
päästöissä johtuu lisääntyneestä hiilen
ja öljyn käytöstä.
Energian kulutuksen tehokkuus
Ahlstrom ei päässyt tavoitteeseensa
vähentää jatkuvasti tuotetonnikoh-
taista energiankulutusta. Viime vuosien
heikossa markkinatilanteessa yhtiö on
asettanut kunnianhimoiset tavoitteet,
joilla on positiiviset vaikutukset sekä
yhtiön taloudelliseen menestykseen
että ympäristöön. Säästöpotentiaalia
analysoidaan sekä yhtiön sisäisin että
ulkoisin resurssein.
Kaatopaikalle toimitettu kiinteä jäte
Kaatopaikalle viedyn kiinteän jätteen
määrä on vähentynyt 11 % viimeisten
viiden vuoden aikana.
Useimmat yhtiön kuitukangasta ja
kyllästettyjä suodatinpapereita valmis-
tavista tehtaista etsivät vaihtoehtoja
kierrätykseen kelpaamattomalle hylky-
materiaalille. �
CO2-päästöt biopolttoaine mukaan lukien t/v
CO2-päästöt biopolttoaine pois lukien t/v
Kg CO2/tuotettu paperitonni
Sähkö Prosessilämpö
Energiatehokkuus
Kiinteän jätteen määrä
Hiilidioksidipäästöt
34
Tilinpäätös 2002
Hallituksen toiminta-kertomus tilivuodelta 2002
Tilinpäätös
34 Hallituksen toiminta kertomus
38 Konsernin tuloslaskelma
39 Konsernin rahoituslaskelma
40 Konsernin tase
42 Konsernin liitetiedot
56 Emoyhtiön tuloslaskelma
57 Emoyhtiön rahoituslaskelma
58 Emoyhtiön tase
60 Emoyhtiön liitetiedot
64 Tunnusluvut 2001–2002
65 Tunnuslukujen laskentaperusteet
66 Osakkeet ja osakkeenomistajat
67 Hallituksen ehdotus
yhtiökokoukselle
68 Tilintarkastuskertomus ja
tilintarkastajan lausunto
Sisältö
35
Markkinatilanne vuonna 2002
Markkinatilanne Ahlstromin liiketoi-
minta-alueilla pysyi haasteellisena
vuonna 2002. Maailmantalouden näky-
mät heikkenivät loppuvuotta kohden.
Investointien ja kulutuskysynnän hidas
kasvuvauhti Pohjois-Amerikassa sekä
Euroopan talousalueen heikkenevät
talousnäkymät eivät tukeneet kysyn-
nän kasvua. Markkinatilanne Ahlstro-
min liiketoiminta-alueilla heijasti
yleistä taloudellista tilannetta ja
kysyntä pysyi suhteellisen vakaana,
mutta alhaisella tasolla. Heikon mark-
kinatilanteen vuoksi myyntimäärät
kasvoivat kuluneena vuonna noin
1 %, eli pitkän aikavälin kasvuvauhtia
hitaammin.
Vaikeasta markkinatilanteesta huo-
limatta Ahlstromin suurin divisioona
FiberComposites kasvatti myyntimää-
riään 12 % edellisvuodesta. Kasvu
oli seurausta sekä yritysostoista että
orgaanisesta kasvusta.
Vuoden 2002 tulos verrattuna
vertailukauteen 2001
A. Ahlström Osakeyhtiö jakautui kesä-
kuussa 2001 kolmeksi yhtiöksi. Sen
seurauksena vuosi 2002 oli teollisuus-
yhtiö Ahlstrom Oyj:n ensimmäinen
kokonainen tilivuosi. Vuotta 2001
kuvaavat luvut esitetään vertailukel-
poisina lukuina vuoteen 2002, eli ne
kuvastavat samaa toiminnallista raken-
netta vertailun helpottamiseksi.
Ahlstromin liikevaihto vuonna
2002 oli 1 778,0 milj. euroa (1 957,8
milj. euroa), 9 % vähemmän kuin
vuotta aiemmin. Pääasiassa liikevaih-
don lasku johtuu ydinliiketoimintaan
kuulumattomien osien myynnistä.
Jatkuvien toimintojen liikevaihto lukuun
ottamatta myytyjä liiketoimintoja
(Kamtech) kasvoi 1 % edellisvuodesta
1 647,1 milj. euroon (1 629,2 milj.
euroa). Myyntimäärät kasvoivat 1 %
edellisvuodesta.
Konsernin liikevoitto parani mer-
kittävästi edellisvuodesta 92,4 milj.
euroon (20,6 milj. euroa) ja oli 5,2 %
liikevaihdosta. Tilikauden voitto oli
55,2 milj. euroa (tappio 3,0 milj. euroa).
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli
3,6 milj. euroa (3,1 milj. euroa).
Nettorahoituskulut olivat 24,5 milj.
euroa (29,1 milj. euroa). Nettokorko-
kulut olivat 11,9 milj. euroa (28,5 milj.
euroa), missä laskua edellisvuoteen oli
16,6 milj. euroa. Korkokuluja pienensi-
vät korollisen nettovelan supistuminen
sekä yleinen korkotason lasku.
Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja
oli 67,9 milj. euroa (–8,5 milj. euroa).
Verot olivat –17,2 milj. euroa (6,1 milj.
euroa). Sijoitetun pääoman tuotto
(ROCE) oli 7,5 % ja oman pääoman
tuotto (ROE) 7,1 %.
Tulos osaketta kohden (EPS)
parani 1,42 euroon edellisvuoden –0,09
eurosta.
Divisioonien kehitys vuonna 2002
FiberComposites (Kuitukomposiitit)
Vuonna 2002 kuitukankaiden kysyntä
pysyi alhaisena, mutta parantui ver-
rattuna vuoteen 2001. Suodatinmate-
riaalien kysyntä parani vuoden aikana.
Lasikuitulujitteiden kysyntä pysyi
tasaisena, mutta heikkeni vuoden 2002
loppupuolella.
Divisioonan liikevaihto kasvoi
4,2 % edellisvuodesta 693,4 milj.
euroon (665,2 milj. euroa). Kasvu
johtuu pääosin kasvaneista toimitus-
määristä. Myyntimäärät kasvoivat
12 % edellisvuodesta. Liikevaihdon
kasvua rajoitti euron vahvistuminen
muita valuuttoja vastaan, sillä yli 60 %
liikevaihdosta syntyy euroalueen ulko-
puolella.
Divisioonan tulos oli merkittävästi
parempi kuin vuonna 2001 vaikeasta
markkinatilanteesta huolimatta. Liike-
voitto kaksinkertaistui edellisvuodesta
ja oli 63,0 milj. euroa (30,6 milj. euroa),
mikä on 9,1 % liikevaihdosta (4,6 %).
Tuloksen paraneminen johtuu pääosin
toimintojen tehostamisesta ja tehtai-
den parantuneesta kannattavuudesta.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli
10,0 % (5,2 %).
LabelPack (Etiketit ja pakkaukset)
Tarraetikettien kysyntä oli suhteellisen
tasainen kautta vuoden. Ranskassa
sijaitsevan irrokepaperitehtaan laajen-
nus lisäsi tuotantokapasiteettia vuoden
ensimmäisellä puoliskolla. Pakkaus- ja
etikettipapereiden markkinat pysyivät
laimeina.
LabelPack-divisioonan liikevaihto
vuonna 2002 oli 511,9 milj. euroa (566,8
milj. euroa), eli 9,7 % edellisvuotta
vähemmän. Liikevaihdon supistumi-
nen johtuu pääasiassa pienemmistä
toimituksista sekä sellun hinnan laskun
aiheuttamasta myyntihintojen laskusta.
Liikevoitto parani edellisvuoden
vastaavasta ajanjaksosta ja oli 27,3
milj. euroa (21,2 milj. euroa), eli 5,3 %
liikevaihdosta (3,7 %). Sijoitetun pää-
oman tuotto (ROCE) oli 8,7 % (6,7 %).
Kannattavuuden paraneminen johtuu
pääasiassa paremmasta tuottavuu-
desta useilla tehtailla.
Specialties (Erikoistuotteet)
Markkinatilanne oli koko vuoden haas-
tellinen divisioonan kaikilla tuotelin-
joilla. Kysyntä parani hieman vuoden
viimeisellä kvartaalilla verrattuna
vuoden aikaisempiin neljänneksiin,
mutta asiakkaiden tuotantoseisokit
joulukuussa pitivät tuotantovolyymit
samalla tasolla kuin aikaisemmilla vuo-
sineljänneksillä.
Hallituksen toimintakertomus
36
Tilinpäätös 2002
Liikevaihto oli 405,9 milj. euroa
(404,9 milj. euroa), eli melkein sama
kuin edellisvuonna. Myyntimäärät
kasvoivat 2 % edellisvuodesta, mutta
vaikea markkinatilanne laski myynti-
hintoja.
Liikevoitto oli 5,1 milj. euroa (5,5
milj. euroa), eli 1,2 % liikevaihdosta
(1,5 %). Divisioonan tulos vuodelta
2002 oli epätyydyttävä. Siihen vaikut-
tivat erityisesti teknisten papereiden
normaalia alhaisemmat tuotantomää-
rät sekä tapettien pohjapapereiden,
mainosjulisteiden sekä puuvillapape-
reiden ja tiivistemateriaalien epävarma
markkinatilanne. Divisioona saavutti
kuitenkin vuonna 2002 useita toimin-
nallisia parannuksia. Vuoden 2002 vii-
meinen neljännes sisälsi kuitenkin 8,7
milj. euroa kertaluonteisia eriä, jotka
aiheutuivat lähinnä uudelleenjärjeste-
lyprojekteihin liittyvistä varauksista ja
alaskirjauksista Saksassa ja Ranskassa.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
oli 1,6 % (2,8 %).
Muut liiketoiminnat
Ahlstromin muiden, jatkuvien liiketoi-
mintojen osuus konsernin liikevaih-
dosta oli 98,3 milj. euroa (85,7 milj.
euroa). Suurin osa liikevaihdosta muo-
dostui Åkerlund & Rausingin myyn-
nin jälkeen Ahlstromin omistukseen
jääneistä italialaisesta Tecno Jolly -teh-
taasta ja venäläisestä Kuban-tehtaasta
sekä konsernin sisäisten palvelujen
myynnistä. Edellämainittujen toimin-
tojen sekä osakkuusyhtiö Jujo Thermal
Oy:n liikevoitto oli 2 milj. euroa (–10
milj. euroa).
Muut liiketoiminnat käsittävät
myös holding-, rahoitus- ja myyn-
tiyhtiöitä, joiden seurauksena muiden
liiketoimintojen kokonaistulos vuodelta
2002 jäi 4,1 milj. euroa tappiolliseksi
(–40,9 milj. euroa).
Lisäksi konsernin muut liiketoimin-
nat sisältävät rakennusyhtiö Kamtechin,
joka myytiin kesäkuussa 2002. Kon-
sernin vuoden 2002 tuloslaskelmaan
sisältyvä liikevaihto Kamtechista oli
130,9 milj. euroa (328,6 milj. euroa).
Vastaava liikevoitto oli 1,1 milj. euroa
(4,2 milj. euroa).
Keskeiset tapahtumat
liiketoiminnassa
Helmikuussa Ahlstrom osti brittiläi-
seltä BBA-yhtiöltä sen Yhdysvaltain
Lewisburgissa sijaitsevan tehtaan
kuitukangasliiketoiminnot. Ostetun
liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on
noin 15 milj. euroa.
Toukokuussa yhtiö hankki omistuk-
seensa espanjalaisen suodatinmate-
riaalien ja erikoispaperien valmistajan
Papelera del Besósin. Ostetun tehtaan
toiminnot integroitiin onnistuneesti
osaksi FiberComposites-divisioonaa
vuoden 2002 aikana. Papelera del
Besósin vuotuinen liikevaihto on noin
10 milj. euroa ja se työllistää 89 hen-
kilöä.
Kesäkuussa Ahlstrom myi ame-
rikkalaisen sellu- ja paperitehtaiden
rakennus- ja asennusyhtiö Kamtechin
Lauren Engineers and Constructors
Inc:lle. Yhtiön palveluksessa oli 235
henkilöä.
Joulukuussa Ahlstrom ilmoitti osta-
vansa FiberMarkin Erikoissuodatinma-
teriaalit-liiketoiminnan Yhdysvalloissa.
Ostetun toiminnan liikevaihto on 5 milj.
euroa. Yritysosto sisälsi Fibermarkin
teollisuuden ja prosessisuodatinkan-
kaiden asiakaslistan, patentit sekä
tuotannon jatkojalostuskoneet.
Rahoitus ja rahoitusasema
Liiketoiminnan nettokassavirta kasvoi
vuonna 2002 164,2 milj.euroon (154,3
milj. euroa), mikä johtui pääasiassa
Hallituksen toimintakertomus
37
parantuneesta liikevoitosta sekä pie-
nentyneistä rahoituskuluista.
Korolliset nettovelat vähenivät
135,4 milj. eurolla 401,5 milj. euroon
(536,9 milj. euroa). Lasku johtui vah-
vasta kassavirrasta sekä valuuttakurs-
sien muuntovaikutuksesta, kun euro
vahvistui Yhdysvaltain dollaria vastaan.
Valuuttakurssin muuntovaikutus oli
noin 34 milj. euroa.
Velkaantumisaste (gearing) oli
vuoden lopussa 55,2 % (75,9 %) ja
omavaraisuusaste 45,4 % (38,1 %).
Investoinnit
Investoinnit yritysostot mukaan lukien
olivat vuonna 2002 yhteensä 83,1 milj.
euroa (206,8 milj. euroa), eli yhtiön
suunnitelmien mukaiset. Suurimmat
investoinnit olivat BBA:n kuitukangas-
liiketoimintojen osto Yhdysvalloissa
sekä espanjalaisen Papelera del Besó-
sin osto.
Syyskuussa 2002 Ahlstrom päätti
investoida noin 16 milj. euroa Saksassa
sijaitsevaan Osnabrückin tehtaaseen.
Investoinnin tavoittena on parantaa
yhtiön yhden suurimman paperikoneen
tuottavuutta.
Syyskuussa Ahlstrom päätti 28 milj.
euron investoinnista Etelä-Koreassa
sijaitsevaan Hyun Poongin tehtaa-
seen. Yhtiö rakentaa tehtaalle toisen
kuitukankaita ja suodatinmateriaaleja
valmistavan tuotantolinjan. Tarkoi-
tuksena on ottaa uusi linja käyttöön
vuoden 2004 aikana. Investointi on osa
yhtiön strategiaa palvella asiakkaitaan
maailmanlaajuisesti.
Tutkimus ja kehitys
Kuituliiketoimintojen tutkimus- ja kehi-
tysmenot olivat 27,7 milj. euroa vuonna
2002 (28,8 milj. euroa), eli 1,72 % liike-
vaihdosta (1,75 %). Vuonna 2002 uusien
tuotteiden osuus liikevaihdosta oli 19 %.
Henkilöstö
Vuoden 2002 lopussa Ahlstromin
palveluksessa oli 6 585 henkilöä, eli
348 vähemmän kuin vuonna 2001
(6 933). Lasku johtuu pääasiassa
ydinliiketoimintaan kuulumattomien
osien myynnistä, mutta heijastaa myös
käynnissä olevaa toimintojen uudel-
leenjärjestelyä. Liiketoimintojen myynti
johti 235 henkilön vähennykseen ja
toimintojen uudelleenjärjestely 113
henkilön vähennykseen. Keskimäärin
yhtiön palveluksessa oli 6 761 henkilöä
vuonna 2002 (7 012).
Osakkeet ja osakepääoma
Vuoden 2002 lopussa Ahlstrom Oyj:n
osakepääoma oli 54,6 milj. euroa ja
osakkeiden kokonaismäärä 36 418 419
kappaletta. Kunkin osakkeen nimellis-
arvo on 1,50 euroa.
Ahlstrom Oyj:n ylimääräinen yhtiö-
kokous päätti 26. 9. 2001 konsernin ja
sen tytäryhtiön Ahlstrom Paper Group
Oy:n sulautumisesta. Fuusio rekisteröi-
tiin 18. 1. 2002. Ahlstrom Oyj omisti
runsaat 99 % Ahlstrom Paper Group
Oy:n osakekannasta konsernin johdon
omistaessa loput.
Fuusion seurauksena Ahlstrom
Oyj:n osakemäärä kasvoi 70 219 osak-
keella ja osakepääoma noin 0,1 milj.
eurolla.
Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi
myös optio-ohjelman suunnattavaksi
yhtiön johto henkilöille ja muille avain-
henkilöille. Jos molemmat optio-ohjel-
mat merkitään täyteen, niiden osuus
nousee noin 5 %:iin Ahlstrom Oyj:n
osakekannasta.
Osakkeiden merkintähinta on
16,13 euroa, joka alenee osaketta
kohden 1. 1. 2002 jälkeen jaettujen
osinkojen määrällä.
Hallitus ja tilintarkastajat
Ahlstrom Oyj:n osakkeenomistajat
kokoontuivat 17. 5. 2002 yhtiön ensim-
mäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen
sen jälkeen, kun yhtiö muodostettiin
heinäkuussa 2001 entisen A. Ahlström
Osakeyhtiön jakauduttua kolmeksi
erilliseksi yhtiöksi. Yhtiön hallitukseen
valittiin uudelleen Johan Gullichsen
(hallituksen puheenjohtaja), Mikael
Lilius (varapuheenjohtaja), Sebastian
Bondestam, Jan Inborr, Urban Jansson,
Peter Seligson ja Willem F. Zetteler.
KPMG Wideri valittiin uudelleen yhtiön
tilintarkastajaksi ja KHT Sixten Nyman
vastuulliseksi tilintarkastajaksi.
Näkymät vuodelle 2003
Markkinatilanteen ennustetaan
pysyvän haasteellisena myös vuoden
2003 aikana. Ahlstromin päätuotteiden
kysynnän uskotaan vaihtelevan liike-
toiminnoittain myös kuluvan vuoden
aikana.
Ahlstrom jatkaa keskittymistä
tuottavuuteen, tuloksentekokykyyn
ja kassavirran vahvistamiseen myös
vuonna 2003. Yhtiö uskoo kuluvan
vuoden liikevoiton olevan jossain
määrin vuotta 2002 parempi, ellei
ulkoisessa ympäristössä tapahdu mer-
kittäviä negatiivisia muutoksia. �
Hallituksen toimintakertomus
38
Tilinpäätös 2002
Vertailukausi 1. 7.–31. 12.
Me (viite) 2002 2001* 2001
Liikevaihto (1,2,3) 1 778,0 1 957,8 928,1
Valmistevarastojen muutos 5,0 –19,5 –17,6
Valmistus omaan käyttöön 0,8 1,0 0,9
Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 3,6 2,9 1,4
Liiketoiminnan muut tuotot (4) 24,6 25,8 16,7
Aineet ja palvelut
Ostot tilikauden aikana –898,4 –914,7 –429,3
Varastojen muutos –20,4 –40,6 –7,0
Ulkopuoliset palvelut –72,5 –101,0 –30,0
Henkilöstökulut (5) –409,5 –496,9 –244,7
Poistot ja arvonalentumiset (10) –114,7 –128,9 –69,8
Liiketoiminnan muut kulut –204,2 –265,3 –147,1
–1 719,6 –1 947,4 –927,9
Liikevoitto (3) 92,4 20,6 1,6
Rahoitustuotot ja -kulut
Osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista 0,2 0,1
Osinkotuotot 0,3 0,6 0,1
Korkotuotot (7) 9,4 10,9 4,9
Korko- ja muut rahoituskulut (7) –25,3 –40,8 –15,2
Kurssierot –8,9 –3,0
–24,5 –29,1 –13,1
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 67,9 –8,5 –11,5
Satunnaiset erät (8)
Satunnaiset tuotot 6,4 3,5
Satunnaiset kulut –2,9 –3,2 –7,6
3,5 0,3 –7,6
Tulos satunnaisten erien jälkeen 71,4 –8,2 –19,1
Tuloverot (9) –17,2 6,1 8,7
Tulos ennen vähemmistöosuuksia 54,3 –2,1 –10,4
Vähemmistöosuudet 0,9 –0,9 –0,7
Tilikauden voitto/tappio 55,2 –3,0 –11,1
Konsernin tuloslaskelma
* Tilintarkastajan lausunto tilintarkastamattomista vuoden 2001 vertailevista tiedoista on esitetty sivulla 68.
39
Vertailukausi 1. 7.–31. 12.
Me 2002 2001* 2001
Liiketoiminnan kassavirta
Liikevoitto 92,4 20,6 –1,6
Poistot ja arvonalentumiset 114,7 128,9 69,8
Muut oikaisut –6,6 13,7 –8,0
Liiketoiminnan kassavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta 200,5 163,2 60,2
Nettokäyttöpääoman muutos –17,0 55,9 52,2
Liiketoiminnan kassavirta 183,5 219,1 112,5
Korkotuotot 10,9 4,9
Korko- ja muut rahoituskulut –14,6 –43,3 –15,2
Kurssierot –0,1 –10,5 –14,0
Tuloverot –4,6 –22,1 8,0
Liiketoiminnan nettokassavirta 164,2 154,3 96,3
Investointien kassavirta
Uudishankinnat –71,7 –186,8 –118,2
Konserniyhtiöiden ostot –10,2
Muiden osakkeiden ostot –1,2 –20,0
Konserniyhtiöiden myynnit –5,7 24,1 16,5
Osakkuusyhtiöiden myynnit –1,1 117,9
Muiden pysyvien vastaavien myynnit 9,5 –22,9 9,5
Saadut osingot 1,4 1,5 0,6
Muiden saamisten ja lainasaamisten muutokset 0,2 –0,1 –0,6
Investointien nettokassavirta –77,5 –205,2 25,7
Rahoitustoimintojen kassavirta
Rahoitusarvopaperien muutos –37,0 32,5 1,0
Oman pääoman korotus 0,1 1,2
Pitkäaikaisten velkojen muutos –14,9 154,7 34,7
Lyhytaikaisten velkojen muutos –37,9 –118,9 –175,9
Osingonjako –12,7 –24,5
Rahoitustoimintojen nettokassavirta –102,4 45,0 –140,2
Rahojen ja pankkisaamisten muutos –15,7 –5,9 –18,4
Rahat ja pankkisaamiset vuoden alussa 53,3 58,8 71,3
Muuntoero-oikaisu –2,3 0,4 0,4
Rahat ja pankkisaamiset vuoden lopussa 35,3 53,3 53,3
Konsernin rahoituslaskelma
* Tilintarkastajan lausunto tilintarkastamattomista vuoden 2001 vertailevista tiedoista on esitetty sivulla 68.
40
Tilinpäätös 2002
Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet (10)
Aineettomat oikeudet 34,4 38,6
Konserniliikearvo 100,1 121,8
Muut pitkävaikutteiset menot 9,1 8,9
143,5 169,2
Aineelliset hyödykkeet (10)
Maa- ja vesialueet 24,9 29,2
Rakennukset ja rakennelmat 148,4 151,7
Koneet ja kalusto 486,3 505,3
Muut aineelliset hyödykkeet 11,9 11,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 24,7 89,3
696,3 787,0
Sijoitukset (11)
Osakkeet osakkuusyhtiöissä 13,5 10,5
Muut osakkeet 23,2 22,1
Muut saamiset 1,0 6,5
37,7 39,1
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 95,4 107,1
Keskeneräiset tuotteet 14,1 11,4
Valmiit tuotteet ja tavarat 130,3 131,3
Ennakkomaksut 1,0 0,5
240,8 250,3
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset 3,0 9,5
Laskennalliset verosaamiset (16) 16,6 38,0
Muut pitkäaikaiset saamiset 4,5 5,3
Siirtosaamiset (12) 1,2 0,2
25,4 53,1
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 317,7 397,0
Saamiset osakkuusyhtiöiltä (18) 1,5 4,4
Lainasaamiset 4,2 1,3
Laskennalliset verosaamiset (16) 14,8 21,5
Muut lyhytaikaiset saamiset 43,4 48,9
Siirtosaamiset (12) 33,3 29,1
Projektisaamiset 21,8
414,9 524,2
Rahoitusarvopaperit 7,9 2,5
Rahat ja pankkisaamiset 35,3 53,3
43,2 55,8
Yhteensä vastaavaa 1 601,7 1 878,5
Konsernin tase
41Konsernin tase
Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001
VASTATTAVAA
Oma pääoma (13)
Osakepääoma 54,6 54,5
Muut rahastot 26,7 26,7
Voittovarat 589,4 626,7
Tilikauden voitto/tappio 55,2 –3,0
725,9 704,9
Vähemmistöosuudet 1,2 2,8
Vieras pääoma
Pakolliset varaukset (15) 51,6 67,0
Pitkäaikainen vieras pääoma (14)
Lainat rahoituslaitoksilta 212,3 320,4
Laskennalliset verovelat (16) 27,1 29,4
Muut pitkäaikaiset velat 74,8 81,7
314,2 431,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 222,6 260,8
Saadut projektiennakot 19,8
Muut saadut ennakot 0,4 0,8
Ostovelat 176,1 240,4
Laskennalliset verovelat (16) 1,3 3,0
Velat osakkuusyhtiöille (18) 3,9 0,8
Muut lyhytaikaiset velat 31,2 42,2
Siirtovelat (17) 73,3 104,5
508,8 672,3
Yhteensä vieras pääoma 874,6 1 170,7
Yhteensä vastattavaa 1 601,7 1 878,5
42
Tilinpäätös 2002
Laadintaperiaatteet
Konsernin liitetiedot
1. Liiketoiminnan kuvaus
Ahlstrom-konserni (”Konserni”) on
maailmanlaajuisesti toimiva, kuitu-
materiaaleja valmistava yhtiö, jonka
kotipaikka on Helsinki. Konsernin
FiberComposites-divisioona valmis-
taa suodatinpapereita, kotitalouksien,
terveydenhoitoalan ja teollisuuden kui-
tukankaita sekä lasikuitulujitteita. Label-
Pack-divisioona valmistaa tarra-, pak-
kaus- ja etikettipapereita. Specialties-
divisioona valmistaa erikoispapereita,
muun muassa hiekkapaperi-, huone-
kalu-, auto- ja leipomoteollisuudelle
sekä hylsykartonkia ja hylsyjä lähinnä
paperiteollisuudelle. Konsernin tarvitse-
mia raaka-aineita on yleisesti saatavilla,
eikä Konserni ole riippuvainen mistään
yksittäisestä toimittajasta.
2. Laadintaperiaatteet
Konsernin emoyhtiö, Ahlstrom Oyj,
syntyi A. Ahlström Osakeyhtiön jakau-
tuessa 30. 6. 2001 kolmeksi uudeksi
yhtiöksi ylimääräisessä yhtiökokouk-
sessa 21. 12. 2000 tehdyn päätöksen
mukaisesti. Konserni muodostui van-
han konsernin kuitumateriaalitoimin-
noista ja aloitti toimintansa 1. 7. 2001.
Konsernin konsernitilinpäätös
esitetään 31. 12. 2002 päättyneeltä
tilivuodelta ja 31. 12. 2001 päättyneeltä
kuuden kuukauden tilikaudelta. Konser-
nitilinpäätökset laaditaan euromääräi-
sinä ja Suomen kirjanpitolainsäädäntöä
sekä muita Suomessa voimassa olevia
säännöksiä ja tilinpäätöskäytäntöä
noudattaen.
Vertailukelpoinen konsernitilinpää-
tös esitetään 31. 12. 2001 päättyneeltä
tilivuodelta. Vertailukelpoiseen konser-
nitilinpäätökseen on yhdistelty uudelle
emoyhtiölle jakautumissuunnitelman
mukaisesti siirtyneet konserni- ja osak-
kuusyhtiöt. Koska uusi Ahlstrom-kon-
serni ei muodostanut erillistä konsernia
ennen jakautumista, vertailukelpoinen
konsernitilinpäätös on laadittu erotta-
malla vanhasta konsernista siirtyneet
kuitumateriaalitoiminnot ja muut
uuteen konserniin kuuluvat liiketoimin-
nat vuoden 2001 ensimmäisen kuuden
kuukauden ajalta. Näiden liiketoimin-
tojen tulokset, varallisuusasema ja
kassavirrat on esitetty ikään kuin ne
olisivat koko vuoden ajan muodosta-
neet erillisen konsernin, jolla on sama
rakenne kuin uudella Konsernilla.
Vertailukelpoinen konsernitilinpää-
tös vuodelta 2001 on laadittu seuraa-
vassa kuvatulla tavalla.
a) Vanhan konsernin jakautuminen
Vertailukelpoisessa konsernitilinpäätök-
sessä esitetty tuloslaskelma ja tase on
muodostettu siten, että vanhasta kon-
sernista jakautumisessa siirtyneiden
liiketoimintojen tuloslaskelma kuuden
kuukauden ajalta 1. 1. 2001–30. 6. 2001
on yhdistelty uuden Konsernin viral-
liseen tuloslaskelmaan tilikaudelta
1. 7. 2001–31. 12. 2001.
b) Korkokulut ja velat
Vanhan emoyhtiön nettokorkoku-
lut 30. 6. 2001 päättyneeltä kuuden
kuukauden ajanjaksolta on kohden-
nettu jakautumisessa muodostuneille
kolmelle uudelle emoyhtiölle niille
siirtyneiden korollisten nettovelkojen
suhteessa.
c) Verot
Verot sekä laskennalliset verovelat ja
-saamiset on laskettu vertailukelpoi-
sessa konsernitilinpäätöksessä ikään
kuin Konserni olisi toiminut erillisenä
konsernina koko 31. 12. 2001 päätty-
neen tilivuoden ajan.
d) Yleiskustannukset
Konsernin emoyhtiön yleiskustan-
43
nukset ajalta 1. 1. 2001–30. 6. 2001
on arvioitu vähentämällä vanhan
emoyhtiön, A. Ahlström Osakeyhtiön,
yleiskustannuksista kahteen muuhun
jakautumisessa muodostettuun yhtiöön
siirtyneiden henkilöiden välittömät ja
välilliset kustannukset.
Yrityksen johto katsoo, että edellä
kuvatut kohdistukset ja arviot on tehty
asianmukaisin perustein.
Vertailukelpoinen konsernitilinpää-
tös on esitetty tarkemmin tilinpäätök-
sen liitetiedoissa sivulla 52.
3. Arvioiden käyttö
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä
yleisesti hyväksytyn tilinpäätöskäytän-
nön mukaisesti yrityksen johto joutuu
tekemään arvioita ja olettamuksia.
Nämä vaikuttavat taseen varoihin ja
velkoihin, vastuusitoumusten esittämi-
seen tilinpäätöksessä sekä tilikauden
tuottoihin ja kuluihin. Toteutumat saat-
tavat poiketa näistä arvioista.
4. Yhteenveto tärkeimmistä
laskentaperiaatteista
a) Konsernitilinpäätös
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty
emoyhtiön lisäksi kaikki ne yhtiöt,
joissa emoyhtiö omistaa suoraan
tai välillisesti enemmän kuin puolet
osakkeiden äänimääristä. Merkittä vim-
mät tytäryhtiöt esitetään liitteessä 22.
Osakkuusyhtiöt, joissa Konsernin
osuus äänivallasta on 20–50 %, on
yhdistelty konsernitilinpäätökseen pää-
omaosuusmenetelmää käyttäen.
Tilikauden aikana hankitut tytär- ja
osakkuusyhtiöt sisältyvät konsernitu-
loslaskelmaan hankinta-ajankohdasta
lähtien ja myydyt tytär- ja osakkuusyh-
tiöt myyntiajankohtaan saakka.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
sisäiset saamiset ja velat, sisäisten
toimitusten toteutumattomat katteet
sekä konserniyhtiöiden välinen voiton-
jako eliminoidaan konsernitilinpäätök-
sessä. Vähemmistöosuudet erotetaan
Konsernin omasta pääomasta ja
tuloksesta ja esitetään omina erinään
Konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään
hankintamenomenetelmää käyttäen.
Hankintamenon ja tytäryhtiön hankin-
tahetken oman pääoman erotus koh-
distetaan tytäryhtiön käyttöomaisuus-
eriin siltä osin, kuin käyttöomaisuuden
kirjanpitoarvo on käypää arvoa alempi.
Loppuosa erotuksesta esitetään taseen
vastaavissa konserniliikearvona.
Käyttöomaisuuserille kohdistetut
hankintamenon osat poistetaan tai
kirjataan kuluksi kyseisten omaisuus-
erien poistosuunnitelman mukaan.
Konserniliikearvo poistetaan enintään
20 vuoden kuluessa.
b) Valuuttamääräiset erät
Konserniyhtiöiden valuuttamääräiset
saamiset ja velat muunnetaan euroiksi
tilinpäätöspäivän kurssilla ja muunta-
misessa syntyvät kurssierot kirjataan
tuloslaskelmaan. Kurssierot sellaisista
valuuttamääräisistä lainoista ja muista
rahoitusinstrumenteista, joilla suoja-
taan ulkomaisten tytäryhtiöiden omia
pääomia, kirjataan konsernin omaan
pääomaan.
Niiden tytäryhtiöiden, joiden rapor-
tointivaluutta on muu kuin euro, taseet
muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän
kurssilla ja tuloslaskelmat vastaavasti
tilikauden keskikurssilla. Kurssi-
muunnoksesta syntyvät muuntoerot
kirjataan konsernin omaan pääomaan
erillisenä eränä.
c) Johdannaisinstrumentit
Konserni on alttiina liiketoiminnasta
ja sen rahoittamisesta aiheutuville
rahoitusriskeille. Riskejä hallitaan
mm. käyttämällä tavanomaisen
liiketoiminnan puitteissa erilaisia
johdannaisinstrumentteja, jotta riskien
vaikutus Konsernin kannattavuuteen ja
vakavaraisuuteen olisi mahdollisimman
pieni.
Konsernin käyttämillä joh-
dannaisinstrumenteilla suojataan
enna koituja liiketoimia tai kiinteitä
sopi muksia (kassavirran suojaus)
tai itsenäisiin ulkomaisiin yksiköihin
tehtyjä nettosijoituksia. Johdannais-
instrumentteja käytetään myös hyvin
rajoitetusti kaupankäyntiin Konsernin
rahoitus politiikan asettamissa puit-
teissa.
Jotta käytetty johdannais-
instrumentti voidaan luokitella
suojaukseksi, tulee sen kohdistua
erilliseen sitoumukseen, varallisuus- tai
velkaerään, sitoumuksista koostuvaan
portfolioon tai ennakoituun ja erittäin
todennäköiseen liiketoimeen. Lisäksi
instrumentin täytyy olla samassa
valuutassa kuin suojattava valuutta-
positio, ja sen täytyy alentaa konsernin
riskiprofi ilia.
Valuuttatermiinisopimusten
arvonmuutos jaetaan korko- ja
valuuttaosaan. Korko-osa tuloutetaan
sopimuksen voimassaoloajan kuluessa
joko korkotulona tai korkomenona.
Termiinin valuuttaosa arvostetaan
kunkin tilikauden lopussa käyttämällä
tilikauden viimeisen arkipäivän virallista
valuuttakurssia. Arvonmuutos raportoi-
daan valuuttakurssieroissa.
Kaikkien optiopohjaisten johdan-
naisinstrumenttien, sekä valuutta- että
korkopohjaisten, markkina-arvo määri-
tetään tilikauden viimeisenä arkipäi-
vänä. Muutokset markkina-arvoissa
kirjataan tuloslaskelmaan.
Koronvaihtosopimukset, jotka on
tehty kassavirtojen suojaamiseksi,
Konsernin liitetiedot
44
Tilinpäätös 2002
Konsernin liitetiedot
kirjataan suoriteperusteisesti. Kertynyt
nettokorko kohdistetaan suojauskoh-
teen korkovaikutuksen oikaisuksi.
d) Myynnin tuloutusperiaate
Tuotot tavaroiden myynistä tuloute-
taan silloin, kun tuote on luovutettu
sovittujen toimitusehtojen mukaisesti
asiakkaalle, omistusoikeus on siirty-
nyt asiakkaalle eikä tavara enää ole
Konsernin hallinnassa, ja kun omistuk-
seen liittyvät merkittävät riskit ja edut
ovat siirtyneet asiakkaalle. Konserni
käyttää pääasiassa sellaisia toimitus-
ehtoja, joiden mukaan myyjä vastaa
tavaran toimittamisesta asiakkaalle
saakka.
Palveluiden myynti kirjataan
tuloksi palvelun toteutumishetkellä.
Toimitusprojektit tuloutetaan val-
mistusasteen mukaan. Toimitusprojek-
tien tappiot kirjataan täysimääräisinä
sen tilikauden kuluksi, jonka aikana
ne havaitaan. Arvioidut takuukorjaus-
menot kirjataan kuluksi toimitusten
yhteydessä. Arviot pohjautuvat aiem-
piin takuukorjausmenoihin.
Liikevaihtoa laskettaessa myyn-
tituloista vähennetään tuotepalau-
tukset, välilliset verot sekä käteis- ja
vuosialennukset. Konserni kirjaa mah-
dolliset varaukset tuotepalautuksia ja
takuukorjausmenoja varten aiempaan
kokemukseen perustuen.
e) Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan
kuluiksi niiden syntymisvuonna.
f) Satunnaiset erät
Voitot ja tappiot myydyistä liiketoi-
minnoista, jotka ovat muodostaneet
Konsernissa erillisen, itsenäisen
liiketoiminnan esitetään tuloslaskel-
massa satunnaisina erinä verovaikutus
vähennettynä.
Emoyhtiön tilinpäätöksessä esite-
tään satunnaisina erinä lisäksi saadut ja
annetut konserniavustukset.
g) Tuloverot
Tuloverot käsittävät päättyneeltä
tilikaudelta maksettavat, paikallisten
verolakien mukaiset verot, aikaisem-
pien tilikausien verojen oikaisut sekä
laskennalliset verot.
Laskennalliset verot lasketaan
Yhdysvaltain ja Kanadan yhtiöissä tase-
erien kirjanpidollisten ja verotuksellis-
ten arvojen väliaikaisille eroille sekä
verotuksessa vahvistettujen tappioiden
tuleville verovaikutuksille paikallisten
säännösten mukaan.
Muissa konserniyhtiöissä lasken-
nalliset verot lasketaan kirjanpidollis-
ten ja verotettavien tulosten välisille
ajoituseroille.
Laskennalliset verovelat ja -saami-
set määritetään käyttämällä vahvistet-
tuja veroprosentteja, joita odotetaan
sovellettavan verotettaviin tuloihin
niinä vuosina, joina tällaisten erojen
odotetaan palautuvan. Veroprosenttien
muutoksen vaikutus laskennallisiin
verovelkoihin ja -saamisiin kirjataan
tuloslaskelmaan kautena, jolloin muu-
toksesta säädetään.
h) Pysyvät vastaavat
Konserniyhtiöiden käyttöomaisuus
merkitään taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä kerty-
neillä poistoilla. Rakennusaikaiset korot
pitkäaikaisista, merkittävistä hank-
keista aktivoidaan käyttöomaisuuteen
rakennusajan kuluessa.
Suunnitelman mukaisia tasapois-
toja laskettaessa käytetään seuraavia
talou dellisia pitoaikoja:
Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta
Raskaat koneet 10–20 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä
poistoja.
Yritysostoihin liittyvät konsernilii-
kearvot poistetaan tasapoistoina niinä
tilikausina, jolloin konserniliikearvon
odotetaan kerryttävän tuloa. Poistoaika
on yleensä 10 vuotta, mutta se voi
hankinnan luonteen mukaan olla enin-
tään 20 vuotta.
Muut aineettomat käyttöomai-
suushyödykkeet, kuten tavaramerkit,
patentit ja lisenssit, kirjataan taseessa
alkuperäiseen hankintamenoon ja
poistetaan tasapoistoin taloudellisena
pitoaikanaan (5–20 vuotta).
Uusien tietokoneohjelmistojen
hankinta- ja kehitysmenot, jotka liitty-
vät selvästi määriteltävissä olevaan ja
ainutlaatuiseen tuotteeseen ja joista
odotetaan saatavan hyötyä yli vuoden
ajan, kirjataan taseeseen aineettomiksi
hyödykkeiksi. Kehitysmenoihin luetaan
kehitystyötä tekevän henkilöstön kulut.
Ohjelmistot poistetaan tasapoistoina
taloudellisena pitoaikanaan (3–5 vuotta).
Kiinteistöjen, koneiden ja kaluston
sekä liikearvon ja muiden aineettomien
hyödykkeiden tasearvosta tehdään
arvonalennus, jos on ilmeistä, että
hyödykkeen arvo on pysyvästi alhai-
sempi kuin alkuperäinen hankintameno
poistoilla vähennettynä. Arvonalennus
kirjataan kuluksi. Muista käyttöomai-
suuseristä kuin konserniliikearvosta
tehdyt arvonalennukset voidaan
peruuttaa. Arvonalennusta ei kuiten-
kaan peruuteta enempää kuin mikä
tasearvo olisi ollut, jos arvonalennusta
ei olisi tehty.
i) Vuokrasopimukset (leasing)
Konserni vuokraa kiinteistöjä ja
käyttöomaisuushyödykkeitä erilaisilla
vuokrasopimuksilla. Vuokrasopimus
luokitellaan rahoitusleasingsopimuk-
seksi, mikäli olennainen osa omistuk-
45
seen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä
siirtyy Konsernille.
Rahoitusleasingsopimukset,
vähäisiä sopimuksia lukuun ottamatta,
merkitään taseeseen määrään, joka
vastaa hyödykkeen käypää arvoa
sopimuksen alkuajankohtana, tai sitä
alempaan vuokramaksujen arvioi-
tuun netto nykyarvoon. Maksettavat
leasing vuokrat jaetaan vuokravelan
vähennykseksi ja korkokuluksi siten,
että jäljellä olevalle vuokravelalle tulee
kullekin tili kaudelle samansuuruinen
korkokanta. Vuokravelka sisältyy
taseen korollisiin velkoihin. Rahoitus-
leasingsopimuksilla vuokratut omai-
suuserät poistetaan joko suunnitelman
mukaan taloudellisena pitoaikana tai
sitä lyhyempänä leasingsopimuksen
voimassaoloaikana.
Muiden vuokrasopimusten vuokra-
maksut kirjataan kuluiksi.
j) Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankin-
tamenoon tai sitä alempaan toden-
näköiseen nettoluovutushintaan.
Raaka-ainevarastojen hankintameno
lasketaan painotettuna keskiarvona.
Tuote- ja välivarastojen hankintameno
sisältää välittömien kustannusten
lisäksi niihin kohdistuvan osuuden tuo-
tannon välillisistä kustannuksista.
k) Myyntisaamiset
Myyntisaamiset kirjataan käypään
arvoon ja niistä vähennetään epävar-
mat saamiset. Yrityksen johto arvioi
käytössä oleviin tietoihin perustuen
asiakkaan kyvyn suorittaa velvollisuu-
tensa ja tekee varauksen, jos on toden-
näköistä, ettei asiakas pysty suoritta-
maan maksua täysimääräisesti.
l) Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät
käteisvarat, pankkisaamiset sekä muut
käteiseen rahaan rinnastettavat varat.
Käytössä olevat tililuotot sisältyvät
lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
m) Sijoitukset
Lyhytaikaiset sijoitukset (mm. rahoi-
tusarvopaperit) arvostetaan hankin-
tamenoon tai sitä alempaan mark-
kina-arvoon. Pitkäaikaiset sijoitukset
arvostetaan sijoituskohtaisesti alkupe-
räiseen hankintamenoon vähennettynä
pysyvillä arvonalennuksilla.
n) Varaukset
Varaus kirjataan, kun Konsernilla on
aiempaan tapahtumaan perustuva
laillinen tai tosiasiallinen vastuu ja
on todennäköistä, että vastuusta
vapautuminen edellyttää taloudellista
suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen
menetyksen ja että vastuun määrästä
voidaan tehdä luotettava arvio.
o) Eläkejärjestelyt
Suomalaisten yhtiöiden lakisääteinen
eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläke-
vastuu on vakuutettu. Maksut eläkeva-
kuutusyhtiöille määräytyvät vakuutus-
yhtiöiden vakuutuslaskelmien ja
muiden säännösten perusteella. Muissa
maissa eläkejärjestelyt hoidetaan ja
käsitellään kirjanpidossa paikallisen
lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.
Eläkevakuutusmaksut kirjataan
tulokseen. Omalla vastuulla olevat
eläkevastuut ja niiden muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan ja taseeseen
paikallisen käytännön mukaisesti.
Eläkevastuut, joita ei paikallisten sään-
töjen mukaan edellytetä merkittävän
taseeseen, esitetään konsernitilinpää-
töksen liitetiedoissa.
p) Osakepohjaiset palkkiot
Osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä
ei huomioida kirjanpidossa, koska Suo-
men kirjanpitokäytäntö ei sitä edellytä.
q) Osingonjako
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdot-
tamaa osinkoa ei vähennetä omasta
pääomasta ennen yhtiökokouksen
päätöstä. �
Konsernin liitetiedot
46
Tilinpäätös 2002
Konsernin liitetiedot
Vertailukausi 1. 7.–31. 12.
Me 2002 2001* 2001
1. Liikevaihto
Liikevaihtoon sisältyvä valmistusasteen mukainen tuloutus 128,6 355,7 118,9
Toimitusprojektien tilauskanta vuoden lopussa:
– valmistusasteen mukaan tuloutettavat 327,3 221,9
2. Liikevaihto maittain
USA 452,9 552,3
Saksa 252,0 277,6
Ranska 193,2 201,4
Italia 143,9 151,3
Iso-Britannia 104,2 103,7
Espanja 62,9 61,9
Suomi 60,0 63,5
Belgia 46,0 43,7
Kanada 43,5 96,9
Muut 419,4 405,5
Yhteensä 1 778,0 1 957,8
3. Liiketoimintojen tunnuslukuja
Liikevaihto
FiberComposites 693,4 665,2
LabelPack 511,9 566,8
Specialties 405,9 404,9
Muut** 98,3 85,7
Eliminoinnit –62,4 –93,4
Yhteensä 1 647,1 1 629,2
Myydyt liiketoiminnot 130,9 328,6
Konserni 1 778,0 1 957,8
Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja (EBITDA)
FiberComposites 111,9 76,7
LabelPack 60,1 58,2
Specialties 30,4 32,9
Muut 3,4 –23,0
Yhteensä 205,8 144,8
Myydyt liiketoiminnot 1,3 4,7
Konserni 207,1 149,5
* Tilintarkastajan lausunto tilintarkastamattomista vuoden 2001 vertailevista tiedoista on esitetty sivulla 68.
** Sisältää konsernin sisäisiä palvelumyyntejä 45,6 milj. euroa vuonna 2002 (19,7 milj. euroa vuonna 2001).
47Konsernin liitetiedot
Vertailukausi 1. 7.–31. 12.
Me 2002 2001* 2001
Liikevoitto/-tappio
FiberComposites 63,0 30,6
LabelPack 27,3 21,2
Specialties 5,1 5,5
Muut –4,1 –40,9
Yhteensä 91,3 16,4
Myydyt liiketoiminnot 1,1 4,2
Konserni 92,4 20,6
Sijoitettu pääoma 31.12.
FiberComposites 587,0 598,8
LabelPack 281,7 320,4
Specialties 207,6 225,0
Muut 95,5 139,8
Yhteensä 1 171,8 1 284,0
Myydyt liiketoiminnot 16,5
Konserni 1 171,8 1 300,5
Investoinnit
FiberComposites 41,7 94,2
LabelPack 12,1 27,9
Specialties 15,9 31,1
Muut 13,4 53,6
Konserni 83,1 206,8
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Osakkeiden myyntivoitot 2,4 1,1 1,1
Muiden pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 5,6 10,0 8,3
Vakuutuskorvaukset ja saadut tuet 3,4 2,2 0,6
Vuokratulot 5,0 5,1 2,6
Muut 8,2 7,4 4,1
Yhteensä 24,6 25,8 16,7
5. Henkilöstökulut
Hallitusten jäsenten palkkiot 0,5 0,8
Hallitusten jäsenten lisäpalkkiot 0,2
Toimitusjohtajien palkat 5,0 12,8 3,9
Toimitusjohtajien lisäpalkkiot 0,3 0,8 0,4
Palkat ja palkkiot 321,5 362,2 197,4
Eläkekulut 30,9 29,4 14,4
Muut henkilösivukulut 51,3 90,7 28,6
Yhteensä 409,5 496,9 244,7
Eräiden konserniyhtiöiden hallitusten jäsenillä ja toimitusjohtajilla on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 60 vuoden iässä.
* Tilintarkastajan lausunto tilintarkastamattomista vuoden 2001 vertailevista tiedoista on esitetty sivulla 68.
48
Tilinpäätös 2002
Konsernin liitetiedot
Vertailukausi 1. 7.–31. 12.
Me 2002 2001* 2001
6. Henkilöstön keskimääräinen luku
Toimihenkilöt 2 688 2 725 2 929
Työntekijät 4 073 4 287 4 373
Yhteensä 6 761 7 012 7 302
7. Korkotuotot ja –kulut
Korkotuotot
muilta 9,4 10,9 4,9
Yhteensä 9,4 10,9 4,9
Korko- ja muut rahoituskulut
muille –25,3 –40,8 –15,2
Yhteensä –25,3 –40,8 –15,2
8. Satunnaiset erät
Voitot tytär- ja osakkuusyhtiöiden myynnistä 10,3 5,3
Tappiot tytär- ja osakkuusyhtiöiden myynnistä –4,6
Ylimääräiset poistot ja liiketoimintojen uudelleenjärjestelykustannukset –12,2 –12,2
Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero –2,2 7,3 4,6
Yhteensä 3,5 0,3 –7,6
9. Tuloverot
Tilikaudelta ja aikaisemmilta tilikausilta –8,6 –20,8 –32,1
Laskennalliset verot –10,8 34,0 45,4
Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero 2,2 –7,3 –4,6
Tuloverot tuloslaskelmassa –17,2 6,1 8,7
* Tilintarkastajan lausunto tilintarkastamattomista vuoden 2001 vertailevista tiedoista on esitetty sivulla 68.
49Konsernin liitetiedot
10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Me Konserni– Aineettomat Muut pitkä- Maa- Rakennukset Koneet Muut Ennakko- liikearvo oikeudet vaikutteiset ja ja ja aineelliset maksut ja menot vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 219,8 53,1 20,8 29,9 245,4 1 294,1 28,4 89,3
Muuntoero –15,5 –6,2 –0,9 –7,2 –47,3 –0,5 –8,4
Lisäykset 2,7 6,5 1,1 1,2 5,9 27,5 0,7 39,1
Vähennykset –10,4 –0,8 –0,4 –4,3 –16,3 –69,5 –0,6 –0,2
Siirrot 1,5 –1,9 –0,2 14,3 78,7 2,9 –95,4
Muut muutokset –0,4 –0,2 1,7 3,0 2,1 –0,8 0,5
Hankintameno 31.12. 196,3 54,0 21,3 25,7 245,2 1 285,5 30,1 24,9
Kertyneet poistot 1.1. 98,0 14,4 12,0 0,7 95,2 789,5 16,8
Muuntoero –4,3 –1,0 –1,8 –19,1 –0,1
Tilikauden poisto 12,9 5,6 2,3 10,0 81,2 2,6
Lisäykset 0,4 5,0
Vähennykset –10,4 –0,5 –0,2 –5,8 –55,8 –0,5
Siirrot 1,2 –1,2 0,4 –0,4
Muut muutokset –0,1 –0,1 –0,6 –2,0 –0,2 0,2
Kertyneet poistot 31.12. 96,2 19,6 12,2 0,7 98,0 799,2 18,2 0,2
Arvonkorotukset 1.1. 1,4 0,7
Tilikauden poisto –0,2 –0,7
Arvonkorotukset 31.12. 1,2 0,0
Kirja-arvo 31.12.2002 100,1 34,4 9,1 24,9 148,4 486,3 11,9 24,7
11. Sijoitukset
Me Osakkeet Muut Muut osakkuusyhtiöissä osakkeet saamiset
Hankintameno 1.1. 10,5 22,1 6,5
Muuntoero –1,0
Lisäykset 1,1
Tulo-osuudet 3,6
Saadut osingot –1,4
Siirrot 0,2 –4,5
Muut muutokset 0,6
Hankintameno 31.12. 13,5 23,2 1,0
Kirja-arvo 31.12.2002 13,5 23,2 1,0
50
Tilinpäätös 2002
Konsernin liitetiedot
Me 2002 2001
12. Siirtosaamiset
Pitkäaikaiset 1,2 0,2
Lyhytaikaiset 33,3 29,1
Yhteensä 34,5 29,3
Tärkeimmät erät:
Suojaussopimusten jaksotus 11,0 0,7
Tuloverosaaminen 3,7 6,6
Vakuutuskorvausten jaksotus 0,6 0,5
Korkojaksotus 0,4 0,7
Muut 18,8 20,8
Yhteensä 34,5 29,3
13. Oma pääoma
Oma pääoma 1.1.2002 704,9
Oma pääoma 1.1.2001, vanha Ahlström-konserni 958,6
Jakautumisen vaikutus –224,8
Oman pääoman korotus 0,1
Osingonjako –12,7 –24,5
Muuntoero oman pääoman suojauksen
ja sen verovaikutuksen jälkeen –14,3 5,8
Muut –7,2 1,1
Tilikauden voitto 55,2 3,0
Oma pääoma 30.6.2001, uusi Ahlstrom-konserni 719,2
Muuntoero oman pääoman suojauksen
ja sen verovaikutuksen jälkeen –3,0
Muut –0,2
Tilikauden tappio –11,1
Oma pääoma 31.12.2002 725,9 704,9
Voittovarat 644,6 623,7
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset
laskennallisella verovelalla vähennettynä –45,0 –40,1
Jakokelpoinen oma pääoma 599,6 583,6
14. Pitkäaikaisten velkojen erääntyminen
2004 2005 2006 2007 2008– Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta 75,6 19,7 102,5 11,5 3,0 212,3
Laskennalliset verovelat 2,8 3,1 4,5 3,5 13,2 27,1
Muut pitkäaikaiset velat 3,2 3,2 3,1 3,1 62,2 74,8
Yhteensä 81,6 26,0 110,1 18,1 78,4 314,2
51Konsernin liitetiedot
Me 2002 2001
15. Pakolliset varaukset
Uudelleenjärjestelykustannukset 19,2 38,7
Takuukustannukset 0,6 3,3
Henkilöstökulut 18,7 6,6
Myytyjen liiketoimintojen kustannukset 8,6 7,4
Muut 4,6 11,0
Yhteensä 51,6 67,0
16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Pitkäaikaiset saamiset 16,6 38,0
Lyhytaikaiset saamiset 14,8 21,5
Pitkäaikaiset velat –27,1 –29,4
Lyhytaikaiset velat –1,3 –3,0
Yhteensä 3,0 27,1
Aiheutumisperusteen mukaan:
poistoero ja vapaaehtoiset varaukset –34,1 –15,8
muut ajoituserot 36,2 45,8
yhdistelytoimenpiteet 0,9 –2,8
Yhteensä 3,0 27,1
17. Siirtovelat
Lyhytaikaiset 73,3 104,5
Yhteensä 73,3 104,5
Tärkeimmät erät:
Henkilöstökulujaksotukset 35,1 44,6
Tuloverovelka 9,6 10,1
Korkojaksotus 1,9 4,5
Saadut ennakot 1,6 0,2
Vuokrakulujaksotukset 1,1 0,2
Suojaussopimusten jaksotus 0,7 5,9
Muut 23,3 39,0
Yhteensä 73,3 104,5
18. Osakkuusyhtiösaamiset ja -velat
Myyntisaamiset 1,5 2,0
Lainasaamiset 2,4
Yhteensä 1,5 4,4
Lyhytaikaiset lainat 3,6 0,8
Ostovelat 0,3
Yhteensä 3,9 0,8
52
Tilinpäätös 2002
Konsernin liitetiedot
Me 2002 2001
19. Annetut vakuudet
Omista veloista:
Lainat rahoituslaitoksilta
lainamäärä 9,6 12,2
kiinnitysten määrä 30,7 16,3
Muut lainat
lainamäärä 0,1
panttien kirjanpitoarvo 0,1
Muista omista sitoumuksista:
takaukset 32,0 34,2
Muiden sitoumuksista:
takaukset 118,1 1,0
20. Vastuusitoumukset
Leasing-sopimukset
lyhytaikainen osa 7,0 9,1
pitkäaikainen osa 24,7 43,8
Muut vastuut 9,3 26,4
Iso-Britannian ja USA:n eläkerahastojen alijäämä, joka paikallisen kirjanpitokäytännön
mukaan voidaan jättää kattamatta, oli 31.12.2002 15,3 milj. euroa.
21. Vuoden 2001 vertailevat tiedot
Vanha Ahlström-konserni 1.1.-30.6. 2001 Ei-kuitu- Kuitu- 1.7.–31.12. ADC, kassavirta- Vertailukausi Yhteensä 1 liiketoiminnot 2 liiketoiminnot 3 2001 4 vaikutus 5 2001, konserni
Konsernin tuloslaskelma
Liikevaihto 1 160,1 130,4 1 029,7 928,1 1 957,8
Liikevoitto 22,0 3,0 19,0 1,6 20,6
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 3,8 0,8 3,0 –11,5 –8,5
Tulos satunnaisten erien jälkeen 5,8 –5,1 10,9 –19,1 –8,2
Tilikauden voitto/tappio –0,4 –8,5 8,1 –11,1 –3,0
Konsernin rahoituslaskelma
Liiketoiminnan kassavirta 115,1 8,5 106,6 112,5 219,1
Liiketoiminnan nettokassavirta 66,0 8,0 58,0 96,3 154,3
Investointien nettokassavirta –37,6 74,3 –111,9 25,7 –119,0 –205,2
Rahoitustoimintojen nettokassavirta –27,8 –94,0 66,2 –140,2 119,0 45,0
Rahojen ja pankkisaamisten muutos 0,6 –11,9 12,5 –18,4 –5,9
1 Jakautuneen A. Ahlström Osakeyhtiön virallinen, tilintarkastettu konsernitilinpäätös tilikaudelta 1. 1.–30. 6. 2001.
2 Jakautumisessa muille kahdelle vastaanottavalle yhtiölle (Ahlström Capital Oy ja A. Ahlström Osakeyhtiö) siirtyneet liiketoiminnot ja
ennen jakautumista myydyt liiketoiminnot.
3 Ahlstrom Oyj -konserniin jakautumisessa siirtyneet liiketoiminnot.
4 Ahlstrom Oyj:n virallinen, tilintarkastettu konsernitilinpäätös tilaudelta 1. 7.–31. 12. 2001.
5 Ahlstrom Development Corporationin (ADC) myynnin kassavirtavaikutus jakautumishetken jälkeen 30.6. 2001.
53Konsernin liitetiedot
22. Osakkeet
Maa Omistusosuus, %
Tärkeimmät tytäryhtiöt
Ahlstrom Barcelona, S.A. Espanja 100,0
Ahlstrom Chirnside Limited Iso-Britannia 100,0
Ahlstrom Cores Oy Suomi 100,0
Ahlstrom Asia Holdings Pte Ltd Singapore 70,0
Ahlstrom Paper Shanghai Co., Ltd Kiina 70,0
Ahlstrom Seoul Co. Ltd Korea 56,0
PT Ahlstrom Indonesia Indonesia 70,0
Ahlstrom Cores AB Ruotsi 100,0
Ahlstrom Cores AS Norja 100,0
Ahlstrom Cores B.V. Alankomaat 100,0
Ahlstrom Cores China Co. Ltd Kiina 100,0
Ahlstrom Cores Oü Viro 100,0
Ahlstrom Cores Ranska 100,0
Ahlstrom Cores Sp.z.o.o. Puola 100,0
ZAO Ahlstrom Cores Venäjä 100,0
Ahlstrom Finance Canada Inc. Kanada 100,0
Ahlstrom Glassfi bre Oy Suomi 100,0
Ahlstrom Holding GmbH Saksa 100,0
Ahlstrom Altenkirchen GmbH Saksa 100,0
Ahlstrom Cores GmbH Saksa 100,0
Ahlstrom Osnabrück GmbH Saksa 100,0
Ahlstrom Nümbrecht GmbH & Co. KG Saksa 100,0
Ahlstrom Industries Ranska 100,0
Ahlstrom Australia Pty Ltd Australia 74,0
Ahlstrom Benelux S.A. Belgia 100,0
Ahlstrom Brignoud Ranska 100,0
Ahlstrom Tampere Oy Suomi 100,0
Ahlstrom Chantraine Ranska 100,0
Ahlstrom Labelpack Ranska 100,0
Ahlstrom Malmédy SA Belgia 100,0
Ahlstrom Neu-Isenburg GmbH Saksa 100,0
Ahlstrom Research and Services Ranska 100,0
Ahlstrom Spain SL Espanja 100,0
Ahlstrom Specialties Ranska 100,0
Ahlstrom United Kingdom Ltd. Iso-Britannia 75,0
Ahlstrom Kauttua Oy Suomi 100,0
Ahlstrom Korea Co., Ltd Korea 100,0
Ahlstrom Louveira Ltda Brasilia 100,0
Ahlstrom Milano S.r.l. Italia 100,0
Ahlstrom Nordic Oy Suomi 100,0
Ahlstrom Norrköping AB Ruotsi 100,0
Ahlstrom Finance Ireland Irlanti 100,0
54
Tilinpäätös 2002
23. Rahoituksellisten riskien hallinta
Maa Omistusosuus, %
Tärkeimmät tytäryhtiöt
Ahlstrom Sales LLC Venäjä 100,0
Ahlstrom South Africa (Pty) Ltd Etelä-Afrikka 100,0
Ahlstrom Ställdalen AB Ruotsi 100,0
Ahlstrom Tokyo, Inc. Japani 100,0
Ahlstrom Turin S.p.A. Italia 100,0
Nordica S.r.l. Italia 60,0
Ahlstrom USA Inc. USA 100,0
Ahlstrom Capital Corporation USA 100,0
Ahlstrom U.S. Industries, Inc. USA 100,0
Ahlstrom Atlanta Inc. USA 100,0
Ahlstrom Engine Filtration, LLC. USA 100,0
Ahlstrom Mount Holly Springs, LLC USA 100,0
Ahlstrom Windsor Locks, LLC USA 100,0
Akerlund & Rausing S.p.A. Italia 100,0
Norrmark Insurance Company Limited Mansaari 100,0
ZAO Akerlund & Rausing Kuban Venäjä 100,0
Tärkeimmät osakkuusyhtiöt
Ahlström Karhulan Palvelut Oy Suomi 48,0
AT-Spiral Oy Suomi 48,9
Jujo Thermal Oy Suomi 41,7
Ahlstrom pyrkii rahoituksellisten
riskien hallinnassa turvaamaan
liiketoimintojen rahoituksen
saatavuuden optimikustannuksin,
suojaamaan tulosta ja tasetta
epäedullisilta valuuttakurssi- ja
korkotasomuutoksilta sekä
minimoimaan vastapuoliriskiä.
Rahoitustoimintojen periaatteet
on määritelty konsernin rahoitus-
politiikassa, jonka perusteella
tytäryhtiöt ovat määritelleet
omaan liiketoimintaansa sopeute-
tun toimintatapansa. Konserni-
rahoitus koordinoi rahoitustoimin-
toja.
Rahoitusriski
Konserni pyrkii turvaamaan rahoi-
tuksen saatavuuden siten, että
se ylläpitää sopivaa valikoimaa
käteisvaroja, lyhyitä, keskipitkiä ja
pitkäaikaisia lainoja sekä luottoli-
miittejä pankeissa ja muissa rahoi-
tuslaitoksissa koti- ja ulkomaisilla
rahoitusmarkkinoilla. Suomessa
on käytössä yritystodistusohjelmia
lyhytaikaisia lainatarpeita varten.
Lainojen takaisinmaksusuunni-
telma esitetään liitteessä 14.
Valuuttariski
Konserni on altis valuuttakurssien
muutoksille euroalueen ulkopuo-
lelle suuntautuvien toimintojen
sekä ulkomaisten investointien
johdosta. Valuuttariskien hyvä
hallinta on siksi olennaisen tär-
keää. Ulkomaanvaluutan määräisiä
kassaan- ja kassastamaksuja suo-
jataan valuuttakohtaisina nettopo-
sitioina konsernin rahoituspolitii-
kassa määriteltyjen periaatteiden
mukaan. Riskiajanjaksojen pituudet
määritellään liiketoimintakohtai-
sesti, jotta ne vastaisivat mahdol-
lisimman tarkasti riskiprofi ileja.
Suojausinstrumentteina käytetään
valuuttalainoja, valuuttatermiini-
Konsernin liitetiedot
55
sopimuksia ja vähäisessä määrin
valuuttaoptioita. Ahlstromin peri-
aatteena on suojata ulkomaisten
konserniyhtiöiden omat pääomat
täysimääräisesti. Suojausinstru-
mentteina käytetään keskipitkiä
valuuttalainoja, termiinisopimuksia
ja keskipitkiä valuutanvaihtoso-
pimuksia. Suojausinstrumenttien
kurssierot kirjataan konsernita-
seessa oman pääoman muunto-
eroja vastaan.
Korkoriski
Korkoriskien hallinnassa pääasi-
allisena tavoitteena on säilyt-
tää sopiva tasapaino konsernin
vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten
velvoitteiden kesken. Korkoriskiä
suojataan erilaisilla johdannaisinst-
rumenteilla, kuten koronvaihto- ja
FRA-sopimuksilla sekä korko-
optioilla. Koronvaihtosopimusten
kesto on yleensä kahdesta viiteen
vuotta. Suojauksessa käytettävien
instrumenttien käypää arvoa seu-
rataan jatkuvasti.
Vastapuoliriski
Konserni pyrkii minimoimaan
valuuttakauppoihin, johdannais-
sopimuksiin ja sijoituksiin liittyvää
vastapuoliriskiä siten, että se
käyttää sopimuskumppaneina
ainoastaan hyvän luottokelpoi-
suusluokituksen omaavia pank-
keja, rahoituslaitoksia ja muita
vastapuolia. Vaikka vastapuoliriskiä
ei voi kokonaan eliminoida, johto
on vakuuttunut siitä, että vasta-
puoliriski on hyvin hallinnassa. Asi-
akkaisiin liittyvää vastapuoliriskiä
rajoittavat sekä monipuolinen asia-
kaskunta että omaksuttu politiikka,
jonka mukaan suuret luottoriskit
jaetaan pankkien ja vakuutusyhti-
öiden kanssa erilaisilla riskinjako-
järjestelyillä. Yli 90 % Ahlstromin
asiakkaista on teollisuusyrityksiä.
Johdannaissopimukset*
Nimellisarvot Käyvät arvot**
Me 2002 2001 2002 2001
Korkojohdannaiset
Korkotermiinit 47,5
Koronvaihtosopimukset 20,4 25,4 1,5 –1,1
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset 170,9 196,9 4,9 3,0
Ostetut optiot 3,8 0,1
Myydyt optiot 1,9
Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien
pääomien suojaussopimukset
Termiinisopimukset 195,3 170,3 5,0 –0,8
* Arvot kuvaavat suojaustoimenpiteiden laajuutta eivätkä sellaisenaan anna kuvaa konsernin riskiasemasta.
** Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat vuodenvaihteiden markkinanoteerauksiin.
Muiden rahoitusinstrumenttien käyvät arvot on laskettu käyttäen vuodenvaihteiden markkinahintoja.
Konsernin liitetiedot
56
Tilinpäätös 2002
1. 7.–31. 12.
Me (viite) 2002 2001
Liikevaihto (24) 24,3 1,2
Liiketoiminnan muut tuotot (25) 0,7 0,1
Henkilöstökulut (26) –7,8 –6,4
Poistot ja arvonalentumiset –0,8 –0,5
Liiketoiminnan muut kulut –21,7 –3,5
–30,3 –10,4
Liiketappio –5,3 –9,1
Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä 111,0 4,1
Osinkotuotot osakkuusyhtiöiltä 1,8
Osinkotuotot muilta yhtiöiltä 0,2
Korko- ja muut rahoitustuotot (28) 27,3 18,6
Arvonalentumiset osakkeista –7,2
Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien arvopapereista –2,1 –0,1
Korko- ja muut rahoituskulut (28) –22,6 –14,8
Kurssierot 36,2 4,6
144,6 12,4
Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja 139,3 3,3
Satunnaiset erät (29)
Satunnaiset tuotot 209,2
Satunnaiset kulut –3,9 –0,8
205,3 –0,8
Voitto satunnaisten erien jälkeen 344,6 2,5
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos 0,1
Tuloverot (30) –5,6 –1,5
Tilikauden voitto 339,1 1,0
Emoyhtiön tuloslaskelma
57
1. 7.–31. 12.
Me 2002 2001
Liiketoiminnan kassavirta
Liiketappio –5,3 –9,1
Satunnaiset tuotot ja kulut –0,8
Poistot ja arvonalentumiset 0,8 0,5
Muut oikaisuerät –0,7 1,3
Liiketoiminnan kassavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta –5,2 –8,1
Nettokäyttöpääoman muutos 1,3 1,0
Liiketoiminnan kassavirta –3,9 –7,1
Korkotuotot 27,4 27,2
Korko- ja muut rahoituskulut –23,8 –18,8
Kurssierot 0,5 –3,1
Tuloverot –0,5 –3,7
Liiketoiminnan nettokassavirta –0,3 –5,5
Investointien kassavirta
Uudishankinnat –0,2 –0,3
Konserniyhtiöiden ostot –107,3 –134,0
Muiden osakkeiden ostot –1,1 –0,1
Tuotot konserniyhtiöiden osakkeiden myynnistä 15,7
Saadut osingot 113,0 4,1
Konserniavustukset 15,4
Investointien nettokassavirta 35,5 –130,2
Rahoitustoimintojen kassavirta
Rahoitusarvopaperien muutos –7,4 49,6
Muiden saamisten ja lainasaamisten muutokset 71,5 187,7
Pitkäaikaisten velkojen muutos 8,2 –52,6
Lyhytaikaisten velkojen muutos –94,1 –56,7
Maksetut osingot –12,8
Rahoitustoimintojen nettokassavirta –34,6 128,0
Rahojen ja pankkisaamisten muutos 0,6 –7,7
Rahat ja pankkisaamiset vuoden alussa 3,4 11,1
Rahat ja pankkisaamiset vuoden lopussa 4,0 3,4
Emoyhtiön rahoituslaskelma
58
Tilinpäätös 2002
Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet (31)
Aineettomat oikeudet 1,3 1,4
1,3 1,4
Aineelliset hyödykkeet (31)
Maa- ja vesialueet 0,6 0,6
Koneet ja kalusto 0,9 1,2
Muut aineelliset hyödykkeet 0,4 0,5
1,9 2,3
Sijoitukset (32)
Osakkeet konserniyhtiöissä 640,0 375,0
Osakkeet osakkuusyhtiöissä 2,8
Muut osakkeet 3,5 2,0
646,3 377,0
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset konserniyhtiöiltä (39) 76,3 75,6
Lainasaamiset 0,1 8,6
Laskennalliset verosaamiset (37) 1,7 9,4
78,1 93,6
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 0,4 0,5
Saamiset konserniyhtiöiltä (39) 528,3 580,9
Laskennalliset verosaamiset (37) 1,9 0,2
Muut lyhytaikaiset saamiset 0,5 1,7
Siirtosaamiset (33) 15,4 3,0
546,5 586,3
Rahoitusarvopaperit 7,4 2,0
Rahat ja pankkisaamiset 4,0 3,4
Yhteensä vastaavaa 1 285,5 1 066,0
Emoyhtiön tase
59Emoyhtiön tase
Me (viite) 31. 12. 2002 31. 12. 2001
VASTATTAVAA
Oma pääoma (34)
Osakepääoma (35) 54,6 54,5
Voittovarat 305,0 316,7
Tilikauden voitto 339,1 1,0
698,7 372,2
Vapaaehtoiset varaukset
Kertynyt poistoero 0,2 0,3
Vieras pääoma
Pakolliset varaukset (36) 12,5 9,3
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 175,5 237,1
Velat konserniyhtiöille (39) 50,7 29,6
226,2 266,7
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta 81,2 71,8
Ostovelat 1,0 0,7
Velat konserniyhtiöille 255,8 332,3
Velat osakkuusyhtiöille (40) 3,6 0,7
Muut lyhytaikaiset velat 0,2 0,2
Siirtovelat (38) 6,1 11,8
347,9 417,5
Yhteensä vieras pääoma 586,6 693,5
Yhteensä vastattavaa 1 285,5 1 066,0
60
Tilinpäätös 2002
Emoyhtiön liitetiedot
1. 7.–31. 12.
Me 2002 2001
24. Liikevaihto maittain
Ranska 7,8 0,1
USA 3,9
Italia 3,8
Suomi 3,1 1,0
Saksa 2,6
Ruotsi 1,1
Iso-Britannia 1,0
Muut 1,0 0,1
Yhteensä 24,3 1,2
25. Liiketoiminnan muut tuotot
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 0,1 0,1
Muut 0,6
Yhteensä 0,7 0,1
26. Henkilöstökulut
Hallitusten jäsenten palkkiot 0,2 0,1
Toimitusjohtajan palkka ja palkkiot 0,5 0,2
Palkat ja palkkiot 5,6 3,9
Eläkekulut 1,0 2,0
Muut henkilösivukulut 0,5 0,2
Yhteensä 7,8 6,4
Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60 vuoden iässä.
27. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
Toimihenkilöt 85 84
28. Korkotuotot ja -kulut
Korko- ja muut rahoitustuotot
konserniyhtiöiltä 23,5 16,4
muilta 3,8 2,2
Yhteensä 27,3 18,6
Korko- ja muut rahoituskulut
konserniyhtiöille –10,5 –5,3
muille –12,1 –9,5
Yhteensä –22,6 –14,8
61Emoyhtiön liitetiedot
31. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Me Aineettomat Maa- ja Koneet ja Muut aineelliset
oikeudet vesialueet kalusto hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 1,8 0,6 1,8 0,6
Lisäykset 0,2
Hankintameno 31.12. 2,0 0,6 1,8 0,6
Kertyneet poistot 1.1. 0,4 0,6 0,1
Tilikauden poisto 0,3 0,3 0,1
Kertyneet poistot 31.12. 0,7 0,9 0,2
Kirja-arvo 31.12.2002 1,3 0,6 0,9 0,4
32. Sijoitukset
Me Osakkeet Osakkeet Muut
konserni- osakkuus- osakkeet
yhtiöissä yhtiöissä
Hankintameno 1.1. 375,0 2,0
Lisäykset 272,4 2,8 1,5
Vähennykset –0,2
Arvonalentumiset –7,2
Hankintameno 31.12. 640,0 2,8 3,5
Kirja-arvo 31.12.2002 640,0 2,8 3,5
1. 7.–31. 12.
Me 2002 2001
29. Satunnaiset erät
Fuusiovoitto 199,9
Konserniavustukset 12,7
Tappiot tytäryhtiöiden myynnistä –5,1 –1,1
Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero –2,2 0,3
Yhteensä 205,3 –0,8
30. Tuloverot
Tilikaudelta ja aikaisemmilta tilikausilta –1,7 –3,4
Laskennalliset verot –6,1 2,2
Satunnaisiin eriin kohdistuva tulovero 2,2 –0,3
Tuloverot tuloslaskelmassa –5,6 –1,5
62
Tilinpäätös 2002
Emoyhtiön liitetiedot
Me 2002 2001
33. Siirtosaamiset
Lyhytaikaiset 15,4 3,0
Tärkeimmät erät:
Korkojaksotus 0,3 0,5
Suojaussopimusten jaksotus 11,0 1,4
Muut 4,1 1,1
Yhteensä 15,4 3,0
34. Oma pääoma
Oma pääoma 1.1. 372,2 371,2
Osakeanti 0,1
Maksetut osingot –12,8
Tilikauden voitto 339,1 1,0
Oma pääoma 31.12. 698,6 372,2
35. Osakepääoma osakelajeittain 31. 12. 2002
Osakkeet jakautuvat A- ja B-sarjan osakkeisiin.
Kaikkien osakkeiden nimellisarvo on 1,50 euroa.
Kpl Me
A-sarja, 1 ääni/osake, lunastuslauseke 21 190 100 31,8
B-sarja, 1 ääni/osake 15 228 319 22,8
Yhteensä 36 418 419 54,6
Me 2002 2001
36. Pakolliset varaukset
Eläkevaraukset 5,9 6,5
Muut pakolliset varaukset 6,6 2,8
Yhteensä 12,5 9,3
37. Laskennalliset verosaamiset
Pitkäaikaiset saamiset 1,7 9,4
Lyhytaikaiset saamiset 1,9 0,2
Yhteensä 3,6 9,6
Aiheutumisperusteen mukaan:
Ajoituserot 3,6 9,6
63Emoyhtiön liitetiedot
Me 2002 2001
38. Siirtovelat
Lyhytaikaiset 6,1 11,8
Tärkeimmät erät:
Henkilöstökulut 1,0 1,3
Korkojaksotus 0,7 2,1
Suojaussopimusten jaksotus 0,8 5,9
Tuloverovelka 2,5
Muut 1,1 2,5
Yhteensä 6,1 11,8
39. Saamiset konserniyhtiöiltä ja velat konserniyhtiöille
Pitkäaikaiset lainasaamiset 76,3 75,6
Myyntisaamiset 1,8 2,3
Lainasaamiset 509,9 573,7
Siirtosaamiset 16,3 4,5
Muut lyhytaikaiset saamiset 0,3 0,4
Yhteensä 604,6 656,5
Pitkäaikaiset velat 50,7 29,6
Ostovelat 2,8 0,1
Siirtovelat 2,5 5,4
Muut lyhytaikaiset velat 250,5 326,8
Yhteensä 306,5 361,9
40. Osakkuusyhtiövelat
Muut lyhytaikaiset velat 3,6 0,7
41. Annetut vakuudet
Konserniyhtiöiden sitoumuksista:
takaukset 201,2 187,4
Muiden sitoumuksista:
takaukset
92,6 1,3
42. Vastuusitoumukset
Leasing-sopimukset
lyhytaikainen osa 1,8 1,8
pitkäaikainen osa 9,4 11,2
64
Tilinpäätös 2002
Tunnusluvut 2001–2002
Me Vertailukausi
2002 2001*
Taloudelliset tunnusluvut
Liikevaihto, jatkuvat liiketoiminnot 1 647,1 1 629,2
Liikevaihto, myydyt liiketoiminnot 130,9 328,6
Liikevaihto yhteensä 1 778,0 1 957,8
Henkilöstökulut 409,5 496,9
% liikevaihdosta 23,0 25,4
Tulos ennen korkoja, veroja ja poistoja (EBITDA) 207,1 149,5
% liikevaihdosta 11,6 7,6
Poistot ilman konserniliikearvon poistoja 101,8 103,2
Konserniliikearvon poistot ja pysyvien vastaavien arvonalentumiset 12,9 25,7
Liikevoitto 92,4 20,6
% liikevaihdosta 5,2 1,1
Nettokorkokulut 11,9 28,5
% liikevaihdosta 0,7 1,5
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 67,9 –8,5
% liikevaihdosta 3,8
Tilikauden voitto/tappio 55,2 –3,0
% liikevaihdosta 3,1
Sijoitettu pääoma vuoden lopussa 1 171,8 1 300,5
Korolliset nettovelat 401,5 536,9
Oma pääoma 725,9 704,9
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 7,5
Oman pääoman tuotto (ROE), % 7,1
Omavaraisuusaste, % 45,4 38,1
Velkaantumisaste, % 55,2 75,9
Investoinnit 83,1 206,8
% liikevaihdosta 4,7 10,6
Tuotekehityskulut 27,7 28,8
% liikevaihdosta 1,6 1,5
Liiketoiminnan nettokassavirta 164,2 154,3
Henkilöstö vuoden lopussa 6 585 6 933
Henkilöstö, vuoden keskiarvo 6 761 7 012
Liikevaihto / henkilö, tuhatta euroa 263 279
* Tilintarkastajan lausunto tilintarkastamattomista vuoden 2001 vertailevista tiedoista on esitetty sivulla 68.
65Tunnusluvut 2001–2002
Me 2002 2001
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake, euroa 1,42 –0,09
Tulos/osake, laimennettu, euroa 1,42
Kassavirta/osake, euroa 4,51 4,25
Oma pääoma/osake, euroa 19,93 19,39
Osinko/osake, euroa 0,55 1 0,35
Osinko/tulos, % 38,7 1
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä vuoden lopussa 36 418 419 36 348 200
Ulkona olevien osakkeiden oikaistu lukumäärä, keskimäärin 36 412 567 36 348 200
Tunnuslukujen laskentaperusteet
Sijoitetun pääoman Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja + Korko- ja muut rahoituskulut × 100
tuotto, ROCE, % Taseen loppusumma (vuoden keskiarvo) – Korottomat velat (vuoden keskiarvo)
Oman pääoman Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja – Säännöllisen toiminnan verot × 100
tuotto, ROE, % Oma pääoma (vuoden keskiarvo) + Vähemmistöosuudet (vuoden keskiarvo)
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + Vähemmistöosuudet
× 100 Taseen loppusumma – Saadut ennakot
Velkaantumisaste, % Korolliset nettovelat
× 100 Oma pääoma + Vähemmistöosuudet
Korolliset nettovelat Korolliset velat – Rahoitusarvopaperit – Rahat ja pankkisaamiset
Tulos/osake Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja – Säännöllisen toiminnan verot ± Vähemmistöosuus
Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Kassavirta/osake Liiketoiminnan nettokassavirta
Osakkeiden oikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Oma pääoma/osake Oma pääoma
Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake Tilikaudelta jaettavat osingot
Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, % Osinko/osake
x 100 Tulos/osake
1 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.
66
Tilinpäätös 2002
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Suurimmat osakkeenomistajat 31. 12. 2002 Osakemäärä Osuus
kpl %
Antti Ahlströmin Perilliset Oy 3 359 403 9,2
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma-Sampo 1 416 200 3,9
Mona Huber 1 079 900 3,0
Jacqueline Tracewski 1 007 600 2,8
Krister Ahlström 970 919 2,7
Kaj Nahi 717 538 2,0
Irma Bojesenin kuolinpesä 705 600 1,9
Börje Ahlström 687 738 1,9
Niklas Lund 687 238 1,9
Kim Kylmälä 663 000 1,8
Muut 25 123 283 68,9
Yhteensä 36 418 419 100,0
Osakkeenomistajat ryhmittäin 31. 12. 2002 Osakemäärä Osuus
kpl %
Yritykset 3 647 703 10,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 384 500 1,1
Julkisyhteisöt 1 416 200 3,9
Suomalaiset kotitaloudet 25 220 200 69,2
Ulkomaiset kotitaloudet 5 196 916 14,3
Muut 552 900 1,5
Yhteensä 36 418 419 100,0
Osakkeenomistuksen jakautuminen 31. 12. 2002
Omistajien %-osuus Osake- ja ääni- % osake- Keskimääräinen
Osakkeita, kpl lukumäärä omistajista määrä, kpl kannasta omistus, kpl
1 – 10 000 110 40,8 323 464 0,9 2 941
10 001 – 50 000 47 17,4 1 121 421 3,1 23 860
50 001 – 100 000 19 7,0 1 531 185 4,2 80 589
100 001 – 250 000 48 17,8 7 183 979 19,7 149 666
250 001 – 500 000 26 9,6 9 301 554 25,5 357 752
500 001 – 20 7,4 16 956 816 46,6 847 841
270 100,0 36 418 419 100,0 134 883
Johdon omistus
Hallituksen jäsenet ja toimitusjoh-
taja omistivat 31. 12. 2002 yhteensä
884 513 kappaletta Ahlstrom Oyj:n
osakkeita eli yhteensä 2,4 % osakkeista
ja äänimäärästä.
Osakkeet ja osakepääoma
Ahlstrom Oyj:n osakepääoma
31. 12. 2002 oli 54 627 628,50 euroa.
Osakepääoma jakautui 36 418 419
osakkeeseen ja osakkeen nimellisarvo
on 1,50 euroa.
67Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Konsernin voittovarat ja tilikauden tulos ovat konsernitaseen 31. 12. 2002 mukaan:
euroa
Voittovarat 589 409 000
Tilikauden voitto 55 194 000
Yhteensä 644 603 000
josta jakokelpoista 599 568 000
Emoyhtiön voittovarat ja tilikauden voitto ovat taseen 31. 12. 2002 mukaan:
Voittovarat 304 976 591
Tilikauden voitto 339 101 543
Yhteensä 644 078 134
Hallitus ehdottaa, että
– osinkoa maksetaan ulkona oleville 36 418 419 osakkeelle 0,55 euroa
osakkeelta, yhteensä 20 030 130 euroa
– yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 70 000 euroa
– loppuosa jätetään voittovarojen tilille.
Helsingissä 11. helmikuuta 2003
Johan Gullichsen
Mikael Lilius Sebastian Bondestam Jan Inborr
Urban Jansson Peter Seligson Willem F. Zetteler
Juha Rantanen
Toimitusjohtaja
68
Tilinpäätös 2002
Tilintarkastuskertomus
Ahlstrom Oyj:n osakkeenomistajille
Olemme tarkastaneet Ahlstrom Oyj:n
kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon
tilikaudelta 1. 1.–31. 12. 2002. Hallituk-
sen ja toimitusjohtajan laatima tilinpää-
tös sisältää toimintakertomuksen sekä
konsernin ja emoyhtiön tuloslaskelman,
taseen, rahoituslaskelman sekä liite-
tiedot. Suorittamamme tarkastuksen
perusteella annamme lausunnon tilin-
päätöksestä ja emoyhtiön hallinnosta.
Tilintarkastus on suoritettu hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjan-
pitoa sekä tilinpäätöksen laatimispe-
riaatteita, sisältöä ja esittämistapaa
on tarkastettu riittävässä laajuudessa
sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös
sisällä olennaisia virheitä tai puutteita.
Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty
hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan
toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiö-
lain säännösten perusteella.
Lausuntonamme esitämme, että
tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain
sekä tilinpäätöksen laatimista koske-
vien muiden säännösten ja määrä-
ysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa
kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla
oikeat ja riittävät tiedot konsernin
sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta
tilivuodelta ja taloudellisesta asemasta
tilinpäätöspäivänä. Emoyhtiön ja kon-
sernin tuloslaskelma ja tase voidaan
vahvistaa. Emoyhtiön hallituksen jäse-
nille sekä toimitusjohtajalle voidaan
myöntää vastuuvapaus tarkastamal-
tamme tilikaudelta. Hallituksen esitys
yhtiökokoukselle emoyhtiön jakokel-
poisten voittovarojen käyttämiseksi on
osakeyhtiölain mukainen.
Helsingissä 11. helmikuuta 2003
KPMG WIDERI OY AB
Sixten Nyman
KHT
Tilintarkastajan lausunto vertaile-
vista tiedoista vuodelta 2001
Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti
Ahlstrom Oyj:n tilinpäätöksen sivuilla
35–67 esitetyt Ahlstrom Oyj:n vuoden
2001 vertailevat tiedot. Yhtiön johto
vastaa siitä, että vertailevat tiedot
perustuvat toisaalta A. Ahlström Osa-
keyhtiön (jakautunut yhtiö) 30. 6. 2001
päättyneeltä kuuden kuukauden
tilikaudelta laadittuun tilintarkastettuun
tilinpäätökseen ja toisaalta Ahlstrom
Oyj:n 31. 12. 2001 päättyneeltä kuuden
kuukauden tilikaudelta laadittuun tilin-
tarkastettuun tilinpäätökseen, joita on
vertailukelpoi suuden parantamiseksi
tilinpäätöstä varten muokattu sivulla
52 selostetulla tavalla. Vertailevat
tiedot on laadittu KHT-yhdistyksen
kesäkuussa 2001 antaman proforma
informaatiota ja vertailevia tietoja
koskevan ohjeen mukaisesti.
Yleisluonteinen tarkastus on suo-
ritettu KHT-yhdistyksen yleisluonteista
tarkastusta koskevan suosituksen
mukaisesti. Yleisluonteinen tarkastus
suunnitellaan ja toteutetaan tällöin
kohtuullisen varmuuden saavutta-
miseksi siitä, ettei vertailutilinpäätös
sisällä olennaisia virheitä tai puutteita.
Yleisluonteinen tarkastus rajoittuu
pääasiallisesti yhtiön henkilökunnalle
tehtyihin tiedusteluihin ja analyyttisiin
tarkastustoimenpiteisiin antaen siten
tilintarkastusta alemman tasoisen
varmuuden. Emme ole suorittaneet
tilintarkastusta emmekä siten anna
tilintarkastuskertomusta.
Yleisluonteisen tarkastuksen
perusteella tietoomme ei ole tullut
seikkoja, jotka antaisivat aihetta olet-
taa, etteivät Ahlstrom Oyj:n tilinpäätök-
sen sivuilla 35–67 esitetyt vertailevat
tiedot vuodelta 2001 olennaisilta osin
anna kirjanpitolain ja muiden tilinpää-
töksen laatimista koskevien säännös-
ten ja määräysten tavalla oikeita ja riit-
täviä tietoja Ahlstrom Oyj:n toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Helsingissä 11. helmikuuta 2003
KPMG WIDERI OY AB
Sixten Nyman
KHT
69Konsernin hallintoperiaatteet
Ahlstrom Oyj noudattaa hallinnossaan voimassa olevan
lainsäädännön sekä yhtiöjärjestyksensä ohella Helsingin
Arvopaperipörssin suosittelemaa Keskuskauppakamarin
ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton yhteistä
suositusta pörssiyhtiöiden hallinnoinnista (1997) sekä
OECD:n Corporate Governance -periaatteita (1999).
Konsernin hallintoperiaatteet
Yleistä
Ahlstromin toiminta jakautuu opera-
tiivisesti kolmeen liiketoiminta-alu-
eeseen eli divisioonaan, jotka ovat
Kuitukomposiitit (FiberComposites),
Etiketit ja pakkaukset (LabelPack) sekä
Erikoistuotteet (Specialties). Divisioonat
vastaavat kukin osaltaan liiketoimin-
nastaan ja sen tuloksesta.
Ahlstromin hallintoelimet ovat
yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.
Lisäksi yhtiöllä on toimitusjohtajan toi-
mivallan puitteissa toimiva johtoryhmä
(Corporate Executive Team), joka ei
kuitenkaan ole Suomen osakeyhtiölain
mukainen toimielin.
Ahlstrom-konsernin emoyh-
tiö, Ahlstrom Oyj, vastaa konsernin
yleisestä hallinnosta sekä strategisesta
suunnittelusta, konsernin laskenta-
toimesta, rahoituksesta ja lakiasioista
sekä tarjoaa palveluja muille konserni-
yhtiöille.
70
FiberSolutions
Yhtiökokous
Yhtiökokous on Ahlstromin ylin päät-
tävä elin, joka kokoontuu yleensä
kerran vuodessa. Yhtiökokouksella
on yksinomainen toimivalta päät-
tää tietyistä tärkeistä asioista, kuten
yhtiöjärjestyksen muuttamisesta,
konsernituloslaskelman ja -taseen
vahvistamisesta, osingonjaosta sekä
hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien
valitsemisesta.
Ahlstrom Oyj:n varsinainen yhtiö-
kokous pidettiin Noormarkussa 17. 5. 2002.
Hallitus
Ahlstrom Oyj:n hallitus koostuu
vähintään viidestä (5) ja enintään
seitsemästä (7) jäsenestä. Yhtiökokous
vahvistaa hallituksen jäsenten määrän,
valitsee jäsenet ja päättää heidän
palkkioistaan. Hallituksen jäsenten
toimikausi päättyy vaalin jälkeisen
ensimmäisen varsinaisen yhtiökoko-
uksen päättyessä. Yhtiöllä on tällä het-
kellä seitsemän (7) hallituksen jäsentä,
joiden joukosta hallitus on valinnut
puheenjohtajan sekä varapuheenjohta-
jan. Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole
yhtiön palveluksessa.
Hallituksella on yleinen toimivalta
kaikissa niissä asioissa, jotka eivät
lainsäädännön tai yhtiöjärjestyksen
mukaan kuulu yhtiön muulle toimi-
elimelle. Hallitus huolehtii näin ollen
muuan muassa siitä, että yhtiön hal-
linto sekä sen toiminnot on asianmu-
kaisesti järjestetty. Hallitus vahvistaa
yhtiön pitkäaikaiset liiketoimintastrate-
giat sekä hyväksyy yhtiön liiketoiminta-
ja vuosisuunnitelmat. Hallitus päättää
laajoista investoinneista, yritysos-
toista ja merkittävistä omaisuuden
myynneistä sekä hyväksyy muiden
investointien puitteet. Se myös valvoo
yhtiön tulosta sekä henkilöstöresurs-
sien kehittämistä.
Hallitus nimittää ja vapauttaa
tehtävästään toimitusjohtajan ja tämän
mahdollisen sijaisen.
Hallitus voi asettaa pysyviä valio-
kuntia ja määrätä niiden työjärjestyk-
sen. Valiokunnat raportoivat hallituk-
selle. Vuonna 2002 hallitus nimitti
yhden valiokunnan, kompensaatiova-
liokunnan, joka päättää toimitusjohta-
jalle raportoivien henkilöiden palkoista
ja muista eduista. Kompensaatiovalio-
kunnan jäsenet ovat Johan Gullichsen,
Mikael Lilius ja Juha Rantanen. Hallitus
päättää toimitusjohtajan palkasta ja
muista eduista.
Helmikuun 11. päivänä 2003
pitämässään kokouksessa hallitus
päätti, että seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen jälkeen yhtiöön nimi-
tetään tarkastusvaliokunta. Valiokunta
tarkastaa konsernin taloudellista rapor-
tointia, sisäisiä valvontajärjestelmiä ja
riskienhallintaa sekä valvoo konsernin
tilintarkastusta. Tarkastusvaliokunta
tarkastaa myös yhtiön menetelmiä,
joilla valvotaan lakien, ohjeiden sekä
yhtiön oman toimintasäännöstön nou-
dattamista. Tarkastusvaliokunta toimii
läheisessä yhteistyössä hallituksen,
yhtiön johdon, sisäisen tarkastuksen ja
tilintarkastajien kanssa.
Vuonna 2002 hallitus kokoontui
yksitoista (11) kertaa. Hallituksen
kokoukset pidetään useimmiten
yhtiön pääkonttorissa Helsingissä,
mutta ajoittain hallitus vierailee
myös yhtiön muissa toimipaikoissa
ja pitää kokouksensa siellä. Hallitus
järjestää tarvittaessa myös puhelin-
kokouksia. Hallituksella on vuosittain
kaksipäiväinen strategiakokous. Yhtiön
laki asiainjohtaja toimii hallituksen
sihteerinä.
Ahlstrom Oyj:n hallitus hyväksyi
26. 2. 2002 työjärjestyksen, jota nou-
datetaan yhtiöjärjestyksen, Suomen
lainsäädännön ja muiden säännösten
rinnalla.
Hallitus arvioi työtään ja toiminta-
tapojaan vuosittain.
Vuoden 2002 varsinainen yhtiöko-
kous päätti hallituksen puheenjohtajan
palkkioksi 4 200 euroa kuukaudessa
sekä muiden hallituksen jäsenten palk-
kioksi 2 100 euroa kuukaudessa.
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juok-
sevasta hallinnosta. Hän vastaa halli-
tukselle sen asettamien tavoitteiden,
suunnitelmien, linjausten ja päämää-
rien toteutumisesta. Hän valmistelee
hallituksessa päätettävät asiat ja panee
toimeen hallituksen päätökset. Toimi-
tusjohtaja on konsernin johtoryhmän
puheenjohtaja.
Toimitusjohtajan palkkio ja muut
edut koostuivat vuonna 2002 pää-
asiassa 436 431 euron suuruisesta
palkasta sekä 37 397 euron arvoisista
muista eduista. Vuonna 2002 toimitus-
johtajalle suoritettiin lisäksi 34 479
euron suuruinen bonus tilivuodelta
2001. Toimitusjohtajalla oli yhtiöltä
31. 12. 2002 yhteismäärältään 28 461
euron suuruiset lainat, joiden vakuu-
tena on pantti.
Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä
eläkkeelle 60 vuoden iässä. Hän saa
silloin samansuuruisen eläkkeen kuin
hän saisi, jos hän jäisi eläkkeelle
Ahlstromin palveluksesta 65 vuoden
iässä ottamatta huomioon eläkkeen
korotettua karttumaa 60 ja 65 ikävuo-
den välillä. Toimitusjohtajan eläke-
oikeus 60 vuoden iässä raukeaa, jos
hänen palvelussuhteensa Ahlstrom Oyj:
hin päättyy ennen mainittua 60 vuo-
den ikää. Toimitusjohtajaan kohdistuva
eläkevastuu sisältyy yhtiön taseeseen
siltä osin kuin se ylittää lakisääteisen
eläkkeen. Toimitusjohtajan palvelus-
Konsernin hallintoperiaatteet
71
sopimus on tehty kirjallisena ja se
voidaan irtisanoa joko toimitusjohtajan
tai yhtiön puolesta kuuden (6) kuukau-
den irtisanomisajalla. Mikäli yhtiö ilman
perusteltua syytä irtisanoo sopimuksen,
yhtiön tulee suorittaa toimitusjohtajalle
hänen kolmen (3) vuoden palkkaansa
vastaava eroraha.
Johtoryhmä
Konsernin johtoryhmään (Corpo-
rate Executive Team, CET) kuuluvat
konsernin ylin johto, divisioonien
johtajat ja konsernitoiminnoista
vastaavat johtajat. Hallitus nimittää
johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan
esityksestä. Yhtiön lakiasiainjohtaja
toimii johto ryhmän sihteerinä. Vuonna
2002 johtoryhmässä oli yksitoista (11)
jäsentä.
Johtoryhmän tehtävänä on tukea
toimitusjohtajaa hänen tehtävissään
sekä toimia divisioonia ja konser-
nitoimintoja yhdistävänä tekijänä.
Johtoryhmä seuraa liiketoiminnan
kehitystä, toteuttaa yhtiön strategiaa,
käynnistää toimenpiteitä ja vahvistaa
toiminta periaatteet ja menettelytavat
hallituksen antamien suuntaviivojen
mukaisesti.
Johtoryhmän jäsenten palkkiot
mukaan lukien palkka, luontaisedut ja
bonus olivat vuonna 2002 yhteensä
1 723 613 euroa. Hallituksen hyväksy-
mien bonusperiaatteiden mukaisesti
johtoryhmän jäsenille maksettava
bonus on tulos- ja suoritusperusteinen,
ja se vastaa enintään 3–6 kuukauden
peruspalkkaa.
Toimitusjohtajalle tai johtoryhmän
muille jäsenille ei makseta erillistä
korvausta toimimisesta konserni- tai
osakkuusyhtiöiden hallintoelimissä.
Yhtiö ei ole antanut takauksia tai
muita vastuusitoumuksia johtoryhmän
tai hallituksen jäsenten puolesta.
Ylimmän johdon ja
avainhenkilöiden optio-ohjelmat
Ylimääräinen yhtiökokous päätti
26. 9. 2001 Ahlstrom Paper Group Oy:n
ja Ahlstrom Oyj:n fuusiota koskevan
päätöksen yhteydessä vaihtaa yhtiön
ylimmän johdon omistamat Ahlstrom
Paper Groupin osakkeet ja optiot
Ahlstrom Oyj:n osakkeisiin ja optioihin.
Vaihdossa annettiin 70 219 uutta
osaketta ja 659 448 optiota. Optio-
ohjelman ehtojen mukaan optioilla
merkittävien osakkeiden merkintäaika
alkaa aikaisintaan 1. 5. 2002 ja päättyy
30. 4. 2006. Yksi optio tuottaa haltijal-
leen oikeuden merkitä yhden Ahlstrom
Oyj:n osakkeen.
Edellä mainittu yhtiökokous
päätti lisäksi 1 092 620 optio-oikeu-
den antamisesta yhtiön johdolle ja
avainhenkilöille, jotka eivät ole mukana
ensimmäisessä optio-ohjelmassa.
Optio-ohjelman ehtojen mukaan
optioilla merkittävien osakkeiden mer-
kintäaika alkaa aikaisintaan 1. 5. 2003
ja päättyy 30. 4. 2006. Merkintäaika ei
kuitenkaan ala ennen kuin Ahlstrom
Oyj:n osakkeita on noteerattu Helsingin
Arvopaperipörssissä (HEX) tai jossakin
muussa arvopaperipörssissä kahden
kuukauden ajan. Yksi optio tuottaa
haltijalleen oikeuden merkitä yhden
Ahlstrom Oyj:n osakkeen.
Molempien optio-ohjelmien
ehtojen mukaan optiolla merkittävän
osakkeen merkintähinta on 16,13
euroa vähennettynä 1. 1. 2002 ja osake-
merkinnän välisenä aikana osaketta
kohden jaettujen osinkojen yhteis-
määrällä.
Sisäinen tarkastus
Ahlströmin sisäinen tarkastus tarkastaa
ja arvioi sisäisiä valvontajärjestel-
miä konsernin kaikissa yksiköissä ja
toiminnoissa. Sisäisillä tarkastajilla
on rajoittamaton oikeus saada kaikki
konserniyhtiöitä ja niiden toimintaa
koskevat tiedot konsernin palveluk-
sessa olevilta henkilöiltä. Sisäinen tar-
kastustoiminto raportoi hallinnollisesti
konsernin talousjohtajalle, mutta toimii
itsenäisesti hallitukselta saamansa
toimivaltuuden puitteissa. �
Konsernin hallintoperiaatteet
72
FiberSolutions
Hallitus
(Vasemmalta) Jan Inborr, Willem F. Zetteler, Sebastian Bondestam, Johan Gullichsen, Peter Seligson, Mikael Lilius ja Urban Jansson.
Ahlstrom Oyj:n hallitus
73
Johan Gullichsen, s. 1936, dipl.ins.
1962, Åbo Akademi, tekn. toht. h.c.
1988, emeritusprofessori, TKK.
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta
1999 ja 1987–98, hallituksen
jäsen 1972–98 ja vuodesta 1999.
Arhippainen, Gullichsen & Co:n
omistaja.
Puheenjohtaja: Walter Ahlströmin
Säätiö, Runar Bäckströmin Säätiö.
Varapuheenjohtaja: Maj ja Tor
Nesslingin Säätiö, Walter ja Andrée de
Nottbeckin Säätiö.
Jäsen: Teknillis-tieteelliset akatemiat
(FACTE), Svenska Tekniska Veten-
skaps akademien i Finland (STV),
Kungliga Svenska Ingenjörsvetenskaps-
akademien (IVA), TAPPI (Technical
Association of the Pulp and Paper
Industry).
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 634 451 kpl.
Mikael Lilius, s. 1949, dipl.ekon.,
Fortum Oyj:n toimitusjohtaja.
Hallituksen varapuheenjohtaja
vuodesta 2001, hallituksen jäsen
vuodesta 2000.
Hallituksen jäsen: Huhtamäki Oyj,
Perlos Oyj.
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 0 kpl.
Sebastian Bondestam, s. 1962,
dipl.ins., TKK, Pohjois- ja Etelä-
Amerikan pakkausmateriaalituotannon
johtaja, Tetra Pak.
Hallituksen jäsen vuodesta 2001.
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 100 kpl.
Jan Inborr, s. 1948, dipl.ekon.
Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtaja.
Hallituksen jäsen vuodesta 2001.
Hallituksen puheenjohtaja: Ahltronix
Oy.
Hallituksen jäsen: Nordkalk Oyj Abp,
Stiftelsen för Åbo Akademi, Vacon Plc,
Å&R Carton AB.
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 9 159 kpl ja
optioita 82 431 kpl.
Urban Jansson, s. 1945, högre
bankexamen 1972. Johtaja.
Hallituksen jäsen vuodesta 1999.
Hallituksen puheenjohtaja: Plantagen,
Proffi ce.
Hallituksen jäsen: Addtech, Anoto
Group, C Technologies, Pyrosequencing,
SEB.
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 0 kpl.
Peter Seligson, s. 1964, Lic.Oec (HSG),
Menire Advisors Oy:n toimitusjohtaja.
Hallituksen jäsen vuodesta 1999.
Hallituksen puheenjohtaja: Seligson &
Co Oyj.
Hallituksen jäsen: Endero Oyj,
Involve AB, Menire Oyj, Stiftelsen
Blomsterfonden.
Jäsen: Folkhälsan.
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 225 538 kpl.
Willem F. Zetteler, s. 1945,
B.Sc. (Econ.), Otra N.V.:n entinen
toimitusjohtaja.
Hallituksen jäsen vuodesta 2001,
Ahlstrom Paper Groupissa 1998–2000.
Hallituksen jäsen: Papierfababrik
Coldenhove B.V., SHV Holdings N.V.,
Trespa International B.V., Mercurius
Groep Wormerveer B.V., PontEecen N.V.,
Pearle Europe B.V., Kon. Ahrend N.V.,
Hoogland & Massée B.V.
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 0 kpl.
Ahlstrom Oyj:n hallitus 31. 12. 2002
74
FiberSolutions
Johtoryhmä
(Vasemmalta) Timo Vuorio, Diego Borello, Reinhard Kirbis, Bjarne Mitts,
Juha Rantanen, Christer Pihl, Jukka Moisio, Risto Anttonen, Gustav Adlercreutz ja
Philippe Lavaud (kuvasta puuttuu Nancy Glynn).
Konsernin johtoryhmä
75
Juha Rantanen, s. 1952
kauppat. maist., MBA
toimitusjohtaja
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 15 265 kpl,
optioita 137 385 kpl
Risto Anttonen, s. 1949
dipl. ekon.
divisioonan johtaja, erikoistuotteet
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Diego Borello, s. 1953
M.Sc. (Chemistry)
divisioonan johtaja, etiketit ja pakka-
ukset
Ahlstrom Oyj:n osakkeita
3 053 kpl, optioita 27 477 kpl
Jukka Moisio, s. 1961
kauppat. maist., MBA
divisioonan johtaja, kuitukomposiitit
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Gustav Adlercreutz, s. 1957
oik. kand.
lakiasiat
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Nancy Glynn, s. 1956
MBA
viestintä ja markkinointi
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Reinhard Kirbis, s. 1942
M.Sc. (Mech. Eng.)
terveys, turvallisuus, ympäristö
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Philippe Lavaud, s. 1953
B.Sc. (Econ.)
hankinnat
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Bjarne Mitts, s. 1949
dipl. ekon.
talous, rahoitus
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 9 159 kpl,
optioita 82 431 kpl
Christer Pihl, s. 1945
kauppat. maist.
innovaatiot
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Timo Vuorio, s. 1949
kauppat. maist.
henkilöstö
Ahlstrom Oyj:n osakkeita 3 053 kpl,
optioita 27 477 kpl
Konsernin johtoryhmä 31. 12. 2002
76
FiberSolutions
Sanasto
Erikoispaperi Erilaisiin sovelluksiin
räätälöity päällystetty tai päällystä-
mätön paperi pakkaus-, etiketöinti- ja
muille teollisuusasiakkaille.
Etikettipaperi Yleensä toispuoleisesti
päällystetty paperi, jota käytetään eti-
kettinä juoma-, elintarvike- ja muussa
teollisuudessa sekä toimistoissa.
Hylsykartonki Yleensä kierrätyskui-
dusta valmistettua hylsyjen raaka-
ainetta.
Hylsyt Hylsykartongista valmistettuja
hylsyjä käytetään paperi- , tekstiili-
lanka- sekä muovikalvoteollisuu dessa.
Valmistettava materiaali rullataan
hylsyn ympärille.
Kalanteri Kone, joka tekee paperin
pinnasta sileän ja/tai kiiltävän. Kalan-
terissa on vähintään kaksi telaa, jotka
puristavat ja tasoittavat paperia sen
mennessä telojen välitse.
Komposiitti Yhdistelmä kahdesta tai
useammasta eri materiaalista, joilla on
selvästi erottuva rajapinta.
Kreppi Paperin aaltomainen rakenne,
joka lisää paperin venymää ja tilavuutta.
Kuitu Lyhyt, säikeen omainen perus-
rakenne, josta valmistetaan paperia,
kuitukangasta sekä lankoja. Muun
muassa puu, puuvilla ja pellava ovat
kasvikuituja. Villa ja silkki ovat luonnon
eläinkuituja.
Teollisesti valmistetut polymeerit,
kuten polyesteri ja nylon ovat synteet-
tisiä kuituja. Luonnonkuiduista valmis-
tettuja muuntokuituja ovat esimerkiksi
raion ja viskoosi, mineraalikuituja mm.
lasikuitu.
Kuitukangas Kangasmainen mate-
riaali, joka valmistetaan yhdistämällä
kuituja muilla tavoin kuin kutomalla.
Kuitukankaassa kuidut voivat olla sekä
luonnonkuituja että tekokuituja.
Luonnonkuitu Kuidut, joita saadaan
puista tai muista kasveista ja eläimistä.
Luonnonkuituja ovat esim. hioke, sellu,
silkki, villa, pellava, puuvilla.
Märkämenetelmällä valmistettu
kuitukangas Kangas, joka on valmis-
tettu sekoittamalla kuidut ensin veteen
ja sitten poistamalla vesi.
Pergamenttipaperi Rikkihappo-
käsitelty paperi, jonka ominaisuuksia
ovat muun muassa tiivis pinta, korkea
mekaaninen lujuus sekä korkea rasvan-,
kuumuuden- ja vedenkestävyys. Nämä
ominaisuudet tekevät siitä ihanteelli-
sen paperin moneen käyttötarpeeseen:
leivontaan, rasvakääreisiin, grafi ikkaan,
tekstiilihylsyjen pintaan, koriste- ja
teknisiin laminaatteihin sekä teollisiin
valmistusmenetelmiin.
Päällystäminen Prosessi, jossa
paperin molemmat tai vain toinen
puoli päällystetään liuoksella tai
pigmenttipohjaisella pastalla, minkä
jälkeen se kuivatetaan. Päällystyk-
sellä paperista saadaan muun muassa
sileämpi, mikä parantaa sen painetta-
vuutta.
Rullatavara Valmistuksen jälkeen
hylsylle rullattu kuitukangas tai paperi.
Sairaalakuitukankaat Kuitu-, kuitu-
komposiitti- tai kreppipaperimateriaa-
lia, jota käytetään sterilointikääreissä,
leikkausliinoissa, leikkaussalivaatteissa,
kertakäyttötuotteissa sekä oheis-
tarvikkeissa. Sairaalakuitukankaat
ovat käyttötarkoituksesta riippuen
koostumukseltaan tasaisia, kestäviä,
imukykyisiä, nesteitä hylkiviä ja nuk-
kaantumattomia.
Sellu Sellu (massa) on perusraaka-
aine paperin- ja kartonginvalmistuk-
sessa. Massa tai sellu syntyy keitet-
täessä kemikaalien avulla puuhaketta,
puuvillaa tai muuta selluloosapitoista
raaka-ainetta.
Tekokuitu Tekokuidut ovat kemial-
lisesti tuotettuja polymeeriyhdisteitä
(kuten nailon ja polyesteri), luonnon-
materiaaleista valmistettuja muun-
neltuja kuituja (raion, asetaatit) tai
lasikuitua.
KR
EA
B /
ER
WEK
O 2
00
3
Yhdysvallat 25 %
Saksa 14 %
Ranska 11 %Italia 8 %
Iso-Britannia 6 %
Espanja 4 %
Suomi 3 %Belgia 3 %
Lat. Amerikka 3 %Kanada 2 %
Venäjä 2 %Japani 2 %
Ruotsi 2 %Alankomaat 2 %
Muut 13 %
FiberComposites 39 %
LabelPack 29 %
Specialties 23 %
Myydyt liiketoiminnat 7 %
Muut liiketoiminnat 2 %
Kartta ja osoitteet
Ahlstrom Oyj
Helsingin toimisto
PL 329, 00101 Helsinki
Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki
Puh. +358 (0)10 888 0
Fax +358 (0)10 888 4709
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
Pariisin toimisto
Parc de Nanteuil
6, Rue de Rome
F-93561 Rosny-sous-Bois Cedex
France
Puh. +33 1 4935 4040
Fax +33 1 4935 4041
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
Ahlstrom Research & Services
Tutkimus- ja koulutuskeskus (ARCC)
ZI de l’Abbaye, Impasse Louis Champin
F-38780 Pont-Evêque
France
Puh. +33 4 7457 2929
Fax +33 4 7457 2928
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
FiberComposites-divisioona
PL 329, 00101 Helsinki
Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki
Puh. +358 (0)10 888 0
Fax +358 (0)10 888 4719
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
LabelPack-divisioona
Via Stura 98
I-10075 Mathi Canavese (TO) Italy
Puh. +39 011 926 0111
Fax +39 011 926 9617
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
Specialties-divisioona
PL 329, 00101 Helsinki
Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki
Puh. +358 (0)10 888 0
Fax +358 (0)10 888 4263
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@ahlstrom.com
� Myyntitoimistot
Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Afrikka, Indonesia, Iso-Britannia, Italia,
Japani, Kiina, Korea, Ranska, Singapore, Saksa, Suomi, Taiwan, Thaimaa, Venäjä,
Yhdysvallat
� Tuotantolaitokset
Belgia, Brasilia, Espanja, Hollanti, Italia, Iso-Britannia, Kiina, Korea, Norja, Puola,
Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Venäjä, Viro, Yhdysvallat
� Osakkuusyhtiät
Suomi, Venäjä
� Pääkonttori
Suomi
� Kansainvälinen toimisto
Ranska
� Tutkimus- ja palvelukeskus
Ranska
Sisältö
1 Ahlstrom lyhyesti
2 Toimitusjohtajan katsaus
4 Visio ja liiketoimintastrategia
5 Taloudellinen katsaus
10 Tärkeimmät tapahtumat 2002
12 Liiketoimintakatsaukset
12 FiberComposites-divisioona
18 LabelPack-divisioona
22 Specialties-divisioona
26 Ahlstromin resurssit
30 Toiminnan riskien hallinta
34 Tilinpäätös
34 Hallituksen toiminta kertomus
38 Konsernin tuloslaskelma
39 Konsernin rahoituslaskelma
40 Konsernin tase
42 Konsernin liitetiedot
56 Emoyhtiön tuloslaskelma
57 Emoyhtiön rahoituslaskelma
58 Emoyhtiön tase
60 Emoyhtiön liitetiedot
64 Tunnusluvut 2001–2002
65 Tunnuslukujen laskentaperusteet
66 Osakkeet ja osakkeenomistajat
67 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
68 Tilintarkastuskertomus ja
tilintarkastajan lausunto
69 Konsernin hallintoperiaatteet
72 Ahlstrom Oyj:n hallitus
74 Konsernin johtoryhmä
76 Sanasto
Kartta ja osoitteet
Vuosi 2002
Taloudellinen tulos
Me 2002 2001
Liikevaihto 1 778 1 958
Liikevoitto 92 21
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja 68 –9
Tilikauden voitto/tappio 55 –3
Taseen loppusumma 1 602 1 879
Investoinnit 83 207
Omavaraisuusaste, % 45,4 38,1
Velkaantumisaste, % 55,2 75,9
Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,5 2,5
Henkilöstö vuodenvaihteessa 6 585 6 933
Keskeiset saavutukset
� Ahlstrom paransi merkittävästi tulostaan heikosta markkinatilanteesta
huolimatta.
� Parantuneen kassavirran ansiosta korollisen nettovelan määrä laski vuoden
lopussa 401,5 milj. euroon (536,9 milj. euroa).
� FiberComposites-divisioona paransi liikevoittoaan merkittävästi vuodesta 2001.
Liikevaihto
markkina-alueittain
Liikevaihto
divisioonittain
FiberSolutions FiberSolutions
Taloudellinen tiedottaminen 2003
Ahlstrom Oyj julkaisee kolme
osavuosikatsausta vuonna 2003:
Osavuosikatsaus 1–3/2003 2. 5. 2003
Osavuosikatsaus 1–6/2003 30. 7. 2003
Osavuosikatsaus 1–9/2003 29. 10. 2003
Ahlstromin vuosikertomus ja osavuosikatsaukset
julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Julkaisut internet-osoitteessa www.ahlstrom.com
Julkaisuja voi tilata osoitteesta:
Ahlstrom Oyj
Konserniviestintä ja -markkinointi
PL 329, 00101 Helsinki
Puh. 010 888 4711
Faksi 010 888 4799
corporate.communications@ahlstrom.com
Vuosikertomus 2002
BIGDIFFERENCE.B
IGDIFFEREN
CE
.B
I GDIFFERENCE.
BIG
DIFFERENCE.BIGDIFFERE
NC
E. B IG D I F F E R EN
CE
.BIGDIFFEREN
CE
.2
002
B IG DIFFERENCE. BIG DIFFERENCE. BIG
DIF
FE
REN
CE
.B
IGD
IFF
ERENCE.
BIG
DIF
FER
EN
CE
.
BIGDIFF
ER
EN
CE
.B
IGD
IFFER ENCE.B
IGD
IFFE
REN
CE
.B
IGDIFFERE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE.BIGD
IFF
ER
EN
CE
.2
00
2
B IG D IFFERENCE . BIGD
IFF
ER
EN
CE
.B
IG
DIFFERENCE.BIGDIFFER
EN
CE.
B IGDIFFERENCE
D
IFFERENCE.BIG
BIGD
IFF
ER
E N C E . D I
FF
ER
EN
E
BIG
D IFFEREN
CE
.B
IGD
IFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FE
RENCE.D
IFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE
.
BIG
DIF
FE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE
. BIGDIFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FER
EN
CE
.D
IFFE
RENCE .
BIGDIF FERE
NC
E.
B IG DIF
FERENC
E.
DIF
FE
REN
CE
.B
IGDIFFE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FE
R
ENCE
. B IG
DIF
FERE
NCE .BIG DIFFERENCE.
BIG
DIF
FE
RE
NC
E.
BIG
DIFFEREN
CE
.B
IGD
IFF
ER
EN
CE
. 2002
BIG
D IFFEREN
CE
.B
IG
D IFFERENCE . BIG
DIF
FER
EN
CE.
BIG
DIFFERENCE.BIGDIF
FE
RE
NC
E.
BIG
DIF
FE
REN
CE
.
BIG
DIF
FER
EN
CE
. B I G D I F
F ER
EN
CE
.D
IFFE
RENCE.
BIGDIFFERENCE.
BIG
D I F F ERENCE . BIG
DIFFERENCE.BIGDIF
FER
ENC
E.
BIG
DIF
FERENCE . BIG DIFFEREN
CE.
BIG
B IG D I FFERE
NC
D
IFFERENC
E.
BIGDI
FFER
EN
CE
.B
IGD
IFF ERENCE
.B
IGD
IFFER
EN
CE
.B
IG
D IFFERENCE . BIG
BIGDIFFERENCE.B
IGDIFFEREN
C
E . B IG DIFFEREN
CE.
BIGDIFFERENCE.BIG
D I F F E R E NC
E
.BIGDIFFE
REN
CE .
B IG DIFFERENCE.
SM
ALL
F IBERS. SMALL FIBERS.SM
ALL
FIBERS.
SM
ALL
FIB
ERS.SMALLFIBERS.SMALF
IBER
S.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
AL
L
F I B E R S . SM
AL
L
FIBERS.
S M A L L
FIB
ER
S.SMALL
FIB
ER
S.
SMA
LL FIBERS.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FI BERS.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FI BERS.
SM
ALL
F IBERS. SMALL FIBERS.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ERS.SMALLFIBERS.SA
LL
F I B ERS. S M A
LL
FIBERS.SMALLFI
BER
S.
SMALL
FIBE
RS
.S
MA
L L
F I B E R S .
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALLFIBERS.SMALLFIBER
S.
SM
ALL
F IB
ERS.
SMALL FIBERS
SM
ALL
F IBER
SMALL
FIBE
RS
.S
MA
L LF I B E R S .
SM
ALL
FIB
ER
S.
SMALLFIBERS.
SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
F
IBERS.SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIBERS
SM
ALL
F IBERS.SM
ALL
FIB
ER
S . SM
ALLFIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
E RS.SMA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALLF
IB
ERS. SM
ALL
F IBERS. SMAL
L
FIB
ER
S.
SM ALL
FIBE
RS
.S
MA
LL
FIB
ER
S.SMALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
ER SMALL FIBERS. SMALL
FIB
ER
S
.SMALLFIBERS.S
MA
L LF I B ERS. SMA
LL
FIBERS.SMALLFIBERS.SM
ALL
FIB
ER
S. S
MA
LL F IBERS. SM
ALL
FIBERS.
SM
ALL
F IBERS. SMALLFIBE
RS.SM
ALL
FIB
ER
S.
SM
ALL
FIBERS.SM
ALL
FIB
ER
S.
SMALL FIBERS. SMA
LLFIB
E RS.SMALLFIBERS
.S
M
A L L F IBERS.
SM
ALLFIBERS.SMALLFIBER
S.
SM
ALL
FIB
ERS.
SM
ALL F IBERS. SM
ALL
FIBERS.
SMALL F IBERS. SMALLFIB
ER
S.
SM
ALL
FIB
E RS.SMA
LL
FIB
ER
S.
SM
AL
LFIBERS
.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SM
ALLFIBE
RS
.S
MA
LL
FIB
ER
S.
SMALL FIBERS.SM
ALLFIBERS
.S
MA
LL
FIB
E R S . S M
ALL
FIBERS.SMALLFI
BER
S.
SM
ALL
F IB
ERS.
SMALLFIB
ER
S
.SMALLFIBERS.
SM
A
L L F IBERS.
SM
ALLFIBERS.SMALLFIB
ERS.
SM
ALL
F IB
ERS.
SMALL FIBERS.
SMALL
FIBE
RS
. SMALL FIBE
RS
.
SMALL
FIBERS.
top related