metsävarojen kestävän käytön tulevaisuus · tulevaisuus puunkäytön kasvuennusteet-...

Eero Mikkola, Senior Customer Manager

Päättäjien 44. Metsäakatemia

Seminaarijakso 8.5.2018, Majvik, Kirkkonummi

Metsävarojen kestävän käytön

tulevaisuus

Puunkäytön kasvuennusteet- puuntuotantoa kestävästi

Suomalainen metsänomistajuus - muuttuuko se?

Miten tutkimus voi edistää metsävarojen kestävää käyttöä

9.5.20

Metsäbiotalouden kestävyys -

kansainväliset sopimukset ja tavoitteet

Metsäteollisuuden investointisuunnitelmia runsaasti

• Metsäteollisuuden investoinnit kohosivat vuosina 2016 ja 2017 noin

900 miljoonaan euroon.

• Suurin selittäjä oli Äänekosken biotuotetehtaan rakentaminen.

• EK:n tuoreimman investointitiedustelun mukaan metsäteollisuuden

investoinnit puolittuvat vuonna 2018.

• Metsäteollisuuden investoinnit ovat yhä selvästi alemmalla tasolla

kuin ennen vuotta 2009.

• Puunkäyttöä lisääviä investointisuunnitelmia on runsaasti. Ne

kohdistuvat erityisesti sellun ja erilaisten biopolttoaineiden

tuotantoon.

– Merkittävimmät puun käyttöä lisäävät suunnitelmat: Finnpulp

(Kuopio), Kemijärvi (Boreal Bioref), Paltamo (KaiCell Fibers),

Kemi (Kaidi)

3 9.5.2018

Investoinnit ja puun käyttö

• Eri asteilla olevien investointien arvioitu vaikutus puunkäyttöön:

• Toteutetut, rakenteilla olevat sekä hankkeet, joista investointipäätös on

tehty, lisäävät puunkäyttöä n. 7,7 milj. m3 (ml. mm. sahauksen

sivuvirrat ja energiapuu) vuoteen 2016 verrattuna.

• Vuonna 2017 hakkuukertymä kasvoi 72,1 milj. m3:een. VMI12

mukainen arvio ainespuun ja energiarunkopuun kestävästä

hakkuukertymästä on 85 milj. m3/a.

5 9.5.2018

Metsäteollisuus Lämpö/sähkö/biopolttoaineet

Yhteensä

milj. m3 milj. m3 milj. m3

Rakenteilla tai valmistunut 5,8 0,7 6,4Investointipäätös tehty 0,7 0,6 1,3

Ei investointipäätöstä 12,0 6,1 18,1

Metsäteollisuuden investointisuunnitelmat Itämeren

alueella

Puun käytön lisäykseen liittyvät kysymykset

7 9.5.2018

• Mikäli suuri osa suunnitelluista investoinneista toteutuu, puun käytön

kasvuun liittyy useita kysymyksiä:

– Mitkä tulevat olemaan markkinavaikutukset puumarkkinoille?

• Miten puu saadaan liikkeelle metsistä?

• Hintavaikutukset?

• Uuden korjuuteknologian kehittyminen vastamaan muuttuvan

ilmaston tai suometsien lisääntyvien hakkuiden haasteisiin?

– Voidaanko osa puun kasvavasta kysynnästä tyydyttää tuontipuulla ?

– Metsien eri käyttömuotojen ja eri intressiryhmien tavoitteiden

yhteensovittaminen:

• Puun käytön lisäys vs. suojelutavoitteet, hiilensidonta, elinkeinot

(matkailu, porotalous)

Metsävarat ja hakkuut: eilen, tänään ja huomenna?

Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.20178

Suomen metsien kasvun lisääntyminen vuodesta

1971 vuoteen 2010 VMI-aineiston perusteella

• Havaittu kasvunlisäys 40 vuoden aikana on ollut

– 47 milj. m3, eli 81 %

• 63 % lisääntyneestä kasvusta johtuu metsien

käsittelystä 1)

• 37 % kasvun lisäyksestä on kasvuympäristöstä

johtuvaa 1)

1) Lähde: Henttonen,H.H., Nöjd, P. & Mäkinen, H. 2017. Environment-induced growth

changes in the Finnish forests during 1971 – 2010 – an analysis based on National

Forest Inventory. Forest Ecology and Management 386 (2017) 22–36

Keinot lisätä kasvua ja säädellä raaka-aineen laatua

talousmetsissä

Puuston runkotilavuuden kehitys talousmetsissä

11 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017

nyt 0 - 10 11 - 20 21 - 30 31 - 40 41 - 50 51 - 60 61 - 70 71 - 80 81 - 90 91 - 100

milj. m3

Hakkuut ja metsänhoitonykytasolla

Hakkuut => 80 milj. m3ja metsänhoitonykytasolla

Hakkuut => 80 milj. m3+ nopeavaikutteisetmetsänhoitokeinot

Hakkuut => 80 milj. m3+ pitkävaikutteisetmetsänhoitokeinot

Metsänhoitotoimien toteutuspinta-alat eri

skenaarioissa tulevan 30 vuoden aikana

12 Bioenergiapäivät, Gustavelund 25.10.2017

Metsänlannoitus Kunnostusojitus Jalostetun siemenen käyttömännyn uudistamisessa

INT80-30

INT80-100

Pinta-ala,

1000 ha/v.

”Nopeavaikutteinen

ja tehokas””Hidasvaikutteinen,

mutta tehokas”

Muutama avaintieto Suomen metsien omistuksesta

Yksityishenkilöt

• omistavat metsämaasta 60 %

• hallitsevat puuston kasvusta 70 %

• myyvät teollisuudelle puusta 80 %

Yksityisten metsät pääosin Etelä-

Suomessa rehevillä maapohjilla,

valtion metsät pohjoisessa karuilla

aloilla.

Yksityishenkilöillä/metsätiloilla

• metsätiloja n. 300 000

• metsänomistajia n. 600 000

• metsätilan keskikoko 30 ha

Osa tiloista on yhteisomistuksessa

• Yksin 45 %

• Puolison kanssa 31 %

• Yhtymän jäsenenä 12 %

• Kuolinpesän jäsenenä 12 %

13 9.5.2018Harri Hänninen / Luke

Lähde: Hänninen ym. 2011. Suomalainen metsänomistaja 2010. Metlan työraportteja 208;

Leppänen & Torvelainen 2015. Metsämaan omistus 2013. Luke raportteja 5/2015

Perhemetsänomistuksessa haasteita

• Sukupolvenvaihdosten hitaus

– metsä siirtyy suvun sisällä (85%)

– eläkeläiset suurin omistajaryhmä (45%)

– keski-ikä 60 vuotta

• Metsätilarakenne

– kiinteistörakenne osassa maata huono

– tilojen pirstoutuminen

– paljon pieniä tiloja ja paljon omistajia

• Metsätilamarkkinat kuumentuneet

– metsätalousyrittäminen vaikeutuu

• Etämetsänomistajuus lisääntyy

– omatoiminen metsänhoito vaikeutuu,

osaaminen heikkenee → palvelutarpeet

• Metsänomistuksen tavoitteet monipuolistuvat

– palkkatyö elättää, metsistä haetaan muuta

nautintoa

Suuret ikäluokat (1945-50)

omistavat 20 % metsistä ja

heitä on 20 % omistajista

→ metsänomistusrakenteessa

edessä iso muutos

Aktiiviset ja hiljaiset metsänomistajat (PTT 2017)

Mukana vain ne metsänomistajat, jotka omistaneet tilansa yli 10 vuotta

Hiljaisia olivat ne, jotka 10 viimeiseen vuoteen eivät olleet

• tehneet metsänkäyttöilmoitusta eli myynyt tai aikonut myydä puuta, ja

• hakeneet julkista tukea (kemera) metsien hoitoon (ovat voineet tehdä

metsänhoitoa ilman tukea, eli eivät välttämättä ole passiivisia)

Aktiivisia olivat ne, jotka olivat tehneet joko metsänkäyttöilmoituksen tai

hakeneet tukea tai tehneet molemmat

Hiljaiset olivat aktiivisia

• iäkkäämpiä

• useammin naisia

• pienituloisempia

• metsätulojen osuus kokonaistuloista selvästi pienempi

• omistivat metsää selvästi vähemmän (n. 40 % aktiivisten tiloista)

15 9.5.2018

Lähde: Haltia & Rämö. 2017. Miksi metsien taloudellisia mahdollisuuksia jätetään käyttämättä? PTT raportteja 256

Harri Hänninen / Luke

Aktiivisten ja hiljaisten osuus yksityismetsän-

omistajista, metsäalasta ja hakkuumahdollisuuksista

16 9.5.2018

Harri Hänninen / Luke

Viesti

Hiljaisten metsissä hakkuumah-

dollisuuksia noin 8,5 milj. m3/v, kun

aktiivisilla noin 57 milj. m3/v

Jos kaikki metsäteollisuuden

investointisuunnitelmat (n. 15-20 milj.

m3) toteutuvat ja nykyisiä tehtaita ei

suljeta, myös hiljaiset on aktivoitava

puukaupoille

Vaihtoehtona valtion ja yhtiön metsien

hakkuut ja tuonti

Yksityismetsien

Hakkuut 2010-15 olivat 51,9 milj. m3/v

Hakkuumahdollisuudet 65,5 milj. m3/v

Miksi ette myy tukki- tai kuitupuuta metsistänne?

Väittämä Aktiiviset, % Hiljaiset, %

Metsänhoidolliset syyt eivät

edellytä hakkuita70 47

Odotan parempaa puun hintaa 64 52

Ei ole myytävää puuta 56 42

Puulle ei ole alueella kysyntää 46 30

En halua avohakkuuta metsiini 22 56

En halua raskaita koneita metsiini 19 42

Hakkuiden jälkeen metsä ei ole

enää sellainen, millaisena haluan

säilyttää

Marjastus- ja sienestysmahdol-

lisuudet saattaisivat heikentyä13 34

Aktiivisilla painot-

tuvat metsien hoito

ja puumarkkinat,

hiljaisilla näiden

ohella halu karttaa

isoja muutoksia

metsien tilassa

Keinoja metsien käytön aktivoimiseksi

• Kunnioitettava metsänomistajan

valinnanvapautta → ei pakkokeinoja

• Elämme vapaassa markkina-

taloudessa, keinot sen mukaisia

• Puu liikkuu, kun hinta on kohdallaan

• Puunmyyntituloverotus sikäli hyvä, että

kaikki kulut voi vähentää

– perusmetsänhoito ei tukia kaipaa

– metsänhoidon hyödyt osoitettava

talousneuvonnalla

• Passiivisten omistajien (esim.

kuolinpesät) ”aktivointi” veron

korotuksin ei toimi, sillä jos ei tee

mitään, ei ole verotettavia tulojakaan

• Yhteystietojen helppo saatavuus

asiakasmarkkinoinnin ja neuvonnan

edellytys

• Kuolinpesät erityisongelma

– Jäsenistä ei ajantasaisia yhteystietoja

– Parannus luvassa, kun Metsäkeskus saa

veroilmoituksen jättäjän yhteystiedot

– Pakollinen selvennyslainhuuto

(osakkaiden tiedot lainhuutorekisteriin,

muutoin sinne jäisivät perittävän tiedot,

aktiivinen päätös)

• Metsätilarakennetta voidaan parantaa

tilusjärjestelyin

Kestävä ja monitavoitteinen metsien hyödyntäminen

Boreal Green BioeconomyHead of thematic research programme: Antti Asikainen

E-mail: antti.asikainen@luke.fi

Genomics and breeding• Genomic understanding of key quality parameters of boreal species

• Precision breeding

• Development of breeding methodologies (genomic selection, genome editing)

• Technologies for modern breeding (somatic embryogenesis, automatisation)

Sustainable biomass

production

• Intensification of biomass production

• Forest management concepts

• Abiotic and biotic

risk management

• Environmental impacts of forestry

Forest resource supply

management• Reginal scenarios and models

• Active, sustainable and climate smart

forest and land use planning

• Operational efficiency in wood sourcing

and silviculture

• Reduction of adverse impacts of wood

harvesting

Value-added bioeconomy products and processes

• Formation and location of structures and compounds of biomass

(Biorefinery potential of biomass)

• Valorisation of secondary streams and by-products

• Wood products, green building and living with wood

Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii metsien käytön

kokonaiskestävyyttä

Tavoitteena

• Metsien kestävä käyttö ja käyttöön

liittyvien riskien hallinta

• Metsien käytön ja suojelun

yhteensovittaminen ja

monimuotoisuuden turvaaminen

• Uusien liiketoimintamahdollisuuksien

tukeminen

• Uusien lisäarvotuotteiden

kehittäminen

21 9.5.2018

Ekologinen

kestävyys

Sosiaalinen

kestävyys

Taloudellinen

kestävyys

Kestävä metsätalous - esimerkkejä Luken aktiviteeteista

• Valtakunnan metsien inventointi (VMI)

– Puuston vuotuinen kasvu 110 milj. m3

• Hakkuukertymien tilastointi

– Viime vuosina 60–65 milj. m3.

• Kasvihuonekaasuinventaariot ja menetelmäkehitys maatalous sekä

maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) –sektoreille;

2016 LULUCF hiilinielu 40 % Suomen päästöistä (23.9 / 58.8 milj t CO2 eq.)

• Metsänhoitomenetelmien kehitys

– esim. jatkuva kasvatus suometsien kasvihuonekaasupäästöjen

hillitsemiseksi

• Metsän kasvun lisääminen (Metsä 150)

• METSO toimintaohjelman seuranta ja vaikutusarviointi

22 9.5.2018

Riittääkö nykyinen Suomen ”Sustainable Forest Managment”

Haasteet

• Ilmastonmuutos

• Monimuotoisuus

• Vesistöpäästöt

• Turvemaat

23 9.5.2018

Kiitos!

24 9.5.2018

metsävarojen kestävän käytön tulevaisuus · tulevaisuus puunkäytön kasvuennusteet-...

Documents

tulevaisuus käsissäsi 2015

internetixin tulevaisuus 2000

maailma muuttuu, muuttuuko kehitysyhteistyö?

tulevaisuus pelissä

ikäihmisten palveluiden tulevaisuus

työn sähköinen tulevaisuus

tulevaisuuden tulevaisuus

lastensuojelun tulevaisuus

punavihrea tulevaisuus -asiakirja

henkilöstömitoituksen hallittu tulevaisuus

pohjoismaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus

rami salminen, sybimar - integroitu vesiviljely ja...

kivempi tulevaisuus

kuntademokratian tulevaisuus

tyon tulevaisuus 21.4.2016

asumisen tulevaisuus

tulevaisuus on yksinkertaisempi

150504 oppimisen tulevaisuus

myynnin tulevaisuus

tulevaisuus 4.0