häméenlmnan iatlpiiiigistö · kia asiata,ja-muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä....
Post on 21-Sep-2020
0 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Suomalaisen puolip. saarnan, f:(o 10 pro-"lvasti Boisman.
' ", . .", . ¦
¦
Suomalaisen ehtoo-saarnan "f:to '¦ 5 pastori"Appclqwist. ¦
"-1- ¦;;;J
- ?'/'.!?MK' .; !Tuörstaina k:lo ;5 j. p. p. Pyhän Raama-;i tun selitys. ¦ , wtuinuu: U',u 'tuunnåih !
kansan rakkautta hallitsijaansa kohtaan.Ihmisiä tuli ja meni; jokainen tahtoinähdä, pelastettua ja ilmoittaa hänelleiloansa ja yhä uusia Parwia astui pa-'latsin eteen, ,jonka luona ratsastamatsantarmit stiwoudella ja tarkkuudella pi-!tlwät liikkeen järjestystä yllä. Silloin,se, oli noin , puoli kolmen aikaan, ajorkahden, raudikon wetämät awoimet wau-'nut esiin ja pysähtyi woittopatsaan puu-'lella , olewain portaitten eteen. Senjuokse kokoontuneet upserit juhlapuwussaheittiwät manttelinsa pois, yhä tiheäm-pään tunkeutumat ihmiset, janyt syntyi o-dottawainen ja kunnioittama äänettömyys,kaikki katsoi,yhteen paikkaan,: ulko-oween.Se aukeni, Keisari astui ulos. Heinnousi waunuihin ja ajoi armollisesti jaystäwällisesti terwehtien. Riemu, jokakaikkien rinnoista tunki waltiaalle, kädetja terwehdytset, jotka oientuiwat hänenpuoleensa, koko tämä mahtuma hetki, sitäei woi kertoa. Vaunujen jälkeen riensi.kansa; kauan > wielä kaikui l"waitka waunut oliwat. jo näkymistä ka-donneet.
'Ne, kulkiwat pientä Tullikatua
pitkin Kasanin kathedraliin. Siellänot-kisti Keisari polwensa Jumalan edessäkiittäen pelastuksestaan. , , i, lättiläiskaupungin liikkeen suuri wal-tasuoni oli wäteä täynnä, ja kuitenkaanei ollut Newskin, prospektilla enemmänihmisiä tuin wanhan kathedralin portailla,käytämissä ja torilla, jotka oliwat tulleetKeisarille innostustansa osoittamaan, kunhän rukoiltuansa palasi palatsiinsa. Mar-sin hitaasti saattoi keisarilliset waunutaluksi raiwata itsellensä tietä kansan lä-witse.. hurraa!" i „Hurraa!", kaikuiwaan pitkin matkaa.
H. M. " Keisari terwehti ja kiitti ar-mollisesti;. wäsymhs, joka palatsista läh-teissä .näkyi jhanen kaswoillansa, oli ka-donnut. '"''', /^,-, ,: .' , ', l,Hänen jälkeensä;ajoi,kaupungin. Pääl-likkö kahden ratsastawan kasakan kanssa.
yksessä, kun näki oleman mahdotonta pae-^ta, otti myrkkyä. Se oli säilytettynipähtillän kuoressa,, jonka erioli kirjelakalla yhdistelyt^
-Mutta myrk-^
ky mahtoi, koska kuoret, tällä tawalla ei-wät olleet tarkasti suljetut,,kadottaa,wol-,mansa; sillä lääkärien todistuksen mu-,kaan oli se oikeastaan niin wäkewää^ et-?täisen olisi pitänyt oitis tappaa. Kuwmurhaajalle ilmoitettiin että hän oli pe-!lastettu myrkkyyn^ kuolemasta, lausui hänhiukan surtutellen,^ ettei ,hän puolestaanollut luullut- sitä mahdolliseksi. . Noinkello 7 ,illalla joi - hän, lasin ' teetä - jckpoltti papyrossin. !Hänellä -
on- pitkätwaaleat wiitset ja tutka hiukan ruskeani-,pi. Tawalllsimpiin kysymyksiin Vastaa hänwarowasti. - '
,< ,/ ,!St. Petersburger Zeitung^.lisääMie-^
la, että murhaaja, joka lensin sanoi, itsen-sä wirkamieheksi nimeltä Sokolow, on ni-meltä Aleksander .Konstantinowitsh> So-lowjew ja on Ptetarin yliopiston ,enti^'nen oppilas. Joulukuussa meunä wuon-'na, tuli hänToropezin kaupungista iPfkowan,kuwer-'nenientistll Pietariin. > Hänen sisarensa,'weljensä ja äitinsä .elämät Pietarissa.^Wiimemainittu on jo« läyuyd hänen luo-^uansa.— Murhan yrittäjä.^ on wiimeiwtehnyt sen hirweän tunnusmtsen, että häwteki tuon hirmutyön sen wuoksi, että arpa!oli sattunut hänen-osakseen. !
Kello, 12 yöllä wietlin Hänginpäällikön talosta pois/ sittenkuinmuu-tamia tuntia .sitä Mennen suuriruhtinasNikolai Nikolajewitsh ja henkilääkäri j:riVotkin oliwat käyneet häntä-^atsomassa.
Onnentoiwotutsia Keisarin.pelastukses-ta owat kaupungin waltuusnnehet «siassakaupungissa, esim7Helsingissä, Turussa,Tampereella ja Hämeenlinnassa lähettä-neet tenralitumernörille. i, , !, Lähetyslunta Wanajan, Janakkalan. jaHausjärwen pitäjäin talonpoikain puoles-ta käwi tämän kuun 16.p:nä .jättämässä
ylh.kenrallkuwernörill^ounentoiwotus-'lirjan H. MKeisarille jesitettäwäksi^^ !
Murhayrityksistä H: M: Keisa-^-ria wastaan !
sisältäwät Pietarin lehdet laweita kerto-muksia/^ jotka kuitenkin toisistaan eriämät.Otamme , tähän mitä Pet. Wädomostiasiasta puhuu:" ',H. M. Keisart käweli kaartinstabi-ra'Mnuksen siwutse Laulaja-sillalta Isolle'Palatsi-torille päin. Toiselta puolelta tulrinurhän-yrittäjä, kääntyen kulmassa, H.^Mäj:ttiansa wastaan, niinikään siwukäy-täwäci myöden. Stabi-rakennuksenportillaseisoma wälskäri Maiman huusi tuollemiehelle ja tämän waroitutsen johdostasiirtyi hän ääneti siwukäytäwältä jajatkoi kulkuansa samaan suuntaan kuinennentin. Kun oli tullut H.M:nsa toh-balle' asettui hän sotamiehen asemaan ja'terwehti ottamalla päästänsä lakin, jossa'ött^ kansalliskokarti. H. M.' suwaitsiwastata terwehdytseen.^ Silloinpistipa-hantekiä kätensä päälystatin taskuun, ottiesiin rewolwerin ja ampui' sillä aiwan lä-hellä keisaria. Ei ollut miehen liikuntojäänyt Keisalilta huomaamatta" ja Hänkääntyi, sitten kun wielä oli astunut wä-hän"eteenpäin, jyrkästi poispäin ja kultinopeasti ruhtinasGortfhakowintalonajo»Mll^kohti/ Murhanyrittäjä seurasiHän-tä.kiireesti 'ja ampui wielä kolme kertaaKeisaria wastaan. Koko kohtaus tapahtuiVähemmässä aikaa, kuin sitä kertoa woi.Kun efimmäinen laukaus ammuttiin, rien-siioät stapirakennuksen portilla seisöwathenkilöt, wälskäriMaimän/Grjgorjew jakiwipainaja Leibowitsh, sekä siwili-henki-wartijat ja sattumalta paikan ohitse kul-kemat henkilöt pahantekijää wastaan. Tä-mä haawöitti, ampuen ,lvielä '
yhden )au-kauksen, erästä henkimartiaahelposti pos-keen. 'Läsuäolewat heittäytyiwät raiwos-saan murhan-yrittäjän niskaan, ja ainoas»taall pol'sin saapuminen pelasti hänenhenkensä^ Hän ei tehnyt mitään wasta-rintaa/ Hänen hampaansa oliwat kowastiyhteen isketyt ja wahtoa walui suusta.^H: M. Keisari astui esiin-ajawiin howi-wäunuihin ja ajoi linnaan*.
M. Keisari otti kello V22 aikaanTalwihowiu walkoisessa salissa wastaanPietarin kuwernementin aateliston lähe-tyskunnan, joka tuli onnea toiwottamaan.^-^ Sillä wälin ympäröitsi kansa palatasia,, odottaen. pelastetun hallitsijan näke-!mistä. Hurraa-Huutoja, lakkien heilutuS-,ta ja kansallis-hymnin laulamista alkoiyhä useammin tapahtua. Ia kun nyt^Keisari noin kello kahden aikaan tulibal-lkonille,ja terwehti Yleiszjä, silloin ei rie
tulla. Jyristentunki huuto äwaran torin yli)' ilmoittaen
, /Murhamiehestä kertoo PetcrburskiaWädomosti, että hän on pitkä, waalea-werinen,. laiha mies; hiukset owat jok-seenkin pitkät; leuka ajeltu. Aluksi kiel-täytyi ,hän antamasta tietojaasunnostaan, kumppaleistaan, yrityksensätarkoitutsesta j.
'n. e., sanoen ettei hä-
nellä ole aikaa^ruweta lähempiin selityk-siin/^ että hänen työtänsä jälkeentulewai-,set tuomitsee ,j. n. e. Suuri ristiriita!»suus jo miehen waatteuksessa;PääUySwaattcet oliwat uudet ja puhtaat,mutta ,lunawaatteet. likaiset ,jaKun hän oli kokonaan riisuttu, huomat-tiin molemmissa kainalokuopissa kaksi yh-tä suurta nystermää; rumettiin niitä tar-kemmin tuttiwaan ja huomattiin että neolimat^ myrkyllä täytettyjä koteloita,^ jotkaoli wahalla tartutettu ruumiisen kiinni.Miehestä otettiin walokuwa.
Wremja" /luulee tietäwänsäaiwan , mannasta lähteestä kertoa, ettämurhaaja ivasta wiimeisesfä silmänräpä-
Tila a Häm eenSanomissa onPyydetty seuraawalle kir-
joitukselle." '
Hämäläisessä on wiime aikoina ollutkurjia kirjoituksia, joita ei saa jättääwaötustaniatta. Olemme odottaneet Ha-'meen Sanomilta semmoista wastuötusta.!Kyllä muistamme että H. Sanomat owat.ilmoittaneet äänettömyydelläkohtelemansaHämäläisen hyökkäyksiä,, ja myönnämme-,km sellaisen käytöstawan ylipäänsä oike-'aksi, sillä Hämäläism kanssa kiistelemi-inen on tosiaankin turhaa waiwaa. Mutta!asioita, on olemassa, joiden.suhteen ciisaa olla äänetön. . Kun nykyajan kansal-zlisuuden , harrastusta ja sen toimia rv->wetaan polkemaan ja pilkkaamaan,^ niin!silloin- täytyy jokaisen rehellisen,kansalaisen astua esiin. Siinä Vakuutuksessa me-kin rohkenemme pyytää sijaa lehdessännenäille muutamille muistutuksille Hämä-
laista -wastaan, ei sen wuotsi, että luu-lisimme Hämäläisen sanain -paljon pahaawaituttawan,.(sillä sen lehden lukijakuntataitaa olla hywin wähäinen), mutta itseasian -touoksi. > / :! <. Kauan.naikaa meillä täällä Suomessaon totuttu.^näkemään wihaa ja wainoakansanmielisiä wastaan. i Nyt tämä näyt-tää tulleen ikäänkuin joksikin muotiasiaksi.Ulkomaalaiset ja kotimaan miehet kilwanheitä polkemat. . Iauskollisena takatuup-parina kulkee Hämäläinen: perässä. Io«kaisella
-täi -
on , tuoreessa., muistissa netärkeät soimaukset,ajolta sanottu lehti jokauan aikaan ja wiimeksi menneenä syksy»nä, on wiskannut muun muassa Uudelle,Suomettarelle)^ ja.jotka owat herättäneetsuurta inhoa maaosa. , Mutta taisteluoli silloin kuitenkin suoraa ja peittämä-töntä,-maikka kyllä häwytöntä. Silloinkuitenkin tiedettiin ketä solwaukset tarkoit-tiwat, ja jokaisella oli tilaisuus i!se, tut-kia asiata, ja- muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt ,on Hämäläinen astu-nut, askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle. ,Nyt ei seenää^aina wastusta mitään wissiä kan-sanmielistä asiaa ja ajatusta, waan kier-rellen ,uuden,^kilwen, kristillisyyden kilwentaakse, koittaa se tehdä kansallisuudensankarien, työt .ja maineet kansassa epä«luulon.alaisiksi. .^Heidän ainoa juma-lansa", sanoo Hämäläinen, on 'tuo kan-sallisuus, jonka edessä he notkistawatpolwiansa, ja suitsuttamat pyhää sawu-ansa" (H:sen n:o 28). Keitä owat nuosankarit?, ja mihin tosiasioihin perustaaHämäläinen syytöksensä? ?Niistä emmemainitussa kirjoituksessa saa tietoa/ Waiomatko he samoja, joita eräässä toisessakirjoituksessa (H.-sen n.'o 23) koitetaansaada epäluulon alaisiksi sillä, että huo-nosti ,esiytywällä pilkalla' sanotaan^Mä(^niitä^miehiä Helsingissä/') Roinan woi-ton Pyytäjiksi, joille känsän pitää uhrataantimiansä'!' -/Sillä todellinenisänmaan-rakkaus", sanoo Hämäläinen, heitä tar-koittaen, ,on >se, joka ei tee mitään il-man- palkatt<z.Z Siis on kohtuullista että,niille - henkilöille (jotka muun muassa,
—Hämäläisen mukaan. —
owat opettaneetmeiste, että kaikki Ruotsin sankarit, Ee-rikki pyhästä kahdenteentoista Kaarleen,owat , suuria konnia), ,kiitollisuud»nwelasta^ lahjoitetaan hopeiset lautaset ja
.heidänKun .näemme että Elias Lönnrot onnäille lmiehille pantu wastakohdaksi, jalisäksi ,.muistamme talonpoitaissäädynhankkiman suuren /ahjan wiime waltio-päiwain,aikana, . taiwumme,etta näillä .salalauseilla.ei tarkoiteta^ pie-niä, , jokapäiwäisiä henkilöitä,,waan jota-kuta kansallisuuden - etewintä edustajata.;Wai kuinka? Semmoisia arweluja>JämäHämäläisen ,umpilauseet ehdottomasti he-rättäwät.. Mutta.tarkoittakoot; ne ke-tä-hywänänsä, kurjia semmoiset falasyy-tökset aina'owat. los^ ketä moittia tah-too,. waaditaan siihen rehellistä taistelua,jossa tuodaan esiin tosi-asioita ja perus^
'HS BH' * BHW ¦BBjoißi : Km h| Hb iB BIHHiBi E^l bH MBÉaH " ¦ ]Bbhh| BH HH BnTOßuff"" ' BHPH H«H H|:' ¦
KMmnkkvnll Huhtikuun Z3 p.Häméenlmnan iatLpiiiigistö
M16. 1879.Tilaushinta: jakamispaikoissä-Hämeenlinnassa koko wuodelta 3 markkaa, puolelta > wuodelta 1m. 75 P. ja neljännekseltä 1 markka; Hämeenlinnan! postikonttorissa
/ koko wuodelta 3 m.! 52 p., puolelta wuodelta.2m. lp. ja neljännekseltä Im.13.P.; muissa postikonttoreissa koko wuodelta 3 markkaa^ 97 plpuolelta wuodelta 2m. 2? p.°janeljännekseltä 1m.'2B^p^ —, Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaanttehteen 10 pennistä pieneltä'riwiltä.
— lakamispaikat: lehden kirjapaino, kaupungin kirjakauppa ja herra!i Strl?mberg'in puoti. — Toimittajat: K.Blomstedt (wastuunalainen), K.Erwast/ A , i ,^ , ii
Ensi snununtaina saarnaa:
!" <
2. Wiina?kontrollöri-todistajiM otet^|tim Lund 'KDeHanGM UH M1 3. Sarfonmtte annettiin juriaömtjfe^Idä partisWMhiNMäärUMäkewWhuomia. MD ÉB^ M Wf 4. PaWo^kunHanHhdotukjeM ön?|Enettiin palMesHrilU &$Q Hw^tuWa!jpalkkaa. l'iIs^i (ImM M'
5. Samoin määrättiin palotoimikun-nan kirjurin palkaksi 60 markkaa.n6.n6. v RaatiniiesrGrönhplmln^anomuk-
sen. johdosta, saad'a'eWi^tä palkkaamun-tamien matsuien ylöskannosta,päätettiinmaistratilta pyytää selitystä, miksi eikaupunginikassoriä
*ptc;sköytetty apunaylöskdntamlftssll)^Ääikkä' 'löctl^uusnnestenaikaisemman päätöksen mukaan kassörilläoli"sekin welwollisuus^^^^^^^^^W
wuo-oeksi lupaa myydä wirwoitus juomia «(eiwätewiä), "kahmia ja': -teetä?;.Stjernässa100:; markasta wuodelta. ;iKaupungintulee ylläpitää aituuK ja käytäwät. A-rendatori ei saa siirtää toiselle oikeut-taan'^' '^^^^''8. Parkin .hoitoa Marten asetettiin
johtokunta, johon malittiin esimieheksi' kv-!mernöri Ammondt seka'jäseniksi herrasGadd^ Liuhkonen, Grönfors' ja Börgen-
/'9^ Sakot, joita maltuus-'miesten" tuli' maksaa menneenä muonna'siitä, että syyttä olimat
'jääneet'pois ko-
kouksista, tekimat' 69 mark^ ' '"' '"''c^uennon tulemana sunnuntaina
pitää tawMisessä''päikassa'kello' 6> 'jl''p.V. maisteri Malin. -'Aine:'Nälk ä
- 'jakuölinmuodet Suomessa'KaarloXl:nen hallitusäikanä? '' ''^^
- Ueiti <^ägermiM''tu^ lau-Toi ja lumosi:' Viime' maanantain il-!ta tarjosi nautintoa [sellaista, jonkamuis-to' ei 'äimän helposti kuuliain mielestähaihdu. : Tässä : tilassa ci tosin mikäänerinomaisen "täitehikas limerrys
'saamut-
tanut ön'i§méttetemistå, maan se, mi-^'ta''ihastuksen^ sai yleiseksi, oli ääret-;tömän' moimäkkaat ja raikkaat äänimfirat/joita nnden oulistaia osasi käyttää ta-,malla ;sellaisella, etta'I)äVkerrassaan ö-mdfd; mältäfi' kaiken
':;kuuliakunnan.'Kun' sämelet ''La Famoritan "'ariaSfq''blismat loppuun kaikuneet/ ei»at f käsien tapu-tukset ;milloinkaan 'tahtoneet tauota, idkun 'laulaja- miela 1 toistitin 'sen loppopul)-'len,' oliwat fuutidt siitä suuresti kiitolli-fina;' 'Samaten:'kämirRomeot ja ;Juliasoperan driasja.f' Vahinko' »din,' :ettetHämeenlinnan;könsertti-ylelföätahdo sää-;da- nousemaan lpäälle tuota tumallistamääräänsä, jota ei suinkaan
'ote suuri.'Kuitenkin olisimat, siitä!olemme'mäkuuie-titt-
-nekin, ' jotka ci»ät' hleenjä tällaisia
MmMlinnllM— Maltuusmiesten kokous huh-tik.'lB>^^" -" s -¦--'^¦
/¦'¦::;:
'
\ I!-!«1. iUrman'in pöntön; päästä ;ma-päaksi töntti-arennista, ei suostuttu.
Hwia Mle,rj96^pjifin)at olleet tassa ti-zMa MpumMHUelihymällä muistel-MMsiinMMtarjona. Sillä sel-stöttatköntra-MaMi saa jota oksaltaWullaMtz $&§piiI-MtpajaWWorin, Turun jami*Härin^smMntMMn yksityiskoulujen hy-VäffiépibétliirtSäßatiajan pitäjässä tämänkuun 15 p:nä. Maikka keli oli mitäkurjinta, oli arpajaisiin kuitenkin saapu-nut jotensakin lukuisa mäkijoutko, 148henkeä, suurimmaksi osaksi Vanajasta jaHämeenlinnan kaupungista sekä sen maan-seurakunnasta. Myöskin joitakuita hen-kilöitä oli tullut Janakkalasta ja^HaÄ-järmeltä. Setiinpä joutossä yksHaWi-nen vääkaupunkilainenkin. Mutta näinä
-aifoinav"tDattitfen)a Ta^aputa"*tuli¦ täällä-kin ilmi;sillä arpojenkäupMoli taiméarjaenemmän kuin'puolet;niistä piimät myy-
imättä, jonka tähden aikomus- on jatkaaarplljäisia^sumella^: ehkäpä helluntain py-hinä. .Puhdas tulo nousi päälle -300markan. Muutoin ,mattitfi .arpajaisissaylipäänsä''hymä' ''järjestys' ja''siiwo käy-tös.' Moittimista' ahfciitfée;kuitenkm'tuosopimaton
(tapa, että tämmöisiin'
'kokouk-
siin tullaan' 'marustettuina taskumateilla,jotta' sitten ahkeraan - suudellaan, .kutentiedämme nyt muutamain' kaupunkilais-ten tehneen — Koska samana päimänänäillenkin seuduille oli ehtinyt ilmoitus- sitiäA etta?;' Kaikkimaltiään^käsi oli pelgstanut.: (aan Suuriruh-.tinaamme H. ,M..," Keisarm siitä hen-gentbadraStql, 'jotta :mur^qmie^en" fuu=|lät ,sitä uhkasimät) " lausui. IdänpäänHeikkilä Vanajasta tämän jo^bpstamuustaman sanan,,jonka:jälkeen kansa,'milk-käillä "eläfoön-Kuuboitta',ilmoitti ilontun-:teitänfa, ..Tämän, jälkeen päätettiin > seu-s raamana,' aamuna. toimittqa'Helsinkiin lashetyskunta hänen ylh. kenrälikmvernöriUelausumaan ynnentoimötuksia H^ M^ Kei-sarin
"pelaStuffeSta,. jg.;.»qtittun !'siihen
Idänpään ;.séiffilä .^ufari.Hilinnän mdanfeurafunnasta, .©hnakkalasta ja'Killinen Hqusjärweltä.^ "
./. iSppufft' tule^j^ meibän ,^Bbielä.mainita,et^äarpajais^n,/alkuunpaniaria fa^jtoi«JntttajdnaJ on.Mut/Wänäjan ompelu'sev«ta,;joflénfq ! filta kukkein kansallisen, si-m\éslt^i.scuxaéJA)fä' puolesta. taftsälausumme ¦futimtndt' "fiitblfet." ;;'.'!-/^^ 'Kirttänyttorppari* löhana;He^inpoikä/Kuhmolah-den kappelista on.tämän^ .kuun 12!p. e-lämäänsä i(tuskautuneenä.' hirttänyt itsensäpuuhun/metsässä, jossa féittaatDänapåin)anä,fuotteend,tdh)Qttun..'',]'— Syomen^ fttäjonkkozenkoynpanösta ja sijoituksesta mää'rää'arm, julistus' .p:ltä miime 'maä-
seurasi sitä kauan, maanpmarmcidn' e» yksi-fään, niin ¦
'kaipaamalla' 7 katsannolla luin~ „merimiehen.morsian f/ ' '!!>i%Merimiehen morsian.
Kirjoittanut Maapappi.
(Jatkoa n:o 14);Wiiklo oli kulunut. Seuraamana aa^
muna oli - Otton jättäminen kotinsa,-'isäinmaansa ja — morsiamensa. Marinlahjat' oliwat mälmiit ja odottimat omis-tajaalisä. Äiditkin olimat miime miikollajuoksennelleet erinomaisen ahkerasti tois-tensa luona^' Heillä oli nähtämäsii nytenemmän haastelemista,kuin ennen; eitä^se ollut ihme, sillä he tiesimät, että'kahden rakästawllisen, heidän omain las-tensa, olipwn eriäminen pitkäksi ajaksi— kentiesi- ikuisiksi päimiksi. Se -surettiheitch- jos lapsiakin. -— Iltapuolella tuliOtto jättämään hywästi ratkahintansajawttwaäanopplllnsa." Hän oli symäStiliikutettu ja
'murheellinen! Mutta wielä
paljon murheellisempi oli Mari —hän
oli oikein menehtyntäisillään murheesta.— Kynäiliän ön^ivaikea oikein kumaillasellaisia surettawia eron hetkiä) jönkatäh-den minäkin mieluisamnlin luomun siitälyBstä ja jätän, arwosan tukiani mieli-
waltäan, itse wapaasti muodostaa tämäntapauksen tahtonsa jälkeen. — Otto sailahjansa — hän litisti niitä innokkaastisydäntänsä masten ja kiitti sydämellisetztiMarilta niistä. ' „Sinun rakkaat, puh-taat kätesi- omat ne'malmistaneet ,mi-nulle ja niitten pitää myös säilyttämän'minun sydämeni ja mieleni uskollisena,rehellisenä ja puhtaana", lausui hän lii-kutuksella^
suokoon sen !ja auttakoonsi-nua siihen", lausui Mari nyyhkyttäen.
Vieläkin haasteli merimies morsiamen-sa' kanssa kauan aikaa; mutta mitä hetoisillensa sanelimat, se on meiltä salat-tu.< Wihdoin läksi hän auringon laS»keissa kotiinsa. — Mari lupasi olla au-ringon nousun aikana, jolloin laiman olimäärä lähteä, satamassa sanomassa rak-kahallensa miimeiset jäähymäiset.
Aamu oli ihana: taimas sinertämänkirkas ja pilmetöin ja aurinko nousi iloi-sella katsannolla kukkulain takaa. Lin-tuiset liwerteliwät kukin kielellänsä aamu-mirttänsä ja kukat alkoimat tyhjentää yöntäyttämiä maljojansa päimän onneksi.- Satamassa oli milläs liike; sielläliikkui tänä kesä-aamuna Marikin lemot-tomasti edes ja takaisin äitinsä kanssa.
Hetkisen kuluttua tuli myös/Otto äi-tine paikalle - ' Hän löysi pian mäkijou-!kosta Marin, ja kutsui heti hänen jahänen sekä' oman äitinsä erhakolle Wähätimatkan päähän^ satamasta: -'
'!
Tultua paikalle lausui hän Marille:Rakkaus on mahmin kaikista siteistä —!se on mätemämp^ kuin'kuolema --^ ja se!side yhdistää jo epäilemättä sydämemme.'Muka tämän' yhdistysien',^ näkymäinenmerkki ja todistus puuttuu' mielä sinulta j—
ei se saa niin olla. Tässä kirkkahänkesäisen taimaän ällä' ja, rakasten äitiem-me läsnäollessa, tässä oman kotimme jamilpittömän uskollisuuden kodin, Yhteisenisänmaamme rannalla annan minä tänämeidän molempien- muistettamanä^ eronhetkenä -sinulle tämän kihlasormuksen —,ota se muistoksi minusta ja makuutuk-seksi muuttumattomasta rakkaudestani"^— Tämän sanottua'' pani hän uudenkiiltämän kultasormuksen Marin sormeeni
Samassa kuului satamllstll huuto:«Laima lähtee!" Kaikki neljä riensimätsinne? — Wielä kerran sanottiin hellätjäähymäiset sitten nostettiin ankkuri.'Tuuli täytti purjeet ja soreana, kuilljoutsen läksi uusi uimaun ula-Palle aukealle. — Kansajoukko rannalla
",Ensi '.aitoina, laiman lähdettyä,^ muo-
Mari-raukka,uMn /kyyneltä5> Mkul«i häneltä /hauskemmasti^ kuin hän us-kalsi toimoakaan^ Ottoltä tuli tuon'tuos-takin kirjeitä, jotka kaikki hengittimät jär-kähtämätöintä lempeyttä ja yksimäkaisuut-ta sekä. Mllkuuttimllt hänen olemanmeenä. ja purjehtimisenkin, yhä menesty-neen aiman. hymin., ,/Rakas armosa lah»jasi,ihokas", kirjoitti hän muunmuassa,eräässä miimeisistä kirjeistänsä,, ,onmi«nulle ollut, parempi turma ja suojelus,kuin haarniskat 'muinoisajan sotilaille,^-se ei ainoastaan suojele, maan myöslämmittää. -^ — oi, ratas Mari, luin»ka se lämmittää!"
Ei Marikaan puolestansa kirjeissänsäkumaillut elämäänsä ikämämmäkst, kuin setoden mukaan oli; maan koetti kaikin tä-moin lohduttaa ja, jösmahdollista, wieläilahuttaakin Ottoa^
' '/
"'Mutta -^,synkkä syys tuli.sumuinensa,
ja jota enemmän ne laskeutmmat' tuklu-
jääriksi, n>astasyyt^mutta älköön luulko.,H^llällsä Olewan mibWurtalwirheeMDSiipimaineM, ettpl)änei|Jpefoä tiel£HnsaDkumooMsiaV^MlttMHämÄäi-knen Jci; näytMhalveksiman ainoastaan^o^erata, maänHlipäänsa!kansallisia |ar^frastuksia, jotkaowat^lMeneetlnoiMml^HtuissaHelMkilalsisM^Out^HMonHMkerran sellainen, että jota »irfeämpi fanfat*linenharrastus on, sitä enemmän se pyrkii»Dtttamaah v kaikilla aloilla^.Ia ettätämä; harrastus! -onjsuurin Helsingissä/sitä ei moi kieltää muut kuin nurkkapa-triotismi, joka et muissa hymää näe kuinomassa itsessään^ |ja omissa, nurkissaan^— ,Mutta", sanoo $amaå^j^fahWsallisiin toimiin tahdotaan rahaa pan-na,- niin ollaanhan tätä nykyä ankarassaponnistuksessa suomalaistenkoulujenpuo-lesta?. Ultraan oikein. Suomalaisienkoulujen tärkeyttä ja suurta tärkeyttä em-me luule yhdenkään kansanmielisen.kiel-tämän, ja niihin on melmoUisuus uhrata.Mutta oudolta tuntuu kun ffefim." Porinkoulua ehdotellaan,'maikka myöskinrTu-russa "' ja Viipurissa kouluja^puuhataan.^Ia oudolta tuntuu lisäksi Hämäläisen^suussa tällaiset rahankeräykset koulujenhymätsi, 'kun muistaa että sama Hä-mäläinen- kerran ' selitti rahankeräyksetHelsingin suomalaisen koulun hymäksipeitätft :/,opineeraamiseksi". Näyttää hie-jman siltä kvin Hämäl. olisi tahtonut^näillä paremmilla tarkoituksilla tufa^uttaakaikki toimet fuomlllaisen operan hymäksi.^Samaten kuin Hamäl.! silloin, kun ;ru=;roetttin kokoomaan apua Szegedinin asuk-kaille Unkarissa, muisti että meilläkin onpaljon puutteen alaisia, ja että tuo fe=:räys ;oli tarpeeton. Mutta — töinenon tehtämä, eikä toinenkaan laiminlyötä-wä. Hymä ja kelpo kansalainen, jollamarojä on, ;panee kaikkiin hymiin tarkoi-tuksiin, halmeksimatta toista tai toista;ja se, jolla jemman on, panee siihen,minkä mälttämättömimmäksi katsoo/ möit-',tlmatta muitakaan kunnollisia tarkoituk-!M Sitä waatii kristillisyyskin^ VaanHämäl. näyttää oleman " kannalla sem-moisella, joka kieltää. Mutta uskommeetta seuraus Hämäläisen menetyksestä onsama kuin kaikkien kieltämien henkien, ettämaikka he hywiä tarkoituksia pahentamat/:he pahennuksellaan kuitenkin hymäa wäi«kuttamat^ '': '- ;
Useita Hämäläisen 'lukijoita.
tuksta. Semmoista waadinlme kelwolli-selt« sanomalehden kirjoittajalta jftHm-moista opettaa kriHlkHHm.Mlut-ta kahta kurjemmiksi Keltaisen salaMtök-set tulemat, kun niitä wistkäa semmoinenlehti, joka itse on omaMwoitonMnnönkannalla ja esim. katsoo Uselleen kmöhin-golliseksi yritykseksiM"affaritsi")Zruweta^mälittäjätsi kansanslNttstysiä tarkoittamaintoimien lemittämisessä. Ia kahtakym-mentä kertaa kurjempia omat sellaiset sa-lasyytökset, kun niitä, kristillisyyden ni-men ja marjon alla, rupeaa miskaamaansemmoinen lehti, joka kristillisyyden hen-gestä eh näy itse mitään tietämän. Wailuuleeko"Hämäläinen että sen yllämaini-tut syytökset osoittamat kristillisyyttä?Osoittawatto kristillisyyttä seuraamat lau-seet: ..Hämeen sanomat omat-Amihan lap-.si', Mä ne omat.^syntyneet Uuden Suo-mettaren kiukusta- meitä kohtaan. Sentähden ne ansaitsemat kiduttamista,ja jos meille elon päimiä suodaan, aiom-mekin niitä tästä puoleen rääkätä wä-hän joka numerossa" (H:sen n:o l5).'Tämmiiinentö se Hämäläisen kristillisyyson) jonka nojalla se tahtoo epäluulon a-'laisiksi saattaa kansalliset työntekijät mci»dan maassa? Luulemme tosiaankin niinpaljon tositristillisyyttä oleman Hämäläi-sen lukijoissa, että he ylenkatseella kohte-lemat sitä lehteä, joka tämmöistä oppiaheille tahtoo olettaa.>'^ ' '
Koska Hämäläisestä olemme puhu-maan rumenneet, tahdomme samassa mas-tustaa' sen muitakin hyökkäyksiä koskaniistä lehden kanta selmästi tulee näky-miin. — Hämeenlinnassa aiotaan pannatoimeen arpajaiset suomalaisen operanhymätsi^ Tästä 'Hämäläinen on saanutsyytä lausua halmeksimisensa suomalaisestaoperasta, koskei hänen ymmärtääksensä"siitä ole muuta hyötyä -kuin että Hel-<sinkiläiset saamat ihastukseksensa kuun-nella Navratilin ja Fohströmin laulamankielellä, jota ei kukaan moi käsittää suo-meksi*. Sanomalehden kirjotttajalta mää-ditaan' etupäässä että Hän puhuu totta.Mutta Hämäläisen lause 'ole totta.^Navratil on, Harmoilla poikkeuksilla/ ainalaulanut osansa hymin käsitettämällä suo-men kielellä, samaten kuin kaikki muutkinoperan jäsenet, (joista -H. ei mainitsemitään), paitsi neiti Fohström) joka on-kin maan mierailemana ollut operassa.Tätä -laitosta moi siis syyllä ja hymal-läkin"syyllä sanoa suomalaiseksi. Mitäoperan hyötyyn muuten tulee, niin onsitä jo^paljon ja tarpeekfi selmitetty, niinett'ei siitä tässä enään tarmitse puhua,Mallankin kun Hämäläinen ei olemillään^syyllä todistanut sen hyödyttömyyttä.^Tuokoon' hän syitä esiin ja näyttäköön
torin radat».''^ta^"^.^MDi6^l2.;Surun— - '¦;-'.\,-,':'\':.t'-./ hWiUrÅ— Hämeen-linnan ra-^'!'^>^';!dälta y .^198,9^:57.'^ Mapäaherrä-säätyyn on Keis.lMajesteetin tämän huhtikuun 13
-p:nä,j
71)731:
katsoen Suomen arkkipispan, filos, ja ju»!maluus tohtori E.'Bergenheim'in osoit-
erinomaisiin ansioihin^ tahtonutkorottaa arkkipispa Bergenheimin pojat
, ynnä heidän, jälkeisensii. < '
IVlästkommändev - lördag den 2011 april kl. V2V2 till 5 eft. m. an-ställes mönstring nled 'stadens all-männa , brandkår, då samlingensker vid spruthuset./. Vid samma tillfälle.hör förvat-tenkörning utsändas till ;stadenstorg från gårdarne.n:ris 1,.3, 8,12. 18, 19, 22, 23. 25, 26, 27, 28,30, 31, 32. 33, 34, 35., 37. 38,-40,40, 43, 44, j46 häst \mcd fylld yat-vtehtunna och kärra; och , erinrasvederbörande om det ibrandord-ningen stadgade ansvar föruteblif-vande utan laga förfalleller brand-mästarens tillstånd. ,Tayastehusden 22.april 18,79...
-;
Branduiästaren.
AMlNäulta.;;;— \ §nstdnnin politiikista jäsen se^u-'rauksista kirjoitetaan Lontoosta lp.!huhtifuuta ''
verääsen;;;piétdrilat|een , lehteen Ijaosoitetaan' kuinka lordiBeaconsfieldin hal-litus on;saattanut Englannin kietoutu-maan yhä useampiin rettelöihin, Muunmuassa lausutaan j siinä:f,Nyt ilmestynytajatus ItäriMilianyhteisestä' miehitykses-tä 'hämlttaa,'niinkuin konsermatim te^|betfiri myönätmät, yhden englannin woi-toeta maltainkokoukiessa. Berlmin rauhan-teelmä heikontuu 'sen kautta/ Epäiltämäätosin on1 tuleekö' tasiä yhteisestäsestä mitään. Afghanistanissa ei mielärauha mallitse, Tsulumaassa olimat eng-lantilaisten asiat mielä astetta huonollakannalla.' J Kötimääss :on kauppa^ teollifuiis ja'macimiljelys' sol!ruksissa/ 233altton(
tulot omat ,mähentyneet, sillä maikka,kv-'lunki-ärmio'
'laitettiinkin. sellaiseksi, ettei
maalle ;uusia meroja Ufcitti), niin on seollut mahdollista ainoastaansilla tämalla,että sodan kautta syntyneitä Melkoja eiole paikalla suöritett!^ maan tiu niidenmaksaminen.' lykätty
-toistaiseksi: ¦ Tosin-
Englannin rmoima näkyy juuri siinä, ettäse,moi sellaisia keinoja käyttää luottamus;-iqnfd ,hjd^tngoittamätta; ,' ,ja
',paitsi . fttä:moipi '"se käyttää' moisia keinoja tamalla,!
jota monen \ täytyy . kadehtia, ,, Wiimewiikolla'.., antoi 'hallitus, kolme-kuukau-!ttfta Pankki-osoituksia kurssiin, joka 'mas^taa'I9/i6 'prosentin muosikorkoaf,MMmoi hallitus '^imästeUä fitta että' on mir-^ka-ajallansa 'suorittanut 'metfotfen osan!maltiomelasta. Mutta unohtaa ei saa etta!se samaan aikaan on hankkinut liikkumaa!melkaa lähes 25 miljonouaa puntaa, jofajon maksettawa°täi maltiomelkaan lisättä-'mä.; Seuraus tuosta urhoollisesta.jpoli-!tiikista on rettelöttäv jokapaikasfa.:!V ©ota)Afghanistanissa,\ toinen Etelä-Afrikassa,'?järjestämättömät suhteet itämailla, rttojajEgyptissä, kormaamatonta maillinkia,4 3/4|mitjonaa,
'joka \ luultamasti mielä;suure- >
nec ellei ;ne|,1,900,000'"puntaa, jotka jäi= fwät tuloista' menojen yli, riitä ylimaä-^räisiin tarpeisin, tsulu-sotaan ja muihin,.'lmaach^niinkuin^jo Annenkin,lisa^myönnytystä.; Liittolaisia ei: Eng«!lännillä ole, sillä liitto Ranskan lannssa'on. zsangen..epäilyttämä, niinkuin Mata-^kongin asia äskettäin on pfoittanut. ;KostatEnglannilla ei ole liittolaisia ja se yksiinei!möiBerlininliittoa Itärumiliassa toimeen-panna, niin, armelee kirjoittaja, möipisanoa että lordiBeaconofieldin „sankarit-!Linen sekoittaa Englannin^mai-!keuksia mereen, ja, tuo ;polttitfi >itse -on;joutunut, haaksirikkoon.^ ;.;":!..;". i'-.. :
517nSMffjötzMMtzM-oMoonsanotaanntrhttct^jl"howiöikeuden-neuwosViipurin i,howioikeudessa^S.:B. >Björl-
WSuomet^tiedeseuran jäseneksi on kut«suttu tilastollisen toimistonpäällikkö,toh^tori
—" Määrää, rahaa. Yöllä miimetiistaita? mastaaan esai 'pölisiTampereellaerään määränrahan^tekiän kiinni: " Miesoli mennyt. jYöllä kaljaa [ ostamaan.,jaantoi siitä j2 markan kappaleen, jonkasaaja huomasi määräksi. " .Hän onKotosinParkanon "pitäjästä Kuimasjärmen kyläs-tä Matti Wälimäki, ja sanotaan,olemanhymcl Zräuta-^ jaf waskiseMä lsekä ivaluri.Omatekoista" xätfaa löydettiin yksi'2 mar-kan, «netiqHli.m/i-ia yW 50. p.; kappaleeli ,kaikkiaan,6^/2 maarkkaa.
'(X.
tS.)'\ 021:'g(o£ous ?Dgamman f^oma-laisek'' tyttökoulun!\ perustamistawstrten^Kuopioon lpidettiin^ -Tapionmukaan!, lyseon j juhlasalissa tämän J kuun16 p:nä. Kokouksen .:amasi,,tuomiopro-masti.A.. .G. Borg. Mimielisesti päätetätiin'^että mähintäinkin netiluo flainen suomalainen naiskouluon lperuste^ttama ja etta sen en-simmäinen kuokka jo ensi^syyslu-kukauden alussa on.,alt^amavoimen-a. «Kustannukset 'suoritetaan yksityisillä
marqilla.. Esille ?pantuun listaair^kirjoi-tettiin heti ,4,ooo;.markkaa, ehkä ,,kehnon.kelin' muoksi ainoastaan muutamia hen-kilöitä maaseuduilta oli 'koköukseen saapu-nut.'. Paitsi *kaupukilaisiä !oli > koköutsessaläsnä joitatuitaikänsalaisia 'Kuopion maa-seuratunnaöta, Nilsiästä, Pielamedeltä jaKarttulasta. Kokoukseen oli onnentoimo-tus-sähtösanonllll lähettänyt Helsingin suo-malainen j tyttökoulu> jaLsamokarjalainenylioppilas osakunta. Sitä paitsi oli asi-din harrastajain puolesta kirjoituksia seu-raamista pitäjistä: Pietämedeltä, Räutll-lammilta, Leppämirroilta, luantehtaaltaja Tuusniemeltä. .'¦!':
Samokarjalaisten lähettämä sähkösano-ma kuuluu näin:" V
Wirkakieli, koulukieli on kansan elämänolsat,! kirjakieli se'mz>kukta7^uKotikieli<l)njuuri, joista,;se moimansa imee. ;Joseimät ' siimistyneet kodit suomalaistu, o-rnat Suomen fanfan pyrinnöt turhat.Onnea 'menestystä 'uudelle jsuomalaisellelisäjuurelle, Kuopion suomalaiselle tyttö-koululle^ nrniisincä .Ci -^
Sawokarjalainen osakunta. - --Krohn.— Nimikirjan zslj matrikkelin^joka tukei käsittämään lhseot, realikoulut,
naiskoulut, seminarit,^ammattikoulut jakoulut aisti-wiallisia warten sekä! sen o-hessa antaa tietoja koulujen perustustruo-desta,, luokka ja,oppilas-lu'usta, ynnä elä?mäkerrallislll tietoja koulujen'. palweluk-sessa olemista henkilöistä, aikoo kohdak-koin painosta toimittaa opettajaKuopionyksityisessä ruotsalaisessa^lyseossa, mais^
Suomen enti-syydestä ja nykyajasta" nimistä te-osta, jota jotkut tiedemiehet jo muutamiaaikoja ttäaää owat Suo-men Historiallinen Seura ottanut töi«mittaatseen, kertoo U. S. .1.l
->— Mudesse Karjalan seminarillelahjoitettu ..Kymälän tila on kuulutettu
nyt ensimmäisellä lainhuudolla maltionomaksi Sortawalan kihlakunnan oikeudes«sa tämän kuun 7 p:nä, kertoo Ilm.— Kuonoista ajoista todistaamuun muassa sekin seikka^ että SuomeenH. D:n,kertomuksenmutalln wiime wuon-na tuotiin .sampan-kaljaa" kaikkiaanmainnoin 16,864 putelia, kun
'sitä mastaan
w.,M7 sitä tuotiin ,3l,96o putelia.
kaiwo«ra-
Hämeenlinnan kaupungin jamaanseura->^ kunnan kunn. jäsenet 'kutsutaan yh-teiseen kirkonkokoukseen sakaristossa ckeski-ttiiilkona 30 p. huhtikuuta k:lo 5 j/P>P.seuraamia asioita marten: :^^'/'1) suostumaan suomalaisenijumalan-
pälmelukftn muutoksesta marhempaan tun-tiin; v^-'V!')rr ... ;-;.¦ p]S3JJo^: J-
2) tarkastamaan'poppilan^^^^Mkennuksen tilit; |^H
i( 3) päättämään '-pappilan wanhätt- ra-kennuksen :koriauksesta.^ Hämeenlinnasta19 p. huhtikuuta 1879vri:t aliiis?' Zöh:Milb.Msismam
—. Pietarin Suomalaiset aikomat-4^ritin^fertoo|X^pftoi| —letfärin^pelaötUmtfen 'muistoksi perustaastipentioita! Pietarin nais-kymnaaseissa,ja waroja sitäwarten aiotaan koota;felaVenäjällä etta . Suomessa. Myös aio-
loille ja kedoille, sitä enemmän laskeutui- suruja, Marin,sydämeen. Sumujen seu-raSsa tuli,1 näet, myrskyjä -^ ja nepä, juuria tekimätkin Marin sydämen lewotto.maksi! ja murheelliseksi; etenkin kun häntiesi -Otton^jo jättäneen Englannin japaraillaan kyntämän ämaraa waltamerta.
.>7-,. Kirjeitäkään>. jotka kesän kuluessahäntä suuresti hauskuttimat, ei tullutenää Marin 010 alkoi tulla,lowin tukalaksi, eikä hän tietänyt, milläolisi murhetta liemittäminen — kokonaansitä' karkottamaan ei hän yrittänytkään,silla hän katsoi sen! mahdottomaksi — 'Ei' häntä miellyttänyt neulouskaan^ eikämuut käsityöt, jotka ennen oliwat hänelleolkein humituksena — se seikka wieläenemmän suretti häntä, i < . !.. (latk.)
Hämeenlinnan postikonttoriin jääneiden kir-jeitten luettelo lp1 huhtikuuta 1879.
Luuastettawia kirjeitä:loh. Meiöner et C:o, Wawa RundMn,
St Sederqwist,'' Jaakko,Mänhlilä,' K:'Lind-holm.' '- Maksettuja takaisin 'lähetettyjä kirjeitä:
'-Katarina Krötder, Wilhelmina Lindfors,
K. Emma Lindström, Justina Farassi,,loelJohanson, Maria Tikkanen, Sofia AntonetteAjörkström, C. I.^Rundberg, Anna^ Sarein,S. A Bergström, A. Arenius, .WilhelminaHjortman, I. Pesjs, Mats' Janhonen, M.Sallen/ Wilsn/ M.Flinck, Ä. Modön.-
nnsto.
Kirjeitä, joita eis systä tahiNoiseSta ole saa-' > -tettu 'lähettää:E. G. Heikkilä, Sally MM.
l Nakuutettuja kirjeitä :loh.HäppW, I.Gustafson, H. loutti.Hämeenlinnan postikonttorin tulewientlliz
taan pyytää tupaa iMuistorahojett?Mmi«seen hopeasta ja pronssista,, joita sittenmyytäisiin näiden stipentioitten .'ettuksi. ';— &oxttipetin leiveuemisestätyö-wäen keskuudessa Pietarissa fertoo.Molma" lehti seuraamaa: Piammitenjokaisessa tehtaassa on oma salainen peli-pesänsä, johon suurella waiwalla?saadutrahat heitetään. Erittäin-rsuuri 'on^se'Mero, jonfahfuomqtainen työ-rahmas pe- 5laajille lfuorittaa^' |sMäfJ)q^aa.t J|M-^lMelee lehti eimat haronnci pölisM-"not; ainoastaan helppohintaisen humituk-fen hankkimisen kautta t^ön|åeUe;mmej& ¦
toimoa saada tama rlkkaruoho pois "kit-ketM^ '^I^!.^,. ,^^-ns
25: 05. Punt.99: 30. I0s):lta.
<23:—
I0l1:lta.206: 50. 100:lta.139:.— 100:lta.
23?:— I0N:lta.
!nn 5bKurssit.Suomen Jäntti,^ 19 HHtiluuta.Ari
L0nt00....... *1 25: 22.Därilsi3.^. N. :j\O0: —Hampuri..... .;. 123: 70.iAmsterdam;..'.'. 208: ,~-iITukholma ...:.....*139:^80.
WuMtuksta./^^en mukaan kuin täällä
'on ilmoitet-un»^ tu tulee '90 Onegän^ jalkamäen
rykmentti' joka päimä, paitsi sunnuntai-ja: ju^läpäiminä,' pitämään ampuma-har-jöituksia Poltinahon kentällä kello 9—12edellä 'ja 2—-5 jälkeen huolipäimän, jostayleisölle' tärnan ; kantta tieto annetaan.Hämeenläänin konttorista 17 p. huhti-kuuta 187!^''' > ' ; ;
Kumernörin wiraston' puolesta :'Karl Limdn. / F. W. Schrey^
Enligt;bvad härstädes tillkänna-».^ Sikvits ¦kommer 90:de Onéga in-fanteriregementet att 'alla dagar,utom Bön-|'ochhelgedagar- anställaskjutöfningar H Poltinaho malmfrån kl. 9— l2f^;m. ochkL 2—5e. m. hvarom alliriähheten härige-nomunderrättas. Tavastehuslands-kontor; den 17 april 1879;1'Pä vägnar:
Karl Limön. F; W. Schrey.
Kutemana laumantaina huhtikuun 26-^ p., kello V25 j. P. P. pidetään kat-selmusta kaugungin yhteisessä palokun-nassa^ jonka silloin tulee kokoontua ruis?kuhuoneen miereen.
Palomestari.
Samassa tilassa, pitää kaupungin to-rille' meden noutamista Marten lähetettä-män hemonen
'rattaiden ja täytetyn wesi«
tynnyrin kanssa taloista n:rot 1, 3> 8,12, 18, 19, 22, 23, 25, 26, 27, 28,30/ '3l, 32, 33, 34, 35, 37, 38) 40,
43, 44, 46;>ja muistutetaan asian-omaisia siitä edeswastauksesta, jota palo-järjestys^määrää poitzsa-ölemisesta ilmanlalUista estettä'tahi palomestarin lupaa.Hameenlinnassa 22 p. huhtikuuta 1879.
5,015,383: >03.
295,551: 35.
1M2,875: 92.
785,830: 55.
liisjfuuta xttä;!nwakmaistznii^lfoHwoimanalglukstj pnn:olewa!i- ainoStastn^jalkawökw,!jofannauhan!! aikana.^oni- jaettu yhdeksään^pataljonaan, nimittäin Henkimärtiamäen»tarkk'stmpuja-pataljonaan!i 'ja., kahdesaan!ln^hun^plltaljonsta^$fi jokaista,.lääniä^kohtien, seka etta mimat pataljonat, joistaviimemainitut saamat \nimet 1:nen' Uv-'denmaan)?2lnen>^urun):3:mas' Waasan,^4:jäs Oulun, s:beS Kuopion, 6:desMik-^fe|in,i^7rmps^ Hameenlinnan ¦¦ ja¦?> B:saS-tarTdmpujapataljöna, owat ft?jjoitettawat: Henkiwartiawäen patafjona;ja Uudenmaan pataljöna Helsinkiin, Tv-!rutt^.pataljöna Turkuun, Waasan "Ratatsijona'Nikolainkaupunkiin,;Oulun pataljo- jna |Ouluun, KuopionpataljönaKuopioon,iMikkelinipataljöna Mikkeliin, Hämeen-ilinnan pataljona Hämeenlinnaan ja Wii-iMin' patäljona: Wipurin ;kaupunkiin/ {
(U. S.)— Kantatien tulot: ;Tilipäätök-sen mukaan nmobéfta '1878 ,Wwät.wal-tionrautateitten tulot mainittuna wuonna:MSflt v.
Helsingin^-Hämeenlm-nan-^Pietarin räta
Hankoniemen — Hywm-
Turun^Tampereen—Hämeenlinuan rata
Puhdas säästö sanotut-ta muodelta/teki:
Helsingin— Hämeenlin-nan— Pietarin rata
Turun— Tampereen—Hämeenlinnanradal«ta . , .. „,,. .
Kahtena .edellisenä »wuonna .nousimattulot-"'' '
261.100: 21jota Hankome-men radalla ei tullut/ '^^"
1877.Mk.
1876.m:
774,629:
Helsingin'— /7'- V '!?£*+ ;:' ;_ ;;;Hämeenlin- . '"'J/y ";nan Aie- ; _"_';"' /tarinradal» '^ ' ;
/ , .ia::'".';. .: 6^019,246:92. 5,419,273:Turun—' ¦' . ^
**.- t ,, ,- -
Tampereen! a .-, .,, ,/
.—Hämeen-.,,? , " ,, - .luntan ra- . .
'dalta .506,775: 1,051,821Ia puhdas' säästö:Helsingin— - --
:- -
Hämeenlin-nanVf^iferii<;iias ftit-Blil
af haiidelslager. |Under april och maj månader rca-
liseras milt handelslager till ytterstnedsatta priser
"i anledning deraJT,
att jag ernår Mula min handel.
h fanfaWltnen
Tähän näyttelyyn lähetettäwäksi otetaan kultakinnäytteille-panialta ainoas-taan ykst näyte sekä
'kestämästä että tuoreesta woista. Tuore.woi, johonpar-
haiten olkoon 3 a 4 prosenttia suolaa,sotkettuna, pakataan lehtipuista tehtyihinkekomaisiin uurr^astioihin/ jotka sisäpuolelta owat B'tuuman^sywyisiä, yläältä 8tuumaa, alaalta 6 tuumaa poikkimittaan. Kestäwä' moi)
'suolattuna 6 prosentin
suolalla, pakattakoon paraiten pyökkipuisiin koko- ja puoli-dritteleihin, (cylinderi-eli lieriö-astioihin), tahi niiden puutteessa lehtipuista tehtyihin' nassakkoihin, jot-ka owat 12 - tuumaa korkeita, 11 ja 9 tuumaa poikittain sisältä. Näiden.nas-sakkain pitää oleman hywästi tehtyjä sekä walkoisillä wanteilla warustettuja kan-netkin uurtamalla kiinni-pantuina. ,/Woin wärin pitää oleman waälean-keltaisenniinkuin tawalliscn kesäwoin wäri on. iKun woi on aiottu Englantiin lähetettä-wäksi, jossa pestyä woita yleisesti käytetään ja.kun Puheena-olewat näytteet tu-lewat lämpimällä wuoden-ajalla kuljetettawiksi ja niinmuodoin owat turmelemienwaikutusten alaisina, lienee tarkoituksenmukaista, että woin säilyttämiseksi,,,ennen-kuin sitä sotketaan, kylmällä medellä siitä wirutetaan pois kaikki sellaiset aineet,jotka saattamat sen pilautmnista jouduttaa. / '/ . . V
Ilmoituksia ottaa allekirjoittanut wastaan tämän kuun 24 päiwään saakka,hätätilassa sähkökennättimenkin kautta, ja pitää missä oleman paitse näytteille-panian nimeä ja kirjetietä, aika, jolloin woi on walmistettu, josko se on pestyätai wirutettua, sekä kerman nousun aika. V
. < Edellä mainitut ilmoitukset kirjoittaa näytteille,pänian puolesta ilmoitus-kaawoihin näyttelyssä olewa Suomen asiamies.
Juustolajeista otetaan ainoastaan! Chester- ja Cheddar-juustoa/ kolme kap-palta kutakin jokaiselta näytteille-panialta. Juustojen paino on ilmoitettawa.
E. I.Vikberg.
Puolidritteliä saattaapi-.hankkia. Wääsan ja Kuopion maanwiljelys-seurain
johtokunnalta sekä Oulun .talousseuralta, joissa paikoissa niitä, on wähäinen wa-rasto saatawissa., Koko' drittelien hankkimista warten on allekirjoittanut ryhty-nyt toimiin.. Helsingissä ,16 p. huhtikuuta 1879. ,
tarjouu. fuwetaksensa sellaisiin wakuutta-misiin, kvin olen tämän wuotisten Hä-meen Sanomain I:ssä n:ssa ilmoittanut.Tarkempia tietoja ja prospekteja,on täälläHämeenlinnassa minulta saatawissa.". '.,
M. Z. Kaynsftn /„ asuwa
itullinhoitaja Hylmström'in talossa.
Wllkuutus-osate-yhtiö
G- o de in än.
mantrade, som den 13 maj hålleså Alhain hemman inämnde by,för att besluta omhemmanets fort-farande förvaltning ochandramas-san rörande angelägenheter; ocherinras, att frånvarande få åtnöjasig. med de närvarandes beslut.Tuulois den 22 april 1879.
Christianiaflfminbefigc 35ranbfoi%stfuings 5l:l8kaljafslutar brandförsäkringar iTåva-steliiis genom
'". '¦ ,Carl,Allén. ,
lmljau-
tehtaan
SllperftMejaFredens Mölles'in,tehtaasta,Köpenhami-nassa ja Aarhusissa. lStatzfurtitt kemiallisen^^^^^^ja magnesia-suoloja. ' '^^^^^^^fjötjrtjttä maUniåtcttnjM
Pellawansiemelt- ja Rapsikakkuja.Heinänsiemeniä^ 'Ruksista
'
tulleita,joiden itäminen taataan/. '^'^^^^."^^^^^Meijerikaluja,/Bessemer!/teräslewyis^ta tehtyjä:,saavi, ostaa,,;;,: ,-!;y;5!;:j<:M
C. O. ©areitnin kautta^
Mllytilmiinll.Hiemen-perunoitä I. Moländerin sie-<^ menkaupasta Wiipurissa saadaan--' " '
Karl Alleilta/'Waltuusmiesten puolesta:Joy. Strömberg.
Aäsityöläis' ja tehdasteliain yhdistyksenM waltuusmiehet Hämeenlinnassa ko-koontuwat yhteiseen wuositokoukseen raas-tuwassa maanantaina ensitulewan touko-kuun 5 p:nä kello, 5 j. P.v. Tähänkehoitetaan kaikkia yhdistyksen jäseniä saa-pumaan keskustelemaan ja päättämäänseuraamista asioista: ensin tarkastetaan!yhdistyksen huostassa olewat arwopape-^nt ja raha-warat, sitten walitaan uusia-jäseniä poiseroawien siaan, ja määrätään!rewisorit nyt kuluman wuoden tilikirjojatarkastamaan. Samassa /myöskin Ylös-kannetaan jäsenten wuosimaksot. Hä-meenlinnassa 21 päiwähuhtikuuta 1879/ Kaks!
talossa..
MourtltlämaM^siistiä kamaria ensimmäi^estti piii-,wästii kesäkuutaMaria Stenbergin
Äali; neljä kamaria ja lyBkki nyt heti tahi>-^ 1» päiwästä kesäkuuta Maria Stenbergintalossa. Huoueet sopii' jakaa:kahtia, jos ha-lutaan. , , ¦-. ... ,...-,,..1 .''V ;¦ ' ;. "Ari Alléén.
lE2S5*5* TJtsädes poteter frånXMo-landers fröhandeliWi^££^^£MLles hos CIHHI
1 päiwtistci 'kesäkuuta sali, ,3'kamaria ja
lyötti, lämmitettäwti tampuri sekä tarpeet»liset.ulkohuoneet j past. W: Musoffstilla.
Fängelseföreningens
Bestyrelsen.
filial iTavastehus sammanträdertill årsmöte å landskansliets era-betslokal thorsdagen den 24 den-nes kl.;5 e. m. hvartill förenin-gens resp. medlemmar äfvensomandra för saken intresserade per-soner vänligen inbjudas; ochkom-iner vid' berörde .tillfälle föredragatt hålläs. Tavastehus den 18 a-91-11 1879. :/ ' '
Hukan- ja heinänsiemeniäI^Molander'in siemenkaupasta Wiipu-rista saadaan täällä
Karl Zlleenitta.Hnom. Heinänsiementen hintaa
on wiime wuoden runsaan tulon tähdenmelkoisesti alennettu.otetaan.
l^uotettawa Palweliatar otetaan yksinään-^'palwelukseen Pienemmässä perheessä,'nyt kohta tahi 1 päimästä toukokuuta^asemainspehtorilla Jokelassa. <. » i
Yleisiä ilmoituksia.Hämeenlinnansäästöpankkiawoinna tes-
kiwiikkoina 5—6 ja lauantaisin 6—7 j.p.p.Yhdyspankin konttori on awoinua joka
maanantai, keskiwiikko ja perjantai kello 9
Hämeenlinnan postikonttori on atuoin*ttia joka arkipäiwll kello 9— -12 e. P.-p. ja
', ¦ iltapuolella kello,3/ 2— 3/43 ulosannettawiakirjeitä-Nwarten^setä 3— 4>'wästaan otetta^
7 > wia kirjeitä warten. Sunnuntaisin kello 3,!;-Tr9
i
e..p. ))...ja,3/42-2...,;:;! ,;T ,ij:,fl;)vHämeenlinnan »lennätin konttori'
awoinna joka ärkipäiwä kellos— 2,e..p.p.ja 4—7 j.p. p. sunnuntaisin B^-9 e. p.'p.
'Tja 4-7^j.'p.«ft.^ ¦¦ /.^,^. Rni]o'ipiRautatienmakasiininkonttori on awöin-
na arkipäiwinti kello B—l ja 3—6 selil py-hinä kello B— 9 e. P. p.
Pastorin kanslia on awoinna joka ark»°päiwä kello 9— 12 e. p. p: .' ''
Raästuivan oikeus''ja maanantai; istunta alkaa kello IN e.p.^).Junat Hämeenlinnasta liihteivät Helsinkiin ja¦; Pietariin joka päiwii :kello 7,25 e. p. p. -ja¦ fe110.(),45 illalla.
— Tampereelle ja Turlu»ln: lähtee juna Hämeenlinnalta jokapäiwti kel-lo 12,40. : '": '' ;>'" ; ' '; -
;¦'¦-¦''—
BLOM- och GRÄSFRÖfrån I. Molanders fröhandeliWi-borg erhålles härstädes hos
Carl Alléen.OBSi Prisen å gräsfrö, ge-
nom förlidet ars rika skörd, 1) 6-tydligt ned sa11a. ;: HWfy
' (Suom. WirM Lehti 1kerta, 14 r p.)Oaikki welkojat talollisen Henrik Al-
haisen, lustilan kylästä Tuuloistenkappelista, konkurssipesässä' kutsutaan tä-mäu kauttst kokoukseen, jota pidetään 13p. -toukokuuta mainitun kylän. Alhaistentalossa päättämään talon wastaisestahoidosta ja muista pesää koskemista asi-oista; ja?. muistutetaan että poissa? ole-watsllllwat! tyytyä läsnäolewien päätök-sen. Tuuloksessa 22 P.huhtikuuta 1879.
Uskotut miehet. G. A. GWA. Ahlfors!A. Kawalefi
K. Elman.!K. Noman. ;O. Grönroos.¦¦fellbera
w. 24A. EawönHöwartioita kalnhuoneessa.
G.' Asp.
j, 25*JJ. Nsitsin...' ;,.,„" r,, 26K. M. Mstman.„",27G. TamminenM¦ÉKB(£rit SirönMMtehtaan teoksia saadaan tehtaan hintoihin
Karl All6en'ilta.
Osasto Hämeenlinnassa, 1679.Suomalaisen Kirjallisuuden Seur. kirjap»in«>,
3fmot(u&Hö;zx^> Muöst-korot Hämeenlinnan rou-was-seuran kassoista saaduista 'lainoistaowat allekirjoittaneelle maksettawat eMentämän kuun
'loppua.' 'HänieenlinnaSsa
huhtikuussa 1809.. Karl Onvast.
HWWUWoKirjastonhoitaja.
pidetään - awoinna keskiwiikkosin ja lauatt<taisin kello 12— Ipäiwällk
STOCKHOLMS SUPERFOSFÅTfabriks tillverkningar erhålles tillfabrikspris hos " Carl jAlléen»
for(iringsegare uti bon-)3den Henrik Alhainens,; frånJuttila byiTuuloiskapell,konkurssammankallas harmedeis.t tillsam-
KV' fja rahojen wastil«««ottamisiaitoimittaa <Hämeenlinnan lanpnn.gissa-Ma Varatuomari F. W.Schrey!'
Huöm.
HöWUMWWetWa^ iluujauhoja Helsingin luujauhoteh-taasta saadaan tehtaan hintoihin!
Karl All6en'ilta. .alennettu./""
J§fgfp' Juridiska uppdrag och pen-ningeinkasseringar ombesörjas l Ta-vastehus af ;i , vicehäradsh. F, W. Schrcy* "
Kirjoitttanut Njömstjerne-Björnson.Hinta 1m. 25 p.
Suomennos.Synit o lv e PaMMumfn.
Useimmissa maamme kirjakäupvissa on' myytäwanä:
flnflpreparcrabt öénmjöffrån Helsingfors Benmjölsfabrikor-hålles till fabrikspris''hos1u r\
¦
-Carl Alleen.
¦Priset nedsatt. r'^mObs
KaMntWaxMloruun Nlyyminen. v
«guOti-, ja :tpiifepßuua j&ufuesjttmyydään r Ilauppataroar^roarastoant atroaru; asennettuihinQintotQin syystä^ etta aion fopet=taa kauMasiikkeeni. :; ;
<fr. Riutta
Jernvägshotellet ij^llllllueä har undertecknad äran vörd-samt, underrätta .den respektiva allmän-heten, det Jernvägshotellet iÅbo, somnumera undergått en noggrann reparation,kommer att iaf!mig öppnasi den!16 inne-varande;april. ;rr '.";,; i ; ;;f
Rum för.resande,, från 1m:k 50 penni(per. dygn) 'till högre priser ', finnas atttillgå. ';: Allt-hyad till en välordnad restaurationhörer, finnes"å stället. ; . ,< '..... <)'Stallrum och .vagnslider presteras. '-'¦.-¦!;Åbo iapril 1879.
" Uiiir:iu:j n >'
JerMägshötélletJohn Törnqvist.
WW. Undertecknads nästa föreläs-ning (om Bethoyen) hållesfredagen den ,25 innevarandeapril kl/ Va'?'e m. uti nor-
malskolans lokal. Inträdesbiljetter- lH "-'lmk kunna,erhållas ,vid ingången. /, z_ ..,.-,.,, M.-Wegelius.rTavastehus den 23 april 1879.: kr. Riutlii.
top related