solantaus tytti: lapset ja yhteiskunta
Post on 17-Jan-2017
438 Views
Preview:
TRANSCRIPT
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Mieli –ohjelma, lapset ja yhteiskunta
11.12.2015
Tytti Solantaus Tutkimusprofessori emerita Suomen Mielenterveysseura
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Mielenterveyspuhe
Muutama näkökulma lamaan
Ylisukupolvisuus : Toimiva lapsi & perhe -työ
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Mieli- ohjelmalla pyritään (2009)
vahvistamaan mt- ja päihdeasiakkaan asemaa
edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ja ehkäisemään haittoja
painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä
vahvistamaan palvelujen ohjauskeinoja.
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Asiakkaan aseman vahvistaminen
Ehdotus 1. Yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy
Ehdotus 2. Yhden oven periaate
Ehdotus 3. Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat
Ehdotus 4. Tahdosta riippumaton hoito
Ehdotus 5. Toimeentuloturva
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Thl.fi Mielenterveys Hyvään mielenterveyteen kuuluu
Hyvä itsetunto
Elämänhallinnan tunne
Optimismi
Mielekäs toiminta
Kyky solmia tyydyttäviä sosiaalisia suhteita
Taito kohdata vastoinkäymisiä.
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Mielenterveyttä edistäviä tekijöitä vahvistetaan (Thl.fi)
Lisäämällä yksilön tai yhteisön sietokykyä ja joustavuutta
Parantamalla selviytymistaitoja
Parantamalla elämänlaatua ja tyytyväisyyttä
Parantamalla itsetuntoa ja hyvinvoinnin tunnetta
Noudattamalla terveellisiä elintapoja
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
jne
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Mielenterveyshäiriöt (Thl.fi)
Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein nuoruusiässä ja
varhaisaikuisuudessa ja ovat yleisempiä naisilla kuin
miehillä. Heikko itsetunto on monien
ahdistuneisuushäiriöiden, erityisesti sosiaalisten
tilanteiden pelon, riskitekijä. …
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Mielenterveyshäiriöt (Thl.fi)
Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla
ja/tai lääkityksellä. Psykoterapiamuodoista erityisesti
kognitiiviset psykoterapiamuodot on osoitettu
vaikuttavaksi hoitomuodoksi. Lääkehoitona käytetään
masennuslääkkeitä …..
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Lapset ja mielenterveyspuhe ja -toiminta
Lapset eivät sisälly yleiseen mielenterveys-puheeseen
Lapset nähdään erillisinä, poikkeuksena yleisestä
vrt esim. naisten asema ja sen muutokset
Heijastuu myös päätöksentekoon?
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Lapset ja mielenterveyspuhe ja - toiminta
On sanottava, mistä puhutaan! Jos puhutaan aikuisten palveluista, on se tehtävä avoimesti.
Lapset ja nuoret on integroitava mielenterveyspuheeseen ja -toimintaan
Lapset ja nuoret ovat oleellinen osa väestöä ja
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
yhteiskuntaa
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Yhteiskunnan taloudelliset ongelmat ja lapset ja nuoret
Vanhemman työttömyyden ja perheen taloudellisten vaikeuksien merkitys lapsille
Muutama uudehko tutkimus
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Perheen taloustilanne ja sen vaihtelut, päivähoito ja lapsen hyvinvointi (Norja)
Zachrisson ja Dearing, Child Development 2015
Perheen taloustilanne ja sen muutokset ja lapset
N= 75300 lasta 1,5 v – 3 v
Perheen taloustilanteet (neg) muutokset heijastuivat lapsiin emotionaalisina ja käytösongelmina
Erityisesti matalissa tuloluokissa
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Päiväkoti suojasi lasta emotionaalisilta ongelmilta
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Q)
0 (") . \
lnternalizing
problems Cf) \ E \
...0 CO . \ <0
a1
..
..
.. ..
0> c N
ro c (") 1....
Q)
-+c
-'
1 Köyhyysraja = 11
Home Gare
Family/Unqualified Care
Center Care
0
Q)
> (")
Q) _J
""0 Q) +-'
(.)
1....
1"--
...........l
""C CO
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Q) N
a...
0 <.0 N
0 .5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 4
Family lncome-to-Needs Zachrisson & Dearing 2014 Ehkäisy
Norwegian Mother and Child Cohort, N=75 296
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Taloudellisen stressin ja työttömyyden vaikutukset lapsiin ja läheisiin aikuisiin
Family Process Model (Conger et al 1992, Solantaus et al 2004) Välittyminen vanhemman psyykkisen voinnin,
parisuhdeongelmien ja vanhemmuuden kautta Ärtyneisyys, kovakouraisuus, vaara pahoinpitelylle Lapsilla sekä internalisoivia ja externalisoivia ongelmia
Investment Model (esim. Duncan & Brooks-Gunn, 1997) Ei pystytä panostamaan lapsiin/nuoriin Erityisesti koulumenestys ja integraatio yhteiskuntaan kärsii
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Vanhemman jääminen kotiin omasta halusta ei johda samanlaisiin ongelmiin (esim.Powdthavee ja Vernoit 2012)
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Yhteiskunnan taloudelliset ongelmat ja lapset ja nuoret
B. Yhteiskunnan tilanteen vaikutus lapsiin
Ananat et al 2012.
Työttömyyden yhteys lasten koulumenestykseen osavaltiotasolla 1996-2009
Jopa vain 1%:n nousu osavaltion työttömyydessä näkyi 11-14-vuotiaitten matematiikan testituloksissa
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Muutosta ei selittänyt työttömien vanhempien lasten koulumenestyksen lasku
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Miten yhteiskunnan tal. ongelmat vaikuttavat lapsiin?
Yhteiskunnan tilanteen suora vaikutus lapsiin Brooks-Gunn et al 2013, Schneider et al 2015
Epäluottamuksen ja epävarmuuden ilmapiiri taloudellisesta tilanteesta ja 9-vuotiaitten emotionaaliset ja käytösongelmat?
(Kansallinen) Consumer Sentiment Index, 20 kaupunkia 15:ssa osavaltiossa, 1 x kk
Paikallinen työttömyys 9-v lapsia 3300
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Vuodet 2007-2010
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
B. Yhteiskunnan tilanteen suora vaikutus lapsiin
Epävarmuuden ja epäluottamuksen ilmapiiri
Pojat: mitä huonompi ilmapiiri, sitä enemmän ongelmia
erityisesti yksinhuoltajien pojilla
vandalismia ja päihdekäyttöä myös kahden huoltajan perheissä
liittyi kovakouraiseen vanhemmuuteen erityisesti
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
paremmin toimeentulevissa ja koulutetuissa perheissä
(Brooks-Gunn et al 2013, Schneider et al 2015)
[Kirjoita teksti]
11.12.2015 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin? Solantaus Tytti. Mieli-ohjelma, lapset ja yhteiskunta.
Yhteiskunnan tila ja lapsiväestö
Yhteiskunnallinen tila ja ilmapiiri heijastuvat koko lapsiväestön pärjäävyyteen
Suomen ilmapiiri? Katariina Salmela- Aro: nuorten koulumotivaatio laskenut ja
kyynisyys lisääntynyt -?
Suomen PISA –tulokset matematiikassa ja luonnontieteissä huonontuneet -?
Lapset ovat osallisia yhteiskunnan kokonaisuudessa, eivät ainoastaan omissa lähiympäristöissään
T. Solantaus, 2015
[Kirjoita teksti]
Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) –hanke v. 2001-2014 (Stakes/ THL), 2014 – (SMS)
Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia – ylisukupolvisuuden ehkäisy
Mielenterveys, päihteet, vakava fyysinen sairaus, rikollisuus, köyhyys, …
Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
Palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittäminen
T. Solantaus, 2015
[Kirjoita teksti]
Tl&p -työmenetelmäperhe
Kaksiportainen Lapset puheeksi –työ
Lapset puheeksi (Lp) – keskustelu vanhemman kanssa
Lapset puheeksi Neuvonpito (Lp-Neuvonpito)
LP –perheinterventio (6-8 tapaamista, Beardslee)
Vertti- vertaistukiryhmät lapsille ja vanhemmille
Lapset puheeksi – ryhmät psykiatrisissa sairaaloissa
Opaskirjat (www.mielenterveysseura.fi)
T. Solantaus, 2015
[Kirjoita teksti]
Toimiva lapsi & perhe (Tl&p) –hanke v. 2001-2014 (Stakes/ THL), 2014 – (SMS)
Palvelujen ja palvelujärjestelmän kehittäminen?
Palvelujen pirstaloituneisuus
Kaste-ohjelma 2007-2008: palvelujen tuominen lasten kehitysympäristöihin yli sektori- ym rajojen
[Kirjoita teksti]
Toimiva lapsi & perhe
Kriminaalihuolto
Lastensuojelu
Perheiden koti-
Vanhemman mt – ja päihdepalvelut
Erikois-sh Lapset vanhemmat
palvelut
Perheneuvola
Vanhemman ongelmat: terveys päihde-toimeentulo- rikollisuus
Työvoima- palvelut
Neuvola ja kouluth- palvelut
Päivähoito/ koulu
Perusth- palvelut
Toimeentulo- palvelut
Tytti Solantaus 22
Tytti Solantaus 11.12.2015
[Kirjoita teksti]
Tl&p:n kuntatyö
Kuntatyö alkoi pilotilla 2007-2009
Lähti systemaattisemmin käyntiin v. 2011 Lapissa, Pohjanmaalla ja Imatralla
Raahen kuntayhtymä 2012-
Terveys-ja sos.toimi, aikuisten mt- ja päihdepalvelut, päivähoito, koulu
Tytti Solantaus 11.12.2015
[Kirjoita teksti]
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
Lastensuojelun toimintalukuja
Vuodet 2012 – 2013 – 2014 – (10/2015)
Lastensuojeluilmoitukset
818 - 783 - 610 - (493)
Lastensuojelutarpeen selvitykset
171 – 163 – 82 - (80)
Aloitetut lastensuojelun asiakkuudet
102 – 80 – 43 - (16)
Kiireellisen sijoituksen päätökset
45 - 38 - 30 - (20)
[Kirjoita teksti]
Työn ajattelullinen, teoreettinen ja tutkimuksellinen tausta
Vanhempien vanhemmuuden kunnioittaminen
Ekologinen, vuorovaikutuksellinen malli lapsen kehityksestä ja pärjäävyydestä
Menetelmien turvallisuus, käyttökelpoisuus ja vaikuttavuus
Systeemin muutoksessa: pienin mahdollinen nimittäjä ja kaikki tasot yhtaikaa mukana
[Kirjoita teksti]
Vanhempien asiantuntemus ja vanhemmuuden kunnioitus
Vanhemmat toimijoita, ei toiminnan kohteita
Kahden asiantuntijatahon kohtaaminen
Vanhemmat asiantuntijoita perheensä asioissa
Työntekijä ammatillisessa tiedossa ja kokemuksessa
Vanhemmat päättävät, mikä ammatillisesta tiedosta sopii heidän perheelleen
Avoimuus kaikessa toiminnassa
[Kirjoita teksti]
Jokapäiväisen kanssakäymisen merkitys
lapsen/nuoren kehityksessä -1
Lapsi kehittyy arkisessa vuorovaikutuksessa ja toiminnassa ympäristön kanssa
Eri kehitysympäristöissä Kotona, päivähoidossa, koulussa, kaveripiirissä ja
harrastuksissa
Sekä suotuisa kehitys että ongelmakehitys
Ekologinen transaktionaalinen malli lapsen kehityksestä (Bronfenbrenner, Sameroff, Rutter, Cicchetti, Ungar etc)
[Kirjoita teksti]
Jokapäiväisen kanssakäymisen merkitys lapsen/nuoren kehitykselle-2
Arkipäivän sujumisen merkitys kaikissa kehitysympäristöissä
Aikuisten ongelmat horjuttavat jokapäiväistä vuorovaikutusta ja arjen sujumista
[Kirjoita teksti]
Koti: Arkielämän/vanhemmuuden profiili, kun vanhemmalla on vaikeuksia
Asiat jotka sujuvat
Asiat, joissa on ongelmia
T. Solantaus, 2015
[Kirjoita teksti]
Riskilähtöinen tuki ja varhainen puuttuminen
Vaikea ottaa puheeksi
[Kirjoita teksti]
Pärjäävyys (resilience)
Suotuisa kehitys, vaikka olisi kehitystä vaarantavia tekijöitä ”Asiat sujuvat, vaikka on vaikeuksia”
Pärjäävyys on dynaaminen prosessi. Pärjäävyys rakentuu tai kärsii yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa
Esim. varh.kasvatus ja koulu osallistuvat lapsen pärjäävyyden rakentumiseen – tai sen hapertumiseen - omalla toiminnallaan lapsen kanssa
T. Solantaus, 2015
[Kirjoita teksti]
Arkielämän/vanhemmuuden profiili, kun vanhemmalla on vaikeuksia
Vahvuudet Asiat jotka sujuvat
Haavoittuvuudet Asiat, joissa on ongelmia
T. Solantaus, 2015
[Kirjoita teksti]
Lapset puheeksi -työ: Tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään suunnitelma toiminnaksi
Vahvuudet Lisää näitä!
Haavoittuvuudet Ratkaisuja näihin!
Vahvistetaan asianosaisten toimijuutta
[Kirjoita teksti]
Kaksiportainen Lapset puheeksi - työmalli
Lapset puheeksi –keskustelu 1-2 keskustelua vanhemman (ja lapsen) kanssa
Lapset puheeksi -Neuvonpito
Verkoston rakentaminen lapsen/nuoren ympärille
Manuaali ja lokikirja netissä kaikkien saatavilla (www.mielenterveysseura.fi/tlp)
[Kirjoita teksti]
Lapset puheeksi -Neuvonpito
Neuvonpito suunnitellaan vanhempien/ perheen kanssa Mitä vahvuuksia ja haavoittuvuuksia otetaan pöydälle
Kutsutaan henkilöitä, jotka voivat toimia lapsen asiassa Perheen oma sos verkosto, järjestöt, harrastusohjaaja,
sosiaali- ja terveyspalvelut, lastensuojelu jne
Jokainen pohtii, mitä voisi tehdä lapsen arjen tukemiseksi
Lopuksi taulukko, johon merkitään jokaisen lupaama teko. Kaikki saavat sen mukaansa
Seurataan vaikutuksia ja suunnitellaan uudet toimet tulevissa Neuvonpidoissa
[Kirjoita teksti]
Palvelujärjestelmän muuttaminen
Lähdetään liikkeelle pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella: Lapsen arjen sujuminen kotona, päivähoidossa, koulussa ja kaveripiirissä
Toiminta neljällä tasolla – yhtaikaa liikkeelle
Johto: koulutus, päätöksenteko, toimintaa ohjaavat asiakirjat
Hallinnollinen struktuuri: työn seuranta, raportointi, ohjaus
Menetelmäosaaminen: Asiakastyötä tekevien koulutus ja kouluttajakoulutus
Väestön tiedottaminen
Tytti Solantaus, SMS, 23.9.2015
[Kirjoita teksti]
Kuntatason työ
Perus-ja erityispalvelut yhteistyöhön perheiden kanssa Työ yli sektori- ja toimialarajojen Lapset puheeksi –menetelmä kaikille yhteiseksi työvälineeksi
Lapset puheeksi –työhön sitoutuvat Terveydenhuolto – terveyskeskukset, neuvola, kouluth,
psykiatria ja päihdepalvelut Sosiaalipalvelut, perhetyö- ja neuvonta, lastensuojelu,
aikuisten sos.palvelut Sivistystoimi: varhaiskasvatus ja koulu
Tytti Solantaus 11.12.2015
[Kirjoita teksti]
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
Lastensuojelun toimintalukuja
Vuodet 2012 – 2013 – 2014 – (10/2015)
Lastensuojeluilmoitukset
818 - 783 - 610 - (493)
Lastensuojelutarpeen selvitykset
171 – 163 – 82 - (80)
Aloitetut lastensuojelun asiakkuudet
102 – 80 – 43 - (16)
Kiireellisen sijoituksen päätökset
45 - 38 - 30 - (20)
T. Solantaus, 2015
[Kirjoita teksti]
’Let’s Talk about Children’ ulkomailla
Koulutetaan ja käytetään Ruotsissa ja Tanskassa (tehty nettikoulutus)
Australiassa (nettikoulutus, www.copmi.net.au)
Kreikassa
Italiassa (alullaan)
Japanissa (alullaan)
Pohjois-Irlannissa ja Irlannissa (alullaan)
USA:ssa (alullaan)
Opaskirjasia on käännetty islanniksi, japaniksi, kreikaksi, liettuaksi, norjaksi, riikinruotsiksi, suomenruotsiksi, tanskaksi, tsekiksi ja viroksi. Tulossa ranskaksi.
Tytti Solantaus, SMS, 23.9.2015
[Kirjoita teksti]
Lopuksi
Strukturoidulla, hyvin toimivalla yhteistyöllä perheiden kanssa voidaan saada paljon aikaan.
Koti ja vanhemmat on otettava tasavertaiseksi kumppaniksi, kun tuetaan lasten suotuisaa kehitystä tilanteissa, joissa vanhemmilla on ongelmia. Koti ei ole työn kohde.
[Kirjoita teksti]
Kiitos!Ki
Kuva A Ringbom
. Solantaus, 2015
Kiitos!
Tytti Solantaus
Kuva: A. Ringbom
T
top related