tulevaisuuden ts 07102014_slideshare

Post on 07-Jul-2015

157 Views

Category:

Environment

0 Downloads

Preview:

Click to see full reader

DESCRIPTION

Alustus TuTu-Hesan tilaisuudessa 7.10.2014.

TRANSCRIPT

Globaalin ilmastonmuutoksen näkymät

IPCC:n viides arviontiraportti (AR5)

Heikki Tuomenvirta

Erikoistutkija

Ilmatieteen laitos

Sisältö• Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5)

• Työryhmä 1 (WGI): Tieteellinen perusta

• Työryhmä 2 (WGII): Vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus

• Työryhmä 3 (WGIII): Hillintä

www.ipcc.ch AR5 osaraportit, 31.10. Synteesi

www.ilmasto-opas.fi infografiikkaa, SPM suomennokset

17.10.14 3

IPCC:N TOIMINNAN PERIAATTEITA

IPCC toiminta keskittyy päätöksenteon kannalta tärkeisiin aiheisiin, mutta on poliittisesti neutraalia

• COMPREHENSIVE – KATTAVA, PERUSTEELLINENall the latest relevant scientific, technical and socio-economic literature published woldwide is assessed

• BALANCED – TASAPAINOINENdiffering views are reflected in the reports

• OPEN – AVOINselection of authors from all countries and relevant discipline, wide review process by experts and governments

• TRANSPARENT – LÄPINÄKYVÄstrict clear procedures

• RIGOUR – TARKKA, TÄSMÄLLINENscientific accuracy in analysis and interpretation

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

Climate Change 2013: The Physical Science BasisWorking Group I Contribution to the IPCC Fifth Assessment Report

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIPITOISUUS

Hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin pitoisuudet ovat nykyään korkeampia kuin koskaan vähintään 800 000

vuoteen.

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN POIKKEAMA

Jokainen kolmesta edellisestä vuosikymmentä on ollut lämpimämpi kuin mikään vuosikymmen vuodesta 1850.

Pohjoisella pallonpuoliskolla 30-vuotisjakso 1983-2012 on todennäköisesti ollut lämpimin vähintäänkin 1400-vuoteen.

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

Climate Change 2013: The Physical Science BasisWorking Group I Contribution to the IPCC Fifth Assessment Report

MAA-ALUEIDEN LÄMPÖTILA

MERIEN PINTALÄM-PÖTILA

ILMAN LÄMPÖTILAMERILLÄ

MERTEN PINNAN-KORKEUS

ARKTISEN MERIJÄÄN LAAJUUS KESÄISIN

ALAILMA-KEHÄN LÄMPÖTILA

MERIEN LÄMPÖ-SISÄLTÖ

ILMAN KOSTEUS-SISÄLTÖ

LUMIPEITE LAAJUUS POHJ.P.P. KEVÄT

VUORISTO-JÄÄTIKÖIDEN MASSA-TASAPAINO

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

VALTAMERTEN LÄMPÖSISÄLTÖ

0-700 m

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

ILMASTOJÄRJESTELMÄN ENERGIASISÄLLÖN MUUTOS

Ilmaston lämmetessä maapallon ilmastojärjestelmän sisältämän lämpöenergian määrä kasvaa.

Tästä lisäenergiasta valtaosa, yli 90% vuosina 1971-2010,

on varastoitunut meriin.

Ilmasto on lämpiämässä – siitä ei enää ole epäilystä.

1900-luvun puolivälin jälkeisenä aikana on voitu havaita muutoksia maapallon ilmastojärjestelmän kaikissa osissa.

Ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, lunta ja jäätä on entistä vähemmän, meren pinta on kohonnut, ja kasvi-

huonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet.

Jotkut muutoksista ovat olleet niin suuria, että vastaavaa ei ole koettu tuhansiin vuosiin.

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

Kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu, lämmittävän säteilypakotteen voimistuminen ja havaittu ilmaston

lämpeneminen ovat sopusoinnussa sen kanssa, miten ymmärrämme ilmastojärjestelmän toimivan.

RCP-SKENAARIOTRepresentative Concentration Pathways

Uudet pitoisuuksien kehityskulut

RCP6.0

RCP4.5

1850 1900 1950 2000 2050 2100 2200 2300

Säteilypakote(W/m2)

RCP8.5

RCP2.6

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

RCP2.6 RCP8.5

2081-2100 2081-2100

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

RCP2.6 RCP8.5

www.ilmasto-opas.fi/ipcc

2081-2100 2081-2100

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude Merenpinnan nousu jatkuu tällä vuosisadalla.

Merivesi happamoituu

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

Ihmiskunnan yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt vuodesta 1870 alkaen

Läm

tila

n m

uu

tos

verr

attu

na

jaks

oo

n 1

861-

1880

© Yann Arthus-Bertrand / Altitude

Ihmiskunnan yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt vuodesta 1870 alkaen

Läm

tila

n m

uu

tos

verr

attu

na

jaks

oo

n 1

861-

1880

Tämän vuosisadan aikana ja myöhemmin tulevaisuudessa koettava maapallon keskilämpötilan nousu riippuu hyvin pitkälti siitä, kuinka paljon

ilmakehään päästetään hiilidioksidia yhteensä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää päästöjen tuntuvaa ja pitkäjännitteistä rajoittamista.

A CHANGING WORLD

WIDESPREADOBSERVED IMPACTS

CLIMATE CHANGE 2014:

IMPACTS, ADAPTATION, AND VULNERABILITY

Riskit ainutlaatuisille ja uhatuille systeemeilleIlmastollisten ääri-ilmiöiden aiheuttamat riskitVaikutusten jakautuminenKokonaisvaikutuksetTulevien laaja-alaisten epäjatkuvuuksien aiheuttamat riskit

Disaster risk management and climate change adaptation can influence the degree to which extreme events translate into impacts and disasters

Increasing vulnerability, exposure, or severity and frequency of climate events increases disaster risk

WITH CONTINUED HIGH EMISSIONS

INCREASE

RISKS OF CLIMATE CHANGE

Adaptation and mitigation are complementary strategies for reducing and managing risks of climate change.

IPCC reports are the result of extensive work of many scientistsfrom around the world.

GHG emissions growth between 2000 and 2010 has been largerthan in the previous three decades.

25

Based on Figure 1.3

Regional patterns of GHG emissions are shifting along withchanges in the world economy.

26

Based on Figure 1.6

Bangladesh India China Uruguay

There is far more carbon in the ground than emitted in anybaseline scenario.

27

Based on SRREN Figure 1.7

Stabilization of atmospheric concentrations requires moving awayfrom the baseline – regardless of the mitigation goal.

28

~3°C

Based on Figure 6.7

Mitigation can result in large co-benefits for human health and other societal goals.

29

Based on Figures 6.33 and 12.23

17.10.14 30

YHTEENVETO

• Kasvihuonekaasupäästöjen jatkuminen aiheuttaa lisää lämpenemistä ja pitkäkestoisia muutoksia ilmastojärjestelmässä.

• Yhdistelmällä sopeutumista ja merkittäviä, jatkuvia vähennyksiä khk-päästöissä voidaan rajoittaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä.

• Ilmastonmuutos on uhka kestävälle kehitykselle. On kuitenkin olemassa monia mahdollisuuksia yhdistää hillintä, sopeutuminen ja saavuttaa yhteiskunnallisen kehityksen tavoitteet.

top related