cimo vuosikertomus 2013
Post on 18-Jul-2015
136 Views
Preview:
TRANSCRIPT
CIMON VUOSI 2013Kansainvälisyyden aallonharjalla
TeemaTyöelämäyhteistyö ja
kansainvälisen osaamisen tunnistaminen
2
CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio,
joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ministeriön alaisena itsenäisenä
virastona. Tehtävämme on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä
koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. Koordinoimme
ja toteutamme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme Euroopan unionin
koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta ja tiedottamisesta.
Edistämme myös Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä
teemme suomalaista koulutusta tunnetuksi maailmalla. Lisäksi keräämme, tuotamme ja
välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa eri sidosryhmien tarpeisiin.
CIMO suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistäjänä
CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi.
3
CIMOn koti- ja ulkomaiset rahoitus-
lähteet ja CIMOn vuosi 2013
Kokonaisbudjetti51 112 000 euroa
CIMOn vuosi 2013
Kokonaisbudjetti 51 miljoonaa euroahenkilöstöä vuoden lopussa 106apurahoina ja avustuksina jaettiin 39,6 miljoonaa euroahankkeisiin osallistui noin 31 700 henkilöäverkkopalveluissa 1,65 miljoonaa käyntiä
Rahoituslähteet
euroopan komissio49 %
oKM24%
UM17 %
PMn8 %
Muut ministeriöt1 %
Muut rahoituslähteet1 %
49 %
24 %
17 %
8 %
5
Vuosi 2013 oli 2007 alkaneen
EU-ohjelmakauden viimeinen
toimintavuosi.V uosi 2013 oli 2007 alkaneen EU-ohjelmakau-
den viimeinen toimintavuosi. Ohjelmakaudella
2014–2020 Elinikäisen oppimisen ohjelma sekä
Nuorisotoimintaohjelma yhdistetään Erasmus+
-ohjelmaksi ja Kulttuuri-ohjelma sekä Media-oh-
jelma Luova Eurooppa -ohjelmaksi. CIMOlla oli vuoden 2013 aika-
na hyvin aktiivinen rooli uusien ohjelmien suunnittelutyössä, jossa
olivat mukana kaikki EU-ohjelmien parissa työskentelevät ohjelma-
yksikkömme. Olemme ylpeitä siitä, että pystyimme vaikuttamaan
eurooppalaiseen valmistelutyöhön ja tuomaan esille Suomelle tär-
keitä näkökohtia. Saimme vuoden mittaan myös kiitosta uusia oh-
jelmia koskevasta muutosviestinnästämme.
Uudesta Erasmus+ -ohjelmasta järjestettiin suomalaiselle koulu-
tus- ja nuorisoalan kentälle useita tiedotustilaisuuksia vuoden 2013
lopulla. CIMO jatkaa myös uuden ohjelman kansallisena toimistona
ja haluaa auttaa suomalaisia toimijoita jatkossakin valmistelemaan
hankkeita, jotka ovat laadukkaita ja menestyvät kilpailussa myön-
teisistä rahoituspäätöksistä.
CIMOn toiminnan keskeinen tavoite ohjelmiin osallistujien mää-
rästä ylitettiin reilusti: ohjelmissa oli mukana ennätykselliset 31 700
henkilöä. Tähän lukuun sisältyvät kaikki CIMOn kautta rahoitusta
saaneissa hankkeissa Suomesta ulkomaille lähteneet ja ulkomailta
Suomeen tulleet. Tämän lisäksi myös tutkinto-opiskelijoiden liikku-
vuus jatkoi edelleen kasvuaan ja uusimpien tilastojen mukaan jo yli
6000 suomalaista opiskelijaa suorittaa koko tutkintonsa ulkomailla.
Vastaavasti suomalaisissa korkeakouluissa on tutkintoa suoritta-
massa lähes 20 000 ulkomaista opiskelijaa.
Muita heikommassa asemassa olevien osallistumismahdolli-
suuksien parantaminen oli yksi vuoden 2013 painopisteistä ja eri-
tyisryhmiin kuuluvien osallistumiskynnystä madallettiin mm. lisää-
mällä mahdollisuuksia esteettömyystukeen. Inkluusionäkökulma
korostui etenkin nuorisotoimintaohjelmassa, jossa lähes puolessa
rahoitetuista hankkeista pyrittiin toimintaan saamaan mukaan eri-
tyisesti muita heikommassa asemassa olevia nuoria.
Koulutuksen kansainvälistymisen tasa-arvoa selvitettiin
CIMO haluaa kiinnittää huomiota koulutuksen kansainvälisty-
misen tasa-arvoon, koska on tärkeää taata kaikille yhtäläiset
mahdollisuudet kansainvälistymiseen heidän sosiaalisesta, ta-
loudellisesta tai kulttuurisesta taustastaan riippumatta. Tähän
teemaan liittyen vuonna 2013 valmistui kaksiosainen selvitys,
jossa tutkittiin toisaalta kansainvälistymismahdollisuuksien ta-
sa-arvoa ja sen toteutumista koulutusasteittain ja toisaalta sitä,
miten kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo näkyy CIMOn
toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, ja miten sitä pyritään edistä-
mään CIMOn ohjelmissa.
6
Tulokset osoittivat, että kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-ar-
vo ei toteudu kovin hyvin muutamien ryhmien kärsiessä mahdolli-
suuksien puutteesta erityisen paljon. Tällaisia ovat muun muassa
alemmista sosiaaliryhmistä tulevat, erityistukea tarvitsevat ja maa-
hanmuuttajat. Toisaalta esteettömyystuen käyttömahdollisuuksien
laajentaminen ja CIMOn voimakas panostaminen siitä viestimiseen
tuen potentiaaliselle kohderyhmälle on johtanut siihen, että eri-
tyisryhmien kynnys lähteä opiskelijavaihtoon on madaltunut. Tämä
näkyy esteettömyystukihakemusten kasvaneena määränä.
Kansainvälisiin ohjelmiin osallistujien määrien lisäksi CIMO on
halunnut selvittää toiminnan vaikutuksia myös laadullisemmas-
ta näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin yhdessä Ou-
lun yliopiston kanssa Global Mindedness -mittaristo, jonka avulla
pyritään saamaan tietoa siitä, vaikuttaako kansainvälinen koke-
mus erilaisuuden kohtaamiseen. Vuonna 2013 CIMO avasi Global
Mindedness -mittaristoon perustuvan verkkokyselyn, jonka avulla
ulkomaille lähteviltä ja sieltä palaavilta korkeakouluopiskelijoilta
kerätään tietoa heidän asenteistaan erilaisuuden kohtaamiseen.
Kyselyn ensimmäiset tulokset julkaistaan vuoden 2014 aikana.
Korkeasti koulutettu henkilökunta arvostaa työn haasteellisuutta
CIMO on omalta osaltaan ollut mukana opetus- ja kulttuuriminis-
teriön hallinnonalan sopeuttamistalkoissa, ja sen toimintamenot
vuonna 2013 pienentyivät 3,3 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen
verrattuna. Samaan aikaan CIMO on pienenevillä henkilöstöresurs-
seilla hoitanut menestyksekkäästi sekä uuden ohjelmakauden val-
mistelutyön että edellisen kauden ohjelmien päätökseen viemisen.
Tämä on osoitus CIMOn korkeasti koulutetun henkilöstön pa-
neutumisesta työhönsä, jossa he työtyytyväisyyskyselyn perusteella
arvostavat erityisesti työn sisältöä ja haasteellisuutta sekä työil-
mapiiriä ja yhteistyötä. Kokonaisuutena vuoden 2013 työtyytyväi-
syyskyselyn tulokset olivat paremmat kuin kertaakaan aiemmin, ja
Kansainvälinen liikkuvuus parantaa nuorten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
7
henkilöstön antama arvio oli parantunut kaikilla arviointialueilla.
Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa sisäisen tiedonkulun pa-
rantamiseen ja johtamisen kehittämiseen tehdyt panostukset, joita
CIMO tulee edelleen jatkamaan.
Vuoden 2013 aikana valmistui CIMOn yhdenvertaisuus- ja ta-
sa-arvosuunnitelma, joka antaa eväitä CIMOn johdolle, esimiehille,
työntekijöille ja myös sidosryhmille näiden asioiden toteuttamiseksi
käytännössä.
Teemana työelämäyhteistyö ja kansainvälisen osaamisen tunnistaminen
Kansainvälinen yhteistyö hyväksytään yleisesti yhdeksi tärkeim-
mistä keinoista kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua
ja tuloksia. Kansainvälinen liikkuvuus on nähty hyvänä tapana
auttaa erityisesti nuoria kehittymään yksilöinä samalla, kun se
parantaa heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Tämä näkyy
myös monissa strategia-asiakirjoissa aina Euroopan komission
Eurooppa 2020 -strategiasta lähtien. Kansainvälisyys on erot-
tamaton osa laadukasta koulutusta ja tutkimusta sekä Suomen
kilpailukykyä.
Toisaalta CIMOn toimintaympäristö on suuressa muutoksessa,
ja kunnista saamamme palautteen perusteella leikkaukset kohdis-
tuvat usein kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisen liikkuvuu-
den merkitys ja aito vaikuttavuus on kyettävä perustelemaan, jotta
kansainvälinen toiminta ja sen tuomat mahdollisuudet eivät jää
säästötalkoiden jalkoihin. CIMOlla on tässä tehtävässä tärkeä rooli.
Työelämärelevanssia tuomme esille myös tämän vuoden vuosiker-
tomuksen teeman kautta.
Maksetut apurahat suhteessa henkilöresursseihin
maksetut apurahat
henkilötyövuodet
henkilötyövuotta –50 000 – tuhatta euroa
40 000
30 000
20 000
10 000
2009 2010 2011 2012 2013
150
140
130
120
110
1000
11
T yöelämä kansainvälistyy kohisten. Suomalaisten
liikkuvuus ulkomailla on 20 vuoden takaiseen ti-
lanteeseen verrattuna moninkertaistunut ja esimer-
kiksi suomalaisten ammattiin opiskelevien nuorten
ulkomaanjaksot ovat viimeisen kuuden vuoden ai-
kana lisääntyneet noin 40 %. CIMO haluaa kehittää toimintaansa
siten, että se palvelee yhä paremmin suomalaisen työelämän tar-
peita. Yksi osa sitä on ulkomaanjaksojen aikana opittujen asioiden
sekä niiden työelämärelevanssin aiempaa parempi tunnistaminen.
Kansainvälinen toiminta opettaa työelämässä tarvittavia taitoja
CIMO teki 2012–2013 yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin
kanssa tutkimuksen siitä, miten kansainvälisestä toiminnasta saa-
tua osaamista arvostetaan rekrytointitilanteessa ja mikä on kan-
sainvälisyyden merkitys tulevaisuuden työelämässä ylipäätään.
Selvityksen kohteena olivat ne näkemykset ja odotukset, joita työn-
antajilla on työntekijöiden kansainväliseen osaamiseen liittyen.
Saadut tulokset ja toimenpide-ehdotukset on koottu Piilotettu
osaaminen -raportiksi.
Kun suomalaisilta työnantajilta kysyttiin, miten he arvostavat
kansainvälistä osaamista rekrytointitilanteessa, vain vähän yli puo-
let kansainvälistä toimintaa harjoittavista yrityksistä näki, että tällä
osaamisella on merkitystä. Vastaavasti jos yrityksellä ei ollut kan-
sainvälistä toimintaa, luku oli vain hieman yli 10 %.
Tuloksia tarkemmin analysoitaessa muotoutui kuitenkin toisen-
lainen kuva. Kansainvälinen toiminta nähtiin hyvänä asiana: 90 %
työantajista suhtautui siihen myönteisesti. Kun työnantajilta kysyt-
tiin, minkälaista osaamista he arvostavat hakiessaan uusia työnte-
kijöitä, ja toisaalta, mitä osaamista he näkivät syntyvän kansainvä-
lisestä toiminnasta, löytyi vastauksista paljon yhtymäkohtia. Monet
keskeiset osaamisalueet, joita työnantajat hakivat uusilta työnteki-
jöiltään, olivat samoja, joita he liittivät kansainväliseen toimintaan.
Saatujen tulosten mukaan kansainvälinen liikkuvuus siis tuottaa
paljon juuri sellaista osaamista, mitä työnantajat etsivät ja mitä työ-
elämä tarvitsee tulevaisuuden haasteiden kohtaamisessa.
Työelämärelevanssi näkyväksi
Kyse on siitä, että henkilöllä olevaa osaamista ei osata rekrytoin-
titilanteessa yhdistää niihin asioihin, joita hän on kansainvälisessä
toiminnassa ja ulkomailla suorittamiensa opiskelu- työssäoppimis-
tai harjoittelujaksojen aikana oppinut. Kansainvälisen liikkuvuuden
oppimistulokset ovat piilossa: niistä ja niiden merkityksestä ei osata
kertoa, koska niitä ei tunnisteta. Tämä sama haaste koskee niin
työnantajia kuin työnhakijoitakin.
Tutkimuksen keskeinen löytö olikin, että kansainvälisestä toi-
minnasta syntyvä osaaminen pitää saada paremmin näkyväk-
si. Ulkomailla opiskelusta ja työssäoppimisesta karttuva oppi ja
osaaminen tulee tunnistaa ja kuvata paremmin. Liikkuvuuteen
Kansainvälinen liikkuvuus tuottaa
paljon juuri sellaista osaamista, mitä
työnantajat etsivät.
12
perinteisesti liitetyt hyödyt, kuten kielitaito, kulttuurinen osaa-
minen ja suvaitsevaisuus ovat sinänsä tärkeitä oppimistuloksia.
Ne eivät kuitenkaan työelämän näkökulmasta katsottuna kuvaa
kansainvälisen liikkuvuuden tuloksia riittävän laajasti. Sen vuoksi
meidän olisi parempi puhua laajennetusta kansainvälisyydestä,
mikä tutkimuksen mukaan tarkoittaa edellä mainittujen lisäksi
esimerkiksi tuottavuutta, sitkeyttä ja uteliaisuutta. Nämä olivat
juuri niitä asioita, joita kansainväliseen toimintaan osallistuminen
myös kehittää.
Tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa tarvitaan
Kyetäksemme vastaamaan piilotetun osaamisen näkyväksi tekemi-
sen haasteeseen, tarvitsemme uudenlaista dialogia sekä oppilaitos-
ten että työnantajien kanssa.
Oppilaitosten kanssa on tarpeen käydä keskustelua siitä, kuinka
oppimistulokset määritellään ja kuvataan niin, että liikkuvuuden
opiskelijoille tuottama osaaminen tulee kuvattua työnantajan näkö-
kulmasta ymmärrettävällä tavalla. Saman pöydän ääreen on syytä
kutsua myös työnantajapuoli, jotta heidän näkemyksensä tulevat
varmasti huomioiduksi.
Lisäksi opiskelijoille ja nuorille on tarjottava työkaluja ja ohjaus-
ta sen tunnistamiseen ja kommunikointiin, mitä he ovat liikkuvuus-
jaksojen aikana oppineet.
CIMO pyrkii palvelemaan työnantajia ja tiivistämään yhteistyötä
heidän kanssaan muutoinkin kuin kansainvälisen osaamisen tun-
nistamisen saralla. Yksi väline tähän ovat CIMOn työelämäverkkosi-
vut, jotka uudistetaan ja niille mm. kootaan kokemusperäistä tietoa
kansainvälistymisen hyödyistä työantajalle.
Tarvitsemme uudenlaista dialogia sekä oppilaitostenettä työnantajien kanssa.
CIMO tukee suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä kansallisesti ja kansainvälisesti rahoitettujen ohjelmien avulla. Ne tarjoavat mahdollisuuksia kansainvälisen kokemuksen hankkimiseen niin kaikilla koulutusasteilla ja työelämässä kuin niiden ulkopuolellakin. CIMOn tavoitteena on, että mahdollisuuksia on tarjolla kaikille ikään, asuinpaikkaan ja elämäntilanteeseen katsomatta.
Mahdollisuuksien maailma on kaikille avoin
15
C CIMO tukee yleissivistävien oppilaitosten kansain-
välistä toimintaa useiden eri ohjelmien kautta.
Esimerkiksi Euroopan unionin Comenius-ohjelma
tukee eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja nii-
den välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa. Vuon-
na 2013 CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilöl-
liseen liikkuvuuteen tukea yhteensä n. 3,5 miljoonaa euroa, jolla
noin 3500 osallistujaa sai mahdollisuuden kehittää koulunsa tai
alueensa toimintaa ja omaa osaamistaan. Jyväskylässä järjestetyn
hankkeiden temaattisen monitorointipäivän aiheena oli EU:n tee-
mavuoden mukaisesti Euroopan kansalaisuus.
Koulu Euroopassa – Eurooppa koulussa -ohjelmasta rahoitettiin
ulkomaisten Erasmus-opiskelijoiden opetusvierailuja peruskoului-
hin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Tarkoituksena on lisätä perus-
koulujen ja toisen asteen oppilaitosten opettajien ja oppilaiden
EU-tietämystä.
Pohjoismaisen yhteistyön ytimen muodostavat Pohjoismaiden
ministerineuvoston rahoittamat Nordplus-ohjelmat. Nordplus Ju-
nior -ohjelmassa kilpailu tuesta on koventunut, sillä ainoastaan 46
% kaikista hakemuksista hyväksyttiin. Suomalaisten koordinoimia
hankkeita hyväksyttiin eniten ja olimme tanskalaisten jälkeen ak-
tiivisimpia Nordplus Junior -hakijoita. Lisäksi Baltian maat olivat
erittäin aktiivisia suhteutettuna väkilukuunsa. Lokakuussa 2013
Tukholmassa järjestetyn kontaktiseminaarin vuoksi tavanomaista
syksyn hakukierrosta ei järjestetty lainkaan. Kontaktiseminaarin
tavoitteena oli, että osallistujat löytäisivät yhteistyökumppaneita
tuleville hankkeilleen.
Suomen ja USA:n välistä Young Ambassadors -ohjelmaa toteutet-
tiin USA:n lähetystön ja CIMOn rahoituksella. Yhteensä 24 suo-
malaiselle ja amerikkalaiselle lukiolaiselle järjestettiin tapaaminen
USAn lähetystössä Helsingissä kesällä 2013. Suomen ja Kanadan
välisen FinAl-verkoston toiminta puolestaan jatkui suomalaisten ja
Kanadan Albertan provinssin toisen asteen oppilaitosten yhteistyö-
nä teemaalla ”Hyvä koulu kaikille”.
Vuotuiset yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät jär-
jestettiin marraskuussa yhteistyössä Opetushallituksen ja Kuopion
kaupungin sivistystoimen kanssa. Päivien teemana, jota työstettiin
yhdessä parinsadan osallistujan kanssa, oli kansainvälisyystoimien
suunnitelmallisuus.
CIMO vauhdittaa yleissivistävän koulutuksen kansainvälistä toimintaa
Koulujen pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi ja
helpottamiseksi toteutettiin yhteistyössä Opetushalli-
tuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Portti
Pohjolaan -sivusto http://www.edu.fi/porttipohjolaan.
Kaksikieliseen portaaliin on koottu ajankohtaista
tietoa eri tahojen rahoitusmahdollisuuksista, tuista ja
materiaaleista.
16
apulaisopettajana rovaniemelläespanjalainen Irene Fernández Espin, 29, koki unohtumattoman lukukauden
osallistuessaan Comenius-ohjelman apulaisopettajaharjoitteluun rovaniemeläisessä
lukiossa keväällä 2013. irene tutustui lyseopuiston lukion arkeen viiden kuukauden
ajan, jolloin hän toimi iB-linjan biologian apulaisopettajana ja opetti vapaavalintai-
sella espanjankurssilla kahdesti viikossa.
suomi oli irenelle ehdoton ykkösvaihtoehto, koska hän halusi tutustua suomalai-
seen koulukulttuuriin ja oppia suomalaisilta opettajilta. asuminen napapiirin pohjois-
puolella tosin jännitti etukäteen hieman.
Työkokemus apulaisopettajana kehitti monin tavoin irenen ammattitaitoa: hän
oppi esimerkiksi opettamaan englannin kielellä. ”Uskon apulaisopettajaharjoittelun
edesauttavan työllistymistäni kotimaassani”, hän sanoo.
Lue koko tarina ja muitakin Comenius-kokemuksia:
cimo.fi/ohjelmat/comenius/kokemuksiaRovaniemi
yleissivistävän koulutuksen kansainvälistä toimintaa selvitettiin
CIMO toteutti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa valtakunnallisen selvi-
tyksen yleissivistävän koulutuksen kansainvälisestä toiminnasta. Selvi-
tys tehtiin yhdessä Opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton ja Suomen
Rehtorit ry:n kanssa.
Tulosten perusteella kansainvälisyys on kouluissa monimuotoista ja
laajaa. Runsaat 11 000 oppilasta ja noin 3 400 opettajaa peruskou-
luissa ja lukioissa osallistui eripituisiin liikkuvuusjaksoihin kouluvuoden
aikana. Ulkomailta Suomeen tuli puolestaan noin 4 000 opettajaa. Eri-
tyisesti lukioissa liikkuvuusjaksoille osallistuvien opiskelijoiden määrä
on huomattava. Tytöt osallistuivat näihin jaksoihin poikia enemmän.
http://www.cimo.fi/ palvelut/julkaisut/selvitykset/koulujen_kansainvalinen_toiminta_on_monimuotoista_ja_laajaa
17
avulla tuetaan muualla suoritettujen opintojen tai muutoin han-
kitun osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja hyödyntämistä
osana tutkintoja. Lisäksi parannetaan tutkintojen ja opetussuun-
nitelmien läpinäkyvyyttä, edistetään koulutuksessa ja työmarkki-
noilla olevien ihmisten liikkuvuutta sekä edistetään rajat ylittävää
elinikäistä oppimista.
Vuonna 2013 valmistui ECVETin toimenpanoon liikkuvuudessa
liittyvä työkalusivusto www.ecvet-toolkit.eu. Se on saanut hyvin
myönteistä palautetta ympäri Eurooppaa ja sitä ollaan Euroopan
komission toimesta ottamassa viralliseksi osaksi ECVETin toimeen-
panoa. Työkalusivusto syntyi yhteistyössä muiden kansallisten toi-
mistojen sekä Opetushallituksen kanssa. CIMO kantoi kokonaisvas-
tuun sen rakentamisesta.
Markkinoidakseen suomalaista ammattikoulutusta ja edistääk-
seen suomalaisten toimijoiden verkostoitumista CIMO osallistui
Saksan Leipizigissä järjestettyjen WorldSkills 2013 -kisojen ohessa
olleeseen globaaliin messutapahtumaan yhdessä SkillsFinlandin,
opetus- ja kulttuuriministeriön, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä
EduClusterin kanssa. Tapahtuma oli yleisömenestys ja mahdollisti
suomalaisille ammatillisen koulutuksen toimijoille laajasti kontak-
teja myös Euroopan ulkopuolisiin maihin.
Ammatillisessa koulutuksessa kansainvälisyys on arkipäivää
A mmatillista koulutusta tarjoavien oppilaitosten
kansainvälisyyden tukemisen keskeisin väline
oli EU:n Leonardo da Vinci -ohjelma. Sen vai-
kuttavuuden lisääminen oli yksi vuoden 2013
päätavoitteista ja CIMO panostikin voimakkaas-
ti tiedotukseen ja viestintään. Vuoden aikana tuotettiin verkkoon
kertomuksia ohjelman tuloksista ja ohjelmassa mukana olleiden
opiskelijoiden, opettajien sekä kansainvälisten asioiden koordinaat-
torien kokemuksista. Lisäksi ohjelman toimeenpanoa tuettiin järjes-
tämällä oppilaitosten johdolle ja kansainvälisyysvastaaville räätälöi-
tyjä kansainvälisten asioiden strategiavalmennuksia.
Ohjelman viimeisenä vuonna 2013 Suomessa myönnetty ra-
hoitus oli noin 5,2 miljoonaa euroa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan
on ollut koko ajan nousussa ja koko ohjelmakaudella 2007–2013
budjetti on Suomen osalta kasvanut kaiken kaikkiaan 43 %. Myös
vuonna 2013 hakemusmäärät kasvoivat erityisesti kumppanuus- ja
kehittämishankkeiden osalta. Liikkuvuustoiminnossa rahoitettujen
hankkeiden määrä oli hieman edellisvuotta pienempi, mutta vas-
taavasti hankkeiden koko kasvoi.
ECVET on ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimis-
tulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä, jonka
18
eCveT Toolkit auttaa yrityksiäSari Turunen-Zwinger oli vuonna 2013 mukana euroopan komission käynnistämässä
eCveT expert -toiminnossa, josta suomessa vastaa CiMo yhteistyössä opetus- ja kulttuu-
riministeriön sekä opetushallituksen kanssa. hän oli yksi 13:sta eCveT-expertistä, jotka
olivat ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijoita
eri puolilta suomea. he tiedottivat ja kouluttivat omilla alueillaan pääasiassa koulutuksen
järjestäjiä eCveTin mahdollisuuksista ja toimeenpanosta.
sarin mukaan eCveT on tervetullut työväline kansainvälisiin opiskelijavaihtoihin, koska
se yhtenäistää tapaa, jolla välitetään tietoa ammatillisista opinnoista ja esimerkiksi kan-
sainvälisen työssäoppimisjakson aikana tavoiteltavasta osaamisesta.
Katso lisää sari Turunen-Zwingerin ajatuksia eCveTistä youTube-palvelusta:
http://youtu.be/3_nsjBj7Xso
Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus Suomesta ja Suomeen
7 000 – opiskelijaa
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Suomeen2517
6332Suomesta
19
C IMO rahoittaa ja tukee korkeakoulujen kansainvä-
listä koulutusyhteistyötä monin eri tavoin. EU-ra-
hoituksen lisäksi CIMOlla on pohjoismaisella ja
kansallisella rahoituksella toimivia ohjelmia kor-
keakouluille ja apurahoja yksittäisille henkilöil-
le. Opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden ohella tuetaan korkea-
kouluopettajien liikkuvuutta, eri alojen intensiivi- ja kesäkursseja
sekä kansainvälisiä hankkeita. Suomalaisten ja kehitysmaiden kor-
keakoulujen yhteistyöhankkeita tuetaan CIMOn kautta kanavoiduin
kehitysyhteistyövaroin. CIMO edistää lisäksi Suomen kielen ja kult-
tuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekä tekee suomalaista
korkeakoulutusta tunnetuksi ulkomailla.
Kansainvälisen liikkuvuuden esteettömyyden edistämiseksi CI-
MOssa tuotettiin esteettömyystuesta esite, joka on suunnattu sekä
korkeakoulujen henkilöstölle että opiskelijoille. Lisäksi selkeytettiin
esteettömyystuesta kertovaa osuutta CIMOn verkkosivuilla. Aktiivi-
nen työmme opiskelijavaihdon esteettömyyden edistämiseksi onkin
selvästi madaltanut erityisryhmien kynnystä lähteä opiskelijavaihtoon.
Vuosi 2013 oli viimeinen vanhan Erasmus-ohjelman toimin-
tavuosi. Korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva Eras-
mus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden liikkuvuus jatkoi kasvuaan
entiseen tapaan. Opiskelijoita lähti ulkomaille ennätysmäärä, lähes
4300, ja harjoittelijoita runsaat 1200. Opettajien liikkuvuus pysyi
edellisen vuoden tasolla, mutta korkeakoulujen muun henkilökun-
nan liikkuvuus kasvoi lähes viidenneksen.
Suomalaiset korkeakoulut jatkoivat aktiivista osallistumistaan Eras-
mus-intensiivikurssitoimintoon. Toiminnon viimeisellä hakukierrok-
sella saatiin ennätysmäärä hakemuksia ja kursseja myös rahoitettiin
aiempaa enemmän. Vuoden aikana koostettiin julkaisu, jossa esitel-
lään korkeakoulujen intensiivikursseilta saatuja kokemuksia ja hyviä
käytäntöjä. Vuosi 2013 oli viimeinen, jolloin oli mahdollisuus järjes-
tää EILC- eli intensiivisiä kielivalmennuskursseja Suomeen saapuvil-
le Erasmus-opiskelijoille.
CIMOn korkeakoulutusta koskevassa toiminnassa painottui Ve-
näjä-yhteistyön edistäminen. Venäjä-liikkuvuuden osalta haasteena
oli edelleen epätasapaino pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa
maiden välillä. Suomeen tuli yli 200 venäläistä opiskelijaa ja ainoas-
taan 70 suomalaisopiskelijaa opiskeli Venäjällä. Venäjä-yhteistyötä
tuettiin lisäksi venäläisille ja ukrainalaisille jatko-opiskelijoille tar-
koitetun CIMOn Talvikoulun avulla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön maantieteelliset painopistea-
lueet näkyivät myös jatko-opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuudessa
vahvoina, sillä Venäjä, Kiina ja Pohjois-Amerikka ovat harjoitteluoh-
jelmissa suosituimpien kohdemaiden joukossa. Vastaavasti Venäjäl-
tä ja Kiinasta tuli eniten CIMOn apurahan saaneita jatko-opiskeli-
joita suomalaisiin yliopistoihin. Lisäksi suomalainen korkeakoulutus
sai vuoden aikana runsaasti näkyvyyttä erilaisissa messu- ja muissa
tapahtumissa maantieteellisillä painopistealueilla.
Globaalivastuu näkyi myös CIMOn toiminnassa: vuoden 2013
alussa CIMO allekirjoitti ulkoministeriön kanssa toimeksiannon
CIMO tarjoaa monia mahdollisuuksia korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen
20
North –South–South-ohjelman uudesta ohjelmakaudesta vuosille
2013–2014; ohjelman pääpaino on jatkossakin liikkuvuudessa. Kor-
keakoulujen institutionaalista kehitystä tukevassa HEI ICI -ohjelmassa
yhteistyö keskittyy Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneisiin maihin sekä
Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin kehityspoliittisen toimenpide-
ohjelman linjausten mukaisesti. Vuonna 2013 CIMO jatkoi myös YK:n
apulaisasiantuntijoiden (JPO), EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD)
sekä Maailmanpankin asiantuntijoiden (DFSP) rekrytointeja.
Korkeakoulujen vaihto-opiskelijat Suomesta ja Suomeen 2000–2013
2000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
Suomeen
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
68807475 7434 7555
8241 8487 8610 8232 8667
938810123
9931 10014 10189
4805
60325496
6616
72377697
8191 84158843 8755 8990
91729655 9739
Suomesta
Yksi CIMOn erityistehtävistä on tehdä Suomea tunnetuksi kor-
keakoulutusmaana kansainvälisille opiskelijoille ja korkeakouluis-
sa työskenteleville kansainvälistymisen asiantuntijoille. Vuonna
2013 tässä työssä panostettiin erityisesti yhteistyön tiivistämi-
seen eri osapuolten kanssa Team Finland -toiminnan myötä sekä
sosiaalisen median ja sähköisen viestinnän aiempaa tehokkaam-
paan hyödyntämiseen.
21
Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa 2001–2013 (Lähde: Tilastokeskus)
25000
20000
15000
10000
5000
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
YoYhteensä
Amk
2814 3134 3452 3769 40064632
54066401
71137892
88749487 9636
4063 4186 4427 4673 4949 5434 5897 6195 69847815
87609578
10250
6877 7320 7879 8442 8955
1006611303
12596
14097
15707
17634
19065 19886
Suomen kieltä ulkomailla
C IMOn tehtävänä on edistää Suomen kielen ja kult-
tuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja paino-
pisteenä tässä työssä on opetusvierailujen ja kesä-
kurssien järjestäminen.
Opetusvierailuja järjestettiin vuoden 2013 ai-
kana 14 kappaletta. Yksi kesäkursseista oli Saranskissa Mordvan
tasavallassa järjestetty suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi,
joka oli suunnattu Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivi-
en yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Yhteen-
sä CIMOn järjestämille kesäkursseille osallistui yli 200 ulkomaista
opiskelijaa.
Opetuspisteavustusten uudelleen organisointi saatiin päätök-
seen ja uudistetun opetuspisteavustuksen ensimmäinen hakukier-
ros pidettiin syksyllä 2013.
22
hankehallintoa afrikkalaisittainhelsingin yliopistossa opiskeleva Inkeri Kantola
oli keväällä 2013 harjoittelussa djiboutissa,
itäisessä afrikassa, jossa hänen harjoittelupaik-
kansa oli alueellinen kehitysyhteistyöorganisaa-
tio iGad. Työtehtäviin kuului hankehallinnossa
avustaminen ja orientaatiokäsikirjan laatiminen.
inkeri oli todella innostunut ensimmäisestä
matkastaan afrikkaan. apurahan riittävyys tosin
arvelutti, koska djibouti on kallis maa. Pelko
osoittautui turhaksi, sillä kimppa-asunto löytyi
helposti ja rahat riittivät.
”haastavinta harjoittelussa oli se, etten osan-
nut paikallisia kieliä kunnolla”, inkeri kertoo.
hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, että sen
aikana kertyneet tiedot, taidot ja kokemus ovat
hänelle hyödyllisiä työelämässä tulevaisuudessa.
Lue koko tarina ja muitakin harjoittelu-
kokemuksia maailmalta:
http://www.maailmalle.net/kokemuksia_
maailmalta
Djibouti
CiMo tekee eurodesk-yhteistyötä muun muassa alue- ja paikallistasolla toimivien nuorisotiedotuspisteiden kanssa.
23
Tanska
sikafarmarit opintovierailulla Tanskassasedu aikuiskoulutus teki aikuisopiskelijoiden vierailun Tanskaan nordplus aikuiskoulutus
-ohjelman tuella. osallistujat olivat ammattitutkinnon suorittamiseen tähtääviä opiskelijoi-
ta, sikalatyöntekijöitä ja sikatalousyrittäjiä.
Tanska valikoitui vierailukohteeksi sen vuoksi, että se on euroopan johtava sikatalo-
usmaa ja sitä kautta tärkeä tiedonvaihto- ja verkostoitumiskumppani. opintovierailuun
kuului tutustumista tanskalaiseen sikatalouteen sekä teoriaopetuksen että sikatilavierailu-
jen muodossa.
opintovierailun tärkein anti oli se, että osallistujat saivat paljon ammattialaansa liitty-
vää tietoa, jota he voivat tulevaisuudessa omassa työssään hyödyntää. Myös sikatalouteen
liittyvä ammattisanasto karttui.
Lue koko tarina ja muitakin nordplus aikuiskoulutus –kokemuksia: http://www.cimo.fi/
ohjelmat/nordplus_aikuiskoulutus/kokemuksia
Kansainvälistyminen ei katso ikää
C IMO tukee aikuiskoulutuksen saralla eurooppalais-
ta ja pohjoismaalais-baltialaista yhteistyötä Grundt-
vig- ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmien avulla.
Grundtvig-ohjelman hakemusten määrä nousi
ennätyslukemiin vuonna 2013: kasvu tuli pääosin
juuri aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudesta. CIMO järjesti huh-
tikuussa aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaarin yhteistyössä
Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston NVL:n kanssa. Semi-
naarissa tarkasteltiin suomalaisen aikuiskoulutuksen kansainvälis-
tymisen nykytilannetta ja keskusteltiin globalisaation ja monikult-
tuurisuuden tulevista haasteista. Grundtvig-ohjelman liikkuvuus- ja
hankekokemuksia levitettiin CIMOn verkkosivuilla paitsi videoiden
avulla, myös apurahansaajien blogeilla ja kertomuksilla kansainvä-
lisestä yhteistyöstä.
Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeisiin osallistuneet suomalaiset
organisaatiot edustivat monipuolisesti erilaisia aikuiskoulutuksen
toimijoita, kuten vapaan sivistystyön oppilaitoksia, ammatillisen
aikuiskoulutuksen organisaatioita, korkeakouluja ja järjestöjä.
26
Suinula
C IMO toimii EU:n Youth in Action -ohjelman kansalli-
sena toimistona Suomessa. Ohjelmasta rahoitetaan
nuorisotoimialan kansainvälistä toimintaa ja tue-
taan nuorten koulun ulkopuolista oppimista sekä
nuorisotyöntekijöiden koulutusta ja verkostoitumis-
ta. Viimeisenä ohjelmavuonna 2013 jaettiin ennätyksellisesti yli 3,6
miljoonaa euroa Youth in Action -tukea. Hakemuksia saatiin yli 250
ja tuettujen hankkeiden määrä oli 173 kappaletta.
Ohjelmassa tuetaan erityisesti muita heikommassa asemassa
olevien nuorten osallistumista. Tähän tavoitteeseen liittyen CIMOn
nuorisoyksikkö järjesti yhteistyössä Kaakkois-Euroopan resurssi-
keskuksen SALTO SEEn kanssa opintovierailun ”EVS ja Inkluusio”,
jossa Balkanin alueen nuorisotyötekijöille avattiin suomalaista nuo-
risotakuuta, etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa sekä sitä, mi-
ten kunnat ja järjestöt Keski-Suomessa hyödyntävät Eurooppalaista
vapaaehtoispalvelua (EVS) inkluusiotyössään.
Vuonna 2013 EU:n nuoriso-ohjelmat täyttivät 25 vuotta. Merk-
kivuotta juhlistettiin tuottamalla ”Maailmaan mahtuu” -kalenteri,
joka nosti esille esimerkkejä Youth in Action -hankkeiden syrjinnän-
vastaisesta, kansainvälisestä nuorisotyöstä.
CIMO oli tammikuussa 2013 vahvasti esillä nuorisoalan nykyi-
sille ja tuleville ammattilaisille suunnatussa Nuori2013 -tapahtu-
massa. Siellä järjestämämme 12 miniseminaarin sarja kiinnosti yli
400 kuulijaa, mikä oli yli 15 % tapahtuman 2500 osallistujista. Mi-
niseminaareissa omia kokemuksiaan nuorisoalan kansainvälisestä
yhteistyöstä oli kertomassa yli 40 nuorisotyöntekijää, nuorisoalan
päättäjää ja nuorta.
Nuoret saavat kansainvälistä kokemusta ja oppia koulun ulkopuolella
evs-nuoret piristivät pienen kylän arkeaKuoreveden nuorisoseura nysän pienessä suinulan
kylässä toteuttama hanke sai vuonna 2013 euroopan
komission euroopan kansalainen -palkinnon. Kysees-
sä on merkittävä huomionosoitus, jonka perusteina
olivat kansalaisten keskinäisen ymmärryksen edistä-
minen ja eurooppalaisen yhteistyön helpottaminen.
Tässä youth in action -ohjelman evs-vapaaehtois-
hankkeessa Kuoreveden kesäteatterin avuksi saapui
joukko portugalilaisia, bulgarialaisia ja unkarilaisia
nuoria. he sopeutuivat nopeasti pieneen 200 asuk-
kaan kylään ja osa heistä olisi halunnut jäädä sinne
jopa pysyvästi. Kyläläiset puolestaan olivat iloisia siitä,
että 10 ulkomaalaista nuorta toi lisäväriä ja vipinää
lähinnä vanhusväestön kansoittaman kylän arkeen.
Lue koko tarina ja muitakin youth in action-koke-
muksia: http://www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_
action/kokemuksia/
27
E urooppalainen Eurodesk-verkosto tarjoaa tietoa
nuorille ja nuorten tieto- ja neuvontatyön ammat-
tilaisille kansainvälisyyttä koskevissa kysymyksis-
sä. Suomessa CIMO tekee Eurodesk-yhteistyötä
erityisesti nuorten tieto- ja neuvontapalveluja ke-
hittävän Koordinaatin sekä alue- ja paikallistasolla toimivien nuo-
risotiedotuspisteiden kanssa. Pääpaino Suomen Eurodeskin työs-
Nuorisoportaali tarjoaa nuorille suunnattua EU-tietoa
sä vuonna 2013 oli Euroopan nuorisoportaalin kehittämisessä ja
sisällön tuottamisessa siihen. Monikieliseen portaaliin tuotettiin
yhteensä 78 suomen- ja englanninkielistä artikkelia, uutista tai
tapahtumaa. Lisäksi Suomen Eurodeskin tuki mahdollisti Loi-
maan teatterinuorten matkan YO-festiin, Euroopan nuorisoviikon
päätapahtumaan Brysselissä, jossa nuoret pääsivät esiintymään
EU:n päättäjille.
C IMO toimii eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön asian-
tuntija-, tiedotus- ja hankeneuvonnan yhteyspistee-
nä täydentäen suomalaisen kulttuurikentän kansain-
välistymistietoutta ja tukien sen kansainvälistymistä.
Kulttuurin yhteyspiste järjesti tai oli mukana järjes-
tämässä yhteensä 12 koulutus- ja tiedotustilaisuutta tai seminaaria,
jotka keräsivät lähes 900 osallistujaa. Kulttuuri-ohjelman loppujul-
kaisu esitteli tilastojen, hanke-esittelyjen ja osallistujien komment-
tien kautta suomalaisten osallistumista ohjelmaan. Lisäksi CIMO
selvitti suomalaisten hankejärjestäjien kokemuksia hankkeiden val-
mistelusta ja tuloksista ohjelmakauden aikana. Selvityksen tuloksia
esiteltiin Faktaa Express -julkaisussa.
Vuonna 2013 suomalaisten koordinoimille hankkeille myönnet-
tiin tukea yhteensä 2,4 miljoonaa euroa; tukea sai nyt ensimmäistä
kertaa samana vuonna kaksi suomalaisvetoista monivuotista yh-
teistyöhanketta.
Kulttuuriala kansainvälistyy EU-tuella
28
K ansalaisten Eurooppa -ohjelma on suunnattu
erityisesti kunnille ja kansalaisjärjestöille. Sen ta-
voitteena on aktiivisen kansalaisuuden ja osal-
listumisen tukeminen sekä yhteisen ja monikult-
tuurisen Euroopan unionin luominen. CIMOn
tehtävänä on vastata erityisesti ohjelman kansallisesta tiedottami-
sesta ja hakijoiden neuvonnasta. Elokuussa otettiin käyttöön uusi
viestintäkanava, kun Kansalaisten Eurooppa -asioista alettiin tie-
dottaa Facebookin kautta.
Vuonna 2013 suomalaiset kunnat ja järjestöt olivat mukana
16:ssa Kansalaisten Eurooppa -hankkeessa. Tukea näille hankkeille
myönnettiin yhteensä reilut 1,3 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakau-
den 2007–2013 aikana suomalaisten koordinoimia tai suomalaisen
kumppanin omaavia hankkeita rahoitettiin yli 5,5 miljoonalla eurolla.
Kansalaisten Eurooppa kunnille ja kansalaisjärjestöille
C IMO on Suomen Euroguidance-keskus ja tässä roo-
lissaan se tukee tieto-, neuvonta- ja ohjausalan am-
mattilaisten osaamisen kehittämistä, kansainvälistä
liikkuvuutta ja yhteistyötä koulutus- ja tiedotustoi-
minnalla. Vuoden 2013 aikana ohjaajille ja neuvo-
jille järjestetyissä koulutuksissa teemana olivat erityisesti liikkuvuu-
den tuomat mahdollisuudet nuorisotakuun toteutuksessa.
Lisäksi Euroguidance koulutti tulevia ohjausalan ammattilaisia
koulutuskokonaisuuksissa, jotka toteutettiin yhteistyössä yliopis-
toissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien ohjaajakoulutusyksiköi-
den kanssa. Kaiken kaikkiaan Euroguidancen koulutustoiminnassa
tavoitettiin vuoden aikana satoja ohjausalan ammattilaisia ja opis-
kelijoita eri puolilla maata.
Suomessa järjestettiin kevään 2013 aikana kaksi Academia-opin-
tovierailua. Ohjausalan ammattilaiset eri puolilta Eurooppaa pereh-
tyivät Etelä-Savon alueella monialaisiin ohjauspalveluihin. Helsin-
gissä ryhmä tutustui puolestaan ohjauksen kehittämishankkeisiin
pääkaupunkiseudulla.
Euroguidance tukee neuvonta- ja ohjausalan ammattilaisia
29
Tanska
onnistumisen kokemuksia nuorilleKun vihtiläiset Airi Sundvall-Huhtinen ja Liisa Hämäläinen lähtivät mukaan Tanskassa järjes-
tetylle academia-opintovierailuille, oli se heille
molemmille uusi kokemus.
airi ja liisa vierailivat viikon aikana mm.
useissa oppilaitoksissa ja työhallintoon kuuluvis-
sa organisaatioissa saaden näin kokonaiskuvan
sikäläisestä oppilaanohjausjärjestelmästä eri-
tyispiirteineen. he saivat kuulla, että maassa on
paljon nuoria, joilta puuttuu suunta elämässään.
siksi heitä ohjataan useilla eri elämänalueilla,
eikä vain opinnoissa tai työpaikan hakemisessa.
asiantuntijavaihto vakuutti kaksikon siitä,
että Tanskassa tehdään merkittävää ohjaus- ja
neuvontatyötä, jolla nuoria autetaan voittamaan
itsensä ja saavuttamaan tavoitteensa.
Lue koko tarina ja muita academia-kokemuksia:
http://www.cimo.fi/palvelut/euroguidance/acade-
mia-opintovierailut/kokemuksia
CiMo tukee neuvonta- ja ohjausalan ammattilaisten kansainvälistymistä.
30
C IMOn neuvontapalvelut auttavat kansainvälisty-
mismahdollisuuksien kartoittamisessa, opastavat
tiedonhankinnassa ja ohjaavat lisätiedon lähteille.
Palvelu on kaikille avointa ja maksutonta. Neuvon-
tapalveluissa otettiin vuoden 2013 alussa käyttöön
sähköinen asiakaspalvelujärjestelmä, minkä lisäksi asiakkaita pal-
veltiin myös puhelimitse ja kasvokkain.
Uusi asiakaspalvelujärjestelmä auttaa saamaan kokonaiskuvan
asiakkaiden tiedontarpeista. Vuonna 2013 suomalaiset asiakkaat
kysyivät eniten CIMOn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta. Maa-
ilmalle suuntaavat nuoret kysyivät esimerkiksi harjoitteluvaihto-
ehdoista ulkomailla. Vastaavasti ulkomaalaiset asiakkaat olivat
useimmiten kiinnostuneita opiskelumahdollisuuksista Suomessa ja
heidän kysymyksensä liittyivät hakumenettelyihin ja siihen, miten
opinnot Suomessa on mahdollista rahoittaa.
Neuvontapalveluissa järjestettiin avoimien ovien päiviä, ja neu-
vojat osallistuivat nuorille suunnatuille opiskelu- ja työelämämes-
suille mm. Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa. Yhteistyössä Suomessa
toimivien lähetystöjen sekä kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kanssa
järjestettiin eri maiden opiskelumahdollisuuksista kertovia infotilai-
suuksia, jotka myös videoitiin.
Suomi kiinnosti eri puolilla maailmaa: tiedusteluja saatiin yli 100
maasta. Eniten yhteydenottoja tuli pakistanilaisilta, nigerialaisilta,
brasilialaisilta ja venäläisiltä. Ulkomaiset asiakkaat käyttivät aktiivi-
sesti yhteydenottokanavana myös Study in Finland -verkkopalvelun
Facebook-sivua.
CIMO neuvoo kansainvälistymisestä kiinnostuneita
“Congratulations for such a good com-munity service on the Study in Finland page. I did not expect such level of sup-port from a Facebook page.”
”Hei! Kiitos tuhannesti vastauksista, teistä oli suuri apu :). Jatkan link-kien selailua, kiitos!”
”Tilaisuuden nauhoittaminen on mahtava idea! Kiitos!”
”Yleisesti ottaen todella hyvä, selkeä info. Nyt on varmempi fiilis lähteä hakemaan!”
32
sa eurooppalaisessa hankkeessa, jossa tarkasteltiin opetussuunni-
telmiin integroituja liikkuvuusjaksoja viidessä Euroopan maassa,
joista yksi oli Suomi.
Vuonna 2013 tuotimme runsaasti infografiikkaa, joka mah-
dollistaa kansainvälisten liikkuvuustilastojen hahmottamisen visu-
aalisesti ja tiiviissä muodossa. Sitä hyödynnettiin vuonna 2013
tuotetussa Faktaa-julkaisussa, johon koottiin ensimmäistä kertaa
yksiin kansiin tilastotietoa ulkomaanjaksoista ammatillisessa ja kor-
kea-asteen koulutuksessa sekä suomalaisista tutkinto-opiskelijoista
ulkomaisissa korkeakouluissa ja ulkomaalaisista tutkinto-opiskeli-
joista suomalaisissa korkeakouluissa. Lisäksi otimme viime vuonna
toden teolla käyttöön uuden Faktaa Express -julkaisusarjan, jossa
CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminnan tuloksia esitetään tiiviissä
ja helppolukuisessa muodossa. Faktaa Experss -julkaisuja ilmestyi
vuoden aikana kuusi kappaletta, ja ne keräsivät cimo.fi -verkkopal-
velussa yhteensä yli 2000 lukijaa.
C IMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa
kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä koskevan
suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Tilastoimme
mm. kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta ja teem-
me erilaisia selvityksiä kansainvälistymisestä ja kan-
sainvälisen yhteistyön ajankohtaisista teemoista.
CIMO oli mukana useissa kansainvälisissä yhteishankkeissa,
joissa tuotettiin tietoa kansainvälisen liikkuvuuden edistämiseksi.
CIMO julkaisi yhdessä Ruotsin ja Norjan sisarorganisaationsa kans-
sa raportin korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden
esteistä ja motiiveista “Living and Learning – Exchange Studies
Abroad.” Tutkimuksen tulokset kertovat muun muassa sen, että
suomalaisopiskelijat saavat korkeakoulustaan enemmän tietoa liik-
kuvuusmahdollisuuksista ja kannustusta näiden mahdollisuuksien
hyödyntämiseen kuin ruotsalaiset ja norjalaiset. Lisäksi CIMO oli
mukana Academic Cooperation Associationin (ACA) koordinoimas-
Tietoa ja tilastoja – CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta
http://www.cimo.fi/palvelut/tutkimus-_ja_selvitystoiminta
33
Mitä tilastot kertovat kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta Suomessa?
”Tulin takaisin pursuten uusia ideoita työyhteisöni kehittämiseksi”. Yksilöiden ja organisaatioiden asiantuntijuuden kehitys virkamiesvaihdoissa
vuonna 2013 julkaistut tilastot
ja selvitykset
Piilotettu osaaminen: selvitys kansainvälisyyden merkityksestä työelämässä
Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo CIMOn ohjelmissa
Koulujen kansainvälinen toiminta on monimuotoista ja laajaa
Kokemuksia EU:n Kulttuuri-ohjelmasta
Aikuiskoulutus on kansainvälistä
Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt. Suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa
Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa. Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2012
Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012
Selvitys Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeiden vaikutuksista
Kansainvälistymismahdollisuuk - sien tasa-arvo koulutuksessa
Venäjä ja korkeakoulujen opiskelijavaihto: tarkastelussa FIRST-ohjelma
35
Cimo.fi tarjoaa kansainvälistymisen parissa työskenteleville asiantuntijoille tietoa CIMOsta sekä sen hallinnoimista ohjelmista ja palveluista. Lisäksi siellä julkaistaan kansainvälisyyteen liittyviä tutkimuksia, tilastoja ja selvityksiä.
Maailmalle.net on tarkoitettu ulkomailla opiskelusta, harjoittelusta ja muunlaisen kansainvälisen kokemuksen hankkimisesta kiinnostuneille nuorille ja ohjauksen ammattilaisille. Palvelussa on tietoa erilaisista vaihtoehdoista, käytännön vinkkejä ulkomaille lähdön tueksi sekä nuorten omia tarinoita. Maailmalle.net-palvelua täydentää Maatieto.net, joka tarjoaa maakohtaista tietoa opiskelusta ulkomailla.
Study in Finland kertoo Suomesta korkeakoulumaana kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille sekä korkeakouluissa kansainvälisissä tehtävissä toimiville asiantuntijoille. Englanninkieliseltä sivustolta saa tietoa mm. oppilaitoksista, koulutusohjelmista, opintoihin hakeutumisesta sekä opiskeluun ja elämiseen liittyvistä käytännön asioista.
Minuutteja Maailmalta –videosarja
Minuutteja maailmalta -videot tarjoavat lyhyitä välähdyksiä ja tunnelmia vaihto-opiskelijoiden ja harjoitteluun lähtenei-den elämästä vaihtokohteessaan. Nuoret ovat kuvannet ja pääosin myös leikanneet videonsa itse.
Katso videot CIMOn Yotube-kanavalta, lisää on tulossa!
CIMOn verkkopalvelut kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille
top related