investoi varhain – mitä edistävä työ on ja miten sitä tehdään?

INVESTOI VARHAIN

Mitä edistävä työ on ja miten sitä tehdään?

Anneli Pouta, osastojohtaja

Lapset, nuoret, perheet

1

Esityksen rakenne

Hyvinvointia suojaavat tekijät

Elämässä on haasteita

Varhain investointi tehoaa

Vahvat peruspalvelut toimivat

Tulevaisuuden painopisteet

2

Lapsen ja nuoren hyvinvointia suojaavat…

• Turvalliset ja pysyvät aikuiset

• Hyvä suhde vanhempiin• Huolehtiva

kasvatuskulttuuri• Terveyttä ja hyvinvointia

edistävät elämäntavat• Kokemus omasta

pärjäämisestä• Ystävät ja kaveripiiri

• Arjen ennustettavuus ja taloudellinen vakaus

• Vanhempien oma jaksaminen

• Vanhempien toimiva parisuhde

• Riittävä perheen tukiverkosto

• Perheen yhteinen aika

3

4

Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa auttaa vaikeuksissa

ei kumpikaan toinen vanhemmista molemmat vanhemmat0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

paljon vaikeuksia tehtävissä/huono keskusteluyhteys paljon vaikeuksia tehtävissä

paljon vaikeuksia tehtävissä/hyvä keskusteluyhteys

Vanhempien työttömyys

THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013

Elämässä ei kaikki ole aina täydellistä

• Vanhemmat väsyvät arjen paineissa

• Työ vie vanhemman voimavarat

• Oppiminen on vaikeaa

• Ei ole kavereita

• Oma terveys ja hyvinvointi eivät tunnu tärkeiltä

• Raha ei riitä

• Terveydentila voi horjua

• Vanhempien parisuhde voi huonosti

• Perheyhteisö hajoaa

• Ei ole ketään keltä pyytää apua

Matkan varrella saattaa sattua, että…

5

Viidesluokkalaisia lapsia askarruttavat kiusaaminen ja yksinäisyys.

Yli puolet on joskus huolissaan erilaisista kivuista ja säryistä, omasta väsymyksestä, koulussa pärjäämisestä tai ulkonäköön liittyvistä asioista.

Usein lapset eivät kerro näistä huolista kenellekään. 

6

Lasten huolet ja niistä kertominen

Viidesluokkalaiset lapset, N=3371 (2013)

7

(Kanste ym. 2013)

Vaikeudet koulutehtävissä ja sosiaalisissa suhteissa lisääntyneet

2004/2005 2006/2007 2008/2009 2010/2011 20130%

1%

2%

3%

4%

5%

6%

7%

8%

9%

paljon vaikeuksia tehtävissä

paljon vaikeuksia sos. suhteissa

THL Kouluterveyskysely, 2004-2013, N= n. 500 000

8

Peruskoulu 8. ja 9.lk

Vanhempien työttömyys määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä

9

Vanhempien työttömyys

ei ku

mpikaan

toinen va

nhemmist

a

molemmat

vanhem

mat0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%koettu terveys ke-skinkertainen tai huono

koulu-uupumusta

kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus

koulukiusattuna väh. kerran viikossa

paljon vaikeuksia tehtävissä

paljon vaikeuksia sos. suhteissa

THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013

• Useimmiten niistä selvitään hyvin perheen omin voimin ja läheisverkostojen tuella.

• Monille riittää esimerkiksi neuvolasta, opiskeluhuollosta, päivähoidosta tai koulusta saatava tuki. Myös erilainen vertaistoiminta tukee arjen haasteissa.

• Vastoinkäymiset saattavat kasaantua, jolloin perhe tarvitsee useiden eri palveluiden tukea.

• Pahimmillaan ongelmat kasautuvat ja muuttuvat ylisukupolvisiksi.

Vastoinkäymiset ja muutokset kuuluvat elämään

10

11

Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti

Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimus, THL, seuranta 1987-2008

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa

toimeentulotukea

psyk esh tai mt-lääke

21-v. nuori, n=60 000

Vanhempien hyvinvointiongelmat

La

ps

en h

yv

inv

oin

tio

ng

elm

at

Vuoden aikana huostassa olleet lapset suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön

vuosina 1991–2012, %

Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

1991 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

%

16–17-vuotiaat

13–15-vuotiaat

7–12-vuotiaat

3–6-vuotiaat

0–2-vuotiaat

12

Viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten keskeisimmät päätelmät

• Palvelut eivät kaikilta osin vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita

• Nuorten mielenterveysongelmia on paljon – erityisesti tyttöjen masennus on lisääntynyt

• Palvelujen kokonaisuuden hallinta on heikkoa

• Palvelujärjestelmän rakenne on sektoroitunut – yhteistyö ei aina toimi

• Lastensuojelun kuormitus on 1990-luvulta lisääntynyt yli 2-kertaiseksi

• Kuntien väliset erot ovat suuria

13

Kuntatalous kriisissä

Säästetään edistävässä ja ehkäisevässä työssä

Ongelmat kehittyvät isoiksi

Rahaa kuluu kalliisiin korjaaviinpalveluihin

Mistä säästetään?

14

Tiedämme, että varhainen investointi on vaikuttavampaa ja säästää rahaa

Miten siis voimme estää ongelmien kasaantumista?

15

Lapsiin ja nuoriin sijoittaminen kannattaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä

Palveluihin ja varhaisiin tukitoimiin käytetty raha on kannattava investointi. On arvioitu, että yhden euron sijoittaminen

• vanhemmuuden vahvistamiseen (lapsella käytöshäiriö) liittyviin toimenpiteisiin tuottaa 8 euroa

• koulussa toteutettuihin kiusaamisen vähentämiseen liittyviin toimenpiteisiin tuottaa 14 euroa

• käyttäytymishäiriöitä vähentäviin toimenpiteisiin kouluissa tuottaa 84 euroa

(Knapp ym. 2011, Campion ym. 2012)

16

Heckman 2008/ suom. & muotoilu Perälä 201217

Lapsen ikä

Mitä saadaan yhden sijoituksen hinnalla?

• Lähes 3000 tuntia kotipalvelua

• Arviolta 550 tapaamista lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa

• 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa

• 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla

• Yli 400 kasvatus- ja perheneuvolakäyntiä

• Intensiivistä perhetyötä seitsemäksi vuodeksi

Sijoitus laitokseen maksaa 90 000 euroa vuodessa

18

Vahvat peruspalvelut edistävät hyvinvointia ja auttavat havaitsemaan heikkoja signaaleja

19

20

Laajat terveystarkastukset toteuttavat hyvinvointia edistävää työtä

Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoituksen toteutuminen %

21

THL: Lapsiperhekysely 2012

Vanhempien kokemukset laajoista terveystarkastuksista

22

Pienten lasten vanhempien näkökulmasta, n=955 (2009)

• Mitä toimivammaksi vanhempien yhteistyö työntekijöiden kanssa koettiin, sitä paremmin he kokivat saavansa apua

• Riittävä tiedonsaanti palveluista

• Vanhempien vaikutusmahdollisuudet ja päätöksentekoon osallistuminen

• Koordinoidut palvelut

(Halme, Perälä & Kanste 2014)

Millaiset palvelut koetaan riittäviksi?

23

Vanhempien avun tarve ja saatavuus

5.lk lasten vanhemmat, N=1629 (2013)

24

(Halme ym. 2013)

Monialainen yhteistoiminta lasten, nuorten ja perheiden palveluissa

Toimialajohtaja-kysely, n=490 (2009)

25

(Perälä ym. 2011)

• Toimialajohtajat tunsivat paremmin alueensa ja kunnan palvelut

• Toimialajohtajat arvioivat palvelujen riittävyyden paremmaksi

• Toimialajohtajien arvio henkilöstön suorituskyvystä oli parempi

(Perälä ym. 2011)

Kunnissa, joissa oli enemmän yhteistoimintaa

26

Toimialajohtajakysely, n=490 (2009)

Mitä tulisi vahvistaa?

Tarvitaan riittävä tietopohja säädösten seurantaan ja päätöksenteon tueksi (kansallinen ja kuntataso)

• kaikenikäisten lasten ja heidän perheidensä terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä

• palvelujen toimivuudesta ja tarpeisiin vastaavuudesta

• palvelujen kustannuksista ja vaikutuksista

Tutkimusrahoituksen ja kuntien kehittämistyön kohdentaminen näihin teemoihin

27

Kehittämisen toimenpiteet tulee kohdentaa siihen, mitä tapahtuu huolen heräämisen ja lastensuojelun välissä

28

Mitä tarvitaan?

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmän uudistus Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä opetustoimen koordinoitu,

integroitu kokonaisuus

Poikkihallinnolliset johtamisen rakenteet

Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan koordinaatio

Palveluita tulisi sekä valtiolla että kunnissa kehittää, suunnitella ja johtaa hallinnonalat ylittäen

29

Koen olevani tarpeeton. En tiedä,

mitä merkitystä elämälläni on.

Minua kuunnellaan. Pystyn vaikuttamaan

omaan elämääni.

Olen saanut ystäviä. Minulla on annettavaa

toisille.

• Lasten, nuorten ja perheiden kasautuvat kokemukset syrjään jäämisestä ja ei-onnistumisesta ovat eriarvoisuuden eletty ydin.

• Vastavoimaksi tarvitaan kokemuksia kuulumisesta omiin luonnollisiin yhteisöihin sekä mahdollisuuksia onnistua niiden jäsenenä.

Eriarvoisuussyrjäytyminen

vastavoimat

maalaus: Päivi Känkänen

30

Tunnen ihmisiä, joilta

voin saada apua.

En tiedä, keneltä pyytäisin apua.Minua ei kuulla.

En pääse mukaan,

olen yksin.

KIITOS!Anneli Pouta, osastojohtajaLapset, nuoret ja perheetTerveyden ja hyvinvoinnin laitosanneli.pouta@thl.fi

31