liikuntarakentelu - sivistysvantaa · 11.9.2018 kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 28 tavoite 2:...

LIIKUNTARAKENTELU

Vantaan varhaiskasvatuksen Leikkien liikkumaan syyskauden 2018 avaus 6.9.2018Risto Keskinen

Lasten ja nuorten toiminnallinen päivävarhaiskasvatuksessa1. Kulttuurikasvatus

- Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä- Muu taide- ja kulttuurikasvatus

2. Liikuntakasvatus- Ilo kasvaa liikkuen- Liikunnallisia arjen rakenteita varhaiskasvatukseen

3. Ympäristökasvatus- Metsäkerhot ja –eskarit- Harakka, Korkeasaari jne.- Kevätretket…

9.5.2018 2

3

Vain murto-osa eri ikäisistä liikkuu suositusten mukaisesti.Liikkuminen ei enää ole osa jokapäiväistä elämää, jota se ennen on ollut – osinpakostakin. Pääsääntöisesti liikkumiseksi ymmärretään erilliset liikunta- jaurheilusuoritukset, joita mennään tekemään tiettyyn aikaan, tietyissä olosuhteissa.Vapaa-ajan liikunnan merkitys on edelleen suuri fyysistä kuntoa, elämänlaatua,sosiaalisia verkostoja, mielihyvää ja virkistystä ylläpitävänä ja edistävänä toimintana.Liikkumisen kokonaismäärän lisäämisen ja istumisen vähentämisen näkökulmista senmerkitys on kuitenkin marginaalinen.Liikkumattomuus-ongelman ratkaisemisessa keskiössä on liikkumisenpalauttaminen luontaiseksi osaksi kaupunkilaisten elämää. Liikkumisohjelma eiole liikuntaohjelma.Olennaista on kyetä vaikuttamaan ihmisten ajatusmaailmaan, arkiympäristöön jatoimintakulttuureihin niin työpaikoilla, kouluissa, neuvoloissa,varhaiskasvatusyksiköissä, kotihoidossa ja lukuisissa muissa paikoissa.

Teesit – esimerkkinä liikuntarakentelu• Liikkuminen ei ole sama kuin liikunta• Luova mielikuvitusleikki liikuttaa varhaisiässä• Keho-mieli on enemmän kuin motorinen kehitys• Liikkuminen on osallisuutta• Julkisen varhaiskasvatuksen työn pääkohde on asuinalue ja kaupunki• Tarvitaan ajattelutavan systeeminen muutos• Liikkuminen on kulttuuria ja ympäristötietoisuutta• Liikkuminen on lasten ja lapsiperheiden osallisuutta• Kasvatuksessa vähemmän on enemmän (Rousseau)

11.9.2018 Etunimi Sukunimi 4

Leikki-maailmat

Lastentarha 3 /2014

Varhainen draamaleikki

• Kosketus- ja kutitusleikit, jalallakeinuttaminen, sylissähyppyyttäminen

• Lorun tai laulun säestämänä jarytmittämänä

• Ennustettavaa vuorovaikutusta

• Draamaleikki on portti roolileikkiin

Leikki ja leikilliset oppimisympäristöt

1.Yhteisen, motivoivanleikkiteeman rakentaminen

2.Aktiivinen osallistuminen roolissa

3.Emotionaalinen sitoutuminenleikkiin

4.Vuorovaikutuksen dialogisuus

5.Leikkijuonen dramaattisestajännitteestä huolehtiminen

6.Johdonmukaisen ja kiehtovanjuonen kannattelu

7.Leikin kriittisten käänteidenkehittely

Aikuisten tehtävät leikissä

Satudiplomi

Sadut ja suullinen tarinankerronta1. Miten johdatella lapsi sadun maailmaan?2. Miten ja miksi havainnoida lasta ja hänen kokemusmaailmaansa?3. Mikä lasta kiehtoo ja pelottaa?

Vanhempien ja ammattikasvattajien yhteistyö1. Lapsen kokemusmaailman jakaminen2. Saduttaminen ja lapsen tarinat3. Lapsi ryhmässä – havaintojen jakaminen aikuisten kesken

Leikkimaailmat1. Leikkimaailman teeman yhteinen valinta2. Pitkäkestoisen leikkimaailman ylläpitäminen3. Vanhempien osallistuminen

Lapsen kehityksen ja vertaissuhteiden kehittämisen näkökulmat1. Lapsen mielikuvituksen ja itsesäätelyn kehitys2. Kieli tai kielet ja leikki3. Leikki, leikkimaailma, digitaalinen virtuaalimaailma4. Satu leikki-oppimisprosessin kehkeytyvänä kehyksen ja kytkentä lasten maailmaan

Mistä tarinat tulevat ja miten niitä käsitelläänleikkimaailmojen virittäjinä?• Satukirjoista (Satudiplomi),• Lasten kokemuksista ja kuulluista aikuisten puheista,• Mediasisällöistä,• Lasten sadutuksesta,• Alueen perimätiedosta,• Suvun tarinoista (Aikamatkalla)

• Tarinoita ’seulotaan’ kertoen, keskustellen, taiteillen, tutkien, liikkuen…• Leikkimaailmoja rakennetaan ja ylläpidetään

• Tarvitaan sään ja kovan käytön kestäviä, helposti säilytettäviä jahuollettavia rakenneosia, ’korvaavia esineitä’ ja muuntuvia roolitunnuksia(yhteistyö Uusix-verstaan muotoiluväen kanssa)

Liikkuvan arjen rakenteita varhaiskasvatukseenTulokset 2018:• 4 testattua toimintakonseptia: perhe-, metsä-, tarinaliikunta ja pyöräily- verkkoaineisto (käsikirja, blogi, some-ryhmä?)- koulutus- ja ohjaussisällöt sekä –menetelmät- ikävariaatio

• 4x2 testattua ’liikuntakärryä’- materiaali- ja välineistö ikävariaatio huomioiden- ohjaustuen muotoilu- aikataulutus ja työnjako- säilytys, kunnossapito ja päivitys

• 2-3 levityssuunnitelmaa: vare (lp+pk+pph+k), kuva, mahd. muu levitys

11.9.2018 15

Ulkoleikki ei voi olla vainsääntöleikkiä, koska

• Sääntöleikit sujuvat heikosti ilmanaikuisen johtavaa roolia niissä

• Leikkien pitää kulkea sisältä ulosja takaisin, kodista päiväkotiin jatakaisin sekä kodista kotiin

Luovien leikkien liikunnallistamiseentarvitaan:

• Tarinakehyksiä, taidetta, taikaa• Säänkestävää roolirekvisiittaa,

tunnuksia ja asuja• Leikin rajaamiseen välineitä• Välineitä kiipeämiseen,

kieppumiseen, hyppäämiseen,ryömimiseen, tasapainotteluun…

Lapsia liikuttavat voimat

1. Emotionaalis-esteettinen, tutkiva suhde ympäristöön

2. Ajatuksellisten ja/tai toiminnallisten välineiden kautta ympäristöstä avautuvattartuttaviksi uudet toimintamahdollisuudet – tarjoumat

3. Välineet ja/tai tarinakehykset jotka vaativat laadukasta yhteistoimintaaavatakseen tutussa/vieraassa ympäristössä sellaisia uusia tarjoumia, jotka ovatoman lähikehityksen vyöhykkeen ylärajalla ja emotionaalis-esteettisesti kiehtovia

4. Havaintojen ja kokemusten erittelevä jakaminen vertaisryhmässä tarinallisesti,kehollisesti

5. Riskien hallinnan opettelu

6. Aikuisten arvostus ja kehystys – tuki leikkisignaalin/tarinan jännitteen ylläpidossa

Em. voimat Tervapataleikissä?

1. Emotionaalis-esteettinen – padassa kärventymisen pelko vähenee, jos joutuupitkään seisomaan paikallaan

2. Ajatuksellisten ja/tai toiminnallisten välineiden avaamat tarjoumat – padan koon,maaston, liikkumistavan, mukana kuljetettavan tms. vaihtelu

3. Yhteistoiminta lähikehityksen vyöhykkeen ylärajalla – hidas ja nopea tylsistyvät,kun saman tasoiset juoksijat valitsevat toisiaan yhä uudestaan

4. Tulkinta vertaisryhmässä tarinallisesti, kehollisesti – ei toteudu helposti

5. Riskien hallinta – hämäyseleet ja -äänet

6. Leikkisignaali, kehys, tarina – erityisen paljon aikuisen varassa

Em. voimat rakentelu- tai seikkailuleikissä?

1. Emotionaalis-esteettinen – uusia yhteisiä merkityksiä luodaan viitteellisesti

2. Ajatuksellisten ja/tai toiminnallisten välineiden avaamat tarjoumat – tarina, ele,laulu, pressu, lankku tai köysi tekee kannosta vaikka mitä

3. Yhteistoiminta lähikehityksen vyöhykkeen ylärajalla – eritasoiset leikkiteot voivatolla yhtä tärkeinä rakentamassa samaa leikkiä

4. Tulkitseva jakaminen vertaisryhmässä tarinallisesti, kehollisesti – omille tarinoille,kuvitteellisuudelle on tilaa

5. Riskien hallinta – toverin pelastaminen rohkeasti toimien

6. Leikkisignaali, kehys, tarina – välineistö ja rekvisiittakin kannattelevat

KIERRÄTYS-TAVARAA

• lautoja, lankkuja• taikalaatikoita• salaojaputkia• tennispalloja• autonrenkaita• traktorin

sisärengas• puulaatikko• muovisia

leipälaatikoita• muovisia

juomakoreja• köysiä

• kiinnitysliinoja• kiinnityspuomi• puupalikoita• sylintereitä• puupölkkyjä• tikkaita• pukkeja• auton takapyörän

laakeri• risutukkeja• salvos-osat• ”fröbelin palikat”

ulkokäyttöön -(2x4” kehikot70x70x70cm ja

70x70x140cm)• filmivanerilevyjä

(edellisiin sopivat)

• purjekangasta,rakennuspressu(katoksia,alustoja, seiniä,kulisseja,roolitunnuksia)

• lumirakenteluvälineitä: (muotit,kumihanskat,lapiot,veistovälineet)

• lasten hanskat jakypärä

Standardi EN 1176-1, SFS-käsikirja 143.• ”Riskit kuuluvat oleellisesti leikkipaikkoihin ja muutenkin kaikkiin ympäristöihin, joissa lapset viettävät

aikaa leikkien. Leikkipaikkojen on tarkoitus tarjota lapsille mahdollisuus kohdata hyväksyttäviä riskejäinnostavassa, haastavassa ja valvotussa oppimisympäristössä. Leikkipaikkojen suunnittelussa tulisipyrkiä siihen, että lapsille tarjotaan riittävästi haasteita, mutta samalla heitä suojellaan vakaviltaloukkaantumisilta.

• Turvallisuudenhallinnan periaatteita sovelletaan niin työpaikoilla kuin leikkipaikoillakin. Näissäympäristöissä turvallisuus ja edut vain painottuvat eri tavalla. Leikkipaikoissa pienille riskeillealtistuminen on hyödyllistä, sillä se tyydyttää ihmisen perustarvetta ja antaa lapsille mahdollisuudenoppia riskeistä ja niiden seuraamuksista valvotussa ympäristössä.

• Lasten leikkimiseen liittyvät ominaisuudet ja hyödyt, joita leikkikentällä leikkiminen tuo lastenkehitykselle, on otettava huomioon. On kuitenkin myös muistettava, että lasten on opittavakäsittelemään riskejä, ja tämä voi johtaa kolhuihin ja mustelmiin ja toisinaan jopa murtuneeseenjalkaan. Tämän standardin ensisijainen tarkoitus on estää loukkaantumiset, jotka johtavatvammautumiseen tai kuolemaan, ja toissijaisesti on tarkoitus vähentää vakavia seuraamuksia, jotkaaiheutuvat satunnaisista väärinarvioinneista, joita vääjäämättä tulee tapahtumaan, kun lapset pyrkivätparantamaan suorituskykyään – oli se sitten sosiaalista, älyllistä tai fyysistä.”

(vrt. Unfallkasse Berlin, Play England)https://www.rakennustieto.fi/kortistot/rt/kortit/10966.html.stx

11.9.2018 Etunimi Sukunimi 23

24

Liikkumisohjelma

11.9.2018 26

Vuoden 2018 aikana täsmennetään ja kuvataan strategiakaudenresurssit. Jokainen toimiala vastaa alan tarvitsemista resursseistaLiikkumisen tavoitteet viedään toimialojen sitoviksi tavoitteiksi 2019.

Ohjelman johtoryhmä suunnittelee, koordinoi ja seuraa.Kokeilutyöryhmä suunnittelee, ohjaa ja arvioi eri palveluissatoteutettavia kokeiluja. Markkinointiviestinnän ja digitalisaationtyöryhmä vastaa hankkeen näkyvyydestä.

Työtavat

Palvelujen uudistaminen:•tiedolla johtaminen•henkilöstön osallisuus•eri palveluiden yhteissuunnittelu•systemaattiset ja rohkeat kokeilut•uuden teknologian hyödyntäminenViestintä ja markkinointi:•markkinointikampanjat•palvelujen viestinnän uudistaminen•yhteiskunnallinen vaikuttaminen (keskustelun herättäminenja lisääminen poliittisilla foorumeilla ja mediassa)

Osallisuus ja kumppanuudet:•sidosryhmäyhteistyö (yleishyödylliset toimijat ja yritykset)•tutkimusyhteistyö•kaupungin palvelujen ja tilojen avaaminentestiympäristöalustaksi•liikkumisen edistämiseen kohdennetut avustukset•avoimet yhteiskehittämisen menetelmät•etsivän työtavan soveltaminen korkean riskin kohderyhmienlöytämiseksi ja saattamiseksi palvelujen piiriin sekäpalveluketjurakenteiden kehittäminen yhä paremminriskiryhmien tarpeita vastaaviksi

27

Miksi? Liikkumistottumukset omaksutaan varhain, pääsääntöisesti 3-vuoden iässä.Pienten lasten ohjattu vapaa-ajan liikuntaharrastaminen on yleistynyt ja se aloitetaanentistä nuorempana. Tästä huolimatta pääkaupunkiseudun lasten motoriset taidot onarvioitu tutkimuksissa olevan alhaisemmat kuin muualla Suomessa. Tämä onhuolestuttavaa, sillä motoriset taidot vaikuttavat lasten liikunnallisuuteen myöhemmälläiällä. Yksittäiset tutkimukset pienten lasten liikkumisesta osoittavat, että pääsääntöisestiarkikäytännöt ovat fyysisesti passiivisia ja paikallaanoloa on keskimäärin paljon. Vainmurto-osa pienistä lapsista liikkuu tuoreiden liikuntasuositusten mukaisesti. Perheetliikkuvat pääkaupunkiseudulla vähemmän yhdessä kuin muualla maassa. Turhat kiellot,estot ja rajoitteet sekä ympäristön ja liikenteen vaaralliseksi kokeminen vähentävät lastenluontaista liikettä ja ulkona leikkimistä Varhaiskasvatusyksiköiden tilat, pihat, varusteet javälineet eivät kaikilta osin tue liikunnallisuuden lisäämistä.

0-8 -v Hgin liikuntaohjelman kärkeen

11.9.2018 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala 28

Tavoite 2: Pienten lasten liikkuminen on kaikkiakaupungin toimialoja koskeva, yhteinen sitovatavoite. Tavoitteena on, että suositusten mukaanliikkuvien pienten lasten osuus kasvaa nykyisestä10-20 prosentista 40 prosenttiin ohjelmakaudenloppuun mennessä.

29

30

Helsinkiläisten liikkumisen olennainen lisääminen edellyttääsysteemistä muutosta. Systeemisellä muutoksella tarkoitetaanajattelutapojen, toimintamallien, rakenteiden ja yhteistoiminnanuudistamista. Kysymys on liikkumisen aiempaakokonaisvaltaisemmasta ymmärtämisestä, edistämisestä jakoordinoinnista. Vaikka liikkumisohjelmassa kehitetäänyksityiskohtia, sen onnistumisen edellytyksenä on toimivienyksityiskohtien saumaton kytkeytyminen toisiinsa. Kaupunki on yksitoimija liikkumisen edistämisessä. Se voi omalla toiminnallaan ollaaktiivinen ja kannustava alusta myös järjestöille, seuroille, yrityksilleja kaupunkilaisten omatoimisuudelle. Liikkumisohjelman myötätarkoituksena on luoda toimiva liikkumisen ekosysteemi Helsinkiin.

Systeeminen muutos

”Leikki on varhaiskasvatuksen keskeinen työtapa. Pedagogisessatoiminnassa voidaan leikin juonen kehittelyssä ja leikkimaailmojenrakentamisessa yhdistää esimerkiksi draamaa, improvisaatiota tai satuja.”…

…turvata leikin edellytykset, ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja huolehtiasiitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissäleikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

…ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä…

…myös aikuinen on oppija … merkityksestä ja lasten leikkiin liittyvistähavainnoista huoltajien kanssa. Tällä tavoin voidaan edistää leikkienjatkumista kotona tai varhaiskasvatuksessa.”

Vasun valtakunnalliset perusteet s. 39

Näkökulman vaihtoMIELI OPPII JAKEHO TEKEE

Keho on mökki, jotaaivot siirtelee

Keho: motorinenkehitys & Mieli:kognitiivinen kehitys

KEHO-MIELI OPPII JATEKEE

Keho elää merkitystenmaailmassa

Neuro-motoris-kognitiivinen vyyhti: keho-mieli sekä suuntaa ettärajaa kokemista jaajattelua

Prof. Eeva Anttila

Tarinallisuus puhutun tuolla puolen

• Vastasyntyneellä pidättelemätön kyky jakaipuu vuorovaikutukseen

• Kehon liikkeet, rytmi ja ääntelyn intonaatiokuljettavat askel askeleelta

• Jaettua svengailua, jossa vahvistetaan toinen toisensa agenssia• Miltä tuntuu olla elossa ja jakaa juuri se?• Jaettu huomio / kokemus kummallekin oman eletyn kehonsa kautta

Prof.ColwynTrevarthen

Merkitysten rakentaminen sanoitta• A esittelee idean kehollisesti• B ymmärtää osittain / kokonaan ja matkii• A vahvistaa• Yhteisymmärryksen jakaminen, yhteisen

teeman rakentaminen jatkuu• Kukin lapsi sovittaa ja uudelleenmuotoilee

leikkiprosessin kullakin askeleellatoimintaansa suhteessa toisten toimintaanja sen heijastamiin kiinnostuksiin

Vare auttaa eri toimijoitakehittämään lapsiperheitä

kiinnostavia toimintatapoja,

joihin rohkaisee perheitä janiiden yhteisöjä tarttumaan.

9.5.2018 35

36

Kävely on suosituin kulkutapa, joskin kävellen tehtyjen matkojenosuus laski 2 prosenttia 2016 ja 2017 välisenä aikana. Jalankulunosalta kehittämistarpeet liittyvät liikennekasvatuksen lisäämiseen,jalkakäytävien ja kävelyteiden rakentamiseen, talvikunnossapidon(auraus, hiekoitus) sekä jalankulun liikenneturvallisuudenparantamiseen (selkeät suojatiet ja risteysalueet, kävelykadut), kutenmyös reittien viihtyisyyteen.

Tavoite 8 Kaupunkiympäristö, luonto ja merelliset palveluthoukuttelevat kävelemään, pyöräilemään ja virkistäytymään

37

Miksi? Pyöräilyn määrät ovat kasvaneet, mutta pyöräilyn kulkutapaosuus on pysynyt noin10 prosentissa. Pyöräilybarometrin (2017) mukaan helsinkiläiset pyöräilisivät enemmän,mikäli pyörien pysäköintipaikat ja alueet olisivat paremmin turvattuja ilkivallalta javarastamiselta, pyöräväyläverkko olisi kattavampi ja yhtenäisempi, pyöräily olisiturvallisempaa, pyöräväylät pidettäisiin paremmassa kunnossa ja pyöräväylien työmaa-aikaiset järjestelyt olisivat paremmat. Helsingin ja Vantaan asukkaidenympäristötietoisuutta, asennetta ja valintoja koskevassa selvityksessä (2018) ylikolmannes vastaajista arvioi lisäävänsä pyöräilyään, mikäli väylien talvihoitoaparannettaisiin. Jopa 45 prosenttia lisäisi pyöräilyään, jos pyörän kuljettamistajoukkoliikenteessä helpotettaisiin.

Hirvonen, Jukka & Vahatalo, Maaria (2018). Ympäristöasenteet ja kaupunkikehitysHelsingissä ja Vantaalla. Tutkimuksia 2018:1. Kaupungin kanslia, kaupunkitutkimus.

Pyöräily

Metro 2.6.2016

Kehitetäänmenetelmiä, joillalapset kuuluviin janäkyviin

- vanhempien kanssa

- alueen ja kokokaupungin eritoimijoiden kanssaHelsinki tukee asukkaiden jayhteisöjen alueellista oma-aloitteisuutta jayhteistoimintaa. …

Kaupunki kaikkia vartenrakennetaan yhdessä.

11.9.2018 https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Documents/LAPS_eduskuntakertomus_2018_FI.pdf 41

Osallisuuden muotoja1) Lapsen osallisuus kasvatusyhteisössä

2) Vanhemman osallisuus kasvatusyhteisössä

3) Lasten ja lapsiperheiden osallisuus asuinalueella ja yhteiskunnassalaajemmin

Onnistumisen kriteerinä: siirtyvätkö ideat lasten ja lapsiperheiden osallisuudestavanhempien keskinäiseen sekä lapsiperheiden ja yhteiskunnan eri toimijoidenkeskinäiseen vuorovaikutukseen asuinalueella ja yhteiskunnassa.

”Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ja järjestäjät rakentavat yhdessäasuinalueensa lapsiperheiden kasvatusyhteisöjä javerkostoitumista kaupunginosan ja koko Helsingin eri toimijoidenkanssa.”

”Koko kaupunki on kasvatuksen ympäristö, ja kaikki sen toimijat rakentavat sivistystä sekävaikuttavat lasten kansalaisoikeuksien toteutumiseen.”

”Vasu-uudistuksen taustalla on lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksentoimintaympäristön muutokset sekä uuden lapsuustutkimuksen myötä tarkentunut lapsi- jalapsuuskäsitys: lapsen osallisuuden laajempi ja syvempi tulkinta.”

9.5.2018 43

Leikkimaailmoihin siirtyminen

• Siirtymärituaalit:aikamatkalaulu, osoitekone,seikkailupaita, käsistä kiinni,hattu, takaperin kävely,vaatteet nurin

• Hahmo vastaanottamassa

• Vierailut esim. viikottain

PiharakenteluleikkiKatri LehtonenMetropolia AmmattikorkeakouluErikoistumisopinnotPsykomotoriikka toimintakyvyn tukenaKehittämistyö6.1.2014

http://www.psykomotoriikka.org/wp-content/uploads/2014/03/Piharakenteluleikki.pdf

3.5

11.9.2018 59

1) Kaupunkilaisten terveys, hyvinvointi jatoimintakyky paranevat.2) Liikenteen päästöt ja ympäristöhaitatvähenevät.3) Sosiaalinen koheesio vahvistuu.4) Kaupungin elinvoima ja kiinnostavuuskasvavat.

Helsinkiläisten liikkuminenlisääntyy ja istuminen

vähenee.Liikkumisen %-osuusvalveillaoloajasta eri-ikäisillä- Kävely ja pyöräily,- vapaa-ajan liikunta(organisoitu ja omatoiminen)- ulkoilu

Liikkumisen edistäminenon näkyvä ja kiinteä osa

kaupunkikonserninhyvinvoinnin ja

terveydenedistämistyötä.

Kaupunkilaiset kokevatliikkumisen arjessaan

helpoksi jahoukuttelevaksi.

Osatavoite 1:Kävelyn ja pyöräilyn

kulkumuoto-osuus kasvaa.

Osatavoite 2:Vähän liikkuvien osuus eri-

ikäisissä pienenee jaterveys- ja hyvinvointierot

kaventuvat.

Osatavoite 3:Lasten ja nuorten

kokonaisaktiivisuus kasvaa.

Osatavoite 4:Ikääntyneiden liikkuminenlisääntyy ja toimintakyky

vahvistuu.

Osatavoite 5:Liikkumis- ja

toimintaesteistenosallistuminen lisääntyy.

Kaupunginosien väliseterot huomioidaan

palvelutarjonnassa.

Asukaskokemus ohjaapalveluiden ja

kaupunkiympäristönkehittämistä.

Kaupunkilaiset kokevat,että liikuntapalvelut ovatheille yhdenvertaisesti

saatavilla.

ToimintaakoskevattavoitteetVaikuttavuustavoitteet Ydintavoite

Liikkumis-ohjelmanosatavoitteet

60

Osatavoite 2.1 Varhaiskasvatusympäristö on liikkumiseen kannustava.5: Kaikki Helsingin varhaiskasvatusyksiköt ovat valtakunnallisen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmanpiirissä vuoteen 2021 mennessä. Ohjelman tavoitteena on vaikuttaa laajasti liikkumisenlisäämiseen ja istumisen vähentämiseen, varhaiskasvatuksen tilojen ja varusteidenkehittämiseen, henkilökunnan osallistamiseen ja hyvien käytäntöjen jalkauttamiseen.Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöjä kehitetään itsenäiseen toimintaan aktivoiviksi.Lasten aktiivisuutta tuetaan arjen ohjaustilanteissa.6: Kaikissa leikkipuistojen eri-ikäisten toiminnoissa on mukana liikkumisen elementti.7: Tuetaan varhaiskasvatuksen ja iltapäivätoiminnan henkilöstön roolimallia aktiiviseenliikkumiseen kannustamisessa järjestämällä henkilöstölle pedagogista ja ergonomistakoulutusta.8: Tuotetaan kahden Helsingin alueen päiväkodeille ja kouluille kulttuurin ja vapaa-ajanpalveluista palvelutarjotin.9: Toteutetaan Liikkuvan arjen rakenteita varhaiskasvatukseen -hanke. Hankkeessa syntyyvalituilla alueilla 4 testattua toimintakonseptia jalkautettavaksi laajasti koko Helsinkiin.10: Vahvistetaan fysioterapeuttien roolia varhaiskasvatuksessa huomioiden erityistä tukeatarvitsevat lapset.

Liikkuvan arjen rakenteita varhaiskasvatukseenMenetelmät• Täydennyskoulutustarjotin (luento, videoluento, kirjallinen aineisto, työpaja)• Ohjaustarjotin (alueen johdon tai hlöstön ryhmätyönohjaus, vertaisohjaus)• Perheet, vanhemmat vahvasti mukaan• Alueellisten yhteistyöverkostojen rakentaminen: lähiliikuntapaikat – reitit –

välineiden lainaus ja palautus, laatikot ja avaimet –porukat• Yhteydet ympäristö- ja kulttuurikasvatuksen eri toimijoihin• Kaupunginosastrategiat• Liikuntaleikkikärry (vrt. Musakärry)• Pop-up –leikkipuisto• Leikkiturvallisuutta koskeva viestintä: riskien poistosta riskien hallintaan• Teemapäivät: leikin, sadun, vauvan, lasten oikeuksien ..• Henkilökunnan tuki- ja liikuntaelinongelmat huomioon• Monikielisyys, erilaiset liikuntaetiketit, uudet liikuntamuodot

11.9.2018 61

Yhteys vasuun & kaupunkistrategiaan

• ” Helsingissä lapsuus ja lapset saavat kuulua ja näkyä kaupunkikuvassa. …Yhdessä moninaisten,lasten elämää avartavien ja lapsuutta arvostavien kulttuuri-, kirjasto- ja liikuntapalvelujen,ympäristökasvattajien sekä muiden toimijoiden kanssa rakennamme lasten kanssa yhteistä, erisukupolvien kohtaamiseen kannustavaa Helsinkiä…

• Hyvä palveluohjaus auttaa lapsiperheitä löytämään kaupungin monet hyödylliset resurssit. …kaupunginosissa monialaista yhteistyötä rakennetaan varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen jajärjestäjien, muun julkishallinnon, järjestöjen ja asukasyhteisöjen sekä yritysten kanssa. …Tärkeää on myös perheiden keskinäinen yhteisöllisyys, joka vaikuttaa myönteisellä tavalla lapsenkokemukseen yhteisöllisestä ja osallisuuden mahdollistavasta ilmapiiristä…

• Monipuolisen liikkumisen näkökulma innostaa lapsia kokemaan liikunnan iloa sisällä ja ulkona,kaikkina vuodenaikoina, ohjatusti ja omaehtoisesti, vaihtelevilla kuormitustasoilla.”

11.9.2018 62