ilmastonmuutos ja ydinvoima 15032008 lyhennetty leo stranius

Ilmastonmuutos ja ydinvoima

Pohjanmaan piirin kevätkokous 15.3.2008

Leo Stranius

Ilmastovastaava

”Vanhasen mukaan ilmastonmuutos on korvannut

terrorismin kansainvälisen politiikan ykkösteemana”

”Pääministeri on kertonut käyttävänsä kaikki virkamatkansa edesauttaakseen Kööpenhaminan

ilmastokokouksen onnistumista.”

Lähde: SK 9/2008 29.2.2008

Esityksen sisältö

• Ilmastonmuutos– Kansainvälisen ilmastopolitiikan

ajankohtaiskatsaus– Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka

• Ydinvoima ja ilmastonmuutos

• Fennovoima ja Kristiinankaupunki

Kansainvälisen ilmastopolitiikan ajankohtaiskatsaus

Nicholas Sternin raportti 2006

• Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä.

• Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta.

Stern Review on the Economics of Climate Change

EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään

20/30 prosentilla vuoteen 2020

Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20

prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

IPCC:n neljäs arviointiraportti

• Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna.

• Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015.

• Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä

IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

IPCC:n neljäs arviointiraportti

Nobelin rauhanpalkinto 2007

• Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore.

• Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

YK:n ilmastohuippukokous syyskuussa 2007

• YK:n pääsihteeri järjesti syyskuussa korkean tason ilmastokokouksen, johon osallitui yli 150 maata.– 80 maata lähetti paikalle valtionpäämiehen

• Tapaamisessa pyrittiin luomaan yhteisymmärrystä päästöjen rajoittamisen kiireellisyydestä ennen varsinaista Balin ilmastokonferenssia joulukuussa.

Balin ilmastokokous

• Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat

• Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020

• Lisäksi neuvottelupaketissa mukana– Teknologian siirto– Metsäkadon hillitseminen– Sopeutumisrahasto

Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008

• Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta):

– Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta– Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta

• Suomen osuus: -16%

• Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta– Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä

• Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä

• Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

Eurooppa-neuvosto 14.3.2008

• Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:n sitoutumisen päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen sekä kansainvälisten ilmastoneuvottelujen eteenpäinviemiseen.

• Euroopan komission tammikuussa esittämän ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset tulisi hyväksyä viimeistään vuoden 2009 alussa.

• Sopimalla ripeästi omista tavoitteistaan EU haluaa antaa selkeän viestin Kööpenhaminan ilmastokokoukselle joulukuussa 2009.

• Kööpenhaminan kokouksen tavoite on saada aikaan maailmanlaajuinen, kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen ilmastosopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle.

Ehdotus jäsenmaiden tavoitteiksi, uusiutuvan energian osuus

vuonna 2020, %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

lisäys %

osuus 2005 %

38 %

Uusiutuvan energian tavoitteen taakanjako, %

0 %

2 %

4 %

6 %

8 %

10 %

12 %

14 %

16 %

9,5 %

Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka

Kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikka

• Ilmasto- ja energiastrategia sekä tulevaisuusselonteko

• EU:n uusiutuvien tavoite ja päästötavoite

• Ydinvoima, Vuotos, turve...

Ilmastoasiat hallitusohjelmassa

• Ilmastoasiat yksi hallitusohjelman keskeisistä, horisontaalisista lähtökohdista.

• Ilmastoasiat esillä ilmasto- ja energiapolitiikan lisäksi myös kehityspolitiikassa, EU-politiikassa, talousstrategiassa, liikenne- ja viestintäpolitiikassa sekä maatalouspolitiikassa ja metsätaloudessa.

Vanhasen II hallituksen meneillään olevat ilmastoprosessit

• Hallitus laatii heti vaalikauden alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. – Strategian valmistelua ohjaamaan on perustettu

kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla toimiva ilmasto ja energiapolitiikan ministerityöryhmä

• Hallitus laatii energia- ja ilmastopoliittisen tulevaisuusselonteon.

Strategia ja tulevaisuusselonteko

ilmasto- ja energiastrategia

tulevaisuusselonteko

vastuutaho TEM VNK

aikataulu kevät 2008 kevät 2009

aikajänne –2020(–2050) (2020)–2050(–2100)

alue Suomi + maailma

sisältö torjunta + sopeutuminen

sektorit energia ja muut päästölähteet

ilmastoon vaikuttavat tekijät

Kansalaisten käsitykset ilmastonmuutoksesta

• Ajatuspaja e2 (29.1.2007): Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi.

• Taloustutkimuksen KTM:lle teettämän tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista pitää ilmastonmuutosta tärkeimpänä omaan elämään vaikuttavana asiana. Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista asettaa ilmastonmuutoksen kolmelle kärkisijalle, kun heiltä kysyttiin tärkeimpiä omaan elämään vaikuttavia asioita.

• KTM ilmastonmuutosviestintäohjelma 16.3.2007: Tutkimusraportti kansalaisten ilmastonmuutoskäsityksistä

HS Gallup 26.9.2007: Ilmastonmuutosta pidetään merkittävänä uhkana

• Enemmistö suomalaisista pitää ilmastonmuutosta ainakin melko suurena uhkana. Reilu neljännes arvioi ilmastonmuutoksen hyvin suureksi uhkaksi.

• Suomalaiset ovat periaatteessa valmiita esimerkiksi tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

• Enemmistö kuitenkin torjuu hintoihin lisättävän niin sanotun ilmastoveron.

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Teesit ydinvoimakeskusteluun

• TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos• TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat• TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat• TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen• TEESI 5: Ydinjätekysymys ratkaisematta• TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3

TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos

• Ydinvoimalla voi olla korkeintaan marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Ydinvoimalla voidaan vähentää maailman ilmastopäästöjä enintään 3-4 prosenttia. Tämä edellyttäisi satojen ydinvoimaloiden rakentamista seuraavan 20 vuoden aikana.

– Tavoitteena on pikemminkin perusteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen (hintariskistä vapaa sähkö) sekä sähkön vienti Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat

• Ydinvoima syrjäyttää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen ja lisäämisen– Suomessa ei ole rakennettu juuri lainkaan

tuulivoimaa tai panostettu energiansäästöön.

• EU:n uusiutuvan ja energiansäästötavoitteiden saavuttaminen ei jätä tilaa ydinvoimalle.

TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat

• Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saadaan puoli kiloa ydinvoimalan polttoainetta.

• Uraanilouhinnan myöttä tuhannet ihmiset altistuvat raskasmetalleille, radonille ja radioaktiiviselle pölylle.

• Uraanikaivokset aiheuttavat keuhkosyöpää, munuaisairauksia, veri- ja luuydinsyöpää, synnynnäisiä epämuodostumia.

• Suomesta uhkaa tulla uraanikaivosten leikkikenttä.

• OECD arvioi, että nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella hinnalla voidaan tuottaa uraania 30 vuodeksi nykykulutuksella

TEESI 4: Ydinaseiden leviäminen

• Ydinvoima levittää ydinaseita

• On vain ajan kysymys milloin terroristit saavat käsiinsä radioaktiivisen pommin tai ydinaseen.

• Ydinvoiman lisääminen kasvattaa näitä uhkia.

TEESI 5:Ydinjätekysymys ratkaisematta• Tulitikkuaskillinen ydinjätettä riittää tekemään

kaikesta päijänteen vedestä juomakelvotonta.– Ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa.– Jäte säilyy vaarallisena yli satatuhatta vuotta.– Jätteen kallioperään hautaamiseen liittyy suuria riskejä.

• Lisäksi jokaista ydinvoimalaa kohti syntyy joka vuosi eduskuntatalon verran radioaktiivista jätekiveä ja eduskuntatalon lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä jäteliejua.

TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (1/2)

• Kustannukset karanneet käsistä – 2,5 miljardia euroa vs. 5 miljardia euroa

• Aikataulu myöhässä 2,5 vuotta– Rakennusajaksi luvattiin 4,5 vuotta – tällä hetkellä ennuste 7

vuotta.

• Ei ole tuonut lupauksista huolimatta työpaikkoja Suomeen– Merkittävät urakat ovat menneet ulkomaisille yhtiöille ja jopa

itse rakennustyömaalla vain kolmannes työntekijöistä on suomalaisia. Kotimaisuusaste jäänee alle 25 prosenttiin väitetyn 50 % sijaan.

TEESI 6: Onneton Olkiluoto-3 (2/2)

• Ei auta Kioton ilmastotavoitteiden saavuttamisessa– Kansallisessa ilmastostrategiassa (2001)

päästövähennysten arvioitiin olevan 7 miljoonaa tonnia. Nyt arviot liikkuvat 1-3 miljoonassa tonnissa.

– Reaktori tulee käyttöön vasta noin vuoden ennen Kioton tavoitekauden loppumista.

• Energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistäminen laiminlyöty.– Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten

houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

• Jos ydinvoimaa ei rakenneta vapautuu 3000 miljardia euroa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.

Ihmiset lottoavat, koska uskovat voittavansa.

Todennäköisyys vakavaan ydinturmaan Suomessakin on paljon suurempi kuin

lottovoittoon.

Ydinvoima: Muutamia argumentteja

• Näitä muutkin tuovat esille:– Olkiluoto 3 ongelmat– Uraanikaivokset– Useat hakemukset syövät toisiaan

• Näitä meidän pitää tuoda esille:– Uusiutuvien potentiaali– Ydinaseiden leviäminen / terrorismi– Onnettomuudet ja ongelmat muualla– Olkiluoto ei vähennä hiilidioksidipäästöjä eikä auta Kioton

tavoitteisiin pääsemistä– Mitä tarkoittaa kun ydinvoimalla vähennetään 2-3 prosenttia

päästöjä

Tuulivoima kasvaa• Tuulivoima maailman nopeiten kasvava

energiantuotantomuoto• Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto

• Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia)

– Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä)

– Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna

Tuulivoima kilpailee ydinvoiman kanssa

• Molemmista saadaan vain sähköä• Huono säädettävyys - Tarvitsee säätövoimaa• Kalliita rakentaa – halpoja käyttää• Tuulivoimalan rakentaa alle vuodessa –

purkaminen yksinkertaista eikä jäteongelmaa ole

• Tuulivoiman paikalle voi myöhemmin rakentaa isomman voimalan.

Fennovoima ja Kristiinankaupunki

Fennovoiman hakemuksen mahdolliset heikkoudet

• Suunniteltu voimala sijaitsee luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä.

• Voimalan suoja-alueelle jäisi mm. osa Skaftungin kylää.

• Merenpinnan mahdollinen äkillinen nousu tuo omat riskitekijänsä.

• Voimalan rakennusaikaisen ja vuosihuoltojen liikenteen vaikutukset ovat merkittäviä.

• Epäonnistuneet maakaupat• Ydinjätteen loppusijoitus auki

Fennovoiman maahankinnat

• Fennovoima hankki 11.3.2008 200 hehtaarin verran maata Simosta.

• Yhtiö hankki jo ennen joulua 600 hehtaaria maata Ruotsinpyhtäältä.

• Kristiinankaupungissa maanomistajat ovat kieltäytyneet myymästä maata.

• YVA-menettely valmistuu ensi vuoden helmikuussa, jonka jälkeen yhtiö aikoo jättää ydinvoimalahakemuksen valtioneuvostolle.

Fennovoima pelkää selkäsaunaa

• Fennovoima teki rikosilmoituksen mielipidekirjoituksesta, kertoo sanomalehti Hufvudstadsbladet verkkosivuillaan.

• Rikosilmoitus koskee sanomalehti Vasabaldetissa ilmestynyttä kirjoitusta, jonka kirjoittaja Rita J. Bertils vaatii Fennovoimalle selkäsaunaa.

• “Pelkäävätkö he vanhaa eukkoa ja kolmea pientä sanaa? Tässä nähdään kynän mahti,” Bertils toteaa.

Lisätietoja• SLL:n Energia- ja ilmastoviestit:

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit

• Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle. Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, SLL. 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf

• Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050

KIITOS!Leo Straniusleo.stranius@sll.fiPuh. 040-754 7371