maatalouden muutos ja ilmastonmuutos miten kohti kestävää … · 2016-04-20 · eu biotalouden...

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

• Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –

aloituspaja ja webinaari 15.4.2016

Maatalouden muutos ja

ilmastonmuutos – miten kohti

kestävää ruokajärjestelmää?

© Luonnonvarakeskus

Maatalouden muutos – strategisella tasolla

• Globalisaatio >< alueellistuminen/seutukunnallistuminen

– lähiruoka - luomu

• Painotus uusiutumattomien luonnon varojen käytöstä

uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön = biotalous

2 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

Biotalous Euroopassa

• Koko Euroopassa metsä on tärkein bioinfrastruktuuri

• Peittävyys 40 % EU maapinta-alasta ja lievästi

kasvava

3 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

Biotalous Euroopassa

• Metsätalous tuottaa 50 % uusiutuvasta energiasta

• Hyödyntää 9 % CO2 päästöistä

• Edustaa 25 % EU kokonaisbiomassan tuotannosta

• Tarjoaa resurssit 25 %:lle EU biotaloudesta

• Perusvarantona: maa, vesi ja biodiversiteetti

• Suomi on EU:n metsäisin valtio, ja metsä kasvaa!

4 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus 5 20.4.2016 Sirpa Kurppa

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

Vuotuinen kasvu 2009-2013

Vuotuinen poistuma 2010

Vuotuinen poistuma 2011

Vuotuinen poistuma 2012

Vuotuinen poistuma 2013

Vuotuinen poistuma 2014

© Luonnonvarakeskus

Maatalouden muutos

• MEILLÄ UUSI NÄKYMÄ MAATILATALOUTEEN

6 20.4.2016 Sirpa Kurppa

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

45 000

1999 2000 2001 2002 2003

-Muut tulot

-Metsätalouden tulot

-Maatalouden tulot

-Palkkatulot

© Luonnonvarakeskus

Maatalouden muutos –taaksepäin

7 20.4.2016 Sirpa Kurppa

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Viljasato yhteensä milj.kg Vilja-ala yhteensä 1000 ha

© Luonnonvarakeskus

Maatalouden muutos –taaksepäin

8 20.4.2016 Sirpa Kurppa

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Kuivaheinäsato Säilörehusato

Kuivaheinäala Säilörehuala

Milj. kg 1000 ha

© Luonnonvarakeskus

Maatilatalouden muutos • Biomassojen käytön monipuolistuminen –

kaskadiperiaate!?

9 20.4.2016 Sirpa Kurppa

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

45,0

Puujätteet

Puu muuhun käyttöön

Poltto-aineeksi

Paperi ja kartonki

Vientimassa

Vaneri ja muut levyt

Sahatavara

Vienti-raakapuu

© Luonnonvarakeskus

Tulevaisuudessakin puusta on moneksi

Esimerkkejä tuotteista:

Paperiset ”kauko-ohjattavat” hintalaput

Puukomposiitista valmistetut

äänentoistolaitteet ja autojen osat

Biohajoavat pakkausmateriaalit

Nanosellusta tehdyt taipuisat

näytöt

Älypakkaukset, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa

tai ruuan syömäkelpoisuutta

© Luonnonvarakeskus

Edistyneet biopolttoaineet

Selluloosapohjaiset jugurttien

sakeuttamisaineet, entsyymit pesuaineissa ja

mäntyöljyjalosteet liimoissa

Luonnonkumia ja -öljyjä sisältävät

autonrenkaat

Marjojen ainesosia sisältävä

kosmetiikka

Biopohjaiset materiaalit

pakkauksissa ja

lääketieteessä

Kasviöljy-pohjaisia

sideaineita sisältävät

maalit

Biotalouden kemiaa

Kuluttajaa lähellä olevia esimerkkejä:

© Luonnonvarakeskus

Biotalouden tuotoksen

jakauma 2013

Lähde: Tilastokeskus

23 %

10 %

7 %

6 %

14 %

18 %

8 %

5 %

3 % 3 %

2 % 1 %

0 %

0 %

Massa- ja paperi (ml. painaminen)

Puutuotteet (ml. huonekalut)

Metsätalous

Uusiutuva energia

Rakentaminen

Elintarviketeollisuus

Maatalous

Luontomatkailu

Lääkkeet

Kemikaalit

Muut tuotteet

Veden puhdistus ja jakelu

Kalastus

Metsästys

© Luonnonvarakeskus 13 20.4.2016 Sirpa Kurppa

Hallittu muutos

© Luonnonvarakeskus

20.4.2016 14

Sirpa Kurppa

53,0

21,3

2,2

0,1

0,9

2,5

10,5

3,4 0,2

4,4

1,5

EU biotalouden työllistävyys EU28 2011, yht. 19 milj.

Maatalous

Ruuantuotanto

Juomateollisuus

Biopolttoaineet

Kalastus

Metsä

Metsäteollisuus

Paperinteollisuus

Tupakka

Tekstiiliteollisuus

Kemian teollisuus

18,7

42,8 7,1

0,3

1,8

0,1

10,6

8,7

2,1

4,0 3,8

EU biotalouden liikevaihto, EU28 2011,yht. 2 trilj.Euro

Maatalous

Ruuantuotanto

Juomateollisuus

Biopolttoaineet

Kalastus

Metsä

Metsäteollisuus

Paperinteollisuus

Tupakka

Tekstiiliteollisuus

Kemian teollisuus

Biotalous EU:ssa

© Luonnonvarakeskus 15 20.4.2016 Sirpa Kurppa

40 %

11 %

31 %

18 %

Globaali biomassan tarjonta (2011), yht. 11,39 mrd. tn dm

Maatalousbiomassasadot

Käyttöön korjatutsivuvirrat

Laidunnettu biomass

Puubiomassa

14 %

58 %

10 %

16,5 %

1,5 %

Globaali biomassan kysyntä (2011), yht. 12,14 mrd. tn dm

Ruoka

Rehut

Muut biomateriaalit

Bioenergia

Biopolttoaineet

© Luonnonvarakeskus

Eläinperäisen erityisesti märehtijöihin perustuvan

tuotannon haasteet Suomella uhka ja

mahdollisuus

• Lähtökohtainen tuotantoympäristöön perustuva etu – nurmen

kasvuolot

• Aluerakenteellinen haaste – maidontuotantoalueiden

keskittymät

• Tuotannon – kulutuksen keskinäinen lukkiuma –

maitotuotteiden viennin ongelmat

• Elintapasairaudet minimoiva kansakunta olisi erinomainen

brändäyksen taustavoima

• Arktisuus – ilmastomuutoksen myötä katseet kääntyvät

pohjoista kohti

16 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

Kestävä ruokaketju ja kaskadiperiaate –

mielenkiintoinen kaksijakoinen nykytilanne

Funktionaaliset tuotteet/sivutuotteet

- uusimpana maitosuola

Suuri joukko puolijalosteita

Lähellä luontoa ovat vähän jalostetut tuotteet –

karkeasti jauhettu vilja

17 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

Kiertotalous – resurssien säästö -

kestävyysajattelu • Resurssien käytön vähentäminen -Reduce

• Resurssien uudelleen käyttö - Reuse

• Resurssien uusintaminen - Revive

• Resurssien kierrätys - Recycle

• Resurssien uudistus - Redefine

• Resurssien uudelleen suunnittelu - Re-imagine

• Resurssien uudelleenmuotoitu - Redesign

• Resurssien korvaaminen - Replace

• Resurssien korjaaminen - Rebuild

• Resurssien elvytys - Regenerate

• Resurssien uusrakentaminen - Reform

• Resurssien uudelleen organisointi - Reorganize

• Muuntojoustavuus: soveltuvuus, muotoiltavuus, kestävyys,

käyttövalmius (Resilient: adaptability, transformability, persistence, preparedness)

18 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutos – miten kohti

kestävää ruokajärjestelmää? Haasteet tuotantoympäristön tasolla

• Lämpeneminen - talvella

• CO2 lisäys

• Auringon säteilyn muuttumattomuus tai

väheneminen

• Ilmaston äärevyyden kasvu

• Vesi

Haasteet tuotantotoiminnan tasolla

• Maankäyttö - monimuotoisuus

• Resurssitehokkuus – säästävyys

• Kierrätys- suorituskykyvalmiudet

19 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

• Haaste: teknisistä kuormituksen vähentämiseen keskittyvistä yksittäistoimenpiteistä – ympäristöinvestointeja korostavaan järjestelmään –

• Mahdollisuutena: Nurmien kasvualusta hiilinieluksi

• ohessa: yleinen ympäristöhyöty

– Maan vesitalous

– Eroosion välttäminen

– Kasvukunnon ja ravinteiden käytön parantaminen

– CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä

– Tuo mukanaan biodiversiteettietuja

http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg

Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus

© Luonnonvarakeskus

Ruokajärjestelmä - Elinkaarisen

mittauksen näkökulmat

Kuormitusjalanjälki

Kuormitus

Kuormitus Kuormitus

Kuormitus

Kuormitus

Resurssialanjälki

Resurssi

Resurssi Resurssi

Resurssi

Resurssi

Raaka-ainetuotanto

Jalostus

Vesijalanjälki

Ravinnejalanjälki

Hiilijalanjälki

Vesistökuormitus

Ekotoksinen jalanjälki

Humaanitoksiset jäämät

21 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

Maatalouden muutos –taaksepäin

22 20.4.2016 Sirpa Kurppa

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Kuivaheinäsato Säilörehusato

Kuivaheinäala Säilörehuala

Milj. kg 1000 ha

© Luonnonvarakeskus

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Päiväkuormitus per kuluttaja

Härkäpapupihvit (veget.) koti

Soijapapupihvit (veget)koti

Punajuuripihvi, koti

Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti

Kasviskiusaus, koti

Lihamakaronilaatikko, valmis

Kirjolohikiusaus, valmis

Broilerpasta, valmis

Kinkkukiusaus, valmis

Kasviskiusaus, valmis

Ohrapuuro, valmis

Broilerpasta, koti

Nakit ja muusi, koti

Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti

Kirjolohikiusaus, koti

Broilerkastike + pasta koti

Broilerkastike+tumma riisi, koti

Broilerkiusaus, koti

Broiler kermakastikkeessa, valmis

Kinkkukiusaus, koti

Lihamakaronilaatikko, koti

Esimerkkilounaan suhteellinen kuluttajan koko kulutuksen ilmastokuormituksesta/pv, esimerkkilounaiden keskiarvo 6,5 %

Ääriskenaario: muut ateriavalinnat on tehty esimerkkilounaan mukaiselta kuormitustasolta (näiden osuus kuvattu harmaassa palkissa)

Ääriskenaario

27, 4 kg

CO2 ekv

+

Ääriskenaario

t

BIOTUOTANNON KULUTUS ELINTARVIKKEENA–

Ruoan suhteellinen osuus suomalaisen kuluttajan

päivittäisessä ilmastovaikutuksessa.

CO2 + N2O + CH4

Globaali haaste –

kaikki mahdollinen tehtävä

kaikilla aloilla! I kg I kg I kg

+

© Luonnonvarakeskus 20.4.2016 24

Vaikutusarviointi

Rehevöityminen Normalisointi

Subjektiivinen vaikutusarviointi

Ympäristö

indeksi

Luokittelu ja karakterisointi

Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue

Päästöt luokitellaan

vaikutusten

mukaisesti ja lasketaan

vaikutuspotentiaali luokkien

sisällä (ekvivalenttiarvot)

Kokonaisekvivalenttimäärät

suhteutetaan

vaikutusluokkakohtaisesti

maantieteellisesti ja

ajallisesti rajattuihin perusarvoihin

Eri vaikutusluokkien

keskinäinen merkittävyys

arvotetaan esim.

asiantuntijapaneelin avulla

Tuotteen

elinkaaren

aikainen

ympäristö-

kuormitus

Tuotteen Kokoon

valm… pano… Päästö

1000 10 3000 CO2

10 1 30 CH4

1 0.1 1 N2O

- - - CFC

Karakterisointi Ilmastonmuutos

kerroin potentiaali

1 3000

25 630

298 310

kts. IPPC 3940

Elinkaari-inventaarion tulokset

Suomi

Normalisointi

tekijä

Vastaavat vaikutusluokkakohtaiset potentiaalit lasketaan kaikkien luokkien osalta. Normalisoimalla nähdään mikä on tuotteen

osuus esim. Suomen kokonaispäästöistä. Arvottaminen on subjektiivista mutta sekin antaa näkökulmaa eri tekijöiden

merkitykselle.

Kaikki vaiheet inventaarion tuloksista lopulliseen pisteytykseen asti kertovat omalla tavallaan eri tekijöiden merkityksestä!

Arvottamisen on oltava läpinäkyvää! Osallistumalla arvottamiseen yrityksen henkilöstö saa lisätietoa tuotteen

ympäristönäkökohdista.

Kertoimet

vaihtelevat!

Kuva: Pasi Voutilainen

Ilmastonmuutos Normalisointi

Normalisointi Tulos Arvottaminen

© Luonnonvarakeskus 20.4.2016 25

© YTL Kehityspalvelu Oy

Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue

Päästöt luokitellaan

vaikutusten

mukaisesti ja lasketaan

vaikutuspotentiaali luokkien

sisällä (ekvivalenttiarvot)

Kokonaisekvivalenttimäärät

suhteutetaan

vaikutusluokkakohtaisesti

maantieteellisesti ja

ajallisesti rajattuihin perusarvoihin

Eri vaikutusluokkien

keskinäinen merkittävyys

arvotetaan esim.

asiantuntijapaneelin avulla

Tuotteen

elinkaaren

aikainen

ympäristö-

kuormitus

Ilmastonmuutos

Happamoituminen

Otsonikerroksen oheneminen

Raskasmetallit

Rehevöityminen

Karsinogeenit

CFC

Pb

Cd

PAH

Pöly

VOC

DDT

CO2

SO2

NOx

Savusumu kesällä

Savusumu talvella

P

Torjunta-aineet

jne...

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Subjektiivinen

vaikutusarviointi Ympäristö

indeksi

Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi

© YTL Kehityspalvelu Oy

Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue

Päästöt luokitellaan

vaikutusten

mukaisesti ja lasketaan

vaikutuspotentiaali luokkien

sisällä (ekvivalenttiarvot)

Kokonaisekvivalenttimäärät

suhteutetaan

vaikutusluokkakohtaisesti

maantieteellisesti ja

ajallisesti rajattuihin perusarvoihin

Eri vaikutusluokkien

keskinäinen merkittävyys

arvotetaan esim.

asiantuntijapaneelin avulla

Tuotteen

elinkaaren

aikainen

ympäristö-

kuormitus

Vaikutusarviointi

Ilmastonmuutos

Happamoituminen

Otsonikerroksen -muutos

Happamoituminen

Rehevöityminen

Karsinogeenit

CFC

Torjunta- aineet

NH3

PAH

CH4

VOC

N2O

CO2

SO2

NOx

Ilmastonmuutos

Happamoituminen

P

Ilmastonmuutos

N

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Normalisointi

Subjektiivinen

vaikutusarviointi Ympäristö

indeksi

Päästö Luokittelu ja karakterisointi Normalisointi

Arvottaminen Tulos

Kuva: Pasi Voutilainen

Tieteellinen osa-alue (ISO-standardit) Subjektiivinen osa-alue

Päästöt luokitellaan

vaikutusten

mukaisesti ja lasketaan

vaikutuspotentiaali luokkien

sisällä (ekvivalenttiarvot)

Kokonaisekvivalenttimäärät

suhteutetaan

vaikutusluokkakohtaisesti

maantieteellisesti ja

ajallisesti rajattuihin perusarvoihin

Eri vaikutusluokkien

keskinäinen merkittävyys

arvotetaan esim.

asiantuntijapaneelin avulla

Tuotteen

elinkaaren

aikainen

ympäristö-

kuormitus

© Luonnonvarakeskus 26 20.4.2016

© Luonnonvarakeskus 27 20.4.2016

Kaurahiutaleen (1000 kg valmista tuotetta) ravinnejalanjälki - TYPPI

Ravinteiden kok.hyötykäyttöaste

Prim. ravinne ~35 kg Häviöt ~0 kg elinkaaren vaiheittain

99 %

Lannoitteet ~34 kg

Prim. ravinne ~0 kg Häviöt ~8 kg

74 %

Sek. ravinne ~5 kg

Vilja ~29 kg

Prim. ravinne ~0 kg Häviöt ~2 kg

94 %

Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~5 kg

Kaurahiutale ~23 kg

Prim. ravinne ~0 kg

100 %

Kaurahiutale ~23 kg

95 %

Hävikki ~1 kg Jätevesi ~22 kg

33 % (Elint.häv. jäteh.)

Prim. ravinne ~0 kg Häviöt ~1 kg

8 % (Jätevedenkäsittely)

Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~0 kg

Prim. ravinne ~1 kg Häviöt ~20 kg

Sek. ravinne ~0 kg Muu hyötyk. ~2 kg

Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden vain päätuotteen): 57 %

Ravinteiden hyötykäyttöaste koko ketjun osalta (huomioiden tuotteen sekä muut hyötykäyttökohteet): 73 %

Käyttöön otetut kokonaisravinteet: Primääriravinteita 88 %

Sekundääriravinteita 12 %

Alkutuotannonpanostuotanto

Kasvintuotanto

Elintarvikkeen jalostus

Elintarvikkeen jakelu, var. ja kauppa

Kulutus

Elintarvike-hävikin

jätehuolto

Jäteveden käsittely

© Luonnonvarakeskus

Hiilen tuottavuus • Hiilen sitominen käyttökelpoisiin ketjuihin

• Hiilen suorituskyky - energia-arvo, hyödynnettävyys

• Hiilen varastointi – varastointi maahan (sequestration),

rakennuksiin, hajautettu varastointi myöhempää käyttöä

varten

28 20.4.2016 Sirpa Kurppa

© Luonnonvarakeskus

Kiitos!

20.4.2016 29

© Luonnonvarakeskus 30 20.4.2016 Teppo Tutkija