1

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA 2019-2021

HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KAUPUNKI, JOSSA ON AKTIIVISET KANSALAISET HYVINVOINTISUUNNITELMA 2018-2021

”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.”– J.P.Grant, UNICEFin entinen pääsihteeri

2

Tiivistelmä

Yhteisöllisyys Osallisuus Turvallisuus

Vanhemmuus Liikkuminen Terveys

Suunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään las-ten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (lastensuojelulaki 12 §) laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

MIKÄ ON LASTEN JA NUORTEN HYVIN-

VOINTISUUNNITELMA?

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, joka syntyi 1989 ja ra-tifioitiin Suomessa 1991. Sopimuksen tavoitteena oli luoda lapsiystävällinen maailma ja yhteiskunta.

Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapset saavat kasvaa ja käy-dä koulua terveenä, pelkäämättä väkivaltaa ja riistoa. Tämä on välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö sisältyy Hämeen-linnan kaupungin strategiseen päämäärään Hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset.

Kaupunki yhdessä asukkaiden, 3. sektorin, yritysten, oppi-laitosten ja seurakuntien kanssa mahdollistaa kuntalaisten oman hyvinvoinnin edistämisen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään:• Laajennetussa hyvinvointityöryhmässä• Kaupungin johtoryhmässä• Lautakunnissa• Kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa• SILTA-verkostossa• Nuorisovaltuustossa

HYVINVOINTI- SUUNNITELMAN

VIITEKEHYS

MIKSI TEHDÄÄN?

Lasten ja nuorten hyvin-vointisuunnitelma on valmisteltu yhdessä toimi-alojen, järjestöjen ja seura-kunnan kanssa. Lisäksi raporttia on työstetty nuorisovaltuustossa.

3

SisällysTiivistelmä .............................................................................................................................................................................. 2Johdanto ................................................................................................................................................................................. 4

1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila ......................................................................................................................................................................... 5

2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut .................................................................... 13

3. Lastensuojelun tarve kunnassa ............................................................................................................................................................................. 19

4. Lastensuojeluun varattavat voimavarat ja lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lasten-

suojelun palvelujärjestelmä .......................................................................................................................................................................................... 22

5. Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä ....... 28

6. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta .......................................................................................................................................................... 31

Suunnitelman kokoaminen ............................................................................................................................................... 32Lähteet .................................................................................................................................................................................... 32

4

JohdantoHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on koko kaupungin, eri toimialojen ja verkostojen yhteistyössä toteut-tamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa toimintaa. Tärkei-tä kumppaneita ovat kaupunkilaiset, kolmannen sektorin toimijat, oppilaitokset sekä yritykset. Hyvinvointi syntyy yksilön, yhteisön, ympäristön, yhteiskunnan palvelujärjestelmän sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman viitekehykseksi on otettu Oma Hämeen LAPE –hankkeessa (Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma) valittu Erik Allardtin määritelmä hyvinvoinnin ulottuvuuksista (1976). Erik Allardtin mukaan hyvinvoinnin aste määräytyy sen kautta, kuinka hyvin ihmisen perustarpeet on tyy-dytetty. Perustarpeet määritellään kolmen osa-alueen mukaisesti; elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) sekä itsensä toteuttaminen (being).

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2019-2021 kytkeytyy Hämeenlinnan kaupungin strate-giaan vuosille 2017-2021 ja marraskuussa 2018 hyväksyttyyn hyvinvointisuunnitelmaan 2018-2021. Hä-meenlinnan kaupungin päämääränä on olla hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset kansalaiset. Tätä tavoitetta osaltaan toteuttavan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman onnistumista seurataan ja raportoidaan vuosittain osana hyvinvointiraportointia. Suunnitelma sisältää Lapsiystävällinen –kunta ta-voitteet, joiden kantavina teemoina ovat yhdenvertaisuus ja osallisuus. Hämeenlinnan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teemoina ovat:

• Yhteisöllisyys, osallisuus, vanhemmuus, turvallisuus, liikkuminen ja terveys.

Kaupungissa toimii paljon erilaisia verkostoja, työryhmiä ja hankkeita, jotka erilaisilla toiminnoillaan edis-tävät hämeenlinnalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Yhteisten teemojen avulla kehitetään toimintaa, perus-palveluita ja varhaista tukea toimialojen rajat ylittäen niin, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi li-sääntyy. Hämeenlinnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta vastaa kaupungin johtoryhmä ja sen toiminnan tueksi on perustettu kaikkien toimialojen edustajista koottu hyvinvoinnin ja terveyden edis-tämisen työryhmä.

Hämeenlinnan kaupungissa on siirretty lapsi- ja perhepalveluiden painopistettä lastensuojelusta ennaltaeh-käisevään suuntaan. Tavoitteena on, että yhä useammat perheet saavat avun sosiaalihuoltolain mukaisista peruspalveluista. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla ja tarjo-amalla varhain perheille tukea lasten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvissä haasteissa.

Hämeenlinnan kaupungin arvot:Yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, luovuus, rohkeus, palveluhenkisyys, asukaslähtöisyys ja kestävä elämäntapa.

5

1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila

Vuonna 2018 Hämeenlinnan väkiluku laski. Asukkaita oli vuoden 2018 lopussa 67 532 (2017: 67 662). Lap-sia syntyi Hämeenlinnaan 507 ja asukkaita kuoli 775 eli luonnollinen väestönkasvu oli -268. Ulkomaalaisten osuus asukasluvusta vuoden 2018 lopussa oli 3,5 % ja vieraskielisten osuus 5 %.

Vuonna 2018 Hämeenlinnassa oli alle 6-vuotiaita 6 % ja alle 15-vuotiaita 15 % asukkaista (Tilastokeskus). Alle 25-vuotiaita oli 17 265, 25–64-vuotiaita oli 33 184 ja yli 64-vuotiaita 17 083 henkilöä. Vanhempien ikäluokkien osuutta kasvattaa ikärakenteen vanheneminen sekä samanaikaisesti eliniän piteneminen. Lap-siperheiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2017 Hämeenlinnassa asui 18 160 lapsiperhettä (2015: 18 401).

ElintasoLasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (myöhem-min LTH) –tutkimuksen vuoden 2018 tiedon-keruu kohdistui 4-vuotiaisiin lapsiin ja heidän perheisiinsä (LTH –tutkimuksen väliaikatulok-set, 31.5.2018 kertynyt tieto.) Hämeenlinnan kaupungin väliraportin mukaan 4-vuotiaiden lasten vanhemmista 25% oli erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Vanhemmista 49 % kokee perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalai-seksi. Alle 18-vuotiaista lapsista 11 % kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuuden alle (2017; 10 %.) (Lähde: Ti-lastokeskus)

Lasten pienituloisuusaste Hämeenlinnassa 2006-2017 (SotkaNet)

6

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2017 toteuttaman kouluterveyskyselyn tuloksista tarkas-teluun valittiin 4.-5.-luokkalaisten osalta liikunta, ravitsemus ja koettu terveys.

8.-9.-luokkalaisten, lukion ja ammatillisen opetuksen 1.-2. luokkalaisten kouluterveyskyselyn tuloksista tar-kasteluun valittiin koettu terveys, liikunta, ravitsemus, uni sekä päihteiden käyttö. (Kouluterveyskysely 2017) Lisäksi tarkastelussa on nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä. (Työ- ja elinkeinoministeriö)

7

Päihteiden käytössä tupakoinnin päivittäinen käyttö on laskenut vuosien 2008-2017 aikana. Samoin kokei-lut laittomien huumeiden osalta. Muutos 2008-2017. (Kouluterveyskysely)

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus alle 25-vuotiaiden työvoimasta las-ki 13,6 prosenttiin. (2017; 14,7 %). Perustoimeentulotukea 18-24-vuotiaista sai vuoden aikana 21,9 %:a vastaavan ikäisestä väestöstä. (Työ- ja elinkeinoministeriö, Työvälitystilasto) Vuonna 2018 alle 25- vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 447 (Työ- ja elinkeinoministeriö, Työvälitystilasto).

Nuorisotyöttömien alle 29-vuotiaiden määrän muutos 2/2016-1/2019 sekä nuorten alle 30-vuotiaiden yli 300 työmarkkinatukea saaneiden muutos 2/2016-1/2019. (Työ- ja elinkeinoministeriö, Työvälitystilasto ja Kelasto).

8

Nuorisotyöttömät Hämeenlinnassa 2013-2018 (TEM, Työnvälitystilasto)

Yhteisyyssuhteet 4.-5.-luokkalaisten kouluterveyskyselyn tuloksista sosiaalisten suhteiden näkökulmasta tarkasteluun valittiin perhe, ystävät sekä lähiyhteisöjen merkitys.

9

8.-9.luokkalaisten, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1.-2.luokkalaisten kouluterveyskyselyn tuloksista so-siaalisten suhteiden tarkastelun kohteiksi valittiin perhe, ystävät sekä lähiyhteisöjen merkitys.

Hämeenlinnalaiset nuoret, joilla on vähintään yksi läheinen ystävä (THL, Kouluterveyskysely 2008-2017)

10

11

Itsensä toteuttaminen4.-5.-luokkalaisten kouluterveyskyselyn tuloksista itsensä toteuttamisen tarkastelun näkökulmaksi valittiin turvallisuuden tunne, lähiyhteisöjen merkitys, mielekäs elämä ja harrastaminen sekä osallisuus. Uuden ope-tussuunnitelman palautekyselystä saatujen tulosten mukaan alakoululaiset kokivat 1-5 asteikolla keskiarvol-la 4,33 voivansa vaikuttaa omaan oppimiseen, opiskelutapoihin sekä opiskeluympäristöjen suunnitteluun ja valintaan. (Lähde: Perusopetus ja kouluterveydenhuollon asiakastyytyväisyyskysely 2018).

12

8.-9.luokkalaisten, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1.-2.luokkalaisten kouluterveyskyselyn tuloksista itsensä toteuttamisen näkökulmaan valittiin ei ole kiusattu koulussa (turvallisuuden tunne), lähiyhteisöjen merkitys, mielekäs elämä ja harrastaminen. (Kouluterveyskysely 2017). Uuden opetussuunnitelman palaute-kyselystä saatujen tulosten mukaan yläkoululaiset kokivat 1-5 asteikolla keskiarvolla 3,8 voivansa vaikuttaa omaan oppimiseen, opiskelutapoihin sekä opiskeluympäristöjen suunnitteluun ja valintaan. (Perusopetus ja kouluterveydenhuollon asiakastyytyväisyyskysely 2018).

13

2. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on rakennettu kuuden eri teeman näkökulmasta. Teemat tuovat esiin siihen liittyvät toimenpiteet, resurssit ja mittarit. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien palveluiden lähtökohtana ovat palvelutarpeista lähtevä palveluiden tuottaminen, monialaisten palveluiden ja toiminnan joustava yhdistäminen sekä saumattomien digitaalisia palveluita hyödyntävien palvelukokonaisuuksien ra-kentaminen. Lähtökohtana on palveluiden selkeyden, tavoitettavuuden ja saavutettavuuden mahdollistami-nen.

Tavoitteet ja toimenpiteet on jaoteltu kuuden eri teeman alle, joita ovat:Yhteisöllisyys, osallisuus, turvallisuus, läheisverkostot, liikkuminen, terveys

Resurssien kohdalla käytetään jäljempänä sivistys- ja hyvinvointitoimialasta SIHY-, sosiaali- ja terveystoimi-alasta SOTE-, kaupunkirakenteen toimialasta KAURA –lyhenteitä sekä konsernipalveluista KOPA-lyhennettä, johon mm. työllisyys- ja henkilöstöpalvelut kuuluvat.

14

YHTEISÖLLISYYSKuvaus: Jokaisella on joku turvallinen läheinen. Jokaisella lapsella ja nuorella on kavereita.

Tavoite: Aktiiviset ja osallistuvat hämeenlinnalaiset edistävät yhteistä hyvinvointia ja kunta-laisten terveyttä. Yksinäisyys ja kiusaamisen kokemukset vähenevät.

Toimenpide:

• Lapsen ja aikuisen laadukas arjen kohtaaminen: aikuinen on kiinnostunut lapsen kuulumisista ja arjesta.

• Matalan kynnyksen ohjausta, neuvontaa ja toiminnallista tekemistä nuorille sekä monikulttuuri-suuden huomioimista toiminnassa.

• Arki tukee lasta: kuntouttavia toimia sisällytetään koko ryhmän toimintaan.• Palvelut tekevät keskenään yhteistyötä lapsen ja perheen tarpeiden mukaisesti.• Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden kanssa tehtävää työtä yhteen sovitetaan ammatilli-

sella ja vapaaehtoisella tukihenkilötyöllä, leiri-ja ryhmätoiminnalla.• Talonrakennusinvestointikohteiden hankesuunnittelussa huomioidaan tontin käyttö mahdollisesti

myös lähiliikuntapaikkana.• Seuraparlamentit kantakaupungissa ja pitäjissä.• Kirjaston käytön opastaminen alakoululaisille. • Tapahtumien määrän lisääminen. Järjestetään hyvinvointia lisäävää kulttuuritoimintaa.• Joustava tilojen käyttö. Monipuolisten oppimisympäristöjen ja –työtapojen käyttö; koko kaupunki

oppimisympäristönä.• Lapsiystävällinen kunta – toimintamallin ja lapsiystävällisyys on luonteva osa organisaatioissa teh-

tävää ja toiminnan kehittämistyötä.• Kehitetään lapsivaikutusten arviointia.

Resurssi:

• SIHY, SOTE, KAURA• Tilapalvelut• Liikuntahallit • Verkostot: Te-palvelut, 3. sektori

Mittarit:

• Kouluterveyskysely, • Asiakaspalautekyselyt• Kuntosalien käyttöaste

15

OSALLISUUS

Kuvaus: Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi it-senään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Tavoite: Aktiiviset ja osallistuvat hämeenlinnalaiset edistävät yhteistä hyvinvointia ja kun-talaisten terveyttä.

Toimenpide:

• Lapset, nuoret ja perheet pääsevät osallistumaan palvelujen ja toiminnan suunnitteluun, toteutuk-seen sekä päätöksentekoon.

• Edistetään kaupunkikulttuuria ja kaupunkiaktivismia sekä huomioidaan lapsiyleisö toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Edistetään lapsilähtöisyyttä kulttuurilaistoksissa.

• Lapsi on varhaiskasvatuksessa, koulussa ja tukipalveluissa aktiivinen toimija. Tukipalveluissa hä-nellä on oikeus saada tietoa itsestään, prosessista ja tulla asiassa kuulluksi.

• Mahdollistetaan perheiden osallistaminen heidän omassa asiassaan lapsiperheiden palvelun systee-misen mallin mukaisesti.

• Otetaan käyttöön virkistyspaikkojen osalta sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Viedään tärkeimmät virkistys- ja retkeilykohteet karttaliittymään ja tiedotetaan asiasta.

• Toiminnan suunnittelussa parannetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja otetaan huomioon myös eri sukupolvien luonnolliset kohtaamiset julkisissa tiloissa.

• Asukkaiden talkootoiminta viher- ja retkeilyalueilla ja ulkoliikuntapaikoilla. • Asukkaiden osallisuuden lisääminen kaupunkirakenteen kehittämisessä ja ylläpidossa. • Järjestöjen tukeminen ja avustuskriteerien uusiminen.• Kehitetään monikanavaista ja laadukasta viestintää.

Resurssi:

• SIHY, SOTE, KAURA, KOPA• 3. sektori• Liikuntahallit Oy

Mittarit:

• Kouluterveyskysely• Huoltajien osallisuus• Asiakaspalautekyselyt• Työllisyyden tilastot

16

TURVALLISUUS

Kuvaus: Eriarvoisuus ilmenee sosioekonomisten ryhmien välillä lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla. Sosiaalista eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaan hyvinvoin-ti- ja terveyseroja. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Tavoite: Hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät.

Toimenpide:

• Kehitetään ympäristön esteettömyyttä.• Varhaiskasvatuksessa ja jokaisessa koulussa on kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen malli.• Varhaiskasvatuksessa ja koulussa lapset oppivat turvataitoja ja sosiaalisen median taitoja.• Haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja perheille tarjotaan tukea riittävän aikaisessa vaiheessa

toimivan palveluohjauksen kautta.• Kaupunki aloittaa kouluverkon liikenneturvallisuusselvityksen. Koulujen käyttöön tehtävät liiken-

neturvallisuuskortit valmistuvat.• Liikuntapaikat pidetään hyvässä kunnossa.• Monialaista työllistymistä edistävien palveluiden tarjoaminen ja mahdollistaminen osana muuta

palvelutarpeen mukaista palvelua.

Resurssit:

• SIHY, SOTE, KAURA, KOPA • Liikuntapalvelut• Terveyspalvelut

Mittari:

• Kouluterveyskysely• Asiakkaiden palaute• Palvelutarpeen arvioinnin määräaikojen toteutuminen• Työllisyyden tilastot

17

VANHEMMUUS

Kuvaus: Luodaan lapsille turvallinen kasvuympäristö ja turvataan vanhemmille aineelliset ja henkiset mahdollisuudet perheen perustamiseen ja lasten kasvattamiseen. (Sosiaali- ja ter-veysministeriö)

Tavoite: Hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät. Asukasmäärä kasvaa.

Toimenpide:

• Vahvuutta vanhemmuuteen – toimintaa sekä muita vertaisryhmiä lisätään monialaista työskente-lyä tiivistämällä.

• Vanhemmuuden tukemiseen lisätään ryhmätoimintoja neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. • Palveluneuvonta ja palveluohjaus ovat helposti saatavissa ja ovat sujuvaa kaikissa palveluissa. • Tarjotaan vanhemmille varhaista tukea, jotta he voivat ottaa vastuuta omasta ja lastensa hyvinvoin-

nista ja terveydestä.• Varhaiskasvatuksessa ja jokaisessa koulussa on kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen malli.• Haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja perheille tarjotaan tukea riittävän aikaisessa vaiheessa

toimivan palveluohjauksen kautta.• Monialaista työllistymistä tukevaa palvelua tarjotaan vanhemmille ja nuorille, jotta yhä useampi

saa työllistymistä tukevaa ja edistävää palvelua sekä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia.

Resurssit:

• SIHY, SOTE, KAURA, KOPA• 3. sektori

Mittari:

• Kouluterveyskysely• Asiakkaiden palaute• Palvelutarpeen arvioinnin määräaikojen toteutuminen

18

LIIKKUMINEN

Kuvaus: Liikkuminen kannattaa aina.

Tavoite: Aktiiviset ja osallistuvat hämeenlinnalaiset edistävät yhteistä hyvinvointia ja kunta-laisten terveyttä. Asukkaiden arkiliikkuminen lisääntyy ja sujuvat kulkuyhteydet mahdollista-vat oman arjen toimijuuden.

Toimenpide:

• Järjestetään tapahtumia arkiliikunnan lisäämiseksi.• Jatketaan suojateiden reunakiven madalluksia ja poistoja (esteettömyys).• Järjestetään työllistymistä tukevaa valmennusta työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi.• Otetaan käyttöön virkistyspaikkojen osalta sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Viedään tärkeimmät

virkistys- ja retkeilykohteet karttaliittymään ja tiedotetaan asiasta.• Rakentamisessa huomioidaan tontin käyttö myös mahdollisena lähiliikuntapaikkana.• Kunnostetaan lähiliikuntapaikkoja, rakennetaan kuntoportaat ja frisbeegolf-ratoja.• Järjestetään ryhmämuotoista liikuntaa. • Seuraparlamenttien ja seuratyönyrkin toiminta.• Pyöräilyverkon kehittäminen.• Joukkoliikenteen kehittäminen.

Resurssit:

• SIHY, SOTE, KAURA, KOPA• 3. sektori• Liikuntahallit Oy• Oppilaitokset• Yritykset

Mittari:

• Kouluterveyskysely• Asiakkaiden palaute• Palvelutarpeen arvioinnin määräaikojen toteutuminen

19

TERVEYS

Kuvaus: Terveys on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila (Maailman terveys-järjestö eli WHO,World Health Organization)

Tavoite: Hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienenevät.

Toimenpide:

• Varhaiskasvatuksessa ja jokaisessa koulussa on kiusaamisen ehkäisyn ja siihen puuttumisen malli.• Laadukas oppilashuolto, työtapojen kehittäminen ja kolmiportaisentuen työn vahvistaminen. • Kouluyhteisöjen monimuotoinen hyvinvoinnin tukeminen.• Haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja perheille tarjotaan tukea riittävän aikaisessa vaiheessa

toimivan palveluohjauksen kautta.• Kunnostetaan uimarantoja. Uimavesien valvonta. Ympäristön tilan seuranta. • Käynnistetään hanke, jossa tavoitellaan työikäisten liikunnan lisäämistä.• Kehitetään digitaalisia palveluita.• terveiden elämäntapojen noudattamisessa tukeminen.

Resurssit:

• SIHY, SOTE, KAURA, KOPA• Hankkeet• 3. sektori• Yritykset

Mittari:

• Kouluterveyskysely• Asiakkaiden palaute• Palvelutarpeen arvioinnin määräaikojen toteutuminen• Vesistön kunto• Ympäristön tila

Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalvelut ovat huomioineet henkilöstön tavoitteet ja toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palveluiden kehittymiseksi. Hyvinvoivat, perustehtäväänsä sitou-tuneet työntekijät ja toimivat työyhteisöt ovat edellytyksiä sille, että kuntalaiset saavat laadukasta palvelua. Hyvä esimiestyö mahdollistaa hyvinvoivat työyhteisöt. Henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa on uusi TYÖN ILO –malli. TYÖN ILO –malli perustuu strategian viiteen toimintakulttuurin teemaan: lupa innostua, teen yhdessä, arvostan jokaista kohtaamista, edistän yhteisiä tavoitteita sekä olen Hämeenlinnan väkeä.

3. Lastensuojelun tarve kunnassa

Viime vuosina lastensuojelun tarve on kasvanut valtakunnallisesti ja myös Hämeenlinnassa, mikä on näkynyt mm. lisääntyneinä kiireellisinä sijoituksina ja huostaanottoina ja kustannusten kasvuna. Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamista on tehty viime vuosikymmenen aikana esimerkiksi perustamalla lapsiperheiden kotipalvelu ja Toppari sekä perhetyötä lisäämällä. Myös sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoite on ollut las-tensuojelun paineiden vähentäminen. Tehdyt lisäykset ja kehittämistyö ovat näkyneet avohuollon lasten mää-rän tai kiireellisten sijoitusten määrän vähentymisenä, kunnes vuonna 2017 lastensuojelun tarve jälleen alkoi kasvaa.

Samaan aikaan on tehty töitä varhaisen tuen ja huolen puheen ottamisen lisäämiseksi, mikä on lisännyt pe-ruspalveluiden työntekijöiden ja kuntalaisten asioihin tarttumista ja sitä kautta tehtyjä ilmoituksia ja yhtey-

20

denottoja. Kuntalaisten mahdollisuuksia pyytää apua on lisätty, mikä näkyy erityisesti sosiaalihuollon yhtey-denottojen kasvuna. Painopiste on hitaasti siirtymässä lastensuojeluilmoituksista yhteydenottoihin, mikä on hyvä asia.

Tästä tehdystä kehittämistyöstä ja lakiuudistuksesta huolimatta lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä ja kustannukset ovat kasvaneet. Asiaa selvittämään asetettiin kansallinen selvitystyöryhmä ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan johdolla. Loppuraporttiin koottuja ehdotuksia hyödynnetään myös Hämeenlinnan kehit-tämistyössä.

Kuva 1. Lastensuojelun vireilletulot ja –ilmoitukset 2013-2018 Hämeenlinnassa

21

Kuva 2. Avohuollon asiakkaat Hämeenlinnassa 2013-2018

Kuva 3. Avohuollon sijoitukset ja kiireelliset sijoitukset Hämeenlinnassa vuosina 2013-2018

22

Kuva 4. Huostaanottojen ja huostassa olevien määrä Hämeenlinnassa 2013-2018

4. Lastensuojeluun varattavat voimavarat ja lastensuojelulain mukaisten tehtä-vien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä

Hämeenlinnan kaupungissa on siirretty lapsi- ja perhepalveluiden painopistettä lastensuojelusta ennaltaeh-käisevään suuntaan. Tavoitteena on, että yhä useammat perheet saavat avun sosiaalihuoltolain mukaisista peruspalveluista. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla ja tarjo-amalla varhain perheille tukea lasten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvissä haasteissa. Keskeisessä roolissa ovat neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ja oppilashuollon sekä nuorisotyön, kolmannen sekto-rin ja seurakuntien toiminta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Lapsi-ja perhepalveluissa kehitetään yhteistyötä sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden ja lastensuojelun välillä niin, että lapset ja perheet saisivat tarpeitaan vastaavia palveluita. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi Pa-rasta Lapsille ry:n leiritoiminnan ja Ice Hearts -toiminnan osalta. Lisäksi sivistystoimen kanssa on tavoitteena kehittää yhteistyötä koulupudokkaiden tukemiseksi.

23

Löydetään oikeanlainen tuki perheen tarpeen mukaan. Per-heiden ja viranomaisten yhteydenottojen käsittely. Sopivan tuen etsiminen perheelle yhdessä heidän kanssaan. Palvelu-tarpeen arviointi tehdään yhdessä perheen kanssa moniam-matillisena yhteistyönä perheen voimavarat ja vahvuudet tunnistaen. Luodaan räätälöityjä ratkaisuja ja sovitetaan palveluita yhteen.

Hyödynnetään digitaalisia palveluita osana palvelutar-peenarviointia ja vaikutusten seurantaa sekä palveluiden ja toimintojen yhteensovittamiseksi.

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI

Lapsiperheiden tukipalveluilla tarjotaan tukea ja apua per-heiden arkeen, vanhemmuuteen, lasten kehityksellisiin ja psyykkisiin pulmiin ja perheen vuorovaikutukseen. Lapsiper-heiden tukipalvelut sijaitsevat Uppsala-talossa. Palveluihin kuuluu lapsiperheiden kotipalvelu, varhaisen tuen perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö sekä perheneuvola, puhe- ja toi-mintaterapia. Uppsala-talossa toimivat myös oppilashuollon kuraattorit ja psykologit sekä varhaiskasvatuksen konsultoi-vat erityisopettajat.

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ

LAPSIPERHEIDEN TUKIPALVELUT

24

Lastensuojelun avohuolto on lähtenyt toteuttamaan systee-misen mallin mukaista työskentelyä vuodesta 2018 alkaen. Systeemisen mallin mukaisen työskentelyn tavoitteena on vahvistaa perheiden osallisuutta heidän omassa asiassaan. Työskentely on kohtaavaa ja perustuu työntekijän ja asiak-kaan suhteeseen. Lastensuojelun uudessa toimintamallissa apu ja tuki ovat konkreettisia ja kohdistuvat koko perhee-seen. Kiinnostuksen kohteena on koko systeemi, jossa lapsi elää.

Tiimit (6): 2 sosiaalityöntekijää, 1-2 sosiaali-ja perheohjaa-jaa.

Tiimi vastaa lastensuojelun asiakkuudessa olevien asiakkai-den kanssa tehtävästä työskentelystä, tukitoimien järjestä-misestä, sekä asiakassuunnitelman laatimisesta yhteistyössä lapsen ja hänestä huolta pitävien aikuisten kanssa. Asiakas-suunnitelma laaditaan ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa tai aina lapsen tilanteen muuttuessa. Tiimien tu-kena ovat johtavat sosiaalityöntekijät, jotka toimivat systee-misen mallin mukaisesti konsultoivina sosiaalityöntekijöinä. Lisäksi avohuollossa työskentelee perheterapeutti.

Virka-aikaisessa lastensuojelun päivystyksessä työskentelee sosiaalityöntekijä- sosiaaliohjaaja työpari. Virka-aikainen päivystys vastaa kiireellisistä lastensuojeluasioiden selvit-tämisestä, sekä kiireellisistä sijoituksista ja ottaa vastaan lastensuojeluilmoitukset, sekä sosiaalihuoltolain mukaiset palvelupyynnöt. Virka-aikaisen päivystyksen lähiesimiehenä toimii toinen alueen johtavista sosiaalityöntekijöistä.

LASTENSUOJELUN AVOHUOLTO

25

Perhehoitoyksikkö Kanerva toimii maakunnallisena lasten-suojelun perhehoidon asiakasohjaus- ja asiantuntijayksik-könä. Hämeenlinnan lisäksi toiminnassa ovat mukana Fors-sa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Hämeenlinna toimii Kanervan isäntäkuntana.

Kanerva vastaa toiminnassa mukana olevien kuntien sijais-, tuki ja kriisiperheiden rekrytoinnista, valmennuksesta (pri-de-valmennus), tuesta ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi Kanervan työntekijä on mukana läheisverkoston kartoit-tamisessa yhdessä Hämeenlinnan lastensuojelun avohuol-lon sosiaalityöntekijän kanssa ja vastaa läheisverkoston pride-koulutuksesta. Perhehoitoyksikkö etsii kunnan ha-kemuksesta lapselle sopivan sijais-, tuki- tai kriisiperheen. Kanervan työntekijät osallistuvat lapsen sijoitusprosessiin ja perhehoitajan intensiiviseen tukeen vuoden ajan sijoituksen alkaessa. Tämän jälkeen perhehoitajalla on mahdollisuus osallistua yksikön järjestämään ryhmätoimintaan, täyden-nyskoulutuksiin ja työnohjausryhmiin.

Kanervassa työskentelee johtavan sosiaalityöntekijän lisäk-si, sosiaalityöntekijä, vastaava ohjaaja ja kolme sosiaalioh-jaaja, joista yksi vastaa ikäihmisten perhehoidosta.

PERHEHOITOYKSIKKÖ KANERVA

26

Sijaishuolto vastaa huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten, heidän sijaishuoltopaikkojen ja lapsen huoltajien/vanhem-pien kanssa tehtävästä työskentelystä. Sijaishuolto vastaa huostassa olevien lasten hoidon laadun valvonnasta sekä lapselle ja vanhemmalle tehtävästä asiakassuunnitelmasta. Asiakassuunnitelmassa sovitaan muun muassa yhteydenpi-dosta sekä lapselle ja vanhemmalle tarjottavista tai heidän tarvitsemistaan tukitoimista. Lapsen asioihin liittyvä pää-töksenteko on sijaishuollon sosiaalityön vastuulla. Lapsen asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sijaishuollon työntekijät tapaavat säännöllisesti lasta ja hänen huoltajiaan/vanhempiaan sijoituksen aika-na.

Sijaishuoltopaikan valinnassa kiinnitetään erityistä huo-miota lapsen tarpeisiin, huostaanoton ja sijoituksen pe-rusteisiin, sisarus- ja perhesuhteiden, sekä lapselle muiden tärkeiden ihmissuhteiden ylläpidon mahdollisuuksiin si-joituksen aikana. Lisäksi entistä enemmän tulee kiinnittää huomiota lapsen ja perheen kulttuurisiin erityiskysymyksiin.

Sijaisperheiden hoito-ja kasvatustyötä tuetaan sijaishuollos-sa muun muassa sosiaaliohjaajan ja/tai perheohjaajan sekä sosiaalityöntekijän kotikäynnein, tapaamisin, sekä puheli-mitse. Lisäksi sijaisperheiden tueksi voidaan järjestää kodin-hoidollista apua. Sijaisperheille järjestetään myös työnohja-us.

Sijaishuollon tiimiin kuuluu: johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja ja kaksi perheohjaajaa.

LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO

27

Ankkuri on Kanta-Hämeen poliisilaitoksella toimiva mo-niammatillinen tiimi. Tiimi työskentelee Hämeenlinnan li-säksi Hattulassa ja Janakkalassa. Tiimin työtehtävänä on puuttua nuorten päihteiden käyttöön ja epäiltyihin rikok-siin. Ehkäisevää työtä tehdään erityisesti kouluissa. Toinen painopiste on väkivaltatyö ja erityisesti työskentely niiden perheiden kanssa, joiden lapsista on tullut lastensuojeluil-moitus perheväkivaltaan liittyen. Tiimin työhön kuuluu val-vontoja yhdessä poliisin kanssa mm. vappuna sekä koulujen alkaessa ja päättyessä.

Työskentelyn tavoitteena on lasten ja perheiden ja aikuisten elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen ja varhaisen tuen tarjoaminen, sekä tarpeen mukaisesti ohjaus muun avun tai tuen piiriin. Tiimin työn tavoitteena on nopea ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten rikoksiin sekä per-he- ja lähisuhdeväkivaltaan. Tavoitteena on tarjota moniam-matillista apua rikolliseen toimintaan syyllistyneelle lapselle mahdollisen rikoskierteen katkaisemiseksi. Myös rikoksen uhreiksi joutuneita lapsia ja aikuisia autetaan ja tuetaan.

Tiimiin kuuluvat poliisi, kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaali-ohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä.

Lapsella on oikeus jälkihuoltoon sijaishuollon päättymisen jälkeen tai jos lapsen avohuollon sijoitus on kestänyt vähin-tään 6 kuukautta. Tavallisesti jälkihuolto alkaa silloin kun sijaishuollossa oleva lapsi täyttää 18 vuotta ja jatkuu siihen saakka, kunnes hän täyttää 21 vuotta. Vuoden 2020 alusta alkaen oikeus jälkihuoltoon jatkuu aina 25 ikävuoteen saak-ka. Jälkihuollossa työskentelee sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Jälkihuollossa olevalla nuorelle tehdään oma asiakassuunnitelmansa. Hänellä on mahdollisuus saa-da jälkihuoltona tukea muun muassa itsenäistymiseen, asu-miseen, raha-asioiden hoitoon, opiskeluun, ja harrastuksiin liittyvissä asioissa. Nuorelle tarjottava tuki voi olla myös per-hehoidon tai nuorisokotiasumisen jatkumista nuoren tar-peen niin vaatiessa.

LASTENSUOJELUN JÄLKIHUOLTO

ANKKURI

28

5. Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimivat keskenään verkostona perheen tarpeiden mukaisesti. Sitä varten on yhdessä työstetty laadukkaan monialaisen verkostotyön periaatteita. Lasten ja nuorten muutosohjelman myötä tämä monialainen verkosto nimettiin perhekeskukseksi. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori perheineen saisi tarvitsemaansa tukea helposti ja oikeaan aikaan. Verkoston periaatteina on tehdä työtä yhdessä avoi-messa yhteistyössä asiakkaiden kanssa heidän näkemyksiään kunnioittaen. Työskentelyssä liitytään kump-paniksi, laaditaan konkreettisia tavoitteita ja tuetaan niiden saavuttamista edistäviä tekoja. Kohdataan ih-minen arvostavasti, aikuiset aikuisina, lapset lapsina. Työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia palveluita palvelupolulla.

ASIAN VIREILLETULO

Kohtaaminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa on laadukasta ja mahdollistaa helposti myös erilaisten huolten puheeksi ottamisen.

Huolitilanteessa työntekijä selvittää asiakkaalta onko perheellä jo meneillään palveluita. Jos on, ollaan asiakkaan luvalla yhteydessä palveluihin suunnitelman tarkistamiseksi.

Jos perheellä ei ole palveluita, yhdessä asiakkaan kanssa mietitään riittääkö yhteinen keskus-telu asiasta vai onko tarpeen kutsua koolle yksilöllinen oppilashuolto tai tehdä yhteydenotto palvelutarpeen arviointiin. Jos huoli on vakava, on työntekijällä velvollisuus tehdä lastensuo-jeluilmoitus.

Sosiaalipäivystystoiminta järjestetään koko maakunnan alueen kattavana toimintana vastuukuntamallilla. Vastuu-kuntana on Hämeenlinna.

Sosiaalipäivystys vastaa Sosiaalihuoltolain 29 ja 29a § mu-kaisesta ympärivuorokautisesta, kiireellisestä ja välttämät-tömästä sosiaalityöstä ja osallistuu psykososiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa. Sosiaalipäivystyksen työtehtävistä noin 70 % koskee lastensuojeluasioita. Lasten-suojeluasioiden lisäksi sosiaalipäivystystyössä kohdataan asiakkaita, jotka ovat kohdanneet äkillisen, järkyttävän kriisin, järjestetään ensivaiheen psykososiaalinen tuki ja varmistetaan asiakkaan saattaminen pidempikestoisen krii-sityön palvelujen piiriin.

Sosiaalipäivystyksessä työskentelee: johtava sosiaalityönte-kijä sekä 6 sosiaalityöntekijää.

SOSIAALIPÄIVYSTYS

29

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Yhdessä asiakkaiden kanssa arvioidaan tavoitteiden toteutumista, työskentelyn etenemistä ja työskentelyn menetelmien toimivuutta. Keskeinen arvioinnin sisältö on se, tuottaako työsken-tely hyötyä asiakkaan arjen sujumiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Työntekijät arvioivat omaa toimintaansa ja omaa näkemystään siitä, väheneekö asiakkaan asioita koskeva huoli ja edistytäänkö tavoitteissa.

TYÖSKENTELYN PÄÄTTÄMINEN

Työskentely päätetään yhdessä, kun tavoitteet ovat riittävällä tavalla toteutuneet. Päättämisen yhteydessä selvitetään, jatkaako asiakkaan kanssa vielä joku muu palvelu tai toiminta. Lisäksi sovitaan mahdollisesta seurannasta. Asiakkailta pyydetään palaute työskentelystä.

PALVELUSUUNNITELMA

Perheen palveluissa tehdään yhteinen suunnitelma.

Suunnitelmassa sovitaan tavoitteista ja työskentelyn tavoista mahdollisimman konkreettises-ti. Siihen kirjataan myös mahdollisten eri palveluiden työntekijöiden työnjaosta ja siitä kuka toimii perheen vastuu- tai omatyöntekijänä. Lisäksi sovitaan siitä, miten ja kuinka useasti pi-detään yhteyttä.

MONIALAINEN TYÖSKENTELY

Toimitaan yhteisen suunnitelman mukaisesti. Jos tulee tarvetta muuttaa suunnitelmaa, pide-tään huolta siitä, että kaikki verkoston jäsenet ovat siitä tietoisia. Huolehditaan, että lapset ja nuoret tulevat riittävästi kuulluksi työskentelyn edetessä. Jos huoli kasvaa, pysähdytään yh-dessä miettimään, mitä pitää muuttaa, vähentää tai lisätä. Asiakkaita ei lähetä mihinkään vaan verkosto huolehtii siitä, että sillä on käytössään riittävä osaaminen ja konsultaatio.

30

Terveys- palvelut,

lasten- ja nuoriso- psykiatria

Palvelu- tarpeen arviointi,Lapsiperheiden

tukipalvelut, koti- palvelu, perhetyö,

sosiaalityön palvelut

Aikuisten mielenterveys-

ja päihdepalvelut, kuntoutus- ja

työllisyyspalvelut

Toisen asteen oppilaitokset, korkeakoulut

Liikunta- ja kulttuuripalvelut

Varhaiskasvatus

Lasten ja nuortentoimijaverkosto

Neuvola, kouluterveyden-

huolto Järjestöt, vapaaehtoistyö,

harrastus- toiminta

Terveys- palvelut,

lasten- ja nuoriso- psykiatria

Kasvatus- ja perheneuvonta,

perheoikeudelliset palvelut, Toppari,

puhe- ja toimintaterapiaLastensuojelu-

palvelut

Nuoriso-palvelut, nuorten Ohjaamo

Perusopetus

Seurakunnat

Lapselle, nuorelle tai perheelle tarjottava tuki voi olla monenlaista ja sitä voivat toteuttaa monet tahot. Hä-meenlinnassa yleisimmät verkoston toimijat näkyvät alla olevasta kuvasta, Kuva 5.

31

6. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta

Suunnitelman toteutumista edistetään ja seurataan palveluiden esimiestyössä ja tiimeissä. Sivistyksen ja hyvinvoinnin- ja sosiaali- ja terveystoimialan välille on sovittu yhteistyötä edistävät rakenteet. Kaupungis-sa toimii LAPE -työryhmä, lapsiystävällisen kunnan ohjausryhmä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-sen työryhmä, joissa kaikissa sisältönä on myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut asiat. Suunnitelmaa arvioidaan vuosittain osana hyvinvointiraporttia sekä kerran valtuustokausittain koottavassa laajassa hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointiraportointiin kootaan suunnitelmaan sisältyvää indikaatto-ritietoa ja suunnitelman toteutumisen arviointitietoa.

Tammikuu - Maaliskuu Huntikuu - Kesäkuu Heinäkuu - Syyskuu Lokakuu - joulukuu

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -työryhmä

Johtoryhmä Johtoryhmä,lautakunnat

Kaupungin hallitus

Valtuusto

Järjestöjen työpaja, laajennettu työpaja

lapsiystävällinen kunta -koordinaatio-ryhmä

Johtoryhmä

Lastensuojelun asiakaspalautteen kerääminen alkaa maaliskuussa, jatkuu koko vuoden

Nuorisovaltuusto Marras - helmikuu

Ostopalveluiden perhetyön piirissä olevil-ta asiakasperheiltä palautteen keräämin-en ja syksyllä omana työnä tehtävän per-hetyön kysely

Tammi- huhti- elo ja marraskuu

Lastensuojelun asiakkuuksien määrän ja tuen tarpeen seuranta

Toukokuussa lastensuojelun systeemisen mallin mukaisesta työskentelystä kerätään palaute työntekijöiltä

Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta

32

Suunnitelman kokoaminenSuunnitelmaa ovat olleet kokoamassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä laajennettuna. Suun-nitelman kokoajat olivat:

strategiajohtaja Markku Rimpelä (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -työryhmän puheenjohtaja)vs. strategiapäällikkö Mira Sillanpääerityissuunnittelija Sofia Suvantoerityissuunnittelija Riitta Tuominenliikuntapalvelujen päällikkö Päivi Joenmäkivs. kasvatus- ja opetuspäällikkö Joni Tikkalapalveluesimies Sari Tuomivaarapalvelupäällikkö/lastensuojelupalvelut Marja Hänninenjohtava sosiaalityöntekijä Taija Ylätaloperhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marika Paasikoskierityissuunnittelija Tarja Mikkolaympäristö- ja terveystarkastaja Terhi Lainesuunnittelupäällikkö Jenni Sabeltyöhyvinvointipäällikkö Seija Mäkinenvs. strategiapäällikkö Ismo Hannulaharjoittelija Simo Saari

LähteetKouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2017Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) –tutkimus, 2018TilastokeskusSotkaNetAsiakaskyselytJärjestöjen ja toimialojen työpajatNuorisovaltuuston työpajaVanhusneuvosto